DOCSLIB.ORG

HIENOMEKAANINEN KEKSINTÖTEHDAS KRIISIAIKANA Erkki Laurila Tutkimusjohtajana Valtion Lentokonetehtaalla

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
HIENOMEKAANINEN KEKSINTÖTEHDAS KRIISIAIKANA Erkki Laurila Tutkimusjohtajana Valtion Lentokonetehtaalla Tekniikan Waiheita 1/15 HIENOMEKAANINEN KEKSINTÖTEHDAS KRIISIAIKANA ERKKI LAURILA TUTKIMUSJOHTAJANA VALTION LENTOKONETEHTAALLA Petri Paju Fyysikko Erkki Laurila komennettiin kesällä 1942 kehittämään hienomekaanista osaamista Valtion len- tokonetehtaalle. Tutkin hänen toimintansa kautta hienomekaanisen osaston keksijätoimintaa ja muuta kehitystyötä vuoteen 1946. Tänä aikana Laurilan ja hänen alaistensa aktiivisuus loi tärkeän perustan muun muassa sodanjälkeiselle Valmetin instrumenttivalmistukselle sekä auttoi uuden teknillisen fy- siikan professuurin saamisessa Teknilliselle korkeakoululle. Artikkelissa tarkastellaan useita Laurilan vähän tunnettuja keksintöjä ja ensi kertaa pitkään unohtuneena pysynyttä kaukokompassia, jolle hän sai Sveitsissä ensimmäisen patenttinsa. Vuonna 1921 perustettua Valtion lentoko- ja joistakin, kuten Laasosesta ja Laurilasta, netehdasta pidetään tärkeänä varhaisena TKK:n rehtoreita ja vararehtoreita. Toinen suomalaisen teknisen huippututkimuksen maailmansota oli useissa maissa saanut ai- laitoksena. Nuori valtio tuki avokätises- kaan nopeaa teknis-tieteellistä ja tiedepo- ti maan- ja ilmapuolustukselle merkittä- liittista kehitystä. Myös sota-ajan Suomessa vää laitosta, joka siirrettiin Tampereelle tiedemiehet ja teollisuus keksivät monella vuonna 1936. Erityisesti jatkosodan aikana taholla, mutta läheskään kaikesta teknis- tehtaan johto rekrytoi työhön joukon insi- tieteellisestä tutkimuksesta ei vielä tiedetä nöörejä ja luonnontieteilijöitä, jotka hioivat tarkemmin.1 Millaiseen luovuuteen kriisi- tutkijan taitojaan sotatehtävissä. Tunne- ajan lentokonetehdas kannusti tai pakotti? tusti yksi näistä oli fyysikko Erkki Laurila Seuraavassa keskitytään tarkastelemaan (1913–1998), josta pian tuli ensimmäinen Erkki Laurilan kautta lentokonetehtaan hie- teknillisen fysiikan professori Teknillisellä nomekaanisen osaston kehitystä. Osastosta korkeakoululla, tietotekniikan suomalainen on aiemmin kirjoitettu osana yleistä lento- uranuurtaja, sittemmin Suomen Akatemi- konetehtaan tutkimus- ja kehitystoiminnan an jäsen ja kotimaisen ydinvoima-alan pit- tarkastelua. Koko tehtaan tunnetuimmat käaikainen koordinaattori ja johtohahmo. keksinnöt tehtiin puu- ja materiaalitutki- Erkki Laurilan lisäksi lentokonetehtaalla muksessa, josta syntyi uusia potkureita ja palveli muun muassa hänen opiskelutove- lentokoneiden suksia. Suunnittelijat ja tutki- rinsa Pentti Laasonen (1916–2000) Helsin- jat puolestaan olivat murto-osa kotimaisen gin yliopistolta. Sodan jälkeen monet teh- suurtehtaan kokonaisvahvuudesta: Sodan taan asiantuntijoista siirtyivät Teknilliseen loppuaikoina vuonna 1944 lentokoneteh- korkeakouluun professoreiksi. Heistä tuli taalla Tampereella työskenteli noin 4000 vuonna 1942 perustetun Valtion teknillisen ihmistä.2 Laurilan luotsaama hienomeka- tutkimuslaitoksen laboratorioiden johtajia niikka edusti tässä kokonaisuudessa yhtä 17 Tekniikan Waiheita 1/15 tehtaan huipputeknologista osastoa ja tule- keskittyminen painottaa johtotason näkö- vaisuuden tekniikkaa. kulmia hienomekaaniseen osastoon ja uut- Kotimaiseksi tuotanto- ja tutkimuslai- ta luovaa työtä. Toivon uuden näkökulman tokseksi Valtion lentokonetehtaasta on kir- paljastavan ennennäkemättömiä asioita joitettu paljon. Jukka Raunio on esimerkiksi tästä Suomen teknologiselle tulevaisuudel- kirjannut sen kehityksen kolmeosaiseen kir- le olennaisesta tutkimuslaitoksesta mutta jasarjaan. Uusin kokoomateos kattaa Tam- myös syventävän ymmärrystä Laurilan myö- pereen lentokonetehtaan pitkän muuntau- hemmästä elämänurasta. Tutkimusmenetel- tumisen nykyiseksi Cargotec Oyj:ksi.3 Niin mänä on ollut etsiä ja verrata monenlaisia ikään Laurilan toiminnasta lentokoneteh- aineistoja, kuten Laurilan lukuisat julkaisut, taalla on jo aiemmin kirjoitettu useassa tut- patenttitiedot, muistitieto ja tutkimuskirjal- kimuksessa,4 mutta turhan usein on tyydytty lisuus, entistä eheämmän kokonaiskuvan ja hänen myöhemmin kertomiinsa seikkoihin yksityiskohtaisempien tietojen saavuttami- alkuperäislähteiden sijasta. Niiden löytämis- seksi. tä on toki vaikeuttanut se, ettei Laurilasta ole Sota-ajan Laurila kuvasi merkinneen toistaiseksi olemassa elämäkertatutkimusta. hänelle itselleen käännettä siinä mielessä, Jukka Raunio ja jotkut muut ovat käyttäneet että se muutti hänet ”fyysikosta teknikoksi”. hyvänä perustana lentokonetehtaan arkis- Hän perehtyi Lentokonetehtaalla käytännön toa, jota tässä artikkelissa täydentävät Erkki Laurilan arkistoaineisto, julkai- sut ja patenttitiedot, mukaan lukien patentit ulkomailla ja tiedot peruu- tetuista patenttihakemuksista. Nämä hyödyntämäni materiaalit ovat pääasi- assa ennen käyttämätöntä arkisto- ja alkuperäisaineistoa, johon lukeutuu myös Suomen Sveitsin suurlähetystön kauppapoliittisia papereita. Sovellan artikkelissa biografis- ta tutkimusmenetelmää eli lähestyn henkilöhistoriallisesti Valtion lento- konetehtaan hienomekaanista toi- mintaa. Tulkitsen yksilöbiografiaa laajasti ja kiinnitän huomiota Laurilan yhteistyöhön muiden henkilöiden ja tahojen kanssa. Lähestymistapaan on vaikuttanut myös innovaatiotutkimuk- sen tulokset verkostojen ja yhteistyön suuresta merkityksestä keksintöjen ja innovaatioiden synnylle.5 Laurilaan Professori Erkki Laurilan muistelmien (Otava, 1982) kannessa näkyvät hänen tunnuksensa akateemikkona: rusetti ja piippu. Kirjassa Laurila kertoi valikoituja tarinoita elämästään. 18 Tekniikan Waiheita 1/15 kautta lentokoneiden instrumentteihin ja 1942 yllättäen valita ja halusi mieluummin tutustutti itsensä niiden teoriaan.6 Alempaa siviili- kuin sotilastehtäviin, esimies eversti ilmenee, että hän ei jostakin syystä muistel- Uno Fagernäs sanoi jo ennestäänkin ajatel- lut sodanajan tekemisiään kattavasti, vaan leensa, että ’kapteeni on rohkea mies.’ Lau- vaikeni esimerkiksi omista keksinnöistään. rila kertoi, että hän ei pohtinut hetkeäkään Laurilan tarinaan keskittyminen syventää ja esimiehen sanojen mahdollisia tulkintoja, tarkentaa aiempia käsityksiä lentokoneteh- vaan matkusti saman tien. Hän saapui ute- taan hienomekaanisen osaston toiminnasta liaana Tampereen Härmälään selvittämään ja sen tärkeästä vaikutuksesta suomalaiseen itselleen komennuksen sisältöä.9 Siitä tuli teknologiseen kehitykseen. Laurilalle käänteentekevä. Laurilaa oli Valtion lentokonetehtaalle suositellut toinen fyysikko Paavo Tahvo- FYYSIKKO HIENOMEKAANISELLE TYÖ- nen. Tahvonen oli hänkin sovelletun fysii- PAJALLE kan professori Jarl Wasastjernan oppilas ja Laurilan dosenttikollega fysiikan laitokselta. Erkki Aukusti Laurila syntyi Hämeenlinnas- Laurila oli hiljattain vuonna 1942 nimitet- sa kauppiaan toisena poikana vuonna 1913. ty dosentiksi omalle laitokselleen Helsingin Vuodesta 1920 perhe kunnosti ja uudisti yliopistoon. Laurila itse arvioi uskottavasti, suurta maatilaa Hämeenlinnan maalaiskun- että tärkein suositus komennukseen olivat nassa. Haaveet maanviljelijän ammatista hänen omatekoiset automaattiset rönt- loppuivat isän kuolemaan saman vuosikym- genspektrografinsa.10 menen lopulla. Ikämiehenä Laurila muiste- Siirron taustalla lymysivät tekniikan li, että hän omaksui jo nuoruusvuosinaan monimutkaistuminen ja Suomen muuttu- maatilan rakennustöissä huomaamattaan va asema maailmansodassa. Ilmavoimien teknisiä käsityötaitoja äidinisältään, joka esikunnassa oli alettu pelätä koneiden ma- oli kirvesmies ja itseoppinut mekaanik- teriaalitoimitusten täydellistä riippuvuutta ko.7 Tämän teknisen kasvatuksen jälkeen Saksasta. Saksalaisten kokemat takaiskut lahjakas ja ahkera Laurila opiskeli luon- itärintamalla ennakoivat tulevaisuutta, jossa nontieteitä Helsingin yliopistossa vuodesta Suomen pitäisi taas pärjätä yksin Neuvos- 1932 lähtien. Talvisotaan osallistumisen jäl- toliittoa vastaan. Omavaraisuuteen pyrki- keen hän väitteli 27-vuotiaana fysiikan alalla minen edellytti myös lentokoneen erilaisten Helsingin yliopistossa loppuvuonna 1940. mittareiden, hyrräkompassien ja muiden Tutkimuksen otsikko kuului Die Streuung kojeiden valmistamista omin avuin.11 Aiem- der Röntgenstrahlen an Edelgasen. Työ kä- pi kotimainen hienomekaaninen osaaminen sitteli tiettyjen jalokaasujen elektronikuor- oli vaatimatonta: alan teollisuus toimi tuon- ten rakennetta mittaamalla röntgensäteiden nin varassa. Saksalaiset hienomekaniikan sirontaa kaasuissa. Mittaukset Laurila suo- valmistajat kuten Askania, Fuess ja Gossen ritti omatekoisella röntgenspektrografilla. olivat entisestään vahvistaneet markkina- Jatkosodassa luutnantti Laurila määrättiin asemaansa Suomessa sotavuosina, kun rintamalle Uhtuan suuntaan Itä-Karjalaan. muut kansainväliset hankintakanavat vai- Sieltä hänet komennettiin vierailevaksi up- keutuivat. Tärkeää täydentävää materiaalia seeriksi Saksan Ukrainan rintamalle keväällä saatiin taivaalta: venäläistä sotasaalistekniik- 1942.8 kaa. Syksyllä 1942 Valtion lentokonetehdas Itäkarjalaiseen korpeen palannut Lauri- aloitti useamman kotimaisen lentokoneen la janosi päästä rintamalta tuottaviin, itsel- suunnittelu- ja rakennustyöt, kuten Myrsky- leen sopiviin tehtäviin. Kun hän sai vuonna hävittäjien valmistuksen, mikä kertoi yhtääl- 19 Tekniikan Waiheita 1/15 tä tehtaan suuresta kasvusta ja sotatilanteen tettyä aneroidia ja moottorin paineen mittaa- käänteiden luomasta paniikista kuin toisaal- misessa käytettyä bourdonkaarta pystyttiin ta kasvatti osaamistarvetta aiempaa tuontia valmistamaan kotimaassa. Molemmat olivat korvaavien mittareiden tekijöille.12 lentokonemittarien peruselementtejä.16 Hän Sotatilanne oli samaan aikaan moni- selvitti lisäksi, miksi alas ammutuista venä- puolistanut lentokoneiden mittarointia, läiskoneista irrotetut
Load more

Recommended publications
  • Pienvaltiodemokratia Perusetujansa Turvaamassa Suomen Kansallinen Identiteetti, Tshekkoslovakian Miehitys Ja Baltian Maiden Itsenäistyminen
    Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu MATTI PESU Pienvaltiodemokratia perusetujansa turvaamassa Suomen kansallinen identiteetti, Tshekkoslovakian miehitys ja Baltian maiden itsenäistyminen Kansainvälinen politiikka Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2014 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu PESU, MATTI: Pienvaltiodemokratia perusetujansa turvaamassa – Suomen kansallinen identiteetti, Tshekkoslovakian miehitys ja Baltian maiden itsenäistyminen Pro gradu -tutkielma 116 s. Kansainvälinen politiikka Toukokuu 2014 Tutkimuksessa analysoidaan Suomen kylmän sodan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Anne. L. Clunanin aspirationaalisen konstruktivismin näkökulmasta, ja sillä on kahtalaiset tavoitteet. Ensimmäiseksi tutkimuksessa hahmotetaan Suomen kylmän sodan kansallisen identiteetin syntyä ja kehitystä, millä halutaan tuoda teoreettista näkökulmaa keskusteluun Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta historiasta. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan kansallisen identiteetin ja aspirationaalisen konstruktivismin muiden käsitteiden avulla Suomen ulkopoliittista linjaa suhteessa Tshekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968 ja Baltian maiden itsenäistymiseen vuosina 1989–1991. Pyrkimys on ymmärtää, miksi Suomi toimi, kuten se toimi. Tapauksista tekee kiinnostavan eräänlainen moraalinen jännite Suomen koetun kansallisen edun ja tilanteiden välille. Tapahtumat herättivät suomalaisissa runsaasti tunteita, joiden tulkkina maan perusetua varjellut valtiojohto ei kyennyt toimimaan. Teoreettisena viitekehyksenä aspirationaalinen konstruktivismi liikkuu perinteisemmän
    [Show full text]
  • Lähentymistä Kylmän Sodan Sallimissa Rajoissa
    Jaakko Sievers Lähentymistä kylmän sodan sallimissa rajoissa Unkarin ulkopoliittiset suhteet Suomeen 1960-luvulla rauhanomaisen rinnak- kaiselon, puolueettomuuden ja heimosukulaisuuden käsitteiden valossa Yleisen historian Pro gradu -työ Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto Tammikuu 2008 Sisällysluettelo 1. Johdanto…………………………………………………………………2 1.1 Unkarin ja Suomen toisen maailmansodan jälkeiset suhteet…………………….2 1.2 Ulkopolitiikkaa realiteetit huomioiden: tutkimustehtävän esittely……………....8 1.3 Arkistomateriaalista muistelmiin: lähteet ja tutkimuskirjallisuus……………..11 1.4 Metodista keskeisiin käsitteisiin…………………………………………………..16 2. Varovaisia askeleita, maltillisia päämääriä………………………….23 2.1 Epävirallisen ja virallisen rajamaastossa………………………………………...23 2.2 Suhteiden kehittämistä kylmän sodan varjossa………………………………….27 2.3 Kekkosen epävirallinen vierailu Unkarissa toukokuussa 1963………………....33 3. Itseluottamus kohdallaan: suhteet Kekkosen vierailun jälkeen……42 3.1 Erimielisyyttä lähentymisen suunnasta…………………………………………..42 3.2 Kohti tiiviimpää yhteistyötä: suhteiden aktiivinen laajentamisvaihe…………..48 3.3 Suomen puolueettomuuden uudelleenarvioinnin aika: Kremlin vallanvaihdon vaikutus Suomen ja Unkarin suhteisiin………………………………………………56 3.4 Yhteistyötä kansanrintaman hengessä…………………………………………....66 3.5 Karjalainen Unkarissa Tšekkoslovakian miehityksen varjossa………………...71 4. Suhteet korkeammalle tasolle: Kekkonen virallisesti Unkarissa…...81 5. Päätäntö…………………………………………………………….......97 LÄHDELUETTELO LIITTEET 1 1. Johdanto 1.1 Unkarin
    [Show full text]
  • En Långsam Sista Vals
    En långsam sista vals Urho Kekkonens maktposition enligt Kari Suomalainens politiska skämtteckningar i Helsingin Sanomat 1978-1981 Svante Thilman Pro gradu –avhandling Helsingfors universitet Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning Historia (sv.) Handledare: Björn Forsén, Henrik Meinander April 2016 Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion – Faculty Laitos - Institution – Department Humanistiska fakulteten Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning Tekijä - Författare – Author Svante Thilman Työn nimi - Arbetets titel – Title En långsam sista vals – Urho Kekkonens maktposition enligt Kari Suomalainens politiska skämtteckningar i Helsingin Sanomat 1978- 1981 Oppiaine - Läroämne – Subject Historia (sv.) Työn laji - Arbetets art – Level Aika - Datum – Month and Sivumäärä - Sidoantal – Number of pages year Pro gradu 80 April 2016 Tiivistelmä - Referat – Abstract Urho Kekkonens valdes år 1978 in på sin femte presidentperiod i Finland. Kekkonen hade gått från att ha varit en kontroversiell politiker som med knapp majoritet blivit president, till att vara överlägsen vid senare val. Samtidigt hade han uppnått en stark maktposition inom det finska politiska fältet. Kari Suomalainen var politisk skämttecknare i Finlands största dagstidning Helsingin Sanomat, och hade tidigt blivit en Kekkonen-kritiker. När Kekkonens femte presidentperiod inleddes, hade Kari dock redan visat mera förståelse mot Kekkonens person och gärningar. Bägges positioner hade dessutom etablerats sedan länge. Denna studie utreder, hur Kari på sina teckningar gestaltade Kekkonens maktposition och utövande av makt under Kekkonens sista presidentperiod åren 1978-1981. Ett genomgripande tema i granskningen är Kekkonens avståndshållande gentemot övriga inhemska aktörer. Metoden är kontextanalys, även om Karis synpunkt och infallsvinkel är det viktigaste. Tidsperioden är från och med Kekkonens omval i presidentvalet 1978 till och med Kekkonens avgång på grund av hälsoskäl år 1981.
    [Show full text]
  • Hungarologische Beiträge 18, 2006
    HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 18 BRIDGE BUILDING AND POLITICAL CULTURES In Kekkonen and Kádár We Trust Juha POHJONEN 1 The Years of Evil In Hungary there are two political lines: the first one is trying to get out of the war and eager to get into the Anglo-American sphere and the other one is willing to fight with Germans because Hun- gary’s destiny will anyway be bad when Germany loses the war.1 This is one of the last messages Finnish authorities got from Budapest in April, 1944, before the Allied forces started bombing it. In these bombings the residence of the Legation of Finland was also destroyed and the last official information channel from Hungary to Finland silenced although the last Finnish diplomats left the country as late as in October. Diplomatic relationships had already been cut off in September due to the regulations of the peace treaty Finland had concluded with the Soviet Union on September 17th 1944.2 By this time Hungary fell under the Red Flag. Finland was still waiting for her destiny. Politically and militarily Finland and Hungary were in a somewhat similar situation in spring 1944. Both countries had German troops on their soil and both were under the threat of becoming occupied by the Red Army. During the year 1944 the Finns succeeded in preventing the Russian troops from entering Finland, but according to the peace treaty, Russians leased the naval base of Porkkala near Helsinki and occupied it. The Hungarians were forced to accept Red Army occupation. If we seek any similarities between post-war Hungary and Finland, one of them was the Allied Control Commission.
    [Show full text]
  • HIENOMEKAANINEN KEKSINTÖTEHDAS KRIISIAIKANA Erkki Laurila Tutkimusjohtajana Valtion Lentokonetehtaalla
    Tekniikan Waiheita 1/15 HIENOMEKAANINEN KEKSINTÖTEHDAS KRIISIAIKANA ERKKI LAURILA TUTKIMUSJOHTAJANA VALTION LENTOKONETEHTAALLA Petri Paju Fyysikko Erkki Laurila komennettiin kesällä 1942 kehittämään hienomekaanista osaamista Valtion len- tokonetehtaalle. Tutkin hänen toimintansa kautta hienomekaanisen osaston keksijätoimintaa ja muuta kehitystyötä vuoteen 1946. Tänä aikana Laurilan ja hänen alaistensa aktiivisuus loi tärkeän perustan muun muassa sodanjälkeiselle Valmetin instrumenttivalmistukselle sekä auttoi uuden teknillisen fy- siikan professuurin saamisessa Teknilliselle korkeakoululle. Artikkelissa tarkastellaan useita Laurilan vähän tunnettuja keksintöjä ja ensi kertaa pitkään unohtuneena pysynyttä kaukokompassia, jolle hän sai Sveitsissä ensimmäisen patenttinsa. Vuonna 1921 perustettua Valtion lentoko- ja joistakin, kuten Laasosesta ja Laurilasta, netehdasta pidetään tärkeänä varhaisena TKK:n rehtoreita ja vararehtoreita. Toinen suomalaisen teknisen huippututkimuksen maailmansota oli useissa maissa saanut ai- laitoksena. Nuori valtio tuki avokätises- kaan nopeaa teknis-tieteellistä ja tiedepo- ti maan- ja ilmapuolustukselle merkittä- liittista kehitystä. Myös sota-ajan Suomessa vää laitosta, joka siirrettiin Tampereelle tiedemiehet ja teollisuus keksivät monella vuonna 1936. Erityisesti jatkosodan aikana taholla, mutta läheskään kaikesta teknis- tehtaan johto rekrytoi työhön joukon insi- tieteellisestä tutkimuksesta ei vielä tiedetä nöörejä ja luonnontieteilijöitä, jotka hioivat tarkemmin.1 Millaiseen luovuuteen kriisi- tutkijan
    [Show full text]
  • Treaty Series
    Treaty Series Treaties and internationalagreements registered or filed and recorded with the Secretariatof the United Nations VOLUME 729 Recueil des Traites Traits et accords internationaux enregistrgs ou classes et inscrits au repertoire au Secretariatde l'Organisationdes Nations Unies United Nations * Nations Unies New York, 1974 Treaties and internationalagreements registered or filed and recorded with the Secretariat of the United Nations VOLUME 729 1970 I. Nos. 10477-10487 TABLE OF CONTENTS I Treaties and internationalagreements registeredfrom 15 May 1970 to 25 May 1970 Page No. 10477. France and Algeria: Agreement concerning the contribution of the French Government to the establishment and operation of the National Agricultural Teaching Centre. Signed at Algiers on 1 October 1968 ..... ........... 3 No. 10478. France and Algeria: Exchange of letters constituting an agreement concerning assistance given by France for the training of Algerian agricultural technicians. Algiers, 27 November 1969 ......... ...................... 11 No. 10479. Australia and United States of America: Agreement relating to the establishment of a joint defense space communications station in Australia. Signed at Canberra on 10 November 1969 ......... ...................... 17 No. 10480. International Bank for Reconstruction and Development and Yugoslavia: Loan Agreement-Third Highway Project (with annexed General Conditions Applicable to Loan and Guarantee Agreements). Signed at Washington on 5 June 1969 ...... .... ........................ 33 No. 10481. Finland and Hungary: Agreement on economic, industrial and technical co-operation. Signed at Budapest on 1 October 1969 ...... .. .................. 59 No. 10482. Denmark and Colombia: Agreement on a Danish Government Loan to Colombia (with annex and exchange of notes). Signed at Bogoti on 10 May 1968 ....... .... 67 Traitis et accords internationauxenregistris ou classes et inscrits au ripertoire au Secretariat de l'Organisationdes Nations Unies VOLUME 729 1970 I.
    [Show full text]
  • Finnish Diplomats As Interpreters of Finland's Foreign Policy 1955
    JYU DISSERTATIONS 98 Jukka Nissinen Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955–1971 Question of Neutrality and Divided Germany JYU DISSERTATIONS 98 Jukka Nissinen Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955–1971 Question of Neutrality and Divided Germany Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S212 kesäkuun 19. päivänä 2019 kello 14. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities and Social Sciences of the University of Jyväskylä, in building Seminarium, old festival hall S212 on June 19, 2019 at 2 pm. JYVÄSKYLÄ 2019 Editors Pasi Ihalainen Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Timo Hautala Open Science Centre, University of Jyväskylä Copyright © 2019, by University of Jyväskylä Permanent link to this publication: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7798-6 ISBN 978-951-39-7798-6 (PDF) URN:ISBN:978-951-39-7798-6 ISSN 2489-9003 ABSTRACT Nissinen, Jukka Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955–1971: Question of Neutrality and Divided Germany Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 348 p. (JYU Dissertations ISSN 2489-9003; 98) ISBN 978-951-39-7798-6 (PDF) During the Cold War, between the years 1949–1973, Finland did not recognize either one of the states of the divided Germany, the socialist German Democratic Republic (East Germany) or the democratic Federal Republic of Germany (West Germany. This policy was initiated by the cautious stance of President J.K. Paasikivi, and it continued during President Urho Kek- konen’s multiple terms in office.
    [Show full text]
  • Treaty Series Recueil Des Traitds
    Treaty Series Treaties and internationalagreements registered or filed and recorded with the Secretariat of the United Nations VOLUME 588 Recueil des Traitds Traite's et accords internationaux enregistris ou classes et inscrits au ripertoire au Secritariat de l'Organisation des Nations Unies United Nations 9 Nations Unies New York, 1968 Treaties and international agreements registered or filed and recorded with the Secretariat of the United Nations VOLUME 588 1967 I. Nos. 8516-8531 TABLE OF CONTENTS I Treaties and international agreements registered from 12 January 1967 to 1 February 1967 Page No. 8516. Romania and Austria: Agreement concerning the settlement of outstanding financial questions (with exchange of notes). Signed at Bucharest, on 3 July 1963 . 3 No. 8517. Romania and Austria : Agreement concerning the international transport of goods by road (with Protocol). Signed at Bucharest, on 27 May 1964 .... ......... 29 No. 8518. United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland and Malta: Agreement on mutual defence and assistance (with annex). Signed at Malta, on 21 September 1964 ..... ................ Exchange of letters constituting an agreement on the civil dockyard in Malta. Malta, 21 September 1964 .... ............... Exchange of letters constituting an agreement on the Flight Information Centre in Malta. Malta, 21 September 1964 .............. Exchange of letters (with annexed map) constituting an agreement amend- ing the Agreement on mutual defence and assistance. Malta, 8 July 1966 ............ ........................... 55 No. 8519. United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland and Malta : Agreement on financial assistance (with annex). Signed at Malta, on 21 September 1964 ........ .................... 125 No. 8520. United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland and United States of America : Exchange of notes constituting an agreement extending to Tonga the provisions of the Extradition Treaty signed at London on 22 De- cember 1931.
    [Show full text]
  • Hungarologische Beiträge
    Hungarologische Beiträge BRIDGE BUILDING AND POLITICAL CULTURES: HUNGARY AND FINLAND 1956-1989 Edited by Anssi Halmesvirta & Heino Nyyssönen 18 University of Jyväskylä 2006 © Publisher University of Jyväskylä, Faculty of Humanities, Hungarian Studies Technical Editors: Orsolya Fábián & Petteri Laihonen Cover: Vesa Niinikangas & Pertti Kukkola Press: Kopi-Jyvä, Jyväskylä 2006 ISBN 951-39-2422-X ISSN 1237-0223 CONTENTS Anssi Halmesvirta — Heino Nyyssönen: Editors’ Introduction .....................................................................5 Heino Nyyssönen: Political Cultures in Urho Kekkonen’s Finland and János Kádár’s Hungary ...................13 Juha Pohjonen: In Kekkonen and Kádár We Trust.....................77 Vesa Vares: Moral and Stability: The Image of János Kádár and Urho Kekkonen in the West from 1956 to the early 1970s ...........................................................................137 Mari Vares: Policy of Friendship: The Image of Hungarian-Finnish Relations during the Kekkonen Era .........201 Anssi Halmesvirta: Searching for the Social Man: Hungarian and Finnish Psychologists Collaborate...............261 Raija Oikari: On the Borders of Propaganda and What Can Be Said: Hungarian-Finnish Cultural Relations during the Kádár-Kekkonen Era..............................................299 Péter Porkoláb: Hungarian and Finnish Family Farming in Village Community from the 1950s to the 1980s ................357 Jari Ojala: Co-evolution of People Politics and Production: Finnish Agriculture after the Second World
    [Show full text]
  • FINLANDIA -BONN Yrjö Väänänen
    Yrjö Väänänen FINLANDIA -BONN Yrjö Väänänen FINLANDIA - BONN Helsinki - Miinchen 1996 Saksalaisen kulttuurin edistämissäätiön julkaisuja 7 Skrifter utgivna av Stiftelsen för främjande av tysk kultur 7 Veröffentlichungen der Stiftung zur Förderung deutscher Kultur 7 und Schriftenreihe der Deutsch-Finnischen Gesellschaft e.V. ISSN: 1237-7422 © 1996 Copyright Herausgeber Deutsch-Finnische Gesellschaft e.V. Mfinchen und Stiftung zur Förderung deutscher Kultur Helsinki fiir Skandinavien und Osteuropa Autor Yrjö Väänänen Herstellung und Obersetzung Waltraud Bastman-Biihner Redaktionelle Mitarbeit Hannes Saarinen Abbildungen Presse- und Informationsamt der Bundesregierung, Bundesbildstelle Bonn Privatarchiv Y. Väänänen Satz und Druck Todt-Druck GmbH D-78048 Villingen-Schwenningen Die Herausgeber danken Konsul Detmar Grolman, Dässeldorf, Dipl.-Kfrn. Asmus Link, Detmold, und Fa. METSÄ-SERLA, Dässeldorf, fär die freundliche Unterstiitzung. 2 Inhalt An meine Leser 6 Zur Vorgeschichte 8 KRIEG UND FRIEDEN Abbruch der Beziehungen 13 Wiederaufnahme der Beziehungen 15 Umzug von Frankfurt nach Bonn (Köln) 17 Normalisierung der Aufgaben der Auslandsvertretung 20 Die Hallstein-Doktrin 22 Die gemäfiigte Auslegung der Hallstein-Doktrin 25 ALS ZWEITER ABTEILUNGSLEITER IM AUSSENMINISTERIUM 1968-1970 Das Arbeitsmilieu in der Ritaristrafie 31 Die Finnland- und Deutschlandfrage Ende der 60er Jahre 33 Die Mitgliedschaft der DDR in der WHO 36 Beratungen Tiber einen Kulturaustausch mit der DDR — UNESCO 41 Der Briefwechsel zwischen Walter Ulbricht und
    [Show full text]
  • APUA KEKKOSELLE VAI KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN SIVUTUOTE? Noottikriisin Suomalainen Kuva
    APUA KEKKOSELLE VAI KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN SIVUTUOTE? Noottikriisin suomalainen kuva Tapio Tervamäki TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA Sarja - ser. C osa - tom. 386 | Scripta Lingua Fennica Edita | Turku 2014 APUA KEKKOSELLE VAI KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN SIVUTUOTE? Noottikriisin suomalainen kuva Tapio Tervamäki TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA - UNIVERSITATIS TURKUENSIS Sarja - ser. C osa - tom. 386 | Scripta Lingua Fennica Edita | Turku 2014 Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Politiikan tutkimuksen laitos Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtoriohjelma Työn ohjaaja(t) Professori Jorma Kalela, Turun yliopisto Professori Timo Soikkanen, Turun yliopisto Tarkastaja(t) Professori Seikko Eskola, Helsingin yliopisto Dosentti Mikko Majander, Helsingin yliopisto Vastaväittäjä Professori Seikko Eskola, Helsingin yliopisto Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. Kannen kuvat: Yleisradion kuva-arkisto (pres. Kekkonen), Keskisuomalainen (lehtileikkeet), ulkoministeriön arkisto (nootti) Taitto: Jouni Korkiasaari ISBN 978-951-29-5785-9 (Sähköinen/PDF) ISSN 0082-6995 Turku 2014 Vanhempieni Elna ja Nikodemus Tervamäen muistolle ● 3 ● ● 4 ● TURUN YLIOPISTO Politiikan tutkimuksen laitos TERVAMÄKI, TAPIO: Apua Kekkoselle vai kansainvälisen politiikan sivutuote? Noottikriisin suomalainen kuva Väitöskirja, 508 s., 76 liites. Poliittinen historia Lokakuu 2014 Tiivistelmä Tutkimus käsittelee noottikriisin suomalaista kuvaa. Noottikriisi
    [Show full text]
  • Treaty Series Recueil Des Traiteos
    Treaty Series Treaties and international agreements registered or filed and recorded with the Secretariat of the United Nations VOLUME 544 Recueil des Traiteos Traitis et accords internationaux enregistr's ou class6s et inscrits au repertoire au Secr6tariat de l'Organisationdes Nations Unes United Nations * Nations Unies New York, 1967 Treaties and internationalagreements registered or filed and recorded with the Secretariat of the United Nations VOLUME 544 1965 . I. Nos. 7908-7921 TABLE OF CONTENTS I Treaties and internationalagreements registeredfrom 26 August 1965 to 15 September 1965 Page Hungary: No. 7908. Belgium and Agreement concerning cultural co-operation. Signed at Brussels, on 11 February 1965 ..... ... .. ...................... 3 No. 7909. Belgium, France, Greece, Ireland, Italy, etc.: European Agreement on travel by young persons on collective passports between the member countries of the Council of Europe (with annex). Done at Paris, on 16 December 1961 .... ... ............... 19 No. 7910. Belgium, Denmark, Federal Republic of Germany, France, Greece, etc.: European Agreement on the exchange of blood-grouping reagents (with Protocol and annex). Done at Strasbourg, on 14 May 1962 ..... 39 No. 7911. Belgium, Denmark, Federal Republic of Germany, Greece, Ireland, etc. : European Agreement on mutual assistance in the matter of special medical treatments and climatic facilities. Done at Strasbourg, on 14 May 1962 81 No. 7912. Belgium and Austria: Convention concerning the settlement of problems relating to certain Belgian and Austrian property, rights and interests (with annexed Protocol and exchange of letters). Signed at Brussels, on 14 November 1963 . 97 No. 7913. Nigeria: Declaration recognizing as compulsory the jurisdiction of the International Court of Justice, in conformity with Article 36, paragraph 2, of the Statute of the International Court of Justice, Lagos, 14 August 1965 .
    [Show full text]