Finland Has 2 Core Network Corridors Crossing Its Country
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
FINLAND: Finland has 2 Core Network Corridors crossing its country: The North Sea-Baltic Corridor stretches from the North Sea ports Antwerp, Rotterdam, Amsterdam, Bremen and Hamburg through Poland to the Belarus border and to the Baltic countries' ports Klaipeda, Ventspils, Riga and Tallinn as well as to Helsinki. It covers rail, road, airports, ports, RRT's, inland waterway as the "Mittelland Kanal" and "Motorway of the Sea" links to Finland. The key project is "Rail Baltic(a)", a UIC standard gauge railway between north-eastern Poland, Kaunas, Riga and Tallinn. The Scandinavian-Mediterranean Corridor extends from the Finnish-Russian border and the Finnish ports of HaminaKotka, Helsinki and Turku-Naantali via a "Motorway of the Sea" to Stockholm and with a branch from Oslo, through southern Sweden, Denmark, Germany, where the ports of Bremen, Hamburg and Rostock are connected, western Austria to the Italian ports La Spezia, Livorno, Ancona, Bari, Taranto, Naples and Palermo and "Motorway of the Sea" links to Malta. It comprises rail, road, airports, ports, RRT's and "Motorway of the Sea" sections. The key projects are Fehmarnbelt fixed link and Brenner base tunnel. The corridors and key projects which contribute to completing them are set out on the following page. What are the key benefits? The multimodal TEN-T Core Network with the Core Network Corridors will strongly contribute to European cohesion and strengthen the internal market. A more competitive economy will produce higher employment. Enhanced multimodality on a better rail, inland waterways and maritime infrastructure within the multimodal TEN-T, as well as innovative technologies in the field of transport, will induce modal shift, reduce congestion on road, cut emissions of greenhouse and polluting gases and boost transport safety and security. The new infrastructure policy in Europe Transport is vital to the European economy, without good connections Europe will not grow or prosper. The new European infrastructure policy will put in place a powerful European transport network across 28 Member States, connected to neighbouring countries and the rest of the world, to promote growth and competitiveness. It will connect East with West and replace today's transport patchwork with a network which is genuinely European. The new policy triples EU financing to 26 € billion for transport in the period 2014 – 2020, at the same time it refocuses transport financing on a tightly defined core network. The core network will form the backbone for transportation in Europe's Single Market. By 2030, it will remove bottlenecks, upgrade infrastructure and streamline cross border transport operations for passengers and businesses throughout the EU. Its implementation will be pushed ahead by the setting up of 9 major transport corridors that will bring together Member States and stakeholders and will allow to concentrate tight resources and to achieve results. The new TEN-T core network will be supported by a comprehensive network of routes, feeding into the core network at regional and national level. The aim is to ensure that progressively, throughout the entire EU, the TEN-T will contribute to enhancing internal market, strengthening territorial, economic and social cohesion and reducing greenhouse gas emissions. Taken as a whole, the new transport network will deliver: - safer and less congested travel - smoother and quicker journeys - as well as less impact on the climate. Projects that could receive financing from the "Connecting Europe Facility" (CEF): Taking into account the long-distance benefits of improvements in a corridor, the following tables comprise, apart from projects in the country concerned, also measures in corridor sections beyond its borders. North Sea – Baltic port interconnections, (further) development of Helsinki - Tallinn Ports, MoS multimodal platforms and their interconnections, icebreaking capacity, MoS Scandinavian – Mediterranean port interconnections, rail upgrading, icebreaking HaminaKotka – Helsinki Port, rail capacities Helsinki Rail airport-rail connection RU border – Helsinki Rail Works ongoing Helsinki – Turku Rail Upgrading Turku/Naantali – Stockholm Ports, MoS port interconnections, icebraking capacity Bothnian Corridor: Lulea – Oulu Cross-Border Rail studies and works Other Core Helsinki – Oulu Rail upgrading of sections Network RAIL ROAD NODE NAME AIRPORT MARITIME PORT INLAND PORT TERMINAL Eckerö Comprehensive Enontekiö Comprehensive Hanko Comprehensive Helsinki Core (Vantaa)* Core Ivalo Comprehensive Joensuu Comprehensive Jyväskylä Comprehensive Kajaani Comprehensive Kaskinen Comprehensive Comprehensive Kemi Comprehensive (Kemi-Tornio) Kilpilahti (Sköldvik) Comprehensive Kittilä Comprehensive Kokkola Comprehensive Core (Hamina) Kotka-Hamina Core (Kotka) Kouvola Core Kruunupyy Comprehensive Kuopio Comprehensive Kuusamo Comprehensive Lappeenranta Comprehensive Maarianhamina Comprehensive Comprehensive Oulu Comprehensive Comprehensive Pietarsaari Comprehensive Pori Comprehensive Comprehensive Rauma Comprehensive Rautaruukki/Raahe Comprehensive Rovaniemi Comprehensive Savonlinna Comprehensive Tampere Comprehensive Comprehensive Core (Turku) Turku-Naantali Core (Turku) Core (Naantali) Vaasa Comprehensive 12-9-2013 TRANS-EUROPEAN TRANSPORT NETWORK TEN-T CORE NETWORK CORRIDORS Euroopan laajuinen liikenneverkko Liikenneyhteydet SUOMI SUOMI: Suomen alueella on kaksi ydinverkon liikennekäytävää: Pohjanmeri–Itämeri-käytävä, joka ulottuu Pohjanmeren satamista (Antwerpen, Rotterdam, Amsterdam, Bremen ja Hampuri) Puolan kautta Valko-Venäjän rajalle ja Baltian maiden satamiin (Klaipeda, Ventspils, Riika ja Tallinna) sekä Helsinkiin. Käytävään sisältyy rautateitä, maanteitä, lentoasemia, satamia, rautatie-/ maantieterminaaleja ja sisävesiliikennettä, koska Mittelland Kanal -kanaalilla ja merten moottoritiellä on yhteys Suomeen. Keskeinen hanke on Rail Baltic(a), joka on UIC-standardiraideleveyden rata Koillis-Puolan, Kaunasin, Riikan ja Tallinnan välillä. Skandinavia–Välimeri-käytävä ulottuu Suomen ja Venäjän rajalta ja Suomen satamista (Hamina/Kotka, Helsinki ja Turku/Naantali) merten moottoritietä pitkin Tukholmaan ja haarautuu Oslosta Etelä-Ruotsin kautta Tanskaan ja Saksaan, jossa siihen yhdistyvät Bremenin, Hampurin ja Rostockin satamat, läntisestä Itävallasta Italian satamiin (La Spezia, Livorno, Ancona, Bari, Taranto, Napoli ja Palermo) ja merten moottoritietä pitkin Maltalle. Siihen sisältyy rautateitä, maanteitä, lentoasemia, satamia, rautatie-/maantieterminaaleja sekä merten moottoriteitä. Keskeisiä hankkeita ovat Fehmarnin salmen kiinteä yhteys ja Brennerin tunneli. Helsinki Turku Naantali Hamina Kotka Käytävät ja niiden päätökseen saattamista edistävät keskeiset hankkeet esitetään seuraavalla sivulla. Oslo Tallinn Örebro Tärkeimmät hyödyt Stockholm Multimodaalinen TEN-T -ydinverkko, johon ydinverkon liikennekäytävät sisältyvät, edistää voimakkaasti Euroopan yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa sisämarkkinoita. Ventspils Kilpailukykyisempi talous lisää työllisyyttä. Lisääntynyt multimodaalisuusGothenburg ja Riga parempi rautatie-, sisävesi- ja meriliikenneinfrastruktuuri multimodaalisessa TEN-T Glasgow -verkossa sekä innovatiivinen teknologia kuljetusalalla saavat aikaan siirtymistä eri Edinburgh liikennemuotoihin, vähentävät ruuhkia teillä, alentavat kasvihuonekaasupäästöjä ja Klaipeda Belfast saastuttavia kaasupäästöjä sekä lisäävät liikenteen turvallisuutta ja turvatoimia.Copenhagen Malmö Trelleborg Vilnius Gdynia/Gdansk Kaunas Dublin EuroopanManchester uusi infrastruktuuripolitiikka Rostock Liverpool Bremen Szczecin/Swinoujscie Liikenne on erittäinBirmingham tärkeää EU:n taloudelle. Hyvät yhteydet ovat edellytysHamburg Euroopan kasvulle ja menestykselle. Euroopan uudella infrastruktuuripolitiikalla luodaan 28Amsterdam jäsenvaltioon ulottuva tehokas eurooppalainen liikenneverkko, jolla on yhteys naapurimaihin ja muualle Cork Felixstowe Utrecht Osnabrück Berlin Poznan maailmaan ja joka edistää kasvua ja kilpailukykyä. Verkko yhdistää idänMagdeburg ja lännen ja korvaa nykyisen liikenteen hajanaisen kokonaisuuden aidosti eurooppalaisella verkolla.Rotterdam Warsaw London Hannover Frankfurt/Oder Zeebrugge Uudella politiikalla kolminkertaistetaan EU:nAntwerp liikennepolitiikkaan myöntämä rahoitus 26 miljardiin euroon vuosina 2014–2020 ja samalla Düsseldorf kohdennetaan Doverse tiukasti määriteltyyn ydinverkkoon. Ydinverkko muodostaa liikenteen selkärangan Euroopan sisämarkkinoilla. Sen avulla Southampton Gent Dresden Wroclaw päästään vuoteen 2030Calais mennessä eroon pullonkauloista,Cologne uudistetaan infrastruktuuria ja sujuvoitetaan rajatylittävää liikennettä, mistä Lille Brussels Prague hyötyvät niinLe matkustajat Havre kuin yritykset kaikkiallaLiege EU:ssa.Frankfurt Ydinverkon toteuttamista vauhditetaan perustamallaOstava yhdeksänKatowice keskeistä liikennekäytävää, jotka tuovat jäsenvaltiot ja sidosryhmät yhteen Würzburgja joiden avulla saadaan keskitettyä niukat resurssit ja tuloksia aikaan. Mannheim Nuremberg Uutta TEN-T -ydinverkkoa tuetaanLuxembourg kattavalla verkolla, jonka reitit on liitetty ydinverkkoon alueellisellaBrno ja kansallisella tasolla. Tavoitteena Stuttgart Regensburg Zilina on varmistaa, että TEN-T edistää vähitellenMetz koko EU:ssa sisämarkkinoiden vahvistamista, alueellisen, taloudellisen ja sosiaalisen Passau yhteenkuuluvuuden lujittamistaParis sekä kasvihuonepäästöjen vähentämistä. Vienna Bratislava Kaiken kaikkiaan uusi liikenneverkko takaa Strasbourg Munich Wels/Linz - turvallisemman ja vähemmänDijon ruuhkautuneen