DOCSLIB.ORG

Suomalaisia Naisennimilauluja II (Koonnut J. J. Marjanen)

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Suomalaisia naisennimilauluja II: M—Ö Koonnut J. J. Marjanen, osa alkuperäisaineistosta: Matti Jokinen Oranssilla värillä merkityt laulut sopivat — ainakin kokoajan mielestä — ”serenadityyppisiksi” nimikkolauluiksi, ts. esim. onniteltaessa. (Valikoidut kappaleet lähinnä vanhoja iskelmiä.) Kommentteja ja täydennyksiä voi esittää sähköpostitse VYS:n aloitussivulle Päivitetty viimeksi: ke 18. elokuuta 2010 15.22 NAISENNIMI Kappaleen nimi tanssi- Säveltäjä Esittäjä(t) (alkuk. nimi) laji Sanoittaja (tunnetuimmat tms. (runoilija) levytykset) Naisennimet A—L luettelon I osassa MAARIA Maaria Samuli Laiho ? MAARIT Maarit f. G. Anders Reijo Taipale 1962 (Sári) ”Saukki” MAARIT Maarit t. Toivo Kärki Henry Theel 1966 Pauli Salonen MAARIT Metsämökin Maarit beg. Pentti Viherluoto Kalevi Tauru 1956 Veikko Lavi MAARIT Sua kutsun, Maarit Lasse Mårtenson ”Danny” 1967 A. Vuorinen MADALENA Madalena samba Ayrton Amorim Eila Pellinen 1958 suom. ”Orvokki Itä” MAGDALEENA Magdaleenan laulu Kaj Chydenius Kristiina Halkola Kaarina Helakisa 1968 MAIJA Hauva ikkunassa Bob Merrill Kipparikvartetti (Doggie in the suom. Kyllikki 1953 Window) Solanterä MAIJA Jäätelöbaarin kaunis Tuomo Heikkola U-Bayou 1991 Maija Jarkko Laine MAIJA Kalle Kekkonen v. Fred Winter Eugen Malmstén (Axel Öhman) suom. Kerttu 1938 Mustonen MAIJA Laulava papukaija Pentti Viherluoto Aila Heikkilä 1965 ”Harry Etelä” MAIJA Maija lähti ”Ossi” Malinen Ossi Malisen kuoro Ranskaan A. Vuorinen ja orkesteri 1963 MAIJA ”Kari Aava” ”Justeeri” 1952 Matti ja Maija ”Aarne Lohimies” olympialaisissa MAIJA Minäpoika ja tytöt j. ”Kari Aava” Kauko Käyhkö Reino Helismaa 1951 MAIJA Myrskyluodon Lasse Mårtensson Eino Grön 1983 Maija Jukka Virtanen MAIJA Sorvarin viisu Kauko Käyhkö Kauko Käyhkö ”Ville” (Justeeri) 1952 MAIJA Maija Kanerva f. Lasse Dahlqvist Arvi Tikkala 1939 (Maija Kanerva) (Doris Marianne) suom. ”Ela” MAIJA Saarennon Maija Hanna Hagbom R. R. Ryynänen (Saarennon Maija) sorja suom. R. R. 1929 (Båklandets vackra Ryynänen (sävel = Seiskarin Maja) kaunis Siiri) MAIJA Tallukan-Matti j. Harry Bergström Kipparikvartetti (Pöppösen Maija) Eino Kettunen 1954 MAIJA Yksi vai kaikki E. & O. Cesari Kai ”Lind” 1963 (Uno per tutte) suom. ”Saukki” MAIJU Maijun kanssa Brotherus Veikko Sato 1948 markkinoilla Iivari Kainulainen MAIKKI Karjakko-Maikki j. Erik Lindström Jorma Ikävalko (Karjakko-Maikki) ”Saukki” 1953 MAIKKI Markkina-Maikki j. Arvo Koskimaa Olavi Virta 1939 (Markkina-Maikki) ”J. Kukkonen” MAIKKI Maikki Rantalaisen C. M. Bellman Marjatta Leppänen, (Rantalaisen lottovoitto suom. ”Pikkis” ja Maikki) ”Jukkis” MAILA Maila Toppo Koponen Kumikameli 1997 MAIRE Outo valo Tiina Wesslin Punk Lurex O.K. 1995 MALAIKA Malaika Fadhili William Martti Koskimo Mdavida 1967 suom. Juha Vainio MALIZIUSELLA Maliziusella f. E. Capotosti [di Eino Grön 1958 Capotosti?] Laila Kinnunen ? suom. ”Saukki” MALLA Kilpisjärven laulu v. Pentti Sario Mikko Järvinen (säv. & san.) MANDI Mandin polkka p. Toivo Kärki ”Justeeri” 1955 Reino Helismaa MANTA Kanavanrannan Mikko Perkoila Mikko Perkoila Manta (säv. & san.) 1991 MANTA Kovan onnen ”Kari Aava” Reino Helismaa, kosiomies Reino Helismaa Laulurastaat ja Rallikvartetti 1952 MANTA Manta v. ”Eero Mela” Ture Ara 1939 Usko Hurmerinta (= Usko Kemppi) MANTA Manta ja mantoliini masurkka ”Erkki Salama” Matti Jurva 1939 MANTA Manta, jos sinä v. ”Mr. François” Erik Eklund 1930 tietäeisit Usko Hurmerinta MANTA Morjensta, Manta satakuntalainen Kyläpelimannit kansanlaulu 1976 MANTA Mustalais-Manta j. Olavi Huuska Reino Helismaa (Mustalais-Manta) Reino Helismaa 1949 MANTA Pekka Lipposen j. ”Alpo Nuoli” Kipparikvartetti jenkka (säv. & san.) 1958 MANTA Suhmuran Santra Terho Könönen Esa Pakarinen (säv. & san.) 1966 MANUELA Manuela Stephan Weiss Georg Malmstén suom. ”Palle” 1931 MANUELA Manuela Reima Helminen MARGAREETTA Margareetta t. Pedro Castrucho Eugen Malmstén suom. ”K. Sara” 1936 MARGUERITA Viimeisestä illasta t. Kaj Chydenius Eino Grön 1987 ”P. Mustapää” MARGUERITA Viimeisestä illasta Mikko Perkoila Mikko Perkoila ”P. Mustapää” 1997 MARI Hei, Mari Kauko Röyhkä Kauko Röyhkä (säv. & san.) 1999 MARI Häkkilintu ”Edu” Kettunen Edu Kettunen 1997 MARI Känni seis Miika Söderholm Pojat 1990 MARI Mari Asko Raivio Kaseva 1975 (säv. & san.) MARI Mari Jussi Santalahti Pojat 1990 MARI Mari ja Joni Esa Eloranta Esa Eloranta (säv. & san. ?) MARI Mari jumppaa ”Joey” Luumäki Ne Luumäet 1993 MARI Mari naapurin Pomus — Shuman Rauli ”Badding” (His Latest Flame) E. Suomaa Somerjoki 1975 MARI Marin kanssa kupletti Iivari Kainulainen Iivari Kainulainen soutelemassa (säv. & san.) 1929 Esa Pakarinen 1966 MARI Mari on förbi Miika Söderholm Pojat 1992 — Jani Viitanen Miika Söderholm MARI Mari on nyt kuollut Miika Söderholm Pojat 1993 MARI Mari on nyt ”Pelle Miljoona” onnellinen MARI Mari pogoaa Miika Söderholm Ypö-Viis 1979 — Mikko Holmström — Rabbe Johansson MARI Mari — savun ”Juice” Leskinen ”Juice” Leskinen kuningatar & Coitus Int. 1973 Mikko Alatalo (?) MARI Juhannuspolkka polkka kansansävelmä Jorma Ikävalko (Suutarin Mari) [Juhannuspolkka Tatu (Taavetti) 1953 Paksulassa] Pekkarinen Arttu Suuntala 1972 MARI Taivaaseen Miika Söderholm Pojat 1993 MARI Tyhmät joutuu aina Miika Söderholm Pojat 1992 maksamaan MARIA Ai, ai, ai, Maria Paul Misraki Henry Theel 1948 (Maria de Bahia) suom. ”Kullervo” MARIA Anna minulle Erik Deneke Eino Grön 1963 sydämesi, Maria suom. ”Orvokki [ks. myös: Suo Itä” mulle hymysi, Maria] MARIA Amarillo Howard ”Johnny” 1972 Greenfield — Neil Sedaka suom. Pertti Reponen MARIA Doña Maria beg. Herivelto Martins Neloset 1961 (Doña Maria) [myös: Kangastus] suom. ”Veikko (Ave Maria no Vallas” morro) MARIA Maria hf. R. Lucchesi Henry Theel 1951 suom. ? MARIA Maria Jorma Kalevi ? MARIA Maria (kai sä tuut) Harri Tökkäri Raivopäät 1994 (säv. & san.) MARIA Maria, kaipaan sua Robert Kraft (?) ”Kojo” Markku Salo MARIA Maria La O Ernesto Lecuona Taru Pyhälä 1956 suom. Erkki Ainamo MARIA Maria lapsi auringon Vasilis Dimitriou Päivi Paunu 1976 (Maria me ta kitrina) suom. Titti Jonsson MARIA Maria Maria trad. ”Yari” 1980 ”Yari” MARIA O Maria Mari v. E. di Capua Henry Theel 1948 suom. ? MARIA Suo mulle hymysi, t. Erik Deneke ”Sulo Sala” 1944 Maria suom. tuntematon (Giv mig dit hjerte, Maria) MARIA Unelma v. Leonard Whitcup Olavi Virta 1954 (From the Vine — Paul Came the Grape, Cunningham from the Grape suom. Olli Came the Wine) ”Nikkari” MARIA Maria Dolores bolero Fernando Garcia Seija Karpiomaa DOLORES suom. ”Saukki” 1958 Wiola Talvikki 1959 MARIA ELENA Maria Elena f. Lorenzo Barcelata Matti Heinivaho (María Elena) suom. ”Orvokki 1964 Itä” MARIA Maria Magdalena Jouni Mömmö Mana Mana 1998 MAGDALENA (säv. & san.) MARIANNE Marianne cal. Pärre Förars 1957 Olavi Virta 1957 Terry Gilkyson — Rich Dehr — Frank Miller suom. Reino Helismaa MARIANNE Kerro, oi Mariann t. E. Donato (A media luz) san. Aili Runne MARIANNE Marianne Rip Kirby MARIANNE Marianne Matti Inkinen SIG 1980 (säv. & san.) MARIANNE Marseillen Marianne beg. ”Justeeri” Kauko Käyhkö (Marseillen M.) (säv. & san.) 1951 MARIANNE Oh, Marianne t. Enoch Wadstein Olavi Virta 1955 LOUISE Louise suom. Gunvor Raita MARIE Bella Bella Marie t.. Gerhard Winkler Henry Theel 1948 suom. ”Kullervo” MARIE Oo, Marie Esko Toivonen ”Kirka” 1984 Ilkka Vesterinen MARIE Vanha valokuva Juha Lehti Sir Elwoodin (säv. & san.) hiljaiset värit 1996 MARIKA Marika Pekka Ruuska MARILYN Marilyn J. Leskinen ”Juice” Leskinen (säv. & san.) MARINA Marina Rocco Granata Laila Kinnunen suom. ”Saukki” 1959 Eino Grön 1960 MARINA Tina ja Marina f. Christian Bruhn Tuula ja Paula (Zwei kleine suom. Reino 1962 Italiener) Helismaa MARINELLA Marinella rumba- Vincent Scotto Henry Theel 1948 foksi suom. K. Käyhkö MARINHA Marinha hf. Leo Linkamo Olavi Virta 1953 (säv. & san.) MARINKA Pustan kukka, f. Toivo Kärki Olavi Virta 1953 Marinka ”Orvokki Itä” MARION Marion baión ”W. Stone” Johnny Forsell ”Orvokki Itä” 1963 MARITA Marita f. ”Lalli” Georg Malmstén ”M. Maja” 1936 MARITA Marita Tero Vaara Mamba 1985 (säv. & san.) MARITA Marita hymyilee v. K. Valkama Olavi Virta 1952 ”Valdemar” MARITZA Maritza J. Kosma Lea Laven 1970 suom. J. Vainio MARIÙ Kuiskettasi kaipaan, C. A. Bixio Eino Grön 1961 Mariù suom. ”Ojapuu” (Parlami d’amore, Mariù) MARJA Balladi Orpo- v. ”K. Kurki” Erkki Junkkarinen (Orpo-Marja) Marjasta (säv. & san.) 1953 MARJA Marja t. Unto Mononen Esko Rahkonen (säv. & san. ?) 1965 MARJA Marja J. Bouwens ”Jamppa” suom. ”Chrisse” Tuominen 1979 Johansson ”Greger” 1979 MARJA Tehtaan Marja Veikko Lavi Veikko Lavi 1952 (säv. & san.) MARJAANA Karjalan Marjaana humppa Toivo Kärki Raimo Piipponen Juha Vainio 1978 MARJAANA Marjaana ja l. kansanlaulu Marjatta ja Martti Vilhelmi Pokela MARJAANA Marjaana-valssi Aarne Tenkanen 1995 MARJAANA Sinä teit sen taas, ”Kauko Röyhkä” ”Kauko Röyhkä” Marjaana (säv. & san.) 1998 MARJA-LEENA Marja-Leena marssi- Aimo Mustonen ”A. Aimo” 1943 laulu MARJA-LEENA Marja-Leena t. Toivo Kärki Henry Theel 1949 Lauri Jauhiainen MARJA-LEENA Marja-Leena t. Toivo Kärki Umberto Marcato Lauri Jauhiainen 1964 (eri sanat kuin HT:llä, vaikka sama sanoittaja!) MARJA-LEENA Marja-Leena Miika Söderholm Pojat 1996 (säv. & san.) MARJA-LEENA Mitä kuuluu, Marja- Gösta Sundqvist Leevi & The Leena Leavings 1978 MARJALEENA Marjaleena Mikko Hirvonsalo (Magdalena) MARJA-LIISA Marja-Liisa l. Väinö Anja Rantala 1955 Hannikainen ”L. Onerva” MARJA-MAIJA Marja-Maija laulelma- Olavi Virta Kauko Käyhkö foksi Eino Kettunen 1952 MARJANKA Kaunis Marjanka onestep Hannes Konno Kaarlo Kytö 1930 B. Witstrand MARJATTA Ake, Make, Pera ja ”Hector” ”Hector” 1974 mä säv. & san. MARJATTA Lähtölaskenta Gösta Sundqvist Leevi and
Recommended publications
  • Tarinoita Satavuotiaasta Kalastajatorpasta Ihannetta

    Tarinoita Satavuotiaasta Kalastajatorpasta Ihannetta

    On olemassa vain yksi Kalastajatorppa. Samoin on olemassa myös ainutkertainen Kalastajatorpan henki – osana Munkkiniemen ja Helsingin henkeä. ”Torpalla” elämä ja vieraanvaraisuustaide pystyvät kohtaamaan toisensa. Siitä syystä eletyn tapakulttuurin keskeisin arvo onkin ihmiseen eikä tekniikan muotoilemaan olemistapaan keskittymisessä. Edellä sanotun lisäksi tasokkuuden toteutuminen on edellyttänyt eksistentiaalista moniäänisyyttä. Polyfonisuus on voinut säilyä halki vuosikymmenten vain siksi, että on osattu vaalia laadullisen moninaisuuden satavuotiaasta Kalastajatorpasta Tarinoita ihannetta. Populaarikulttuuri ja korkeakulttuuri, taide ja tiede, kotimaisuus ja kansainvälisyys, sota ja rauha, menneisyys ja tulevaisuus: kaikki nuo olemisparit ovat löytäneet, löytävät ja ovat vastakin löytävä Tarinoita Kalastajatorpasta sopusointuisen vieraanvaraisuuskodin itselleen. Jokainen voi tuntea ”Fiskiksellä” itsensä juhlavieraaksi. Hyvä lukija, tämä sanallinen ja kuvallinen vieraanvaraisuus- satavuotiaasta kattauksemme on maittava. Miksi et siis sinäkin nauttisi sen elämyksekkäistä antimista? Kalastajatorpasta Helsinkiläisen tapahtuma-, kulttuuri- ja elämyskeitaan kehitys kesäkahvilasta maailmanluokan kokoushotelliksi Toimittaneet V. A. Heikkinen, Matti Itkonen ja Sam Inkinen Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta 1 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta 2 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta 3 Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta Helsinkiläisen tapahtuma-, kulttuuri- ja elämyskeitaan
  • Naisennimilaulut A

    Naisennimilaulut A

    Suomalaisia naisennimilauluja A—L Koonnut J. J. Marjanen, osa alkuperäisaineistosta: Matti Jokinen Oranssilla värillä merkityt laulut sopivat — ainakin kokoajan oman näkemyksen mukaan — ”serenadityyppisiksi” nimikkolauluiksi, ts. esim. onniteltaessa. (Valikoimani kappaleet lähinnä vanhoja iskelmiä.) Olen yleensä pyrkinyt säilyttämään alkuperäislevytyksessä käytetyt salanimet ja nimimerkit (lainausmerkeissä). Kommentteja ja täydennyksiä voi esittää sähköpostitse Sivu katseltavissa parhaiten uudehkolla MS Internet Explorerilla VYS:n aloitussivuille Päivitetty viimeksi: su 28. helmikuuta 2016 NAISENNIMI Kappaleen nimi tanssi- Säveltäjä Esittäjä(t) (alkuk. nimi) laji Sanoittaja (runoilija) (tunnetuimmat tms. levytykset) ADELE ks. ATELE ADELIADUULI Taivaalla loisteli l. Harry Bergström Kauko Käyhkö kultainen kuuhut ”Ville” 1952 AFRODITE Afroditen poika AILA Aila Toivo Kärki Teijo Joutsela ”Leo Länsi” 1971 AILA Aila t. Antero Vartia Reijo Taipale Martti Jäppilä 1962 AILA Aila-pieni t. Yrjö Saarnio Olavi Virta & Paul Ailus Metro-tytöt 1952 Martti Siiriäinen 1975 AINO Aino ”Neumann” Dingo 1984 (säv. & san.) AINO Aino kirjoittaa Pekka Hedkrok Lapinlahden Tapio Liinoja linnut 1989 AINO Oi Aino Leo Kauppi 1929 san. Raf. Ramstedt AINO Synttärimarssi Mikko Perkoila Mikko Perkoila (säv. & san.) 1985 ALMA Aallonpohjan YUP YUP 1991 palahomma Antti Leikas — J. Martikainen ALMA-LEENA Koiraöljyä YUP YUP 1991 (säv. & san.) ALMA-LEENA Maanalainen YUP YUP 1990 J. Rytkönen AMALIA lastenl. Jukka Jarvola Kaarina Helakisa AMALIA Amalia Georg Malmstén Georg Malmstén ”R. Ranta” 1938 AMALIA Amalia Gösta Sundqvist Leevi & The Leavings 1988 AMALIA Amalia armas j. ”F. Voitto” ”Topi Aaltonen” 1939 AMALIA Amalia menee f. Siegwart Ehrlich M. A. Numminen kumikavaljeerin suom. M. A. Numminen 1972 kanssa saunaan (Amalie geht mit’m gummikavalier ins bad) AMALIA Kärpäsestä härkänen K. Käyhkö Kauko Käyhkö ”Ville” 1954 AMALIA Uimahallin Amalia f.
  • Kaksi Viisukilpailua Ja Suomi Suomi Ja Yleisradio Eurovision Ja Intervision Laulukilpailuissa

    Kaksi Viisukilpailua Ja Suomi Suomi Ja Yleisradio Eurovision Ja Intervision Laulukilpailuissa

    Kaksi viisukilpailua ja Suomi Suomi ja Yleisradio Eurovision ja Intervision laulukilpailuissa Tuomas Lassinharju Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2018 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos/Institution– Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä/Författare – Author Lassinharju, Tuomas Työn nimi / Arbetets titel – Title Kaksi viisukilpailua ja Suomi. Suomi ja Yleisradio Eurovision ja Intervision laulukilpailuissa Oppiaine /Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji/Arbetets art – Level Aika/Datum – Month and year Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2018 102 Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkielmassa tarkastellaan Suomen osallistumista kylmän sodan aikaisiin laulukilpailuihin ja kilpailujen saavuttamaa vastaanottoa Suomessa. Kylmän sodan aikana Suomen Yleisradio kuului ainoana eurooppalaisena yleisradiona sekä Länsi- että Itä-Euroopan yleisradioliittoihin. Molemmilla yleisradioliitoilla oli omat kansainväliset musiikkitapahtumansa. Länsi-Euroopan yleisradioliitto EBU oli järjestänyt vuodesta 1956 lähtien Eurovision laulukilpailuja. Itä-Euroopan yleisradioliitto OIRT lanseerasi vuonna 1977 Sopotin musiikkifestivaalien yhteyteen Intervision laulukilpailut. Yleisradio oli 1960-luvun puolivälistä lähtien toiminut aktiivisena sillanrakentajana EBU:n ja OIRT:n välillä. Yleisradion toiminta kuvasti Suomen aktiivista ulkopoliittista linjaa, joka pyrki etsimään ratkaisuja kahtiajakautuneen
  • Songs on Streaming Server 1 TITLE NO ARTIST 15 KESÄÄ KARI

    Songs on Streaming Server 1 TITLE NO ARTIST 15 KESÄÄ KARI

    TITLE NO ARTIST 15 KESÄÄ KARI TAPIO 1972 ANSSI KELA AAMU AIRISTOLLA OLAVI VIRTA AAMU PEPE WILLBERG AAMU TOI, ILTA VEI JAMPPA TUOMINEN AAMUISIN ZEN CAFÉ AIKAAN SINIKELLOJEN PAULA KOIVUNIEMI AIKUINEN NAINEN PAULA KOIVUNIEMI AJOMIES OLAVI VIRTA AKE MAKE PERA JA MÄ HECTOR AKSELIN JA ELINAN HÄÄVALSSI TAPANI KANSA ALBATROSSI JUNNU VAINIO ALUSTA MÄ KAIKEN ALKAISIN PEPE WILLBERG AMADO MIO REIJO TAIPALE AMARILLO JOHNNY AMOR AMOR AMOR OLAVI VIRTA ANDRE MARITA TAAVITSAINEN ANNA KÄSI KIRKA ANNA YKSI YÖ JOHANNA PAKONEN ANTAA VOISIN FINLANDERS ARMI OLAVI VIRTA ASVALTTIVIIDAKKO ANNE MATTILA AVARUUDEN IKKUNA J. KAARJALAINEN BANAANIA POSKEEN 7 SEINÄHULLUA VELJEÄ BENSAA SUONISSAIN BADDING BESAME MUCHO DANNY BUDAPESTIN YÖSSÄ TOPI JA TOIVOTTOMAT BUM BUM BUM JARI SILLANPÄÄ CADILLAC THE RENEGADES CHERBOURGHIN SATEENVARJOT TOPI SORSAKOSKI DAA DA DAA DA SAMMY BABITSIN DELILAH TAPANI KANSA DIRLANDA KAI HYTTINEN EDELWEISS JUHANI RAUTIAINEN EHKÄ SUUKON ANTAA SAAN KIRKA EI KAUNIIMPAA KATRI-HELENA EI MITTÄÄN HECTOR EI TIPPA TAPA IRWIN GOODMAN EILEN KUN MÄ TIENNYT EN JARI SILLANPÄÄ EL BIMBO MARION RUNG ELÄMÄLTÄ KAIKEN SAIN PEPE WILLBERG ELÄMÄN ASKELEET -JOKU PÄIVÄ MARAOKEEJO EN OLE HÄN MIKKO MÄKELÄINEN FI - Songs on Streaming Server 1 TITLE NO ARTIST ENKELIN SILMIN ARJA KORISEVA ENKELIT LENTÄÄ SUN UNIIN MIKKO KUUSTONEN EVIVA ESPANJA TUULA SIPONIUS FIILATEN JA HÖYLÄTEN BADDING HAAPAMÄKI KUOLLUT ON MARAOKEEJO HAAVEISSA VAINKO OOT MUN RIKI SORSA HAAVEKUVA TOPI SORSAKOSKI HÄN ON LADY DANNY HANNIKAISEN BAARI HECTOR HASTA MANANA KISU HEI BUENANOTTE PAULA KOIVUNIEMI HEILI
  • REFLECTIONS 148X210 UNTOPABLE.Indd 1 20.03.15 10:21 54 Refl Ections 54 Refl Ections 55 Refl Ections 55 Refl Ections

    REFLECTIONS 148X210 UNTOPABLE.Indd 1 20.03.15 10:21 54 Refl Ections 54 Refl Ections 55 Refl Ections 55 Refl Ections

    3 Refl ections DAS MAGAZIN DES ÖSTERREICHISCHEN Refl ections SONG CONTEST CLUBS MERCI CHÉRIE – MERCI, JURY! AUSGABE 2015 | ➝ Es war der 5. März 1966 beim Grand und belgischen Hitparade und Platz 14 in Prix d’Eurovision in Luxemburg als schier den Niederlanden. Im Juni 1966 erreichte Unglaubliches geschah: Die vielbeachte- das Lied – diesmal in Englisch von Vince te dritte Teilnahme von Udo Jürgens – Hill interpretiert – Platz 36 der britischen nachdem er 1964 mit „Warum nur war- Single-Charts. um?“ den sechsten Platz und 1965 mit Im Laufe der Jahre folgten unzähli- SONG CONTEST CLUBS SONG CONTEST 2015 „Sag‘ ihr, ich lass sie grüßen“ den vierten ge Coverversionen in verschiedensten Platz belegte – bescherte Österreich end- Sprachen und als Instrumentalfassungen. Wien gibt sich die Ehre lich den langersehnten Sieg. In einem Hier bestechen – allen voran die aktuelle Teilnehmerfeld von 18 Ländern startete Interpretation der grandiosen Helene Fi- der Kärntner mit Nummer 9 und konnte scher – die Versionen von Adoro, Gunnar ÖSTERREICHISCHEN schließlich 31 Jurypunkte auf sich verei- Wiklund, Ricky King und vom Orchester AUSSERDEM nen. Ein klarer Sieg vor Schweden und Paul Mauriat. Teilnehmer des Song Contest 2015 – Rückblick Grand Prix 1967 in Wien Norwegen, die sich am Podest wiederfan- Hier sieht man das aus Brasilien stam- – Vorentscheidung in Österreich – Das Jahr der Wurst – Österreich und den. mende Plattencover von „Merci Cherie“, DAS MAGAZIN DES der ESC – u.v.m. Die Single erreichte Platz 2 der heimi- das zu den absoluten Raritäten jeder Plat- schen Single-Charts, Platz 2 der deutschen tensammlung zählt. DIE LETZTE SEITE ections | Refl AUSGABE 2015 2 Refl ections 2 Refl ections 3 Refl ections 3 Refl ections INHALT VORWORT PRÄSIDENT 4 DAS JAHR DER WURST 18 GRAND PRIX D'EUROVISION 60 HERZLICH WILLKOMMEN 80 „Building bridges“ – Ein Lied Pop, Politik, Paris.
  • 1968 Soit Le Troisième Concours Eurovision Organisé Par La B.B

    1968 Soit Le Troisième Concours Eurovision Organisé Par La B.B

    Lieu : Royal Albert Hall de Londres Orchestre : Norrie Paramor’s ( Royaume-Uni ). Orchestra. Présentation : Katie Boyle. Date : Samedi 6 Avril. Réalisateur : Stewart Morris. Durée : 1h 37. Bien que 1968 soit le troisième concours Eurovision organisé par la B.B. C., c’est en fait la première fois qu’elle l’accueille après une victoire. Comme en 1960 et 1962 c’est Catherine Boyle qui anime la soirée. Le Royal Albert Hall est aménagé pour la circonstance et c’est à travers une immense réplique du logo étoilé de l’Eurovision que les 17 concurrents pénètrent sur scène. Une caméra placée en coulisses permet de suivre les quelques secondes qui précèdent leur entrée dans la salle. Mais la grande invitée de la soirée est la couleur. Détail curieux, si le spectacle est relayé dans tous les pays d’Europe en couleurs, les britanniques devront se contenter du noir et blanc et attendre la rediffusion du lendemain pour apprécier le concours en polychromie. On s’était bien aperçu dans les dernières années que les tenues des participants se faisaient plus brillantes, les jupes des chanteuses plus courtes, mais ce progrès technique permet de découvrir des roses, des bleus et des jaunes que l’on aurait eu du mal à imaginer. Aurait-on autant apprécié les costumes médiévaux de l’ensemble yougoslave Dubrovacki Trubadori ( recomposé en un duo et trois choristes, le règlement n’autorisant que deux interprètes ) sans la couleur ? Parmi les 65 chansons présentées au comité de sélection français, c’est “La source” qui a été retenue. Le titre, dont le texte est signé Guy Bonnet et Henri Djian et la musique Daniel Faure, avait déjà été présenté en 1967 en sélection française.
  • Biisit Artistin Mukaan

    Biisit Artistin Mukaan

    101 Aamuyö Beat 7 Seinähullua veljestä Hirvenmetsästys Humppa Aarne Tenkanen Hemaisevan seksikäs Pörröpää Beat Aaron Lämmin Ajatus Beat Aikakone Keltainen Toukokuu Beat Aikamiehet Iltatuulen Viesti Valssi Aikamiehet Lennä mun lempeni laulu Valssi Aki Samuli Löydät Luokseni Vielä Slow Beat Anette Tuominen Kenen Syy Jenkka Anita Hirvonen Et Usko Kuinka Koskeekaan Slow Beat Anita Hirvonen Sydän Rakastaa Trioli Anna Abreu Kylmästä Lämpimään Disco Anna Eerikson Ei Se Mennyt Niin Beat Anna Eerikson Vieraat Huoneet Beat Anna Hanski Jos et sä soita Beat Anna Hanski Kotiviini Beat Anna Hanski Lambada Lambada Anna Puu Mestaripiirros Slow Beat Anna Puu Säännöt Rakkaudelle Beat Anne Mattila Asfalttiviidakko Beat Anne Mattila Hei Postimies Rock Anneli Pasanen Emmanuel Slow Fox Anneli Saaristo Evakon Laulu Sota- ajanlaulu Anneli Saaristo Lintu Slow Beat Anneli Saaristo Ruskan Värit Slow Beat Anneli Sari Hymni Rakkaudelle Slow Beat Annikki Tähti Budabestin yössä Humppa Annikki Tähti Domino Valssi Annikki Tähti Muistatko Monrepons Valssi Anssi Kela 1972 Rock Anssi Kela Milla Rock Antti Huovila Vaskikellot Foxi Antti Kleemola Mä en Pelkää Mitään Rock !1 Antti Railio Halla ja etelätuuli Beat Antti Tuisku Hyökyaalto Disco Apulanta Pahempi Toistaan Rock Apulanta / Edelman Teit Meistä Kauniin Rock Arja Havakka Lokki Valssi Arja Koriseva Enkelin silmin Beat Arja Koriseva Hymyhuulet Rock Arja Koriseva Jouluaatto on nyt herttainen Joululaulu Arja Koriseva Joulukirkkoon Joululaulu Arja Koriseva Joulun Kellot Joululaulu Arja Koriseva Juokse Porosein Joululaulu
  • Toiset Meistä. Rauno Lehtinen Ja Musiikki

    Toiset Meistä. Rauno Lehtinen Ja Musiikki

    Toiset meistä Rauno Lehtinen ja musiikki Toiset meistä Rauno Lehtinen ja musiikki Juha Henriksson Toiset meistä Rauno Lehtinen ja musiikki © Juha Henriksson 2010 Valokuvat Timo Lehtisen kotiarkistosta, ellei toisin mainita Kannen kuva: Rauno Lehtinen levy-yhtiö Discophonin mainoskuvassa 1962. Ulkoasu Olli Turunen / Tovia Design Oy ISBN 978-952-67401-0-2 (painettu) ISBN 978-952-68364-2-3 (PDF) Paino Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2010 Sisältö Lukijalle ............................................................................................7 Komea poika ja hyvä lauluääni ...................................................11 Musiikkileikkikouluun .................................................................14 Koulutielle Kuljusta ......................................................................16 Nekalan nokkelat nuottiniekat ..................................................19 Jazzkärpänen puree .......................................................................25 Jörgen Petersenin yhtye ...............................................................32 Muusikoksi Tanskaan ...................................................................38 Winstrup Olesenin opissa ...........................................................40 Tukholmassa ..................................................................................43 Kansainvälistä kokemusta ...........................................................45 Ronnie Kranckin yhtye ................................................................49 Rauno Lehtisen yhtye ..................................................................51
  • 100 Suomalaista Sävelmää Ja Sanoitusta

    100 Suomalaista Sävelmää Ja Sanoitusta

    SATA SUOMALAISTA SÄVELMÄÄ JA SANOITUSTA Mikä on mielestäsi itsenäisyyden ajan ikimuistoisin suomalainen kevyen musiikin sävellys ja sanoitus, kysyy lauluyhtye Rajaton? Lauluyhtye Rajaton julkaisee syksyllä 2017 levyn, jonka kappaleet yleisö äänestää 31.1.2017 mennessä seuraavien, eri vuosikymmeniltä olevien kappaleiden joukosta. 1920 - 1940 -luvut Ture Ara: Emma 1929 Sävel TRAD, Sanat SIIKANIEMI WÄINÖ Matti Jurva: Ievan polkka 1937, Sävel JURVA MATTI, Sanat KETTUNEN EINO Georg Malmsten: Väliaikainen 1938, Sävel JURVA MATTI, Sanat PEKKARINEN TATU Viljo Vesterinen: Säkkijärven polkka 1939, Sävel TRAD Sovitus VESTERINEN VILJO Leif Wager: Romanssi 1943, Sävel FOUGSTEDT NILS-ERIC, Sanat HIRVISEPPÄ REINO Henry Theel: Liljankukka 1945, Sävel KÄRKI TOIVO, Sanat MUSTONEN KERTTU Tapio Rautavaara: Päivänsäde ja menninkäinen 1949, Sävel /Sanat HELISMAA REINO Eero Väre: Kultainen nuoruus 1949, Sävel LINNA KULLERVO, Sanat KULLERVO 1950 - 1960 -luvut Olavi Virta: Täysikuu 1953, Sävel PUNTA PEDRO DE, Sanat ITÄ ORVOKKI Metro-tytöt: Hiljainen kylätie 1953, Sävel KÄRKI TOIVO, Sanat HELISMAA REINO Annikki Tähti: Muistatko Monrepos'n 1955, Sävel LINDSTRÖM ERIK, Sanat RUNNE AILI Helena Siltala: Ranskalaiset korot 1959, Sävel LINDSTRÖM ERIK, Sanat HILLEVI Laila Kinnunen: Valoa ikkunassa 1961, Sävel HURME EINO, Sanat SAUKKI Reijo Taipale: Satumaa 1962 Sävel/Sanat MONONEN UNTO www.vahvike.fi Kari Kuuva: Tango pelargonia 1964 Sävel/Sanat KUUVA KARI Katri Helena: Puhelinlangat laulaa 1964, Sävel VIHERLUOTO PENTTI , Sanat ETELÄ HARRY Tamara Lund: Sinun omasi 1965,
  • 16 1972 Anssi Kela

    16 1972 Anssi Kela

    1963 Leevi & The Leavings 4384 1972 Anssi Kela 2889 1972 Anssi Kela 132 - 16 1972 Anssi Kela 155 - 23 12 APINAA Nylon Beat 2877 12 APINAA Nylon Beat 155 - 6 20 VUOTTA SIKANA Eppu Normaali 69-A-7 20 VUOTTA SIKANA Popeda 136 - 17 506 IKKUNAA Miljoonasade 3839 A A LITTLE BIT Nina Åström 190 - 5 AALLOKKO KUTSUU Georg Malmstén FI00947 AAMU Anssi Kela 3803 AAMU Anssi Kela 166 - 13 AAMU Anssi Kela 19 - 2 AAMU Anssi Kela FI00040 AAMU Pepe Willberg 3711 AAMU Pepe Willberg FI00679 AAMU AIRISTOLLA Olavi Virta 2920 AAMU AIRISTOLLA Olavi Virta FI00606 AAMU TOI, ILTA VEI Jamppa Tuominen 3396 AAMU TOI, ILTA VEI Jamppa Tuominen FI00265 AAMUKUUTEEN Jenna Bågeberg 3734 AAMUKUUTEEN Jenna Bågeberg 106 - 4 AAMULLA RAKKAANI NÄIN Lea Laven 2164 AAMULLA VARHAIN Trad 141 - 1 AAMUN KUISKAUS Stella 3093 AAMUN KUISKAUS (Lk) Stella 293883 AAMUNKOITTOON TANSSIN Heli Kajaste 61-B-2 AAMUTÄHDEN AIKAAN Eini 64-B-4 AAMUUN ON HETKI AIKAA Charles Plogman 116 - 5 AAMUYÖ Merja Raski 251 - 3 AAMUÖISEEN SATEESEEN -EARLY MORNING RAIN- Paavo & Zephyr 2453 AAVA Edea 190 - 6 AAVEKAUPUNKI Niko Ahvonen 2883 AAVERATSASTAJAT Danny 3114 AAVERATSASTAJAT Danny FI00090 ADDICTED TO YOU Laura Voutilainen FI00470 ADIOS AMIGO Lea Laven FI01018 ADIOS ROSARIO Dingo 314110 AFRIKAN TÄHTI Annika Eklund 106 - 7 AFRIKKA SARVIKUONOJEN MAA Eppu Normaali 70-A-1 AI AI JUSSI Tuija Maria 68-A-15 AI CARINO! Jari Sillanpää 107 - 18 AIEMMIN Anna Eriksson 114 - 11 AIGEAN MERI Paula Koivuniemi 3642 AIKA KIITÄÄ Topi Sorsakoski 312894 AIKA KULTAINEN Jonna Tervomaa 314654 AIKA MUSTAA MUISTOT Uniklubi 3574 AIKA NÄYTTÄÄ
  • Eurovisie Top1000

    Eurovisie Top1000

    Eurovisie 2017 Statistieken 0 x Afrikaans (0%) 4 x Easylistening (0.4%) 0 x Soul (0%) 0 x Aziatisch (0%) 0 x Electronisch (0%) 3 x Rock (0.3%) 0 x Avantgarde (0%) 2 x Folk (0.2%) 0 x Tunes (0%) 0 x Blues (0%) 0 x Hiphop (0%) 0 x Ballroom (0%) 0 x Caribisch (0%) 0 x Jazz (0%) 0 x Religieus (0%) 0 x Comedie (0%) 5 x Latin (0.5%) 0 x Gelegenheid (0%) 1 x Country (0.1%) 985 x Pop (98.5%) 0 x Klassiek (0%) © Edward Pieper - Eurovisie Top 1000 van 2017 - http://www.top10000.nl 1 Waterloo 1974 Pop ABBA Engels Sweden 2 Euphoria 2012 Pop Loreen Engels Sweden 3 Poupee De Cire, Poupee De Son 1965 Pop France Gall Frans Luxembourg 4 Calm After The Storm 2014 Country The Common Linnets Engels The Netherlands 5 J'aime La Vie 1986 Pop Sandra Kim Frans Belgium 6 Birds 2013 Rock Anouk Engels The Netherlands 7 Hold Me Now 1987 Pop Johnny Logan Engels Ireland 8 Making Your Mind Up 1981 Pop Bucks Fizz Engels United Kingdom 9 Fairytale (Norway) 2009 Pop Alexander Rybak Engels Norway 10 Ein Bisschen Frieden 1982 Pop Nicole Duits Germany 11 Save Your Kisses For Me 1976 Pop Brotherhood Of Man Engels United Kingdom 12 Vrede 1993 Pop Ruth Jacott Nederlands The Netherlands 13 Puppet On A String 1967 Pop Sandie Shaw Engels United Kingdom 14 Apres toi 1972 Pop Vicky Leandros Frans Luxembourg 15 Power To All Our Friends 1973 Pop Cliff Richard Engels United Kingdom 16 Als het om de liefde gaat 1972 Pop Sandra & Andres Nederlands The Netherlands 17 Eres Tu 1973 Latin Mocedades Spaans Spain 18 Love Shine A Light 1997 Pop Katrina & The Waves Engels United Kingdom 19 Only
  • DJ Online Karaoke

    DJ Online Karaoke

    Ravintola Simppa Kotimaiset kappaleet www.djonline.fi/karaoke/1128 06.07.2017 (4467 kpl) 2226 0010 Apulanta KP 5193 12 apinaa Nylon Beat LK 47640 1963 - Viisitoista vuotta myöhemmin Leevi And The Leavings LK 5210 1972 Anssi Kela LK 6320 1972 Anssi Kela PW 45991 1972 Maija Vilkkumaa LK 45992 1972 (Clean) Maija Vilkkumaa LK 6075 20 vuotta sikana Eppupopedanormaali PW 45915 2080-luvulla Anssi Kela LK 45359 2080-luvulla Sanni LK 46468 2080-luvulla Sanni FK 45916 2080-luvulla (Clean) Anssi Kela LK 29016 506 ikkunaa Miljoonasade FK 1905 Aallokko kutsuu Georg Malmstén FK 6773 Aamu Anssi Kela FK 259 Aamu Anssi Kela KP 5560 Aamu Anssi Kela LK 44330 Aamu Pepe Willberg LK 95 Aamu Pepe Willberg KP 1386 Aamu Pepe Willberg FK 44325 Aamu Airistolla Olavi Virta LK 1143 Aamu Airistolla Olavi Virta FK 8055 Aamu toi, ilta vei Jamppa Tuominen LK 252 Aamu toi, ilta vei Jamppa Tuominen KP 1266 Aamu toi, ilta vei Jamppa Tuominen FK 24225 Aamuisin Zen Café KP 5871 Aamukuuteen Jenna MG 8056 Aamulla rakkaani näin Lea Laven LK 2178 Aamulla rakkaani näin Lea Laven KP 2231 Aamulla varhain Kansanlaulu KP 6698 Aamun kuiskaus Stella PW 24746 Aamun kuiskaus Stella LK 5732 Aamuun on hetki aikaa Charles Plogman MG 6751 Aamuun on hetki aikaa Charles Plogman PW 24357 Aamuyö Merja Raski KP 273 Aava Edea KP 1645 Aaveratsastajat Danny FK 1906 Adios amigo Lea Laven FK 5874 Afrikan tähti Annika Eklund MG 6189 Afrikka, sarvikuonojen maa Eppu Normaali PW 5825 Ai Carino! Jari Sillanpää MG 6235 Ai ai Jussi Tuijamaria PW 5698 Aiemmin Anna Eriksson MG 1907 Aika näyttää Jukka Kuoppamäki