DOCSLIB.ORG

Merimieskirkko Sjömanskyrkan

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Merimieskirkko Sjömanskyrkan Merimieskirkko Sjömanskyrkan 3 • 2016 Merimiehen ystävä vuodesta 1882 • Sjömansvännen från 1882 Merimieskirkkotyön aloittamisesta Australiassa sata vuotta s. 6 Merimieskirkon ensimmäinen rippikoulu Ateenassa s. 13 Kreivi Carl Erik Mannerheim merikarhuna 70-vuotiaaksi s. 20 Kalastus elinkeinona askarruttaa palkittua kalastajaaMerimieskirkko Pirjo 3 • 2016 Haapajärveä Sjömanskyrkan s. 241 Kuva: Paavo Tukkimäki ja Marko Toljamo Voi harmi! toimittajalta 2 Toimittajalta No, johan on 4 Pääkirjoitus / ledare sisältö 5 Hartaus / 125 vuotta sitten / pilapiirros Merimieskirkkotyö alkoi Australiassa 6 6 Merimieslähetysseura (nyk. Merimieskirkko) sata vuotta sitten aloitti työnsä Australiassa sata vuotta sitten 13 vuonna 1916 ollen siellä ainoa suomalaistyötä markkinat! Rippikoulu Ateenassa tekevä järjestö lähes koko 50-vuotisen työrupeaman ajan. Merimieskirkkotyö 14 Merimieskirkkouutisia Australiassa päätettiin lopettaa 50 vuotta sitten vuonna 1966, ja työ siirtyi Kirkon ulkosuomalaistyön piiriin. Haastattelimme kahta 16 Laivakuraattorin matkassa Australian viimeisintä merimiespappia Heikki Castrenia ja Urpo Kokkosta. 18 Kirkkolaiva Merimieskirkon Kuva: Paavo Tukkimäki 19 Meritaide / sarjakuva nettipuodissa on 20 Merimies Mannerheim *nyt tyhjennys- 22 Kesäjuhlat 2016 Kuva: Riitta Tunturi Riitta Kuva: 24 Kalastaja Pirjo Haapajärvi 20 Venepoliisi vesiliikenteen Kuva: Marko Toljamo Pitkän työuran maailman merillä tehnyt Carl Erik myynti. Useita yt harmittaa! tuumasi eräs 27 Christian Mannerheim nauttii nyt ansaituista merimieskirkkotyön ystä- valvojana eläkepäivistään Etelä-Ranskassa. Mannerheim sai kuvan painolastipumpun lahjaksi viimeisen Nvä kuultuaan siitä, kuinka 29 I kyrkans skepp tankkerinsa Energy Expressin miehistöltä. tuotteita -25 % noin 200 muuta seilasi Saimaalla Marsalkka Mannerheim on Carl Erikin isosetä. Konfirmationsundervisning Suvun kreivin arvonimi siirtyi Carl Erikille hänen kesäjuhlien merkeissä. Itse hän ei 30 Kauniaisissa asuneen veljenpoikansa Gustaf ollut päässyt mukaan, mutta syynä i Athen Mannerheimin kuoltua viime vuonna. alennuksella! ei ollut ahtaan paikan kammonsa 31 Böcker Ostamalla näitä ja muita Merimieskirkon myymiä tuotteita tuet merimieskirkko- eikä pelko vesillä puhkeavasta me- työtä! Ale-tuotteita myydään niin kauan kuin tavaraa rittää. risairaudestakaan. Mieli oli tehnyt, 33 Merikohtaloita 27 mutta… 25,90 Ahdasta laivalla ei ollut, vaikka 34 Poldarkin uusi suosio Poliisin tehtävänä niin maissa kuin vesillä tiiviisti, mutta sulassa sovussa siellä on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen. Venepoliisi valvoo yleisesti 21,90 istuttiinkin. Eikä laiva keinahdel- 35 Oulun tuomiokirkon kirkkolaiva vesiliikennettä sekä hoitaa hälytystehtäviä, lut, joten merisairauskaan ei liene esimerkiksi vesiliikenneonnettomuuksia sekä 36 Perhepiiri varkauksien ja pahoinpitelyjen selvittelyjä Tämä merkki kertoo, että aiheesta ketään vaivannut. saaristossa. Työtä tehdään pareittain. Merellä on enemmän tai juttu on toisella 14,90 Moni kertoo, että kahta ei ke- partiossa toinen hoitaa ohjausta toisen kotimaisella kielellä lehden säjuhlistamme vaihtaisi: tuttuja 39 Yhteystiedot / kontakt uppgifter pysäyttäessä veneitä, puhalluttaessa ja lisäsivuilla netissä. naamoja ja vuosittain vaihtuvaa tarkastaessa papereita yms. Nettilehti (pdf) ilmestyy 40 Elämän merellä noin viikko virallisen ohjelmaa. On mieltä kohottavaa ilmestymispäivän jälkeen. olla samanhenkisten joukossa, niin vanhojen kuin uusien tuttujen. On kutkuttavaa nähdä, millainen juhla- ohjelma on kunakin vuonna. Merimieskirkko / Sjömanskyrkan Toimituskunta / Redaktion: Irtonumerohinta / Lösnummerpris: Sellainen on Merimieskirkko. Merimiehen ystävä / Sjömansvännen Suihkonen Hannu (pj.), Hälli Anna, Malmberg 10,00 € + pst. Sama pätee yleisemminkin. On 3/2016 Thure, Poutanen Pertti, Toljamo Marko, Tukkimäki Paavo, Valtonen Anne, Varho Liisa Ulkoasu / Layout: Taija Näsi hyvä saada olla oma itsensä hyväs- 134. vuosikerta / 134:e årgången sä seurassa. Elämällä on aina jotain ISSN 1457-5167 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja jäsenasiat / Paino / Tryckeri: Hämeen Kirjapaino Oy uutta tarjottavaa, kunhan ottaa sen Prenumerationer, adressförändringar och Julkaisija / Utgivare: medlemsäranden: Kansi / Pärm: Vesibussi Sydneyn satamassa vastaan. Suomen Merimieskirkko ry / Albertinkatu 2 B, Albertsgatan 2 B oopperatalon ja kaupungin silhuetin alla. Kannattaa ottaa ja kannattaa Finlands Sjömanskyrka rf. 00150 Helsinki, Helsingfors Kuva: Chad Ehlers / Lehtikuva. 13,90 elää täyttä elämää, ettei jää har- Puh. / Tel. +358 50 322 2915 Päätoimittaja / Chefredaktör: [email protected] Aineisto- ja ilmestymispäivät 2016: mittamaan. Hannu Suihkonen Nro 4: 6.11. / 9.12. Tilaukset: merimieskirkko.fi/nettipuoti [email protected] Jäsenmaksu / Medlemsavgift: 50 € Jäsenenalennus normaalihintaisista tuotteista syöttämällä maksuvaiheessa Katso s. 37 / Se på s. 37. Lehteen tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare: sillä ehdolla, että se voidaan ilman eri korvausta alennuskoodikenttään tunnus: SMKJASEN2016 Marko Toljamo Marko Toljamo Vuosikertahinta 4 numeroa / käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa toimitussihteeri [email protected] Prenumerationspris 4 tidskrifter: tai muussa käytössä toteutus- ja jakelutavoista Huom! Katso koko tuotevalikoimamme nettipuodista! [email protected] Suomessa / i Finland: 50 € riippumatta. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta Översättningar / Käännökset: EU-maihin / till EU länder: 50 € aineistosta. Mahdollinen palkkio maksetaan Novatext, Mari Nyman Muihin maihin / till andra länder: 55 € julkaisemisen / lehden ilmestymisen jälkeen. * Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 3 pääkirjoitus / ledare Hannu Suihkonen hartaus pääsihteeri Robert Geiss DPA / Lehtikuva generalsekreterare Vieraanvaraisuutta erimieskirkon kesäjuhlia vietettiin Lappeenran- keskellä. He kysyvät sitä tilanteessa, jossa Eurooppa nassa elokuun toisena viikonloppuna tee- etsii suuntaansa Britannian aikoessa erota EU:sta. Mmalla Yhteisillä vesillä. Teema konkretisoitui Viime syksynä Suomi ja iso osa Eurooppaa pystyi Saimaan-risteilyllä, jossa Saimaalla työtä tekevät eri toimimaan vieraanvaraisesti suuren pakolaismäärän toimijat esittelivät toimintaansa ja kertoivat Saimaan keskellä. Vieraanvaraisuus uuden ja tuntemattoman merkityksestä alueen ihmisille, ilmapiirille ja taloudel- sekä oman turvattomuuden ja epävarmuuden keskellä Syyrialainen le. Tutustuimme myös Ilkon skiittasaareen. Sunnuntain ei ole aina helppoa ja yksinkertaista. Maailmassa, pakolainen juhlamessussa Sammonlahden kirkossa, teeman Yhtei- jossa ihmiset, kansallisuudet ja maat ovat riippuvaisia Ateenassa pyytää rajojen avaamista sillä vesillä mukaisesti, rukoiltiin myös niiden ihmisten toisistaan, vieraanvaraisesti toimiminen on kuitenkin matkansa puolesta, jotka kamppailevat hengestään Välimerellä elinehto. Kristillisen uskon mukaan vieraanvaraisuus jatkamiseksi paetessaan sotaa ja epäinhimillisiä oloja. Lappeen- on Jumalan rakkauden välittämistä, joka kohdistuu Pohjois- Eurooppaan rannassa merimieskirkkoväki otettiin Yhteisillä vesillä jokaiseen. heinäkuussa 2016. hyvin vieraanvaraisesti vastaan. Tästä lämmin kiitos Vieraanvaraisuus on ollut Merimieskirkon toiminnan lappeenrantalaisille kesäjuhlien järjestäjille. perusarvo jo 141 vuotta. Sata vuotta sitten Merimies- Maailmassa, jossa eri kansallisuudet ja maat ovat kirkko aloitti toimintansa Australiassa avaamalla Rauhaa hyvin riippuvaisia toisistaan, Välimerellä hengestään merimieskodin eli lukusalin Sydneyssä. Merimieskir- kamppailevat ja sotaa pakenevat pakolaiset ovat kon toiminta Australiassa päättyi 1960-luvulla, mutta Miikan kirjan 4. luvussa kirjoitetaan näin: ”Hän, Her- ja yhteiseloa kaikkien kanssa vai riitaa ja turvattomuu- myös Yhteisillä vesillä. Yhteisillä vesillä he kysyvät, Merimieskirkon aloittama suomalainen kirkollinen työ ra, ratkaisee kansakuntien riidat, hän jakaa oikeutta den luomista ympärilleni? Teot rauhan puolesta ruo- millaista meidän vieraanvaraisuutemme on. He kysyvät jatkuu Australiassa muiden toimesta. Tänä syksynä väkeville kansoille lähellä ja kaukana. Niin taotaan honjuuritasolla voivat olla hyvinkin pieniä, mutta juuri sitä tilanteessa, jossa moni eurooppalainen ja suoma- vietetään Kokkolan merimieskirkon 85-vuotisjuhlia. miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään pienet ovat niitä suuria. Minä ensin, vaiko me kaikki lainen kokee olonsa turvattomaksi ja epävarmaksi li- Sekä Australiassa että Kokkolassa on toimittu ja toimi- kansa ei enää kohota miekkaa toistaan vastaan, eikä yhdessä? Voinko minä tehdä jotain rauhan hyväksi? sääntyneen terrorismin ja taloudellisen epävarmuuden taan vieraanvaraisesti. harjoita sotataitoja. Silloin jokainen saa istua mitään Voin, ja se on Herramme tahto. pelkäämättä oman viiniköynnöksensä ja viikunapuun Kansainvälinen rauhanrukouksen päivä kirkoissamme alla. Näin on Herra Sebaot sanonut.” 21.9.2016. Gästfrihet Herramme tahtoo näin. Mitä minä tahdon? Rauhaa Marko Toljamo jömanskyrkans sommarfest firades i Vill- Europa försöker finna sin riktning nu när Storbritannien manstrand under andra veckoslutet i augusti avser att träda ut ur EU. Soch hade temat På gemensamma vatten. Temat Förra hösten kunde Finland och en stor del av konkretiserades med en kryssning på Saimen, där Europa visa gästfrihet mot det stora antalet flyktingar. olika aktörer som arbetar på Saimen presenterade sin Gästfrihet är inte alltid enkelt mitt i något som är nytt verksamhet och berättade om Saimens betydelse för och okänt samtidigt
Load more

Recommended publications
  • Turismhistoria-I-Norden
    Turismhistoria i Norden Kolbe, Wiebke; Gustavsson, Anders 2018 Document Version: Förlagets slutgiltiga version Link to publication Citation for published version (APA): Kolbe, W. (Red.), & Gustavsson, A. (2018). Turismhistoria i Norden. (Acta Academiae Regiae Gustavi Adolphi; Vol. 150). Kungliga Gustav Adolfs Akademien för svensk folkkultur. Total number of authors: 2 Creative Commons License: Annan General rights Unless other specific re-use rights are stated the following general rights apply: Copyright and moral rights for the publications made accessible in the public portal are retained by the authors and/or other copyright owners and it is a condition of accessing publications that users recognise and abide by the legal requirements associated with these rights. • Users may download and print one copy of any publication from the public portal for the purpose of private study or research. • You may not further distribute the material or use it for any profit-making activity or commercial gain • You may freely distribute the URL identifying the publication in the public portal Read more about Creative commons licenses: https://creativecommons.org/licenses/ Take down policy If you believe that this document breaches copyright please contact us providing details, and we will remove access to the work immediately and investigate your claim. LUND UNIVERSITY PO Box 117 221 00 Lund +46 46-222 00 00 ACTA ACADEMIAE REGIAE GUSTAVI ADOLPHI CL Turismhistoria har under senare år blivit ett expanderande forskningsfält både 150 i Europa och i Norden. Boken ger en bred överblick över aktuell tvärveten- skaplig nordisk forskning som behandlar nordiska och vissa europeiska länder i ett turismhistoriskt perspektiv.
    [Show full text]
  • Markkinoiden Muodonmuutoksia
    Markkinoiden muodonmuutoksia Turun markkinat vuoden 1827 suurpalosta markkinajärjestelyihin 1867 Jukka Heininen Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitos Suomen historia Huhtikuu 2013 SISÄLLYSLUETTELO sivu Tiivistelmä 1. JOHDANTO 1 1.1. Markkinoiden kehityksen pitkä linja 1 1.2. Tutkimusmetodi, rajaukset ja kysymyksenasettelut 3 1.3. Lähteet ja tutkimuskirjallisuus 5 2. INSTITUUTION SYNTY JA VAKIINTUMINEN 7 2.1. Markkinaidean kehittyminen 7 2.2. Markkinat syntyivät kuin itsestään 8 2.3. Turun omat markkinat 11 2.4. Turun markkinain kauppa-alue 15 2.5. Kustaa III:n uudistukset 17 2.6. Mittava markkinajärjestely-yritys 1800-luvun alussa 17 2.7. Markkinat ja autonomian alku 18 3. MARKKINAT KOHTAAMISPAIKKANA 22 3.1. 1800-luvun liberalismi ja markkinat 22 3.2. Suomen rahaolot 1800-luvulla 22 3.3. Majamiestalonpojat 23 3.4. Heikinmarkkinat 26 3.5. Muita markkinoita 29 3.6. Maaseutumarkkinat ja maakauppa 38 3.7. Turun sataman markkinat 43 3.8 Laivaliikenne markkinoiden tukena 45 4. KAUPANKÄYNTIÄ JA HUVITUKSIA 46 4.1. Mitä markkinoilla myytiin ja ostettiin 46 4.2. Raha markkina- ja torikaupassa 49 4.3. Veroparseli, verohinnanpano ja verohinta Suomessa 50 4.4. Hintatietoja 100-luvun alkupuolelta 52 4.5. Tori- ja markkinakauppaa Turussa 1800-luvulla 53 4.6. Tapahtumia toreilla 61 4.7. Autonomian aika markkinoiden parasta aikaa 63 4.8. Markkinoiden kansanjuhlan luonne 66 4.9. Turun markkinat ulkomaalaisten silmin 66 5. KANSANJUHLAN VIEHÄTYS: OSALLISTUMISMOTIIVIEN ANALYYSIA 67 5.1. Markkinoiden luonteesta 67 5.2. Sosiaaliset tarpeet 68 5.3. Uutuuksiin tutustuminen 68 5.4. Elämyksiä markkinoilta 69 6. MARKKINOIDEN HYÖDYT JA HAITAT 76 6.1.
    [Show full text]
  • Urbana Värdshus Som Offentliga Rum Och Servicemarknader Kvinnliga Småföretagare Och Den Nya Borgerliga Staden I Det Tidiga 1800-Talets Finland
    189 MARJATTA RAHIKAINEN Urbana värdshus som offentliga rum och servicemarknader Kvinnliga småföretagare och den nya borgerliga staden i det tidiga 1800-talets Finland den vetenskapliga diskussionen om den borgerliga offentligheten och det offentliga rummet förekommer kvinnor relativt sällan. När man i historiska sammanhang diskuterar kvinnor i offentligheten Iär det ofta fråga antingen om kvinnor som levde under anspråkslösa förhållanden eller om kvinnor som befann sig tillräckligt högt upp i den samhälleliga hierarkin för att ha tillgång till respektabla offentliga rum. Kvinnor som socialt befann sig mellan dessa två motpoler var synliga för allmänheten till exempel som café- eller butiksinnehavare eller som värdinnor inom övernattnings- och restaurangservice. Jag för fram att kvinnor i denna typ av urbana tjänstenäringar bidrog till etableringen av den nya borgerliga staden. Med denna uppsats vill jag bidra, från en något annorlunda ut- gångspunkt, till diskussionen om urbana kvinnors småföretagande före mitten av 1800-talet.1 För mitt resonemang har diskussionen om 1. Se till exempel Christine Bladh, Månglerskor. Att sälja från korg och bod i Stockholm 1819–1846, Stockholmsmonografier 109 (Stockholm 1991); Christine Bladh, ’Female wholesalers in Stockholm, 1750–1820’, Kekke Stadin (ed.), Baltic Towns and Their Inha- bitants. Aspects on Early Modern Towns in the Baltic Area (Södertörn 2003), s. 74–92; Daniel A. Rabuzzi, ’Women as merchants in Eighteenth-Century Northern Germany: The case of Stralsund, 1750–1830’, Central European History 28 (1994:4), s. 435–456; Gunda Barth-Scalmani, ’Frauen in der Welt des Handels an der Wende vom 18. zum 19. Jahrhundert: Eine regionalgeschichtliche Typologie’, Irene Bandhauer-Schöffmann & Regine Bendl (Hrsg.), Unternehmerinnen.
    [Show full text]
  • Pro Finlandia IV (Pdf)
    SUOMEN TIE ITSENÄISYYTEEN Näkökulma: Venäjä, Puola, Viro, Latvia ja Liettua FINLANDS VÄG TILL SJÄLVSTÄNDIGHET Synvinkel: Ryssland, Polen, Estland, Lettland och Litauen USKONNON, ASEIDEN JA KAUPAN VUOROVAIKUTUSTA WIKIMEDIA COMMONS uotsin suorittama Suomen valtaus johtui osittain pyrki- Rmyksistä saada Nevajoen kautta kulkeva tärkeä Venäjän Nevan taistelu venäläisen 1500-luvun kronikan mukaan. Aleksandr Nevskin johtamat novgorodilaiset torjuvat kauppa ruotsalaisvalvontaan, ajankohtana jolloin venäläisiä ruotsalaishyökkäyksen v. 1240. Slaget vid Nevafloden enligt en rysk krönika från ruhtinaskuntia heikensivät liettualaisten ja mongolien hyök- 1500-talet. Novgoroderna ledda av Alexander Nevskij käykset. Valloitusyritykset johtivat venäläisiin vastatoimiin ja slår tillbaka ett svenskt anfall år 1240. 1300-luvulla olivat suomalais-karjalaiset alueet linnojen ja or- H Alexander Edelfelt, Poltettu kylä (1879). Nuijasodan hävitysretkestä ja väestön kärsimyksistä todoksiluostareiden varmistaman ruotsalais- tai venäläisvallan kertovan maalauksen aihe on ajaton. Alexander Edelfelt, Den brända byn (1879). alaisia. Venäläisten kronikoitsijoiden kuva suomalaisista oli Målningen återger ett härjningståg under Klubbekriget ur sotien ja hävitysretkien leimaama: hän oli viekas raaka- den lidande befolkningens synvinkel – ett tidlöst tema. lainen joka oli epäluotettava myös jouduttuaan venä- läisten palvelukseen. Ruotsin suurvaltakauden päättänyt Suuri Pohjan sota johti ensimmäiseen pitkään Suomen miehitykseen, isovihaan 1713–1721, jolloin venäläiset WIKIMEDIA
    [Show full text]
  • Kognitiva System I Namngivningen Av Finländska Handelsfartyg 1838–1938
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Anita Schybergson Kognitiva system i namngivningen av finländska handelsfartyg 1838–1938 Akademisk avhandling som med tillstånd av Humanistiska fakulteten vid Helsingfors universitet framlägges till offentlig granskning i sal XIV, lördagen den 12 september 2009 kl. 10. _____________________________________________________________ Nordica Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur Helsingfors universitet 2009 Department of Scandinavian Languages and Literature (Nordica) Anita Schybergson, 2009. Kognitiva system i namngivningen av finländska handelsfartyg 1838–1938 (Cognitive systems in the name giving of Finnish merchant vessels 1838–1938) Abstract This dissertation is an onomastic study of Finland’s stock of ship names (nautonomasticon) recorded over the period 1838–1938. The primary material investigated consists of 2 066 examples of ship names from the fleets of coastal towns, distributed over five sample years. The material is supplemented with two bodies of comparative data; one that consists of 2 535 examples of boat names from the archipelago area at the corresponding time, and another that comprises 482 examples of eighteenth century Finnish ship names. This study clarifies the categories of names that appear the frequency of the names, formation, morphology, linguistic origin, functions, and semantic qualities. By comparing the material with boat names from previous centuries, and from other countries, the characteristics of Finnish vessel names are further highlighted. Additional clarification is brought to the chronological, regional, and social variations, and to the emergence of various forms of systematic naming. This dissertation builds on older research from other countries, and uses traditional onomastic methods alongside a more modern methodology.
    [Show full text]
  • Estland – Schwedens Erstes Mallorca in Den 1930Er Jahren
    Estland – Schwedens erstes Mallorca in den 1930er Jahren von Torkel Jansson Estland gehört bis heute zu den nächsten benachbarten Ländern Schwedens. Die Kontakte zwischen den beiden Ländern sind uralt, aber sie veränderten sich. Verschiedene Faktoren waren dafür bestimmend: Im Jahre 1939 wurde Estland von 13 000 Finnen und etwa 8 500 Schweden besucht, während zehn Jahre zuvor nur 1 800 Schweden in das Nachbarland gefahren waren und ungefähr ebenso viele Esten das Königreich besucht hatten. Abgesehen von den Letten und den Finnen waren unter den Nachbarnationen der Esten die Schweden die fleißigsten Touristen. Der Zweite Weltkrieg und die sowjetische Okkupation machten jedoch dem Reisen über die Ostsee abrupt ein Ende. Während auch die „Nordländer“ in der Nachkriegszeit das Mallorca des Mittelmeers für sich entdeckten, ereignete sich nach 1991, dem Fall der Sowjetunion, eine wahre Explosion im Estland-Tourismus. Niedrige Preise in der ehemaligen Sowjetrepublik und Neugier unter den Nachbarn lockten 1995 mehr als 1,5 Millionen Finnen und 55 000 Schweden nach Estland; neben den 107 000 Russen, unter denen vermutlich sehr viele Verwandte in Estland gehabt hatten, kamen die noch zahlreicheren lettischen Besucher hinzu.1 2009 reisten fast zweieinhalb Millionen Finnen und fast 200 000 Schweden nach Estland. Heute werden täglich allein aus Finnland bis zu 35 000 Personen in der estnischen Hauptstadt empfangen, die von allen möglichen Reedereien und Fluggesellschaften dorthin transportiert werden. Vor dem Kollaps des Sowjetstaates gab es seit Mitte der 1960er Jahre nur eine einzige Fähre, die M/S „Georg Ots“, welche die Verbindung der Finnen und der Schweden mit Estland darstellte, wo Schweden, die sich recht fremd fühlenden Nordländer, damals miterlebten, dass die Estnische Sozialistische Sowjetrepublik indessen für Russen und andere Sowjetvölker zu einem alternativen Mallorca geworden war.
    [Show full text]
  • 2017 • Vol. 1 • No. 1
    THE JOURNAL OF REGIONAL HISTORY SOCIOCULTURAL VECTOR OF DEVELOPMENT Online scientific journal 2017 Vol. 1 No. 1 Cherepovets 2017 Publication: 2017 Vol. 1 No. 1 MAY. Issued four times a year. FOUNDER: Federal State Budgetary Educational Institution of Higher Education ‘Cherepovets State University’ EDITOR-IN-CHIEF: O.Y. Solodyankina, Doctor of Historical Sciences (Cherepovets State University) DEPUTY EDITOR’S-IN-CHIEF: A.N. Yegorov, Doctor of Historical Sciences (Cherepovets State University) E.A. Markov, Doctor of Political Sciences (Cherepovets State University) B.V. Petelin, Doctor of Historical Sciences (Cherepovets State University) A.L. Kuzminykh, Doctor of Historical Sciences (Vologda Institute of Law and Economics, Federal Penitentiary Service of Russia) EDITOR: N.G. MELNIKOVA COMPUTER DESIGN LAYOUT: M.N. AVDYUKHOVA EXECUTIVE EDITOR: N.A. TIKHOMIROVA (8202) 51-72-40 PROOFREADER (ENGLISH): N. KONEVA, PhD, MITI, DPSI, SFHEA (Kings’ College London, UK) Address of the publisher, editorial office, printing-office: 162600 Russia, Vologda region, Cherepovets, Prospekt Linacharskogo, 5. OPEN PRICE ISSN 2587-8352 Online media 10 standard published sheets Publication: 12.05.2017 © Federal State Budgetary Educational 1 Format 60 84 /8. Institution of Higher Education Font style Times. ‘Cherepovets State University’, 2017 Contents Editorial ........................................................................................................................ 4 Research Solodyankina O. The Mediterranean region and the Mediterranean images in the activities of foreign tutors and governesses in the Russian Empire........................ 5 Shestova T. The development of health in Perm and Vyatka provinces (Guberniyas) at the end of 19th – early 20th centuries .......................................... 24 Pilipenko G. The cultural and historical memory of the Hungarians in Telep (Novi Sad) ............................................................................................................ 42 Discussion platform ‘Reflections of a historian’ Rahikainen M.
    [Show full text]
  • Discussion Platform
    DISCUSSION PLATFORM DOI 10.23859/2587-8352-2017-1-1-4 UDC 94(47) Marjatta Rahikainen Dr., Docent of Social History, University of Helsinki Helsinki, Finland [email protected] Helsinki (Helsingfors) in the mirror of imperial St Petersburg Abstract. This essay discusses three aspects related to the likeness between Helsinki and St Pe- tersburg. Firstly, the centre of early 19th-century Helsinki became to look like miniature St Peters- burg because its architect C.L. Engel admired the neoclassical architecture in St Petersburg. Se- condly, Helsinki (Helsingfors in Swedish) suited the role Bely gave it in ‘Petersburg’ novel (1916) as it had the name familiar to his readers, and in 1905 the name was more modern that St. Peters- burg. Thirdly, Cold War films with Helsinki as Petrograd/Leningrad and Moscow show that the line between the factual and fictional may get lost. Keywords: Carl Engel, Yakov Grot, Faddei Bulgarin, Elizabeth Rigby, Xavier Marmier, Louis Léouzon Le Duc, Andrei Bely, the Empire style, well-planned cities, travelogues City names are much more than just a name: they evoke memoirs, stir up emotions and serve as symbols; to some a city name may sound forbidding, to others inviting. What did imperial St Petersburg stand for? For its first two centuries, for many men and women within a long radius it indicated opportunities. However, this began to change towards the end of the 19th century when its role was challenged by Moscow. By the time Andrei Bely wrote his ‘Petersburg’ (1913), the city itself had become a symbol of petrified old order for him, or that was how I understood it when I read ‘Petersburg’ for the first time.
    [Show full text]
  • So That the Soul Would Dance in You’ the Guitar in Finland Before the Twentieth Century 2 2 12 Docmus Research Publications
    1212121212 1212121212 A selectionA selectionA selectionA selectionof ofDocMusA selectionDocMus of DocMus of ResearchDocMus Research of DocMusResearch Research Publications Publications Research Publications Publications Publications DocMusDocMusDocMus DResearch ocMusResearch DResearchocMus Research Research DocMusDocMusDocMus DResearch ocMusResearch DResearchocMus Research Research PublicationsPublicationsPublicationsPublicationsPublications PublicationsPublicationsPublicationsPublicationsPublications 2. Tuppurainen,2. Tuppurainen,2. Tuppurainen,2. Tuppurainen,2. Tuppurainen,Erkki Erkki Erkki (toim.), (toim.),Erkki (toim.), CodexErkki (toim.), Codex Codex Westh:(toim.), Westh:Codex Westh: Westhin Codex Westh:Westhin Westhin Westh: koodeksin Westhin koodeksin koodeksinWesthin koodeksin koodeksin kirkkolaulutkirkkolaulutkirkkolaulutkirkkolaulut (2012) kirkkolaulut(2012) (2012) (2012) (2012) THE GUITAR IN FINLAND THE BEFORE TWENTIETH CENTURY THE GUITAR IN FINLAND THE BEFORE TWENTIETH CENTURY THE GUITAR IN FINLAND THE BEFORE TWENTIETH CENTURY THE GUITAR IN FINLAND THE BEFORE TWENTIETH CENTURY THE GUITAR IN FINLAND THE BEFORE TWENTIETH CENTURY 4. 4.Anne Anne4. AnneSivuoja,4. Sivuoja, Anne Sivuoja,4. Anne OweSivuoja, Owe Ander, Sivuoja,Owe Ander, Owe Ander, Ulla-Britta Ander, OweUlla-Britta Ulla-Britta Ander, Ulla-Britta Broman-Kananen Broman-KananenUlla-Britta Broman-Kananen Broman-Kananen Broman-Kananen & Jens& Jens& HesselagerJens& Hesselager Jens Hesselager& HesselagerJens (eds.), (eds.),Hesselager (eds.), Opera Opera(eds.), Opera on (eds.),
    [Show full text]
  • Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & Julkaisu • 11–12/2015
    Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & julkaisu • 11–12/2015 Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta God Jul och gott Nytt År Voima & Käyttö • 11–12/2015 • 1 • Sisällys • • Pääkirjoitus • Chefredaktör • Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & ammatti- ja tiedotuslehti 109. vuosikerta Pääkirjoitus ........................................................................................ 3 STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: STTK:n hallitus ei hyväksy pakkolainsäädäntöä .............................. 4 Lastenkodinkuja 1 STTK:n johtaja Katarina Murto: 00180 Helsinki Valehtelevat ministerit Paikallinen sopiminen ei saa murentaa sopimusjärjestelmää puh. (09) 5860 4815 ja yleissitovuutta ................................................................................. 4 faksi (09) 6948 798 STTK tyytyväinen vuorotteluvapaa-järjestelmän säilymiseen ......... 4 email [email protected] ina oppii jotain uutta! Nyt koko joukko ministereitä on ka taas on vain työntekijäpuoli jonka pitäisi joustaa ja heiken- Sähkön käyttö laski syyskuussa ja kulutus oli aloittanut virallisen valehtelun. Tämä kolmen S:n hallitus tää sisältöä eli sopimuksia, kun yritykset jakavat yhä suurempia 0,7 % edellisvuotta pienempi ............................................................ 5 Päätoimittaja on ollut muutoinkin epäpätevä ja nyt on aloitettu suora- voittoja osakkeenomistajille ja johdolle. Suomessa nämä ylisuu- Taloudesta tiistaina: Leif Wikström nainen valehteluiden ryöppy. Aikanaan ministeriin pystyi edes ret palkkiot
    [Show full text]
  • KRIMIN SOTA, VENÄJÄ JA SUOMALAISET Siviilit Rannikoiden Puolustajina Ja Sen Vaikutus Sotatoimiin Sekä Venäjän Suomensuhteisiin
    KRIMIN SOTA, VENÄJÄ JA SUOMALAISET Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin Eero Auvinen TURUN YLIOPISTON JULKAISUJATURUN YLIOPISTON – ANNALES JULKAISUJA UNIVERSITATIS – ANNALES TURKUENSIS UNIVERSITATIS TURKUENSIS SarjaSarja - ser. - Cser. osa XX - osatom. - 393 | Scripta tom. XX | Astronomica Lingua Fennica - Chemica Edita | Turku - Physica -2015 Mathematica | Turku 20xx Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Politiikan tutkimuksen laitos Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtoriohjelma Työn ohjaajat: Professori Timo Soikkanen, Turun yliopisto Tarkastajat: Sotatieteen tohtori ye-komentaja evp. Suomen historian tohtori, Aarni Lehti dosentti Ali Pylkkänen, Turun yliopisto Vastaväittäjä: Sotatieteen tohtori ye-komentaja evp. Aarni Lehti Kansi: Valto Vaalikivi. Grafiikassa käytetty kuva ”J. V. Snellman esitellään keisari Aleksanteri II:lle Parolassa 1863” (rajaus maalauksesta) Museovirasto, www.kuvakokoelmat.fi Taitto: Jouni Korkiasaari Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. ISBN 978-951-29-5880-1 (Painettu/PRINT) ISBN 978-951-29-5881-8 (Sähköinen/PDF) ISSN 0082-6995 Painosalama Oy – Turku, 2015 TURUN YLIOPISTO Politiikan tutkimuksen laitos AUVINEN, EERO: Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset. Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin. Väitöskirja, 448 s., 49 liites. Poliittinen historia Tammikuu 2015 Tiivistelmä Väitöskirjassa
    [Show full text]