Tarinoita Satavuotiaasta Kalastajatorpasta Ihannetta

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Tarinoita Satavuotiaasta Kalastajatorpasta Ihannetta On olemassa vain yksi Kalastajatorppa. Samoin on olemassa myös ainutkertainen Kalastajatorpan henki – osana Munkkiniemen ja Helsingin henkeä. ”Torpalla” elämä ja vieraanvaraisuustaide pystyvät kohtaamaan toisensa. Siitä syystä eletyn tapakulttuurin keskeisin arvo onkin ihmiseen eikä tekniikan muotoilemaan olemistapaan keskittymisessä. Edellä sanotun lisäksi tasokkuuden toteutuminen on edellyttänyt eksistentiaalista moniäänisyyttä. Polyfonisuus on voinut säilyä halki vuosikymmenten vain siksi, että on osattu vaalia laadullisen moninaisuuden satavuotiaasta Kalastajatorpasta Tarinoita ihannetta. Populaarikulttuuri ja korkeakulttuuri, taide ja tiede, kotimaisuus ja kansainvälisyys, sota ja rauha, menneisyys ja tulevaisuus: kaikki nuo olemisparit ovat löytäneet, löytävät ja ovat vastakin löytävä Tarinoita Kalastajatorpasta sopusointuisen vieraanvaraisuuskodin itselleen. Jokainen voi tuntea ”Fiskiksellä” itsensä juhlavieraaksi. Hyvä lukija, tämä sanallinen ja kuvallinen vieraanvaraisuus- satavuotiaasta kattauksemme on maittava. Miksi et siis sinäkin nauttisi sen elämyksekkäistä antimista? Kalastajatorpasta Helsinkiläisen tapahtuma-, kulttuuri- ja elämyskeitaan kehitys kesäkahvilasta maailmanluokan kokoushotelliksi Toimittaneet V. A. Heikkinen, Matti Itkonen ja Sam Inkinen Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta 1 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta 2 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta 3 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta Helsinkiläisen tapahtuma-, kulttuuri- ja elämyskeitaan kehitys kesäkahvilasta maailmanluokan kokoushotelliksi Toimittaneet V. A. Heikkinen, Matti Itkonen ja Sam Inkinen 4 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta © kirjoittajat ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haaga-Helian julkaisut 2017 Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen valokopiointi on kielletty, ellei valokopiointiin ole hankittu lupaa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry, www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. Julkaisija: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Kannen valokuvat: Alvar Aalto -museo (etukansi) Helsingin kaupunginmuseo (takakansi) Tätä julkaisua myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti http://kirjakauppa.unigrafia.fi/ [email protected] PL 4 (Vuorikatu 3) 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Puhelin (09) 7010 2366 Fax (09) 7010 2374 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu [email protected] ISSN: 2342-2920 ISBN: 978-952-7225-96-7 uusi LUKSUS Unigrafia Helsinki 2017 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta 5 Sisällys Saatesanat........................................................................................................ 7 Jouni Kaivola: Luonnonrauhaa, glamouria ja palveluasennetta.......................................... 11 V. A. Heikkinen: Poimintoja Kalastajatorpan kahvila- ja ravintolatoiminnan alkutaipaleelta................................................................................................ 13 V. A. Heikkinen: Ravintolasta kansainväliseksi kokous- ja tapahtumahotelliksi............... 33 Jussi Mustajärvi & V. A. Heikkinen: Lippulaivan tekijät. Poimintoja Kalastajatorpan operoinnista ja henkilöstöstä vuosien varrelta.................................................................... 95 V. A. Heikkinen: Kalastajatorpan keittiö ja sali – yhdistelmä suurtuotantoa, taidokasta tarjoilua sekä skandinaavis-suomalais-ranskalaista gastronomiaa................................................................................................ 115 V. A. Heikkinen: Kalastajatorppa vapaa-ajan kohteena ja viihdekeitaana......................... 153 Rani-Henrik Andersson & Kati Kajander: Torpalta kuultua........................................................................................... 177 Timo Kulmakko: Torpan huipputaikureita vuosikymmenien varrella............................... 183 6 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta Matti Itkonen: Kalastajatorpan olemus. Elokuvamatka aikaan ja tilaan......................... 185 Matti Itkonen: Ventovieraana Verkkokalastajatorpassa. Kulttuurifilosofinen vuoropuhelu................................................................................................. 203 V. A. Heikkinen: Kalastajatorppa – ekomoderni matkailukeskus....................................... 223 Samuel Nieminen: Tulevaisuuden hotellihuone....................................................................... 259 Sam Inkinen: Itämeren tytär – historiaa ja kulttuuria. Havaintoja ja ajatuksia Helsingin, Munkkiniemen ja Kalastajatorpan paikan hengestä....... 263 Sam Inkinen: Aikamatka 1900-luvulle. ”Nykyaikoja etsimässä” eli aikalaistarkkailija-flanöörin matka Töölöstä Munkkiniemeen ja lukuisiin historiallis-filosofisiin tarina-aarteisiin................................ 297 Matti Itkonen: Loppusanat: Kalastajatorppa, ajattomasti................................................... 333 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta 7 Saatesanat Tee työtä uskollisesti ja ahkerasti. Työ on menestyksen äiti ja onnen matka- passi. Käytä työaika hyödyllisiin toimiin. Pienet ja suuret velvollisuudet vaativat todella parhaita ruumiin- ja sielunvoimia. Ota huomioosi pie- ninkin hetki. Toimi niin kauan, kuin päivää kestää. Kun työskentelee iloisesti ja ahkerasti, niin huomaa vain vähän elinpäivän rasitusta ja hellettä. (Panelius 1904, 3.) Hilton Helsinki Kalastajatorppa on toiminut runsaan sadan vuoden ajan helsinkiläisten vapaa-aika- ja huvielämäkohteena, yritysten ja yh distysten lounas-, päivällis- ja illallispaikkana sekä kansainvälisten liikematkailijoiden, diplomaattien ja arvovieraiden majoitus- ja illan- viettopaikkana. Laadukkaan palvelun ansiosta ”Torpasta” on tullut yksi Helsingin arvostetuimmista kokous- ja kongressikeskuksista sekä iltaravintoloista. Lisäksi ”Fiskis” on ollut suosittu edustus-, hää- ja juhlapaikka. ”Torppa” on edustanut suomalais-kansainvälistä vieraanvaraisuus- teollisuutta (hospitality-sektori) parhaimmillaan ja laajimmillaan sekä tukenut Hiltonin avainstrategiaa: kaikessa toiminnassa kunnioitetaan paikallisia olosuhteita, kun tarjotaan palveluita vaativille vieraille. Ka- lastajatorpan pääravintola, Pyöreä Sali, on ollut helsinkiläisten ja erityi- sesti munkkiniemeläisten kantaravintola sekä juhlien illanviettopaikka jo vuosikymmenten ajan. Monella helsinkiläisellä onkin lämmin suhde Kalastajatorppaan, sillä siellä järjestetään lukuisia perinteikkäitä – histo- riaa, traditioita ja laatua säteileviä – tilaisuuksia: vappu- ja joululounaita sekä esimerkiksi ylioppilasillallisia. Munkkiniemen ravintola- ja hotelliympäristö on koko satavuotisen historiansa ajan ilmentänyt sekä urbaania kaupunkiympäristöä että luontoa, dynaamisuutta ja rauhaa – sellaista laadukasta elämyskeidas- ta ja hospitality-ammattilaisten toimintapistettä, jossa erilaiset ihmiset kohtaavat suomalaiset ja kansainväliset virtaukset – mukaan lukien 8 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta poliittisen maailman, talouselämän ja kulttuurikentän vaikutteet ja vaikuttajat. ”Torppa” on niin ikään ollut omistajilleen liiketaloudellisesti on- nistunut horeca-kohde ja -konsepti sekä tärkeä näköalapaikka. Juuri tänne on saatu kaupungin mittavimmat, tärkeimmät ja vaikuttavimmat suurkokoukset. ”Torpasta” on vuosien saatossa kehkeytynyt käsite ja instituutio, joka on toiminut myös satojen hotelli- ja ravintola-alan am- mattilaisten ”korkeakouluna” hienojen, korkeaprofiilisten tilaisuuksien ja dynaamisen henkilöstöhallinnon ansiosta. Kalastajatorpan henkilöstö ja viitepiirit ovat päässeet palvelemaan ja kohtaamaan suuren maailman vaikuttajia ja tähtiä sekä luomaan asenteensa ja toimintansa kautta ku- vaa Suomesta laadukkaana matkakohteena ja vieraanvaraisena maana. Satavuotisjuhlavuotta suunnittelemaan hotellinjohtaja Jouni Kaivola kokosi historiikkiryhmän, johon kutsuttiin jäseniksi henkilöstöpäällikkö Emilia Sarkia, markkinointipäällikkö ja entinen hotellinjohtaja Pekka Korpimäki sekä yliopettaja V. A. Heikkinen ja lehtori Kari Nurminen Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Tämä ryhmä kokosi sisältöjä ilmentämään sitä, miten pienestä, punaisesta kalastajatuvasta on ra- kentunut maailmanluokan hotellibrändin suomalainen lippulaiva sekä arvostettu kokous- ja kongressikeskus: Hilton Helsinki Kalastajatorppa. Historiikkiryhmän työskentelyn ja sähköisen sivuston (http://www. kalastajatorppa100.fi/) keskeisinä aineistoina ovat olleet Sakari Ikosen, Kalastajatorpan sekä Hotelli- ja ravintolamuseon arkistot ja hotellin- johtajien haastattelut. Historiallisten faktojen ja tarinoiden koontia sekä tapahtumien ja syy-seuraussuhteiden analyysiä on toteutettu Vitriinin (entinen Hotelli- ja ravintolalehti), Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Hufvudstadsbladetin arkistojen avulla. Muina materiaaleina ovat olleet ”Torpan” taidekokoelma ja valokuvat (hotellin kuva-aineistoa on myös hyödynnetty visuaalisena elementtinä käsillä olevan teoksen sivuilla – mm. sivujen 330–332 valokuvat ovat peräisin Kalastajatorpalta saa- dusta aineistosta). Sisällöntuotantoon on osallistunut myös kymmeniä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijoita. Aineistoa laajennettiin ja syvennettiin syksystä 2016 alkaen osana Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Uudenmaan liiton rahoittamaa hanketta ”Premiumista luksukseen – arvot ja ansainnat lifestyle-toimi- alalla”. Hilton Helsinki Kalastajatorppa edustaa edelleen huippulaa- dukasta ja persoonallista matkakohdetta. Tässä teoksessa kuvataan ja tulkitaan sekä historiaa että myös suomalais-skandinaavis-hiltonilaista vieraanvaraisuus- ja palvelukulttuuria. Kohde symboloi täydellistä
Recommended publications
  • Lähikuvan Koko Numero 1-2021
    LÄHIKUVA 1/2021 (34. vuosikerta) JA AUDIOVISUAALISTEN ESITYSKÄYTÄNTÖJEN MURROS Laulukilpailusta show-kilpailuksi? Belgium, one point Syntetisaattoreita, ironiaa ja provokaatioita Euroviisuesityksen audiovisuaalinen rakentuminen LÄHIKUVA • 1/2021 LÄHIKUVA 1/2021 • 34. vuosikerta ISSN 2343-399X LÄHIKUVA on audiovisuaaliseen kulttuuriin keskitty- SISÄLLYS vä, neljästi vuodessa ilmestyvä tieteellinen referee- julkaisu, joka on avoin kirjoitusfoorumi kaikille. Pääkirjoitus JULKAISIJAT Lähikuva-yhdistys ry:n jäsenet sekä Lähikuvan kan- Mari Pajala, Pertti Grönholm ja Yrjö Heinonen natusyhteisöt: Yhdentymisen juhlaa ja ihanteiden kamppailua. Suomen Elokuvatutkimuksen Seura ry Turun elokuvakerho ry Euroviisujen muuttuvat muodot ja merkitykset 3 Varsinais-Suomen elokuvakeskus ry International Institute for Popular Culture (IIPC-kes- Artikkelit kus), Turun yliopisto Mediatutkimus, Turun yliopisto Mari Pajala Viestintätieteet, Tampereen yliopisto Laulukilpailusta show-kilpailuksi? TOIMITUS Televisiospektaakkelin ylirajaistuva tuotanto Päätoimittaja Eurovision laulukilpailussa 9 Kaisa Hiltunen [email protected] Toimitussihteeri Pertti Grönholm Antti Lindfors [email protected] Belgium, one point. Numeron 1/2021 vastaavat toimittajat Syntetisaattoreita, ironiaa ja provokaatioita Pertti Grönholm, Yrjö Heinonen ja Mari Pajala Eurovision laulukilpailuissa vuosina 1980 ja 1983 33 Toimituskunta Yrjö Heinonen Outi Hakola [email protected] Kaisu Hynnä-Granberg [email protected] Euroviisuesityksen audiovisuaalinen rakentuminen: Miina Kaartinen
    [Show full text]
  • Kotimaiset Kappaleen Mukaan
    • RELAX • DRINK • SING • DANCE • KARAOKE Kotimaiset kappaleen mukaan www.esongbook.net/lista/677 Voit varata lauluvuorosi myös kännykällä! KOTIMAISET KAPPALEEN MUKAAN 1 / 55 0010 Apulanta 008 (Hallaa) Apulanta 2080-luvulla Sanni Aallokko kutsuu Georg Malmstén Aamu Anssi Kela Aamu Pepe Willberg Aamu airistolla Olavi Virta Aamu toi, ilta vei Jamppa Tuominen Aamukuuteen Jenna Aamun kuiskaus Stella Aamuun on hetki aikaa Charles Plogman Aaveratsastajat Danny Addicted to you Laura Voutilainen Adios amigo Lea Laven Afrikan tähti Annika Eklund Ai Carino Jari Sillanpää Aiemmin Anna Eriksson Aika näyttää Jukka Kuoppamäki Aikaan sinikellojen Paula Koivuniemi Aikanaan Tommi Soidinmäki Aikuinen nainen Paula Koivuniemi Aila Reijo Taipale Aina kun sä meet Taikapeili Aina mun pitää Pertti Kurikan Nimipäivät Aina yksin Anna Eriksson Aito rakkaus Juha Tapio Aja hiljaa isi Mari Laurila Ajan päivin, ajan öin Pate Mustajärvi Ajetaan tandemilla Freeman Ajoin koko yön Kaija Koo Ajomies Olavi Virta Ake, Make, Pera ja mä Hector Akselin ja Elinan häävalssi Tapani Kansa Alanyan kuningas Bablo Alaska Teijo Joutsela www.esongbook.net/lista/677 Voit varata lauluvuorosi myös kännykällä! KOTIMAISET KAPPALEEN MUKAAN 2 / 55 Albatrossi Juha Vainio Albumi Jari Sillanpää Alkaa rakkaus Charles Plogman Alku kaiken kauniin Kirka Alla onnellisten tähtien Antti Huovila Alle mun sateenvarjon SINITAIVAS Almaz, onnen lapsi Katri Helena Amado Mio Tapani Kansa Amarillo Johnny Amerika Apulanta Amor, amor, amor Olavi Virta André Marita Taavitsainen Angelique Olavi Virta Angels are calling
    [Show full text]
  • ”Sata Salamaa” (1987), ”La Dolce Vita” (1989) Ja ”Tule Luo” (1993)
    55 • LÄHIKUVA • 1/2021 Yrjö Heinonen Yrjö Heinonen, dosentti, musiikkitiede, Turun yliopisto EUROVIISUESITYKSEN AUDIOVISUAALINEN RAKENTUMINEN: ”Sata salamaa” (1987), ”La dolce vita” (1989) ja ”Tule luo” (1993) Eurovision laulukilpailu on 65-vuotisen historiansa aikana muuttunut kansal- listen radio- ja tv-yhtiöiden välisestä sävellys- ja sanoituskilpailusta eri mai- den ja niitä edustavien laulajien tai yhtyeiden väliseksi esiintymiskilpailuksi siten, että tapahtuman viihteellisyys ja kilpailullisuus on samalla lisääntynyt. Tarkastelen artikkelissani kolmen Suomea vuosina 1987–1993 kilpailussa edustaneen esityksen audiovisuaalista rakentumista erityisesti viihteellisyyden, kilpailullisuuden ja kansallisten piirteiden esiin tuomisen tai tuomatta jättä- misen näkökulmasta. Analyysi nostaa esiin eroja ja yhtäläisyyksiä esitysten audiovisuaalisessa rakentumisessa sekä valottaa musiikin, sanoituksen, näyttä- möllepanon ja monikamerakuvauksen/live-editoinnin välisiä suhteita esitysten toteutuksessa ja televisioinnissa. Johdanto Eurovision laulukilpailu on televisioitu laulukilpailu. Toteamus kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta sen voi lukea painotuksesta riippuen ainakin kahdella tavalla. Jos painotetaan sanaa laulukilpailu, viitataan tapahtumaan, jossa Euroopan yleisradioliiton (EBU) jäsenmaiden radio- ja televisioyhtiöiden edustajikseen valitsemat laulut kilpailevat vuosittain suorassa televisiolähe- tyksessä voitosta eli parhaan edustuskappaleen (laulun) arvonimestä. Jos taas painotetaan sanaa televisioitu, toteamus tarkoittaa, että esittäjä,
    [Show full text]
  • Kaksi Viisukilpailua Ja Suomi Suomi Ja Yleisradio Eurovision Ja Intervision Laulukilpailuissa
    Kaksi viisukilpailua ja Suomi Suomi ja Yleisradio Eurovision ja Intervision laulukilpailuissa Tuomas Lassinharju Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2018 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos/Institution– Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä/Författare – Author Lassinharju, Tuomas Työn nimi / Arbetets titel – Title Kaksi viisukilpailua ja Suomi. Suomi ja Yleisradio Eurovision ja Intervision laulukilpailuissa Oppiaine /Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji/Arbetets art – Level Aika/Datum – Month and year Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2018 102 Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkielmassa tarkastellaan Suomen osallistumista kylmän sodan aikaisiin laulukilpailuihin ja kilpailujen saavuttamaa vastaanottoa Suomessa. Kylmän sodan aikana Suomen Yleisradio kuului ainoana eurooppalaisena yleisradiona sekä Länsi- että Itä-Euroopan yleisradioliittoihin. Molemmilla yleisradioliitoilla oli omat kansainväliset musiikkitapahtumansa. Länsi-Euroopan yleisradioliitto EBU oli järjestänyt vuodesta 1956 lähtien Eurovision laulukilpailuja. Itä-Euroopan yleisradioliitto OIRT lanseerasi vuonna 1977 Sopotin musiikkifestivaalien yhteyteen Intervision laulukilpailut. Yleisradio oli 1960-luvun puolivälistä lähtien toiminut aktiivisena sillanrakentajana EBU:n ja OIRT:n välillä. Yleisradion toiminta kuvasti Suomen aktiivista ulkopoliittista linjaa, joka pyrki etsimään ratkaisuja kahtiajakautuneen
    [Show full text]
  • Songs on Streaming Server 1 TITLE NO ARTIST 15 KESÄÄ KARI
    TITLE NO ARTIST 15 KESÄÄ KARI TAPIO 1972 ANSSI KELA AAMU AIRISTOLLA OLAVI VIRTA AAMU PEPE WILLBERG AAMU TOI, ILTA VEI JAMPPA TUOMINEN AAMUISIN ZEN CAFÉ AIKAAN SINIKELLOJEN PAULA KOIVUNIEMI AIKUINEN NAINEN PAULA KOIVUNIEMI AJOMIES OLAVI VIRTA AKE MAKE PERA JA MÄ HECTOR AKSELIN JA ELINAN HÄÄVALSSI TAPANI KANSA ALBATROSSI JUNNU VAINIO ALUSTA MÄ KAIKEN ALKAISIN PEPE WILLBERG AMADO MIO REIJO TAIPALE AMARILLO JOHNNY AMOR AMOR AMOR OLAVI VIRTA ANDRE MARITA TAAVITSAINEN ANNA KÄSI KIRKA ANNA YKSI YÖ JOHANNA PAKONEN ANTAA VOISIN FINLANDERS ARMI OLAVI VIRTA ASVALTTIVIIDAKKO ANNE MATTILA AVARUUDEN IKKUNA J. KAARJALAINEN BANAANIA POSKEEN 7 SEINÄHULLUA VELJEÄ BENSAA SUONISSAIN BADDING BESAME MUCHO DANNY BUDAPESTIN YÖSSÄ TOPI JA TOIVOTTOMAT BUM BUM BUM JARI SILLANPÄÄ CADILLAC THE RENEGADES CHERBOURGHIN SATEENVARJOT TOPI SORSAKOSKI DAA DA DAA DA SAMMY BABITSIN DELILAH TAPANI KANSA DIRLANDA KAI HYTTINEN EDELWEISS JUHANI RAUTIAINEN EHKÄ SUUKON ANTAA SAAN KIRKA EI KAUNIIMPAA KATRI-HELENA EI MITTÄÄN HECTOR EI TIPPA TAPA IRWIN GOODMAN EILEN KUN MÄ TIENNYT EN JARI SILLANPÄÄ EL BIMBO MARION RUNG ELÄMÄLTÄ KAIKEN SAIN PEPE WILLBERG ELÄMÄN ASKELEET -JOKU PÄIVÄ MARAOKEEJO EN OLE HÄN MIKKO MÄKELÄINEN FI - Songs on Streaming Server 1 TITLE NO ARTIST ENKELIN SILMIN ARJA KORISEVA ENKELIT LENTÄÄ SUN UNIIN MIKKO KUUSTONEN EVIVA ESPANJA TUULA SIPONIUS FIILATEN JA HÖYLÄTEN BADDING HAAPAMÄKI KUOLLUT ON MARAOKEEJO HAAVEISSA VAINKO OOT MUN RIKI SORSA HAAVEKUVA TOPI SORSAKOSKI HÄN ON LADY DANNY HANNIKAISEN BAARI HECTOR HASTA MANANA KISU HEI BUENANOTTE PAULA KOIVUNIEMI HEILI
    [Show full text]
  • REFLECTIONS 148X210 UNTOPABLE.Indd 1 20.03.15 10:21 54 Refl Ections 54 Refl Ections 55 Refl Ections 55 Refl Ections
    3 Refl ections DAS MAGAZIN DES ÖSTERREICHISCHEN Refl ections SONG CONTEST CLUBS MERCI CHÉRIE – MERCI, JURY! AUSGABE 2015 | ➝ Es war der 5. März 1966 beim Grand und belgischen Hitparade und Platz 14 in Prix d’Eurovision in Luxemburg als schier den Niederlanden. Im Juni 1966 erreichte Unglaubliches geschah: Die vielbeachte- das Lied – diesmal in Englisch von Vince te dritte Teilnahme von Udo Jürgens – Hill interpretiert – Platz 36 der britischen nachdem er 1964 mit „Warum nur war- Single-Charts. um?“ den sechsten Platz und 1965 mit Im Laufe der Jahre folgten unzähli- SONG CONTEST CLUBS SONG CONTEST 2015 „Sag‘ ihr, ich lass sie grüßen“ den vierten ge Coverversionen in verschiedensten Platz belegte – bescherte Österreich end- Sprachen und als Instrumentalfassungen. Wien gibt sich die Ehre lich den langersehnten Sieg. In einem Hier bestechen – allen voran die aktuelle Teilnehmerfeld von 18 Ländern startete Interpretation der grandiosen Helene Fi- der Kärntner mit Nummer 9 und konnte scher – die Versionen von Adoro, Gunnar ÖSTERREICHISCHEN schließlich 31 Jurypunkte auf sich verei- Wiklund, Ricky King und vom Orchester AUSSERDEM nen. Ein klarer Sieg vor Schweden und Paul Mauriat. Teilnehmer des Song Contest 2015 – Rückblick Grand Prix 1967 in Wien Norwegen, die sich am Podest wiederfan- Hier sieht man das aus Brasilien stam- – Vorentscheidung in Österreich – Das Jahr der Wurst – Österreich und den. mende Plattencover von „Merci Cherie“, DAS MAGAZIN DES der ESC – u.v.m. Die Single erreichte Platz 2 der heimi- das zu den absoluten Raritäten jeder Plat- schen Single-Charts, Platz 2 der deutschen tensammlung zählt. DIE LETZTE SEITE ections | Refl AUSGABE 2015 2 Refl ections 2 Refl ections 3 Refl ections 3 Refl ections INHALT VORWORT PRÄSIDENT 4 DAS JAHR DER WURST 18 GRAND PRIX D'EUROVISION 60 HERZLICH WILLKOMMEN 80 „Building bridges“ – Ein Lied Pop, Politik, Paris.
    [Show full text]
  • Gender Across Languages: the Linguistic Representation of Women and Men
    <DOCINFO AUTHOR "" TITLE "Gender Across Languages: The linguistic representation of women and men. Volume II" SUBJECT "Impact 10" KEYWORDS "" SIZE HEIGHT "220" WIDTH "150" VOFFSET "4"> Gender Across Languages Impact: Studies in language and society impact publishes monographs, collective volumes, and text books on topics in sociolinguistics. The scope of the series is broad, with special emphasis on areas such as language planning and language policies; language conflict and language death; language standards and language change; dialectology; diglossia; discourse studies; language and social identity (gender, ethnicity, class, ideology); and history and methods of sociolinguistics. General editor Annick De Houwer University of Antwerp Advisory board Ulrich Ammon William Labov Gerhard Mercator University University of Pennsylvania Laurie Bauer Elizabeth Lanza Victoria University of Wellington University of Oslo Jan Blommaert Joseph Lo Bianco Ghent University The Australian National University Paul Drew Peter Nelde University of York Catholic University Brussels Anna Escobar Dennis Preston University of Illinois at Urbana Michigan State University Guus Extra Jeanine Treffers-Daller Tilburg University University of the West of England Margarita Hidalgo Vic Webb San Diego State University University of Pretoria Richard A. Hudson University College London Volume 10 Gender Across Languages: The linguistic representation of women and men Volume II Edited by Marlis Hellinger and Hadumod Bußmann Gender Across Languages The linguistic representation of women and men volume 2 Edited by Marlis Hellinger University of Frankfurt am Main Hadumod Bußmann University of Munich John Benjamins Publishing Company Amsterdam/Philadelphia TM The paper used in this publication meets the minimum requirements of American 8 National Standard for Information Sciences – Permanence of Paper for Printed Library Materials, ansi z39.48-1984.
    [Show full text]
  • Scandic Aakkosellinen Lista Esittäjän Mukaan
    TAB] Scandic Aakkosellinen lista esittäjän mukaan... MAINOSTOIMISTO- JA DIGIPAINOPALVELUT - Väritulosteet, logot, käyntikortit, esitteet, kuvasuurennokset, teippaussuunnittelu ym. Ota yhteyttä email. [email protected] *** KARAOKE JUONTO JA LAITEVUOKRAUS *** Paalumedia Oy , Kurimontie 13 89600 SUOMUSSALMI Ari M p.044-7117120 KAPPALE: TAB] VERSIO: PUU 51 KOODIA SUN BERNADINO A. AALLON RYTMIORKESTERI SUN LAIVAS RANTAAN JÄÄDÄ TÄYTYI A.HAVAKKA HARD AS A ROCK AC/DC HIGHWAY TO HELL AC/DC ALL THAT SHE WANTS ACE OF BASE CRAZY AEROSMITH DREAM ON AEROSMITH FALLING IN LOVE AEROSMITH ARON LEMPEÄ AGENTS EN ANTAA MUUTA VOI AGENTS KUKAT KAUNIIT AGENTS MAAILMA ILMAN RAKKAUTTA AGENTS IDÄN JA LÄNNEN TIET AGENTS TAKE ON ME A-HA ALLA VAAHTERAPUUN AIKAKONE UUDET TUULET AIKAKONE SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ AKI SIRKESALO POISON ALICE COOPER ALICE COOPER SCHOOLS OUT ALICE COOPER MY COO CA CHOO ALVIN STARDUST APINAMIES AMI ASPELUND Black Winter Day Amorphis LEFT OUTSIDE ALONE ANASTACIA HEAVY ON MY HEART ANASTASIA IHANAA ELÄMÄÄ ANITA HIRVONEN SYDÄN RAKASTAA ANITA HIRVONEN SYYSLAULU ANKI JA CUMULUS PUUVILLAPELLOT Anki ja Cumulus LÄNSITUULI ANKI JA CUMULUS SÄKKIJÄRVEN POLKKA ANKI JA CUMULUS EI SE MENNYT NIIN ANNA ERIKSSON Henki Kulkee ANNA ERIKSSON HUOJUVA TALO Anna Eriksson ILTA YÖHÖN KULJETTAA ANNA ERIKSSON JULIET & JONATHAN ANNA ERIKSSON JÄÄ ANNA ERIKSSON KAIKISTA KASVOISTA ANNA ERIKSSON KESÄ YHDESSÄ ANNA ERIKSSON KEVÄTYÖ ANNA ERIKSSON KUN KATSOIT MINUUN ANNA ERIKSSON LINTU ANNA ERIKSSON MITÄ JÄÄ ANNA ERIKSSON ODOTA MUA ANNA ERIKSSON OLEN KAUNIS ANNA ERIKSSON OOT
    [Show full text]
  • Biisit Artistin Mukaan
    101 Aamuyö Beat 7 Seinähullua veljestä Hirvenmetsästys Humppa Aarne Tenkanen Hemaisevan seksikäs Pörröpää Beat Aaron Lämmin Ajatus Beat Aikakone Keltainen Toukokuu Beat Aikamiehet Iltatuulen Viesti Valssi Aikamiehet Lennä mun lempeni laulu Valssi Aki Samuli Löydät Luokseni Vielä Slow Beat Anette Tuominen Kenen Syy Jenkka Anita Hirvonen Et Usko Kuinka Koskeekaan Slow Beat Anita Hirvonen Sydän Rakastaa Trioli Anna Abreu Kylmästä Lämpimään Disco Anna Eerikson Ei Se Mennyt Niin Beat Anna Eerikson Vieraat Huoneet Beat Anna Hanski Jos et sä soita Beat Anna Hanski Kotiviini Beat Anna Hanski Lambada Lambada Anna Puu Mestaripiirros Slow Beat Anna Puu Säännöt Rakkaudelle Beat Anne Mattila Asfalttiviidakko Beat Anne Mattila Hei Postimies Rock Anneli Pasanen Emmanuel Slow Fox Anneli Saaristo Evakon Laulu Sota- ajanlaulu Anneli Saaristo Lintu Slow Beat Anneli Saaristo Ruskan Värit Slow Beat Anneli Sari Hymni Rakkaudelle Slow Beat Annikki Tähti Budabestin yössä Humppa Annikki Tähti Domino Valssi Annikki Tähti Muistatko Monrepons Valssi Anssi Kela 1972 Rock Anssi Kela Milla Rock Antti Huovila Vaskikellot Foxi Antti Kleemola Mä en Pelkää Mitään Rock !1 Antti Railio Halla ja etelätuuli Beat Antti Tuisku Hyökyaalto Disco Apulanta Pahempi Toistaan Rock Apulanta / Edelman Teit Meistä Kauniin Rock Arja Havakka Lokki Valssi Arja Koriseva Enkelin silmin Beat Arja Koriseva Hymyhuulet Rock Arja Koriseva Jouluaatto on nyt herttainen Joululaulu Arja Koriseva Joulukirkkoon Joululaulu Arja Koriseva Joulun Kellot Joululaulu Arja Koriseva Juokse Porosein Joululaulu
    [Show full text]
  • Suomalaisia Naisennimilauluja II (Koonnut J. J. Marjanen)
    Suomalaisia naisennimilauluja II: M—Ö Koonnut J. J. Marjanen, osa alkuperäisaineistosta: Matti Jokinen Oranssilla värillä merkityt laulut sopivat — ainakin kokoajan mielestä — ”serenadityyppisiksi” nimikkolauluiksi, ts. esim. onniteltaessa. (Valikoidut kappaleet lähinnä vanhoja iskelmiä.) Kommentteja ja täydennyksiä voi esittää sähköpostitse VYS:n aloitussivulle Päivitetty viimeksi: ke 18. elokuuta 2010 15.22 NAISENNIMI Kappaleen nimi tanssi- Säveltäjä Esittäjä(t) (alkuk. nimi) laji Sanoittaja (tunnetuimmat tms. (runoilija) levytykset) Naisennimet A—L luettelon I osassa MAARIA Maaria Samuli Laiho ? MAARIT Maarit f. G. Anders Reijo Taipale 1962 (Sári) ”Saukki” MAARIT Maarit t. Toivo Kärki Henry Theel 1966 Pauli Salonen MAARIT Metsämökin Maarit beg. Pentti Viherluoto Kalevi Tauru 1956 Veikko Lavi MAARIT Sua kutsun, Maarit Lasse Mårtenson ”Danny” 1967 A. Vuorinen MADALENA Madalena samba Ayrton Amorim Eila Pellinen 1958 suom. ”Orvokki Itä” MAGDALEENA Magdaleenan laulu Kaj Chydenius Kristiina Halkola Kaarina Helakisa 1968 MAIJA Hauva ikkunassa Bob Merrill Kipparikvartetti (Doggie in the suom. Kyllikki 1953 Window) Solanterä MAIJA Jäätelöbaarin kaunis Tuomo Heikkola U-Bayou 1991 Maija Jarkko Laine MAIJA Kalle Kekkonen v. Fred Winter Eugen Malmstén (Axel Öhman) suom. Kerttu 1938 Mustonen MAIJA Laulava papukaija Pentti Viherluoto Aila Heikkilä 1965 ”Harry Etelä” MAIJA Maija lähti ”Ossi” Malinen Ossi Malisen kuoro Ranskaan A. Vuorinen ja orkesteri 1963 MAIJA ”Kari Aava” ”Justeeri” 1952 Matti ja Maija ”Aarne Lohimies” olympialaisissa MAIJA Minäpoika ja tytöt j. ”Kari Aava” Kauko Käyhkö Reino Helismaa 1951 MAIJA Myrskyluodon Lasse Mårtensson Eino Grön 1983 Maija Jukka Virtanen MAIJA Sorvarin viisu Kauko Käyhkö Kauko Käyhkö ”Ville” (Justeeri) 1952 MAIJA Maija Kanerva f. Lasse Dahlqvist Arvi Tikkala 1939 (Maija Kanerva) (Doris Marianne) suom. ”Ela” MAIJA Saarennon Maija Hanna Hagbom R.
    [Show full text]
  • Toiset Meistä. Rauno Lehtinen Ja Musiikki
    Toiset meistä Rauno Lehtinen ja musiikki Toiset meistä Rauno Lehtinen ja musiikki Juha Henriksson Toiset meistä Rauno Lehtinen ja musiikki © Juha Henriksson 2010 Valokuvat Timo Lehtisen kotiarkistosta, ellei toisin mainita Kannen kuva: Rauno Lehtinen levy-yhtiö Discophonin mainoskuvassa 1962. Ulkoasu Olli Turunen / Tovia Design Oy ISBN 978-952-67401-0-2 (painettu) ISBN 978-952-68364-2-3 (PDF) Paino Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2010 Sisältö Lukijalle ............................................................................................7 Komea poika ja hyvä lauluääni ...................................................11 Musiikkileikkikouluun .................................................................14 Koulutielle Kuljusta ......................................................................16 Nekalan nokkelat nuottiniekat ..................................................19 Jazzkärpänen puree .......................................................................25 Jörgen Petersenin yhtye ...............................................................32 Muusikoksi Tanskaan ...................................................................38 Winstrup Olesenin opissa ...........................................................40 Tukholmassa ..................................................................................43 Kansainvälistä kokemusta ...........................................................45 Ronnie Kranckin yhtye ................................................................49 Rauno Lehtisen yhtye ..................................................................51
    [Show full text]
  • A 3:30/Juice Leskinen 1972/Anssi Kela 11Th Street Kids/Hanoi Rocks
    A B 3:30/Juice Leskinen Baarikärpänen/Eppu Normaali 1972/Anssi Kela Babe, I ́m Gonna Leave You/Led Zeppelin 11th Street Kids/Hanoi Rocks Beer Drinkers And Hell Raisers/ZZTop Aamu toi, ilta vei/Jamppa Tuominen Black Magic Woman/Fleetwood Mac, Santana Aaveratsastajat/Danny Black Velvet/Alannah Myles Aikuinen nainen/Paula Koivuniemi Bluesia Pieksämäen asemalla/Juice Leskinen Ainutkertainen/Sami Saari Bony Morony/Johnny Winter Ajetaan tandemilla/Freeman Born To Be Wild/Stephenwolf Ake, Make, Pera ja mä/Hector Brown Eyed Girl/Van Morrison Akselin ja Elinan häävalssi/Matti ja Teppo Burning Love/Elvis Albatrossi/Juha Vainio All Along The Watchtower/Bob Dylan, Jimi Hendrix C All My Loving/The Beatles Cadillac/Renegades All Night, All Day/Negrospiritual Cafe Avenue/Hanoi Rocks All Shook Up/Elvis Presley California Dreaming/Mamas and Papas Allright Now/Free Call Me The Breeze/J.J.Cale, Lynyrd Skynyrd Allways On My Mind/Elvis Presley Can ́t Help Falling In Love/Elvis Presley Amazing Graze/Kansanlaulu Charlie Brown/Vicky Rosti Amsterdam/Hector Cocaine/Eric Clapton, J.J.Cale Angie/The Rolling Stones Presley Anna etumatkaa vartti mulle (Gimme Three Steps)/Ilkka Esselström Anna mulle tähtitaivas/Katri Helena Annie ́s Song/John Denver Apache/The Shadows As Tears Go By/The Rolling Stones Appear to Me/Ilkka Esselström Asfaltti polttaa/Tehosekoitin Autiotalo/Dingo D F Da, da/Popeda Fade to Black/Metallica Daada daada/Sammy Babitzin Fame/Irene Cara Daa dirlan daa/Kai Hyttinen Feel/Robbie Williams Dance With Me/Ilkka Esselström Final Countdown/Europe Dancing
    [Show full text]