ARKKITEHDIN LUONTOTIETO Luonnon Monimuot Oisuus Kaupunkisuunnittelussa

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

ARKKITEHDIN LUONTOTIETO Luonnon Monimuot Oisuus Kaupunkisuunnittelussa ARKKITEHDIN LUONTOTIETO kaupunkisuunnittelussa luonnon monimuotoisuus ARKKITEHDIN LUONTOTIETO luonnon monimuotoisuus kaupunkisuunnittelussa Kirjoittaja on arkkitehti, taiteen tutkija ja luontokartoittaja Laura Uimonen Tampereelta. Työtä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto Julkaisija: Tampereen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta, Arkkitehtuuri 2020 ISBN 978-952-03-1271-8 (painettu) ISBN 978-952-03-1272-5 (pdf) Kirjan kuvien ja kaavioiden tiedot on mainittu kuvien yhteydessä, muut kuvat ovat kirjoittajan. ARKKITEHDIN LUONTOTIETO – luonnon monimuotoisuus kaupunkisuunnittelussa Arkkitehdin luontotieto- kirja kertoo, miten luonto läpäisee arkkitehtuurin. Kaupungissa luonto on läsnä ilmastona, paikkana, maisemana, perinteenä sekä luonnonmateriaaleina. Se on läsnä päivän ja vuoden kulkuna ikiaikaisista kallioista muutamien päivien perhosiin, puhtaasta juomavedestä me- renrantakaupunkien kulttuuriin, aarnimetsistä historiallisiin puistoihin ja mehiläispesään korkealla viherkatolla. Kirjan tärkein viesti on luontoarvojen elintärkeys kaupungeille. Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta. Kirja muistuttaa siitä, miten luonto on ihmeelli- nen, kaunis, uusiutuva, muuttuva, mutta myös äärimmäisen herkkä ja helposti tuhoutuva. Käytettävissä oleva tiedon määrä kasvaa vauhdilla. Arkkitehdin luontotieto on yleistajuinen johdanto-opas suunnittelijan ekologiseen perspektiiviin. Mukana on myös yksityiskohtaista tietoa, mutta lukija voi kulkea lukujen loppuosan lukemiston ja lähteiden viitoittamana yhä syvemmälle aiheeseen. Käytännön suunnittelutyössä luontotieto löytyy kokemalla ja käyttämällä aikaa paikan tutkimiseen ja tiedon vaihtamiseen muiden asiantuntijoiden kanssa. Luonto ei ole yksinkertainen vaan muuttuva ja monimutkainen, rikas ja yllättävä – suo sille aikaasi ja se palkitsee sinut. Katso suurennuslasilla, luupilla, ihan lähelle, ja kulje kauas ja korkealle, katso etäältä ja mieti minne asti alueen muutokset vaikuttavat. Katso taakse historiaan, mitä luonto on kirjoittanut maisemaan ja katso eteenpäin, minne asti ratkaisusi vaikuttavat. Kirja kohdistuu kaupunkien rakentamattomiin tiloihin, arkisen elämisen ja asumisen kaupunkiympä- ristöön ja kaupunkiluontoon. Kirja käsittelee kaupunkiluontoa erityisesti asuinalueiden yhteydessä, mutta ei ulotu teollisiin rakenteisiin kuten voimaloihin tai suuriin kaivos- tai tiehankkeisiin. Kaikissa suunnitteluvalinnoissa on tärkeä pohtia ekologisuutta sekä sitä, mitä luonto tarjoaa kaupun- kien asukkaille. Jokainen askel kohti ekologisempaa elämää on tärkeä. Arkkitehdilla on tässä oma velvollisuutensa ja paljon mahdollisuuksia. Joskus suunnitteluratkaisua voi etsiä perinteestä, jonka vaikutukset luontoon tunnetaan, ja joskus on rohkeasti kokeiltava uutta ja arvioitava tuntemattomien menetelmien riskejä ennalta. 1 Sisällysluettelo Aluksi Menetelmät Keskeiset käsitteet 1. LUONNON KÖYHTYMINEN JA KAUPUNKIELÄMÄ 1.1 Arkkitehdin vastuu 13 1.2 Ennusteet muuttuvasta luonnosta ja ilmastosta lukuina 15 1.3 Ongelmat mahdollisuuksina 17 1.4 Hyvän elämän eväät jälkipolville, kaupunkielämän arvovalinnat 19 1.5 Lukemisto ja tietosivustoja 21 2. SKISSI – LUONTOSUHDE JA SUUNNITTELUN TAVOITTEET 2.1 Paikan luonto suunnittelun lähtökohtana 23 2.2 Luonnon monimuotoisuuden käsitteet 24 2.3 Ekologinen perspektiivi 31 2.4 Arkkitehdin luontosuhde pohjoismaisessa perinteessä 32 2.5 Arkkitehti ja paikan tieto 34 2.6 Paikan uudet kerrokset 38 2.8 Lukemisto 41 2 3. LUONTOTIEDON LAKI- JA SOPIMUSPERUSTA 3.1 Suunnittelija ja yhteinen vastuu 44 3.2 Kansainvälinen laki- ja sopimusperusta 47 3.3 Kansalliset sitoumukset 54 3.4 Arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun maisema- ja luontosopimukset 55 3.5 Luonnonsuojelualueet kaupunkien turvaverkkona 58 3.6 Lakivelvoitteet vaalia luonnon monimuotoisuutta Suomessa 59 3.7 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet VAT 62 3.8 Luonnonsuojelulaki ja muu luontoa koskeva lainsäädäntö 64 3.9 Maiseman suojelu 67 3.10 Lain vaatimat selvitykset luonnosta ja ympäristöstä 68 3.11 Luontotyyppi- ja lajisuojelu 72 3.12 Maa- ja metsätalousalueet sekä virkistysalueet - Metsälaki 79 3.13 Keskuspuistoperinne ja viherverkot 80 3.14 Lukemisto 87 4. MAISEMA & SILHUETTI 4.1 Maisematieto ja yhteistyö 90 4.2 Ilmasto, kasvun mahdollisuudet Suomessa 91 4.3 Ekologiset verkostot 93 4.4 Maisemamaakunnat – kaupungit suomalaisessa maisemassa 94 4.5 Maisemarakenne ja maisematila 96 4.6 Uusiutumaton kallioperä 97 4.7 Maaperä mahdollistaa luontoarvot 101 4.8 Kaupunkikasvillisuus ja luontotyypit 106 4.9 Kaupunkivesien monta tehtävää 117 4.10 Suur- ja pienilmasto, luonnonvalo, lämpösaarekeilmiö 126 4.11 Lukemisto 137 3 5. EKOLOGINEN TILAOHJELMA 5.1 Elämää kaupunkiluonnossa, sosiaalinen kestävyys 139 5.2 Kaupunkilaisen vihreä elinkaari 142 5.3 Kestävää liikkumista kaupunkiluonnossa 147 5.4 Lähiluonto lisää terveyttä 161 5.5 Lukemisto ja linkkejä 175 6. ARKKITEHDIN VIHREÄT TYÖKALUT 6.1 Keinot lisätä luonnon monimuotoisuutta kaupungissa 177 6.2 Mittaustyökalut 179 6.3 Maisema- ja luontotiedon selvittäminen 180 6.4 Selvitysten tilaaminen ja vastuu: mitä, kuka, milloin ja miten? 180 6.5 Arkkitehdin oma kokemus maisemasta ja luonnosta 181 6.6 Kytke suunnittelualue luonnon ydinalueisiin ekologisessa verkostossa 185 6.7 Maisemaselvitys ja maisema-analyysi 190 6.8 Pienilmaston suunnittelu: valo, tuuli, kosteus ja lämpötila 204 6.9 Luontoselvitys 207 6.10 Luonnonsuojelun työkalut 219 6.11 Ennallistaminen 228 6.12 Ekologinen kompensaatio 229 6.13 Viher- ja sinirakenteesta viherverkostoihin 230 6.14 Vihreä estetiikka 231 6.15 Kaupunkipuut ja kaupunkipuuohjelmat 234 6.16 Paljonko vihreää on tarpeeksi? 237 6.17 Hulevesiohjelma ja i-water työkalut 239 6.18 Lukemisto 243 7. LÄHTEET 245 4 Aluksi Kerran, kun maailmassa oli vielä talvia, kylmiä talvia, valkoisia talvia, talvia, joihin saattoi kääriytyä ja joista saattoi tulla sisälle lämpimään, ihmiset kävelivät kiteytyneen veden pinnalla ja nimittävät sitä jääksi.1 Emmi Itärannan romaanissa Teemestari tulevaisuuden ihmiskunta kamppailee arjessa, jossa juomavesi on rajallista, nousseet meret ovat piirtäneet kartat uudelleen ja laajat alueet ovat saastu- neina asumattomia. Kirja pysäyttää. Voiko näin käydä? Onko arkkitehdilla mahdollisuus tehdä jotain? Millaisiin valintoihin voimme vaikuttaa? Millaista tulevaisuutta voimme suunnitella? Maailma oli kerran herramme ja hiljan orjamme, aina se on joka tapauksessa isäntämme ja nykyisin symbionttimme. Siis takaisin luontoon! Tämä merkitsee, että pelkästään yhteiskunnalliseen sopimukseen tulisi lisätä symbioottinen ja vastavuoroinen luontosopimus, jossa suhtautumisemme asioihin luovuttaisi herruuden ja omistusoikeuden ihailevalle kuuntelemiselle, vastavuoroisuudelle, mietiskelylle ja kunnioitukselle. Aseleposopimus objektiivisessa sodassa, symbioosisopimus: symbiontti tunnustaa isännän oikeuden sen sijaan, että parasiittinä, joka on nykyinen asemamme, se tuomitsisi kuolemaan riistämänsä ja asuttamansa isännän tiedostamatta, että ennen pitkää se tuomitsee itsensä häviämään.2 Vuonna 1990, edellisen luontohuolen aallossa, ranskalainen filosofi Michel Serres ehdotti sopimusta luonnon kanssa ja viittasi ihmiseen loisena. Luonnon ei tulisi olla arkkitehdille este vaan aarre. Arkkitehdin tarvitsema tieto luonnosta ulottuu maakunnan kartoilta jopa yksittäisen uhanalaisen eläin- tai kasvilajin esiintymiseen. Jos luontoarvoja löydetään, paikka on erityinen. Jos erityisiä luon- toarvoja ei ole, voidaan silti löytää jotakin säästettävää ja luonnoltaan rikastettavaa tai ennallistet- tavaa. Koko rakennettavan alueen luonnon tuhoaminen on valitettavan tavallista. Puut kaadetaan, maan pinta kuoritaan, kallio räjäytetään, infrarakentamista varten tehdään kaivantoja, vaihdetaan maata ja kuljetetaan alkuperäinen luonto pois. Tontin raivaus ja uuden viherrakenteen perustaminen ja istutus on kallista, ja luontoarvot jäävät vähäisiksi. Puuntaimia pitää kastella, leikata, hoitaa. Kuluu vuosia ennen kuin viheralue saavuttaa suunnitelmassa tavoitellun muodon. Arkkitehti tarvitsee yhä enemmän perustietoja ekologiasta ja keinovalikoimasta pystyäkseen tekemään kestäviä valintoja osana suunnittelutyötään. Tietoa on paljon tarjolla, mutta suunnittelun resurssit ja ympäristön tila vaihtelevat. Lisäksi suunnittelutyön käytännöissä ja prosessissa on suuria eroja eri kunnissa ja organisaatioissa. Luontoselvitysten sisältö ja menetelmät eivät ole aina suunnittelijalle tuttuja, vaikka kaavoittaja tai rakennushankkeesta vastaava tilaa selvityksen. Maisemaselvityksen kieli on suunnittelijalle yleensä tutumpaa, mutta jos sen tietoja ei pystytä yhdistämään luonto- selvityksen tietoon, kapenee maisema visuaaliseksi kaukomaisemaksi, näkymiksi kaupungista. 1 Itäranta, Emmi 2012: 9. 2 Serres, Michel 1994: 65. 5 Arkkitehtien koulutus on antanut vain harvoin välineitä selvitysten arvioimiseen, eikä luontoselvi- tystä koeta yleensä työtä rikastuttavana vaan pahimmillaan rajoittavana. Kuntien velvollisuudet ja suunnittelijan vastuu luonnon vaalijana kasvavat, kun valvontaa on purettu.Suomen erityinen luonto ja sen pohjoinen ulottuvuus ovat erityisiä. Suomi on alueellisesti pitkä maa, jossa luonto ei ole yksi vaan monta eri upeaa vyöhykettä erityispiirteineen. Vastaavasti useimmat luontoselvitysten tekijät eivät puolestaan tunne arkkitehdin tietopohjaa, työn tavoitteita eikä menetelmiä. Luontoselvityksiä tekevien biologien, ympäristösuunnittelijoiden ja luontokartoittajien tausta, osaaminen ja näkökulma ympäristöön on usein aivan toinen kuin arkkiteh- dilla. Selvitystyö voi tuoda yhteen urbaania kaupunkitilaa ihailevan suunnittelijan ja luontotyöläisen, jonka
Recommended publications
  • Näsijärvi Pyhäjärvi
    Kuru Mäntylä 85 90 Velaatta Poikelus 85 90 Orivesi 47, 49, 95 Terälahti 90 Mutala Maisansalo 90A 85 90C Teisko kko 90B Oriveden Lakiala Vastamäki asema Asuntila 92 95A 81 90 Hietasmäki 84 Viitapohja Kämmenniemi 92 90, 92 28 Moisio Iso-Kartano 80, 81, 84, 85 Siivikkala 90, 92 Peuranta Metsäkylä 80 92 83 Haavisto Eerola Honkasalo 90, 92 28 Julkujärvi 95 83 Kirkonseutu Kintulammi Elovainio 80, 81, 84, 85 92 83 Aitoniemi Eräjärvi Pappilanniemi 49 80-85 91 83 Sorila Taraste Pohtola 28A, 90-92 28B Ylöjärvi 28 Aitolahti Ruutana 80-85 91 28B Nurmi 80 Ryydynpohja Laureenin- Lentävänniemi 8Y, 28, 90 9, 19, 38 kallio 28B 85 Pohjola 80Y, 81 Olkahinen Järvenpää Ryydynpohja Niemi Reuharinniemi Näsijärvi 8Y, 28, 90 49 14 14 14 14 80 Lintulampi Teivo 28 Vuorentausta Kumpula 85 80Y, 81 14 8Y, 28, 90 9, 19, 38 80, 81 Niemenranta 20 8 Haukiluoma 21, 71, 80 8 Lamminpää 21,71 85 Rauhaniemi Atala 21 21,71 Lielahti 95 9, 14, 21, 19, 28, 38, 71, 80 2 28, 90 8 81 Potilashotelli 29 Tohloppi 5, 38 Ikuri 71 20 Lappi Ruotula Niihama 8, 29 Epilänharju Hiedanranta 2 Tays Arvo Särkänniemi Ranta-Tampella 1, 8, 28, 38, 42, 1, 8, 28, 38, 42, 28, 29, 90 Risso 21 8 Tohloppi 9, 14, 21, 19, 28, 38, 80 5, 38 90, 95 Myllypuro 100 11, 30, 31 Petsamo 90, 95 29 81 Santalahti 15A Tesoma Ristimäki 9, 14, 19, 21, 26 8, 17, 20,21, 26, 71 9, 14, 19, 21, 38, 71, 72, 80, 85 71, 72, 80, 85, 100 2 Osmonmäki 8 15A, 71 8, 17 Tohlopinranta Tays 8Y 38 38 Saukkola 80 Linnavuori 71 71 26 5, 38 1, 8, 28, 29, 80, 90, 95 29 42 79 17 26 15A 8, 17, 20, 15, Amuri Finlayson Jussinkylä Takahuhti Linnainmaa
    [Show full text]
  • Osuuspankki Turnaus 26.-27.5. 2018 Ilveskenttä Vuores
    OSUUSPANKKI TURNAUS 26.-27.5. 2018 ILVESKENTTÄ VUORES OTTELUOHJELMASSA MUUTOKSIA ikäluokissa F6 pojat ja F8-7 tytöt!! Muutokset punaisella! Joukkueet pelaavat 2 ystävyysottelua. Kotijoukkue (ensin mainittu) vastaa pelinohjauksesta, ottelupöytäkirjan täyttämisestä sekä pelipallosta. Ilmoittautuminen turnaus-infoon, viimeistään 30 min ennen ensimmäistä ottelua, toimittamalla joukkueluettelo josta selviää; pelaajan pelinumero, nimi, syntymävuosi sekä mahdollinen peliluvan numero. Infosta ottelupöytäkirjat ym. jaettava materiaali. F5 pojat pelimuoto 4v4 otteluaika 1 x 25 min Ott. nro ikäl pvä Aika Koti Vieras Kenttä 1 F5 p 26.5. 9:00 Pirkkala Vihreä Hervanta 1 2 F5 p 26.5. 9:40 Keskikaupunki A Pirkkala Vihreä 1 3 F5 p 26.5. 10:20 Hervanta Siivikkala Keltainen 1 4 F5 p 26.5. 11:00 Siivikkala Keltainen Keskikaupunki A 1 5 F5 p 26.5. 9:00 Takahuhti Keltainen Lent.niemi 2 6 F5 p 26.5. 9:40 Kaleva Zlatanit Takahuhti Keltainen 2 7 F5 p 26.5. 10:20 Lent.niemi Annala/K.järvi Vihreä 2 8 F5 p 26.5. 11:00 Annala/K.järvi Vihreä Kaleva Zlatanit 2 9 F5 p 26.5. 9:00 Keskikaupunki B Pirkkala Keltainen 3 10 F5 p 26.5. 9:40 Vehm./Linnainmaa Liverpool Keskikaupunki B 3 11 F5 p 26.5. 10:20 Pirkkala Keltainen Vehm./Linnainmaa Liverpool 3 12 F5 p 26.5. 9:00 Kaleva Xavit Vuores Messit 4 13 F5 p 26.5. 9:40 Vuores Messit Siivikkala Siivikkala 4 14 F5 p 26.5. 10:20 Siivikkala Siivikkala Kaleva Xavit 4 15 F5 p 26.5. 9:00 Atala Viinikka 2 5 16 F5 p 26.5.
    [Show full text]
  • Vuosikertomus 2020, Tampereen Seudun Joukkoliikenne
    VUOSIKERTOMUS Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Nyssen vuosi 2020 Keskeisiä tapahtumia MATKUSTAJAMÄÄRÄ LASKI KORONAN VAIKUTUKSESTA 41,2 MILJOONASTA • Nyssen ja VR:n lippuyhteistyön myötä Nyssen kausiliput otettiin käyttöön kaikissa Nysse-alueen lähi- ja kauko- 27,8 MILJOONAAN junissa 3.2.2020. • Korona kuritti myös Nysse-liikennettä - matkustaja- määrät putosivat 34 % edellisvuodesta. Matkustaja- SUBVENTIOASTE OLI määriä seurattiin tarkasti: toisaalta liikennettä karsit- tiin, toisaalta myös lisättiin liikennettä ruuhkautuville 59,7 % vuoroille. • Markkinoinnin painopiste vaihtui matkustajamäärän kasvattamisesta terveysturvallisuuden ohjeistukseen. LINJAKILOMETREJÄ AJETTIIN • Valmistautuminen raitiotieliikenteen käyttöönottoon jatkui monella rintamalla. 22,2 MILJOONAA Palveluvisiomme: KAUSILIPUILLA TEHTIIN NOUSUISTA Suomen houkuttelevin joukkoliikenne 65 % Tampereen seutu on edelläkävijä joukkoliikenteen asiakaskokemuksessa - palvelua tuotetaan suurella sydämellä ja resurssit käytetään fiksusti. Seudun jouk- LIPUISTA MYYTIIN NELLA NETTILATAUSPALVELUN KAUTTA koliikenneverkosto on kattava ja palvelu mutkatonta. Yhä useampi seudun asukas on innostunut valitse- maan joukkoliikenteen matkalleen. 51 % Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Joukkoliikennejohtajan katsaus Erilainen vuosi 2020 uosi 2020 alkoi ihan normaalisti ajankohtaisten töiden merkeissä. Ratikkaa rakennettiin ja Nysse oli vahvasti yhdessä VR Oy:n ja palveluintegraattori Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa Lassi-liikennöintiallianssissa
    [Show full text]
  • Hyvien Käytäntöjen Jäljillä
    Hyvien käytäntöjen jäljillä 1 Hyvien käytäntöjen jäljillä… © Pirkanmaan liitto 2013 1. Painos, marraskuu 2013 Painopaikka: Juvenes Print Tampere 2013 Taitto: Niklas Pedersen Tekstit: Miika Saari Kannen kuva: Wisa Knuuttila Teoksen taloudelliset tekijänoikeudet kuuluvat Pirkanmaan liitolle. Aineistosta saa vapaasti valmistaa kappaleista ja saattaa sen ylei- sön saataviin sekä sisällyttää muuhun aineistoon tai muulla tavoin kehittää sitä kuitenkin loukkaamatta tekijöiden moraalisia oikeuk- sia. Käyttöoikeuden ehtona on sitoutuminen näihin ehtoihin. Julkaisua ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki. Esipuheet: Kaupunki tehdään yhdessä Rahalla ei voi ostaa onnea, mutta rahalla voi mainiosti tukea ihmisten toimintaa. Kaupungin asukkail- la ja heidän yhdistyksillään on roppakaupalla ideoita ja suunnitelmia oman lähiyhteisönsä viihtyvyy- den ja elämänlaadun lisäämiseen. Rahaa tavoitteellisen, kaupungin kehitystä vahvistavan yhteisölli- sen toiminnan tukemiseen on yleensä liian vähän. Jos julkista tai muuta rahoitusta saadaan nykyistä enemmän paikalliseen, asukkaiden omista tarpeista suunniteltuun toimintaan, voidaan lisätä kau- punginosien turvallisuutta, viihtyisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Suunnilleen edellä kuvatuista lähtökohdista Tampere yhdessä -hanke hahmoteltiin. Taustalla oli tieto Hervanta-projektin onnistumisista hieman vastaavan tyyppisessä toiminnassa. Kun Euroopan alue- kehitysrahaston ohjelma-asiakirja mahdollisti yhteisöjen pienhankkeiden koordinoinnin, Tampereen kaupunki päätti hakea
    [Show full text]
  • Viherpalveluohjelma/Leikkipaikat 2021-2030/Liite 6/Leikkipaikkojen
    LIITE 6 (1/6) / Leikkipaikkojen toimenpideluettelo 2021 TOIMENPITEET: K = Kunnostettava S = Säilytettävä P = Poistettava HM = Hallintomuutos U = uusi * Yli 55 dB:n melualueella sijaitseva leikkipaikka VIHERALUE/ LEIKKIPAIKKA LEIKKIPAIKAN OSOITE KAUPUNGIN­ LEIKKI­ TOIMEN­ TAVOITTEELLINEN OSA PAIKKA­ PITEET TOIMENPIDEVUOSI TYYPPI 2021 - 2025 2026 - 2030 AARIKKALANPUISTO Aarikkalankatu Hakametsä Alueleikkip S *AHLMANINHAKA Hallilantie Koivistonkylä Lähileikkip S AHOLANPUISTO Aholanmutka Tasanne Lähileikkip S AHVENISPUISTO Valtaraitti Hervanta Alueleikkip K X AITONIITTY Lehtiladonraitti Leinola Lähileikkip P X AKANPUISTO Talikkopolku Ikuri Lähileikkip P X ALEKSANDRA SILTASEN PUISTO Alaverstaanraitti Tampella IX Lähileikkip K X ARMONKALLIONPUISTIKKO Siltakatu Tampella IX Lähileikkip P X ATALANPUISTO, kiipeilyverkko Taivaltajankatu Atala Lähileikkip P X ATALANPUISTO, Nikinväylä Nikinväylä Atala Alueleikkip S *ATANPUISTO Lautaspyöränkatu Atala Lähileikkip S ATLASPUISTO Trikookuja Pyynikki Alueleikkip S Hatanpään puistokuja - Hatan- E.J. REINILÄN PUISTO, eteläinen Hatanpää XXII Alueleikkip P X pään valtatie Hatanpään puistokuja - Hatan- E.J. REINILÄN PUISTO, pohjoinen Hatanpää XXII Alueleikkip K X pään valtatie EKKILÄNPUISTO Tasanteenraitti Tasanne Alueleikkip S *EMIL AALTOSEN PUISTO Tammelan puistokatu Tammela B XVI Alueleikkip K X ETELÄPUISTO Koulukatu Kaakinmaa VI Alueleikkip S FINNINMÄKI Finninmäenkatu Lukonmäki Lähileikkip P X HAAVIKONPUISTO Kuoppamäentie Jokipohja XXVI Lähileikkip S HAAVISTONPUISTO Korkeepirtinkatu Kämmenniemi Lähileikkip
    [Show full text]
  • Vuosikertomus 2019, Tampereen Seudun Joukkoliikenne (Pdf)
    Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2019 VUOSIKERTOMUS Tampereen seudun joukkoliikenne 2019 Nyssen vuosi 2019 MATKUSTAJAMÄÄRÄ KASVOI 40,3 MILJOONASTA 41,2 MILJOONAAN Keskeisiä tapahtumia SUBVENTIOASTE OLI 31,9 % Otimme käyttöön mobiililipun. LINJAKILOMETREJÄ AJETTIIN Lanseerasimme uuden Nysse-brändin yhdistämään eri joukkoliikennevälineet yhteisten palveluiden avulla yhte- näiseksi matkustuskokemukseksi. 22,1 MILJOONAA Saimme valmiiksi ja päätöksentekoon linjaston vuodelle 2021, jolloin bussit ja raitiotie muodostavat yhtenäisen joukkoliiken- KAUSILIPUILLA TEHTIIN NOUSUISTA nejärjestelmän Tampereella. 60,3 % Teimme sopimuksen Raitiotien liikennöinnistä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. LIPUISTA MYYTIIN NELLA NETTILATAUSPALVELUN KAUTTA Aloitimme lippuyhteistyön valmistelun Nysse-alueen juna- liikenteeseen yhdessä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. 35 % Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2019 Joukkoliikennejohtajan katsaus Vuosi 2019 - OMG, lanseerasimme uuden Nysse-brändin atikan rakentamisrintamalta ei mitään uutta. Työmaa näkyi ja tuntui vahvasti tamperelaisten arjessa. Nysset jatkoivat poikkeusreitillä Raatihuoneen parvekkeen alla. Hämeenkatu näytti työmaalta, vaikka ensimmäiset korttelit saatiinkin valmiiksi, kun Tuulensuussa ja Rautatieaseman päässä juhlittiin jo valmista Uutta Hä- R meenkatua. Eli jotain uutta sittenkin. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 2,6 prosenttia. Vuoden 2019 matkustajamäärä oli 41,3 miljoonaa matkaa. Kausi- lipuilla tehtiin näistä matkoista 60,3 %. Lanseerasimme uutena tulokkaana lippuperheeseen tammikuun lopussa mobiilili-
    [Show full text]
  • YSTÄVYYTTÄ JA NAAPURIAPUA Sivut 4–5
    Tampereen Kotilinnasäätiön uutislehti • Maaliskuu 2021 Kotilinnalehti | 1/2021 1 Kotilinna -lehti KOTILINNASTA LÖYTÄÄ SEURAA JA ASUKASTOIMINTAA YSTÄVYYTTÄ JA NAAPURIAPUA sivut 4–5 Takahuhtiin Mihin Asukkaiden rakennetaan Kotilinnaan ääni kuuluu 2 kohtuuhintaisia koteja 6 sinä muuttaisit? 8 Kotilinnassa 2 Kotilinnalehti | 1/2021 Kotilinnalehti | 1/2021 3 Viimeisin peruskorjattu kohde Pääkirjoitus on Sulkavuoren Kotilinna. Tulossa kohtuuhintaisia asuntoja Toimivaa yhteistyötä Takahuhtiin ja Niemenrantaan HYVÄ lukija, tervetuloa tutustumaan Kotilinna- säätiöön. Kerromme tässä lehdessä talojemme aktii- visesta asukastoiminnasta, rakennushankkeistamme sekä asukkaiden ja Kotilin- nan vahvasta yhteistyöstä. Lisää tietoa toiminnastam- me löydät nettisivuiltamme www.kotilinna.fi sekä palve- lupisteestämme Puutarha- kadun Asuntotorilta. Kotilinnasäätiön ydin- tehtävä on tarjota ikäihmi- sille hyviä, kohtuuhintaisia asuntoja Tampereelta. Täs- sä olemmekin onnistuneet: vuokria ja muita maksuja Atanas Aleksovski ei ole korotettu kuuteen Kotilinnasäätiön UUSIN KOTILINNA VALMISTUU TAKAHUHTIIN JA vuoteen ja käyttöasteem- toimitusjohtaja SEURAAVAA SUUNNITELLAAN NIEMENRANTAAN. me on korkea, peräti 99,06 prosenttia, mikä osoittaa, että meillä halutaan asua. Kiitos TULOSSA ON ARA-RAHOITTEISIA, LAADUKKAITA JA Kotilinnasäätiön hyvästä taloudellisesta tilanteesta kuuluu EKOLOGISIA KOTEJA HYVÄLLÄ SIJAINNILLA. henkilökunnalle ja hallitukselle, mutta ennen kaikkea asuk- kaillemme omaisineen, jotka maksavat vuokrat tunnollisesti ja pitävät hyvää huolta asuinympäristöstään.
    [Show full text]
  • Vuokratontteja Ja Tonttivuokria Selvitys Vuokratonttikysymyksestä Vuokrasopimuksia Uusittaessa Viinikan Nekalan Ja Jokipohjan Alueilla Katsaus 15.6.2017
    VN vuokratonttiselvitys 1 15.6.2017 Pentti Siitonen Viinikan – Nekalan Omakotiyhdistys ry VUOKRATONTTEJA JA TONTTIVUOKRIA SELVITYS VUOKRATONTTIKYSYMYKSESTÄ VUOKRASOPIMUKSIA UUSITTAESSA VIINIKAN NEKALAN JA JOKIPOHJAN ALUEILLA KATSAUS 15.6.2017 Johdanto Historian kuluessa vuokrasopimusten uusiminen näyttää merkitsevän aina jollain tavoin asukkaiden tasaista oloa uhkaavaa muutosta omakotialueilla. Kun 1960 -luvun lopussa Viinikan 50 vuoden vuokrasopimukset alkoivat umpeutua, valtuusto päätti jättää sopimukset uusimatta tavoitteena mahdollistaa alueelle uudenlaiset rakennussuunnitelmat (kerrostalot). Sama tilanne tuli esiin muissakin kaupungeissa. Lopulta, monien vaiheiden jälkeen, lakimuutokset turvasivat vuokralaisten aseman koko valtakunnassa. (Maasilta 1997, 104). Viime vuosina, tonttisopimusten uusimisen tullessa taas 50 vuoden jälkeen ajankohtaiseksi, Tampereen tonttivuokrien suuret korotukset sopimuksia uusittaessa ovat olleet toistuvasti aamulehden uutisaineistona. Vastaavat uutiset ja keskustelut ovat olleet esillä myös muissa suurissa kaupungeissa (ainakin Oulu 2011, Turku 2015, Pori 2016, Helsinki 2014, 2016). Viinikan - Nekalan Omakotiyhdistys ry:n piirissä on todettu, että vuokratonttikysymykseen liittyy lukuisia näkökohtia, joista yleistä informaatiota ja keskustelua on esiintynyt suhteellisen vähän. Asia koskettaa pääosaa alueen asukkaista ja kuitenkin tonttien vuokralaiset ovat lähinnä hajatiedon varassa. Tämän vuoksi käynnistettiin huhtikuussa 2017 hanke, jonka tavoitteeksi asetettiin koota vuokratonttikysymyksen eri osa-alueita
    [Show full text]
  • (SULKAVUORI). Asemakaava Nro 8610 Diaarinumero: TRE: 314/10.02.01/2016
    LAKALAIVA, RAUTAHARKKO JA TAATALA, TAMPE- REEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (SULKAVUORI). Asemakaava nro 8610 Diaarinumero: TRE: 314/10.02.01/2016 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Ehdotus 28.11.2016 (täyd. 10.4.2017) LAKALAIVA, RAUTAHARKKO JA TAATALA, TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (SULKAVUORI) ASEMAKAAVA NRO 8610 Asemakaavan selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä, 28.11.2016 ja 10.4.2017 tarkas- tettua asemakaavakarttaa nro 8610. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toi- mivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle Lahdesjärven, Lakalaivan, Rautaharkon ja Taatalan kaupunginosiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 45,7 ha, josta aiemmin asemakaavoittamatonta on noin 7,4 ha. Alueeseen sisältyy metsäistä, pääosin rakentamatonta viheraluetta sekä osia Lempääläntien katualueesta ja valtateiden 3 ja 9 liikennealueista. Maa-alueet omistaa Tampereen kaupunki ja Suomen valtio. Tämä asemakaava on osa neljän asemakaavan kokonaisuutta. Kaavan nro 8610 suun- nittelualue liittyy luoteessa maanalaisen asemakaavan nro 8612 (Sulkavuori-Vihilahti) suunnittelualueeseen. Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Tampereen seudun keskuspuhdistamo- hank- keen toteuttamisen kannalta tarpeelliset, suoraan asemakaavoihin perustuvat ja/tai niihin muun lainsäädännön kautta kytkeytyvät rakennus-, toimenpide- ym. luvat. Lisäksi tavoit- teena on poissulkea sellaiset suunnittelualueiden maankäytön tulevaisuuden muutokset, joilla voisi olla keskuspuhdistamon toimintaa
    [Show full text]
  • Tampereen Kaupungin Tilastollinen Vuosikirja 2012-2013
    TAMPEREEN KAUPUNGIN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2012-2013 TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA TILASTOT 2014 Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 2012–2013 47. vuosikerta Statistical Yearbook of the City of Tampere 2012–2013 th 47 volume Julkaisija: Published by Tampereen kaupunki City of Tampere Konsernihallinto Central administration Hallinto- ja talousryhmä Tietoyksikkö Osoite: PL 487 Address: P.O. Box 487 Aleksis Kiven katu 14 –16 C Aleksis Kiven katu 14 –16 C 33101 Tampere FIN-33101 Tampere Puh. 03 565 611 FINLAND http://www.tampere.fi/tilastot Tel. +358 3 565 611 http://www.tampere.fi/statistics Kannen kuva: Susanna Lyly Kuvat: Satu Aalto, Susanna Lyly, Ari Järvelä, Petri Laitinen, Opa Latvala, Kerttu Liukkala, Ville Palkinen, Simo-Pekko Salminen Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy Tampere 2014 3 Tampereen tilastollinen vuosikirja 47. painos Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1948. Tämä 47. vuosikerta ilmestyy aikaisempien vuosien tapaan kaksoisnumerona. Tilastollisessa vuosikirjassa 2012–2013 kuvataan Tampe- retta ja tamperelaisia tilastojen valossa. Vuosikirjan sisältöä on muutettu aikojen saatossa hyvin vähän, jotta pitkien aikasarjojen muodostaminen eri vuosien kirjoista olisi mahdollista. Joidenkin taulukoiden sisältö on kuitenkin jouduttu muuttamaan ja joitakin poistamaan kokonaan, koska vertailukelpoisia tietoja niihin ei ole kyetty saamaan. Kulttuuria ja vapaa-aikaa koskevat tilastot on erotettu omaksi luvukseen numerolle 10, kun ne aiemmin olivat koulutuksen kanssa samassa luvussa. Tästä syystä kaikkien tämän jälkeen tulevien taulukoiden numerointi on muuttunut. Tuoreimmat tilastot ovat vuosilta 2012 ja 2013. Useimmissa taulukoissa tiedot ovat vähintään viimeiseltä viisi- vuotiskaudelta tai 2000–luvulta. Joidenkin ilmiöiden osalta myös pitemmät aikasarjat ovat perusteltuja. Vertailua tehdään kaupunkiseudun ja sen kuntien lisäksi Suomen suurimpiin kaupunkeihin ja suurimpiin seutukuntiin. Kuntajakojen muutokset on otettu vertailuissa huomioon.
    [Show full text]
  • Fivestarcitycentre230413.Pdf
    Contents Preface 1. City Centre project 3 2. Some aspects of city centre development 4 2.1 Background 4 2.2 Strategies, programmes and views 5 3. City centre development programme 7 3.1 City centre vision 8 3.2 City centre development objectives 9 3.3 City centre development concept 10 3.4 Cornerstones for the city centre’s development 13 3.5 Cornerstones for the epicentre’s development 17 3.6 The city centre projects combined 21 4. Some aspects of development cooperation for the city centre 23 Approved by the City Board of Tampere on 6 May 2013 5. Project schedules for 2013–2016 24 The text, map graphs and layout of the development programme: 6. Realisation in 2011–2012 27 Kay Bierganns, Project Architect, City of Tampere, City Centre project Photographs Press: Kopijyvä Oy, Tampere Translation: Translatinki Oy Tampere city centre development programme 1 Preface The development programme for Tampere’s city centre is a For that reason, it was considered necessary to add the stra- comprehensive description of Tampere’s strong objectives and tegic policies describing the city centre’s development a means of maintaining and developing our city as Finland’s measures to the development programme in the form of a most attractive place to live, enjoy life, study and show entre- development concept. The city’s development concept is a preneurial spirit. The city centre’s role in maintaining and strategy aiming at implementing long-term development creating this position is highly significant. themes (that conform to the development objectives) for land use and traffic, taking into account the city centre’s current The solutions presented in the development programme aim structure and the ongoing and imminent development projects.
    [Show full text]
  • Day Nurseries in Tampere
    Day Nurseries in Tampere There are around 80 communal day nurseries in Tampere. They offer child care whole-day, part- time, in the evening and also to the children of parents working in shifts. The day nurseries are grouped into five teams: South, South-East, Center, North-East and West. Email addresses are of the format [email protected] without points on ä and ö, unless stated otherwise. The day nurseries in the South: Klaava, Koivistonkylä, Kukkapelto, Kuusela, Multisilta, Muotiala, Nekala, Peltolammi, Pikku- Muotiala, Rantaperkiö, Talvitien päiväkoti ja koulu, Tuomikuja, Veisu, Viinikka, Vuores The day nurseries in the South-East: Annala, Hallila, Helapuisto, Juva, Kanjoni, Kaukajärvi, Kisapuisto, Maijalanpuisto, Metsäniityn päiväkoti ja koulu, Pallopuisto, Pelipuisto, Pulmunen, Satorami, Telkkä, Vehmainen The day nurseries in the Center: Akonpuisto, Amuri, Domus, Erho-yksikkö, Erkkilä, Harjula, Hippos, Iidesranta, Jussinkylä, Järvensivu, Kalevanharju, Kissanmaa, Koulukatu, Lapinniemi, Mäntykatu, Näsipuisto, Pellervo, Pispala, Pohjola, Sampo, Tahmela, Vellamo The day nurseries in the North-East: Ankkari, Atala, Huikas, Irjala, Itätuuli, Kissankulma, Kämmenniemi, Leinola, Linnainmaa, Luhtaa, Lukonmäki, Touhula liikuntapäiväkoti Makasiini, Messukylä, Metsästäjä, Olkahinen, Orimus, Pappila, Sorila, Takahuhti, Tasanne, Turtola The day nurseries in the West: Ahjolan päiväkoti (Pispala), Huovari, Hyhky, Ikuri, Kalkku, Kalkunvuoren päiväkoti ja koulu, Lamminpään, Lentävänlaakso, Lintulampi, Länsi-Tesoma, Mylläri, Nahkatehdas,
    [Show full text]