Hyvien käytäntöjen jäljillä

1

Hyvien käytäntöjen jäljillä… © Pirkanmaan liitto 2013

1. Painos, marraskuu 2013

Painopaikka: Juvenes Print Tampere 2013

Taitto: Niklas Pedersen Tekstit: Miika Saari Kannen kuva: Wisa Knuuttila

Teoksen taloudelliset tekijänoikeudet kuuluvat Pirkanmaan liitolle. Aineistosta saa vapaasti valmistaa kappaleista ja saattaa sen ylei- sön saataviin sekä sisällyttää muuhun aineistoon tai muulla tavoin kehittää sitä kuitenkin loukkaamatta tekijöiden moraalisia oikeuk- sia. Käyttöoikeuden ehtona on sitoutuminen näihin ehtoihin. Julkaisua ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki. Esipu heet: Kaupunki tehdään yhdessä

Rahalla ei voi ostaa onnea, mutta rahalla voi mainiosti tukea ihmisten toimintaa. Kaupungin asukkail- la ja heidän yhdistyksillään on roppakaupalla ideoita ja suunnitelmia oman lähiyhteisönsä viihtyvyy- den ja elämänlaadun lisäämiseen. Rahaa tavoitteellisen, kaupungin kehitystä vahvistavan yhteisölli- sen toiminnan tukemiseen on yleensä liian vähän. Jos julkista tai muuta rahoitusta saadaan nykyistä enemmän paikalliseen, asukkaiden omista tarpeista suunniteltuun toimintaan, voidaan lisätä kau- punginosien turvallisuutta, viihtyisyyttä ja suvaitsevaisuutta.

Suunnilleen edellä kuvatuista lähtökohdista Tampere yhdessä -hanke hahmoteltiin. Taustalla oli tieto Hervanta-projektin onnistumisista hieman vastaavan tyyppisessä toiminnassa. Kun Euroopan alue- kehitysrahaston ohjelma-asiakirja mahdollisti yhteisöjen pienhankkeiden koordinoinnin, Tampereen kaupunki päätti hakea rahoitusta uudenlaiseen toimintatapaan. Kaupunki auttoi omassa roolissaan kaupunginosayhdistyksiä ja muita toimijoita saamaan ja hallinnoimaan EU-rahoitusta paikallishank- keille.

Tampere yhdessä -hankkeen ohjausryhmän keskeinen tehtävä oli valita hakemusten joukosta ne pienhankkeet, jotka parhaiten toteuttivat asetettuja tavoitteita. Ohjausryhmä oli aitiopaikka nähdä koko se moninaisuus, joka hakemuksiin sisältyi. Kaupunki on täynnä yhteisöjä, joilla on valtavasti ideoita oman kaupunginosan asukkaiden elämänlaadun edistämiseksi. Monet noista ideoista toteu- tuvat onneksi joka tapauksessa, ilman julkista rahoitustakin. Ohjausryhmässä työskentely vahvisti uskoa siihen, että hyvinvointi ja elämänlaatu edistyvät parhaiten yhteisöissä itsessään, ei kunnan toimintana. Kaupungin rooli on tukea sellaista toimintaa, joka ei ilman tukea olisi mahdollista.

Ohjausryhmään tuli myös sellaisia hakemuksia, joissa joku ammatillinen taho halusi viedä osaamis- taan haasteellisiin kaupunginosiin. Näissä hakemuksissa tuntui joskus olevan taustalla ajatus, että kaupunginosien asukkaat eivät itse osaisi tai kykenisi aikaansaamaan laadukasta toimintaa omaksi parhaakseen. Tällaisille hankkeille ohjausryhmä ei heltynyt. Rahoitusta ja koordinaatiotukea myön- nettiin vain hankkeille, jotka olivat lähtöisin joko kaupunginosan ihmisistä itsestään tai paikallisista yhteisöistä, jotka näkivät hankkeessa mahdollisuuden tiivistää asukkaiden sitoutumista oman asui- nalueensa elämänlaatuun.

Tampere yhdessä -hankkeen toiminnan tuli kohdistua ns. haasteellisiin kaupunginosiin. Niiden mää- ritteleminen ei ollut helppoa, mutta yhdessä rahoittajaviranomaisen kanssa niistä onnistuttiin sopi- maan. Itse hankkeen aikana tukimahdollisuuksiin tuli paljon kysyntää myös muista kaupunginosista. Jatkossa vastaavan tukimallin tulisi kohdistua koko kaupunkiin.

Haluan lämpimästi kiittää Tampere yhdessä -hankkeen ohjausryhmän kaikkia jäseniä, jotka käyttivät aikaansa ja osaamistaan pienhankkeiden tukemiseen. Kiitos kuuluu myös Tampereen kaupungin kulttuuripalveluille ja erityisesti hankkeen projektipäälliköinä toimineille Johanna Kurelalle ja Miika Saarelle, jotka kumpikin ottivat homman haltuun todella hienosti. Kiitän myös Pirkanmaan liittoa, joka EAKR-rahoitusviranomaisena osoitti joustavuutta ja ymmärrystä hankkeelle, jossa toimijoina oli joukko pieniä yhdistyksiä ilman ammattimaista hallintohenkilökuntaa. Suurin kiitos menee tampere- laiselle kansalaistoiminnalle, joka osoitti jälleen, että kaupunkimme on täynnä osaamista, hyvää tah- toa ja pyrkimystä yhteisen hyvinvoinnin lisäämiseen.

Lauri Savisaari

Tilaajapäällikkö

Tampere yhdessä –hankkeen ohjausryhmän pj Papparyhmä Ponnistus toi Tesomalle uutta toimintaa

Kotipirtissä käynnistyi Tampere yhdessä -projektin rahoittama hanke tesomalaisille +55 -vuotiaille työttömille ja eläkeläisille miehille 6.5.2010. Ryhmä kokoontui kerran viikossa. Papoille järjestettiin teoriaopetusta ravinnosta, liikunnasta ja sen merkityksestä terveyteen ja kunnossa pysy- miseen. Papat olivat innokkaita oppijia ja janosivat erilaista tietoa kysymyksillään.

Papat opettelivat kuntosalilla erilaisten laitteiden käyttöä, sauvakävelyä, vesijuoksua, joogaa.

Papoista jäi Kotipirttiin toiminnallinen ryhmä, joka kokoontuu edelleen viikoittain Kotipirtin kuntohuo- neella. Lisäksi papat toimivat Kotipirtin vapaaehtoisina vertaistukena Ladyt kuntohuoneella -ryhmäl- le: papat antavat ohjausta ladyille ja asukkaille. He lukevat asukkaille lehtiä, seurustelevat heidän kanssaan, osallistuvat erilaisten tapahtumien järjestämiseen: muun muassa kevätjuhlissa makkaran- paisto, tuolien asettelu, ja myös Korvatunturin Joulupukki saapuu meille reippaasta ”pappaporukas- ta”. Yhteistyömme on molemminpuolinen ilo! Projektissa saavutettiin sen tavoite toimiva ryhmä ja enemmänkin.

Kaija Kallinen Toiminnanjohtaja / Kotipirtti ry Juttelutorista syntyi hyviä käytäntöjä

Juttelutori-projektissa oltiin seurana erityisesti ikäihmisille, mikä on tuttua toimintaa Verkon vapaa- ehtoisille. Projektiluontoisuus ja ennestään tuntemattomien asiakkaiden kohtaaminen muualla kuin asiakkaiden kotona/asiointiapujen yhteydessä oli meille uudenlainen käytäntö.

Juttelutorilla, varsinkin kun toteuttamispaikka oli niin keskeinen kuin kauppakeskuksen keskusau- kio, pääsimme kohtaamaan suuren joukon ihmisiä kerralla. Kohtaamisiin olivat tervetulleita kaikki taustasta riippumatta, mistä saimme kiitosta. Ohikulkijoilla on matalampi kynnys tulla juttelemaan, kun paikalla on monia vapaaehtoisia ja paikka on avoin sekä osa arkista ympäristöä.

Monella ohikulkijalla on tarinoita kerrottavanaan ja avoin tori antoi hyvän mahdollisuuden niin lyhy- empiin kuin pidempiinkin kohtaamisiin. Projektin kautta halusimme tarjota erityisesti yksinäisille ih- misille mahdollisuuden kiireettömään jutteluun. Mutkattomat ja joskus rankoistakin puheenaiheista huolimatta myönteiset kohtaamiset toivat iloa sekä ohikulkijoille että vapaaehtoisille.

Juttelutorin pitäminen vaatii resursseja, kuten vapaaehtoisia juttelijoita sekä palkatun työntekijän, sillä toiminta vaatii koordinaattorin. Omat vapaaehtoisemme ovat sidottuja viikoittaiseen toimintaam- me, joten jokaviikkoinen Juttelutori ei ole mahdollinen. Tulemme kuitenkin jatkamaan konseptia myös tulevaisuudessa tilaisuuden tullen, ja pari Juttelutoria on jo suunnitteilla muun toiminnan ohel- le.

Katja Kekki Pienhankkeen koordinaattori / Yhdessä Selviytymisen Tuki ry Sisällys

1. Tampere on yhdessä!...... 10 Näin projekti pyöri...... 12 Tiedotus ja huomio...... 18 Ongelmia...... 22 Hyvät käytännöt ovat projektin suola...... 23 Projektipäällikkö ja ohjausryhmä...... 25 Ohjausryhmän/ohjausryhmien toimintaan osallistuneet...... 26 2. Mukana tekemässä!...... 27 Osallistuminen taiteen kautta...... 29 Yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden poistaminen...... 31 Esittelyssä: Kaukajärvi...... 33 Esittelyssä: Lentävänniemi...... 34 Yhdessä toimitaan!...... 36 3. Lapset, nuoret ja ikäihmiset...... 38 Ikääntyvät ihmiset...... 40 Esittelyssä: Tesoma...... 42 Lapset ja nuoret...... 43 4. Erityisryhmät ja tiedotus...... 44 Kuurosokeiden tiedotus...... 46 Kotouttaminen...... 48 Maahanmuuttajat ja tiedottaminen...... 50 Esittelyssä: Hervanta...... 51 Kulttuurien välinen toiminta...... 52 Esittelyssä: Lielahti...... 54 Esittelyssä: Peltolammi...... 55 5. Tapahtumia kaupunginosissa...... 56 Yhdessä viihdytään!...... 58 Esityksiä...... 60 Esittelyssä: Nekala...... 63 Saanko luvan?...... 64 6. Hankinnat, alueellinen viihtyvyys, ympäristö...... 65 Liikuntapaikkoja...... 67 Tekniikkaa...... 68 Esittelyssä: Multisilta...... 69 Vihreämpi Tampere...... 70 Esittelyssä: Viinikka...... 72 Liitteet...... 74 1. Tampere on yhdessä!

Tampere yhdessä -pienhankkeet on toimintatapa, jossa Tampereen kaupunki on auttanut yhdistyksiä ja yhteisöjä Euroopan aluekehitysrahaston EAKR -rahoituksen hakemisessa. Projektipäällikkömallilla yhdis- tykset ja yhteisöt ovat saaneet keskittyä pääosin rauhassa omaan pienhanketoteutukseensa, sillä Tam- pereen kaupunki teki yhdistysten puolesta EAKR-rahoitushakemukset ja vastasi raportoinnista. Projektin kautta on myös haettu pienimuotoisempaa Tampereen kaupungin yksin maksamaa yhteisöhanketukea.

Projektin taustaa

Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaation ja sitä seuranneen Pienhankekoordinaation perustamiseen oli kaksi tarvetta. Ensimmäinen tarve oli puuttua alueelliseen eriarvoistumiskehitykseen, joka on havaittu tilasto- tutkimuksissa Tampereen kaupunginosien kesken. Tilastotietojen mukaan osassa Tampereen kaupunginosia on keskiarvoa korkeampi työttömyys tai alueelle on keskittynyt paljon maahanmuuttajia. Tämän seurauksena on syntynyt syrjäytyneisyyttä ja arvottomuuden tunnetta muihin kaupungin tai alueen asukkaisiin nähden, mikä on lopulta johtanut kaupunginosan maineen ja vetovoiman laskuun.

Toiseksi oli tarve kehittää toimintamalleja, joiden avulla Tampereen alueella toimivat yhteisöt, yhdistykset ja muut organisaatiot voivat yhdessä Tampereen kaupungin kanssa kehittää kaupunkia. Yhdistysten, yhteisöjen ja organisaatioiden aktivoimisessa on syntynyt uusia mielenkiintoisia toimintamalleja, joista opittuja hyviä käy- täntöjä voidaan hyödyntää myös muualla.

Tampere yhdessä on auttanut paikallisia toimijoita hakemaan rahoitusta pienhanketoimintaansa. Valituissa pienhankkeissa on puututtu alueelliseen epäkohtaan korjauksin, jotka

1) lisäävät osallistumista ja aktiivisuutta

2) ehkäisevät syrjäytymistä

3) parantavat ympäristöä.

10 Tilastoissa haasteellisiksi katsotuiksi kaupunginosiksi määriteltiin projektissa Hervanta, Kaukajärvi, Lentävän- niemi, Lielahti, Multisilta, Nekala, Peltolammi, Tesoma ja Viinikka.

Multisilta oli Tampere yhdessä -pienhankkeiden eteläisin kohdekaupunginosa. Kuva: Miika Saari

11 Näin projekti pyöri

Tampere yhdessä -pienhankkeet pohjautuu Tampere virtaa -kaupunkistrategiaan. Tämän strategian päämää- ränä on ollut saada kuntalaiset ja paikalliset toimijat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen mukaan. Pidemmän tähtäimen suunnittelussa tämänkaltainen toiminta olisi arkipäivää 2020-luvun Tampereella. Pienhankkeiden tukemisella pyritään aktivoimaan paikallisia toimijoita, jotta syrjäytymisen kehitys saataisiin pysäytettyä luomal- la, kehittämällä ja parantamalla alueellista yhteisöllisyyttä.

Molempien koordinaatiohankkeiden yhteenlaskettuna määrällisenä tavoitteena oli saada aikaan 58 pienhan- ketta, jotka rahoitettaisiin seuraavanlaisesti:

• Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio: 15 pienhanketta saisi EAKR-rahoituksen ja 35 pienhanket- ta Tampereen kaupungin myöntämänä pienimuotoisempana yhteisöhanketukena.

• Pienhankekoordinaatio: 8 pienhanketta saisi EAKR-rahoituksen.

Projektissa ylivoimaisesti suosituimmaksi alueeksi muodostui Hervannan kaupunginosa, jossa järjestettiin yh- teensä 26 tuettua toimintaa. Kaiken kaikkiaan Hervannan aktiivisuus toiminnassa oli 42 %. Tämä johtuu siitä, että Hervannassa on paljon aktiivisia toimijoita ja yhteisöjä.

Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio Toteutusaika: 1.8.2009–28.2.2012 Projektikoodi: A30156 Myönnetty rahoitus: 172.200 euroa Toteutunut rahoitus: 137.417 euroa Tavoite: 15 pienhanketta Toteutunut: 18 toteutunutta pienhanketta Projektipäällikkö: Johanna Kurela

12

13

Tampere yhdessä -pienhankkeet toimi projektina kahdessa vaiheessa:

• 1.9.2008 – 28.2.2012 Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio -nimisenä (A30156)

• 1.3.2012 – 31.12.2013 Pienhankekoordinaatio -nimisenä (A31948)

Molemmat projektit olivat Euroopan aluekehitysrahaston (60 %) rahoittamia. Tampereen kaupungin omarahoi- tusosuus oli vastaavasti 40 %.

Projekti sijoitettiin hallinnollisesti Tampereen kaupungin kulttuuripalveluihin. Projektille palkattiin projektipääl- likkö, jonka tehtävänä oli toimia rahoituksen markkinoijana, yhteyshenkilönä viranomaisten ja paikallisten toimijoiden välillä hakemusten laatijana ja raportoijana. Projektista tiedotettiin läpi koko toiminnan, kun pro- jektipäällikkö esitteli rahoitusmallia paikallisille toimijoille. Tiedotuksella pyrittiin kertomaan rahoitusmallista ja hakuajoista.

Varsinaisessa hakuvaiheessa projektipäällikkö vastaanotti runsaasti pienhanke-ehdotuksia, joista ohjausryh- män jäsenistä koostuva hankevalintatyöryhmä valitsi mielenkiintoisimmat

EAKR-hakuvaiheeseen. Varsinaisen hakemuksen, pääsääntöisesti Pirkanmaan liittoon, projektipäällikkö koos- ti yhdessä valittujen pienhanketoteuttajien kanssa. Toimintakauden aikana pienhanketoteuttajat itse saivat rauhassa keskittyä työhönsä hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan. Toiminnan päätyttyä projektipääl- likölle toimitettiin kaikki rahoittajan vaatimat selvitykset, joiden pohjalta projektipäällikkö koosti yhtenäisen lop- puraportin ja maksatushakemuksen. Rahat pienhanketoteuttajille saatiin vasta projektin päättymisen jälkeen. Toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista maksetaan 63 % EAKR-rahoitusta ja 27 % Tampereen kaupungin kuntarahaa, jolloin ainoastaan 10 % jäisi pienhanketoteuttajan omavastuuosuudeksi. Poikkeuksen teki Pirkan- maan ELY-keskukselta haettu projektirahoitus Tampere yhdessä -pienhankkeet 5:n kohdalla.

14 Tiedotusvaihe rahoituskanavasta

Hakuaika

Hankevalintatyöryhmän kokous projektipäätös rahoittajalta. rahoittajalta. projektipäätös

Projektipäällikkö koostaa

pienhankkeiden yhteisen ja hakeminen suunnitteleminen, Pienhanketoiminnan projektihakemuksen.

Pienhankkeiden toimintakausi Pienhankkeiden toimintakausi

Pienhankkeiden toimintakausi Toteutusvaihe

Pienhankkeet toimittavat raportointiaineiston projektipäällilkölle.

Loppuraportti ja maksatushakemus rauhoittajalle rahoittajan maksamat rahat. maksamat rahoittajan Raportointi, maksatushakemus, maksatushakemus, Raportointi, Maksatusvaihe

Prosessikaavio projektin etenemisestä.

15 Tampereen kaupungin Pienhanketoteuttajan EAKR-rahoitus kuntarha omavastuuosuus

Tampere yhdessä -pienhankkeet 1-4, 6-7 63 % 27 % 10 % Pirkanmaan liitto

Tampere yhdessä -pienhankkeet 5 60 % 30 % 10 % Pirkanmaan ELY-keskus

Kaavio rahoituksen jakautumisesta pienhanketoteuttajien hyväksytyille kuluille. Hyväksytyt budjetit olivat välillä 2172 – 8000 euroa.

Hankehakukierrokset järjestettiin kuusi kertaa: huhtikuussa 2009, syyskuussa 2009, helmikuussa 2010, elo- kuussa 2010, toukokuussa 2012 ja syyskuussa 2012. Lisäksi järjestettiin viidennen kokonaisuuden kohdalla projekti, joka rakennettiin vanhojen hakemusten pohjalta. Pääpaino viidennessä kokonaisuudessa oli ympä- ristön kehittäminen. Myönteinen rahoituspäätös saatiin Pirkanmaan liitolta / Pirkanmaan ELY-keskukselta 25 pienhankkeelle, joista 24 pienhanketta saatiin toteutettua. Osa toimijoista toteutti useamman pienhankkeen eri kokonaisuuksissa.

Pienhankekoordinaatio Toteutusaika: 1.3.2012–31.12.2013 Projektikoodi: A31948 Myönnetty rahoitus: 87.850 euroa

¨ Toteutunut rahoitus (31.8.2013): 58.283,09 euroa Tavoite: 8 pienhanketoimijaa Toteutunut: 6 toteutunutta pienhanketta Projektipäällikkö: Johanna Kurela ja Miika Saari

16

Projektipäällikkö Johanna Kurela esittelee rahoitusmallia toimijoille. Kuva: Teemu Keskinen

17 Tiedotus ja huomio

Pienhankerahoituksen hakuajoista tiedotettiin lehti-ilmoituksin Hervannan Sanomissa ja kaupunkilehti Tampe- relaisessa. Ilmoituksia internetissä oli Mansetori-kaupunginosasivustolla, Tampereen kaupungin internetsivuil- la, ja projektin omilla sivuilla www.tampereyhdessa.net. Kaupunginosayhdistyksille ja muille kohdealueella toi- miville yhdistyksille lähetettiin sähköpostia, missä kerrottiin rahoituksen hakumahdollisuudesta. Myöhemmin tiedotukseen mukaan tulivat myös Tampereen kaupungin tilaajaryhmän sivistyksen ja elämänlaatupalveluiden uutiskirje sekä Suomen Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomon järjestötiedote.

Projekti järjesti laajoja tiedotustilaisuuksia, joiden kohdalla kuitenkin mielenkiinto jäi toivottua alhaisemmaksi. Paremmin toimivat henkilökohtaiset tapaamiset, joita kertyikin molempien projektien aikana yhteensä 250 kappaletta.

Tiedotusten ulkopuolista mediahuomiota Tampere yhdessä -pienhankkeet on saanut Tampere-tiedotusleh- dessä, kaupunkilehti Tamperelaisessa, Hervannan Sanomissa, Peltolammi-lehdessä, LänsiKontu-lehdessä, Tammerkoski-lehdessä, YLE Tampereen radiossa ja Radio Moreenissa. Välillisesti huomiota on tullut myös pienhanketoimijoiden kautta.

Projekti on esittäytynyt tilaisuuksissa ja henkilökohtaisesti eri toimijoille. Tällaisia esittäytymisiä ovat olleet maahanmuuttajayhdistyksille suunnattu Mistä rahat yhdistystoimintaan? -tilaisuus, Pirkanmaan liiton ja Pirkan- maan ELY-keskuksen Miten organisaatiosi voi saada vipuvoimaa EU:n 1,7 miljardin euron rakennerahastoista? -hanketietoisku, turkulainen Yhtälö-projekti, Etelä-Pohjanmaan kulttuurilautakunta, rovaniemeläinen Opin aika -projekti, Euroopan komission toimijat ja Association Européenne pour l’Information sur le Développement Localin (AEIDL) Suomen maa-asiantuntija.

18 Parempi arki EU-rahalla -tilaisuus keräsi kiinnostuneita Metsossa. Kuva: Johanna Kurela

19 Euroopan unionin komissio on osoittanut myös kiinnostustansa Tampere yhdessä -pienhankkeita kohtaan. Toi- minnan aikana Association Européenne pour l’Information sur le Développement Local (AEIDL) edustaja haas- tatteli eri projektin parissa toimineita henkilöitä ja koosti niistä raportin ”Tampere Together: flowing in the right direction”. Projekti on siten nostettu Euroopan unionin tasolla 50 mielenkiintoisimman hankkeen joukkoon. Euroopan unionin Alueiden komitea järjesti 29.5.2013 konferenssin ”Fighting poverty and social exclusion : what role for regions and cities?”, jossa Tampere yhdessä esittäytyi esimerkkinä standi-materiaalina hyvänä paikallisena ruohonjuuritason hankkeena.

Tiedotteita ja lehtileikkeitä. Media on huomioinut mukavasti projektien sisältöä. Kuva: Miika Saari

20 Kuva: Miika Saari

21 Ongelmia

Tampere yhdessä -pienhankkeiden tavoitteena on olla EAKR-rahoitushaun helpottava kanava, jolloin toimi- jan on helpompi keskittyä ainoastaan omaan pienhanketoimintaansa. Todellisuudessa tämä ei ole kuitenkaan sujunut täysin mutkattomasti, sillä EAKR-rahoituksessa on ilmennyt monia kummalliseksi koettuja byrokra- tiasäädöksiä ja selvityspyyntöjä. Näiden byrokraattisten ongelmien vuoksi rahoitusmallia on pidetty kankeana, joustamattomana, vaatimuksiltaan kohtuuttomana ja lopulta kuitenkin aikaa vievänä. Tämä rahoittajan laatima sääntöviidakko on myös heijastunut myös projektin omaan imagoon, vaikka tarkoitus on ollut päinvastainen: aivan kaikki yhdistykset eivät uskalla hakeutua pienhanketoimintaan.

Toisena ongelmakohtana on jälkirahoitteisuuden ongelma: yhdistykset toteuttivat pienhankkeensa ensin ko- konaan omin varoin. EAKR-rahoitus saatiin vasta jälkikäteen, usein vasta noin puoli vuotta hankkeen toiminnan päätyttyä. Monet yhdistykset eivät ole niin vakavaraisia, että kykenisivät toimimaan yllättävien muiden menojen sattuessa. Projektissa on voinut maksaa ennakkoon Tampereen kaupungin kuntarahan (27 %) osuutta hieman alennettuna ja tapauskohtaisesti. Projekti- ja maksatushakemuksen käsittelyajat ovat venyneet hakemuksen ensimmäisestä jättämisestä jopa viiteen kuukauteen, mikä on aiheuttanut turhautumista.

Pienhanketoiminnassa on myös koettu erilaisia vastoinkäymisiä, joiden vuoksi pienhanke on jäänyt roikku- maan tai jouduttu jopa kokonaan keskeyttämään. Ongelmat ovat aina sellaisia, että niistä voi oppia, ja niitä esitellään myös oppeina tässä kirjassa.

22 Hyvät käytännöt ovat projektin suola

Projektin toimintamalli, jossa kaupunki auttaa paikallisia järjestöjä ja muita organisaatioita hakemaan EU-rahaa toteutettavaan yhteisöllisyyttä edistävään toimintaan, on hyvä käytäntö. Tämänkaltainen toiminta tukee alu- eellista sosiaalista kestävyyttä. Toimintamalli on vastaus Tampere virtaa -kaupunkistrategian asettamaan raa- miin sekä käytännön toteutusesimerkki kaupungin ja paikallisten toimijoiden yhteistyöstä. Euroopan unionin tavoite sosiaalisesta investoinnista on siis toteutunut erinomaisesti projektissa.

Projektipäällikköpalvelulla yhdistyksillä on ollut enemmän vapaus toimia oman pienhankkeensa parissa, sillä hallinnolliset elementit hoidetaan Tampereen kaupungilla. Tämä onkin rohkaissut toimijoita hakemaan Euroo- pan unionin tarjoamaa tukirahaa. Osa vanhoista pienhanketoimijoista osallistuisi mielellään vielä tulevaisuu- dessakin vastaavanlaiseen toimintaan.

Projektipäällikköpalvelu on myös käytännön työn kannalta hyvä, koska ilman projektipäällikön kokemusta EU-rahoittajan edellyttämistä rahoitus- ja maksatushakemusten täyttämisvaatimuksista moni ongelmakohta saattaisi toistua nykyistä tasoa useammin niin hanketoiminnan etenemisessä kuin raportoinnissakin, mikä lisäi- si rahoittajaviranomaisen käsittelyaikoja.

Suurin osa pienhankkeista on saavuttanut tavoitteensa yhteisöllisyydessä, sosiaalisen toiminnan aktivoimi- sessa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja turvallisuuden parantamisessa. Tämän kirjan tarkoitus on nostaa esille niitä hyviä käytäntöjä, joita pienhanketoiminnassa on syntynyt vuosien varrella.

23 Viiden tähden hyviä käytäntöjä

- Projektipäällikkö hoitaa pienhanketoteuttajien puolesta rahoitushakemuksen, raportoinnin ja maksatushakemuksen. Näin pienhanketoteuttaja voi anoa EAKR-rahoitusta mutta keskit- tyä silti vain omaan toimintaansa.

- Projektipäällikön kokemuksella vältetään samojen virheiden toistumiset pienhanketoimin- nassa, kuten EU-hankerahoituksen byrokratia tuntemisella.

- Rahoittajan näkökulmasta projektipäällikön eri toimijoilta yhdistämä raportti helpottaa ja nopeuttaa maksatushakemuksen käsittelyä.

- Tiedotuksessa suora kontakti toimijaan on parempi kuin suuret tiedotustilaisuudet.

24 Projektipäällikkö ja ohjausryhmä

Hankehallinnossa tarjottiin pienhanketoteuttajille projektipäällikköpalvelu, jossa projektipäällikkö vastaanotti pienhankehakemukset, esitteli ne hankevalintatyöryhmälle, teki hakemuksen yhdessä valittujen pienhankkei- den kanssa, hoiti raportoinnin ja maksatushakemukset rahoittajalle. Projektipäällikkönä 2008–2012 toimi Jo- hanna Kurela ja 2012 marraskuusta alkaen Miika Saari.

Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaation ja Pienhankekoordinaation toimintaa on ohjannut ohjausryhmä, johon on kuulunut jäseniä seuraavista:

• Kulttuuripalvelut

• Tilaajaryhmä: sivistyksen ja elämänlaadun parantaminen

• Tilaajaryhmä: terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

• Nuorisopalvelut

• Kirjastopalvelut

• Kuntademokratiayksikkö

• Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän Yhteiskunnallisen työn yksikkö

• Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomo

Ohjausryhmän kokouksissa olivat vierailevana myös rahoittajan edustaja.

Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata Tampere yhdessä -pienhankkeet -projektia ja sen pienhankekokonaisuuk- sia. Ohjausryhmä myös kokoontui valitsemaan yhdessä EAKR-rahoittajalle tarjottavia pienhankkeita.

25 Ohjausryhmän/ohjausryhmien toimintaan osallistuneet

Johtava koordinaattori Antti Heinonen (Nuorisopalvelut)

Koordinaattori Abdulkadir Hashi (Työllisyydenhoidon palveluyksikkö)

Suunnittelija Outi Kaljunen (Tilaajaryhmä, lasten ja nuorten tukeminen)

Vuorovaikutussuunnittelija Sirpa Koivu (Kuntademokratiayksikkö)

Projektipäällikkö Johanna Kurela (Kulttuuripalvelut), asioiden esittelijä ja ohjausryhmän sihteeri

Ts. johtava koordinaattori Päivi Laukamo (Nuorisopalvelut)

Järjestökonsultti Sanna Laukkanen (Suomen Pakolaisapu ry / Järjestöhautomo)

Koordinaattori Ulla Majamaa (Kulttuuripalvelut)

Lapsiasiamies Antti Markkola (Tilaajaryhmä, lasten ja nuorten tukeminen)

Kulttuurijohtaja Jaakko Masonen (Kulttuuripalvelut), hankkeiden vastuuhenkilö

Diakoni Sari Peltonen (Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Yhteiskunnallisen työn yksikkö)

Projektipäällikkö Miika Saari (Kulttuuripalvelut), asioiden esittelijä ja ohjausryhmän sihteeri

Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari (Tilaajaryhmä), ohjausryhmän puheenjohtaja

Johtava koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti (Nuorisopalvelut)

Suunnittelupäällikkö Mika Vuori (Tilaajaryhmä), ohjausryhmän varapuheenjohtaja

Aluekirjastonjohtaja Tarja Ylipää (Tampereen kaupunginkirjasto / Tesoman kirjasto)

26 2. Mukana tekemässä!

Pienhankkeissa osallistavat toimenpiteet ovat olleet hyvin tärkeitä, sillä niiden kautta ihmiset itse pääsevät toteuttamaan yhdessä pienhankkeen sisältöä. Näistä yhteisvoimin tuotetuista pienhankkeista on synty- nyt teatteria, runoutta, taidetta, valokuvia, juttelutoimintaa ja kuntalaisdemokratiaa. Osallistavat hankkeet ovat toteutuneet ympäri Tampereen kohdekaupunginosia: Hervannassa, Tesomalla, Nekalassa ja Lentä- vänniemessä.

Toisten osallistaminen toimintaan on suomalaisessa kulttuurissa koettu yleensä hyvin vaikeaksi: perisuomalai- nen arkuus osallistua toimintaan on edelleen ongelmana, ja edellyttää paljon rohkaisevia matalan kynnyksen aktivoimista. Osallistuminen toimintaan on toteutuessaan koettu positiivisesti, minkä vuoksi tämänkaltaista toi- mintaa tulisi jatkossakin suosia. Osallistavan toiminnan perusidea on tuottaa yhdessä tekemisen elämyksiä.

Osallistava toiminta edellyttää kohderyhmästä itsestään lähtevää halua toimia. Osallistaminen tuottaa elämyk- siä, ja elämyksien kautta luodaan omanarvontuntoa yksilöille ja koko yhteisölle. Se että tuntee olleensa te- kemässä jotain, joka saa näyttävästi huomiota, on jo hyvä tulos: yhdessä toteutettu osuus on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.

Ihmisten mukaan saaminen yhteiseen toimintaan saavutetaan monella eri keinolla. Realistisia tapoja voivat olla yhteinen työ ongelmakohdan poistamiseksi, vastaamalla yksinkertaisella ratkaisulla nyky-yhteiskuntaa koske- vaan sosiaaliseen tilaukseen. Tampere yhdessä -pienhankkeissa osallistamisessa on hyödynnetty erityisesti teatteria, runoja, kuvataidetta, videotaidetta, kansalaisvaikuttamista ja juttelutoimintaa.

27 Viiden tähden oppeja

- Toiminta lähtee kohderyhmästä itsestään

- Toiminta syntyy selkeästi todellisen tarpeen pohjalle.

- Urbaaneissa, kiireisissä ympäristöissä herää useimmiten tarve rauhaan ja luontoon.

- Ihmiset lähtevät helpoiten yhteisen edun nimissä mukaan toimintaan.

- Jo yhdessä tekeminen on erinomainen tulos.

Tesoman kiertävät tarinat – yhteisöteatteria Makkaraa ja minigolfia soveltavan teatterin keinoin Pirkanmaan Sininauha ry Tampereen Flamencoyhdistys ry/Oiva-ryhmä Tavoite: Vilusen kartanon mailla järjestetään Tavoite: Kuunnellaan, mitä tesomalaisilla on Makkaraa ja minigolfia -tapahtuma, jolla sanottavanaan. Oma asuinympäristö nähdään houkutellaan Kaukajärven asukkaita uudella tavalla, kun alueen asukkaat saavat pelaamaan ja grillaamaan. Lisäksi Vilusen vaikuttaa teatteriesityksen syntyyn. kartanon ympäristöä parannellaan. Tulokset: Syntyi osallistavaa teatteria, jossa Tulokset: Sateinen kesä vähensi ihmisten käytiin Tesoman historiaa läpi aina nykypäivään aktiivisuutta. Kartanon ympäristöä saakka. paranneltiin. Milloin: 1.7.2010 – 30.6.2011 Milloin: 1.7.–30.9.2012 Missä: Tesoma Missä: Kaukajärvi Budjetti: 7.997 euroa Budjetti: 6.440 euroa Toteuma: 7.329,14 euroa Toteuma: 4.270,27 euroa

28 Osallistuminen taiteen kautta

Tesoman kiertävät tarinat on Tampereen Flamencoyhdistyksen ja Oiva-ryhmän yhteinen pienhanke, jossa Tesoman asukkaita aktivoitiin yhdessä muistelemaan ja kertomaan tarinoita kaupunginosastaan. Teatteri Oiva rakensi kahden kerrostalon pihapiiriin alkutilanteen, jonka äärelle pihapiirin asukkaat ja muut tesomalaiset kokoontuivat muistelemaan yhdessä alueen historiaa. Muisteluiden ja tarinoiden perusteella syntyi soveltavaa teatteria, jossa käytiin Tesoman historiaa läpi aina 1960-luvulta nykypäivään saakka. Teatteriesityksiä pidettiin vuoden 2011 aikana yhteensä neljä samojen kerrostalojen pihapiirissä kuin aikaisemmat muisteluhetketkin. Sekä tarinankerrontavaihe että teatteriesitykset saivat aikaan nostalgiantunteita. Jatkossa pienhankkeessa saatuja kokemuksia erilaisista toimintatavoista hyödynnetään teatteriproduktiota toteuttavan Oiva-ryhmän muussa työssä.

Tesoman kiertävät tarinat kokosi alueen asukkaita yhteen muistelemaan. / Kuva: Jukka Laajakallio 29 Teatteritaide oli käytössä myös Sopimusvuori ry:n Valon etsijät -kiertueessa. Mielenterveysongelmat ovat Suo- messa olleet jo vuosia kasvussa, mutta mielenterveyspotilaan elämää ei juurikaan kukaan ulkopuolinen tunne. Tällöin myös mielenterveyspotilaisiin kohdistuvat ennakkoluulot ovat edelleen hyvin vahvoja sairauden ylei- syydestä huolimatta.

Valon etsijät -kiertueessa mielenterveyskuntoutujat laativat runoja, joiden pohjalta syntyi ammattikoreogra- fin avullaValon etsijät -esityskokonaisuus. Tämä musiikillinen runoesitys nähtiin yhteensä kahdeksan kertaa vuoden 2011 aikana. Esitykset olivat pääosin Hervannassa, mutta myös Nekalassa. Teatteriesityksen lisäksi runojen pohjalta rakentui kuvataidenäyttely. Runot julkaistiin 110-sivuisessa Kaarisillan kantamaa-runokirjassa. Runoihin perustuva taidenäyttely oli esillä Hervannan kirjastossa maaliskuussa 2011. Valon etsijät -kiertue on herättänyt erittäin paljon mielenkiintoa myös Euroopan unionin tasolla, ja pienhanke nostettiin tämän vuok- si yhdeksi esimerkiksi loistavasta Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamasta ruohonjuuritason toiminnasta, sillä pienhankkeen ansiosta mielenterveyskuntoutujat saivat mahdollisuuden tuoda oman äänensä kuuluvil- le. Pienhankkeessa kokeiltu uusi taideterapiamuoto oli menestys, sillä ennen ei ole kokeiltu esitellä tuloksia yhdistyksen omaa väkeä ja mielenterveyskuntoutujien omaisia laajemmalle yleisölle. Toiminta on selkeästi voimistanut mielenterveyskuntoutujia, ja tämänkaltaista taideterapiatoimintaa aiotaan jatkossakin toteuttaa kulttuurituottaja-koreografin ohjauksessa.

Valon etsijät -kiertue Sopimusvuori ry Tavoite: Uudenlainen taidekuntoutusohjelma, jossa mielenterveyskuntoutujien runoja tuodaan julki laajemmalle yleisölle. Tulokset: Runoista syntyi runokirja ”Kaarisillan kantamaa”, runoista muotoutui myös esitys ja taidenäyttely. Mielenterveyskuntoutujat saivat tästä uudenlaista voimaa ja tällaista toimintamallia aiotaan jatkaa myös myöhemmin. Milloin: 1.10.2010 – 31.5.2011 Missä: Hervanta Budjetti: 3.830 euroa Toteuma: 3.908,42 euroa

30 Yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden poistaminen

Pirkanmaan Sininauha ry:n käytössä Kaukajärvellä on Vilusen kartanossa toimiva Sininauhakoti, jonka tehtävä- nä on tukea ja majoittaa päihdeongelmista kärsiviä miehiä. Sininauhakodin ympärille on rakennettu Tampere yhdessä -projektin avulla minigolf-alue, jota syrjäytymisvaarassa olevat miehet ovat pitäneet kunnossa. Mi- nigolf-alue on kaikkien ihmisten käytössä ilmaiseksi, ja tätä mahdollisuutta on toivottu ihmisten hyödyntävän. Elävä minigolf-alue Vilusen kartanon mailla osaltaan integroi syrjäytyneitä miehiä takaisin yhteiskuntaan.

Minigolfin lisäksi Vilusen kartanon mailla on järjestetty tapahtumia, joiden tavoitteena on ollut saada Kauka- järven kaupunginosan asukkaita paikalle. Osallistuminen tapahtumatoimintaan on ollut pienempää kuin oli toivottu, mutta pieniä onnistumisen tuloksia on syntynyt. Pirkanmaan Sininauha ry järjesti Kaukajärven kesäta- pahtumat sekä Makkaraa ja minigolfia -nimiset tapahtumat vuosina 2011–2012.

Osallistumisen ongelma on koskettanut Kansallisen Lastenliiton pienhanketta Lasten kanssa: Pienhankkeessa tavoitteena oli saada ikäihmisiä avun tarpeessa olevien lapsiperheiden tukihenkilöksi. Tämä ehkäisevä tuki- toiminta ei kuitenkaan saanut tuulta alleen, sillä pienhanke jouduttiin keskeyttämään alhaisen mielenkiinnon vuoksi.

Vastaavaa ongelmaa ei sen sijaan ollut Yhdessä Selviytymisen Tuki ry:n järjestämässä juttelutoiminnassa. Jut- telutori osoittautui menestyksekkääksi tavaksi tavoittaa yksinäisyydestä kärsiviä: perisuomalaisen kulttuurin ongelmakohtana on puhumattomuus.

Hervannan kauppakeskuksessa keskelle kiireisintä kauppa-aikaa järjestetty Juttelutori kokosi yhteen vapaa- ehtoisia juttelijoita eri yhteistyökumppanien kautta. Suomessa erityisesti on ollut menestystarinana elävä kir- jasto -toiminta, jossa on voinut lainata tietyn aihealueen ihmisen jutteluseurakseen. Verrattuna elävä kirjasto -toimintaan Juttelutorin vapaaehtoiset keskustelivat siitä, mistä vastapuoli itse halusi puhua. Pienhankkeen toiminta jakautui kahteen osaan, joista ensimmäinen pidettiin vanhusten viikon yhteydessä lokakuussa ja toi- nen osuus kerran viikossa marras–joulukuun ajan 2012. Aikataulullisesti Juttelutori järjestettiin eläkeläisten aktiivisimman kauppa-ajan mukaan, joka on klo 10–14 palvelubussin aikataulun vuoksi. Kaiken kaikkiaan Jut- telutorilla käytiin yhteensä 1130 keskustelua, joista osa oli minuutin pituisia, osa tunteja, osa kahdenkeskeisiä ja osa ryhmäkeskusteluja. Juttelutorin yhteydessä järjestettiin myös oheisohjelmaa, kuten tuolijumppaa ja mu- siikkihetkiä. Juttelutori keräsi erittäin paljon huomiota myös niiltä ihmisiltä, jotka eivät ehtineet jutella mutta halusivat kuitenkin kehua toiminnan tärkeyttä. Juttelutoritoimintaa saatetaan jatkossa toteuttaa muun muassa vanhusten viikon yhteydessä.

31 Juttelutori sai aikaan yli tuhat monipuolista keskustelua. Kuva: Yhdessä Selviytymisen Tuki ry

Muita

- Hervannan seudun työttömät ry järjesti Tampereen kaupungin hankeavustuksella liikuntaa työttömille ihmisille, jotta näiden ihmisten kyky palata työelämään ei laskisi. Yhteisöhanketuella on käyty muun muassa kuntosalilla, uimahallissa, keilaamassa ja voimistelemassa.

32 Esittelyssä: Kaukajärvi

Kaupungin itälaidalla sijaitseva Kaukajärvi on Tampereen kaupungin vanhin lähiö, sillä se on perustettu jo vuonna 1965. Alueella on ollut asutusta jo viikinkiajoista lähtien, mistä kertoo kadunnimi Muinaishaudantie. Kaukajärvellä sijaitsee kaksi kartanoa: Vilusen ja Haiharan kartanot. Vilusen kartanolla pitää Pirkanmaan Sini- nauha ry asuntolaa syrjäytyneille miehille. Haiharan kartanolla taasen Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut järjestää näyttelyitä. Alueella asuu noin 12 000 ihmistä, joiden keski-ikä on 39,1 vuotta. Kaukajärvellä on nor- maalia korkeampi työttömyys sekä keskiarvoa enemmän maahanmuuttajia.

Kaukajärvelle on noussut runsaasti uusia kerrostaloja. Alue jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa. Kuva: Miika Saari 33 Esittelyssä: Lentävänniemi

Länsi-Tampereella Lielahden kupeessa on Lentävänniemen kaupunginosa, jota on kaavoitettu vuosina 1966–1974. Alue sijaitsee kauniin Näsijärven äärellä, ja Lentävänniemessä onkin purjehdusseuran satama. Lentävänniemi kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti, koska alueelle on kaavoitettu uusia asuintaloja. Lentävän- niemessä asukkaita on noin 4200. Keskimääräinen ikä on 45,2 vuotta. Alueella on työttömyyttä keskiarvoa enemmän.

Lentävänniemi on voimakkaasti kasvava kerrostalolähiö. Kuva: Miika Saari

34

Lentävänniemi – jos sinä saisit päättää Hervannan juttelutori Kansalaistalo Mansikkapaikka ry Yhdessä Selviytymisen Tuki ry

Tavoite: Osallistumista ja aktiivisuutta lisätään: Tavoite: ympäristöä parantavaa. Tarjotaan juttelutoimintaa ihmisille, joilla on halu puhua. Tulokset: Koulun oppilaat paransivat koulun ympäristöä ja suunnittelivat tulevaisuuden Tulokset: Lentävänniemeä. Aikuisille järjestettiin Syntyi yli tuhat keskustelua syksyn keskustelupiirejä alueen tulevaisuudesta. 2012 aikana. Milloin: 1.1.–31.10.2011 Milloin: 1.7.–31.12.2012 Missä: Lentävänniemi Missä: Hervanta Budjetti: 5.350 euroa Budjetti: 4.687 euroa Toteuma: 3.074,67 euroa Toteuma: 4.319,58 euroa

Kaukajärven kesätapahtumat Nekalan yhteisöpuutarha Pirkanmaan Sininauha ry Tampereen evankelisluterilainen seurakunta/ Yhteiskunnallinen työ Tavoite: Kaukajärven asukkaat erilaisin tapahtumin Vilusen kartanolle. Syrjäytyneet miehet integroituvat takaisin yhteiskuntaan. Tavoite: Ihmiset osallistuvat yhteisölliseen puutarhahoitoon. Tulokset: Osanotto oli vähäisempää kuin toivottu. Syrjäytyneet kuitenkin kohtasivat Tulokset: Syntyi erinomainen läheisiänsä. demonstraatioviljelmä ja tiedotuskampanja, jonka seurauksena 2012 saatiin yli 60 vapaaehtoista viljelijää. Milloin: 1.5.–31.8.2011 Milloin: 1.3.–30.9.2011 Missä: Kaukajärvi Missä: Nekala Budjetti: 7.850 euroa Budjetti: 8.000 euroa Toteuma: 7.252,94 euroa Toteuma: 6.231,80 euroa

35 Yhdessä toimitaan!

Kansalaisdemokratiaa on kehitetty pienhankkeessa Lentävänniemi – jos sinä saisit päättää. Pienhankkeessa kaikenikäiset ihmiset saivat kertoa omia ajatuksiaan Lentävänniemen nykytilasta ja tulevaisuudesta yhteisissä yleisötilaisuuksissa. Pääpaino pienhankkeessa oli alakouluikäisissä lapsissa, joiden kanssa toteutettiin käytän- nön työtä viihtyisyyden parantamiseksi.

Lasten parissa toimintaa oli Männistön päiväkodissa sekä Lentävänniemen koulun esi- ja alakoulussa. Näis- sä lapset saivat käsitellä Lentävänniemeä eri tavoin. Vaikuttamista opetettiin antamalla kuudesluokkalaisille mahdollisuus kuvata koulun rumia paikkoja, joita viidesluokkalaiset saivat muokata kauniimmiksi. Alempien luokkien lapset askartelivat ja piirsivät aiheesta Lentävänniemi 2020 ja Kiva/Unelmien koulu. Pienhankkeessa syntyneet pienoismallit ja piirrokset olivat esillä sekä Lentävänniemen kirjastossa että Suomensaari elää -ta- pahtumassa. Pienhankkeessa syntyneitä konkreettisia ideoita aiotaan hyödyntää myös Lentävänniemen ke- hittämistyössä. Kansalaistalo Mansikkapaikka ry todisti pienhankkeen avulla, että kohderyhmältä kannattaa kysyä mielipiteitä. Tämänlainen kansalaisdemokratiaa kehittävä työ jatkuu myös tulevaisuudessa.

Nekalan-Viinikan alueen syntyi Nekalan yhteisöpuutarha, jonka toteutti Tampereen evankelisluterilainen seu- rakuntayhtymä. Pienhankkeessa Nekalan yhteisöpuutarha paikallisseurakunta tarjoaa puitteet yhteisöpuutar- haviljelylle ja kerää innokkaita hoitamaan viljelmiä. Kohderyhmänä olivat erityisesti nuoret, vanhukset, työttö- mät ja maahanmuuttajat.

Kesän 2011 aikana seurakunta rakensi demonstraatioviljelyn, mutta samaisen kesän aikana laatikkoviljelyyn innostuneita ei ehditty tavoittaa. Sen sijaan seurakunta sai aikaan erinomaisen tiedotuskampanjan, jonka seurauksena kesän 2012 viljelijöiksi ilmoittautui heti 60 vapaaehtoista. Tämän yhteisöllisen viljelymuodon käyttöönottoa aikovat myös muut Tampereen alueen seurakunnat. Tämänkaltaiselle toiminnalle on selvästi tarvetta, sillä urbaanissa kaupunkiympäristössä ihmisellä on kaipuu saada elävämmäksi omaa harmaata asui- nympäristöään.

36 Lentävänniemen koulussa lapset pääsivät vaikuttamaan koulun ja kaupunginosan ympäristöön. Kuva: Miika Saari

37 3. Lapset, nuoret ja ikäihmiset

Syrjäytyneisyys ja yksinäisyys ovat ongelma niissä ikäryhmissä, jotka eivät ole mukana työelämässä. Lap- set ja nuoret kaipaavat tukea, turvaa ja kasvatusta. Ikääntyvät tarvitsevat virikkeitä ja sosiaalisia verkosto- ja, jotka ovat saattaneet hävitä työelämän jälkeen. Pienhankkeet toteutettiin Hervannan, Lentävänniemen ja Tesoman alueella.

Pienhankkeissa on pyritty parantamaan lasten ja nuorten asemaa antamalla heille mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöönsä, tekemään uutta, osallistua hauskaan toimintaan ja oppia tärkeitä nyky-yhteiskunnan asioita. Tämä toiminta on muokattu aina lapsista ja nuorista itsestään lähteväksi. Ikäihmiset ovat yhtälailla sosi- aalisia ja aktiivisia eläkkeelle siirryttyään. He kaipaavat myös seuraa muista omanikäisistään.

Lasten kanssa Kansallinen Lastenliitto – Tampereen Aluejärjestö ry Tavoite: Ikäihmisistä tukea avun tarpeessa oleville perheille. Tulokset: Pienhanke ei saavuttanut tarpeeksi mielenkiintoa ja se keskeytettiin. Milloin: 1.7.–31.12.2010 Missä: Peltolammi, Multisilta Budjetti: 6.792 euroa Toteuma: 0 euroa

38 Viiden tähden oppeja:

- Ikäihmisistä on mukava osallistua liikuntaryhmiin, jossa on myös muita samanikäisiä ja joi- den toiminnassa otetaan huomioon ikääntymisestä syntyvät sairaudet ja fyysiset rajoitteet.

- Juttelutoiminnalle on sosiaalinen tarve, sillä se ehkäisee yksinäisyyden tunnetta.

- Lasten ja nuorten mielenkiinnosta ja tarpeista lähtevä toiminta edistää hyvinvointia.

Papparyhmä Ponnistus Maailmantanssi ry: Koululaisten tutustuminen bulgarialaiseen Kotipirtti ry tanssikulttuuriin (550 euroa) Tavoite: 55+ -ikäiset miehet liikunnan pariin. Arabian perheiden yhdistys ry: Arabi- ja suomalaisnaisten tapahtumat Tulokset: Syntyi aktiivinen papparyhmä (800 euroa) Ponnistus, jota kohtaan on edelleen kiinnostusta. Tampereen venäläinen klubi ry: Maailmankirjallisuuden aarteita lapsille ja Milloin: 1.3.2010 – 30.4.2011 aikuisille (400 euroa) Missä: Tesoma Videootit0ry: Yhteisöllisiä elokuvapajoja Budjetti: 5.580 euroa maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille (800 euroa) Toteuma: 3.833,48 euroa

39 Ikääntyvät ihmiset

Ikääntyvät ihmiset kaipaavat liikuntaa siinä missä muutkin ihmiset, mutta kynnys osallistua kaikille avoimiin liik- kumisharrastuksiin on korkeampi alentuneen kunnon vuoksi. Kotipirtin palvelutalolla päätettiin tämän vuoksi perustaa Papparyhmä Ponnistus, joka tarjoaisi uudenlaista virikettä ikääntyville yli 55-vuotiaille miehille. Pien- hanke on esimerkillinen: tällä tavoin on saatu aktivoitua ikääntyviä miehiä takaisin liikunnan pariin.

Pienhankkeessa neljätoista yli 55-vuotiasta miestä aktivoitiin perustamaan pilottiryhmä, joka kokoontuisi liik- kumaan yhdessä Kotipirin palvelutalon kuntoliikuntatilassa. Liikkumisen lisäksi miehille tarjottiin opastusta ter- veellisempiin elämäntapoihin, kuten kevyempään ruokavalioon. Miehet saivat kuntosaliharjoittelussa sekä henkilökohtaista palvelua että oman kuntosaliohjelman. Kunto-ohjaajapalvelun lisäksi Papparyhmän jäsenet toimivat myös itse toistensa vertaisohjaajina.

Sosiaalista verkostoa syntyi miesten tutustuessa toisiinsa kuntoilun ohessa. Myöhemmin toveriverkoston toi- minta laajeni kuntosalin ulkopuolelle muuhun vapaa-ajan toimintaan. Tesomalla on myös syntynyt lumipalloe- fektinä muunlaista toimintaa, joka on Papparyhmän itsensä ideoimaa. Mielenkiintoa Papparyhmän toimintaan on ollut runsaasti, koska ryhmään on hakeutunut runsaasti yli 75-vuotiaita miehiä. Papparyhmän aktiivisuus on tuonut Kotipirtin palvelutaloon myös muuta yhteisöllistä toimintaa.

Liikunnassa tanssiminen on koettu erittäin toimivaksi tavaksi nostaa yhteisöllisyyttä. Tanssiminen on koettu helpoksi tavaksi liikkua ja suurin osa hallitsee lavatanssien perusaskeleet. Hervannan Eläkkeensaajat järjesti elävän musiikin tahdittamat Senioritanssit Hervannan vapaa-aikakeskuksen aulassa kolmena kertana vuonna 2011. Tanssihetket herättivät osallistujissaan suurta iloa. Lisäksi tapahtumat olivat avoimia ja ilmaisia kaikille. Osa tanssipareista jäi vielä ”jatkoille” tanssimaan lisää varsinaisen tanssituksen päätyttyä. Hervannan eläk- keensaajien saama yhteisöhanketuki Senioritansseihin oli 800 euroa.

Yksinäisyys jouluna koetaan myös hyvin raskaaksi juhlan yhteisöllisen luonteen vuoksi. Yhteisöhanketuen avulla tätä yksinäisyyden tunnetta torjuttiin Kansalaistalo Mansikkapaikan järjestämässä avoimessa joulunvie- tossa, jonne olivat kaikki tervetulleita. Tilaisuudessa tarjolla oli joulupuuroa ja -torttuja. Osallistuneet saivat myös Joulupukilta lahjan. Tilaisuus oli ennakoitua kiinnostavampi: tilaisuuteen osallistui vapaaehtoisten ja hoi- tajien lisäksi 16 ikäihmistä.

40

Papparyhmä Ponnistus on tuonut uusia tuulia Kotipirtin palvelutalolle. Kuva: Kaija Kallinen / Kotipirtti ry

41 Esittelyssä: Tesoma

1960-luvulla kohonnut Tesoman suuralue 15 500 asukkaan lähiö, joka koostuu useista kaupunginosista: Tesomajärvestä ja Ristimäestä. Keskiarvoikä asukkailla on 41,5. Tesoma sijaitsee Tampereen keskustasta noin kahdeksan kilometriä länteen. Tesoma on valittu projektin kohdekaupunginosaksi korkean työttömyysasteen vuoksi, joka on 16,6 %.

Tesoma on Länsi-Tampereen eläväinen keskus. Kuva: Miika Saari

42 Lapset ja nuoret

Kansallisen Lastenliiton Tampereen Aluejärjestö ry pyrki pienhankkeellansa Lasten kanssa luomaan avuntar- peessa oleville lapsiperheille turvaverkkojärjestelmää samalla seudulla asuvista ikäihmisistä. Tarkoituksena oli saattaa eläkeläisiä lapsiperheiden tukihenkilöiksi, jotka tarpeen tullessa olisivat perheen apuna lastenhoi- dossa ja muissa asioissa. Onnistuessaan tämänkaltaisen toiminnan katsottiin nostavan avuntarpeessa olevan lapsiperheen sosiaalista verkostoa kodin ulkopuolelle ja ehkäisevän tulevia ongelmia. Valitettavasti toiminta ei saanut tarpeeksi mielenkiintoa, minkä vuoksi pienhanketoiminta jouduttiin keskeyttämään jo alkuvaiheeseen- sa.

Erityisen runsaasti lapsille ja vanhemmille luotiin mielenkiintoista toimintaa seuraavissa yhteisöhanketuetuissa projekteissa vuonna 2011:

- Nekalan koulun vanhempainyhdistyksen (Nekova ry) järjestämä Liikenneturvallisuuspäivä, 300 euroa.

- Lentsun koulun vanhempainyhdistyksen Koulun ja kodin päivä, joka sisälsi pihapiirin kunnostamista ja mediakasvatusta, 500 euroa.

- Pohjois-Hervannan koulun tuki ry:n järjestämä luentotilaisuus vanhemmuudesta, 800 euroa.

- Tampereen kulttuuripioneerit ry toteutti Lasten leikki- ja laulutapahtuma Hömpäntömpän Hervannas- sa, Kaukajärvellä ja Tesomalla paikalliskirjastoissa loka–marraskuussa 2011, 200 euroa.

- Vuorenväki ry järjesti Hervannassa Peikkojen puuhapäivän, 400 euroa.

- Yhdessä Selviytymisen Tuki ry toteutti vesidiskon lapsille Hervannan uimahallilla. Vesidiskoon jaettiin vapaalippuja Toimelassa, Helapuiston, Kupolin ja Annalan nuorisokeskuksissa. Kaiken kaikkiaan vesi- diskoon osallistui 70 lasta. Tuki 600 euroa.

- Hirvikallion omakotiyhdistyksen Hirvikallion leikkipuiston avajaiset, 580 euroa.

- Sanataideyhdistys Yöstäjä ry:n osallistava runovideohanke, 800 euroa.

- Kansalaistalo Mansikkapaikka ry:n Lasten oikeuksien päivä, 800 euroa.

- Timo Tapio: Elokuvailmaisua Lielahdessa, 800 euroa.

43 4. Erityisryhmät ja tiedotus

Maahanmuuttajien parissa päätavoitteena ovat olleet kotouttaminen ja kulttuurien välisen muurin poista- minen. Erityisesti huomiota pienhankkeissa on kohdistettu naisiin ja lapsiin. Maahanmuuttajiin kohdistu- neita pienhankkeita pääasiassa on toteutettu Hervannassa.

Tiedotus on keskittynyt kulttuurien ja kuurosokeiden elämän esittelyyn. Tiedotustoimintaa on ollut Her- vannassa.

Ennakkoluulot syntyvät valtaväestössä lähinnä asian huonon tuntemuksen vuoksi. Siksi on tärkeää, että tällai- set ennakkoluulot saadaan esimerkiksi tiedotuksella korjattua pois. Pahimmillaan valtaväestön ennakkoluulot kärjistyvät negatiivisiksi ja johtavat erityisryhmässä olevan ihmisen syrjäytymiseen. Mitä enemmän ihmiset tun- tevat itselleen vierasta kulttuuria tai ryhmää, sitä enemmän se vaikuttaa myös erityisryhmän omaan minuuteen positiivisesti.

Maahanmuuttajille suunnatuissa pienhankkeissa on ollut kaksi pääsuuntausta: maahanmuuttajien kotouttami- nen Suomeen ja kulttuurituntemuksen parantaminen kantaväestössä. Molemmat toimenpiteet ovat tärkeitä, koska ennakkoluulot eivät ole hävinneet Suomen kansainvälistymisestä huolimatta.

Maahanmuuttajapienhankkeet ovat olleet liikuntaa, kulttuuria ja tiedotusta. Liikunta on koettu monessa muus- sakin pienhanketoiminnassa erinomaisen hyväksi käytännöksi saattaa ihmisiä yhteen. Liikkuminen on sekä mielen että kehon kannalta erinomainen harrastus. Kulttuurin kautta on ollut mahdollisuus toteuttaa itseään ja tuoda samalla omaa kulttuuria muillekin ihmisille. Myös tiedotuksella on tehty tärkeää maahanmuuttajatyötä, koska monipuolisilla ja positiivisilla tiedotuskampanjoilla voidaan vähentää ennakkoluuloja. Maahanmuutta- jatyö on tulevaisuudessakin entistä tärkeä, sillä myös Tampereen alueella maahanmuuttajien osuus jatkaa kasvuaan.

Myös kuurosokeat ovat tiedottaneet. Tavoitteena on ollut kertoa yleisesti kaikille ihmisille heille vieraasta asiasta, joka ei välttämättä ilman tämänkaltaista tiedotustoimintaa saisi huomiota. Suomen Kuurosokeat ry:n tiedottaminen toteutettiin kohtaamisina.

Tiedotuksen tärkein hyvä oppi on ollut lähteä rakentamaan tiedotusta sisältä käsin: tiedottajina ovat toimineet ihmiset, jotka itse kuuluvat erityisryhmään. Näin tiedotustyö saa konkreettisen muodon ja on muodoltaan ih- misläheisempi verrattuna ulkopuoliseen tiedotuskampanjaan.

44 Viiden tähden oppeja:

- Tiedotuskampanja on ihmisläheisempi, mikäli tiedottaja itse on edustamaansa ryhmää.

- Liikuntaharrastuksen tarjoaminen niille, jotka eivät lähtökulttuurinsa rajoitteiden vuoksi voi osallistua kaikille avoimiin liikuntaryhmiin.

- Tiedotuksen kohderyhmän määritteleminen: Keille? Miksi? Missä? Esimerkiksi vilkas kaup- pakeskus on hyvä kohdata monipuolisesti erilaisia ihmisiä, toisaalta kouluissa leikkimieli- sempi tiedotuskampanja tehoaa parhaiten lapsiin.

- Monipuolinen, mielenkiinnon herättävä tiedotustyö kerää ihmisiä paikalle.

- Valloittavat persoonat luovat korvaamattoman tunnelman.

- Tiedotuksessa on vetonaula, jolla herätetään huomio.

Kohti sujuvaa vuorovaikutusta Kuurosokeiden tiedotushanke Dialogi Suomen Kuurosokeat ry, Kuurosokeiden Suomen kuurosokeat ry / Kuurosokeiden Toimintakeskus toimintakeskus Tavoite: Vapaaehtoiset verkostoituivat Tavoite: Tiedotetaan kaikille hervantalaisille kuurosokeiden kanssa ja opettelivat paikallisessa kauppakeskuksessa kommunikoimaan. kuurosokeudesta. Tulokset: Saatiin uusia vapaaehtoisia Tulokset: Tiedotuskampanja toteutui avustamaan odotetunlaisesti ja herätti runsaasti mielenkiintoa. Milloin: 1.3. – 30.8.2010 Milloin: 1.7.–30.6.2012 Missä: Hervanta Missä: Hervanta Budjetti: 8.000 euroa Budjetti: 7.721 euroa Toteuma: 7.693,30 euroa Toteuma: 7.120,15 euroa

45 Kuurosokeiden tiedotus

Suomen Kuurosokeat ry:llä on ollut yhteensä kolme tiedotuskampanjaa Hervannan alueella, jossa sijaitsee Kuurosokeiden Toimintakeskus, ja jossa asuu runsaasti kuurosokeita ihmisiä.

Kuurosokeuteen suurin kohdistuva olettamus on, ettei kuurosokea ihminen kykene tekemään haastavaa työtä. Lisäksi ennakkoluuloja aiheuttaa ”kuurosokeuden” termi, joka yleensä mielletään mustavalkoisesti kyvyttö- myydeksi nähdä tai kuulla mitään. Tiedotustyössä on rikottu tätä ennakkoasetelmaa palkkaamalla kuurosokei- ta tiedottajia, esittelemällä arjen apuvälineitä ja kertomalla eri kuurosokeuden asteista.

Kuurosokeiden ensimmäinen pienhanke oli Kuurosokeat lähipalvelujen käyttäjinä, joka suunnattiin Hervan- nan alueen palvelutarjoajille. Pyrkimys vähentää esteellisyyttä palveluntarjonnassa oli tarpeen, sillä alueen mo- nelta kaupalliselta ja julkiselta toimijalta puuttui lähes kokonaan valmius kohdata kuurosokea. Pienhankkeen tiedotustyön myötä Hervannan kuurosokeat ovat kokeneet saa parempaa ja monipuolisempaa palvelua. Pal- veluntarjoajat ovat kiittäneet taas tarjotuista asiakaspalvelun avaimista kohdata kuurosokea. Pienhankkeessa syntynyt video- ja valokuvamateriaali ovat Suomen Kuurosokeat ry:n pysyvää tiedotusmateriaalia jatkossakin.

Toinen pienhanke, Kohti sujuvaa vuorovaikutusta, kehitti vapaaehtoisten kommunikaatiota kuurosokeiden kanssa. Pienhankkeessa 24 hervantalaista vapaaehtoista tutustui kuurosokeuteen, oppi toimimaan kuuroso- keiden parissa ja sitä kautta solmi uusia ihmissuhteita. Tästä hyötyivät niin vapaaehtoiset kuin ennen kaikkea kuurosokeat. Pienhankkeeseen osallistuneet ihmiset haluavat jatkaa pienhankkeissa aloitettua toimintaa sekä olla avustajina kuurosokeille.

Kolmas pienhanke Kuurosokeiden tiedotushanke Dialogi suunnattiin kaikille hervantalaisille. Tiedotuspiste jär- jestettiin Hervannan paikalliseen kauppakeskukseen syksyllä 2012. Pisteellä oli mukana kuurosokeita tiedot- tajia, jotka kertoivat itse henkilökohtaisesti arjestaan vastaillen kysymyksiin laidasta laitaan. Tiedotuspisteellä oli myös erilaisia kuurosokean ihmisen apuvälineitä, joita kiinnostuneet saivat vapaasti tutkia. Kuurosokeat pystyvät kommunikoimaan myös itse, mutta heidän apunaan ovat olleet tulkit, jotka ovat kuvailleet ympäristöä ja/tai sormittaneet keskustelut.

Erityisen hyväksi käytännöksi kaikissa kolmessa tiedotuspienhankkeessa on osoittautunut se, että kuurosokea tiedottaja on itse paikan päällä kertomassa arjestaan ja apuvälineistään. Mikäli tiedotuksen olisi hoitanut muu

46 kuin kuurosokea itse, olisi syntynyt paljon etäisempi vaikutelma kohderyhmän ja tiedotuksen välillä. Nyt kuu- rosokea itse luo henkilökohtaisen kontaktin, jonka tuloksena syntyy välittömämpi ilmapiiri. Myös kuurosokean työntekijän läsnäolo hälventää ennakkoluuloa kyvyttömyydestä tehdä haastavaa työtä.

Pienhanketoiminnan kautta on syntynyt runsaasti uutta tiedotusaineistoa ja toimintamalleja, joita Suomen Kuu- rosokeat ry aikoo käyttää jatkossakin messuilla, seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa.

Kuurosokeiden tiedotushanke Dialogi herätti ohikulkijoiden mielenkiintoa muun muassa kuurosokeiden apu- välineillä. Kuva: Suomen Kuurosokeat ry

47 Kotouttaminen

Maahanmuuttajanaiset ovat syrjäytymisriskin alainen ryhmä, koska osassa maahanmuuttajakulttuureista naiset ovat miestä heikommassa asemassa. Tämän vuoksi juuri naiset tarvitsevat runsaasti tukea kotoutumiseensa Suomessa, sillä moni saattaa jäädä täysin yksin uudessa kotimaassa. Setlementti Naapuri ry:n ja Naistarin yh- teisessä Biriani-pienhankkeessa tarjottiin suomalaisille ja maahanmuuttajanaisille omia yksityisiä liikuntavuoro- ja, joissa ei ollut miehiä paikalla lainkaan. Tavoitteena oli myös saattaa kantaväestö ja maahanmuuttajanaiset lähemmäksi toisiaan, luoda uusia ystävyyssuhteita ja verkostoja.

Maahanmuuttajanaisille suunnattu liikuntatoiminta osoittautui erittäin tarpeelliseksi, koska liikuntaharrastuk- sen kautta sosiaalinen osallistuminen lisääntyi. Pienhankkeen yhdeksi kulmakiveksi muotoutui uimahallivuoro, jota tarjottiin ainoastaan maahanmuuttajanaisille. Näillä vuoroilla erilaisista lähtökohdista olevat naiset tutustui- vat toisiinsa, vaihtoivat kuulumisia sekä viihtyivät toistensa seurassa.

Uimahallivuorojen avulla maahanmuuttajanaiset saivat rohkeutta käyttää uimahallipalveluita, oppivat Suomes- sa tärkeän uimataidon ja tutustuivat suomalaiseen saunakulttuuriin. Sama rohkaistuminen ja yhteisöllisyys to- teutuivat myös muissa liikuntaharrastuksissa, joita tarjottiin maahanmuuttajanaisille. Tämä toiminta on juurru- tettu pysyväksi toiminnaksi suuren kysynnän vuoksi.

Liikuntaa tarjottiin yleisesti myös kaikille maahanmuuttajille taustaa katsomatta: yhteisötanssi (community dan- ce) on tanssisuuntaus, jossa haetaan yhdenvertaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä tanssin keinoin. Tähän tarttui Monikulttuurinen tanssiryhmä Elo, sillä tanssiminen on yleismaailmallinen tapa ilmaista itseään, joten yhteisötanssiin osallistuminen ei edellyttänyt suomen osaamista lainkaan. Valmiit esitykset nähtiin sekä paikal- lisessa Hervannan kauppakeskuksessa että Keinupuiston palvelukeskuksessa. Erityisesti palvelukeskuksen ikäihmiset olivat iloisia esityksestä. Yhteenkuuluvuus ja itsetunto kohenivat yhteisötanssin myötä: Maahan- muuttajataustaiset tanssijat saivat musiikin ja tanssin keinoin kuvattua omaa maailmankuvaansa. Monikulttuu- rinen tanssiryhmä on jatkanut pienhankkeen päättymisen jälkeen yhteisiä kokoontumisiaan ja tanssia. Ryhmä on myös saanut uusia jäseniä.

48 Biriani-hankkeen liikunnasta ei puuttunut riemua ja yhteenkuuluvaisuutta. Kuva: Kirsti Viljanen Setlementti Naapuri ry, Naistari

49 Maahanmuuttajat ja tiedottaminen

Tampereen venäläinen klubi ry järjesti esi- ja alakouluikäisille lapsille, lasten vanhemmille ja opettajille venä- läisen kulttuurin esityksen. Privet Venäjältä (tervehdys Venäjältä) oli käytännössä tiedotuskampanja, mutta toteutus lähti lasten mielenkiinnosta: Esityksessä nähtiin venäläistä kulttuuria nukketeatterin, musiikin, leikin ja käsityötaiteen keinoin. Pienhanke sai runsaasti huomiota sekä paikallisessa että valtakunnallisessa mediassa. Pienhanketta esiteltiin myös Frankfurt-am-Mainissa ulkomailla asuvien venäläisten kansainvälisen neuvoston puhemiehistön yhteydessä toimivan naisten komission kokouksessa, sekä Georgiassa, Tbilissä em. komission naisjohtajien kokouksessa. Pienhanke toteutettiin yhteistyössä koulujen kanssa, ja varsinaisen esityksen näki noin 240 henkilöä. Tampereen venäläinen klubi harkitsee myös uusien esitysten valmistamista paitsi perus- koulun muillekin luokka-asteille myös uusille kohderyhmille kuten koulujen opettajille ja virkamiehille. Tam- pereen venäläinen klubi ry toteutti myös pienimuotoisemmalla yhteisöhanketuella projektin, jossa esiteltiin maailmankirjallisuuden aarteita lapsille ja aikuisille.

Perinteisemmän tiedotuskampanjan toteutti Pirkanmaan Somaliyhdistys ry: Suomessa on runsaasti somali- taustaisia maahanmuuttajia, mutta somalien kulttuuria ei Suomen kantaväestössä tunneta. Tämä on johtanut voimakkaisiinkin ennakkoluuloihin ja kulttuurien välisiin konflikteihin. Pienhankkeessa Somalia tutuksi -esitel- mäsarja järjestettiin luentokertoja, joissa luotiin katsaus somalikulttuuriin ja Somaliaan maana. Vastoin alkupe- räistä tavoitetta Somalia tutuksi kiinnostikin somalialaisia itseään enemmän kuin kantaväestöä, mikä toisaalta kertoo omien juurien säilyttämisen halusta. Kaikille avointa luentosarjaa kävi kuuntelemassa yhteensä 150 henkeä. Pienhankkeen johdosta Hervannan Sanomat teki laajan jutun somalialaisuudesta. Näin tieto levisi, vaikka hervantalaiset eivät tulleet itse esitelmätilaisuuksiin. Pienhankkeen seurauksena on tarkoituksena ollut järjestää luentokiertue niissä Pirkanmaan kunnissa, joissa asuu somaleja.

Kuurosokeat lähipalvelujen käyttäjinä Suomen Kuurosokeat ry, Kuurosokeiden Toimintakeskus

Tavoite: Tiedotetaan Hervannan paikallisille palveluntarjoajille kuurosokeudesta. Tulokset: Palveluntarjoajat katsovat pystyvänsä palvelemaan entistäkin paremmin kuurosokeita. Kuurosokeat kokevat saavansa paremmin palveluita. Milloin: 1.8.2009 – 31.3.2010 Missä: Hervanta Budjetti: 10.000 euroa Toteuma: 7.091,65 euroa

50 Esittelyssä: Hervanta

Tampereen eteläosaan vuonna 1973 perustettu Hervannan kaupunginosa on Suomen tunnetuimpia lähiöitä, joka oikeastaan on kaupunki kaupungin sisällä. Erityisesti kaupunginosa tunnetaan arkkitehtipari Reima ja Raili Pietilän suunnittelemista keskustan punatiilisistä rakennuksista sekä teknillisen alan opiskelijoista, teekkareis- ta. Hervantaan on myös keskittynyt runsaasti tietotekniikan alan yrityksiä Tampereen teknillisen korkeakoulun läheisyyden vuoksi.

Hervannassa asuu runsaasti yhden ihmisen talouksia, maahanmuuttajia ja erityisryhmiä. Toimintaa projektin puitteissa on ollut runsaasti, sillä hervantalaiset yhdistykset ovat erittäin aktiivisia. Yhteensä kaikista tuetuista Hervantaan on kohdistunut 42 % toiminnasta. Asukkaita kaupunginosassa on noin 23400 ja keski-ikä 37,4 vuotta. Hervannassa on korkea työttömyys, mutta myös runsaasti erityisryhmiä, kuten maahanmuuttajat ja kuurosokeat.

Hervanta on kaupunki kaupungin sisällä. Kuva: Miika Saari 51 Kulttuurien välinen toiminta

Tanssiryhmä Elon Yhteisötanssi vaikutti myös kulttuurisesti: tanssi esitettiin suomalaiselle kantaväestölle. Kult- tuurituntemuksen edistäminen on tärkeää, koska kahdensuuntaisen kotouttamisen onnistumiseksi myös kan- taväestön asennemaailmaa pitää muuttaa ennakkoluuloista avoimeksi ja muut tiedostavaksi.

Koululaisille on yhteisöhanketuen avulla esitelty myös bulgarialaista tanssikulttuuria. Maailmantanssi ry:n to- teuttamassa tapahtumassa lapsille esitettiin perinteisimpiä bulgarialaisia kansantansseja. Tilaisuuden päät- teeksi lapset pääsivät myös itse harjoittelemaan helppoa kansantanssia.

Kulttuuri kuvina -pienhankkeessa syntyi valokuvanäyttely. Kuva: Mirja Paljakka / Videootit ry 52 Videootit ry:n Kulttuuri kuvina on pienhanke, jossa pyrittiin aktivoimaan maahanmuuttajanaisia esittelemään omia tuntemuksiaan video- ja kuvataiteen keinoin. Pienhankkeen toteuttamisvaiheessa maahanmuuttajanai- set eivät lähteneet kuitenkaan toivotulla tavalla itse koostamaan videoita. Maahanmuuttajanaiset sen sijaan toivoivat Videootit ry:n itse taltioivan kulttuuria.

Pienhankkeessa oltiin mukana taltioimassa maahanmuuttajanaisille suunnattua Eíd-juhlaa (paaston päättymi- sen juhla) ja Hervannan kirjastossa järjestettyä kulttuurien juhlaa. Kuvamateriaalista saatiin valokuvanäyttely, joka on ollut esillä ensimmäisen kerran Hervannan kirjastossa rasismin vastaisella viikolla vuonna 2013. Ai- kaisemmin Tampere yhdessä -toiminnassa Videootit ry on toteuttanut yhteisöhanketuen avulla yhteisöllisiä elokuvapajoja maahanmuuttotaustaisille lapsille ja nuorille. Tuloksena syntyi videoita, joita on voinut katsoa myös internetissä Vimeo-palvelussa. Pienhanke avasi tärkeää dialogia maahanmuuttajakulttuurien kanssa, ja yhteistyötä jatketaan tulevaisuudessakin.

Arabian perheiden yhdistys ry järjesti yhteisöhanketuella tapahtuman, jonka teemana oli arabialaiseen kulttuu- riin tutustuminen. Tapahtuman luonne oli naisilta naisille -tyyppinen: osallistujia oli eri maahanmuuttotyöorga- nisaatioista. Kulttuuri oli tapahtumassa esillä näyttelypöydin ja esityksin.

Privet Venäjältä Somalia tutuksi -esitelmäsarja Tampereen venäläinen klubi ry Pirkanmaan Somaliyhdistys ry Tavoite: Koulujen oppilaat oppivat tuntemaan venäläistä kulttuuria ja tätä kautta ennakkoluulot Tavoite: Somalialainen kulttuuri tulee tutuksi vähenevät. suomalaisille. Tulokset: Hervannan Sanomat teki Tulokset: Syntyi värikäs esityskokonaisuus somalialaiskulttuurista laajan jutun. Luentosarja venäläisestä kulttuurista, jota esitettiin somalialaisuudesta puolestaan keräsi runsaasti koululaisille. somaleita kuulijoiksi. Milloin: 1.4.–31.12.2010 Milloin: 1.10.–30.11.2010 Missä: Tesoma, Lentävänniemi, Hervanta, Multisilta ja Peltolammi Missä: Hervanta Budjetti: 7.430 euroa Budjetti: 2.172 euroa Toteuma: 7.298,33 euroa Toteuma: 1.551,54 euroa

53 Esittelyssä: Lielahti

Lielahti tunnetaan parhaiten laajana kauppa- ja teollisuusalueena. Historiallisesti Lielahden alueella on ollut asutusta vähintään 1500-luvulta lähtien. Tampereen teollisuushistorian merkkihenkilö Wilhelm von Nottbeck on haudattu Nottbeckien sukuhautaan Lielahden alueelle. Varsinaisessa Lielahden kaupunginosassa asuu noin 140 ihmistä, mutta Ryydynpohja, Lintula ja Pohtola mukaan luettuna Lielan alueena 5391 asukasta. Kes- ki-ikä on 39,8 vuotta. Lielahden alueella on keskiastetta korkeampi työttömyys.

Lielahti on asukasluvultaan pieni mutta tärkeä alue. Kuva: Miika Saari 54 Esittelyssä: Peltolammi

Tampereen eteläosassa sijaitseva luonnonläheinen kaunis Peltolammin kaupunginosa on kuulunut Hatanpään kartanon maa-alueisiin, jotka Tampereen kaupunki osti 1900-luvun alkupuolella. Alue sai kerrostalokaavoituk- sen vuonna 1965. Peltolammilla asuu noin 3500 asukasta, ja keski-ikä on 41,3 vuotta. Projektissa Peltolammi on mukana työttömyysasteen vuoksi.

Peltolammilla riittää kesällä vilskettä. Kuva: Miika Saari

55 5. Tapahtumia kaupunginosissa

Tapahtumia on järjestetty runsaasti EAKR- ja yhteisöhanketuen voimin. Tapahtumat olivat pidempiluon- toisia tapahtumasarjoja tai sitten yksittäisiä tapahtumia. Tapahtumien merkitys on tuoda kaupunginosaan kaikille yhteistä toimintaa. Tapahtumat edistävät mielen virkeyttä sekä alueellista omanarvontuntoa.

Kaikille avoimet ja ilmaiset tilaisuudet ovat yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Oman kaupunginosan vetovoimai- suutta ja omanarvontuntoa lisäävät juuri paikallinen hyvin tiedotettu toiminta. Tapahtumatoimintaa sykkivä kau- punginosa koetaan kaikille avoimena, turvallisena ja hyvänä paikkana asua. Tapahtumiin osallistuminen taas tuo yksittäisille ihmisille mukavaa piristystä arjen keskelle asemasta riippumatta.

Kaupunginosissa on tuotu yhdessäolon, tanssin, teatterin ja musiikin keinoin virkistystoimintaa, mikä taas on nostattanut alueen imagoa aktiivisten ihmisten yhteisöllisenä asuinpaikkana. Elämykset, virkistystoiminta ja hauskanpito edistävät kaikkien hyvinvointia ikään, sukupuoleen, asemaan tai kulttuuritaustaan katsomatta. Lisäksi lapset on otettu huomioon erityisesti yhteisöhanketuetuissa.

Biriani -hanke Kulttuuri kuvina

Setlementti Naapuri ry / Naistari Videootit ry Tavoite: Maahanmuuttajanaiset liikunnan pariin. Tavoite: Maahanmuuttajanaiset saivat vapaasti ilmaista itseään valokuvan ja videotaiteen keinoin. Tulokset: Syntyi vaikuttava sosiaalinen verkosto, jossa naiset liikkuivat yhdessä. Tulokset: Syntyi valokuvanäyttely, joka on ollut esillä Hervannan kirjastossa vuoden 2013 rasismin Milloin: 1.8.2009 – 31.5.2010 vastaisella viikolla. Missä: Hervanta Milloin: 1.7.–31.12.2012 Missä: Hervanta Budjetti: 4.700 euroa Budjetti: 8.000 euroa Toteuma: 3.520,78 euroa Toteuma: 8.163,86 euroa

56 Viiden tähden oppeja

- Avoimet, ilmaiset ja mainostetut tilaisuudet keräävät ihmisiä yhteen.

- Omalla alueella oleva tapahtuma nostaa alueen omanarvontuntoa.

- Tapahtumilla mieli virkistyy.

- Tapahtumatoiminnassa yhteisöllisyyttä lisää se, että kaikki alueen asukkaat ovat tervetul- leita.

Monikulttuurinen tanssiryhmä Elo Monikulttuurinen tanssiryhmä Elo Mambo Dance ry Mambo Dance ry Tavoite: Maahanmuuttajat ilmaisevat itseään Tavoite: Maahanmuuttajat ilmaisevat itseään tanssitaiteen keinoin. tanssitaiteen keinoin. Tulokset: Hervantalaiset tutustuivat Tulokset: Hervantalaiset tutustuivat tanssiesityksien kautta uusiin kulttuureihin. tanssiesityksien kautta uusiin kulttuureihin. Milloin: 1.8.–31.12.2010 Milloin: 1.8.–31.12.2010 Missä: Hervanta Missä: Hervanta Budjetti: 8.000 euroa Budjetti: 8.000 euroa Toteuma: 7.822,61 euroa Toteuma: 7.822,61 euroa

57 Yhdessä viihdytään!

EAKR-rahoitteisissa pienhankkeissa tavoitteena on ollut laaja-alaisempi tapahtumatoiminta, toisin sanoen toi- mintaa on jaettu useammalle päivälle. Pirkanmaan Sininauha ry on järjestänyt Vilusen kartanon ympäristös- sä kaksi kaikille avointa laajempaa tapahtumaa. Ensimmäinen pidettiin kesän 2011 aikana, jolloin Kaukajär- ven kesätapahtumilla pyrittiin kokoamaan Kaukajärven asukkaita yhteen teemapäivillä. Kesätapahtumilla oli laaja-alaisesti kaikille ohjelmaa, ja sitä kautta myös tarkoituksena oli saada Sininauhakodin syrjäytymisuhan alaisille miehille Vilusen kartanon ulkopuolisia kontakteja. Pirkanmaan Sininauha ry toteutti neljä kesäistä ta- pahtumaa: 9.7. gospel-konsertti, 14.7. minigolf-tapahtuma, 30.7. lastentapahtuma ja 28.9. tarinateatteriesitys. Kaukajärven asukkaita ei kuitenkaan saatu paikalle niin paljoa, mitä oli toivottu. Sininauhakodissa asuvat mie- het kohtasivat tapahtumien aikana läheisiänsä, joita eivät olleet tavanneet pitkään aikaan. Näkymätöntä rajaa kuitenkin aiotaan rikkoa tulevaisuudessakin uudella toiminnalla.

Makkaraa ja minigolfia Vilusen kartanon mailla. Kuva: Pirkanmaan Sininauha ry 58 Vuoden 2012 kesällä järjestettiin uusi tempaus Makkaraa ja minigolfia,jota niin ikään markkinoitiin Kaukajär- ven asukkaille. Vilusen kartanon maille on saatu rakennettua minigolf-kenttä, jota kaikki voivat käyttää. Mi- nigolfauksen yhteyteen palkattiin nuoria kesätyöntekijöitä, jotka saivat ensityöpaikan ja sitä myötä kokemusta työelämään. Aluetta kunnostettiin myös uusilla puutarhakalusteilla ja istutuksilla 2012 kesällä.

Seuraavat tapahtumat toteutettiin yhteisöhanketuella vuonna 2011:

- Vuonna 2011 avattu Martinuskoti on päihderiippuvaisille suunnattu asuntola. Uuden asumisyksikön kunniaksi Hervannan sosialidemokraattinen yhdistys järjesti Martinuskodilla avoimien ovien päivän. Avoimien ovien päivä oli osa Hervannan viidensiä valtakunnallisia päihdepäiviä, joka keräsi paljon uu- desta asuintalosta kiinnostuneita paikalle.

- Paikalliskulttuurin Edistäjät PAKU ry:n Taitolauantait oli pienimuotoinen käsityökerho, jossa tarjottiin kuutena eri kertana eri teemalla olevia askarteluhetkiä. Taitolauantai-päivien aikana opittiin tekemään kahvipusseista kassi, valokuvasta postikortti, koruja, neuletöppösiä, lahjapusseja ja kransseja.

- Kansalaistalo Mansikkapaikka ry järjesti kaikille avoimen joulunvieton, jonne saapui 16 ihmistä esiinty- jien ja henkilökunnan lisäksi, eli yhteensä 21 henkeä. Ihmisille tarjottiin joulupuuroa ja -torttuja. Lisäksi Joulupukki saapui paikalle ja antoi jokaiselle joulun viettäjälle pienen lahjan.

Tervetuloa meille! Kotipirtti ry Tavoite: Herätetään tesomalaisten mielenkiinto Kotipirtin palvelutaloon. Saadaan uusia vapaaehtoisia toimintaan, sekä jutteluseuraa palvelutalon asukkaille. Tulokset: Laaja tapahtumatoiminta keräsi paljon ihmisiä. Kotipirtti sai uusia vapaaehtoisia. Milloin: 1.1.–30.6.2013 Missä: Tesoma Budjetti: 4.060 euroa Toteuma: 2.996,53 euroa

59 Esityksiä

Viinikan-Nekalan omakotiyhdistys ry:n Viinikan-Nekalan elonkorjuujuhla on poikkeuksellisesti ainoa EAKR-ko- konaisuuteen kuuluva yhden päivän tapahtuman toteuttanut pienhanke. Viinikka ja Nekala ovat Tampereen työttömyystilastoissa Tampereen synkimpiä, ja alueella asuu syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä. Tätä sosiaalis- ten erojen kuilua haluttiin häivyttää yhteisellä puistojuhlalla Viinikan-Nekalan elonkorjuujuhla, joka järjestettiin 14.8.2010. Puistojuhlassa tasavertaisesti paikalla oli runsaasti alueen asukkaita, arviolta 500 ihmistä. Ohjelmas- sa oli musiikkia ja esityksiä sekä yhdessäoloa. Pienhankkeessa syntyneitä myönteisiä kokemuksia ovat olleet uudet verkostot, joita hyödynnetään jatkossa muuta toimintaa suunniteltaessa.

Tesomalla vuoden 2013 alkupuolella Kotipirtti ry järjesti kuukausittaisia ja yksittäisiä tapahtumapäiviä Terve- tuloa meille! -pienhankkeessaan. Tervetuloa meille! lähti ajatuksesta profiloitua Tesoman alueella vilkkaaksi tapahtumapaikaksi, jossa ihmiset voivat tavata toisiaan ja tulla juttelemaan vanhuksien kanssa. Suurin osa tapahtumista sijoitettiin Kotipirtin palvelutalon tiloihin. Tällaisia tapahtumia olivat helmikuussa tuliteatteri La Flamman tulishow, maaliskuussa taikuriesitys, huhtikuussa musiikkihetki, toukokuussa kehitysvammaisten teatterin La Stradan esitys ja kesäkuussa Tesoman sambakulkue. Pienhanketoiminta tapahtumiensa vuoksi oli kertaluonteista, mutta rahoitusmallista ja pienhankkeen sisällöstä on kerrottu verkostoissa. Lisäksi Tesoman alueella kehitellään jatkuvasti uusia yhteistoimintamalleja, joilla saataisiin mahdollisesti lisää yhteisesti tuotet- tua tapahtumatoimintaa.

Viinikan-Nekalan elonkorjuu Viinikan-Nekalan omakotiyhdistys ry

Tavoite: Järjestetään Viinikan-Nekalan alueella suuri kyläjuhla. Tulokset: Syntyi juhlatilaisuus, jossa kävijöitä oli noin 500 henkeä. Tilaisuudessa oli myös runsaasti oheisohjelmaa. Milloin: 1.7.–30.9.2010 Missä: Viinikka, Nekala Budjetti: 5.276 euroa Toteuma: 5.603,73 euroa

60 La Flamma leimauttaa talvi-iltaan eloa Kotipirtillä. Kuva: Kaija Kallinen / Kotipirtti ry

61 Pienimuotoisemmin tuettiin seuraavia:

- Legioonateatteri järjesti 2011 loppupuolella Nekalassa tapahtuman Nekalan yö (Night of the Neka- loids), jossa oli runsaasti teatteri- ja musiikkiohjelmaa. Muun muassa Valon etsijät -kiertue oli mukana tapahtumassa runoesityksellään.

- Tesoma-seura järjesti Tesomajärven koululla 13.11.2011 isänpäiväkonsertin.

- Viinikan-Nekalan omakotiyhdistys ry keräsi kulttuurihistoriallisia ruokareseptejä Viinikan-Nekalan alueella. Reseptejä koottiin muun muassa paikalliskirjastossa. Resepteistä on syntynyt keittokirja Luusoppaa ja lipstikkaa (2012).

- Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän ja Nekalan työpajan yhteinen käsityönäyttely oli esillä Nekalan kirjastossa.

Danny’s Bollywood Dance Crew: Danny’s Bollywood Dance Crew’n tanssitapahtuma (400 euroa) Hervannan sos.dem. yhdistys ry: Martinuskodin avoimet ovet (650 euroa) Kansalaistalo Mansikkapaikka ry: Avoin joulunvietto (580 euroa) Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry: isänpäiväkonsertti (400 euroa) Legioonateatteri: Nekala-päivä (800 euroa) Maailmantanssi ry: Hervanta tanssii (550 euroa) Mambo Dance ry: Yhteisölliset tanssituokiot palvelutalossa (300 euroa) Paikalliskulttuurin Edistäjät PAKU ry: Taitolauantai (730 euroa) Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Nekalan työpaja: Käsityönäyttely Nekalan kirjastossa (800 euroa) Viinikan-Nekalan omakotiyhdistys ry: Viinikka-Nekalan kulttuurihistoriallisen keittokirjan reseptinkeruu (700 euroa)

62 Esittelyssä: Nekala

Entisille Hatanpään kartanon maille vuosina 1920–1940 rakennettu Nekalan kaupunginosa oli ratkaisu Tampereen asuntopulaan, koska Tampereen kasvava teollisuus veti työntekijöitä kaupunkiin. Nekalan alueella on runsaasti vanhoja puisia pienoiskerrostaloja näiltä ajoilta. Lisäksi Nekalassa on teollisuus- alue, joka perustettiin 1940-luvulla. Nekalassa on myös siirtolapuutarha, joka rakennettiin 1932. Neka- lassa asuu reilu tuhat asukasta, joiden keski-ikä on 39,9 vuotta. Nekalassa on hyvin korkea työttömyys.

Nekala-Viinikan kaupunginosa-alue on tunnettu vihreydestään ja puutaloistaan. Kuva: Miika Saari

63 Saanko luvan?

Tanssi on laji, joka saa ihmiset yhteen helposti, koska ihmiset rakastavat tanssimista eikä tanssiminen aina edellytä edes tanssiaskelien osaamista. Tanssi saattaa yhteen ihmisiä, jotka haluavat oppia uutta. Toisaalta tanssimisesta pitävät kokoontuvat mielellään tuttuihin ja perinteisiin päivätansseihin.

Tanssia tarjottiin moneen eri makuun:

- Lapset ja nuoret pääsivät tutustumaan bulgarialaiseen tanssikulttuuriin. Hervannan uimahallissa järjes- tettiin vesidisko.

- Maahanmuuttajat esittivät yhteisötanssiesityksiä Hervannassa kauppakeskuksessa ja Keinupuiston palvelutalolla.

- Kurssilla Hervanta tanssii Maailmantanssi ry opetti 50 kiinnostuneelle kansantansseja, kuten masurk- ka, katrilli, vengerkka ja röntyskä.

- Ikäihmisille järjestettiin Senioritanssit Hervannan vapaa-aikakeskuksen aulassa.

- Mambo Dance ry:n kaksi yhteisöllistä tanssituokiota Keinupuiston palvelutalossa.

- Osittain yhteisöhanketuella järjestettiin myös Danny’s Bollywood dance night -tanssispektaakkeli, joka koostui yli 50 tanssijasta ja 14 tanssiesityksestä. Danny’s Bollywood dance crew’n järjestämä tapahtuma sai paikalle 350 henkeä, mukaan luettuna Intian kulttuurisuurlähettilään.

64 6. Hankinnat, alueellinen viihtyvyys, ympäristö

Alueellisen viihtyvyyden lisäämiseksi yhteisöt ja yhdistykset ovat parantaneet ja kehittäneet omaa asui- nympäristönsä palveluita ja viihtyisyyttä. Viihtyisyyttä on lisätty uusilla liikuntamahdollisuuksilla, koska liikuntapaikkojen monipuolinen tarjonta lisää alueen käyttöä ja turvallisuutta. Kaupunginosaviihtyvyyttä on myös lisätty viljelytoiminnalla ja muilla pienemmillä hankinnoilla.

Hankinnoilla on pyritty vastaamaan alueelliseen puutokseen, joita muun muassa ovat olleet liikuntamahdolli- suuksien vähyys, tekniikan puuttuminen, kyvyttömyys hallita uuden yhteiskunnan edellyttämää tekniikkaa ja ympäristön ankeus. Hankinnat useimmiten ovat hyvin kalliita, eikä alueella toimiva yhdistys välttämättä yksin pysty tekemään hankintoja ilman tukea. Tampere yhdessä -projektin kautta on parannettu monia alueellisia epäkohtia.

Karosen koulun piha-alueen parantaminen Karosen koulun vanhempainyhdistys ry

Tavoite: Karosen koulun piha-alueelle rakennetaan liikuntavälinepuisto, jota voivat kaikki alueen liikkujat käyttää iltaisin. Tulokset: Annalan liikuntareittien käyttö on lisääntynyt liikuntavälineiden käyttöönoton jälkeen. Milloin: 1.3.–30.9.2011 Missä: Kaukajärvi Budjetti: 8.000 euroa Toteuma: 8.589,34 euroa

65 Viiden tähden oppeja - Alueellinen turvallisuus lisääntyy kaikille avoimien liikuntapaikkojen myötä - Alueen vetovoimaisuus kasvaa myös ulkopuolisten silmissä, kun tiedetään alueella ole- van hyvät urheilumahdollisuudet.

- Urbaanin ympäristön piristäminen viljelytoiminnalla tai puistojen kohentamisella on tär- keää.

Beach volley –kenttä Peltolammin uimarannalle Reikä 1 —minigolfia kartanomiljöössä Multisillan lähiöyhdistys ry Pirkanmaan Sininauha ry Tavoite: Peltolammin uimarannalle saadaan Tavoite: Rakennetaan minigolfkenttä Vilusen kaikkien käyttöön beach volley -kenttä. kartanon maille. Tulokset: Beach volley -kenttä ei ehtinyt Tulokset: Syntyi kaikille avoin pelikenttäalue, jota aikataulussaan valmistua, mutta on nykyään hoitavat Vilusen kartanon asukkaat. käytössä. Milloin: 15.4.–30.8.2011 Milloin: 1.7.2009 – 31.5.2010 Missä: Kaukajärvi Missä: Peltolammi Budjetti: 8.000 euroa Budjetti: 5.000 euroa Toteuma: 7.345,13 euroa Toteuma: 4.272,44 euroa

66 Liikuntapaikkoja

Liikuntavälineiden ostaminen on kallista, minkä vuoksi moni vähävarainen toimija ei tällaista investointia kyke- ne toteuttamaan ilman suurempaa rahallista tukea. Kuitenkin liikunnallisen harrastuksen lisääminen alueella, joka mielletään normaalia turvattomammaksi, on tervetullutta. Alueellinen vetovoimaisuus kokee uusien lii- kuntamahdollisuuksien myötä piristysruiskeen: se että alueella tiedetään olevan hyviä liikuntamahdollisuuksia, lisää alueen käyttöä ja sitä myötä alueesta tulee turvallisempi. Liikkuminen on sekä mielen että ruumiin nau- tintoa.

Multisillan Lähiöyhdistys ry rakensi beach volley -kentän uimarannalle projektirahan turvin. Peltolammin uima- rannan käyttöön rakennettavalla lentopallokentällä haluttiin lisätä alueellista valovoimaisuutta ja asukasviihty- vyyttä: uimarannan käyttö kasvaisi liikuntamahdollisuuksien monipuolistumisen vuoksi. Lentopallokenttää ei saatu kuitenkaan valmiiksi pienhankkeen aikana. Yhteisöhanketuen turvin pelikenttää varten hankittiin vielä varuste- ja ylläpitovälineitä.

Alueellisen viihtyvyyden parantamiseksi Karosen koulun vanhempainyhdistys ry hankki uusia kuntoilulaitteita Karosen koulun piha-alueelle. Tampere yhdessä -pienhankkeiden avulla välineet hankittiin ja asennettiin syk- syllä 2011. Välineet vihittiin käyttöön 19.11.2011 Karosen koulun perinteisen kyläjuhlan yhteydessä. Liikuntaväli- neiden ilmestyminen koulun pihaan on tuonut alueelle selvästi positiivisemman tunnelman: alueen viihtyvyys ja turvallisuus ovat lisääntyneet liikunnanharrastajien myötä, sillä iltaliikkujat voivat myös käyttää Karosen kou- lun liikuntalaitteita.

Pienempiä investointeja on saatu yhteisöhanketuen avulla. Tällaisia hankintoja ovat olleen Kotipirtti ry:n osta- mat joogatarvikkeet ja Vertaisryhmä Koppiksen kuntolaitehankinnat.

67 Tekniikkaa

Internetin käyttö on nykyaikana ennakko-oletus lähes kaikelle asioinnille. Ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, että jokaisella ihmisellä olisi varaa hankkia tietokone ja internetyhteys. Siksi Multisillan lähiöyhdistys ry avasi kaikille avoimen internetpisteen 10.3.2010. Tietokoneet internetyhteyksineen ovat olleet kaikkien käytössä klo 10–14 Multisillankadun kerhotilassa. Paikalla oli myös pienhanketoteutuksen aikana ohjaajia, jotka neuvoivat ikäihmisiä internetin käyttämisessä. Nettipiste jää multisiltalaisten käyttöön myös pienhanketoiminnan jälkeen.

Tekniikkaa hankittiin myös nuorille, sillä Lielahden ja Lentävänniemen koulujen oppilaskunnat saivat ostettua yhteisöhanketuella itsellensä videokameran ja jalustan.

Nettipiste kansalaisasiointia varten Multisillan lähiöyhdistys ry Tavoite: Avataan kaikille avoin nettipiste, jonka yhteydessä vanhemmille ihmisille on myös ohjausta netin käyttöön. Tulokset: Saatiin nettipiste, joka on lisännyt esteettömyyttä käyttää nettiä ja sen palveluita. Milloin: 1.7.–31.12.2009 Missä: Multisilta Budjetti: 5.000 euroa Toteuma: 3.028,98 euroa

68 Esittelyssä: Multisilta

Tampereen eteläisin asuinlähiö Multisilta kaavoitettiin alkujaan omakotitaloalueeksi, mutta kerrostalokaavoitus toteutettiin vuonna 1968. Alue on pieni palveluiltaan ja asukasmäärältään: alueella asuu noin 3000 ihmistä. Alueella on mahdollisuus liikkua luonnonläheisessä ympäristössä, sillä aluetta kiertää pururata. Lisäksi Pelto- lammin uimaranta on lähellä. Multisillassa asuu noin 2400 asukasta, joiden keski-ikä on 39,7 vuotta. Multisilta on mukana korkean työttömyyden vuoksi.

Multisillan kaupunginosa on keskellä vihreää luontoa. Kuva: Miika Saari 69 Vihreämpi Tampere

Pirkanmaan Sininauha ry:n pienhankkeissa on houkuteltu Kaukajärven asukkaita Vilusen kartanon maille pe- laamaan minigolfia. Vilusen kartano on kulttuurihistoriallisesti yksi Kaukajärven alueen tärkeimpiä rakennuksia, minkä vuoksi kartanon yleisilmettä on haluttu pitää kunnossa. Pienhankkeissa Kaukajärven kesätapahtumat, Vilusen kartano entiseen loistoon, Reikä 1 –minigolfia kartanomiljöössä sekä Makkaraa ja minigolfia on pa- ranneltu kartanoalueen yleisilmettä rakentamalla minigolfkenttä, istuttamalla uusia kasveja, hankkimalla puu- tarhakalusteita sekä korjaamalla paikkoja. Näin kartanoalue on nyt tehty kauniiksi ja viihtyisäksi alueeksi, jonne kaukajärveläisten on helppo tulla viettämään päivää.

Tampereen evankelisluterilaisella seurakuntayhtymällä on ollut Viinikan-Nekalan alueella kaksi pienhanketta: Nekalan yhteisöpuutarhat on ensimmäinen kahdesta pienhankkeesta, joissa on haluttu kohentaa Viinikan-Ne- kalan alueen viihtyisyyttä ja ihmisten osallistumista. Pienhankkeessa toteutettiin demonstraatioviljely Nekalan seurakuntatalon luona. Tästä demonstraatioviljelystä tehtiin vuoden 2011 aikana laaja tiedotuskampanja, jonka seurauksena 2012 vapaaehtoisiksi ilmoittautui 60 ihmistä. Yhteisöpuutarhatoiminta osoittautui kysytyksi toi- mintatavaksi, ja yhteisöpuutarhatoimintaa on tarkoitus levittää muille paikallisseurakunnille.

Toinen seurakuntayhtymän pienhanke Hiljainen polku Viinikan puistoissa kunnioittaa Viinikan kaupunginosan laajoja puistoalueita, minkä vuoksi puistoihin asennettiin kuusi kappaletta mietiskelytauluja. Mietiskelytaulut painettiin myös esitteelle, jolloin hiljaisen polun kävijä löytäisi taulut helposti ja esitteeseen painetun kartan avulla tutustuisi myös muuhunkin Viinikkaan. Taulujen sisältö toteutettiin yhdessä Tampereen normaalikoulun kanssa. Sisällöltään Hiljaisen polun taulut pidettiin neutraaleina. Taulujen sisältöä päivitetään jatkossa pari— kolme kertaa vuodessa. Yhteisöpuutarhatoiminta ja hiljainen polku ovat jatkumoa Viinikan ja Nekalan alueille olla Tampereen kaunis vihreä puistokaupunginosa.

Kotipirtti ry/Kotipirtin palvelutalo: Joogatarvikkeiden hankinta (800 euroa) Lielahden ja Lentävänniemen koulujen oppilaskunnat: Videokameran ja jalustan hankinta (800 euroa) Multisillan lähiöyhdistys ry: Beach volley -kentän varusteet ja ylläpitovälineet (800 euroa) Suomen Kuurosokeat ry: Aistipuutarha (800 euroa) Vertaisryhmä Koppis: Koppiksen kuntolaitehankinnat (800 euroa)

70 Viinikassa puutalot, vihreys ja taide kohtaavat. Kuva: Miika Saari

Muuta

- Suomen Kuurosokeat ry rakensi yhteisöhanketuella Aistipuutarhan. Puutarha rakennettiin kesän 2011 aikana, ja puutarhaa hoitavat kuurosokeat itse. 71 Esittelyssä: Viinikka

Viinikan kaupunginosa perustettiin 1910-luvulla Hatanpään kartanon maille helpottamaan Tampereen kaupun- gin asuntopulaa. Viinikka on lähellä Tampereen keskustaa, noin 1,5 kilometrin päässä Iidesjärven vieressä. Viinikka alueena tunnetaan parhaiten vanhoista kauniista puutaloista sekä puistoalueista. Alueen tunnetuim- pia rakennuksia on Viinikan kirkko, joka arkkitehtuurisesti sisäpihoineen muistuttaa espanjalaista pyhättöä. Viinikassa asuu noin 1400 asukasta, ja keski-ikä on 38,0 vuotta. Viinikka on mukana projektissa korkean työt- tömyyden vuoksi.

Viinikan lumoava puistokaupunginosa on kesäturistin unelma. Kuva: Miika Saari 72

Aikahyppy – Vilusen kartanomiljöö entiseen loistoon Pirkanmaan Sininauha ry

Tavoite: Kunnostetaan Vilusen kartano entiseen loistoonsa. Tulokset: Projekti viivästyi aikataulujen väärinkäsitysten seurauksena. Milloin: 15.4.–30.8.2011 Missä: Kaukajärvi Budjetti: 8.000 euroa Toteuma: 450,75 euroa

Hiljainen polku Viinikan puistossa Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä Tavoite: Luodaan hiljaisuutta korostava polku, jossa on paikallisen normaalikoulun kuvaamataidon oppilaiden tekemiä tauluja. Tulokset: Syntyi kuuden taulun polku, joka lisää Viinikan puistoalueiden käyttöä. Milloin: 1.1.–30.6.2013 Missä: Viinikka Budjetti: 6.000 euroa Toteuma: 5.444,40 euroa

73 Liitteet

Tampere yhdessä -pienhankkeiden ohessa vuosina 2010–2011 myönnettiin myös yhteisöhanketukea, joka oli minimissään 200 euroa ja maksimissaan 800 euroa. Tuen maksoi Tampereen kaupunki.

Yhteisöhanketuettuja projektit olivat EAKR-pienhankkeisiin verrattuna paljon pienempiä. Suurin osa tuetuista oli yksittäisiä tapahtumia, mutta tuen avulla myös tehtiin hankintoja ja järjestettiin koulutuksia. Yhteisöhanketu- kea hyödynsi yhteensä 32 pienimuotoista projektia kohdekaupunginosissa.

74 Budjetit ja toteumat Budjetoitu Toteuma

Koordinaatiohankkeet 284 550,00 € 236 331,81 € Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio 172 000,00 € 137 417,96 € Pienhankekoordinaatio 87 850,00 € 81 000,00 € * arvio toteumasta

Tampere yhdessä -pienhankkeet 1 24 700,00 € 17 913,85 € Multisillan lähiöyhdistys ry: Beach volley -kenttä Peltolammin uimarannalle 5 000,00 € 4 272,44 € Setlementti naapuri ry, Naistari: Biriani-hanke 4 700,00 € 3 520,78 € Suomen Kuurosokeat ry / Kuurosokeiden toimintakeskus: Kuurosokeat lähipalvelujen käyttäjinä 10 000,00 € 7 091,65 € Multisillan Lähiöyhdistys ry: Nettipiste kansalaisasiointia varten 5 000,00 € 3 028,98 €

Tampere yhdessä -pienhankkeet 2 28 372,00 € 19 349,39 € Suomen kuurosokeat ry/ Kuurosokeiden toimintakeskus: Kohti sujuvaa vuorovaikutusta 8 000,00 € 7 693,30 € Kotipirtti ry: Papparyhmä Ponnistus 5 580,00 € 3 833,48 € Kansallinen lastenliitto / Tampereen aluejärjestö ry: Lasten kanssa 6 792,00 € 0,00 € Mambo Dance ry: Monikulttuurinen tanssiryhmä Elo 8 000,00 € 7 822,61 €

Tampere yhdessä -pienhankkeet 3 22 875,00 € 16 782,74 € Tampereen venäläinen klubi ry: Privet Venäjältä 7 430,00 € 7 298,33 € Tampereen Flamencoyhdistys ry, Oiva-ryhmä: Tesoman kiertävät tarinat 7 997,00 € 2 329,14 € Viinikan-Nekalan omakotiyhdistys ry: Viinikan-Nekalan elonkorjuu 5 276,00 € 5 603,73 € Pirkanmaan somaliyhdistys ry: Somalia tutuksi -esitelmäsarja 2 172,00 € 1 551,54 €

Tampere yhdessä -pienhankkeet 4 17 030,00 € 14 236,03 € Sopimusvuori ry:n Kaarisillan toimintakeskus: Valon etsijät -kiertue 3 830,00 € 3 908,42 € Kansalaistalo Mansikkapaikka ry: Lentävänniemi –jos sinä saisit päättää 5 350,00 € 3 074,67 € Pirkanmaan Sininauha ry: Kaukajärven kesätapahtumat 7 850,00 € 7 252,94 €

Tampere yhdessä -pienhankkeet 5 32 000,00 € 22 617,02 € Karosenkoulun vanhempainyhdistys ry: Karosenkoulun piha-alueen parantaminen 8 000,00 € 8 589,34 € Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä/Yhteiskunnallinen työ: Nekalan yhteisöpuutarha 8 000,00 € 6 231,80 € Pirkanmaan Sininauha ry: Aikahyppy –Vilusen kartanomiljöö entiseen loistoon 8 000,00 € 450,75 € Pirkanmaan Sininauha ry: Reikä 1- Minigolfia kartanomiljöössä 8 000,00 € 7 345,13 €

Tampere yhdessä -pienhankkeet 6 26 848,00 € 23 873,86 € Suomen kuurosokeat ry / Kuurosokeiden toimintakeskus: Kuurosokeiden tiedotushanke Dialogi 7 721,00 € 7 120,15 € Pirkanmaan Sininauha ry: Makkaraa ja minigolfia 6 440,00 € 4 270,27 € Videootit ry: Kulttuuri kuvina 8 000,00 € 8 163,86 € Yhdessä selviytymisen tuki ry: Hervannan juttelutori 4 687,00 € 4 319,58 €

Tampere yhdessä -pienhankkeet 7 10 060,00 € 8 440,93 € Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä: Hiljainen polku Viinikassa 6 000,00 € 5 444,40 € Kotipirtti ry: Tervetuloa meille! 4 060,00 € 2 996,53 €

75 Toteuttaja Myönnetty summa 1. Arabian perheiden yhdistys ry: Arabi- ja suomalaisnaisten tapahtumat 800,00 € 2. Danny’s Bollywood Dance Crew: Danny’s Bollywood Dance Crew’n tanssitapahtuma 400,00 € 3. Hervannan eläkkeensaajat: Senioritanssit 800,00 € 4. Hervannan seudun työttömät ry: Kunnon mieltä – mieltä kuntoiluun 800,00 € 5. Hervannan sos.dem. yhdistys ry: Martinuskodin avoimet ovet 650,00 € 6. Hirvikallion omakotiyhdistys: Hirvikallion leikkipuiston avajaiset 580,00 € 7. Kansalaistalo Mansikkapaikka ry: Avoin joulunvietto 580,00 € 8. Kansalaistalo Mansikkapaikka ry: Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma 800,00 € 9. Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry: Isänpäiväkonsertti 400,00 € 10. Kotipirtti ry/Kotipirtin palvelutalo: Joogatarvikkeiden hankinta 800,00 € 11. Legioonateatteri: Nekala-päivä 800,00 € 12. Lentsun koulun vanhempainyhdistys ry: Koulun ja kodin päivä 500,00 € 13. Lielahden ja Lentävänniemen koulujen oppilaskunnat: Videokameran ja jalustan hankinta 800,00 € 14. Maailmantanssi ry: Hervanta tanssii 550,00 € 15. Maailmantanssi ry: Koululaisten tutustuminen bulgarialaiseen tanssikulttuuriin 550,00 € 16. Mambo Dance ry: Yhteisölliset tanssituokiot palvelutalossa 300,00 € 17. Multisillan lähiöyhdistys ry: Beach volley -kentän varusteet ja ylläpitovälineet 800,00 € 18. Nekalan koulun vanhempainyhdistys Nekova ry: Liikenneturvallisuustapahtuma koululaisille ja vanhemmille. 300,00 € 19. Paikalliskulttuurin edistäjät PAKU ry: Taitolauantai 730,00 € 20. Pohjois-Hervannan koulun tuki ry: Luentotilaisuus vanhemmuudesta 800,00 € 21. Sanataideyhdistys Yöstäjä ry: Nuorten osallistava runovideohanke 800,00 € 22. Suomen Kuurosokeat ry / Kuurosokeiden Toimintakeskus: Aistipuutarha 800,00 € 23. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Nekalan työpaja: Käsityönäyttely Nekalan kirjastossa 800,00 € 24. Tampereen kulttuuripioneerit ry: Lasten leikki- ja laulutapahtumat 200,00 € 25. Tampereen venäläinen klubi ry: Maailmankirjallisuuden aarteita lapsille ja aikuisille 400,00 € 26. Timo Tapio: Elokuvailmaisun kurssi nuorille Lielahdessa 800,00 € 27. Tmi Metsämuori /Kristiina Törnudd: Antaa kaikkien kukkien kukkia 200,00 € 28. Vertaisryhmä Koppis: Koppiksen kuntolaitehankinnat 800,00 € 29. Videootit ry: Yhteisöllisiä elokuvapajoja mamu-taustaisille lapsille ja nuorille 800,00 € 30. Viinikan-Nekalan omakotiyhdistys ry: Viinikka-Nekalan kulttuurihistoriallisen keittokirjan reseptinkeruut 700,00 € 31. Vuorenväki ry: Peikkojen puuhapajapäivä 400,00 € 32. Yhdessä selviytymisen tuki ry: Hervannan vesidisco 600,00 € YHTEENSÄ 20 040,00 €

Lähteet: Tampere alueittain 2013, Tampereen hyvinvointikertomus 2012

76

ISBN 978-951-609-716-2

9 789516 097162

78