LARS SWANLJUNG Keräilijä Ja Hänen Kokoelmansa Samlaren Och Hans Samling Collector and His Collection Sisältö Innehåll Contents

LARS SWANLJUNG Keräilijä ja hänen kokoelmansa Samlaren och hans samling Collector and His Collection Sisältö Innehåll Contents

Tekijänoikeus ja hyvät tavat PAMELA ANDERSSON: JULIA SVARVAR: Upphovsrätt och god ton Rei’itetyt muistot Valta, sukupuoli ja normit Good manners according to Finnish copyright policy 3 Perforerade minnen Makt, kön och normer Perforated Memories 26 Power, Gender and Norms 38 MAARIA NIEMI: Taiteenkeräilijä Lars Swanljungin kokoelma on järjestyksen ja ANNE-KARIN FURUNES LAURA LILJA hulluttelun cocktail Konstsamlaren Lars Swanljungs samling är en cocktail av PIA TIMBERG: PIA TIMBERG: ordning och tokeri 4 Muistatko? – Martti Jämsän valokuvataide Sofia Wilkmanin vapaus Art Collector Lars Swanljung’s Collection is a Cocktail of Order Minns du? – Martti Jämsäs fotokonst Sofia Wilkmans frihet and Foolery Do You Remember? – The Photographic Art of Martti Jämsä 28 The Freedom of Sofia Wilkman 40

PIA TIMBERG: MARTTI JÄMSÄ SOFIA WILKMAN Lars Swanljung – taidekeräilijän elämä Lars Swanljung – en konstsamlares liv 14 MAARIA NIEMI: JULIA SVARVAR: Lars Swanljung – The Life of an Art Collector Ambitious bitch Marita Liulia Performanssia, happeningeja ja liitutaulu 30 Performance, happening och svarta tavlan MAARIA NIEMI: MARITA LIULIA Performance, Happening and Blackboard 42 Islantilainen nykytaide luo perustan Isländsk samtidskonst bildar samlingens grundval MAARIA NIEMI: ROI VAARA The Foundation: Contemporary Art from Iceland 18 Ekspressionistit uskottavuuden mittarina Expressionister som trovärdighetens mätare MAARIA NIEMI: GEORG GUDNI, KRISTJÁN GUDMUNDSSON, HULDA HÁKON Expressionists as Indicators of Credibility 32 Identiteettikysymysten vakavat sisällöt näyttävät koomisilta Seriösa identitetsfrågor i komiskt ljus JULIA SVARVAR: JUKKA KORKEILA, JANNE RÄISÄNEN Serious Issues of Identity Seem Comical 44 Andy Warhol – poptaiteen klassikko Andy Warhol – popkonstens klassiker JULIA SVARVAR: ANNIKA DAHLSTEN & MARKKU LAAKSO Andy Warhol – Pop Art Icon 22 Videohyllyjä, pizzalaatikoita ja kulttuurisia kohtaamisia Videohyllor, pizzakartonger och kulturella möten MAARIA NIEMI: ANDY WARHOL Video Shelves, Pizza Boxes and Cultural Encounters 34 Kitschin jälkeisiä objekteja – Maria Stereon taide on subjektiivista nostalgiaa PIA TIMBERG: KALLE HAMM Postkitschiga objekt – Maria Stereos konst är subjektiv nostalgi Ritarikettu ja muita ruotsalaisia oveluuksia Post-Kitsch Objects – Maria Stereo’s art is subjective nostalgia 46 Rävriddare och andra svenska klurigheter JULIA SVARVAR: Fox Knight and Other Swedish Deviousness 24 Fiktiivinen valokuva ja tunteet MARIA STEREO Det fiktiva fotografiet och känslorna ERNST BILLGREN The Imaginary Photography and Feelings 36 PIA TIMBERG: Yhden tarinan loppu – Laura Könösen One love SUSANNA MAJURI Slutet på en historia – Laura Könönens One love The End of a Story – Laura Könönen’s One love 48

LAURA KÖNÖNEN Tekijänoikeus ja Upphovsrätt och Good manners according to hyvät tavat god ton Finnish copyright policy

Tämän julkaisun voi tulostaa ja sitä saa jakaa. Tiedoston saa tallentaa omaan käyttöönsä. Den här publikationen kan skrivas ut och den får delas. Man får spara dokumentet för eget This publication can both be printed and shared. It is allowed to save the document for Muuhun käyttöön ja tallentamiseen tarvitaan Vaasan kaupungin museoiden lupa. bruk. För annat bruk bör man anhålla om tillstånd från Vasa stads museer. one’s own use. Any other use requires a permission from Vaasa City Museums.

Tekstejä saa lainata — ”siteerata”, kun kirjoittaa lainauksen yhteyteen lähdemaininnan Texterna får citeras om man vid det lånade avsnittet anger en källhänvisning (till exempel It is allowed to cite the texts by making a reference to the cited source (for example Julia (esimerkiksi Julia Svarvar: Valta, sukupuoli ja normit. Lars Swanljung – keräilijä ja hänen ko- Julia Svarvar: Makt, kön och normer. Lars Swanljung – samlaren och hans samling. Vasa Svarvar: Power, Gender and Norms. Lars Swanljung – Collector and His Collection. Vaasa koelmansa. Vaasan kaupungin museot, 2017) sekä tarvittaessa julkaisun verkko-osoitteen. stads museer, 2017) samt vid behov anger originalets webadress. City Museums, 2017) and mentioning the web address if necessary.

Teosvalokuvien käyttäminen ja jakaminen sen sijaan edellyttää aina tekijänoikeuden Att använda och dela enskilda bilder av konstverken förutsätter däremot alltid tillstånd Using and sharing separate pictures of the artworks, on the contrary, is allowed only after haltijan antamaa lupaa. Tekijänoikeus on taiteilijalla tai hänen edustajallaan. Lupaa pyydet- av upphovsrättens ägare. Upphovsrätten innehas av konstnären eller hens representant permission from the copyright holder, i.e. from the artist or her or his representative. täessä tulee kertoa aiottu käyttötarkoitus. Tästä julkaisusta ei siis voi taiteilijalta lupaa som bör informeras om syftet med användningen. Man får alltså kopiera bilder ur det They shall be informed of the purpose. Thus, it is not possible to copy pictures from this pyytämättä kopioida yksittäisiä kuvia tai jakaa niitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. här dokumentet eller dela dem exempelvis i social media endast efter att man har fått document or share them, say, in social media without the artist’s approval. tillstånd av konstnären. Kun lupa on saatu, on kuvaa käytettävä alkuperäisen muotoisena. Sitä ei siis pidä rajata After a received permission, you should use the picture corresponding to the original. tai muokata, vaan ainoastaan pienentää tai suurentaa tarvittaessa. Valokuvaajan nimi Efter erhållet tillstånd bör man se till att bilden återges i samma form som originalet. Neither crop it, nor manipulate it. You may only adjust its size. The photographer’s name pitää mainita. Tekstin sijoittaminen taideteoskuvan päälle ei käy laatuun. Man får alltså varken begränsa eller behandla den utan endast förminska eller förstora must be mentioned. It isn’t appropriate to place text on a picture of an artwork. bilden. Fotografens namn skall anges. Att placera text på bilden av ett konstverk hör Lisää tietoa kuvataiteen ja valokuvan tekijänoikeuksista saa Kuvasto ry:n Internet-si- heller inte till saken. Additional information about Finnish copyright practises is available on the website of vustolta. the Finnish visual artists’ copyright society Kuvasto. Ytterligare information om upphovsrätten angående bildkonst och fotografi finns på Kuvasto rf:s Internetsidor. Taiteenkeräilijä Konstsamlaren Art Collector Lars Swanljungin kokoelma Lars Swanljungs samling Lars Swanljung’s Collection on järjestyksen ja hulluttelun är en cocktail av ordning is a Cocktail of cocktail och tokeri Order and Foolery

Taidekeräilijöiden Vaasa Konstsamlarnas Vasa Vaasa, a Town of Art Collectors

Vaasassa on historiallisesti hämmästyttävän eheä taiteenkeräilijöiden perinne. Huo- Vasa har en historiskt sett förvånande obruten tradition av konstsamlande. Speciellt är The tradition of art collecting in Vaasa has an amazingly unbroken history. Another mionarvoista on myös se, kuinka saumattomasti eri keräilijöiden kokoelmat nivoutuvat också hur friktionsfritt de olika samlarnas samlingar fogas till varandra. Tack vare samlarna peculiarity in the city’s art collecting scene is how seamlessly different collections toisiinsa. Keräilijöiden ansiosta Vaasan kaupungin museoissa erityisesti kuvataide luo bildar särskilt bildkonsten i Vasa stads museer ett långt tidsspann från medeltiden ända dovetail one another. Thanks to collectors, museums in Vaasa possess an exceptionally pitkän ajallisen kaaren ulottuen keskiajalta aivan uusimpaan nykytaiteeseen asti. till den allra nyaste samtidskonsten. long trajectory of visual art from the Middle Ages to the very latest contemporary art.

Vaasalaissyntyinen lääkäri Herman Frithjof Antell (1847–1893) aloitti keräilijöiden linjan, Vasabördige läkaren Herman Frithjof Antell (1847–1893) var den första i samlarnas linje, The line of art collectors began with the Vaasa-born licentiate of medicine, Herman joskin hän päätyi lahjoittamaan kokoelmansa Kansallisgallerian ja -museon perustaksi. låt vara att han slutligen donerade sin samling till Nationalgalleriet och Nationalmuseet som Frithjof Antell (1847–1893), although he eventually donated his collection to serve as Lääkäri Karl Hedmanin (1864–1931) perintö muodostaa tänä päivänä Pohjanmaan en bas för deras samlingar. Läkaren Karl Hedmans (1864–1931) arv bildar idag grundvalen the foundation for the Finnish National Gallery and the National Museum in Helsinki. museon kokoelmien kivijalan. Kauppaneuvos Frithjof Tikanojan (1877–1964) lahjoitus för Österbottens museums samlingar. Kommerserådet Frithjof Tikanoja (1877–1964) The legacy of Dr Karl Hedman (1864–1931) today forms the core of the Ostrobothnian kokonaisesta taidekodista kokoelmineen jatkoi ketjua vuonna 1951. Konsuli Simo Kuntsin fortsatte serien 1951 med sin donation, ett helt konsthem med dess konstsamling. Museum collection in Vaasa. The line continued in 1951 with the donation of the home and (1913–1984) nimeä kantaa Vaasan uusin taidemuseo, Kuntsin modernin taiteen museo, Stadens nyaste konstmuseum, Kuntsi museum för modern konst, har fått sitt namn art collection of Commercial Counsellor Frithjof Tikanoja (1877–1964) to the Municipality jonka kokoelmissa on edustettuna erityisesti suomalainen modernismi. efter konsul Simo Kuntsi (1913–1984). Samlingens fokus ligger på inhemsk modernism. of Vaasa. The newest art museum in Vaasa is named after Consul Simo Kuntsi (1913–1984). The collection of the Kuntsi Museum of Modern Art focuses on Finnish modernism. Tähän keräilijöiden linjaan asettuu saumattomasti vaasalaislähtöisen hammaslääkäri Lars I denna samlartradition infogas naturligt även den Vasabördige tandläkaren Lars Swan- Swanljungin (s. 1944) taidekokoelma, jonka pääpaino on suomalaisessa nykytaiteessa – ljungs (f. 1944) konstsamling med dess fokus på inhemsk samtidskonst med början tämligen A seamless component in this continuum is the art collection of Vaasa-born dentist Lars sangen täsmällisesti jatkuen siitä, mihin Simo Kuntsin kokoelma päättyy. Keräilijänä Lars exakt vid den tidpunkt där Simo Kuntsis samling slutar. Som samlare identifierar sig Swan- Swanljung (b. 1944), which focuses on Finnish contemporary art. The collection begins Swanljung identifioituu Kuntsin seuraajaksi, ja suhteessa edeltäjiinsä hän ottaa vastaan ljung som Kuntsis efterträdare och tar plats i den långa kedjan av konstsamlare från Vasa. almost exactly where Simo Kuntsi’s leaves off. As a collector, Lars Swanljung sees himself paikkansa vaasalaisten taiteenkeräilijöiden ketjussa. as a successor to Kuntsi, and he now takes his place among the chain of preceding art collectors in Vaasa. TOMAS REGAN (1979)

Lars Swanljungin muotokuva Porträtt av Lars Swanljung Portrait of Lars Swanljung

2015 piirustus teckning drawing

72 × 59 cm

Linda Strömberg–Yucak 2015 Nautinnosta taiteeseen Av kärlek till konst For the Love of Art

Swanljungin kokoelma on subjektiivinen näkemys siitä, mikä kuvataiteessa on ollut Swanljungs samling representerar en subjektiv syn på vilket slags bildkonst som varit The Swanljung Collection is a subjective vision of what has been worth acquiring in visual hankkimisen arvoista viimeisten 25 vuoden aikana. Näkemys on taiteenkeräilijä Lars värd att köpa under det senaste kvartsseklet. Subjektet är konstsamlaren Lars Swanljung art in the past 25 years. The vision is that of collector Lars Swanljung, whose accumulation Swanljungin, jonka satoja teoksia sisältävää kokoelmaa pidetään yhtenä keskeisimpänä vars samling på hundratals verk betraktas som en av de viktigaste privata samlingarna of several hundred works of art is considered one of the key private collections of Finnish suomalaisen ja pohjoismaisen nykytaiteen yksityisenä kokoelmana maassamme. av finländsk och nordisk samtidskonst i vårt land. and Nordic contemporary art in Finland.

Kun taiteenkeräilijän omat seinät täyttyivät, ja teoksille oli löydettävä varastointipaikka, Då Swanljungs egna väggar var fyllda och han måste hitta lagerutrymme hade samlandet When the walls in Swanljung’s home became full and he had to look for a place to store taiteen hankinta oli ylittänyt pelkän yksityisen esteettisen mielihyvän tavoittelun. Silti vuxit sig större än blotta strävan efter personlig estetisk njutning. Likafullt har det the works, collecting had exceeded the goal of mere private aesthetic pleasure. Yet, the taiteesta nauttiminen kaikkine ulottuvuuksineen on aina ollut Swanljungin taidehankin- behag som konsten i hela dess mångfald kan skänka alltid varit det primära motivet för enjoyment of art, in all its aspects, has always been the primary motive in Swanljung’s tojen ensisijainen motiivi. hans konstförvärv. collecting.

Se, mitä Swanljungin kokoelma edustaa taiteellisesti, on kiinnostavaa. Lukumäärältään En intressant fråga är vad Swanljungs samling konstnärligt sett representerar. En impo- What the Swanljung Collection represents artistically is intriguing. A private collection vaikuttavan yksityiskokoelman täytyy sisältää myös laadultaan korkeatasoisia teoksia nerande stor privat samling måste innehålla även högklassiga verk för att kunna infogas that is impressive by sheer numbers must also contain works of high standard in order yltääkseen osaksi julkisia kokoelmia. Kaikki keräily ei ole säilyttämisen arvoista, vaan i offentliga samlingar. Allt samlat är inte värt att bevara; kvalitetskriteriet på en samling to be accepted as a public collection. Not all collections are worth preserving; the cri- kokoelman kriteeri on hankintojen johdonmukaisuus ja sisällön keskittäminen. Lars Swan- är dess konsekvens och innehållsliga fokusering. Lars Swanljung har fokuserat på en viss terion is the consistency of procurement and the focus of content. Lars Swanljung has ljung on keskittynyt tiettyyn nykytaiteen osaan. Kapeasti katsottuna hän on paneutunut del av samtidskonsten. I snäv bemärkelse har han satsat på finländsk och skandinavisk mainly collected certain types of contemporary art. A narrow view would say that he has suomalaiseen ja skandinaaviseen nykytaiteeseen, mutta se ei kerro kokonaiskuvaa, samtidskonst. Det säger dock inte hela sanningen, och hans val har inte varit helt rätlinjiga. concentrated on Finnish and Scandinavian contemporary art, but such a focus does not eivätkä valinnat ole olleet aivan suoraviivaisia. exhaust the collection, nor have selections always been straightforward. Ensimmäiset hankinnat klassista poppia De första förvärven: klassisk pop First Acquisitions – Classical Pop Art

Lars Swanljungille kosketus kuvataiteeseen tapahtui kansainvälisen poptaiteen välityk- Sin första kontakt med bildkonsten fick Lars Swanljung via den internationella popkon- The contact with visual art for Lars Swanljung came in the form of international pop art. sellä. Poptaiteeseen tien avasi Galerie Forsblomin näyttely Helsingissä vuonna 1988. sten. Det skedde på Galerie Forsbloms utställning i Helsingfors 1988. Utställningen The road to pop art was opened for him by an exhibition at Galerie Forsblom in Helsinki Sen sisältö esitteli galleristi Leo Castellin poptaiteen suojatteja. Swanljungin kiinnostus presenterade galleristen Leo Castellis protegéer. Swanljungs fäbless för amerikansk in 1988 that showcased the pop art protégés of gallerist Leo Castell. Swanljung’s inte- amerikkalaiseen poptaiteeseen oli saanut laajan pohjan jazz-musiikin ja elokuvien koko- popkonst hade sin grund i hans systematiska intresse för och samlande av jazz och film. rest in American pop art resonated with his comprehensive love of jazz and cinema and naisvaltaisesta harrastamisesta ja niihin liittyvästä keräilystä. associated collecting. Förutom sin konstsamling har Swanljung samlingar med tusentals filmer och skivor. Hans Taidekokoelman ohessa Swanljungilla on tuhansien elokuvien ja levyjen kokoelmat. Pohja konsumtion av och passionerade intresse för populärkultur fungerade som ett slags röd Alongside the art collection, Swanljung had also collected thousands of films and record populaarikulttuurin kuluttamisesta, käyttämisestä ja intohimoisesta harrastuneisuudesta matta som ledde honom från populärkulturen in i popkonsten och vidare i hela bildkonsten. albums. The foundation, comprised of the consumption, collecting and passion for popular oli kuin punainen matto, joka kuljetti populaarikulttuurista poptaiteeseen ja edelleen culture, was like a red carpet that took him from popular culture to pop art and later on kuvataiteeseen laajemmin. Av popkonstutställningen på Galerie Forsblom minns Lars Swanljung bara lite, men det to visual art in general. väsentliga var att han fick sin första kontakt med konstgalleriet som institution. Följande Galerie Forsblomin poptaiteen näyttelystä Lars Swanljung muistaa vain vähän, mutta steg var stort och avgörande. För sitt första konstförvärv beslöt makarna Swanljung att While Lars Swanljung has only vague memories of the pop art exhibition at Galerie Fors- olennaista oli ensimmäinen kontakti taidegalleriaan instituutiona. Seuraava askel oli ta ett ansenligt banklån med vilket de skulle köpa två verk: Roy Lichtensteins The Temple blom, it was crucially his first contact with an art gallery as an institution. The next step suuri ja ratkaiseva. Ensimmäiseen taidehankintaan pariskunta Swanljung päätti ottaa (1964) och Jim Dines Nine Views of Winter (1985). Båda var centrala företrädare för den was a long and decisive one: for their first art purchase, the Swanljungs decided to take huomattavan pankkilainan hankkiakseen sekä Roy Lichtensteinin teoksen The Temple internationella, närmare bestämt amerikanska popkonsten. Verkens klassiska motiv, out a sizable bank loan to buy Roy Lichtenstein’s The Temple (1964) and Jim Dine’s Nine (1964) että Jim Dinen Nine Views of Winter (1985). Molemmat ovat keskeisiä kansain- såsom templets joniska pelare uppdaterade med Lichtensteins rasteryta och Dines Views of Winter (1985). Both works are key examples of international (more precisely välisen, täsmällisemmin amerikkalaisen, poptaiteen edustajia. Teosten klassiset aiheet, Venustorso som skulpturkonstens klassiska utgångspunkt, fungerar samtidigt som broar American) pop art. Their classical motifs, such as the Ionic temple columns updated with kuten temppelin joonialaiset pylväät Lichstensteinin rasteripinnoituksella päivitettyinä till Swanljung – två broar bakåt och en framåt. Lars Swanljung hade haft ett passionerat a dot screen by Lichtenstein and Dine’s torso of Venus as the classic sculptural starting ja Dinen Venuksen torso klassisena kuvanveiston alkupisteenä muodostavat siltoja intresse för Grekland och dess kultur allt sedan 1975, han hade läst nygrekiska och gjort point, constitute bridges to Swanljung – two bridges back and one forward. Lars Swan- Swanljungiin – kaksi siltaa taaksepäin ja yhden eteenpäin. Lars Swanljung oli harrastanut årliga resor i landet på 1970-talet. De första konstförvärvens klassiska motiv hade en ljung had a passionate interest in Greece as a country and culture since 1975; he studied intohimoisesti Kreikkaa maana ja kulttuurina vuodesta 1975 lähtien, opiskellen nykykreik- länk till Grekland och överlag till klassicismen. Modern Greek and travelled there every year in the 1970s. The classical motifs in his kaa ja matkustaen maassa 1970-luvulla vuosittain. Ensimmäisten taideteoshankintojen first acquisitions of art were associated with Greece and more generally with classicism. klassiset aiheet liittyivät Kreikkaan sekä klassismiin yleisemmin. CAROLUS ENCKELL (1945)

RoKoKo

1987

öljymaalaus oljemålning oil painting

200 × 200 cm

Seppo Hilpo 2005) Uskoton taiteenkeräilijä Otrogen konstsamlare The Unfaithful Art Collector

Taiteen hankkimisesta tuli Lars Swanljungille nopeasti positiivinen intohimo. Hänen Att förvärva konst blev fort en positiv passion hos Swanljung. Under den ekonomiska The acquisition of art soon became a positive passion for Lars Swanljung. The increa- taideostostensa kiihtyvä tahti ajoittui Suomen talouden lamavuosiin 1990-luvun alku- depressionen i början av 1990-talet då endast få hade möjlighet att köpa konst köpte sing pace of his purchases coincided with the recession in Finnish economy in the early puolelle, jolloin vain harvoilla oli mahdollisuuksia tehdä taidehankintoja. Tuolloin Lars Swanljung i allt snabbare takt. Han var då en medelålders, framgångsrik och bildad man 1990s, when only a few had the opportunity to buy art. At the time, Lars Swanljung was Swanljung oli keski-ikäinen, työssään menestynyt ja sivistynyt mies, jolle kuvataide för vilken bildkonsten öppnade en ny värld. a middle-aged, professionally successful and sophisticated man for whom visual art avasi uuden maailman. opened up a new world. Sina första år som konstsamlare kallar han sina lärlingsår, under vilka han ledsagades Swanljung nimittää alkuvuosiaan taiteenkeräilijänä oppivuosiksi, joiden keskeinen kans- på sina vandringar av galleristen Ilona Anhava. Hennes karriär som gallerist började vid He describes his early years as a collector as his “apprenticeship”, during which gallerist sakulkija oli galleristi Ilona Anhava. Anhavan galleristin ura alkoi samanaikaisesti kuin samma tid som Swanljungs systematiska konstsamlande. Ilona Anhava was a key companion. The beginning of her career as a gallerist coincided Swanljungin määrätietoinen taiteenhankinta. with Swanljung’s purposeful art collecting. ”Vi delade samma slags entusiasm som syster och bror”, berättar Swanljung. Galleristen ”Jaoimme samankaltaisen entusiasmin, kuin sisar ja veli”, Swanljung kuvailee. Galleristia ja och samlaren förenades av en konstsyn som utgick från den abstrakta konstens tradition “We shared the same kind of enthusiasm, like a sister and brother,” says Swanljung. The keräilijää yhdisti taidekäsitys, joka perustui abstraktin taiteen traditioon ja joka jalostui och förädlades i en allt mer minimalistisk och intellektuell riktning. Det innebar koncept- gallerist and the collector shared the same philosophy of art, one that was based on the yhä minimalistisempaan ja älyllisempään suuntaan. Tämä tarkoitti käsitteellistä taidetta, konst, en stilriktning som tilltalade Swanljungs systematiska och intellektuella natur. tradition of abstract art and became refined in an increasingly minimalist and intellectual joka vetosi Swanljungin järjestelmälliseen ja älylliseen luonteeseen. direction. This translated to conceptual art, which appealed to Swanljung’s methodical Lars Swanljung beskriver sig lekfullt som otrogen – som konstsamlare. Förhållandet till and intellectual temperament. Lars Swanljung kuvailee leikillisesti itseään uskottomaksi – taiteenkeräilijänä. Suhde galleristerna är viktigt för en konstsamlare. Swanljung betonar den s.k. heliga treenig- galleristeihin on taiteenkeräilijälle tärkeä. Swanljung korostaa ns. pyhää kolminaisuutta heten mellan konstnär, gallerist och samlare. Dock har Swanljung efter Galerie Anhava Lars Swanljung playfully describes himself as unfaithful – as a collector. The relationship taiteilijan, galleristin ja keräilijän välillä. Kuitenkin Swanljungilla on ollut Galleria Anhavan också haft andra betrodda gallerier. Även Artek, Forsblom och Kenetti har varit viktiga. with gallerists is important for an art collector. Swanljung emphasises the holy trinity jälkeen muitakin luottogallerioita. Artek, Forsblom ja Kenetti ovat myös olleet tärkeitä. between the artist, the gallerist and the collector. Nevertheless, in addition to Galerie Viktiga ställen för den som vill köpa konst är idag också olika slags konstnärsledda Anhava he has later worked with other trusted galleries. Artek, Forsblom and Kenetti Nykyään merkittäviä taiteenhankintapaikkoja ovat myös erilaiset taiteilijavetoiset marginella inrättningar, unga konstnärers debuter samt utställningar av examensarbeten. have all been important to him. marginaalitilat sekä nuorten taiteilijoiden debyytit ja lopputyönäyttelyt. Sosiaaliset Swanljungs konstuppfattning har fått starka influenser från hans sociala kontakter och kontaktit ja ammattilaisten verkosto ovat olleet merkityksellisiä Swanljungin taide- nätverk av professionellt konstfolk, men i sina köpbeslut har han inte anlitat enskilda Key venues of acquisition for Swanljung today also include various marginal, artist-run käsityksen muotoutumisessa, mutta hän ei ole käyttänyt yksittäisiä taideasiantuntijoita konstexperter. spaces and graduation and debut exhibitions. Social contacts and a network of professi- hankintapäätöksissään. onals have played a formative role in the development of Swanljung’s philosophy of art, Swanljungs samling har formats efter samlarens individuella val och preferenser. Den per- but he has never consulted individual experts in making his purchase decisions. Swanljungin kokoelma on muotoutunut keräilijän yksilöllisten valintojen ja mieltymysten sonliga upplevelsen inför ett konstverk har också alltid varit ett mycket viktigt kriterium. pohjalta. Henkilökohtainen kokemus yksittäisen taideteoksen edessä on myös aina ollut The totality of the Swanljung Collection has evolved on the basis of the collector’s personal hyvin tärkeä valintakriteeri teoksen hankkimiselle. choices and preferences. The personal experience in the face of a particular work of art has also been an important acquisition criterion. SANNA LEPPÄ (1977)

Pako Flykt Flight

2005

veistos, sekatekniikka skulptur, blandteknik sculpture, mixed technique

42 cm, Ø 34 cm

Mikko Lehtimäki 2005) Järjestyksen ja hulluttelun kiehtova cocktail Fascinerande cocktail av ordning och tokeri A Captivating Cocktail of Order and Frivolity

Swanljungin kokoelman kiintopiste on suomalaisessa aikalaistaiteessa. Kokoelman Den finländska samtidskonsten är fixpunkten i Swanljungs samling. Samlingens funda- The focus of the Swanljung Collection is on Finnish contemporary art. Its solid foundation vankan perustan muodostaa suomalainen maalaustaide, kuten Carolus Enckellin, Jorma ment utgörs av målningar av inhemska konstnärer såsom Carolus Enckell, Jorma Hautala, consists of paintings by such names as Carolus Enckell, Jorma Hautala, Lauri Laine and Silja Hautalan, Lauri Laineen ja Silja Rantasen maalaukset. Heidän teoksissaan tulee hyvin Lauri Laine och Silja Rantanen. I deras verk är den inre systematiken klart synlig på Rantanen, whose works are clearly characterised by an internal systematicity on the surface esiin taideteoksen sisäinen systemaattisuus kuvasommittelun pinnalla. Se on keskeinen kompositionens yta. Detta är ett centralt drag som går igen i Lars Swanljungs förvärv. of the composition. This is a feature that occurs frequently in Lars Swanljung’s purchases. piirre, joka toistuu Lars Swanljungin hankinnoissa. I synnerhet konceptkonstens intellektuella och rationella natur i kombination med dess The intellectual and rational nature of conceptual art and the associated reductive Erityisesti käsitetaiteen älyllinen ja rationaalinen luonne sekä siihen liittyvä visuaalisuu- minimalisering av det visuella har bidragit till Swanljungs förkärlek för en viss typ av visuality are particularly central to Swanljung’s predilection for a certain kind of ascetic den minimointi on keskeistä Swanljungin mieltymyksessä tietynlaiseen askeettiseen ja asketisk och systematisk konst. and systematic art. järjestelmälliseen taiteeseen. Swanljungs samling är också en samling nordisk konst, en egenskap som tillför den Swanljung’s is also a collection of Nordic art, which injects diversity and openness into Swanljungin kokoelma on myös pohjoismaisen taiteen kokoelma, mikä tuo siihen monipuo- mångsidighet och öppenhet. Tidigare har den baltiska konstens ställning i samlingen the collection. The status of Baltic art in the collection has previously been heavily lisuutta ja avoimuutta. Balttilaisen taiteen asemaa kokoelmassa on aiemmin korostettu understrukits. Det är dock en klar överdrift eftersom det ingår bara tre baltiska verk i emphasised. The emphasis is clearly overstated, because the collection only contains painokkaasti. Tämä on selkeästi ylimitoitettua, sillä kokoelmaan kuuluu ainoastaan kolme samlingen, låt vara att litauiska Gediminas Urbonas och lettiska Kristaps Gelzis verk i three works by Baltic artists, although the works by Lithuanian Gediminas Urbonas and teosta balteilta, joskin liettualaisen Gediminas Urbonaksen ja latvialaisen Kristaps sig är konstnärligt högklassiga. Latvian Kristaps Gelzis are of an artistically high calibre, even in isolation. Gelziksen teokset ovat yksittäisinäkin taiteellisesti korkeatasoisia. Konstsynen i de olika nordiska länderna är relativt likartad, men det finns landspecifika Conceptions of art do not differ very much among the Nordic countries, although there are Eri pohjoismaiden välillä taidekäsityksissä ei ole valtavia poikkeamia, mutta joitain eri- särdrag. Den isländska konsten är utomordentligt välrepresenterad i samlingen. Olav some distinctive features between them. Icelandic art is extremely well represented in tyispiirteitä eri maiden välillä silti on. Islantilainen taide on kokoelmassa erinomaisesti Christopher Jensen, Per Maning och A K Dolven från Norge samt dansken Per Kirkeby är the Swanljung collection. Norwegian artists Olav Christopher Jensen, Per Maning and A K edustettuna. Norjalaistaiteilijat Olav Christopher Jensen, Per Maning ja A K Dolven sekä internationellt betydelsefulla samtidskonstnärer. Dolven and the Danish Per Kirkeby are all internationally acclaimed contemporary artists. tanskalainen Per Kirkeby ovat kansainvälisesti merkittäviä nykytaiteilijoita. Den svenska konsten representerar det slags lättare och lekfullare grepp som bildar en Swedish art is characterised by a lighter, more playful ambience, which is a clear un- Ruotsalaisessa taiteessa ilmenee kevyempi, leikillisempi ote, joka on Swanljungin ko- tydlig underström i Swanljungs samling. Den framträder i verk av Ulf Rollof, Ernst Billgren, dercurrent in Swanljung’s collection. It is represented in the collection by Ulf Rollof, koelman yksi ilmiselvä pohjavirta. Sitä ilmentävät Ulf Rollof, Ernst Billgren, Dan Wolgers Dan Wolgers och Lisa Strömbeck. Exempelvis Wolgers bana inom svensk konst har bjudit Ernst Billgren, Dan Wolgers and Lisa Strömbeck. Wolgers’s trajectory in Swedish art has ja Lisa Strömbeck teoksissaan. Esimerkiksi Wolgersin tuotanto on sisältänyt ilkikurisia på skälmska och även ironiska inslag. Svensken Peter Fries målningar representerar en included mischievous and even ironic features. The paintings of the Swedish artist Peter ja ironisiakin otteita. Ruotsalaisen Peter Frien maalaukset edustavat klassisen maise- modernisering av det klassiska landskapsmåleriet – i en lättsamt luftig tappning. Lätthet Frie represent a modernisation of classic landscape painting – with an airy lightness. mamaalauksen modernisaatiota – kevyen ilmavasti. Keveys positiivisena käsitteenä, i positiv bemärkelse samt lekfullhet och humor är vid sidan av minimalistisk asketism ett Lightness as a positive concept, playfulness and humour constitute an accompaniment leikillisyys ja huumori kulkevat sisältöinä Swanljungin hankinnoissa minimalistisen genomgående drag i Swanljungs samling. to the minimalist asceticism in the Swanljung Collection. askeettisuuden rinnalla. PAAVO RÄBINÄ (1965)

Remember Us

1999

DVD

3 ‘ 50 ‘’

Suomalaisen nykytaiteen uudet ilmiöt ja taiteen tekotavat ovat osa kokoelman muun- Den finländska samtidskonstens nya fenomen och tekniker speglar samlingens utveckling New trends and new media in Finnish contemporary art are a significant feature in the tumista 1990-luvun abstraktista käsitteellisyydestä kohti nykyistä monimuotoisuutta. från 1990-talets abstrakta konceptualitet mot våra dagars mångformighet. Idag finns evolution of the Swanljung Collection, from 1990s abstract conceptuality towards its Taiteilijoita ja erilaisia taiteellisia ilmaisun muotoja on tänä päivänä enemmän kuin det fler konstnärer och konstnärliga uttrycksformer än på 1980-talet då Swanljung current diversity. The number of artists and different forms of expression have grown 1980-luvulla, jolloin Lars Swanljung aloitti keräilyn. inledde sitt konstsamlande. from the days in the 1980s when Lars Swanljung began collecting art.

Maalaustaide on säilyttänyt kokoelmassa hyvän aseman myös 2000-luvulla. Jussi Niva, Måleriet har bevarat sin starka ställning i samlingen även på 2000-talet. Jussi Niva, Nina Painting has retained its prominence in the collection into the 2000s, with Jussi Niva, Nina Nina Roos ja Sofia Wilkman edustavat maalauksellisuuden älyllis-käsitteellistä ydintä. Roos och Sofia Wilkman representerar måleriets intellektuellt-konceptuella kärna. Att Roos and Sofia Wilkman representing its intellectual-conceptual core of painterliness. Janne Kaitalan, Jukka Korkeilan ja Janne Räisäsen ekspressiivisten maalausten sisällyt- Janne Kaitalas, Jukka Korkeilas och Janne Räisänens expressiva målningar ingår i samlingen The inclusion of expressive works by Janne Kaitala, Jukka Korkeila and Janne Räisänen is a täminen kokoelmaan oli merkki taiteenkeräilijän itsenäistymisestä. Helena Hietanen, vittnar om samlarens växande självständighet i sina val. Helena Hietanen, Kaisu Koivisto sign of the collector’s growing independence. Helena Hietanen, Kaisu Koivisto and Sanna Kaisu Koivisto ja Sanna Leppä ovat loistavia esimerkkejä kuvanveiston muuttumisesta och Sanna Leppä är lysande exempel på hur skulpturkonsten blir allt mer multimateriell. Leppä are brilliant examples of the shifting of sculpture into a multi-medium discipline. monimateriaalisemmaksi. Samtidskonsten speglar alltid också sin tids uttrycksformer. Fotografi och rörlig bild spelar Contemporary art is always a reflection of its age in terms of its mediums as well, which Nykytaide peilaa aina ajan kuvaa myös ilmaisumuotoina. Siksi valokuva ja liikkuva kuva en viktig roll i nutidsmänniskans vardag och därför även i samtidskonsten. Lars Swanljung is why photography and moving images occupy such a central place not only in everyday ovat hyvin keskeisiä paitsi ihmisten arjessa myös nykytaiteessa. Lars Swanljung onnis- lyckades förvärva verk bland annat ur Jouko Lehtolas genombrottsserie Unga hjältar life but also in contemporary art. Lars Swanljung was able to purchase works from such tui hankkimaan teoksia esimerkiksi Jouko Lehtolan läpimurtosarjasta Nuoret sankarit (1995) och Jorma Puranens serie Fantiserad hemkomst (1991–1996), en viktig serie vars major series as Jouko Lehtola’s breakthrough suite Young Heroes (1995) and Jorma (1995) sekä Jorma Purasen niin ikään merkittävästä sarjasta Kuvitteellinen kotiinpaluu fotografiska uttryck formades till en kontextspecifik installation. Också Elina Brotherus Puranen’s Imaginary Homecoming (1991-1996), which established photography as a (1991-1996), joka nosti valokuvataiteen ilmaisun kontekstisidonnaiseksi installaatioksi. och Aino Kannistos fotografier understryker samlingens karaktär av en tidsspegel. context-specific installation. The presence of photographs by Elina Brotherus and Aino Myös Elina Brotheruksen ja Aino Kanniston valokuvien mukanaolo tekee kokoelmasta Kannisto underlines the aptness of the collection as a reflection of its time. hyvin aikaansa kuvaavan. Videokonsten i Swanljungs samling är med sina internationella inslag imponerande, med Peter Fischlis & David Weiss definitiva klassikerDer Lauf der Dinge (1987) som ett The international representation of video art in the Swanljung Collection is impressive, Swanljungin kokoelman videotaide tekee kansainvälisyydessään vaikutuksen, mistä exempel. Också Peter Lands, Christian Marclays och Tony Oustlers verk är exempel på a case in point being Peter Fischli’s and David Weiss’s absolute classic The Way Things esimerkkinä on Peter Fischlin & David Weissin absoluuttinen klassikkoteos Der Lauf der rörlig bild av hög konstnärlig kvalitet. Go (Der Lauf der Dinge, 1987). Pieces by Peter Land, Christian Marclay and Tony Oustler Dinge (1987). Myös Peter Landin, Christian Marclayn ja Tony Oustlerin teokset todistavat attest to the high artistic standard of moving image works in the collection. liikkuvan kuvan korkeasta taiteellisesta laadusta. Den finländska mediekonstens pionjär Marita Liulia är representerad i samlingen med sina centrala verk, medan Tuomo Rainio företräder den nyaste generationen inom medie- The collection also includes key works by pioneer of Finnish media art Marita Liulia, Suomalaisen mediataiteen pioneerin Marita Liulian keskeiset teokset ovat osa kokoelmaa, konsten. Paavo Räbinäs videoverk Remember me (1999) avspeglar den samhälleliga while Tuomo Rainio represents the latest generation of media artists. Paavo Räbinä’s ja Tuomo Rainio edustaa mediataiteen uusinta taiteilijapolvea. Paavo Räbinän videoteos Re- kontexten från samlingens begynnelsetid. video Remember us (1999) is reminiscent of the social and political context of the member us (1999) muistuttaa kokoelman alkuvaiheiden yhteiskunnallisesta kontekstista. collection’s early years. I samlingen ingår också ljudkonst. Även där är tidsspannet imponerande: från J.O. Mal- Kokoelma tuo esiin myös äänitaiteen. Senkin ajallinen kaari on huomion arvoinen ulot- landers Extended Play (1968) till de ljudlandskap som idag trollas fram av gruppen Pan The Swanljung Collection also features sound art with a remarkable temporal range, tuen J.O. Mallanderin Extended Playstä (1968) nykyisiin, Mika Vainion perustaman Pan Sonic, grundad av Mika Vainio. from J.O. Mallander’s Extended Play (1968) to the contemporary soundscapes of the Sonicin äänimaailmoihin. Pan Sonic group founded by Mika Vainio. År 2014 beslöt Lars Swanljung att donera hela sin samling till Kuntsi museum för modern Vuonna 2014 Lars Swanljung päätti lahjoittaa kaikki hankkimansa taideteokset Kuntsin konst som en permanent del av stiftelsen Kuntsis samlingar. Därmed var den femte In 2014 Lars Swanljung decided to donate all the artworks he had acquired to serve as a säätiön kokoelmien pysyväksi osaksi Kuntsin modernin taiteen museoon. Tällä tavoin länken i de Vasabördiga samlarnas kedja säkrad. För den numera i Helsingfors bosatta permanent part of the Kuntsi Foundation’s collections in the Kuntsi Museum of Modern vaasalaiskeräilijöiden ketjun viides lenkki varmistui. Helsinkiläistyneelle Lars Swan- Lars Swanljung var rötterna i Vasa en viktig faktor då han gjorde sin donation. Åter- Art, thereby establishing the fifth link in the chain of art collectors in Vaasa. A major factor ljungille vaasalaisuudella oli lahjoitusprosessissa suuri merkitys. Paluu kokoelmalahjoi- komsten till hemstaden genom en samlingsdonation var för honom ett led i någonting in the process for Swanljung, a long-time resident of Helsinki, was that the donation was tuksen muodossa takaisin kotikaupunkiin tarkoitti Lars Swanljungille suuremman kuvan större: det var ett sätt att ta plats i både den swanljungska släktens och de Vasabördiga specifically to Vaasa. The return to his home town in the form of a collection donation toteutumista: Oman osuuden lunastamista sekä Swanljungin suvun että vaasalaisten konstsamlarnas unika kedja. signified for him the realisation of a bigger picture: redeeming his place in the unique taiteenkeräilijöiden ainutlaatuisessa ketjussa. chain of both the Swanljung family and that of art collectors in Vaasa.

MAARIA NIEMI

Lähteet: Lars Swanljungin haastattelut 28.3.2014 ja11.4.2014, haastattelija Maaria Niemi. Maaria Niemen yksityisarkisto. Källor: Intervjuer med Lars Swanljung 28.3.2014 och 11.4.2014, gjorda av Maaria Niemi. Maaria Niemis privatarkiv. Sources: Interviews with Lars Swanljung on 28 March 2014 and on 11 April 2014, interviewer Maaria Niemi. Maaria Niemi personal archives. Lars Swanljung – Lars Swanljung – Lars Swanljung – taidekeräilijän elämä en konstsamlares liv The Life of an Art Collector

1944–1963 Lars Swanljung syntyi Vaasassa 14. kesäkuuta 1944. Hänen vanhempansa 1944–1963 Lars Swanljung föddes i Vasa den 14 juni 1944 som son till Helmi Kaarina 1944–1963 Lars Swanljung was born in Vaasa on 14 June 1944. His mother was olivat äiti Helmi Kaarina (o.s. Mäkinen) (1919–2003) ja isä Kaj Swanljung (f. Mäkinen) (1919–2003) och Kaj Swanljung (1916–2003). Efter sin Helmi Kaarina (née Mäkinen) (1919–2003) and father Kaj Swanljung (1916–2003). Vanhemmat saivat esikoispojan jälkeen vielä neljä lasta; förstfödde son Lars fick makarna ytterligare fyra barn: Harry, Ulla, Pia (1916–2003). Following the birth of their first son, they had four more Harryn, Ullan, Pian ja Evan. Äiti oli kansakoulunopettaja, mutta hoiti och Eva. Modern var folkskollärare men skötte huvudsakligen familjen children: Harry, Ulla, Pia and Eva. The mother was a primary school teacher, pääasiassa perhettä ja kotia. Isä työskenteli suvulle kuuluvan yrityksen och hemmet. Fadern arbetade som direktör för släktföretaget Ab Gustaf but she mostly dedicated herself to tending to the family and home. The Ab Gustaf Svanljung Oy:n johtajana. Kaj Swanljung toimi aktiivisesti Svanljung Oy. Han var aktiv inom det ekonomiska livet i Vasa och var med father worked as director in the family business, Ab Gustaf Svanljung Oy. vaasalaisessa talouselämässä. Hän oli mukana perustamassa mm. Vaasan om att grunda bl.a. handelshögskolan i Vasa. Konsuln, affärsmannen och Kaj Swanljung was active within economic circles in Vaasa and was one kauppakorkeakoulua. Konsuli, liikemies ja taiteenkeräilijä Simo Kuntsi konstsamlaren Simo Kuntsi (1913–1984) var familjebekant till Swanljungs. of the founders of the Vaasa School of Economics. Consul, businessman (1913–1984) oli Swanljungin perhetuttuja. and art collector Simo Kuntsi (1913–1984) was a family friend of the Lars Swanljungs barndomshem låg vid Nedre torget i Vasa centrum. Swanljungs. Lars Swanljungin lapsuudenkoti sijaitsi Vaasan keskustassa alatorin Somrarna tillbringade familjen på sommarvillan i Vikinga. Fadern väckte laidalla. Kesät perhe vietti kesäasunnolla Vaasan Vikingalla. Lars Swan- båda sönernas intresse för film, som tillsammans med jazz kom att bli Lars Swanljung’s childhood home was located in the centre of Vaasa, along ljungin isä innosti molemmat poikansa elokuvien pariin. Elokuvista ja brödernas gemensamma hobby. Tillsammans hade de en samling med the market square. Summers were spent at the family’s summer residence jazz-musiikista muodostui veljesten yhteinen harrastus. He keräsivät över tusen vinylskivor. in the Vikinga district in Vaasa. Lars Swanljung’s father inspired in both yhdessä tuhansien vinyylilevyjen kokoelman. of his sons a love of cinema. Movies and jazz became a shared interest Lars Swanljung gick i skola i Vaasan keskuskansakoulu och Vaasan for the brothers. Together they collected thousands of vinyl records. Lars Swanljung kävi koulun Vaasan keskuskansakoulussa ja Vaasan yhteiskoulu. Under sin skoltid var han särskilt intresserad av språk och yhteiskoulussa. Hän oli kouluaikanaan kiinnostunut erityisesti kielistä historia. Lars Swanljung attended the central primary school and the co-educational sekä historiasta. school in Vaasa. He was particularly interested in languages and history. 1963 Studentexamen från Vaasan yhteiskoulu. 1963 Kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan yhteiskoulusta. 1963 Took the matriculation examination at Vaasa co-educational school. 1964–1971 Studerade vid medicinska fakulteten vid Helsingfors universitet med 1964–1971 Opiskeli Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa pääai- odontologi som huvudämne. 1964–1971 Studied at the Faculty of Medicine at the University of Helsinki, majoring neenaan hammaslääketiede. in dentistry. 1967 Fullgjorde sin värnplikt vid Vasa kustsektion. 1967 Suoritti varusmiespalvelun Vaasan rannikkopatteristossa. 1967 Performed military service with the coastal artillery battery in Vaasa. 1970 Gifte sig med sin studiekamrat Outi Saari. Paret fick 1979 sonenWalter 1970 Avioitui opiskelijatoverinsa Outi Saaren kanssa. Pariskunnalle syntyi Swanljung. På väggarna i familjens hem hängde inramade affischer och 1970 Married fellow student Outi Saari. The couple had a son, Walter Swan- vuonna 1979 poika Walter Swanljung. Perheen kodin seinillä oli kehystet- några konstverk som hade kommit via tidningen Kotiliesi, däribland ljung, in 1979. On the walls of the home they had framed posters and tyjä julisteita ja Kotiliesi -lehden kautta saatuja muutamia taideteoksia grafik av Ina Colliander, Ernst Mether-Borgström och Kristian Krokfors. a few works of art received through their subscription to the Kotiliesi kuten Ina Collianderin, Ernst Mether-Borgströmin ja Kristian Krokforsin På 1970-talet hade Lars Swanljung ännu inte något särskilt förhållande magazine, including prints by Ina Colliander, Ernst Mether-Borgström grafiikanlehtiä. Lars Swanljungilla ei vielä 1970-luvulla ollut erityistä till bildkonsten. Han besökte konstutställningar men snarast som en del and Kristian Krokfors. Lars Swanljung had no special relationship with suhdetta kuvataiteisiin. Hän kävi taidenäyttelyissä, mutta se oli hänelle av ett allmänt kulturintresse. art in the 1970s. He did attend art exhibitions, but for him it was simply vain yksi osa kulttuurin harrastamista. part of a general interest in culture. 1971–1979 Arbetade som tandläkare på Korsnäs hälsocentral 1971–1973 och på 1971–1979 Toimi Korsnäsin terveyskeskuksessa hammaslääkärinä 1971–1973 ja en privatmottagning i Esbo 1973–1979. 1971–1979 Worked as dentist in the Korsnäs health centre 1971–1973 and at a vuokravastaanotolla Espoossa 1973–1979. shared rental clinic in Espoo 1973–1979. 1979 Grundade tillsammans med sin barndomsvän Leo Katz från Vasa en privat 1979 Perusti yhdessä vaasalaisen lapsuudenystävänsä Leo Katzin kanssa tandläkarstation i Helsingfors. 1979 Founded a private dental clinic in Helsinki with Leo Katz, a childhood yksityisen hammaslääkäriaseman Helsinkiin. friend from Vaasa. Lars Swanljung aloitti keräilyn jo nuorena. Aluksi hän keräsi lp-levyjä Lars Swanljung on yksi merkittävimmistä suomalaisista nykytaiteen keräilijöistä. ja myöhemmin taiteen ohella myös elokuvia. Kuvataiteilija Tomas Regan ja Lars Swanljung taiteenkeräilijän muotokuvan paljastustilaisuudessa Kuntsin modernin taiteen museossa.

Lars Swanljung började samla redan som ung. Till en början samlade han Lars Swanljung är en av de viktigaste samlarna av samtidskonst i Finland. LP-skivor, senare förutom konst även filmer. Konstnären Tomas Regan och Lars Swanljung vid avtäckningen av samlarens porträtt i Kuntsi museum för modern konst.

Lars Swanjung began collecting at a young age. At first he collected LPs, Lars Swanljung is one of the most important Finnish collectors of contemporary art. and later also films in addition to fine art. Artist Tomas Regan and Lars Swanljung at the unveiling of the collector’s portrait in the Kuntsi Museum of Modern Art.

Lars Swanljungin yksityisarkisto / Lars Swanljungs privatarkiv / Lars Swanljung’s private archives Linda Strömberg–Yucak 2016 1975–1987 Ryhtyi opiskelemaan kreikan kieltä ja kulttuuria vuonna 1975 ja alkoi 1975–1987 Började studera grekiska och grekisk kultur 1975 och blev aktiv i fören- 1975–1987 Took up the study of Greek language and culture in 1975 and started toimia aktiivisesti Helsingin Suomi-Kreikka -yhdistyksessä. Kiinnostus ingen Finland-Grekland i Helsingfors. Greklandsintresset växte så att det to actively attend the Finnish-Hellenic Society of Helsinki. His interest Kreikkaan laajeni koskemaan Välimeren aluetta ja erityisesti Turkkia sekä kom att omfatta hela Medelhavsområdet och i synnerhet Turkiet samt in Greece widened to cover the entire Mediterranean area, particularly myöhemmin myös Italiaa. Lars Swanljung matkusti 1970–80-lukujen senare även Italien. Swanljung reste på 1970–80-talen tiotals gånger Turkey and later Italy as well. In the 1970s and 1980s, travelled to Greece aikana useita kymmeniä kertoja Kreikassa ja Turkissa ja teki matkoja omkring i Grekland och Turkiet och besökte också bl.a. Egypten, Chile and Turkey several dozen times, and he also made trips to Egypt, Chile, myös mm. Egyptiin, Chileen ja Tansaniaan. och Tanzania. Tanzania and other countries.

1988–1999 Sai isältään Kaj Swanljungilta tälle lähetetyn kutsun Gallerie Forsblomin 1988–1999 Fick av fadern Kaj dennes inbjudan till vernissagen för en utställning av 1988–1999 Received an invitation, sent to his father, to the opening of an exhibition poptaiteen näyttelyn avajaisiin vuonna 1988. Avajaisista muodostui yksi popkonst på Galerie Forsblom 1988. Vernissagen blev en av vändpunk- of pop art at Gallerie Forsblom in 1988. The exhibition became one of Lars Swanljungin elämän käännekohdista. Hän osti yhdessä vaimonsa terna i Lars Swanljungs liv. Tillsammans med hustrun Outi köpte han två the turning points in Lars Swanljung’s life. Together with his wife, he kanssa näyttelystä kaksi teosta ja alkoi siitä lähtien ostaa kuvataidetta verk och började från och med den dagen regelbundet köpa bildkonst. bought two works from the exhibition and would henceforth purchase art säännöllisesti. Aluksi teokset asetettiin kodin seinille, mutta seinäpin- Till en början hängdes verken upp i hemmet, men då väggytorna blev regularly. At first the works were hung on the wall at home, but as space nan täyttyessä teoksia jouduttiin laittamaan myös kodin komeroihin ja fulla blev Swanljungs tvungna att placera konst också i garderober och became scarce, they had to store works in cupboards and other storage muihin varastotiloihin. Lars Swanljung oli aluksi kiinnostunut etenkin andra lagerrum. Lars Swanljung var till en början intresserad framför spaces. Initially, Lars Swanljung was especially interested in pop art. In poptaiteesta. 1990-luvulla hänen kiinnostuksensa eri taiteenlajeja ja allt av popkonst. På 1990-talet började intresset utvidgas till andra the 1990s, his interest towards other genres and styles began to grow. tyylisuuntia kohtaan alkoi laajeta. Hän alkoi myös lukea taiteeseen liittyvää stilarter. Han började också läsa konstlitteratur och prenumererade på He also began reading literature on art and subscribed to domestic and kirjallisuutta ja tilata koti- sekä ulkomaisia nykytaiteen julkaisuja. både inhemska och utländska tidskrifter om samtidskonst. foreign publications on contemporary art.

1990-luvulla kuvataide otti yhä isomman tilan tulevan taiteenkeräilijän På 1990-talet upptog bildkonsten en allt större del av den blivande In the 1990s, art became an increasingly prominent part in the life of the elämästä. Samaan aikaan Lars Swanljung alkoi kiinnostua myös Italiasta konstsamlarens liv. Samtidigt började Swanljung också intressera sig future collector. At the same time, Lars Swanljung acquired an interest ja erityisesti maan renessanssiajasta ja -kulttuurista. Kuvataideharras- för Italien och i synnerhet den italienska renässansen. Småningom kom in Italy, particularly the Renaissance period and culture. Along with his tuksen myötä matkakohteet alkoivat muotoutua kuvataiteen perusteella. bildkonstintresset att bli vägledande för hans resmål. Exempelvis Vene- interest in art, he began to choose his travel destinations accordingly. For Esimerkiksi Venetsian Biennaalissa Lars Swanljung on vieraillut useita digbiennalen har han besökt flera gånger. instance, Lars Swanljung has visited the Venice Biennale several times. kertoja. År 1997 dubbades Swanljung till riddare inom Fenix riddarorden. In 1997 Lars Swanljung was awarded the Order of the Phoenix. Vuonna 1997 Lars Swanljung lyötiin kreikkalaisen Feniks ritarikunnan ritariksi. 2000 Lars Swanljung började betrakta konstsamlandet som sin huvudsyssla. 2000 Lars Swanljung began seeing himself as a full-time art collector.

2000 Lars Swanljung ryhtyi pitämään itseään päätoimisena taiteen keräilijänä. Första gången visades hans samling på utställningen I drömmen kan jag The Swanljung Collection was first presented to the public in the Tikanoja flyga – verken från samlingen Swanljung på Tikanojas konsthem i Vasa. Art Museum in Vaasa. The exhibition was entitled A Dream Where I Can Swanljungin kokoelmaa esiteltiin ensimmäisen kerran yleisölle Tikanojan Utställningen fortsatte sedan till Galleri Otso i Esbo. Denna första sam- Fly – Works from the Lars Swanljung Collection of Contemporary Art. taidekodissa Vaasassa näyttelyssä Uni jossa osaan lentää – teoksia lingsutställning presenterade samlingens mångsidighet: hur den består The exhibition was later presented at Galleria Otso in Espoo. The first Lars Swanljungin nykytaiteen kokoelmasta. Näyttely jatkoi Galleria av konst förutom av inhemska och andra nordiska konstnärer också av exhibition showcased the broad range of the collection, which included not Otsoon Espooseen. Ensimmäinen kokoelmanäyttely esitteli kokoelman tyska, franska och amerikanska konstnärer. Den breda variationen i only works by Finnish and Nordic but also German, French and American moninaisuutta; sitä miten kokoelmaan kuuluu paitsi suomalaisia ja muita verkens teknik synliggjordes på utställningen. artists. The wide range of mediums was also underscored in the show. pohjoismaisia taiteilijoita, myös teoksia mm. saksalaiselta, ranskalaiselta ja amerikkalaisilta taiteilijoilta. Teosten tekotekniikoiden laaja kirjo tuli 2001 Var med om att grunda Bildkonstakademins Vänner rf. 2001 Was a co-founder of the Friends of the Finnish Academy of Fine Arts. esille näyttelyssä.

2001 Oli mukana perustamassa Kuvataideakatemian Ystävät ry:tä. 2007 Lars Swanljung teki talletussopimuksen Kuntsin säätiön kanssa. Swan- 2007 Swanljung ingick ett depositionsavtal med Kuntsis stiftelse. Man beslöt 2007 Made an agreement with the Kuntsi Foundation. Works in storage in ljungin kokoelman teokset päätettiin sijoittaa Kuntsin modernin taiteen att samlingens verk förvaras i Kuntsi museum för modern konst. De verk Helsinki were transferred to a storage facility in Vaasa provided by the museoon. Varastossa Helsingissä olleet teokset siirrettiin Vaasaan Kuntsin som förvarades i ett lager i Helsingfors flyttades till ett förråd i Vasa museum. Lars Swanljung was made a member of the board of the Kuntsi modernin taiteen museon järjestämään varastotilaan. Lars Swanljungista som Kuntsi ordnade. Lars Swanljung blev samma år medlem i styrelsen Foundation that same year. tuli samana vuonna Kuntsin säätiön hallituksen jäsen. för stiftelsen Kuntsi. 2008–2009 Received the Vaasan Jaakkoo prize from the Pohjalainen newspaper in 2008–2009 Sai sanomalehti Pohjalaisen Vaasan Jaakkoo -palkinnon vuonna 2008. 2008–2009 Tidningen Pohjalainen tilldelade Swanljung priset Vaasan Jaakkoo 2008. 2008.

Tuhlaajapojan paluu -kokoelmanäyttely oli esillä Kuntsin modernin taiteen Samlingsutställningen Den förlorade sonens återkomst på Kuntsi museum Collection display Return of the Prodigal Son was on show at the Kuntsi museossa. Näyttely keskittyi Swanljungin kokoelman suomalaisten ja för modern konst. Utställningen fokuserade på samlingens finländska och Museum of Modern Art. The show focused on presenting work by both muiden pohjoismaisten taiteilijoiden tuotannon esittämiseen. Näyttely andra nordiska konstnärers produktion. Utställningen visades 2009 på Finnish and other Nordic artists in the Swanljung Collection. It went jatkoi vuonna 2009 Hämeenlinnan taidemuseoon nimellä Swanljung vie- Tavastehus konstmuseum under titeln Swanljung besöker Tavastehus on tour in 2009, first to the Hämeenlinna Art Museum under the title railulla Hämeenlinnassa – pohjoismaista nykytaidetta Lars Swanljungin – nordisk samtidskonst ur Lars Swanljungs samling, på Joensuu konst- Swanljung Visits Hämeenlinna – Nordic Contemporary Art from the Lars kokoelmasta, Joensuun taidemuseoon nimellä Särkynyt sydän ja Ruotsiin museum under titeln Brustet hjärta samt på Malmö konstmuseum under Swanljung Collection, then to the Joensuu Art Museum under the title Malmön taidemuseoon nimellä Swanljung möter Malmö konstmuseum. titeln Swanljung möter Malmö konstmuseum. Bleeding Heart, and finally to the Malmö Art Museum in Sweden under the title Swanljung Meets Malmö Art Museum. 2011 Avioero puoliso Outi Swanljungista. 2011 Lars och Outi Swanljung skiljde sig. 2011 Divorced Outi Swanljung. 2013 Kuntsin modernin taiteen museossa järjestettiin kahden kokoelman 2013 Kuntsi museum för modern konst ordnar en gemensam utställning av yhteisnäyttely Kasvokkain – Teoksia Kuntsin säätiön ja Swanljungin två samlingar, Face to face – Verk ur stiftelsen Kuntsis och Swanljungs 2013 Kuntsi Museum of Modern Art organised a joint exhibition entitled Face kokoelmista. Näyttelyn nimen mukaisesti näyttelyn teema oli ihmisen samlingar. Som titeln antyder var motivet det mänskliga ansiktet och to Face – Works from the Collection of the Kuntsi Foundation and the kasvot ja kuinka taiteilijat ovat niitä eri vuosikymmeninä kuvanneet. hur konstnärerna har avbildat det under olika decennier. Swanljung Collection. As the title suggests, the theme was the human face and how artists have depicted it over the decades. 2014 Jäi eläkkeelle. 2014 Lars Swanljung gick i pension. 2014 Lars Swanljung retired. Kiasman Ystävät ry nimesi Lars Swanljungin Vuoden Nykytaiteen Ystäväksi. Kiasmas vänner rf utsåg Lars Swanljung till Årets Vän av Samtidskonst. Lars Swanljung was elected Friend of Contemporary Art of the Year by Sai Vaasan kaupungin kulttuuripalkinnon. Mottog Vasa stads kulturpris. the Friends of Kiasma.

Talletti kokoelmansa pysyvästi Vaasan kaupunkiin. Deponerade sin konstsamling permanent i Vasa stad. Received a cultural award from the City of Vaasa.

Kuntsin modernin taiteen museossa järjestettiin Kiteytynyt katse Kuntsi museum för modern konst ordnade samlingsutställningen En Deposited his art collection permanently in the City of Vaasa. -kokoelmanäyttely. Se keskittyi Lars Swanljungin keräilijäpersoonaan ja kristallklar blick. Den fokuserade på Lars Swanljungs samlarpersonlighet hänen kokoelmansa keskeisimpiin elementteihin. och de mest centrala elementen i hans samling. Kuntsi Museum of Modern Art organised a collection exhibition under the title A Discerning Gaze, which focused on Lars Swanljung as a collector 2016 Swanljungin kokoelmaan kuuluu lähes tuhat taideteosta. Kokoelmasta 2016 Swanljungs samling omfattar inemot tusen konstverk. Samlingen förvaltas and on the key elements of his collection. huolehtivat Kuntsin säätiö ja Vaasan kaupungin museot. Swanljungin av stiftelsen Kuntsi och Vasa stads museer. Swanljungs samling hör till de kokoelma on merkittävimpiä nykytaiteen kokoelmia Suomessa. Lars mest betydande samlingarna av samtidskonst i Finland. Lars Swanljung 2016 The Swanljung Collection comprises nearly one thousand works of art. The Swanljung jatkaa edelleen nykytaiteen keräämistä. fortsätter att samla samtidskonst. collection is administered by the Kuntsi Foundation and the museums of the City of Vaasa. The Swanljung Collection is one of the most important collections of contemporary art in Finland. Lars Swanljung continues to collect contemporary art today.

PIA TIMBERG

Lähde: Lars Swanljungin haastattelu 15.1.2016, haastattelija aluetaidemuseotutkija Pia Timberg. Pohjanmaan museon arkisto. Källa: Intervju med Lars Swanljung 15.1.2016, gjord av regionkonstmuseiforskare Pia Timberg. Österbottens museums arkiv. Source: Interview with Lars Swanljung 15.1.2016 by regional museum researcher Pia Timberg. Archives of the Ostrobothnian Museum. Islantilainen nykytaide Isländsk samtidskonst bildar The Foundation: Contemporary luo perustan samlingens grundval Art from Iceland

Islantilaistaiteilijat muodostavat Swanljungin kokoelmassa eheän kokonaisuuden. Se De isländska konstnärerna utgör en helgjuten grupp i Swanljungs samling. Att så är fallet Works by Icelandic artists constitute a distinct segment in the Swanljung Collection. They kertoo sekä keräilijän mieltymyksistä että tietystä ajanjaksosta hänen taiteenhankin- illustrerar dels samlarens preferenser, dels också en viss period i hans samlarhistoria reflect not only the collector’s preferences but also bespeak of the period in his life as tahistoriassaan, jossa nämä islantilaisteokset ovat ensimmäisiä merkittäviä teosostoja. då just dessa isländska verk hörde till de första betydande konstförvärv han gjorde. collector in which these Icelandic works were his first important acquisitions.

Swanljungin kokoelman islantilaistaiteilijoita ovat Gudmundssonin veljekset Sigurdur ja De isländska konstnärerna i Swanljungs samling är bröderna Sigurdur och Kristján Gud- The Icelandic artists in the Swanljung Collection are the Gudmundsson brothers Sigurdur Kristján, Hreinn Fridfinsson ja Rúrí. Maalaustaiteessa samantyyppistä lähestymistapaa mundsson, Hreinn Fridfinsson och Rúrí samt inom måleriet Georg Gudni och Hulda Hákon. and Kristján, Hreinn Fridfinsson, and Rúrí. A similar approach is also evident in Georg Gudni’s käyttävät Georg Gudni ja Hulda Hákon. Heitä kaikkia yhdistää ilmaisun niukkuus, joka Gemensamt för dem alla är det strama uttrycket som bygger dels på minimalism, dels på and Hulda Hákon’s work. They all share the same frugality of expression that derives from perustuu minimalismin ja käsitetaiteen 1960-luvulla syntyneeseen traditioon. Käsit- konceptkonstens tradition från 1960-talet. Förutom det konceptuella har den isländska the tradition of minimalism and conceptual art that emerged in the 1960s. In addition teellisyyden ohella islantilaisessa taiteessa on usein hienoinen romantiikan pohjavire, konsten ofta en svag romantisk underton, ett slags längtan. to conceptuality, Icelandic art often has a subtle romantic undertone, a kind of longing. eräänlainen kaipauksen läsnäolo. Kristján Gudmundssons verk Horizontal/Vertical, Vertical/Horizontal, Horizontal, Dia- Kristján Gudmundsson’s Horizontal/Vertical, Vertical/Horizontal, Horizontal, Diagonal, Kristján Gudmundssonin teokset Horizontal/Vertical, Vertical/Horizontal, Horizontal, gonal, Vertical (1993) är fulländade exempel på konceptkonst och minimalistisk konst Vertical (1993) are perfect examples of a style of expression that employs extremely Diagonal, Vertical (1993) ovat täydellisiä esimerkkejä ilmaisutavasta, joka erittäin med ytterst sparsam gestik. Materialet är blyertsen från en blyertspenna. Det fyndiga small gestures to communicate a conceptual and minimalist notion of art. The medium pienin elein ilmaisee käsitteellistä ja minimalistista taidetta. Taiteilija on käyttänyt ma- i valet av material och uttryck framträder först vid en närmare blick. Gudmundsson har in these works is pencil lead. Without sharp-eyed observation, the minimalist inventive- teriaalinaan lyijykynän lyijyjä. Ilman tarkkanäköistä havainnointia materiaalin ja ilmaisun turvis ställt de små blyertsbitarna i horisontell, vertikal respektive diagonal riktning ness of the medium and the expressiveness may go undetected. The artist has placed niukka kekseliäisyys jää huomaamatta. Gudmundsson on asetellut pienen pienet lyijyt så att de bildar kvadrater. Inom den minimalistiska konsten är kvadraten en grundform tiny, alternating pencil leads either horizontally, vertically or diagonally so as to create vuorotellen vaaka-, pysty- tai diagonaaliseen suuntaan siten, että niistä muodostuu ne- som bildar utgångspunkten för ett rent objektivt, intill stumhet avskalat uttryck. Syftet squares. The square is a fundamental form in minimalism and the starting point for a liöitä. Neliö puolestaan on minimalistisen suuntauksen perusmuoto, joka on lähtökohta är då att stödja materialets egna egenskaper – precis som Gudmundsson med genialt purely objective, reductive and mute expression. Minimalism sought to emphasise the puhtaan objektiiviseen, mykäksi riisuttuun ilmaisuun. Suuntauksessa pyrittiin tukemaan små medel har gjort. intrinsic qualities of the medium, which is something Gudmundsson has achieved in a materiaalin omia ominaisuuksia, kuten Gudmundsson on nerokkaan vähäeleisesti tehnyt. brilliantly low-key fashion. Måleriets – närmare bestämt landskapsmåleriets – minimalistiska grepp avspeglas i Georg Maalaustaiteen – ja tarkemmin maisemamaalauksen – minimalistinen ote ilmenee Georg Gudnis arbete. Den stora oljemålningen #43 är från tidigt 2000-tal men dess formspråk The minimalist approach to painting – more precisely in landscape painting – is apparent Gudnin työskentelyssä. Suurikokoinen öljyvärimaalaus #43 on 2000-luvun alkuvuosilta, är universellt och tidlöst. Landskapsformen uppstår vid den horisontlinje som gränsytan in the work of Georg Gudni. His large oil painting #43 is from the early 2000s, but its mutta sen muotokieli on universaali ja ajaton. Maisemallisuus muodostuu horisontin ha- mellan de två sammanflytande gråa nyanserna bildar. Gudni har skapat en visuell känsla language of expression is universal and timeless. The allusion to landscape emerges vainnossa, joka syntyy kahden toisiinsa liukuvan harmaan sävyn rajapinnassa. Taiteilija on av landskap genom att i görligaste mån sortera bort såväl form som färg. from the perception of a horizon created by the overlap of two grey tones. The artist has luonut visuaalisen tunteen maisemasta karsimalla sekä muotoa että väriä äärimmilleen. created the visual sensation of a landscape by reducing form and colour to the extreme. I Hulda Hákons målningar är texterna en central exponent för ordets och bildens förening Hulda Hákonin maalauksissa esiintyvät tekstit ovat yksi keskeinen osa sanan ja kuvan i samtidskonsten. I hennes narrativa verk förenas måleri, träskulptur i reliefstil samt text, The texts in Hulda Hákon’s paintings represent a key aspect of the union of language and liittoa nykytaiteessa. Hänen narratiivisissa teoksissaan yhdistyvät maalaus, reliefimäi- såsom i verket Utan titel (1998). image in contemporary art. Her narrative works combine painting with relief-like wood nen puuveistotaide ja kirjoitettu teksti, kuten esimerkiksi teoksessa Nimetön (1998). sculpture and written text, such as in Untitled (1998).

MAARIA NIEMI KRISTJÁN GUDMUNDSSON Taiteilija on käyttänyt teoksessa lyijykynän lyijyjä, jotka muodostavat geometrisen kuvion. (1941) Konstnären har skapat en geometrisk form med bly från blyertspennor. Horizontal/Diagonal/Vertical The artist has used lead pencil fillings to create a geometric form.

1993 32 × 38 cm esineteos © Kuvasto 2017 assemblage assemblage Mikko Lehtimäki 2009 GEORG GUDNI (1961)

#43

2002

öljymaalaus oljemålning oil painting

244 × 208 cm

Mikko Lehtimäki 2005 HULDA HÁKON (1956)

Islantilaisen Hulda Hákonin teoksessa Nimetön (1998, kipsi, akryyli) on suomenkielinen teksti.

Islänningen Hulda Hákons verk Utan titel (1998, gips, akryl) har text på finska.

Untitled (1998, plaster, acrylic) by Icelandic artist Hulda Hákon contains text in Finnish.

55 × 65 × 3 cm

Sami Pulkkinen 2015 Andy Warhol – Andy Warhol – Andy Warhol – poptaiteen klassikko popkonstens klassiker Pop Art Icon

Poptaide oli päältä katsoen helppotajuista, mutta pinnan alla oli havaittavissa useita Popkonsten var på ytan lättbegriplig men hade också många undertoner. Bilderna som Although pop art seemed easy to understand on the surface, it had several perceptible pohjavireitä. Käytettävät kuvat olivat usein niin ajankohtaisia, ettei katsojalta edellytetty användes var ofta så aktuella att betraktaren inte behövde någon klassisk eller religiös undercurrents. Its motifs were often so topical that no special classical or religious erityistä klassista tai uskonnollista sivistystä kuvakielen tunnistamiseksi. Poptaiteesta bildning för att göra en ikonografisk tolkning. Popkonsten blev snabbt populär och kom education was needed to identify the visual references. Pop art soon became popular. tuli nopeasti suosittua. Siitä tuli tahattomasti parasta mainosta, mitä taidemaailma ofrivilligt att bli den bästa reklam konstvärlden kunde hoppas på. Den representerade Without intending to, it became the best possible marketing ploy that the art world saattoi toivoa. Poptaide edusti uudentyyppistä taidetta, joka avautui monille, sen sijaan en ny typ av konst som öppnade sig för en bred publik istället för att framstå som elitism could hope for. It represented a new kind of art that was accessible to many, instead of että taide antaisi kuvan jostakin elitistisestä ja vain harvojen saatavilla olevasta. Katso- tillgänglig endast för ett fåtal. Välbekanta bilder signalerade ett rakt men inte nödvän- appealing to elitist and exclusionary sensibilities. The familiar images conveyed a direct jalle tutut kuvat välittivät suoraa, mutta eivät välttämättä selkeää viestiä. Poptaidetta digtvis tydligt budskap. Popkonsten kan ses som ett led i det demokratiska uppvaknande message, although it was not necessarily an unambiguous one. Pop art can be seen as an voidaan pitää osana demokratiatietoisuutta, jonka herääminen näkyi selvästi 1960-luvun som kännetecknade mycket av 1960-talets konstnärliga aktivitet. aspect of an emerging democratic awareness that was clearly apparent in art in the 1960s. taiteellisessa toiminnassa. Popkonsten som genre hyllade konsumtionssamhället samtidigt som den också både As a genre, pop art sided with consumerist society, although it also targeted and criticised Lajityyppinä poptaide kannatti kulutusyhteiskuntaa, mutta osoitti samaan aikaan huo- såg och kritiserade de snabba förändringarna i den efterkrigstida världen under senare the rapid changes that were taking place in the post-war world of the latter half of the mionsa ja kritiikkinsä nopeisiin muutoksiin 1900-luvun jälkipuoliskon sodanjälkeisessä hälften av 1900-talet. För popkonstnärerna var den amerikanska drömmen samtidigt 20th century. For pop artists, the American dream was both a promise and a bane, and maailmassa. Amerikkalainen unelma oli poptaiteilijoille sekä lupaus että kirous, ja he både ett löfte och en förbannelse. De anammade den i sina verk och ville i vissa fall they incorporated it into their work, wanting in certain cases to show that the dream sisällyttivät sen teoksiinsa ja halusivat tietyissä tapauksissa osoittaa unelman olevan visa att den bara var en illusion. Drömmen kunde existera endast i collage, serigrafier, was a mere illusion. It was true only in collages, screenprints, paintings and sculptures. pelkkä illuusio. Unelma oli totta ainoastaan kollaašeissa, serigrafioissa, maalauksissa målningar och skulpturer. ja veistoksissa. Pop art was not merely an ironic caricature of the American dream, however; in many Popkonsten var dock inte bara en ironisk karikatyr av den amerikanska drömmen, den var ways, it was the only place in the post-war world where the dream could live on. Just like Poptaide ei kuitenkaan ollut vain amerikkalaisen unelman ironinen karikatyyri, vaan monella i många avseenden den enda plats där drömmen kunde existera under efterkrigstiden. the rest of the world, America, too, was riddled with contradictions: wealth and poverty, tapaa ainoa paikka, jossa unelma saattoi sodanjälkeisessä maailmassa elää. Amerikka, niin Amerika, och världen, var full av motsägelser. Rikedom och fattigdom, krig och fred, löften pacifism and war mongering, promises of equality and solidarity but also reminders that kuin koko maailmakin, oli täynnä ristiriitaisuuksia: rikkautta ja köyhyyttä, rauhan vaalimista om jämlikhet och solidaritet men även ständiga påminnelser om att alla människor inte är not all people were equal. Pop art showed both sides of the American dream, revealing ja sodankäyntiä, lupauksia tasa-arvosta ja solidaarisuudesta, mutta myös muistutuksia likvärdiga. Popkonsten visade båda sidorna av den amerikanska drömmen och blottlade the inner conflicts of post-war cultures. siitä, etteivät kaikki ihmiset ole samanarvoisia. Poptaide näytti amerikkalaisen unelman den efterkrigstida kulturens motsägelser. molemmat puolet paljastaen sodanjälkeisten kulttuurien ristiriitaisuudet. The most important American pop artist was Andy Warhol (1928–1987). He was intrigued Andy Warhol (1928–1987) fascinerades av Kinas politiska ledare Mao Tse-tung, av hans by the charisma of the Chinese leader Mao Zedong, particularly by the cult status Mao Yhdysvaltain merkittävintä poptaiteilijaa Andy Warholia (1928–1987) kiehtoi Kiinan karisma och framför allt av den kultstatus han genom studentrevolterna 1968 hade fått had achieved in the West as a result of the student protests of 1968. Mao also became poliittisen johtajan Mao Tse-tungin karisma ja erityisesti se kulttiasema, jonka hän oli i västländerna. Mao blev aktuell även genom president Nixons besök i Kina 1972. Så prominent in connection with President Nixon’s visit to China in 1972, the same year saavuttanut länsimaissa vuoden 1968 opiskelijalevottomuuksien seurauksena. Mao nousi blev kommunisten Mao överraskande en trendig ikon i det kapitalistiska amerikanska that Andy Warhol produced his famous series of screenprints of Mao. Owing to Warhol’s esiin myös presidentti Nixonin Kiinan-vierailun yhteydessä vuonna 1972, ja samana vuonna samhället. Därför införlivade Warhol Mao i sin ikonserie med kändisar, bland namn som series, Mao the Communist unexpectedly became a trendy icon of American capitalist Andy Warhol teki hänestä kuuluisan grafiikansarjansa. Kommunisti-Maosta tuli Andy Marilyn Monroe, Jacqueline Kennedy, Musse Pigg, Debbie Harry, Dennis Hopper, Liz Taylor, society. Mao earned his place in Warhol’s hall of fame, which included such figures as Warholin teossarjan kautta yllättäen Amerikan kapitalistisen yhteiskunnan trendikäs John Lennon, Mick Jagger och Dolly Parton. Marilyn Monroe, Jacqueline Kennedy, Mickey Mouse, Debbie Harry, Dennis Hopper, Liz ikoni. Mao lunasti paikkansa Warholin julkkiskuvastossa, jonne kuuluivat mm. Marilyn Taylor, John Lennon, Mick Jagger and Dolly Parton. Monroe, Jacqueline Kennedy, Mikki Hiiri, Debbie Harry, Dennis Hopper, Liz Taylor, John Lennon, Mick Jagger ja Dolly Parton.

JULIA SVARVAR ANDY WARHOL (1928–1987)

Mao

1972

serigrafia serigrafi serigraphy

91,5 × 91,5 cm

Mikko Lehtimäki 2005 Ritarikettu ja muita Rävriddare och andra Fox Knight and Other ruotsalaisia oveluuksia svenska klurigheter Swedish Deviousness

Lars Swanljung on nähnyt oman kuvansa heijastuvan erityisesti ruotsalaisen Ernst Lars Swanljung har sett sin bild speglas i Ernst Billgrens bronsskulptur Saknad räv. I verket Lars Swanljung has seen his own image particularly reflected in Swedish artist Ernst Billgrenin pronssiveistoksesta Kaivattu kettu. Siinä käärinliinoihin verhoutunut kettu blickar en räv inlindad i tygremsor framåt med mycket resolut uppsyn. Kring halsen hänger Billgren’s bronze sculpture Missed Fox, in which a fox, swaddled in strips of cloth, peers katsoo hyvin päättäväisen näköisenä eteenpäin. Ketun kaulassa roikkuu ns. Rautaristiä ett korsformat smycke som liknar det tyska järnkorset. Inom den västerländska kultur- forward with a determined expression. Around its neck hangs a pendant that resembles muistuttava ristikoru. Länsimaisessa kulttuuriperinteessä kettuun liitetyt mielikuvat ovat traditionen har räven oftast fått representera negativa associationer såsom slughet och the Iron Cross. In Western cultural tradition, the fox has generally been linked with olleet pääsääntöisesti kielteisiä. Vertauskuvallisesti kettuun liitetään usein oveluuden rentav falskhet. I Billgrens verk ser vi dock en respekterad, ordensprydd och saknad räv. negative meanings. Metaphorically, the fox is often associated with cunning and even ja jopa kavaluuden luonteenpiirteitä. Billgrenin teoksessa kettu on kuitenkin arvostettu, deceit. In Billgren’s piece, however, the fox appears respected, decorated and cherished. kunniamerkein palkittu ja kaivattu kettu. Ernst Billgrens konst är full av vilda djur; naturen är starkt närvarande. Utgångspunkterna för hans konst står dock att finna i den europeiska kulturtraditionen. Billgren har sagt Ernst Billgren’s art teems with wild animals, making nature a powerful presence in his Ernst Billgrenin tuotannossa vilisee villieläimiä, ja siten luonto on hänen taiteessaan att han inte primärt är intresserad av naturen och djuren utan av hur de under historiens work. His starting points are nevertheless in European cultural heritage. He has said vahvasti läsnä. Hänen taiteensa lähtökohdat ovat kuitenkin eurooppalaisessa kulttuu- lopp har skildrats visuellt. I synnerhet fablernas värld kommer nära Billgrens konst. I hans that he is not so much interested in nature and animals as in how they have been visually riperinteessä. Taiteilija on sanonut, ettei hän ole niinkään kiinnostunut luonnosta ja verk finns ofta också någonting knäppt, någonting kufiskt som även det för tankarna till depicted throughout history. The realm of animal fables is particularly close to Billgren’s eläimistä vaan siitä, kuinka niitä on historian kuluessa kuvattu visuaalisesti. Etenkin sagornas värld där vad som helst kan inträffa. Ett återkommande element i hans konst work. His works often contain a dislocated quality, something alien and strange which eläinsatujen maailmat ovat lähellä Billgrenin taidetta. Billgrenin teoksissa on usein myös är också flickan med flätor som liknar Pippi Långstrump. also is reminiscent of fairy tale worlds where anything can happen. Another recurring jotain vinksahtanutta, jotain outoa ja kummallista, joka niin ikään muistuttaa satujen element in his work is the figure of a girl with plaited hair, not unlike the character of maailmoja, joissa voi tapahtua mitä vain. Yksi toistuva elementti hänen taiteessaan Ernst Billgren har tagit intryck framför allt av landskaps- och naturbilder han såg i sin Pippi Longstocking, created by Swedish writer Astrid Lindgren. on myös lettipäinen tyttö, joka muistuttaa paljon ruotsalaiskirjailija Astrid Lindgrenin barndom, i synnerhet de bilder och den visuella miljö han upplevde i sin tyska farmors luomaa Peppi Pitkätossua. hem. Sina egna verk ser han som idealiserade bilder av hur världen kunde se ut. Ofta ser Ernst Billgren has been particularly influenced by the landscape and nature imagery of man också referenser till kungahusens och aristokratins europeiska kultur. I verk som his childhood, especially pictures and other visual features in the home of his German Ernst Billgreniin on vaikuttanut etenkin lapsuudessa nähty maisema- ja luontokuvasto avbildar inomhusmiljöer framträder Billgrens intresse för rummet, något av en röd tråd grandmother. According to Billgren, his works are ideal images of what the world might sekä erityisesti taiteilijan saksalaisen isoäidin kotona olleet kuvat ja muu visuaalinen i hans konst. Också Finlandskopplingar förekommer i hans verk. År 2003 utgavs i Finland look like. They often contain references to the culture of royalty and aristocracy in Europe. ympäristö. Teoksiaan hän pitää ideaalikuvina siitä, millaiselta maailma voisi näyttää. en ny utgåva av J.L. Runebergs Fänrik Ståls sägner med illustrationer av Ernst Billgren. Works depicting rooms express the artist’s interest in space, which can be considered Usein Billgrenin teoksissa näkee viittauksia myös eurooppalaiseen kuningashuone- ja Målningen Sven Dufva i Swanljungs samling är en av de ursprungliga illustrationerna i a common thread in Billgren’s art. The motifs in the artist’s work can also be connected aatelistokulttuuriin. Erilaisia huoneita kuvaavissa teoksissa tulee esiin taiteilijan kiinnostus den serien. Billgren har också gjort egna versioner av klassiker inom finsk konst, såsom with Finland. A new edition of J. L. Runeberg’s The Tales of Ensign Stål was published in tilaa kohtaan, mitä voidaan pitää Billgrenin taiteen yhtenä punaisena lankana. Taiteilijan Hugo Simbergs Sårad ängel. Finland in 2003 with illustrations by Ernst Billgren. Billgren’s painting Sven Dufva in the teoksien aiheet saattavat liittyä myös Suomeen. Vuonna 2003 Suomessa julkaistiin uusi Swanljung Collection belongs to the series and is an original illustration. Ernst Billgren painos J.L. Runebergin teoksesta Vänrikki Stoolin tarinat, ja sen kuvitti Ernst Billgren. Ernst Billgren är en mycket mångsidig konstnär. Han beundrar historiska europeiska has also created his own versions of iconic works of Finnish art, such as Hugo Simberg’s Swanljungin kokoelmaan kuuluva Sven Dufva –maalaus on osa tätä kuvitussarjaa ja yksi konstnärer som inte begränsade sig enbart till bildkonsten utan också kunde arbeta The Wounded Angel. sen alkuperäiskuvista. Ernst Billgren on tehnyt myös omia versioitaan suomalaisen taiteen som exempelvis arkitekter eller rentav ingenjörer. I Billgrens produktion ingår målningar, klassikkoteoksista, kuten Hugo Simbergin Haavoittuneesta enkelistä. brons-, mosaik- och glasskulpturer, tak- och väggmosaikverk, assemblage, installationer, Ernst Billgren is an extremely versatile artist. He admires earlier European artists who tatueringar, filmscenografier, möbler och böcker. did not focus exclusively on visual art but would also work as architects or even engineers. Ernst Billgren on taiteilijana hyvin monipuolinen. Hän ihailee aiempia eurooppalaisia tai- Ernst Billgren’s output includes paintings; sculptures in bronze, mosaic and glass; ceiling teilijoita, jotka eivät keskittyneet pelkästään kuvataiteeseen vaan jotka saattoivat toimia and wall mosaics; assemblages; installations; tattoos; film sets; furniture; and books. vaikkapa arkkitehteina tai jopa insinööreinä. Ernst Billgrenin tuotantoon sisältyy paitsi maalauksia, myös pronssi-, mosaiikki- ja lasiveistoksia sekä katto- ja seinämosaiikkitöitä, esineteoksia, installaatioita, tatuointeja, elokuvalavastuksia, huonekaluja ja kirjoja.

PIA TIMBERG ERNST BILLGREN (1957) ERNST BILLGREN Ernst Billgrenin taiteessa seikkailee usein lettipäinen, Peppi Pitkätossua muistuttava tyttö. Taiteilija on tehnyt Kaivattu kettu myös pronssisen Letti -veistoksen vuonna 1998. Saknad räv Missed Fox I Ernst Billgrens konst syns ofta en flicka med flätor som liknar Pippi Långstrump. Hans bronsskulptur 1999 Fläta är från 1998. pronssi A recurring figure in Ernst Billgren’s work is a girl with brons plaited hair who resembles Pippi Longstocking. The artist bronze has also created a bronze sculpture entitled Plait in 1998.

44, 15 cm 22 cm

Mikko Lehtimäki 2005 Sami Pulkkinen 2015 Rei’itetyt muistot Perforerade minnen Perforated Memories

Norjalainen taiteilija Anne-Karin Furunes löytää usein aiheensa pohjoismaisista arkistoista Den norska konstnären Anne-Karin Furunes finner ofta sina motiv i nordiska arkiv eller ur Norwegian artist Anne-Karin Furunes often finds her subjects in Nordic archives or tai henkilökohtaisista valokuva-albumeista, kuten teoksessa Solveig V (1998). Valokuvan privata fotoalbum. Den anonyma individen i fotografierna bär med sig en historia. Furunes private photo albums, as in Solveig V (1998). The anonymous figure in the photograph anonyymi henkilö kantaa mukanaan tarinaa. Furunes on kiinnostunut historiasta ja siitä, är intresserad av historien och hur den ter sig för oss. Likaså är minnen och hågkomst embodies a story. Furunes is interested in history and how it appears to us. According millaisena se näyttäytyy. Myös muistot ja muistaminen ovat hänen mukaansa jatkuvas- något som enligt henne hela tiden förändras; ett historiskt minne lyfts upp i ljuset eller to her, memories and the act of remembering are in a continuous state of flux, coming to sa muutoksessa ja nousevat valoon tai häviävät pimentoon yhteiskunnan muuttuvien tonas bort i mörkret i takt med att samhällets värderingar förändras. light or disappearing into the darkness in synchrony with the changing values of society. arvojen tahdissa. Enligt konstsamlare Lars Swanljung framkallar det svartvita fotografiet alltid känslor av According to art collector Lars Swanljung, black-and-white photographs always evoke Taiteenkeräilijä Lars Swanljungin mukaan mustavalkovalokuva herättää aina nostalgian nostalgi, även om fotografiet inte skulle motsvara ett verkligt minne. Bland annat lyfter feelings of nostalgia, whether they correspond to real memories or not. As an example, tunteita, vastasivat ne sitten todellista muistoa tai eivät. Esimerkkinä hän nostaa esille han fram den franska konstnären Christian Boltanskis installation, där konstnären använt he mentions an installation by French artist Christian Boltanski in which photographs myös ranskalaisen kuvataiteilija Christian Boltanskin installaation, jossa taiteilijan sig av fotografier från andra världskriget med motiv av bortgångna judebarn, vilket ger of Jewish children who perished in World War II evoke a powerful emotional response. käyttämät kuvat toisessa maailmansodassa menehtyneistä juutalaislapsista saavat konstverket en kraftfull känsloeffekt. Men hur är det om fotografiernas innehåll inte aikaan voimakkaan tunne-efektin. speglar sanningen, förändrar det betraktarens känslomässiga upplevelse? I Furunes But what if the content of the photograph is not authentic? What would its impact on storskaliga perforerade verk appellerar motiven direkt till betraktarens känslor utan the viewer be, and would it alter the viewer’s emotional response to the work? Furunes’s Mutta entä jos kuvassa hahmottuva sisältö ei olekaan totta? Mikä olisi vaikutus katsojaan att verken kräver en ytterligare förklaring. Emellertid kan Solveig vara just en av de large-format perforated works appeal directly to our emotions and need no explanations. ja muuttaisiko se katsojan tunnekokemusta teoksen äärellä? Furunesin suurikokoiset norska judiska kvinnor som upplevde andra världskriget eller också är hon hämtad ur Yet, the Solveig who looks at us from the piece might be a Norwegian Jewish woman who perforoidut teokset vetoavat suoraan tunteisiin eivätkä kaipaa selittelyjä. Kuitenkin ett vanligt familjealbum. has seen World War II, although it in all likelihood is just a photo from a family album teoksessa meitä katsova Solveig voisi olla toisen maailmansodan kokenut norjalainen without any significant backstory. juutalaisnainen, vaikka todennäköisesti onkin pelkkä perhealbumikuva ilman suurta tarinaa. I sista hand skapas betraktarens känsloreaktion också av den illusion man möter inför det svartvita verket. Men sedan kommer den egentliga överraskningen: verkets botten The viewer’s emotional response is ultimately elicited by the illusion created by the Katsojan tunnekokemus syntyy myös viime kädessä mustavalkokuvan aiheuttamasta är endast ett svartmålat tyg och själva fotografiet är i konstnärens hand, likt en ”modell” black-and-white picture. But then, says Swanljung, comes the twist: the background of illuusiosta. Mutta sitten seuraakin se varsinainen sopan hämmentäjä, kuvailee Swan- som hon överfört till duken. Bilden träder fram först då Furunes skapar en perforerad the picture is simply a black canvas, and the real photograph in the artist’s hand is like a ljung: Teoksen pohjana onkin vain pelkkä musta kangas ja oikea valokuva on taiteilijan yta genom att använda verktyg i olika storlek och valörerna blir tydliga (det mörka och ‘model’ that she replicates on the canvas by punching the material with implements of kädessä ikään kuin ”mallina”, jonka taiteilija toisintaa kankaalle rei’ittämällä materiaalin ljusa möts), på så sätt mejslar konstnären fram motivet som en bildhuggare snarare än en different sizes to create the tonalities and the dark and light areas. Furunes, who also pinnan erisuuruisin välinein ja saa näin aikaan eri valöörit eli tummat ja vaaleat kohdat. målare eller fotograf. Beundransvärt! Furunes har även en arkitektutbildning i bakfickan. trained as an architect, has in fact ‘sculpted’ the work instead of taking a photograph or Furunes, jolla on myös arkkitehdin koulutus, on sittenkin kuvan ”veistäjä” eikä valokuvaaja painting it! Marvellous! tai maalari! Ihailtavaa!

PAMELA ANDERSSON ANNE–KARIN FURUNES (1961)

Solveig V

1998 160 × 160 cm rei’itetty kangas © Kuvasto 2017 perforerad duk perforated canvas Jussi Tiainen 2005 Do You Remember? Muistatko? Minns du? The Photographic Art of Martti Jämsän valokuvataide Martti Jämsäs fotokonst Martti Jämsä

Valokuvien äärellä on usein kysymys muistoista ja muistamisesta. Martti Jämsän musta- Fotografier handlar ofta om minnen och att minnas. Martti Jämsäs svartvita fotografier Photographs are often about memory and recollections. Martti Jämsä’s black-and-white valkoiset kuvat lapsista kauniissa kesäpäivässä muistuttavat lapsuudesta, jolloin kesät av barn i ljuv sommarmiljö minner om barndomen då somrarna kändes oändliga. Fotogra- pictures of children on a beautiful summer day recall childhood days when summers tuntuivat loppumattoman pitkiltä. Jämsän valokuvat vievät ajatukset myös kauemmas fierna för också tankarna längre bakåt i tiden. En björkallé i sommarnatten kan i Jämsäs seemed to last forever. Jämsä’s photographs transport us even further back in history. historiaan. Hänen kuvissaan kesäöinen koivukuja voi olla yksi tie menneeseen, musta- fotografier vara en väg till Suomi-filmernas svunna, svartvita värld. Och sedan raseras In his pictures, a lane of birch trees on a summer night may be a road to the past – to the valkoiseen Suomi-filmien maailmaan. Ja sitten kansallisromanttisen maiseman illuusio denna nationalromantiska landskapsillusion av det följande fotografiets bjärta elektriska world of old Finnish black-and-white movies. But then the illusion of a national-romantic rikkoutuu, kun seuraavassa kuvassa kerrostalojen ikkunoista loistavat kirkkaat sähkövalot. ljus som strålar ur höghusfönster. Plötsligt ser vi ett landskap som är både välbekant landscape is broken when, in the next image, bright electric lights shine from the windows of Nyt minä katson maisemaa, joka on niin jokapäiväisen tuttu. Nostalgia on tiessään, mutta och vardagligt. Nostalgin är bortblåst, men inte det svartvita fotografiets tjuskraft. an apartment building. I am now looking at a view of a landscape that is utterly mundane and mustavalkoisen kuvan viettelys ei. familiar. Nostalgia is wiped away, but the seduction of the black-and-white picture is not. Fenomenet är karakteristiskt för Martti Jämsäs fotografier: nostalgi raseras av samtid. Martti Jämsän valokuville on ominaista nostalgia ja sitä rikkova tämänpäiväisyys. Taiteilija Jämsä upplever sig inte egentligen som en beundrare av svunna tider. Snarare vill han betona Martti Jämsä’s photographs are characterised by nostalgia and a contemporariness that ei miellä itseään niinkään menneiden aikojen ihailijaksi, vaan haluaa korostaa mustavalko- att det svartvita fotografiet också hör till vår tid, att det är en del av det ögonblick då ett fractures it. Jämsä does not see himself as an admirer of the past, wanting instead to kuvan kuulumista myös meidän aikaamme, kuvan ottamisen hetkeen ja nykytaiteeseen. foto tas och även en del av samtidskonsten. Han publicerar ofta sina fotografier i bokform emphasise that the black-and-white photograph also belongs to our time, the moment Martti Jämsä julkaisee valokuviaan usein taiteilijakirjoina tai yksittäisinä, mutta useasti som s.k. artists’ books och som separata fotografier, dock ofta som serier. Fotoböckerna of the picture’s taking and to contemporary art. Jämsä often publishes his photographs sarjan muodostavina vedoksina. Valokuvakirjat ovat taiteilijalle itselleen tärkeitä. Niiden är viktiga för honom själv. Via dem kan publiken titta på fotografierna också hemma. Sina in artist books and as individual prints that belong to a series. Photographic books are kautta ihmisten on helppo katsoa valokuvia myös kotona. Taiteilijakirjoja tehdessään artists’ books gör Jämsä ofta som samarbetsprojekt med bland annat Jorma Hinkka. important for him, because they are an easy way for people to view photographs at home. Martti Jämsä tekee usein yhteistyötä muiden kanssa. Jorma Hinkka on ollut mukana In creating artist books, Martti Jämsä often works with other artists. Jorma Hinkka has useiden kirjojen suunnittelussa. I Swanljungs samling ingår många verk av Martti Jämsä, och via samlingen kan vi följa been a co-designer in many books. hans fotokonst under tre decenniers tid. Boken Niin kauan kuin riittää (Så länge det Swanljungin kokoelmassa on useita Martti Jämsän teoksia ja kokoelman kautta hänen räcker) handlar om Jämsäs första utställning 1982, och liksom boken Eeva (1988) är The Swanljung Collection includes several works by Martti Jämsä, tracing the develop- valokuvataidettaan voi seurata kolmen eri vuosikymmenen ajan. Niin kauan kuin riittää fotografierna tagna under konsertresor som Jämsä var med om. Eeva kom till under ment of his photographic art over three decades. The photographic book Niin kauan kuin -valokuvakirja liittyy taiteilijan ensimmäiseen näyttelyyn vuonna 1982 ja se, samoin kuin bandet Topi Sorsakoski & Agents dansbaneturné och i den ville Jämsä medvetet odla en riittää (‘As Long as It Lasts’) accompanied the artist’s first exhibition in 1982. It and the Eeva -kirja (1988), on kuvattu konserttimatkoilla, joissa Martti Jämsä oli mukana. Eeva gammaldags nostalgisk Finlandsbild. book Eeva (1988) were both photographic moments from concert tours. Shot in Finnish -valokuvakirja syntyi Topi Sorsakoski & Agents -yhtyeen tanssilavakiertueella, ja siinä dance pavilions where the band Topi Sorsakoski & Agents played, Eeva was a deliberately taiteilija halusi tietoisesti nostalgisoida vanhan ajan Suomi-kuvaa. Martti Jämsä har ofta, exempelvis i boken Vennanniemi (1997), skildrat sin egen familj nostalgic take by Jämsä of the old image of Finland. och särskilt sina tre söner. Hans far var en amatörfotograf som lämnade efter sig många Martti Jämsä on useissa teoksissaan kuvannut omaa perhettään ja erityisesti kolmea svartvita fotografier av sin familj. I sin egen produktion vandrar sonen Martti delvis i In many of his works, Jämsä has photographed his own family, particularly his three sons, poikaansa kuten kirjassa Vennanniemi (1997). Taiteilijan isä oli amatöörivalokuvaaja, sin fars fotspår. Idéerna hämtar han dock från varierande håll. Idén till vykortsserien as in the book Vennanniemi (1997). Jämsä’s father was an amateur photographer whose ja häneltä on jäänyt useita perheestään ottamia mustavalkoisia valokuvia. Omassa Aurajoki (Aura å, 1986) med fotografier från Aura å i Åbo fick han från en vykortsserie estate contained many black-and-white photographs of the family. In his own work, Martti tuotannossaan Martti Jämsä kulkee osin isänsä viitoittamaa polkua. Ideat valokuviin han såg under en Leningradresa. Boken Valon aakkoset (Ljusets ABC, 2007) handlar om Jämsä in part treads on the path taken by his father. Ideas for the pictures come from tulevat kuitenkin usealta eri suunnalta. Aurajoki -korttisarjan (1986) ajatus kuvata Turun hur Jämsä då han läste Platon insåg att också ett fotografi kräver element för att bli till: several different sources, however. The idea for the River Aura (1986) series of postcards Aurajokea tuli Leningradin-matkalla nähdystä korttisarjasta. Valon aakkoset (2007) luft, jord och vatten. – to photograph the Aura River in Turku – was inspired by a postcard suite Jämsä saw in -kirja liittyy siihen, kuinka filosofi Platonia lukiessaan Martti Jämsä oivalsi, että myös Leningrad. The book Valon aakkoset (‘Alphabet of Light’, 2007) has its origin in a flash of valokuvan syntyyn tarvitaan eri elementtejä – ilmaa, maata ja vettä. Lars Swanljung samlade aktivt konst i slutet av 1990-talet och början av 2000-talet, insight Jämsä experienced when reading Plato – that the creation of a photograph also dvs. vid den tid då den finländska fotokonsten fick sitt stora internationella genombrott involves the elements: air, earth and water. Lars Swanljung keräsi aktiivisesti taidetta 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, kun särskilt med fotografier i stort format. Att Martti Jämsäs huvudsakligen svartvita foto- suomalainen valokuvataide teki ison kansainvälisen läpimurron erityisesti suurikokoisilla grafier i litet format intar en central ställning i Swanljungs samling vittnar om samlarens Lars Swanljung was active as an art collector in the late 1990s and early 2000s, when värivalokuvilla. Martti Jämsän pienikokoisen, pääosin mustavalkoisen valokuvataiteen beslutsamhet att vandra sin egen väg också på fotokonstens område. Finnish photography made its great international breakthrough, particularly with large-for- keskeinen asema Swanljungin kokoelmassa kertoo keräilijän päättäväisyydestä pysyä mat colour photographs. The central position of Martti Jämsä’s small-format, mainly omalla tiellään myös valokuvan suhteen. black-and-white photography in the Swanljung Collection bespeaks of the collector’s determination to choose his own path also as regards photography.

PIA TIMBERG MARTTI JÄMSÄ (1959)

Martti Jämsä on kuvannut usein perhe-elämää valokuvissaan kuten teoksessa Kesä (2003).

Martti Jämsä har ofta avbildat familjeliv i sina fotografier, såsom i Sommar (2003).

Martti Jämsä has often depicted family life in his photographs, as in Summer (2003).

61 × 50 cm

Linda Strömberg–Yucak 2015 Ambitious bitch Marita Liulia

Suomalaisen multimediataiteen pioneeri Marita Liulia on saavuttanut uransa aikana paljon. Marita Liulia, pionjär inom finländsk multimediekonst, har uppnått mycket under sin karriär. Finnish multimedia art pioneer Marita Liulia has achieved a great deal during her career. Hän on kehittänyt taiteen tekemisen teknistä välineistöä ja sovelluksia insinööriteknisiä Hon har utvecklat såväl tekniska redskap som olika applikationer inom konstskapandet She has developed technological tools and applications of art without shying away from keinoja kaihtamatta. utan att rygga tillbaka för ingenjörstekniska lösningar. engineering solutions.

Liulia on liikkunut vaivattomasti taiteenlajien väleissä, ja hänen työskentelytapaansa Liulia har obehindrat rört sig mellan olika konstarter, och i sitt konstnärliga arbete han- Moving effortlessly between different artistic disciplines, Marita Liulia addresses grand liittyy suurten teemojen kokonaisvaltainen työstäminen. Häntä pidetään yhtenä kaikkein terar hon stora teman ur ett övergripande perspektiv. Hon betraktas som en av de mest themes in a comprehensive manner. She is considered one of the most international kansainvälisimmistä suomalaisista nykytaiteilijoista. internationella finländska samtidskonstnärerna. Finnish contemporary artists.

Marita Liulia on niin ikään kulkenut etujoukkojen tienraivaajana mediataiteen käytän- Marita Liulia har också varit en pionjär i att utveckla mediekonstens praxis vad gäller Liulia has also been a trailblazer in her capacity as an enlightened representative in töjen, kuten tekijänoikeuksien ja esittämisoikeuksien valveutuneena edustajana. Tämä exempelvis upphovs- och uppföranderätt. Den vägen har hennes konstnärskap utvecklats the field of media art practices, such as that of copyrights and performing rights. This on kuljettanut hänen taiteilijuutensa laajoiksi kaariksi, joiden sisällä hän on opetellut i bågar som omspänner flera områden där hon samtidigt lärt sig många nya yrken. has propelled her into broad trajectories, within which she has taught herself several useita eri ammatteja. different professions. Marita Liulia har gjort långsiktiga projekt tillsammans med olika typers kollektiv, sitt Liulia on kehittänyt pitkäaikaisia projekteja yhdessä erilaisten kollektiivien, oman tuo- eget produktionsbolag och konstnärer inom olika konstarter. Hennes konstnärskap har Marita Liulia has worked with long-term projects in concert with various collectives, her tantoyhtiönsä ja eri alan taiteilijoiden kanssa. Maria Liulian kohdalla kuvataiteilijan työ föga gemensamt med den klassiska bilden av konstnärens ensamma kamp inom ett enda own production company and artists from different disciplines. In Liulia’s case, the work onkin kaukana yksinäisestä kamppailusta yhden ilmaisumuodon välittäjänä. Työtovereina uttrycksmedel. Hon kan samarbeta med andra konstnärer såsom dansaren-koreografen of a visual artist is indeed far from a solitary struggle within the confines of a single voivat olla toiset taiteilijat kuten tanssija-koreografi Tero Saarinen, muusikko-säveltäjä Tero Saarinen, musikern-tonsättaren Kimmo Pohjonen och dansaren Virpi Pahkinen. medium. Her collaborators have included other artists, such as dancer-choreographer Kimmo Pohjonen tai tanssija Virpi Pahkinen. Tero Saarinen, musician-composer Kimmo Pohjonen and dancer Virpi Pahkinen. För närvarande samarbetar Liulia ofta också med barn, unga och unga vuxna. I sitt nyaste Tällä hetkellä taiteilijan yhteistyökumppaneita ovat usein myös lapset, nuoret ja nuoret projekt studerar hon begreppet arbete, särskild de ungas förhållande till att arbeta. Today, Liulia’s collaborators often include children, adolescents and young adults. In her aikuiset. Uusimmassa projektissaan Marita Liulia pohtii työn käsitettä, ja erityisesti latest project, Marita Liulia examines the concept of work, in particular the attitude of nuorten suhdetta työntekoon. Marita Liulia fick sitt internationella genombrott med verketAmbitious Bitch (1996) youngsters towards it. som hör till de första multimedieverken inom den finländska bildkonsten. Verket kom- Marita Liulian vei kansainväliseen läpimurtoon teos Ambitious Bitch (1996), joka on ensim- binerar konst och teknik och sammanför i postmodernistisk anda rörlig bild, ljudvärldar, Marita Liulia’s international breakthrough Ambitious Bitch (1996) was one of the first mäisiä kuvataiteen multimediateoksia Suomessa. Teos yhdistää saumattomasti taidetta berättelser ur litteraturen och aforismer ur feminismens historia. visual multimedia works in Finland. A seamless combination of art and technology born ja tekniikka ja tuo yhteen postmodernistisessa hengessä liikkuvaa kuvaa, äänimaailmoja, of a postmodernist spirit, it united moving images, soundscapes, stories about literature, kertomuksia kirjallisuudesta ja aforismeja feminismin historiasta. I sitt följande multimedieverk Son of a Bitch (1999) fortsatte Liulia att bryta upp tudel- and aphorisms about the history of feminism. ningen mellan könen. Förhållandet mellan kvinna och man är ett uråldrigt, ändlöst tema. Seuraava multimediateos Son of a Bitch (1999) jatkaa sukupuolten välisen kahtiajaon Liulia har uppdaterat det till vår tid och samtidigt gjort multimediekonsten till ett redskap Liulia’s next multimedia piece, Son of a Bitch (1999), continues the deconstruction of the purkamista. Miehen ja naisen välinen suhde on ikiaikainen, loppumaton teema. Taiteilija som når en global publik även utanför konstfältets gränser. Liulias helhetsorienterade duality of the sexes. The relationship between man and woman is an immemorial, endless on päivittänyt sen nykyaikaan ja luonut samanaikaisesti multimediataiteesta välineen, sätt att se världen har hjälpt henne i arbetet med stora teman. Världsreligionerna och theme. Liulia has updated it to the present while turning multimedia art into a medium that joka ulottuu taidekentän reunojen yli ja tavoittaa maailmanlaajuisen yleisön. uppdateringen av de urtida Tarotkorten ledde henne vidare till religioner och trosföreställ- extends beyond the boundaries of the art scene and reaches out to the global public.The ningar som hon bearbetade med olika metoder i utställningsserien Choosing my religion. artist’s holistic perception of the world has enabled her to address great themes. World Taiteilijan kokonaisvaltainen maailman näkeminen on edesauttanut suurien teemojen religions and an updating of immemorial Tarot cards led Liulia to explore the themes työstämistä. Maailmanuskonnot ja ikiaikaisten Tarot -korttien uudelleen päivitys johtivat of religion and belief in several mediums in the exhibition series Choosing My Religion. uskontojen ja uskomusten teemojen työstämiseen useilla eri menetelmillä Choosing my religion -näyttelysarjassa.

MAARIA NIEMI MARITA LIULIA (1957)

Tutkittuaan aiemmin naisia Marita Liulia käänsi katseensa miehiin. Son of a Bitch -teoksen aiheena ovat miehet naisten vapautumisen aikakaudella. Efter att ha gjort forskningsarbete kring kvinnor vände Marita Liulia sin blick mot männen. Son of a Bitch är ett verk om män under kvinnornas emancipation. After having done research on women, Marita Liulia turned her eyes towards men. Son of a Bitch is a work about men in the era of women’s liberation.

Swanljungin kokoelman viileän analyyttinen ja harkitun johdonmukainen linjaus hankinnois- Den svalt analytiska och genomtänkt konsekventa linjen i Swanljungs konstförvärv blev The dispassionately analytical and meticulously systematic purchasing policy of the sa rohkaisi 1990-luvun loppupuolella kokeilemaan ilmaisultaan lähestulkoon vastakkaisia mot slutet av 1990-talet djärvare så att också nära nog motsatta prioriteringar fick Swanljung Collection branched out daringly during the late 1990s into avenues of virtu- uomia. Rationaalinen linja, jolle ei varsinkaan tunnepohjainen ja värikäs ekspressionismi plats. Förvärvens rationella linje – där i synnerhet emotionell och färggrann expressi- ally opposite expressive styles. The rational line, which was perhaps particularly averse ollut tyypillistä, päätyi kokeilemaan omaa uskottavuuttaan kokoelmahankinnoissa, kuten onism var otypisk – började till sist utmana sin egen trovärdighet, som Lars Swanljung to emotional and colourful expressionism, decided to test its credibility in acquisition keräilijä Lars Swanljung itse kuvailee asiaa. själv uttrycker det. policy, as collector Swanljung himself has described the matter.

Jukka Korkeilan ja Janne Räisäsen maalaukset edustavat poikkeamaa Swanljungin Jukka Korkeilas och Janne Räisänens målningar representerar avsteg från den domine- The paintings of Jukka Korkeila and Janne Räisänen represent a deviation in the philo- kokoelman taidekäsityksessä. Molemmat taiteilijat valittiin yhdessä Janne Kaitalan rande konstsynen i Swanljungs samling. Båda valdes tillsammans med Janne Kaitala till sophy of art in the Swanljung Collection. Both artists were elected Young Artist of the kanssa Vuoden Nuoreksi Taiteilijaksi vuonna 1999. Tuolloin heidän vapautunut ja värikäs Årets Unga Konstnär 1999. Då hälsades deras frigjorda och färgsprakande expressionism Year in 1999, along with Janne Kaitala. At the time, their unrestrained and colourful ekspressionisminsa toivotettiin tervetulleeksi nimenomaan käsitteellistyneeseen suo- välkommen i den starkt konceptualiserade finländska samtidskonsten vars gestik hade expressionism was a particularly welcome addition in the realm of highly conceptualist malaiseen nykytaiteeseen, jossa eleet olivat hiipuneet kohti minimalistista ilmaisua ja krympts ner till minimalism och ett slags disciplinerad asketism. Finnish contemporary art, the gestures of which had declined towards minimalism and tietynlaista kurinalaista niukkuutta. a kind of disciplined asceticism. Den explosiva urkraften och det expressiva uttrycket i Korkeilas och Räisänens målningar Korkeilan ja Räisäsen maalausten räjähtävä alkuvoima oli pidäkkeetöntä, ja niiden eks- hade gemensamma rötter med den vilda nordfinska exotismen. Den finska expressionis- The explosive primal power of the paintings of Korkeila and Räisänen was unfettered, and pressiivinen ilmaisu oli juuriltaan sukua suomalaisen rajun pohjoisen eksotiikan kanssa. mens historiska uttryck allt sedan det sallinenska1 perspektivet fann i slutet av 1990-talet their expressiveness was at its root related to the savage exoticism of Northern Finland. Suomalaisen ekspressionismin historiallisuus sallislaisesta1 perspektiivistä lähtien löysi sin uppdatering i dessa konstnärers frigjorda, stora målningar. At the end of the 1990s, the line of Finnish expressionism that began with Tyko Sallinen nykytaiteellisen päivityksensä 1990-luvun lopulla näiden taiteilijoiden suurikokoisissa found its updated, contemporary form in the large and uninhibited paintings of these artists. vapautuneissa maalauksissa. Endast en målning av Jukka Korkeila, Miracle of Levitation (2000), ingår i samlingen som däremot har ett tiotal verk av Janne Räisänen, såväl målningar som teckningar. Den stora In the collection, there is only one painting by Jukka Korkeila, Miracle of Levitation (2000), Jukka Korkeilalta on kokoelmassa ainoastaan yksi maalaus Miracle of Levitation (2000), målningen Knockoutseger för regnet (1997) representerar Räisänens tidiga produktion whereas there are nearly a dozen works by Janne Räisänen, including both paintings and mutta Janne Räisäseltä teoksia on sen sijaan lähes kymmenen, sekä maalauksia että från tiden innan han utexaminerades från Bildkonstakademin. Swanljung köpte verket från drawings. Räisänen’s large Knockout Victory for Rain (1997) represents his early output piirustuksia. Räisäsen kookas maalaus Tyrmäysvoitto sateelle (1997) edustaa taiteilijan Glogalleriet där han träffade Räisänen. Målningen inte bara förebådade den färgernas from the time before his graduation from the Finnish Academy of Fine Arts. The work was varhaistuotantoa jo ennen hänen valmistumistaan Kuvataideakatemiasta. Teos on hankinta yra som präglade konsten kring millennieskiftet, den tjänstgjorde också som ett slags purchased from an exhibition in Kluuvi Gallery, where the artist and the collector came Kluuvin gallerian näyttelystä, missä taitelija ja keräilijä loivat kontaktin toisiinsa. Maalaus plattform för ett öppet och gladlynt möte mellan god och dålig smak, mellan finkultur into contact with each other. The painting presages the colouristic boisterousness of the ennakoi 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun taiteen väri-ilottelua, jossa Räisäsen teos och populärkultur. later 1990s and early 2000s, a time when Räisänen’s work served as a kind of platform for toimi ikään kuin alustana hyvän ja huonon maun, korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin an open and happy encounter between good and bad taste and high and popular culture. kohtaamiselle avoimena ja iloisena tapahtumana. Janne Räisänen ger sina verk dråpliga namn. Dels refererar de till allt det visuella på mål- ningens yta, dels lever de också sitt eget paradoxala liv med sina tokroliga associationer. Janne Räisänen gives his works extravagant titles. They direct attention to the visual Janne Räisänen antaa teoksilleen hulvattomia nimiä. Ne johdattavat visuaaliseen tapahtu- event on the canvas, but with their absurd associations they also lead an independently maan maalauksen pinnassa, mutta toisaalta nimet elävät myös itsenäisen paradoksaalista Räisänens enorma målning J.A.G. Jag är på landet (2000) är i sig irrationell och lever sitt paradoxical life of their own. elämäänsä hullunkurisine assosiaatioineen. eget liv som en tre meters målning som synliggör hans processartade sätt att arbeta. Räisänen menar att konstskapandet har sin egen automatik, arbetet själv för processen The enormous painting J.A.G. Jag är på landet (2000) is irrational in itself: three metres Räisäsen valtavankokoinen maalaus J.A.G. Jag är på landet (2000) on irrationaalinen framåt och något sådant som misslyckanden existerar inte. Strecket visar vägen, en of autonomous being that demonstrate the artist’s processual practice. Räisänen says sellaisenaan ja elää omaa elämäänsä kolmemetrisenä maalauksena, jossa ilmenee tai- abstraktion kan lika väl bli figurativ om arbetsprocessen så önskar. that there is a certain automaticity in artistic creation: the work leads the artist on, and teilijan prosessinomainen työskentely. Hän kertoo, että taiteen tekemisessä on oma there no failures are possible. The line steers the process, and abstraction can just as automaationsa, työ itse johdattaa eteenpäin, eikä epäonnistumista ole olemassa. Viiva Även tvära kast är möjliga. På 2000-talet tappade Janne Räisänen sitt intresse för färg. well turn out to be figurative, should the painting so require. kuljettaa prosessia, ja abstraktiosta voi yhtä hyvin tulla figuratiivinen, jos työ niin haluaa. Först i Berlin återkom färgerna i hans målningar samtidigt som verken krympte och målandet övergick i tecknande... och den processen fortsätter som ett kontinuum av Sudden turns are possible, too. In the 2000s, Räisänen lost his interest in colour. It was Äkkikäännöksiäkin voi tulla. 2000-luvulla Janne Räisänen kadotti kiinnostuksensa väriin. tiotals simultana verk, utan någon egentlig början eller slut. not until he was in Berlin that colour returned to his work, while the canvases became Vasta Berliinissä värit palasivat taiteilijan maalauksiin, ja samalla kuvakoko pieneni, ja smaller and the painting became a drawing... and the process continues in a flow of dozens maalaus muuntui piirustukseksi... ja prosessi jatkuu samanaikaisena, kymmenien teosten I Swanljungs samling ingår flera verk ur Janne Räisänens serie Hårt hus (2000) samt verket of co-temporal works without any actual beginning or end. yhtäaikaisena jatkumona ilman varsinaista alkua tai loppua. Tandläkarens patient (2002) med en direkt referens till samlarens yrke. The Swanljung Collection has several works from Janne Räisänen’s series Hard House, Swanljungin kokoelmaan kuuluu useita teoksia Janne Räisäsen sarjasta Kova talo (2000) 1Tyko Sallinen (1879–1955) 2000 and a work that directly alludes to the collector’s profession, entitled The Dentist’s sekä keräilijän ammattiin suoraan viittaava teos Hammaslääkärin potilas (2002). Patient, 2002.

1 Tyko Sallinen (1879–1955) MAARIA NIEMI JANNE RÄISÄNEN (1971)

J.A.G Jag är på landet

2007 JUKKA KORKEILA (1968) akryyli, öljy akryl, olja Miracle of Levitation acrylic, oil)

2000 120 × 107 cm 300 × 170 cm akryylisecco, akryyli, hiili © Kuvasto 2017 © Kuvasto 2017 akrylsecco, akryl, kol acrylic secco, acrylic, carbon Mikko Lehtimäki 2005 Sami Pulkkinen 2015 Videohyllyjä, pizzalaatikoita ja Videohyllor, pizzakartonger Video Shelves, Pizza Boxes and kulttuurisia kohtaamisia och kulturella möten Cultural Encounters

Kalle Hamm on suomalainen kuvataiteilija. Hän valmistui Lahden taideinstituutista vuonna Kalle Hamm är en finländsk bildkonstnär. Han utexaminerades från Lahtis konstinstitut Kalle Hamm is a Finnish visual artist. He graduated from Lahti Art Institute in 1994 and 1994 ja suoritti taiteen maisterin tutkinnon Taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 1994 och avlade magistersexamen vid Konstindustriella högskolan 2002. Sin första earned a master’s degree from the University of Art and Design Helsinki in 2002. He 2002. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti Porissa vuonna 1995, minkä jälkeen separatutställning hade han i Björneborg 1995 och har därefter ställt ut både i Finland had his first solo exhibition in Pori in 1995 and has since then exhibited both in Finland hän on pitänyt näyttelyjä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. och utomlands. and internationally.

Teoksissaan Hamm tutkii kohtaamisia ja niiden vaikutuksia sekä historian että nykyisyyden I sina verk utforskar Hamm möten och deras inverkan i en både historisk och en samtida In his art, Hamm investigates encounters and their impacts in both a historical and a kontekstissa. Hammin teos Kallen videohylly (1998) sisältyy Swanljungin kokoelmaan. kontext. Hans verk Kalles videohylla (1998) ingår i Swanljungs samling. Verket är egentligen contemporary context. His piece Kalle’s Video Shelf (1998) is in the Swanljung Collection. Teos on oikeastaan diptyykki, jonka yksityisessä omistuksessa oleva toinen osa on en diptyk där andra delen, som är i privat ägo, heter Karis videohylla. Hamm ville göra It is actually a diptych, the other part of which is in private possession and is entitled nimeltään Karin videohylly. Hamm halusi tehdä kaksoismuotokuvan, mutta perinteinen ett dubbelporträtt men var inte intresserad av att göra ett traditionellt sådant. Istället Kari’s Video Shelf. Hamm wanted to create a dual portrait, but he was not interested in kaava ei häntä kiinnostanut. Sen sijaan hän kuvasi videohyllyjä. Hammin mielestä video- valde han att avbilda videohyllor. Han menar att en videohylla, likt ett klädskåp eller en doing it a traditional way. Instead, he chose to portray video shelves. For Hamm, a video hylly paljastaa vaatekomeron tai kirjahyllyn tapaan jotakin omistajastaan. Hyllyssä on bokhylla, avslöjar något om sin ägare. I hyllan finns exempelvis kassetter märkta V.I.T. shelf is not unlike a wardrobe or a bookshelf: it reveals something about its owner. For esimerkiksi kasetteja, joissa on merkintä ”V.I.T”- eli ”Very Important Things”: ne ovat eller ”Very Important Things” som är videoverk gjorda av Hamm själv. Videokassetternas example, Kalle’s shelf contains video cassettes marked V.I.T. or “Very Important Things” Hammin itsensä tekemiä videoteoksia. Videokasettien nimilaput on kirjoitettu käsin; titlar är skrivna för hand; även vår handstil berättar enligt Hamm något om vår person. – these refer to videos made by Hamm himself. The titles on the cassettes are written myös käsiala kertoo Hammin mukaan ihmisestä. Kallen videohylly oli ensimmäisen kerran Kalles videohylla ställdes första gången ut på Galleri Pirkko-Liisa Topelius i Helsingfors in longhand, and for Hamm handwriting, too, is suggestive of a person’s character. Kalle’s esillä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa Helsingissä, josta Lars Swanljung sen osti. och det var där Lars Swanljung köpte verket. Video Shelf was on display for the first time at Galleria Pirkko-Liisa Topelius in Helsinki, which was where Lars Swanljung bought it. Vuodesta 1999 Hamm on tehnyt yhteistyötä Iranin Kurdistanista kotoisin olevan taitei- Sedan 1999 har Hamm samarbetat med konstnären Dzamil Kamanger (f. 1948) som lijan Dzamil Kamangerin (s. 1948) kanssa. Normien rikkominen, rajojen ylittäminen sekä ursprungligen kommer från iranska Kurdistan. Att bryta normer, överskrida gränser och Hamm has since 1999 collaborated with artist Dzamil Kamanger (b. 1948), who originally kysymys syntyperästä ja sen merkitysestä ovat läpäiseviä teemoja heidän taiteessaan. ställa frågor om härkomst och dess betydelse är genomgående teman i deras konst. hails from Iranian Kurdistan. Breaking norms, transgressing boundaries and questioning Hamm ja Kamanger tapasivat helsinkiläisessä pizzeriassa, jossa molemmat olivat töissä. Hamm och Kamanger träffades när de jobbade tillsammans på en pizzeria i Helsingfors. origins and their importance are among the overarching themes in their work. Hamm and Heidän yhteinen ideansa perustaa oma käsitteellinen pizzeria johti kahdessa osassa De fick idén att skapa en egen konceptuell pizzeria, någonting som sedan resulterade i Kamanger met when they were both working in a pizzeria in Helsinki, and they had the idea toteutettuun näyttelyyn. Ensimmäisessä näyttelyssä, Pizzeria Babylon I, oli esillä pizza- en utställning i två delar. Den första utställningen, Pizzeria Babylon I, visade fotografier of creating their own conceptual pizzeria. The result was a two-part exhibition. The first, laatikoihin asetettuja valokuvia. Osa valokuvista oli Kamangerin perhealbumista, osa monterade i pizzakartonger. En del av fotografierna var hämtade ur Kamangers familje- Pizzeria Babylon I, was a display of photographs mounted in pizza boxes. Some of the hänen itsensä ottamia kuvia matkaltaan Iranista Suomeen. Myös toinen näyttely, Pizzeria album, en del var fotografier han tagit under sin resa från Iran till Finland. Den andra photographs were from Kamanger’s family album and some were pictures he had taken Babylon II – Home Delivery, koostui pizzalaatikoihin asetetuista kuvista, mutta nyt kuvat utställningen, Pizzeria Babylon II – Home Delivery, bestod också av pizzakartonger med during his journey from Iran to Finland. The other exhibition, Pizzeria Babylon II, also olivat Hammin tekemiä piirroksia. Piirrossarjan nimi on Home Delivery, ja Swanljungin bilder, men denna gång var bilderna teckningar gjorda av Hamm. Teckningsserien har consisted of pizza boxes with pictures, but this time the pictures were drawings made kokoelmaan kuuluva teos Self-portrait in Sisli on tästä sarjasta. Sarja kuvaa Hammin ja namnet Home Delivery och verket Self-portrait in Sisli som ingår i Swanljungs samling by Hamm. The title of the drawing series is Home Delivery, and the piece Self-Portrait Kamangerin matkaa Istanbuliin ja heidän tapaamistaan Kamangerin pojan kanssa, joka ei är en del av denna serie. Serien beskriver Hamms och Kamangers resa till Istanbul och in Sisli in the Swanljung Collection is from that series. The series describes Hamm and vielä tuolloin ollut saanut lupaa matkustaa isänsä luo Suomeen. Swanljung hankki teoksen mötet med Kamangers son som ännu inte hade fått tillstånd att återförenas med sin Kamanger’s journey to Istanbul and their meeting with Kamanger’s son, who had not yet Galleria Heinosta, jossa Pizzeria Babylon II -näyttely oli esillä vuonna 2002. far i Finland. Det var på utställningen Pizzeria Babylon II på Galleria Heino 2002 som received permission to be reunited with his father in Finland. It was from the exhibition Swanljung köpte Self-portrait in Sisli. Pizzeria Babylon II at Galleria Heino in 2002 that Swanljung purchased Self-Portrait in Sisli. Taiteilijat Hamm ja Kamanger tutkivat yhdessä kulttuurisia vuorovaikutuksia sekä kasvien, tavaroiden ja ihmisten globaaleja verkostoja. Heidän teoksensa liikkuvat taiteen, muotoilun Konstnärerna Hamm och Kamanger utforskar tillsammans kulturella interaktioner och In their joint practice, Hamm and Kamanger investigate cultural interactions and global ja käsityön välimaastossa koostuen usein arkisista esineistä. Monet teokset ovat proses- globala nätverk av både växter, varor och människor. Deras verk är ett mellanting mellan networks of plants, products and people. Their works occupy an intermediate zone sinomaisia ja paikkasidonnaisia, ja ne tapahtuvat julkisessa tilassa. Monikulttuurisuus konst, design och hantverk och består ofta av vardagliga ting. Många är processartade och between art, design and handicraft and are often made of everyday objects. The works on johtavia ajatuksia heidän taiteessaan; myös vähemmistöjen oikeudet ja vapaudet platsspecifika och äger rum i det offentliga rummet. Mångkulturalism är ett av ledorden are often processual and site-specific and take place in the public space. Multiculturalism ovat tärkeässä osassa. Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin taiteessa henkilökohtainen för deras konst, men också minoriteters rättigheter och friheter står i fokus. I Kalle Hamms is one of the key concepts in their art, while other focal points are minority rights and muuttuu poliittiseksi ja yksityinen julkiseksi. och Dzamil Kamangers konst blir det personliga politiskt och det privata offentligt. freedoms. Personal becomes political and private becomes public in Kalle Hamm’s and Dzamil Kamanger’s art.

JULIA SVARVAR KALLE HAMM (1969)

Kalle Hammin teos Self-portrait in Sisli (2002, piirustus, sekatekniikka) on osa Home Delivery -sarjaa, jossa taiteilija on tehnyt piirrokset pizzalaatikohin.

Kalle Hamms verk Self-portrait in Sisli (2002, teckning, blandteknik) ingår i serien Home Delivery, i vilken han använder pizzakartonger som bakgrund för bilder.

Kalle Hamm’s Self-portrait in Sisli (2002, drawing, mixed media) is from the Home Delivery series, in which the artist has mounted the drawings in pizza boxes.

38 × 38 cm

Sami Pulkkinen 2015 Det fiktiva fotografiet och The Imaginary Photography Fiktiivinen valokuva ja tunteet känslorna and Feelings

Sinimekkoinen tyttö kipuaa ylös heinän peittämää kivistä rinnettä. Sää on syksyisen En flicka i blå klänning klättrar på steniga, gräsbevuxna kullar. Det är grått höstrusk. A girl in a blue dress climbs over rocky, grass-covered hills. The autumn weather is grey. harmaa. Susanna Majurin teos Að Austan (Rising) on kuvattu keväällä 2005 taiteilija- Susanna Majuris verk Að Austan (Rising) är fotograferat våren 2005 då Majuri bodde Susanna Majuri’s work Að Austan (Rising) was photographed in spring 2005, when Majuri residenssissä Islannissa. Teos kuuluu hänen taiteen maisterin lopputyösarjaansa Sinä på konstnärsresidens på Island. Verket ingår i serien Sinä pohjoinen (Du nord) som var was on an artist residency in Iceland. The work belongs to a series entitled Sinä pohjoinen pohjoinen. hennes magisterexamenarbete. (‘You, North’), which also was her MA thesis.

Monissa Susanna Majurin valokuvissa näkyy pohjoinen maisema. Erityisesti Islanti on I många av Majuris fotografier ses nordliga landskap. I synnerhet Island var en viktig miljö Many of Majuri’s photographs depict northern landscapes. Iceland in particular was an ollut hänelle tärkeä ympäristö jo nuoruudesta asti. Taiteilija pyytää usein itselleen tunte- redan i hennes ungdom. I sina bilder använder Majuri ofta främlingar som modeller och important setting in her youth. The artist often uses strangers as her models and dresses mattomia ihmisiä malleiksi ja puvustaa heidät kuviaan varten. Värit merkitsevät Majurille förser dem då med lämpliga kläder för bilderna. Färgerna är mycket viktiga för henne, them in costumes that are suitable for the picture. Colours are very important for Majuri: paljon, ja ne luovat monessa kuvassa yhteyden mallin ja ympäröivän maailman välille. det är ofta just de som inlemmar modellen i bildens omgivande miljö. in many of her photographs, they constitute an entity between the model and the setting.

Viime vuosina vesi on ollut olennainen elementti Majurin töissä, joissa mallit sukeltavat Under de senaste åren har vatten varit det huvudsakliga elementet i Majuris verk. Motiven In recent years, water has been the principal element in Majuri’s work. The motifs have uima-altaan pohjalle aseteltujen suurien taustakuvien päällä. Tällä tekniikalla Majuri har bland annat varit modeller som dyker över väldiga bakgrundsbilder på bottnen av en included models diving under water against gigantic backdrop pictures on the bottom toteutti myös PMMP -yhtyeen Veden varaan -albumin kannet. simbassäng. Ett sådant motiv använde Majuri exempelvis som omslagsbild på bandet of a swimming pool. One such image was used by Majuri for the cover of an album by PMMP:s cd Veden varaan. the duo PMMP. Susanna Majurin kuvat ovat monesti saaneet innoituksensa musiikista, saduista ja tarinoista. Kuvat myös heijastavat hänen omia tunnetilojaan, ja hän tutkii erityisesti Majuris bilder har ofta influerats av musik, sagor och berättelser. Bilderna speglar också Majuri’s photographs are often inspired by music, fairy tales and stories. The pictures also valokuvallisen fiktion mahdollisuuksia tunteiden käsittelyyn. hennes egna känslotillstånd. För närvarande arbetar Majuri på sin doktorsavhandling vid reflect her own emotional states. Majuri is currently preparing her doctoral thesis at the Konstakademin. Ämnet för avhandlingen är hur det fiktiva fotografiet kan utnyttjas för Finnish Academy of Fine Arts on how fictive photography can be used to address emotions. Susanna Majuri kuuluu Helsinki School -taiteilijaryhmään, jonka jäseniä yhdistävät att behandla olika känslor. opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa, nykyisessä Aalto-yliopiston taiteiden ja suun- Susanna Majuri belongs to the Helsinki School, a group of photographers who have nittelun korkeakoulussa. Swanljungin kokoelmassa on teoksia useilta muiltakin Helsinki Susanna Majuri hör till gruppen Helsinki School, vars medlemmar studerat vid Konst- studied at the University of Art and Design Helsinki (now the Aalto University School of Schoolin taiteilijoilta, kuten Elina Brotherukselta, Tiina Itkoselta, Jyrki Parantaiselta ja industriella högskolan, numera Aalto universitets högskola för konst och design. Arts, Design and Architecture). Santeri Tuorilta.

JULIA SVARVAR SUSANNA MAJURI (1978)

Að Austan (Rising) värivalokuva färgfotografi 2005 colour photography © Kuvasto 2017 Valta, sukupuoli ja normit Makt, kön och normer Power, Gender and Norms

Laura Lilja on suomalainen taiteilija, joka tekee pääasiassa kolmiulotteista taidetta. Työs- Laura Lilja är en finländsk konstnär som arbetar främst med tredimensionell konst. Hon Laura Lilja is a Finnish artist whose main medium is three-dimensional art. She works kentelyssään hän käyttää monia erilaisia materiaaleja ja tekniikoita. Hänen käsitteelliset använder många olika material och tekniker. Hennes konceptuella installationer och skulp- with many different types of materials and techniques, including cast iron, leatherwork, installaationsa ja veistoksensa on tehty mm. valuraudasta, nahkatöistä, tiliotteista ja turer är gjorda av bland annat gjutjärn, läderarbeten, kontoutdrag och videodokumentärer. withdrawal slips and video documentaries, all of which she arranges into conceptual videodokumenteista. Lilja on suorittanut taiteen maisterin tutkinnon ja opiskellut lisäksi Lilja är konstmagister och har utöver det även studerat matematik och genusvetenskap. installations and sculptures. Lilja has a master’s degree in art and has also studied matematiikkaa ja sukupuolitutkimusta. mathematics and gender studies. Lilja är intresserad av konstens politiska och sociala dimension och av interaktionen Liljaa kiinnostaa paitsi taiteen poliittinen ja sosiaalinen ulottuvuus myös taideteoksen mellan konstverk och åskådare eller deltagare. Hon reflekterar över hur konsten förmedlas Lilja is interested in the political and the social in art, and also in the interaction between ja katsojan tai osallistujan välinen vuorovaikutus. Hän pohtii taiteen välittymistä ja pitää och anser att tredimensionella verk ger henne möjlighet att framkalla starka visuella, works of art and their viewers or participants. Reflecting upon mediation in art, she finds kolmiulotteisuutta mahdollisuutena synnyttää katsojassa vahvoja visuaalisia, toimin- intellektuella och emotionella upplevelser samt handlingsimpulser hos betraktaren. Lilja that three-dimensional works give her the ability to awaken broad visual, functional, nallisia, älyllisiä ja tunnepohjaisia kokemuksia. Taidettaan hän kuvaa valtarakenteisiin, beskriver sin konst som lek och experiment med maktstrukturer, kön, sexualitet och vär- intellectual and emotional experiences in viewers. Lilja describes her art as a form of sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja arvoihin liittyvänä leikkinä ja kokeiluna maailmassa, deringar i en värld där hon anser att det finns många tveksamma och ofullständiga normer. play and experimentation that involves power relations, gender, sexuality and values in jonka monet vallitsevat normit hän kokee kyseenalaisiksi ja vaillinaisiksi. a world that she sees as being inhabited by many questionable and inadequate norms. Verket Freak (Presidenternas officiella fotografier) som ingår i Swanljungs samling är en Friikki (Presidenttien viralliset valokuvat) on Swanljungin kokoelmaan sisältyvä teos. Se del av helheten Freak som ställdes ut bland annat på Galleri Huuto i Helsingfors 2008. I The work Freak (Official Photographs of Presidents), which belongs to the Swanljung on osa Friikki-nimistä kokonaisuutta, joka oli esillä mm. Galleria Huudossa Helsingissä utställningen ingick även en performance och två installationer. Utgångspunkten är det Collection, is part of the installation Freak that was exhibited in 2008 at Gallery Huuto vuonna 2008. Näyttelyyn kuului myös performanssi ja kaksi installaatiota. Teoskokonai- finländska skolsystemet och den syn på könstillhörighet och sexualitet som medvetet in Helsinki and elsewhere. The exhibition also included a performance and two installa- suuden lähtökohtana on suomalainen koulujärjestelmä ja perusopetuksessa tietoisesti tai eller omedvetet lärs ut i den grundläggande utbildningen. Utställningen bestod av rekon- tions. The exhibition took as its theme the Finnish school system and the beliefs about tiedostamatta opetettavat näkemykset sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta. struktioner av typiska klassrumsföremål som genom maskering, förytligande, upprepning gender and sexuality that are taught, either wittingly or unwittingly, in basic education. Näyttely koostui koululuokissa tyypillisesti esiintyvien esineiden rekonstruktioista, och parodi utmanade konventionella uppfattningar om sexualitet och kön. The exhibition consisted of reconstructions of typical classroom objects that challeng- jotka naamioinnin, pinnallistamisen, toiston ja parodian keinoin haastoivat sovinnaiset ed conventional ideas about sexuality and gender through masking, superficialisation, käsitykset seksuaalisuudesta ja sukupuolesta. Freak (Presidenternas officiella fotografier) är enligt Lilja själv ett av hennes bästa verk. repetition and parody. Verket synliggör sociala maktstrukturer, och med valet av material vill hon visa vilka slags Friikki (Presidenttien viralliset valokuvat) on Liljan omasta mielestä hänen parhaimpia associationer olika material kan ge. Verket består av elva porträtt av Finlands presidenter According to Lilja, Freak (Official Photographs of Presidents) is one of her best works. The teoksiaan. Sosiaaliset valtarakenteet nousevat teoksessa esiin, ja materiaalien va- gjorda av läder och nitar. I de flesta finländska skolor finns presidentfotografier inramade work highlights social power structures, and with its choice of material the artist wants to linnalla Lilja haluaa havainnollistaa eri materiaalien luomia mielleyhtymiä. Nahasta ja och upphängda på väggen. Det var viktigt för Lilja att porträtten var av samma storlek point out the range of associations that different materials can have. The work consists niiteistä tehtyyn teokseen kuuluu 11 Suomen presidentin muotokuvaa. Kouluissa on ollut som sina officiella förebilder och att de på utställningen hängs upp på samma sätt som of 11 portraits of the presidents of Finland executed in leather and metal studs. Most tapana ripustaa seinälle presidenttien muotokuvia. Lilja piti tärkeänä että muotokuvat presidentporträtten i skolorna. Verket är med andra ord en tolkning av ett vardagligt Finnish schools have framed photographic portraits of presidents hanging on the walls. ovat samaa kokoa kuin oikeat esikuvansa ja että ne myös ripustetaan samalla tavalla skolföremål men genomfört med material som förändrar föremålets betydelse och ger en It was important for Lilja for her portraits to be the same size as traditional presidential kuin kouluissa. Teos on toisin sanoen jokapäiväisen kouluesineen tulkinta, mutta se on annorlunda effekt. Läder och nitar som material refererar till bland annat sexualitet, och photographs, and that they were hung on the wall of the gallery in the same way as they toteutettu materiaaleilla, jotka muuttavat esineen tarkoitusta ja luovat toisenlaisen med sitt verk vill Lilja påvisa samhälleliga, sexuella och könsrelaterade maktstrukturer. hang in schools. In other words, the work is an interpretation of an everyday school object vaikutelman. Materiaaleina nahka ja niitit viittaavat muun muassa seksuaalisuuteen but made of a material that changes the object’s meaning and has a different effect. As ja valtaan, ja teoksellaan Lilja nostaakin esiin yhteiskuntaan, seksiin ja sukupuoleen materials, leather and studs allude to sexuality and power, and Lilja’s work emphasises liittyviä valtarakenteita. the power structures that are inherent in society, sex and gender.

JULIA SVARVAR LAURA LILJA (1975)

Friikki (Presidenttien viralliset valokuvat), osia teoksesta Freak (Presidenternas officiella fotografier), delar av verket Freak (Official Photographs of Presidents), parts of the work of art

2007 installaatio, nahka, niitit installation, läder, nitar installation, leather, studs

57 × 45 cm

Sami Pulkkinen 2015 Sofia Wilkmanin vapaus Sofia Wilkmans frihet The Freedom of Sofia Wilkman

Ensimmäisenä mieleen piirtyy aasialainen kalligrafiataide, kun katsoo SofiaWilkmanin Det första som leker en i hågen när man betraktar Sofia Wilkmans abstrakta verk är Viewing Sofia Wilkman’s abstract art, the first thought that comes to mind is Asian abstrakteja teoksia. Kankaalle maalatut kuviot ovat kuin kiinalaisen maalauksen tai asiatisk kalligrafikonst. Figurerna hon målat på duken förefaller gjorda av en mästare som calligraphy. The patterns on the canvas seem like they were painted by a master who kalligrafiataiteen perinteitä kunnioittavan ja samalla niistä vähät välittävän mestarin samtidigt både respekterar och ignorerar kinesiskt måleri och kinesisk kalligrafikonst. both respects the traditions of Chinese painting or calligraphy and who also could not kädenjälkiä. Siinä missä perinteinen kiinalainen taidemaalari luo harmonisia kuvia kas- Där en traditionell kinesisk målare gör harmoniska bilder av växter, berg och vatten gör care less. Whereas a traditional Chinese painter creates harmonious pictures of plants, veista, vuorista ja vesistöistä, Wilkman tekee hulvattomia, sattumanvaraisia maalaus- Wilkman hastiga, slumpmässiga penseldrag där själva farten och friheten är det viktiga. mountains and water, Wilkman executes irreverent, random strokes that emphasise speed vetoja, joissa korostuu vauhti ja tekemisen vapaus. Siinä missä perinteinen kiinalainen Medan en traditionell kinesisk landskapsbild skapas enligt principer som upprepats i and the freedom of the brush. Whereas a traditional Chinese landscape painting follows maisemakuva syntyy vuosituhansia samantyyppisinä toistettujen kuvaamisen tapojen årtusenden befriar Wilkman bildskapandet från alla regler och representationsobjekt – the precepts of image-making through the repetition of similar forms over thousands kautta, Wilkman vapauttaa kuvanteon kaikista säännöistä ja representaation kohteista eventuellt med undantag för den abstrakta konstens egna metoder. of years, Wilkman liberates image-making from all rules and objects of representation – paitsi ehkä abstraktin taiteen itsensä tavoista tehdä kuva. – except perhaps the image-making methods of abstract art itself. Plötsligt är dock associationerna till asiatiskt måleri försvunna, och Wilkmans bilder för Yhtäkkiä mielleyhtymät aasialaiseen maalaustaiteeseen väistyvät Sofia Wilkmanin kuvien tankarna till Jackson Pollocks målningar. Målningar som denne abstrakte expressionist All of a sudden, associations with Asian painting fade from Wilkman’s pictures and one is edestä, ja mieleen tulevat Jackson Pollockin maalaukset. Ne, joiden kankaan taiteilija asetti gjorde genom att breda ut dukarna på golvet för att sedan, samtidigt både slumpmässigt reminded of the abstract expressionist paintings of Jackson Pollock – those that he made lattialle, ja jonka päälle tämä abstrakti ekspressionisti levitti ja roiski maalia samanai- och systematiskt, stänka färg på dem. Också Sofia Wilkman lägger nästan alltid sina by placing the canvas on the floor and then splashing and dripping paint on it in a random kaisesti sattumanvaraisesti ja suunnitelmallisesti. Myös Sofia Wilkman asettaa lähes verk på golvet då hon arbetar med dem. De målade svarta eller vita figurerna i Wilkmans yet systematic way. Sofia Wilkman, too, places her canvases on the floor when she works aina teoksensa lattialle niitä työstäessään. Mustat tai valkoiset, maalin jättämät kuviot abstraktioner är tydligare än Pollocks ofta mycket tätt fyllda bilder. Bådas konst präglas on them. The patterns of white or black paint in Wilkman’s abstractions are clearer than in ovat Wilkmanin abstraktioissa selkeämpiä kuin Pollockin usein hyvin täyteen ahdetuissa ändå av samma känsla av hämningslöshet och frihet. Kanske ligger frihetens kärna just Pollock’s often quite-crammed pictures, and yet the work of both artists contain a similar kuvissa. Mutta samanlaista villeyttä ja vapauden tunnetta on molempien taiteessa. Ehkä där, i abstraktionen. Åtminstone är det just så som det abstrakta visar sig sett genom sense of wildness and freedom. Perhaps therein lies the core of freedom – in abstraction. juuri siinä onkin vapauden ydin, abstraktiossa. Ainakin sellaisena, täydellisenä vapautena, Sofia Wilkmans konst: som fullständig frihet. That is at least how abstraction appears in Sofia Wilkman’s art – as a total freedom. abstraktismi näyttäytyy Sofia Wilkmanin taiteen kautta nähtynä. Wilkman medger att hon teknikmässigt är mycket amerikansk, och förutom Pollock Wilkman admits to being very American when it comes to technique, and in addition Sofia Wilkman myöntää olevansa tekniikoiltaan hyvin amerikkalainen, ja häntä ovat har också andra centrala amerikanska modernister fascinerat henne – såsom Helen to Pollock she has also been interested in other leading American modernists, such as kiinnostaneet Pollockin ohella myös muut keskeiset amerikkalaismodernistit, esim- Frankenthaler och Robert Motherwell. Helen Frankenthaler and Robert Motherwell. erkiksi Helen Frankenthaler ja Robert Motherwell. Sofia Wilkmans karriär började under 1980-talets postmodernistiska måleri, och därför Sofia Wilkman’s career began in the period of postmodern painting in the 1980s, and Wilkmanin uran alku sijoittuu 1980-luvun postmodernin maalaustaiteen aikaan, ja siksi är också hennes konst starkt förankrad i postmodernismen. Efter de kraftigt expressio- the tenets of her art are firmly rooted in postmodernism. After the very expressionist hänen taiteensa lähtökohdat ovat tiukasti kiinni myös postmodernismissa. Wilkman nistiska verken i början av karriären har Wilkman medvetet gått mot ett avskalat uttryck works of her early years, Wilkman has consciously sought to embrace a reductive on alkuvuosien hyvin ekspressionististen teosten jälkeen pyrkinyt tietoisesti där hon gör val och lämnar bort olika element. När hon talar om det refererar hon till den expression, choices and elimination. When she speaks of this, she refers to Buddhist riisuttuun ilmaisuun, valintojen tekemiseen ja elementtien pois jättämiseen. Tästä buddhistiska filosofin och dess tanke om den rena iakttagelsen där allt överflödigt som philosophy and the idea of detaching perception from all superfluous things that the puhuessaan hän viittaa buddhalaiseen filosofiaan ja siihen liittyvään ajatukseen vårt psyke vill lägga till är avlägsnat. mind tries to link to perception. irrottaa havaitseminen kaikesta ylimääräisestä, jota mieli yrittää havaintoon liittää. Och vad innebär det då att vara sedd? Vad är att se? Sofia Wilkmans konst ställer också What, then, does it mean to be seen? What is seeing? Sofia Wilkman’s art also Ja mitä sitten on nähtynä oleminen? Mitä on näkeminen? Sofia Wilkmanin taide frågor om seende. Du ser genom svarta persienner. Artificiellt ljus reflekteras från per- poses questions about vision. You look through black window blinds. Artificial light is esittää myös kysymyksiä näkemisestä. Katsot mustien säleverhojen läpi. Keinovalo siennen och det är det enda ljuset, för bakom persiennen finns bara svart. Du kan inte se reflected from them, and it is the only light, because behind the blinds is nothing but heijastaa säleverhoista valoa ja se on ainoa valo, sillä verhojen takana on pelkkää tydligt vare sig ut eller in. Du vet inte ens om du befinner dig teu eller inne, men kan välja blackness. You are unable to see clearly either in or out. You don’t even know whether mustuutta. Et näe hyvin ulos tai sisään. Et edes tiedä, oletko ulkona vai sisällä, mutta voit någondera. Sofia Wilkman tycks antyda att ntei bara konstnären utan även betraktaren you are inside or outside, but you can choose either. Sofia Wilkman seems to suggest valita kumman tahansa. Sofia Wilkman tuntuu vihjaavan, kuinka myös katsojalla, niin har friheten att välja. that the viewer has, just like the artist, the freedom to choose. kuin taiteilijalla, on vapaus valita.

PIA TIMBERG SOFIA WILKMAN (1956)

Sky Channel diptyykki 30 × 30 cm kumpikin osa diptyk 30 × 30 cm vardera delen 2006 diptych 30 × 30 cm each part akryyli kankaalle © Kuvasto 2017 akryl på duk acrylic on canvas Sami Pulkkinen 2015 Performanssia, happeningeja Performance, happening och Performance, Happening and ja liitutaulu svarta tavlan Blackboard

Roi Vaara on kansainvälisesti merkittävä suomalainen performanssitaiteilija. Vaara on Roi Vaara är en internationellt bemärkt finländsk performancekonstnär. Vaaras konst har Roi Vaara is an internationally acclaimed Finnish performance artist whose work has taiteellaan halunnut herättää keskustelua ja kritisoida vallitsevia normeja jo 1980-luvun från första början på 1980-talet handlat om att väcka debatt och kritisera rådande normer. provoked discussion and criticised existing norms since the beginning of the 1980s. alusta lähtien. Hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa 1972–1975 ja Jyväskylän Vaara studerade vid Konstindustriella högskolan 1972–1975 och vid Jyväskylä universitet Vaara studied at the University of Industrial Art Helsinki from 1972 to 1975 and at the yliopistossa 1976–1977. Tunnustuksena työstään hän on saanut mm. Ars Fennica -pal- 1976–1977. Han tilldelades Ars Fennica-priset 2005 och Pro Finlandia-medaljen 2010. University of Jyväskylä from 1976 to 1977. He was awarded the Ars Fennica Prize in kinnon 2005 ja Pro Finlandia -mitalin 2010. 2005 and the Pro Finlandia medal in 2010. Redan i början av sin karriär kritiserade Vaara konstvärldens fixering vid museer och gal- Jo uransa alussa Vaara arvosteli taidemaailman museo- ja galleriakeskeisyyttä. Siksi hän lerier. Han har därför valt att uttrycka sig på annat sätt, det vill säga ute bland folk genom From the very beginning of his career, Vaara has criticised the art world’s focus on museums onkin valinnut toisen tavan ilmaista itseään: esiintyä ihmisten keskellä performanssi- performance och happenings. Ett av Vaaras mer kända konstverk är Den vite mannen, där and galleries and has chosen to express himself in a different way: through performances taiteen ja erilaisten happeningien keinoin. Tunnetussa teoksessaan Valkoinen mies hän han i kostym och med portfölj i handen promenerade på stan, vitmålad från topp till tå. and happenings that take place outside of these institutions and among the people. One käveli kaupungilla puku päällä ja salkku kädessä, mutta kokonaan valkoiseksi maalattuna. Verket hade många referenser, bland annat till skulpturtraditionen. I ett museum eller of Vaara’s most famous works was when he painted himself entirely white and walked Teoksesta saattoi löytää viitteitä moneen suuntaan, kuten kuvanveistoon. Marmorista ett galleri är en vit skulptur i marmor eller gips en normal avbildning av en människa, in the streets dressed in a suit and with a briefcase in hand. White Man embodied many tai kipsistä tehty valkoinen veistos on museossa ja galleriassa normaali tapa kuvata men utanför musei- och galleriväggarna blir den avbildningen eller tolkningen onormal. references, one of them to the tradition of sculpture. In a museum or a gallery, a piece of ihmishahmoa, mutta niiden ulkopuolella tällainen hahmo tai tulkinta näyttäytyy luon- Vaara vidareutvecklade sitt verk med levande skulpturer i museer och med att inte alltid sculpture in white marble or plaster is a normal depiction of a person, whereas outside the nottomana. Vaara kehitteli teostaan luomalla eläviä veistoksia museoihin ja esiintymällä maskera sig. Han lade märke till att avvikelse inte alltid har med provokation att göra; walls of the museum or gallery, that depiction or interpretation becomes abnormal. Vaara myös ilman naamiointia. Hän huomasi, että ollakseen poikkeava ei välttämättä tarvitse att stå fullkomligt stilla och orörlig kan också uppfattas som störande eller avvikande. subsequently refined his concept of living sculptures by presenting them in museums and olla provosoiva: jo pelkkä liikkumattomuus voidaan kokea häiritseväksi tai poikkeavaksi. sometimes without a disguise. He noted that provocation is not a necessary condition Vaaras konst utgår från vårt vardagliga liv. Han vill inte ge svar på frågor eller visa hur for aberration, as the mere act of standing still can also be seen as disturbing or deviant. Vaaran taiteen lähtökohtana on ihmisen arki. Hän ei halua tarjota vastauksia kysymyksiin saker och ting bör se ut eller gå till. I stället vill han få sina åskådare att skapa egna tankar, eikä osoittaa, miltä asioiden pitäisi näyttää tai miten ne kuuluu tehdä, vaan hän pyrkii upplevelser och idéer. Dock menar han att det självfallet alltid finns en idé bakom varje Vaara’s art arises from everyday life. He does not want to give answers or show how things saamaan katsojansa kehittelemään omia ajatuksia, kokemuksia ja ideoita. Toki jokaisen performance. Många av dem kan enligt honom själv beskrivas i form av partitur som i sin should be, and instead he seeks to elicit thoughts, experiences and ideas in his viewers. performanssin takana on jonkinlainen ajatus, Vaara sanoo. Itse hän kokee, että moni tur kan liknas vid lyrik. Konst och liv (2010) är gjort med krita på svart tavla, en teknik Yet, there is always a point to his performances. According to Vaara, many of them are hänen performansseistaan olisi kuvailtavissa partituurin muodossa – ja että tällaisia som snabbt kan suddas ut. Teknik- och materialvalet kan spegla de själsliga snarare än like musical scores. The scores of his performances can be likened to poetry. In Art and partituureja voisi verrata lyriikkaan. Taide ja elämä -teoksen (2010) tekniikkana on liitu de materiella utgångspunkterna. life (2010) text is written with chalk on a slate, which is a technique that allows the text ja liitutaulu, jolloin teos on myös nopeasti pyyhittävissä pois. Tekniikan ja materiaalin to be erased in a second. The choice of medium can be a reminder not of the material in valinta voi heijastaa pikemminkin henkisiä kuin aineellisia lähtökohtia. Roi Vaaras konst utgår ofta från hans egen kropp och målet är inte att framställa en färdig life but of the spiritual. produkt utan att försöka skapa inre förvandlingar eller uppvaknanden hos betraktaren. Roi Vaaran taide lähtee usein hänen omasta kehostaan. Tavoitteena ei ole valmiin tuot- Vaara anser att huvudsaken inte är det han skapar utan de tankar som hans konst väcker Roi Vaara’s art often arises from his own body. The point is not to create a finished product teen esittäminen, vaan sisäisten muutosten ja heräämisten synnyttäminen katsojassa. hos betraktaren. but to try to elicit inner transformations or awakenings in the viewer. The main thing for Vaaran mielestä pääasia ei ole se, mitä hän tekee, vaan ne ajatukset, jotka syntyvät hänen Vaara is not what he creates, but the thoughts that arise upon the experience of his art. taidettaan katsellessa.

JULIA SVARVAR ROI VAARA (1953)

Taide ja elämä Konst och liv Art and life

2010 esineteos, liitu, liitutaulu assemblage, krita, svarta tavlan assemblage, chalk, black board

42 × 30 cm

Markus Paavola 2016 Identiteettikysymysten Seriösa identitetsfrågor Serious Issues of vakavat sisällöt näyttävät i komiskt ljus Identity Seem Comical koomisilta

Muistan yhä kirkkaasti, miltä tuntui katsoa juuri tätä valokuvaa ensimmäisen kerran Jag minns än klart hur det kändes att betrakta just det här fotografiet för första gången I still remember clearly what it felt like to look at this photograph for the first time in taiteenkerääjä Lars Swanljungin kodissa. Nauratti. Valokuvassa oleva taiteilijapari i konstsamlaren Lars Swanljungs hem. Jag fick lust att skratta. Konstnärsparet på foto- the home of art collector Lars Swanljung. It made me almost laugh. The artist couple in esiintyy perinteisiin saamelaisasuihin pukeutuneina. He katselevat selin Koppelon grafiet uppträder i traditionell samedräkt. De står med ryggen mot fotografen och tittar the photograph are dressed in traditional Sami costumes. They have their back to the kylässä sijaitsevan kyläkoulun seinää, jolla itsessään on tragikoomisuuteen taipuva tarina. på byskolans vägg i byn Koppelo. Skolan i sig har en historia med tragikomiska inslag. camera and are looking at a wall of the Koppelo village school, the story of which itself is almost tragicomic. Koulu rakennettiin keskelle metsää, demokraattisesti täsmälleen kahden kylän puoli- Skolan byggdes mitt i skogen, i rättvisans namn exakt mitt emellan två byar, i Koppelo väliin Pohjois-Suomen Inarissa, Koppelon kylässä. Koulun puinen fasadi on itsessään by i Enare kommun i Lappland. Fasaden i trä är i sig som ett konstverk vars yta delas av The school was built in the middle of a forest, democratically equidistant from two villages kuin taideteos, jonka pintaa jakavat lautojen vaaka- ja pystysuorat linjat. Julkisivuseinä brädernas våg- och lodräta linjer. Den domineras av sex fönster som täppts med bräd- in the municipality of Inari in northern Finland. The wooden façade of the school is itself täyttyy kuudesta umpeenlaudoitetusta ikkunasta. Alhaalla keski-ikkunassa lukee vittu panel. Nertill på det mittersta fönstret står det vittu (fittan) och på fönstret bredvid like a work of art divided by the horizontal and vertical lines of the cladding. There are ja sen viereisessä ikkunassa toinen yhtä voimakas ilmaisu tapan. tapan (jag ska döda). six boarded-up windows on the façade. Someone has written vittu (‘fuck’) on the middle window on the ground floor and on the next window an equally emphatictapan (‘I’ll kill’). Myytti pohjoisesta kansasta, lappilaisista ja vielä keskeisemmin saamelaisista ylläpitää Myten om ett folk i norr, lapplänningarna och uttryckligen samerna, vidmakthåller en stereotypiaa ihmisistä, jotka elävät karun luonnon keskellä, pitkien välimatkojen takana, stereotyp bild av människor som i mitt en karg natur bortom all ära och redlighet lever The myth of the northern people of Lapps, or more crucially of the Sami, maintains the voimakkaan pohjoisen eksotismin siivittämässä yksinäisyydessä ja vahvoissa tunneti- i ensamhet och starka känslotillstånd som får sin näring ur nordlig exotism. Fittan jag stereotype of a people living under harsh natural conditions, well removed from everything loissa. Vittu tapan -tekstin ei pitäisi naurattaa. Tekstin sanoihin on ladattuna uhka, mutta ska döda skrivet på en vägg borde inte väcka munterhet. Ett hot, men samtidigt fullt av else, immersed in solitude and intense emotions whetted by strong northern exoticism. samalla se huokuu elinvoimaa ja seksuaalisuuttakin. livskraft och även sexualitet. The text vittu tapan is no cause for laughter. The words are loaded with threat, although they exude vitality and sexuality as well. Annika Dahlsten ja Markku Laakso edustavat taiteilijuudessaan myös vähemmistöjen Annika Dahlstens och Markku Laaksos konstnärskap representerar också minorite- identiteettejä. Edellinen kuuluu ruotsinkielisenä kielelliseen vähemmistöön ja jälkimmäinen ters identitet. Den förra tillhör landets svenskspråkiga minoritet, den senare är same. As artists, Annika Dahlsten and Markku Laakso represent minority identities. Dahlsten puolestaan on syntyperältään saamelainen. Identiteettikysymykset ovat säilyttäneet Identitetsfrågorna har bevarat sin starka position som både innehåll och utgångspunkt belongs to the Swedish-speaking minority in Finland, while Laakso is a born Sami. Issues vankan aseman nykytaiteen sisältöinä ja taiteellisen työskentelyn lähtökohtina. inom samtidskonsten. of identity have retained a strong position as subject matter for contemporary art and as foundation for artistic practice. Taiteilijat ovat käsitelleet vähemmistöjen identiteettien tematiikkaa kahdessakin sarjassa: Konstnärerna har behandlat tematiken kring minoriteters identitet i två serier: Jump in Jump in Diorama (2013) ja aiemmin valokuvasarjassa Campfire in the Zoo (2009–2012). Diorama (2013) och fotografiserienCampfire in the Zoo (2009–2012). Som ett slags The two artists have explored the thematics of minority identities in two series: Jump in Vakavien aiheiden sivutuotteena heidän ilmaisuunsa on tarttunut usein humoristinen vire. biprodukt till de seriösa motiven finns det ofta en humoristisk underton i deras verk. Diorama (2013) and in an earlier photographic series, Campfire in the Zoo (2009–2012). As a by-product of the seriousness of the themes, their style has often acquired a Koppelon vanha koulu (2013) on todellisuudessa vakavien ja syvien yhteiskunnallisten Gamla skolan i Koppelo (2013) är i verkligheten ett koncentrat av seriösa och djupa sam- humorous undertone. kysymysten kiteytymä. Toiminta koulussa päättyi 1950-luvulla, mikä kertoo kipeää hällsfrågor. Skolan lades ner på 1950-talet och bär vittne om döende byar och avfolkad todellisuutta kylien kuolemasta ja maaseudun autioitumisesta. Kyseinen Koppelon kylä landsbygd. Markku Laakso bodde som barn just i Koppelo by. Det självupplevda tillför det In reality, Old School in Koppelo (2013) is a distillation of serious and deep social and Inarissa on Markku Laakson lapsuuden kotiseutua. Omakohtaisuus antaa Swanljungin fotografiska verket särskild intensitet. Lars Swanljung köpte verket från Glogalleriet. political issues. The school was closed in the 1950s, a fact that speaks volumes to the kokoelmaan Kluuvin galleriasta hankitulle valokuvateokselle erityisen intensiteetin. painful reality of dying villages and emptying countryside. The village of Koppelo in Inari is the home region of Markku Laakso. The personal connection lends further intensity to the photograph acquired from the Kluuvi Gallery for the Swanljung Collection.

MAARIA NIEMI ANNIKA DAHLSTEN & MARKKU LAAKSO (1975, 1970)

Koppelon vanha koulu värivalokuva Gamla skolan i Koppelo färgfotografi The Old School of Koppelo colour photography

2013 © Kuvasto 2017 Sami Pulkkinen 2015 Kitschin jälkeisiä objekteja – Postkitschiga objekt – Post-Kitsch Objects – Maria Stereon taide on Maria Stereos konst är Maria Stereo’s art is subjektiivista nostalgiaa subjektiv nostalgi subjective nostalgia

Taiteilija Maria Stereo käyttää ilmaisussaan samanarvoisesti monia mediumeja: maa- Konstnären Maria Stereo använder många medier likvärdigt: måleri, teckning, skulptur, Maria Stereo works with several mediums with equal facility: painting, drawing, sculpture, lausta, piirustuksia, kuvanveistoa, videoteoksia ja installaatioita. Lisäksi hän soittaa video och installation. Dessutom spelar hon i ett punkband. Det är den konstnärliga video and installation. She even plays in a punk rock duo. She always chooses her medium punkrockduobändissä. Väline valikoituu taiteellisen idean mukaan. Maria Stereo kokee idén som avgör redskapet. Maria Stereo ser sig själv som en människa som lever i raskt to suit the idea of the piece. Stereo considers herself a fast worker, and finds that the olevansa nopeatempoinen eikä näe esimerkiksi hitaan öljyvärimaalauksen jalostamista tempo. Att exempelvis ty sig till olja som enda uttrycksmedel och sakteliga förädla en slow refinement of oil painting as the sole medium is not her thing at all. vain yhtenä välineenä lainkaan omakseen. oljemålning är därför inget för henne. Extending one’s practice from a single, principal medium into several simultaneous Taiteilijuuden laajentuminen yhdestä niin sanotusta päämediumista moneksi mediumiksi Inom samtidskonsten och för den unga generationens konstnärer är diversifiering från ett mediums is a natural way for the contemporary and younger generation of artists to on nykytaiteilijuuden ja nuoren sukupolven luonnollinen tapa asettua taiteen tekemiseen enda så kallat huvudmedium till flera medier ett naturligt sätt att förhålla sig öppet till openly settle into the practice of art-making. Nothing is sacred or valuable in the classi- avoimesti. Mikään ei ole pyhää ja klassisen arvokasta. Sisällöt parodioivat populaari- konsten. Ingenting är heligt eller klassiskt värdefullt. Konsten parodierar populärkulturen cal sense. Contemporary art parodies popular culture, plays with saccharine images of kulttuuria ja pitävät hauskaa kasariajan rockstarojen imelillä mielikuvilla ja rienaavat och åttiotalets sirapssöta rockstjärnor och hånar med rätta Y- och Z-generationernas för- 1980s rock stars, and mocks – with justification – the Y and Z generations’ lost faith in oikeutetusti Y- ja Z- sukupolvien menetettyä uskoa kotiin, uskontoon ja isänmaahan lorade tro på hemmet, religionen och fosterlandet som förmodade grundläggande värden. the conventional received values of home, religion and fatherland. oletettuina perusarvoina. I Maria Stereos konst förvandlas den kitschiga guldkanten till bitande ironi och en nos- In Maria Stereo’s art, the silver lining of kitsch turns into mordant irony and a nostalgic Maria Stereon taiteessa kitchin kultareunaisuus muuntuu purevaksi ironiaksi ja oman talgisk manifestation av hennes eget subjektiva liv. Dagboksanteckningar, ett pinsamt manifestation of her own subjective life. Diary entries, an embarrassing love letter and subjektiivisen elämän nostalgiseksi ilmentymäksi. Päiväkirjamerkinnät, nolo rakkauskirje kärleksbrev och tonåren som sådana fungerar som utgångsmaterial. Hon erkänner också adolescence itself all serve as material for Maria Stereo’s art. Indeed, she admits to the ja teini-ikä sellaisenaan toimivat Maria Stereon materiaalina. Taiteilija tunnustaakin själv att hon är benägen att planera sina verk utifrån färdigt material som hon hittat. Detta tendency to find ideas for works from found materials. This ready-made aesthetic has led olevansa taipuvainen ideoimaan teoksiaan löydetyn valmismateriaalin pohjalta. Tämä konstnärliga uttryck, baserat på readymade-estetik, har tagit henne på upptäcktsfärder her to explore the world of objects and to produce post-kitsch objects as art. ready made -estetiikkaan nojaava ilmaisu on vienyt hänet esinemaailmaan löytöretkille i föremålens värld och resulterat i postkitschiga objekt. ja tuottanut taiteena kitschin jälkeisiä objekteja. The Cuckoos of My Life (2012–2013) is a series of 11 different cuckoo clocks made by Mitt livs kuckur (2012–2013) är en serie med elva gökur. Många är extremt dekorerade, the artist. Some of them are extravagantly decorated, with colourful baroque flourishes. Elämäni kukkuut (2012–2013) on sarja erilaisia käkikelloja, joita taiteilija teki kaiken färggranna och inbäddade i fantasifulla skal. Det exemplar som ingår i Swanljungs samling Compared to the others in the series, the one in the Swanljung Collection is minimalist kaikkiaan 11 kappaletta. Suuri osa niistä on yltiökoristeellisia, värikkäitä ja kuorrutettuja är dock minimalistiskt och asketiskt färgsatt i jämförelse med de övriga i serien. Stereo and rendered with an ascetic palette. The artist says it was the easiest to make, as the monin tavoin. Swanljungin kokoelmaan kuuluva versio on ilmeeltään muihin verrattuna berättar att just det uret uppstod med minsta möda, intuitivt. process was intuitive. minimalistinen ja väriskaalaltaan askeettinen. Taiteilija kertoo sen syntyneen kaikkein helpoiten, intuitiivisesti. Urtavlan i papp är ett trasigt armbandsur som ursprungligen tillhört Stereos konstnärs- The face of the cardboard cuckoo clock is borrowed from a broken wristwatch that originally make Anssi Kasitonni. Klockan som en metafor för tiden bildar uppenbart verkets essens, belonged to the artist’s husband, Anssi Kasitonni. The clock as a metaphor for time is the Pahvinen käkikello on saanut kellotaulukseen rikkoutuneen miesten kellon, joka kuului och Stereo berättar att utgångspunkter för verket har varit just tidens flykt, ångest och obvious subject of the piece, and Stereo confirms that the work is an exploration of the alkuperäisesti taiteilijapuoliso Anssi Kasitonnille. Kello ajan metaforana on teoksen vardaglighet. Gökursserien gjorde hon vid 33 års ålder, varför hon har stannat klockorna transience, oppressiveness, and banality of time. The artist was 33 when she made this ilmeinen sisältö, ja taiteilija kertoo ajan katoavaisuuden, ahdistavuuden ja arkisuuden vid klockan tre. series of cuckoo clocks, so she decided to set the hands at three o’clock. olleenkin teoksen lähtökohtia. Käkikellojen sarja syntyi taiteilijan ollessa 33-vuotias, joten hän päätti pysäyttää kellotaulujen ajan kello kolmeen. I folktron är gökens läte förknippat med föreställningar och berättelser där unga kvinnor The sound of the cuckoo is associated with many folk beliefs and stories, such as young kan sluta sig till när de blir gifta av hur många gånger göken gal. De äldre räknar i stället women who count the number of calls to learn when they will get married. Aged people, Käen kukuntaan liittyy erilaisia kansanuskomuksia ja tarinoita, joiden mukaan nuoret hur många levnadsår de har kvar. on the other hand, count the calls to find out the number of their remaining years. naiset laskevat kukuntojen määrästä vuosia, milloin he pääsevät naimisiin. Ikäihmiset puolestaan laskevat niistä jäljellä olevien elinvuosiensa määrää. Göken (Cuculus canorus) är en häckningsparasit som inte själv ruvar sina ägg. Endast The cuckoo (Cuculus canorus) is a brood parasite that lays its eggs in the nest of other hanen gal. Fågeln har dock fått en stark symbolisk roll och blivit ett vanligt motiv inom birds, and only the male cuckoo calls. As a bird, however, it has acquired a symbolic Käki (Cuculus canorus) on pesäloinen, joka ei itse haudo muniaan ja ainoastaan uroskäki hantverkskonsten. Det första gökuret tillverkades i Tyskland 1733. Gökurets känneteck- status and become the object of countless craft objects. The cuckoo clock was invented kukkuu. Lintuna se on kuitenkin päätynyt symboliseen asemaan ja merkittävän käsityö- nande drag är en liten gök som vid varje jämn timme sticker ut huvudet ur en lucka och gal. in Germany in 1733, and its central feature is a cuckoo that emerges from a door to call taidon kohteeksi. Käkikello keksittiin Saksassa vuonna 1733 ja sen keskeisin ominaisuus Just detta innebar startskottet också för Maria Stereos verkserie: den förundran som on the hour. This particular feature also provided the original trigger for Maria Stereo’s on tasatunnein luukusta ilmaantuva kukkuva lintu. Myös Maria Stereon teossarjalle hennes lilla dotter med sin reaktion gav uttryck för på ett besök hos morfar då göken i series: her young daughter’s genuine wonder at the call of an Austrian cuckoo clock at nimenomaan tämä ominaisuus oli lähtölaukaus: hänen pienen tyttärensä reaktio ilmaisi det österrikiska gökuret gol. the grandfather’s house. aitoa ihmetystä isoisän luona kukkunutta itävaltalaista käkikelloa kohtaan.

MAARIA NIEMI MARIA STEREO (1979)

Maria Stereo on koonnut pahvista ja puolisonsa, kuvataiteilija Anssi Kasitonnin rikki menneestä kellosta teoksen Elämäni kukkuut (2012–2013, sekatekniikka). Maria Stereo har gjort verket Mitt livs kuckur (2012–2013, blandteknik) av papp och sin makes, bildkonstnär Anssi Kasitonnis trasiga armbandsur. Maria Stereo has used cardboard and the broken watch of her husband, artist Anssi Kasitonni, to create the work Cuckoos of My Life (2012–2013, mixed media).

Sami Pulkkinen 2015 Yhden tarinan loppu – Slutet på en historia – The End of a Story – Laura Könösen One love Laura Könönens One love Laura Könönen’s One love

Puhelimen luuri roikkuu jotenkin pahaenteisesti lähes maassa. Luurin kuuluisi olla pu- Telefonluren hänger på något vis illavarslande nästan vid golvet. Den borde vara på sin A telephone receiver hangs somewhat ominously close to the ground. It should be in its helimessa sille varatulla paikallaan, mutta miksi se ei ole siinä? Mitä on tapahtunut? plats uppe på telefonen, varför är den inte? Vad har hänt? Var är den som talade i luren? place in the cradle but is not. What has happened? Where is the caller? Why did they not Missä puhuja on? Miksi hän ei laittanut luuria paikoilleen? Teoksen pysähtynyt ja hiljainen Varför lade han eller hon inte på? Den avstannade och tysta stämningen i verket i kom- replace the receiver? The arrested and quiet mood of the piece, with its grey palette, tunnelma harmaassa värimaailmassaan viestii surua, jopa alakuloa. Ehkä puhuja on tullut bination med den gråa färgnyansen signalerar sorg, melankoli. Kanske samtalet gjorde conveys a sense of grief or even melancholia. Perhaps the caller was overcome by grief puhelusta hyvin surulliseksi. Teos ei itsessään kerro varsinaista tarinaa, mutta teoksen talaren djupt sorgsen. Verket i sig förtäljer ingen egentlig berättelse, men betraktaren because of the phone call. The work itself does not tell a story, but the viewer may katsoja voi ajatella kertomuksen sen ympärille. kan själv tänka ut en. construct one around the piece.

Puhelinkoppi viittaa esineenä menneisyyteen, siihen aikaan, jolloin katukuvassa saattoi Telefonkiosken som föremål refererar till det förflutna, till den tid då det ännu fanns As an object, a phone booth alludes to the past, to the day when you could still see a booth vielä nähdä puhelinkopin ja nykymittakaavassa ison puhelimen sen sisällä. Mutta mieli- telefonkiosker på gatorna med en – med dagens mått mätt stor – telefon fäst på väggen. in the street and in it a telephone, gigantic on the contemporary scale. But the mind does kuvat eivät piirrä niinkään muistikuvaa todellisesta katutilassa olevasta puhelinkopista. Men den telefonkiosk vi gestaltar i vår fantasi liknar nödvändigtvis inte den som en gång not so much conjure up memories of real phone booths as in countless movie scenes in Pikemminkin mieleen tulvii lukemattomia elokuvien kohtauksia, joissa pääosan näyttelijä faktiskt fanns på våra gator. Snarare kommer vi ihåg otaliga filmscener där huvudpersonen which the actor playing the lead role speaks to their loved one in a phone booth, just as puhuu puhelinkopissa rakastetulleen, kuten teoksen nimi One love antaa olettaa. Taiteilijalle talar till sin älskade i en telefonkiosk, vilket också verkets namn One love antyder. För the title of the piece, One love, suggests. For the artist herself, the work is, above all, itselleen teos symboloi ennen kaikkea kommunikaation vaikeutta ja sitä hetkeä, jolloin konstnären själv symboliserar telefonen framför allt det svåra i mänsklig kommunikation symbolic of the difficulty of communication and of the moment when everything has kahden rakastavaisen välillä kaikki on sanottu. Yksi rakkaustarina on tullut päätökseensä. och det ögonblick då allt är sagt mellan två älskande. En kärlekshistoria som nått sitt slut. been said between two lovers. One love story has come to its end.

Laura Könösen teoksessa on läsnä poptaiteelle ominainen banaalius siinä, että teos kuvaa Den för popkonsten typiska banaliteten finns närvarande i det att verket helt enkelt Laura Könönen’s work resonates with the characteristic banality of pop art in that it simply yksinkertaisesti puhelinkoppia ja sen sisällä olevaa puhelinta luureineen. Poptaiteelle avbildar själva telefonkiosken och telefonen med dess hängande lur. Att motivet är hämtat depicts a phone booth with a telephone and its receiver. Just as in pop art, the motif is tyypilliseen tapaan veistoksen aihe on otettu ihmisten arkiympäristöstä. Tosin tässä ur vardagen är också typiskt för popkonsten, låt vara att vardagen här representeras av taken from the prosaic environment of our lives. In this case, however, the phone booth tapauksessa puhelinkoppi esineenä viittaa lähihistoriaan, aiempaan arjen miljööseen. ett föremål ur det närförflutna. as an object alludes to the recent past – to an earlier everyday environment.

Taiteilija on veistänyt puhelimen dioriitista, ja rakennuttanut sen ympärille lasisen ja Själva telefonen är gjord av diorit och kiosken av glas och stål. Könönens uttryck är mini- The artist has sculpted the phone of diorite and has constructed around it a booth of teräksisen kopin. Laura Könösen ilmaisu on minimalistista. Hänen tuotantonsa väriskaala malistiskt. Till skillnad från det normala i popkonsten är färgskalan i hennes produktion glass and steel. Laura Könönen’s style is minimalist. Her palette is narrow, unlike that on niukkaa, toisin kuin poptaiteessa. Laura Könösen teoksissa yhdistyvätkin minimalismi återhållsam. Man kan därför säga att hon förenar minimalism och popkonst. I många of pop art. Indeed, Könönen’s work represents a merger of minimalism and pop art. Her ja poptaide toisiinsa. Könösen tyyli ja työskentelytapa itse asiassa kiteyttävät hyvin avseenden är hennes stil och arbetssätt de facto en sammanfattning av vad Swanljungs style and method are an apt distillation of much of what is essential in the Swanljung paljon sitä, mistä Swanljungin kokoelmassa on kyse. Myös kokoelman ytimen muodos- samling handlar om. Också samlingens kärna består just av asketisk minimalism, humo- Collection, the core of which consists of ascetic minimalist and humorous pop art and tavat askeettinen minimalismi ja humoristinen poptaide sekä niiden uudelleentulkinnat, ristisk popkonst och nytolkningar av dem – precis som Laura Könönens One love. their reinterpretations, a case in point being Laura Könönen’s One love. kuten Laura Könösen One love.

PIA TIMBERG LAURA KÖNÖNEN (1980)

One Love

2013 dioriitti, lasi, maalattu teräs, valot diorit, glas, lackerat stål, ljus diorite, glass, painted steel, lights

250 × 101,5 × 101,5 cm

Sami Pulkkinen 2015 Julkaisija Utgivare Publisher Vaasan kaupungin museot Vasa stads museer Vaasa City Museums Vaasa 2017 Vasa 2017 Vaasa 2017

Toimittaja Redaktör Editor Pia Timberg, vs. aluetaidemuseotutkija Pia Timberg, tf. regionkonstmuseiforskare Pia Timberg, regional art museum researcher (substitute) Jaakko Linkamo, aluetaidemuseotutkija Jaakko Linkamo, regionkonstmuseiforskare Jaakko Linkamo, regional art museum researcher / Vaasan kaupungin museot – Aluetaidemuseo / Vasa stads museer – Regionkonstmuseum / Vaasa City Museums – Regional art museum

Kirjoittajat Författare Authors Pamela Andersson, FM, taidehistorioitsija Pamela Andersson, FM, konstvetare Pamela Andersson, FM, art historian Maaria Niemi, FM, taidehistorioitsija, taidekriitikko, kuraattori Maaria Niemi, FM, konstvetare, konstkritiker, kurator Maaria Niemi, FM, art historian, art critic, curator Julia Svarvar, FM, taidehistorioitsija Julia Svarvar, FM, konstvetare Julia Svarvar, FM, art historian Pia Timberg, FM, taidehistorioitsija Pia Timberg, FM, konstvetare Pia Timberg, FM, art historian

Kääntäjät Översättare Translators Markus Sandberg (suomi – ruotsi) Markus Sandberg (finska – svenska) Markus Sandberg (Finnish – Swedish) Tomi Snellman (suomi – englanti) Tomi Snellman (finska – engelska) Tomi Snellman (Finnish – English)

Valokuvaajat Fotografer Photographers Seppo Hilpo Seppo Hilpo Seppo Hilpo Mikko Lehtimäki Mikko Lehtimäki Mikko Lehtimäki Vaasan kaupungin museot / Markus Paavola Vasa stads museer / Markus Paavola Vaasa City Museums / Markus Paavola Sami Pulkkinen Sami Pulkkinen Sami Pulkkinen Vaasan kaupungin museot / Linda Strömberg–Yucak Vasa stads museer / Linda Strömberg–Yucak Vaasa City Museums / Linda Strömberg–Yucak Jussi Tiainen Jussi Tiainen Jussi Tiainen

Graafinen suunnittelija Grafisk formgivare Graphic designer Tom Båssar / C2 Advertising Tom Båssar / C2 Advertising Tom Båssar / C2 Advertising

Tekijänoikeudet Teknisk realisering Technical realization Julkaisija — Vaasan kaupungin museot / Kuntsin modernin taiteen museo Andy Prinkkilä / C2 Advertising Andy Prinkkilä / C2 Advertising Taiteilijat Kirjoittajat Upphovsrätt Copyright Utgivare — Vasa stads museer / Kuntsi museum för modern art Vaasa City Museums / Kuntsi Museum for Modern Art Konstnärerna The artists Författarna The authors

Julkaisua on tukenut Hedmanin Säätiö Publikationen har fått stöd av Hedmanska Stiftelsen The publication has received a grant from The Hedman Foundation