(SULKAVUORI). Asemakaava Nro 8610 Diaarinumero: TRE: 314/10.02.01/2016

LAKALAIVA, RAUTAHARKKO JA TAATALA, TAMPE- REEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (SULKAVUORI). Asemakaava nro 8610 Diaarinumero: TRE: 314/10.02.01/2016

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Ehdotus 28.11.2016 (täyd. 10.4.2017)

LAKALAIVA, RAUTAHARKKO JA TAATALA, TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (SULKAVUORI) ASEMAKAAVA NRO 8610

Asemakaavan selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä, 28.11.2016 ja 10.4.2017 tarkas- tettua asemakaavakarttaa nro 8610. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toi- mivaltaan.

TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle Lahdesjärven, Lakalaivan, Rautaharkon ja Taatalan kaupunginosiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 45,7 ha, josta aiemmin asemakaavoittamatonta on noin 7,4 ha. Alueeseen sisältyy metsäistä, pääosin rakentamatonta viheraluetta sekä osia Lempääläntien katualueesta ja valtateiden 3 ja 9 liikennealueista. Maa-alueet omistaa Tampereen kaupunki ja Suomen valtio. Tämä asemakaava on osa neljän asemakaavan kokonaisuutta. Kaavan nro 8610 suunnittelualue liittyy luoteessa maanalaisen asemakaavan nro 8612 (Sulkavuori-Vihilahti) suunnittelualueeseen. Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Tampereen seudun keskuspuhdistamo- hank- keen toteuttamisen kannalta tarpeelliset, suoraan asemakaavoihin perustuvat ja/tai niihin muun lainsäädännön kautta kytkeytyvät rakennus-, toimenpide- ym. luvat. Lisäksi tavoitteena on poissulkea sellaiset suunnittelualueiden maankäytön tulevaisuuden muutokset, joilla voisi olla keskuspuhdistamon toimintaa rajoittavia vaikutuksia. Kaavaprosessin aikana tavoitteet ovat tarkentuneet lupaprosessien, ympäristön ja kulttuu- riperinnön suojelun sekä Lakalaivan kaatopaikan osalta. Asemakaavaprosessin vaiheet Kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 17.2.2014 (29 §) jätevedenpuhdistamon paikaksi Sulkavuoren kaupunginhallituksen 3.2.2014 (61 §) tekemän esityksen mukaisesti. Jäteveden keskuspuhdistamo on kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen 30.11.2015 (76 §) hyväksymän Tampereen asemakaavoitusohjelman 2016 - 2018 kohde nro 11. Ase- makaavaehdotuksen valmistuminen oli ajoitettu vuodelle 2016. Aloitusvaihe Asemakaavojen nro 8610-8613 vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella 28.1.2016. Kai- kille kaavoille yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Dno: TRE:313/10.02.01/2016) kuulutettiin nähtäville 28.1 - 25.2.2016 väliseksi ajaksi ja se lä- hetettiin tiedoksi osallisille. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 3.2.2016 ja hanketta esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 9.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin 13 mielipidettä ja seit- semän viranomaislausuntoa/-kommenttia (kiinteistötoimi, ympäristönsuojelu, Tilakeskus, Puolustusvoimat, Finavia, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto). Keväällä

2016 saatiin lisäksi kaksi täydentävää viranomaisten kannanottoa (Finavia ja Tampereen Sähkölaitos). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 30.3.2016. Aloitusvaiheessa saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty ly- hentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Yleisötilaisuuden ja viranomaisneuvottelun muistiot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Aloitusvaiheen palautteessa ja viranomaisneuvottelussa esitettyjä kaavaa 8610 koskeneita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita olivat mm.: maa- ja kallioperää sekä Laka- laivan kaatopaikkaa koskevat lisäselvitykset, rakentamisen (erit. louhinnan) aikaiset ym- päristöhaitat ja työmaajärjestelyt, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnittelutilanne, aikuiskoulutuskeskuksen alueen kehittäminen, alueiden nykyisten teknisten verkostojen huomioiminen, kulttuuriympäristöä ja arkeologiaa koskevat selvitystarpeet, liikenteen jär- jestäminen ja lentoestelausunnon/-luvan tarve. Aloitusvaiheessa saatu palaute pyrittiin kaavan 8610 osalta ottamaan jatkosuunnittelussa huomioon mm. seuraavin tavoin: - kaavasuunnittelun yhteydessä luonnonympäristöä, kulttuuriperintöä, hulevesien hallintaa, liikenteen järjestämistä ja Lakalaivan kaatopaikan tilaa koskevien selvitysten laatiminen/täydentäminen, sekä osallisten luetteloa täydentäminen, neuvot- telut ja lisätietopyynnöt eri tahoille (mm. Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, TRAFI, TUKES, Finavia), - hankesuunnittelun yhteydessä kallio- ja pohjavesitutkimusten, riskien hallinnan, pora- ja lämpökaivoselvityksen ja alustavan Sulkavuoren louhinnan ympäristösel- vityksen laatiminen/täydentäminen, sekä tutustumiskäynti Viikinmäen puhdistamolle 23.3.2016 sekä ulkoilmatapahtuma 17.5.2016 (Sulkavuori ja Vihilahti), - alustavien arkkitehtisuunnitelmien esittely kaupunkikuvatoimikunnalle 23.8.2016. Valmisteluvaihe Asemakaavan valmisteluaineisto koottiin yhteistyössä viranomaisten, kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä hankesuunnitteluryhmän kanssa. Aineistot kuulutettiin näh- täville 8.9.-6.10.2016 väliseksi ajaksi ja avoin yleisötilaisuus järjestettiin 21.9.2016. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 valmisteluaineistosta jätettiin yhteensä kuusi mielipidettä ja kahdeksan viranomaislausuntoa/-kommenttia, joissa esitettiin seuraavia asemakaavaa nro 8610 ja/tai hankekokonaisuutta koskeneita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita. - Gasum Oy: lausunto pyydettävä myös Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes), kaavamääräyksiin maininta maakaasun turvallisuudesta annetusta asetuksesta 551/2009. - Pirkanmaan liitto: maakuntakaavatilanteen kuvauksen ja vaikutusarvioinnin täy- dentäminen (virkistys- ja ulkoiluyhteyksien jatkuvuus, Rautaharkon-Lakalaivan uusi alakeskus). - Yleisten alueiden suunnittelu: hulevesiselvitys on laadittu. - Pirkanmaan maakuntamuseo: lähtötietojen ja vaikutusarvioinnin täydentäminen (aiemmat selvitykset, vaikutukset alueen sisäiseen maisemakuvaan), kaavamää- räysten täsmentäminen ja täydentäminen (s-36- määräyksen muotoilu, rakentamistapaa ohjaavat yleismääräykset, uurnaholvi ja ”tykkitie”). - Yksityishenkilöt: uudesta välille Lempääläntie - Särkijärvenkatu esitetystä tiestä luovuttava (meluhaitta, läpikulkuliikennettä), keskuspuhdistamon sähköpostilista- laisille tiedotettava ajoissa ja useammin, maanpäällisten rakennusten sijoittelu ei ole YVA-vaiheessa esitetyn mukainen, Lakalaivan kaatopaikkaa koskevat selvitykset ja suunnitelmat ovat puutteellisia.

- Etelä-Alvari: purkuputki ja varapurkuputki pitää esittää kaavassa ja sen vaikutukset Vihiojaan pitää arvioida eri olosuhteissa, Pyhäjärven itäpään kuormituksen lisään- tymisen vaikutusta kokonaiskuormitukseen ei ole laskettu, maalämpökaivoihin kohdistuvista vaikutuksista ei ole tehty riittävää selvitystä, hankkeesta tiedottami- nen uutiskirjeellä on toiminut huonosti ja viiveellä. - Tampereen polkupyöräilijät ry: uuden pyöräilyn pääreitin jatkosuunnittelua koskevia kommentteja (nopeustaso, leveys, Lempääläntiehen liittyminen), Lempäälän- tien itäinen ajorata muutettava pyöräliikenneväyläksi, Lempääläntien kehittämistä tutkittava raitiotien reitin näkökulmasta. Palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti), yleisötilaisuuden muistio ja ote kaupunkikuvatoimikunnan pöytäkirjasta ovat kaavaselostukseen liitteenä. Saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen huomioon ottaminen: Maakuntakaavatilannetta koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdat korjattiin ja päivitettiin, ja Tampereen polkupyöräilijät ry lisättiin osallisten luetteloon. Suunnittelun lähtötietoja ja vaikutusten arviointia täydennettiin mm. ulkoilu- ja viheryhteyk- sien, kulttuuriympäristön ja maiseman sekä uuden Rautaharkon-Lakalaivan aluekeskuksen osalta. Kaavaan lisättiin yleismääräys, joka edellyttää lausunnon pyytämistä Gasu- milta rakennuslupavaiheessa. Rakentamistapaa ohjavia kaavamääräyksiä täsmennettiin siten, että niiden ymmärretään yksiselitteisesti tarkoittavan muitakin toimenpiteitä kuin varsinaisten rakennusten toteuttamista. Alueesta laadittiin uusi kulttuuriperintöinventointi, jossa keskityttiin sotahistoriallisten jään- nösten kartoittamiseen. Näitä koskevan s-36- merkinnän selite korjattiin ja sillä osoitetun alueen rajausta laajennettiin koskemaan myös ”tykkitien” alue sekä tien varrella olevat rakennusten jäänteet. Kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin vesistövaikutusten osalta ja raporttiin liitettiin kartta, johon on merkitty alustavat purkuputken ja -pisteen sekä varapurkuputken sijainnit. Kaavaan liittyviä havainneaineistoja täydennettiin mm. Sulkavuoren maanpäällisten rakennusten uusimpien suunnitelmien sekä alueleikkauksissa esitettyjen korkeusasemien ja mittojen osalta. Uutta vaihtoehtoa Sulkavuoren maanpäällisten rakennusten ilmeestä esitellään kaupunkikuvatoimikunnalle asemakaavojen ehdotusvaiheessa. Kiinteistönmuodostuksen ja rakennuslupamenettelyn selkeyttämiseksi kaavaluonnoksessa esitetty maanpäällisen rakentamisen korttelialue muutettiin erityisalueeksi ja maanalaisen rakennusoikeuden osoittamisesta lukuna luovuttiin. Lisäksi suojaviheralueet jaettiin kahteen osaan, ja niiden pääkäyttötarkoitusmerkinnät vaihdettiin paremmin aluekohtaisia erityisominaisuuksia vastaaviksi. Lakalaivan kaatopaikan kunnostamisen vaihtoehdoista esitettyjen alustavien tarkastelui- den perusteella todettiin, että päästöjen hallinta tulee todennäköisesti edellyttämään ym- päristön muuttamista myös muualla kuin puhdistamon maanpäällisten rakennusten alueella. Rakentamisen ja riskien hallinnan kannalta välttämättömät toimenpiteet voivat ulottua aiemmin siirretyn jätetäytön alueelle, ja pieneläinten hautausmaan toimintaedellytyk- siä jouduttiin tästä johtuen arvioimaan uudelleen. Pieneläinten hautausmaan jo käyttöön otetut osat voidaan pysyttää paikoillaan, mutta uusia hautapaikkoja jätetäytön alueelle ei voida sijoittaa. Kaatopaikan suotovesien hallintarakenteita tulee todennäköisesti sijoittu- maan valtatien 9 penkkaan kohdassa, jossa tiealue oli vanhastaan mitoitettu tarpeettoman leveäksi. Pirkanmaan ELY-keskuksen luvalla suojaviheraluetta laajennettiin tällä kohtaa nykyiselle maantien alueelle.

Ehdotusvaihe Kaavaehdotus esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 13.12.2016 ja hyväksyttiin 20.12.2016 yleisesti nähtäville asetettavaksi. Aineistot olivat nähtävillä 22.12.2016 - 31.1.2017 välisen ajan. Avoin yleisötilaisuus järjes- tettiin 12.1.2017 Koivistonkylän Tredulla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää suunnitelmasta muistutuksia ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 ehdotusvaiheen aineistoista jätettiin yh- teensä 11 viranomaislausuntoa/-kommenttia. Muistutuksia ei jätetty. Asemakaavakarttaan nro 8610 liittyneissä lausunnoissa TeliaSonera esitti, että kaava- alueelle tulisi osoittaa aluevarauksena nykyisen matkapuhelintukiaseman korvaava uusi laitepaikka. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa todettiin, että käyttötarkoitusmer- kintään ET tulisi tehdä E-v- alueen määräystä vastaava lisäys, jonka mukaan alueen käyt- töä koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet alueella edellyttävät ympäristöviranomaisen hy- väksyntää ennen rakennustöiden tai muiden toimenpiteiden aloittamista. Määräyksen tulisi koskea myös sitä maanalaisen rakentamisen osaa, joka sijoittuu kaatopaikka-alueelle. Hulevesien hallinnan osalta ELY-keskuksen lausunnossa todettiin, että maanteiden kui- vatusjärjestelmiin ohjautuvien hulevesien määrä ei saa kasvaa, mikä edellyttää puhtaiden hulevesien viivyttämistä rakennuspaikoilla. Kaatopaikalla syntyvät jätevedet on käsiteltävä omalla järjestelmällään. Asemakaavan nro 8610 selostukseen ja sen liitteenä olleisiin aineistoihin liittyen Tampe- reen Sähkölaitos Oy:n Energia-yksikön lausunnossa todettiin alueen nykyisten kaukoläm- pöjohtojen sijainti. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa todettiin, että kaatopaikan kunnostussuunnitelmassa on selvitettävä rakennusten turvallisen sijoittamisen edellytykset ja tarkasteltava jätetäytön painumisen tai tiivistymisen vaikutukset piha-alueelle suunniteltuihin toimintoihin. Pirkanmaan liitto esitti, että kaavaselostuksen kohtaa 4.5.4, Vaiku- tukset yhdyskuntarakenteeseen, olisi hyvä täydentää Rautaharkon -Lakalaivan uuteen aluekeskukseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla. Muita viranomaispalautteessa esitettyjä kommentteja olivat mm. mahdollisten maanalaisten johtojen ja kaapeleiden siirtokustannusten kohdentuminen sekä erilaisten lupien ja lausuntojen tarve hankkeen toteutusvaiheessa. Puolustusvoimilla, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilla, Tampereen Sähköverkko Oy:llä ja Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Kaavaehdotuksen liitteenä ollut havainneaineisto esiteltiin kaupunkikuvatoimikunnalle 7.12.2016. Toimikunta totesi mm., että suunnitelmaa on kehitetty ensimmäisessä esitte- lyssä toivottuun suuntaan ja materiaalivalintoja pidettiin lupaavina. Jatkosuunnittelussa toivottiin kiinnitettävän huomiota erityisesti rakennuksen läpikuultavuuden korostamiseen ja valaistukseen. Suunnitelma tulee esitellä kaupunkikuvatoimikunnalle myös rakennuslupavaiheessa. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen huomioon ottaminen: TeliaSoneran palautteen johdosta kaavakartalle lisättiin yhdyskuntateknisen huollon lai- tetta tai rakennelmaa tarkoittava ohjeellinen merkintä, joka osoittaa tukiaseman nykyisen sijainnin. Uutta laitepaikkaa ei palautteessa esitettyihin sijainteihin ole mahdollista osoittaa. Mahdolliset nykyiseen laitepaikkaan kohdistuvat muutostarpeet määritellään kaatopaikan kunnostus- ja rakennussuunnitelmien sekä lupamenettelyiden yhteydessä. Tuki- aseman paikoillaan pysyttäminen edellyttää jatkossa kaupungin kanssa tehtävää maanvuokrasopimusta ja mahdolliset muutokset toimenpidelupaa.

Kokonaisvaikutusten arviointia ja kaavaselostusta sekä ET-alueen kaavamääräystä täy- dennettiin ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton lausunnoissa esitetyllä tavalla. Lisäksi hulevesien viivyttämistä koskevaa kaavamääräystä tarkastettiin siten, että viivytysrakenteen tyhjenemiselle on määritelty vähimmäiskesto. Suunnittelualueen nykytilanteen kuvaukseen lisättiin maininta kaukolämpöjohdoista. Muilta osin kaavaehdotuksesta saatu viranomaispalaute merkittiin tiedoksi. ET-aluevarauksen kaavamerkintään tehdyn täydennyksen jälkeen alueelle sijoittuva entinen kaatopaikka katsottiin tulleen huomioiduksi asemakaavan ohjausvaikutuksen kannalta tarkoituksenmukaisella ja riittävällä tavalla. Muut ELY-keskuksen lausunnossa mainitut selvitystarpeet ja jatkosuunnitteluohjeet tulevat huomioiduiksi kaatopaikan kunnostamista koskevissa suunnitelmissa, jotka laaditaan yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Yleisötilaisuudessa saadun palautteen pohjalta asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ja selkeytettiin mm. raportissa käytettyjen kaupunginosien nimien, hankkeen ilmanlaatu- ja vesistövaikutusten kuvauksen sekä puhdistetun veden purkupisteen sijaintia osoittavan kuvan osalta. Havainneaineistoon sisältyvän julkisivupiirroksen selite päivitettiin tarkentuneiden suunnitelmien mukaisiksi. Lisäksi ohjeellisen ajoyhteyden kaavamerkintää tarkastettiin siten, että kaavassa tulee riittävällä tavalla huomioiduksi ko. yhteyden merkitys osana alueen yleisen jalankulun verkostoa. Kaava-asiakirjoihin päivitettiin kaavaprosessin vaiheen sekä suunnittelun lähtökohtien kuvaukset valmisteilla olevien Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 osalta. Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuus- tossa 27.3.2017. Kantakaupungin yleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä helmi-maaliskuussa 2017. Tarkastetut asiakirjat käsiteltiin 28.3.2017 järjestetyssä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Kaavamääräyksiin tehdyt lisäykset perustuivat kaavaehdotuksista saatuun vi- ranomaispalautteeseen ja olivat luonteeltaan teknisiä tarkastuksia. Kaavaselostukseen ja kokonaisvaikutusten arviointiraporttiin tehdyt täydennykset eivät olleet merkitykseltään MRA 32 §:n tarkoittamalla tavalla olennaisia muutoksia. Kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti), kaupunkikuvatoimikunnan lausunto ja viranomaisneuvottelun muistio ovat kaavaselostuksen liitteenä. Saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja liitetty lyhentämättö- mänä kaava-asiakirjoihin. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditut vastineet sekä ote yhdyskuntalautakunnan päätöksestä lähetetään niille muistut- tajille, jotka ovat jättäneet osoitetietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä voi jättää valituksen Hämeen- linnan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätöstä seuraavan valitusajan ja mahdollisten valitusten käsittelyn päätyttyä kaupunki ilmoittaa kaavan voimaantulosta kuulutuksella. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluita järjestettiin kaavan aloitus- ja ehdotusvaiheissa (30.3.2016 ja 28.3.2017). Neuvotteluiden muistiot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaprosessin aikana on käyty lisäksi useita asemakaavaan sekä erillisselvityksiin ja -suunnitelmiin liittyviä neuvotteluja mm. Pirkanmaan ELY-keskuksen, kaupungin ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kanssa.

Asemakaava Asemakaavassa alueelle muodostuu: - Korttelin 5324 tontti 1 osoitetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (YO). Alueen pinta-ala on noin 1,2 ha, rakennusoikeus 1000 k-m2 ja rakennusten suurin sallittu kerrosluku yksi. Alueelle sijoittuu Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen käytössä oleva harjoittelukenttä sekä olemassa olevat rakennukset. - Lähivirkistysaluetta (VL). Lähivirkistysalueeksi on osoitettu viheralueen osat, joille ei sijoitu rakentamista ja joilla päiväaikainen melutaso alittaa taajamien virkistysalueilla sovellettavan ohjearvon 55 dB. Alueen pinta-ala on noin 6,2 ha. - Maantien aluetta (LT-4, valtatiet 3 ja 9). Alueen pinta-ala on noin 18,8 ha. - Suojaviheraluetta (EV, Kurssikeskuksen suojaviheralue). Alueen pinta-ala on noin 0,12 ha. - Erityisaluetta, jota voidaan käyttää rajoitetusti virkistykseen (E-v). Alue on entinen jätteenläjitysalue, jonka käyttöä koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet alueella edellyttävät ympäristöviranomaisen hyväksyntää ennen rakennustöiden tai muiden toimenpiteiden aloittamista. Alueen pinta-ala on noin 5 ha. - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET-v). Alue on entinen jätteenläjitysalue, jonka käyttöä koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet alueella edellyttävät ympäristöviranomaisen hyväksyntää ennen rakennus- töiden tai muiden toimenpiteiden aloittamista. Alueen pinta-ala on noin 3,5 ha ja maanpäällisen rakentamisen rakennusoikeus 12 000 k-m2. Kaavassa on osoitettu rakennusten vesikaton ylin korkeusasema (+150,00) ja rakenteiden ylin sallittu korkeusasema (+201,50). - Suojaviheraluetta, jolla sijaitsee luonnonmonimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys (EVS, Sulkavuori). Suojaviheralueeksi on osoitettu pääosin rakentamattomana säilyvän viheralueen osat, joilla päiväaikainen melutaso ylittää taajamien virkistysalueilla sovellettavan ohjearvon 55 dB. Alueen pinta-ala on noin 9,4 ha. - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan maanalaisen rakentamisen aluetta suoja- vyöhykkeineen (ma/sv-ET). Alueen pinta-ala on noin 14,9 ha ja sille voidaan sijoittaa maan-alaisia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia sekä niihin liittyviä työtiloja ja ajoyhteyksiä (ma/et) sekä maanalaisia jätevesitunneleita (ma/tu-j). Maanalaiset tilat saadaan rakentaa maanpäälliselle alueelle osoitetun käyttötarkoi- tuksen, rakennusoikeuden tai kerrosluvun estämättä. Aluetta koskevan toimenpiderajoituksen mukaan alueen merkittävä maanpäällinen kuormittaminen sekä maa- tai kallioperään kajoavat toimenpiteet edellyttävät maanalaisiin tiloihin, rakenteisiin tai laitteisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämistä sekä näiden omistajan/haltijan kuulemista. Kaavassa on osoitettu maanalaisten tilojen ohjeellinen sijoittuminen sekä suojavyöhykkeiden likimääräinen ylin korkeusasema ma/sv-ET- alueen eri osissa. - Katualuetta (Särkijärvenkatu, Lempääläntie) ja joukkoliikenteelle varattua katualue (Särkijärvenkatu). Katualueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1,3 ha. Eri käyttötarkoitusalueille sijoittuu mm. ajoyhteyksiä (ajo/jk, ajo-3), ulkoilun, jalankulun, polkupyöräilyn ja huoltoajon reittejä (u-1, h, pp/h, pp), maanalaisten tilojen pystykuilujen/varapoistumisteiden maanpäällisiä osia (pkui, 50-90 k-m2/rakennus), yhdyskuntatek- nistä huoltoa palvelevia rakennelmia (et), lepakoille tärkeitä alueita (slep-2, slep-4), arkeologisia kulttuuriperintökohteita (s-36) sekä pilaantuneita maa-alueita (pima-3, Lakalaivan vanha kaatopaikka). YO- ja ET-v- alueilla hulevesiä on viivytettävä ennen niiden johtamista korttelialueen ulkopuolelle (hule-43(1)).

Kaavassa annettu lisäksi useita yleismääräyksiä (y-8610), jotka koskevat mm. alueen rakentamistapaa ja eri toimintojen yhteensovittamista, maanalaisen rakentamisen suoja- vyöhykkeitä, hulevesien hallintaa ja kiinteistönmuodostusta sekä maiseman ja luonnon- ympäristön huomioon ottamista. Puhdistamolle johtava ajoyhteys nimetään Sulkavuorenkujaksi. Uusista huoltoajon ja jalankulun yhteyksistä Sulkavuoren etelä- ja länsipuolitse kiertävä väylä nimetään Sulka- vuorenreitiksi ja Sulkavuoren pohjoispuolinen reitti Sulkavuorenrinteeksi. Aiemmin asemakaavoittamaton katualueen osa nimetään Särkijärvenkaduksi. Vaikutusten arviointi Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvia merkittäviä vaikutuksia arvioidaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 §:n mukaisesti. Vaikutusten arviointi perustuu mm. kaavaprosessin aikana laadittuihin perusselvityksiin, vuonna 2015 päivitettyyn hankkeen yleis- suunnitelmaan ja Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, vuonna 2012 valmis- tuneeseen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) sekä valmisteilla olevien maakunta- ja yleiskaavojen yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Asemakaavojen nro 8610-8613 ja keskuspuhdistamohankkeen toteuttamisesta syntyviä yhteisvaikutuksia on tarkasteltu kaava-asiakirjoihin sisältyvässä kokonaisvaikutusten arvi- ointiraportissa. Lisäksi kunkin asemakaavan selostuksessa käsitellään yksityiskohtaisem- min kaava-aluekohtaisesti merkittäviksi arvioituja vaikutuksia. Kokonaisvaikutusten arviointiraportin liitteenä on kooste hankkeen YVA- selostuksesta annetussa yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyistä huomautuksista ja lisäselvitystar- peista sekä niiden huomioon ottamisesta hankkeen jatkosuunnittelussa. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavoituksella päätetään hankkeen edellyttämistä alue- ja tilavarauksista sekä suunnittelualueiden muusta maankäytöstä. Kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on lakiin perustuva velvollisuus sallia yhdyskuntatek- nistä huoltoa palvelevien johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen hallinnassaan olevalle alueelle. Sijoittaminen on mahdollistettavissa eri tavoin riippuen mm. siitä, ratkaistaanko asia osapuolten välisillä sopimuksilla vaiko kiinteistönmuodostamislain tai maan- käyttö- ja rakennuslain mukaisina rasitteina. Tämänhetkisen arvion mukaan keskuspuhdistamon rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2019 ja keskuspuhdistamo otettaisiin käyttöön vuonna 2024. Rakennusluvan li- säksi hankkeen toteuttaminen edellyttää mm. ympäristönsuojelulain, jätehuoltolain ja vesilain mukaisia lupamenettelyitä, joiden yhteydessä määrätään esimerkiksi laitoksen prosessimitoituksesta ja toiminnan lupaehdoista, rakentamisen aikaisten ympäristöhaittojen raja-arvoista sekä siirto- ja purkulinjojen vesistöön sijoittamisen edellytyksistä. Näitä pää- töksiä koskeva toimivalta on alueellisilla viranomaisilla, joita ovat mm. Pirkanmaan ELY- keskus, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu sekä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehal- lintovirasto.

SISÄLLYSLUETTELO

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 10 1.1 Tunnistetiedot 10 1.2 Kaava-alueen sijainti 10 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 10 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 11 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista 11

2. LÄHTÖKOHDAT 12 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 12 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 12 2.1.2 Luonnonympäristö 12 2.1.3 Rakennettu ympäristö 18 2.1.4 Väestö ja palvelut 31 2.1.5 Maanomistus 32 2.2 Suunnittelutilanne 33 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 33 2.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset 38

3. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 40 3.1 Asemakaavan muuttamisen tarve 40 3.2 Asemakaavamuutoksen käynnistäminen 40 3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 40 3.3.1 Aloitusvaihe 40 3.3.2 Valmisteluvaihe 41 3.3.3 Ehdotusvaihe 42 3.3.4 Hyväksymisvaihe 42 3.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 44 3.4.1 Tavoitteiden tarkentuminen kaavaprosessin aikana 45 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja sen kehittyminen suunnitteluprosessin aikana 46 3.5.1 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 46 3.5.2 Suunnitelmiin kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset 46 3.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 47

4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 48 4.1 Kaavan rakenne 48 4.1.1 Mitoitus 48 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 48 4.3 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset 49 4.3.1 Korttelialueet 49 4.3.2 Muut alueet 49 4.4 Asemakaavan suhde yleiskaavaan 50 4.5 Kaavan vaikutukset 50 4.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 50

4.5.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 51 4.5.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 53 4.5.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 53 4.5.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 54 4.5.6 Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen 56 4.6 Nimistö 57

5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 57 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 57 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 57 5.3 Toteutuksen seuranta 57

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Taatalan kaupunginosan (309) kortteli 5324 sekä katu-, virkistys- ja erityisaluetta (osia maarekisterikiinteistöistä 837-585-11-268 ja 837-585-11-269). Asemakaavan muutos koskee: Lahdesjärven kaupunginosan (330) liikennealuetta ja kaupunginosan rajaa. Lakalaivan kaupunginosan (320) liikennealuetta ja kaupunginosan rajaa. Rautaharkon kaupunginosan (306) katu-, puisto-, virkistys- ja liikennealuetta ja kaupunginosan rajaa. Taatalan kaupunginosan (309) puistoaluetta ja kaupunginosan rajaa. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Lakalaivan kaupunginosan (320) liikennealuetta, kaupunginosan rajaa ja maanalaista yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Taatalan kaupunginosan (309) kortteli 5324, katu-, virkistys- ja erityisaluetta, kaupunginosan rajaa ja maanalaista yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, pro- jektiarkkitehti Marjut Ahponen. Aloitus- ja valmisteluvaiheissa kaavan laatijana toimi WSP Finland Oy/ Petri Saarikoski. Diaarinumerot: Asemakaava nro 8610, TRE:314/10.02.01/2016, pvm 13.1.2016 Asemakaavojen nro 8610-8613 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, TRE:313/10.02.01/2016, pvm 13.1.2016 Vireille tulo: 28.1.2016

1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle Lahdesjär- ven, Lakalaivan, Rautaharkon ja Taatalan kaupunginosiin.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Lakalaiva, Rautaharkko ja Taatala, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Sulka- vuori). Asemakaava nro 8610. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa Tampereen seudun keskuspuhdistamo- hank- keen toteuttaminen.

1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavojen nro 8610-8613 kokonaisvaikutusten arviointi (WSP Finland Oy ja Tampereen kaupunki), jonka liitteinä: • Kooste keskuspuhdistamo-hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenet- telystä (2012) annetun yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottamisesta hankkeen jatkosuunnittelussa • Asemakaavojen nro 8610-8613 yhteinen havainneaineisto - Asemakaavakartta ja poistuva asemakaava - Asemakaavan seurantalomake - Asemakaavojen nro 8610-8613 osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavojen nro 8610-8613 aloitus- ja valmisteluvaiheissa saatu palaute, yleisötilaisuuksien muistiot ja ote kaupunkikuvatoimikunnan pöytäkirjasta - Asemakaavojen nro 8610-8613 viranomaisneuvottelun muistio - Asemakaavojen nro 8610-8613 vastineraportti - Asemakaavan nro 8610 havainneaineistot (WSP Finland Oy ja Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 liikennetarkastelut, ID 1691286 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 hulevesiselvitys, ID 1548659 (Sito Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 luontoselvitys, ID 1615273 (Ramboll Finland Oy 2016) - Lakalaivan kaatopaikan perustilaselvitys, ID 1548604 (Sito Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 kulttuuriperintöinventointi, ID 1685384 (Mikroliitti Oy 2016) - Asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päivitys 2016, ID 1676660 (Ramboll Finland Oy)

1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista - Polttolaitoksen savukaasun leviämismallinnus ja piipun korkeuden määrittämi- nen / Puhdistamon lietteenpolton päästöjen leviämismalli 9.9.2016 (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy) - Lämpö- ja porakaivojen kartoitus, tilanne 15.1.2016 (Ramboll Finland Oy) - Louhintatyön alustava ympäristöselvitys 8.3.2016, raportti ja liitteet 1-2 (Kal- liotekniikka Consulting Engineers Oy) - Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2015 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus taustaselvityksineen (http://maakunta- kaava2040.pirkanmaa.fi/) - Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 taustaselvitykset (www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/kantakaupungin-yleiskaava-2040.html) - Keskuspuhdistamon yleissuunnitelman päivitys 2015 (www.keskuspuhdistamo.fi) - Ympäristövaikutusten arviointiselostus 29.11.2012 ja yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 29.5.2013. YVA-selostuksen liitteenä olivat mm. Sulkavuoren kaatopaikan riski- ja toimenpidekartoitus (liite 7), hiukkasten ja ha- jujen leviämisen mallinnukset (liitteet 8 ja 10), Sulkavuoren lepakkoselvitys (liite 11), meluselvitys (liite 12), louhintatärinän lähtötietomuistio (liite 13), arseenipi- toisuudet kallioperässä (liite 6). Aineistoja Keskuspuhdistamo Oy:n internet-sivuilla osoitteessa: www.keskuspuhdistamo.fi - Pirkanmaan keskuspuhdistamon vesistövaikutukset, esiselvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2008 - Lahdesjärvi - Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 (Mikroliitti Oy)

2. LÄHTÖKOHDAT

2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueeseen sisältyy metsäistä, pääosin rakentamatonta viheraluetta sekä osia Lempääläntien katualueesta ja valtateiden 3 ja 9 liikennealueista. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 45,7 ha, josta aiemmin asemakaavoittamatonta aluetta on noin 7,4 ha. Metsäaluetta käytetään ulkoiluun. Alueen kautta kulkee jalankulku- ja polkupyöräilyreit- tien ja seudullisen ulkoilureitin ohella tärkeitä teknisen huollon verkostoja (kaasujohto, vesihuoltolinjat, 110 kV:n voimalinja). Alueella sijainneen toisen maailmansodan aikaisen ilmatorjunta-aseman ja 1950-luvun alkuun asti paikalla toimineen pienen varuskun- nan jäännöksiä on Sulkavuoren laella ja etelärinteessä. Vanha räjähdysainevarasto on muutettu pieneläinten uurnaholviksi ja alueella on myös erillinen pieneläinten hautausmaa. Alueen itäosassa on Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) harjoitus- kenttä ja kaksi siihen liittyvää uudehkoa rakennusta. Valtatiet 3 ja 9 sekä niitä yhdistävä Lakalaivan eritasoliittymä on rakennettu 1980-ja 1990-luvuilla. Sulkavuoren kaakkoispuolelle sijoittuva Lakalaivan suljettu kaatopaikka oli käytössä vuosina 1953-1974. Valtatie 9 rakentamisen yhteydessä kaatopaikan jäte- täyttöä on läjitetty TAKK:n käytössä olevan alueen ja entisen aluepelastuslaitoksen harjoitusalueen väliselle metsitetylle kumpareelle. Maa-alueet omistaa Tampereen kaupunki ja Suomen valtio. Osia kaupungin omista- mista alueista on vuokrattu Tampereen Aikuiskoulutuskeskukselle ja pieneläinten hau- taustoiminnan harjoittajille.

2.1.2 Luonnonympäristö Maisema ja topografia Suunnittelualueen lähimaisemaa reunustavat koillisessa Nirvan ja Taatalan pientalo- alueet ja Koivistonkylän kauppakeskus, muilla suunnilla liikenneväylien sillat, rampit ja ajoradat. Alueella on sekä luonnollisia että rakennettuja korkeuseroja. Pohjakartan mukaan alueen korkein kohta on Sulkavuoren laella (noin +154 mmpy) ja matalin lännestä Helsingin suuntaan moottoritielle kääntyvän ajorampin kohdalla (+107mmpy). Osa Sul- kavuoren lakialueesta on avokalliota. Rinteet ovat kivikkoisia ja lohkareisia. Oman ele- menttinsä lähimaisemaan tuo Sulkavuoren kupeessa sijaitseva Lakalaivan vanha kaatopaikka-alue, jonka alkuperäisessä sijainnissaan säilynyt osa on tasainen ja puuton. Tasattua aluetta reunustaa idässä 1990-luvun alussa valtatien alta siirretty kaatopaikan osa, joka on muotoiltu loivareunaiseksi kumpareeksi ja metsitetty. Sulkavuoren rinteiltä ja laelta lähiympäristöön avautuvat näkymät ovat nykytilanteessa varsin rajoitettuja. Pitkiä avoimia näkymä sekä suunnittelualueen sisällä, että sitä ym- päröiville alueille avautuu lähinnä vanhoja voimalinjan ja kaasujohdon avoimiksi hakat- tuja maastokäytäviä ja vanhoja tielinjoja pitkin. Kaukomaisemassa Sulkavuori kohoaa ympäristöstään metsäisenä kumpareena, joka voi näkyä useiden kilometrien etäisyydelle vesialueiden yli ja Sulkavuorta ympäröivien liikenneväylien ja voimalinjojen avoimia maastokäytäviä pitkin. Noin viiden kilometrin säteellä Sulkavuoresta on myös useita muita kaukomaisemassa selvästi erottuvia kor- keita maastonkohtia, kuten Vuoresvuori ja Karkunvuori, Pyynikin ja Kalevan harjut sekä Pirkkalan Saukonvuori ja Taaporinvuori. Etenkin luoteesta ja pohjoisesta suunnittelualueen suuntaan avautuvissa kaukonäkymissä Sulkavuori sijoittuu muiden metsäisten kumpareiden lomaan siten, että niitä voi olla vaikeaa erottaa toisistaan.

Ilmakuva vuodelta 2016 (Lentokuva Vallas Oy).

Otteita Maanmittauslai- toksen korkeusmallikar- tasta (vinovalovarjoste). Suunnittelualueen sijainti on merkitty ylempänä ole- vaan kuvaan punaisella pisteellä.

Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvityksen (Tampereen kaupunki 2006) maisemallisissa maankäyttösuosituksissa Sulkavuoren alue on osoitettu maisemara-

kenteellisesti merkittäväksi viherverkoston osaksi. Vuonna 2015 valmistuneessa Tam- pereen kantakaupungin avoimet maisematilat- selvityksessä Sulkavuori mainitaan merkittävänä suurmaisemaa hallitsevana puustoisena elementtinä, jonka pohjoisrinne on maisemallisesti tärkeä selännealue ja näköalapaikka. Selvitykseen liittyneessä si- dosryhmien karttakyselyssä merkittävinä pidettiin mm. Iidesjärven yli etelään avautuvia näkymäakseleita ja Koivistonkylän kohdalla 3-tieltä avautuvaa sisääntulonäkymää kohti kaupungin keskustaa. Sulkavuori nousi esiin näköalapaikkana, Vihiojan ympäris- tön hoitamista avoimena maisematilana pidettiin tärkeänä ja kommenteissa haluttiin tuoda esiin myös voimalinjohtojen maastokäytävät luonne avoimina maisematiloina. Maakunnallisissa tai valtakunnallisissa selvityksissä Sulkavuorta ei mainita arvokkaaksi luokiteltujen maisema-alueiden tai rakennettujen kulttuuriympäristöjen osana, eikä se muodosta tällaisille merkittävää maisemallista taustaa. Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen maaperä on Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperäkartan mukaan kalliota, hiekkamoreenia ja savea. Alueen pääkivilaji on karkearakeinen ja massamainen, granitoidi, jonka koostumus vaihtelee tonaliitista graniittiin. Vaaleam- man granitoidin seassa esiintyy vaihtelevassa määrin muutaman metrin mittaisia, melko liuskeisia, tummia kiille- ja kiillesarvivälkegneissijaksoja välikerroksina.

Ote GTK:n maaperäkar- tasta. Punainen väri = kallio, vaaleanruskea = hiekka- moreeni, sininen = savi, viivoitettu alue = täyte- maata tai kartoittama- tonta maaperää. (Lähde: GTK:n karttapalvelut, http://gtkdata.gtk.fi/Maan kamara/index.html)

Kallion pinta laskee kohti kaakkoa ja nousee taas alueen eteläosassa. Osa Sulkavuo- ren lakialueesta on avokalliota. Alueen pintamaakerrokset ovat pääosin ohuita ja tiiviitä. Entisen kaatopaikka-alueen keskellä kallion pinta on alueella tehtyjen kairausten perusteella noin tasolla +107mmpy ja eteläreunassa noin tasolla +110…+120 mmpy. Jä- tetäytön paksuus vaihtelee neljästä kahteentoista metriin ja sen päällä on täyttömaata 0,5…4,5 metriä. Maa- ja jätetäytön alla on paikoin hiekkaa ja soraa ennen moreenin pintaa ja kalliota. Keskuspuhdistamo- hankkeen suunnittelua ja toteutusta varten alueella on tehty kallio- perätutkimuksia vuodesta 2010 lähtien. Alueella tehdyistä kallionäytekairauksista on tulkittu mm. kivilaji, rakoilu ja rikkonaisuusvyöhykkeitä sekä kallion vedenjohtavuutta ja kallioperän jännitystilaa. Tutkimusten mukaan alueen kallioperä soveltuu kalliorakenta- miseen hyvin. Tulosten pohjalta on laadittu jatkosuunnittelussa hyödynnettävät kallion

pinta- ja laatumallit. Tutkimusten avulla on voitu optimoida mm. kallioon louhittavien tilojen dimensioita, korkeustasoa ja suuntausta sekä ennakoida lujitus- ja tiivistystar- vetta.

Ote kallion pintamallista muodostetusta topo- grafisesta mallinnuskuvasta. (lähde: Lakalai- van kaatopaikan perustilaselvitys, Sito Oy)

Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueen pohjavettä ei hyö- dynnetä talousvetenä. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 3,5 km päässä koillisessa sijaitseva Aakkulanharjun (0483701) pohjavesialue. Alueelle on asennettu useita pohjaveden tarkkailuputkia. Maa- ja kalliopohjaveden pin- nat ovat olleet eri tutkimuspisteistä vv. 2012-2015 mitattuina tasoilla noin +119…+127 mmpy. Pohjavesi virtaa kallionpintatarkastelujen ja pohjaveden tason perusteella pohjoisesta etelään/lounaaseen. Virtaus on arvioitu vähäiseksi mm. ohuiden pintamaaker- rosten ja moottoritien kuivatuksen takia. Suunnittelualueen eteläosa kuuluu Härmälänojan valuma-alueeseen ja pohjoisosa Vi- hiojan valuma-alueeseen. Päävedenjakaja kulkee alueen poikki länsi-kaakko- suun- nassa. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa ja valuma-alueselvityksessä 2012 valuma-aluekohtaisina kehittämisperiaatteina on Härmälänojan valuma-alueen osalta esitetty mm., että Lahdesjärven–Lakalaivan alueella syntyviä hulevesimääriä on vähennettävä, ja että hulevesivirtaamia on viivytettävä ennen niiden laskemista Här- mälänojaan. Vihiojan valuma-alueen osalta periaatteena on mm., että hulevesivirtaamia ei saa lisätä. Asemakaavaan liittyvän hulevesiselvityksen (Sito Oy) mukaan suunnittelualue jakautuu kuuteen osavaluma-alueeseen nykyisen maankäytön ja maaston muotojen sekä selvi- tyksessä havainnoitujen virtausreittien perusteella. Tulevassa tilanteessa hulevesien määrä kasvaa puhdistamon maanpäällisen rakentamisen pääalueella, jolla muodostuvia vesiä tulee viivyttää ja johtaa hulevesien hallintarakenteen läpi ennen vesien purkureitille ja valtatien 9 alittavaan rumpuun johtamista. Nykytilassaan tai lähes muuttumattomina säilyville osavaluma-alueille selvityksessä ei hulevesien hallintatoimenpi- teitä esitetä.

Pintavesien osavaluma-alueet ja valuma- suunnat. (lähde: Ase- makaavan 8610 hulevesiselvitys, Sito Oy)

Lakalaivan vanhaa kaatopaikkaa koskevien selvitysten (Sito Oy 2016) mukaan alueella on jätetäytön sisäistä vettä. Alueella on ollut seitsemän havaintoputkea, joista tarkkail- laan täytön sisäisen veden laatua. Kaatopaikkaa koskeneiden tutkimusten mukaan täy- tön sisäinen vesi virtaa pohjoisesta etelään, ja se on yhteydessä alueen maapohjave- teen. Kaatopaikan alkuperäisellä osalla täytön sisäisen veden pinta on noin 3-7 metrin ja siirretyn kaatopaikan osalla noin 10-13 metrin syvyydellä maanpinnasta. Vuonna 2016 käynnistyneen kaatopaikan kunnostussuunnittelun yhteydessä alueelle on asennettu lisää havaintoputkia, joiden avulla täytön sisäisen veden ja pohjavesien tilaa koskevia tietoja pyritään vielä täsmentämään. Kasvillisuus ja eläimistö Sulkavuoren metsäiset osat muodostavat Lakalaivan, Rautaharkon ja Nirvan kaupun- ginosia yhdistävän ekologisen yhteyden ja viherkäytävän. Tampereen vihreä keskusta – selvityksen (2014) mukaan Sulkavuoren alue on osa kaupungin viherverkostoa ja myös laajempaa seudulliseen viherverkkoon kytkeytyvää kaupunkiseudun luonnon ydinaluetta. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksessa Sulkavuori on merkitty osaksi keskuspuistoverkostoa, jonka tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee mm. varmistaa ekologisen verkoston jatkuvuus sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ja yhteyksien säilyminen. Asemakaavaan liittyvään luontoselvitykseen (Ramboll Finland Oy 25.8.2016) sisältyi- vät alueen kasvillisuus-, liito-orava- ja lepakkoselvitykset. Alueella on tehty myös aiempia luontoselvityksiä keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä vuosina 2010-2012. Alue on pääosin kuivahkoa mäntykangasta ja nuorta tuoretta kuusikangasta. Sulkavuo- ren laella on laaja kallioalue sekä muutamia pienempiä kallioalueita, jotka ovat paikoin kasvillisuudesta paljaita. Voimalinjan tuntumassa on jonkin verran yli 100-vuotiasta puustoa. Alueella on näkyvissä ihmistoiminnan jälkiä ja kulutuksesta johtuvaa eroo- siota. Entisellä pelastuslaitoksen harjoitusalueella kasvaa tyypillistä joutomaiden ja pientareiden kasvillisuutta. Alueen lintulajisto on tavanomaista metsälajistoa. Huomionarvoisista kasvilajeista alueella havaittiin alueellisesti uhanalaista kangasaju- ruohoa ja silmälläpidettävää kissankäpälää. Kangasajuruoho on todennäköisesti istu- tettu esiintymispaikalleen (pieneläinten hautausmaa), jolloin kohdetta ei lueta maakun- nallisesti arvokkaaksi esiintymäksi. Koko Suomen tasolla kangasajuruoho on silmällä- pidettävä laji.

Ote luontoselvityksen liitekartasta 1, kasvupaikkatyypit (Ramboll Finland Oy 2016).

Aiempien ja nyt tehtyjen kartoitusten perusteella alueella esiintyy lepakoita, jotka lukeu- tuvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeihin. Lepakkoselvitys toteutettiin passiivi- ja aktiivikartoituksina. Kartoituskerroilla tehtiin havaintoja todennäköisimmin pohjanlepa- koista, viiksisiipoista ja/tai isoviiksisiipoista. Havaintomäärät olivat kuitenkin varsin pie- niä, noin 4-8 yksilöä/kartoituskerta, ja niiden perusteella alueella ei ole lisääntymisko- loniaa. Merkittävimmät lepakoiden käyttämät alueet ovat uurnaholvin ja pieneläinhau- tausmaan ympäristöt (luokka II), sekä tykkipaikan ja alueen luoteiskulman kivikon ym- päristöt (luokka III).

Ote luontoselvityksen liitekartasta 5, luontoarvoiltaan merkittävimmät kohteet: huomionarvoinen kasvillisuus, siirtolohkareet, ekologiset käytävät, lepakkoalueet ja liito-oravalle soveltuvat alueet (Ramboll Finland Oy 2016). Alueella ei ole aikaisempia tunnettuja liito-oravan elinympäristöjä, eikä havaintoja liito- oravien lisääntymis- tai levähdysalueista tehty myöskään vuoden 2016 selvityksissä. Alueella on jotain yksittäisiä pienialaisia haavikoita, jotka soveltuvat kohtalaisesti liito- oravalle. Kolopuiden määrä on kuitenkin vähäinen. Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa 2040 varten laaditun alueellisen liito-orava- selvityksen yhteydessä on keväällä 2016 tehty havaintoja liito-oravien elinympäristöistä Rautaharkon eteläosissa sekä Lempääläntien ja Taatalan väliin sijoittuvassa metsässä. Liito-orava saattaa käyttää Sulkavuoren yhtenäistä metsikköä kulkureittinä alueelta toi- selle, mutta viitteitä liito-oravan liikkumisesta alueella ei ole. Myös voimalinja voi hei- kentää kulkemista jonkin verran.

2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävien liikenneväylien solmukohtaan noin 3,5 km:n etäisyydelle Tampereen ydinkeskustasta. Alueen etelä- ja länsipuolella on seudullisesti merkittäviä työpaikka-alueita ja vähittäiskaupan suuryksiköitä, itäpuo- lella yksi Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen toimipisteistä. Alueen koillis- ja pohjoispuolinen kaupunkirakenne muodostuu pääosin pientalovaltaisesta asuinalueesta. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 ja siihen liittyvässä raken- nemallissa Lakalaivan - Lahdesjärven alue (kohde nro 51) on varattu uudeksi merkittä- västi kehitettäväksi työpaikka-alueeksi. Nykyinen järjestelyratapiha on varattu uudeksi merkittävästi kehitettäväksi asuinalueeksi tai asuin- ja työpaikka-alueeksi. Asemakaa- van suunnittelualue sijoittuu näiden väliin ja tuntumaan.

Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2040.

Kantakaupungin yleiskaavaan 2040 liittyvissä Viinikka-Rautaharkko ja Lakalaiva-Rau- taharkko rakennetarkasteluissa ja maankäytön visiossa Lakalaivasta on muodostettu yhdessä Peltolammin kanssa uusi kantakaupungin eteläinen aluekeskus. Lakalaivan sijainti valtakunnallisten pääväylien tuntumassa asettaa alueen myös seudullisesti mer- kittäväksi logistiseksi keskittymäksi, mikä on hyödynnettävissä aluekeskuksen elinvoi- mana ja lisävahvuutena. Liikenneverkkoa koskevina kehittämistavoitteina on mm., että seudullista pyöräilyn pääreittiä keskustasta Vuorekseen parannetaan Sulkavuoren kohdalla. Lisäksi rakennettaisiin uusi poikittainen pyöräily-yhteys Lakalaivasta Pyhäjär- ven rantaan, jonka reitti kulkisi Lempääläntieltä pääradan ali Sarankulmankadun ja Il- mailunkadun liittymään, ja edelleen Härmälän ja Rantaperkiön kautta Härmälän ranta- puistoon.

Ote Viinikka - Rautaharkko rakennetarkastelun maankäytön vision havainneaineistosta. (lähde: Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 valmisteluaineistot, Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY 2016)

Kaupunkikuva ja rakennuskanta Suunnittelualueen kaupunkikuvaa luonnehtivat vilkkaat liikenneväylät, jotka erottavat toisistaan suurimittakaavaisia koulutuksen, kaupan ja työpaikkarakentamisen alueita sekä näiden väliin jääviä metsitettyjä kumpareita. Alueen yleinen ympäristökuva on pääosin viimeistelemätön ja hoitamaton. Vanhan kaatopaikan alueella sijainneelle pelastuslaitoksen harjoitusalueelle on aikanaan tuotu toiminnassa käytettyjä betonisia viemäriputkia, tynnyreitä, kontteja ja rakennusjätettä. Aluetta ei toiminnan päätyttyä ole siistitty ja Sulkavuorta käytetään luvattomana kaato- paikkana vielä nykyäänkin: vanhoja huonekaluja, kodinkoneita ym. kotitalouksien jä- tettä tuodaan erityisesti alueen niihin osiin, joihin autolla pääsee helposti. Vanhan ilmatorjunta-aseman jäännösten ympäristö on niinikään hoitamattoman olosta, mutta erityisesti sen pohjois- ja länsipuoliset metsälaikut, kivikot ja kalliopaljastumat muodostavat paikoin muusta alueesta positiivisella tavalla erottuvaa luonnontilaisen kaltaista viher- ympäristöä. Pääosin voimalinjan avoimessa maastokäytävässä kulkeva ulkoilureitti laajenee aikuiskoulutuskeskuksen kohdalla hiekkapintaisiksi pysäköintialueiksi. Liikenneväylien, energiansiirtoverkostojen ja jo käytöstä poistuneiden toimintojen jään- teiden ohella suunnittelualueella on kolme käytössä olevaa rakennettua alueen osaa. Alueen itäosassa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) opetuskäytössä olevalle sähköverkostoalan harjoittelukentälle on myönnetty vuonna 2011 määräaikaiset rakennusluvat 282 k-m2:n suuruiselle yksikerroksiselle valvomorakennukselle ja pohja- pinta-alaltaan noin 360 m2:n suuruiselle katokselle. Viideksi vuodeksi myönnetyn rakennusluvan jatkamista koskeva hakemus on jätetty syyskuussa 2016. Sulkavuoren eteläpuolinen pieneläinten uurnaholviksi muutettu räjähdysainevarasto ja sitä ympäröivä aidattu piha-alue on ollut vuodesta 1992 yksityisen toimijan (Verna Oy) hoidossa. Vanhan kaatopaikan koillisosaan sijoittuva pieneläinten hautausmaa on otettu käyttöön vuonna 2000. Alueelle haudataan kissoja, koiria ja muita pienikokoisia

19 lemmikkejä. Hautapaikkojen kierto on suunniteltu toteutettavaksi 15 vuoden jaksoissa. Uurnaholvi ja pieneläinten hautausmaan huoltorakennus on kirjattu rakennus- ja huo- neistorekisteriin vuonna 2005 ”muina rakennuksina”.

Näkymä Sulkavuoren lakialueelta toukokuussa 2016.

Näkymä pelastuslaitoksen entiseltä harjoittelualueelta tammikuussa 2016.

Katunäkymä TAKK:n harjoitusalueen kohdalta kesäkuussa 2016.

Näkymä ulkoilureittiä ja sähkölinjaa pitkin kohti Näkymä sähkölinjaa pitkin luoteeseen ke- Kurssikeskuksenkatua tammikuussa 2016. säkuussa 2016.

Sulkavuoren laelle johtava vanha tienpohja Uurnaholvi tammikuussa 2016. (”tykkitie”) toukokuussa 2016.

Pieneläinten hautausmaan huoltorakennus Muistomerkkejä pieneläinten hautaus- tammikuussa 2016. maalla kesäkuussa 2016.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja arkeologiset kohteet Alueen rakennettua kulttuuriympäristöä ja arkeologista kulttuuriperintöä on käsitelty vuonna 2007 Lahdesjärven-Lakalaivan osayleiskaavaa varten laaditussa arkeologi- sessa inventoinnissa (Mikroliitti Oy) sekä kaavaselostuksen liitteenä olevassa vuoden 2016 kulttuuriperintöinventoinnissa (Mikroliitti Oy). Inventointiin sisältyneen karttatarkastelun mukaan Sulkavuorella ja sen lähituntumassa ei ole ollut vanhastaan asutusta, peltoja, niittyjä, merkittäviä teitä tai rajapisteitä. Sulka- vuoren alue on ollut Messukylän takamaata ja länsireunamilta myös Hallilan maata. Lähimmät torpat ovat sijoittuneet Vihiojan eteläpuolelle 1700- luvun lopulta alkaen. Pai- kallistie pohjoisesta Vihiojan tuntumasta Sulkavuoren eteläpuolella sijainneille pelloille on kulkenut Sulkavuoren länsikuvetta viistäen. Talvi- ja jatkosotien (1940-1944) aikana Sulkavuoren laella oli raskas ilmatorjuntapat- teri. Sodan päättymisen jälkeen vuonna 1944 lopussa Sulkavuorelle siirtyi koko Tam- pereen aluetta suojannut raskas ilmatorjuntapatteristo, joka toimi alueella vuoteen 1951 asti. Patteristo koulutti myös varusmiehiä, ja Sulkavuorella olikin vuosina 1945 -1951 pieni varuskunta. Vuoden 1953 peruskartalle alueelle on merkitty yhdeksän lämmitet- tyä rakennusta ja 18 muuta rakennusta, joista viisi lakialueella. Mäki ja erityisesti sen lakialue on ollut it-patteriston aikana ja vielä pitkään sen jälkeenkin lähes puuton. Vuo- sien 1956-1966 välillä myös mäen etelärinteet on hakattu paljaaksi. 1980-luvulla länsi- rinteen ja entisen varuskunta-alueen halki rakennettiin maakaasuputki.

Ote vuoden 1953 peruskar- tasta. (lähde: Sulkavuoren kult- tuuriperintöinventointi 2016, Mikroliitti Oy)

Nyt mäen rinteet ovat metsittyneet ja myös lakialueelle on kasvanut puustoa. Alueella sijainneista rakennuksista on jäljellä vain yksi betoniperusta ja muutaman rakennuksen kivijalkojen jäännöksiä. Karttatarkastellun perusteella rakennukset on pääosin purettu jo ennen vuotta 1956. Sulkavuoren laella säilyneitä rakenteita ovat kuusi raskaan it- tykin tuliaseman betonista perustaa, yksi bunkkeri ja kolme muuta betonirakennetta. Lakialueelle johtava ”tykkitie” on näkyvissä ja käytössä polkuna. Nykyään pieneläinten uurnaholvina käytettävän entisen räjähdysainevaraston ikä ja alkuperäinen käyttötar- koitus ovat inventoinnissa jääneet epäselviksi. Vanhojen karttojen ja ilmakuvien tulkin- nan perusteella on mahdollista - muttei varmaa - että varasto olisi rakennettu vasta vv. 1966-1976. Uurnaholviksi se on muutettu vuonna 1992. Inventoinnin tuloksena todetaan, että Sulkavuoren lakialuetta voidaan pitää sotahisto- riallisena suojelukohteena (s-alue). Entinen varuskunta-alue on käytännössä täysin hä- vinnyt, eikä maastossa havaituilla vähäisillä 1940-luvun rakennuksien jäännöksillä ole suojeluarvoa. Laelle johtavaa ”tykkitietä” ja sen varrella oleva betonirakennetta voidaan pitää lakialueeseen liittyvinä suojelukohteina. Virkistys Sulkavuori on lähialueen asukkaiden säännöllisessä virkistyskäytössä, ja sen pohjoisosaan sijoittuu noin 450 metrin pituinen osuus Taatalasta Hervantaan ja Lukonmäkeen johtavasta seudullisestikin merkittävästä ulkoilureitistä. Viralliset jalankulun ja polku- pyöräilyn reitit kulkevat alueen koillissivulla ja Särkijärvenkadun itälaidalla. Muita ulkoi- lijoiden käyttämiä reittejä ovat aluetta halkovat polut, kaasujohdon maastokäytävä ja vanhat varuskunta-alueen tienpohjat. Päivittäisen ulkoilun lisäksi alueella on mm. suun- nistajien ja trial-harrastajien harjoittelu- ja kilpailutoimintaa. Alueen virkistyskäyttöarvoa laskevat moottori-, raide- ja lentoliikenteen ja lähialueen teollisuusprosessien synnyt- tämä melu sekä Lakalaivan vanhan kaatopaikan päästöt. Sulkavuori ja Nirvanmäki kuuluvat kaupungin viheraluejärjestelmän rungon muodosta- vaan keskuspuistoverkostoon ja ovat yhdessä yksi Tampereen eteläisen suuralueen merkittävistä viherverkon kohteista. Viheralueiden hoitoluokituksessa suunnittelualue sijoittuu pääosin luokkiin C, taajama- metsät sekä D, muut viheralueet. Tarkemmassa jaossa suunnittelualueelle sijoittuu luokkien C2 (ulkoilu- ja virkistysmetsä) ja C3 (suojametsä) osia. Ulkoilu- ja virkistysmet- sien hoidossa painotetaan puuston elinvoimaisuutta ja uudistumista sekä maisema- ja luonnon monimuotoisuusarvoja. Suojametsät sijaitsevat asutuksen sekä erilaisten häi- riötä aiheuttavien toimintojen, kuten liikenneväylien ja teollisuuslaitosten välissä. Suo- jametsien virkistyskäyttö on vähäistä ja hoidolla pyritään edistämään suojavaikutuksia

ja reunavyöhykkeiden maisemanhoitoa. Luokan D viheralueet ovat puistoiksi ja lähivir- kistysalueiksi kaavoitettuja alueita, joita ei ylläpidetä ylemmissä hoitoluokissa, jotka ovat muiden tahojen kuin kaupungin hallinnassa tai niiden nykyinen käyttö ei ole voimassa olevan asemakaavan mukaista.

Ote Lahdesjärven osayleiskaavan liitekartasta 4, eteläisen ja kaakkoisen suuralueen virkistysalueet ja -yhteydet (Tampereen kaupunki 2010).

Liikenne Suunnittelualueen ajoneuvoliikenteen verkon muodostavat Sulkavuoren länsipuolella kulkeva Lempääläntie, joka on kaksiajoratainen alueellinen pääväylä sekä alueen itä- puolelle sijoittuva paikallista liikennettä välittävä Särkijärvenkatu. Särkijärvenkadun vuorokausiliikenne on suunnittelualueen kohdalla noin 460 ajoneuvoa/vrk ja Lempää- läntien noin 9 000 ajoneuvoa/vrk. Alue liittyy idässä Kurssikeskuksenkatuun ja etelässä Särkijärvenkadun ja Automiehenkadun kautta Lakalaivan - Lahdesjärven katuverkkoon ja edelleen valtatieihin 3 ja 9. Tarkastelualueella joukkoliikennereitti kulkee Automiehenkadun eteläpuolella sijaitse- valta Ikealta Tuotekadulle, Kurssikeskuksenkadulle ja edelleen Nirvan tai kehätien kautta Viinikkaan. Linja-autoja liikennöi kerran tunnissa suuntaansa ja ruuhkatunteina klo 14 - 16 kaksi kumpaankin suuntaan. Linja ei liikennöi sunnuntaisin. Toimivat jouk- koliikenneyhteydet ovat tärkeitä mm. TAKK:in opiskelijoille ja henkilökunnalle. Ajorata- pysäkit sijaitsevat Tuotekadulla, Särkijärvenkadun liittymän tuntumassa sekä Kurssi- keskuksenkadulla. Lempääläntiellä kulkee useita joukkoliikennelinjoja ja lähimmät py- säkit sijaitsevat Ekankulman liittymässä. Lempääläntien länsipuolella kulkee alueellisesti merkittävä jalankulku- ja pyöräreitti. Seudullinen pyöräilyn pääreitti nro 5 kulkee nykyisin Vuoreksesta Hylliniitynkadun kautta Tampereen keskustaan. Toinen mahdollinen pyöräilyreitti kulkee Tuotekadun – Särkijärvenkadun – Kurssikeskuksenkadun kautta hiekkapohjaiselle ulkoilureitille. Rei- tillä on hyvin jyrkkä mäki ennen sen yhdistymistä Heikinahontiehen. Samaa reittiä käy- tetään talvisin hiihtolatuna.

Asemakaavaan liittyvissä liikennetarkasteluissa (Ramboll Finland Oy 2016) on selvi- tetty alueen liikenneverkon nykytilan ja kehittämistarpeiden ohella keskuspuhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisia liikennejärjestelyjä. Työmaaliikenteelle suunniteltuja ajoreittejä on kaksi: toinen johtaa valtatieltä 9 Auto- miehenkadun ja Särkijärvenkadun kautta Sulkavuoren eteläpuolelle, toinen Lempää- läntielle rakennettavasta työmaaliittymästä suoraan maanalaisiin tiloihin johtavaan ajotunneliin. Molemmat reitit soveltuvat hyvin raskaan liikenteen reiteiksi. Rakentamisen aikaisen liikenteen arvioidaan olevan 400-500 ajon./vrk, jonka arvioidaan jakaantuvan 70/30 –suhteessa Särkijärvenkadun ja Lempääläntien välille. Yleissuunnitelman prosessimitoituksen perusteella puhdistamon käytön aikainen liikenne vuoden 2040 ennustetilanteessa on noin 30-40 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lii- kennemääräarvioon sisältyy työmatkaliikenteen ohella mm. prosessikemikaalien, tuhkan ja lietteen kuljetukset sekä satunnaisten vierailijaryhmien käynnit puhdistamolla. Polttolaitoksen huoltoseisokin aikana lietteen kuljettamisen tarpeeksi on arvioitu noin 130-140 ajon./30 vuorokautta. Suunnittelualueen sisällä osa pystykuiluille/varapoistumisteille johtavista reiteistä rakennetaan pysyviksi pelastusteiksi. Osaa reiteistä tarvitaan raskaan kaluston liiken- nöintiin vain rakentamisen aikana. Osuuksilla, joilla ajoneuvojen kohtaaminen on tarpeen mahdollistaa, väylän leveys on kuusi ja muilla osuuksilla neljä metriä. Väylille rakennetaan sivuojat. Kaarteissa väylää levennetään tarpeen mukaan riittävän kään- tösäteen saavuttamiseksi. Osuuksilla, joilla luiskat voidaan toteuttaa enimmäiskalte- vuudella 1:3, ei tarvitse rakentaa kaiteita. Särkijärvenkadulta puhdistamon pihaan johtavan ajoväylän poikkileikkaus on alustavasti suunniteltu noin 8 metrin levyiseksi. Liikenneselvityksen yhteydessä tutkittiin lisäksi mahdollisia vaihtoehtoja Vuoreksen ja keskustan välisen seudullisen pyöräilyn pääreitin linjaukselle. Parhaaksi vaihtoehdoksi tarkastelussa valittiin Sulkavuoren pohjoispuolelle sijoittuva reitti, jonka linjaus hyödyn- tää osittain nykyistä pyöräilyväylää ja keskuspuhdistamon uusia pelastusreittejä.

Ajoneuvoliikenteen verkko ja nopeusrajoitukset. (lähde: Asemakaavan nro 8610 liikennetarkastelut, Ramboll Fin- land Oy 2016)

Pyöräilyverkon toiminnalli- nen luokitus. Osa alueen po- luista ja vanhoista tienpoh- jista on tässä esitetty virheel- lisesti pyöräilyn lähireitteinä. (lähde: Asemakaavan nro 8610 liikennetarkastelut, Ramboll Finland Oy 2016)

Oikealla työmaaliikenteen reitit ja vasemmalla liikennetarkastelussa mukana olleet uuden pyöräilyn pääreitin vaihtoehtoiset linjaukset.(lähde: Asemakaavan nro 8610 liikennetarkastelut, Ramboll Finland Oy 2016)

Suunnittelualue sijaitsee Tampere-Pirkkalan lentoaseman päälähestymissuunnan kii- totien jatkeella noin 9 kilometrin päässä kiitoteistä. Lentoaseman idästä länteen suun- tautuvan lähestymispinnan vaakasuoran osan korkeus on suunnittelualueen kohdalla noin 260 metriä keskimääräisen merenpinnan yläpuolella. Korkeiden rakenteiden sijoit- tamisessa on huomioitava ilmailulain (864/2014) mukainen lentoesteluvan ja/tai -lausunnon tarve. Tekninen huolto Hankesuunnittelun yhteydessä tehdyn kartoituksen (tilanne 15.1.2016 Ramboll Finland Oy) mukaan lähimmät lämpö- tai porakaivot sijoittuvat Nirvan ja Rautaharkon alueille.

Ote lämpö- ja porakaivojen kartoituk- sesta, tilanne 15.1.2016. (lähde: Ramboll Finland Oy)

Suunnittelualueen kautta on rakennettu useita tärkeitä teknisen huollon verkostoja. Alueen poikki koillis-lounaissuunnassa kulkevat päävesijohdot syöttävät Lakalaivan ja Multisillan alueita. Vesijohtojen väliin sijoittuva yhdysjohto on poistettu käytöstä, kun aluepelastuslaitoksen harjoitustoiminta alueella lopetettiin. Alueen pohjoisosaan sijoittuva kaukolämpöjohto seurailee ulkoilureitin linjausta. Valtakunnalliseen maakaasun siirtoverkostoon kuuluva Sulkavuoren etelä- ja länsipuo- lelta kiertävä kaasuputki (DN400) alittaa kaavan suunnittelualueella valtatien 9 ja Lem- pääläntien. Verkoston omistaja on Gasum Oy. Maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009) on määritelty suojaetäisyysvaatimukseksi 8-16 metriä putken läheisyyteen sijoittuvien rakennusten käyttötarkoituksesta riippuen. Sulkavuoren pohjoispuolelle sijoittuvan Hervanta-Rautaharkko 110kV:n voimajohdon omistaa Tampereen Sähköverkko Oy. Johtoalue muodostuu johtoaukeasta ja johtoau- kean reunoissa olevista reunavyöhykkeistä, joissa puuston kasvua on rajoitettu niin, etteivät puut kaatuessaan osu johtimiin. Johtoaukea (käyttöoikeuden supistusalue) ulottuu noin 15 metriä johdon keskilinjan molemmille puolille ja reunavyöhykkeen leveys on noin 10 metriä. Voimajohtopylväiden pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylvään maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista. TeliaSoneran omistama tukiasema ja laitetila sijoittuvat valtatien 3 pohjoispuoliseen luiskan yläreunaan valtion omistamalle maantien alueelle. Laitetilan kautta kulkeva maakaapeli liittyy lännessä kaasulinjaa seurailevaan maakaapeliin ja idässä Särkijär- venkadun - Kurssikeskuksenkadun kautta rakennettuihin verkkoihin. Suunnittelualu- eella on myös useiden muiden toimijoiden maakaapeleita.

Ote karttayhdistelmästä, johon on koottu tietoja eri toimijoiden verkostokartoista. Maakaasu- putki (punainen), vesijohdot ja viemärit (sininen), kaukolämpö- ja sähköverkko (musta) sekä tele- ja tietoliikennekaapelit (vihreä).

Hankesuunnittelun yhteydessä tehdyn kartoituksen (tilanne 15.1.2016 Ramboll Finland Oy) mukaan suunnittelualueelle ei sijoitu olemassa tai suunnitteilla olevia lämpö- tai porakaivoja.

Ote lämpö- ja porakaivojen kartoituk- sesta, tilanne 15.1.2016. (lähde: Ramboll Finland Oy)

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaan mm. asumiseen käytettävillä alueilla sekä virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päivä- ohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Tampereen kaupungin meluselvityksen 2011 mukaan valtateiden 3 ja 9 sekä Lempääläntien ajoneuvoliiken- teestä aiheutuva melu ylittää päivä- ja yöajan melutason ohjearvot sekä nykytilanteessa että vuoden 2030 ennustetilanteessa.

Otteita Tampereen kaupungin ympäristömeluselvityksestä 2011. Vasemmalla päiväajan melutaso (LAeq7-22) ja oikealla yöajan melutaso (LAeq22-7) vuoden 2030 ennustetilanteessa.

Asemakaavan yhteydessä tehtyyn aiempien meluselvitysten päivitykseen (Ramboll Finland Oy 2016) on koottu liikennemelun ohella tietoja puhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisesta melusta. Selvityksen mukaan rakentamisen aikainen melutaso voi tilapäisesti nousta ohjearvojen tuntumaan maan pinnalla tehtävien louhintatöiden (tun- neleiden suuaukot ja piha) aikana. Muusta rakentamisesta syntyvä melu ei ylitä ohjear- voja. Laitoksen toiminnan aikana maan päälle ei sijoitu ohjearvot ylittävää melua aiheuttavia toimintoja.

Ote asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päivityksestä 2016 (Ramboll Finland Oy). Laitoksen toiminnan aikainen päiväajan (klo 7-22) keskiäänitaso.

Otteita asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päi- vityksestä 2016 (Ramboll Finland Oy). Vasemmalla tunnelei- den ja oikealla pihan louhinnan aikainen keskiäänitaso. Pihan louhinnan aikaiseksi meluntorjuntatoimenpiteeksi esitetyn me- luesteen korkeus on 3m.

Tampereen ilmanlaatuselvityksen 2013 mukaan alueellinen ilmanlaatuindeksi 2011 (90. prosenttipiste ja pahin tuntitilanne) on liikenneväylien alueella ja niiden välittö- mässä läheisyydessä huono tai välttävä, ja alueen muilla osilla tyydyttävä tai hyvä. Val- tatien alue on selvityksen mukaan nk. Hot Spot, jossa asukkaat voivat altistua sekä ilman epäpuhtauksille (yli 70 μg/m3 PM10) että melulle (vuorokauden keskiäänitaso Lden on suurempi kuin 55 dB). Hankkeen YVA-menettelyn aikana laadittujen hajukaasun leviämismallinnuksissa (En- win Oy 2012) tutkittiin Sulkavuoren vaihtoehdon hajupäästöjen leviämistä normaalitoi- minnan aikana ja häiriötilanteessa. Mallinnuksessa käytetty piipun korkeus oli 60-80m. Piippupäästöjen hajumallinnuksen tulosten mukaan lyhytaikaista (30s.), tunnistetta- vissa olevaa hajua olisi voinut esiintyä noin 300-400m etäisyydellä piipusta 9-18 tunnin ajan vuodessa. Pitkäaikaista (1h), selvää tunnistettavaa hajua ei esiintynyt lainkaan. Vuoden 2015 yleissuunnitelmassa keskuspuhdistamon hajukaasunkäsittelyä on edelleen parannettu. Nyt puhdistamon vesiprosessit sijoitetaan maan alle suljettuun tilaan ja osa hajukaasuista johdetaan polttolaitokselle polton imuilmaksi. Kaikki muut hajukaasut käsitellään monivaiheissa prosessissa ennen kuin ne johdetaan poistoilmapiip- puun. Keskuspuhdistamon lietteenpolttolaitoksen savukaasujen leviämismallinnuksen (No- vox Oy ja Ramboll Finland Oy 2016) laskelmat tehtiin maksimipäästötarkasteluna. Ole- tusarvona oli, että lietteenpolttokattilaa käytetään täydellä teholla ja savukaasun epä- puhtaudet ovat lupaehtojen maksimiarvojen suuruisia koko ajan. Mallinnuksen tulokset kuvaavat pitoisuuksia tilanteessa, jossa sääolosuhteet edellä mainitussa päästötilan- teessa ovat leviämisen kannalta epäedullisimmat. Leviämislaskelmilla saatuja tuloksia verrattiin arvoihin, jotka perustuvat pääosin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin sekä WHO:n suosituksiin. Leviämismallinnuksen mukaan savukaasupäästöjen aiheuttamat

29 pitoisuudet maanpinnalla jäävät selvästi alle asetuksiin tai suosituksiin pohjautuvien vertailuarvojen, kun piipun korkeus on 40 m. Myös jätteenpolttoasetuksen tavoitearvot täyttyvät tällä piipun korkeudella. Suunnittelualueella on huomioitava Lakalaivan vanhan kaatopaikan jätetäytöstä aiheutuvat ympäristöriskit. Kaatopaikka on toiminut vuosina 1953-1974 ja historiatietojen perusteella alueelle on tuotu teollisuus- ja yhdyskuntajätettä sekä jätevesilietettä. Riskien aiheuttajia ja merkittävyyttä on arvioitu alustavasti YVA-menettelyyn liittyneissä selvi- tyksissä ja tarkemmin vuonna 2016 laaditussa kaatopaikan perustilaselvityksessä (Sito Oy). Perustilaselvityksen yhteydessä tehtyjen ympäristöteknisten tutkimusten tavoitteena oli mm. tarkentaa tietoja jätetäytön suotovesien kulkeutumisesta pohja- ja pinta- vesiin, tarkentaa tietoja kaatopaikkakaasujen muodostumisesta sekä selvittää 1990- luvulla siirretyn kaatopaikan osan pintarakenne. Perustilaselvityksen johtopäätöksenä todettiin, että kaatopaikasta aiheutuu nykytilanteessa merkittäviä terveysriskejä. Jätetäyttökerroksessa on suuria haitta-ainepitoisuuk- sia, ja sen alapuolinen maaperä on pilaantunut epäorgaanisilla ja orgaanisilla yhdis- teillä. Jätetäyttö sisältää runsaasti biohajoavaa ainesta, joka hajotessaan tuottaa kor- keita pitoisuuksia kaatopaikkakaasuja. Maan kaivamisen ohella haitta-aineille altistuminen voi kaasunmuodostuksesta johtuen olla mahdollista myös ulkoilman kautta. Me- taanikäymisvaihe tulee jatkumaan vielä kymmeniä vuosia, ja jätteen hajotessa täyttö saattaa painua kasaan tai tiivistyä vielä pitkienkin aikojen päästä. Suotoveden mukana kulkeutuvia haitta-aineita voi imeytyä maaperään tiealueella, ja kallioperässä mahdol- lisen rakoilun kautta vettä raskaampia haitta-aineita voisi kulkeutua myös kalliopohja- veteen. Pitkäaikaisen vesientarkkailun puuttuessa täysin luotettavaa kuvaa täytön si- säisen veden ja alueelta purkautuvan suotoveden laadusta ei kuitenkaan ole mahdollista muodostaa. Syksyllä 2016 laaditussa kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelmaluonnoksessa kunnostusmenetelmäksi on alustavasti esitetty seuraavia toimenpiteitä: - Suotovesien hallinta toteutetaan salaojien ja valtatien luiskan yläosaan maanpinnan alapuolelle rakennettavan patoseinän avulla. Patoseinä ulottuu noin kahden metrin syvyydestä tiiviisiin maakerroksiin asti. Salaojista ja patoseinältä kertyvät suotovedet kootaan ja käsitellään alueella ennen niiden hallittua johtamista viemäriin. - Kaasujen hallinta toteutetaan puhtaan pintamaan alapuolelle sijoittuvien kaa- sunkeräyskerroksen ja biosuotimien avulla. Kaasunkeräyskerros johtaa kaato- paikkakaasut buosuotimiin, joista hapetetut kaasut purkautuvat ulkoilmaan. - Alueelle johtavan ajoyhteyden ja puhdistamon piha-alueen rakentamisen yhtey- dessä kaivettavat pilaantuneet massat siirretään hallitusti siirretyn jätetäytön alueelle. Kaivumassojen läjitysalueelle tehdään kaasunkeräyskerros ja tiiviit pintakerrokset. Kaivumassoja voidaan läjittää esimerkiksi entisen pelastuslaitoksen harjoitusalueen ja pieneläinten hautausmaalle johtavan kulkureitin väli- selle alueelle. Siirrettävien massojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä, jotta jätetäytön päälle 1990-luvulla istutettua puustoa ei jouduttaisi poistamaan tarpeettoman laajalta alueelta. Kunnostuksen yhteydessä voi olla tarpeen kasvattaa puhtaiden maiden peittokerroksia myös alueen muilla osilla. Töiden valmistuttua alue maisemoidaan uudelleen. Kaatopaikan tilaa koskevia tutkimuksia täydennetään kaatopaikan kunnostussuunnitel- mien yhteydessä. Viimeisimmät lisätutkimukset ovat käynnistyneet vuoden 2017 alussa ja kunnostuksen yleissuunnitelman loppuraportti valmistuu keväällä 2017.

Ilmakuva vuodelta 1975, jossa kaatopaikka nä- kyy koko laajuu- dessaan.

Vuoden 1995 il- makuvassa nä- kyy valtatien val- mistumisen jäl- keinen tilanne, jossa tielinjalta poistetut massat on läjitetty alku- peräisen kaatopaikka-alueen koillispuolelle.

2.1.4 Väestö ja palvelut Suunnittelualue on asumaton, eikä sille sijoitu palveluita tai vakituisia työpaikkoja. Alu- een itäosaan sijoittuvaa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen harjoittelukenttää hyö- dynnetään sähkö- ja logistiikka-alojen opetuksessa. Lähimmät kaupalliset ja julkiset peruspalvelut sijoittuvat alueen pohjois- ja eteläpuolelle Koivistonkylään ja Lakalai- vaan.

Väestöntiheys syyskuussa 2014 (as/ha) ja toimipaikkojen sijainti Tilastokeskuksen toimipaikkatie- doissa 2/2015. (lähde: Tampe- reen kaupungin paikkatietoaineis- tot)

2.1.5 Maanomistus Maa-alueet omistaa Tampereen kaupunki ja Suomen valtio. Osia kaupungin omista- mista alueista on vuokrattu Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen harjoituskentäksi ja pieneläinten hautausmaaksi. Vanha räjähdysainevarasto on vuokrattu pieneläinten uurnaholviksi. Kaasuputken ja voimajohdon linjauksille on tehty nk. käyttöoikeuden lu- nastus.

Ote nk. virastokartasta. Kaupungin omistamat alueet on merkitty kanttaan vih- reällä värillä ja vuokratut maa-alueet rajattu sinisellä katkoviivalla.

2.2 Suunnittelutilanne

2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Alueella voimassa olevissa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahv. 29.3.2007) ja 2. vaihemaakuntakaavassa (liikenne ja logistiikka, vahv. 25.11.2013) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) ja kaupunkikehittämisen kohdealueeksi (kk2, Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalue). Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu lisäksi päävesijohto (v), voimalinja (z), ulkoilureitti ja eritasoliittymä. Maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymässä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen (A) alueeksi. Muita suun- nittelualuetta koskevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä ovat mm. kaupunkiseudun kes- kusakselin kehittämisvyöhyke (kk1), tiivistettävä asemanseutu, ulkoilureitti, moottori- väylä ja eritasoliittymä, voimalinja (z) ja voimalinjan yhteystarve (Rautaharkko - Multi- silta) ja maakaasuputki (k). Kaavaehdotuksessa on esitetty jätevedenpuhdistuksen keskittäminen Sulkavuoren alueelle sijoittuvaan keskuspuhdistamoon (kaavamerkintä ET/j, Yhdyskuntateknisen huollon alue, jätteenpoltto ja jätevesien käsittely). Kohdemerkinnällä on osoitettu seudullisesti merkittävät jätteenpolttolaitokset sekä jätevedenpuhdistamot, joiden asukas- vastineluku on vähintään 20 000. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan merkittävät ympäristöhaitat on estettävä teknisin ratkaisuin. Sulkavuoren alue on varattu maanalaista jätevedenpuhdistamoa varten. Sulkavuoren alueella tulee ottaa huomioon mahdollisuus lietteiden käsittelyyn ja puhdistamon suunnittelussa tulee maanpinnalla tur- vata virkistyskäytön edellytysten jatkuminen. Maakuntakaavaehdotukseen on merkitty lisäksi nykyiset ja tarvittavat uudet siirtoviemärit (j). Maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus on voimassa virkistys- ja suojelualueilla sekä liikenteen sekä teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetuilla alueilla.

Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voi- Ote Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 massa olevien vaihemaakuntakaavojen yh- ehdotuksesta (mkv hyv. 27.3.2017). distelmästä.

Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi yleiskaavaa: 27.5.1998 kaupunginvaltuuston hyväksymä ja 16.10.2003 lainvoiman saanut Tampereen kantakaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava, sekä 15.12.2010 hyväksytty ja 17.10.2013 lainvoiman saanut Lahdesjärven oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kantakaupungin yleiskaavassa 1998 suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia alue- varauksia ja toimintoja: - VLM Maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistysalue, kuten ranta, vesistön suoja-alue, harju, rinne, maisemapelto tai -niitty. Alueella säilytetään alkuperäinen luonnonympäristö. Puiden kaataminen, kaivamis-, louhimis-, ta- soittamis- ja täyttötyöt tai niihin verrattavat toimenpiteet ovat alueella luvanva- raisia, kuten RakL 124a §:ssä on säädetty. Alueella sallitaan vähäinen luonnon- ympäristön huomioonottava yleistä virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen. - PK-3 Palveluvaltaisen yritystoiminnan alue. Alue varataan pääasiassa liike- ja toimisto-tiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle saa sijoittaa myös ym- päristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m2 päivittäistavaramyymälöitä. - PY Julkisten palveluiden ja hallinnon alue. - Liikennealue. - (z) 110-400 kV sähkölinja.

Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaa- vasta 1998.

Lahdesjärven osayleiskaavassa suunnittelualueen eteläosaan on osoitettu maantien aluetta ja kaasujohto. Osayleiskaavan yleismääräysten mukaan alueella syntyvät hu- levedet tulee viivyttää ja imeyttää katu- ja tonttialueilta varatuilla alueilla. Asemakaavoi- tuksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Asemakaavassa tulee tarvittaessa antaa lisämääräys liikennealueilta kerääntyvien hulevesien puhdistamisesta. Alueella laadittaviin asemakaavoihin tulee liittää arviointi suunniteltujen toimintojen liikenteellisistä vaikutuksista. Kaava-alueen maankäyttö ei saa aiheuttaa merkittäviä haitallisia vaikutuksia päätieverkon liikenteelle.

Ote Lahdesjärven osayleiskaa- vasta

Valmisteilla olevan Tampereen kantakaupungin yleiskaavaehdotus käsiteltiin yhdys- kuntalautakunnassa 7.2.2017 ja kuulutettiin julkisesti nähtäville 15.2. - 17.3.2017 vä- liseksi ajaksi. Kyseessä on uudenlainen, strategisen tason yleiskaava, jossa esitetään tulevan maankäytön tavoitteita pääpiirteissään. 1.2.2017 päivätty yleiskaavaehdotus on esitetty neljällä kartalla, joissa suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on esitetty mm. seuraavia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä: - Kartalla 1 (yhdyskuntarakenne) uusi jätevedenpuhdistamo (E-jv), ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue (lvk), etelän kasvusuunta/vyöhyke, jota kehitetään tulevaisuuden työ- ja toimipaikkaympäristönä, keskuspuistoverkosto (V), pääliikenneverkon osia (moottoritie, eritasoliittymä, seudulliset pääväylät), kehitettävä katu ja pyöräilyn pääreitistön tavoiteverkko (Lempääläntie), kasvun vyöhyke, keskustatoimintojen alueita (C), palveluiden ja työpaikkojen sekoittu- neita alueita (P/T), asumisen alueita (A) sekä alueita, joille saa sijoittaa seudullista paljon tilaa vaativaa kauppaa. - Kartalla 2 (viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut) keskuspuistoverkosto (V), ohjeellinen viherverkoston yhteystarvealue, ohjeellinen virkistysyhteys, ohjeellinen ekologinen yhteys sekä ohjeellinen keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan palveluiden tarvealue (vu). - Kartalla 3 (kulttuuriperintö) muu arkeologinen kulttuuriperintökohde (s14 Sulka- vuori). - Kartalla 4 (kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto) uusi jätevedenpuhdistamo (E-jv), puhdistettava/kunnostettava alue (saa), melu- ja ilmanlaatuselvitystarpeen harkinta-alue, kemikaalilaitoksen konsultointi- vyöhyke (kv), uusi ohjeellinen viettoviemäri (vv), uusi ohjeellinen paineviemäri (pv), kaasulinja (k), 110-400 kV:n sähkölinja (z), valuma-alueet (Härmälänoja, Vihioja), merkittävä oja tai vesireitti (Härmälänoja) ja sähköasema (E-sä).

Otteet Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksen kartoista 1-4 (1.2.2017).

Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 aineistoon voi tutustua tarkemmin kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/kantakaupungin-yleiskaava-2040/aineistot.html

Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita eri-ikäisiä asemakaavoja, joiden rajaukset il- menevät jäljempänä esitetystä karttaotteesta (asemakaavaindeksi). Otteet varsinai- sesta asemakaavayhdistelmästä on esitetty kaavakartan yhteydessä (poistuva kaava).

Voimassa olevissa asemakaavoissa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia alueva- rauksia ja toimintoja: ak 2524 / 19.12.1967: - Pl Istutettava puistoalue (Sulkavuori) - VS Voimansiirtoalue - (va) Vaara-alue - Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alue. ak 3591 (osa) / 23.3.1971: - PL Luonnontilassa säilytettävä puistoalue. ak 5941/32s (osa) / 20.12.1982: - VL Lähivirkistysalue (Sulkavuori) - LT-1 Kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkemä-alueineen. Tierakentami- selta ja liikenteeltä vapaaksi jäävät liikennealueen osat on säilytettävä kasvulli- sina ja niillä kasvava puusto on hoidettava metsätyyppinsä mukaisesti. Maaleik- kauksissa ja -pengerryksissä on istutuksin edistettävä metsän reunavyöhyk- keen muodostumista. - (v) Vaara-alue. Alueella suoritettaviin rakentamistoimenpiteisiin on hankittava Tampereen kaupungin sähkölaitoksen ja Imatran Voima Oy:n hyväksyntä. - e Eritasoristeys. - Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. ak 6716 / 2.3.1989: - LT-1 Kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkemäalueineen. Tierakentami- selta ja liikenteeltä vapaaksi jäävät liikennealueen osat on säilytettävä kasvulli- sina ja niillä kasvava puusto on hoidettava metsätyyppinsä mukaisesti. Maaleik- kauksissa ja -pengerryksissä on istutuksin edistettävä metsän reunavyöhyk- keen muodostumista. ak 7019 / 8.11.1991 - LT-1 Kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkemäalueineen. Tierakentami- selta ja liikenteeltä vapaaksi jäävät liikennealueen osat on säilytettävä kasvulli- sina ja niillä kasvava puusto on hoidettava metsätyyppinsä mukaisesti. Maaleik- kauksissa ja -pengerryksissä on istutuksin edistettävä metsän reunavyöhyk- keen muodostumista. - e Eritasoristeys.

Ote asemakaavaindeksistä.

Tonttijako Alueella ei ole voimassa olevia tonttijakoja. Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2016.

2.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Aiempia aluetta koskevia erillisselvityksiä ja –suunnitelmia ovat mm. - Polttolaitoksen savukaasun leviämismallinnus ja piipun korkeuden määrittämi- nen / Puhdistamon lietteenpolton päästöjen leviämismalli 9.9.2016 (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy) - Lämpö- ja porakaivojen kartoitus, tilanne 15.1.2016 (Ramboll Finland Oy) - Louhintatyön alustava ympäristöselvitys 8.3.2016, raportti ja liitteet 1-2 (Kal- liotekniikka Consulting Engineers Oy) - Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2015 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus taustaselvityksineen (http://maakunta- kaava2040.pirkanmaa.fi/) - Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 taustaselvitykset (www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/kantakaupungin-yleiskaava-2040.html) - Keskuspuhdistamon yleissuunnitelman päivitys 2015 (www.keskuspuhdistamo.fi)

- Ympäristövaikutusten arviointiselostus 29.11.2012 ja yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 29.5.2013. YVA-selostuksen liitteenä olivat mm. Sulkavuoren kaatopaikan riski- ja toimenpidekartoitus (liite 7), hiukkasten ja ha- jujen leviämisen mallinnukset (liitteet 8 ja 10), Sulkavuoren lepakkoselvitys (liite 11), meluselvitys (liite 12), louhintatärinän lähtötietomuistio (liite 13), arseenipi- toisuudet kallioperässä (liite 6). Aineistoja Keskuspuhdistamo Oy:n internet-sivuilla osoitteessa: www.keskuspuhdistamo.fi - Pirkanmaan keskuspuhdistamon vesistövaikutukset, esiselvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2008 - Lahdesjärvi - Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 (Mikroliitti Oy) - Tampereen vihreä keskusta – keskustan viherverkko ja sen kehittäminen 2014 - Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia - Tampereen ilmanlaatuselvitys 2013 - Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma Takli 2013 - Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 ja Meluntorjunnan toimintasuunni- telma 2013-2018 (2013) - Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma ja valuma-alueselvitys 2012 - Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmat ja MAL-aiesopimus - EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella 2011 - Pirkkalan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2011 – 2020 - Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008 - Pyhäjärven kunnostustarpeen selvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 03/2007 - Lahdesjärvi - Lakalaivan osayleiskaavan valmisteluaineistot ja taustaselvitykset - Tampereen kaupungin vanhat metsät- selvitys 2006 - Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä niiden lähialueen liikenteelliset tarkastelut ja aluevaraussuunnitelma 2005 - Valtatien 9 rakentaminen välillä Lakalaiva - Alasjärvi, tiesuunnitelma 1988 Tämän asemakaavatyön yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset: - Asemakaavan nro 8610 liikennetarkastelut, ID 1691286 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 hulevesiselvitys, ID 1548659 (Sito Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 luontoselvitys, ID 1615273 (Ramboll Finland Oy 2016) - Lakalaivan kaatopaikan perustilaselvitys, ID 1548604 (Sito Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 kulttuuriperintöinventointi, ID 1685384 (Mikroliitti Oy 2016) - Asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päivitys 2016, ID 1676660 (Ramboll Finland Oy)

3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

3.1 Asemakaavan laatimisen tarve Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen tarkoituksena on mahdollistaa seudullisen jäteveden keskuspuhdistamon toteuttaminen. Suunnittelualueelle sijoittuvat osat jo rakentuneista katualueista ja TAKK:n harjoittelukentästä ovat asemakaa- voittamattomia, eikä alueella sijaitseville rakennuksille ole tästä johtuen voitu tois- taiseksi myöntää pysyvää rakennuslupaa. Lisäksi alueella voimassa olevat asemakaa- vat on tarpeen ajantasaistaa maantien aluevarauksen ja viheralueiden käyttötarkoitus- ten osalta. Voimassa olevissa asemakaavoissa ei ole myöskään huomioitu Lakalaivan vanhasta kaatopaikasta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja maankäytön rajoituksia.

3.2 Asemakaavaprosessin käynnistäminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 17.2.2014 (29 §) jätevedenpuhdista- mon paikaksi Sulkavuoren kaupunginhallituksen 3.2.2014 (61 §) tekemän esityksen mukaisesti. Jäteveden keskuspuhdistamo on kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen 30.11.2015 (76 §) hyväksymän Tampereen asemakaavoitusohjelman 2016 - 2018 kohde nro 11. Asemakaavaehdotuksen valmistuminen oli ajoitettu vuodelle 2016.

3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus

3.3.1 Aloitusvaihe Asemakaavojen nro 8610-8613 vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella 28.1.2016. Kaikille kaavoille yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Dno: TRE:313/10.02.01/2016) kuulutettiin nähtäville 28.1 - 25.2.2016 väliseksi ajaksi ja se lähetettiin tiedoksi osallisille. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 3.2.2016 ja hanketta esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 9.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin 13 mielipidettä ja seitsemän viranomaislausuntoa/-kommenttia (kiinteistötoimi, ympäristönsuojelu, Tila- keskus, Puolustusvoimat, Finavia, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto). Keväällä 2016 saatiin lisäksi kaksi täydentävää viranomaisten kannanottoa (Finavia ja Tampereen Sähkölaitos). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 30.3.2016. Aloitusvaiheessa saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Yleisötilaisuuden ja viranomaisneuvottelun muistiot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Aloitusvaiheen palautteessa ja viranomaisneuvottelussa esitettyjä, asemakaavaa nro 8610 koskeneita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita olivat mm.: maa- ja kalliope- rää sekä Lakalaivan kaatopaikkaa koskevat lisäselvitykset, rakentamisen (erit. louhinnan) aikaiset ympäristöhaitat ja työmaajärjestelyt, maanalaisesta rakentamisesta maanpäällisille kiinteistöille muodostuvat rasitteet ja maankäyttörajoitukset, erityiskoh- teiden (Rautaharkon sähköasema) huomioiminen, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnittelutilanne, aikuiskoulutuskeskuksen alueen kehittäminen, alueiden nykyisten teknisten verkostojen huomioiminen, kulttuuriympäristöä ja arkeologiaa koskevat selvitystarpeet, liikenteen järjestäminen ja lentoestelausunnon/-luvan tarve. Aloitusvaiheessa saatu palaute pyrittiin ottamaan asemakaavojen ja hankkeen jatkosuunnittelussa huomioon mm. seuraavin tavoin: - kaavasuunnittelun yhteydessä laadittiin luonnonympäristöä, kulttuuriperintöä, hulevesien hallintaa, liikenteen järjestämistä ja Lakalaivan kaatopaikan tilaa koskevia selvityksiä, joiden ohjaamiseen osallistuivat ao. viranomaistahot ja hal- lintokunnat,

- hankesuunnittelun yhteydessä tehtiin täydentäviä kallio- ja pohjavesitutkimuk- sia, selvitettiin puhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisia riskejä ja niiden hallintakeinoja, kartoitettiin alueen pora- ja lämpökaivot ja laadittiin alustava Sul- kavuoren louhinnan ympäristöselvitys, - osallisille järjestettiin tutustumiskäynti Viikinmäen puhdistamolle 23.3.2016 sekä ulkoilmatapahtuma 17.5.2016, jossa suunnittelijat kertoivat hankkeen konkreettisista vaikutuksista ohjatuilla maastokierroksilla Sulkavuoren ja Vihi- lahden alueilla, - Tampereen Aikuiskoulutussäätiön kanssa neuvoteltiin aikuiskoulutuskeskukselle vuokratun alueen tulevasta käytöstä, - osallisten luetteloon lisättiin Liikenteen Turvallisuusvirasto TRAFI ja Turvalli- suus- ja kemikaalivirasto TUKES, - Finavialta pyydettiin lisätietoja Tampere-Pirkkalan lentoaseman korkeusrajoi- tuksista. Sulkavuoreen sijoittuvien maanpäällisten rakennusten alustavia arkkitehtisuunnitelmia käsiteltiin kaupunkikuvatoimikunnassa 23.8.2016. Kaupunkikuvatoimikunta totesi mm, että rakennuksesta tulee tehdä mieleenpainuva kohta lähestyttäessä Tamperetta. Paikkaan sopii monumentaalinen ja veistoksellinen rakennus. Suunnitelmalta toivottiin omaleimaisuutta sekä mielenkiintoista ja modernia vesitekniikkaa korostavaa muotoi- lua. Lisäksi asemakaavatasolla tehdasalueen liittyminen muuhun ympäristöön ja erityisesti virkistysreittiverkostoon kaipaa tarkempaa tarkastelua. Hanke on tuotava kaupunkikuvatoimikunnan käsittelyyn asemakaavan ehdotusvaiheessa.

3.3.2 Valmisteluvaihe Asemakaavan valmisteluaineisto koottiin yhteistyössä viranomaisten, kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä hankesuunnitteluryhmän kanssa. Aineistot kuulutettiin nähtäville 8.9.-6.10.2016 väliseksi ajaksi ja avoin yleisötilaisuus järjestettiin 21.9.2016. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 valmisteluaineistosta jätettiin yh- teensä kuusi mielipidettä ja kahdeksan viranomaislausuntoa/-kommenttia, joissa asemakaavaa nro 8610 ja/tai hankekokonaisuutta koskeneita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita oli esitetty Gasum Oy:n, kaupungin yleisten alueiden suunnittelun, Pirkan- maan liiton, Pirkanmaan maakuntamuseon, neljän yksityishenkilön, Etelä-Alvarin ja Tampereen polkupyöräilijät ry:n palautteissa. Palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti), yleisötilaisuuden muistio ja kaupunkikuvatoimikunnan lausunto ovat kaavaselostukseen liitteenä. Saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen huomioon ottaminen: Maakuntakaavatilannetta koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdat korjattiin ja päivittettiin, ja Tampereen polkupyöräilijät ry lisättiin osallisten luetteloon. Suunnittelun lähtötietoja ja vaikutusten arviointia täydennettiin mm. ulkoilu- ja viheryh- teyksien, kulttuuriympäristön ja maiseman sekä uuden Rautaharkon-Lakalaivan aluekeskuksen osalta. Kaavaan lisättiin yleismääräys, joka edellyttää lausunnon pyytämistä Gasumilta rakennuslupavaiheessa. Rakentamistapaa ohjavia kaavamääräyksiä täs- mennettiin siten, että niiden ymmärretään yksiselitteisesti tarkoittavan muitakin toimen- piteitä kuin varsinaisten rakennusten toteuttamista. Alueesta laadittiin uusi kulttuuriperintöinventointi, jossa keskityttiin sotahistoriallisten jäännösten kartoittamiseen. Näitä koskevan s-36- merkinnän selite korjattiin ja sillä osoitetun alueen rajausta laajennettiin koskemaan myös ”tykkitien” alue sekä tien varrella olevat rakennusten jäänteet.

Kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin vesistövaikutusten osalta ja raporttiin liitettiin kartta, johon on merkitty alustavat purkuputken ja -pisteen sekä varapurkuputken sijainnit. Kaavaan liittyviä havainneaineistoja täydennettiin mm. Sulkavuoren maanpäällisten rakennusten uusimpien suunnitelmien sekä alueleikkauksissa esitettyjen korkeusasemien ja mittojen osalta. Uutta vaihtoehtoa Sulkavuoren maanpäällisten rakennusten ilmeestä esitellään kaupunkikuvatoimikunnalle asemakaavojen ehdotusvaiheessa. Valmisteluvaiheessa suunnitelmaan tehtiin useita viranomaisilta saatuun palautteeseen perustuneita muutoksia. Pirkanmaan ELY-keskuksen luvalla suojaviheraluee- seen liitettiin osa maantien alueesta. Lisäksi suojaviheralueet jaettiin kahteen osaan ja niiden pääkäyttötarkoitusmerkinnät vaihdettiin paremmin aluekohtaisia erityisominaisuuksia vastaaviksi. Rakennusvalvonnan, kiinteistötoimen ja kaupunkimittauksen kanssa käytyjen neuvotteluiden tuloksena todettiin, että kaupungin omistamat alueet on (katualueita lukuun ottamatta) tarkoituksenmukaista yhdistää yhdeksi tilaksi niille kaavassa osoitettavasta käyttötarkoituksesta riippumatta. Tavoitteena on ensisijaisesti kiinteistönmuodostuksen ja rakennuslupamenettelyn selkeyttäminen: koska kolmiulotteinen kiinteistönmuodos- tus ei ole vielä Suomessa mahdollista, maanalaisten tilojen rakennuslupa on haettava maanpäällisille kiinteistöille. Jos nykyistä kiinteistöjakoa ei muuteta, rakentaminen si- joittuisi usean eri kiinteistön alueelle, mikä johtaisi hyvin mutkikkaaseen lupaprosessiin ja mm. eri kiinteistöihin viittaaviin rakennustunnuksiin. Lukuarvona esitettynä maanlai- nen rakennusoikeus jouduttaisiin lisäksi ”jyvittämään” jokaiselle käyttötarkoitusalueelle erikseen. Näistä seikoista johtuen kaavaluonnoksessa esitetty maanpäällisen rakentamisen korttelialue muutettiin erityisalueeksi, ja maanalaisen rakennusoikeuden osoittamisesta lukuna luovuttiin.

3.3.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 13.12.2016 ja hyväksyttiin 20.12.2016 yleisesti nähtäville asetettavaksi. Aineistot olivat nähtävillä 22.12.2016 - 31.1.2017 välisen ajan. Avoin yleisötilaisuus jär- jestettiin 12.1.2017 Koivistonkylän Tredulla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää suunnitelmasta muistutuksia ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 ehdotusvaiheen aineistoista jätettiin yhteensä 11 viranomaislausuntoa/-kommenttia. Muistutuksia ei jätetty. Asemakaavakarttaan nro 8610 liittyneissä lausunnoissa TeliaSonera esitti, että kaava- alueelle tulisi osoittaa aluevarauksena nykyisen matkapuhelintukiaseman korvaava uusi laitepaikka. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa todettiin, että käyttötarkoi- tusmerkintään ET tulisi tehdä E-v- alueen määräystä vastaava lisäys, jonka mukaan alueen käyttöä koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet alueella edellyttävät ympäristövi- ranomaisen hyväksyntää ennen rakennustöiden tai muiden toimenpiteiden aloittamista. Määräyksen tulisi koskea myös sitä maanalaisen rakentamisen osaa, joka sijoittuu kaatopaikka-alueelle. Hulevesien hallinnan osalta ELY-keskuksen lausunnossa todettiin, että maanteiden kuivatusjärjestelmiin ohjautuvien hulevesien määrä ei saa kasvaa, mikä edellyttää puhtaiden hulevesien viivyttämistä rakennuspaikoilla. Kaatopai- kalla syntyvät jätevedet on käsiteltävä omalla järjestelmällään. Asemakaavan nro 8610 selostukseen ja sen liitteenä olleisiin aineistoihin liittyen Tam- pereen Sähkölaitos Oy:n Energia-yksikön lausunnossa todettiin alueen nykyisten kau- kolämpöjohtojen sijainti. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa todettiin, että kaatopaikan kunnostussuunnitelmassa on selvitettävä rakennusten turvallisen sijoittamisen edellytykset ja tarkasteltava jätetäytön painumisen tai tiivistymisen vaikutukset piha-alueelle suunniteltuihin toimintoihin. Pirkanmaan liitto esitti, että kaavaselostuksen

42 kohtaa 4.5.4, Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, olisi hyvä täydentää Rautaharkon -Lakalaivan uuteen aluekeskukseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla. Muita viranomaispalautteessa esitettyjä kommentteja olivat mm. mahdollisten maanalaisten johtojen ja kaapeleiden siirtokustannusten kohdentuminen sekä erilaisten lupien ja lausuntojen tarve hankkeen toteutusvaiheessa. Puolustusvoimilla, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilla, Tampereen Sähköverkko Oy:llä ja Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Kaavaehdotuksen liitteenä ollut havainneaineisto esiteltiin kaupunkikuvatoimikunnalle 7.12.2016. Toimikunta totesi mm., että suunnitelmaa on kehitetty ensimmäisessä esit- telyssä toivottuun suuntaan ja materiaalivalintoja pidettiin lupaavina. Jatkosuunnitte- lussa toivottiin kiinnitettävän huomiota erityisesti rakennuksen läpikuultavuuden korostamiseen ja valaistukseen. Suunnitelma tulee esitellä kaupunkikuvatoimikunnalle myös rakennuslupavaiheessa. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen huomioon ottaminen: TeliaSoneran palautteen johdosta kaavakartalle lisättiin ohjeellinen merkintä, joka osoittaa tukiaseman nykyisen sijainnin. Tukiasema pyritään huomioimaan aluetta koskevissa uusissa sopimuksissa ja puhdistamohankkeen toteutussuunnittelussa mahdollisimman hyvin, mutta uutta laitepaikkaa ei ole palautteessa ehdotettuihin sijainteihin mahdollista osoittaa. Sekä nykyinen laitepaikka, että palautteessa esitetyt uudet sijoituspaikkavaihtoehdot sijoittuvat Lakalaivan entisen kaatopaikan alueelle. Kaikki aluetta koskevat toimenpiteet edellyttävät Pirkanmaan ELY-keskuksen lupaa. Mahdolliset nykyiseen laitepaikkaan kohdistuvat muutostarpeet, joita pilaantuneiden maiden tai laitepaikkaa sivuavan ajoyhteyden kunnostaminen saattaa edellyttää, määritellään kaatopaikan kunnostus- ja rakennussuunnitelmien sekä lupamenettelyiden yhteydessä. Nykyisen tukiaseman sijoituslupa perustuu TeliaSoneran ja tienpitäjän (nyk. Pirkan- maan ELY-keskus) väliseen sopimukseen. Sopimuksen ehtona on, että tieoikeuden lakkautuessa laitteiden omistajan tulee siirtää rakennelmat pois viipymättä. Asemakaa- van toteutuessa alueen kaavallinen käyttötarkoitus muuttuu, tieoikeus lakkautetaan ja alue siirtyy kaupungin omistukseen. ELY-keskuksen luvan lisäksi tukiaseman paikoillaan pysyttäminen edellyttää jatkossa kaupungin kanssa tehtävää maanvuokrasopimusta ja mahdolliset muutokset toimenpidelupaa. Kokonaisvaikutusten arviointia ja kaavaselostusta sekä ET-alueen kaavamääräystä täydennettiin ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton lausunnoissa esitetyllä tavalla. Li- säksi hulevesien viivyttämistä koskevaa kaavamääräystä tarkastettiin siten, että viivytysrakenteen tyhjenemiselle on määritelty vähimmäiskesto. Suunnittelualueen nykytilanteen kuvaukseen lisättiin maininta kaukolämpöjohdoista. Muilta osin kaavaehdotuksesta saatu viranomaispalaute merkittiin tiedoksi. Yleisille alueille sijoittuvia kaukolämpöjohtoja ei ole tarpeen osoittaa asemakaavassa. ET-aluevarauksen kaavamerkintään tehdyn täydennyksen jälkeen alueelle sijoittuva entinen kaatopaikka katsottiin tulleen huomioiduksi asemakaavan ohjausvaikutuksen kannalta tarkoituksenmukaisella ja riittävällä tavalla. Muut ELY-keskuksen lausunnossa mainitut selvitystarpeet ja jatkosuunnitteluohjeet tulevat huomioiduiksi kaatopaikan kunnostamista koskevissa suunnitelmissa, jotka laaditaan yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Yleisötilaisuudessa saadun palautteen pohjalta asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ja selkeytettiin mm. raportissa käytettyjen kaupunginosien nimien, hankkeen ilmanlaatu- ja vesistövaikutusten kuvauksen sekä puhdistetun veden purkupisteen sijaintia osoittavan kuvan osalta. Havainneaineistoon sisältyvän julkisivupiirroksen selite päivitettiin tarkentuneiden suunnitelmien mukaisiksi. Lisäksi ohjeellisen ajoyhteyden kaavamerkintää tarkastettiin siten, että kaavassa tulee riittävällä tavalla huomioiduksi ko. yhteyden merkitys osana alueen yleisen jalankulun verkostoa.

Kaava-asiakirjoihin päivitettiin kaavaprosessin vaiheen sekä suunnittelun lähtökohtien kuvaukset valmisteilla olevien Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 osalta. Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakun- tavaltuustossa 27.3.2017. Kantakaupungin yleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä helmi-maaliskuussa 2017. Tarkastetut asiakirjat käsiteltiin 28.3.2017 järjestetyssä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti), kaupunkikuvatoimikunnan lausunto ja viranomaisneuvottelun muistio ovat kaavaselostuksen liitteenä. Saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja liitetty lyhentä- mättömänä kaava-asiakirjoihin.

3.3.4 Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditut vastineet sekä ote yhdyskuntalautakunnan päätöksestä lähetetään niille muis- tuttajille, jotka ovat jättäneet osoitetietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä voi jättää valituksen Hä- meenlinnan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätöstä seuraavan valitusajan ja mahdollisten valitusten käsittelyn päätyttyä kaupunki ilmoittaa kaavan voimaantulosta kuulutuksella.

3.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Keskuspuhdistamo Oy:n kuuden osakaskunnan yhteisenä tavoitteena on toteuttaa seudullisten vesihuollon ja maankäytön kehittämissuunnitelmien mukainen jäteveden- käsittelyn perusratkaisu useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin siten, että puhdistuskapasiteetti ja - teknologia riittää myös mitoitusvuoden 2040 jälkeenkin. Tampereen ja Lempäälän osalta tavoitteena on myös vapauttaa nykyisten jätevedenpuhdistamoiden alueet muuhun maankäyttöön. Tampereen kaupungin asettamia tavoitteita ovat lisäksi: - mahdollistaa varsinaisen jätevedenpuhdistamon sekä muun laitoksen toimin- nalle välttämättömän rakentamisen edellyttämät, suoraan asemakaavoihin perustuvat ja/tai niihin muun lain-säädännön kautta kytkeytyvät rakennus-, toimenpide- ym. luvat; - tarkentaa ja täydentää hankkeen YVA -menettelyn aikana laaditut ympäristö- vaikutusten arvioinnit asemakaavan edellyttämälle tasolle; - poissulkea sellaiset suunnittelualueiden maankäytön tulevaisuuden muutokset, joilla voisi olla keskuspuhdistamon toimintaa rajoittavia vaikutuksia. Tampereen asemakaavoitusohjelmassa 2016–2018 jäteveden keskuspuhdistamo on osoitettu vuodelle 2016 kaavoitettavaksi hanketta koskevien suunnitelmien pohjalta. Asemakaavoituksella päätetään puhdistamohankkeen vaatimista alue- ja tilavarauksista sekä suunnittelualueiden muusta maankäytöstä. Rakennusluvan lisäksi hankkeen toteuttaminen edellyttää mm. ympäristönsuojelulain, jätehuoltolain ja vesilain mukaisia lupamenettelyitä, joiden yhteydessä määrätään esimerkiksi laitoksen prosessimitoituksesta ja toiminnan lupaehdoista sekä siirto- ja purkulinjojen vesistöön sijoittamisen edellytyksistä. Näitä päätöksiä koskeva toimivalta on alueellisilla viranomaisilla, joita ovat mm. Pirkanmaan ELY-keskus sekä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto.

Muita asemakaavan suunnittelussa huomioitavia tavoitteita ovat mm. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joissa on vesihuoltoon liittyvinä tavoitteina kirjattu mm. seuraavaa: - Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jäteve- sihaittojen ehkäisy. - Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäy- tössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyö- dyntämismahdollisuudet. - Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitok- set ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksen 2040 vesihuoltoratkaisu perustuu Pirkan- maan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitykseen 2015, jossa vedenhankinnan kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin: - vedenhankinnan turvaaminen - ylikunnallinen yhteistyö laitos- ja verkostoasioissa - verkostojen ja laitosten saneeraus - purkuvesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen - pohjavesien suojelu - seudulliset/keskitetyt jätevedenpuhdistusratkaisut - puhdistamolietteiden hyötykäytön edistäminen. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa jätevesimäärien ennakoidaan kasvavan väes- tön kasvun myötä vuoteen 2025 mennessä 4 % ja vuoteen 2040 mennessä 15 % ny- kytasona käytettyyn vuoteen 2011 verrattuna. Suunnittelua keskeisesti ohjanneet tavoitteet ovat pohjavesien suojelu ja vedenhankinnan turvaaminen myös poikkeustilan- teissa. Keskitetyllä puhdistusratkaisulla tavoitellaan uusimpien tekniikoiden hyödyntä- mistä siten, että puhdistuksella päästäisiin purkuvesistön kannalta parempaan loppu- tulokseen kuin useassa pienemmässä yksikössä. Kantakaupungin yleiskaavaan 2040 liittyvissä Viinikka-Rautaharkko ja Lakalaiva-Rau- taharkko rakennetarkasteluissa ja maankäyttövisiossa ohjenuorana ovat olleet kantakaupungin yleiskaavan 2040 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tavoitteet, joista kaksi merkittävintä olivat alueen kehittäminen sekoittuneiden toimintojen vyöhykkeenä sekä aluekeskuksen sijoittaminen alueelle.

3.4.1 Tavoitteiden tarkentuminen kaavaprosessin aikana Asemakaavan suunnittelun tavoitteet ovat lähtötietojen täydentymisen ja valmisteluaineistosta saadun palautteen myötä tarkentuneet erityisesti lupaprosessien, ympäristön ja kulttuuriperinnön suojelua koskevien tarpeiden sekä Lakalaivan kaatopaikan osalta. Suojaviheralueet jaettiin kahteen osaan, ja niiden pääkäyttötarkoitusmerkinnät vaihdettiin paremmin aluekohtaisia erityisominaisuuksia vastaaviksi. Rakennusvalvonnan, kiinteistötoimen ja kaupunkimittauksen kanssa käytyjen neuvotteluiden tuloksena kaavaluonnoksessa esitetty maanpäällisen rakentamisen korttelialue muutettiin erityisalueeksi ja maanalaisen rakennusoikeuden osoittamisesta lukuna luovuttiin kiinteistön- muodostuksen ja rakennuslupamenettelyn selkeyttämiseksi. Kulttuuriperintöinventoin- nin tuloksena sotahistoriallisten kohteiden sijaintia ja rajausta voitiin tarkentaa.

Lakalaivan kaatopaikan päästöjen hallinta tulee todennäköisesti edellyttämään ympä- ristön muuttamista myös muualla kuin puhdistamon maanpäällisten rakennusten alueella. Mm. kaatopaikan suotovesien hallintarakenteita tulee todennäköisesti sijoittu- maan valtatien 9 penkkaan kohdassa, jossa tiealue oli vanhastaan mitoitettu tarpeettoman leveäksi. Pirkanmaan ELY-keskuksen luvalla suojaviheraluetta voitiinkin tällä kohtaa laajentaa nykyiselle maantien alueelle. Rakentamisen ja riskien hallinnan kannalta välttämättömät toimenpiteet voivat ulottua myös siirretyn jätetäytön alueelle, ja pieneläinten hautausmaan toimintaedellytyksiä jouduttiin tästä johtuen arvioimaan uudelleen. Alueella tehdyissä tutkimuksissa jäte- täytön yläpuolinen peittokerros todettiin hautausmaan alueella niin ohueksi, että hautapaikkoja kaivettaessa altistuminen jätetäytön haitta-aineille on mahdollista. Toimin- nalle ei voida tämän vuoksi jatkaa nykyisessä sijainnissa ja sille pyritään osoittamaan uusi paikka kaatopaikka-alueen ulkopuolelta.

3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja sen kehittyminen suunnitteluprosessin aikana

3.5.1 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavan suunnittelun alustavia vaihtoehtoja oli kaksi: nk. nollavaihtoehto, jossa alueella voimassa oleva asemakaava säilytetään ennallaan, ja vaihtoehto, jossa alueelle laaditaan keskuspuhdistamon toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muutos. Keskuspuhdistamosta on keskusteltu Pirkanmaalla jo 1990-luvulla, ja hankkeen val- mistelussa mukana olleiden kuntien lukumäärä on vaihdellut kuudesta 14:ään. Vuonna 2006 valmistuneessa Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa keskuspuh- distamolle esitettiin neljää sijoituspaikkavaihtoa. Samana vuonna valmistui Pirkanmaan keskuspuhdistamon sijainti- ja purkupaikkavaihtoehtojen vertailu, jossa oli mukana neljä mahdollista puhdistamon sijaintipaikkaa ja neljä purkupaikka-aluetta, joista muo- dostui kaikkiaan 13 erilaista vaihtoehtoa. Sulkavuori ei vielä tässä vaiheessa ollut mukana sijaintipaikkavertailussa. Vuosina 2007-2008 laadituissa Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelmassa ja ensimmäisessä YVA-menetelyssä puhdistamon vaihtoehtoisina sijaintipaikkoina tarkasteltiin Nokian Koukkujärven aluetta ja Pirkkalan lentokentän pohjoispuolista aluetta. Vuonna 2009 tarkasteltiin kahta uutta sijoituspaikkaa, joista toinen oli Sulkavuori ja toinen Lahdesjärvi. Vuonna 2013 päättyneessä kolmannessa YVA-menettelyssä sijoitus- paikkavaihtoehdoista oli mukana enää Sulkavuori, joka edellisissä vaiheissa oli todettu teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 17.2.2014, että jätevedenpuh- distamo sijoitetaan Sulkavuoreen. Asemakaavan suunnittelun päätavoite - keskuspuhdistamohankkeen mahdollistavan kaavamuutoksen laatiminen - perustuu tähän pää- tökseen, eikä nollavaihtoehtoa ole tästä lähtökohdasta johtuen tarkoituksenmukaista käsitellä aidosti vertailu- tai toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona. Hankkeen kokonaisvaikutusten osalta nollavaihtoehtoon rinnastettavissa olevaa NYKY+- vaihtoehtoa (nykyisten puhdistamoiden laajamittainen saneeraus) on käsitelty kattavasti vuoden 2012 YVA-selostuksessa.

3.5.2 Suunnitelmiin kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset Käyttötarkoitusmerkintään ET tehtiin E-v- alueen määräystä vastaava lisäys, jonka mukaan alueen käyttöä koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet alueella edellyttävät ympä- ristöviranomaisen hyväksyntää ennen rakennustöiden tai muiden toimenpiteiden aloittamista. Hulevesien viivyttämistä koskevaa kaavamääräystä tarkastettiin siten, että viivytysrakenteen tyhjenemiselle on määritelty vähimmäiskesto (hule-43(1)). Kaavakart- taan lisättiin nykyistä matkapuhelintukiasemaa tarkoittava ohjeellinen yhdyskuntatekni-

sen huollon rakenteille ja laitteille varattu alueen osa (et). Lisäksi ohjeellisen ajoyhteyden kaavamerkintää tarkastettiin siten, että kaavassa tulee riittävällä tavalla huomioiduksi ko. yhteyden merkitys osana alueen yleisen jalankulun verkostoa (ajo/jk). Muihin kaava-asiakirjoihin päivitettiin kaavaprosessin vaiheen sekä suunnittelun lähtö- kohtien kuvaukset. Asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ja selkeytettiin mm. raportissa käytettyjen kaupunginosien nimien, hankkeen ilmanlaatu- ja vesistövaikutusten kuvauksen sekä puhdistetun veden purkupisteen sijaintia osoittavan kuvan osalta. Havainneaineistoon sisältyvän julkisivupiirroksen selite päivitettiin tarkentuneiden suunnitelmien mukaisiksi. Kaavamääräyksiin tehdyt lisäykset perustuivat kaavaehdotuksista saatuun viranomais- palautteeseen ja olivat luonteeltaan teknisiä tarkastuksia. Kaavaselostukseen ja kokonaisvaikutusten arviointiraporttiin tehdyt täydennykset eivät olleet merkitykseltään MRA 32 §:n tarkoittamalla tavalla olennaisia muutoksia.

3.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 28.1.2016 Kuulutus virelletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillepa- nosta 9.2.2016 Yhdyskuntalautakunta (ajankohtaiset asiat) 30.3.2016 Viranomaisneuvottelu 23.8.2016 Kaupunkikuvatoimikunta 6.9.2016 Yhdyskuntalautakunta (ajankohtaiset asiat) 8.9.2016 Kuulutus valmisteluaineistojen nähtävillepanosta 20.9.2016 Kadunnimitoimikunta 7.12.2016 Kaupunkikuvatoimikunta 13. ja 20.12.2016 Yhdyskuntalautakunta 22.12.2016 Kuulutus kaavaehdotuksen nähtävillepanosta 18.4.2017 Yhdyskuntalautakunta

4. ASEMAKAAVAN KUVAUS

4.1 Kaavan rakenne Asemakaavassa alueelle muodostuu suojaviher- ja erityisalueita (EV, EVS, E-v ja ET- v), osa lähivirkistysalueesta (VL Heikinahonpuisto), opetustoimintaa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (YO, kortteli 5324), maantien aluetta (LT-4), katualuetta (Särkijärvenkatu) sekä maanalaista yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan rakentamisen aluetta (ma/sv-ET). 4.1.1 Mitoitus

Poistettava kaava pinta-ala rak.oik. Käyttötarkoitus e= ha k-m2 VL 5,8664 - -

Pl 7,9304 - -

VS 2,1065 - -

LT-1 21,5375 - -

katualue 0,9019 - -

yhteensä 38,3427 - -

asemakaavaton alue 7,3700 - -

yhteensä 45,7127 - -

Kaavaehdotus pinta-ala rak.oik. Käyttötarkoitus e= ha k-m2 YO 1,2624 1 000 0,08

VL 6,2785 - -

ET-v 3,4954 12 000

EV 0,1192 - -

E-v 4,9905 - -

EVS 9,4248 290 alle 0,00

LT-4 18,8442 - -

katualue 1,2977 - -

yhteensä 45,7127 13 290 0,03

4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laadulle asetettuja tavoitteita ovat alueen kaupunkikuvan, rakennetun kult- tuuri- ja luonnonympäristön erityispiirteiden sekä virkistyspalveluiden, jalankulun ja pyöräilyn reittien kehittämistarpeiden huomioiminen. Asemakaavassa annetut rakentamisen tapaa sekä ympäristön suojelua ja säilyttämistä ohjaavat määräykset tukevat

näiden tavoitteiden saavuttamista. Asemakaavan ohella kaava-alueen rakentamista ohjataan myös voimassa olevan lainsäädännön ja kaupungin omien rakentamismää- räysten (rakennusjärjestys) avulla, joiden sisältöä ei ole kaavamääräysten muodossa tarpeen kerrata. Ympäristön laatua koskevia tavoitteita käsitellään myös jäljempänä esitetyn kaavan vaikutusten arvioinnin sekä kaavaselostuksen liitteenä olevan kokonaisvaikutusten arvioinnin yhteydessä.

4.3 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat täydellisinä kaavakartan yhteydessä. 4.3.1 Korttelialueet Korttelin 5324 tontti 1 osoitetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (YO). Alueen pinta-ala on noin 1,2 ha, rakennusoikeus 1000 k-m2 ja rakennusten suurin sallittu kerrosluku yksi. Hulevesiä on viivytettävä ennen niiden johtamista korttelialueen ulkopuolelle (hule-43(1)). Alueelle sijoittuu Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen käytössä oleva harjoittelukenttä sekä olemassa olevat rakennukset. 4.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL). Lähivirkistysalueeksi on osoitettu viheralueen osat, joille ei sijoitu rakentamista ja joilla päiväaikainen melutaso alittaa taajamien virkistysalueilla sovellettavan ohjearvon 55 dB. Alueen pinta-ala on noin 6,2 ha. Maantien alue (LT-4, valtatiet 3 ja 9). Alueen pinta-ala on noin 18,8 ha. Suojaviheralue (EV, Kurssikeskuksen suojaviheralue). Alueen pinta-ala on noin 0,12 ha. Erityisalue, jota voidaan käyttää rajoitetusti virkistykseen (E-v). Alue on entinen jätteen- läjitysalue, jonka käyttöä koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet alueella edellyttävät ympäristöviranomaisen hyväksyntää ennen rakennustöiden tai muiden toimenpiteiden aloittamista. Alueen pinta-ala on noin 5 ha. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET-v). Alue on entinen jätteenläjitysalue, jonka käyttöä koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet alueella edellyttävät ympäristöviranomaisen hyväksyntää ennen rakennustöiden tai muiden toimenpiteiden aloittamista. Alueen pinta-ala on noin 3,5 ha ja maanpäällisen rakentamisen rakennusoikeus 12 000 k-m2. Kaavassa on osoitettu rakennusten vesikaton ylin korkeusasema (+150,00) ja rakenteiden ylin sallittu korkeusasema (+201,50). Suojaviheralue, jolla sijaitsee luonnonmonimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys (EVS, Sulkavuori). Suojaviheralueeksi on osoitettu pääosin rakentamattomana säilyvän viheralueen osat, joilla päiväaikainen melutaso ylittää taajamien virkistysalueilla sovellettavan ohjearvon 55 dB. Alueen pinta-ala on noin 9,4 ha. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan maanalaisen rakentamisen alue suojavyöhyk- keineen (ma/sv-ET). Alueen pinta-ala on noin 14,9 ha ja sille voidaan sijoittaa maanalaisia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia sekä niihin liittyviä työtiloja ja ajoyhteyksiä (ma/et) sekä maanalaisia jätevesitunneleita (ma/tu-j). Maanalaiset tilat saadaan rakentaa maanpäälliselle alueelle osoitetun käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden tai kerrosluvun estämättä. Aluetta koskevan toimenpiderajoituksen mukaan alueen merkittävä maanpäällinen kuormittaminen sekä maa- tai kallioperään kajoavat toimenpiteet edellyttävät maanalaisiin tiloihin, rakenteisiin tai laitteisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämistä sekä näiden omistajan/haltijan kuulemista. Kaavassa on osoitettu maanalaisten tilojen ohjeellinen sijoittuminen sekä suojavyöhykkeiden likimääräi- nen ylin korkeusasema ma/sv-ET-alueen eri osissa. Katualue (Särkijärvenkatu, Lempääläntie) ja joukkoliikenteelle varattua katualue (Sär- kijärvenkatu). Katualueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1,3 ha.

Eri käyttötarkoitusalueille sijoittuu mm. ajoyhteyksiä (ajo/jk, ajo-3), ulkoilun, jalankulun, polkupyöräilyn ja huoltoajon reittejä (u-1, h, pp/h, pp), maanalaisten tilojen pystykuilujen/varapoistumisteiden maanpäällisiä osia (pkui, 50-90 k-m2/rakennus), ohjeellinen yhdyskuntateknisen huollon rakenteille ja laitteille varattu alueen osa (et), lepakoille tärkeitä alueita (slep-2, slep-4), arkeologisia kulttuuriperintökohteita (s-36) sekä pilaantuneita maa-alueita (pima-3, Lakalaivan vanha kaatopaikka). YO- ja ET-v- alueilla hu- levesiä on viivytettävä ennen niiden johtamista korttelialueen ulkopuolelle (hule-43(1)). Kaavassa annettu lisäksi useita yleismääräyksiä (y-8610), jotka koskevat mm. alueen rakentamistapaa ja eri toimintojen yhteensovittamista, maanalaisen rakentamisen suo- javyöhykkeitä, hulevesien hallintaa ja kiinteistönmuodostusta sekä maiseman ja luon- nonympäristön huomioon ottamista. Puhdistamolle johtava ajoyhteys nimetään Sulkavuorenkujaksi. Uusista huoltoajon ja jalankulun yhteyksistä Sulkavuoren etelä- ja länsipuolitse kiertävä väylä nimetään Sul- kavuorenreitiksi ja Sulkavuoren pohjoispuolinen reitti Sulkavuorenrinteeksi. Aiemmin asemakaavoittamaton katualueen osa nimetään Särkijärvenkaduksi.

4.4 Asemakaavan suhde yleiskaavaan Yleiskaavallinen tarkastelu on esitetty asemakaavojen kokonaisvaikutusten arvioinnin yhteydessä.

4.5 Kaavan vaikutukset

4.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavan toteuttamisella on ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Asemakaavalla mahdollistetaan Pirkanmaan ja Tampereen seudun merkittävimmän ympäristöinvestoinnin toteuttaminen. Keskuspuhdistamon myötä jäteveden puhdistamisen kapasiteettia voidaan kasvattaa siten, että purkuvesistönä toimivan Pyhäjärven tila säilyy hyvänä. Merkittävä elinympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen kohdistuva pysyvä vaiku- tus on maaperän haitta-aineista johtuvien riskien huomioiminen alueiden rakentami- sessa ja muussa maankäytössä. Puustoisen alueen pinta-ala pienenee jonkin verran, mutta ympäristöhaittojen vähentyessä alueen virkistyskäyttöarvo voi kasvaa. Pien- eläinten hautausmaan jo käyttöön otetut osat voidaan pysyttää paikoillaan, mutta uusia hautapaikkoja jätetäytön alueelle ei voida sijoittaa. Luonteeltaan tilapäisiä elinympäristön laatua heikentäviä vaikutuksia ovat rakentamisen aikainen melu, tärinä ja ajoneuvoliikenne sekä alueiden yleisen käytön ja liikenteen rajoitukset. Melua aiheuttavissa toiminnoissa noudatetaan Valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (säädös 993/1992). Louhinnasta ja louheen ajosta tehdään meluilmoitus, jossa määritetään raja-arvot ja ajankohdat melua aiheuttaville työvaiheille. Meluilmoitus käsitellään Tampereen kaupungin ympäristösuojeluyksikössä. Tarvittaessa melutasoja seurataan työn aikaisin mittauksin. Louhintatöiden suunnitteluvaiheessa kartoitetaan ympäristön tärinäherkät kohteet, kuten olemassa olevat rakennukset, rakenteet ja laitteet. Herkille kohteille määritetään tärinän heilahdusnopeuden raja-arvot, joiden määrittelyssä huomioidaan rakenteen kunnosta, perustamistavasta ja rakennusosien materiaaleista riippuva rakenne-luokka sekä etäisyys räjäytyskohteeseen. Ennen louhinnan aloittamista katselmusalueella (n. 100…150 m räjäytyskohteesta) tehdään kiinteistöjen ja rakenteiden alkukatselmus. Työn aikana louhintatärinää seurataan kriittisiksi arvioituihin kohtiin asennetuista mit-

tauspisteistä, ja räjäytysten voimakkuutta tai räjäytysaikoja muutetaan ympäristön vaa- timusten mukaisesti. Työn aikana tehdään tarvittaessa välikatselmuksia ja louhintatöi- den valmistuttua loppukatselmus, jotta louhinnan mahdollisesti aiheuttamat vauriot voidaan määrittää. Louhintaurakoitsijalta edellytetään louhintavastuuvakuutukset mahdollisten vaurioiden korvausta varten. Louhinnan ympäristövaikutusten laajuus, kohdistuminen ja seurannassa käytettävät menetelmät sekä riskien hallinnan ja haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot määri- tellään yhdessä viranomaisten kanssa rakennus- ja ympäristölupakäsittelyjen yhtey- dessä. Maanalaiset siirto- ja purkutunnelit sekä varapurkuputki ovat mm. maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:ssä ja kiinteistönmuodostamislain 14. luvussa tarkoitettuja jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyviä johtoja, joiden sijoittamista ei ole tarpeen ratkaista asemakaavassa. Kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on lakiin perustuva velvollisuus sallia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen hallinnassaan olevalle alueelle. Sijoittaminen on mahdollistettavissa eri tavoin riippuen mm. siitä, ratkaistaanko asia osapuolten välisillä sopimuksilla vaiko kiinteis- tönmuodostamislain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina rasitteina. Kaikissa ta- pauksissa kiinteistön omistajalla ja haltijalla on kuitenkin oikeus pyytää korvausta rakentamisesta aiheutuvasta haitasta tai vahingosta. Asemakaavassa on osoitettu nykytilanteen mukaiset runkovesijohdot, joiden siirtämi- sen vaihtoehtoja selvitetään hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Vesijohdot sijoittuvat osittain Lakalaivan vanhan jätetäytön alueelle ja niistä pohjoisempi on jäämässä puhdistamon maanpäällisten rakennusten alle. Rakentamisen aikana alueen virkistyskäyttöä joudutaan turvallisuussyistä rajoittamaan ja arkiliikkumisen reitteihin voi tulla tilapäisiä muutoksia. Muilta osin virkistyskäyttömah- dollisuudet eivät ole merkittävällä tavalla muuttumassa tai heikentymässä. Rakentami- sen päätyttyä reitistö palautetaan nykyiseen kuntoon niiltä osin kuin mahdollista. Uudet pystykuiluille johtavat reitit jäävät yleiseen virkistyskäyttöön, jolloin alueen ympäri kulkeva ulkoilureittiverkosto laajenee ja sen laatutaso paranee.

4.5.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Asemakaavan mahdollistama maanalainen rakentaminen edellyttää mittavaa kallion louhintaa. Louhinnasta aiheutuvat pysyvät ja merkittävät vaikutukset ovat kuitenkin läh- tökohtaisesti paikallisia ja rajoittuvat hankealueelle. Louhinnan lopullinen laajuus ja toteuttamista koskevat ehdot määritellään ympäristö- ja rakennuslupakäsittelyjen yhtey- dessä. Maanalaisen rakentamisen alueiden (ma/sv-ET) rajaukset sisältävät suojavyöhykkeet, joille voidaan ulottaa kalliorakentamisen edellyttämiä tiivistys- ja lujitusrakenteita. Ole- tuksena suojavyöhykkeet ulottuvat sivusuunnassa vähintään 10 metriä ja pystysuun- nassa vähintään 20 metriä yleissuunnitelman mukaisten rakenteiden ulkopuolelle. Maanalaisten tilojen yhteenlasketuksi pinta-alaksi on arvioitu noin 125 000 m2. Keskuspuhdistamon myötä jäteveden puhdistamisen kapasiteettia voidaan kasvattaa siten, että purkuvesistön tila säilyy hyvänä. Väestösuunnitteen ohella keskuspuhdistamon mitoituksessa on huomioitu mm. tulevaisuuden varauksena esitetystä biokaasu- laitoksesta sekä mahdollisesti entisestään kiristyvistä puhdistusvaatimuksista aiheutuva lisätilojen tarve. Nykyisillä puhdistamoilla vastaavan lisäkapasiteetin rakentaminen olisi hyvin haasteellista. Veden virtausolosuhteita Pyhäjärvessä ja siitä eteenpäin virtaavassa vesistössä on sel- vitetty vesistömallinnuksella. Lisäksi varapurkujärjestelmän toimivuuden ja Vihiojan vir- tauskapasiteetin riittävyyden tarkastelua varten on laadittu hydraulinen mallinnus.

Jäteveden siirtotunnelit, purkutunneli, purkuputki ja varapurkujärjestelmä sisältyvät lu- pavalmisteluun kytkeytyvään riskinarviointiin ja riskinhallintasuunnitelmaan. Laitoksen puhdistuskapasiteetti, käsittelyvaatimukset, purkuputken linjaus ja purkupisteen tarkka sijainti ym. toiminnan lupaehdot määritellään kuitenkin ympäristö- ja vesilupaproses- sien, ei asemakaavan yhteydessä. Kaavan toteutuessa alueen hulevesien määrä voi kasvaa ET-v- ja YO-alueilla, joilla muodostuvia vesiä tulee viivyttää ennen purkureitille ja/tai hulevesiverkostoon johtamista. Nykytilassaan tai lähes muuttumattomina säilyvillä metsäalueilla muodostuvien hulevesien määrä tai laatu ei merkittävällä tavalla muutu. Rakentamisen aikaisten hule- ja työmaavesien hallinnasta tulee laatia erillinen suunnitelma, joka hyväksytetään viranomaisilla. Kalliorakentamisella ja kalliotilojen kuivana pidolla saattaa olla vaikutusta pohjaveden pinnan tilapäisiin tai pysyviin muutoksiin. Louhinnan vaikutukset pohjaveden tasoon py- ritään pitämään kalliotilojen tiivistystoimenpitein alueellisesti hyvin rajallisina. Kalliora- kentamisen vaikutusalueella sijaitsevien maalämpökaivojen tilaa tullaan seuraamaan rakentamisen aikana. Hankesuunnittelun yhteydessä tehdyn kartoituksen perusteella asemakaavan suunnittelu- tai vaikutusalueella ei ole pora- tai lämpökaivoja, joiden toimintaan tämän asemakaavan mahdollistama maanalainen rakentaminen voisi merkittävällä tavalla vaikuttaa. Maanalaisten tilojen kohdalla ja niiden lujitusvyöhykkeellä ei uusia pora- tai lämpökai- voja voida rakentaa. Maanalaisen rakentamisen vyöhykkeen muilla osilla uusien pora- tai lämpökaivojen rakentaminen edellyttää tapauskohtaista tarkastelua. Luonteeltaan tilapäisiä ilman laatuun kohdistuvia vaikutuksia ovat rakentamisen aikaiset hiukkaspäästöt, joista merkittävimpiä ovat louhinnasta syntyvä pöly ja ajoneuvoliikenteen päästöt. Luonteeltaan pysyviä ja merkittäviä ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutuksia syntyy jäteveden puhdistamisesta, lietteen käsittelystä, puhdistamon energiankäytön päästöistä ja materiaalikuljetuksista. Jätevedenpuhdistamoiden toiminnanaikaiset ilmanlaatuvaikutukset muodostuvat tyy- pillisesti hajupäästöistä. YVA-menettelyn jälkeen keskuspuhdistamon hankesuunnitel- maa on muutettu siten, että luolastossa muodostuvat hajukaasut sekä lietteen termi- sessä kuivauksessa ja poltossa muodostuvat hönkä- ja savukaasut puhdistetaan mo- nivaiheisessa prosessissa. Hajukaasujen puhdistukseen tehtyjen parannusten myötä keskuspuhdistamosta ei arvioida aiheutuvan hajuhaittaa lähiympäristön asukkaille. Hankesuunnitelman mukaan alueelle ei olisi myöskään tulossa mahdollisia hajuhaittoja aiheuttavia maanpäällisiä pumppaamoita. Syyskuussa 2016 päivitetyn savukaasujen leviämismallinnuksen (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy) mukaan savukaasupäästöjen aiheuttamat pitoisuudet maanpinnalla jäävät selvästi alle asetuksiin tai suosituksiin pohjautuvien vertailuarvojen, kun piipun korkeus on 40 m. Myös jätteenpolttoasetuksen tavoitearvot täyttyvät tällä piipun korkeudella. Mallinnus on tehty ”huonoista huonoimman” tilanteen mukaisesti, joka tarkoittaa sään puolesta yhtenä päivänä kerran kolmessa vuodessa mahdollista tilannetta, jossa savukaasun puhdistus toimisi huonoimmalla hyväksyttävällä tavalla ja samanaikaisesti lai- tosta käytettäisiin maksimikapasiteetilla. Asemakaavassa on annettu entisen kaatopaikka-alueen maaperän pilaantuneisuutta, puhdistustarvetta ja hulevesien hallintaa koskevia kaavamääräyksiä. Kaatopaikalta purkautuvien suotovesien haltuun ottamisella vähennetään merkittävästi pohjavesiin kohdistuvaa riskiä. Kaatopaikkakaasujen hallinta toteutetaan puhtaan pintamaan alapuolelle sijoittuvien erityisten rakennekerrosten ja biosuotimien avulla. Kunnostuksen yhteydessä siirrettävien massojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman vähäi- senä, jotta jätetäytön päälle 1990-luvulla istutettua puustoa ei jouduttaisi poistamaan tarpeettoman laajalta alueelta. Puhtaiden maiden peittokerroksia voi olla tarpeen kasvattaa myös alueen muilla osilla. Töiden valmistuttua alue maisemoidaan uudelleen.

Yksityiskohtaisesti kaatopaikasta aiheutuvien riskien hallinnan edellyttämät kunnostus- toimet määritellään asemakaavaa seuraavien lisäselvitysten ja -suunnitelmien sekä kunnostamista koskevien lupapäätösten yhteydessä.

4.5.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Asemakaavan toteuttamisella on alueiden kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia. Vaikutukset ovat merkittäviä ja pysyviä Sulkavuoren kaakkoispuolella, jossa nykyistä maanpintaa muokataan ja kasvillisuutta poistuu puhdistamon maanpäällisten rakennusten tieltä. Merkitykseltään vähäisempiä muutoksia tapahtuu pystykuilujen/varapoistumisteiden maanpäällisten osien sekä niille johtavien huolto- ja pelastusreittien rakennuspaikoilla. Nykyisten väylien pohjarakenteita voidaan joutua uusimaan ja puustoa harventamaan uusien reittien kohdalla. Työmaa-, pelastus- ja huoltoliikenteen kulkurei- tit, rakennettavuus ja ajourat tulee tarkastaa toteutussuunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. Suojaviher- ja virkistysalueet toimivat jatkossakin kaupunkirakenteen ekologisina käy- tävinä ja eri eläinlajien mahdollisina kulkureitteinä. Asemakaavassa on annettu tarvittavat määräykset alueilla havaittujen erityisesti suojeltavien lajien (lepakko) säilymisen turvaamiseksi. Muu selvityksissä tunnistettu huomionarvoinen kasvillisuus, joka ei edel- lytä kaavallista suojelua, sijoittuu pääosin rakentamattomana säilyville alueille. Asemakaavalla ohjataan korvaamaan alueilta poistuvaa kasvillisuutta uusilla istutuk- silla. Alueen viherympäristön laatutasoa on ennallistamisen ja maisemoinnin yhtey- dessä mahdollista parantaa. Asemakaavan toteutumisen vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat kohta- laisia tai vähäisiä. Jäteveden puhdistaminen kuluttaa luonnonvaroja, kuten kemikaa- leja, ravinteita, energiaa ja vettä. Lietteen poltossa syntyvän tuhkan käyttömahdollisuu- det ovat rajalliset. Myös jätetäytön suotovesien ja kaasujen käsittely kuluttaa luonnonvaroja, mutta käsittelyllä vähennetään pinta- ja pohjavesiin ja maaperään kohdistuvia riskejä.

4.5.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Hankkeessa mukana olevan kuuden kunnan yhteenlasketun asukasmäärän ennuste- taan kasvavan yli sadalla tuhannella vuoteen 2040 mennessä. Yksi keskeisistä kasvun edellytyksistä on jäteveden käsittelyn tehostaminen. Riittävillä laajennusvarauksilla (noin 50% hankemitoituksesta) pyritään turvaamaan keskuspuhdistamon kapasiteetin riittävyys myös vuoden 2040 jälkeen. Asemakaavoilla tuetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista mm. huomioimalla jätevesihaittojen ehkäisy alueidenkäytön suunnittelussa sekä edistämällä vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Hanke on huomioitu myös valmisteilla olevien Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 suunnittelussa. Asemakaavojen toteutuessa Viinikanlahden ja Raholan sekä Lempäälän puhdistamoiden alueet vapautuvat muuhun maankäyttöön. Muutos edistää yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen tiivistämistä sekä rantojen käytön kehittämistä koskevien seudullisten ja paikallisten tavoitteiden toteutumista. Kaavan toteuttamisesta ei arvioida syntyvän erityisiä kantakaupungin yleiskaavaehdo- tuksessa 2040 esitetyn Rautaharkon-Lakalaivan uuden aluekeskuksen suunnittelussa huomioitavia vaikutuksia. Suoria uuden aluekeskuksen alueelle ulottuvia vaikutuksia voisivat olla lähinnä maisemavaikutukset alueen sellaisilla osilla, joilta voisi avautua näkymiä valtateiden yli itään ja Sulkavuoren suuntaan. Keskuspuhdistamoon liittyvien

uusien Lempäälän suunnan siirtoviemärien toteuttaminen voisi välillisesti vaikuttaa aluekeskuksen suunnittelun ja toteutuksen vaiheistukseen. Keskuspuhdistamo toteutetaan kuitenkin ennen aluekeskusta, jonka suunnittelu on vasta yleiskaavatasolla ja toteutus pitkällä tulevaisuudessa. Yksityiskohtaisempi vaikutusten arviointi tuleekin käytännössä tehtäväksi nykytilanteeseen verrattuna käänteisenä alueen myöhem- mässä suunnittelussa (ts. aluekeskuksen vaikutukset muuhun ympäröivään maankäyt- töön). Rakentamisen aikana ajoneuvoliikenteen määrä Särkijärvenkadulla lisääntyy nykytilanteeseen verrattuna noin 75% ja Lempääläntiellä noin 1-2%. Molemmat kadut ovat so- veltuvia raskaan liikenteen kuljetuksille, eikä arvioidulla liikennemäärällä ole merkittä- vää vaikutusta tarkastelualueen liittymien toimivuuteen. Puhdistamon toiminnan aikaisen liikenteen arvioidaan lisäävän Särkijärvenkadun ajoneuvoliikenteen määrää noin noin 7-8%. Puhdistamolle johtavan ajoyhteyden ja Särkijärvenkadun liittymä rakennetaan raskaille ajoneuvoille soveltuvaksi. Kaava-alueelle sijoittuvan Särkijärvenkadun osan osoittami- nen joukkoliikenteelle, jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi väyläksi parantaa liiken- neturvallisuutta ja joukkoliikenteen sujuvuutta muun autoliikenteen poistuessa Särkijär- venkadulta. Liittyminen Sulkavuoren pohjoispuoliseen ajotunneliin tapahtuu Lempää- läntien itäiseltä ajoradalta, joka varataan ajoaukon kohdalta työmaaliikenteen käyttöön. Lähes kaikki nykyiset jalankulun ja pyöräilyn reitit säilyvät. Uudet pystykuiluille/varapoistumisteille johtavat huoltoreitit jäävät rakentamisvaiheen jälkeen yleiseen käyttöön. Asemakaavassa varaudutaan myös kokonaan uuden pyöräilyn pääreitin osan toteut- tamiseen Kurssikeskuksenkadun ja Lempääläntien välille. Uusi reitti lisää pyöräilyn sujuvuutta ja houkuttelevuutta. Linjaus kulkee voimajohdon maastokäytävän tuntumassa osin avoimessa maastossa ja lähellä asutusta, jolloin sen sosiaalinen turvallisuus on hyvä ja liittyminen alueen pohjoispuoleiseen kaupunkiraken- teeseen luonteva. Linjauksessa on myös osin voitu hyödyntää nykyistä pyöräilyväylää sekä pystykuiluille/varapoistumisteille johtavia huoltoajonreittejä. Esitetyn linjauksen maksimipituuskaltevuus (noin 9 %) ei aivan täytä pääreiteille asetettuja tasausvaati- muksia, mutta ratkaisulla vältytään suurilta kallioleikkauksilta. Korkeuseroista johtuen uuden pyöräilyreitin ja pohjoisimmalle pystykuilulle (exit 6) johtavan huoltoajoväylän välinen osuus on mahdollista toteuttaa vain jalankulkijoille soveltuvana kulkuyhteytenä. Alueella sijaitsevan matkapuhelintukiaseman sijoituslupa on perustunut TeliaSoneran ja tienpitäjän (nyk. Pirkanmaan ELY-keskus) väliseen sopimukseen. Sopimuksen ehtona oli, että tieoikeuden lakkautuessa laitteiden omistajan tulee siirtää rakennelmat pois viipymättä. Asemakaavan toteutuessa alueen kaavallinen käyttötarkoitus muuttuu, tieoikeus lakkautetaan ja alue siirtyy kaupungin omistukseen. Tukiasemaan kohdistuvat mahdolliset muutostarpeet, joita pilaantuneiden maiden tai laitepaikkaa sivuavan ajoyhteyden kunnostaminen saattaa edellyttää, määritellään kaatopaikan kunnostus- ja rakennussuunnitelmien sekä lupamenettelyiden yhteydessä. ELY-keskuksen luvan lisäksi tukiaseman paikoillaan pysyttäminen edellyttää jatkossa kaupungin kanssa teh- tävää maanvuokrasopimusta ja mahdolliset muutokset toimenpidelupaa.

4.5.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan toteutumisella on kaupunkikuvaa sekä lähi- ja kaukomaisemaa muutta- via vaikutuksia. Keskuspuhdistamon maanpäällinen rakentaminen sijoittuu nykytilanteessa pääosin puustoisille rinnealueille. Maanpinnan muodot ja olemassa olevat rakennukset huo- mioivan näkyvyysanalyysin perusteella korkeimmat rakennukset saattavat näkyä avoi- missa maastonkohdissa hyvinkin etäälle etelän, lännen ja luoteen suuntiin. Poistoilma- ja savupiiput voivat näkyä kaukomaisemassa paikoin myös pohjoisen suuntaan.

Puhdistamon maanpäällisiä rakennuksia koskevien korjausrajoitusten tarkoituksena on varmistaa, että rakennusmassat eivät voi nousta Sulkavuoren lakialueen maanpintaa korkeammalle, ja että piiput jäävät selvästi Tampere-Pirkkalan lentoesterajoituspinnan alapuolelle. Piippujen vähimmäiskorkeus ratkaistaan ympäristöluvan yhteydessä. Maanpäällisten rakennusten arkkitehtonista ilmettä sekä Sulkavuoren huolto- ja pelastusreittien linjauksia koskevia suunnitelmia on tarkennettu asemakaavojen jatkosuunnittelun aikana. Alustavien suunnitelmien mukaan alueelle sijoittuvien pystykuilujen/varapoistumisteiden maanpäällisten osien leveys on noin 4-5 metriä, pituus noin 10-14 metriä ja korkeus noin 2,5-5,5 metriä. ET-v- alueen ja sille sijoittuvien rakennusalojen sekä maanalaiselle rakentamiselle varattujen alueiden rajauksissa on huomioitu han- kemitoituksen perusteena olleet tulevaisuuden laajennusvaraukset. Rajauksissa on py- ritty varmistamaan riittävä väljyys myös mahdollisten toteutussuunnittelun tai rakentamisen aikaisten vähäisten muutosten varalta. Laitoksen prosessisuunnittelu on kuitenkin vielä kesken, eivätkä kaikki maanpäällisten rakennusten suunnittelussa huomiotavaksi tulevat teknis-toiminnalliset reunaehdot ole asemakaavan laatimisen aikana tiedossa. Tästä johtuen hyväksyttävissä olevia vaihto- ehtoisia toteutustapoja tulee olla useita, eikä esimerkiksi rakennusmassojen muodon- antoa tule sitoa tarpeettoman tiukasti asemakaavoihin liittyvän havainneaineiston mu- kaisiin ratkaisuihin. Rakentamistapaa ohjaavin yleispiirteisin asemakaavamääräyksin pyritään kuitenkin varmistamaan, että suunnittelussa huomioidaan alueen maisemalli- set ja kaupunkikuvalliset erityispiirteet. Lopulliset valinnat rakennusten ulkoarkkitehtuu- rin, pihojen ja huoltoreittien pintamateriaalien ym. yksityiskohtien osalta tehdään rakennus- ja ympäristölupakäsittelyiden yhteydessä. YO-korttelialueen ja rakennusalojen rajauksessa sekä rakennusoikeudessa on huomioitu alueelle jo sijoittuvat toiminnot sekä aikuiskoulutuskeskuksen esittämä lisäraken- tamisen mahdollisuus. Nykyiset rakennukset voidaan pysyttää paikoillaan tai korvata uudisrakennuksilla. Asemakaava tukee alueen kulttuuriperinnön säilymistä. Sulkavuoren sotahistorialliset kohteet on huomioitu asemakaavassa vuoden 2016 inventoinnin mukaisina. Sulkavuo- ren laelle osoitetun laajemman kulttuuriperintökohteen aluerajauksen tuntumaan sijoittuu kaksi pystykuilua/varapoistumistietä. Lisäksi yksi huoltotie risteää lakialueelle johtavan ”tykkitien” kanssa. Läntisemmän pystykuilun (exit 4) maanpäällisen rakennuksen ympäriltä poistetaan puustoa ja maanpintaa tasataan. Itäisempi pystykuilu sijoittuu pää- osin jyrkkään kallioleikkaukseen, ja lakialueelle siitä tullee näkymään vain katto ja kallion pinnan yläpuolelle ulottuva osuus ulkoseinistä. ”Tykkitien” ja uuden ajoyhteyden liittymäkohdassa nykyistä vanhojen ajoreittien liittymäkohtaa levennetään ja tasaus so- vitetaan maanpinnan muotoihin.

Ennen - jälkeen- kuvapari, rakennetun ympäristön muutokset. (Lähteet: Asemakaavan nro 8610 havainneaineistot, WSP Finland Oy. Viistokuva © Lentokuva Vallas Oy 2016)

4.5.6 Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Asemakaavan toteuttaminen mahdollistaa seudullisen jätevedenpuhdistuksen kapasiteetin kasvattamisen, joka tukee osaltaan myös elinkeinoelämän toimintaedellytysten

kehittymistä. Asemakaavalla ei ole vaikutuksia tonttitarjonnan riittävyyteen, eikä suun- nitteluratkaisulla estetä kilpailun syntymistä kaupan ja asunrakentamisen toimialoilla. Vesihuollon organisoitumista valmisteltaessa on vertailtu useita vaihtoehtoja, joista seudullisen yhtiön todettiin hyödyntävän parhaiten toiminnan volyymiedut ja poistavan päällekkäisiä kustannuksia. Keskuspuhdistamon toteuttamisesta vastaa Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, jonka osakkaita hankkeessa mukana olevat kunnat ovat. Asemakaavan toteuttaminen tuo alueelle uusia pysyviä työpaikkoja. Keskuspuhdista- mon rakentamisen aikana kaavan välilliset työllistävät ja yritysvaikutukset ovat merkit- täviä. Asemakaavalla ei kuitenkaan ratkaista yksityisten toimijoiden välisiä oikeussuh- teita, eikä taloudellisesti toimivan kilpailun turvaaminen ole mahdollista kaavoituksen keinoin.

4.6 Nimistö Puhdistamolle johtava ajoyhteys nimetään Sulkavuorenkujaksi. Uusista huoltoajon ja jalankulun yhteyksistä Sulkavuoren etelä- ja länsipuolitse kiertävä väylä nimetään Sul- kavuorenreitiksi ja Sulkavuoren pohjoispuolinen reitti Sulkavuorenrinteeksi. Aiemmin asemakaavoittamaton katualueen osa nimetään Särkijärvenkaduksi.

5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavoituksella päätetään hankkeen edellyttämistä alue- ja tilavarauksista sekä suunnittelualueiden muusta maankäytöstä. Rakennusluvan lisäksi hankkeen toteuttaminen edellyttää mm. ympäristönsuojelulain, jätehuoltolain ja vesilain mukaisia lupa- menettelyitä, joiden yhteydessä määrätään esimerkiksi laitoksen prosessimitoituksesta ja toiminnan lupaehdoista, rakentamisen aikaisten ympäristöhaittojen raja-arvoista sekä siirto- ja purkulinjojen vesistöön sijoittamisen edellytyksistä. Näitä päätöksiä koskeva toimivalta on alueellisilla viranomaisilla, joita ovat mm. Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu sekä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovi- rasto. Asemakaavojen ohella rakentamista ohjataan myös voimassa olevan lainsäädännön ja kaupungin omien rakentamismääräysten (rakennusjärjestys) avulla, joiden sisältöä ei ole kaavamääräysten muodossa tarpeen kerrata.

5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lain voiman. Tämänhetkisen arvion mukaan keskuspuhdistamon rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2019 ja keskuspuhdistamo otettaisiin käyttöön vuonna 2024.

5.3 Toteutuksen seuranta Keskuspuhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisten vaikutusten seurannan tarve ja menetelmät määritellään hankkeen toteutussuunnittelun ja lupaprosessien yhteydessä ao. viranomaisten edellyttämällä tavalla.