Puolukan Suotuisia Vaikutuksia Lihavuusmallissa

Luonnosta Sinulle 1/2020 Arktiset Aromit ry:n luonnontuotealan julkaisu teemana MARJAT

Idea- ja keksintökilpailu luonnontuotteiden Pohjoisen luonnon talteenoton tehostamiseksi valoisa kesä kypsyttää Terveyttä puolukasta: puolukan suotuisia vuosittain maukkaan ja vaikutuksia lihavuusmallissa ravitsemuksellisesti rikkaan marjasadon, jota Miten luomumarjan saatavuutta jokaisen luonnossa voidaan parantaa? liikkujan on mahdollista Marjoja ja marjatuotteita EU:n hyödyntää. nimisuojajärjestelmään Marjastusmyyttien tarkastelua 1 16 Tyrninkorjuu on hauskaa ja help- Pääkirjoitus poa ─ mutta näin saat tehdä vain kotona! Tämä marjavuosi muistetaan! Luonnosta Vuosi 2020 jää mieleen poikkeuksellisena vuo- Marjastuksen suosion uuteen nousuun vaikutti tena. Alkuvuodesta maailmalla levinneen ko- monta tekijää. Tärkein tekijä lienee ollut erin- ronapandemian vuoksi rajoja suljettiin. Näytti omainen sato, mutta metsään kannustivat myös Sinulle epävarmalta, pääsevätkö ulkomaalaiset poimi- kampanjointi ja lähes 200 ostopisteen verkosto, jat, jotka ovat poimineet viime vuosina noin 90 mediassa esiin nostetut innostavat esimerkit sekä 1/2020 koronatilanne, joka rajoitti matkustamista ja aihe- Arktiset Aromit ry:n luonnontuotealan julkaisu prosenttia metsämarjasadostamme, lainkaan tulemaan maahamme. Varautumisen ja huolto- utti lomautuksia ja työttömyyttä niin, että kansa Päätoimittaja: varmuuden tärkeys korostui, huoli marjasadon löysi luonnon ja sen hyvinvointivaikutukset. Birgitta Partanen, toiminnanjohtaja, Arktiset Aromit ry talteenotosta kasvoi ja ratkaisuja ryhdyttiin yh- Taitto ja kansikuvat: Toivon, että tämä vuosi käänsi kehityksen suun- Marjo Räisänen, viestintäsuunnittelija, Arktiset Aromit ry teistuumin etsimään. nan. Tulevan talven aikana on hyvä pohtia, miten ensi vuonna voisimme toimia vielä paremmin ja Luonnonmarjat: Mustikka...... 4 Vuonna 2019 aloitettu hyvän mielen Marjakaveri- pienentää riskiä ulkomaisen työvoiman varassa kampanja sai vakavamman sävyn. Marjahaastet- Variksenmarja ja juolukka...... 7 olemisesta. Marjasato ja sen rahallisen arvon li- ta lähtivät levittämään useat tahot, kuten MTK, säksi marjastus kohottaa kuntoa ja virkistää miel- Puolukka...... 8 ProAgria, Suomen Kylät, Maa- ja kotitalousnaiset, tä. Ja hyvässä seurassa ilo moninkertaistuu! Martat ja 4H, jonka Satosankarit-brändin alla toi- 20 Karpalo ja pihlaja...... 11 Uusia marjoja mi 49 4H-yhdistysten ylläpitämää marja-asemaa Tämä lehti esittelee marjoja ja marjastusta mo- Lakka...... 12 Finelissä ympäri maatamme sekä lisäksi keruurinkejä. Use- nipuolisesti eri näkökulmista. Toivottavasti se in- 28 Tyrni, vuoden 2020 luonnonmarja...... 14 at yhdistykset haastoivat jäseniään marjastamaan nostaa meitä kaikkia kantamaan ensi vuonnakin ja järjestivät erilaisia tempauksia. Terveyttä Tyrninkorjuu on hauskaa ja helppoa kortemme kekoon ja ottamaan marjat talteen! puolukasta: – mutta näin saat tehdä vain kotona!...... 16 puolukan Vuosi oli poikkeuksellinen myös sadon kannalta. Kiitos tästä vuodesta! suotuisia vai- Idea- ja keksintökilpailu luonnontuotteiden talteenoton Lakkasato oli tämän vuosituhannen paras, mus- kutuksia liha- tehostamiseksi...... 19 tikkasatokin erinomainen ja puolukkaakin kypsyi Toiminnanjohtaja Birgitta Partanen vuusmallissa Uusia marjoja Finelissä...... 20 hyvin monin paikoin. Myös metsävadelmaa, variksenmarjaa ja juolukkaa riitti poimittavaksi. Epä- Vaihtoehtoja varainhankintaan...... 26 tavallista oli sekin, että satoa oli melko tasaisesti Terveyttä puolukasta: etelästä pohjoiseen, eikä täysin tyhjiä alueita juu- puolukan suotuisia vaikutuksia lihavuusmallissa...... 28 rikaan ollut. Hetkittäin koettiin runsaudenpulaa, Miten luomumarjan saatavuutta voidaan parantaa?...... 34 kun samanaikaisesti piti ehtiä poimimaan sekä marjoja että sieniä! Uusi kerääjä.fi palvelu julkaistiin luonnontuotteiden talteenoton tueksi...... 37 Ja kansa keräsi! Moni sellainen, joka ei koskaan Puolukasta terveysvaikutteisia jalosteita...... 38 aiemmin ollut marjastanut, innostui keräämään Marjoja ja marjatuotteita EU:n nimisuojajärjestelmään.... 41 jopa myyntiin. Marjastuksen suosio näkyi marjan- 19 poimureiden, -puhdistimien, pakasterasioiden ja Arktisten Aromien kuvakisan voittaja on ratkennut...... 45 Idea- ja keksin- jopa pakastimien myynnissä niin, että paikoitellen tökilpailu luon- Marjastusmyyttien tarkastelua...... 46 varastot myytiin tyhjiksi. Kotitarvekeruun ja osto- nontuotteiden Marjastaminen on iloinen asia ─ ikään katsomatta...... 51 pisteisiin myytyjen marjojen lisäksi kauppa kävi talteenoton Facebookissa ja Tori.fi-sivustolla ennätyksellisesti tehostamiseksi Läheinen kosketus luontoon jo lapsena...... 52 ja somekanavat täyttyivät satokuvista. 51 Marjapeli...... 55 Ps. Ideoita ja keksintöjä talteenoton tehostamiseen kerätään kilpailulla yhteistyössä Keksintösäätiön Marjastaminen on iloinen asia ─ kanssa. Parhaille on luvassa huomattavat palkinnot, joten nyt kaikki hieromaan älynystyröitä! ikään katsomatta 2 3 Luonnonmarjat Marjat sisältävät runsaasti ravintoaineita suh- sisältävät vitamiinien ohella myös kivennäis- ja teessa niiden sisältämään energiaan, joten ne hivenaineita vastaavia määriä kuten hedelmät ovat kevyttä ja vähäkalorista syötävää. Marjat ja vihannekset. Marjat sisältävät lisäksi myös Luonto kasvattaa meille ovat ruokavaliossamme myös yksi tärkeimpiä C- polyfenoleita, joita ei varsinaisesti luokitella metsämarjat ilman vitamiinin lähteitä ja esimerkiksi lakan ja tyrnin ravintoaineiksi, mutta polyfenoleita tutkitaan koneellista viljelyä, siemenöljyt sisältävät runsaasti rasvaliukois- vilkkaasti ja niillä on havaittu olevan hyödyl- lannoitusta tai torjunta- ta E-vitamiinia. Useimmat luonnonmarjamme lisiä vaikutuksia myös ihmisen terveydelle. ovat myös hyviä ravintokuidun lähteitä. Marjat aineita vapaasti poimittaviksi.

Vaccinium myrtillus mustikkaTeksti: Arktiset Aromit ry I Kuvat: MARJO RÄISÄNEN, Arktiset Aromit ry

Mustikka viihtyy Etelä-Suomessa runsaana lehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla. Pohjois-Suomessa mustikkaa tavataan hieman kuivemmilla ja karummilla kangasmailla. Pohjoisrinteet, hakkuualueiden reunat ja metsälampien rantatörmät ovat paikko- ja, joista mustikkaa kannattaa etsiä. Mustikan satokausi ajoittuu heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun.

4 5 Mustikan valttina antosyaani- yhdisteet variksenmarja juolukka Luonnonmustikan tummansininen tai purppu- Empetrum nigrum Vaccinium uliginosum rainen malto kertoo suuresta antosyaanipitoi- Variksenmarjasta kasvaa kaksi lajia. Pohjanva- Juolukka on yleinen suovarpu, joka kasvaa suudesta. Luonnonmustikka sisätää kolmen- riksenmarja (E. nigrum ssp. hermaphroditum) pääasiassa rämeillä sekä korpien ja lettojen viisinkertaisia määriä antosyaaniyhdisteitä on runsaammin marjova ja kookkaampi mar- mättäillä. Juolukan marjonta on runsasta sois- verrattuna viljeltyyn pensasmustikkaan. E. nigrum ntioksidantti on kemiallinen yhdiste, jainen kuin etelänvariksenmarja ( tuvilla kankailla ja kangasmaiden rantametsis- Ajoka estää toisten yhdisteiden hapet- ssp. nigrum). Variksenmarjan pääasiallisia sä. Pohjoisessa juolukka menestyy myös kui- tumista. Antioksidantit ovat laaja joukko kasvupaikkoja ovat kuivat ja kuivahkot sekä vemmissa kangasmetsissä ja tunturikankailla. erilaisia yhdisteitä. Esimerkiksi A-, C- ja E- tuoreet kankaat ja aapasoiden rämemättäät. Juolukan poiminta-aika on elokuussa. vitamiinit ja monet marjojen sisältämistä fenolisista yhdisteistä ovat antioksidant- Kiiltävän musta variksenmarja sisältää musti- Juolukka sisältää runsaasti antosyaaneja sekä teja. Joitakin marjojen antioksidantteja kan tavoin merkittävän määrän antosyaaniyh- flavonoleja. pidetään terveysvaikutteisina. disteitä. Variksenmarja on myös hyvä kuidun ntosyaani, antosyanidiini fenolinen lähde. Miedomman makuista juolukka voi käyttää Ayhdiste, jotka ovat väriltään voimak- ruoanlaitossa mustikan tapaan. kaan punaisia, sinisiä ja violetteja. Musti- Miedon makuista variksenmarjaa voi kalla suurin osa fenolisista yhdisteistä on käyttää yksistään tai aromikkaampien antosyaaneja. Marjoista uutettuja antosy- marjojen kanssa yhdessä esimerkiksi lavonoidit ovat kasveissa esiintyviä fenoliyhdis- aaneja ollaan kiinnostuneita käyttämään mehujen valmistukseen, leivonnaisiin, Fteitä, jotka saattavat ehkäistä syöpää. Nykyään Metsämustikka Viljelty mustikka elintarvikkeiden väriaineena synteettisten marjakeittoihin, puuroihin, pirtelöihin, tunnetaan yli 4 000 erilaista flavonoidia. Niitä on antosyaanien sijasta. Antosyaaneja pide- (Vaccinium myrtillus L.) (Vaccinium angustifolium, hilloihin, hyytelöihin tai marmeladeihin. muun muassa marjoissa, teessä ja hedelmissä. on sisältä tummansininen V. corymbosum) tään terveysvaikutteisina. Marjojen väri Flavonoidit antavat kasveille, niiden kukille, hedel- tai purppurainen on sisältä vaalea kertoo niiden antosyaanipitoisuudesta. mille, siemenille ja myös puun kaarnalle niiden värin Eniten antosyaaneja sisältävät tummansi- sekä suojelevat kasveja ultraviolettisäteilyn haitoil- niset marjat kuten mustikka, variksenmar- Mustikka on myös E-vitamiinin ja kuidun lähde. ta. Flavonoidit luokitellaan kemiallisen rakenteensa ja, mustaherukka ja juolukka. mukaan alaryhmiin: flavonolit, flavonit, flavanonit, flavanolit, isoflavonoidit ja antosyanidiinit.

lavonolit ovat flavonoidiluokka, joissa runkona on Mustikka taipuu moneksi Mustikkamaito F3-hydroksiflavonodi. Flavonoleja ovat mm. kver- Mustikka on monipuolinen raaka-aine erilais- pakastemustikoista Tuo kesä setiini, myrisetiini ja kemferoli. talven keskelle ten ruokien valmistuksessa. Mustikka sopii 4 dl mustikoita mm. marjakeittoihin, leivonnaisiin, pirtelöihin, valmistamalla mustikka- ripaus sokeria maito, vaikka ulkona puuroihin ja mehuihin. Mustikat maistuvat 3 dl maitoa paukkuisi pakkanen! myös ihan sellaisenaan. Kaada jäiset mustikat lautaselle ja ripottele päälle hiukan sokeria. Kuumenna maito ja kaada se mustikoiden päälle ja nauti kesän mausta.

6 7 puolukka Vaccinium vitis-idaea Teksti: Arktiset Aromit ry I Kuvat: MARJO RÄISÄNEN, Arktiset Aromit ry

Puolukka kasvaa koko metsiemme aluskasvillisuuden yleisimpänä varpuna. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat kuivat, kuivahkot ja tuoreet kankaat. Sitä tavataan myös rämeillä, lehtomaisissa metsissä, kor- pimetsissä, kallioilla, tunturikankailla ja pellonpientareilla. Puolukka tuottaa luonnonmarjoistamme suurimman sadon. Puolukan paras poiminta-aika ajoittuu elokuun lopulta lokakuun alkuun.

Marjat maistuvat hyvälle ja ne ovat kevyttä suuhunpantavaa.

8 9 Aromikas puolukka yhteydessä. Puolukalla näyttäisi olevan myös lievää suojavaikutusta sydän- ja verisuoni- Puolukka sisältää vitamiineja ja hivenaineita karpalo pihlajanmarja tautien kannalta. Tutkimuksia tarvitaan lisää, yhtä paljon kuin tavallisimmat hedelmät, vaik- Vaccinium oxycoccos, V. microcarpum Vaccinium uliginosum jotta puolukkatuotteissa voitaisiin käyttää -ter ka se ei marjoistamme vitamiinirikkaimpia veysväitteitä. Isokarpalo kasvaa koko Suomessa lukuun ot- Pihlajan tyypillisiä kasvupaikkoja ovat lehdot, olekaan. Kivennäisaineista puolukka sisältää tamatta pohjoisinta Lappia. Isokarpalo kas- lehtomaiset tuoreet ja kuivahkot kangasmet- mm. mangaania ja se on ravintokuidun lähde. Puolukka säilyy hyvin vaa niukkaravinteisilla, valoisilla nevoilla ja sät, metsänreunat, rehevät korvet, rannat ja Puolukasta löytyy monia erilaisia polyfenoleja, rämeillä. Pikkukarpaloa kasvaa yleisemmin kalliorinteet. Pihlajanmarjat ovat kypsiä poi- mm. lignaaneja, proantosyanidiineja ja resve- Puolukka sopii esimerkiksi marjakeittoihin, Pohjois-Suomessa kuivemmalla maaperällä. mittavaksi elo-syyskuussa. ratrolia. puuroihin, uuniruokiin, leivonnaisiin ja hilloi- Karpaloa voi poimia syyskuun loppupuolelta hin. Käytä puolukkaa myös sellaisenaan ruoki- lumen tuloon saakka ja lumen alta keväällä. Pihlajanmarjojen happamuus vaihtelee eri Kliinisissä tutkimuksissa puolukan on havaittu en lisäkkeenä tai tee marjasta raakasurvosta. puiden välillä ja siitä on jalostettu myös ma- tasapainoittavan sokerin aiheuttamaa veren- Puolukka sisältää luontaisesti säilyvyyttä edis- Karpalo on hyvä C-vitamiinin ja kuidun lähde. keamarjaisempi lajike, makeapihlaja. sokerin ja insuliinin nousua, siksi puolukkaa tävää bentsoehappoa, joten marjat säilyvät Karpalon kirpeä maku johtuu erilaisista luon- kannattaakin käyttää monipuoliseti aterioiden pakastuksen lisäksi myös hyvin viileässä raa- taisista hapoista, kuten marjojen säilymistä Pihlajanmarja on runsaskuituinen ja se sisältää kasurvoksena tai vesipuolukoina. Pakkasen edistävästä bentsoehapposta. Karpalolle tyy- runsaasti C-vitamiinia. Parkkiaineet ja sorbii- puraisemat puolukat sopivat erittäin hyvin pillisiä polyfenoliyhdisteitä ovat flavonolit. nihappo aiheuttavat pihlajanmarjojen karvaan ignaanit ovat fenolisia kasviestrogeene- mehun valmistukseen. maun, joka kuitenkin miedontuu ensimmäis- Ljä, jotka muuttuvat ihmisen elimistössä Karpaloa käytetään esimerkiksi marjakeittoi- ten yöpakkasten jälkeen. suolistobakteerien toimesta enterolak- Ruispuolukkapuuro hin, puuroihin, uuniruokiin ja leivonnaisiin. toniksi. Enterolaktonin on tutkittu ehkäi- Syyskarpaloissa on paljon hyytelöitymistä Pihlajanmarjaa voi käyttää hillojen, hyytelöi- sevän hormoniperäisten syöpien sekä 2 dl puolukoita Ruis ja puolukka edistävää pektiiniä, joten niistä voi valmistaa sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. 8 dl vettä sopivat hyvin yhteen. den ja jälkiruokien valmistuksessa. Marjan voi- Luonnonmarjoista puolukka ja karpalo 2 dl ruisjauhoja Kokeile maukasta hyytelöä ja marmeladia. Makeammat kevät- makas maku pehmenee, jos sitä yhdistetään sisältävät lignaania merkittäviä määriä, 0,5 dl sokeria ruispuolukkapuuroa! karpalot sopivat mehun tai siman valmistuk- hilloissa makeampiin marjoihin tai hedelmiin. lähes puolet enemmän muihin marjoihin seen. verrattuna. Huuhdo ja survo marjat. Kuumenna vesi katti- lassa ja vispilöi joukkoon jauhot, puolukkasur- roantosyanidiinit ovat tanniinien vos ja sokeri. Hauduta puuroa liedellä miedol- Palaluokka. Niillä on havaittu voimakas antioksidanttinen ominaisuus. Karpalon la lämmöllä noin tunti välillä sekoittaen. proantosyanidiinien on havaittu myös estävän E. coli -bakteerin kiinnittymistä virtsateiden seinämiin, jolloin niillä on merkitystä toistuvien virtsatien tulehdus- ten estämisessä.

esveratroli on voimakas luonnon an- Rtioksidantti, joka ehkäisee ihmisen so- luja vapaiden radikaalien vaikutukselta ja suojaa haitallista LDL-kolesterolia hapet- tumiselta. Resveratrolia esiintyy runsaasti tummassa viinirypäleessä. Tutkimuksissa on havaittu, että myös luonnonmarjamme Maukas hillo tai sose puolukka sisältää tumman viinirypäleen valmistuu, kun tavoin runsaasti resveratrolia. pihlajanmarjan sekaan lisätään porkkanaa tai omenaa. 10 11 Superfoodia soilta C-vitamiinin saantisuositus on Soilla kasvalla kullankeltaisella marjalla on 75 mg vuorokaudessa monta nimeä: lakka, hilla, valokki ja suomuu- Lakka on hyvä C-vitamiinin lähde. Noin 1,5 rain. desilitraa marjoja kattaa päivittäisen C-vita- miinintarpeesi. Lakka sisältää myös E-vita- Rubus chamaemorus Lakan satoisuuteen vaikuttavat monet tekijät. miinia runsaammin kuin monet hedelmät ja lakkaTeksti: Arktiset Aromit ry I Kuvat: MARJO RÄISÄNEN, Arktiset Aromit ry Lakan aikaisen kukinnan voi pilata yöhalla, viljatuotteet. Erityisesti lakan siemenöljy on joka palelluttaa kukat. Kasvin kaksikotisuus E-vitamiinipitoista. Lakka on runsaskuituinen voi paikoitellen aiheuttaa sen, ettei marjoja ja se sisältää myös kerrannaisluumarjoille tyy- Lakka kasvaa koko Suomessa, mutta runsaimmin se marjoo Kai- kehity, mikäli kasvusto koostuu ainoastaan pillisiä polyfenoliyhdisteitä, ellagitanniineja. nuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Lakka on luonnontilaisten joko hede- tai emiyksilöistä. Lajin riesana voi soiden kasvi, mutta sitä esiintyy myös uusien metsäojien ja soita olla raakileaikaan myös lakan lehtiä syövä hil- Sunshine lakkasmoothie lakuoriainen. halkovien metsäteiden reunoilla. 1 dl lakkoja Lakan poiminta alkaa Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä ja 2 dl maitoa Lakka käy läpi monta kehitysvaihetta. Aluksi Pohjois-Suomessa elokuun alussa. 2 rkl maitorahkaa marja on vihertävän keltainen, sitten punai- 2 rkl kaurahiutaleita nen ja kypsänä keltainen, mehukas, maukas (sokeria tai hunajaa maun mukaan) ja tuoksuva. Kypsä marja irtoaa kannastaan helposti. Sekoita kaikki ainekset sauvasoittimella tai monitoimikoneessa ja nauti.

llagitanniini on määrältään merkittävä Eluonnonmarjoissa esiintyvä fenolinen tanniiniyhdiste ja sen on havaittu estävän haitallisten suolistobakteerien, mm. sal- monellan, stafylokokki- ja kampylobaktee- Perinteisten käyttötapojen lisäksi lakoista voi rien kasvua. Eniten ellagitanniinia sisältä- valmistaa myös helpon kastikkeen vät kerrannaisluumarjat lakka, vadelma ja kalalle tai broilerille murskaamalla mesimarja sekä jonkin verran sitä on myös 3 dl lakkoja ja puristamalla sekaan mansikassa. 1/4 limen mehua. -vitamini on rasvaliukoinen, ihmiselle Evälttämätön ravintoaine, joka ehkäi- see rasvojen ja proteiinien hapettumista elimistössä. Luonnollisessa muodossa ravinnossa esiintyvä E-vitamiini toimii Marjoja syömällä elimistössä tehokkaimmin, sillä se koostuu saat helposti huomatta- useista eri E-vitamiinimuodoista, tokofero- van osan päivän leista ja tokotrienoleista. Päivittäiset saan- C-vitamiinitarpeesta tisuositukset ovat naisille 7,5 ja miehille täytettyä. 10 mg. Marjoista E-vitamiinia sisältävät eniten tyrnimarja ja lakka (3 mg /100 g). Erityisesti marjojen siemenöljy sisältää runsaasti erilaisia E-vitamiiniyhdisteitä.

12 13 Arktiset Aromit ry on valinnut perinteisesti yhteistyössä Marttaliiton kanssa vuoden luonnontuotteet. Vuoden 2020 luonnonmarjaksi valittiin ravintorikas tyrni.

Hippophaë rhamnoides Tyrni on 0,5–3-metrinen, piikikäs pensas, jon- assa kerta- ja monityydyttymättömistä ras- ka lehdissä on hopeanharmaata sävyä. Tyrniä vahapoista. Tyrnillä on todettu tutkimuksissa TyrniTeksti ja kuvat: Arktiset Aromit ry esiintyy luonnonvaraisena Pohjanlahden ran- lukuisia, suotuisia terveysvaikutuksia ja sitä nikkoalueella ja Ahvenanmaalla. Parhaiten käytetään myös kosmetiikassa. tyrni kasvaa kivisillä hiekka- tai sorarannoilla VUODEN saadessaan runsaasti auringonvaloa. Se kukkii Tyrnituotteita runsaasti tarjolla toukokuussa ja sen pirteän happoiset, kel- Elintarviketeollisuus valmistaa tyrnistä sosei- MARJA lanoranssit marjat kypsyvät syys-lokakuussa. ta, hilloja, marjajauheita ja mehuja. Tyrniöljyä Marjat kerätään mieluiten ensimmäisten pak- käytetään ravintolisien ja kosmetiikan valmis- 2020 kasten jälkeen. tuksessa. Tänä päivänä onkin tyrnituotteita saatavilla kaupan hyllyillä Tyrni on luonnonva- läpi vuoden. Kotitalouksis- raisista marjoistam- sa marjat sopivat sellaise- me ravintorikkain naan nautittavaksi vaikkapa marja puurojen tai jogurtin kera. Marjoja voi säilöä mehuna, Tyrni sisältää runsaasti C- ja hilloina, kuivaamalla tai pa- E-vitamiineja, ravintokuitua kastamalla. sekä elimistölle hyödyllisiä rasvahappoja. Tyrni sisäl- tää painostaan noin 4–7 % marjalihan ja siementen öljyä, joka koostuu pääasi-

Tyrnin runsasaromisen ja vahvan maun kaveriksi sopivat hyvin, esimerkiksi hilloihin ja marmeladeihin, omena, porkkana ja kesäkurpitsa.

Tyrni-omenahillo Kuori ja kuutioi omenat. Keitä pehmeiksi mehu-vesiseoksessa. 2 omenaa Soseuta sauvasekoittimella. Li- 1 ½ dl tyrnitäysmehua sää hillo-marmeladisokeri ja kei- 1 dl vettä tä 2 minuuttia koko ajan sekoit- 2 dl hillo-marmeladisokeria taen. Lisää lopuksi vaniljasokeri. 1 rkl vaniljasokeria Purkita puhtaisiin lasipurkkeihin.

14 15 Kuva 1. Oletko kokeillut kerätä tyrniä ja saanut sormesi täyteen piikkien pistoja, joissa hapan tyrnimehu jomottaa? Tai tuskastunut siihen, kun astia ei vain täyty, vaikka kuinka yrität nyplätä tiukassa istuvia marjoja astiaan? Tässä sinulle vinkki, miten homma hoituu vihellellen! Mutta näin saat tehdä vain omille pensaillesi, tämä ei ole jokamiehenoikeus.

KUVAT 1─2. vasten. Jos pakastimessa on pakkasta 25─30 Leikkaa oksasaksilla pensaasta isompia tai pie- astetta, marjat, lehdet ja oksat helähtävät nempiä oksia. Jätä kaikki oksat metrin alapuo- toisistaan irti helposti paukutuksessa. Poimi lelta leikkaamatta, jotta kasvi ei menetä liikaa pussista ensin pois paljaat oksat. talveentumiseen tarvittavia lehtiä. Jos pensas on yksi- tai muutamarunkoinen hujoppi, kat- KUVA 6. kaise latva niin, että jäljelle jää vielä tarpeeksi Pussin pohjalle jääneet lehdet ja marjat saa lehtimassaa. Leikkauksen ansiosta pensas uu- helposti eroteltua toisistaan puolukkaseulan siutuu ja kasvattaa pitkiä vuosiversoja, jotka avulla. Marjat eivät ehdi sulaa toimenpiteen ovat taas 2-3 vuoden päästä täynnä marjaa. aikana ja ne voi laittaa takaisin pakkaseen. Jos sinulla on vain yksi tyttöpensas, jaksota Lehdetkin voi laittaa takaisin pakkaseen odot- sato-oksien leikkaus useammalle vuodelle, tamaan myöhempää kuivatusta tai kuivattaa jotta saat joka vuosi jostain oksasta marjaa. saman tien huoneenlämmössä ohuena ker- roksena. KUVA 3. Tyrninkorjuu on Katko oksat pusseihin ja laita pussit pakas- Tällä menetelmällä saat ehjiä ja irtonaisia mar- timeen pakastusteholle kahdeksi vuorokau- joja, jotka sulaessakin pysyvät kauniin täyte- hauskaa ja helppoa deksi. läisinä! – mutta näin saat tehdä vain kotona! KUVAT 4─5. Teksti ja kuvat: SANNA KAUPPINEN, agronomi, tyrniasiantuntija Ota pussit pakkasesta yksi kerrallaan. Pui pussi ottamalla tukevasti kiinni pussin kummastakin päästä ja paukuttamalla pussia pöytätasoa

Kuva Kuva Kuva Kuva Kuva 2. 3. 4. 5. 6.

16 17 Tyrni on terveyspommi, jota KUVA 8. IDEA- JA KEKSINTÖKILPAILU kannattaa syödä säännöllisesti ● Hyödynnä myös lehdet. Lehti on runsaasta ravintosisällöstään huolimatta miedon ma- luonnontuotteiden talteenoton tehostamiseksi Tyrni on kasvi, jonka marjat, lehdet ja jopa kuinen. MITEN MARJAT METSÄSTÄ? kuori ja juuri sisältävät paljon erilaisia biolo- Metsämarjat kiinnostavat maailmalla. Suomes- Idea- ja keksintökilpailu päättyy A sarjan sekä gisesti aktiivisia aineita, kuten karotenoideja, ● Tyrnin lehdet kuivuvat muutamassa päi- sa ei ole riittävästi poimijoita niiden tehokkaa- B sarjan osalta 28.2.2021. hivenaineita ja flavonoideja, sekä kaikkia vi- vässä huoneenlämmössä. Vältä yli 40 C:een seen talteenottoon. Marjojen keruun- ja kul- tamiiniryhmiä lukuun ottamatta D-vitamiinia. lämpötilaa, sillä C- ja E-vitamiini sekä stero- jetuksen tehokkuutta voisi parantaa ja työn Kilpailuun osallistutaan vapaamuotoisin kilpai- lit hajoavat kuumassa. tekemistä helpottaa uusilla innovaatioideoilla luehdotuksin. Kilpailun säännöt tarkempine KUVA 7. ja teknisillä keksinnöillä. Arktiset Aromit ry ja ohjeineen löytyvät järjestäjien sivuilta: ● Se on liioiteltua, että pari tyrnimarjaa rii- ● Käytä teenä: 2─3 rkl kuivattuja lehtiä litraan Keksintösäätiö sr etsivät kaikille avoimen idea- www.keksintosaatio.fi/kilpailu tää, mutta desilitra päivässä vaikuttaa jo kiehuvaa vettä, hauduta vähintään ½ tuntia ja keksintökilpailun avulla ideoita, laitteita ja https://www.arktisetaromit.fi/fi/sos/idea- menetelmiä metsämarjojen poiminnan ja kul- tai yön yli. +ja+keksintokilpailu/ ihan varmasti terveyteesi! Paras tapa käy- jetuksen tehostamiseen. tää marja on syödä se sellaisenaan ilman ● Käytä viherjauheena pirtelöissä, leivonnas- Maa- ja metsätalousministeriö tukee kilpailun käsittelyjä, jotta ei menetetä hyviä ravinto- Kehitä laite tai menetelmästä tai ideoi innovaa- sa ja ruoanlaitossa. toteutusta. Maa- ja metsätalousministeri Jari aineita. tio, jolla marjat saadaan nykyistä nopeammin Leppä toimii kilpailun suojelijana. ja vaivattomammin talteen ja pois metsästä ● Muista purra siemenet rikki, jotta siemenöl- ● Sekoita lemmikkieläinten ruokaan lisäravin- kansalaisten, kauppojen ja vientiteollisuuden jy vapautuu elimistöön. teeksi. tarpeisiin.

Arktiset Aromit ry ● Kuivattua marjarouhetta 1 rkl vaikka aamu- Kauppakatu 20, 89600 Suomussalmi, puh. 040 580 1186 puuron päällä on kätevä tapa pitää tyrni [email protected] www.arktisetaromit.fi

säännöllisessä käytössä, jos tuoreen marjan Keksintösäätiö sr maku on liian voimakas. PL 382, 02151 Espoo, puh. 0500 721789 Kilpailussa jaetaan A sarjassa palkinnot [email protected] www.keksintosaatio.fi kolmelle parhaalle idealle I. 1000 €, II. 500 €, III. 300 € Tietoa tyrnin marjan ja lehden ravintosisällöstä löytyy julkaisusta: Kauppinen, S. (toim.). 2015. Kilpailun B sarjassa jaetaan palkinnot Tyrnin viljely: Hanketuloksia Suomesta ja tutkimustuloksia maailmalta. Luonnonvara- ja bio- kolmelle parhaalle keksinnölle talouden tutkimus 45. 96 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-089-4 I. 4000 €, II. 2000 €, III. 1000 €

Kuva Kuva 7. 8.

Kuva: Hannu Huttu 18 19 Uutta ja päivitettyä tietoa marjoista C-vitamiinin sekä kivennäisaineiden, kuten kalsiumin, fosforin, kaliumin, magnesiumin, Marjojen ravintoarvoista on saatu uusia tie- raudan, sinkin, kuparin ja seleenin ravintoar- toja, jotka ovat kaikkien saatavilla elintarvik- voja. keiden koostumustietokanta Finelistä (www. fineli.fi). Toteutimme hankkeen yhteistyönä Luken, Ruokaviraston ja Eurofins Scientific -Fin Fineli toimii pohjana suomalaisel- land Oy:n kanssa. Hankkeen rahoitti maa- ja le ruuankäyttötutkimukselle, joka metsätalousministeriö. Lisäksi saimme kata- lisää tietämystä myös marjojen janmarjan analysoidut ravintoarvot ProAgria käytöstä Kainuun ry:ltä. Hankkeen tuloksena saimme Kansallinen FinRavinto – ruuankäyttötutki- täysin uusina tulokkaina Fineliin hartaasti toi- mus tutkii elintarvikkeiden kulutusta ja ravin- votut juolukan, marja-aronian, pensasmus- toaineiden saantia suomalaisväestössä noin tikan, variksenmarjan sekä katajanmarjan. viiden vuoden välein. Fineli toimii tämän tut- Tämän lisäksi teimme uusinta-analyysit seu- kimuksen kivijalkana kattavalla elintarvikkei- raaviin marjoihin: puolukka, karpalo, mustik- den koostumustietokannalla. Viimeisimmässä ka, mustaherukka, punaherukka, karviainen, FinRavinto 2017 -tutkimuksessa tutkittiin mar- mansikka, vadelma, lakka, tyrnimarja, pihla- jojen käyttöä suomalaisväestössä. Marjojen janmarja ja ruusunmarja. syönti oli runsainta Poh- jois-Savossa ja Pohjois- Osa marjojen aiemmista Finelin elintarvikkeiden koos- Pohjanmaalla ja niukinta ravintoarvotiedoista oli tumustietokantaan on lisät- Varsinais-Suomessa. Ylim- peräisin jopa 1970-luvun ty täysin uusina tulokkaina män koulutuksen saaneet lopusta, joten uusinta- söivät marjoja vähemmän analyysit olivat ajankoh- juolukan, marja-aronian, koulutettuja runsaammin. taisia. Marjojen ravinto- pensasmustikan, variksen- Marjojen syönti oli jopa arvot saattavat muuttua marjan sekä katajanmarjan 74 prosenttia suurempaa ajan kuluessa esimerkiksi ravintoarvotiedot. vanhimmalla ikäryhmällä lannoitteiden koostumuk- (Kuvassa juolukka) (65 – 74 -vuotiaat) verrat- UUSIA MARJOJA sen muuttuessa. Lisäksi tuna nuorimpaan ikäryh- analysointimenetelmät mään (18 – 44 -vuotiaat). kehittyvät jatkuvasti, minkä ansiosta saamme Naiset söivät marjoja ja marjatuotteita mie- aiempaa laadukkaampia tuloksia. Analysoim- hiä enemmän. Vanhimman ikäluokan mie- FinelissäTeksti: TIINA SIRKJÄRVI, HELI REINIVUO, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos me myös kuivattuja marjajauheita mustikan, het söivät marjoja keskimäärin 33 grammaa Kuvat: MARJO RÄISÄNEN, Arktiset Aromit ry ruusunmarjan, karpalon, marja-aronian, mus- päivässä, kun nuorimmat miehet söivät mar- taherukan, pihlajanmarjan, puolukan ja tyr- joja keskimäärin 19 grammaa päivässä. Vas- Marjat ovat erinomaisia kuidun ja C-vitamiinin lähteitä, joiden nimarjan osalta. Keskityimme erityisesti ana- taavasti vanhimman ikäryhmän naiset söivät syöntiä voisimme kaikki lisätä. Kokeile vaikka Finelin avulla, kuin- lysoimaan pakkausmerkintöihin vaadittavia marjoja keskimäärin 47 grammaa päivässä, ka parannat ruokavaliotasi marjoja lisäämällä. Marjatietoa on ravintoarvoja kuten hiilihydraatteja, proteiinia, kun nuorimmilla naisilla kulutus oli 27 gram- kokonaisrasvaa, kuitua ja natriumia. Tämä oli lisätty Fineliin viime vuosina. maa päivää kohden. Marjojen kulutuksessa ehdottoman tärkeää, koska ravintoarvotieto- on runsaasti kasvun varaa. Suositeltua annos- jen puuttuminen on ollut aiemmin este tuot- määrää marjoille ei ole erikseen määritelty ra- teiden kaupallistamiselle. Lisäksi analysoimme vitsemussuosituksissa. Kasviksia suositellaan

20 21 syötäväksi vähintään 500 grammaa päivässä ja Finelistä voit tarkistaa ravintoaine- tästä annoksesta noin puolet olisi hyvä nauttia sisällön tai pitää ruokapäiväkirjaa hedelminä ja marjoina. Marjoja voisi siis ihan- Finelin käyttö on varsin monipuolista ja sillä teellisesti kuluttaa jopa 125 – 250 grammaa voit tarkastella elintarvikkeiden sisältämiä ra- päivässä. Ravintoaineita tarkastellessa mar- vintoaineita monella eri tavalla. Mikäli haluat jat ovat yhdessä hedelmien kanssa tärkeitä tarkistaa esimerkiksi puolukan kuitupitoisuu- kuidun, C-vitamiinin ja B6-vitamiinin lähteitä. den, syötä sivustolla avautuvaan hakukenttään C-vitamiini edistää myös raudan imeytymistä, marjan nimi ja klikkaa oikeaa hakutulosta. Si- jolloin marjapitoinen hillo esimerkiksi rautapi- vulle avautuu ensimmäiseksi kuva, jossa on ra- toisen liharuoan lisäkkeenä on erinomainen vintoainetietoja osuutena kokonaisenergiasta. keino parantaa raudan saantia. Alempana Ravintotekijä -otsikon alla löydät alaotsikkoja, joista hiilihydraattifraktiot -otsi- Fineli on kansallinen elintarvike- kon takaa löytyy kuitupitoisuus: 2.6 g/100 g koostumustietokanta syötävää puolukkaa kohden. Vastaavalla taval- Fineli (www.fineli.fi) on kansallinen elintar- la voit hakea muitakin ravintoaineita (kuva 1.). vikekoostumustietokanta, jota ylläpitää Ter- veyden ja hyvinvoinnin laitos. Kuluttaja voi tarkistaa Finelistä tietyn elintarvikkeen ravin- Kuva 1. Finelin haun (www.fineli.fi) avulla toainekoostumuksen, pitää ruokapäiväkirjaa voidaan tarkistaa esimerkiksi puolukan tai tarkistaa vaikkapa, mitkä tuotteet sisältävät kuitupitoisuus hiilihydraattifraktioiden eniten C-vitamiinia. Lisäksi yritykset voivat alta hyödyntää Finelin tietoja elintarvikkeiden pak- kausmerkintöjen laatimisessa, mikäli analy- sointiresursseja ei ole käytettävissä. Ravintotekijöitä eli ravintoainepitoisuuksia voit tarkastella syöttämällä hakukenttään esi- Ravintoarvot on analysoitu ja laskettu Fineliin merkiksi C-vitamiinin ja valitsemalla haun ala- laatukriteereitä noudattaen, mistä johtuen kohdasta ”Ravintotekijä” -vaihtoehto. Haku- yksittäiset kuluttajat eivät voi lisätä tuotteita tulos kertoo perustietoa C-vitamiinista, mutta tietokantaan. Mikäli yritys on kiinnostunut klikkaamalla ”Sisältää eniten” -linkkiä näet tarjoamaan tuotetietoja Fineli-tietokantaan, C-vitamiinin parhaimmat lähteet 100 gram- kannattaa olla yhteydessä THL:n Fineli-tiimiin maa kohden (kuva 2.). Tällä hetkellä eniten (https://fineli.fi/fineli/fi/yhteystiedot). Lisäk- C-vitamiinia sisältävä elintarvike Finelin koos- si kannattaa tutustua oppaaseen, jossa on tumustietokannassa on ruusunmarja. Kolman- ohjeita elintarvikeanalyysien valintaan ja laa- neksi sijoittuu mustaherukkajauhe. dukkaaseen näytteenottoon. Julkaisu on saa- tavissa ilmaiseksi osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-343-466-0. Kuva 2. Finelin ravintotekijän ”Sisältää eniten” haun avulla voidaan tarkistaa C- vitamiinipitoisimmat elintarvikkeet, joista ykkösenä on ruusunmarja.

22 23 Kumpi onkaan parempi, mustikka vai mansik- sikka päihittää takaisin C-vitamiinipitoisuudel- ka? Mikäli haluat vertailla mustikan ja mansi- laan (kuva 3). Ikuisuuskysymys ei siis ratkennut kan ravintoarvoja, klikkaa otsikkoa ”Vertaile vieläkään. elintarvikkeita” ja syötä vertailuun kyseiset marjat. Sivustolla näkyvät perusravintoaineet voit vaihtaa vaikkapa kuituun ja C-vitamiiniin. Kuva 3. Kumpi on parempi, mustikka vai Vertailusta havaitset, että mustikka peittoaa mansikka? Vertaile elintarvikkeita -toimin- mansikan kuitupitoisuudellaan mutta man- non avulla marjojen ravintoarvojen vertailu onnistuu.

Finelin ruokapäiväkirja on saanut osakseen tällä ruokavaliolla vain 35 prosenttia päivän paljon kiitosta. Voit kirjata syömäsi ruoat ja suosituksesta ja kuidun saanti reilusti alle suo- juomat ruokapäiväkirjaan esimerkiksi muu- situksen. Kun lisäsimme esimerkkipäivään 125 tamien päivien tai jopa viikkojen ajan, jolloin grammaa marjoja, C-vitamiinin saanti kohosi saat tietoa, jonka perusteella voit havaita ruo- yli suositeltavan määrän (108 %) ja kuidun kavaliosi tärkeimmät kehityskohdat. Ruokapäi- saanti parani 68 prosentista 85 prosenttiin väkirja-ohjelman käyttäjäksi kannattaa rekis- suosituksesta (kuva 4.). Marjojen syönti kan- teröityä, koska silloin voit palata myöhemmin nattaa, minkä voi konkreettisesti todeta ruo- tallentamiisi ruokapäiväkirjoihin. Ruokapäivä- kapäiväkirjan käytöllä. kirja laskee ravintoaineiden saannin ja vertaa niitä ravitsemussuosituksiin. Ruokapäiväkirjan avulla voit testata, miten marja-annoksen li- Kuva 4. Finelin ruokapäiväkirjaa täyttämäl- sääminen vaikuttaa päivittäiseen ravintoainei- lä voidaan tarkistaa, vastaako päivittäinen den saantiin. ravintoaineiden saanti tarvetta ja paljonko esimerkiksi marja-annos parantaa ravinto- Teimme testausmielessä ruokapäiväkirjan vii- aineiden saantia. Marja-annoksen lisää- sikymppiselle, varsin yksipuolisesti syövälle minen varsin yksipuoliseen ruokavalioon miehelle, jonka aamiaisena oli vaaleaa juus- paransi huomattavasti mm. kuidun ja C- toleipää ja kahvia, lounaana kinkkukiusausta vitamiinin päivittäistä saantia. leivällä ja voilla ilman salaattia ja päivällisenä pizzaa, olutta ja karkkia. C-vitamiinin saanti oli

24 25 Vaihtoehtoja varainhankintaan luonnontuotteilla Teksti: BIRGITTA PARTANEN, Arktiset Aromit ry I Kuvat: MARJO RÄISÄNEN, Arktiset Aromit ry

Koululuokat keräävät varoja luokkaretkiin ja leirikouluihin varainhankintakampanjoil- Nykyisiä digitaalisia apuvälineitä käyttäen varainhankinnan osto- ja la, myymällä esimerkiksi keksejä, makeisia, sukkia ja pesuaineita. Samoja tuotteita myyntiprosessin pystyy tekemään helpoksi. Robertsin marjatuotteilla va- kaupittelevat myös urheilu- ja harrasteseurat toimintansa tueksi. Monet ovat toivo- rainhankinta on helppoa ilman varainhankkijan tekemää tuotteiden välijakelua ja laskutusta. neet uusia keinoja ja vaihtoehtoja yleisesti käytetyille tuotteille, ja niitä on! Terveelliset Tämä uudenlainen, vaivaton digitaalinen tapa sopii jatkuvaan, vuoden ympäri tapahtuvaan va- ja ympäristöystävälliset luonnontuotteet tarjoavat virkistävän ja vastuullisen vaih- rainhankintaan. Varoja kerätään jakamalla varainhankintakoodia, jolla tukijat tilaavat tuotteet toehdon varainhankintaan, sekä kerättävinä raaka-aineina, myös myyntituotteina. itselleen ja näin tehdyistä ostoksista maksetaan varainhankkijalle automaattisesti provisio. Mahdollista on myös perinteinen jälleenmyyntivarainhankinta, jossa tilaukset kootaan Varainhankinnasta ei tarvitse ilmoittaa verottajalle, mikäli sitä ei tehdä säännöllisesti ja -mer yhteen ja toimitetaan kerralla varainhankkijalle. Yhteydenotto onnistuu näppärästi kittävässä mittakaavassa. Niinpä esimerkiksi luokan tai seuran joulumyyntitempauksen tuotot nettisivuilta ja varaihankkijalla toimitaan koodin ja/tai jälleenmyyntimateriaali. kahisevat puhtaana kassaan. Sama koskee marjankeruuretken tuottoja, sillä luonnontuotteista saatava tulo on verotonta poimijalle. Nyt kannattaakin jo joko käynnistää joulunaluskampanja Suomussalmelaisen Kiantaman marjatuotteille varainhankinta on yksi jakelu- tai suunnitella keruutoimintaa ensi satokaudelle! Tänä vuonna hyvää palautetta saanut osto- kanava muiden joukossa. Yrityksen sivuilta löytyy ohjeet ja valmiit lomakkeet pistetoiminta jatkunee myös ensi vuonna. varainhankintaan. Myös yrttiyritys Nordic Herbs Eurasta on kiinnostunut varainhankinnan kehittämisestä ja on sitä jo tehnytkin paikallisella tasolla, Lappeenrantalainen Kaskein Marja loi kuluneena kesänä uuden toimintamallin tarjoamalla vaihtoehdon seuroille ja koululuokille myytäväksi tuotteeksi. helpottaakseen kynnystä lähteä marjastamaan. Marjoista Massia -konseptissa Paikallisesti voikin lähellä toimivilta yrityksiltä kysyä kiinnostusta varainhan- varainhankinta on tehty helpoksi. Marjastajille osoitetaan marjapaikat, laina- kinnan kehittämiseen. Lähituotteiden tutuksi tekeminen ja käyttäminen ovat taan keräysvälineet ja annetaan koulutusta tehokkaaseen keräämiseen. Myös osa vastuullista ja kestävää kuluttamista. Luonnontuotteissa on takuuvarmasti kyyditys marjametsään järjestetään. Mukaan voi lähteä yksin tai porukalla. erilaisia vaihtoehtoja, myös luomusertifioituina. Kerätyt marjat voi myydä puhdistamattomina paluumatkan jälkeen ja met- säretken aikana voi tienata mukavan summan rahaa. Varainhankintaan voi kehitellä myös uusia ideoita. Miltä kuulostaisi esimerkiksi mar- jastusviikot, joiden aikana sopiva, sitoutunut porukka tempaisisi parhailla marjamailla Myös tuotemyynnillä voi hankkia varoja. Paikallisesti voi lähialueen yri- viikon-muutaman urakan niin, että heille organisoitaisiin majoitukset, ruokailut ja kuljetuk- tyksiltä kysyä kiinnostusta varainhankintaan. Esimerkiksi Mikkelissä to- set? teutettiin kokeiluluontoisesti yhden koululuokan kanssa muutama vuosi sitten joulun alla kampanja, jos usean lähialueen luonnontuoteyrityksen Yritysten yhteystiedot löytyvät sivuiltamme: tuotteita koottiin samalla tilauslomakkeelle myytäväksi joulupöytiin ja https://www.arktisetaromit.fi/fi/yritykset/ -lahjoiksi. Kokeilu sai hyvän vastaanoton.

26 27 Terveyttä puolukasta: puolukan suotuisia vaikutuksia lihavuusmallissa Teksti: Laatu- ja vastuullisuuspäällikkö RIITTA RYYTI, Kiantama Oy, MMT erikoistutkija RAINER PELTOLA, Luonnonvarakeskus, FT tutkimuskoordinaattori MARI HÄMÄLÄINEN ja professori EEVA MOILANEN, Tampereen yliopisto Kuvat: MARJO RÄISÄNEN, Arktiset Aromit ry, RIITTA RYYTI, Kiantama Oy

Tampereen yliopiston Immunofarmakologian tutkimusryhmässä on saatu lupaavia uusia tutkimustuloksia puolukan terveysvaikutuksista. Käytetyssä kokeellisessa mallissa todettiin, että puolukka ehkäisee lihavuuteen liitty- vää matala-asteista tulehdusta ja aineenvaihduntamuutoksia.

28 29 Lihavuus on maailmanlaajuisesti kasvava ter- Puolukka esti lihavuuteen liittyvää rasva-arvoja sekä ehkäisi matala-asteista tu- häiriintymistä. Jatkotavoitteena on selvittää veysongelma. Terveyden ja hyvinvoinnin lai- matala-asteista tulehdusta ja lehdusta. Tulokset korostavat puolukan ter- muun muassa tarkempia vaikutusmekanisme- toksen mukaan suomalaisista aikuisista yli nel- aineenvaihduntamuutoksia veyttä edistäviä vaikutuksia erityisesti liha- ja ja riittävää puolukan annostusta havaittujen jännes on lihavia (BMI > 30). WHO arvioi, että vuuteen ja matala-asteiseen tulehdukseen terveysvaikutusten saavuttamiseksi. Pidem- vastaava luku globaalisti on jo 13 prosenttia Puolukkaryhmässä olleiden hiirten painon liittyen. Toki on muistettava, että vaikka vai- män aikavälin tavoite on lisätä tutkittua tietoa naisilla ja kymmenen prosenttia miehillä. -Li nousu oli 26 prosenttia pienempi ja haitallisen kutukset olisivat samanlaisia ihmisillä kuin nyt puolukan terveysvaikutuksista kotimaassa ja havuus aiheuttaa elimistössä matala-asteisen sisäelinrasvan määrä 25 prosenttia vähäisempi tutkituilla hiirillä, puolukan syönnillä tuskin voi kansainvälisesti. tulehdustilan, mikä lisää diabeteksen sekä sy- kuin rasvaista rehua saaneiden kontrollihiirten täydellisesti kompensoida muuten epäterveel- dän- ja verisuonitautien riskiä. Lihavuuden (kuva 1). Rehun kulutuksessa ei kuitenkaan lisen ruokavalion terveyshaittoja. Tutkimus toteutettiin osana Euroopan alue- kehittyessä rasvakudoksen määrä lisääntyy, ja ollut eroa rasvaista rehua saaneiden hiiriryh- kehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä -oh- se alkaa erittää elimistöön tulehdusta aiheut- mien välillä. Uusien, vielä julkaisemattomien tulosten pe- jelmaa. Hankkeessa oli yhteistyökumppani- tavia yhdisteitä. Vyötärölihavuutena ilmenevä Runsasrasvainen rehu nosti odotetusti veren rusteella näyttäisi siltä, että puolukka myös na muun muassa Kiantama Oy, joka toimitti sisäelinrasva on tässä suhteessa erityisen hai- glukoosin ja insuliinin paastoarvoja sekä koko- vähentää runsasrasvaisen ruokavalion aihe- marjaraaka-aineet tutkimukseen. tallista ja nostaa tulehdusastetta. naiskolesterolia. Tutkimuksen tärkein havainto uttamaa maksan rasvoittumista ja tulehdus- oli, että puolukka esti merkittävästi runsasras- tilaa sekä niihin liittyvää maksan toiminnan Puolukka valittiin tutkimukseen muun muas- vaisen ravinnon aiheuttamaa glukoosi- ja ko- sa sen kaupallisen merkittävyyden ja lupaa- lesterolitasojen nousua sekä matala-asteista van koostumuksen vuoksi. Puolukka sisältää tulehdusta. Lisäksi puolukalla oli suotuisa vai- A B

runsaasti erilaisia polyfenoliyhdisteitä ja sen kutus insuliini- ja triglyseriditasoihin (kuva 2). 40

antioksidanttiaktiivisuus on korkea, mutta ***

***

Matala-asteisen tulehdustilan kehittymisen 46% rehu 3.0 *** puolukan terveysvaikutuksia on toistaiseksi ***

havaitsemiseksi tutkimuksessa määritettiin 36 tutkittu kovin vähän. Tutkimuksessa selvitet- **

useita tulehdustekijöitä. Runsasrasvaista re- 46% rehu 2.5 tiin puolukan vaikutuksia runsasrasvaisen ra- *

hua saaneiden hiirten seerumin amyloidi A:n + puolukka vinnon aiheuttamaan matala-asteiseen tuleh- 32 * 2.0

(SAA:n) ja leptiinin tasot olivat selvästi korke-

dukseen ja aineenvaihdunnallisiin muutoksiin ***

ampia kuin vähärasvaista rehua saaneilla hii- ***

koe-eläinmallissa. *** 1.5

rillä. Muutokset puolukkaa saaneiden hiirten 28 *** 10% rehu ***

Tutkimuksessa puolukkaryhmän hiirille an- ryhmässä olivat huomattavasti vähäisemmät, * 1.0 Painon kehitys (g) kehitys Painon nettiin kuuden viikon ajan runsasrasvaista re- eivätkä puolukkaryhmän SAA:n tasot eron- 24 neet vähärasvaista dieettiä saaneiden hiirten 0.5

hua, joka sisälsi 20 % ilmakuivattua puolukka- (g) määrä Sisäelinrasvan ryhmästä. Hiirten maksasta määritettyjen tu- jauhetta (valmistettu kokonaisina kuivatuista 20 0.0 puolukoista). Ravinnossa oli 46 % rasvaa ko- lehdustekijöiden ilmentyminen oli puolukka- 0 1 2 3 4 5 6 ryhmässä myös merkitsevästi pienempää kuin konaisenergiasta. Toinen ryhmä sai runsas- Aika (viikkoja) 10% rehu rasvaista rehua saaneiden hiirten kontrolliryh- rasvaista rehua ilman puolukkaa, ja kolmas 46% rehu mässä. vähärasvaista normaalirehua, jossa oli 10 % 46% rehu + puolukka rasvaa kokonaisenergiasta. Rehujen proteiini-, kuitu-, vitamiini- ja hivenainekoostumukset Jatkotutkimuksella selville Kuva 1. Painon kehitys (A) ja sisäelinrasvan kertyminen (B) kokeen aikana. Hiiret saivat vähärasvaista vastasivat toisiaan. Hiirten painoa ja ruoan tarkempi vaikutusmekanismi rehua (10% rehu, vihreä), runsasrasvaista rehua (46 % rehu, keltainen) tai puolukkaa sisältävää runsas- kulutusta seurattiin viikoittain. Kokeen pää- Tutkimuksessa osoitettiin, että puolukan lisää- rasvaista rehua (46% rehu + puolukka, punainen). Tuloksista on esitetty keskiarvo + SEM. n=10 hiirtä / tyttyä määritettiin hiirten painon kehityksen minen länsimaista runsasrasvaista ravintoa ryhmä, *p<0,05, **p<0,01, ***p<0,001. Kuvassa 1A tilastollinen merkitsevyys on esitetty suhteessa run- lisäksi sisäelinrasvan määrä, veren rasva- ja muistuttavaan rehuun vaikutti positiivisesti sasrasvaista rehua saaneiden hiirten ryhmään (Ryyti et al. Plos One 2020). sokeriarvot sekä useita tulehdustekijöitä. koe-eläinten painoon ja sisäelinrasvan mää- rään, paransi merkitsevästi veren sokeri- ja

30 31 . . . . Drózdz P, Šežiene V, Wójcik J, Pyrzynska´ K. 2017. Evaluation of Bioactive Compounds, Minerals and Antioxidant

A B Activity of Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) Fruits. Molecules. (1): 53.

14 ns * 200 *** p=0.2178 Jung UJ, Choi M-S. 2014. Obesity and Its Metabolic Complications: The Role of Adipokines and the Relationship 12 between Obesity, Inflammation, Insulin Resistance, Dyslipidemia and Nonalcoholic Fatty Liver Disease. Int. J. 160 Mol. Sci. (15): 6184−6223. 10 Ng et al. 2014. Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults 8 120 during 1980–2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2014. Published online May 29. http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(14)60460-8. 6 80 10% rehu 4 Pan M-H, Lai C-S, Ho C-T. 2010. Anti-inflammatory activity of natural dietary flavonoids. Food Funct. (1): 15−31. 46% rehu Glukoosi (mmol/L) Glukoosi Insuliini (pmol/L) 40 2 46% rehu + puolukka Ryyti R, Hämäläinen M, Peltola R, Moilanen E. 2020. Beneficial effects of lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) supplementation on metabolic and inflammatory adverse effects induced by high-fat diet in a mouse model of 0 0 obesity. Plos One. Published: May 7, 2020. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0232605

Williamson G. 2017. The role of polyphenols in modern nutrition. Nutrition Bulletin. (42): 226−235.

C D *

ns *

*** ** Kuva: Riitta Ryyti 3.0 0.4 2.5

2.0 0.3

1.5 0.2 1.0 10% rehu

Kolesteroli (mmol/L) Kolesteroli (mmol/L) Triglyseridit 0.1 46% rehu 0.5 46% rehu + puolukka 0 0

Kuva 2. Glukoosin (A), insuliinin (B), kolesterolin (C) ja triglyseridien (D) seerumitasot kokeen lopussa. Hiiret saivat vähärasvaista rehua (10% rehu, vihreä), runsasrasvaista rehua (46 % rehu, keltainen) tai puolukkaa sisältävää runsasrasvaista rehua (46% rehu + puolukka, punainen). (A) Glukoosipitoisuus mi- tattiin häntäsuonesta otetusta verinäytteestä verensokerimittarilla, (B) seerumin insuliinitaso määritet- tiin ELISA (enzyme linked immunosorbent assay) -menetelmällä ja (C-D) seerumin kokonaiskolesteroli ja triglyseridit fluorometrisellä menetelmällä. Tuloksista on esitetty keskiarvo + SEM, n=10 hiirtä / ryhmä, *p<0,05, **p<0,01, ***p<0,001, ns = not significant (Ryyti et al. Plos One 2020).

Lähteet: Asghar A, Sheikh N. 2017. Role of immune cells in obesity induced low grade inflammation and insulin resistance. Cellular Immunology. (315): 18−26.

Bhullar KS, Rupasinghe HPV. 2015. Antioxidant and cytoprotective properties of partridgeberry polyphenols. Food Chem. (168): 595−605.

32 33 Luomukeruualueet ELY-keskuksittain Miten luomumarjan vuoden 2019 lopussa, ha saatavuutta voidaan parantaa? 0 10 001 – 100 000 100 001 – 500 000 Teksti: ANNE ANNALA, projektipäällikkö, Luomua metsäluonnosta -hanke I Kuvat: MARJO RÄISÄNEN, Arktiset Aromit ry 1 – 1000 1001 – 10 000 Yli 500 000 ”Eikö kaikki marjat ole muka luomua?” -kysymys jonka kuulee usein. Luonnosta saatavat marjat eivät ole automaattisesti luomua, vaikka niin usein luullaan. Marja on vasta sitten luomumarja kun se on luomusertifioitu.

Luomumarjojen saatavuus on ollut vaakalaudalla, sillä luomukeruualueiden pinta-ala laski vuoden 2019 alussa 11,6 miljoonasta 4,6 miljoonaan hehtaariin. Kun on puute luomukeruualueista, on hankala saada luomumarjojakaan. Vuonna 2019 luomumarjojen osuus sadosta laski merkittävästi, sillä esimerkiksi luomumustikan osuus kaikesta kerätystä mustikasta oli vain vajaat 12 prosenttia. Parhaimmillaan luomumustikan ja luomuhillan osuus on ollut yli puolet.

Olisi erittäin tärkeää, että saataisiin koko Suomeen laajoja yhtenäisiä luomukeruualueita. Tällä hetkellä luomukeruualueet ovat repaleisia alueita, joita esimerkiksi pienem- Lappi 3 367 304 millä luomumarjaa tarvitsevilla jatkojalostajilla on vaikea hyödyntää sijaintinsa vuoksi.

Kainuu Pohjois- 443 386 Pohjanmaa 440 116 Pohjanmaa 3781

Pohjois-Savo Etelä- Pohjois- 47 Pohjanmaa Karjala 1346 Keski- 240 601 Suomi 3441

Pirkanmaa Etelä-Savo Sata- 2193 kunta 60 224 1142 Häme 86 Kaakkois- Suomi Varsinais- 0 Suomi Uusimaa 319 61 Lähde: Ruokavirasto ja Lapin ELY-keskus

34 35 Ongelmana on, että luomumarjan saantiin. Hankkeessa toteutetaan mo- sertifiointia ei tunneta metsän- nikanavainen viestintäkampanja, kannattaa Uusi kerääjä.fipalvelu julkaistiin omistajien keskuudessa olla kuulolla! Hanketta toteuttaa Suomen met- säkeskus, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti luonnontuotteiden talteenoton tueksi Luomukeruualueiden määrään voimme vai- ja Arktiset Aromit ry. Teksti: JUHA RUTANEN, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto kuttaa yhdessä. Käytännössä ei ole mahdoton tehtävä saada yhtenäisiä isoja luomukeruu- Kerääjä.fi on luonnontuotteiden keruusta kiin- Luonnontuotteiden keruusta kiinnostunut voi siis Jos olet kiinnostunut luomusertifioinnista ja nostuneiden, alan kouluttajien sekä raaka-ai- nyt rekisteröityä palveluun ja hankkia uudesta alueita, sillä meidän metsistä yli 90 % olisi metsiesi luomuttamisesta käy vilkaisemassa neita välittävien ja tarvitsevien yritysten uusi, verkkopalvelusta sähköisen kerääjäkortin, johon luomusertifioitavissa. Vieläpä muuttamatta hankkeen sivuja yhteinen verkkopalvelu. Palvelun avulla kerääjät kirjataan luonnontuotekohtaiset kurssisuorituk- mitään nykyisistä metsänhoitotoimenpiteistä. www.metsakeskus.fi/luomua-metsaluonnosta saavat tietoa tarvittavista raaka-aineista ja yri- set. Palveluun voi kirjautua ilman aiempia kou- tykset mahdollisuuden parantaa raaka-aineiden lutuksiakin, kurssimerkintöjä ehtii hankkimaan Luomukeruualueiden tilannetta parantamaan saatavuuttaan. Lisäksi palveluun kirjautuneet myöhemmin. Aiemmin suoritettujen kerääjäkort- tulevat löytämään sivuilta raaka-aineita koske- tien merkinnät voidaan siirtää palveluun. Kuvan on käynnistynyt Luomua metsäluonnosta Lisätietoja: Luomua -hanke. Maa- ja metsätalousministeriön rahoit- vat keruuohjeet ja laatukriteerit sekä tietoa alan vanhasta paperisesta kortista voi lähettää ylläpi- metsäluonnosta -hankkeen koulutuksista. täjälle tietojen tallennusta varten sähköpostitse tamassa valtakunnallisessa viestintähankkees- projektipäällikkö Anne Annala tai puhelimella. sa pyritään viestinnän keinoin kasvattamaan [email protected] Kerääjä.fi tarjoaa verkkopalveluna kerääjäkortin, luomukeruualueiden määrää. Luomukeruu- puh. 050 517 4077 joka korvaa aiemmin käytössä olleet paperiset Kerääjäkoulutuksia järjestävät luonnontuotealal- alueiden määrän kasvaessa ja yhtenäistyessä kerääjäkortit. Kerääjäkorttikoulutus on valtakun- le pätevöityneet kouluttajat eri puolilla Suomea. valtakunnallisesti, vaikutetaan myös luomu- nallinen, yhdenmukainen koulutus luonnontuot- Uuden palvelun myötä pätevyysvaatimuksissa teiden keruutoimintaan perehdyttämiseksi. La- painotetaan aiempaa enemmän ammatillista jikohtaiset suoritustiedot talletetaan rekisteriin. osaamista. Kerääjien kouluttajiksi hyväksytään Kortin avulla kerääjä osoittaa ostajille hallitse- luonnontuotealaan liittyvän ammattitutkinnon vansa lajintunnistuksen, keskeiset kestävän ke- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet sekä ruun menetelmät, laatukriteerit ja raaka-aineen vankan alan kokemuksen omaavat neuvojat. esikäsittelyn. Keruun toteutuksella ja erityisesti Lisäksi kerääjien kouluttajiksi saa hyväksynnän osaavilla kerääjillä on keskeinen rooli luonnon- suorittamalla ammattitutkinnosta tutkinnonosan tuotteiden laadun ja turvallisuuden varmistami- Luonnontuotteiden talteenottaminen. sessa. Verkkopalvelu on toteutettu osana maa- ja met- Kerääjä.fi -palvelu eli luonnontuotealan kerää- sätalousministeriön rahoittamaa Kasvavaa liike- jä- ja toimijarekisteri on tarkoitettu erityisesti toimintaa luonnontuotteista -hanketta, jossa Hel- luonnontuotteiden kaupallisesta keruusta ja ja- singin yliopisto Ruralia-instituutti on vastannut lostuksesta kiinnostuneille. Palvelu auttaa kerää- verkkopalvelun valmistelusta. Hanketta toteut- jiä ja luonnontuotteita käyttäviä yrityksiä yhteyk- tavat muilta osin myös Suomen Metsäkeskus ja sien luonnissa ja tiedon saannissa sekä samalla Luonnonvarakeskus. Verkkopalvelun teknisestä parantaa laadukkaiden luonnon raaka-aineiden toteuttamisesta on vastannut Semio Oy. Kerääjä. saatavuutta. fi -palvelun ylläpidosta vastaa jatkossa Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry.

Tutustu palveluun ja rekisteröidy mukaan: https://www.keraaja.fi/

Lisätiedot: Juha Rutanen, puh. 040 5737 568, [email protected] tai [email protected]

36 37 Puolukka kasvaa villinä yli 24 maassa, mutta Fenoliset yhdisteet ovat sekundäärimetabo- menestyy parhaiten pohjoisen viileässä ilmas- liitteja, joita kasviin muodostuu suojaksi ulkoi- tossa boreaalisessa metsässä, kuten Skandi- silta stressitekijöiltä, kuten auringonvalolta. naaviassa, Kanadan pohjoisosissa, Alaskas- Tämän vuoksi yhdisteet kerääntyvät erityi- sa, Yhdysvaltojen luoteisosissa ja Venäjällä. sesti marjojen kuoriin, joissa niiden pitoisuu- Puolukkaa myös viljellään mm. Pohjois-Ame- det vaihtelevat suuresti kasvuolosuhteiden rikassa, Hollannissa ja Saksassaii. Kuitenkin mukaan. Aktiiviaineiden tunnistaminen ja pi- esimerkiksi Kanadassa vasta vuoden 2015 lo- toisuuden määritys onkin tärkeää erityisesti pussa puolukka alettiin nähdä potentiaalisena terveysvaikutteisten tuotteiden kehityksessä, ”uutena” supermarjana, kun Kanadan hallitus vakioinnissa ja laadun valvonnassa. julkaisi artikkelin: ”Lure of the lingonberry: win-win for northern agriculture and heart Frankfurtissa järjestetään säännöllisesti health”iii. Health Ingredients (Hi) Europe -messut, jossa olin vuonna 2016 esittelemässä yrityksille Puolukassa on runsaasti kiinnostavia fenoli- puolukan koostumusta ja kartoittamassa puo- sia yhdisteitä, kuten antosyaaneja, proanto- lukkajalosteiden kiinnostavuutta kosmetiikan, syanidiineja, kversetiiniä, hydroksikaneli- ja ravintolisien ja juomateollisuuden raaka-ai- hydroksibentsoehappojaiv sekä resveratrolia, neena. Keskustelujen perusteella oli ilmeistä, joihin nykytutkimuksen valossa liitetään lukui- että puolukka oli heikosti tunnettu, mutta vä- sia positiivisia terveysvaikutuksia. Useat näistä hintään yhtä ilmeistä oli, että puolukka, erityi- aktiivisuuksista suojaavat erityisesti erilaisilta sesti terveysvaikutteisena jalosteena, herätti yleisiltä kroonisilta kansanterveyteen ja ikään- suurta mielenkiintoa. tymiseen liittyviltä sairauksilta. Tampereen ja Helsingin yliopistoissa julkaistiin viime vuo- Marjojen jalostusaste tulisi saada kotimaassa Puolukasta den lopussa uutta tutkimustietoa puolukan nousemaan ja vienti keskittää korkeasti ja- positiivisista vaikutuksista rasva- ja sokeriai- lostettuihin tuotteisiin sen sijaan että marjat neenvaihduntaanv sekä verenpaineeseenvi. viedään pakasteena ulkomaille, jolloin jalos- terveysvaikutteisia Tulosten perusteella puolukka voi kumota ras- tuksesta tuleva arvon nousu valuu kotimaan vaisen ruuan haitallisia vaikutuksia ja alentaa ulkopuolelle. Terveysvaikutteisille, luonnosta kohonnutta verenpainetta. Tutkimustulokset peräisin oleville tuotteille on suuri kysyntä, ja jalosteita saivat paljon julkisuutta valtakunnan mediassa lisäksi laadukkaista tuotteista ollaan valmiita Teksti ja kuva: MARI JAAKKOLA, FT, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Mittaustekniikan yksikkö ja yritysten mukaan lisäsivät puolukkatuottei- maksamaan aikaisempaa enemmän. Tämän den menekkiä Suomessa. vuoksi kotimaiselle jalostamiselle on nyt huo- Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on Suomen runsassatoisin ja kerätyin marja mattavasti paremmat mahdollisuudet kuin sekä kotitalouksiin että teollisuuskäyttöön. Puolukan käytöllä on pitkät pe- On arvioitu, että terveellisellä, erityisesti mar- vaikkapa kymmenen vuotta sitten. joja sisältävällä ruokavaliolla, olisi mahdollista rinteet Skandinaviassa. Se oli yli sata vuotta sitten tärkeä ruuan lähde erityi- vähentää terveydenhoitokustannuksia jopa Kotimainen jalostus on onneksi lisääntymässä, sesti köyhän väestön keskuudessa hyvän saatavuuden ja säilyvyyden takia. 20 % perustuen sairauksien ennaltaehkäisyyn ja tutkimusryhmämmekin on saanut osallistua Puolukka oli aikoinaan tärkeä kasvi myös Pohjois-Amerikan intiaaneille, jotka ja parempaan hallintaanvii. Myös ihmisten tie- uusien puolukkatuotteiden kehittämiseen ja hyödynsivät puolukan marjoja ravintona ja lehtiä lääkkeenäi. toisuus ruuan vaikutuksista terveyteen on li- aktiivisuuden tutkimukseen yritys- ja hanke- sääntynyt ja fenolisten yhdisteiden terveysvai- yhteistyön kautta. Kehitimme prosessointime- kutukset mm. antioksidantteina ovat nykyisin netelmän fenolisen rikasteen valmistamiseen, jo yleisesti tunnettuja. jonka raaka-aineena oli runsaasti kuorimate-

38 39 riaalia sisältävä puolukan mehunpuristusjään- ja tutkimme puolukkajalosteen vaikutuksia nös. Rikasteella todettiin kosmetiikan kannalta hiivan kasvuun. Laboratoriokokeiden lisäksi Marjoja ja marjatuotteita kiinnostavia, UV-säteilyltä ja ihon ikääntymi- Helsingin yliopistossa tehdyssä 30 henkilön seltä suojaavia vaikutuksia. potilaskokeessa saatiin positiivista näyttöä EU:n nimisuojajärjestelmään puolukkajalosteen vaikutuksista suun hiivan ja Teksti: MARJO SÄRKKÄ-TIRKKONEN, erikoissuunnittelija, ETM, Helsingin yliopisto Menetelmälle ja sen hyödyntämiseen liittyväl- kariesta aiheuttavan bakteerin alentamiseen Kuva: aitojamakuja.fi/nimisuoja le reseptiikalle ja aktiivisuuksille myönnettiin viii, ix . Puolukkatuote on kaupallisesti saatavis- eurooppalainen patentti joulukuussa 2017 sa LinOra -tuotemerkillä. Äskettäin päättyneessä LUKE:n koordinoimas- ta tekijöistä johtuvat shokit kuten erilaiset (EP2914242B1). Kyseistä puolukkarikastetta sa hankkeessa Alkuperältään aidot kehitettiin ruokaskandaalit. Järjestelmän luonteeseen käytetään raaka-aineena Lumene Oy:n ”Kuu- Puolukkatutkimus jatkuu parhaillaan mm. analytiikkaa mansikan maantieteellisen alku- olennaisesti kuuluvat, maantieteelliseen eri- las” -kosmetiikkasarjassa. Jokainen puoluk- Tampereen yliopiston ja Oulun yliopiston perän todentamiseksi, sillä valitettavan usein tyisyyteen liittyvät kuvaukset viittaavat ob- karaaka-aineen valmistuserä analysoidaan Mittaustekniikan yksikön hankkeessa (TAIGA ulkomaista mansikkaa myydään alkuperältään jektiivista laatua laajempiin immateriaalisiin laboratoriossamme raaka-aineen laadun var- 2020─2022), jossa tutkitaan puolukan lisäksi suomalaisena. Vakavuudeltaan eritasoisten kokonaisuuksiin, ns. subjektiivisiin laatute- mistamiseksi. kaarnikan eli variksenmarjan koostumusta ja ruokaväärennösten määrä maailmalla on kas- kijöihin. Moni kuluttaja tekee ostopäätöksiä terveysvaikutuksia. Tutkimuslaitosten ja yri- vussa ja luotettavasta alkuperästä kertoville juuri subjektiivisiin laatutekijöihin perustuen. Puolukkaa on käytetty perinteisesti lasten tysten yhteistyö hankkeessa luo pohjaa uusien merkintäjärjestelmille ja jopa analytiikalle on- sammaksen hoidossa estämään suun hiivan terveysvaikutteisten puolukkatuotteiden val- kin tilausta globaaleilla elintarvikemarkkinoil- Keskeisessä roolissa on itse suojausprosessi kasvua. Hammaslääkäri Pirjo Pärnänen kehitti mistamiseen ja edesauttaa myös tuotteiden la. EU-jäsenvaltiona Suomella on mahdollisuus ja millaisilla kriteereillä nimisuojaa haetaan. ja patentoi vähäsokerisen puolukkajalosteen vientiä ulkomaille. Puolukka on hyvin kiinnos- hakea tuotteitaan maantieteellistä alkuperää On nimittäin mahdollista, että nimisuojaus (EP2585087B1) ehkäisemään suun hiivatu- tava marja, jonka täyttä potentiaalia terveyden esille tuovaan ja varmentavaan eurooppalai- marginalisoi tuotteen, mikäli kriteeristöä ei lehdusta aiheuttavan Candida -hiivan, sekä tukena ja uusien tuotteiden raaka-aineena seen nimisuojalaatujärjestelmään, jossa on ole osattu laatia todellisuutta vastaavaksi, se hampaiden reikiintymistä aiheuttavan Strep- emme ehkä täysin vielä edes ymmärrä. tällä hetkellä n. 3500 tuotetta. Kaiken kaikki- ei kestä aikaa tai merkkiä ei yksinkertaisesti tococcus mutans -bakteerin kasvua. Osallis- aan maailmassa on tällä käytetä. Keskeiset haku- tuimme valmistusmenetelmän optimointiin hetkellä n. 10 000 rekis- kriteerit koostuvat tuo- teröityä maantieteellistä teominaisuuksien, maan- i Assiniboine Tipis, Wild Berries Harvested by Native American Indians, alkuperätuotetta, joista n. tieteellisen sijainnin ja http://www.assiniboinetipis.com/s1a.html 90 % linkittyy OECD-mai- alkuperän lisäksi erilaisis- ii Penhallegon, R., Extension horticulture faculty (Lane County), Oregon State University, PNW 583-E, January 2006, hin. ta immateriaalisista teki- https://catalog.extension.oregonstate.edu/sites/catalog/files/project/pdf/pnw583.pdf iii jöistä liittyen tietotaitoon Siow, Y.L. et al., (2015). Lure of the lingonberry: win-win for northern agriculture and heart health., Agriculture and Agri-Food Eurooppalaisten nimisuoja maineeseen. Onnistu- Canada, https://profils-profiles.science.gc.ca/en/publication/lure-lingonberry-win-win-northern-agriculture-and-heart-health jatuotteiden myynnin arvo neimmissa tapauksissa iv Ek, S., et al., (2006). Characterization of Phenolic Compounds from Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea), J. Agric. Food Chem. 54, 26, 9834–9842. on n. 77 Mrd. euroa/vuosi. tuotteen suojaamiseen v Ryyti, R., et al., (2020). Beneficial effects of lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) supplementation on metabolic and inflamma- Suurin osa tuotteista myy- osallistuu laajasti koko tory adverse effects induced by high-fat diet in a mouse model of obesity, PLoS ONE 15(5): e0232605. dään EU:n kotimarkkinoil- tuotantoketju eli myös https://doi.org/10.1371/journal.pone.0232605 la ja n. 20 % suuntautuu se taho, joka on parhai- vi Kivimäki, A., (2019). Doctoral dissertation, Lingonberry juice, blood pressure, vascular function and inflammatory markers in kolmansiin maihin. Nimi- ten kosketuksissa kulut- experimental hypertension, University of Helsinki. suojan kaltaisiin laatujär- tajiin. Kyseessähän on https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/307040/LINGONBE.pdf?sequence=1&isAllowed=y jestelmiin kuulumisen on kuluttajamerkki. vii Sun-Waterhouse, D. (2011). The development of fruit-based functional foods targeting the health and wellness market: a review. International Journal of Foor Science and Technology, 899-920. todettu lisäävän ns. ta- viii Pärnänen, P., et al., (2017), The Effect of Fermented Lingonberry Juice on Candida glabrata Intracellular Protein Expression, loudellista resilienssiä eli International journal of Dentistry. https://doi.org/10.1155/2017/6185395 kykyä sietää, sopeutua ja Suomalainen Marjalikööri on yksi ix Pärnänen, P., et al., (2019), Antimicrobial and Anti-Inflammatory Lingonberry Mouthwash—A Clinical Pilot Study in the Oral jopa välttää ulkopuolisis- suomalaisista nimisuojatuotteista. Cavity. Microorganisms, 7(9):331. https://doi:10.3390/microorganisms7090331

40 41 Globaalille elintarviketaloudelle tyypillistä suomalainen herkkutattikin. Rekisteröidyt ni- luna hakemuksessa kuvataan intensiivinen Suomessa luonnon mesimarjakannoista on ovat suuret volyymit ja matalat tuottajahin- misuojatuotteet on koottu eAmbrosia -tieto- kasvukausi ja runsas valon sekä lämmön mää- jalostettu viljeltäviä lajikkeita kuten Mespi ja nat, mikä voi johtaa alkutuotannon osalta kantaan, ja toistaiseksi luonnonmarjoja järjes- rä jalomaaraimen kasvualueella napapiirin Mesma sekä näiden risteytys Pima. Muita la- negatiivisiin ympäristövaikutuksiin. Nimisuo- telmässä ei ole. Viljeltyjä hedelmiä ja marjoja tuntumassa. Nimisuojausta ”Allåkerbär från jikkeita ovat Elpee, Marika, Muuruska ja Su- jatuotteiden tuotekuvauksissa huomioidaan kyllä löytyy kuten omenaa, päärynää, kirsikoita Norrland” jalomaaraimelle hakee Föreningen sanna. Luonnossa villinä kasvava mesimarja paikallisesti sopeutuneet lajikkeet, rodut, ja mansikkaa. Suomi ja muut Pohjoismaat voi- Allåkerbäret. eli maamuurain on erittäin arvostettu marja tuotantotavat sekä luonnonvarojen kestävä sivat profiloitua nimisuojajärjestelmän kautta Linkki ”Allåkerbär från Norrland”-hakemukseen: ja tunnetaan erityisesti aromikkaasta maus- käyttö. Nimisuojatuotteet voivat siten par- laadukkaiden luonnonmarjojen ja -tuotteiden https://www.livsmedelsverket.se/globalass- taan, joka on seurausta marjan sisältämästä haimmillaan olla alueillaan ajureita kestäville alueena maailmassa. ets/produktion-handel-kontroll/livsmedel- yli 200 aromiaineesta. Näistä merkittävin on ruoantuotantojärjestelmille. sinformation-markning-halsopastaenden/ mesifuraani. Ruotsalaiset hakevat nimisuojaa skyddade-beteckningar/ansokan-om-skyd- Mustikan osalta on lähdetty vakavasti pohti- jalomaaraimelle dad-geografisk-ursprungsbeteckning-allaker- maan nimisuojauksen mahdollisuutta. Suoja- bar.pdf Ruotsissa on aktivoiduttu hakemaan nimi- uksesta koetaan olevan erityisesti etua erot- suojausta pohjoisruotsalaiselle viljellylle jalo- tauduttaessa viljellystä pensasmustikasta ja maaraimelle (Rubus stellarcticus G.Larsson) ja vientitoimenpiteitä ajatellen. Nimisuojattu sen neljälle eri lajikkeelle (Anna, Linda,Sofia ja mustikka olisi oikeutettu hakemaan EU:n -ni Beata). Jalomaarain (Rubus arcticus stellarcti- misuojatuotteille korvamerkattua menekin- cus) on alun perin mesimarjan (Rubus arcticus edistämistukea, joka voi olla jopa 85 %. Mus- arcticus) ja alaskanmesimarjan (R. arcticus tikan vanavedessä voitaneen suojata myös stellatus) risteytys. Keskeisimpänä peruste- muita metsämarjoja, miksei mukaan mahtuisi

Kuvassa Kainuun Rönttönen.

42 43 EU:n lainsäädännössä määritelty nimisuoja- Suomalaiset nimisuojatuotteet laatujärjestelmä koostuu neljästä eri suoja- ● Lapin Puikula (SAN) uskategoriasta, joihin kuuluu tällä hetkellä ● Lapin Poron liha (SAN) yhteensä n. 3500 tuotetta: ● Lapin Poron kuivaliha (SAN) ● Lapin Poron kylmäsavuliha (SAN) ● maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa on ● Kitkan viisas (SAN) yli 1400 tuotetta • Kainuun Rönttönen (SMM) ● viineissä 1750 ● Puruveden muikku (SMM) ● väkevissä alkoholijuomissa 350 ja ● Sahti (APT) ● maustetuissa viinituotteissa viisi eri ● Kalakukko (APT) tuotetta. ● Karjalanpiirakka (APT) Esimerkiksi maataloustuotteiden ja elintarvik- ● Suomalainen Marjalikööri / Suomalainen keiden kategoriaan hyväksytään ja rekisteröi- Hedelmälikööri / Finsk Bärlikör / dään keskimäärin 65 uutta tuotetta vuosittain. Finsk Fruktlikör / Finnish berry liqueur / Moni järjestelmän tuotteista, kuten Champag- Finnish fruit liqueur (SMM) ne, Feta-juusto ja Prosciutto di Parma -kinkku, • Suomalainen Vodka / Finsk Vodka / on suomalaisellekin kuluttajalle tuttu. Vodka of Finland (SMM)

Suomalaisia nimisuojatuotteita on tällä hetkel- Kansallisen tason käsittelyn läpikäynyt ja EU- lä 12, joista kaksi on alkoholituotteita ja loput tasolla arvioitavana hakemus ”Aito saunapal- maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Tarvetta vikinkku/Äkta basturökt skinka” (SMM) on ollut erityisesti kuluttajille suunnatulle ku- valliselle materiaalille tuotteista ja Helsingin Suojattu alkuperänimitys (SAN) yliopiston koordinoimassa Promo-hankkeessa Skyddad ursprungsbeteckning (SUB) yksi keskeinen toimenpide on ollut tasokkaan Protected Designation of Origin (PDO) ja yhtenäisen kuva- ja videomateriaalin koos- Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) taminen suomalaisista nimisuojatuotteista. Skyddad geografisk beteckning (SGB) Arktisten Aromien kuvakisan voittaja ratkennut Kuva-aineiston tuottamisessa on huomioitu Protected Geographic Indication (PGI) Arktiset Aromit järjesti kesän aikana kuvakisan, jossa pyydettiin kuvia materiaalin soveltuvuus myös matkailukon- marjastusreissulta perheenjäsenen, ystävän tai jonkun muun luottoystävän, tekstiin ja erilaiset ruokamatkailutoimijat Suo- Aito perinteinen tuote (APT) Garanterad traditionell specialitet (GTS) vaikkapa lemmikin, kanssa? messa voivat hyötyä aineistosta. Aineisto on Traditional Speciality Guaranteed (TSG) vapaasti käytettävissä ja löytyy aitojamakuja.fi Kiitämme kaikkia kuvan lähettäneitä sekä äänestäneitä osallistumisesta. -sivustolta. Voittajakuvaksi selvisi Marjaana Kalliokosken oikea hyvän tuulen kuva marjareissusta lapsien kanssa. Lisätietoja: Kuvassa pikku neidit nauttivat synttärimuffinsseja mustikoiden poimimisen Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikkeista-annettavat-tiedot/eun-nimisuojajarjestelma/ ja popsimisen välissä. Kuva-aineistot ym. tietomateriaali: https://aitojamakuja.fi/nimisuoja/ Voittajakuva keräsi 54,3 % annetuista äänistä. Lopun äänimäärän jakoivat Videot: playlista suomalaisista nimisuojatuotteista kaksi muuta loppukilpailuun selvinnyttä kuvaa melko tasaisesti. https://www.youtube.com/playlist?list=PLTm6s1-wWOhCJUJCsocPqjVZc3-_fUaAm eAmbrosia: Kuvakisan parhaan kuvan ottaja palkittiin Partioaitan https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/food-safety-and-quality/certification/quality-labels/geographical-indications-register/ 100 euron lahjakortilla - onnittelut voittajalle! Kaikki logot painokelpoisina löytyvät osoitteesta: http://ec.europa.eu/agriculture/quality/schemes/index_en.htm

44 45 Kesän yksi tärkeimmistä puheenaiheis- sato on vain osa biologisesta sadosta. Poimin- ta lienee luonnonmarjasadon onnistu- takelpoisella sadolla tarkoitetaan sitä sadon minen. Veikö halla kukat, oliko pölyttä- osuutta, joka on järkevästi poimittavissa, joko MARJASTUS- marjatiheyden tai marikon sijainnin puoles- jiä riittävästi, suosivatko säät marjojen ta. Keskimääräinen mustikan hehtaarisato on kypsymistä? Innokkaimmat marjastajat hieman yli 20 kg(2. Tällaista marikkoa on vai- MYYTTIEN seuraavat luottomarikoidensa kypsy- kea pitää kovin antoisana, pitäähän yhden 10 mistä aina kukasta kypsään marjaan. litran sangollisen eteen haravoida kolmasosa hehtaarista. Jos keskimääräisen marikon poi- tarkastelua mintakelpoisuus on heikko, hyviä – siis poimin- Teksti: RAINER PELTOLA, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Mainio marjasato ja koronavirus toivat oman takelpoisia – marikoita on oltava alle puolet Kuvat: MARJO RÄISÄNEN, Arktiset Aromit ry lisänsä vuoden 2020 marjastamiseen ja marja- kaikista marjametsistä. Poimintakelpoisten keskusteluun. Kun kaukomatkailu ei ollut mah- marjametsien osuudeksi arvioidaankin yleen- dollista, mökkeily oli suosittua ja antoisissa sä 30–40 %. Jos talteen otettu marjamäärä marjametsissä oli vilkasta. Poimurit loppuivat suhteutetaan poimintakelpoiseen satoon, tal- kaupoista ja pakastimien syksyinen myyntipiik- teen otetun marjan osuus nousee 3–35 %:iin. ki oli poikkeuksellisen korkea. Suurin osa poimintakelpoisestakin marjasta jää toki metsään, muttei kuitenkaan niin suur- Poikkeukselliset olosuhteet synnyttivät ehkä ta osuutta kuin joskus kauhistellaan. jopa tavanomaista marjakesää vilkkaamman keskustelun marjanpoiminnasta ja sen sivuil- On myös muistettava, että luonnonmarjat ovat miöistä. Vaikka keskustelu olikin vilkasta, tee- tärkeä osa metsien ravintoketjuja, ne eivät ole mat olivat tuttuja. Tässä katsauksessa käydään metsissä pelkästään ihmistä varten. Etenkin läpi näitä teemoja ja Luonnonvarakeskuksen metsäkanalinnut ja karhut ovat hyvinkin riip- tutkijan näkökulmia niihin. Teemat on kärjis- puvaisia marjasadoista, karhun on arvioitu tetty väitteiksi joista osaa on käytetty keskus- syövän jopa kymmeniä kiloja marjoja päivässä teluissa sellaisenaan. ennen talviunille siirtymistään.

1. ”Suurin osa marjasadoista 2. ”Suomalaiset eivät enää poimi mätänee metsiin.” marjoja” Suosituimpien luonnonmarjojen, mustikan Tämä väite on yksiselitteisesti väärä. Suomes- ja puolukan, biologisista sadoista on melko sa on tehty vuosina 2000 ja 2010 laajat ulkoi- hyvä käsitys yli 20 vuotta kestäneen marja- lututkimukset(3, joissa on kartoitettu myös satoseurannan ansiosta. Vuotuinen mustikan marjastuksen suosiota. Vuonna 2000 55,5 % biologinen kokonaissato on 90–310 miljoonaa suomalaisista poimi luonnonmarjoja vähin- kiloa ja puolukan 130–400 miljoonaa kiloa. tään kerran vuodessa, vuonna 2010 vastaava Näiden marjojen biologisesta sadosta otetaan (1 osuus oli 57,9 %. Vuoden 2020 ulkoilututki- talteen, alueesta riippuen 1–12 % . Suurimmat musta ollaan parhaillaan tekemässä, joten talteenottoprosentit ovat luonnollisesti eteläi- nykytilanteesta tiedämme enemmän ensi sessä Suomessa jossa asukastiheys on suurin. vuonna. Mitkään signaalit eivät kuitenkaan tue ajatusta marjanpoimintainnokkuuden Talteenottoprosentteja tarkasteltaessa on kui- olennaisesta vähenemisestä. tenkin muistettava, että poimintakelpoinen

46 47 tajille jolloin marjan hinta on luonnollisesti runsaasti lehtiä ja jopa kokonaisia varpuja. jotain aivan muuta kuin teollisuusmarjalla. Tämä on nostattanut huolta poimuripoimin- Etenkin sosiaalinen media on avannut uusia nan ekologisesta kestävyydestä etenkin sil- suoramyyntimarkkinoita, ja käypä hinta tänä loin kun poimurina käytetään marjaharavaa. vuonna kymmenen litran mustikkasangolle Poimuripoiminnan kestävyyttä on tutkittu näytti olevan 50 €, puolukkasangolle 25 €. Täl- kahdessa tutkimuksessa. Toisessa tutkimuk- löin mustikan kilohinta on noin 7 € ja puolukan sessa perehdyttiin kertaluonteisen, tarkoituk- 4 €. Jos oletamme suoramyyntimarkkinoiden sellisen rajun poimuripoiminnan vaikutuksiin kooksi aiemmin mainitun 4 miljoonaa kiloa, marjasatoon(6. Toisessa tutkimuksessa samaa tämän vuoden suoramyynnin arvo pelkästään marikkoa poimuripoimittiin rajusti kolmena mustikan ja puolukan osalta voi olla jopa yli 20 peräkkäisenä satovuotena(7. miljoonaa euroa mikäli myytävää mustikkaa Kummankin tutkimuksen tulokset olivat sel- ja puolukkaa on yhtä suuret määrät. Tämä keitä. Rajukaan poimuripoiminta ei – jopa tut- summa vastaisi melko hyvin kaiken teollisuus- kimuksen tekijöiden omien ennakko-oletusten marjan poimintatuloa hyvänä marjavuotena. vastaisesti - vähennä seuraavien vuosien mar- jasatoa. Johtopäätöstä pohtiessa tulee muis- 5. ”Raju poimuripoiminta tuhoaa taa, että 70–90 % varpumaisten marjakasvi- marjakasvustot ja tulevat sadot” en biomassasta on maan alla joten suurikaan maanpäällisen biomassan poistuma ei mer- Jokainen, joka käyttää poimuria tai marjaha- kittävästi vähennä kasvin kokonaisbiomassaa. ravaa tietää, että marjojen joukkoon päätyy

Innokkaimpia poimijoita ovat haja-asutusalu- 4. ”Suomalaiset eivät poimi eilla asuvat yli 45-vuotiaat. Mielenkiintoises- marjoja myyntiin” ti poimintainnokkuus on kasvanut vuodesta Tämän väitteen käsittely on hieman monita- 2000 vuoteen 2010 eniten ikäluokassa 65–74 hoisempaa. Mitä tarkoitetaan ”myyntiin poi- vuotta. Olisiko käynyt niin ilahduttavasti, että mimisella”? Jos kyseessä on teollisuuden käyt- senioriväestön fysiikka kestää entistä parem- tämä, tukkumarkkinoille poimittu marja, väite min joskus rankankin marjanpoiminnan? pitää suurelta osin paikkansa. Ulkomaisten marjanpoimijoiden organisoitu työskentely 3. ”Nuoret eivät enää poimi Suomessa alkoi vuonna 2005. Ulkomaisten marjoja” marjanpoimijoiden poimima osuus teollisuus- Myös tämä väite on yksiselitteisesti väärä. marjasta ylitti 50 % vuonna 2013 ja vuosina Edellä mainituista ulkoilututkimuksista selvi- 2018–2019 yli 90 % teollisuusmarjasta oli jo ää, että vuonna 2000 ikäluokassa 15–24 vuot- ulkomaisten poimijoiden poimimaa(4. ta 37,7 % poimi luonnonmarjoja vähintään Myyntiin voi kuitenkin poimia muutenkin kuin kerran vuodessa. Vuonna 2010 vastaava osuus teollisuudelle. Vuosina 2011–2013 suomalai- oli 42,6 %. Marjanpoimintainnokkuus on siis set poimivat suoramyyntiin arviolta 4 miljoo- lisääntynyt nuorison ja nuorten aikuisten pa- naa kiloa(5. Tämän myynnin rahallisesta arvos- rissa, ei laskenut. ta ei kuitenkaan ole kovinkaan tarkkaa tietoa sillä marja myydään verovapaasti pienerissä sukulaisille, tuttaville, torimyyntiin ja pienos-

48 49 6. ”Marjat odottavat poimijaansa Vaikka yllä olevista laskelmista voisi tehdä metsissä” sen johtopäätöksen, että marjanpoiminta on Marjastaminen on iloinen asia epätoivoista puuhaa, joka vuosi yli kolme mil- Väite pitää luonnollisesti sellaisenaan paik- Teksti ja kuva: TERHO PELLI, toiminnan- joonaa suomalaista jättää tällaisen johtopää- kansa niin kauan kun marjakasvit eivät kasvata johtaja, Eläkeliiton Kainuun piiri töksen huomiotta. Suurimmalla osalla suo- ─ ikään katsomatta itselleen jalkoja. Usein tällaisia kommentteja malaista on siis edelleen käytännössä toimiva kuitenkin näkee, kun ”joutilaita” suomalaisia Eräänä kesäkuisena aamupuolen yönä tuli Eräs 80 -vuotias jäsenemme kertoi Faceboo- luontosuhde. Luonnossa osataan liikkua, sitä patistetaan marjanpoimintaan. Vaikka marjat mieleen ajatus tulevasta marjakaudes- kissa poimineensa 80 kiloa lakkaa. Lenkki- osataan lukea ja myös henkilökohtaisella ta- eivät juoksekaan karkuun, niiden löytäminen ta. Marjanjalostamot olivat huolestunei- polulla kohtasin 70-vuotiaan miehen, joka solla hyödyntää. Tämä pätee myös kaupunki- ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys sillä menes- ta, koska ei ulkomaalaisia poimijoita tulisi kertoi vaimonsa kanssa poimineensa 140 väestön keskuudessa. Yli puolet suurissa kau- tyksekäs marjanpoiminta vaatii ahkeruuden laisinkaan. Itse Eläkeliiton Kainuun piirin kg lakkaa. Itse poimin lakkaa 80 kg, josta pungeissa (asukasluku yli 100 000) asuvista lisäksi osaamista tai ainakin paikallistunte- toiminnanjohtajana ajattelin jäsenistöäm- noin puolet marjanjalostamolle. Parhaimil- suomalaisista marjastaa(3. Suomalainen luon- musta. Esimerkiksi mustikan peittävyys – siis me ahdistavan koronakevään jälkeen. Tuli laan poimin viidenlitran ämpärin tunnissa. tosuhde ja siihen olennaisesti kuuluva mar- versojen peittämän alan osuus metsämaan mieleen ajatus, että jäsentemme pitää nyt Parhaille lakkapaikoille en ehtinyt, koska jastuskulttuuri lieneekin kokonaispinta-alasta – on hieman alle 8 %(8. saada virkistäytymään ja hankkimaan fyy- ämpärit ehtivät täyttyä menomatkoilla. ainutlaatuinen ilmiö Metsämaan osuus Suomen maapinta-alasta sistä kuntoa luonnosta. Niinpä otin yhteyt- Suokävely on kovaa hommaa eikä tietysti ainakin länsieu- on puolestaan noin 80 %. Jos täysin kokema- tä ajatuksesta liiton keskustoimistoomme, iäkkäämmät jaksa kovin isoja lakkareissuja rooppalaisessa ton marjastaja valitsee poiminta-alueensa jossa ilostuttiin kovasti ja kehotettiin, että tehdä. viitekehyksessä. heittämällä tikkaa Suomen karttaan, toden- Kainuun piiri haastaa kaikki Eläkeliiton 400 näköisyys sille että tikka osuu metsään jossa yhdistystä marjametsään. Yksi ajatus meillä oli myös toteuttaa tem- mustikkaa edes kasvaa, on hieman yli 6 %. paus sukupolvien ketjussa eli opettaa ja Todennäköisyys sille, että kyseessä on hyvä Näin kesäkuun alun piirihallituksen kokouk- opastaa nuoria marjastuksen pariin. Tässä- marikko, on noin kolmasosa tästä. sessa päätimme lähettää haasteen ympäri kin onnistuimme melko mukavasti. maata. Haasteemme sai hyvän vastaanoton mediassa ja samoin Arktiset Aromit ilahtui Marjastaminen on iloinen asia, kunto ko- haasteestamme. henee ja mieli virkistyy luonnossa ja saa Viitteet terveellistä sekä puhdasta ravintoa. Monessa yhdistyksessä tämä tempaus to- 1. Turtiainen, M., Salo, K., Saastamoinen, O. 2015. Mustikka- ja puolukkasatojen talteenotto. Teoksessa Salo, K. (toim.) Metsä : monikäyttö ja ekosysteemipalvelut. dettiin oikein sopivaksi ja lähdettiin joukolla 2. Turtiainen, M., Salo, K. & Saastamoinen, O. 2011.Variations of yield and utilisation of bilberries lakkasoille ja mustikkakankaille. (Vaccinium myrtillus L.) and cowberries (V. vitis-idaea L.) in Finland. Silva Fennica 45(2): 237–251. 3. Sievänen, T. (toim.) 2000. Luonnon virkistyskäyttö 2000 ja 2010. http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/lvvi/lvvi1/tietoa-valtakunnalliset-tilastot.htm http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/lvvi/tietoa-ulkoilusta-2010.htm 4. Ruokavirasto 2013-2019: MARSI-tilastot 5. Vaara, M. 2015. Luonnonmarjojen käyttö kotitalouksissa ja teollisuudessa. Teoksessa Salo, K. (toim.) Metsä : monikäyttö ja ekosysteemipalvelut. 6. Peltola, Rainer; Manninen, Outi. 2013. Poiminnan vaikutus mustikan, puolukan ja variksenmarjan marjantuotantoon Pohjois-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja 2: 194-195. https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6891.pdf 7. Manninen, Outi; Peltola, Rainer. 2019. Continuous picking may increase bilberry yields. Silva Fennica 53 3: 13 p. https://silvafennica.fi/article/10043 8. Hotanen, J-P., Korpela, L., Mikkola, K., Mäkipää, R., Nousiainen, H., Reinikainen, A., Salemaa, M., Silfverberg, K., Tamminen, M., Tonteri, T. & Vanha- Majamaa, I. 2000. Metsä- ja suokasvien yleisyys ja runsaus 1951–95. [Frequency and abundance of forest and mire plants in Finland in 1951–95]. Teoksessa Reinikainen, A., Mäkipää, Kolmen polven poimijat. Terho Pelli (2.oik.), tytär Irina R., Vanha-Majamaa, I. & Hotanen, J-P. (toim). Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa. Ryynänen sekä hänen tyttärensä uliaJ Ryynänen sekä pojan tytär Ilona Pelli suomussalmelaisella lakkasuolla.

50 51 Mikä olisi sopiva retkikohde tällä kertaa? Reippaat oululaiset Räisäsen siskokset tekevät usein pieniä luonto- ja marja- retkiä lähiluonnossa ja joskus koko perhe retkeilee vähän kauempanakin. Luonnossa liikkumisen riemu ei ole vuoden- pikku metsän mustikkatilanteen edistymistä ajasta eikä säästä kiinni, ainakaan Emmin (4) syöntikypsäksi saakka. Marjojen kypsyttyä onkin ja Annin (7) mielestä. Liikunnalliset siskokset suu sinisenä leikkipuistoreissun jälkeen yleensä ovat tottuneet pienestä pitäen ulkoilemaan molemmilla. mahdollisimman paljon läpi vuoden. Metsä- ja marjaretkillä luonnontuntemus on lisääntynyt Mahdollisimman nuorena aloitettu tutustumi- ja tavallisimmat syötävät marjat ovat tulleetkin nen eri marjalajien makumaailmaan takaa, että tytöille tutuiksi jo hyvin nuorena. joukosta löytyy varmasti kaikille joku mieluinen marja tai useampikin. Annilta ja Emmiltä pa- Marjoista tytöt tuntuvat tietävän kyllä muu- rasta marjaa tiedusteltaessa tytöt luettelevat- takin kuin vain niiden ulkonäön. Tänä kesänä kin monta marjaa paremmuusjärjestyksessä. mummilassa keskus- ”Mansikka, mustikka, teltiin mahdollisesta vadelma ja hilla”, on tulevasta lakkasadosta Annin mielipide. ”Puo- ja keskustelua seuran- lukka, mansikka, vadel- neella Emmillä oli myös ma, mustikka ja hilla”, sanansa sanottavana toteaa Emmi varmana asiasta: ”Sehän riippuu asiasta. ihan niistä pölyttäjistä tuleeko hilloja”, kuu- Eväiden syönti luon- lui asiantunteva kom- toretkellä on yleensä mentti. kaikista lapsista hauskaa, niin myös Räisäsen Kysyttäessä marjojen perheessä. Eräänä päi- sisällöstä ja miksi niitä vänä Emmi halusi, että kannattasi syödä, löy- lounaskin syödään ret- tyy Emmiltä varma vas- kellä luonnossa, niinpä taus: ”Marjat sisältävät mukaan pakattiin myös marjamehua, siemeniä lämmin ruoka retkiter- ja niissä on vitamiinia. mokseen eväiden lisäk- Läheinen kosketus Marjoja on hyvä syödä si. Luonnonantimien Emmi on ehtinyt, nuoresta iästään huolimatta, tarkis- paljon ettei tule kipe- tamaan leikkipuiston lähimetsän mustikkatilanteen jo tunnistamisen, kerää- äksi, koska ne on tosi useampana kesänä. misen ja maistelemisen luontoon jo lapsena terveellisiä.” lisäksi lapset keksivät Teksti ja kuvat: MARJO RÄISÄNEN, Arktiset Aromit ry monenlaista puuhaa Lapsista on kiva seurata marjojen kehitystä luonnon tarjoamassa, mielikuvitusta ruokki- kukka-asteelta kypsäksi marjaksi ja siskokset- vassa ympäristössä. kin seuraavat ahkerasti leikkipuiston viereisen

Vasemmalla: Anni ja Emmi puolukaretkellä Puolangalla.

52 53 MARJAPELI MARJO RÄISÄNEN, Arktiset Aromit ry Tilhi on kerännyt suuren laatikollisen pihlajanmarjoja lahjaksi serkulleen Polly papukaijalle kaukaiseen maahan. Sinun tehtävä on toimittaa paketti perille mahdollisimman nopeasti. Matkalla tapaat kuitenkin eläinystäviä, jotka välillä viivyttävät tai jouduttavat Tänä kesänä tytöt muistavat poimineensa mar- matkaasi. Peliin tarvitaan noppa, pelinappulat ja vähintään kaksi osallistujaa. Pelissä edeteään nopan osoittama silmäluku kerral- joja ainakin Kasteheinän puistossa, Kuivasran- laan. Voittaja on ensimmäisenä Pollylle pihlajanmarjat toimittanut pelaaja. nan päiväkodin metsäpihalla, Silmupuistossa, 1. Kuulet rouskutusta ja maiskutus- Pohjois-Ritaharjussa ja hilloja suolla Muurolassa ta vadelmapensaasta. Onkohan Taavi toukalla ruoka-aika? Jäät sekä vadelmia oman kodin takapihalla. Retkellä ratkaisemaan arvoitusta yhden tytöt kertovat käyneensä ainakin Kasteheinän heittokierroksen ajaksi. puistossa ja Kuivasjärven sillalla, josta tytöt muistavat hauskan tapahtuman, kun eväiden syönnin jälkeen koira tuli nuolemaan heidän lautasensa.

Emmin mielestä luontoretkellä on mukavinta, kun saa syödä puolukoita ja Annin mie- lestä kantojen ja kivien päälle kiipeämi- 3. Törmäät hiiri-vaarin syntymäpäiväjuhliin. 2. Myyrä pyytää sinua toimittamaan Jäät yhden heittokierroksen ajaksi nautti- nen on kaikkein hauskinta. ”Luontoret- pikaisesti mustikkamehua pienelle maan ahomansikkamehua ja kellä talvella on mukava myös maalata karhulle, joka on sairaana. Kiiruh- juustokakkua. dat mehupullon kanssa suoraan lunta”, muistaa Emmi lisätä vielä omiin neljä askelta karhun kotipesään. mielipuuhiinsa. ”Metsässä on kiva kerä- tä käpyjä ja keppejä ja kiipeillä mataliin puihin. Talvella mäenlasku pulkalla on kivaa. Kepeistä ja laudan pätkistä voi 4. Jäät oravan kaveriksi poh- tehdä metsässä majan”, Anni lisää vielä timaan mikä marja maistuu hetken mietittyään. ”Metsässä voi syö- parhaimmalta yhden dä mustikoita, puolukoita, hilloja, va- heittokierroksen ajaksi. delmia ja myös eväitä, jos on mukana”, lisää Emmi vielä listaan. 6. Lähdet kilpikonnan mukaan keräämään tyrnimarjoja. Matkaat kilpikonnan Tytöt tykkäävät keräämisen lomassa vauhtia. Seuraavalla napsia marjoja suoraan suuhunsa met- heittokierroksella etenet vain yhden askeleen. sässä, mutta mitähän ruokaa niistä voisi 5. Juokset tehdä? variksen perässä Marjoista voi tehdä piirakkaa, mehua, hilloa, kolme askelta suoraan ” eteenpäin hyvälle variksen- kiisseliä ja soppaa”, tytöt tietävät. marjapaikalle. ”Isi on hyvä kokki”, toteaa Emmi lopuksi vielä topakasti.

Ylhäällä: Emmille maistuvat puolukat ja Anni seuraa muurahaisten aherrusta puolukkaretkellä Puolangalla. Kuva: Marjo Räisänen Keskellä: Anni ja Sami serkku hillasuolla Muurolassa. 7. Nyt on jo kiire! Hyppäät Alhaalla: Tytöt keksivät hauskoja leikkejä Oulun kodin lähimetsissä. lentokoneeseen ja lennät Kuvat: Laura Räisänen suoraan Pollyn kotiin tilhi serkun pihlajanmarjapaketti kainalossa. Lue Marja Roslundin väitöstutkimuksesta miten Tämän pelin ja nämä kaupunkilasten terveys koheni luontoaltistuksen myötä. eläinystävät myös väritysteh- https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/ tävinä sekä muita tulostettavia kaupunkilaislasten-terveys-koheni-luontoaltistuksen-myota aineistoja lapsille löydät osoitteesta: https://www.arktisetaromit.fi/fi/opetus/varhaiskasvatus+alakoulu+lapsiperheet/ 54 55 Luonnosta Sinulle 1/2020 Arktiset Aromit ry:n luonnontuotealan julkaisu

arktisetaromit.fi articlingonberry.fi arcticbilberry.fi

56 PB