HIENOMEKAANINEN KEKSINTÖTEHDAS KRIISIAIKANA Erkki Laurila Tutkimusjohtajana Valtion Lentokonetehtaalla

Tekniikan Waiheita 1/15

HIENOMEKAANINEN KEKSINTÖTEHDAS KRIISIAIKANA Erkki Laurila tutkimusjohtajana Valtion lentokonetehtaalla

Petri Paju

Fyysikko Erkki Laurila komennettiin kesällä 1942 kehittämään hienomekaanista osaamista Valtion lentokonetehtaalle. Tutkin hänen toimintansa kautta hienomekaanisen osaston keksijätoimintaa ja muuta kehitystyötä vuoteen 1946. Tänä aikana Laurilan ja hänen alaistensa aktiivisuus loi tärkeän perustan muun muassa sodanjälkeiselle Valmetin instrumenttivalmistukselle sekä auttoi uuden teknillisen fysiikan professuurin saamisessa Teknilliselle korkeakoululle. Artikkelissa tarkastellaan useita Laurilan vähän tunnettuja keksintöjä ja ensi kertaa pitkään unohtuneena pysynyttä kaukokompassia, jolle hän sai Sveitsissä ensimmäisen patenttinsa.

Vuonna 1921 perustettua Valtion lentoko- ja joistakin, kuten Laasosesta ja Laurilasta, netehdasta pidetään tärkeänä varhaisena TKK:n rehtoreita ja vararehtoreita. Toinen suomalaisen teknisen huippututkimuksen maailmansota oli useissa maissa saanut ai- laitoksena. Nuori valtio tuki avokätises- kaan nopeaa teknis-tieteellistä ja tiedepo- ti maan- ja ilmapuolustukselle merkittä- liittista kehitystä. Myös sota-ajan Suomessa vää laitosta, joka siirrettiin Tampereelle tiedemiehet ja teollisuus keksivät monella vuonna 1936. Erityisesti jatkosodan aikana taholla, mutta läheskään kaikesta teknis- tehtaan johto rekrytoi työhön joukon insi- tieteellisestä tutkimuksesta ei vielä tiedetä nöörejä ja luonnontieteilijöitä, jotka hioivat tarkemmin.1 Millaiseen luovuuteen kriisi- tutkijan taitojaan sotatehtävissä. Tunne- ajan lentokonetehdas kannusti tai pakotti? tusti yksi näistä oli fyysikko Erkki Laurila Seuraavassa keskitytään tarkastelemaan (1913–1998), josta pian tuli ensimmäinen Erkki Laurilan kautta lentokonetehtaan hie- teknillisen fysiikan professori Teknillisellä nomekaanisen osaston kehitystä. Osastosta korkeakoululla, tietotekniikan suomalainen on aiemmin kirjoitettu osana yleistä lento- uranuurtaja, sittemmin Suomen Akatemi- konetehtaan tutkimus- ja kehitystoiminnan an jäsen ja kotimaisen ydinvoima-alan pit- tarkastelua. Koko tehtaan tunnetuimmat käaikainen koordinaattori ja johtohahmo. keksinnöt tehtiin puu- ja materiaalitutki- Erkki Laurilan lisäksi lentokonetehtaalla muksessa, josta syntyi uusia potkureita ja palveli muun muassa hänen opiskelutove- lentokoneiden suksia. Suunnittelijat ja tutki- rinsa Pentti Laasonen (1916–2000) Helsin- jat puolestaan olivat murto-osa kotimaisen gin yliopistolta. Sodan jälkeen monet teh- suurtehtaan kokonaisvahvuudesta: Sodan taan asiantuntijoista siirtyivät Teknilliseen loppuaikoina vuonna 1944 lentokoneteh- korkeakouluun professoreiksi. Heistä tuli taalla Tampereella työskenteli noin 4000 vuonna 1942 perustetun Valtion teknillisen ihmistä.2 Laurilan luotsaama hienomeka- tutkimuslaitoksen laboratorioiden johtajia niikka edusti tässä kokonaisuudessa yhtä

17 Tekniikan Waiheita 1/15

tehtaan huipputeknologista osastoa ja tule- keskittyminen painottaa johtotason näkö- vaisuuden tekniikkaa. kulmia hienomekaaniseen osastoon ja uut- Kotimaiseksi tuotanto- ja tutkimuslai- ta luovaa työtä. Toivon uuden näkökulman tokseksi Valtion lentokonetehtaasta on kir- paljastavan ennennäkemättömiä asioita joitettu paljon. Jukka Raunio on esimerkiksi tästä Suomen teknologiselle tulevaisuudel- kirjannut sen kehityksen kolmeosaiseen kir- le olennaisesta tutkimuslaitoksesta mutta jasarjaan. Uusin kokoomateos kattaa Tam- myös syventävän ymmärrystä Laurilan myö- pereen lentokonetehtaan pitkän muuntau- hemmästä elämänurasta. Tutkimusmenetel- tumisen nykyiseksi Cargotec Oyj:ksi.3 Niin mänä on ollut etsiä ja verrata monenlaisia ikään Laurilan toiminnasta lentokoneteh- aineistoja, kuten Laurilan lukuisat julkaisut, taalla on jo aiemmin kirjoitettu useassa tut- patenttitiedot, muistitieto ja tutkimuskirjal- kimuksessa,4 mutta turhan usein on tyydytty lisuus, entistä eheämmän kokonaiskuvan ja hänen myöhemmin kertomiinsa seikkoihin yksityiskohtaisempien tietojen saavuttami- alkuperäislähteiden sijasta. Niiden löytämis- seksi. tä on toki vaikeuttanut se, ettei Laurilasta ole Sota-ajan Laurila kuvasi merkinneen toistaiseksi olemassa elämäkertatutkimusta. hänelle itselleen käännettä siinä mielessä, Jukka Raunio ja jotkut muut ovat käyttäneet että se muutti hänet ”fyysikosta teknikoksi”. hyvänä perustana lentokonetehtaan arkis- Hän perehtyi Lentokonetehtaalla käytännön toa, jota tässä artikkelissa täydentävät Erkki Laurilan arkistoaineisto, julkaisut ja patenttitiedot, mukaan lukien patentit ulkomailla ja tiedot peruu- tetuista patenttihakemuksista. Nämä hyödyntämäni materiaalit ovat pääasi- assa ennen käyttämätöntä arkisto- ja alkuperäisaineistoa, johon lukeutuu myös Suomen Sveitsin suurlähetystön kauppapoliittisia papereita. Sovellan artikkelissa biografis- ta tutkimusmenetelmää eli lähestyn henkilöhistoriallisesti Valtion lentokonetehtaan hienomekaanista toimintaa. Tulkitsen yksilöbiografiaa laajasti ja kiinnitän huomiota Laurilan yhteistyöhön muiden henkilöiden ja tahojen kanssa. Lähestymistapaan on vaikuttanut myös innovaatiotutkimuk- sen tulokset verkostojen ja yhteistyön suuresta merkityksestä keksintöjen ja innovaatioiden synnylle.5 Laurilaan

Professori Erkki Laurilan muistelmien (Otava, 1982) kannessa näkyvät hänen tunnuksensa akateemikkona: rusetti ja piippu. Kirjassa Laurila kertoi valikoituja tarinoita elämästään.

18 Tekniikan Waiheita 1/15

kautta lentokoneiden instrumentteihin ja 1942 yllättäen valita ja halusi mieluummin tutustutti itsensä niiden teoriaan.6 Alempaa siviili- kuin sotilastehtäviin, esimies eversti ilmenee, että hän ei jostakin syystä muistel- Uno Fagernäs sanoi jo ennestäänkin ajatel- lut sodanajan tekemisiään kattavasti, vaan leensa, että ’kapteeni on rohkea mies.’ Lau- vaikeni esimerkiksi omista keksinnöistään. rila kertoi, että hän ei pohtinut hetkeäkään Laurilan tarinaan keskittyminen syventää ja esimiehen sanojen mahdollisia tulkintoja, tarkentaa aiempia käsityksiä lentokoneteh- vaan matkusti saman tien. Hän saapui ute- taan hienomekaanisen osaston toiminnasta liaana Tampereen Härmälään selvittämään ja sen tärkeästä vaikutuksesta suomalaiseen itselleen komennuksen sisältöä.9 Siitä tuli teknologiseen kehitykseen. Laurilalle käänteentekevä. Laurilaa oli Valtion lentokonetehtaalle suositellut toinen fyysikko Paavo Tahvo- Fyysikko hienomekaaniselle työ- nen. Tahvonen oli hänkin sovelletun fysii- pajalle kan professori Jarl Wasastjernan oppilas ja Laurilan dosenttikollega fysiikan laitokselta. Erkki Aukusti Laurila syntyi Hämeenlinnas- Laurila oli hiljattain vuonna 1942 nimitet- sa kauppiaan toisena poikana vuonna 1913. ty dosentiksi omalle laitokselleen Helsingin Vuodesta 1920 perhe kunnosti ja uudisti yliopistoon. Laurila itse arvioi uskottavasti, suurta maatilaa Hämeenlinnan maalaiskun- että tärkein suositus komennukseen olivat nassa. Haaveet maanviljelijän ammatista hänen omatekoiset automaattiset rönt- loppuivat isän kuolemaan saman vuosikym- genspektrografinsa.10 menen lopulla. Ikämiehenä Laurila muiste- Siirron taustalla lymysivät tekniikan li, että hän omaksui jo nuoruusvuosinaan monimutkaistuminen ja Suomen muuttu- maatilan rakennustöissä huomaamattaan va asema maailmansodassa. Ilmavoimien teknisiä käsityötaitoja äidinisältään, joka esikunnassa oli alettu pelätä koneiden ma- oli kirvesmies ja itseoppinut mekaanik- teriaalitoimitusten täydellistä riippuvuutta ko.7 Tämän teknisen kasvatuksen jälkeen Saksasta. Saksalaisten kokemat takaiskut lahjakas ja ahkera Laurila opiskeli luon- itärintamalla ennakoivat tulevaisuutta, jossa nontieteitä Helsingin yliopistossa vuodesta Suomen pitäisi taas pärjätä yksin Neuvos- 1932 lähtien. Talvisotaan osallistumisen jäl- toliittoa vastaan. Omavaraisuuteen pyrki- keen hän väitteli 27-vuotiaana fysiikan alalla minen edellytti myös lentokoneen erilaisten Helsingin yliopistossa loppuvuonna 1940. mittareiden, hyrräkompassien ja muiden Tutkimuksen otsikko kuului Die Streuung kojeiden valmistamista omin avuin.11 Aiem- der Röntgenstrahlen an Edelgasen. Työ kä- pi kotimainen hienomekaaninen osaaminen sitteli tiettyjen jalokaasujen elektronikuor- oli vaatimatonta: alan teollisuus toimi tuon- ten rakennetta mittaamalla röntgensäteiden nin varassa. Saksalaiset hienomekaniikan sirontaa kaasuissa. Mittaukset Laurila suo- valmistajat kuten Askania, Fuess ja Gossen ritti omatekoisella röntgenspektrografilla. olivat entisestään vahvistaneet markkina- Jatkosodassa luutnantti Laurila määrättiin asemaansa Suomessa sotavuosina, kun rintamalle Uhtuan suuntaan Itä-Karjalaan. muut kansainväliset hankintakanavat vai- Sieltä hänet komennettiin vierailevaksi up- keutuivat. Tärkeää täydentävää materiaalia seeriksi Saksan Ukrainan rintamalle keväällä saatiin taivaalta: venäläistä sotasaalistekniik- 1942.8 kaa. Syksyllä 1942 Valtion lentokonetehdas Itäkarjalaiseen korpeen palannut Lauri- aloitti useamman kotimaisen lentokoneen la janosi päästä rintamalta tuottaviin, itsel- suunnittelu- ja rakennustyöt, kuten Myrsky- leen sopiviin tehtäviin. Kun hän sai vuonna hävittäjien valmistuksen, mikä kertoi yhtääl-

19 Tekniikan Waiheita 1/15

tä tehtaan suuresta kasvusta ja sotatilanteen tettyä aneroidia ja moottorin paineen mittaa- käänteiden luomasta paniikista kuin toisaal- misessa käytettyä bourdonkaarta pystyttiin ta kasvatti osaamistarvetta aiempaa tuontia valmistamaan kotimaassa. Molemmat olivat korvaavien mittareiden tekijöille.12 lentokonemittarien peruselementtejä.16 Hän Sotatilanne oli samaan aikaan moni- selvitti lisäksi, miksi alas ammutuista venä- puolistanut lentokoneiden mittarointia, läiskoneista irrotetut keinohorisontit, joiden joka kehittyi sisältämään myös elektroni- avulla lentäjä pystyi sumussa ja pilvessäkin sia laitteita, joilla pyrittiin helpottamaan lentäessään näkemään koneensa asennon, suunnistusta. Usein uutuuksiin saatiin suo- eivät toimineet odotetusti suomalaisissa rin kosketus sotasaaliskoneissa, joissa oli lentokoneissa. paljon enemmän sähköisiä mittareita kuin Laurila muisteli: ”Niistä [korjatuista kei- suomalaisille tutuissa länsimaiden koneissa. nohorisointeista] ei kyllä parhaalla tahdolla- Tutkalaitteistakin pisarteli tietoja Suomeen, kaan saatu yhtä hyviä kuin olivat saksalaiset Torsten Peltomo sanaili. Tehtaalla ymmär Askania-tehtaan valmistamat keinohori- rettiin, että mittarointi tarvitsi lisävoimaa sontit. Kun Ilmavoimien esikunta ilmoitti ja teoreettisestikin koulutettua sellaista. epäilevänsä meidän ammattimiestemme tai- Näistä syistä oli kesällä 1942 perustettu toja, niin minun oli pakko rakentaa itselle- sähkökojekorjaamo ja ryhdytty etsimään ni teoria ko. hyrrälaitteen käyttäytymisestä ”mahdollisimman pätevää henkilöä tutki- lentokoneen pitkän kaarron aikana. Neli- muksen ja suunnittelun johtoon”. Valinta sivuinen pelkkää matematiikkaa oleva se- osui Laurilaan. ”Epäsovinnaisen mestari lostus näytti tyydyttävän esikunnan herroja, Aroheimon tarkkanäköisyyttä kuvastaa, koskapa he eivät enää asiaan palanneet. Sa- että hän heti tri Laurilan tavattuaan sanoi: malla olin kuitenkin itse saanut otteen auto- -- Olet terävän ja energisen näköinen mies. maattisäädön teoriasta. Sodan kestäessä en Juuri sellaista olemme tänne kaivanneet.”13 onnistunut saamaan käsiini mitään kunnon Koska ala oli Laurilalle uusi ja tuntema- kirjallisuutta ja niin myös sattui silmiini mai- ton, hän pyysi aluksi työnjohtajana pitkään ninta [James Clerk] Maxwellin osuudesta toiminutta kelloseppä Erkki Aroheimoa säätöteorian kehittämisessä [1870-luvulla] ohjeistamaan itseään tärkeimpien mittari- vasta vuosia myöhemmin.”17 Selitys keino- tyyppien korjaamisen opettelussa. Laurila horisonttien eroihin oli yksinkertaisesti se, muisti kehittyneensä muutamassa viikossa että venäläiset olivat valinneet konstruktio- insinöörin korvikkeeksi, joka saattoi ottaa parametrit hieman toisin kuin saksalaiset.18 osaston johtoonsa. Korjaustoiminta pyöri Oleelliseksi osoittautui, että Laurila tuli näin sujuvasti teknisen kyvyn Aroheimon taito- perehtyneeksi ensi kerran takaisinkytketty- jen varassa.14 Tuolloin 29-vuotias tohtori jen itseohjautuvien systeemien hallintaan. myös lensi tehtaan koelentäjien kyydissä Samat matemaattiset keinot olivat keskeisiä nähdäkseen ”mitä mittarit oikeastaan teke- myöhemmässä teollisuuden prosessien au- vät ja mitä lentäjä niistä hyötyy”.15 Teknii- tomaattiohjauksessa.19 kan käyttäjien näkökulman ymmärtäminen Laurila oli oikeassa paikassa. Puolen vaikuttaa olleen nuorelle tiedemiehelle selvä vuoden sisällä Laurilan tueksi siirrettiin ja asia. palkattiin useita muita koulutettuja miehiä, Laurila osoitti nopeasti kykynsä. Lento- diplomi-insinöörejä ja maisteri Uljas Attila, konetehtaan johtaja Reino Rissasen mukaan joista yhdessä kehkeytyi ”tehokas ‘aivotru- Laurilassa yhdistyivät teoreettiset ja käytän- sti’”.20 Tohtori sai vastuulleen näiden muo- nölliset lahjat. Niiden avulla tämä ratkaisi dostaman uuden toimiston. pian kuinka ilmanpaineen mittauksessa käy- Laurilan johtaman uuden hienomekaa-

20 Tekniikan Waiheita 1/15

nisen toimiston alku vuonna 1943 oli niuk- kokemuksista ja opeista hän ammensi, kun ka, vallitsi huutava pula työkaluista ja labo- esitelmöi seuraavana vuonna kotimaan insi- ratoriovälineistä. Osastonjohtajana Laurila nöörikunnalle fysiikan koulutuksen uudista- suunnitteli tulevaisuutta, varmisti tarvittavat misesta. Vuoden 1942 lopulla Laurila liittyi resurssit ja hankki lisää työntekijöitä. Hän insinöörivaltaiseen Suomalaisten teknikko- vastusti menestyksettä lentokonetehtaan jen seuraan ja ahkeroi peräti neljä artikke- johdon suunnitelmaa uuden tehtaansa sijoit- lia seuran Teknillisen aikakauslehteen vuosina tamisesta haja-asutusalueelle.21 Myöhemmin 1942 ja 1943. Röntgentutkimusmenetelmiä Laurila uudisti pelottomasti kehittämisen ja käsittelevän julkaisusarjan jälkeen ilmestyi tuotannon organisaatiota määräämällä kul- neljäs artikkeli ”Nykyaikaiset suurtehokes- lekin uudelle tuotteelle vastuuhenkilön.22 tomagneetit kiertomagneettimittarien elimi- Tärkein tuki tuli kenraali Leonard nä”.25 Magneettitutkimukset liittyivät kiinte- Grandellin johtamalta toimikunnalta, joka ästi lentokonetehtaan työmaahan mittarien osana sotataloussuunnitelmia määräsi len- korjaamisen ja kehittämisen parissa. tokonetehtaan selvittämään maan hie- Uuden työn lisäksi Laurila pääsi ensi nomekaanisen tuotannon laajentamista. kertaa asumaan nelihenkiseksi vuonna Todennäköisesti juuri Laurila kirjoitti muis- 1942 kasvaneen nuoren perheensä kanssa. tion alan teollisuuslaitoksen perustami- Kahden pienen pojan seuraksi perheeseen sesta. Siinä hän ennakoi jo tulevaa rauhan syntyi tytär vuoden 1943 lopulla. Laurilat aikaista valmistusta. Muistiossa pohdittiin asuivat ja viihtyivät maalla Pirkkalassa, lähes niin ikään johtavan henkilökunnan saanti- järven rannalla.26 ongelmaa: ”kuitenkin löytyy maassamme paljon sellaista esim. korkeakoulusivistyk- sen omaavaa ainesta, joka keksijäluonteensa Laurilan keksintötehdas vuoksi hyvin soveltuu tällaisen teollisuuden palvelukseen.” Laurila kirjoitti paitsi opiske- Hienomekaanisen osaston suunnitteli- lutovereistaan, joista rekrytoi ainakin Uljas joiden luovuus alkoi pian kukkia. Uuden Attilan, myös itsestään, sillä hänen keksijän tuotannon suunnittelun ja rakentamisen luonteensa pulppusi tässä ympäristössä. valvomisen ohella myös päällikkö Laurila Kesäkuussa 1943 kenraali Grandell käski syventyi teknisiin ongelmiin ja keksimiseen. laajentaa hienomekaanista toimintaa niin, Rissasen mukaan osasto jatkoi aiemmin että huomioidaan koko puolustuslaitoksen aloitettua kehitystyötä ”oman lentokone- ja myöhemmin koko maan tarpeet.23 Voi- kompassin ja nopeusmittarin aikaansaami- daan arvioida, että tällainen sodanaikainen seksi”.27 Näistä saatiin nopeasti tuloksia, velvollisuus kansalliseen näkökulmaan jätti sillä Valtion lentokonetehdas haki keväällä Laurilaan pysyvän jäljen. 1944 useaa patenttia, ensimmäistä Laurilan Laurilan saama perimmäinen tehtävä kompassijärjestelmäkeksinnölle ja yhtä oli kehittää tehtaan teknistä omavaraisuutta, nopeusmittareihin liittyen.28 mutta sitä ennen kannatti käydä opiskele- Tapansa mukaan Laurila ei muistelmis- massa silloisten saksalaisten toimittajien sa- saan kertonut omista keksinnöistään vaan loja. Kotimaiseen osaamiseen perehtymisen työtoverinsa Veijo Hietalan kehittämästä jälkeen uusi johtaja matkusti kesällä 1943 koelentomittauslaitteistosta, varhaisesta opintomatkalle Saksan ja Ruotsin hienome- mustasta laatikosta, joka kutsuttiin Mata kaanisiin tehtaisiin.24 Matka liittyi samalla Hariksi kuuluisan naisvakoilijan mukaan, hienomekaanisen tuotannon laajentami- laite kun tarkkaili ja tallensi lentäjien teke- seen ja laitehankintoihin. Näistä monista misiä. Laurila tunnisti oitis Hietalan kyvyt ja

21 Tekniikan Waiheita 1/15

Isä ja pojat kuvattiin Pirkkalassa vuonna 1944. Ylhäältä Erkki, Markku ja Pertti. Kuva: Miten minut on kasvatettu -kirja (Laurila 1986), s. 172. houkutteli hänet tehtaan tuulitun- nelilta töihin omalle osastolleen.29 Myöhemmin Laurila on – toteutus- ajankohdasta päätellen virheellisesti – mainittu jopa Mata Harin alkupe- räisidean keksijänä.30 Sen sijaan hän varmaan pystyi auttamaan laitteiston vaiheittaisessa parantelussa – ja kenties keksinnön maine asiantun- tijapiireissä lankesi hänenkin hyväk- seen, vaikka Hietala työtovereineen vastasi työstä. Laurilan ohjaama hienomekaaninen osasto otti valmistusohjel- maansa sähkömagneettisia ja myö- hemmin pneumaattisia mittareita ja säätölaitteita. Niiden kehittäminen edellytti sekä tutkimustyötä että käytännön testausta. Osasto kehit- ti useita lentokonemittareita kuten polttoaineen määrämittari ja tark- kuuskorkeusmittari. Tehtaan matemaattista toimistoa varten raken- nettiin tulointegrafi, johon palataan alla. Yhteistyössä professori Yrjö Väisälän kanssa hienomekaaninen osasto valmisti heijastinpommitähtäimen.31 Välillä juhlittiin. Humoristisena pilkah- Näissä tehtävissä Laurilan osasto laaje- duksena ankeilta sota-ajoilta silloinen diplo- ni ja sen toiminta monipuolistui huomatta- mi-insinööri Matti Tikkanen tehtaan kemi- vasti vuonna 1943. Kesään mennessä 1943 allisesta laboratoriosta mainitsi, että Laurila hienomekaanisessa toimistossa työskenteli järjesti kätevästi kotiinpaluut Ilmailuinsi- 15 suunnittelijaa ja sen työpajoilla reilut 60 nöörien kerhon illanvietoista tilaamalla tak- henkeä. Vuonna 1943 toimisto tuotti 497 sin tohtori Laurilalle. Taksit kun oli tuolloin numeroitua piirustusta ja 130 luonnosta. varattu pääasiassa lääkärien käyttöön ja Kasvu jatkui ripeänä, joten maaliskuussa tohtorit harvassa. Esimerkkinä luotujen yh- 1944 osastosta tehtiin erillinen alatehdas ja teyksien pysyvyydestä Laurila ja Tikkanen Laurilasta tuon Valtion lentokonetehtaan tekivät TKK:n professoreina 1950-luvulla hienomekaanisen tehtaan johtaja. Hänen yhteistyötä magneettierotuksen kehittämi- lähimpinä alaisinaan työskentelivät diplomi- seksi metalli- ja kaivosteollisuutta varten.33 insinöörit Osmo E. Huhtamo ja Veijo Hie- Keksimistyön tuloksena Laurila sai ensi tala.32 kertaa nimensä keksijänä patenttihakemuk-

22 Tekniikan Waiheita 1/15

seen, tarkemmin peräti kolmeen patenttiha- Kaukokompassi lentokonetta kemukseen, jotka Valtion lentokonetehdas varten jätti Suomessa vuoden 1944 alussa ja kevääl- lä. Toisin kuin on oletettu, myös sota-aikana Kaukokompassi kehitettiin Laurilan osas- immateriaalioikeuksien turvaaminen kiin- tolla syksyllä 1943. Laurilan jälkeenjääneistä nosti niin oikeuksien hakijaa kuin Laurilaa.34 papereista löytyy käsikirjoitus Kaukokom- Mittarisuunnitelmia Laurila toki hahmotteli passin rakenne ja toiminta.39 Vaikka jois- enemmän kuin edes yritettiin patentoida. sakin lähteissä, kuten Sveitsin patentissa, Samalla kaikista näistä kolmesta Laurilan laitteistolle ei ole merkitty keksijää, ainoa keksinnöstä tuli hänen ensimmäiset hylätyt keksinnön yhteydessä nimeltä mainittu hen- tai tarkemmin peruutetut patenttihakemuk- kilö on juuri Laurila, joka tulee esiin useissa sensa. Ne ovat joka tapauksessa tärkeitä lähteissä, kuten lentokonetehtaan johdon todisteita keksijätoiminnan aloittamisesta keskusteluissa. Etsimisen jälkeen Patentti- ja tältä osin kivisestä alusta Suomessa. Eri- ja rekisterihallituksen historiallisesta patent- koista kenties mutta samaan aikaan Laurilan tihakemuskortistosta löytyi alkuperäinen osastonsa avulla kehittämä kaukokompassi merkintä Kaukokompassi-patenttihake- sai paljon paremman menestyksen Sveitsis- muksesta: keksijäksi on merkitty ”tohtori E. sä. Laurila”.40 Keksinnön toteuttaminen vaati Kaksi muuta Laurilan keksintöä edusti eittämättä monen henkilön panosta hieno- erikoismittareita, joiden lupaavista raaka- mekaanisella osastolla. aineista, uudenaikaisista kestomagneeteis- Pöytäkirjan mukaan lentokonetehtaan ta hän kirjoitti Teknillisessä aikakauslehdessä johtokunta keskusteli patentin hakemises- loppuvuonna 1943. Laurila antoi ymmärtää ta Laurilan kehittämälle kaukokompassille myöhemmin kuvaavansa joitakin ”kotimai- alkuvuonna 1944. Laitteessa varsinainen sia mittariuutuuksia, joissa kiertomagneet- kompassi on häiriöttömässä paikassa ja vain tiperiaatteen sovellutus on osoittautunut tytärkompassi eli näyttö lentokoneen ohjaa- erikoisen hedelmälliseksi.”35 Nämä mittarit mossa. Kompassin kohtalo on aiemmin jää- ovat melkoisella varmuudella samoja, nyt pimentoon.41 Laurila itse ei puhunut täs- joille Valtion lentokonetehdas haki kahta täkään keksinnöstään, mutta olen koonnut patenttia toukokuussa 1944.36 Joitakin mit- sen tarinan erinäisistä alkuperäislähteistä. tareita todennäköisesti valmistettiin,37 mut- Erkki Laurila julkaisi Suomessa kehitetyn ta Laurilan kuvaukset näistä keksinnöistä kaukohyrräkompassin perustiedot ruotsik- jäivät julkaisematta. Tätä selittää kiireinen si Tekniska föreningen i Finland:n aikakaus- ajanjakso vuosina 1944–1946: jatkosodan lehdessä vuoden 1945 alussa. Oikeastaan loppuvaiheen työpaineet, käännös rauhan- hän esitteli kaksi erilaista ratkaisua, joista ajan tuotantoon ja siirtyminen uuteen pro- ensimmäinen oli rakennettu ja siis tässä tar- fessuuriin. Laurilan keksimistyöhön perus- koitettu kaukokompassi. Laurila taustoitti, tuneet kolme kotimaista patenttihakemusta että kaukokompasseja oli kehitetty lähivuo- peruutettiin kesällä 1946. Peruutuksen syis- sina useissa maissa tarkoituksena korjata tä ei ole tietoa, mutta on mahdollista, että perinteisempien kompassien lisääntyviä patentointitavoitteista luovuttiin, koska magneettihäiriöitä nykyaikaisissa sotilaslen- Laurilan seuraaja hienomekaanisen tehtaan tokoneissa. Saksassa oli käytössä tunnettu johdossa halusi suunnata toimintaa uudel- Patin-merkkinen kaukokompassi, joka vaa- leen.38 ti kuitenkin turhan monimutkaisia oheis- ratkaisuja. Yhdysvalloissa oli puolestaan sota-aikana kehitetty ”Gyroflux-gate” kau-

23 Tekniikan Waiheita 1/15

kokompassijärjestelmä, josta julkaistuja tie- Suomen sotilasasiamies Sveitsissä etsi ke- toja oli hiljattain saatu Suomeen.42 Näiden sällä 1944 kaukokompassille valmistajaa, tietojen perusteella Laurila arvioi Suomessa mikä kantautui kiinnostuneen yrityksen kehitetyn syksyllä 1943 omaperäinen kau- tietoon.47 Välirauhan solmiminen katkaisi kogyrokompassi. Heti perään hän kuvasi kuitenkin yhteydet ja kaukokompassin suunnittelemansa uuden kaukokompassi- valmistusoikeuksien myyntihanke keskeytyi tyypin, jota ei vielä ollut toteutettu.43 Laurila syyskesällä 1944. Keväällä 1945 Suomeen kirjoitti kehitystyöstä Suomessa passiivissa, saatiin varmistamaton tieto, että keksinnön ei maininnut ainoatakaan henkilöä eikä vii- patentti oli hyväksytty Sveitsissä, joten tannut muihin julkaisuihin. kenraali Grandell pyysi Suomen lähetys- Kaukohyrräkompassi oli kokeissa osoit- töä aloittamaan neuvottelut tunnetun mit- tautunut toimivaksi, se oli pieni ja kevyt ja taritehtaan Hasler AG:n kanssa. Kenraa- helppo asentaa. Emokompassi painoi vain li myönsi, että Valtion lentokonetehdas 1,75 kiloa ja tytärkompassi 200 grammaa. ryhtyisi mieluiten itse valmistamaan näitä Laurilan mukaan uutuus yhdisti tavallisen kompasseja vientiin, mutta siihen tehdas ei kompassin, kaukokompassin ja gyroskoo- pysty työtilanteen takia vielä pitkään aikaan. pin edut. Laitteen toiminnan julkaisematto- Kenraali tarkoitti, että sotakorvaus- ja muut massa kuvauksessa hän totesi, että kompas- kiireiset tehtävät johtivat siihen, että sopiva sin ”suuntaa havaitseva elin, emäkompassi” ratkaisu keksinnön hyödyntämiseen oli kau- oli olennaisesti magneettisesti ohjattu hyr- kokompassien lisenssivalmistus- ja vientioi- räkompassi, ”joka periaatteessa on saman- keuden myyminen kohtuullisilla ehdoilla.48 lainen kuin venäläinen gyromagneettinen Sveitsiläiset yritykset halusivat tuotteen kompassi”.44 Lause viittaa sotasaalisteknii- ominaisuuksista tarkempia tietoja. Vastaus- kan hyödyntämiseen. Emokompassin gyro- ten mukaan kaukokompassia oli Suomessa skooppia (hyrrää) käytettiin pneumaattisella käytetty ainoastaan kevyessä pommikonees- systeemillä. Näyttämä välitettiin yksinkertai- sa. Sveitsiläisiä kiinnosti laitteiston suoriu- sella tasavirtajärjestelmällä tytärkompassiin tuminen paljon vaativammista liikkeistä, (tai useampaan), joka osoitti lentäjälle koko taitolennosta. Lentokonetehdas toimitti ajan oikeaa suuntaa. Laurila esitteli julkai- tuotteesta Sveitsiin lyhyen esittelyvihon, jota sussaan vielä toisen kaukokompassiratkai- oli painettu ainakin saksaksi ja ruotsiksi.49 sun, joka oli edellistä työekonomisempi, Myös mallikappaletta pyydettiin.50 Laurila mutta jäi otaksuttavasti paperille.45 ei näy liittyneen näihin Sveitsin yhteyksiin, Valmistetulle kompassimallille haettiin mutta Ruotsiin hän teki matkan ainakin patenttia Suomessa helmikuussa 1944 ja vuonna 1945, mikä saattoi osaltaan kytkey- pian myös Ruotsissa. Elokuussa 1944 Val- tyä tuotteen myyntiponnistuksiin. tion lentokonetehdas haki sille patenttia Ruotsi ja Sveitsi olivat poikkeusajan Sveitsissä. Sveitsissä patentti myönnettiin otollisimmat markkinat. Sveitsistä Valtion alkuvuonna 1946.46 Suomessa ja todennä- lentokonetehdas pyrki myös muiden muka- köisesti Ruotsissa patenttihakemus perut- na tekemään kone- ja raaka-ainehankintoja tiin. Patenttijulkaisun piirroskuvat ovat sa- sotavuosina. Kaukokompassia voi verrata mat kuin aiemmassa Laurilan julkaisussa. Hietalan Mata hari -koelentolaitteiston kau- Patentissa ei mainita keksijää, mutta voidaan pallistamiseen. Se tosin jätettiin patentoi- todeta, että tämä oli käytännössä ensimmäi- matta, koska lentokonetehtaan johto katsoi nen Laurilalle myönnetty patentti. saksalaisten firmojen kehittäneen samankal- Patentointi ulkomailla liittyi kiinteäs- taisia mittaristoja.51 Kaiken kaikkiaan Mata ti suunnitelmiin keksinnön myymisestä. hari -laitteistoa myytiin Ruotsiin kaksi: niistä

24 Tekniikan Waiheita 1/15

Kaukokompassikeksinnölle myönnettiin patentti CH241227 Sveitsissä vuonna 1946. Se oli käytännössä Erkki Laurilan ensimmäinen patentti, joka on jäänyt tähän asti unohdetuksi.

25 Tekniikan Waiheita 1/15

ensimmäinen vuonna 1943 Saab-lentoko- viittaa Laurilan keksinnölle ja pojalleen netehtaalle. Sveitsiläinen tutkimuslaitos osti antamaan suureen merkitykseen, samoin yhden. Laitteistoja valmistettiin kymmen- nimestä voi päätellä, että kysymyksessä oli kunta.52 Näin saadulla ulkomaan valuutalla ensimmäinen Laurilan keksimä laitteisto, voitiin ostaa kellojen valmistukseen esikoiskeksintö. Saattaa tosin olla, että tuo- tarvittuja hammaspyöräjyrsimiä – jälleen te- tai lempinimi oli jonkun muun keksin- Sveitsistä.53 töä, jonkun joka halusi osoittaa arvonantoa Kirjeenvaihdossa laitteesta käytettiin ni- Laurilalle hienomekaanisen tehtaan johtaja- meä ”VL kaukokompassi ’Pertti’.” Laitteen na. Vaikka keksintöjen ja laitteiden nimeä- esittelyvihkosen valokuvassa kaukokompas- minen oli melko yleinen käytäntö, Laurilan sin tytärkompassissa lukee keskellä Pertti, kohdalla keksinnön kutsuminen tällä tavoin mutta teksti ei erotu saman valokuvan muis- läheisellä nimellä jäi tiettävästi ainutkertai- ta julkaisuversioista niiden pienuuden vuok- seksi. si.54 Nimi on sama kuin Lauriloiden vuonna Laurila ei myöhemmin koskaan palan- 1939 syntyneellä esikoislapsella. Pertti-nimi nut kaukokompassiin, mutta tuolloin sodan

Ainoassa valokuvassa ”Pertti”-kaukokompassista ovat vieretysten tytärkompassi eli näyttö ja emokompassi. Tähänastisten kyselyjeni perusteella vaikuttaa siltä, että yhtään Laurilan kaukokompassia ei ole säilynyt Suomessa. Kuvalähde: Esittelyvihko: Valtion lentokonetehdas. VL-Fjärrkompass. OMA.

26 Tekniikan Waiheita 1/15

jälkeen se sentään pääsi ammattijulkisuu- teen. Tehostaja-lehti, jonka julkaisun taustalla vaikutti myös puolustusvoimat, käsitteli vuonna 1946 kotimaisen hienomekaanisen teollisuuden kehitystä ja kuvitti sitä sivul- la, joka esitti viittä tuotesaavutusta. Kuva- tekstin ensimmäinen kohde esitti Laurilan hengentuotetta (keksijää mainitsematta): ”vuonna 1943 suunniteltu ja rakennettu maailman kevein ja pienikokoisin kaukohyr- räkompassi lentokoneita varten”. Samalle sivulle pääsi Hietalan ”koelautamittaristo”, tässä kohden kehittäjän nimi mukana.55 Vastikään professoriksi valittu Laurila oli hiljan käynyt puhumassa Hienomekaa- nisen teollisuuden yhdistyksessä aiheesta ”Hienomekaanisten kojeitten suunnitte- luperiaatteet”.56 Yhdistys oli perustettu vuonna 1944 ja Laurila kutsuttiin sen joh- tokuntaan näinä vuosina.57 Mainitun tuote- kuvaussivun yhteydessä Laurila kirjoitti Te- hostajaan alan näkymistä omiin ja tehtaansa kokemuksiinsa nojaten. Hänen mukaansa suomalaiset konstruktiiviset tuotteet voi- vat olla täysin kilpailukykyisiä johtavissakin maissa. Tästä oli jo todisteita käyttöönote- tuista suomalaisista valmisteista Sveitsis- 58 Emokompassi asennuksineen. Numero 3 osoit- sä, Ruotsissa ja Saksassa. Laurila tarkoitti taa kuminauhaa, jonka varassa emokompassi Mata hari -koelentolaitteistoa ja kenties kau- liikkui, ja 5 on lentokoneeseen kiinnitettävä kokompassia. kehikko. Vuonna 1945 Valtion lentokonetehtaasta tuli osa yhdistynyttä Valtion Metalli- tehtaita (myöh. Valmet), joka alkoi valmis- tella tuotteidensa myyntiä ulkomaille. Sen Se, että lentokonetehtaan arkistoon ei lähetystöille postittamassa runsaan kahden ole jäänyt tietoja kaukokompassista, vih- sivun tuoteluettelossa nimetään monia Lau- jaa että tuotteesta ei tullut jättimenestystä, rilan hienomekaanisen tehtaan mittareita, vaikka Sveitsiin mitä todennäköisimmin alkaen Koelentomittariston eli Mata harin myytiin joitakin, kuten sinne myynnin tuek- sisältämistä mittalaitteista ja päätyen muihin si lähetetyt mallikappaleet. On toinen asia, kuten yleis- ja vetomittareihin, verenpaine- pystyivätkö sveitsiläiset tehtaat käyttämään mittariin ja laivakompassiin.59 Mielenkiin- näitä ideoita muissa tuotteissaan, mutta joka toista kyllä, kaukohyrräkompassia ei mainita tapauksessa keksinnön suurin hyöty – Lau- luettelossa, mikä viittaa siihen, että jokin so- rilan vahvistuvan ammattimaineen lisäksi – pimus oli tehty tai sellaista odotettiin. Näin kulkeutui kotimaan rajojen ulkopuolelle. antoi ymmärtää myös Laurila esitelmässään Valtion lentokonetehdas käytti kohta keväällä 1946. samaa osaamista laivakompassien valmis-

27 Tekniikan Waiheita 1/15

tukseen ja myyntiin. Vuoden 1944 uustuo- tanto sisälsi 70 kappaletta kompasseja.60 Laurilan tarinan mukaan he tekivät sotakor- vauslaivaan tarvitun kompassin tuntemien- sa lentokoneissa käytettyjen periaatteiden mukaan – tilaajan asiantuntijana toimineen venäläisen amiraalin kauhistukseksi. Se toimi hyvin, mutta meni toistuvasti rikki, kun laitetta kuljetettiin Helsinkiin. Sitten 3–4 litraa vetävä kompassi täydettiin spriin ase- masta petroolilla, kunhan se oli ensin maa- lattu uudelleen kestävillä väreillä, ja kuljetus- kin onnistui.61 Sodanaikaista kompassien teknistä kehi- tystä kuvattiin Suomen merenkulku -lehdessä, jossa samankaltaisesta kaukokompassista puhuttiin Holmin kompassina. Sen toteu- tuksessa oli päästy roimasti eteenpäin useissa maissa, joiden ratkaisuja esiteltiin lehdes- sä.62 Sama päti lentokonealalla, mistä kertoi Laurilan edellä mainitsema amerikkalainen Kaukokompassijärjestelmän asennus lentoko- kompassijärjestelmä. On selvää, että kun neeseen. Numerot 1 ovat tytärkompasseja, 2 tiedot uutuuksista levisivät sodan jälkeen, emokompassi ja 3 imupumppu. Esittelyvihko, Laurilan keksintö joutui raakaan kilpailuun. OMA.

toisenlaista häiriötä.63 Laurila selosti suori- Myrsky 1944 tettuja värähtelymittauksia lentävässä len- tokoneessa sodan jälkeen kolmansilla poh- Jatkosodan loppuvaiheessa eli Karjalankan- joismaisilla insinööripäivillä Tukholmassa naksen suurhyökkäyksen aikoihin Laurila vuonna 1946 ja esitelmä julkaistiin. Tässä keskittyi lentokonetehtaan tehtäviin. Lau- projektissa he lentokonetehtaalla Pentti rila ja hänen alaisensa hälytettiin mukaan Laasosen sittemmin paljon tunnetumpien kotimaisen Myrsky-hävittäjän ongelmien teoreettisten tutkimusten rinnalla rakensivat tutkintaan. Sen koelento-onnettomuuksien sodan kriittisessä vaiheessa mittausratkaisuja syyksi paljastui, että konetyyppi kärsi haital- ja -laitteistoa erikoisen vaativiin mittauk- lisesta värähtelystä. Rakennemuutosten teon siin.64 lisäksi koneeseen asennettiin kesällä 1944 Laurila avusti Pentti Laasosen johtamaa Laurilan suunnittelijoiden luomus, kiinteä matemaattista toimistoa Myrskyn flutter- värähtelyn mittalaite. Tutkimuksia varten ongelmien ratkomisessa myös toisella ta- asennetut korkeusvakaimet esijännitettiin paa. Laurila suunnitteli ja hienomekaaninen vaijereilla, jotka laukaistiin ilmassa sähkö- tehdas rakensi integroimiskoneen, ”jota nallin avulla. Rekisteröintilaitteisto tallensi käytettiin avuksi lentokoneitten konstrukti- värinää eri nopeuksilla tehdyillä koelennoil- olaskuissa”.65 Laite oli analogiaperiaatteella la. Koneen pyrstöön suunniteltiin sähkötoi- toimiva matematiikkakone, jollaisia Laurila minen epäkeskotäristin, jolla saatiin aikaan kehitteli jo 1930-luvun lopulla. Koneisto

28 Tekniikan Waiheita 1/15

sommiteltiin 80 cm x 200 cm pöydälle ja yksinkertaisuus ihastutti täälläkin: ”While se laski mekaanisesti, ihmisvoimin. Välirau- there is no particular novelty in the devel- han tultua Laurila kirjoitti sen toimintape- opment, the simple design may be found riaatteista artikkelin Ein Produktintegraph. attractive where a low-cost but relatively Suomeksi siitä käytettiin nimeä tulointegra- low-precision device is required.”70 Van- fi. Julkaisun mukaan laitteisto soveltui mo- nevar Bush oli esitellyt yhteistyössä ke- nenlaiseen laskukäyttöön, joista tarkimmin hittämänsä laskijan ”Product Intergraph” Laurila mainitsi lujuusopin erikoiskysymys- 1920-luvun lopulla.71 ten ratkomisen ja värähtelyilmiön yksinker- Taistelujen vyöryessä lähemmäs sodan taistetun tarkastelun.66 loppuvaiheessa Laurilan tehtaalla ryhdyttiin Pentti Laasosen mukaan tulointegra- keksimään teknisiä ratkaisuja panssarintor- fi edisti merkittävästi flutter-ilmiön tutki- juntaan: ”Niin syntyi pääosin puusta tehty ja muksessa tarvittujen työläiden laskelmien pienellä sähkömoottorilla varustettu siima- suorittamista muuntamalla sen lähinnä ohjattu, maata pitkin ryömivä panssarimii- rutiinityöksi.67 Laurilan laskinkoje palveli na.”72 Toisen tulkinnan mukaan tela-ajoneu- siten Myrsky-hävittäjän rakenteiden kor- von tarkoitus oli viedä kasapanos vihollisen jaamisessa vuonna 1944. Myrskyn sotilaal- asemaan. Liikkuvalla puulaatikolla ehdittiin linen merkitys jäi tosin varsin vähäiseksi.68 kiusoitella (tehtaan johtaja oli 30-vuotias) Nimenomaan Laasosen matemaattisia tut- vain siivoojarouvaa tehtaan pihalla, sillä kimustuloksia siipivärähtelyn paremmaksi puolustusvoimien lupakäytäntöjen vuok- hallinnaksi pidettiin merkittävinä ja ne on si tuhovälineen sarjavalmistusta ei ehditty muistettu.69 aloittaa ennen aselevon tekoa.73 Seuraavaksi Sodan jälkeen tieto Laurilan laskinpöy- palataan viimeisen kokonaisen sotavuoden dästä levisi kuitenkin nopeasti maailmalle 1944 alkuun. esimerkiksi mainintana uudessa amerikka- laisessa Mathematics of Computation aikakaus- kirjassa, jossa se pääsi uusimpien suurlas- kimien joukkoon. Tekijänsä tavoittelema Tulointegrafin avulla pöydän kaksi käyttäjää piirsi integraalikäyriä. Kuva: Laurila 1945a, 8.

29 Tekniikan Waiheita 1/15

Saksalaiset, suomalaiset ja kunnostetut sotasaalismittarit täplittivät sopuisasti esimerkiksi Pyör- remyrskyn ohjaamoa. Laitteiden sijoittelu muistuttaa Myrskyn ohjaamoa. Myrskyn mittareista ks. Raunio 2002, 47. Kuva: Raunio 2007, 124.

Teollisuus ja fysiikka: uusi professuuri uudistussuunnitelmia korkeakoulun fysiikan tutkimuksen vahvistamisessa ja laajen- Samaan aikaan kun Laurilan kaukokompas- tamisessa.74 sikeksintöä patentoitiin ja kaupallistettiin, Konkari Brotherus houkutteli Laurilan keksijä itse tuli yllättäen pohjustaneeksi puhumaan teknillisen ja teollisuusfysiikan tulevan sodanjälkeisen työuransa. Vuo- puolesta julkisesti. Laurila ajatteli varmaan den 1944 alkuun mennessä tiedot Lauri- ensisijaisesti auttavansa Helsingin yliopistoa lan saavutuksista lentokonetehtaalla olivat tai/ja Teknillisen korkeakoulun opetusta ehtineet levitä. Julkaisujen perusteella on työnantajansa ja hienomekaniikan tulevai- helppo arvioida, että Laurila pantiin merkil- suuden kannalta suotuisaan suuntaan. Hän le. Asiantuntijapiireissä kiiri sana nuoresta edusti teollisuutta ja tuki korkeakouluope- fyysikosta, joka oli pannut tuulemaan len- tuksen kehittämistä, kuten hän tuki muita- tokonetehtaan hienomekaanisella osastolla. kin alaansa edistäviä hankkeita. TKK:n fysiikan professori Hjalmar Brothe- Voi vaikuttaa onnekkaalta sattumalta, rus, joka oli toiminut TKK:n rehtorina vuo- että Laurilan esitelmän otsikkoon sisältyi sina 1937–1940, tunnisti Laurilassa henki- vasta seuraavana vuonna perustettavan tek- lön, joka voisi toteuttaa hänen alustamiaan nillisen fysiikan oppiaineen nimi. Tätä yh-

30 Tekniikan Waiheita 1/15

teensattumaa oli kädestä pitäen auttamassa na mutta myös laajennuksena taloudellisen professori Brotherus, joka parhaillaan ajoi itsenäisyyden pyrkimyksille, joita nuoressa tuollaisen opintosuunnan perustamista kor- valtiossa oli toteutettu 1920- ja 1930-luvuil- keakouluunsa. Paljon myöhemmin Lauri- la.78 Kotimaiset insinöörit saivat esitelmän la tarinoi teknillisen fysiikan esihistoriasta eteensä Teknillisessä Aikakauslehdessä. monta kertaa, välillä jättäen tiettyjä yksityis- Laurilan esitelmästä helmikuussa 1944 kohtia pois, joskus niitä lisäten. Tiettävästi sukeutui Suomalaisten teknikkojen seuran vain kerran Laurila avasi tarkemmin, kuinka kokouksessa keskustelu, jossa ehdotettiin Brotherus käytti Laurilaa tämän aavistamat- että Teknilliseen korkeakouluun tulisi saada ta välikappaleena uuden oppiaineen perus- pätevä mies opettamaan teollisuusfysiik- teluissa. Laurila kuvasi fyysikkokillalle, eli kaa. Laurila linjasi ensin esitelmässä, että oman alansa opiskelijoille, edellä mainitun teknillistä fysiikkaa tulisi opettaa Helsingin vuoden 1944 esitelmänsä ja siitä julkaistun yliopistossa, mutta muokkasi keskustelussa artikkelin lähtökohtia: ”hän sai minut pitä- kantaansa siten, että opetus voisi olla osaksi mään STS:n kokouksessa esitelmän, jonka TKK:lla ja sitä voitaisiin täydentää yliopis- nimikin oli hänen antamansa: ’Fyysikot, tolla. Kokous päätti lähettää esitelmän ja teollisuus ja teknillinen fysiikka.’”75 Näiden keskustelun tiedoksi ja harkittavaksi Teknil- rivien kanssa samoihin aikoihin julkaistuissa lisen korkeakoulun neuvottelukunnalle.79 muistelmissaan Laurila mainitsi saman Seuraavaksi Laurila osoitti sanomansa esitelmän ja pohti sen vaikutusta, muttei talouspäättäjille kirjoittamalla Talouselämään. valottanut Brotheruksen ohjaavaa roolia.76 Hän arvioi, että tiede on osoittanut tehonsa Laurila esitelmä fysiikasta teollisuudes- kautta maailman osallistumalla kansakun- sa ja teollisuusfysiikasta talvella 1944 on en- tien sotaponnistuksiin ja nyt oli aika miettiä simmäinen julkaisu, jossa hän kiinnitti huo- tulevaisuutta näiden oppien pohjalta: ”Oli- miota tekniikan tutkimuksen edellytyksiin ja si kuitenkin rauhankin aikana syytä koettaa pyrki kehittämään niitä. Esitelmässä Laurila saada tiede työskentelemään teknillisen tut- painotti fysiikan merkitystä teollisuuden kimuksen hyväksi niissä rajoissa kuin se on palveluksessa ja teollisuuden suorituskyvyn mahdollista ilman, että vaarannetaan tieteen nostamisessa. Vaikka Suomessa ei vielä juu- omaa tulevaisuutta.”80 Laurilan mukaan tie- ri ollut tutkimukseen perustuvaa ”fysikaalis- teen omaehtoisuutta (vapautta) ei siis saanut mittausteknillistä” teollisuutta, Laurila piti unohtaa, vaan se muistaen ryhtyä kasvatta- sen tarvetta ilmeisenä, koska siinä raaka-ai- maan erikoistunutta henkilökuntaa teknil- neet eivät näytelleet huomattavaa osaa vaan listä tutkimustyötä varten. Tämä koulutus ”yksinomaan ammattitaito”. Alalla oli sel- on velvollisuus yhtä hyvin yliopistoille kuin vä tulevaisuus edessään, koska sen teollisia Teknilliselle korkeakoululle. Kemistit toimi- tuotteita tuotiin jo ennen sotaa kotimaahan vat jo näin ja heitä ponnisteli teollisuuden kymmenien miljoonien edestä vuosittain. laboratorioissa tutkimustehtävissä. Sama Tarvittiin tutkijakoulutusta ja irtautumista kehitys oli ulotettava muihin, erityisesti fyy- entisistä kaavoista, jotta kehitys ”meilläkin” sikoihin ja matemaatikoihin tekniikan tar- johtaisi fyysikoiden käyttöön teollisuuden peita ajatellen. Laurila vaati korkeakoulujen erikoistehtävissä. Tätä muutosta hän näki ja teollisuuspiirien yhteistoimintaa teknilli- puheenvuorossaan tarpeelliseksi ”tietoisesti sen tutkijakoulutuksen ripeään suunnitte- ohjata ja kiihdyttää”.77 Kokonaisuudessaan luun.81 Laurila argumentoi tärkeäksi tavoitteeksi ra- Tällaista yhteistoimintaa koordinoi Hel- kentaa Suomesta myös teollisesti itsenäinen singissä vuonna 1944 Hjalmar Brotherus, valtio. Tavoite näyttäytyy luontevana jatko- sillä Laurila työskenteli pääasiassa lento-

31 Tekniikan Waiheita 1/15

konetehtaalla Tampereen lähellä. Yleistäen herus soitti hänelle hakuajan lopulla ja kiuk- voidaan sanoa, että teknillisen fysiikan pro- kuisena komensi ilmoittautumaan hakijaksi, fessuurin sai aikaan sodanaikainen valtion minkä Laurila sitten teki.83 Hän ei uskonut sotaponnisteluihin liittyvän teollisuuden pärjäävänsä vertailussa kilpailijalleen.84 Sel- sekä korkeakoulumaailman vuorovaikutus, västi häntä kuitenkin kiinnosti akateeminen joka muuallakin maailmassa uudisti tiedettä työskentely ja hän julkaisi tieteellisiä(kin) ja korkeinta koulutusta. Tässä on kuitenkin artikkeleita pitääkseen tämän uravaihtoeh- vaara sortua suureellisuuteen, koska lopulta don avoinna. Raunio arvelee, että lentoko- asia eteni harvojen yksilöjen – kuten Lauri- netehtaan johdon varovaisuus instrument- la ja Brotherus – keskusteluin, yhteyksin ja tituotannon kehittämisessä ei miellyttänyt taidoin. Laurilaa ja että hän lähti sen takia TKK:lle Seuraavana vuonna 1945 Laurilakin ta- ensimmäiseksi teknillisen fysiikan professo- kuulla yllättyi siitä, miten nopeasti uusi virka riksi.85 Säilyneet perhekirjeet 1940-luvulta perustettiin ja kuinka mutkattomasti hänet eivät tarjoa muuta selvennystä työpaikan valittiin professuuriin. Viran toinen hakija, vaihtoon, kuin että Laurilan vaimo Kerttuli kauppa- ja teollisuusministeriön ammatti- os. Leiwo ei erityisesti Helsinkiin kaivannut. kasvatusosaston päällikkö, tohtori Aarno Ajankohdalle tyypillisesti perhe-elämä eteni Niini peruutti hakemuksensa.82 Niinpä Lau- miehen työuran mukaan. On paljon mah- rila päätyi loppuvuonna 1945 pikavauhtia dollista, että Laurila tavoitteli vapaampia TKK:n professoriksi 32-vuotiaana, toki käsiä tutkia ja opettaa. ikäisekseen erityisen ansioituneena tutki- jana. Laurilan työ ja näytöt lentokonetehtaalla antoivat tälle siirtymiselle tarvittavan vauhdin, Brotherus huolehti lopusta. Toisin Rauhanaikaiseen valmistukseen sanoen lentokonetehtaalla ei tuotettu pel- kästään tulevia professoreja, kuten kirjalli- Välirauhan solmimisen aikaan syyskuussa suudessa on toistettu, vaan lisäksi autettiin 1944 Laurilan johtaman hienomekaanisen perustamaan ainakin yksi professuuri. tehtaan henkilömäärä oli suurimmillaan, Sinänsä lienee jopa tavallista, että uuden luku ylsi 154. Rauhanteon jälkeen ammat- alan harvat ’asiantuntijat’ tai sellaisiksi toi- timiehiä palasi siviilitöihinsä. Henkilöstön votut sekä osallistuvat tulevaisuuden alansa kokonaismäärä oli 114 vuoden 1945 lopus- koulutuksen perustamiseen ja sitten hakevat sa. Näistä 17 suunnitteli ja 24 työskenteli kyseisiin tehtäviin ja että myöhemmin näitä laboratoriossa.86 On hyvä muistaa, että Lau- valintoja muistellaan hieman kaarrellen ja rilan tulevaisuudesta professorina ei ollut kaunistellen. Laurilan kohdalla tämän pro- vielä mitään tietoa syksyllä 1944. Virka vas- sessin tarkastelu kertoo paitsi lentokone- ta perustettiin tammikuussa 1945.87 Laurila tehtaan ja korkeakoulumaailman suhteista kohtasi jälleen uuden haasteen, rauhanajan sekä näiden vaikutuksesta tekniikan koulu- valmistustoiminnan aloittamisen. tuksen uudistajana, niin muistuttaa myös, Rauhan tultua puolustusvoimat peruutti että ilman oikeaa ajoitusta ja ilmeistä hen- kaikki tilauksensa lentokonetehtaalta, joten kilökemiaa Laurilan ura olisi voinut muo tehtaan työntekijät ja asiantuntijat tarvitsi- dostua tyystin toisenlaiseksi. vat muuta tekemistä. Samanaikaisesti koko Muistelmiensa mukaan Laurila ajatteli suurtehdas muunnettiin ripeästi valtavaksi ensin olla hakematta uutta virkaa, koska työt korjaus-, suunnittelu- ja konepajaksi, joka lentokonetehtaalla olivat kiinnostavia ja ete- pystyi kohta vastaamaan sotakorvausteh- nivät lupaavasti. Tilanne muuttui, kun Brot- tävien kirjoon.88 Aloitteellinen ja vaativaan

32 Tekniikan Waiheita 1/15

valmistukseen pyrkinyt Laurila teki laajan Kuten TKK:n professori Brotheruksen opintomatkan puunjalostusteollisuuden aloitetta, Laurila vauhditti samaan aikaan laitoksiin nähdäkseen, millaisia instrument- lentokonetehdasta tukevien teollisuusyritys teja niissä tarvittiin. Tutkijan silmät varten kehitystä. Laurilan asiantuntemus mag- masti avautuivat, kun esimerkiksi kokenut neettielimistä ja muista aiheista toi tiedus- insinööri paljasti, että hankittua mittaussys- teluja teollisuuden edustajilta, suunnitelmia teemiä käytettiin sen tuottamien lukemien tarkastettavaksi ja tilauksia mittareita val- sijasta lähinnä tehtaan yleistilanteen tarkkai- mistavilta yrityksiltä.92 Laurila sai aikaan, että luun: kunhan tulospaperi tuli johtajan pöy- hienomekaanisten työpajojen alihankintana dälle säännöllisesti, kaikki oli kunnossa.89 Tampereella aloitettiin uudenaikaisten kes- Automaattisäätöä ja mittareita ei vielä tomagneettien kotimainen valmistus.93 juurikaan käytetty, mutta Laurila uskoi nii- Toisaalta Laurilan tehdas tuotti monia den tulevaisuudessa osoittautuvan välttä- teollisuuden ja korkeakoulujen laboratori- mättömiksi. Vuonna 1945 Laurilan tehtaan oihin sopivia artikkeleita, kuten hän kertoi tuotantokohteiksi otettiin ”teollisuuden uuden teknillisen fysiikan perustamista val- käytönvalvonta- ja mittalaitteet sekä osaksi mistelevalle professori Brotherukselle, joka myös säätäjät”. Näitä mittareita valmistet- oli lähdössä Ruotsiin ostoksille. Näitä olivat tiin muun muassa sotakorvaustoimituksiin vaikkapa tyhjiöpumput, joita tehtiin erityi- kuuluviin tehdaslaitoksiin teollisuuspro- sesti Oy Airam Ab:tä varten.94 Esimerkiksi sessien valvontaan. Ylipäänsä kysyntä oli tämä jo aiemmin syntynyt Airam-yhteys jat- jo osoittanut, Laurila arvioi, että tehdas kui ja lujittui Laurilan pian vaihtaessa työ- saattoi tällä toimintalinjalla menestyä tule- paikkaa. vaisuudessakin.90 Tuotannon taloudellinen Siviilituotantoon siirtynyt Laurilan alai- kannattavuus näyttäytyi Laurilalle itsestään nen työpaja valmisti vuonna 1945 esimer- selvältä tavoitteelta. kiksi 500 verenpainemittaria, 5000 ham- Sotakorvaustehtävät aiheuttivat mo- maspyörää, kaksi Mata hari -laitteistoa, nituisia vaikeuksia, vaikka itse tarvittavat 2000 voltti- ja ampeerimittaria sekä korjasi mittalaitteet osoittautuivat yksinkertaisem- 520 sekalaista mittaria. Vuonna 1946 hieno- miksi valmistaa kuin itse suunnitellut len- mekaaninen tehdas tuotti 43 eri nimikettä, tokoneiden tarkkailuinstrumentit. Ulko- joista monet olivat uusia, kuten aiemmin maisten yhteyksien puute johti kuitenkin kuvatut laivakompassit. Kaukolämpömitta- pakkoon tehdä kaikki itse. Materiaaleista, reille esimerkiksi annettiin tuotenimet Tem- työstökoneista ja varsinkin ajasta oli puu- pex ja Pyrtex.95 tetta, sillä Sotakorvausteollisuuden valtuu- Tehtaan luova johtaja Laurila teki kui- skunnan toimituksilla oli tiukat määräajat. tenkin lähtöä. Kuten mainittu, samana Peltomo kuvaili: ”Pioneerihengessä ra- vuonna hänen patenttihakemuksensa pe- tkottiin kiireellisiä ongelmia usein läpi yön, ruutettiin, ja pian Laurilan seuraaja muutti erikoisesti maisteri Attila oli ’yöeläjä’, joka tuotekehitystä ja valmistusta vähemmän kävi sitä pirteämmäksi mitä pitemmälle yö kunnianhimoiseksi. Tuotanto-ohjelmaan kului. Ins. [Mikael] Platan oli rauhallinen otettiin seinäkelloja, ilmapuntareita ja löy- ja harvapuheinen, ins. [Osmo] Huhtamo lymittareita. Niinpä kriisiaikana pohjustettu temperamentikas ja puhelias, mutta luon- Valmetin instrumenttiteollisuus sai alkun- ne-erot eivät työtä haitanneet, koska toht. sa vasta viivästysten jälkeen 1950-luvulla. Laurilalla oli aihetta huomauttaa: -- Kom- Laurilan mukaan näiden vuosien myötä hu- pensointi näkyy olevan sopiva, koska yhteis kattiin heti sodan jälkeen hankittu ajallinen työ sujuu!”91 etulyöntiasema erityisesti pneumaattisten

33 Tekniikan Waiheita 1/15

säätölaitteiden kansainvälisillä markkinoilla. pahtuneita ammatillisia rajanylityksiä po- Veijo Hietala oli saanut Laurilan antaman sitiivisena asiana. Rintamatehtävistä ko- kehittelyvapauden turvin valmiiksi pneu- mennettiin teollisuuteen eri alojen ihmisiä, maattisen säätäjän prototyypin, joka jäi kui- ammattikuntarajoja rikkoen: ”Esimerkiksi tenkin toistaiseksi hyllylle.96 Lentokonetehtaan yli kuudestakymmenestä Työn ulkopuolellakin oli vilskettä. Lau- insinöörintehtäviä hoitavasta miehestä rilat osallistuivat kutsuille ja elivät Tampe- – joukossa pari naistakin – vain puolisen- reella mahdollisuuksien mukaan sosiaalista tusinaa oli koneenrakentajia, muut olivat elämää, mikä toi vaimolle samalla paineita rakennus- ja sähköinsinöörejä, puunjalos itse järjestää juhlia tarjoiluineen. Kun Lau- tajia, kemistejä tai yliopistossa opiskelleita rila sodan jälkeen oli tutustunut Ruotsin maistereita. Lopputulos tuskin kuitenkaan matkalla insinööri Sten Therneliukseen, oli huono. Se mitä peruskoulutuksen vie- hän kutsui tämän tehdaskäynnillä luokseen raslinjaisuudesta oli haittaa korvautui muo- saunaan ja päivälliselle, joista Kerttulin tuli dostuneen insinöörikunnan ammattitaidol- vastata. Pariskunta valmistautui myös puhu- lisella monipuolisuudella.”101 Heti sodan malla ruotsia keskenään: ”hänestä voi sitten jälkeen suuri osa näistä vaihtoi työpaikkaa olla taas Erkille hyötyä Ruotsissa.”97 ja ratkoi pian vaativia sotakorvaustehtäviä Lentokonetehtaalla alkoi sotavuosina esimerkiksi metalliteollisuudessa.102 musiikki- ja oopperaharrastus, jossa Lauri- la musisoi mukana: ”Erkki on parhaillaan orkesterin harjoituksissa, tehtaan ooppera kun esittää tässä viikon päästä Carmenin. He jo viime keväänä esittivät Marthan aika Johtopäätökset: Suuntaviivoja hyvällä menestyksellä.”98 Musiikin harrastus tulevaisuuteen punoi osaltaan Laurilan laaja-alaista kontak- tiverkostoa alkaen 1930-luvun alun Hämä- Akateemikko Pekka Jauho on painottanut, läis-osakunnan soittajista. että tulevien tekniikan opettajien kosketus Aloittaessaan professorina vuonna 1946 aikansa huipputekniikkaan sodanajan Len- Laurila vei Tampereelta monenlaisia vaikut- tokonetehtaalla tarjosi tärkeitä kokemuksia teita pääkaupunkiin. Yksi hänen ensimmäi- myöhemmälle kehitykselle. Usea historian- sistä kurssisuunnitelmistaan oli nimeltään tutkija on päätynyt samansuuntaiseen tul- ”tutkimustyön systematiikka”. Tämänta- kintaan.103 Toisaalta on arveltu, että uskon paista opetusta oli ideoinut Tampereen tek- puute kotimaisiin tutkijoihin johti siihen, nillinen seura, johon Laurila kuului, ja kurssi että Suomessa ei muiden maiden tavoin soveltui hänestä laajemminkin TKK:n opis- ehdotettu ”ihmeaseen” rakentamista.104 kelijoille.99 Jatkona lentokonetehtaan työs- Hienomekaaninen osasto oli ensimmäinen kentelylle Laurilasta kehkeytyi pian keskei- Laurilan vauhtiin saama innovatiivinen kek- nen hahmo mittareiden teorian ja käytön eli sintö- ja työpaja mutta ei suinkaan viimei- säätöteknillisellä alalla, sillä hän ryhtyi osana nen. teknillistä fysiikkaa opettamaan sen saloja Erkki Laurila ahkeroi lentokonetehtaal- ensimmäisenä Suomessa.100 la vajaa neljä vuotta (1942–1946). Sota-aika Myöhemmin jo Suomen Akatemian ja rauhaan siirtyminen oli monin tavoin jäsenenä Laurila osallistui Valtion lento- poikkeuksellista ja samalla kiivasta uuden konetehtaan historiallisen merkityksen luomisen vaihetta kotimaisessa teollisuu- muovaamiseen. Laurila tulkitsi esimerkiksi dessa ja ylipäänsä tieteellisessä tutkimukses- sodanajan Valtion lentokonetehtaalla ta- sa. Vuonna 1946 hän työskenteli jo aktiivi-

34 Tekniikan Waiheita 1/15

sesti uuden teknillisen fysiikan opetuksen aikaan. Vuodesta 1942 Laurilan käskettiin hyväksi. Valtion lentokonetehtaan ajalla oli pyrkiä teknisen tutkimus- ja kehitystyön suuri ohjaava vaikutus Laurilaan, voi jopa voimin kansalliseen omavaraisuuteen tai sanoa koko elämänuraa muovaava. Poikke- tutkimustermein ns. erillissotaan Saksaan usajan hyvän onnen valinta ja komennus vei nähden. Hienomekaanisen tehtaan johtaja hänet lentokonetehtaalle, jossa hän kasvoi komennettiin lisäksi kehittämään kansalli- keskeiseen asemaan uudella ammattialueel- nen näkökulma alansa asioihin. Uutta osaa- la. Laurila harmitteli joskus myöhemmin, mista perusteltiin alkaen huoltovarmuudes- ettei hänen tutkijakoulutukseensa sisälty- ta aina tulevan vientiteollisuuden tarpeisiin. nyt ulkomailla opiskelua, mutta nykyisten, Yhdessä muiden uudistajien kanssa Laurila 2010-luvun akateemisten ideaalien mukaan näytti, että ”meilläkin” osattiin huipputek- ajatellen tästä Tampereella vietetystä ajasta niikkaa. Teknologisen nationalismin ohella tuli hänen post doc -vaiheensa, joka on- ja turvin hän kohensi suomalaisten ammat- nistui aivan yli odotusten. Samalla on hyvä tilaisten teknologista itseluottamusta.106 huomata, että Laurilan tekninen tutkimus- Kaiken kaikkiaan sota muutti ja ja kehitystyö tehtaalla kiinnittyi kansainvä- vauhditti monenlaista kehitystä sekä lisesti moneen suuntaan, venäläisistä inst- Laurilan uraa – eikä varmasti vähiten rumenteista saksalaisiin laitetoimittajiin, Laurilan lentokonetehtaalla hankkimien amerikkalaiseen verrokkikeksintöön sekä ammatti- ja ystävyyssuhteiden ansiosta. sveitsiläisiin ja ruotsalaisiin asiakkaina. Kaikkein tärkein anti oli tehtaan sosiaalinen Keksijänä Laurila ei edustanut ih- merkitys tutkijoiden yhdistäjänä ja measetta tavoitellutta tyyppiä vaan monta verkoston luojana. Kokemustensa johdosta astetta käytännöllisempää visionääriä, joka tutkijajoukko jakoi vakaumuksen tekniikan kasvoi suureen rooliin tehtaan johtamis- tutkimuksen tärkeydestä kotimaalleen ja ja luomistyössä. Laurilaa kannattaa verra- sen itsenäisyydelle, jota käsitystä he sitten ta vaikka Alvar Wilskaan, joka oli ehtinyt rauhan tultua hajaannuttuaan levittivät tutkimusurallaan Laurilaa pidemmälle jo edelleen – ei vähiten TKK:lle, josta usea ennen sotaa ja jolla oli enemmän vapauk- tehtaan tutkija-johtaja sai professuurin sia sodanajan tehtävissä. Wilska oli sodan- seuraavina vuosina. Vaikka yhteistyön jatkoa kin aikana selvästi yksilötutkija ja kiinteästi on mahdoton seurata tämän artikkelin mukana keksintöjensä kaupallistamisessa,105 pituudessa, Laurilan tutkimus- ja keksijän kun taas Laurilaa lentokonetehtaalla voi uran jatkolle nämä henkilöt osoittautuivat luonnehtia jonkinlaiseksi tutkivaksi tutki- korvaamattoman arvokkaiksi.107 mus- ja yleisjohtajaksi, joka suuntasi mie- Jatkossa toisten keskeisten henkilöiden lenkiintonsa sota/teollisuuden ja -tekniikan kautta tarkastelu tai ryhmäbiografiaan no- päivänpolttavien tarpeiden mukaan. Roo- jautuva lähestymistapa syventäisi entises- linsa vaatimuksista hän jätti keksintöjensä tään tietämystä tästä tai muista suomalaisen kaupallistamisen pääosin työnantajansa or- teknisen tutkimus- ja kehitystoiminnan al- ganisaation tehtäväksi. Tiedelähtöisemmän kujuurista.108 Laurila tuki esimerkiksi Veijo tutkimuksen aika saattoi jatkua Laurilan Hietalaa, joka teki elämäntyönsä instru- osalta kunnolla sodan jälkeen. Lisäksi hän menttituotannon kehittäjänä Valmetilla. omaksui roolin laajemman toimintaympä- Hän johti vuonna 1973 itsenäistynyttä Val- ristön muokkaajana ja uudistajana. met Oy Instrumenttitehdasta, joka toimi Vaikka Laurilan tehdas kasvoi kriisiajan sittemmin nimellä Metso Automation Oy. olosuhteissa, jotka leimasivat sen keksintö- Sen nykyinen perillinen on jälleensyntyneen jä, sen johtaja tähtäsi myös tulevaan rauhan Valmetin prosessiautomaatioyksikkö.109

35 Tekniikan Waiheita 1/15

Valtion lentokonetehtaan hienome- laallinen merkitys oli lentokonemittareiden kaanisen osaston tarkastelu Erkki Laurilan korjaamisella ja rakentamisella, sellaisella kautta tarjoaa monia lisäyksiä ja tarken- arkisella tarkkuustyöllä, jota yllä on kuvattu nuksia aiempaan tutkimukseen. Näitä ovat vain vähän. Yhtä ja toista uutta ja tärkeää uudet tiedot lähes täysin unohtuneesta kau- tutkijat kuitenkin pystyivät tekemään Suo- kokompassikeksinnöstä ja ponnisteluista messakin ja jälkikäteen saattaa arvioida, että sen kaupallistamiseksi myymällä keksintö merkittävimmät vaikutukset ilmaantuivat ulkomaille, tarkennukset muista Laurilan tai opit saatiin toteutettua pitkällä viiveellä. johtaman hienomekaanisen tehtaan keksin- Tutkin tätä jatkumoa osana Erkki Laurilas- nöistä ja kehitysprojekteista lentokoneiden ta tekeillä olevaa elämäkertaa. Teknillisen kehittämisen apuna, ja tiedot julkisesta vai- fysiikan professuuri voidaan nähdä jonkin- kuttamisesta sekä tulosten sodanjälkeisestä laisena uudenaikaisen, sodanjälkeisen ajan levittämisestä. Samalla tarkastelu kertoo teknologiapolitiikan varhaisena välähdykse- tiedemiesten ja teollisuuden sodanaikaises- nä, jota seurasi pitkähkö uudistuksille jähm- ta vuorovaikutuksesta Teknillisen korkea- eämpi aikakausi. Valtion lentokonetehtaan koulun uuden oppialan, teknillisen fysiikan kokemusten jälkeen Erkki Laurila – useine perustelutyössä ja nopeassa käynnistämises- kohtalo- ja työtovereineen – ymmärsi sekä sä. Laurilan korostama tekniikan anti tieteel- tieteellisen että teollisuuden tutkimuksen le ja tutkimustyölle ilmeni kouriintuntuvas- arvon. Kotimaisen teknisen tutkimuksen ti, kun Pentti Laasosen flutter-tutkimukset tason nostamisesta laajalla rintamalla muo- edistyivät Laurilan suunnitteleman analogia- dostui hänen tiedepoliittinen elämänteh- koneen avulla. tävänsä. Yhdessä muiden kanssa hän sai Henkilöhistoriallinen menetelmä ja sen 1960-luvulla tilaisuuksia suunnitella Suo- mukaiset, aiemmin huomiotta jääneet läh- melle nykyisenkaltaisen tiede- ja teknolo- teet toimivat myös lähdekriittisenä muis- giapolitiikan suuntaviivat.111 Laurilan työtä tutuksena siitä, että Laurila ja kumppanit jatkoivat kollegat ja lukuisat oppilaat. muistelivat myöhemmin eritoten koettuja Petri Paju on FT ja kulttuurihistorian tutkija Turun onnistumisia eivätkä niinkään epäselvästi yliopistossa. Hän valmistelee Erkki Laurilan päättyneitä tai vaikeana sota-aikana varsin elämäkertaa. Tutkimushanketta ovat rahoittaneet Niilo Helanderin säätiö, Alfred Kordelinin säätiö ja rajallisesti onnistuneita keksintö- ja inno- Suomen Kulttuurirahasto. vaatiohankkeita. Tästä syystä arkistolähteet Tämä artikkeli on vertaisarvioitu. Tekniikan Wai- tarjoavat muistitietoa paljon luotettavam- heita kiittää arvioijia arvokkaista kommenteista. man kokonaiskuvan toiminnasta. Keksi- Kiitos kommenteista Anu-Hanna Anttilan ja aiem- mistyön tarkastelussa kannattaa hyödyntää min Paavo Oinosen ohjaamalle Populaarikulttuurin myös menestymättömät patenttihakemuk- ja mediateknologian tutkimusryhmälle sekä avusta Kirsti Lukalle Patentti- ja rekisterihallituksesta, set, sillä yhdessä muun aineiston kanssa ne Veijo Kauppiselle ja Maarit Leskelä-Kärjelle. kertovat osaltaan aktiivisuudesta ja poikke- usaikanakin korkeasta tavoitetasosta sekä,110 kuten Laurilan kaukokompassin Sveitsissä 1 Rissanen 1966; Hietala 2006, 22–29; Nykänen 2013, saama patentti osoitti, kansallisista eroista 76. patenttipäätöksissä. 2 Kaataja 2006, 245–249; Koivuniemi 2013, 80. 3 Suurissa maissa valtionjohdon antamat Raunio 2007; 2011; Lind & Antila 2013. 4 Nykänen 1994; Michelsen 2000; Kaataja 2006; Paju tehtävät sekä rahoitus tieteelle ja tutkijoille 2006; 2008. muutti sodan kulkua, mutta Suomessa täl- 5 Ks. esim. Hakosalo, Jalagin, Junila & Kurvinen 2014; laisesta vaikutuksesta ei voi puhua. Hieno- Miettinen, Lehenkari, Hasu & Hyvönen 1999. mekaanisen tehtaan suorin ja suurin soti- 6 Laurila 1982a, 60.

36 Tekniikan Waiheita 1/15

7 Laurila 1986, 142–143. 37 Ks. Raunio 2011, 68. 8 Laurila 1940; 1982a, passim; Kaarninen 2006, 38 PRH:n Patenttidiaari 1944, KA. passim. 39 Päiväämätön käsikirjoitus, Laurilan kokoelma, KA; 9 Laurila 1982a, 60–61. Laurila 1945b, 12. 10 Laurila 1982a, 60–63; Raunio 2007, 124. 40 Patenttihakemus 26.2.1944. Hakija Valtion lento- 11 Laurila 1982a, 59–61; Raunio 2007, 34, 125. konetehdas. Keksijä ”tohtori E. Laurila.” ”Kaukokom- passi.” Peruutettu. PRH:n patenttihakemuskortisto. 12 Raunio 2002, 18–19; Kaataja 2006, 434. 41 Raunio 2007, 127. 13 Peltomo 1968, 20. 42 Verkosta löytyy tietoja opaskirjasesta ”Operation 14 Laurila 1982a, 61–62. of the Gyro Flux Gate Compass System”. Eclipse- 15 Laurila 1982a, 60–63. Pioneer Division, Bendix Aviation Corp., U.S.A. 1943. 16 Rissanen 1966, 150; Kaataja 2006, 435. 43 Laurila 1945b, 11–12, 15. 17 Laurila 1993, 29–30. 44 Kaukokompassin rakenne ja toiminta, 1. Päiväämä- 18 Laurila 1982a, 62. Ks. myös Nykänen 1994, 52. tön käsikirjoitus, Laurilan kokoelma, KA. 19 Laurila 1982a, 62. 45 Esittelyvihko: Valtion lentokonetehdas. VL-Fjärr- 20 Peltomo 1968, 20. kompass. OMA; Laurila 1945b, 12, 15. 46 21 Raunio 2007, 125–127. Jaakko Hallama Peravia AG:lle, Bern 5.7.1945. OMA; CH241227. Fernmessaggregat, das einen Mutter- 22 Raunio 2011, 68. kompass und mindestens einen Tochterkompass 23 Raunio 2007, 125. Lainaus on allekirjoittamat- aufweist. Hakija Valtion lentokonetehdas. Haettu tomasta muistiosta Valtion lentokonetehtaan 10.8.1944. Myönnetty 28.2.1946. arkistossa. 47 Peravia AG Finnische Gesandtschaft:lle, Bern 24 Ote Suomen Akatemian nimikirjasta, akateemikko 5.7.1944. OMA. Erkki Laurila. Oikeaksi todistettu 31.12.1965. Laurilan 48 Kenraaliluutn. Leonard Grandell, Puolustuslai- arkisto, KA. toksen tehtaiden keskuskonttori, attaché [Jaakko] 25 ”Pöytäkirjoja.” Teknillinen aikakauslehti, vsk. 32, Hallama, Suomen lähetystö, Bern, Schweiz, Helsinki 12/1942, 315–316; Laurila 1943a; Laurila 1943b. 17.4.1945. OMA. 26 Kerttuli Laurilan kirjeitä äidilleen Anna Leiwolle 49 Jaakko Hallama Peravia AG:lle, 3.7.1945; Jaakko vuosina 1942–1943. Maarit Leskelä-Kärjen arkisto. Hallama Peravia AG:lle, Bern 3.9.1945; Peravia AG 27 Rissanen 1966, 150. Finnische Gesandtschaftille, Bern 28.9.1945.OMA. 50 28 Patenttihakemus 26.2.1944. ”Kaukokompassi.” Kek- Niukka sähke antaa ymmärtää, että yksi kompassi sijä ”tohtori E. Laurila”. Hakija Valtion lentokoneteh- tuotiin Sveitsiin jo kesällä 1944. Näse: Salasähke das. Peruutettu. PRH:n patenttihakemuskortisto; UM:lle 17.7.1944. OMA. Patentti 21270. ”Laite nopeusmittareissa.” Haettu 51 Raunio 2007, 155. 28.4.1944. Myönnetty 10.5.1946. Keksijä Martti Antero 52 Raunio 2013, 67. Palkonen. Hakija Valtion Lentokonetehdas. 53 Raunio 2011, 68–69. Kaukokompassista mahdolli- 29 Laurila 1982a, 66–67. Ks. Juhola 2004, 70–72. sesti saadut rahat menivät todennäköisesti saman- 30 Raunio 2007, 155; 2013. Vrt. Juhola 2004, 70–72. tapaisiin tarkoituksiin. Ks. myös Nykänen 1994, 52. 54 Esittelyvihko: Valtion lentokonetehdas. VL-Fern- 31 Rissanen 1966, 150, 163; Raunio 2007, 125. kompassanlage. OMA. 32 Rissanen 1966, 150, 163; Raunio 2007, 125, 127. 55 ”Hienomekaanisen teollisuutemme tuotteita.” Te- 33 Tikkanen 1983, 7–8; Raunio 2007, 148; Kaataja 2010, hostaja 7/1946, 198. Kaukohyrräkompassin valokuva 158–161. on sama kuin Laurilan julkaisussa 1945b. 56 34 Vrt. Kaataja 2010, 153. Hienomekaaninen teollisuus ry. Kokouskutsu n:o 3/46. Laurilan kokoelma, KA. 35 Laurila 1943b, 440. 57 Suomen insinöörejä ja arkkitehtejä 1948. STS:n ja 36 Patenttihakemus 23.5.1944. Keksijä Erkki Aukusti TFiF:n julkaisema matrikkeli. Helsinki 1948, 265. Laurila. ”Kiertomagneettimittauskoje sähkövastuk- 58 sen tai sähkövastuksen muuttumisen aiheuttavan Laurila 1946b, 201. suureen mittaamiseen.” Hakija Valtion lentoko- 59 Ulkoasianministeriö. Kiertokirje ulkomaanedus- netehdas. Peruutettu; Patenttihakemus 25.5.1944. tukselle n:o 3, Helsingissä 15.11.1945. Asia: Valtion Keksijä Erkki Aukusti Laurila. ”Sähköjännitteen tai Metallitehtaiden siviiliartikkelien vienti. OMA. virranvoimakkuuden kiertomagneettimittauskoje.” 60 Raunio 2007, 127. Raunio ei kerro kompasseista Hakija Valtion lentokonetehdas. Peruutettu. PRH:n tarkemmin. Sama. patenttihakemuskortisto. Ks. mittarisuunnitelmat 61 Laurilan arkistossa, KA. Laurila 1982a, 66; Raunio 2011, 68.

37 Tekniikan Waiheita 1/15

62 Leader: ”Uusi kompassimalli.” Suomen merenkul- mutta mitä ilmeisimmin Hjalmar Brotherus). Tam- ku 6–7/1945, 227–228; Leader: ”Uutuuksia kompas- pere 25.7.1945. Laurilan arkisto, KA. sialalla.” Suomen merenkulku 4/1946, 126–127. 95 Rissanen 1966, 163; Raunio 2011, 68. 63 Raunio 2002, erit. 31; Raunio 2007, 127, 214. 96 Laurila 1982a, 64–68; Laurila 1986b, 163–165; Raunio 64 Laurila 1946a. 2011, 69. 65 Laurila 1950, 3. 97 Kerttuli Laurila Anna Leiwolle, Tampereella 66 Laurila 1945a, 7, 11–12; Rissanen 1966, 163; Raunio 9.5.1946. Maarit Leskelä-Kärjen arkisto. Therneliuk- 2007, 141; Paju 2008. sen yritys oli ”Industri-Instrument, S. Thernelius.” Ks. Sten Therneliuksen kirjeet Laurilalle 1946. Lauri- 67 Laasonen 1950, 7–8. lan kokoelma, KA. 68 Raunio 2007, 214. 98 Kerttuli Laurila Anna Leiwolle, Tampereella 69 Kaataja 2006, 236–237. 9.5.1946. Maarit Leskelä-Kärjen arkisto; Palonen, 70 S. H. C. [ilm. S. H. Caldwell, MIT] osassa ”Mechani- Leena: ”Lenin-museo avataan, Oopperayhdistys cal Aids to Computation.” Mathematics of Computa- perustetaan.” tion, vol. 2, number 16, (1946), 185–188, erit. 187. 99 Muistio ”Teknillisen fysiikan insinööritutkinto”, 7 s. 71 Puchta 1996, erit. 56. Tampereella 2.1.1946, 5. Laurilan kokoelma, KA. 100 72 Laurila 1982a, 63. Myllyneva 1981, passim. 101 73 Raunio 2007, 127. Laurila 1968, 41. 102 74 Laurila 1966, 123–124. Vrt. Nykänen 2013, 76. Laurila 1968, 41. 103 75 Laurila 1982b, 7. Jauho 1999, 100–101; Michelsen 2002, 209; Kaata- ja 2006, 458–464. Ks. myös Nykänen 1994. 76 Laurila 1982a, 69–70. 104 Michelsen 1993, 102–103, 112. 77 Laurila 1944a, 117–119; Laurila 1982a, 67, 69–70. 105 Kaataja & Vilén 2011. 78 Laurila 1944a, 114. Taloudellisen itsenäisyyden 106 kehittämisestä ks. myös Kuisma 1992. Ks. Paju 2008, passim. 107 79 ”Pöytäkirja STS:n kokouksesta 10.2.1944.” Teknilli- Ks. myös Paju 2008, passim. nen aikakauslehti, vsk. 34, 2/1944, 66–67. Brotherus 108 Ryhmäbiografiasta ks. Hakosalo 2014, 53–57. ei osallistunut keskusteluun. Sama. Julkaistussa esi- 109 Valmetin hienomekaanisen tehtaan ja muun len- telmässä Laurila muotoili, että teknillisen fysiikan tokonetehtaan valmistuksen kehityksestä ks. Björk- opetus oli mahdollista keskittää joko yliopistoon tai lund 1990, 136, 271–272; Lind ja Antila 2013, passim. Teknilliseen korkeakouluun. Laurila 1944a, 119. 110 Patenteista sota-aikana ks. ja vrt. Kaataja 2006, 80 Laurila 1944b, 446. 444–448. 81 Laurila 1944b, 446–447. 111 Ks. esim. Murto, Niemelä & Laamanen 2007, 82 Wuolle 1949, 512–513. passim. 83 Laurila 1982a, 67. 84 Erkki Laurila (ei vastaanottajan nimeä mutta mitä ilmeisimmin Hjalmar Brotherus). Tampere 25.7.1945. Laurilan arkisto, KA. LÄHTEET 85 Raunio 2011, 68–69. Arkistot 86 Raunio 2007, 127; 2011, 67. Kansallisarkisto (KA) 87 Wuolle 1949, 512. Erkki Laurilan arkisto. 88 Ks. Koivuniemi 2013. Patentti- ja rekisterihallituksen patenttidiaarit. 89 Laurila 1982a, 65. Maarit Leskelä-Kärjen arkisto 90 Raunio 2011, 68. Lainaus on Laurilan tekstiä lento- Oulun maakunta-arkisto (OMA) konetehtaan vuoden 1945 toimintakertomukseen. Ulkoasiainministeriön Bern-Geneven lähetystön 91 Peltomo 1968, 21. II arkisto. Kauppapoliittiset asiat. 92 Esimerkiksi A. A. Keinonen Erkki Laurilalle Helsinki Patentti- ja rekisterihallituksen arkisto (PRH) 27.10.1944. Laurilan arkisto, KA. Akseli Keinonen oli Patenttihakemuskortisto. hiljattain perustanut Miva Oy:n. Patenttitietokanta Espacenet verkossa: 93 ”Huomioita kotimaisista Al- Ni- kestomagneeteis- http://worldwide.espacenet.com/. ta.” Erkki Laurilan lausunto merkinnällä ”Okta oy, maaliskuu 1945”. Laurilan arkisto, KA. 94 H. V. Brotherus Erkki Laurilalle, Mäntyharju Lehdet 22.7.1945; Erkki Laurila (ei vastaanottajan nimeä Mathematics of Computation 1946.

38 Tekniikan Waiheita 1/15

Suomen merenkulku 1945–1946. of a wing. Technical notes, Institutionen för fly- Tehostaja 1946. gteknik, Kungliga Tekniska högskolan. KTH-Aero TN 11, 1950. Teknillinen aikakauslehti 1942, 1944. LAURILA, Erkki. Die Streuung der Röntgenstrahlen an Edelgasen. Diss. Helsingin yliopisto, Helsin- Kirjallisuus ki 1940. Annales Academiae scientiarum Fenni- BJÖRKLUND, Nils G. Valmet: Asetehtaiden muun- cae. Series A, 57, 2. tuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi. Valmet, LAURILA, Erkki. ”Röntgensäteet ja tekniikka III. Helsinki 1990. Teknillinen hienostruktuuritutkimus.” Teknillinen HAKOSALO, Heini, JALAGIN, Seija, JUNILA, Marian- Aikakauslehti, vol. 33, 5–6/1943a, 165–172. ne & KURVINEN, Heidi. ”Johdanto. Elämää suu- LAURILA, Erkki. ”Nykyaikaiset suurtehokestomag- rempaa.” Hakosalo, Heini, Jalagin, Seija, Junila, neetit kiertomagneettimittarien eliminä.” Teknil- Marianne & Kurvinen, Heidi (toim.): Historiallinen linen Aikakauslehti, vol. 33, 12/1943b, 434–440. elämä. Biografia ja historiantutkimus. SKS, Hel- LAURILA, Erkki. ”Fyysikot, teollisuus ja teknillinen sinki 2014, 7–23. fysiikka.” Teknillinen Aikakauslehti, vsk. 34, HAKOSALO, Heini. ”Tasohyppelyä. Suomalaiset 4/1944a, 114–119. naislääkärit ja historiallisen biografian moni- LAURILA, Erkki. ”Tutkijakunta ja sen koulutus teknil- muotoisuus.” Hakosalo, Heini, Jalagin, Seija, lisen tutkimustyön edellytyksenä.” Talouselämä, Junila, Marianne & Kurvinen, Heidi (toim.): His- vsk. 7, 25–26/1944b, 446–447. toriallinen elämä. Biografia ja historiantutkimus. SKS, Helsinki 2014, 45–61. LAURILA, Erkki. Ein Produktintegraph. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series A 1, 29. HIETALA, Marjatta. ”Johdanto.” Hietala, Marjatta Suomalainen tiedeakatemia 1945a. (toim.): Tutkijat ja sota. Suomalaisten tutkijoiden kontakteja ja kohtaloita toisen maailmansodan LAURILA, Erkki. ”Tvenne olika fjärrgyrokompasser aikana. SKS, Helsinki 2006, 7–29. för flygplan.” Tekniska föreningens i Finland förhandlingar, årg. 65, 1–2/1945b, 11–17. JAUHO, Pekka. Ensiksi kielsin konditionaalin. Terra Gognita, Helsinki 1999. LAURILA, Erkki. ”Experimentell vibrationsun- dersökning i ett flygande flygplan.” NIM 3:s JUHOLA, Aimo E. Koelentotoiminta Suomessa förhandlingar, Stockholm 1946a, 15: 15–22. sotavuosina 1939–1945. Lentovarikon kilta ry, Vammala 2004. LAURILA, Erkki. ”Hienomekaanisesta teollisuudes- tamme.” Tehostaja, vsk. 4, 7/1946b, 200–202. KAARNINEN, Mervi. ”Yliopisto sodassa – opiskelua ja tutkimusta rintamalla ja kotirintamalla.” Hietala, LAURILA, Erkki. ”Helmitaulusta elektroniaivoihin.” Marjatta (toim.): Tutkijat ja sota. Suomalaisten Valmet perhelehti, vsk. 3, 3/1950, 1–3, 11. tutkijoiden kontakteja ja kohtaloita toisen maail- LAURILA, Erkki. ”Erään korkeakouluosaston tarina.” mansodan aikana. SKS, Helsinki 2006, 142–235. Valvoja, vsk. 86, 1966, 121–130. KAATAJA, Sampsa. ”Tutkimusta, keksintöjä ja asi- LAURILA, Erkki. ”Metalliteollisuus: teknillinen antuntemusta sodan varjossa sekä sota-aikana. kehitys ja taloudellinen kasvu.” Metalliteollisuus Tiedemiehet Valtion lentokonetehtaalla.” Hietala, eilen tänään huomenna. Yhdistyksen 50-vuo- Marjatta (toim.): Tutkijat ja sota. Suomalaisten tisjuhlakirja. Metalliteollisuusyhdistys, Helsinki tutkijoiden kontakteja ja kohtaloita toisen maail- 1968, 33–54. mansodan aikana. SKS, Helsinki 2006, 206–268. LAURILA, Erkki. Muistinvaraisia tarinoita. Otava, KAATAJA, Sampsa. Tieteen rinnalla tekniikkaa. Helsinki 1982a. Suomalaiset korkeakoulututkijat kaupallisten LAURILA, Erkki. ”Kuinka teknillinen fysiikka tuli sovellusten kehittäjinä 1900-luvulla. Suomen korkeakouluun.” Fyysikkokilta 35 vuotta. Kvantti tiedeseura, Helsinki 2010. 2/1982b, 6–8. KAATAJA, Sampsa & VILÉN, Timo. ”Stereoröntgen LAURILA, Erkki. ”Tiedemieheksi sodan varjossa.” ja anoptraalimikroskooppi esimerkkeinä var- Miten minut on kasvatettu. Toim. Ritva Haavikko. haisesta suomalaisesta tutkimusteknologiasta.” Tammi, Helsinki 1986, 135–174. Tekniikan Waiheita, vsk. 29, 3/2011, 5–20. LAURILA, Erkki. ”Säätötekniikan ja automaation KOIVUNIEMI, Jussi. ”Sotakorvausurakka.” Lind, Mari esihistoriasta.” Suomen Automaatioseura 40 ja Antila, Kimmo (toim.): Liitoa, kiitoa, siirtoa. vuotta: juhlajulkaisu. Suomen Automaatioseura, Tampereen lentokonetehdas 1936–2012. Cargo- 1993, 29–30. tec Finland, Tampere 2013, 78–95. LIND, Mari ja ANTILA, Kimmo (toim.). Liitoa, kiitoa, KUISMA, Markku. ”Suomi taloutena – ajopuu vai äly- siirtoa. Tampereen lentokonetehdas 1936–2012. käs perässäkulkija?” Historiallinen Aikakauskirja, Cargotec Finland, Tampere 2013. vsk. 90, 3/1992, 215–233. MICHELSEN, Karl-Erik. Valtio, teknologia, tutkimus, LAASONEN, Pentti. On the theory of flutter and an VTT ja kansallisen tutkimusjärjestelmän kehitys. iterative method of calculating the critical speed Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Espoo 1993.

39 Tekniikan Waiheita 1/15

MICHELSEN, Karl-Erik. ”Teknilliset tieteet.” Suomen RAUNIO, Jukka. Valtion Lentokonetehtaan historia. tieteen historia 3. Luonnontieteet, lääketiede ja Osa 2: Tampereella ja sodissa 1933–1944. Forssa tekniset tieteet. Päätoim. Päiviö Tommila. WSOY, 2007. Helsinki 2000, 624–685. RAUNIO, Jukka: Valtion Lentokonetehtaan historia. MICHELSEN, Karl-Erik. ”Tiede rauhan ja sodan Osa 3: Vihureita ja vetureita 1945–1965. Forssa vuosina.” Suomen tieteen historia 4. Tieteen ja 2011. tutkimuksen yleinen historia 1880-luvulta lähtien. RAUNIO, Jukka. ”Lennontaltiointilaite ’Mata-Hari’.” Päätoim. Päiviö Tommila. WSOY, Helsinki 2002, Lind, Mari ja Antila, Kimmo (toim.): Liitoa, kiitoa, 148–219. siirtoa. Tampereen lentokonetehdas 1936–2012. MIETTINEN, Reijo, LEHENKARI, Janne, HASU, Mervi Cargotec Finland, Tampere 2013, 67. & HYVÖNEN, Jukka. Osaaminen ja uuden luo- RISSANEN, Reino. ”Valtion lentokonetehdas, sen ke- minen innovaatioverkoissa. Tutkimus kuudesta hitys ja osuus teknillisen tutkimuksen edistämi- suomalaisesta innovaatiosta. Helsinki 1999. seen.” Teknillinen aikakauslehti, vsk. 56, 3/1966, MURTO, Eero, NIEMELÄ, Mika & LAAMANEN, Tapio. 135–170. Altavastaajasta ykköskenttään: Suomen teknolo- Suomen insinöörejä ja arkkitehtejä 1948. STS:n ja giapolitiikan ja sen toimijaorganisaatioiden kehi- TFiF:n julkaisema matrikkeli. Helsinki 1948. tysvaiheita 1960-luvulta nykypäivään. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Helsinki 2007. TIKKANEN, M. H. [Matti Haakon]. ”Bygone years at Helsinki University of Technology.” Väinö Kelhä, MYLLYNEVA, Aaro. Mittauksesta ja säädöstä au- Mauri Luukkala and Turkka Tuomi (eds.): Topics tomaatioon: Suomen säätöteknillinen seura ry in technical physics: publication in honour of 1953-1980. Julkaisu no 1. Suomen säätöteknillinen professor Erkki Laurila on the occasion of his seura, Helsinki 1981. seventieth birthday on August 20th, 1983. Teknil- NYKÄNEN, Panu. Kotimaisten hävittäjien rakentami- listen tieteiden akatemia, Helsinki 1983, 7–10. nen Suomessa 1939–1945. Tutkimus pienen maan WUOLLE, Bernhard. Suomen teknillinen korkeakou- lentokoneteollisuuden edellytyksistä ja aikaan- luopetus 1849–1949. Otava, Helsinki 1949. saannoksista. Tekniikan Akateemisten Liitto, Helsinki 1994. NYKÄNEN, Panu. ”Tutkimusjärjestelmän juurilla.” Lind, Mari ja Antila, Kimmo (toim.): Liitoa, kiitoa, siirtoa. Tampereen lentokonetehdas 1936–2012. Cargotec Finland, Tampere 2013, 68–77. PAJU, Petri. ”’Ilmarisen Suomen’ kehittäjä. Erkki Laurila tietokoneiden ja suomalaisen kulttuurin rakentajana sodanjälkeisenä aikana.” Teoksessa Hannu Salmi, Petri Paju, Jussi Parikka, Petri Saarikoski, Tanja Sihvonen ja Jaakko Suominen: Välimuistiin kirjoitetut. Lukuja Suomen tietotek- nistymisen kulttuurihistoriaan. K&h-kustannus Turku 2006, 18–54. PAJU, Petri. ”Ilmarisen Suomi” ja sen tekijät. Ma- tematiikkakonekomitea ja tietokoneen rakenta- minen kansallisena kysymyksenä 1950-luvulla. Turun yliopiston julkaisuja C 269. Turku 2008. PALONEN, Leena. ”Lenin-museo avataan, Ooppe- rayhdistys perustetaan.” Koskesta voimaa (1946). http://www15.uta.fi/koskivoimaa/vuodet/1946/ c1946.htm (haettu 19.8.2014.) PELTOMO, Torsten. ”Huoltoverstaasta Instrument- titehtaaksi.” Mittari 1/1968, 20–23. (Julk. Valmet Oy, Instrumenttitehdas.) PUCHTA, Susann. ”On the Role of Mathematics and Mathematical Knowledge in the Invention of Vannevar Bush’s Early Analog Computers.” IEEE Annals of the History of Computing. Vol. 18, no. 4, 1996, 49–59. RAUNIO, Jukka. Valtion lentokonetehdas Myrsky. Suomen ilmailuhistoriallisen lehden erikoisnu- mero 1, 2002.