SUOMALAINEN IDEAALIMAISEMA NÄYTTÄMÖN TYYPPIKULISSEISSA Aalto-Yliopiston Julkaisusarja Doctoral Dissertations 98/2014
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
RAUNI OLLIKAINEN SUOMALAINEN IDEAALIMAISEMA NÄYTTÄMÖN TYYPPIKULISSEISSA Aalto-yliopiston julkaisusarja Doctoral dissertations 98/2014 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto ARTS Books Helsinki, Finland © Rauni Ollikainen Graafinen suunnittelu: Päivi Kekäläinen Kannen kuva: Oriveden Siitaman nuorisoseuratalon Jukolan koivukulissi, 1930-luku, tekijä tuntematon. Materiaalit: Munken Lynx 120 g ja 300 g ISBN 978-952-60-5758-3 ISBN 978-952-60-5759-0 (pdf) ISSN-L 1799-4934 ISSN 1799-4934 ISSN 1799-4942 (pdf) Unigrafia, Helsinki, 2014 RAUNI OLLIKAINEN Suomalainen ideaalimaisema näyttämön tyyppikulisseissa SISÄLLYS ESIPUHE 6 KIITOKSET 8 1 JOHDANTO 9 1.1 Kysymyksenasettelu 9 1.2 Käytetyt menetelmät 10 1.3 Suomalainen kansallismaisema ja suomalainen ideaalimaisema 13 1.4 Tyyppikuvat maantieteellisissä opetustauluissa 21 1.5 Lavastuksen käsitteistö 23 1.5.1 Mitä lavastus on? 25 1.5.2 Lavastuksenomaisia ilmiöitä 26 1.5.3 Käsityksiä lavastuksesta 31 1.6 Installaatiot, performanssi ja lavastus 32 1.6.1 Installaatio 32 1.6.2 Installaation määrittelyä 32 1.6.3 Installaatioita lavastuksissa 34 1.6.4 Installaation, performanssin ja lavastuksen keskinäiset suhteet 35 1.7 Tutkimusaineisto 36 1.7.1 Arkistot, lähteet ja Pelastakaa kulissit -projekti 36 1.7.2 Näyttelyinstallaatiot Suomenlinnassa 38 1.7.3 Kirjallisuus 43 1.7.4 Haastattelut 45 1.8 Aikaisempi tutkimus 45 2 TYYPPIKULISSIT 47 2.1 Tyyppikulissien ensimmäiset lajityypit 47 2.2 Illuusionäyttämön historiallisia kehityspiirteitä 51 2.3 Tyyppikulissien luokittelu 57 3 SUOMEN VANHIMMAT TYYPPIKULISSIT 58 3.1 Suomalaisten teattereiden vanhimpia tyyppikulisseja 58 3.2 Carl Ludvig Engelin teatteritalo 59 3.3 Viipurin teatteritalo 62 3.4 Åbo Svenska Teatern 63 3.5 Porin ensimmäinen teatteri 64 3.6 Nya Teatern / Svenska Teater i Helsingfors 64 3.6.1 Magnus von Wrightin maisemafondi 65 3.6.2 Magnus von Wrightin maisemafondi ja tilailluusio 70 3.6.3 Nya Teaternin vakiovarusteisiin kuuluneita tyyppikulisseja 72 3.7 Arkadia-teatteri Helsingissä 73 3.8 Helsingin Aleksanterin Teatteri 74 3.9 Porin teatteri 76 3.10 Suomen Kansallisteatteri 76 3.11 Koristemaalausateljeet 79 4 4 SUOMALAISTUVA NÄYTTÄMÖKUVA 84 4.1 Kirjailija lavastajana 84 4.2 Tapahtuu Suomessa 89 4.3 Lavastus osana teatterin muutosta 92 4.4 Suomalaiset tyyppikulissit 94 4.5 Romanttisesta näyttämökuvasta naturalistiseen näyttämökuvaan 97 5 SUOMALAISIA MAISEMAKULISSEJA SEURANÄYTTÄMÖLLÄ 100 5.1 Tupa, kamari ja metsä 100 5.2 Hyödyksi ja huviksi – ei iltamia ilman näytelmää 104 5.3 Harrastusta ilman omaa kokoontumispaikkaa 106 5.4 Teatteria tekemässä 111 5.5 Seuranäyttämöoppaat. Lavastusta ikiomaan tyyliin 114 5.5.1 Seuranäyttämö-Opas Työväenyhdistyksiä, Nuorisoseuroja ym. iltamatoimitsijoita varten 115 5.5.2 Seura-näyttämöiden käsikirja 118 5.5.3 Seuranäyttämötyö, Suuntaviivoja ja opastuksia 119 5.5.4 Seuranäyttämötyön opas 127 5.5.5 Seuranäyttämöoppaat kehityksen heijastajina 130 5.6 Kulissien hankinta ja tekeminen 131 5.6.1 Monta yrittäjää 131 5.6.2 Kierrätystä ja lainaamista 137 5.7 Kulissimaalarit: ammattilaisia ja harrastajia 139 5.7.1 Ammattimaalareita 140 5.7.2 Harrastajamaalareita 141 5.7.3 Koristemaalareita 142 5.7.4 Kulissimestareita, monitaitureita ja teatterin lavastajamaalareita 143 5.7.5 Vakituisesti teatterissa työskennelleitä lavastajamaalareita/näyttelijälavastajia 150 5.7.6 Kuvataiteilijat seuranäyttämöiden kulissimaalareina 152 5.8 Maisemakulissien luokittelu 155 VÄRIKUVALIITE I 159 6 TAIDEMAALAREIDEN JUHLA- JA NÄYTTÄMÖKUVIA 173 6.1 Maalatut esiriput 173 6.2 Ideaalimaisema juhlien taustana ja näyttämöllä 174 6.2.1 Sommittelua klassiseen tyyliin 177 6.3 Juhani Ahon Panun lavastus kansallismaisemana 182 6.4 Panun lavastus ja näkökulma suomalaisen maiseman kuvaamisessa 184 6.5 Panun lavastus näyttämöllä 187 6.6 Kangasalalainen ideaalimaisema seuranäyttämön tyyppikulississa 189 7 YHTEENVETO 192 VÄRIKUVALIITE II 199 MUSTAVALKOKUVALIITE 225 VIITTEET 276 LÄHTEET 283 HENKILÖHAKEMISTO 288 KULISSILUETTELO 291 LIITE 293 TIIVISTELMÄ 295 5 ESIPUHE Tyyppikulissilavastuksilla oli keskeinen sija suomalaisilla näyttämöillä vielä vuo- sisadan alussa. Niiden käytöstä luovuttiin vasta vähitellen -luvun alkuvuosi- kymmeninä, kun jokaista esitystä varten alettiin tehdä oma erityinen näyttämö- kuvansa. Seuranäyttämöillä tyyppikulissilavastukset ovat olleet käytössä ainakin -luvulle saakka. Niitä on vielä tänä päivänä jäljellä, vaikka hävikki on ollut ajoittain suuri. Seuranäyttämöiden tupa-, kamari- ja koivukulissien juuret johta- vat renessanssista lähtöisin olevan kolmen näytelmätyypin, tragedian, komedian ja pastoraalin tyyppilavastuksiin, joita ne omassa kotikutoisessa muodossaan edustavat. Samalla ne ovat harvinainen jäänne Euroopassa satoja vuosia vallin- neesta tyyppikulissein toteutetusta lavastustyylistä. Tutkimuskohteena ne ovat kiinnostava ja ennen käsittelemätön aihe. Kiinnostukseni seuranäyttämökulisseihin heräsi -luvulla työskennellessä- ni televisiolavastajana. Vanhojen seuratalojen salit ja näyttämöt ovat olleet sopi- via televisio-ohjelmien kuvauspaikkoja. Itsekin lavastin joskus tällaisiin ympäris- töihin. Näyttämöillä saattoi vielä olla viehättäviä ja usein myös persoonallisesti maalattuja maisema- tai tupakulisseja, joista ei tunnuttu välitettävän. Mielessäni heräsi ajatus tallentaa niitä ja tuoda esiin niiden tekijöitä, mutta silloisissa olo- suhteissa urakka olisi ollut mahdoton suorittaa. Nyt olen tutkimuksen avulla voinut toteuttaa tämän pitkään mielessä olleen idean. Ajan kuluminen on tässä suhteessa ollut ajatuksen toteutukselle eduksi. Ai- emmin vähäarvoisina pidetyt, taiteen tutkimuksessa marginaaliin jääneet sovel- letut taiteet, joihin lavastuskin luettiin, ovat nykyisin moninaisen tutkimuksen kohteina. Paradigman muutos tutkimuksessa on syrjäyttänyt ennen toista maa- ilmansotaa ja vielä sen jälkeenkin Suomessa vallinneet traditionaaliset näkemyk- set siitä, mikä taiteessa on tutkimuksen arvoista ja mikä ei. Relevanttia ei myös- kään ole luokitella eri kohteita alempiin ja ylempiin taiteisiin.1 Nykytutkimuksen mielenkiinto kohdistuu yhä useammin taiteen kulttuurisiin ja sosiaalisiin funkti- oihin. Tällöin teos ja teoslaji korostuvat kulttuurisina artefakteina osana sosiaa- lista ympäristöään. Enää ei ole tarpeen miettiä teosten statusta taideteoksina. Yhtenä tämän työn liikkeellepanevana taustavoimana on ollut aikaisempi opinnäytteeni, lisensiaatintyö Illusionistinen lavastus, maalatun fondin käyttö lavas- 6 tuksessa (), jossa käsittelin lavastuksen historiaa ja samalla tyyppikulisseja ja niistä koottuja maalattuja kulissi-illuusioita. Siinä yhteydessä löysin Magnus von Wrightin (–) Nya Teaternille (nyk. Helsingin Ruotsalainen teatteri/ Svenska Teatern i Helsingfors) vuonna tekemän maisemafondin luonnok- sen Saaren maisema, joka oli tarkoitettu käytettäväksi teatterin tyyppikulissien kanssa. Se esittää Tammelan Kaukolanharjua, joka tuolloin oli tunnettu näkö- alapaikka. Nyt kuva suomalaiskansallisena ideaalimaisemana ja samalla teatte- rin maisemafondina on tämän työn ongelmanasettelua ajatellen noussut esiin aivan uudessa ja keskeisessä merkityksessä (kuva , Magnus von Wright, Saa- ren maisema, luonnos teatterifondia varten ). Tutkimuksen taustamateriaalina käytän kahta tekemääni kuvataidenäytte- lyä/installaatiota. Ne ovat: Kuva kuvasta, KOIVUKULISSIN SUOMI-KUVA ..– .. ja ALEKSIS KIVEN MAISEMA ..–... Näyttelyt todensivat toivettani visuaalisten keinojen yhä enenevästä käytöstä taideteollisen alan tut- kimuksessa, varsinkin kun nämä keinot edustavat juuri sitä erikoisosaamista, johon koulun opetus tähtää. Suunnittelin jo lisensiaatintyössäni () kuvien monipuolista käyttöä, mutta tuolloin se ei toteutunut muuten kuin kuvituksen osalta. Tässä työssä visualisilla elementeillä on entistä monipuolisempi rooli ja mukana on kuvien lisäksi kaksi näyttelyinstallaatiota. Tavoitteenani oli tuoda esiin sitä mihin kirjoitettu kuvaus ei yllä. Näyttelyt toimivat keinona analysoida ilmiöitä prosessuaalisesti ja ilmaista tutkimustuloksia visuaalisesti. Pidän tär- keänä näyttelyiden yhteydessä syntynyttä mahdollisuutta tehdä tutkimuskohde näkyväksi omassa koossaan ja muodossaan. 7 KIITOKSET Takana on melkoinen matka myötä- ja vastoin- • Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavas- käymisiä. Nyt on kiitosten aika. Tuhannet kii- tustaiteen osasto. Postuumisti professori Tiina tokset kaikille mukana olleille kanssakulkijoille Makkonen. Muut ovat professori, taiteen toh- myötäelämisestä, tuesta ja kärsivällisyydestä. tori Laura Gröndahl, professori, taiteen tohtori • Seuranäyttämökulissien tallennus Pelasta- Liisa Ikonen, professori Anu Maja, lehtori Eeva kaa kulissit -projekti on kestänyt vuosia. Suuret Ijäs ja tutkimuskoordinaattori Kirsi Rinne. Tä- kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille ja muille, hän joukkoon kuuluu myös aina avulias käytän- jotka vaivojaan säästämättä ovat monin tavoin nön toteuttaja, harjoitusmestari Jyri Lahelma. auttaneet tallennustyössä. Ilman teidän apuan- • Aalto-yliopiston Tutkimusinstituutin ja Jul- ne ei tämä työ olisi onnistunut. kaisuyksikön henkilökunnalle, erityisesti Annu • Kiitokset tekstini lukemisesta ja kieliopin Ahoselle ja graafikko Päivi Kekäläiselle, joiden karikoissa seikkailusta hyvälle naapurilleni Outi ansiosta tämä kirja toteutui. Lakiolle. • Taideteollisen korkeakoulun ja teatterikor- • Kiitokset Suomenlinnan hoitokunnalle mah- keakoulun kirjastojen vuodesta toiseen aina dol lisuudesta pystyttää näyttelyni Suomenlin- yhtä avuliaalle henkilökunnalle. nan paraatikentälle. • Apurahasta kiitokset Suomen Kulttuurira- Ja vielä lämmin