Intiimin Äänet

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Intiimin Äänet INTIIMIN ÄÄNET Laura Saarenmaa Laura Saarenmaa INTIIMIN ÄÄNET Julkisuuskulttuurin muutos suomalaisissa ajanvietelehdissä 1961–1975 AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere, lauantaina 28. elokuuta 2010 klo 12. Tampereen yliopisto Tampere 2010 Laura Saarenmaa INTIIMIN ÄÄNET Julkisuuskulttuurin muutos suomalaisissa ajanvietelehdissä 1961–1975 Media Studies AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen yliopisto Tiedotusopin laitos Media Studies -sarjassa julkaistaan kirjoja, joiden aihepiirit liittyvät media- välitteiseen viestintään. Näkökulmat voivat vaihdella laajasti mediakulttuurista poliittiseen julkisuuteen, joukkoviestinnän organisaa tiosta reseptioon, historiasta uusmediaan ja taloudesta tulkintaan. Copyright ©2010 Laura Saarenmaa Myynti Tiedekirjakauppa TAJU PL 617 33014 Tampereen yliopisto puhelin 040 190 9800 fax (03) 3551 7685 [email protected] http://granum.uta.fi Kansi Sakari Viista Takakannen valokuvat Sakari Viista Taitto Aila Helin Jäljennöskuvat lehdistä Laura Saarenmaa Painettu väitöskirja ISBN 978-951-44-8160-4 (nid.) Sähköinen väitöskirja Acta Electronica Universitatis Tamperensis 981 ISBN 978-951-44-8161-1 (pdf) ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen yliopistopaino – Juvenes Print Tampere 2010 Kiitokset Elämässä ei koskaan tiedä etukäteen mitä tapahtuu. Selatessani erään kerran Anna-lehteä kampaajalla kiinnitin huomiota juttuun nuoresta turkulaisesta mediatutkijasta, joka oli tehnyt väitöskirjan naisille suun- natuista internetsivustoista. Tutkija hymyili kuvassa trendikkäässä ly- hyessä kampauksessa ja valkoisessa paitapuserossa. Tunnistin tutkijan nimeltä samaksi, joka oli juuri tehnyt minuun, graduntekijään, suuren vaikutuksen artikkelillaan ”Rakkautta, marenkeja ja esiintyviä hylkeitä”1. Vain hetkeä myöhemmin samainen mediatutkija pestattiin Tampereelle audio visuaalisen mediakulttuurin pt-tuntiopettajaksi. Lehtikuvassa ihai- lemastani mediatutkijasta tuli ystäväni ja väitöskirjani ohjaaja. Kiitän ohjaajaani Susanna Paasosta loistavasti sujuneesta yhteistyös- tä ja taitavasta ja viisaasta ohjauksesta. Susanna on jakanut intohimoni vanhoihin aikakauslehtiin ja outoihin julkkistapauksiin, joten ohjaus- tapaamiset ovat olleet jo lähtökohtaisesti riemastuttavia. Susannan in- nostuneen asenteen, laajan teoreettis-populaarikulttuurisen sivistyksen, tarkan lukemisen ja terävien kommenttien ansiosta tutkimus- ja kirjoi- tustyö on ollut kaikissa työn vaiheissa mielekästä ja palkitsevaa. Toista ohjaajaani, professori Mikko Lehtosta kiitän tilaa antavasta ohjauksesta, jatkuvasta keskusteluyhteydestä, hyvien työskentelyolosuhteiden luomi- sesta ja vakaasta uskosta työtäni kohtaan. Mikko kävi käsikirjoitukseni tarkasti läpi ja teki siihen vielä loppumetreillä muutamia ensiarvoisen tärkeitä huomautuksia. Työni esitarkastajia, professori Riitta Jallinojaa ja dosentti Leena-Maija Rossia kiitän tarkoista ja oivaltavista kommenteis- ta, jotka pakottivat miettimään teoreettisia valintojani ja sitoumuksiani vielä kertaalleen. Kiitos kuuluu myös monille ystäville ja kollegoille. Sari Elfving jakoi innostukseni lähihistoriaan ja ajanvietelehtiin ja näytti mallia aineistoläh- töisen tutkimuksen tekemisessä. Sari on omalla esimerkillään opettanut olemaan rohkea niin työssä kuin muussakin elämässä. Kiitos kaikesta, Sari! Haluan kiittää myös Kaarina Nikusta ja Anu Koivusta, joiden kans- 1 Lähikuva 1/1999, 43−56. 5 sa käymäni lukuisat keskustelut ovat olleet matkan varrella suunnatto- man arvokkaita. Kaarina auttoi saamaan tolkkua yhteiskuntatieteen me- netelmäkeskeisestä tutkimuspuheesta. Anu puolestaan opetti ymmärtä- mään käsitteiden merkityksen. Katja Valaskivi keskusteli kanssani oppi- historiasta ja julkisuusteorioista, Virve Peteri, Seija Ridell ja Auli Harju johdattelivat toimintateorian lähteille. Lähimmät kollegani Jenni Hokka ja Anneli Lehtisalo pohtivat työni metodologisisia ja rakenteellisisia rat- kaisuja ja kävivät uupumatta jokaisen käsikirjoitusluvun kanssani läpi. Kiitos Jenni ja Anneli, apunne on ollut korvaamatonta! Iiris Ruoho kokosi tiedotusopin laitoksen mediahistoriallisista ai- neistoista kiinnostuneet väitöskirjantekijät yhteen tv-piiriksi, joka muo- dostui vuosien mittaan tiiviiksi tutkijayhteisöksi. Tärkeinä työyhteisöinä- ni ovat toimineet myös audiovisuaalisen mediakulttuurin seminaari, media kulttuurin jatko-opintoseminaari Metku ja Journalismin tutkimus- yksikön tutkimusseminaari Meuhka. Kiitokseni ja terveiseni menevät myös Humppilan koulukunnan jäsenille. Humppilan ekumeeninen hen- ki uskoakseni näkyy ja kuuluu tutkimuksessani. Heikki Uimosta ja Mik- ko Hautakangasta kiitän monivuotisesta työhuonenaapuruudesta, antoi- sista keskusteluista, arjen jakamisesta ja ystävyydestä. Kiitos myös upeat kollegat Heidi Keinonen, Katariina Kyrölä, Marjo Kolehmainen, Sanna Kivimäki, Olli Sotamaa ja Maria Mäkelä. Väitöskirjan kirjoittamisen ohella minulle on tarjoutunut tilaisuuksia osallistua kirjaprojekteihin ja toimitustyöhön. Kiitos Susanna ja Kaarina, että otitte mukaan pornokirjaprojekteihin, joissa työskentely oli hauskaa ja opettavaista ja joiden lopputuotokset ovat olleet ilon ja ylpeiden aihei- ta. Heikki Kujansivulle kiitos tunnustuskirjaprojektista, joka tarjosi tilai- suuden syventyä tunnustuksen ja todistuksen erityiskysymyksiin ja oppia lisää toimitustyöstä. Juha Herkmania kiitän rekrytoinnista Lähikuvan toi- mituskunnan jäseneksi. Tutkimukseni sai lentävän lähdön Muuvi-tutkijakoulussa, jonka suojissa sain ottaa ensimmäiset askeleet tukijanuralla ja harjoitella maan- tieteelliset rajat ylittävää akateemista yhteisöllisyyttä. Vuoden mittaisen tutkijakoulusijaisuuden lisäksi olen saanut väitöskirjatyöhöni apurahat Alfred Kordelinin Säätiöltä, Emil Aaltosen Säätiöltä, Tampereen yliopis- tolta, Tampereen Yliopiston Tukisäätiöltä ja C.V. Åkerlundin Säätiöltä. Apurahat ovat tehneet mahdolliseksi paitsi tutkimuksen tekemisen myös 6 ideoiden testaamisen laajemmalla tutkijayhteisöllä kansainvälisissä kon- ferensseissa ja seminaareissa. Aineistolähtöisen tutkimuksen käytännön toteutumisesta saan kiit- tää Kansalliskirjaston, Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin, MTV3:n arkiston ja Villa Urpon ystävällistä ja ammattitaitoista henkilö- kuntaa. Sakari Viista täytti toiveeni kirjan kannen suhteen, Sirkka Hyrk- känen auttoi käytännön järjestelyissä. Suuri kiitos kuuluu myös haasta- teltavilleni, Mauri Linteralle, Elina Simoselle, Pirjo Böckermanille, Maria Schulginille ja Lenita Airistolle, jotka istuitte kanssani alas muistelemaan mennyttä ja autoitte ymmärtämään tutkimusaineistojani − ja luottamaan myös omiin tulkintoihini. Lopuksi haluan kiittää ihania ystäviäni ja perhettäni, jotka ovat kan- nattaneet hanketta ja jakaneet iloni työn valmistumisesta. Tämä kirja on omistettu äidille ja isälle, jotka ovat aina suhtautuneet suopeasti kaiken- laisten kirjojen ja lehtien lukemiseen. Tampereella 7. heinäkuuta 2010 Laura Saarenmaa 7 Sisältö Kiitokset .................................................................................5 1 Johdanto: julkkikset, muisti ja unohdus ...............................13 Tutkimusongelma: ajanvietelehtien tarjoamat aktiivisuuden paikat .....17 Julkkiset ajanvietelehtien luomuksena.................................................22 Ajanvietelehdet mediahistoriallisen tutkimuksen kohteena .................25 Ajanvietelehdet julkisuutena ...............................................................30 Metodologiset periaatteet: aineistolähtöisyys ja käsitteellistäminen .....34 Aineistot ja tutkimusprosessi ..............................................................37 2 Hiljaisuus murtuu: skandalisoituva julkisuuskulttuuri ja ajanvietelehtien erillisjulkisuudet .........................................45 Aluksi oli Armi ...................................................................................45 Julkisuuskulttuuri ajan normien kokoelmana .....................................48 Tornin kaksi kabinettia: julkisuuskulttuuri 1950-luvun Suomessa ......52 Aktiivisuuden paikat: toimintateorian näkökulma ajanvietelehdistöön .............................................................................58 Toimijuus elettynä sosiaalisena suhteena .............................................62 Kaunotar ja kaupunginjohtaja ............................................................66 Intiimin spektaakkeli ..........................................................................74 Yksityiset intressit ja ajanvietelehdistön kaupallinen julkisuus .............79 Jallun muistelmat performatiivisena vastarintana ................................84 Julkisuuden skandalisoituminen .........................................................87 Juorukulttuurista mediaskandaaliin ....................................................93 Kansikuvien visuaalinen spektaakkeli..................................................99 Ideaaliromanssi ja ylellisyyden utopiat ..............................................106 Tekstin piirteitä: tekijäfunktio ja omaelämäkerran hyveellinen todistajakertoja .................................................................................114 Elokuvasta se alkoi: Madame-lehti, sensuuri ja sananvapaus ..............119 ”Peto naiseksi”: yhä pahempia paljastuksia ........................................125 ”Suomen Lifen” amerikanreportteri: ”Hyvät lukijani Suomessa!” ......133 Yhteenvetoa: julkisuuskulttuuri kaunojen ja jännitteiden verkostona ........................................................................................137
Recommended publications
  • Tarinoita Satavuotiaasta Kalastajatorpasta Ihannetta
    On olemassa vain yksi Kalastajatorppa. Samoin on olemassa myös ainutkertainen Kalastajatorpan henki – osana Munkkiniemen ja Helsingin henkeä. ”Torpalla” elämä ja vieraanvaraisuustaide pystyvät kohtaamaan toisensa. Siitä syystä eletyn tapakulttuurin keskeisin arvo onkin ihmiseen eikä tekniikan muotoilemaan olemistapaan keskittymisessä. Edellä sanotun lisäksi tasokkuuden toteutuminen on edellyttänyt eksistentiaalista moniäänisyyttä. Polyfonisuus on voinut säilyä halki vuosikymmenten vain siksi, että on osattu vaalia laadullisen moninaisuuden satavuotiaasta Kalastajatorpasta Tarinoita ihannetta. Populaarikulttuuri ja korkeakulttuuri, taide ja tiede, kotimaisuus ja kansainvälisyys, sota ja rauha, menneisyys ja tulevaisuus: kaikki nuo olemisparit ovat löytäneet, löytävät ja ovat vastakin löytävä Tarinoita Kalastajatorpasta sopusointuisen vieraanvaraisuuskodin itselleen. Jokainen voi tuntea ”Fiskiksellä” itsensä juhlavieraaksi. Hyvä lukija, tämä sanallinen ja kuvallinen vieraanvaraisuus- satavuotiaasta kattauksemme on maittava. Miksi et siis sinäkin nauttisi sen elämyksekkäistä antimista? Kalastajatorpasta Helsinkiläisen tapahtuma-, kulttuuri- ja elämyskeitaan kehitys kesäkahvilasta maailmanluokan kokoushotelliksi Toimittaneet V. A. Heikkinen, Matti Itkonen ja Sam Inkinen Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta 1 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta 2 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta 3 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta Helsinkiläisen tapahtuma-, kulttuuri- ja elämyskeitaan
    [Show full text]
  • Pienvaltiodemokratia Perusetujansa Turvaamassa Suomen Kansallinen Identiteetti, Tshekkoslovakian Miehitys Ja Baltian Maiden Itsenäistyminen
    Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu MATTI PESU Pienvaltiodemokratia perusetujansa turvaamassa Suomen kansallinen identiteetti, Tshekkoslovakian miehitys ja Baltian maiden itsenäistyminen Kansainvälinen politiikka Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2014 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu PESU, MATTI: Pienvaltiodemokratia perusetujansa turvaamassa – Suomen kansallinen identiteetti, Tshekkoslovakian miehitys ja Baltian maiden itsenäistyminen Pro gradu -tutkielma 116 s. Kansainvälinen politiikka Toukokuu 2014 Tutkimuksessa analysoidaan Suomen kylmän sodan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Anne. L. Clunanin aspirationaalisen konstruktivismin näkökulmasta, ja sillä on kahtalaiset tavoitteet. Ensimmäiseksi tutkimuksessa hahmotetaan Suomen kylmän sodan kansallisen identiteetin syntyä ja kehitystä, millä halutaan tuoda teoreettista näkökulmaa keskusteluun Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta historiasta. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan kansallisen identiteetin ja aspirationaalisen konstruktivismin muiden käsitteiden avulla Suomen ulkopoliittista linjaa suhteessa Tshekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968 ja Baltian maiden itsenäistymiseen vuosina 1989–1991. Pyrkimys on ymmärtää, miksi Suomi toimi, kuten se toimi. Tapauksista tekee kiinnostavan eräänlainen moraalinen jännite Suomen koetun kansallisen edun ja tilanteiden välille. Tapahtumat herättivät suomalaisissa runsaasti tunteita, joiden tulkkina maan perusetua varjellut valtiojohto ei kyennyt toimimaan. Teoreettisena viitekehyksenä aspirationaalinen konstruktivismi liikkuu perinteisemmän
    [Show full text]
  • Gender Across Languages: the Linguistic Representation of Women and Men
    <DOCINFO AUTHOR "" TITLE "Gender Across Languages: The linguistic representation of women and men. Volume II" SUBJECT "Impact 10" KEYWORDS "" SIZE HEIGHT "220" WIDTH "150" VOFFSET "4"> Gender Across Languages Impact: Studies in language and society impact publishes monographs, collective volumes, and text books on topics in sociolinguistics. The scope of the series is broad, with special emphasis on areas such as language planning and language policies; language conflict and language death; language standards and language change; dialectology; diglossia; discourse studies; language and social identity (gender, ethnicity, class, ideology); and history and methods of sociolinguistics. General editor Annick De Houwer University of Antwerp Advisory board Ulrich Ammon William Labov Gerhard Mercator University University of Pennsylvania Laurie Bauer Elizabeth Lanza Victoria University of Wellington University of Oslo Jan Blommaert Joseph Lo Bianco Ghent University The Australian National University Paul Drew Peter Nelde University of York Catholic University Brussels Anna Escobar Dennis Preston University of Illinois at Urbana Michigan State University Guus Extra Jeanine Treffers-Daller Tilburg University University of the West of England Margarita Hidalgo Vic Webb San Diego State University University of Pretoria Richard A. Hudson University College London Volume 10 Gender Across Languages: The linguistic representation of women and men Volume II Edited by Marlis Hellinger and Hadumod Bußmann Gender Across Languages The linguistic representation of women and men volume 2 Edited by Marlis Hellinger University of Frankfurt am Main Hadumod Bußmann University of Munich John Benjamins Publishing Company Amsterdam/Philadelphia TM The paper used in this publication meets the minimum requirements of American 8 National Standard for Information Sciences – Permanence of Paper for Printed Library Materials, ansi z39.48-1984.
    [Show full text]
  • ”Pyhäkoulujen Kilpailija” Vai ”Kokoava Keskipiste”? Suomalaista Televisiokeskustelua 1940• Ja 50•Luvuilla
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2005 Hannu Salmi ”Pyhäkoulujen kilpailija” vai ”kokoava keskipiste”? Suomalaista televisiokeskustelua 1940• ja 50•luvuilla Julkaisija: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Turku 1997 Julkaisu: Kanavat auki! Televisiotutkimuksen lukemisto/ toim. Anu Koivunen ja Veijo Hietala Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A: 61 ISSN 0788•7906 s. 265•279 Tämä aineisto on julkaistu verkossa oikeudenhaltijoiden luvalla. Aineistoa ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Aineiston verkko•osoitteeseen saa viitata vapaasti. Aineistoa saa opiskelua, opettamista ja tutkimusta varten tulostaa omaan käyttöön muutamia kappaleita. www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi opiskelijakirjasto•[email protected] Hannu Salmi "Pyhäkoulujen kilpailija" vai "kokoava keskipiste"? Suomalaista televisiokeskustelua 1940• ja 50•luvuilla Teknisenä innovaationa televisio poikkeaa elokuvasta voimakkaasti. Lumiere•veljekset esittivät elokuviaan joulukuussa 1895 pariisilaisessa kahvilassa ja jo seuraavana vuonna Helsingissä. Elokuva tuli siis Suomeen huomattavasti nopeammin kuin televisio, jonka kehittely julkiseen muotoon oli pidempi prosessi. Itse asiassa jo vuonna 1884 saksalainen Paul Nipkow oli kehitellyt ajatuksen siitä, miten kuva voitiin hajottaa pisteiksi ja jälleen koota. Tätä perusajatusta sovelsivat ensimmäiset TV• kokeilut 20•
    [Show full text]
  • Lähentymistä Kylmän Sodan Sallimissa Rajoissa
    Jaakko Sievers Lähentymistä kylmän sodan sallimissa rajoissa Unkarin ulkopoliittiset suhteet Suomeen 1960-luvulla rauhanomaisen rinnak- kaiselon, puolueettomuuden ja heimosukulaisuuden käsitteiden valossa Yleisen historian Pro gradu -työ Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto Tammikuu 2008 Sisällysluettelo 1. Johdanto…………………………………………………………………2 1.1 Unkarin ja Suomen toisen maailmansodan jälkeiset suhteet…………………….2 1.2 Ulkopolitiikkaa realiteetit huomioiden: tutkimustehtävän esittely……………....8 1.3 Arkistomateriaalista muistelmiin: lähteet ja tutkimuskirjallisuus……………..11 1.4 Metodista keskeisiin käsitteisiin…………………………………………………..16 2. Varovaisia askeleita, maltillisia päämääriä………………………….23 2.1 Epävirallisen ja virallisen rajamaastossa………………………………………...23 2.2 Suhteiden kehittämistä kylmän sodan varjossa………………………………….27 2.3 Kekkosen epävirallinen vierailu Unkarissa toukokuussa 1963………………....33 3. Itseluottamus kohdallaan: suhteet Kekkosen vierailun jälkeen……42 3.1 Erimielisyyttä lähentymisen suunnasta…………………………………………..42 3.2 Kohti tiiviimpää yhteistyötä: suhteiden aktiivinen laajentamisvaihe…………..48 3.3 Suomen puolueettomuuden uudelleenarvioinnin aika: Kremlin vallanvaihdon vaikutus Suomen ja Unkarin suhteisiin………………………………………………56 3.4 Yhteistyötä kansanrintaman hengessä…………………………………………....66 3.5 Karjalainen Unkarissa Tšekkoslovakian miehityksen varjossa………………...71 4. Suhteet korkeammalle tasolle: Kekkonen virallisesti Unkarissa…...81 5. Päätäntö…………………………………………………………….......97 LÄHDELUETTELO LIITTEET 1 1. Johdanto 1.1 Unkarin
    [Show full text]
  • Lenita Airisto Tietokirjailija / Luennoitsija Yrittäjä Dipl.Ekon
    Lenita Airisto Tietokirjailija / luennoitsija Yrittäjä Dipl.ekon. 1937 Reino ja Alli Airiston perheen kuopus Hymmi Lenita Aulikki Airisto syntyy 1.1.1937, vuoden ensimmäisenä vauvana Helsingin Naisten klinikalla. 1939 Talvisota syttyy. Airiston perhe asuu Helsingissä, Reino Airiston asemapaikka on sotien aikana Helsingin ilmatorjunnassa, mutta Alli Airisto pakenee Annemin, Armin ja Lenitan kanssa pahimpia pommituksia kaupungista edes- takaisin maaseudulle. 1940 Talvisota loppuu. Reino ja Alli Airiston perhe asuu Helsingissä Mannerheimintiellä. 1941 Jatkosota syttyy. Alli Airisto pakenee jälleen tyttärineen pommituksia maaseudulle, mutta palaa välillä Helsinkiin. 1943 Lenita Airiston ensimmäinen koulu, Helsingin Kaupungin Suomenkielinen Kansakoulu/Töölö. 1943 - 1944 Airiston perhe on sotaa paossa Lopella 1944 Koulunkäynti jatkuu Lopen Metsäkyläpiirin kansakoulussa. 1 1944 Jatkosota loppuu. Airiston perhe palaa Helsinkiin ja löytää asunnon Uudenmaankadulta. ¤ Koulunkäynti jatkuu Helsingin suomalaisessa kansakoulussa Punavuoressa. 1947 Opinnot alkavat Arkadian Yhteislyseossa. 1954 Lenita Airisto valitaan Suomen Neidoksi ja hänestä tulee Sotainvalidien Veljesliiton vuoden 1954 varainkeruukampanjan keulakuva. Suuri matka Yhdysvaltoihin ja Keski-Eurooppaan. Miss Universum –kilpailut Kaliforniassa USA:ssa. Sopimus ME NAISET. Päätoimittaja Pirkko Mantere tilaa artikkelisarjan Miss Universum -kilpailuista sekä matkakirjeitä ja kertomuksia amerikkalaisesta elämästä. ¤ Sopimus UUUTISAITTA. Päätoimittaja Leo Karni tilaa henkilöhaastattelusarjan suomalaisesta
    [Show full text]
  • En Långsam Sista Vals
    En långsam sista vals Urho Kekkonens maktposition enligt Kari Suomalainens politiska skämtteckningar i Helsingin Sanomat 1978-1981 Svante Thilman Pro gradu –avhandling Helsingfors universitet Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning Historia (sv.) Handledare: Björn Forsén, Henrik Meinander April 2016 Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion – Faculty Laitos - Institution – Department Humanistiska fakulteten Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning Tekijä - Författare – Author Svante Thilman Työn nimi - Arbetets titel – Title En långsam sista vals – Urho Kekkonens maktposition enligt Kari Suomalainens politiska skämtteckningar i Helsingin Sanomat 1978- 1981 Oppiaine - Läroämne – Subject Historia (sv.) Työn laji - Arbetets art – Level Aika - Datum – Month and Sivumäärä - Sidoantal – Number of pages year Pro gradu 80 April 2016 Tiivistelmä - Referat – Abstract Urho Kekkonens valdes år 1978 in på sin femte presidentperiod i Finland. Kekkonen hade gått från att ha varit en kontroversiell politiker som med knapp majoritet blivit president, till att vara överlägsen vid senare val. Samtidigt hade han uppnått en stark maktposition inom det finska politiska fältet. Kari Suomalainen var politisk skämttecknare i Finlands största dagstidning Helsingin Sanomat, och hade tidigt blivit en Kekkonen-kritiker. När Kekkonens femte presidentperiod inleddes, hade Kari dock redan visat mera förståelse mot Kekkonens person och gärningar. Bägges positioner hade dessutom etablerats sedan länge. Denna studie utreder, hur Kari på sina teckningar gestaltade Kekkonens maktposition och utövande av makt under Kekkonens sista presidentperiod åren 1978-1981. Ett genomgripande tema i granskningen är Kekkonens avståndshållande gentemot övriga inhemska aktörer. Metoden är kontextanalys, även om Karis synpunkt och infallsvinkel är det viktigaste. Tidsperioden är från och med Kekkonens omval i presidentvalet 1978 till och med Kekkonens avgång på grund av hälsoskäl år 1981.
    [Show full text]
  • Hungarologische Beiträge 18, 2006
    HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 18 BRIDGE BUILDING AND POLITICAL CULTURES In Kekkonen and Kádár We Trust Juha POHJONEN 1 The Years of Evil In Hungary there are two political lines: the first one is trying to get out of the war and eager to get into the Anglo-American sphere and the other one is willing to fight with Germans because Hun- gary’s destiny will anyway be bad when Germany loses the war.1 This is one of the last messages Finnish authorities got from Budapest in April, 1944, before the Allied forces started bombing it. In these bombings the residence of the Legation of Finland was also destroyed and the last official information channel from Hungary to Finland silenced although the last Finnish diplomats left the country as late as in October. Diplomatic relationships had already been cut off in September due to the regulations of the peace treaty Finland had concluded with the Soviet Union on September 17th 1944.2 By this time Hungary fell under the Red Flag. Finland was still waiting for her destiny. Politically and militarily Finland and Hungary were in a somewhat similar situation in spring 1944. Both countries had German troops on their soil and both were under the threat of becoming occupied by the Red Army. During the year 1944 the Finns succeeded in preventing the Russian troops from entering Finland, but according to the peace treaty, Russians leased the naval base of Porkkala near Helsinki and occupied it. The Hungarians were forced to accept Red Army occupation. If we seek any similarities between post-war Hungary and Finland, one of them was the Allied Control Commission.
    [Show full text]
  • HIENOMEKAANINEN KEKSINTÖTEHDAS KRIISIAIKANA Erkki Laurila Tutkimusjohtajana Valtion Lentokonetehtaalla
    Tekniikan Waiheita 1/15 HIENOMEKAANINEN KEKSINTÖTEHDAS KRIISIAIKANA ERKKI LAURILA TUTKIMUSJOHTAJANA VALTION LENTOKONETEHTAALLA Petri Paju Fyysikko Erkki Laurila komennettiin kesällä 1942 kehittämään hienomekaanista osaamista Valtion len- tokonetehtaalle. Tutkin hänen toimintansa kautta hienomekaanisen osaston keksijätoimintaa ja muuta kehitystyötä vuoteen 1946. Tänä aikana Laurilan ja hänen alaistensa aktiivisuus loi tärkeän perustan muun muassa sodanjälkeiselle Valmetin instrumenttivalmistukselle sekä auttoi uuden teknillisen fy- siikan professuurin saamisessa Teknilliselle korkeakoululle. Artikkelissa tarkastellaan useita Laurilan vähän tunnettuja keksintöjä ja ensi kertaa pitkään unohtuneena pysynyttä kaukokompassia, jolle hän sai Sveitsissä ensimmäisen patenttinsa. Vuonna 1921 perustettua Valtion lentoko- ja joistakin, kuten Laasosesta ja Laurilasta, netehdasta pidetään tärkeänä varhaisena TKK:n rehtoreita ja vararehtoreita. Toinen suomalaisen teknisen huippututkimuksen maailmansota oli useissa maissa saanut ai- laitoksena. Nuori valtio tuki avokätises- kaan nopeaa teknis-tieteellistä ja tiedepo- ti maan- ja ilmapuolustukselle merkittä- liittista kehitystä. Myös sota-ajan Suomessa vää laitosta, joka siirrettiin Tampereelle tiedemiehet ja teollisuus keksivät monella vuonna 1936. Erityisesti jatkosodan aikana taholla, mutta läheskään kaikesta teknis- tehtaan johto rekrytoi työhön joukon insi- tieteellisestä tutkimuksesta ei vielä tiedetä nöörejä ja luonnontieteilijöitä, jotka hioivat tarkemmin.1 Millaiseen luovuuteen kriisi- tutkijan
    [Show full text]
  • HIENOMEKAANINEN KEKSINTÖTEHDAS KRIISIAIKANA Erkki Laurila Tutkimusjohtajana Valtion Lentokonetehtaalla
    Tekniikan Waiheita 1/15 HIENOMEKAANINEN KEKSINTÖTEHDAS KRIISIAIKANA ERKKI LAURILA TUTKIMUSJOHTAJANA VALTION LENTOKONETEHTAALLA Petri Paju Fyysikko Erkki Laurila komennettiin kesällä 1942 kehittämään hienomekaanista osaamista Valtion len- tokonetehtaalle. Tutkin hänen toimintansa kautta hienomekaanisen osaston keksijätoimintaa ja muuta kehitystyötä vuoteen 1946. Tänä aikana Laurilan ja hänen alaistensa aktiivisuus loi tärkeän perustan muun muassa sodanjälkeiselle Valmetin instrumenttivalmistukselle sekä auttoi uuden teknillisen fy- siikan professuurin saamisessa Teknilliselle korkeakoululle. Artikkelissa tarkastellaan useita Laurilan vähän tunnettuja keksintöjä ja ensi kertaa pitkään unohtuneena pysynyttä kaukokompassia, jolle hän sai Sveitsissä ensimmäisen patenttinsa. Vuonna 1921 perustettua Valtion lentoko- ja joistakin, kuten Laasosesta ja Laurilasta, netehdasta pidetään tärkeänä varhaisena TKK:n rehtoreita ja vararehtoreita. Toinen suomalaisen teknisen huippututkimuksen maailmansota oli useissa maissa saanut ai- laitoksena. Nuori valtio tuki avokätises- kaan nopeaa teknis-tieteellistä ja tiedepo- ti maan- ja ilmapuolustukselle merkittä- liittista kehitystä. Myös sota-ajan Suomessa vää laitosta, joka siirrettiin Tampereelle tiedemiehet ja teollisuus keksivät monella vuonna 1936. Erityisesti jatkosodan aikana taholla, mutta läheskään kaikesta teknis- tehtaan johto rekrytoi työhön joukon insi- tieteellisestä tutkimuksesta ei vielä tiedetä nöörejä ja luonnontieteilijöitä, jotka hioivat tarkemmin.1 Millaiseen luovuuteen kriisi- tutkijan
    [Show full text]
  • EIR 2015 FINLAND.Pdf
    slamophobia or anti-Muslim racism poses a growing threat to the democratic founda- tions of European constitutions and social peace as well as the coexistence of different cultures throughout Europe. Both civil society actors and states should acknowledge Ithe seriousness of this issue and develop concrete policies to counter Islamophobia. As the leading think tank in Turkey, SETA felt an urgent need to address this prob- lem. In fact, there are still people denying the very existence of racism against Muslims. Many state and civil society institutions, from the Fundamental Rights Agency (FRA) to EUROPEAN the countless civil society organisations throughout Europe, have done priceless work to prove and establish the opposite. Yet, institutions like the FRA publish only irregular reports on a restricted number of countries while most civil society organisations tackle racism in general and only few focus on Islamophobia in particular -this is the urgent gap ISLAMOPHOBIA our report wishes to fill. The European Islamophobia Report (EIR) is an annual report, which is presented for the first time this year. It currently comprises 25 national reports regarding each state and the tendencies of Islamophobia in each respective country. The current report features REPORT the work of 37 extraordinary scholars. In the years to come we will attempt to cover even EUROPEAN ISLAMOPHOBIA REPORT 2015 more countries. This report aims to enable policymakers as well as the public to discuss 2015 the issue of Islamophobia with the help of qualitative data. At the same time, several of its unique characteristic features make a difference to the current state of the debate on Islamophobia.
    [Show full text]
  • XI Festival Internacional De Cinema E Vídeo De Ambiente Serra Da Estrela Seia Portugal
    cineeco2005 XI festival internacional de cinema e vídeo de ambiente serra da estrela seia_portugal membro fundador da ASSOCIAÇÃO DE FESTIVAIS DE CINEMA DE MEIO AMBIENTE (EFFN - ENVIRONMENTAL FILM FESTIVAL NETWORK) juntamente com cinemambiente . environmental film festival . turim . itália festival internacional del medi ambient sant feliu de guíxols . barcelona . espanha ecocinema . festival internacional de cinema ambiental . grécia parceiro dos festival internacional de cinema e vídeo ambiental goiás . brasil festival internacional de cinema do ambiente washington . eua vizionária . international video festival . siena . itália wild and scenic environmental film festival . nevada city . eua em formação plataforma atlântica de festivais de ambiente de colaboração com festival internacional de cinema e vídeo ambiental goiás . brasil festival de são vicente . cabo verde extensão do cineeco: centro das artes . casa das mudas . calheta . madeira Edição: CineEco Título: Programa do CineEco’2005 XI Festival Internacional de Cinema e Vídeo de Ambiente da Serra da Estrela Coordenação, design gráfico e concepção da capa segundo imagem de “Madagáscar”, de Eric Darnell: Lauro António Tiragem: 1000 exemplares Impressão: Cromotipo Artes Gráficas Depósito Legal: 116857/97 | 3 | cineeco2005 Saudação do Presidente da Câmara de Seia O Cine’Eco – Festival Internacional de Cinema e Vídeo de Ambiente da Serra da Estrela é, no plano cultural, uma importante marca do esforço que a Câmara Municipal tem desenvolvido e vai continuar a desenvolver, em benefício da qualidade do nosso ambiente. No ano em que o Cine’Eco avança para a sua 11ª edição, estão a dar-se, finalmente, passos decisivos para o tratamento de todos os esgotos domésticos e industriais. Em 2006, os nossos rios e ribeiras vão voltar a correr sem poluição.
    [Show full text]