Merimieskirkko

Sjömanskyrkan 3 • 2016 Merimiehen ystävä vuodesta 1882 • Sjömansvännen från 1882

Merimieskirkkotyön aloittamisesta Australiassa sata vuotta s. 6

Merimieskirkon ensimmäinen rippikoulu Ateenassa s. 13 Kreivi Carl Erik Mannerheim merikarhuna 70-vuotiaaksi s. 20

Kalastus elinkeinona askarruttaa palkittua kalastajaaMerimieskirkko Pirjo 3 • 2016 Haapajärveä Sjömanskyrkan s. 241 Kuva: Paavo Tukkimäki ja Marko Toljamo

Voi harmi! toimittajalta 2 Toimittajalta No, johan on 4 Pääkirjoitus / ledare sisältö 5 Hartaus / 125 vuotta sitten / pilapiirros Merimieskirkkotyö alkoi Australiassa 6 6 Merimieslähetysseura (nyk. Merimieskirkko) sata vuotta sitten aloitti työnsä Australiassa sata vuotta sitten 13 vuonna 1916 ollen siellä ainoa suomalaistyötä markkinat! Rippikoulu Ateenassa tekevä järjestö lähes koko 50-vuotisen työrupeaman ajan. Merimieskirkkotyö 14 Merimieskirkkouutisia Australiassa päätettiin lopettaa 50 vuotta sitten vuonna 1966, ja työ siirtyi Kirkon ulkosuomalaistyön piiriin. Haastattelimme kahta 16 Laivakuraattorin matkassa Australian viimeisintä merimiespappia Heikki Castrenia ja Urpo Kokkosta. 18 Kirkkolaiva Merimieskirkon Kuva: Paavo Tukkimäki 19 Meritaide / sarjakuva

nettipuodissa on 20 Merimies Mannerheim *nyt tyhjennys- 22 Kesäjuhlat 2016

Kuva: Riitta Tunturi Riitta Kuva: 24 Kalastaja Pirjo Haapajärvi 20 Venepoliisi vesiliikenteen Kuva: Marko Toljamo Pitkän työuran maailman merillä tehnyt Carl Erik myynti. Useita yt harmittaa! tuumasi eräs 27 Christian Mannerheim nauttii nyt ansaituista merimieskirkkotyön ystä- valvojana eläkepäivistään Etelä-Ranskassa. Mannerheim sai kuvan painolastipumpun lahjaksi viimeisen Nvä kuultuaan siitä, kuinka 29 I kyrkans skepp tankkerinsa Energy Expressin miehistöltä. tuotteita -25 % noin 200 muuta seilasi Saimaalla Marsalkka Mannerheim on Carl Erikin isosetä. Konfirmationsundervisning Suvun kreivin arvonimi siirtyi Carl Erikille hänen kesäjuhlien merkeissä. Itse hän ei 30 Kauniaisissa asuneen veljenpoikansa Gustaf ollut päässyt mukaan, mutta syynä i Athen Mannerheimin kuoltua viime vuonna. alennuksella! ei ollut ahtaan paikan kammonsa 31 Böcker Ostamalla näitä ja muita Merimieskirkon myymiä tuotteita tuet merimieskirkko- eikä pelko vesillä puhkeavasta me- työtä! Ale-tuotteita myydään niin kauan kuin tavaraa rittää. risairaudestakaan. Mieli oli tehnyt, 33 Merikohtaloita 27 mutta… 25,90 Ahdasta laivalla ei ollut, vaikka 34 Poldarkin uusi suosio Poliisin tehtävänä niin maissa kuin vesillä tiiviisti, mutta sulassa sovussa siellä on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen. Venepoliisi valvoo yleisesti 21,90 istuttiinkin. Eikä laiva keinahdel- 35 Oulun tuomiokirkon kirkkolaiva vesiliikennettä sekä hoitaa hälytystehtäviä, lut, joten merisairauskaan ei liene esimerkiksi vesiliikenneonnettomuuksia sekä 36 Perhepiiri varkauksien ja pahoinpitelyjen selvittelyjä Tämä merkki kertoo, että aiheesta ketään vaivannut. saaristossa. Työtä tehdään pareittain. Merellä on enemmän tai juttu on toisella 14,90 Moni kertoo, että kahta ei ke- partiossa toinen hoitaa ohjausta toisen kotimaisella kielellä lehden säjuhlistamme vaihtaisi: tuttuja 39 Yhteystiedot / kontakt uppgifter pysäyttäessä veneitä, puhalluttaessa ja lisäsivuilla netissä. naamoja ja vuosittain vaihtuvaa tarkastaessa papereita yms. Nettilehti (pdf) ilmestyy 40 Elämän merellä noin viikko virallisen ohjelmaa. On mieltä kohottavaa ilmestymispäivän jälkeen. olla samanhenkisten joukossa, niin vanhojen kuin uusien tuttujen. On kutkuttavaa nähdä, millainen juhla- ohjelma on kunakin vuonna. Merimieskirkko / Sjömanskyrkan Toimituskunta / Redaktion: Irtonumerohinta / Lösnummerpris: Sellainen on Merimieskirkko. Merimiehen ystävä / Sjömansvännen Suihkonen Hannu (pj.), Hälli Anna, Malmberg 10,00 € + pst. Sama pätee yleisemminkin. On 3/2016 Thure, Poutanen Pertti, Toljamo Marko, Tukkimäki Paavo, Valtonen Anne, Varho Liisa Ulkoasu / Layout: Taija Näsi hyvä saada olla oma itsensä hyväs- 134. vuosikerta / 134:e årgången sä seurassa. Elämällä on aina jotain ISSN 1457-5167 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja jäsenasiat / Paino / Tryckeri: Hämeen Kirjapaino Oy uutta tarjottavaa, kunhan ottaa sen Prenumerationer, adressförändringar och Julkaisija / Utgivare: medlemsäranden: Kansi / Pärm: Vesibussi Sydneyn satamassa vastaan. Suomen Merimieskirkko ry / Albertinkatu 2 B, Albertsgatan 2 B oopperatalon ja kaupungin silhuetin alla. Kannattaa ottaa ja kannattaa Sjömanskyrka rf. 00150 , Helsingfors Kuva: Chad Ehlers / Lehtikuva. 13,90 elää täyttä elämää, ettei jää har- Puh. / Tel. +358 50 322 2915 Päätoimittaja / Chefredaktör: [email protected] Aineisto- ja ilmestymispäivät 2016: mittamaan. Hannu Suihkonen Nro 4: 6.11. / 9.12. Tilaukset: merimieskirkko.fi/nettipuoti [email protected] Jäsenmaksu / Medlemsavgift: 50 € Jäsenenalennus normaalihintaisista tuotteista syöttämällä maksuvaiheessa Katso s. 37 / Se på s. 37. Lehteen tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare: sillä ehdolla, että se voidaan ilman eri korvausta alennuskoodikenttään tunnus: SMKJASEN2016 Marko Toljamo Marko Toljamo Vuosikertahinta 4 numeroa / käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa toimitussihteeri [email protected] Prenumerationspris 4 tidskrifter: tai muussa käytössä toteutus- ja jakelutavoista Huom! Katso koko tuotevalikoimamme nettipuodista! [email protected] Suomessa / i : 50 € riippumatta. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta Översättningar / Käännökset: EU-maihin / till EU länder: 50 € aineistosta. Mahdollinen palkkio maksetaan Novatext, Mari Nyman Muihin maihin / till andra länder: 55 € julkaisemisen / lehden ilmestymisen jälkeen. * Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 3 pääkirjoitus / ledare Hannu Suihkonen hartaus

pääsihteeri Robert Geiss DPA / Lehtikuva generalsekreterare

Vieraanvaraisuutta erimieskirkon kesäjuhlia vietettiin Lappeenran- keskellä. He kysyvät sitä tilanteessa, jossa Eurooppa nassa elokuun toisena viikonloppuna tee- etsii suuntaansa Britannian aikoessa erota EU:sta. Mmalla Yhteisillä vesillä. Teema konkretisoitui Viime syksynä Suomi ja iso osa Eurooppaa pystyi Saimaan-risteilyllä, jossa Saimaalla työtä tekevät eri toimimaan vieraanvaraisesti suuren pakolaismäärän toimijat esittelivät toimintaansa ja kertoivat Saimaan keskellä. Vieraanvaraisuus uuden ja tuntemattoman merkityksestä alueen ihmisille, ilmapiirille ja taloudel- sekä oman turvattomuuden ja epävarmuuden keskellä Syyrialainen le. Tutustuimme myös Ilkon skiittasaareen. Sunnuntain ei ole aina helppoa ja yksinkertaista. Maailmassa, pakolainen juhlamessussa Sammonlahden kirkossa, teeman Yhtei- jossa ihmiset, kansallisuudet ja maat ovat riippuvaisia Ateenassa pyytää rajojen avaamista sillä vesillä mukaisesti, rukoiltiin myös niiden ihmisten toisistaan, vieraanvaraisesti toimiminen on kuitenkin matkansa puolesta, jotka kamppailevat hengestään Välimerellä elinehto. Kristillisen uskon mukaan vieraanvaraisuus jatkamiseksi paetessaan sotaa ja epäinhimillisiä oloja. Lappeen- on Jumalan rakkauden välittämistä, joka kohdistuu Pohjois- Eurooppaan rannassa merimieskirkkoväki otettiin Yhteisillä vesillä jokaiseen. heinäkuussa 2016. hyvin vieraanvaraisesti vastaan. Tästä lämmin kiitos Vieraanvaraisuus on ollut Merimieskirkon toiminnan lappeenrantalaisille kesäjuhlien järjestäjille. perusarvo jo 141 vuotta. Sata vuotta sitten Merimies- Maailmassa, jossa eri kansallisuudet ja maat ovat kirkko aloitti toimintansa Australiassa avaamalla Rauhaa hyvin riippuvaisia toisistaan, Välimerellä hengestään merimieskodin eli lukusalin Sydneyssä. Merimieskir- kamppailevat ja sotaa pakenevat pakolaiset ovat kon toiminta Australiassa päättyi 1960-luvulla, mutta Miikan kirjan 4. luvussa kirjoitetaan näin: ”Hän, Her- ja yhteiseloa kaikkien kanssa vai riitaa ja turvattomuu- myös Yhteisillä vesillä. Yhteisillä vesillä he kysyvät, Merimieskirkon aloittama suomalainen kirkollinen työ ra, ratkaisee kansakuntien riidat, hän jakaa oikeutta den luomista ympärilleni? Teot rauhan puolesta ruo- millaista meidän vieraanvaraisuutemme on. He kysyvät jatkuu Australiassa muiden toimesta. Tänä syksynä väkeville kansoille lähellä ja kaukana. Niin taotaan honjuuritasolla voivat olla hyvinkin pieniä, mutta juuri sitä tilanteessa, jossa moni eurooppalainen ja suoma- vietetään Kokkolan merimieskirkon 85-vuotisjuhlia. miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään pienet ovat niitä suuria. Minä ensin, vaiko me kaikki lainen kokee olonsa turvattomaksi ja epävarmaksi li- Sekä Australiassa että Kokkolassa on toimittu ja toimi- kansa ei enää kohota miekkaa toistaan vastaan, eikä yhdessä? Voinko minä tehdä jotain rauhan hyväksi? sääntyneen terrorismin ja taloudellisen epävarmuuden taan vieraanvaraisesti. harjoita sotataitoja. Silloin jokainen saa istua mitään Voin, ja se on Herramme tahto. pelkäämättä oman viiniköynnöksensä ja viikunapuun Kansainvälinen rauhanrukouksen päivä kirkoissamme alla. Näin on Herra Sebaot sanonut.” 21.9.2016. Gästfrihet Herramme tahtoo näin. Mitä minä tahdon? Rauhaa Marko Toljamo jömanskyrkans sommarfest firades i Vill- Europa försöker finna sin riktning nu när Storbritannien manstrand under andra veckoslutet i augusti avser att träda ut ur EU. Soch hade temat På gemensamma vatten. Temat Förra hösten kunde Finland och en stor del av konkretiserades med en kryssning på Saimen, där Europa visa gästfrihet mot det stora antalet flyktingar. olika aktörer som arbetar på Saimen presenterade sin Gästfrihet är inte alltid enkelt mitt i något som är nytt verksamhet och berättade om Saimens betydelse för och okänt samtidigt som man själv känner sig otrygg människorna, stämningen och ekonomin i regionen. och osäker. I en värld där människor, nationaliteter Dessutom besökte vi ön Ilkonsaari, också kallad Skiit- och länder är beroende av varandra är det dock ett tasaari. Under söndagens festmässa i Sammonlahti livsvillkor att visa gästfrihet. Enligt den kristna tron är kyrka bad vi, i enlighet med temat På gemensamma gästfrihet ett sätt att förmedla Guds kärlek, och den ”Vuosikertomukseen liitetty taulu vatten, även för de människor som kämpar för livet i omfattar var och en. lähetyksemme rahallisesta asemasta näyttää, Medelhavet på flykt undan krig och omänskliga förhål- Gästfrihet har varit en grundläggande värdering i että menot viime vuonna liki 5,000 markalla landen. Sjömanskyrkofolket blev visade stor gästfrihet Sjömanskyrkans verksamhet i hela 141 år. För hundra nousivat yli tulojen. Tämä on arveluttava i Villmanstrand. För det vill jag rikta ett varmt tack till år sedan startade Sjömanskyrkan sin verksamhet i kohta. Toivomme kuitenkin, että työ, samassa sommarfestens arrangörer. Australien genom att öppna ett sjömanshem, alltså kuin se ulkomailla laajenee ja vaurastuu, I en värld där olika nationaliteter och länder är en läsesal, i Sydney. Sjömanskyrkans verksamhet i myöskin syvemmälle juurtuu kristityn beroende av varandra, befinner sig även de flyktingar Australien upphörde på 1960-talet, men det finländ- kansamme sydämeen ja että sentähden pian som kämpar för sitt liv på Medelhavet för att undkom- ska kyrkliga arbetet som inleddes av Sjömanskyrkan se Herra, joka omistaa kaikki taivaan aarteet, ma kriget På gemensamma vatten. På gemensamma fortsätter att bedrivas i Australien av andra aktörer. I runsaasta kädestään kansamme kautta antaa vatten frågar de hur gästfria vi är. De ställer frågan i höst firar Karleby sjömanskyrka 85-årsjubileum. Både i työllemme sen aineellisen kannatuksen, jonka ett läge där många européer och finländare känner sig Australien och i Karleby har man verkat och verkar än se tarvitsee.” otrygga och osäkra på grund av ökande terrorism och genom gästfrihet. Merimiehen ystävä 9/1891 ekonomisk osäkerhet. De ställer frågan i ett läge där

4 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 5 Australian merimieskirkkotyön aloittamisesta sata vuotta

Merimieskirkon työn Australiassa aloitti John Oskar Boijer. Ensimmäiset merimiespapit olivat Kalervo Kurkiala ja Otto Kaksonen.

yksien takia. Suomestahan oli aiemmin kin. Itsenäistyminen koitti, mutta vasta si oli muodostunut Melbourne, mistä lähtenyt joukko nuoria miehiä jääkäri- marraskuun (myös lokakuun) vallanku- hän ostikin seuralle rakennuksen muu- koulutukseen Saksaan, eikä Saksa ollut mouksen jälkeen joulukuussa. ton tapahtuessa vuonna 1924. Muuttoa sotatoimiensa vuoksi maailmalla suo- Sota hankaloitti työtä ja liikkumis- puolsivat laivaliikenteen väheneminen siossa. ta pitkien etäisyyksien maassa, jossa Sydneyn läheltä Newcastlesta ja Mel- Merimiehemme maissa oli enimmäk- osavaltiot olivat vielä itsenäisiä, mutta bournessa perustettu suomalainen seura, seen laivasta ”karanneita”, ja muista ”vuori-insinööriksikin” kutsuttu Boijer mutta toisaalta työtä vaikeutti matkojen maahanmuuttajista erottui mm. ”kurik- ansioitui etenkin viranomaistyössä aut- piteneminen maan pohjoisosiin. kalaiset”, joka antoi merimieslähetyksen tamisessa ja jopa kansallisuustodistusten Vahtimestariksi ja sittemmin assisten- työlle Australiassa tärkeää tukea. Rahaa- kirjoittajana. Itse asiassa hän oli Australi- tiksi Melbourneen tuli Australian siirto- kin siis oli alkuun pääsemiseksi. an ja USA:n sopimuksella ainoa itsenäi- lainen Antti Välttilä, josta tuli vuosi- Saatujen tietojen perusteella Meri- sen Suomen edustaja, jonka kirjoittamat kymmeniksi korvaamaton moniosaaja, mieslähetyksen johtokunta Suomessa todistukset hyväksyttiin siihen saakka, kunnes hän yllättäen kuoli vuonna 1962. päätti vuonna 1916 avata työpisteen kun konsuli Kaarlo Nauklér aloitti vi- Ennen lähtöään vuonna 1926 Kurkiala Sydneyyn ja lähettää sinne hengellisen rallisena edustajana vuonna 1918. perusti Suomi-lehden, jonka merkitystä herätyksen saaneen insinöörin John Tarve oli myös suomalaiselle papil- tulevien vuosikymmenten aikana Aust- Oskar Boijerin (os. Poijärvi) San Fran- le, mutta Boijerin palattua Amerikkaan ralian ja Uuden-Seelannin suomalaisten ciscon toimipaikasta. Toimelias Boijer 1920 saatiin tätä odottaa Australiassa yhdyssiteenä ei voi yliarvioida. hankki Sydneyn satama-alueelta pienen vielä kaksi vuotta. Työ Sydneyssä jatkui Merimiespastorin päätoimittama sano- huoneiston, peltirakennuksen, johon hän tällä välillä paikallisin eli entisten meri- malehti oli usein ainoa tiedonlähde niin Huomattava osa 1920-luvun loppupuolen suomalaissiirtolaisista asettui asumaan Pohjois-Queenslandiin, missä he ryhtyivät viljelemään sokeriruokoa eli perusti merimieskodin eli lukusalin. miesten voimin. suomalaisten kuin merimieslähetyksen keiniä. Suurin osa heistä oli kotisin Keski-Pohjanmaalta. Uutiset helmikuun vallankumoukses- ja siirtolaisten kesken. Lehti siirtyi n. ta Venäjällä vuonna 1917 kantautuivat Tehokaksikko Kurkiala-Välttilä 40 vuotta myöhemmin Merimieskirkol- Suomen täyttäessä sata vuotta on aika juhlia myös merimieskirkkotyön aloittamista reilut sata vuotta Australiaan, jossa kerrottiin keisarin luo- ta Suomi-konferenssin haltuun vuonna sitten Australiassa. Merimieskirkko ehti toimia maanosan suomalaisen kirkollisen työn pioneerina 50 puneen vallasta. Postiyhteydet Suomen Ensimmäinen suomalainen merimies- 1967, ja ilmestyessään yhä edelleen se vuotta vuosina 1916–1967. suuriruhtinaskunnan ja Australian välillä pastori Australiassa oli jääkäriupseeri ja on Australian vanhin vieraskielinen leh- olivat sodan takia poikki, mutta Boijer sotilaspastori Kalervo Groundstoem, ti. Lehden ilmestyminen on ollut tauolla julisti jo Suomen itsenäistymistä, jon- joka sittemmin tunnettiin nimellä Kur- vain toisen maailmansodan aikana yh- uotsi ensin. Ruotsalaisilla oli oli kypsä suomalaistyölle. tuli muiltakin tahoilta, eikä San Fran- ka ajankohdaksi hän päätteli ”ihaninta kiala. Jääkäreitä Australiaan tuli useita deksän vuoden ajan. merimieslähetystoimintaa Aust- Ollessaan maailmanympärimatkal- ciscossa aiemmin työskennellyt seuran mahdollista päivää” eli juhannusta. Boi- muitakin, joista mainittakoon kapteeni Rraliassa jo 1800-luvun lopulla ja la vuonna 1913 Hollolan kappalainen pääsihteeri Aksel Renvall karsastanut jer perusti päättelynsä itsenäistymisestä Nestori Karhula, Keski-Pohjanmaan Suomi-toiminta nousee he ilmaisivat vastaavalle suomalaistyölle Hugo Winter kuuli Sydneyssä suoma- ajatusta, ryhdyttiin keräämään tilastoja keisarin henkilökohtaiseen suhteeseen suojeluskunnan päällikkö, joka oli sit- olevan tarvetta. Laivat pysähtyivät kui- laisten elämäntarinoita, joista hän kir- työn kannattavuudesta. Suomeen. temmin ”johtavassa asemassa” suoma- Kurkialan seuraajaksi kenguruiden tenkin eri satamissa, jotka olivat hyvin joitti Merimieslähetykselle (vuodesta Parhaillaan vellovan ensimmäisen Juhannuksena Boijer järjesti itsenäi- laisten siirtolaisten keskuudessa. maahan vuonna 1926 saapui Otto Kak- kaukana toisistaan, ja maassa asuvien 1994 Merimieskirkko) matkan edetessä maailmansodan aikana oli kertynyt suo- syysjuhlan, johon hän kutsui myös ku- Kahden ensimmäisen Australian-vuo- sonen, joka seuraavien viiden vuoden suomalaisten luku oli pieni, joten oli Tyynellämerellä. Ja kun samoihin aikoi- malaisyhteisöille varoja, joita ei voitu rikkalaiset – kommunistit mukaan lukien tensa aikana Kurkialalle selvisi, että aikana paitsi vakiinnutti myös laajen- odotettava 1910-luvulle ennen kuin aika hin vastaavia toiveita työn aloittamisesta lähettää Suomeen maamme Saksa-yhte- – sekä kirjoitti tapauksesta Amerikkaan- Sydneytä otollisemmaksi asemapaikak- si Merimieslähetyksen toimintaa: työ >>

6 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 7 Mount Isa Alice Spring tysseura järjesti keräyksen, deltuna, mutta yhtä kaikki vapautensa em. Välttilän seuraajaksi tullut Voitto minkä turvin pastori Paavo menettäneenä. Pokela. Hytönen pääsi lähtemään Heti sodan jälkeen ei saatu yhteyttä Uusiin siirtolaisiin kuului paljon niin Australiaan vuonna 1935. Australiasta Suomeen, eikä päinvastoin, helluntailaisia, Jehovan todistajia kuin Aseman siirtosuunnitelmat sillä sotatoimet maailmalla loppuivat kansanlähetyksen kannattajia, millä oli perinyt Hytönen ei aluksi lopullisesti vasta vuonna 1947. Leiriltä vaikutusta myös suomalaisten kristit- asiaa edistänyt, sillä ”asui- vapautunut epätietoinen Hytönen alkoi tyjen ykseyteen Australiassa. Toisaalta pa pappi missä tahansa, oli tehdä muita töitä. Suhteiden ja yhteyk- Pohjois-Queenslandin kirkkoriita ja eri hänen tehtävä kuitenkin sien selvittyä hän palasi merimiespasto- luterilaisten kirkkojen erimielisyydet ja mahdollisimman usein täysi rin työhön ”uhraten elämänsä Australian -puraisuudet hämmensivät suomalaisia, Australian kierros”, johon suomalaisille”. jotka ottivat yleensä vastaan kaikkien tuli myöhemmin mukaan Kiertomatkallaan 1946 häntä huoles- tarjoaman hengellisen avun. myös Uuden-Seelannin tutti siirtokunnassa tapahtuva muutos, Heikki Castrenin lähdettyä Suomeen Brisbane matkat. josta hän kirjoitti seuraavasti: ”Liian vuonna 1959 työtä tuli jatkamaan pas- Siirtolaisten tarpeita kar- aikainen australialaiseksi tuleminen voi tori Urpo Kokkonen. Kokkosen ”alue- toittaessaan Hytönen kan- merkitä sekularisoitumista, kristillisistä valtaukseksi” voidaan lukea Tasmania, nusti näitä pysyvään ja elämänarvoista luopumista.” missä hän kävi ensimmäisenä suoma- suomalaiskansalliselle po- Suomeen palattuaan 20. marraskuuta laispastorina. jalle perustuvaan oma-aloit- 1946 Hytönen osallistui heti seuraavana Suomen Kirkon Seurakuntatyön Kes- Newcastle Suomi-lehti on ilmestynyt vuodesta 1926 ja se on teiseen toimintaan, kuten päivänä johtokunnan kokoukseen antaen vanhin Australiassa ilmestyvä vieraskielinen lehti. kusliiton diasporatoimikunta (SKSK, ompeluseura-, pyhäkoulu-, selostuksensa Australian tilanteesta. Ko- nyk. Kirkon ulkosuomalaistyö) valmis- Sydney laulukuoro- ja urheiluhar- kouksen jälkeisellä aterialla hänelle yl- teli taustalla oman siirtolaispapin lähet- rastuksiin. lättäen ilmoitettiin, että tämä oli valittu siinsa”. Kirjeessään hän toteaa, että ”jos tämistä Australiaan. Perth Adelaide seuran toiseksi (pää)sihteeriksi Daniel Australian pappi tahtoi pitää yllä yhteyt- Vuonna 1960 kirkolliseen työhön saa- Sota muuttaa kaiken Oräddin aisapariksi ollen sittemmin tä seurakuntalaisiinsa, oli hänen oltava tiinkin uusia voimia, kun pastori Yrjö Melbourne Canberra vuodesta 1953 ainoana pääsihteerinä alituisesti liikkeellä ja tehtävä pitkiä Levänen aloitti seurakuntatyönsä Mel- Kun Nestori Karhulan johta- vuoteen 1965 saakka, jona keväänä mo- matkoja. Siitä huolimatta hän ehti verra- bournessa. Sydney puolestaan sai suo- ma Brisbanen suomalainen lemmat heistä kuoli. ten harvoin heidän luokseen”. malaisen pappinsa Enok Reimaasta Tasmania siirtokunta ja sen toiminta Kuusiola suunnitteli tämän ns. maail- vuonna 1964. Toisaalta osassa siirtolai- jatkoivat vahvistumistaan, Kirkkoriitoja ja Suomi-filmejä man suurimman seurakunnan rekisteröi- sia uskonnollinen toiminta herätti vas- muuttivat Hytönen ja Vält- mistä viralliseksi seurakunnaksi, mutta tustusta, ja esim. Suomi-Seurassa jotkut >> muuttui yhä enemmän siirtolaistyöksi. piti yllä ennen kaikkea Antti Välttilä. tilä sekä Suomi-lehden paino vuokrati- Jälleen koitti yli kahden vuoden papiton hanke ei ottanut tuulta purjeisiinsa. Pas- halusivat pitää sen toiminnan erossa us- Käydessään 4 000 km päässä Poh- Kun tilanne helpottui, Merimieslähe- loihin Brisbaneen vuonna 1938, joskin aika Australiassa, kunnes Toivo Kuusi- toria harmitti, että jo pitkään tehty työ oli konnosta. jois-Queenslandissa, missä oli ”hartain lukusali jäi Melbourneenkin. Toinen ola astui Australian maaperälle vuonna yhä vaan alkuvaiheessaan ja sitä harjoi- Kun Levänen ja Reimaa piakkoin ja tarkkaavaisin kuulijakunta”, kahteen suuri suomalaiskeskus oli yhä Otto Kak- 1949. Ajankohta oli vedenjakaja, joka tettiin lähetystyönä ilman organisaatiota poistuivat Australiasta, jäi Kokkonen otteeseen jäi Kaksosen sydän sinne, ja sosenkin rakastamassa Pohjois-Queens- erotti toista maailmansotaa edeltäneen ja vakiintuneita muotoja. yksin ”maallikkomiesten” kanssa, mikä hän ehdottikin sinne suomalaisen seu- landin Mount Isassa, jonka suomalaiset ajan uudesta aikakaudesta, ja niin vanha Tärkein työmuoto hänellä oli juma- voimisti Kokkosen aprikointia Meri- rakunnan perustamista. Perustettu oli jo kaivostyöntekijät olivat kuparikaivoksen siirtolaistyö kuin merenkulkukin olivat lanpalveluksien ja hartaushetkien pitä- mieslähetysseuran pastorin tehtävästä ja Suomi-talo sekä merimieslähetysompe- työteliäin ja vahvin lenkki. käytännössä päättyneet. minen, ja vapaammista kokoontumisista asemasta. luseura, eikä Sydneykään jäänyt vähem- Sodasta toipunut maailma Australiaa Vuonna 1952 Kuusiola hankki Brisba- hänet muistetaan Suomi-filmien esittä- Kaukana Suomessa Merimieslähetys- mälle saadessaan 1929 merimieskodin ja myöten joutui taas uuden maailmanso- nesta oman pappilarakennuksen ja Kur- jänä. Australian luonnosta ja ihmisistä seura ja SKSK sopivat samaan aikaan, 1930 Suomi-kodin. dan varjon alle, ja suomalaisia muutti kialan nimissä yhä ollut Melbournen talo kiinnostuneena hän oli itsekin innokas että Merimieslähetysseuran työ Aust- Suurimmat vaikeudet työlle aiheutui sankoin joukoin Australiasta pois. Tal- myytiin. Työkentällään Kuusiola kohta- elokuvaaja. raliassa lakkaisi ja työ siirtyisi Suomen nimenomaan alueen suunnattomasta visodan (1939–40) ihmettä ylistettiin si papittoman kauden seuraukset, kun kirkolle. laajuudesta. Papin sijoituspaikan siirtä- toisella puolella maailmaa myötätunnon Amerikan suomalainen ev.lut. kansal- Muuttuneesta työstä luovutaan Ehdollinen lopetuspäätös tuli 50 vuot- miseksi niin Brisbaneen, Sydneyyn kuin ollessa kokonaan suomalaisten puolella. liskirkko oli lähettänyt Pohjois-Queens- ta työn aloittamisen jälkeen johtokunnan Adelaideen käytiin vilkasta keskustelua, Jatkosota (1941–44) muutti tilanteen, landiin pastorinsa ja perustanut sinne Kun Kuusiolan pesti oli päättymässä kokouksessa 24.10.1966, mutta Kokko- mutta asia jäi toistaiseksi ratkaisematta. ja kun Englanti ja sen mukana Australia seurakuntia. Koska Kansalliskirkko vuonna 1955, tuli tilalle Heikki Castren, sen paluumuutto tapahtui kuitenkin vas- Kullakin kaupungilla oli perustelunsa julistivat joulukuussa 1941 Suomelle so- edusti jyrkkää, ns. missourilaista luteri- joka oli ollut aiemmin diasporatyössä ta seuraavana vuonna 1967, kun Suomen purjelaivakauden loiston päivien lipues- dan, loppui ylistys ja samalla kirkollinen laisuuden tulkintaa, se ei halunnut teh- Ruotsin suomalaisten keskuudessa. Pa- kirkko aloitti siirtolais- eli ulkosuoma- sa jo ohi, vaikka Adelaide vielä toistai- toimintakin. Suomalaisten vapauksia ra- dä yhteistyötä Suomen kirkon pastorin pitonta kautta ei päässyt syntymään, sillä laistyönsä siellä. seksi olikin tärkeä satama, josta tuotiin joitettiin, ja toisin kuin Englannissa, jos- kanssa, mutta ”kirkkoriita” ei estänyt pastorit olivat Australiassa yhtaikaa neli- – Näin Merimieslähetyksen pionee- vehnää Eurooppaan. sa suomalainen merimiespappi sai jatkaa Kuusiolan toimintaa, jolle oli kuitenkin sen kuukautta. rivaihe Australian suomalaisessa kir- Kaksosen palattua Suomeen jäi Aust- työtänsä, Australian merimiespappimme suomalaisten tuki. Castrenin ”aluevaltaus” oli jo ensim- kollisessa työssä oli saatu päätökseen, ralia ilman suomalaista pastoria neljäk- Paavo Hytönen suomalaisten merimies- Kuusiolan työlle oli leimallista pitkät mäisenä vuotenaan Uusi-Seelanti, ja totesi Australian viimeinen suomalainen si vuodeksi, sillä työn jatkajaksi valitun ten ja Queenslandin siirtolaisten ohella matkat, ja uutena avauksena tulivat mu- pian hän penäsikin alueelle lisää työ- merimiespappi Urpo Kokkonen hieman Kalevi Vihman lähtö peruuntui viime vangittiin ja lähetettiin internointileirille kaan kaukana lännessä sijaitseva Perth voimaa etenkin, kun vuosina 1956–59 myöhemmin. hetkellä niin seuran taloudellisten vai- Etelä-Australian erämaahan. Siellä Hy- sekä maan keskipiste Alice Spring laa- tapahtui suurin suomalaisten maahan- Teksti: Marko Toljamo Kalervo Kurkiala (keskellä) jutustelee purjelaivan keuksien kuin Suomen kultakannastaan kompassikaapin äärellä merimiesten kanssa tönen oli yli kaksi vuotta vuosina 1942– joine erämaineen. Matkustamalla hän muutto Australiaan. Siirtolaiset toki tar- luopumisen vuoksi. Työtä tänä aikana Melbournen satamassa 1920-luvun puolivälissä. 44, sinänsä hyvissä oloissa ja hyvin koh- haki kosketusta kaikkiin ”seurakuntalai- josivat papille apuaan, ja eräs heistä oli

8 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 9 kirkolliset esimieheni antoivat mahdol- ”Et edes arvaa, kuinka oikeassa olet”, Joskus myöhemmin Castren esitteli Onnellinen mies kun voi lisuuden. oli vastaus. ison Australian kartan kera tulijoille suo- Toisaalta junat tarjosivat tilaisuuden Pitkän seilauksen jälkeen porukalla malaiskeskuksia, työnsaantia, koulun- matkustaa Australiaan tavata ”suurenmoisia” australialaisia oli kiire kaljalle. Vaan myöhemmin käy- käyntiä. Parituntisen esityksen aikana miehiä, ja Tyynenmeren sodassa taistel- tiin laivalla keskusteluja, joissa ”pojat olisi voinut kuulla nuppineulan putoa- Heikki Castren oli merimiespappina leiden kanssa käytiin tuntien keskustelu- opettivat pappiaan, ja olen siitä hirveän van lattialle. Lopuksi hän ehdotti virttä, ja. kiitollinen”. Välillä joku puhui suunsa ja ulkomuistista kajahti veisuu. Kaikki Brisbanessa 1950-luvulla. puhtaaksi, ja seuraavassa tapaamisessa itkivät. Uusi mies? pyyteli anteeksi, kun kaverit olivat ker- – Tuli tunne, että ihmiset kokivat, että toneet, mitä papille tuli sanottua. nyt on pappi omassa hommassaan, kun Laivakäyntejä ei merimiespapille juu- hän puhuu asioista, jotka ovat kuulijoille laivan kippari palkitsi siirtämällä papin perheineen ”mitä hie- ri kertynyt, Wihurin säiliöalus Wiikinki Kärkikokemuksia tärkeitä. noimpaan hyttiluokkaan”. oli poikkeus. Castrenia oli opetettu, että Saatiin Brisbaneen kappelikin. Van- laivalle on vietävä lehtiä. Ne kainalossa Yksi kärkikokemuksista oli siirtolais- han polven kommunisti tuli esittämään, Tiloista ongelmia hän marssi ensi kertaa Wiikingin lankon- ten vastaanottokeskuksessa. Castren että tehdään pappilan alle kappeli, onhan kia, kun miehistö pyyhälsi häntä vastaa sai luvan kuuluttaa suomalaisporukan arkkitehtikin omasta takaa. Pappila oli Castren ei tiennyt Australiasta juuri mitään, vaikka olikin saa- matkalla maihin. Laivalta oli vain vahti, kokoon, ja viidessä minuutissa oli kym- tulvien varalta pylväiden päällä, ja niin nut edeltäjänsä kirjeistä kuvaa työn hyvistä ja huonoista puo- joka tokaisi lankonkilla nököttävälle pa- meniä ihmisiä koolla. Yksi ja toinen tuli kappeli syntyi sen alle. Ja ehdottajasta lista. Koulussa hän oli valinnut englannin sijaan latinan, joten pille: ”Taijat olla uusi mies näissä hom- nykimään pappia hihasta ja ilmoitti, että tuli papin saunakaveri. kielessäkin oli oma urakkansa. missa.” olisi henkilökohtaista asiaa. Teksti ja kuva: Paavo Tukkimäki Brisbanessa odotti vuosi pari aiemmin hankittu pappila, mutta omaa kirkkoa, kappelia tai seurakuntaa ei papilla ollut. Tiloista tuli ongelma. Luterilaisia kirkkokuntia oli noilla kulmilla kaksi, mutta toinen ei halunnut olla Castrenin kans- Viimeinen Australian suomalainen sa missään tekemisissä, hän kun edusti luterilaisuuden väärää haaraa. Niinpä hän joutui käyttämään paljon myös anglikaa- nien ja vapaiden suuntien pyhäkköjä. merimiespastori Urpo Kokkonen korostaa Työ vaati matkustamista, ja Castren arvioi olleensa yli puolet ajasta pois Brisbanesta. Työn luonnetta taas kuvaavat esimer- seurakunnan merkitystä kiksi käynnit Mount Isan kaivokaupungissa, jossa oli kolmi- sensataa suomalaista. Kun pappi saapui, noin puolet porukasta Rovasti Heikki Castren, 89, oli Brisbanen pappi 1955–1959. Hän kirjoitti kokoontui yhteen, toinen puoli oli työvuorossa. ”Olisiko nyt aika käyttää hyväksi saatua kokemusta itsenäisestä seurakuntatyöstä”, kokemuksistaan Siirtolaispappina kengurujen maassa -kirjasen. – Ei kukaan kysynyt, minkä kirkon miehiä olet. Olin suoma- kysyy Urpo Kokkonen reformaation juhlavuoden kynnyksellä. lainen pappi paikkakunnalla, joka vain sattui olemaan kaukana Suomesta. Rouvan komealta sointuva nimi on perua hänen saksalaisel- du lycklig människa, du kan resa till Australien Se ystävällisyys ja lämpö, jolla pappi ja hänen perheensä ta isältään, joka oli löytänyt suomenruotsalaisen vaimokseen och jag måste vara som kaplan i Hangö eli Oi otettiin vastaan, oli Castrenista suurenmoinen kokemus. 1920-luvulla. –O sinä onnellinen ihminen, voit matkustaa Aust- Mustempiakin hetkiä tuli. Mount Isan miehistä osa kääntyi Jos olivat suomalaiset merimiehet internoituina liittoutu­ raliaan ja minun täytyy olla Hangon kappalainen. Näin sanoi pappia vastaan ja kirjelmöi Helsinkiin, ettei enää pidä lähet- neiden maissa toisen maailmansodan aikana, oli suomalaisil­ ex-merimiespappi Daniel Orädd Heikki Castrenille, kun tää Castrenin tapaisia miehiä. Hän ei vieläkään tiedä, mistä oli la internointileireillä vankina jatkosodan (1941–44) jälkeen miehet tapasivat Suomen Merimieslähetysseuran konttorilla kyse. kokonaisia perheitä. Oitin ja sittemmin Tammisaaren van­ Helsingissä. Castren oli juuri lähdössä merimiespapiksi Bris- kien joukossa oli myös suomalainen pikkuneiti Brettschneider, baneen Australiaan. Junakapinallinen jonka synti oli puoleksi saksalainen taustansa. Kun välirauhan­ Castren ja hänen arkkitehtivaimonsa Raili lähtivät Suomes- sopimuksessa (1944) Suomi sitoutui katkaisemaan suhteensa ta 1954, ja takaisin tultiin kolmen lapsen kanssa vuoden 1959 Kansalla riitti puhuttavaa ja kysyttävää. Saksaan, syntyi liittoutuneiden valvontakomission vaatimusten lopussa. Ulkosuomalaistyö oli jo tuttua, sillä Castren oli ollut – Työ oli juuri sitä, mistä moni pappi haaveilee muttei kos- seurauksena Saksan ja Unkarin kansalaisille maahamme yh­ kaksi vuotta ensimmäisenä palkattuna siirtolaispappina Ruot- kaan saa, nimittäin mahdollisuutta olla ihmisten kanssa. En deksän internointileiriä, jotka toimivat syksystä 1944 kesään sissa. Lähettäjänä oli Seurakuntatyön keskusliitto, ja työ mais- sano, mitä olivat ongelmat ja niitä kyllä riitti, mutta yksinäi- 1947. Näiden suomalaisten lasten vangitseminen oli puolestaan tui: ”Mies hoksasi, että on omalla alallaan.” syys ja ero ystävistä ja omaisista olivat raskaita kantaa. Suomen oma päätös Merimieslähetys tarjosi Castrenille kahta paikkaa: Australi- Välillä pappi oli kurkkuaan myöten täynnä ongelmia ja ky- Internoidut menettivät omaisuutensa Neuvostoliitolle. Kun aa ja Keski-Eurooppaa, ja hän valitsi ensimmäisen. Hän tiesi symyksiä. Australian viimeinen suomalainen merimiespappi Urpo Kokkonen kertoo koko vaiettu julkinen salaisuus nousi dokumentin myötä heti kättelyssä, että työ vaatii paljon myös puolisolta ja päätti, – En alkuun ollut mikään ratkoja, kun en itsekään tiennyt, yhteistyötä tehdyn paljon virolaisten ja ruotsalaisten kanssa. Kokkonen puheenaiheeksi 2000-luvulla, joutui Suomen hallituskin ot­ että ”jos Raili on vähänkin poikittain, paikka saa jäädä”. mutta viisi vuotta kyllä opetti. hallitsee molemmat kielet. tamaan asiaan kantaa. Nyt kun koko episodin puhenaiseksi Ei ollut! Australia on mittavien matkojen maa. Castren joutui mat- joutunut rouva tarjoilee asiaa ihmetteleville kahvia, toteaa Lentoliput olisivat maksaneet maltaita, ja matkat Australi- kaamaan junalla, lentäminen olisi ollut liian kallista. Junamat- Urpo Kokkonen tuolloisen oikeusministeri Anna-Maija Hen- aan ja takaisin tehtiin laivalla. Paluumatkalla Castren kohtasi kat veivät kaksi kolme päivää, ja se kaikki oli pois varsinai- ovasti Urpo Kokkonen on kovin pahoillaan, että on rikssonin jo melkein pyytäneen valtion silloisia toimia anteek­ ”hirveän puhuttelevan” ja hyvin harvinaisen työtehtävän, hau- sesta työstä. Ei auttanut kirjelmöinti Helsinkiin eikä edes se, muutaman minuutin myöhässä edellisen tapaamisen si. tauksen merellä. Castren siunasi vainajan yöllä pienen saatto- että Castren pyysi, että hänet kutsutaan kotiin, jollei lentolupaa Rvuoksi. Olen ehtinyt ennen isäntää sisälle hänen ja Henrikssonin ansioksi luetaan kuitenkin, että näistä internoi­ joukon kera, ja ruumis lipui meren syliin. tulee. vaimonsa, rehtori Gunvor Brettschneiderin Helsingin kes- duista siviilihenkilöistä lapset saivat (vuonna 2014) oikeuden Castren oli säästänyt seuran rahoja ja ostanut halvan lipun, ja – Olin valmis tekemään paljon enemmän töitä kuin mihin kustan arvoasuntoon, jonka näköalaa puistoon voi vain ihailla. hakea valtiolta muodollisen korvauksen, 3 000 euroa. Tiedot­ >>

10 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 11 lainen merimiespappi on sitä mieltä, että seuran johtokunnassa Suomessa ei tuolloin ymmärretty asian tärkeyttä, kun sitä ei Rippikoulu vieraalla maalla priorisoitu. ”Merimieskirkko edusti suomalaisia, mutta ihmiset siellä eivät olleet seurakunnan täysiä jäseniä.” Yhteisestä hypystä tuntemattomaan syntyi yhteys, Merimieskirkon Ei ymmärretty seurassa, mutta seurakuntakysymys on Kok­ ensimmäinen ripari on joka kantaa. vietetty vieraalla maalla, kosen mukaan yhä koko Suomen kirkon tragiikkaa. ”Kuinka kaukana kotoa kesällä moni tuntee vastuuta seurakunnastaan”, hän kysyy ja penää ih­ 2016. Terveiset sinulle misiltä tietoista vastuuta ja tietoista kuulumista seurakuntaan. un heinäkuun 9. päivänä kello 4.30 tapasimme 14 Kreikasta! Viitaten Helsingin seurakuntiin kuulumattomien määrään nuorta huoltojoukkoineen Helsinki-Vantaan lentoken- Kokkonen pohtii, että irrallisuus tulee olemaan lähitulevaisu­ Ktällä, ei meistä kukaan tiennyt tarkkaan, mitä tuleman udessa iso ongelma, mihin hän toivoisi reformaation juhla­ pitää. vuonna 2017 otettavan kantaa. Sen kuitenkin tiesimme, että tulemme viettämään seuraavan >> teessaan ministeri totesi, että näillä korvauksilla tunnustetaan viikon yhdessä matkaten. Tiesimme, että tulemme oppimaan suomalaisten viranomaisten toiminnan kohtuuttomuus, kun Haaste reformaatiovuodelle toisistamme ja uskostamme. Tiesimme, että osallistujia on eri tusta yhteisen uskomme opiskelulle. Saimme nähdä, kuinka myös suomalaistaustaiset naiset ja lapset internoitiin. puolelta Suomea, Belgiasta, Ranskasta ja Dubaista. Tiesimme, luonnollinen osa elämää uskonasiat kreikkalaisessa ortodok- Pohdinnat kumpuavat etenkin Kokkosen viimeisistä Australi­ että matkaan lähtevät ohjaajat ovat Suomesta ja Hollannista, ja sisuudessa ovat. Seurakuntayhteys puuttuu an vuosista. Luopumiseen ja luovutukseen jäi hänelle suuri että Kreikassa asuva on meitä vastassa Ateenan lentokentällä. Vietimme hartauksia rannalla, pulikoimme sekä hotellin ui- kysymysmerkki. ”Nyt voisi olla aika käyttää hyväksi sitä koke­ Tiesimme, että lämpötila tulee olemaan 35-40 asteen välillä. ma-altaalla että meressä ja rauhoitumme siestan aikaan värit- Australian merimieslähetystyön taustoista puhuessamme musta, jota olemme saaneet valtiosta riippumattomasta ja it­ Tiesimme, että kaikki tulee menemään hyvin, minkä myös tämään ikonikuvia. Pääsimme käymään läheisessä hotellissa, Urpo Kokkonen kertoo, että mennessään Australiaan vuonna senäisestä seurakuntatyöstä.” huikkasin huoltojoukoille, kun oli aika hyvästellä ja suunnata joka oli otettu pakolaisten majoituskäyttöön. Pidimme opetus- 1959 monet suomalaiset siellä vielä muistivat merimieslähe­ ”Vapaakirkollisissa puitteissa tehdystä työstä saisi tärkeitä juuri muodostetun ryhmän kanssa kohti lähtöselvitystä. tuokioita milloin puun alla, milloin bussissa ja milloin lounas- tystyömme aloittajan John Boijerin. Siitä oli hyvä jatkaa, kun näkökulmia jopa Suomessa olemassa oleviin tilanteisiin”, hän Nyt, pari kuukautta myöhemmin yritän pukea yhteistä ripa- tavernoissamme. muistakin edeltäjistä kuuli pelkkää hyvää. viittaa kokemuksiinsa Ruotsissa, jossa kirkon perusrakenne on rikokemustamme sanoiksi. Se tuntuu yhtäkkiä vaikealta. Olen Vuosaaren kirkossa pidettyyn konfirmaatioon osallistui kak- Kokkonen aloittaa, että ”Merimieslähetysseura edusti kirkon toinen. Suomen kirkko on enemmän kuin muut reformoidut ymmärtänyt, että se oli vaikuttava meille kaikille. Saimme tu- sisataa läheistä: niin moni halusi tulla nuortaan siunaamaan. piirissä Suomessa hyväksyttyä toimintaa ja oli maailmalla kirkot säilyttänyt katolisen jumalanpalveluksen. Meilläkin oli tustua upeisiin nuoriin ja nauttia toistemme seurasta. Saimme Jälkikäteen olen ajatellut, että ehkä suurin tekijä tämän ri- täysivaltaisesti Suomen kirkon edustaja”. Lisäksi ”täällä oli val­ uskonpuhdistus, mutta ei niinkään reformointia”, vertailee nauttia auringosta, kuumuudesta ja kreikkalaisista maisemista. parin suhteen oli yhteinen hyppy tuntemattomaan, vieraalle lalla voimakas Suomen kirkollisuus: saadakseen toimia papil­ Australian viimeinen merimiespappi. Myös pienen perhehotellimme vieraanvaraisuus, paikal- maalle, kauas. Matkanteossa syntyy usein yhteys, joka kantaa. lisissa toimituksissa täytyi olla kirkon hyväksymä pappi.” Sen Ennen lähtöään Kokkonen teki voitavansa saadakseen listen tavernojen notkuvat lounaspöydät ja kimalteleva meri oli Kokkonenkin omaksunut. maahan uusia suomalaisia pappeja. Hän lähestyi asiassa mm. olivat meille hyviä. Vierailimme Korintissa, Areiopagilla ja Pauliina Tuomanen Useimmat Australian pappimme ovat sanoneet, että työ oli kirkon tutkimuslaitoksen johtajaa Paavo Kortekangasta, jolle Agios Efraim -luostarissa ammentaen ympäristöstä pohjus- merimies- ja rippipappi, Rotterdam hyvin yksinäistä, eikä näiden työvuosien aikana papit juuri hän perusteli työtä mahdollisuutena opetella uudenlaista seu­ lomia pitäneet. ”Minä en uskaltanut pitää lomaa, kun oli niin ra­kun­tatoimintaa. Kokkosen helpotukseksi pian ilmoittau­ paljon töitä”, Kokkonen muistelee. Työtä ja ”seurakuntalaisia” tuikin kolme nuorta pappia: Seppo Heikkilä, Antero Honk- Merimieskirkon ensimmäinen rippileiri oli paljon ja laajalla alueella, mutta pappeja oli yksi kerrallaan. kila ja Markus Saari, kirkon diasporan käyttöön Australiaan. on vietetty Ateenassa. Ajatukset alkavat Maallikot tekivät paljon työtä, mutta Kokkosta ”kouluttamat­ Samana keväänä kuoli ensimmäinen merimiespastorimme suuntautua jo vuoden 2017 leiriin. tomien miesten toiminta huolestutti”. Kun pappeja ei ollut Kalervo Kurkiala. Muistokirjoituksen laati itseoikeutetusti vii­ saatavissa, ja työntekijöitä tarvittiin, lähti Kokkosen assistentti meinen pappimme Urpo Kokkonen. Voitto Pokela Australian luterilaisen kirkon seurakuntatyöhön Kaadamme lisää kahvia ja maistamme ties monennenko Mount Isan kaivosalueelle vuonna 1964. ”Teki pahaa ajatus, palan rouvan itse leipomaa maukasta mustikkapiirakkaa. Käy että johtajaksi tulee pappi, jolla ei ollut suomalaista teologian ilmi, että Gunvor Brettschneiderin tie oli vienyt Lontoon mer­ koulutusta.” Pokelasta tuli vuonna 1966 ensimmäinen Australi­ imieskirkon emännän kesälomittajaksi samana kesänä 1969 assa vihitty suomalainen pappi. kuin presidentti Urho Kekkonenkin vieraili siellä. Mutta vielä Henkisesti väsyttävimmäksi asiaksi Kokkonen mainitsee, tässä vaiheessa eivät Gunvorin ja Urpon tiet olleet kohdanneet. että ”Merimieslähetys ei ollut seurakunta, eikä Australian Urpon Australiassakin mukana ollut Virve-vaimo kuoli vuon­ suomalaisilla ollut seurakuntaa.” Viimeinen Australian suoma­ na 1995, ja tämä toinen avioliitto solmittiin vuonna 1999. Mutta pitihän Kokkosen vielä Australiassa käydä. Eläkkeellä jo ollessaan vuosina 1997–98 hän toimi siellä Kirkon ulko­ Urpo Kokkonen ja Gunvor Brettschneider kotonaan Helsingissä 2016. Pöydällä Kokkosen saama läksiäislahja, kuuluisan australialaistaiteilijan ja suomalaistyön pappina. ”Hyvä oli nähdä, että seurakuntahom­ Sibelius-fanin Seitsemän veljestä -veistos. mat olivat lähteneet siellä käyntiin.” Kokemus oli Kokkoselle mielenkiintoinen, mutta pidem­ mäksi aikaa hän ei olisi halunnut jäädä. Minkäs vanha meri­ miespastori arvokkaille muistoilleen voi: ”Suomalaisyhteisö on nyt toisen tyyppistä ja työ on nyt tämän ajan henkilöiden parissa tehtävää työtä.” Vaikka tämän päivän ihminen ei välttämättä ymmärrä, kuin­ ka suuri merkitys merimies- ja siirtokuntatyöllä tuolloin oli Australiassa ja muualla maailmassa, muistavat aikalaiset var­ masti Boijerin tapaan kaikki merimiespapit sekä muut keskei­ set työntekijät. Teksti ja kuvat: Marko Toljamo

12 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 13 Merisunnuntai Gospel-lattarit Rotterdamissa uutisia kertoo merenkulun Syyskausi aloitettiin salsan ja afron tahtiin. Aluksi ja lopuksi uutisia myönteisistä Rotterdamin merimieskirkolla rukoilimme, että osaisimme nauttia ke- mm. salsan ja afron tahtiin. hostamme, heijastella sen avulla Luo- puolista jamme kunniaa ja olemaan armollisia lokuussa saimme merimieskir- itsellemme. erisunnuntai - Sea Sunday on kolle vieraaksemme Gospel-lat- Rotterdamin merimieskirkko sai suu- meren, merenkulkijoiden ja Etariohjaaja Jenni Shakyan. Hän ren kunnian toimia ensimmäisenä isäntä- Mmerimieskirkkotyön kirkko- lähestyi meitä kysymyksellä: ”Voisinko nä Gospel-lattareille kotimaamme ulko- pyhä, jota vietetään eri puolilla Suomea. lomani aikana tehdä jotakin merimies- puolella. Missä päin maailmanlaajuista Merellinen kirkkopyhä muistuttaa siitä, kirkkoyhteisön eteen?” ulkosuomalaisseurakuntaa on seuraavat että meistä jokainen on elämän meren Siitä se ajatus sitten lähti. tanssit? kulkija. Avajaisviikolla varasimme kirkkosa- www.tnnky.fi Merisunnuntaina kerättävä kolehti lin, laitoimme ilmastoinnin päälle ja vi- kannetaan kirkoissamme Suomen Meri- rittelimme äänentoiston valmiiksi. Tun- Teksti ja kuva: Pauliina Tuomanen mieskirkolle merimieskirkkotyön tuke- nin aikana liikuimme ainakin bachatan, miseen. Katso paikkakuntasi ilmoituksista lä- Gospel-lattareissa pyritään nauttimaan himmästä Merisunnuntaipäivästä. kehostaan ja heijastamaan sen avulla Turun Mikaelissa 18.9.2016 juhlapäi- Luojamme kunniaa. vän järjestelyistä ja toteutuksesta vastaa- vat tällä kertaa yhteistyössä mm. Turun merimieskirkko, Suomen Merimieskirk- ko, Turun meripelastusyhdistys, Mikae- linseurakunnan merimieskirkkotyö.

Klo 10 messu Turun Mikaelinkirkossa • Liturgia pastori Timo Hanttu • Saarna diakoniajohtaja Teemu Hälli • Laivaston soittokunnan soittoryhmä • Urkuri Marko Hakanpää ja kanttori Satamapäivät kiinnostivat Jouni Kuorikoski • Tekstinluku Pohjois-Saksan merimies- Vuosaaren satamapäivästä Planmeca Golf Areena ja jalkapalloseura kirkon johtaja Satu Oldendorff ja Tu- mahdollisesti uusi perinne. Viikingit. run merimieskirkon satamakuraattori Merenkulun inhimillistä puolta piti Arja Suvanto nsimmäisen Vuosaaren sata- esillä Merimieskeskus eli Vuosaaren • Kolehdin kerääjinä ja ohjelman jaka- Tapahtumarikas kesä Ateenassa mapäivän ohjelma 26.8. päättyi merimieskirkko ja Merimiespalvelutoi- jina Turun meripelastusyhdistyksen monelle ennen kaikkea Mom- misto MEPA. Merimieskirkko oli sa- tiimi Hiljaiselosta kesällä Ateenan E Ateenan merimieskirkon kesäajan työ oli basa-kappaleesta tutun iskelmälaulaja maan aikaan avoinna, jossa tutustujia ja • Kolehti Suomen Merimieskirkolle merimieskirkkotyössä ei idearikas ja monipuolinen. Taiskan ja hänen bändinsä esitykseen. entuudestaan tuttuja kävi mukavasti. tietoakaan. Aiemmin lavalla kävi mm. Teatteri Ih- Tilaisuus on osa Visit Vuosaari Wee- Klo 11.30 meren juhla Mikaelin seura- meen monet hahmot mukaan lukien hir- kend -tapahtumaviikonloppua järjestäji- kuntakodissa esä Ateenan merimieskirkol- muinen tursas. nään Helsingin Satama Oy ja Visit Vuo- • Juhlakahvit merimieskirkkotyön hy- la oli tapahtumarikas, vaikka Satamapäivän tapahtuma-alue, joka saari. väksi yleensä kesäaikana kirkko hil- Teksti ja kuvat: Marko Toljamo K oli pystytetty satama-alueen sisäpuolel- • Pohjois-Saksan merimieskirkkotyön jenee. Juhannusjuhlat vietettiin normaa- le, koostui pääasiassa Finncontainersin kuulumisia, Satu Oldendorff liin tapaan, elokuvia katseltiin, suoma- merikonttien ympärille. • Turun merimieskirkon uusia tuulia, laismatkailijoita tavattiin opastuksien Tutustua sai Finnlinesin merenkulku- Arja Suvanto yhteydessä ja Allsångs på Skansens ja rahtialukseen, Tullin koirapartiotyö- • Kenttärovasti Timo Waris: Merivoi- -tahtiin laulettiin. Heinäkuussa pidimme hön ja TV:stäkin tuttuun energiapakkaus mien horisontista Merimieskirkon ensimmäisen rippileirin Hyrrään (labradorinnoutaja). Mukana • Sampsa Jalon kiperä merivisa Kreikassa. oli myös Pauligin Paula, hyvän kahvin • Diakoniapäivät Turussa, Teemu Hälli Elokuussa tapahtui myös ruotsalais- lähettiläs kahvivaunuineen kuten myös • Ansiomerkkien jakaminen papin vaihto. Toivotamme tervetulleeksi metrilakun sekä makkaroiden myyjiä. • Laulu ja yhteislaulut, kanttori Jouni uuden kirkkoherramme Björn Klingin. Vuosaaren peruskoulun medialuokka Kuorikoski Toiminta pyörähti käyntiin normaaliin Vuosaaren merimieskirkon syyskukat kävi juuri haastatteli ja kuvasi tapahtumaa ja siellä • Juonto, Timo Hanttu tapaan taas syyskuun alusta. parahiksi ennen vieraiden tuloa istuttamassa kävijöitä. Alueen yrityksistä ja järjes- • Merimieskirkon tuotepöytä Hämeen-Anttilan vapaaehtoispariskunta, josta Tullin koirapartiotyö ja koirakorttivalikoima Matti suostui kuvattavaksikin. töistä esillä olivat mm. Urheiluhallit Oy, kiinnostivat kaikenikäisiä. Teksti ja kuva: Mari Hilonen

14 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 15 Sammutusharjoitus.

köön pariksi päiväksi ensiapukurssin taukoa. Lisäksi halusin saada itselleni polttoöljyn sijasta. Pekka Wilska maalauspuuhissa m/s Ailan kannella. pariin. Elvytystä harjoiteltiin useita ker- pikaisesti kokemusta kuraattorin työstä. Langhin laivat ovat tässä mielessä hie- toja. Ensiapukurssi päättyi kirjalliseen Niinpä sain hankittua merimiespassin man poikkeavia moniin muihin laivoihin loppukokeeseen ja käytännön harjoitus- ja paikan Langh Shippingin laivalle m/s verrattuna, sillä kyseinen rikkipesuri on kokeeseen. Ailalle. Langhin laivoilla ei pitkään ai- kehitetty yhtiön omasta toimesta. Myös Seuraavat kaksi päivää olivat ehkä kaan ole ollut kuraattoria, koska laivat pesurin toiminto open loop/closed loop iime vuoden lopulla päättynei- kurssin jännittävimpiä: erilaiset allas- ja ovat olleet melkoisen täyteen miehitetty- poikkeaa esim. Wärtsilän versiosta. Tie- Laivakuraattori den Suomen Merimieskirkon evakuointiharjoitukset täyttivät päivän jä rikkipesureiden asennusten ja koeajo- tyt rantavedet ja esim. Kielin kanava YT-neuvotteluiden jälkeen ohjelman. Työhaalari ja pelastusliivit jen takia. vaatii closed loopin käyttöä, jolloin rikki turvallisuuskoulutuksessa omaV työnkuvani muuttui 50 % Hami- päällä isossa harjoitusaltaassa hypättiin Tällä hetkellä Langhin Aila ja Lin- kerätään talteen astioihin. Open loopissa naKotkan satamakuraattoriksi ja 50 noin viiden metrin korkeudelta, vins- da ajavat vuoroviikoin kahden viikon se ohjataan veden mukana mereen. % koordinoivaksi laivakuraattoriksi. sattiin helikopteriin, noustiin pelastus- reittiä: Helsinki-Riika-Teesport-Rotter- Pieniä juhlahetkiä laivan arkirutiinei- ja seilaamassa Tämä tarkoitti myös sitä, että laivaku- lautalle jne. Jännittävyyttä lisäsi halliin dam-Riika-Pietari-Helsinki. Lähdimme hin tuli vierailuista maihin. Rotterdamis- raattorin työssä pitää olla suoritettuna simuloidut aallot, pimeys ja sade. Vii- reissuun ke 25. toukokuuta em. reitille. sa sosiaalikuraattori Eeva-Maria Ranta kansainvälinen Basic Safety Training meinen pinnistys oli vajaa viiden minuu- Menomatkalla Riikan jälkeen ajoimme eli Eevis tuli hakemaan minut ja kaksi -kurssi. Kyseinen kurssi kestää seitse- tin testi kylmäaltaassa, jossa testattiin Ison-Beltin sillan alta, ja paluumatkalla harjoittelijaa Rotterdamin merimieskir- MOB-veneen käyttöä. män päivää. HELP-asentoa. Onneksi sen jälkeen pää- meidän täytyi aikataulujen takia tulla kolle. Pääsimme myös kaupoille ja vie- Huhtikuun lopussa ajelin kohti Upin- si saunaan. Kielin kanavan kautta. Takaisin Helsin- railemaan pubissa. niemeä, missä alkoi BST:n palokoulutus. Kurssin viimeinen päivä pidettiin Loh- gissä olimme ti 7.6.2016. Toinen vierailuni maihin osui Pieta- Kurssilaisia oli tässä vaiheessa yhdek- jalla sijaitsevalla kaivosaltaalla. Kokei- Päivittäiset työtehtäväni laivalla vaih- rin Krondstadiin, missä yhdessä laivan sän, joista kaksi työskenteli Espanjassa. limme freefall-pelastusveneen pudotus- telivat. Täkillä ollessani olin mukana kapteenin Mikon ja Försti Petrin kanssa Tästä syystä koulutus oli englanninkie- ta, ajoimme perinteistä pelastusvenettä maalaamassa, sitä työtä laivassa riittää. kävimme muutaman tunnin kävelykier- linen. ja pientä MOB-venettä (man over bo- Olin myös spoolaamassa torppaa eli roksen. Myös menomatkalla Teesportiin Ensimmäinen päivä alkoi tunnin teo- ard). Päivä päättyi kuivapukukelluntaan pesemässä komentosiltaa ja asuintiloja oli pieni juhlan aihe, kun kauniin aurin- riaosuudella, jonka jälkeen siirryimme ja -uintiharjoitukseen. Kaiken tämän jäl- ulkoapäin. Brygalla eli komentosillalla koisella säällä nautimme päivällistä gril- harjoituskentälle. Sammutuspeite ja eri- keen oli juhlallinen todistusten jako. olin myös monta kertaa pitämässä seu- laten. tyyppiset sammuttimet tuli testattua kun- Toukokuun puolivälissä vierailin me- raa ja keskustelemassa vuorossa olevan Mutta matkan aikana huomasin, että non liekkien sammuttamiseen. Iltapäivä renkulkutyön johtajan Jaakko Laasion vahtimiehen kanssa. Konehuoneessa esim. kansimiesten on lähes mahdoton kului sammutusletkujen parissa. kanssa Ahvenanmaalla Aland Maritime ollessani lähinnä tutustuin konemiesten lähteä reissun aikana maihin, koska työtä Toinen kokonainen päivä käytettiin Day -tapahtumassa. Tämä oli laivaku- työhön ja erilaisiin tehtäviin. satamissa riittää. Konttien surraukset ja savusukellusharjoituksiin, mikä oli ehkä raattorityön kannalta erittäin tärkeää. Ta- Teesportin satamassa pääkoneelle tuli lukkojen aukaisut ja kiinnitykset teettä- koko kurssin rankin osuus. Happipullo pasin eri varustamojen laivojen miehittä- tietty tuntimäärä täyteen ja olin avusta- vät täkkäreille pitkää päivää. selässä ja maskit naamalla piti sammut- jiä, jotka ovat keskeisiä henkilöitä myös massa koneen venttiilinvälysten tarkas- Kaiken kaikkiaan opettavainen reissu taa konehuoneen paloa laivasimulaat- nimikkolaivakuraattorityön kannalta. tuksessa. Sain myös selostusta scrubbe- ja kokemus. Arvostus merten ammatti- torissa ja tämän jälkeen raahata 50 kg Toukokuun alusta Merimieskirkon pit- rista eli rikkipesurista, joka tuli muutama laisia kohtaa vain kasvoi. Kiitos Meritur- painava nukke ylös portaita. Kyllä hiki käaikainen seilaava laivakuraattori Ant- vuosi pakolliseksi Itämeren alueella liik- valle ja Langh Shippingille ja erityisesti virtasi. ti Härö siirtyi diakoniksi Rovaniemen kuville laivoille EU-direktiivin myötä. koko m/s Ailan miehistölle. Kahden päivän koulutuksen jälkeen seurakuntaan. Tästä syystä pidin tärkeä- Jos rikkipesuria ei ole, joutuu laiva ope- siirryimme Meriturvan Lohjan yksik- nä, että seilauksiin ei tulisi kovin pitkää roimaan kalliimmalla dieselillä raskaan Teksti ja kuvat: Pekka Wilska

16 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 17 kirkkolaiva

Molemmilt puolilt jokkee meritaide Sisäinen aisemavalokuvista on teh- ty postikortteja 1890-luvulta Mlähtien. Niihin on tallennettu arvokasta aikalaishistoriaa. Varhaisvuo- sien kortit ovat valokuvaustaiteellisia muutos aarteita. Postikorttien keräilijä tietokir- jailija Petri Aallon ” vanhoissa Mark. 7:31-37 postikorteissa” on komea 160-sivuinen Turkuseuran kustantama kirja. Sen 250 Meillä jokaisella on ollut ja on paraikaa toiveita jonkin asian tai olosuhteiden kortin ja kiinnostavan tekstin kautta teh- muuttumisesta. Muutokseen liittyy unelma siitä mahdollisuudesta, että asiat dään ”opastettu aikamatka 1900-luvun voivat muuttua paremmaksi. Turkuun”. Monien kohdalla tuo unelma on ajanut liikkeelle etsimään onnea, työtä, uusia Merenkulku on aina ollut Turun vahva mahdollisuuksia kaukaakin kotimaasta. Kynnys ylittää tutun ja tuntemattoman laji. Luku ”Aurajoen maisemia” tarjoaa välinen rajapyykki madaltuu, kun usko muutoksen mahdollisuudesta kasvaa tai katsauksen ylempään höyrylaivasata- kun nykyinen tilanne käy syystä tai toisesta sietämättömäksi. maan, makasiinikortteleihin sekä ylem- Liikkeellä olevat ihmiset tietävät, mitä muutos voi olla niin hyvässä kuin pa- pään föriin ja alempaan höyrylaivasata- hassa. Kokemus on käytännössä aina sama: vieraalla maalla ja vieraassa ympä- maan. ristössä aina saa jotakin, mutta samalla jotakin menettää, jostakin joutuu myös Lukuisat kuvat valaisevat myös silto- Aurajoella näkyy monenlaisia aluksia soutuveneestä höyrylaivoihin. Purjealuksen kohdalla näkyy Kuningattaren Jokikadun varrelle vuonna 1778 rakennettu suolamakasiini (Läntinen Rantakatu 27). luopumaan. jen ja pienalusten historiaa. Kortti kertoo Aurajoen itäisellä puolella näkyy rantalaiturin ja Itäisen Rantakadun välistä rinnettä. Nurmikolla on Jokainen meistä on ollut jossakin vaiheessa elämäänsä sellaisella matkalla, myös ”Halisten ukkojen” eli jäiden läh- komeita kivipollareita alusten kiinnittämistä varten. Tyylikkäästi pukeutunut herra kävelykeppeineen jossa nämä kysymykset ovat puhutelleet. Sellainen matka ei edellytä välttämättä döstä Aurajoesta 1904. on pysähtynyt poseeraamaan kuvaajalle. Taustalla näkyy Turun tuomiokirkon torni. lähtöä ulkomaille tai pitkäaikaista oleskelua vieraassa ympäristössä. Se ei vält- tämättä edes tarkoita fyysistä siirtymistä paikasta toiseen – vain mieli käy tuota Kuvatekstit kertovat mielenkiintoisia yksityiskohtia niin matkaa. Merkityksellinen matka on sellainen, jossa liikkeelle lähtenyt toteaa matkustajaliikenteestä kuin tavaroiden, kuten halkojen, las- paitsi tulleensa uuteen paikkaan, myös olevansa vähän toinen ihminen kuin se, tauksesta sekä rantojen rakennuksista, kuten Samppalinnasta joka alun perin tällaiselle matkalle lähti. ja makasiineista. Usein horisontissa kohoaa tuomiokirkon tor- Kirkon, joka kulkee liikkeellä ja muutoksen keskellä olevien parissa, on myös ni ja tuulimylly. oltava muutoksen kirkko – sen on oltava altis ja valmis muutoksille. Se on pys- Ensimmäinen höyrylaiva Suomen vesillä ja Aurajoella oli tyttävä kysymään niitä samoja tärkeitä kysymyksiä: kuulemmeko ja näemmekö siipirataskuunari vuonna 1821. Säännöllisen höy- oikeita asioita, teemmekö oikeita tekoja ja päätöksiä? rylaiva- ja matkustajaliikenteen aloittivat siipirataslaiva Soli- Jeesus ei yllytä pintapuoliseen, ulkoiseen muutokseen, eikä kehota hylkää- die ja höyrylaiva Furst Menschikoff 1836. mään kansallisylpeyttä tai kotiseuturakkautta, intohimoa perinneruokiin tai pe- Ansiokasta tutkimustyötä tehnyt keräilijä Aalto valitsi näyt- säpalloon. teeksi kirjansa merellisistä korteista kaksi ja ilmoitti aikajärjes- Sen sijaan Jeesus rohkaisee suureen sisäiseen muutokseen ja kehottaa näke- tyksessä seuraavan, aikajärjestyksessä seuraavan vielä tsaarin mään lakien ja sääntöjen taakse: mikä käskyjen perimmäinen merkitys on, mitä aikaa käsittelevän korttikirjan olevan tekeillä. Kyseessä on esi- siellä on lopulta sellaista, josta oikeasti tulee pitää kiinni? Lähimmäisenrakkaus merkki innokkaiden keräilijöiden arvokkaasta vapaaehtoisesta ja Jumalan, kaikkivaltiaan kaiken Luojan ja hallitsijan, kiitos ja ylistys. Jos Samppalinnan ravintolan rakennutti kauppaneuvos Pehr Cerelius Rettig kulttuurihistoriallisesta tallennuksesta. vuonna 1865. Ravintola rakennettiin ylemmän höyrylaivasataman matkustajia harrastukseni, elämäntapani, tyylini tai makuni auttavat minua palvelemaan ja varten. Seuraavana vuonna Rettig lahjoitti rakennuksen kaupungille ja Aira Heinänen rakastamaan lähimmäisiä ja ylistämään Jumalaa, asiat ovat Jeesuksen mukaan ravintolan tuotosta muodostettiin Samppalinnan rahasto, jonka varoja Kuvat teksteineen Petri Aallon kokoelmasta kohdallaan. käytettiin mm. jokirannan kaunistamiseen. Sveitsiläistyylistä huvilaa muistuttavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Carl Johan von Heideken. Jeesuksen toiminta ja kiertely ei-juutalaisten parissa oli jo oman aikansa di- Laituriin kiinnittyneen höyrylaiva Kuusiston perässä liehuu venäjän lippu. gitalisaatioloikka: yhteys Jumalaan ja luottamus hänen varjelukseensa ulottuu Rantalaiturilla näkyy kuljetusta odottavia tynnyreitä ja pika-ajurin vaunut. kaikille. Kaikki ovat hänen valtakuntansa täysivaltaisia jäseniä. Muutos tapahtuu Jumalan valtakunnan murtautuessa todeksi tässä maailmas- sa. Jeesuksessa tuo valtakunta ja Jumalan lupaukset ovat totta ja läsnä jo tässä ja nyt. Tuo muutos on sisäinen ja perustuu Jumalan antaman lain, hänen tahtonsa sisäiselle ja syvälliselle ymmärtämiselle ohi ihmissäädösten ja -määräysten. Ristinkuoleman jälkeinen kolmas aamu ja ylösnousemus voi hetkittäin auttaa ymmärtämään, että antautuminen ja uhrautuminen olivat ainoa oikea tie. Ja että se kaikki ei sittenkään päättynyt täystuhoon, vaan lopulta kuoleman itsensä täys- tappioon. Kristus nousi kuolleista!

Timo Lappalainen Ote ja lyhennelmä kesäjuhlien 2016 juhlajumalanpalveluksen saarnasta. Lue koko saarna (suomeksi) nettisivuiltamme.

Kuva: Marko Toljamo

18 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 19 Kun Onstad Shipping sitten alkoi kas- xilasin alle kokoelman koko miehistön koisiin kenkiin, Jacqueline muistelee Kreivi Mannerheim vattaa tankkerilaivastoaan, Haakon Ons- valokuvia vaimoista, lapsista ja tyttöys- hymyillen. tad kysyi Mannerheimilta, josko tämä tävistä. Mistä kukin halusi. Olimme kuin – Astuimme pieneen veneeseen, joka olisi kiinnostunut kouluttautumaan me- yksi suuri perhe. vei meidät kauempana merellä odotta- on pitkän linjan riupseeriksi aluksellaan. – Kun Salen Shipping sitten meni valle jättimäiselle tankkerille. Ehdin jo – Suostuin, ja pääsin jungmannina hä- konkurssiin 1980-luvulla, minun laivani miettiä tuon valtavan aluksen nähdes- merikarhu nen 34 000 tonnin tankkerilleen. vietiin Saudi-Arabiaan. Samoihin aikoi- säni, että mihinkähän oikein olen lupau- Mutta kansiupseerin ammatin sijaan hin minulle ja silloiselle vaimolleni tuli tunut. En niinkään pelännyt, vaan olin Pitkän työuran maailman merillä tehnyt Carl Erik Christian valitsin teknisen puo- vaikuttunut tankkerin len työn. koosta. Mannerheim nauttii nyt ansaituista eläkepäivistään Mannerheim jatkoi – No, lopulta kui- Etelä-Ranskassa. töitä samalla laivalla tenkin kiipesimme 20 myös valmistuttuaan metriä pitkiä jyrkkiä telä-Ranskassa eläkepäiviään Mannerheim sai kutsun nor- turbiinimoottoreihin portaita laivaan ja sei- viettävää Carl Erik Christian jalaiselta laivanvarustajalta erikoistuneeksi me- lasimme yhdessä sen EMannerheimia ei millään us- Haakon Onstadilta tulla muu- ri-insinööriksi. fantastisen miehistön koisi 87-vuotiaaksi. Pirteä Mannerheim tamaksi kuukaudeksi työhön tä- – Opiskelimme kol- kanssa yhteensä kah- rientää yhdessä vaimonsa Jacquelinen män öljytankkerille. me vuotta teoriaa ja den kuukauden ajan. kanssa vieraitaan vastaan ulko-ovelle ja – Tämä oli fantastista aikaa, saman ajan käytäntöä. Valokuvat kertovat johdattaa meidät sitten kauniin kotinsa viihdyin niin työssäni, Manner- Kesä- ja joululomat onnellisia muistoja pa- olohuoneeseen. heim kertoo silmät loistaen. haettiin ahkerasti lai- riskunnan merimatkal- – Minulle Carl Erik kertoi aluksi vain – Tankkerin matruusit olivat voilta töitä, jotta saa- ta; kaunis Jacqueline olevansa merimies, Jacqueline Manner- Suomesta, Virosta ja Italiasta. Carl Erik Christian Mannerheim isosetänsä marsalkka tiin käytännön opinnot iloisena farkuissaan heim kertoo nauraen. He olivat kivoja poikia. Paras Mannerheimin muotokuvan äärellä. Mannerheimin suvun suoritetuiksi niin pian yhdessä miehensä ja kreivin arvonimi siirtyi Carl Erikille hänen Kauniaisissa – No millainen merimies olet ja mitä kaverini oli virolainen, entinen asuneen veljenpoikansa Gustaf Mannerheimin kuoltua kuin mahdollista. tankkerin muun henki- työtä teet, yritin kysellä häneltä, hän jat- nyrkkeilijä Erka. Samalla tästä viime vuonna. Onstad Shippingin lökunnan kanssa jou- kaa. voimamiehestä tuli myös suoje- tankkereilta Manner- lupöydässä, tankkerin – Merimiehillä kun ei aina ole niin lijani. vereista sekä muun muassa Bombayn, heim siirtyi ruotsalai- konehuoneessa, kan- hyvä maine. Myöhemmin sitten sain Hytin Mannerheim jakoi suomalaisen Karachin ja Ceylonin saaren Colombon sen Salen Shippingin nella ja asuintilois- tietää hänen työskentelevän laivojensa Kalle Grönlundin kanssa. pääkaupungin elämästä. leipiin, missä teki suu- saan. yli-insinöörinä. Mutta aina kun tapasim- – Kun Kalle kuuli nimeni, hän sanoi: – Missään ei ollut väkeä tai tungoksia rimman osan urastaan. – Tankkerin kaptee- me Carl Erikin kanssa uuden henkilön, ”Vai Mannerheim. Kuule Mannerheimi, paljon, toisin kuin nykyään, Manner- – Olikin erittäin ni oli espanjalainen, Carl Erik Mannerheim (takana kolmas vasemmalta) ensimmäisen öljytankkerinsa miehistön hän kertoi olevansa merimies. minä teen sinusta hyvän merimiehen.” heim muistelee hymyssä suin katselles- mielenkiintoista työs- kanssa. yksi insinööreistä sak- Mannerheim toteaa halunneensa puo- Siitä se lähti, pitkä rupeamani merillä. samme kuvia. kennellä heille, sillä salainen ja niin edel- lustaa merimiehiä ja muuttaa käsityksiä – Petiemme päällä oli patja ja peitto, Kun nuori mies viimein palasi mereltä Salen Shipping eli tuolloin voimakkaan avioero ja minä päätin muuttaa ulko- leen. Kansainvälistä porukkaa. Tulin heistä. ei lakanoita, paitsi puosulla. Mutta se ei takaisin kotiin, koko perhe teki selväksi, kasvun aikaa ja he rakensivat uusia, yhä maille. ymmärtämään, miten läheisiä tankkerin – Rakastin työtäni, 70-vuotiaaksi asti haitannut, olin hyvin tyytyväinen olooni ettei hän voisi jatkaa merimiehenä. Kun- suurempia aluksia, muun muassa kah- Mannerheim asettui Ranskaan, teki työntekijät olivat toisilleen ja että Carl maailman meriä seilannut Mannerheim tankkerilla. Puosu oli saksalainen ja ja- niallisempaa olisi tehdä töitä esimerkiksi deksan 350 000 tonnin lastauskykyis- sieltä käsin eripituisia sopimustöitä lai- Erik oli yksi henkilökunnasta, jota ilman jatkaa. koi meille työt. Kalle oli paras matruu- jossakin toimistossa. tä höyryturbiinikoneistolla varustettua voilla ja vietti vapaa-aikanaan poikamie- tämä oma maailmansa ei toimisi. Kaik- – Yritin muutaman kerran jäädä eläk- seista töiden teossa ja hän ilmoitti aina – Niinpä opiskelin vuoden ajan ulko- tankkeria. selämää. Kunnes kaksi vuosikymmentä kien oli vedettävä yhtä köyttä, koko ajan. keelle aiemmin, mutta aina minua pyy- puosulle, että ”Mannerheimi tulee mi- maan kirjeenvaihtajaksi Tukholmassa. – Se oli hienoa aikaa. Kokosimme sitten tapasi Jacquelinen, rakastui ja – Olen hyvin onnellinen siitä, että läh- dettiin takaisin. Milloin soittivat Lon- nun kanssani”. Me kaksi teimme töitä Sain samalla opiskella englannin, saksan tankkerin kontrollihuoneen pöydän ple- meni naimisiin. din matkalle mukaan. Nautin tästä ainut- toosta, milloin Singaporesta. Viimein aina yhdessä. ja ranskan kieliä. – Muutimme yhteiseen kotiin heinä- kertaisesta kokemuksestani valtavasti osasin vaimoni kannustamana sanoa Tankkerin oli alun perin tarkoitus sei- Ranskan kielen opintojaan Manner- kuussa 1997, ja vielä saman kuukauden ja opin samalla ymmärtämään mieheni lopullisesti ei. lata Persianlahdelle Bahrainiin nouta- heim jatkoi vielä Pariisissa, kunnes tuli aikana Carl Erik lähti tuttuun tapaan me- työtä ja hänen elämäänsä laivoilla, Jac- Ensimmäisen kerran Mannerheim läh- maan öljy ja palata sitten Ruotsiin. aika matkustaa armeijan harmaisiin Suo- rille, Jacqueline kertoo. queline Mannerheim toteaa. ti merille 18-vuotiaana Suomessa vielä – Yöllä Englannin kanaalissa paluu- men Hyrylään. Kenttätykistön ja aliup- – Minä jäin yksin kotiin ja aloin miet- Sekä maailman meriä ristiin rastiin asuessaan. matkaa tehdessämme saimme kuitenkin seerikoulun jälkeen Mannerheim suoritti tiä, miten mieheni voi rakastaa tuota työ- seilannut Mannerheim että Lähi-Itään – Tuolloin 40-luvulla, juuri toisen käskyn viedä lastimme Englantiin ja pa- vielä upseerikoulun Haminassa. tään niin paljon. suuntautuneen konsultin työstä eläkkeel- maailmansodan jälkeen, pelättiin yhä lata Persianlahdelle noutamaan uusi erä Heti armeijan jälkeen Mannerheim otti – En voi käsittää, mikä työssäsi oikein le jäänyt vaimo Jacqueline eivät kumpi- Neuvostoliiton iskevän uudelleen ko- öljyä. jälleen yhteyttä Haakon Onstadiin toi- vetää puoleensa, protestoin miehelleni kaan enää kaipaa matkustamista, vaan timaahamme. Asuin yhdessä siskoni, – Moni miehistöstä oli jo kovasti odot- voen saavansa työtä Onstad Shippingin hänen palattuaan työmatkaltaan. haluavat nauttia olostaan kotona yhdes- veljeni ja äitimme kanssa Helsingissä. tanut maihin pääsyä, mutta minä poika New Yorkin konttorista. Carl Erik vastasi, että Jacqueline voisi sä. Vanhempamme olivat eronneet ja isä oli olin onnellinen. Sain jatkaa merimatkaa- – Hänellä ei kuitenkaan sillä hetkellä oikeastaan tulla katsomaan paikan pääl- Laivoilla Carl Erik Christian Manner- muuttanut Ruotsiin. ni tankkerilla Intian Valtamerelle. ollut antaa töitä sieltä, mutta pääsin Ons- le, millaista työ tankkerilla oli. Ja kun heim kertoo kuitenkin käyvänsä vieläkin – Mekin päätimme muuttaa sinne vä- Mannerheim käy hakemassa valoku- tadin Ruotsissa sijainneen paperitehtaan Mannerheimia seuraavan kerran pyydet- melkein joka yö unissaan. Kaikki nämä liaikaisesti. Sain kolme vuotta lykkäystä va-albumin, jossa on hänen ottamiaan konttoriin ja jäin sinne työhön neljäksi tiin työkeikalle, hän sai luvan ottaa vai- unet ovat onnellisia. armeijasta Ruotsissa suoritettavia opin- kuvia tästä ensimmäisestä, peräti yh- vuodeksi. Tapasin tuona aikana myös monsa mukaan. Teksti: Anneli Lenkkeri toja varten. deksän kuukauden pituiseksi venyneestä ensimmäisen vaimoni ja perheeseemme Carl Erik ja Jacqueline Mannerheim ovat olleet – Pukeuduin ensimmäistä kertaa elä- Kuvat: Ilpo Musto ja Carl Erik Mannerheimin onnellisesti naimisissa 20 vuotta. Ennen kuin opiskelut ehtivät alkaa meriseikkailusta. Kuvat kertovat työto- syntyi kolme lasta. mässäni pitkiin housuihin ja matalakor- albumi

20 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 21 K E S Ä J U H L A T K E S Ä J U H L A T

kon hallituksen varapuheenjohtaja, KESÄJUHLAT LAPPEENRANNASSA tietokirjailija FM Paula Raitis kertoi tutkimuksestaan liittyen Merimies- kirkon toimintaan ulkomailla toisen Yhteisillä vesillä yhdessä eteenpäin maailmansodan aikana. Ajanjakso sisältää suomalaisten Merimieskirkon elokuista kesäjuhlaa vietettiin Lappeenrannan seurakuntien merenkulkijoiden internoimisen eli isännöimänä 13.–14. elokuuta teemalla Yhteisillä vesillä. vangitsemisen leireille. Raitis ku- vaili mielenkiintoisesti myös leirien olosuhteita ja tapahtumia piikkilan- kojen sisäpuolella. Puhe on luetta- uhlaan virittäytyminen alkoi aamutuimaan satamatorilla, Vesa Kettunen, Suomen Meripelastusseura Etelä-Saimaa vissa osoitteessa merimieskirkko. jonka lavalla musisoivat Vesa ja Marko Tuovinen. Pari- ry:stä muistutti, että meripelastusseuran työ ei ole viranomais- fi/467-juhlapuhe. Jvaljakko johdatti juhlaväen myöhemmin myös pääjuhlas- vaan vapaaehtoistyötä, jota tehdään pyyteettömästi ja ilman sa yhteislauluihin. Torille kerääntyneelle yleisölle oli tarjolla palkkaa. Talouden nyrkkisääntönä on, että kattojärjestö omis- Vaalikokous ja myös tietoisku Merimieskirkosta, josta huolehti yhteyspäällik- taa alukset ja noin 60 paikallisyhdistystä vastaavat toiminnan juhlajumalanpalvelus kö Jaakko Laasio. kuluista. Meri- ja järvipelastajia Suomessa on noin 2 000, ja Tänä vuonna pääjuhla sijoittui Suomen suurimmalle sisäve- tehtäviä Etelä-Saimaa ry:llä oli viime kaudella noin 50. Lauritsalan seurakuntakodilla oli vuo- silaivalle, Saimaalla risteilevälle ms Camillalle. Risteily koko- Mieluisana yllätyspuheenvuorona kuultiin Kaisu Häkkisen rossa kesäjuhlan virallinen puoli, joka si alukselle reilut 200 osallistujaa. kertomana paikallisesta merimieslähetysompeluseurasta, jon- aloitettiin Merimieskirkon hallituksen Lappeenrannan kaupungin puolesta kaupunginhallituksen ka toiminta on tosin jäänyt jo historiaan. Mutta jos kesäjuhlien puheenjohtajan Timo Lappalaisen Suomen suurin sisävesilaiva ms Camilla toimi kesäpäivien pääjuhlanäyttämönä. Niin Saimaa kuin Ilkonsaari tarjosivat mielenkiintoista koettavaa. jäsen Juha Härkönen toivotti osallistujat tervetulleeksi Suo- isännän ja juontajan, kirkkoherra Juha Eklundin innostus on katsauksella merimieskirkkotyöhön. men suuriruhtinaskunnan leirikaupungista kansainväliseksi tarttuvaa sorttia, näkee Lappeenranta vielä uuden merimies- Hän totesi yhdistyksen tuloja ja yliopisto- ja matkailukaupungiksi kehittyneelle idän ja lännen kirkkopiirin syntymän. menoja sekä toimintaa selvitellessään hallituksen päätöksestä jonka jälkeen veisattiin vielä pari iltavirttä. portille. Kertoipa hän oman kokemuksensakin siitä, kuinka luopua Antwerpenin merimieskirkkokiinteistöstä vuosien ”su- Sunnuntain juhlajumalanpalvelus pidettiin Sammonlah- Merimieskirkko voi auttaa sairaustapauksessa. Ilkonsaari ja Saimaan kanava rutyön” jälkeen samoin kuin Lyypekin ja Raahen toimipaikan den virtaavan veden kirkossa, jonka liturgina toimi kirkko- Kansanedustaja, liikennevaliokunnan jäsen Ari Torniainen lopettamisesta taloudellisin perustein. herra Juha Eklund ja saarnaajana pastori Timo Lappalainen. tähdensi maamme sijaintia saarena, jolloin valtakunnallisten Ms Camilla ankkuroitui risteilyn puolivälissä Ilkonsaareen, Lappalainen kertoi myös viestinnän tärkeydestä toteamalla, Ote ja lyhennelmä saarnasta on tässä lehdessä sivulla 16 ja päätösten tekeminen tulisi tehdä meren näkökulmasta. Samal- jossa diakoni Ari Tuomikoski apujoukkoineen tarjoili nuotio- ettei viestintä ole tavoittanut potentiaalisia asiakkaita ja tuki- kokonaisuudessaan nettisivulla http://www.merimieskirkko. la hän kiitti Merimieskirkkoa merenkulkijoiden hyväksi tehtä- kahvit. joita. Viestintä on kirjattu vuonna 2016 ensi kertaa Merimies- fi/463-saarna. västä työstä. Ilkonsaari on myös skiittasaari, jonka pohjoispäähän vuonna kirkon strategiaan, jonka mukaan Merimieskirkon tunnettuutta Messun rauhalliseen ja lämpimään tunnelmaan vaikutti Kaupunginsihteeri Juha Willberg puolestaan kertoi faktaa 2008 perustettu Saimaan Skiitat ry on rakentanut kolme or- lisätään monipuolisella viestinnällä. osaltaan myös Heijastus-kuoro sekä osuus, jossa Mia Haapa- Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta tuonnista ja viennistä todoksista kappelia eli tsasounaa. Kappeleita on suunniteltu ”Merimieskirkkoinfoa” seurasi sääntömääräinen vaaliko- korva ja Sanna Puumalainen siunattiin tehtäviinsä. Messun sekä kanavan levennyshankkeesta. rakennettavan lisää tulevina vuosina. kous, jonka puheenjohtajana toimi kirkkoherra Juha Eklund. kolehti kannettiin merimieskirkkotyön hyväksi. Skiittasaaresta ja tsasounista kertoi yhdistyksen jäsen Matti Hallituksen jäsenistä Ilkka Mäkelä kirkkohallituksesta oli Samanaikaisesti juhlamessun kanssa Lappeenrannan ro- Työtä Saimaalla J. Kuronen. Muistin virkistämiseksi skiittasaaren tarinan voi ilmoittanut luopuvansa eläköitymisensä myötä luottamusteh- vastikunnan kirkoissa (Joutseno, Sirkjärvi, Lappeenranta, Lau- lukea yhdistyksen sivulta www.saimaanskiitat.fi/. tävästään, ja hänen tilalleen vuoteen 2017 saakka valittiin Kir- ritsala, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari) saarnaajina Monikaan ei tule ajatelleeksi, kuinka suuri on niiden toimijoi- Saimaan kanavan historiasta ja merkityksestä kertoi itseoi- kon ulkosuomalaistyön uusi johtaja Mauri Vihko. toimivat merimiespastorit. den joukko, joka tekee töitä Saimaalla ja sen hyväksi. Juhlassa keutetusti kanavapäällikkö evp Seppo Koivupuro. Ensimmäi- Erovuorossa ollut Juha-Pekka Sihvonen oli ilmoittanut, Juhlamessun loputtua kirkkokahveilla kesäjuhlaviesti luovu- näitä organisaatioita edustaneiden puheiden myötä päästiin jy- sen kerran vuonna 1856 talouden piristämiseksi avattu kana- ettei ole enää käytettävissä hallitustyöskentelyyn. Hänen seu- tettiin ensi vuoden kesäjuhlan jär- välle, mitä kaikkea näillä yhteisillä vesillä tehdään. va yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin raajaksi esitetty johtaja Sami Ojala tuli valituksi tehtävään jestäjäseurakunnalle. Tervetuloa Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori kautta Suomenlahteen. Saimaan kanavan Suomen-puoleinen yksimielisesti, samoin hyväksyttiin muut erovuorossa olleet ensi elokuussa Oulun Tuiraan. Kaarina Tiainen Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiristä täh- osa on kokonaisuudessaan Lappeenrannan kaupungin alueella uudelle toimikaudelle, koska uusia esityksiä ei tullut eikä ää- densi norppatyön olevan työtä norpan elinympäristön hyväk- ja sen pituus on 23,3 kilometriä. Venäjän-puoleisen osuuden nestystä tarvittu. Teksti ja kuvat: Marko Toljamo Lisää valokuvia on katsottavissa si Saimaalla. Vaikka norppakanta on hitaasti kasvanut, on se pituus on 19,6 km. Kokous päätti niin ikään valita yhdistyksen tilintarkastajaksi ja ladattavissa nettisivulla vielä erittäin uhanalainen eläin, ja häiriö sen elinympäristössä Ja maidenvälisestä yhteistyöstä kun on kysymys, ei politii- nykyinen tilintarkastaja KPMG. merimieskirkko.fi/kuvagalleria. saisi kannan nopeaan laskuun. kan ja poliitikoiden merkitystä asiassa voi vähätellä. Talvi- ja Nopeasti läpi viedyn kokouksen päätteeksi pastori Hanna Tullipäällikkö Lasse Jutila mainitsi Nuijamaan tullin ole- jatkosodan seurauksena kanavan kaakkoispuoli jäi Neuvos- Niemi kertoi Lauritsalan erikoisesta ”hyppyrimäkikirkosta”, van ainoa tulli Suomessa, jossa kaikki liikennemuodot (vesi-, toliiton puolelle, ja kauttakulku onnistui jälleen 1963, jolloin raide-, maantie- ja lentoliikenne) ovat edustettuina. Itärajan lä- Suomi vuokrasi kanavan Neuvostoliiton puoleisen osan ja sitä heisyys luo leimansa työskentelylle, mutta niin tekee myös ra- ympäröivän alueen 50 vuodeksi. Nykyinen, 50 vuodeksi sol- jan takana tapahtuvat asiat, kuten ruplan kurssin vaihtelu, joka mittu vuokrasopimus on ollut voimassa vuodesta 2012. näkyy nopeasti niin tullissa kuin ostosmatkailussa yleensäkin. Kokonaisputous Saimaalta Suomenlahdelle on noin 76 met- SUOMEN MERIMIESKIRKKO KIITTÄÄ Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Erkki riä ja se on porrastettu kahdeksalla sululla, joista Mälkiän su- kaikkia juhlavieraita tapahtumaan osallistumisesta, Lappeenrannan seurakuntayhtymää ja seu- Hokkanen tähdensi pelastuslaitoksella olevan aina valmiina lulla risteilyväki ehti piipahtaa kanavamuseossa ennen matkan rakuntia työntekijöineen juhlan tekemisestä ja läpiviemisestä sekä juhlan yhteistyökumppaneita paitsi aluksia myös pelastussukeltajia. Suuri Saimaa vaatii pe- jatkumista linja-autoilla Lauritsalaan. ja juhlassa esiintyneitä Yhteisillä vesillä -juhlatapahtuman mahdollistamisesta. lastajilta niin erikois- kuin moniosaamista. Sitä ennen kuitenkin kuultiin juhlapuhe, jossa Merimieskir-

22 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 23 HANGONKYLÄN AMMATTIKALASTAJA Merelle tai ainakin kalastajaksi japaikkoihin. viime vuodelta 2015. Pirjon oma ”bra- Kalat liikkuvat yöllä, ja Pirjon sanojen vuuri” on ollut maustekala, jolle on oma PIRJO HAAPAJÄRVI: Pirjo Haapajärven perhe asui aluksi mukaan ”paikalle ilmestyvät lokit ker- tarkka – ja salainen – reseptinsä. Kirkkonummella, missä rajavartijaisä oli tovat, milloin verkot kannattaa nostaa”. – Silakkamarkkinoilla ensimmäinen vahtimassa Neuvostoliiton hallinnoiman Kaikki kalat perataan veneessä heti tuo- päivä oli aina erityinen päivä, koska sil- Porkkalan vuokra-alueen rajaa 1950-lu- reeltaan ja pakataan saman tien jäihin. loin keitettiin ruoaksi perunat mausteka- vulla. Sittemmin perhe muutti Hankoon, Säädösten mukaan kalan pitää olla +3 lan kanssa. Kotimaista kalaa jota meri ympäröi joka suunnasta paitsi -asteinen, kun se tuodaan maihin. Merel- Nyt Pirjo Haapajärvi pohtii, että mah- pohjoisesta. lä veneen ympärillä pyörivät lokit saavat taako tänä vuonna tulla vieroitusoireita, Koulunkäynnin loputtua ruoanvalmis- samalla perkeistä kärkkymänsä herkku- kun itse ei olekaan markkinoilla muka- tuksesta kiinnostunut Pirjo työskenteli palat. na. kysytään, mutta ravintolassa, mutta mieli teki merelle… Kalastusreissu on yleensä tehty aamu- Markkinoille oheismyyntiin Pirjo ku- Äitinsä ei ilahtunut merenkulkuhaaveis- seitsemään mennessä. Kotiin palatessa toi yleensä ison pinon lampaanvillasuk- ta, vaan suorastaan kielsi tytärtään ha- laiturilla jo odottelee tuttu kalakauppi- kia ja kynsikkäitä eli käsineitä, joista keutumasta laivatöihin. Suvussa oli toki as yön saalista, joka päätyy vikkelästi neulos puuttuu sormien ylimmästä kol- kokemusta merenkulusta, sillä äidin isä torimyyntiin. Kalastajapariskunta voi manneksesta. Nyt kutominen saa jäädä kalastajien määrä ja veli olivat työskennelleet merikaptee- puhdistaa veneen ja verkot sekä kunnos- aiempaa vähemmälle, sillä vuosikym- neina ja luotseina. taa paikat seuraavaa lähtöä varten. Pirjo menien työskentely kylmissä vesissä on Pirjo harkitsi täysi-ikäiseksi tultuaan kertoo olleensa joskus aiempina vuosina kipeyttänyt sormien nivelet siinä määrin, hakeutumista laivakokiksi. Nämä haa- yötyön jälkeen itsekin torilla myymässä että käsityö ei enää viehätä. vähenee veet kuitenkin jäivät, kun hän vuodesta kaloja. 1975 lähtien on työskennellyt ammatti- Kalasaaliissa on tyypillisesti siikaa ja Kilpailua saaliista kalastajana. Alussa kaikki oli pientä: niin ahventa, kuhaakin kalastetaan silloin täl- vene, perämoottori kuin kalastustarvik- löin. Silakka ja kilohaili eli ”vasbuugi” Aikoinaan Hangon lähistön kalavedet keiden varastona toiminut kalakoppikin. taas vaativat omat verkkonsa. Niitä on olivat runsaat, ja saaliiksi tuli mm. kam- Haapajärvi sanoo olleensa muuten- pyydetty nimenomaan syksyllä järjestet- pelaa, siikaa ja ahventa. Kuluneiden 40 kin aina luonnonläheinen ihminen. Hän täville silakkamarkkinoille. kalastusvuoden aikana Pirjo Haapajär- Meri veti puoleensa. poimii metsästä mielellään niin marjoja Joulusta helmi-maaliskuulle yrittäjä- vi on havainnut saalismäärien roimasti Laivakokkihaaveet muuttuivat kuin sieniäkin. Kotona on pihapuutar- pariskunta pitää talvitauon. pienentyneen. Ammattikalastajan saalis- ammattikalastajan työksi. ha, josta saa monenlaista raaka-ainetta – Silloin voi lomailla ja huoltaa siinä kaloista kampela tuntuu hävinneen Suo- ruoanvalmistukseen. sivussa niin verkot kuin muutkin väli- menlahdelta kokonaan, samoin turska. Pirjo Haapajärvi kertoo olevansa nyt neet. Myös kalastajan kanssa kilpailevat erittäin tyytyväinen elämäänsä. Hän on Hangossa meri ei yleensä jäädy tal- haittaeläimet saavat aikaan jatkuvaa ollut osa-aikaeläkkeellä kuluvan vuoden vella, mutta kala ei liiku samalla tavoin turhautumista. Varsinkin hylkeet, joita uomi-neidon kengänkärjessä, alusta ja kertoo käyvänsä Nissen kans- kuin muina vuodenaikoina, joten tauko muuten näkee Hangossa aivan rannanlä- Hangonkylän satamassa, tapaan sa kalassa vain silloin tällöin. Erityisesti on paikallaan. heisillä luodoillakin, oppivat hyvin pian Sammattikalastaja Pirjo Haapa- säätila ja mahdolliset myrskyt katsotaan kalastajaveneen aikataulut. järven, joka on tehnyt raskasta kalasta- tarkkaan ennen merelle lähtöä. Herkuttelua silakkamarkkinoilla Pahimmillaan käy niin, että kun kalas- jan työtä jo runsaan 40 vuoden ajan. Pirjon mukaan kalastajan työssä on taja vie verkkonsa veteen, hylje sukeltaa Istumme Haapajärven omassa ympä- viehättänyt aina nimenomaan vapaus. Silakkamarkkinat lokakuun alussa Hel- perään ja napsii parhaat kalat verkosta ristössä eli ison yksiön kokoisen kalako- – Sen verran, kun teet työtä, tulee tu- singissä ja vähän myöhemmin Turussa kuin buffetpöydästä. pin vieressä. Edessämme rantavedessä loa. olivat aiempina vuosina tärkeä osa ka- kelluu Tuulikki-niminen kalastusvene, lastajan syksyä. Pirjo laskee käyneensä Mistä kalat tulevat? jolla Pirjo, 63, on puolisonsa Nissen, 72, Kalastaja on yötyöläinen Helsingin silakkamarkkinoilla yhteensä kanssa jo pitkän aikaa hoitanut kalareis- 29 kertaa ja Turussakin 27 kertaa. Kotimaista kalaa tarvitaan ja sille on sunsa. Useat vuosien varrella tutuiksi tulleet Markkinoille meno vaati etukäteen jatkuvasti kysyntää. Kala on maukas ja Tuulikki on kymmenmetrinen, pyöre- kanta-asiakkaat toivovat saavansa vielä tiukan työrupeaman ennen kuin mark- suositeltava elintarvike meille kaikille. äkylkinen ja tukevaa tekoa oleva hyvin ”Pirjon kalaa”, joten yötyöt ja kalansaa- kinakalat olivat purkissa ja matkaan Nykyiset ammattikalastajat ikäänty- merikelpoinen ja vakaa alus. Alun perin liit ovat edelleen osa Pirjon elämää. pakattuina. Ruoanvalmistuksesta kiin- vät ja eläköityvät, mutta jatkajia alalle Merenkulkulaitoksen viittaveneeksi ra- Yleensä kalareissulle lähdetään puo- nostuneelle Pirjolle silakka- ja mauste- ei tahdo enää löytyä. Työssä ollaan pää- kennettu paatti on ollut kalastuskäytössä lenyön jälkeen. Pirjo puolisonsa kanssa kalareseptien kehittely on aina ollut mie- asiassa ulkona ja alttiina kaikenlaisille monia vuosia. Sisältä hytissä mukavuuk- pysyy rannikon tuntumassa lähellä Han- luista. Markkinoilla reseptien toimivuus säätiloille. Ammatti on fyysisesti raskas, sista ovat hella, lämmitin ja punkat kah- koniemeä. Varsinaista avomerikalastusta tuli testattua. usein yötyötä ja nykyisin mukana on delle hengelle. harjoittavat troolialukset menevät reis- – Markkinoilla oltiin aina noin viikko: myös paljon byrokratiaa. suillaan ulkomerelle kauemmaksi ran- tavattiin tuttuja asiakkaita sekä kalas- – Hangonkylän kalasatamassa oli ai- nasta. tajakollegoita – ja hauskaa oli. Kotiin kaisemmin kuusi ammattikalastajaa, Rannikkokalastuksessa pyyntivälinei- palattiin tyytyväisinä, kun kalatuotteet mutta tällä hetkellä ei ole enää yhtään nä ovat perinteiset kalaverkot, jotka la- olivat tehneet kauppansa. kokoaikaista kalastusyrittäjää. Kalastaja Pirjo Haapajärvelle merikortti on dotaan mereen kahden verkon mittaisina Usein tuliaisina olivat myös palkinto- Vaikka Pirjo on tyytyväinen eläkeläi- muutakin kuin sisustuselementti. verkkojatkoina parhaiksi koettuihin apa- pysti ja kunniakirja. Tuorein palkinto on nen, hän aikoo jatkaa työntekoa, koska >>

24 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 25 VENEPOLIISIN VIHJEET VESILLE: Varusteet, taidot, raittius ja muiden huomioon ottaminen Venepoliisi valvoo vesiliikennettä ja hoitaa hälytystehtäviä, kuten vesiliikenneonnettomuuksia sekä varkauksien ja pahoinpitelyjen selvittelyjä saaristossa.

enepoliisiyksiköitä on ympäri maamme rannikkoa sekä järvi-Suomen suurimmissa sisämaankaupungeis- Vsa. Helsingin edustalla venepartiot liikkuvat alueella, jonka raja lännessä on Espoonlahti, idässä Sipoonlahti ja ete- lässä saaret Rysäkari, Katajaluoto ja Isosaari. Helsingin venepoliisin tukikohta sijaitsee Katajanokalla ul- koministeriön ja jäänmurtajalaiturin läheisyydessä, jossa Ra- javartiolaitos ja Helsingin venepoliisi jakavat yhteisen laiturin sekä kiinteistön. Yhteistyö jatkuu vesillä Suomenlahden merivartioston kans- sa, ja pelastustoimintaa merellä johtaa merivartiosto. Helsingin venepoliisilla on käytössään kaksi katettua par- tiovenettä ja yksi avovene. Ensi kesäksi (2017) yksikköön on tulossa uusi ja entisiä isompi partiovene. Sille on tarve, sillä Helsinki on yksi Euroopan vilkkaimmista satamakaupungeista vuosittaisella matkustajamäärällä mitattu- na. Laivaliikenteen lisäksi pienvene- ja saaristoliikenne on ke- säkaudella Helsingin edustalla huomattavan vilkasta. Venepoliisin aktiivikausi vesillä kestää vapusta puolisen vuotta eteenpäin. Vanhempi konstaapeli Jukka Grönlund Helsingin venepoliisista. 112-SOVELLUS Poliisi toimii tiimeissä NOPEUTTAA mukava, eikä vuorotyö haittaa, päinvastoin, pitkien vuorojen Helsingissä venepoliisitiimiin kuuluu yhteensä yhdeksän po- jälkeen saa myös pitkiä vapaita. AVUN SAANTIA liisia, joista kahdeksan on vanhempia konstaapeleja esimiehe- Vapaa-aikana Grönlundin mielipuuhaa on mökkeily ja luon- Pirjo Haapajärvi veneessään. Hankolainen työskenteli ammattikalastajana 40 vuotta, kunnes jäi nään työnjohtotehtävistä vastaava ylikonstaapeli. Työvuorot nossa liikkuminen. Liikuntaa ovat myös työmatkat, 18 km vastikään osa-aikaeläkkeelle. Digian kehittämä 112 Suomi -sovellus ovat päivisin 12 tunnin mittaisia. suuntaansa, jotka taittuvat pyöräilemällä. Senkin ansiosta fyy- paikantaa soittajan hätätilanteessa ja Yleensä venepoliisi partioi kahdella veneellä klo 07–02 vä- sinen kunto pysyy hyvänä koko ajan. nopeuttaa avunsaantia. Toisin sanoen, lisenä aikana. Toinen vene on liikkeellä aamulla, toinen illalla. kun avun tarvitsija soittaa tällä sovel- Viikonloppuisin ollaan myös öisin liikkeellä, koska kansalai- Turvallisuusvalvonta veneilijän etu luksella hätäkeskukseen, näkee hätä- setkin ovat silloin liikkeellä. Kummassakin veneessä on kah- keskus automaattisesti soittajan sijainti- den poliisin partio. Poliisin tehtävänä niin maissa kuin vesillä on yleisen järjestyk- >> kysyntää edelleen on. Puoliso Nisse on Meidän kuluttajien on joka tapaukses- tiedot, eikä hädässä olevan tarvitse siis Venepoliisilla on virkavaatetuksen lisäksi ns. paukkuliivit ja sen ja turvallisuuden ylläpitäminen. Venepoliisi valvoo ylei- hyvä työpari ja taitava ”handyman”, joka sa hyvä muistaa, että kotimaisen kalan aprikoida tapahtumaosoitetta tai koordi- kelluntatakki. Uutuutena on käyttöön hankittu kuivapuku, joka sesti vesiliikennettä sekä hoitaa hälytystehtäviä, esimerkiksi hoitelee suvereenisti veneen moottorin vaihtoehtona ovat vain tuontikala tai vil- naattejaan. entisestään lisää työturvallisuutta. vesiliikenneonnettomuuksia sekä varkauksien ja pahoinpitely- ja muut tekniset asiat. Työnteon moti- jelty kala. Tämä on mahdollista sovelluksen Vanhemman konstaapelin Jukka Grönlundin lähes 30 vir- jen selvittelyjä saaristossa. vaatiota lisää myös se, että Hangonkylän Haapajärvenkin mieliruokaa on tie- käyttämällä satelliittipaikannuksella, kavuoteen poliisina kuuluu ensin 10 vuotta Liikkuvan poliisin Venepoliisiin saa yhteyden soittamalla hätänumeroon 112, ja kalasatamaa on viime aikoina korjattu tysti kala, mutta erityisesti syksymmällä joka on huomattavasti aiempia hätäpai- tehtävissä, ja vuodesta 1996 lähtien työpaikkana on ollut Hel- asiaa tietysti helpottaa, jos soittaja osaa kertoa omat koordi- EU-rahoituksen avulla. paistetut silakat ja itsetehty kunnon peru- kannusmekanismeja tarkempi. singin poliisilaitos. Poliisin venekurssin hän suoritti jo vuonna naattinsa poliisille. Jonkinlaisena ratkaisuna kalastuselin- namuusi ovat ihan huippujuttu – ja oma Yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen 1991. Vesiliikenteen valvonnassa poliisi kiinnittää huomiota sekä keinoon on nähty ammattikalastuksen maustekala maistuu aina. kanssa tehty sovellus on ladattavissa Venepoliisin työ kesällä on paljolti ulkona olemista, paikasta henkilöihin että varusteisiin. Kuljettajia puhallutetaan ja varus- osa-aikaisuus toisen ammatin ohessa ja ilmaiseksi Android-, iPhone-, Windo- toiseen liikkumista, kansalaisten tapaamista sekä välillä myös teet, kuten päälle sopivat pelastusliivit, toimivat kulkuvalot ja harrastepohjaisuus. Mutta toisaalta, mi- Teksti ja kuvat: Anne Valtonen ws- ja Jolla-puhelimille. Ilmaisen so- erilaisten rajoitusten tai rangaistusten toimeenpanoa. kunnollinen sammutin tarkastetaan. Myös uimataito on käyttö- käli ammattikalastaja aikoo Suomessa velluksen saa ladattua matkapuhelimen Talviaikaan venepoliisit ahertavat myös sisätöissä: Jukka kelpoista pääomaa venematkoilla. myydä saalistaan eteenpäin, hänen on sovelluskaupasta ja netistä. Grönlund toimistossa, muut tiimin poliisit ovat liikenneva- Venepoliisin tilastojen mukaan meripelastustehtäviä on 50– pykälien ja säädösten mukaan pitänyt Hätäkeskuslaitos suosittelee sovel- lo-ohjauksessa, liikennevalvonnassa autolla tai järjestyspolii- 60 kertaa vuodessa: tyypillistä on, että avun tarvitsijan veneen rekisteröityä kaupalliseksi kalastajaksi luksen lataamista. sin partiossa. moottori on sammunut tai myrsky pääsee yllättämään veneili- vuoden 2016 alusta lähtien. Jukka Grönlund kertoo nauttivansa työstään: työyhteisö on jän. Vesiliikenneonnettomuuksia, esimerkiksi törmäyksiä, ta- >>

26 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 27 i kyrkans skepp >> pahtuu onneksi hyvin vähän. Vertailun vuoksi Ruotsissa sekä maal- joituksia. Kun minäminä-asenteella aje- Venepoliisin tehtäviin kuuluvat myös la että vesillä rangaistavuuden raja on taan vauhdikkaasti satama-altaaseen tai kalastuksen- ja metsästyksenvalvonta 0.2 promillea, mikä merkitsee, että vain kapeikkoon, peräaallot saavat helposti sekä veteen kuulumattomien ja vesilii- vesiselvä on ajokelpoinen. vahinkoja aikaan. Useimmilla nopeusra- Inre kenteelle vaarallisten esineiden – esimer- Yhden ja yli yhden promillen huma- joitusalueilla on myös aallokon aiheutta- kiksi laivasta pudonneiden tavaroiden tai lasta rangaistus tulee päiväsakkoina, jota misen kielto. ajelehtivien puiden havainnoiminen. ei kuitenkaan saa heti maksettavakseen, Vielä kun muistaa, että vesillä nope- Myös hukkuneiden etsiminen ja nos- vaan rikostutkinnan jälkeen ”kärähtä- usrajoitukset ovat kilometreissä (km/h) taminen ovat aika ajoin toistuvia virka- nyt” saa kutsun käräjäoikeuteen. eikä solmuissa, niin kaikki hyvin. förändring tehtäviä. Tarvittaessa Helsingin polii- Myös pelastusliivien sekä kulkuvalo- Jukka Grönlund on havainnut, että silaitokselta saadaan etsintöihin avuksi jen puuttuminen on päiväsakkojen paik- aika ajoin pienetkin moottoriongelmat Mark. 7:31-37 koulutettu ruumiskoira. ka. Epätietoisuutta liikkuu kysymyk- ovat uusavuttomille kulkijoille liian Jukka Grönlund tähdentää, että poliisi sestä, meneekö ajokortti, jos puhaltaa mutkikkaita. Vielä vakavampaa on, mi- Alla har vi önskat och önskar just nu att något ska förändras. Förändringen ei tee turvallisuusvalvontaa vesilläkään ruorijuopon lukemat? käli tarpeelliset merimiestaidot ovat hu- är förenad med drömmen om att saker kan förändras till det bättre. pelkästään omaksi ilokseen, vaan tär- – Ajokortti ja ajo-oikeus säilyvät, mut- kassa tai jääneet kokonaan hankkimatta. Den där drömmen har fått många att börja söka efter lycka, arbete och keintä on, että kansalaiset ymmärtäisivät ta on hyvä muistaa, että yhtä promillea Joillekin tuntuu olevan pääasia, että nya möjligheter även långt bort från sitt hemland. Tröskeln för att passera turvallisuuspuutteiden olevan suurin ris- pienemmästäkin puhalluslukemasta voi vene on iso ja kulkee kovaa. Tietämät- gränsen mellan det kända och det okända blir lägre när tron på att en för- ki heille itselleen. saada syytteen, jos venettä ohjaavan tömyys ja itsekkyys eivät kuitenkaan ole ändring är möjlig växer eller när den nuvarande situationen blir outhärdlig. Ammatikseen merellä liikkuvat hen- henkilön taito ja kyky hallita kulkuneu- lieventäviä asianhaaroja. Människor i rörelse vet vad en förändring kan innebära, på både gott och kilöt ottavat tarkasti huomioon säätie- voa ovat alkoholin vuoksi oleellisesti Grönlund muistelee, että viime vuosi- ont. I praktiken är erfarenheten alltid densamma: på främmande mark och dotukset, mitä voi suositella vapaa-ajan huonontuneet. tuhannella oli tapauksia, että vene oli ko- i en främmande miljö vinner man alltid något men förlorar samtidigt något veneilijöillekin. Vesille ei pidä lähteä Soutuveneen ja pienen jollan liikut- mea, mutta navigointiin käytettiin puhe- annat, något måste försakas. huolettomasti ja toistaitoisesti. Alustava telusta päihtyneenä ei voi tuomita päi- linluettelosta repäistyä karttaa. Asialliset Alla har vi någon gång i livet befunnit oss på en resa där vi har mött matkasuunnitelma ja aikataulu olisi syy- väsakkoihin. Tämä kuitenkin edellyttää, merikortit olivat hankkimatta ja eteen- dessa frågor. En sådan resa behöver inte nödvändigtvis betyda att man åker tä kertoa ainakin jollekin maissa olevalle että kyseisessä soutuveneessä ei ole pe- päin mentiin pelkällä näköhavainnolla. utomlands eller vistas länge i en främmande miljö. Den behöver inte ens läheiselle. rämoottoria. Nykyään sähköiset karttaplotterit ovat innebära fysisk förflyttning från ett ställe till ett annat – resan kan ske i Rikesakko, joskus ”pikavoitoksi- käteviä, ainakin niin kauan kuin sähköt tanken. En betydelsefull resa är en sådan där resenären kan konstatera att Vesille vesiselvänä kin” kutsuttu itse hankittu yllätys, on toimivat. Sen jälkeen onkin kullanar- hon förutom att ha kommit till en ny plats, även är en annan människa än euromäärältään kiinteä, mutta sakkoa voista, että mukana veneessä ovat perin- den som gav sig av på resan. Kesään ja veneilyyn liittyy valitettavan lievempi rangaistus. Halvaksi ei tule ri- teiset merikortit. En kyrka som följer personer i rörelse och i förändring, måste också vara usein myös alkoholi. Varsinkin kap- kesakkokaan, sillä sen euromäärä tuplat- förändringens kyrka – den måste vara mottaglig och redo för förändringar. teenin pitäisi olla aluksellaan aina selvin tiin syyskuussa 2015. Esimerkiksi pieni Poliisi on ystävä Den måste kunna ställa samma viktiga frågor: hör och ser vi rätt saker, gör päin, sillä hän vastaa veneestään ja mat- ylinopeus vesillä oli aiemmin 60 euron vi rätt insatser och fattar vi rätt beslut? kustajista. rikesakon arvoinen, on se nyt 120 euroa. Viimeaikaisten uutistietojen mukaan po- Jesus uppmuntrar inte till ytliga, yttre förändringar och uppmanar oss Ruorijuoppoja tavataan Helsingin Vastaavasti varustepuutteet (airot, liisi on organisaationa kansalaisten suo- inte att överge stoltheten över vår nation, kärleken till hembygden eller alueelta vuosittain noin 20–40. Suomes- ankkuri, mela, sammutin ym.) kustanta- siossa. Yli 90 prosenttia suomalaisista passionen för traditionella maträtter eller boboll. sa vesiliikennejuopumuksen eli ruori- vat 70 euroa. Kalan tai ravun pyynnistä kertoo luottavansa poliisin toimintaan: Däremot uppmuntrar Jesus till en stor inre förändring och uppmanar oss juoppouden raja on yhden promillen ilman maksettua kalastuksenhoitomak- poliisia on helppo lähestyä ja poliisi an- att se bortom lagarna och reglerna: vad är budordens grundläggande bud- humalatila. Grönlundin uran alkuaikoina sua tulee 100 euron lasku. Veneen asia- taa myös neuvoja. skap, vad är det vi verkligen bör hålla fast vid i slutändan? Kärleken till kyseinen raja oli 1.5 promillea, ja rajan kirjojen puuttuminen on hinnoiteltu 40 Neuvoja ja muistin virkistystä löytää nästan och lovsången till den allsmäktige Gud, alltings Skapare och up- laskemiselle edelleen on perusteensa: euron arvoiseksi rikkeeksi. helposti myös netistä. Monet kaupungit pehållare. Om mina intressen, min livsstil, min stil eller min smak hjälper useilta tahoilta on hiljattain tullut ehdo- julkaisevat omia veneilijän oppaitaan mig att tjäna och älska min nästa och prisa Gud, är allt i sin ordning enligt tuksia, että raja laskettaisiin 0.5 promil- Itsekkyys ja uusavuttomuus niin painettuna kuin sähköisenä versio- Jesus. leen. vaaraksi na. Poliisin sivustoilla on paljon hyödyl- Jesus arbete och kringvandrande med icke-judar var den tidens digitali- listä veneilytietoa. Lisäksi esimerkiksi seringssprång: förbindelsen med Gud och tilltron till hans beskydd omfat- Nykyään monille kulkijoil- Vene-lehden monipuoliset oppaat ovat tar alla människor. Alla är fullvärdiga medlemmar av hans rike. le niin vesillä kuin maissa selkeitä – myös syksyn veneliikenteesen. En förändring sker när Guds rike blir verklighet i denna värld. I Jesus är näyttää olevan tärkeintä Venepoliisilla on vuosittain osasto aina detta rike och Guds löften sanna och närvarande redan här och nu. Det är oma kiire, oma kulkuneuvo alkuvuodesta Helsingissä järjestettävillä en inre förändring som grundar sig på Guds lag, hans önskan om en djup, ja ylipäätään omat aiko- Venemessuilla, jossa viranomaisosastol- inre förståelse bortom människans författningar och bestämmelser. mukset. Siinä hoppuillessa la (liikennevirasto, merivartiosto, poliisi, Uppståndelsen den tredje dagen efter korsfästelsen kan ibland hjälpa oss helposti unohtuu, että sa- tulli ja viestintävirasto) voi halutessaan att förstå att underkastelse och självuppoffring var den enda rätta vägen. massa tilanteessa on muita- täydentää tietojaan veneilyasioiden yksi- Och att det hela trots allt inte slutade med total förödelse, utan att döden kin ja kaikki haluavat jon- tyiskohdissa. själv till sist förlorade. Kristus återuppstod från de döda! nekin… Timo Lappalainen Nopeusrajoituksista piit- http://venelehti.fi/kategoria/oppaat/ Ett förkortat utdrag ur festgudstjänstens predikan under sommarfesten 2016. Hela taamattomuus palkitaan http://www.hel.fi/static/liv/2013/veneo- predikan finns på finska på vår webbplats. rikesakolla, mutta silti ih- pasfiswen.pdf Partiovene Ville III tukikohdan laiturissa Katajanokalla. Vene on suomalaista valmistetta ja sopii rakenteeltaan hyvin myös mataliin miset eivät ota vakavasti Foto: Marko Toljamo vesiin ja rantoihin. tauluissa ilmoitettuja ra- Teksti ja kuvat: Anne Valtonen

28 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 29 Jakobstadsskepp resa så speciell är att den troligen var den berstorm. Månaderna efter följdes den Konfirmationsundervisning på långfärd 1782 första som ett fartyg både byggt och re- av två andra och i februari nära Java slet dat i Sveriges östra rikshalva gjorde till en fjärde storm sönder rodret, men i Ba- Jan Kronholm: En Ostindien. tavia kunde hon ändå förtöja den 27 april böcker sjöresa till Ostindien, i främmande land Fregattskeppet Concordia fördes av kofferdikaptenen 1784. Concordias färd till Claes Breitholtz från Jakobstad. Han Vid Java låg hon sedan till augusti, Batavia 1782–1785. Sjömanskyrkans första hade sjöpraktik från seglatser till Med- och besättningen drabbades inte bara av Det gemensamma hoppet ut i det okända Jakobstads museum 2016. konfirmationsläger hölls elhavet och hade möjligen som yngre sjukdomar (bl.a. malaria och dysenteri) skapade en sammanhållning som består. i Aten. Redan nu börjar varit med på någon etapp av en resa med utan även av åtta dödsfall. Två besätt- planeringen inför 2017 tt långt och tå- års läger. Svenska Ostindiska Kompaniets fartyg. ningsmedlemmar fick lämnas kvar på är vi den 9 juli kl. 04.30 mötte de 14 ungdomarna och lamodskrävande arkivarbete lig- Nu gällde det emellertid både för den sjukhus, när Concordia slutligen startade deras följeslagare på Helsingfors-Vanda flygplats, vis- Eger bakom Jan Kronholms bok 38-årige Breitholtz och stora delar av sin långa seglats hemåt via Kapstaden Nste ingen av oss exakt vad som väntade. En sjöresa till Ostindien, Fregattskeppet hans besättning på 38 man möten med och Azorerna. Vi visste dock att vi skulle ägna den kommande veckan åt att Concordias färd till Batavia 1782–1785, en helt ny värld. Yngst ombord var två På den sista etappen mot Amsterdam resa tillsammans. Vi visste att vi skulle lära av varandra och av utgiven av Jakobstads museum 2016. 14-åringar. råkade man in i den värsta storm fartyget vår tro. Vi visste att deltagarna kom från olika delar av Finland Kronholm är tidigare kulturredaktör Kronholm skildrar kortfattat skepps- upplevt; dessutom visade det sig att hon och från Belgien, Frankrike och Dubai. Vi visste att ledarna vid tidningen Nya Åland. Han har ägnat byggeriets historia – med kopplingar nu läckte, men fram till Texel vid hol- som följde med på resan var från Finland och Holland, och att Vi höll andakt på stranden, vi plaskade både i hotellets bas- tiotals år till att i Helsingfors, Jakobstad, till Holland – i Pedersöre/Jakobstad och ländska kusten kom hon den 4 maj 1785. en ledare som bodde i Grekland skulle möta oss på flygplatsen säng och i havet och tog det lugnt under siestan genom att Stockholm, Göteborg och bl.a. Amster- skissar sedan upp Breitholtz bakgrund, Där lossades en del av lasten innan man i Aten. Vi visste att temperaturen skulle vara 35–40 grader. färglägga ikonbilder. Vi fick besöka ett närliggande hotell som dam forska i Concordias långresa. född i en adlig familj i Roslagen 1743 fortsatte in över grunda Zuiderzee mot Vi visste att allt skulle gå bra, vilket jag också ropade till användes för inkvartering av flyktingar. Undervisningen sked- Under 1782 rådde sedan två år tillbaka men tillsammans med familjen inflyttad Amsterdam. Tillbaka i Jakobstad var följeslagarna när det var dags att ta farväl och gå med den ny- de ibland under ett träd, ibland i bussen och ibland på våra krig mellan Holland och England, och redan som treåring till Virmo socken ut- Concordia och besättningen den 10 sep- bildade gruppen mot incheckningen. lunchtavernor. holländska Ostindiska kompaniet hade anför Åbo. tember 1785. Nu, ett par månader senare, försöker jag klä vår gemensam- Konfirmationen som hölls i Nordsjö kyrka besöktes av två- brist på tonnage. Då hyrde man in neu- I september 1782 seglade Concordia ma konfirmationsupplevelse i ord. Det känns plötsligt svårt. hundra anhöriga: så många ville komma och välsigna ungdo- trala fartyg för den viktiga trafiken på ut från Jakobstad med full last av tjä- Thure Malmberg Jag har förstått att den påverkade oss alla. Vi fick lära känna de marna. Ostindien, ett arrangemang som för mig, ra, beck och bräder till franska Lorient fina ungdomarna och njuta av varandras sällskap. Vi fick njuta I efterhand har jag tänkt att det största med det här konfirma- men troligen också för många andra, va- (L’Orient), där man tog ombord bl.a. Från Wargö till av sol, värme och grekiska vyer. tionslägret nog var det gemensamma hoppet ut i det okända, rit ett hittills okänt kapitel. sjökort, vatten och en skeppsläkare, och Det lilla familjehotellets gästfrihet, de lokala tavernornas i främmande land, långt bort. På resande fot skapas ofta en Samma år hade Jakobstad åtta fartyg i vidare till Batavia, där chartern till hol- Bergö, Historien dignande lunchbord och det glittrande havet gjorde oss också sammanhållning som består. utrikesfart: fyra fregatter och fyra brig- ländarna inleddes. om en ö gott. Vi besökte Korinth, Areopagen och klostret Agios Efraim gar av olika typ. Vid sidan av Concordia Antagligen provianterade man också i för att insupa omgivningarna och låta dem utgöra underlaget Pauliina Tuomanen chartrades då två andra Jakobstadsfartyg Lorient, bl.a. skeppsskorpor och stock- för studierna i vår gemensamma tro. Vi fick uppleva vilken na- sjömans- och konfirmationspräst, Rotterdam för samma trafik, vilket vittnar om en fisk (torkad fisk). Kronholm skriver att nnu för ett turlig del av livet trosfrågorna är inom den grekiska ortodoxin. hög dåtida nivå på österbottniskt skepps- man inte vet om kapten Breitholtz kän- drygt tiotal år byggeri. de till betydelsen av att motarbeta skör- Äsedan hörde Kronholm framhåller att boken är po- bjugg med citrusfrukter, men att man en stor del av driftsbesättningen på ms Sjömanskyrkans första pulärt hållen, inte någon historisk av- Silja Serenade hemma på Bergö söder konfirmationsundervisning hölls i främmande troligen hade ett rejält förråd av brännvin land, långt hemifrån sommaren 2016. handling. Bra så; en driven journalist ombord för samma ändamål. En snabb om Vasa, främst bland dem befälhavaren Hälsningar från Grekland! som han får materialet att leva på ett seglare kunde avverka sträckan Göte- sjökapten Per-Erik Berglund. Genom fascinerande sätt. Där spelar också för- borg–Kanton på sju månader, men med åren har åtskilliga sjöfarare vuxit upp på fattarens samarbete med den grafiska dåtida hamntider fick man räkna med ett Bergö. formgivaren Håkan Skogsjö i Marie- par år för en rundresa. Ön som numera hör till Malax kom- hamn in: boken har en sällsynt vacker mun, var under 104 år fram till 1973 en och tilltalande layout med mycket fina Offer gav vatten självständig kommun. Inte nog med det: samtida illustrationer. namnet Bergö är inte det ursprungliga, I sammanhanget tänker jag osökt på Den 13 april 1783 lade Concordia ut från utan fram till 1830 hette ön Wargö. Kari Warjus skildringar av Lovisaflot- Lorient; datum vet man säkert efter kon- Allt detta och oerhört mycket annat tans seglatser under i stort sett samma troll i holländska Ostindiska kompaniets därtill har Per-Erik Berglund med med- tider. Det faktabaserade textmaterialet arkiv. Vid ekvatorn hamnade skeppet i arbetare samlat i en omfattande lokalhis- i Warjus bok Salt, trä och järn, Utrikes ett stiltjebälte med brännande hetta, och torisk bok, utgiven 2015 av Bergö Forn- sjöfart på Degerby-Lovisa 1745–1807, vattenförråden sinade. Kapten och be- minnesförening där samma Berglund är är bedövande omfattande, men boken sättning samlade då in en offergåva till ordförande. lider svårt av att Stiftelsen för Lovisa ”hemstadens fattiga” för att få vatten och För denna tidnings läsare är kanske sjöfartshistoria missade att satsa på en fick in 31 riksdaler. Några dagar senare kopplingen till sjöfart och havens alla professionell layout som skulle locka till blev man bönhörd då skeppet drev till andra yrken mer intressant än till små- läsning. ön Anni Boni där ”vilda negrer” försåg bruk, traditioner, markägo, nykterhetsrö- Concordia med vatten. relse och namnlistor, men som helhet ger Första finländska Så gick det vidare via Kapstaden boken på imponerande hela 354 sidor en (slutet av oktober) därifrån man den 16 god bild av ett litet samhälle, på olika Fregattskeppet Concordias resa spänner december fortsatte mot Mauritius och sätt beroende av havet. över tre år, och det som gör just denna snabbt råkade in i en hård sydlig decem- Säljakt och vinterisar, fiske med fis- >>

30 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 31 >> kehus eller stenringar som vindskydd, högsta toppen på Granön i Bergö steg och boken förtecknar t.o.m. med namns fyrvaktare, lotsar och båtarna till fastlan- upp ur havet. Den senaste händelsen av nämnande de lotsar som stannade kvar i Sarja kertoo menneen maailman merenkulun tapahtumista, jotka on kokoelmistaan valinnut Rauman merimuseo. det eller betydligt längre bort (emigrant- vikt var 2014, när den gamla lågstadie- rysk tjänst då en stor del av landets övri- böcker Teksti: Paavo Tukkimäki, kuvat: Rauman merimuseo lederna till Amerika) ger den närmaste skolan på Bergö revs för att ge plats för ga lotsar strejkade 1912–1918. anknytningen till havet i boken. en ny skola som byggdes under 2015. Efter självständighetsförklaringen be- Efter år med olika mindre båtar fick Uppgifter om säljakt på Bergö/Wargö mannade 17 lotsar stationerna på Gås- Bergö 1962 en fast färjeförbindelse med finns med i handlingarna ända sedan hällan och Granöskatan mot 32 under Ikävintä fastlandet. Till en början klarade färjan 1329, då kung Magnus Eriksson krävde ryska tiden. Wargöleden var tidigare den inte isarna utan kunde i månader ligga att tionde också skulle uttas för säl. viktigaste sjövägen söderifrån till Vasa, infrusen. Kapaciteten var 14 små person- Bergö kommunvapen från 1958 visar en för lotsarna krävande led kantad av mitä minä ikinä olen kokenut bilar. Tre år senare blev trafiken daglig. också en gyllene säl på röd botten. Hur förrädiska grund. viktigt fisket var framgår av att lands- Boken är fylld av intressanta detaljer Historien börjar 85 e.Kr. hövdingen 1776 resolverade att Malax- och man får en god bild av ett skärgårds- borna inte fick tjuvfiska på Wargöbornas samhälle med stark samhörighet och Mycket intressant är en överskådlig och vatten. viktiga traditioner. diger kalender över viktiga data för ön, Förryskningen av lotsverket 1912 var karanneet ja sakkoja maksettu turhaan. Vasta ända från circa 85 efter Kristus, då den för skärgårdsborna här ett viktigt kapitel, Thure Malmberg lähdön hetkellä heidät otettiin mukaan. Jos uutta väkeä ei heti saatu värvättyä kar- kurien tilalle, oli pakko käyttää tilapäistä työvoimaa maista. ”Ikävää on kovin ja tulee kaikki kovin kalliiksi täällä, sillä täytyy käyt- Hundra år sedan tää paljon apuväkeä maista kuin jotakin eri- tyistä on tehtävä, mutta ei voi auttaa”, Ahls- sjömanskyrkoarbetet vik kirjoitti 7. toukokuuta varustajalleen. ”Ikävää on kuin minun on niin huonosti i Australien inleddes onnistunut Sylfidin kanssa”, viesti kippari 22. toukokuuta Astoriasta, jonne Sylfid oli tila- När Finland fyller hundra år firar vi också päistyövoiman avulla siirtynyt. ”Ulosteot” att sjömanskyrkoarbetet i Australien olivat käyneet kalliiksi erityisesti karkaamis- inleddes för hundra år sedan. Mellan 1916 ten vuoksi. Useita laivoja oli lähtenyt alueen Australiens sista finska sjömanspräst satamista, ne olivat ”vieneet miehet kuin oli- och 1967 hann Sjömansmissionen verka Urpo Kokkonen är fortfarande villig i 50 år som världsdelens pionjär inom att dela med sig av sina erfarenheter vat täällä saatavissa”. Uutta väkeä oli ollut av de självständiga församlingarnas tarjolla niukasti, ja laivat olivat joutuneet finländskt kyrkoarbete. styrkor och svagheter. odottamaan jopa päiväkausia saadakseen Fregatti Sylfid oli rakennettu 1884 Southamptonissa, ja Raumalle se ostettiin 1899. Karl miehistönsä kokoon. Tidningen utkommer fortfarande och är den nya tidsåldern, och således hade Samuel Ahlsvik oli laivan päällikkö 1899–1902. r 1916, mitt under första Niukkuus näkyi myös hinnoissa. ”Tänään Australiens äldsta tidning på ett främ- även det gamla emigrantarbetet liksom värld­skriget, beslöt Sjömans- minä sain 9 miestä täällä. Hirveän suuret mande språk. sjöfarten i praktiken upphört. missionens direktion i Stor- äällä on ikävää sen vuoksi, että väki kaikki ovat palkat, sillä stuertti saa 35 $, yksi 30 $, kuusi saa 25 Å År 1926 kom Otto Kaksonen till kän- När Kuusiolas anställning tog slut furstendömet Finland att öppna ett verk- täällä karkaavat. Viime yönä karkasi aliperä- $ ja yksi 20 $ kuussa ja sitä paitsi täytyy laivan maksaa 25 gurulandet som Kurkialas efterträdare. I 1955 ersattes han av Heikki Castren. samhetsställe i Sydney och att sända dit mies Söderman ja stuert Wahlström. En minä $ miehestä, jotka ne tuo laivaan”, Ahlsvik kirjoitti 22.tou- landet med de stora avstånden var man Redan det första året utgjordes Castrens ”T John Oskar Boijer (f. Poijärvi), som lainkaan voinut ajatella, että hekin olisivat karkaneet. Nyt kokuuta. alltid fullt sysselsatt med att betjäna ”landvinningar” av Nya Zeeland, och hade erfarit religiös väckelse. on karkanut 14 eikä sitä saa olla varma, että vielä loputkin Ne tarkoittaa boarding mastereita, jotka toimittivat väkeä ”världens största församling”. snart insisterade han på mer arbetskraft Den första sjömansprästen i Australien karkaisivat. Kyllä tämä on ikävintä mitä minä ikinä olen laivoihin. Myöhemmin samassa kirjeessä Ahlsvik kertoi, Paavo Hytönen åkte till Australien till området, framför allt för att den störs- var jägarofficer och militärpastor Kaler- saanut kokea.” että toimitusmaksu oli noussut jo 50 taalaan, ja 24. touko- 1935. Hytönen uppmuntrade emigran- ta finländska invandringen till Australien vo Groundstroem, senare Kurkiala. Näin kirjoitti raumalaisen fregatin Sylfidin päällikkö Karl kuuta hän kirjoittaa Lehtiselle, että ”minä kuulin tänään, terna till varaktiga och självständiga skedde 1956–59. Vid det här laget hade Melbourne Samuel Ahlsvik Portlandista Yhdysvalloista varustajal- että laivojen on nyt täytynyt maksaa 100 $ miehestä…”. finsknationella aktiviteter, såsom syjun- När Heikki Castren gav sig av till blivit en lämpligare stationeringsort än leen Herra Kauppias Fred. Lehtiselle 14. toukokuuta 1900. Boarding masterien lasku Sylfidille oli kaikkiaan 780 dol- ta, söndagsskola och kör- och idrotts- Finland 1959 kom pastor Urpo Kokko- Sydney och i samband med flytten 1924 Karkaamiset olivat raumalaislaivoillekin suuri ongelma, ja laria. verksamhet. nen för att fortsätta men också avsluta köpte Kurkiala en byggnad i Melbourne pahimmat karkupaikat olivat Yhdysvaltain länsirannikolla Mutta eivät ainoastaan uudet tulijat käyneet kalliiksi, När Brisbanes finska koloni och dess arbetet. Kokkonen var den första finska till samfundet. Washingtonin ja Oregonin osavaltioissa – Portland on Ore- myös laivaan jääneille oli maksettava enemmän, etteivät he- verksamhet fortsatte att etableras, flytta- pastorn att besöka Tasmanien, vilket kan Antti Välttilä, som emigrerat till Aus- gonissa. kin karkaisi. ”Minä olen korottanut jo niiden palkka hyväs- de Hytönen och Välttilä samt tidningen räknas till hans ”landvinningar”. tralien, blev vaktmästare och sedermera Sylfid menetti kaikkiaan 15 miestä, laivaan jäi kipparin ti, kuin ovat tässä laivassa, saa nähdä jos sekään auttaa.” Suomis tryckeri till Brisbane 1938. Långt bort i Finland bestämdes den 24 assistent. Under årtionden var han en lisäksi vain viisi. Tosin kirjeistä löytyy myös ilmaus, joka lienee lohduttanut När Hytönen återvände till Finland oktober 1966, alltså 50 år efter att arbetet oumbärlig alltiallo. Karkaamisista oli monenlaista haittaa. Ne koettelivat mie- varustajaa: ”Halvemmat ne sittenkin ovat kuin täältä saa.” 1946 utsågs han till samfundets andre hade inletts att Sjömansmissionssällska- Innan Kurkiala återflyttade 1926 grun- histön laatua: karkurien tilalle jouduttiin usein värväämään generalsekreterare, vid sidan av Daniel pets arbete i Australien skulle upphöra dade han tidningen Suomi. Sjömanspräs- vähemmän ammattitaitoista väkeä. Ennen muuta kyse oli Kirjoitus perustuu syksyllä ilmestyvään Rauman merenkulun historia Orädd. Från 1953 till 1965 var Hytönen och tas över av kyrkan i Finland. Kokko- ten var själv chefredaktör för tidning- kuitenkin rahasta. Jos karkurit saatiin kiinni, moni välikäsi -kirjaan, jonka on kirjoittanut Rauman merimuseon johtaja, merikapteeni ensam generalsekreterare. nens återflyttning skedde dock först året en, som var den enda förenande länken rahasti heidän palauttamisestaan laivaan. Usein karkurit sai- Hannu Vartiainen. Prästen Toivo Kuusiola klev i land därefter, 1967, när kyrkan i Finland bör- mellan landets finländare. Ungefär 40 vat jäädä putkaan aluksen lähtöön asti, etteivät he olisi taas 1949. Tidpunkten var en vattendelare jade sitt arbete för utlands- år senare, 1967, tog Suomi-Konferens- mellan tiden före andra världskriget och finländare i Australien. si över tidningen från Sjömanskyrkan. Text och bild: Marko Toljamo

32 Merimieskirkko 2 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 33 Poldarkin merellinen Parkki Columbus purjehtii Cornwall kutsuu Oulun tuomiokirkossa Television uusi suosikkisarja Parkkilaiva Columbus jäi vaille merivesikastetta, Poldark houkuttelee mutta purjehtii nyt Oulun tuomiokirkossa. matkailijoita eri puolilta maailmaa tutustumaan sarjan kuvauspaikkoihin Englannin irkkolaivat ovat purjehtineet suomalaisissa kirkoissa Kirkkolaivoja kutsutaan usein myös votiivilaivoiksi. Pie- Cornwallissa. ainakin 1600-luvulta lähtien. Kaikkiaan näitä kiitok- noismalli on votiivilaiva silloin, kun se on lahjoitettu esimer- Ksen ja kunnioituksen osoitukseksi kirkolle lahjoitettuja kiksi merihädässä Jumalalle annettujen lupausten mukaisesti. pienoismalleja on suomalaisissa kirkoissa parisen sataa. Eniten Oulun tuomiokirkon, Pohjois-Suomen kirkollisen keskuk- harlestownin kylä Cornwallissa niitä on saariston ja rannikkoseudun pyhätöissä ja varsinkin sen, katossa riippuu kirkkolaivana parkki Columbus. Se on on kuulu yli kaksi sataa vuotta paikkakunnilla, joissa on harjoitettu laivanrakennusta ja kaup- Pohjois-Pohjanmaan Museoyhdistyksen lahja vuodelta 1976, Cvanhasta satamastaan, joka vuo- pamerenkulkua. Tällä tavalla ne vaalivat sukupolvesta toiseen jolloin tuomiokirkko täytti kaksisataa vuotta. Yhdistys toivoi sisatojen saatossa on säilynyt melko lail- paikkakunnan historiaa ja tuovat esille seudulle ominaista me- laivan muistuttavan nykyisten ja tulevien sukupolvien seura- la muuttumattomana. Se on edelleen toi- rellistä elämänmuotoa. kuntalaisia Oulun kunniakkaasta merellisestä historiasta. Vo- miva satama, mutta nykyään erityisesti Tervakaupunki Oulu oli 1800-luvulla Suomen suurimpia tiivilaivan rakensi Lennart Mustonen. elokuvien ja tv-sarjojen kuvauspaikka. merenkulkukaupunkeja, välillä jopa suurin, ja kaupungin mah- Columbuksen esikuvana ollut laiva ei koskaan purjehtinut Sataman omistavalla Square Sail -yri- tavien kauppahuoneiden purjealukset seilasivat kaikilla maa- maailman merillä. Esikuva-Columbus jäi syystä tai toisesta tyksellä on myös vanhoja purjelaivoja. Charlestownin satamassa komeileva purjelaiva Phoenix tuotiin Tanskasta 1920-luvulla. ilman merillä. Meri, merenkulku ja kauppa toivat leivän niin täysin rakentamatta, pelkiksi piirustuksiksi. Loppuivatko tilaa- Satama purjelaivoineen tarjosikin upeat kauppahuoneiden omistajien kuin myös Kakaravaaran meri- jalta rahat, riitaantuivatko osakkaat vai mitä tapahtui – arvailla puitteet 1700-luvun loppuun sijoittuval- mieskaupunginosan vähäväkisten asukkaiden pöytiin. vain voi. le Poldark-sarjalle, jonka toista kautta voista ehkä kuuluisimmat RMS Titanic myös salakuljetus, joka eli kulta-aikaan- Kaupungin kuuluisin alus oli Snellmanin kauppahuoneen Laivan piirustukset löydettiin satakunta vuotta myöhemmin kuvattiin täällä keväällä. ja RMS Lusitania sekä kuningas Henrik sa Cornwallissa 1700–luvun alusta aina fregatti Toivo, joka nuoren päällikkönsä Wille Snellmanin museosta, ja aluksen, joka ei saanut merivesikastetta, rakensi Sataman vieressä sijaitseva Shipwre- VIII:n suosikki, vuonna 1545 uponnut 1800-luvun puolivälin paikkeille asti. kipparoimana on ikuistettu tunnettuun merilauluun Laiva Toi- kauniiksi kirkkolaivaksi Oulun tuomiokirkkoon Lennart Mus- ck, Rescue & Heritage Centre -museo sotalaiva Mary Rose. RNLI:n eli Royal National Lifeboat vo, Oulu. tonen. Siellä pieni laiva purjehtii nyt "fööri" kohti suuren ris- on sekin Poldarkin suosion myötä saanut Meripelastustyöstä ja pelastussukel- Institution -hyväntekeväisyysorganisaa- Nykyisin Toivo-laiva purjehtii Tuiran kauniissa ja tunnel- tikirkon alttaria seurakuntalaisten ja turistien ihailtavana. Tär- lisää kipeästi kaipaamiansa vierailijoita, tajista kertovan osuuden lisäksi muse- tion järjestämälle meripelastuskoulutuk- mallisessa kirkossa. Pienoismallin lahjoitti 1990-luvun lopulla keä ja kaunis tehtävä sekin. eikä suotta. ossa esitellään Charlestownin historiaa selle on museossa omistettu oma näytte- Tuiran seurakunnalle Oulun Laivanpäällystöyhdistyksen nais- Ulkoapäin pienen oloinen museora- pienestä, muutaman kalastajaperheen lytila. toimikunta. Aluksen rakensi Einari Soronen. Teksti ja kuva: Joni Skiftesvik kennus kätkee sisälleen lajissaan Eu- kylästä vilkkaaksi satamakaupungiksi, roopan laajimman kokoelman. Täpötäy- jonka palveluja myös kaivos- ja kera- http://www.shipwreckcharlestown.com/ dessä museossa on näytteillä esineitä yli miikkateollisuus käyttivät ahkerasti. 150 laivahylystä mukaan lukien linjalai- Ja luonnollisesti mukaan mahtuu Teksti: Anneli Lenkkeri Kuvat: Ilpo Musto

POLDARK TV-SARJA YLEN YKKÖSELLÄ TI 4.10. ALKAEN Tv-sarja pohjautuu englantilaisen Winston Grahamin (1908--2003) romantti- siin Poldark-tarinoihin, jotka kertovat kapteeni Ross Poldarkin, hänen perheen- sä ja yhteisönsä elämästä 1700-luvun lopun Cornwallissa. Samalla Poldark kertoo Cornwallin kaivoksista ja merestä, jotka ennen toivat toimeentulon seudulle. Sarja on suureksi osaksi kuvattu Cornwallissa, missä myös Winston Graham asui tarinoita kirjoittaessaan. Poldark-kirjojen Truron kaupunkia tv-sarjassa esittää Charlestown. Poldark-kirjat sovitettiin televisiolle ensimmäisen kerran 1970-luvun lopulla, jolloin Poldarkin roolissa nähtiin Robin Ellis. Uuden Poldarkin pääosaroolia esittää irlantilainen Aidan Turner. Uuden sarjan ensimmäinen kausi nähtiin Britanniassa viime vuonna. Toinen- kin kausi on jo kuvattu ja lisää on luvassa, sillä sarjasta on tullut hyvin suosittu Charlestownin Shipwreck, Rescue & Heritage ympäri maailmaa. Centre -museo on nyt myytävänä sen pitkäaikaisen omistajan jäädessä eläkkeelle. Pohjois-Pohjanmaan Museoyhdistyksen Oulun tuomiokirkolle lahjoittaman kirkkolaiva Columbuksen rakensi Lennart Mustonen.

34 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 35 Hyvä tukijäsen, käytä hyväksesi jäsenetumme Lämmin joulumieli merenkulkijalle Merimieskirkko on neuvotellut eri yri- palvelun Maaseutuhotelli Eevantalo tysten kanssa jäsenilleen jäsenetuja. Pohjois-Savossa (Keihäskoskentie 150, ikä voisi lämmittää tuulisella merellä jouluaattona Villasukat lämmittävät Tänä vuonna jäsenetuja tarjoavia yri- 71570 Syvänniemi). Jäsentarjous on 10 enempää kuin lahjapaketista paljastuvat käsin neu- paitsi jalkoja myös tyksiä ovat Viking Line, Finnlines, Scan- % alennus huonehinnasta. Suosittelem- mieltä. Jos haluat Mlotut villasukat? Sukkien lisäksi lahja viestii kodista, neuloa villasukkiin dic-hotellit, Maaseutuhotelli Eevantalo, me lämpimästi niin yksinään kuin ryh- lämpimistä ajatuksista ja välittämisestä. Joulun ihmeestä. Merimieskirkon Hertz-autovuokraamo, asianajotoimisto mässä matkustaville ja kaikille kokous- On jälleen aika valmistautua jouluun ja valmistaa joulupa- logon, löydät Tuomanen & Kreander Oy sekä Härkä- taville: www.eevantalo.fi. neulontaohjeen ketteja ”tuntemattomille merenkulkijoille”. Perinteisen joulu- nettisivulta tien hautaustoimisto. Uusin jäsenetuja tarjoava yritys on paketin sisällöksi sopivat sukkien lisäksi esim. makeiset (ei www.merimieskirkko. Jäsenetuja saattaa tulla kuluvan vuo- Scandic-hotellit, joka on Pohjoismaiden suklaa), kirjat, hanskat, lapaset, pelit jne. Älä paketoi kuiten- fi/142-villasukat. den aikana lisääkin. johtava hotelliketju lähes 230 hotellilla. kaan elintarvikkeita tai kynttilöitä. Muistathan, että edun saamiseksi jä- Merimieskirkon jäsenenä yövyt kaikis- Merimieskirkon organisoima lahjaperinne on odotettu, pi- senyys tulee yleensä mainita tai osoittaa sa Suomen Scandic-hotelleissa sopi- detty ja muistoja herättävä merenkulkijoiden keskuudessa. aina jo palvelua varatessa. Varaudu myös mushinnalla, joka on 10 % edullisempi Useimmiten tuo lahja on se ainoa, jonka merenkulkija aattona Paketin sijaan voit antaa myös rahalahjoituksen yhden pa- todistamaan jäsenyytesi Merimieskirkon kuin päivän hinta. Lisäetuna voit liittyä merellä saa. ketin ollessa 15 euroa. Kertyneillä varoilla merimieskirkoilla Matias Heikkilä suorittaa Ankkurin käteiskassan jäsenkortilla. Scandicin kanta-asiakkaaksi ja nous- Niinpä Merimieskirkko tarjoa tänäkin vuonna mahdollisuu- valmistetaan vastaavia joulupaketteja. Rahalahjan voi osoittaa lopputarkastusta 1.9.2016. Jäseneduista lisää nettisivullamme ta saman tien lisää etuja tuovalle 2nd den antaa joulupaketteja ”tuntemattomille merenkulkijoille”. Suomen Merimieskirkon tilille FI91 1745 3000 0222 79. Mer- www.merimieskirkko.fi/56-jasenedut. Floor -jäsenyystasolle: merimieskirkko. Kotimaan toimipaikkamme sekä merimieskirkot Alankomais- kitse viitenumeroksi 3052 tai viestikenttään tieto ”Joululahja Merimieskirkon yksi pitkäaikaisim- fi/304-scandic. sa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Kreikassa ja Saksassa ovat merenkulkijalle.” Hernesaaren mista jäsenetujen tarjoajista on täyden valmiina toimittamaan kotoisen joulun tunnelman heille, jotka Lämmin kiitos kaikille merenkulkijoiden ja merimieskirkko- Ankkuri viettävät joulunsa merellä. työn ystäville! Toivomme, että lahjat toimitetaan – jos mahdollista – lai- talvitauolle Tervetuloa jäseneksi valiikenteen aikataulujen vuoksi marraskuun alkuun mennes- Keräyslupa / Insamlingstillstånd 2015-2016: POL-2014-10521. Poliisihallitus / Polisstyrelsen 4.11.2014. Penninginsamling 2015 i Åland: ÅLR 2014/7267 hyvään seuraan! sä Helsingissä Vuosaaren merimieskirkolle (Provianttikatu 4, Ålands lanskapsregering 15.9.2014. erimieskirkon ja Merimiespal- 00980 Helsinki) sekä muualla Suomessa ja Euroopassa lähim- velutoimisto MEPAn yhteinen Liity Merimieskirkon jäseneksi! Kun liität itsesi tai ystäväsi hyvään mälle merimieskirkolle. Lahjoja voi tuoda toki aina jouluun risteilijöiden miehistöille tar- Teksti ja kuva: Marko Toljamo M seuraamme, osallistut vuoden aikana suoritettaviin arvontoihin, joissa voi saakka. koitettu palvelupiste Cruise Crew An- voittaa yllätyspalkintoja. Uusi jäsen ja uuden jäsenen ilmoittaja ovat mukana chor Club siirtyi talvitauolle viimeisen arvonnassa, kun jäsenmaksu on maksettu. Mitä useamman jäsenen hankit, kansainvälisen risteilijän lähdettyä Her- sitä paremmat voittomahdollisuudet sinulla on. nesaaren satamasta 31.8.2016. Työntekijöinä Ankkurissa olivat täl- Jäsenmaksu on 50 € kalenterivuodessa, perhejäsenmaksu 20 €. lä kaudella Ella Rönnberg (MEPA) ja Merimieskirkon jäsenedut näet viereisestä tietolaatikosta sekä Testamentti Matias Heikkilä (SMK), joka kuvaili yksityiskohtaisemmin internet-sivuiltamme. tuntemuksiaan seuraavasti: Liity jäseneksi ja palauta alla oleva lomake selkeästi täytettynä testamentti Kesä sujui erittäin hienosti. Mainio Merimieskirkolle. kesäinen sijainti laiturilla, kiinnostava osana elämää ja monipuolinen asiakaskunta sekä eri- Kiitos sinulle tuestasi, tyisesti miehistöjen jäsenten elämäntari- tervetuloa hyvään seuraan. nat jäivät mieleen. Nämä ainutlaatuiset erimieskirkko käynnisti Testamenttaus on siksi oman omaisuuden hyödyntämisen ja kohtaavat persoonat jäävät tältä ke- kesällä 2015 13 muun aktiivista suunnittelua siinä mielessä, että varojaan voi ohjata sältä varmasti vuosiksi mieleen. UUDEN JÄSENEN TIEDOT hyväntekeväisyysyhdis- sellaisen toiminnan pariin, jonka kokee tärkeäksi. Ihmiset ovat se asia, joka tekee työs- M Ilmoitan alla mainitun henkilön Suomen Merimieksirkon jäseneksi. tyksen kanssa Hyvä testamentti Testamentit ovat kantaneet esimerkiksi Merimieskirkkoa yli tämme ainutlaatuisen. Työlleni Meri- Sukunimi______-kampanjan. Monelle testamen- taloudellisten taantumien ja lama-aikojen. Testamenttien avul- mieskirkolla aivan erityisen merkityksen Etunimi______tista puhuminen on kiusallista, ja la olemme kriisiaikoinakin voineet auttaa monia vaikeuksiin on tuonut todellinen mahdollisuus koh- Lähiosoite______juuri siksi kampanja on tarpeelli- joutuneita ja kehittää hyväntekeväisyystyötämme. data ihmisiä. Postinumero ja -toimipaikka______nen. Tavoite on haastaa kaikki suo- Lisää tietoa kampanjasta löytyy sivustolla: www.hyvatesta- Kiitollisin mielin päätän nyt kesätyöni Puhelin______malaiset pohtimaan asennettaan mentti.fi. Sivuston lisäksi kampanjalla on oma lakiasiantuntija Merimieskirkolla. Sähköposti______testamentin tekemiseen ja ymmär- vastaamassa testamentin tekemistä koskeviin kysymyksiin ja Marko Toljamo Uuden jäsenen allekirjoitus______tämään sen olevan osa elämän suunnittelua. hän myös laatii testamentin. Kaikissa testamentteihin liitty- Uusi jäsen maksaa jäsenmaksunsa paluupostissa saamallaan tilillepanokortilla. Suomessa vain lapsilla ja lähisukulaisilla on lainsäädännöl- vissä asioissa Sinua palvelee myös Suomen Merimieskirkon Uusi jäsen on mukana kilpailussa maksettuaan jäsenmaksunsa. linen mahdollisuus perintöön. Jos perijöitä ei ole, omaisuus talousjohtaja Kirsi Wallén, [email protected]. Henkilö- ja tietosuojan vuoksi julkai- menee kokonaisuudessaan valtiolle. Olipa henkilöllä perhettä Kampanjan ja tämän tekstin tarkoitus on kerjäämisen sijaan semme ainoastaan toimitukseen lähetetyt UUDEN JÄSENEN ILMOITTAJA (tarvittaessa) Suomen Merimieskirkko ry tai ei, kaikissa tapauksissa ihminen voi itse päättää omaisuu- antaa informaatiota testamentin tekemisen mielekkyydestä ja syntymäpäiväilmoitukset. Toivomme, Sukunimi______Finlands Sjömanskyrka rf tensa jakamisesta tarkemmin testamentilla. Omaisuutensa voi tietoa eri mahdollisuuksista. että lähettäisitte syntymäpäiväsankariys- Etunimi______testamentata joko osaksi tai kokonaan jollekin henkilölle tai ta- Teksti: Marko Toljamo tävänne luvalla­ ­ tämän merkkipäiväil- Lähiosoite______Albertinkatu 2 B, holle. Testamentatusta omaisuudestaan voi nauttia aina viime moituksen, kun henkilö täyttää 50, 60, Postinumero ja -toimipaikka______Albertsgatan 2 B hetkiin saakka, sillä testamentattu omaisuus siirtyy sen saajalle 70, 75, 80, 85 ja 90 vuotta sekä vuosit- Puhelin______vasta nykyisen omistajan kuoltua. tain 91 vuoden iästä eteenpäin. Kiitos. Sähköposti______00150 Helsinki, Helsingfors Ilmoittajan allekirjoitus______Kiitos jäsenhankinnasta. Uuden jäsenen ilmoittaja on kilpailussa 36 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan mukana, kun tämä on maksanut jäsenmaksunsa.Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 37 MERIMIESKIRKOT ULKOMAILLA MERIMIESKIRKOT SUOMESSA SUOMEN MERIMIESKIRKKO RY SJÖMANSKYRKOR UTOMLANDS SJÖMANSKYRKOR I FINLAND FINLANDS SJÖMANSKYRKA RF perhepiiri (KESKUSTOIMISTO, HELSINKI Benelux-maat / Benelux-länderna Suomenlanhden merimieskirkko CENTRALKANSLIET, HELSINGFORS) jo. Katri Oldendorff puh. (BE) +32 475 728 680, Hamina-Kotka / Fredrikshamn-Kotka Albertinkatu 2, 00150 Helsinki (NL) +316 8379 0940 Gerhardinväylä, PL 13, 49401 Hamina Albetrsgatan 2, 00150 Helsingfors mp Pauliina Tuomanen [email protected] puh. 050 322 2915 TUE JA jsk Piia Lännenpää-De La Cruz, sku Pekka Wilska, puh. 040 5398 143 [email protected] puh. +32 473 482 092 henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: Helsinki (Vuosaari) / Helsingfors (Nordsjö) [email protected] LAHJOITA Belgia / Belgien Provianttikatu 4, 00980 Helsinki www.merimieskirkko.fi

Foyer Finlandais [email protected] www.facebook.com/Merimieskirkko / myösyhteystiedot / www.merimieskirkko.fi kontakt uppgifter MERIMIESKIRKKOTYÖLLE 33 Rue Jacques de Lalaing, BE-1040 Bruxelles puh. (09) 5844 8200 [email protected] mp Sirpa Tolppanen, puh. 040 5476 936 Pääsihteeri / Generalsekreterare puh. +32 2 280 0498 Hannu Suihkonen, puh. 040 192 2778 AVUSTUSTILI: pv Heidi Kvist, em Tiina Oikarinen Talous- ja henkilöstötiimi FI91 1745 3000 0222 79 Alankomaat / Nederländerna Talousjohtaja / Ekonomidirektör NDEAFIHH Finse Zeemanskerk Pohjanlanhden merimieskirkko Kirsi Wallén, puh. 0400 240 747 's-Gravendijkwal 64, NL-3014EG Rotterdam [email protected] Kemi-Tornio / Kemi-Torneå HR-koordinaattori / HR-koordinator Ajoksentie 761, 94900 Kemi Keräyslupanumerot puh. +31 10 436 6164, fax. +31 10 436 7505 Vapaaehtoistyön koordinaattori / sk Eeva-Maria Ranta, em Anniina Juhola [email protected] Koordinator för frivilligt arbete Siilinkarin majakan vuosipäivää juhlittiin 8.8.2016 30 veneen voimin. seuraavalla sivulla. sku Heli Tuokkola, puh. 0400 227 250 Sanna Puumalainen, puh. 040 632 4642 Luxemburg [email protected] Kokkola / Karleby Kirjanpitäjä / Bokförare Nyt voit tukea Kantasatamantie 51, 67900 Kokkola Jouni Rihtniemi, puh. (09) 6962 4526, Siilinkarin majakka 110 vuotta [email protected] 040 700 3366 Merimieskirkon toimintaa Iso-Britannia / Storbritannien sku Anu-Marja Kangasvieri, puh. 0400 227 240 äsijärven luodolla sijaitseva pienen, noin 6,5 metriä korkean sekto- myös tekstiviestillä! The Finnish Church in London Toimistosihteeri / Byråsekreterare 33 Albion Street, GB-London, SE16 7HZ Heidy Egger, puh. (09) 6962 4520 Siilinkarin majakka täytti 110 riloistotornin tarkoitus on turvata sisä- [email protected] Oulu / Uleåborg Poikkimaantie 4, 90400 Oulu vuotta 8.8.2016. Loistoa juhlit- vesiliikennettä. Höyrylaiva Kuru up- Lähetä viesti: puh. +44 20 7237 4668, fax. 44 20 7237 1245 Viestinnän ja varainhankinnan tiimi N jo. Marjaana Härkönen, [email protected] Yhteyspäällikkö tiin 30 veneen voimin. posi Siilinkarin lähellä vuonna 1929. puh. +44 7973 224 258 sku Mia Haapakorva Jaakko Laasio, puh. 0400 156 660 Tilaisuudessa puheita pitivät Suomen Siilinkarilla on säähavaintoasema, joka 5€ TUKI (5 €) sk Hanna Lindholm, puh. 040 746 0150 majakkaseuran, Liikenneviraston, Tam- remontoitiin syksyllä 2015, jolloin vaih- tai puh. +44 7976 521 105 Varainhankintakoordinaattori / pereen Pursiseuran sekä navigaatioseu- dettiin myös majakan valolaite kirkkaan Insamlingskoordinator Kreikka / Grekland Katja Honkala, puh. 040 631 4222, ran edustajat. Megafoni kantoi sanat oranssiin LED-valoon, 10€ TUKI (10 €) Skandinaviska kyrkan Saaristomeren merimieskirkko 050 582 9007 ( 1.10. alk.) höyrylaiva Tarjanteen sekä veneiden ja Kaikenlainen vesilläolo on ihanaa, numeroon Daidalou 18, GR-105 58 Plaka, Athen vesiskootterin iloisille kuulijoille. Lo- mutta turvallisuus olkoon kaikille tär- [email protected] Rauma / Raumo Viestintäpäällikkö / Kommunikationschef puh. + 30 210 451 6564, fax. +30 210 451 9145 Marko Toljamo, puh. 050 521 9821 puksi kaikuivat laivojen sireenit ja tor- keintä! Hakunintie 28, 26100 Rauma 16588 sk Mari Hilonen, puh. +30 6977 715 228 Käyntiosoite: Isohakunintie (varikko) vet! [email protected] Laivakuraattorityö Luodolle vuonna 1906 rakennetun Teksti: Riitta Tunturi, kuva: Uolevi Salonen. ja olet mukana sku Eija Tuorila, puh. 0400 538 366 Merenkulkijatyön johtaja Saksa / Tyskland Jaakko Laasio, puh. 0400 156 660 tukemassa! jo. Satu Oldendorff puh. + 49 171 6002 168 Turku / Åbo Suikkilantie 2, 20210 Turku Koordinoiva laivakuraattori Finnische Seemannsmission [email protected] Pekka Wilska, puh. 040 539 8143 Ditmar-KoeI-Starsse 6, DE-20459 Hamburg sku Arja Suvanto, puh. 0400 224 248 [email protected] Hei! puh. +49 40 316 971, fax. +49 40 319 5692 MERIMIESPALVELUTOIMISTO Askarruttaako elämä? pv. Tiina Ylitalo SJÖMANSSERVICEBYRÅN sk Ritva Lehmann www.mepa.fi Jeg undersøker omstendighetene rundt min farfars Kaipaatko keskustelukumppania? Huom! dødsfall i Finland omkring 1924. Etter hva jeg har fått Helsinki, keskustoimisto merimieskirkko.fi/ Suomen Merimieskirkon puh. (09) 668 9000 opplyst var han sjømann og ble drept – antakelig om bord i keskustoimiston keskuksen [email protected] nettipappi MATKAPAPPITYÖ en båt i finsk havn. RESEPRÄSTARBETEN puhelinnumero on muuttunut. Helsinki, Vuosaari Hans navn er Finn Trygve Juel Knudsen, født 5. mai 1901 i palvelee ulkosuomalaisia netissä. Uusi numero on puh.040 504 3761 Puola / Poland [email protected] Kragerø, Norge. Antatt død i februar 1924 (?). [email protected] 050 322 2915 Jeg har vært i kontakt med den finske ambassaden i Norge mp Ritva Szarek, puh. 040 482 1621, Turku +48 698 058465 (ulkomailta soitettaessa puh.040 507 1140 samt Magistraten i Helsinki. Sistnevnte anbefalte meg +358 50 322 2915). [email protected] å ta kontakt med sjømannskirken for om mulig å finne Kaakkois-Aasia / Sydostasien informasjon der. Lähetä palautetta [email protected] AVUSTUSTILI / DONATIONSKONTO: LYHENTEET Takknemlig for svar! kirjeitse: Irlanti FI91 1745 3000 0222 79 NDEAFIHH Merimieskirkko-lehti, (katso yhteystiedot kohdasta Iso-Britannia) Keräyslupa / Insamlingstillstånd 2015-2016: jo. = johtaja Med vennlig hilsen Albertinkatu 2 B POL-2014-10521. Poliisihallitus / Polisstyrelsen 00150 HELSINKI mp = merimiespastori Per Juel Knudsen 4.11.2014. sku = satamakuraattori NETTIPAPPI Ahvenanmaa, Åland 2015: ÅLR 2014/7267 jsk = johtava sosiaalikuraattori [email protected] sähköpostilla: www.merimieskirkko.fi/nettipappi Ålands lanskapsregering, beslut 5.9.2014. sk = sosiaalikuraattori [email protected] ÅLR 2015/9681 Ålands lanskapsregering, beslut 05.10.2015 pv = palveluvastaava

38 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan 39 elämän merellä

Kuva: Kaarlo Kalliala

Tuuli

uulella ei ole ystävää, mastoissa häntä enää ole. Ja psalmirunoilija lisää: Herran vain se soi… tuuli on luotu kul- armo pysyy ajasta aikaan, se on ikuinen niille, ”T kemaan, mastoissa laulamaan… jotka rakastavat häntä. Jeesus puhuu Nikodemuk- aina kertovan kuulen sen suruja ihmisten.” Huo- sen kanssa tuulesta. Tuuli on vertauskuva Pyhän maan purjeveneessä usein hyräileväni mielessäni Hengen työstä: ”Tuuli puhaltaa missä tahtoo. tätä nuoruusvuosilta tuttua laulelmaa ja sen slaa- Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se vilaisen surullista melodiaa. Iskelmän suosion tulee ja minne se menee.” syvin syy lienee sen sattuvuus silloin kun oman ”Tuulta pitäessä” on aikaa lukea. Tälle kesälle mielen valtaa kokemus ”minulla ei ole ystävää”. otin veneeseen mukaan vuosikymmeniä sitten lu- Purjehtiessa on kuitenkin toisin. Tuuli on purjeh- kemani Anna-Maija Raittilan kirjan Franciscus duksen ydin. Ilman tuulta ei voi purjehtia. astui ovestani – onhan nykyinen paavi ensim- Purjehtija tarkkailee jatkuvasti tuulta, sen mäinen, joka on ottanut nimekseen Franciscus. suuntaa ja voimaa. Ennusteet ja tuulihavain- Uudelleen luettuna kirja vaikutti purjeveneen

Tällä palstalla Suomen Merimieskirkon kunniapuheenjohtaja Antti Lemmetyinen pohtii merellisiä elämänkokemuksia. Antti Lemmetyinen pohtii merellisiä Tällä palstalla Suomen Merimieskirkon kunniapuheenjohtaja not tarkistetaan ennen lähtöä. Purjeet valitaan takilassa ujeltavan tuulen tavoin: ajatuksiani ja säädetään tuulen mukaan. Purjehtija odottaa ravisteltiin. Kun tarkastelemme nykyisen maa- ja kaipaa tuulta. Tuulella on siis ystävä. Matkaa ilmamme kauhistuttavaa menoa, meillä voi olla tehdään kuitenkin tuulen ehdoilla. Sen kanssa profeetan silmät. Mutta onko minulla profeetan ei voi neuvotella. Tuuli puhaltaa miten tahtoo sydän? kuulin Franciscuksen kysyvän. On hämä- ja siihen on purjehtijan sopeutuminen. Tänäkin rää. Mutta onko kyseessä aamun sarastus vai yön kesänä olen useamman kerran jäänyt satamaan lähestyminen? ”pitämään tuulta”, odottamaan parempaa säätä. Kun Franciscus Assisilaisen elämä oli päätty- On ollut aikaa ajatella tuulta ja sen symboliikkaa. mässä ankarien kipujen, kärsimysten ja sairauk- Raamatun kuvakielessä tuuli avaa monia mer- sien seurauksena, syntyi Aurinkolaulu, kaikkien kityksiä. Elia sai kuulla hiljaisessa tuulen hu- luotujen ylistys Luojalleen. Siinä on riemua minassa Jumalan puheen. Tuuli kuvaa ihmisen maan kauneudesta ja kaiken elävän veljeydestä. elämän haurautta. Psalmeissa sanotaan Jumalan Siinä tuulikin on ystävä ja veli: ”ylistäkööt si- pitävän meistä huolta vaikka ihminen on kuin nua, Herrani, veli tuuli ja ilma ja pilvi ja sees ja tuulenhenkäys. Tuuli on ensimmäinen, joka to- säät…” Myrskytuulikin on Herran käskyläinen. distaa ihmisen poislähdön: kun tuuli käy yli, ei

40 Merimieskirkko 3 • 2016 Sjömanskyrkan