Rakennushistoriaselvitys | Helsinki 11.2.2016 Tilaaja Senaatti-Kiinteistöt Yhteyshenkilö: Esa Pentikäinen, Myyntipäällikkö, Senaatti-Kiinteistöt

Rikhardinkatu 2 Rakennushistoriaselvitys | Helsinki 11.2.2016 Tilaaja Senaatti-kiinteistöt Yhteyshenkilö: Esa Pentikäinen, myyntipäällikkö, Senaatti-kiinteistöt

Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Kustaankatu 3, 00500 Helsinki [email protected] www.arkbyroo.fi p. 010 2350 566

Työryhmä Marianna Heikinheimo, TT, arkkitehti SAFA ARK 950, KuvM / vastaava rakennustutkija Mia Puranen, arkkitehti / rakennustutkija Emilia Pohjanpalo, arkkitehtiylioppilas / rakennustutkija Annina Kivikari, MA, graafikko / taitto Sami Heikinheimo, OTK / dokumentointivalokuvaus Tytti Laine / Kääntäjä

Nykytilavalokuvat: Sami Heikinheimo, ark-byroo

Etukannen kuva: Rikhardinkatu 2 julkisivu Rikhardinkadulle. Arkkitehti C. R. Rosenberg 1890. HKA.

Suoritusajankohta Työ on suoritettu ajalla marraskuu 2015 – helmikuu 2016. © Arkkitehtitoimisto ark-byroo ISBN 978-952-7062-55-5

Käytetyt lyhenteet RakVV Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkisto HEL PTP Helsingin kaupungin paikkatietopalvelut HKM KA Helsingin kaupungin kaupunginmuseon kuva-arkisto HKA Helsingin kaupunginarkisto KA Kansallisarkisto KSV Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto MV Museoviraston arkisto SIN Helsingin kaupungin kaupunginarkiston Sinetti-arkistotietokanta Sk Senaatti-kiinteistöjen arkisto, Helsinki SLOA Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan arkisto Sisällys

Johdanto 4 1.1 Kohde 4 1.2 Tehtävä 6 1 1.3 Perustiedot 8 Introduction 10 1.1 Project 10 1.2 The assignment 13 1.3 Basic information 14

Lähiympäristö 16 2.1 Kaartinkaupunki 16 2.2 Sampi-kortteli 20 2 2.3 Tontti 22 Uudisrakennus vaihe 1890−1891 24 3.1 Rakennuttaja Rakennusosakeyhtiö Alpha 24 3.2 Arkkitehti Carl Rupert Rosenberg 1860–1892 24 3.3 Suunnitteluratkaisu ja rakentaminen 26 3 3.4 Käyttäjät 33 3.5 Huoneistokaaviot 34

Myöhemmät vaiheet 36 4.1 Rikhardinkatu 2:n muutosvaiheet 36 4 4.2 Muutoskaaviot 52 Nykytilan inventointi 57 5.1 Ulkotilainventointi 57 5 5.2 Sisätilainventointi 67 Yhteenveto 83 Summary 85 6 Lähteet 87 Liite 90 Rikhardinkatu 2:n rakennuslupakronologia 90

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 3 01 Johdanto

1.1 Kohde

Rakennushistoriaselvityksen kohteena on Rik- Rakennuksella on kirjava käyttöhistoria. Si- hardinkatu 2:n arvokiinteistö, joka on uusrenes- viilivirkakunnan leski- ja orpokassan toiminta sanssityylinen kivinen kaupunkitalo Helsingin lakkautettiin 1951, jonka jälkeen kassan toimin- Kaartinkaupungin sydämessä, Sampi-korttelin taa jatkoi Valtiokonttorin alainen Perhe-eläke- koilliskulmalla samalla tontilla Kasarmikatu 42:n rahasto. Taloissa asui lähinnä virkamiesperheitä. rakennuksen kanssa. Näillä eri-ikäisillä valtion Asuinhuoneistot muutettiin 1960-luvulla vähi- omistamilla rakennuksilla on yhteinen rakennus- tellen virastokäyttöön, mistä lähtien eri valtion tunnus ja sama käyttäjä. Lisäksi niiden välillä on laitokset ovat vuorotellen ja osittain päällek- sisäyhteys ja niillä on yhteinen piha-alue. Raken- käin toimineet talossa. Rikhardinkatu 2:n poh- nuksista on tehty erilliset selvitykset. jakerroksessa on enää vain yksi ulkopuoliselle Rikhardinkatu 2 on Rakennusosakeyhtiö Al- vuokrattu liiketila. Käyttötarkoitusmuutokset phan1 rakennuttama ja arkkitehti Carl Rupert Ro- ovat aiheuttaneet sisätiloissa monia eriaikaisia senbergin vuonna 1890 suunnittelema ja 1891 val- muutoksia. mistunut talo, joka oli alun perin asuinrakennus. Rikhardinkatu 2 on kulttuurihistoriallises- Rakennuksesta tehtiin tiilimuurirunkoinen, kah- ti huomattava ja se on suojeltu valtioneuvoston della sydänmuurilla varustettu viisikerroksinen päätöksellä vuonna 1980 valtion omistamien ra- talo, johon tehtiin myös ullakkokerros. Kerros- kennusten suojelusta annetun asetuksen 278/65 korkeus oli neljä metriä. Pääsiiven kanssa koh- nojalla. Nykyinen voimassa oleva asetus on tisuorasti rakennettiin tontin länsireunaan kapea 480/85. Suojelupäätös ei sisällä erityisiä suoje- ja lyhyt pihasiipi. Pohjakerroksen kadun puolella lumääräyksiä eikä muutoinkaan rajoita suojelun oli alun perin kaksi liiketilaa ja pihaa vasten ta- kohdentumista. lonmiehen asunto. Toisesta viidenteen kerroksis- Kiinteistö siirtyi vuonna 1997 valtion omistuk- sa oli suurasuntoja, kussakin kerroksessa kaksi. seen, kun Siviilivirkakunnan leski- ja orpokas- Kiinteistö myytiin Siviilivirkakunnan leski- ja san omaisuus siirtyi valtiolle. Valtio pohti ensin orpokassalle vuonna 1916. Tällöin tontin itäpää- kiinteistön myymistä, mutta päätyi sitten pe- dyssä sijaitsi vielä kaksi matalaa puurakennusta. ruskorjaamaan rakennukset vuosina 1999–2000. Vuosina 1933-1934 Siviilivirkakunnan leski- ja Muutöstyöt suunnitteli Penttinen & Tiensuu orpokassa rakennutti tontin itäpäädyllä olleiden Arkkitehdit Oy. Käyttäjäksi tuli oikeusministe- vanhojen, matalien puurakennusten paikalle uu- riö, joka edelleen käyttää kiinteistöä. den, professori J. S. Sirénin suunnitteleman vii- Tontilla voimassa oleva asemakaava 2647 on sikerroksisen Kasarmikatu 42:n asuin- ja liike- vuodelta 1947 ja koskee kaapelointia, eikä siinä talon, joka rakennettiin kiinni Rikhardinkatu 2:n ole määritelty käyttötarkoitusta eikä siinä ole pääsiiven itäpäätyyn, jolloin myös Rikhardinkatu suojelumerkintöjä. Tontille on määrätty raken- 2:n rakennusta muutettiin. nuskielto vuonna 1961, josta lähtien kieltoa on jatkettu. Nykyinen kielto on voimassa elokuuhun 1 Nimi esiintyy myös muodossa Alfa. 2016 asti.

4 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Kertaustyyliset kaupunkikivitalot korkeakouluissa.4 Mannermaiseen tyyliin Hel- Rikhardinkatu 2 edustaa syntyajankohtansa uutta singissäkin pyrittiin edustavaan ja säännölliseen rakennustyyppiä, kaupunkikivitaloa, ja se kuuluu kaupunkikuvaan. Kivestä rakentamisen katsottiin Helsingin keskustan kaupunginosien yhtenäiseen edustavan elintason nousua ja tavoitteena oli luo- 1870–1910 rakentuneeseen, maassamme ainut- da tarkoituksenmukaisia ja näyttäviä tiloja por- laatuiseen kaupunkikivitalojen alueeseen. Tänä varistolle, joka kasvavan kaupan ja teollistumisen aikana Helsingin väkiluku nelinkertaistui. Kivita- seurauksena nousi talouselämän eturiviin.5 loja pidettiin paloturvallisina ja edustavina, ja vi- Uudentyyppisissä kivitaloissa käytettiin ajan- ranomaiset edistivät kivirakentamista sekä rajoi- kohdan uusinta rakennustekniikkaa, kuten kap- tusten että taloudellisen tuen avulla. Helsinki oli paholveja ja ratakiskoja. 1800-luvun loppupuo- vuonna 1875 saanut uuden rakennusjärjestyksen. lella ulkoseinät olivat tyypilllisesti massiivisia Rakennusjärjestyksessä ei ollut aluksi lainkaan kahden kiven täystiilimuureja.6 Rautatieverkon rajoituksia kivirakennusten kerrosluvulle, sen si- rakentaminen toi mahdollisuudet rakennusma- jaan puurakennusten kerroslukua rajoitettiin.2 teriaalin kuljettamiseen. Esimerkiksi punatiiltä Helsingin nopea kasvu kiihdytti rakennus- ei valmistettu Helsingissä, vaan sitä tuotiin kau- hankkeita ja kiinteistökeinottelu lisääntyi. Matala punkiin laivoilla tai junilla.7 Perustukset tehtiin yksi- ja kaksikerroksisten puutalojen kaupunki luonnonkivestä ja välipohjat olivat puuta. Kellarin muuttui monikerroksisten asuin- ja liikeraken- katto holvattiin tiilestä. Arkkitehti vastasi suurel- nusten kivikaupungiksi, kun puutalo toisensa ta osalta myös rakennustekniikasta. Rakenteita ei jälkeen purettiin ja paikalle rakennettiin yhä kor- mitoitettu laskennallisesti, vaan lähinnä koke- keampia kivitaloja. Rakennuttajat pyrkivät mak- mukseen luottamalla. Rakennusmääräykset mää- simoimaan vuokrattavan pinta-alan ja kivitalojen rittelivät tiilimuurien vähimmäispaksuudet sekä runkosyvyydet kohosivat jopa 20 metriin, jolloin paloturvallisuuteen liittyviä asioita.8 tonteista tuli ahtaita. Uusrenessanssin ominaispiirteistä näkyvin oli Varhaisimmat säilyneet Helsingin uusrenes- julkisivujen koristeaiheiden runsaus kipsikoris- sanssitalot ovat 1860-luvulta, mutta rikkaan kip- teineen, listoineen ja pilastereineen. Symmetria siornamentiikan loistoaika alkoi vasta 1880-lu- vallitsi julkisivusommittelussa. Julkisivuissa ta- vulla, jolloin viisikerroksiset kivitalot yleistyivät voiteltiin kolmikerroksista vaikutelmaa yhdis- Helsingissä.3 Esikuvat uudenlaiseen rakenta- tämällä kerroksia samaksi aiheeksi, esimerkik- miseen saatiin ulkomailta, kuten Tukholmas- si kaksi alinta kerrosta sokkelikerrokseksi tai ta, Berliinistä, Wienistä ja Pariisista. Suuri osa rakentamalla mezzanine-kerros, yhdistämällä ensimmäisten asuinkerrostalojen arkkitehdeis- toinen ja kolmas kerros pääkerrosaiheeksi sekä ta oli saanut koulutuksensa ulkomailla, esimer- sijoittamalla ylin kerros palkistoon. Ikkunoiden kiksi Tukholman kuninkaallisessa taideakate- miassa, kuten Theodor Höijer ja F. A. Sjöström, tai Münchenin, Berliinin tai Wienin teknillisissä 4 Neuvonen et al. 2002, 16-17. 5 Wickberg 1964, 167-168. 6 Neuvonen et al. 2002, 9. 2 Neuvonen et al. 2002, 19. 7 Neuvonen et al. 2002, 15. 3 Laurila 1960, 124. 8 Neuvonen et al. 2002, 20.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 5 lasijakoon ilmestyi T-muoto.9 Keskusta-alueella laajuudeltaan suppean ja perusteellisemman pohjakerroksen kadun puoli varattiin usein lii- välimaastoon. ketiloiksi. Asuinkerrosten pohjakaavat toistuivat Ensimmäinen luku johdattaa aiheeseen, sisäl- yleensä samanlaisina eri kerroksissa. Kerros- tää tehtävänannon ja perustiedot. Toinen luku korkeus oli usein noin neljä metriä. Sisätiloissa käsittelee lähiympäristöä, Kaartinkaupunkia, korostui juhlava pääporras. Keittiöportaat olivat Sampi-korttelia ja sen rakentumista ja kaava- lähinnä palveluskunnan käytössä. Seinä- ja kat- historiaa, tontin numero 3 varhaisempia vai- topinnoissa saattoi olla koristeellisia maalaus- heita sekä omistushistorian. Kolmas luku esit- aiheita. Pohjakaavan oleellisimmat muutokset telee Rikhardinkatu 2:n uudisrakennusvaiheen verrattuna aikaisempiin empire-tyylisiin poh- 1890-1891, arkkitehti C. R. Rosenbergin sekä jiin olivat akseliin sijoitettujen, läpi kuljettavien suunnitteluratkaisun. Neljännessä luvussa esi- huonerivien katoaminen sekä tarjoiluhuoneen, tellään rakennuksen myöhemmät vaiheet vuo- ammeellisen kylpyhuoneen ja keittiöportaan sikymmenittäin kronologisesti. Rakennuksen ilmestyminen.10 käyttäjämuutokset on nivottu rakennukseen Kertaustyylien jälkeen maassamme nousi kan- kohdistuviin muutoksiin. Luvun lopussa on sallisromanttinen arkkitehtuurityyli, minkä jäl- Rikhardinkatu 2:n julkisivujen ja ensimmäisen keen uudet modernismin virtaukset vähitellen sekä viidennen kerroksen muutoskaaviot, joihin lähtivät nostamaan päätään. 1930-luvulle tulta- on koottu rakennukseen kohdistuneet eriaikai- essa uusrenessanssityylisissä kivitaloissa ei näh- set muutostyöt. Viides luku sisältää nykytilan ty enää vastaavanlaista arvoa ja tavoitteet olivat sekä ulko- että sisätilojen inventointitulokset. muuttuneet. Toisen maailmansodan jälkeen Hel- Yleispiirteisen esittelyn jälkeen on esitelty huo- singin keskustasta purettiin useita uusrenessans- nekohtaisesti joitakin erityisiä tiloja sekä muu- sikivitaloja ja niitä korvattiin tehokkaammilla, tamia tyypillisiä, toistuvia huoneita. Kohde on matalakerroksisilla toimistotaloilla.11 Arkkitehti- valokuvattu tammikuussa 2016 ja kuvauspaikat kunta kiinnitti näiden kivitalojen purkuun laa- on merkitty kaavioihin. Viimeinen luku sisältää jasti huomiota,12 mutta purkaminen jatkui vielä johtopäätökset sekä suositukset väri- ja pinta- 1960-70-luvuilla. Myöhemmin monet säilyneistä tutkimuksista. Lähdeluettelon jälkeen on koottu uusrenessanssitaloista on suojeltu, kuten myös liitteeksi rakennuslupakronologia. Rikhardinkatu 2. Tärkeimpiä arkistolähteitä ovat olleet Senaat- ti-kiinteistöjen Helsingin arkisto, Helsingin rakennusvalvontaviraston arkisto sekä Helsingin kaupunginarkisto, joista ovat peräisin eriaikai- 1.2 Tehtävä set rakennuspiirustukset sekä muita asiakirjo- ja. Suojeluasiakirjat on tutkittu Museovirastolla. Senaatti-kiinteistöt on aikeissa myydä hallinnoi- Uudisrakentamisvaiheen työselitystä ei ole löy- mansa valtion omistaman kiinteistön 91-3-52-3 tynyt. Vuosien 1933-1934 muutostöistä on saa- Kasarmikatu 42/Rikhardinkatu 2, mistä syystä tu tietoa Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan asetuksella suojellun Rikhardinkatu 2:n suojelun arkiston rakennustoimikunnan pöytäkirjoista. tarve ja kohdistuminen tulee arvioida uudelleen. Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan arkisto Myös nuoremman Kasarmikatu 42:n rakennuk- on nykyisin Kansallisarkistossa. 1890-luvulla sen tilanne tulee arvioida vastaavasti. Arvioinnin rakennetuista kaupunkikivitaloista sekä vuoden suorittaminen on Museoviraston tehtävä. Selvi- 1875 Helsingin rakennusjärjestyksestä on saatu tys palvelee myös asemakaavamuutoksen tarpei- tärkeää tietoa kirjasta Kerrostalot 1880-1940. Ra- ta. On mahdollista, että rakennukset päätyvät eri kennuttajasta, arkkitehdistä sekä käytön eri vai- omistajille, minkä vuoksi niistä on tehty erilliset heista on saatu lisätietoa vanhoista sanomalehti- selvityksensä. Selvityksen työohjelma sijoittuu ja aikakauslehtiartikkeleista, eri valtion laitosten historiikeista sekä joistakin verkkolähteistä. Ar- vokkaita suullisia lähteitä on saatu Marja Pipi- seltä, joka on asunut Rikhardinkatu 2:n talossa 9 Laurila 1960, 124. 10 Laurila 1960, 124. 1950-luvulla. Työssä on käytetty lähdeviitteitä. 11 Wickberg 1964, 167-168. Selvityksen ensimmäinen ja viimeinen luku on 12 Katso mm. Arkkitehti 6-7/1960. käännetty englanniksi.

6 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Rikhardinkatu 2 on 1890-1891 rakennettu viisikerroksinen uusrenessanssityylinen kaupunkikivitalo Kaartinkaupun- gin sydämessä. Sen julkisivu on hyvin säilynyt.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 7 1.3 Perustiedot

Rakennuksen nimet Virastotalo Rikhardinkatu 2, Valtion talo Rakennusaika 1890–1891 Tontti 3 Valmistumisvuosi 1891 Sitova tonttijako 091-461AK, hyväksymispäivä- määrä 23.8.1836 Arkkitehti Carl Rupert Rosenberg Tontinmittaus 17.10.1932 Rakennuttaja Rakennusosakeyhtiö Alpha Tontin koko 1 081,0 m2 Kiinteistötunnus 91-3-52-3 Kiinteistön rakennukset 2 rakennusta: Rikhardinkatu 2 ja Kasarmikatu 42 Kiinteistön nimi Sampi-kortteli Rakennuksen tunniste 300374 Lääni Etelä-Suomen lääni Pysyvä rakennustunnus 468 Kaupunki Helsinki Vanha rakennustunnus 091011001001 Kaupunginosa 3. kaupunginosa, Kaartin Omistaja 31.1.1997 alkaen Suomen valtio kaupunki/Gardesstaden Kortteli 52, Sampi/Stören Omistushistoria 7.5.1821-16.7.1877 Helsingin kaupunki 16.7.1877-23.2.1885 Myllynomistaja Karl Heitman 23.2.1885-1.8.1887 Kauppias K. S. Sundmark 1.8.1887-25.11.1889 Teurastaja Johan Fridolf Mangström 25.11.1889–15.12.1890 H. R. Bremer & Johan Edvard Cronvall 15.12.1890– 18.9.1916 Rakennusosakeyhtiö Alpha 18.9.1916 – 31.1.1997 Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa 31.1.1997– Suomen valtio (Lailla 696/56 Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan varat ovat siirtyneet Suomen valtiolle (706:1997:LH:139)) Haltija Senaatti-kiinteistöt (2003–) Käyttötarkoitus Toimistorakennus Nykyiset käyttäjät Oikeusministeriö (2000-) ja Kauneussalonki Helsinki (2011-) Käyttöhistoria 1892– Asuinrakennus, jonka pohjakerroksessa oli 2 liiketilaa. 1960-l. Asunnot muutettiin vaiheittain toimistotiloiksi. 1967– Liike- ja toimistotalo Rakentamistapa Perustettu kalliolle. Luonnonkiviperustus, kantavina rakenteina tiilimuurirunko, välipohjat ensim- mäisessä kerroksessa ratakiskoa ja tiiltä, ylemmissä kerroksissa ratakiskoa ja puuta. Julkisivut rapattuja tiiliseiniä. Pääsiivessä harjakatto, pihasiivessä pulpettikatto. Puiset kattotuolit. Bruttoala 2 691,2 m2, Rikhardinkatu 2:n ja Kasarmikatu 42:n rakennukset yhteensä 5 280,0 m2 Kerrosala 2 224,0 m2, rakennukset yhteensä 4 059,0 m2 Huoneistoala 1 905,3 m2, rakennukset yhteensä 3 789,7 m2 Muu vuokrattava ala 158,9 m2 Varastot ja autopaikat 38,6 m2 Vuokrattava ala yht. 2 064,1 m2 Tilavuus 9 200,0 m3 Rakennusoikeus 4 059,0 m2 (Molempien raken- Kerroslukumäärä 5, lisäksi ullakkokerros nusten yhteinen rakennusoikeus) Rakennusvaiheet 1890-1891 Uudisrakennusvaihe 1933–1934 Peruskorjaus ja keskuslämmitys 1960-l. Vaiheittainen muutos virastotaloksi, peruskorjaus 1966-1967 1999–2000 Peruskorjaus Rakennussuojelu Rikhardinkatu 2 on suojeltu 18.9.1980 valtioneuvoston päätöksellä asetuksella 278/65 valtion omistamien rakennusten suojelusta, nykyinen voimassa oleva asetus on 480/85. Suojelupää- tös ei sisällä erityisiä suojelumääräyksiä eikä määrittele suojelun kohdentumista. Asemakaavahistoria Voimassa oleva asemakaava: Asemakaava 091-2647, vahvistettu 16.10.1947. Asemakaa- vassa ei ole määräystä käyttötarkoituksesta eikä rakennusoikeudesta. Vanhentunut asemakaava: Asemakaava 091-461, vahvistettu 23.8.1836. Rakennuskielto Ensimmäinen rakennuskielto annettiin 1961. Viimeisin, jatkettu rakennuskieltopäätös asemakaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi (091-12293) on tehty 15.9.2014, voimaantu- lopäivämäärä 15.9.2014. Päättyy 11.10.2016. Rasitteet, käyttöoikeudet Muu rasite (091-1934-K2). Osapuolet: 91-3-52-3 Sampi-kortteli, 91-3-52-6 Sampi-kortteli. ja -rajoitukset Päätöspäivämäärä: 12.6.1934. Yhteisseinärasite (091-1934-K3). Osapuolet: 91-3-52-3 Sampi-kortteli, 91-3-52-6 Sampi-kortteli. Päätöspäivämäärä: 12.6.1934.

8 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo RIKHARDINKATU

KASARMIKATU

Rikhardinkatu 2

Kasarmikatu 42

Tontin 3 rajat

Tonttikaavio. Kuvapohja © Kaupunkimittausosasto, Helsinki.

Korttelin 52 tontilla numero 3 voimassa oleva asemakaava 2647 on Birger Bru- nilan laatima ja vahvistettu 16.10.1947. Kaava koskee korttelin 52 tonttien 3, 6, 7 ja 9 maanalaisia kaapelitunneleita. HEL PTP.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 9 01 Introduction

1.1 Project

The present historic building survey was carried them with a new build: a five-storey residential out on the property at Rikhardinkatu 2, a Neo- and commercial block at Kasarmikatu 42, Renaissance stone-built apartment building in designed by professor J.S. Sirén, which was built the heart of Kaartinkaupunki, in the centre of abutting the eastern party wall of the main wing Helsinki, on the northeastern corner of Sampi of Rikhardinkatu 2. At this point the building at city block, where it shares the plot with the Rikhardinkatu 2 also underwent alterations. building at Kasarmikatu 42. These two state- The building has a chequered history of use. owned properties, which differ in age, share the The Civil Service Widows and Orphans Fund same building identifier and user. Furthermore, was closed down in 1951 and its operations there is an internal access between the buildings were taken over by a family pension fund and they share a courtyard. Two separate surveys operating under the aegis of the State Treasury. have been conducted on the buildings. The tenants in the building were mainly civil Rikhardinkatu 2 was built in 1891 by housing servants’ families. In the course of the 1960s, company Alpha1 based on the 1890 design by the flats were gradually converted into offices, architect Carl Rupert Rosenberg, originally for and from this time onwards, the building has residential use. The five-story edifice was built been occupied by various state departments. with a brickwork frame, supported by two central The ground floor at Rikhardinkatu 2 has only bearing walls, and an attic. The floor height one remaining commercial space that is let to was four metres. At a right angle to the main an outside business. The changes in the purpose wing, a short and narrow wing protruding into of use have resulted in several alterations in the the courtyard was built. Originally there were interior spaces at different times. two commercial spaces facing the street on the The building has significant cultural historical ground floor and the caretaker’s flat facing the value and it was protected by government decision courtyard. The rest of the floors had large flats, in 1980 under the Decree on the Protection of two on each floor. State-owned Buildings 278/65. Currently the The property was sold to the Civil Service protection of state-owned buildings is governed Widows and Orphans Fund in 1916. At that time, by Decree 480/85. The protection decision does the plot was flanked on its eastern boundary by not as such entail any protection orders and does two low wooden houses. In 1933–1934, the Civil not identify the target of protection. Service Widows and Orphans Fund demolished The property ownership was transferred to the the old, wooden low-rise houses and replaced state in 1997 with the rest of the assets of the Civil Service Windows and Orphans Fund that 1 The company name appears in some sources as Alfa. were assigned to the state. The state considered

10 Rikhardinkatu 2 | Building Historical Survey | 11.2. 2016 | Ark-byroo Oy selling the property but decided in the end The rapid population growth of Helsinki sped to renovate the buildings in 1999–2000. The up building projects and increased property alteration works were designed by Penttinen & speculation. A low-rise townscape of one or two- Tiensuu Architects Ltd. The new tenant to move storey wooden houses was transformed into a in was the Ministry of Justice, which still uses stone-built city with residential and commercial the building. blocks several storeys high, as one wooden The plot has a detailed plan in force, dating house after another was demolished to give way back to 1947, which governs cabling. It does not to higher stone buildings. Developers aimed to identify any specific use or provide any protection maximise the let floor area and the frame depth information. The plot was placed under a of buildings increased by up to 20 metres, leaving prohibition on building in 1961, since which time very little open space on the plots. the prohibition has been extended. The current The earliest Neo-Renaissance buildings in prohibition will expire in August 2016. Helsinki that have been preserved to this day date back to the 1860s, but the height of the opulent Revival style apartment buildings plaster ornamentation did not begin until the Rikhardinkatu 2 represents a building type 1880s, when the five-storey stone buildings that was new at the time of its building, the became more common.3 The buildings were apartment building, and it forms part of Helsinki modelled after the architecture of other European city centre’s building stock, in a Finnish cities such as Stockholm, Berlin, Vienna and Paris. context a unique, architecturally uniform area Most of the architects who designed the first of of apartment buildings, built between 1870 Helsinki’s apartment buildings had been trained and 1910. During that period, the population of abroad, for example, at the Royal Academy of Arts Helsinki quadrupled. Apartment buildings were in Stockholm, as Theodor Höijer and F. A. Sjöström considered fire safe and impressive, and the had been, or at the polytechnic schools of Munich, authorities favoured stone construction by way Berlin or Vienna.4 Fashioned after the continental of various regulations and financial measures. style, Helsinki also aimed to present a harmonised Helsinki had acquired a new building code in townscape of great prestige. Stone construction 1875. According to the building code, the number was deemed to reflect the rise in the standard of of storeys in stone-built houses was in no way living and the goal was to create functional and restricted, unlike with wooden houses, for which aesthetically impressive housing for the middle restrictions applied.2

3 Laurila 1960, 124. 2 Neuvonen et al. 2002, 19. 4 Neuvonen et al. 2002, 16–17.

Rikhardinkatu 2 | Building Historical Survey | 11.2. 2016 | Ark-byroo Oy 11 class, which in the wake of booming trade and floor space and placing the top floor within the industrialisation was assuming a prominent entablature. A new window pane arrangement, position in the economic life of Finnish society.5 a T-shape, was introduced.9 In Helsinki city The new type of stone apartment buildings were centre, the street-facing side of the ground floor built using the latest construction techniques, was often designated in commercial spaces. The such as shallow barrel vaults and iron rails. At floor plans of the residential floors were typically the end of the 19th century, the external walls reiterated as identical on each floor. The floor were typically built as solid brickwork walls two height was often approximately four metres. The bricks thick.6 The building of the railway network interior architecture emphasised a ceremonial allowed for the transport of building materials. main staircase. The secondary staircase was For example, redbrick was not manufactured in mainly used by the service staff. The walls and Helsinki, so it had to be brought in by sea or train.7 ceilings were sometimes adorned with decorative The foundations were laid with natural stone and murals. The most dramatic changes in the floor the intermediate floors were made from wood. The plan compared to previous Empire style floor vaulted ceiling in the basement was made of brick. plans were the disappearance of the sequence of The architect would also be largely responsible for rooms placed along one axis and the appearance the building technology. The structures were not of pantries, bathrooms with bathtubs and the designed based on systematic calculation but rather secondary service staircase.10 on experience. Building regulations determined The revival styles were followed in Finland the minimum thickness for brickwork walls and a by National Romantic architecture, with in turn number of fire safety issues.8 would be followed by the gradually emerging new, The salient characteristic of Neo-Renaissance modernist trends. By the 1930s, Neo-Renaissance architecture is the opulence of the decorative stone buildings no longer held similar value and motifs on the façade, including plaster mouldings, the aspirations in housing had changed. After stringcourses and pilasters. The composition of World War II, several Neo-Renaissance buildings elevations followed the rules of symmetry. The were torn down in the centre of Helsinki to be impression sought after in façades was that of replaced by more efficient office buildings.11 The a three-storey building, which was achieved architectural profession voiced their concern over by combining floors within one segment. For the wave of demolition,12 which continued in the example, the two lower floors could be placed 1960s and 1970s despite the protests. Later, many in the plinth or a mezzanine could be added, of the preserved Neo-Renaissance buildings were combining the first and second floors in one main protected, as was Rikhardinkatu 2.

5 Wickberg 1964, 167–168. 9 Laurila 1960, 124. 6 Neuvonen et al. 2002, 9. 10 Laurila 1960, 124. 7 Neuvonen et al. 2002, 15. 11 Wickberg 1964, 167–168. 8 Neuvonen et al. 2002, 20. 12 See e.g. Arkkitehti 6–7/1960.

12 Rikhardinkatu 2 | Building Historical Survey | 11.2. 2016 | Ark-byroo Oy 1.2 The assignment Senate Properties is planning to sell the sta- followed by a more detailed discussion of specific te-owned property 91-3-52-3 Kasarmikatu 42 / spaces and an introduction to a few typical rooms Rikhardinkatu 2, which is under its management. that were repeated throughout the building. As a result, the need for protection of and the tar- The building was photographed in January get of protection for the building at Rikhardinka- 2016 and the camera viewpoints are marked on tu 2 are to be reviewed. Furthermore, the status the diagrams. The final chapter provides the of the younger neighbouring building at Kasar- conclusions and recommendations for colour and mikatu 42 is to be similarly assessed. The asses- surface treatment studies. The bibliography is sment falls under the remit of the National Board followed by an appendix containing the building of Antiquities. The present survey also serves the permit history. needs of a detailed plan amendment. The buil- The key archive sources were the Helsinki dings may end up being owned by two separate archive of Senate Properties, the archives of the owners, for which reason conducting two sepa- City of Helsinki Building Control Department and rate surveys is necessary. The scope of the work the City Archives, which hold the construction programme for the survey falls between a basic drawings and other documents from different and extensive survey. periods. The protection documents were examined Chapter 1 introduces the topic, lays down at the National Board of Antiquities. No work the specifications and scope for the survey and specifications dating from the time of building provides basic information on the building. were located. We did, however, obtain valuable Chapter 2 discusses the immediate environs, the background information on the alteration work of area of Kaartinkaupunki and the Sampi city block, 1933–1934 from the minutes of the building board of which the building forms a part, its construction held at the archives of the Civil Service Widows and planning history, the earlier development on and Orphans Fund. This archive currently resides plot no. 3 as well as its ownership history. Chapter at the National Archives of Finland. The book 3 discusses the building of Rikhardinkatu 2, Kerrostalot 1880–1940 [Apartment buildings which took place in 1890–1891, its architect C.R. 1880–1940] provided essential information on Rosenberg and his design solutions. Chapter 4 the apartment buildings built in Helsinki in the presents the later stages of the building following 1890s and the 1875 Helsinki building code. Further its completion chronologically by decade. The information on the building’s owner, architect changes in tenants have been mentioned in or the different stages was also available in old conjunction with the changes taking place in the newspaper and magazine articles, the histories of building itself. Chapter 4 concludes with series the various state departments and online sources. of diagrams illustrating and giving a timeline Mrs Marja Pipinen, who lived in Rikhardinkatu on the alterations to the ground floor and fourth 2 in the 1950s, provided us with valuable oral floor. Chapter 5 discusses the current state of the information. The survey includes footnotes. building as well as an inventory of the external The first and last chapters of the survey have and internal spaces. The general overview is been translated into English.

Rikhardinkatu 2 | Building Historical Survey | 11.2. 2016 | Ark-byroo Oy 13 1.3 Basic information

Names of the buildings Virastotalo Rikhardinkatu 2 [Government Office Building Rikhardinkatu 2], Valtion talo [Government Building] Address Rikhardinkatu 2, 00130 Owner From 31 January 1997 the Helsinki Finnish State Time of construction 1890–1891 Year of completion 1891 Architect Carl Rupert Rosenberg Developer Housing company Alpha Property identifier 91-3-52-3 Property name Sampi city block Region Southern Finland City Helsinki City district no. 3, Kaartin- City district Block 52, Sampi/Stören kaupunki 091-461AK, date of Plot 3 Permanent subdivision approval 23 August 1836 Survey of plot 17 October 1932 Plot size 1,081.0 m2 2 buildings: Rikhardinkatu 2 Buildings at the property Building reference 300374 and Kasarmikatu 42 Permanent building identifier 468 Former building identifier 091011001001 7 May 1821–16 July 1877 City of Helsinki 16 July 1877–23 February 1885 Karl Heitman, mill owner 23 February 1885–1 August 1887 K. S. Sundmark, merchant 1 August 1887–25 November 1889 Johan Fridolf Mangström, butcher Ownership history 25 November 1889–15 December 1890 H. R. Bremer & Johan Edvard Cronvall 15 December 1890–18 September 1916 Housing company Alpha 18 September 1916–31 January 1997 Civil Service Widows and Orphans Fund 31 January 1997– present Finnish State (by virtue of Act 696/56 the assets of the Civil Service Widows and Orphans Fund were assigned to the Finnish State (706:1997:LH:139)) Holder Senate Properties (2003–) Purpose of use Office building Current tenants Ministry of Justice (2000–) and Kauneussalonki Helsinki (a beauty salon) (2011–) 1892– Residential building with two commercial spaces on the ground floor History of use 1960s The flats were gradually converted into offices 1967– Office and commercial building Founded on bedrock. Natural stone foundation, structural brickwork frame, the Construction method intermediate floor of the ground floor iron rails and brick, on upper floors iron rails and wood. Façades rendered brickwork. The main wing has a gable roof, the courtyard wing a pent roof. Wooden roof trusses. 2 2 Gross building area 2,691.2 m , Rikhardinkatu 2 and Kasarmikatu 42 in total 5,280.0 m

Floor area 2,224.0 m2, buildings total 4,059.0 m2 Net floor area 1,905.3 m2, buildings total 3,789.7 m2 Other let floor area 158.9 m2 Let floor area total 2,064.1 m2 Storage and car parks 38.6 m2 Volume 9,200.0 m3 Number of floors 5 plus the attic Building right 4,059.0 m2 (combined building right for both buildings) 1890–1891 New build Building stages 1933–1934 Renovation and central heating 1960s Alteration in stages into an office building, renovation in 1966–1967 1999–2000 Renovation Rikhardinkatu 2 is protected by government decision under the Decree on the Building protection Protection of State-Owned Buildings, currently protected under Decree 480/85. The protection decision does not as such entail any protection orders and does not identify the target of protection. The detailed plan currently in force: Detailed plan 091-2647, confirmed 16 October Detailed plan chronology 1947. The detailed plan provides no indication of the purpose of use or building right. Expired detailed plan: Detailed plan 091-461, confirmed 23 August 1836. The first prohibition was issued in 1961. The most recent, extended prohibition on Prohibition on building drafting or amending the detailed plan (091-12293) was issued on 15 September 2014 with the effective date 15 September 2014. Expires 11 October 2016. Easements, usufruct and Other easement (091-1934-K2). Parties: 91-3-52-3 Sampi city block, 91-3-52-6 Sampi city block. Decision date: 12 June 1934. Party wall easement (091-1934-K3). Parties: restrictions of use 91-3-52-3 Sampi city block, 91-3-52-6 Sampi city block. Decision date: 12 June 1934.

14 Rikhardinkatu 2 | Building Historical Survey | 11.2. 2016 | Ark-byroo Oy RIKHARDINKATU

KASARMIKATU

Rikhardinkatu 2

Kasarmikatu 42

Boundaries of Plot no. 3

Plot diagram. Image template © City Survey Division, Helsinki.

The current detailed plan 2647 for plot no. 3 in city block no. 52 was created by Birger Brunila and it was confirmed on 16 October 1947. The plan determines the location of the cable tunnels running underneath plots 3, 6, 7 and 9 in city block 52. HEL PTP.

Rikhardinkatu 2 | Building Historical Survey | 11.2. 2016 | Ark-byroo Oy 15 02 Lähiympäristö

2.1 Kaartinkaupunki

Rikhardinkatu 2:n talo sijaitsee Kaar- tinkaupungin sydämessä, Helsingin eteläisessä kantakaupungissa. Kau- punginosa rajautuu pohjoisessa Espla- nadin puistoon ja Kauppatoriin, idässä Suomenlahteen, etelässä Tähtitornin- mäkeen ja lännessä Erottajaan. Kaartinkaupungin ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1812. Alueelle rakennettiin 1800-luvun al- kupuolella lähinnä puutaloja uusklas- Ote Ehrenströmin suunnittelemasta lopullisesta, keisarin vahvistamas- sismin ihanteiden mukaiseen ruutu- ta Helsingin asemakaavasta vuodelta 1817. Punaisella rajatut kadut verkkoon, jonka korttelit ovat pääosin oli tuolloin jo rakennettu maastoon. Kuvan keskellä näkyy Kasarmitori, jonka länsipuolelle on jo vähitellen hahmottumassa Sampi-kortteli. KA. suorakaiteen muotoisia, pohjois-ete- läsuuntaisia umpikortteleita ja tontti- koot olivat pieniä. Carl Ludvig Engelin suunnittelema Kaartin kasarmi valmistui kau- vähitellen täyteen ennen ensimmäistä maailman- punginosan keskellä sijaitsevan Kasarmitorin ete- sotaa. Asukkaiden välillä oli selvä hierarkia, kun lälaidalle 1822. Kaupunginosa sai nimensä vuonna varakas porvaristo asui talojen kadunpuoleisissa 1959 juuri Kaartin kasarmista. Kasarmitorin poh- osissa ja palvelusväki ja vuokralaiset usein ahtaan joispuolella sijaitsi niin ikään Engelin suunnit- sisäpihan puolella.14 telma 1830-luvun rakennus, jossa toimi alkujaan Kaartin kasarmin eteläpuolelle, silloisen kau- poikien vuoro-opetuskoulu ja myöhemmin yksi pungin reuna-alueelle, nousi 1800-luvulla usei- Helsingin ensimmäisistä kansakouluista.13 ta julkisia rakennuksia kuten Saksalainen kirk- 1800-luvun jälkipuoliskolla kivitalojen raken- ko (1864), Ruotsalainen Normaalilyseo (1880), taminen yleistyi. 1880-luvulta alkaen kantakau- Rikhardinkadun kirjasto (1882), Tieteellisten pungin rakennushankkeiden mittakaava kasvoi, seurojen talo (1899), jossa toimii nykyisin Ark- kun yksi- ja kaksikerroksisia puutaloja korvattiin kitehtuurimuseo ja Korkeavuorenkatu 23:n Lä- viisi- tai jopa kuusikerroksisilla asuin- ja liikera- roverket för Gossar och Flickor (1895), nykyinen kennuksilla, sillä rakennusjärjestys ei rajoittanut Designmuseo. Kaupungin paloasema rakennettiin rakennusten korkeutta. Tonttien ollessa pieniä kukkulan laelle vuonna 1891 Korkeavuorenkadul- muodostui kortteleista tiiviitä ja ne rakennettiin le.15 Näiden kertaustyylisten rakennusten jälkeen

13 Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja HKM:n verkkojulkaisu 14 Kivistö 1998, 116. ”Kouluelämää Snellmanin ajan Helsingissä” 15 Kivistö 1998, 114.

16 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Helsingin eteläiseen kantakaupunkiin kuuluva Kaartinkaupungin kaupunginosa rajautuu pohjoisessa Pohjoisespla- nadiin, idässä Suomenlahteen, etelässä Tähtitorninmäkeen ja lännessä Yrjönkatuun sekä Mannerheimintien alku- päähän. Rikhardinkatu 2 ja Kasarmikatu 42 sijaitsevat alueen keskellä, Kasarmitorin länsipuolisen Sampi-korttelin koilliskulmassa. Kuvapohja © Kaupunkimittausosasto, Helsinki.

Kaartinkaupunkiin rakennettiin 1900-luvun poikkeuksellisen koristeellinen uusrenessans- alussa lukuisia jugend-tyylisiä kivitaloja. sityylinen asuinrakennus, joka oli aikanaan 1930-luvulla oli Kaartinkaupungissa vielä jäl- kuuluisan arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & jellä puutalojakin, mutta ne väistyivät yksi kerral- Wasasternan suunnittelema. Nykyään paikalla laan uusien kivitalojen alta. 1960-luvulla alettiin sijaitsevat rakennusviraston rakennukset.16 Toi- vanhoja, huonokuntoisia 1800- ja 1900-lukujen nen 1960-luvulla alkanut muutos on ollut asuin- vaihteen rakennuksia purkaa tehokkuuden ni- rakennusten muuttaminen toimistokäyttöön ja missä ja korvata moderneilla toimistorakennuk- liiketiloiksi. Kaartinkaupungissa oli 1950-luvun silla, joihin usein saatiin kerroskorkeutta ma- alussa vielä 4000 asukasta.17 Vuoden 2013 alus- daltamalla entiseen verrattuna yksi kerros lisää sa asukkaita oli enää alle tuhat. Sen sijaan alueen ilman, että harjakorkeus muuttui. Samalla me- työpaikkojen määrä on kasvanut. netettiin useita historiallisesti merkittäviä rakennuksia. Esimerkiksi Kasarmitorin pohjoislaidalla, osoitteessa Pohjoinen Makasiinikatu 9, oli vielä 16 Kivistö 1998, 114. 1960-luvun lopulle asti 1890-luvulla valmistunut 17 Kivistö 1998, 117.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 17 Viistoilmakuva vuodelta 2014. Rikhardinkatu 2 sijaitsee Kaartinkaupungin sydämessä, Helsingin kantakaupunkialueella. ©Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2015-565.

18 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Viistoilmakuva vuodelta 1985. Rikhardinkatu 2:n katolla ei vielä ollut koneellisen ilmanvaihdon laitteistoja. ©Kaupunkimit- tausosasto, Helsinki 2015-565.

Viistoilmakuva vuodelta 2014. Rikhardinkatu 2:n sisäpihan puoleisille katon lappeille on lisätty 1999 ilmanvaihtolaitteistoa. ©Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2015-565.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 19 Ote vuoden 1838 Helsingin asemakartasta. Helsingin 52. korttelin tontti numero 3 on merkitty korttelinsa koillis kulmaan Rikhardinkadun ja Kasarmikadun risteykseen. HEL PTP.

2.2 Sampi-kortteli

Sampi-kortteli on suuri umpikortteli Helsingin muuttui paikoin. 1900-luvun alussa kortteliin Kaartinkaupungissa Kasarmitorin ja Erottajan rakennettiin useita jugend-tyylisiä rakennuksia: pelastusaseman välissä. Kortteli on 193 metriä Nylands Nationin vuolukivivillä verhoiltu raken- pitkä ja 90 metriä leveä, pohjois-eteläsuuntainen nus valmistui 1901 korttelin itälaidalle, Helsingin suorakaide, joka rajautuu pohjoisessa Rikhar- Puhelinyhdistyksen talo valmistui 1905 korttelin dinkatuun, idässä Kasarmikatuun, etelässä Pieni länsilaidalle, Helsingin kunnallinen sähkölaitos Roobertinkatuun ja lännessä Korkeavuorenka- aloitti toimintansa arkkitehti Selim A. Lindqvistin tuun. Alue on maastonmuodoiltaan kumpuilevaa suunnittelemassa rakennuksessa Kasarmikadun siten, että Rikhardinkatu ja Pieni Roobertinkatu ja Pienen Roobertinkadun kulmassa 1909.19 viettävät itään päin, Kasarmikatu laskee pohjoi- Nykyisin Sampi-korttelissa on 12 tonttia. Kaik- seen päin, ja Korkeavuorenkatu kohoaa korkeim- ki rakennukset ovat kivitaloja. Kerroslukumäärä milleen paloaseman kohdalla. vaihtelee kahdesta seitsemään, mutta useim- Korttelin hahmo näkyy jo vuoden 1817 kar- mat talot ovat viisikerroksisia. Kivirakennusten tassa. Kaupungininsinööri Claes Kjerrströmin rungot ovat niitä edeltäneiden puutalojen run- laatimassa kartassa vuodelta 1878 näkyy, että koja leveämpiä, joten umpikorttelin sisäpihat Sampi-kortteli oli tähän mennessä jo täyteen ovat pieniä. Yhteys pihoille on järjestetty kadul- rakennettu. Korttelissa oli tällöin 15 tonttia ja ta porttikonkien kautta. Korttelissa on asuin- ja vain kolme kivitaloa, muut rakennukset olivat liikerakennuksia sekä kaksi hotellia. Korttelin pääasiassa yksi- tai kaksikerroksisia kapearun- vanhin rakennus on noin 1840-luvulla raken- koisia puutaloja, joissa asui lähinnä porvaristoa nettu Korkeavuorenkatu 31-33:n matala pihan ja käsityöläisiä.18 Korttelissa oli myös liiketiloja. verstasrakennus. Vähitellen korttelin puutaloja purettiin uusien, monikerroksisten kivitalojen alta ja tonttijako

19 Rakennus toimi sittemmin poliisiasemana, syksyllä 2015 18 Ollila & Toppari 1975, 111. rakennuksessa aloitti toimintansa Hotel Lilla Roberts.

20 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo RIKHARDINKATU

2 42 41

KORKEAVUORENKATU 39 40 KASARMIKATU

36 35

30-32

5 1-3 Sampi-korttelia rajaavat Rikhardinkatu, Korkea- vuorenkatu, Pieni Roobertinkatu ja Kasarmikatu. Kaaviossa Rikhardinkatu 2 on väritetty keltaisella. PIENI ROOBERTINKATU Kuvapohja © Kaupunkimittausosasto, Helsinki. Rikhardinkatu 2 Kasarmikatu 42 Tontin 3 rajat Sampi korttelin rakennukset vastapäivään

Rakennus Rakennusvuosi Arkkitehti Kasarmikatu 42 1934 J. S. Sirén

Rikhardinkatu 2 1892 C. R. Rosenberg

Rikhardinkatu 4-Korkeavuorenkatu 41 1892 (1895–1897) V. Penttilä & J. G. Rosenberg

Korkeavuorenkatu 39 1929 Gunnar Taucher

Korkeavuorenkatu 37 1967 Raoul Lehmann

"Puhelinlaitos", Korkeavuorenkatu 35 1905 Lars Sonck

”Kastén”, Korkeavuorenkatu 31–33 1907 (piharakennukset 1890 ja Emil Svensson & Emil Holm n. 1840-l.)

"Neodomus", Korkeavuorenkatu 29 1907 Gunnar Stenius

Pieni Roobertinkatu 5 1884 (korotettu 1906) Sebastian Gripenberg

Pieni Roobertinkatu 1–3 1931 Gunnar Taucher

”Sähköasema”, Kasarmikatu 30-32 1909 Selim A. Lindqvist

"Sturio", Kasarmikatu 34 1912 Sigurd Frosterus

Kasarmikatu 36 1923 Lars Sonck

"Centrum", Kasarmikatu 38 1911 Jarl Eklund & G. W. Nyberg

Nylands Nationin osakuntatalo ja Hotelli Rivoli 1901 (hotelli 1980-l.) Karl Hård af Segerstadt Jardin, Kasarmikatu 40

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 21 Vuonna 1875 laadittuun Helsingin karttaan on piirretty tontille numero 3 kolme kapearunkoista rakennusta. Rikhar- dinkadun ja Kasarmikadun kulmassa sijaitsi tällöin pohjaltaan L-kirjaimen muotoinen peltikattoinen kaksikerroksinen asuin- ja liiketalo, jonka ensimmäinen kerros oli tiiltä ja toinen puuta. Tontin länsipäädyssä oli kaksi toisiinsa kiinni rakennettua taloa. Rikhardinkadun varrelle sijoittuva talo oli kaksikerroksinen, peltikattoinen suorakaiteen muotoinen puutalo ja tontin lounaiskulmassa oli L-kirjaimen muotoinen puukattoinen puinen piharakennus. HEL PTP.

2.3 Tontti

Kasarmikatu 42:n ja Rikhardinkatu 2:n raken- länsiosan kaksi rakennusta purettiin ennen kuin nukset sijaitsevat Sampi-korttelin koilliskulmas- paikalle rakennettiin 1890–1891 uusi viisikerrok- sa tontilla numero 3. Tontti on pitkiltä sivuiltaan sinen Rikhardinkatu 2:n uusrenessanssityylinen 44,95 metriä ja lyhyiltä sivuiltaan 24,05 metriä ja kivitalo. Katujen kulmassa sijainnut rakennus pinta-alaltaan 1081 neliömetriä. purettiin maaliskuussa 1933 ennen kuin sen pai- Tontti numero 3 sai asemakaavansa vuonna kalle rakennettiin 1933–1934 uusi viisikerroksi- 1836. Sitova tonttijako hyväksyttiin 23. elokuuta nen Sirénin suunnittelema kivitalo. 1836.20 Vuonna 1875 laadittuun Helsingin karttaan Tontin 3 nykyisiä rajanaapureita ovat länsipuo- on piirretty tontille numero 3 kolme kapearun- lella kauppias G. Sergejeffin rakennuttama viisi- koista rakennusta. Rikhardinkadun ja Kasarmika- kerroksinen Rikhardinkatu 4:n uusrenessanssi- dun kulmassa sijaitsi tällöin pohjaltaan L-kirjai- talo, joka rakennettiin arkkitehti Vilho Penttilän men muotoinen peltikattoinen kaksikerroksinen (julkisivut) ja rakennusmestari J. G. Rosenbergin asuin- ja liiketalo, jonka ensimmäinen kerros suunnitelmien mukaan kahdessa vaiheessa vuo- oli tiiltä ja toinen puuta. Tontin länsipäädyssä sina 1892 ja 1895–1897 asuin- ja liikerakennuk- oli kaksi toisiinsa kiinni rakennettua taloa. Rik- seksi, ja eteläpuolella vuonna 1901 valmistunut hardinkadun varrelle sijoittuva talo oli kaksiker- Nylands Nationin osakuntatalo, jonka vuolukivi- roksinen, peltikattoinen suorakaiteen muotoinen julkisivussa on kansainvälisen jugendin piirteitä puutalo ja tontin lounaiskulmassa oli L-kirjaimen ja muinaisskandinaavisia tyylilainoja.22 Tontin 3 muotoinen puukattoinen puinen piharakennus.21 rakennuksilla ei ole naapuriensa kanssa samas- Nämä rakennukset purettiin eri vaiheissa. Tontin sa räystäskorkeudessa, mutta Rikhardinkatu 2 ja 4 ovat lähes samanaikaisesti rakennettuja ja edustavat molemmat samaa arkkitehtuurityyliä. 20 Kiinteistörekisteriote 17.11.2015. Rekisteriyksikkö 91-3-52-3 Sampi-kortteli. Helsingin kaupungin kaupunkimittausosasto. 21 Kiinteistötunnuksen 91-3-52-3 tonttirekisterikortti. HKA. 22 Järvenpää & Räihä 2009, 69.

22 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Sampi-korttelin tontin 3 omistushistoria

Kiinnekirjan Ensimmäinen Myyjä Ostaja päivämäärä lainhuuto

22.9.1823 7.5.1821 Helsingin kaupunki Albrecht Fredrik Richard de la Chapelle

31.12.1877 16.7.1877 de la Chapellen kuolinpesä Myllynomistaja Karl Heitman

4.5.1885 23.2.1885 Karl Heitman Kauppias K. S. Sundmark

17.10.1887 1.8.1887 Sundmarkin perilliset Teurastaja Johan Fridolf Mangström

Ratainsinööri H. R. Bremer ja 3.2.1890 25.11.1889 Mangström ja muut kauppias Johan Edvard Cronvall

23.2.1891 15.12.1890 H. R. Bremer ja Johan Edvard Cronvall Rakennusosakeyhtiö Alpha

Rakennusosakeyhtiö Alpha / Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa / 4.12.1916 18.9.1916 Byggnadsaktiebolag Alpha Civilstatens Änke- och Pupillkassa

31.1.1997 Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa Suomen valtio (omistuksen siirto)

Tontin 3 pohjoisen puoleinen naapurirakennus nykyistä edeltävä rakennus. Rakennusosakeyhtiö Rikhardinkatu 1 on neljäkerroksinen kivitalo vuo- Alpha luopui kiinteistöstä 18. syyskuuta 1916 ja se delta 1899. Rikhardinkadun tunnetuin rakennus siirtyi 396 000 markan kauppasummalla Siviili- on tämän vieressä sijaitseva arkkitehti Theodor virkakunnan leski- ja orpokassalle (Civilstatens Höijerin suunnittelema Rikhardinkirjasto vuodel- änke- och pupillkassa). Kiinnekirjan päivämäärä ta 1882. Tämä kolmikerroksinen uusrenessans- on 4. joulukuuta 1916.24 si-tyylinen rakennus oli olemassa, kun Rikhar- Vuosina 1932–1934 Siviilivirkakunnan leski- dinkatu 2 rakennettiin. ja orpokassa rakennutti Kasarmikatu 42 vanhan Tontin ensimmäinen omistaja oli Helsingin rakennuksen paikalle viisikerroksisen asuin- ja kaupunki. Kaupunki myi tontin 7.5.1821 Albre- liiketalon. cht Fredrik Richard de la Chapellelle (1785–1859), Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan toimin- joka oli senaatin oikeusosaston jäsen sekä rans- ta lakkautettiin vuonna 1951. Toimintaa jatkoi kalaistaustaisen aatelisen sotilassuvun jäsen.23 Valtiokonttorin alainen Perhe-eläkerahasto. Vuonna 1877 kiinteistön osti myllynomistaja Karl Vuonna 1997 Siviilivirkakunnan leski- ja orpo- Heitman, joka puolestaan myi sen kauppias K. S. kassan omaisuus siirtyi Suomen valtiolle, jolloin Sundmarkille jo vuonna 1885. Ratainsinööri H. R. valtiosta tuli Rikhardinkatu 2/Kasarmikatu 42:n Bremer ja kauppias Johan Edvard Cronvall ostivat kiinteistön omistaja.25 Lainhuutorekisterin mu- kiinteistön 25.22.1889. Tällöin tontilla sijaitsi ka- kaan Sampi-korttelin tontti 3 siirtyi Siviilivirka- tujen kulmassa kaksikerroksinen rakennus, jonka kunnan leski- ja orpokassalta Suomen valtiolle ensimmäinen kerros oli kiveä ja toinen puuta sekä lainhuudolla 31. tammikuuta 1997 lailla 696/56.26 Rikhardinkatu 2:ssa kaksikerroksinen puutalo pi- harakennuksineen. Kiinteistö siirtyi 15. joulukuuta 1890 Rakennusosakeyhtiö Alphan omistukseen 107 000 markan hintaan. Alpha rakennutti vanhan Rikhardinkatu 2:n puurakennuksen paikalle uuden viisikerroksisen kivisen asuinkerrostalon. Kasarmikatu 42:n talo oli vielä kaksikerroksinen 24 Kiinteistön 91-3-52-3 tonttirekisterikortti. HKA. 25 Angela Masar, Maanmittauslaitoksen kirjaamissihteerin 23 Savolainen, Raimo. De la Chapelle. Kansallisbiografia- sähköposti 16.12.2015. verkkojulkaisu. 26 Lainhuuto 706/31.1.1997/139.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 23 Uudisrakennusvaihe 03 1890−1891

3.1 Rakennuttaja ta 1890 tontti siirtyi Rakennusosakeyhtiö Alphan Rakennusosakeyhtiö Alpha nimiin. Vuonna 1890 Alpha palkkasi arkkitehti C. R. Rosenbergin suunnittelemaan viisikerroksisen Rikhardinkatu 2:n rakennutti Rakennusosakeyh- asuinkerrostalon tontilleen. Ensimmäiseen ker- tiö Alpha. Sen perustajajäseniä olivat Johan Edvard rokseen tehtiin myös kaksi liiketilaa. Rakennus Cronvall ja H. R. Bremer. Johan Edvard Cronvall valmistui syksyllä 1891. (1848–1897) oli vuonna 1878 perustanut katto- Cronvall kuoli vuonna 1897, minkä jälkeen Bre- huopatehtaan ja vuonna 1883 kattohuopaa myy- meristä tuli Rakennusosakeyhtiö Alphan toimi- vän liikkeen. Hän myös aloitti tavaroiden maa- tusjohtaja.35 Cronvallin omistama maahantuon- hantuonnin ja toi maahan monenlaista tavaraa tiyritys siirtyi vuonna 1897 Severin Damstenille.36 aina koneista tulitikkuihin ja saippuaan.27 Cron- Rakennusosakeyhtiö Alphan omistuksessa vall asui ainakin vuonna 1881 osoitteessa Rikhar- kiinteistö säilyi aina 18. syyskuuta 1916 asti, jol- dinkatu 2, eli hän asui ja piti liikettään tontilla loin Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa osti sijainneessa kaksikerroksisessa rakennuksessa, sen. Rakennusosakeyhtiö Alpha lakkautettiin 1. joka purettiin vuonna 1890 uuden, viisikerroksi- marraskuuta 1921. sen kivirakennuksen alta.28 Ratainsinööri Bremer oli toiminut 1880-luvulla pääoman ja elinkoron 3.2 Arkkitehti Carl Rupert vakuutuslaitoksen tilintarkastajana,29 hän oli myös ruukinomistaja.30 Rosenberg 1860–1892 H. V. ja J. F. Mangström myivät marraskuus- Carl Rupert Rosenberg syntyi 27.3.1860 Sundin sa 1889 Sampi-korttelin tontin 3 rakennuksineen pitäjässä Ahvenanmaalla. Hän opiskeli Turun re- ratainsinööri Bremerille ja kauppias Cronvallille aalikoulun käytyään Polyteknillisessä opistossa ja 107 000 markalla.31 Pian tämän jälkeen, vuonna valmistui arkkitehdiksi vuonna 1881. Opiskeluai- 1890, he perustivat Byggnadsaktiebolaget Alphan koinaan hän työskenteli muurarina Löfströmin eli Rakennusosakeyhtiö Alphan32, jonka johto- kivitalon ja Suomen pankin rakennustyömailla. kuntaan kuuluivat Cronvall toimitusjohtajana ja Vuodesta 1881 alkaen hän toimi Yleisten rakennus- prokuraattorina, Bremer apulaispääjohtajana ja ten ylihallituksen arkkitehtina ja johti Mustialan postilaitoksen pääjohtaja Hk. Lagerborg kolman- maanviljelysopiston rakennustöitä sekä osallistui tena johtokunnan jäsenenä.33 Yritys rekisteröitiin Uudenmaan kasarmien rakentamiseen, minkä jäl- 15.7.1890 ja vahvistettiin 20.12.1896. Yrityksellä keen hän työskenteli jonkin aikaa Uudenmaan lää- oli 120 osaketta, à 3 000 markkaa.34 15. joulukuu- nin lääninrakennuskonttorissa. Rosenberg toimi Kuopion lääninhallituksen talon johtokunnan tek- 27 Hoffman 2014. Kansallisbiografia.fi nillisenä jäsenenä. Vuonna 1886 hän valvoi läänin- 28 Adresskalender för Helsingfors stad 1.1.1881, sivu 20. vankilan rakentamista Helsingin Katajanokalla.37 29 Suomalainen Wirallinen Lehti 7.6.1883 no 129, sivu 1. 30 Sanomia Turusta 1.2.1887 no 49, sivu 3. 31 Finland 23.11.1889 no 274, sivu 2. Tonttirekisterikorttiin 35 Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter merkitty päivämäärä on 25.11.1889. 1.1.1898, sivu 282. 32 Yrityksen nimi esiintyi joissakin lähteissä myös muodossa Alfa. 36 Hoffman 2014. Kansallisbiografia.fi. Yrityksen nimeksi tuli vuonna 33 Hufvudstadsbladet 23.1.1890 no 288, sivu 2. 1899 Oy Cronvall Oy. 34 Porssitieto.fi 37 Polyteknikkojen yhdistys 1897, 237-238.

24 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo suunnitteli sille lisärakennuksen.41 Vuonna 1890 Rosenberg laati korjaussuunnitelmat 1830–1833 rakennettua Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston vanhan klinikan päärakennusta varten. Vuonna 1890 Rosenberg suunnitteli Kasarmikatu 14:n nelikerroksisen asuinkerrostalon. Maaliskuus- ta 1891 alkaen Rosenberg toimi myös rakennus- tarkastajana Helsingissä,42 jossa toimessa hän Arkkitehti C. R. Rosenbergin mainosti ammattilehdessä tarkisti myös itse suunnittelemansa, vuosina Teknikern vuonna 1892 toimistoaan. Ilmoituksen suomen- 1890–1891 rakennetun Rikhardinkatu 2:n uudis- nos: “C. R. Rosenbergin arkkitehtuuritoimisto, Aleksanterin- rakennuksen.43 Vuonna 1891 Rosenberg laati pii- katu 24 (Senaatintori), laatii kaikenlaisten rakennusten piirustukset Albertinkatu 35/Eerikinkatu 28 raken- rustuksia ja kustannusarvioita, valvoo rakennustöitä, antaa neuvoja ja tietoja rakentamiseen liittyvistä kysymyksistä, nusta varten, mutta talo purettiin 1961. Vuonna hankkii rakentajia ym.” Arkkitehti-lehti 5-7/1960, 128. 1892 Rosenberg teki piirustukset Annankatu 24 rakennettavaa taloa varten, mutta talo toteutettiin arkkitehtien Grahn, Hedman & Wasastjerna Vuonna 1882 Rosenberg perusti yhdessä arkki- suunnitelmien mukaan 1898. tehti Georg Schreckin kanssa arkkitehtitoimiston, Rikhardinkatu 2:n naapurikorttelissa sijaitseva joka sijaitsi osoitteessa Bulevardi 29, Helsinki. Ludviginkatu 3 on arkkitehti Selim A. Lindqvistin Rosenberg ja Schreck mainostivat 11. marraskuuta suunnittelema uusrenessanssityylinen viisiker- 1882 julkaistussa Helsingfors-sanomalehdessä toi- roksinen kivitalo, johon liittyy myös piharaken- mistonsa tekevän kaikenlaisia rakennusten ulko- nus. Ne valmistuivat 1890-luvun alkuvuosina. ja sisätiloihin liittyviä töitä sekä valmistavan or- Rosenberg suunnitteli Lindqvistin julkisivua jat- namentaalisia kipsi- ja sementtikoristeita.38 kavan Ludviginkatu 5:n rakennuksen pihara- Vuonna 1889 Rosenberg perusti arkkitehti K. L. kennuksineen. Näillä kahdessa vaiheessa ra- Lindbergin kanssa arkkitehtitoimiston, joka toi- kennetuilla taloilla on yhteinen pääporrashuone. mi keskeisellä paikalla Senaatintorin eteläreunal- Rakennus oli alun perin asuinkäytössä, mutta ny- la osoitteessa Aleksanterinkatu 24.39 4. syyskuuta kyisin toimistokäytössä. Katutasossa on liiketiloja 1889 julkaistussa Nya Pressen –sanomalehdessä oli ja ravintoloita ja pihasiivissä toimistotiloja.44 toinen heidän ilmoituksensa, jossa mainostettiin Rosenbergin hyvin käyntiin lähtenyt arkkiteh- arkkitehtien Rosenbergin ja Lindbergin tekevän tituotanto katkesi suhteellisen pian. Vuonna 1892 kaikenlaisten rakennusten piirustuksia ja kus- Rosenberg matkusti ylihallituksen stipendiaat- tannuslaskelmia sekä valvovan rakennustöitä.40 tina ulkomaille, mutta sairastuttuaan hän joutui Rosenberg suunnitteli Maarianhaminaan Ahve- palaamaan pian Helsinkiin, jossa hän kuoli 4. nanmaalle 1889 vihityn puisen kylpylärakennuk- helmikuuta 1892 eli ollessaan vasta 31-vuotias.45 sen. Tämä länsisataman pohjoispuolella sijainnut Rosenbergin kuoltua hänen arkkitehtitoimistonsa rakennus edusti sveitsiläistyyliä. Hän suunnitte- toimintaa jatkoivat arkkitehdit R. Björnberg ja V. li myös Heinolaan puisen kylpylärakennuksen. Aspelin vuodesta 1893 alkaen.46 Kylpylä toimi vuodesta 1892 alkaen, mutta vanha Smolnan naapurissa sijainnut Fabianinkatu puurakennus paloi vuonna 1930. 23 oli Rosenbergin suunnittelema nelikerroksi- Rosenberg suunnitteli useampia rakennuk- nen asuinkerrostalo, joka valmistui Rosenber- sia Helsinkiin ja teki myös muutossuunnitelmia gin kuoleman jälkeen vuonna 1893, mutta talo vanhoihin rakennuksiin. Kalevankatu 19 Helsin- purettiin 1960-luvun alussa ja sen paikalle ra- gissä on arkkitehti August Bomanin vuonna 1876 kennettiin Pekka Saareman suunnittelema uusi suunnittelema nelikerroksinen uusrenessanssityylinen kivitalo. Vuosina 1889-1890 Rosenberg 41 Ark-byroo on tuottanut Kalevankatu 19:n Arvid-talosta vuonna korotti vanhaa rakennusta viisikerroksiseksi sekä 2011 rakennushistoriaselvityksen. 42 Folkwännen 24.2.1891 no 45, sivu 2. 43 Polyteknikkojen yhditys 1897, 237-238. 38 Helsingfors 11.11.1882 no 263, sivu 2. 44 Hel.fi. Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Ludviginkatu 3-5 39 Folkwännen 14.8.1889 no 187, sivu 1. asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12081. 40 Nya Pressen 4.9.1889 no 239A, sivu 1. 45 Polyteknikkojen yhditys 1897, 237-238. 46 Aftonbladet 2.5.1893 no 100, sivu 2.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 25 toimistorakennus vuonna 1962. Myös Porvoon Uudisrakennuksen alta purettiin tontin länsi- kaupungintalo, jonka suunnittelun Rosenberg osasta kaksi vanhaa rakennusta: Rikhardinkadun aloitti vuonna 1891, valmistui Rosenbergin kuo- varrella sijainnut peltikattoinen matala puura- leman jälkeen vuonna 1893. Tähtitorninkatu 4:n kennus sekä tontin lounaiskulmasta pohjaltaan uusrenessanssikivitalon Rosenberg piirsi 1891, L-kirjaimen muotoinen puukattoinen, puinen pi- mutta rakennus valmistui vasta vuonna 1895. harakennus. Sen sijaan tontin itäosassa ollut Rik- Kun verrataan Rikhardinkatu 2:n rakennusta hardinkadun ja Kasarmikadun kulmassa sijainnut muihin Rosenbergin suunnittelemiin kiviraken- kaksikerroksinen, pohjaltaan L-kirjaimen muo- nuksiin, voidaan todeta, että Kasarmikatu 14:n toinen kaksikerroksinen talo jätettiin paikalleen. julkisivukäsittelyssä on paljon samankaltaisuut- Purkutöiden jälkeen suoritettiin louhimistyöt en- ta, mutta siinä on sivurisaliitit sekä keskiakselissa nen varsinaisten rakennustöiden alkamista. parveke ja alimmat kaksi kerrosta ovat rustikoitu- Rakennusvaiheesta ei ole ollut käytettävissä ja. Lisäksi Kasarmikatu 14 on vain nelikerroksinen. kirjallisia työselostuksia tai valokuvia. Tiedetään Myös Tähtitorninkatu 4:n katujulkisivussa on kuitenkin, että Rikhardinkatu 2:n rakennus toteu- parvekkeita, jotka puuttuvat Rikhardinkatu 2:n tettiin jonkin verran lupapiirustuksista poiketen. katujulkisivusta. Rikhardinkatu 2:n ja Kasarmi- Näin totesi myös arkkitehti J. S. Sirén totesi vuon- katu 14:n ensimmäisen kerroksen ikkuna- ja ovi- na 1933 laatiessaan rakennuksen korjaussuunni- aukot ovat yläosistaan pyöröholvattuja, kun taas telmia.48 Jostakin syystä, mikä on saattanut liittyä Tähtitorninkatu 4:n talossa ne ovat yläreunas- louhintatöihin, rakennukselle ei toteutettu pii- taan suoria. Porvoon kaupungintalo on puoles- rustusten mukaista osittain rakennuksen alle sekä taan kaksikerroksinen, symmetrinen rakennus, osittain pihan alle sijoittuvaa pohjois-eteläsuun- jolla on keskirisaliitin lisäksi myös sivurisaliitit. taista kellarikerrosta. Rakennuksen alaisena kel- Ensimmäinen kerros on rustikoitu. Kaupungin- laritilana toteutettiin vain matala, pihasiiven en- talo sijaitsee irti katulinjasta, viheralueiden ym- simmäisen kerroksen kuivakäymälän alapuolinen päröimänä, kun taas Helsingin kohteet sijaitsevat jätesäiliöhuone. Lisäksi tiedetään, ettei kaikkia kiinni katulinjassa sekä naapuritaloissa. sisäänkäyntejä toteutettu alkuperäisten piirustusten mukaan, muun muassa yksi myymäläsisään- 3.3 Suunnitteluratkaisu ja käynneistä toteutettiin mahdollisesti jo alun perin rakentaminen ikkunana. Arkkitehti C. R. Rosenberg laati Rikhardinkatu 2:n piirustukset kivistä asuinkerrostaloa varten Rakennuksen sijoitus tontille ja piha-alue talvella 1890. Rikhardinkadun julkisivupiirustuk- Rikhardinkatu 2:n uudisrakennus sijoitettiin Rik- sessa on merkintä, että Yleisten rakennusten yli- hardinkadun varteen, Rikhardinkadun ja Kasar- hallituksen K. F. Aminoff hyväksyi julkisivun 28. mikadun kulmassa sijaitsevan tonttinsa numero 3 tammikuuta 1890. Pohjapiirroksiin on puoles- länsiosaan. Rakennuksella on pääsiipi ja pihasii- taan kirjoitettu, että ne on laadittu 11. helmikuu- pi. Pääsiipi on 26,7 metriä pitkä ja se rakennet- ta 1890. Piirustuksessa on myös leima ja teksti, tiin kiinni Rikhardinkadun katulinjaan sekä ton- jossa mainitaan, että 20. elokuuta 1891 pidettiin tin länsireunaan. Pääsiiven itäseinä rakennettiin tarkistus rakennusjärjestyksen §44 mukaisesti, kiinni samalla tontilla sijainneeseen kaksikerrok- ilman että valituksia esiintyi, allekirjoittaneina sisaan vanhaan rakennukseen. Pihasiipi on vain viran puolesta C. R. Rosenberg ja J. Stenström. 9,2 metriä pitkä ja ruonkosyvyydeltään 6,0 metriä Rakennus valmistui siis elokuussa 1891 ja raja se rakennettiin tontin länsireunaan, kohtisuo- kennuksen valmistumisesta ilmoitettiin muun rasti pääsipeen nähden. muassa 19. lokakuuta 1891 julkaistussa Folkwän- Rakennusajankohtana oli Helsingissä voimassa nen-sanomalehdessä, jossa Rikhardinkatu 2:n ra- ollut vuoden 1875 rakennusjärjestys ei asettanut kennuksen kerrottiin olevan arkkitehti Rosenber- gin suunnittelema, viisikerroksinen, 50 huonetta

47 käsittävä talo. 48 19.1.1933 päivätyssä Rakennustoimikunnan pöytäkirjassa todetaan, että professori Sirén oli saamansa tehtävän mukaisesti toimittanut uuden kontrollimittauksen vanhassa Rikhardinkatu 2:n kivirakennuksessa, joka oli rakennettu jonkin verran toisin, 47 Folkwännen 19.10.1891 no 242, sivu 3. kuin mitä piirustukset osoittivat. SLOA. KA.

26 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo rakentamisen tehokkuudelle juuri mitään rajoja49 ja ajalle tyypillisesti myös rakennuttajana toiminut Alpha pyrki maksimoimaan vuokrattavan pinta-alan. Uudisrakennuksen pääsiiven runko- syvyydeksi tuli 14,8 metriä, kun paikalta puretun rakennus oli ollut runkosyvyydeltään vain noin kaksi kolmasosaa tästä. Uudisrakennus rajasi yh- dessä vanhan talon kanssa tonttinsa eteläosaan entistä kapeamman sisäpihan, jolle järjestettiin käynti Rikhardinkadulta rautaportista holvatun porttikäytävän kautta. Sisäpiha oli pitkältä sivultaan 26,4 metriä ja pinta-alaltaan 253 neliömet- riä. Piha oli molempien talojen käytössä. Tontti oli kalteva ja vietti itää kohden. Lännen puoleisella tontilla osoitteessa Rik- hardinkatu 4 sijaitsi vuonna 1890 vielä matalia puurakennuksia, jotka purettiin myöhemmin 1890-luvulla tontille rakennettavan uusrenessanssikivitalon alta. Myös etelänpuoleisella naapuritontilla sijaitsi matalia puisia asuintaloja.

Tilahahmo Rikhardinkatu 2 oli viisikerroksinen suurasuntoja sisältävä kertaustyylinen tiilimuurirunkoinen kaupunkikivitalo, jolla tehtiin myös ullakkokerros. Pääsiivessä on harjakatto, pihasiivessä pulpettikatto. Siipien yhtymäkohta aumattiin. Rik- hardinkatu laskee kohti itää, joten rakennuksen ensimmäisen kerroksen itäosan lattiat tehtiin länsiosaa matalampaan korkoon. Pääsiiven ja sitä Rikhardinkatu 2:n asemapiirros ja leikkaus. Arkkitehti C. R. vastaan kohtisuoran, kapean pihasiiven yhtymä- Rosenberg 1890. Rikhardinkatu 2:n kivinen uudisrakennus kohta viistettiin sisäpihan puolelta, jotta siipien rakennettiin kiinni saman tontin kulmassa sijaitsevaan vanhaan puurakennukseen. Naapuritontilla numero 1 osoitteessa Rik- leikkauskohdan huoneeseen saatiin luonnonva- hardinkatu 4 sijaitsi puinen asuintalo ja ulkorakennus. HKA. loa. Kerroskorkeus oli suuri, noin neljä metriä.

Kantavat rakenteet 1875 rakennusjärjestyksen ulkoseinän paksuuden Rakennus perustettiin kalliolle, jota louhittiin ra- vähimmäisvaatimukset olivat viisikerroksisen ta- kennuksen alta. Perusmuuri rakennettiin porras- lon pohjakerroksessa kaksi kiveä, toisesta viiden- tetusti ladotuista graniittikivistä. Perusmuurin teen kerroksissa 1½ kiveä.50 Rikhardinkatu 2:n ylimmän osan ulkopuoli tehtiin lohkopintaisista ensimmäisen kerroksen ulkoseinät tehtiin ylem- muotoon hakatuista graniittikivistä, sokkelikivet piä kerroksia paksummiksi tiilimuureiksi. Auk- saumattiin. Rakennuksen alle ei rakennettu suun- kojen, kuten ikkunoiden, ovien ja porttikäytävän, niteltua kellarikerrosta, vaan rakennuksen alle jä- yläpuolelle tehtiin holvauksia tiilestä. tettiin käyttämätön tila. Toteutuneesta alapohja- Syvärunkoiseen pääsiipeen tehtiin keskirungon ratkaisusta ei ole piirustuksia. alueelle kaksi tiilirakenteista sydänmuuria. Piha- Rakennuksen pystyrakenteet muurattiin tiiles- siipi tehtiin niin kapeaksi, ettei sydänmuureja tar- tä. Tiilenä käytettiin punatiiltä. Ulkoseinät tehtiin vittu. Rakennuksella on solukkomainen rakenne, kantavina täystiilimuureina, jotka rapattiin mo- sillä myös useat poikittaisista seinistä ovat massii- lemmin puolin. Maantasossa tiilimuuri suojattiin visia tiilimuureja. Rakennusjärjestyksen mukaan graniittikivijalalla. Helsingin kaupungin vuoden kantavien väliseinien oli oltava vähintään 1-kiven,

49 Neuvonen et al. 2002, 18. 50 Neuvonen et al. 2002, 64.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 27 tai mikäli seinä sisälsi hormeja, vä- hintään 1½-kiven paksuisia. Huo- neistojen sisällä saatettiin tiloja sen sijaan erottaa toisistaan vain ½-kiven tiilimuureilla.51 Tiiliseinät rapattiin molemmin puolin. Raken- nukseen tehtiin vain joitakin kevyi- tä väliseiniä, jotka saatettiin tehdä puusta. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välinen välipohja poikkeaa ylempien kerrosten välipohjista. Port- tikäytävien päälle ei rakennusjär- jestyksen mukaan saanut rakentaa puisia välipohjavasoja.52 Rikhar- dinkatu 2:n rakennuksessa onkin ulkona porttikäytävän katossa sekä sisällä ensimmäisen kerrok- Julkisivu Rikhardinkadulle. Arkkitehti C. R. Rosenberg vuonna 1890. sen katoissa tiilimuureihin tuettuja Piirustukseen on kirjoitettu, että Yleisten rakennusten ylihallitus on ratakiskoja, joiden varaan tiiliset hyväksynyt 28. tammikuuta 1890 Helsingissä julkisivupiirustukset, kappaholvit muurattiin. Alkuperäi- allekirjoittajana K. F. Aminoff. HKA. sestä käyttötarkoituksestaan pois- tetut kiskot olivat peräisin Saksasta tai Venäjältä.53 Kappaholvien päälle rakennettiin Julkisivut puulattia alusrakenteineen. Muut välipohjat eli Rakennuksen pääjulkisivu on Rikhardinkadulle, pi- toisesta viidenteen kerrosten välipohjat ovat rata- hajulkisivut suuntautuvat itään ja etelään. Kadun ja kiskoa ja puuta.54 Nämä asuinkerrosten välipohjat pihan puolet on käsitelty ajalleen tyypillisesti hyvin kannatettiin joko puuvasoilla tai paikoin ratakis- erilaisesti ja koristelu keskittyy kadun puolelle. koilla. Rakennusjärjestys ei paloturvallisuussyis- Varsinaisten julkisivujen lisäksi rakennuksella tä sallinut puisia välipohjavasoja tulisijojen alla on päätyseiniä. Pääsiiven päätyseinät olivat rap- eikä tulihormien yhteydessä. Tulisijat kannatet- paamatonta punatiiltä. Idän puoleinen päätyseinä tiin tiiliholveilla ja tiilimuurista ulkonevilla rata- rakennettiin kiinni vanhaan samalla tontilla ollee- kiskoilla. Pääporras on muurattu ratakiskojen ja seen Kasarmikatu 42:n kaksikerroksiseen taloon. porrashuoneen tiiliseinien varaan. Välipohjatäyt- Naapuritalon kattolinjan yläpuolelle jäävässä seinän teinä käytettiin 1890-luvulla olkia sekä hiekkaa. osassa oli ikkunoita, jotka näkyvät vanhasta valo- Rakennuksen yläpohja on kannatettu puuva- kuvasta, mutta joita ei ole merkitty piirustuksiin.56 soilla. Rakennusjärjestyksen mukaan yläpohja tuli paloturvallisuussyistä suojata paloperman- Katujulkisivu nolla55, joten Rikhardinkatu 2:n yläpohjan päälle Rakennuksen rapattu, maalattu ja koristeltu ka- on tehty palopermannoksi lapetiilimuuraus. Ylä- tujulkisivu edustaa italialaisvaikutteista uusrenes- pohjan lämmöneristyksenä käytettiin rakennus- sanssia. Julkisivu on symmetrinen ja sen ikkuna- jätettä. Yläpohjan ja vesikaton väliin jäi kylmä jako on säännöllinen. Katu laskee kohti itää, joten ullakkotila, joka toimi varastotilana. Vesikattoa julkisivun alareuna on kalteva. Keskiosassa on ri- kannattavat puiset kattotuolit, jotka on tuettu ta- saliitti, joka työntyy hieman ulos muusta seinäpin- lon kantavaan runkoon. nasta. Pääsisäänkäynti sijoittuu risaliitin keskelle. Risaliitin reunoissa on pilasterit, joissa on kasetti- 51 Neuvonen et al. 2002, 112. vyöhykkeitä ja koristeellisia kapiteeleja. Parvekkei- 52 Neuvonen et al. 2002, 88-89. ta ei ole, joita esiintyy joissakin muissa Rosenbergin 53 Neuvonen et al. 2002, 88-89. suunnittelemien rakennusten katujulkisivuissa. 54 Seija Linnanmäki, Rakennusten historiaa Kasarminkatu 42/ Richardinkatu 2. Museoviraston restaurointiyksikkö, 6.4.1999. Kulttuuriympäristön tulosalueen asianhallinta –rekisteri. MV. 56 Ikkunat purettiin, kun Kasarmikatu 42:n viisikerroksinen kivitalo 55 Neuvonen et al. 2002, 89. rakennettiin 1933.

28 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Graniittisokkelin yläpuolinen ensimmäisen olivat pääosin T-karmillisia sisään-ulos avattavia kerroksen osa on rustikoitu. Julkisivu on jaettu puuikkunoita. Sisäpihan kulman ikkuna-akselin vaakasuuntaisilla kerroslistoilla osiin. Kerroslis- ikkunat olivat muita suurempia. Seinien yläreu- tat on voimakkaasti profiloitu, mutta keskenään nassa on pieniä ullakkokerroksen ikkunoita. Si- erilaisia. Neljännen ja viidennen kerroksen vä- säpihan puolisiin ikkunoihin ei tehty vuorilistoja. lissä ei ole kerroslistaa. Uusrenessanssityylisissä Pihasiiven itäjulkisivun keittiöportaaseen sekä julkisivuissa sapluunan käyttö oli yleistä. Yk- eteläjulkisivun porttikäytävän viereiseen keittiö- sinkertaiset listat ja kasetit on muotoiltu tiiles- portaaseen liittyi kumpaankin kolme tuuletus- tä ja rappauksesta. Julksivun koristeellisimmat parveketta. Parvekkeet olivat ulkokeparvekkeita, osat tehtiin kipsistä. Osa kipsikoristeita on ollut joissa on reunapalkkina taivutettu ratakisko ja mahdollisesti esivalmisteisia, jotka on kiinnitetty kansi betonista sekä pinnassa valuasfalttia. Kaide rappaukseen kipsillä. taottiin raudasta ja kaiteen yläosa kaarrettiin hie- Katujulkisivuun toteutettiin todennäköises- man ulos päin. Parvekkeen ovet olivat ikkunallisia ti kolme sisäänkäyntiä. Pääsisäänkäynti sijaitsi puuovia. Pääportaasta, käymälästä ja keittiöpor- rakennuksen keskiakselissa ja ensimmäisen ker- taasta oli ovet sisäpihalle, ja ne olivat yksilehti- roksen kadun puoleisissa tiloissa toimivien kah- siä puuovia. Pihasiiven pulpettikaton ja pääsiiven den liiketilan sisäänkäynnit sijaitsivat pääsisään- harjakaton eteläpuolisen laappeen räystäät rapat- käynnin molemmin puolin. Kaikki katujulkisivun tiin ja maalattiin, mutta niitä ei koristeltu. ovet olivat koristeellisia puisia peilipariovia, joiden yläpeilit olivat ikkunoita ja joiden yläpuolella Pohjaratkaisu ja sisätilat oli kaarevat ikkunat. Ensimmäisessä kerroksessa Rakennuksella on kadun suuntainen, syvärunkoi- sijaitsi myös kaksi ulos-sisään avautuvaa kaksi- nen pääsiipi ja sitä vasten kohtisuorasti sijoittuva lasista T-karmi-puuikkunaa, joiden yläikkunat lyhyt ja kapea sivusiipi. Pohjaratkaisu perustuu olivat yläreunastaan kaarevia. Laitimmaisena jul- pääsiiven keskirungon kahteen sydänmuuriin ja kisivun itäreunassa sijaitsi porttikäytävä valurau- sen molemmin puolin sijoittuviin huonetiloihin. taportteineen. Ensimmäisen kerroksen aukkojen Ensimmäinen kerros poikkeaa muista kerrok- yläosat holvattiin tiilestä. sista. Kadun puolelle tehtiin kaksi liiketilaa, joilla Ylempien kerrosten ikkunat olivat sisään-ulos oli omat sisäänkäynnit kadulta, sisäpihan puolelle avattavia kaksilasisia, kolmiruutuisia T-kar- porttikäytävää vasten tehtiin talonmiehen asunto mi-puuikkunoita, joiden ympäristössä on eri ker- ja sisäpihan sisäkulmaan sijoitettiin talon yhtei- rostasoilla erilaiset koristeet. Toisen kerroksen nen pesula ja pihasiipeen palvelusväen kuivakäy- ikkunoiden reunoilla on pilasterit, kolmannessa mälä. Pääsisäänkäynti sijoitettiin katujulkisivun kerroksessa ikkunoiden alapuolella on matalat keskiakseliin. Pääovelta johtaa kapea, holvattu pilasterit, neljännessä kerroksessa ikkunoiden sisäänkäyntihalli rakennuksen pääportaaseen, yläpuolella on päätykolmiot ja ylimmässä kerrok- joka tehtiin U:n muotoisena vasten pääsiiven pi- sessa ikkunoita kiertää koristeelliset listat. han puoleista seinää. Pääportaasta järjestettiin Pääsiiven katto on harjakatto, jonka katemate- yhteys kaikkiin rakennuksen asuinhuoneistoihin. riaalina oli valssattua rautapeltiä, todennäköisesti Lisäksi rakennukseen tehtiin kaksi keittiöporras- mustaksi maalattuna. Risaliitin kohdalla on ka- ta, joista toinen sijoitettiin pihasiiven eteläpää- tolla koristeellinen balustradi. Katolle asennettiin tyyn ja toinen porttikäytävän itäpuolelle, kiinni jalkakourut. Räystään muuratun listan alapuolel- vanhaan kaksikerrkoksiseen Kasarmikatu 42:n la on onttoja esivalmistettuja kipsikonsoleita. rakennukseen. Hissiä ei ollut. Pääportaasta tehtiin tilava ja edustava. Raken- Pihajulkisivut nusjärjestys määräsi kivitalojen pääportaiden le- Käytettävissämme ei ole ollut pihajulkisivujen veydeksi vähintään viisi jalkaa eli noin puolitoista uudisrakennusvaiheen piirustuksia – usein niitä metriä.57 Pääportaan syöksyjä ja tasanteita kan- ei edes laadittu. Tietoja on saatu sekä uudisra- nattavat ratakiskot piilotettiin rappauksen taakse kennusvaiheen pohjapiirroksista että myöhem- ja maalattiin. Porrasaskelmat tehtiin mosaiikki- min laadituista piirustuksista. betonipintaisista betonilankuista. Kahteen vä- Pihajulkisivujen sokkelit tehtiin graniitista. litasanteeseen liitettiin pihan puolelle avautuva Seinät rapattiin ja maalattiin ja niissä ei käytetty kipsikoristelua eikä profiloituja listoja. Ikkunat 57 Neuvonen et al. 2002, 116.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 29 Toisen, ensimmäisen ja kellarikerroksen pohjapiirrokset. Arkkitehti C. R. Rosenberg vuonna 1890. Kellarikerrosta ei toteutettu suunnitelmien mukaan. Huoneiden nurkissa on uunit. Kylpyhuoneisiin on piirretty ammeet. HKA.

30 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Viidennen, neljännen ja kolmannen kerroksen pohjapiirrokset. Arkkitehti C. R. Rosenberg vuonna 1890. HKA.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 31 parveke, jonka ovet olivat ikkunallisia puupei- LVIS-tekniikka liovia. Porrashuone sai luonnonvaloa eteläseinän ikkunoista. Lämmitys Keittiöportaat olivat kapeita ja niitä käytti lä- Rakennuksen lämmitys oli huonekohtaisten puu- hinnä palvelusväki. Ne sijaitsivat suurten asuin- lämmitteisten pystysuuntaisten uunien ja puu- huoneistojen keittiöiden lähistöllä ja ne oli tar- hellojen varassa. Uunit sijoittuivat sydänmuurien koitettu myös ruokatavaroiden, halkojen sekä vastaisiin nurkkiin. Uuneista on säilynyt vain kuivakäymälöiden jäteastioiden kuljetukseen. kolme kaakeliuunia, jotka ovat kaikki samanlaisia Keittiöportaassa oli kerrostasanteilla komeroita, koristeellisia, valkoisia uusrenessanssiuuneja.58 Ei joissa säilytettiin muun muassa halkoja. Keittiö- ole tiedossa minkätyyppisiä muut kakluunit oli- portaiden yhteydessä oli tuuletusparvekkeita. vat. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Helsingin Asuinkerroksina toimineet toinen, kolmas, nel- alueella kaakeleita valmisti kolme suurta yritystä. jäs ja viides kerros tehtiin keskenään samanlai- Kaakeliuunien sisäosat muurattiin punatiilestä.59 siksi lukuun ottamatta porrashuoneita, joissa oli Kun jokaisessa huoneessa oli oma pystyuuni ja parvekkeita vain osassa kerroksista. Kussakin lisäksi kaikissa keittiöissä oli puuhella ja kylpy- kerroksessa oli kaksi suurta asuntoa. Ajalle tyy- huoneissa veden lämmittämistä varten kylpyuu- pillinen sosiaalinen porrastuminen ilmeni asuk- ni, oli rakennuksessa runsaasti tulisijoja. Tulisijat kaiden sosiaalisissa eroissa. Palvelusväki nukkui saatiin perustaa ainoastaan palamattomalle perus- joko keittiössä tai sen lähistöllä ja käytti keittiö- talle ja ne tuli varustaa omalla ulkoilmaan johta- porrasta sekä pihasiiven ensimmäisen kerroksen valla tulihormilla. Ullakolla erillisiä hormiryhmiä kuivakäymälää isäntäväen kulkiessa pääporrasta koottiin yhteen ennen vesikaton läpi viemistä. pitkin ja käyttäessä suurempia huoneita ja omaa Keittiöiden puuliesien valurautaosat ympäröi- kuivakäymälää. Huoneistojen keittiöt ja jotkut tiin muurauksella ja verhoiltiin kaakeleilla. Ajan asuinhuoneet sijoittuivat pihan puolelle. Kylpy- tyypillisissä helloissa oli paistiuuni, keittolevyt huoneet ja varastot sijoitettiin pääsiiven rungon sekä usein myös kuumavesisäiliö. Kylpyhuoneis- keskivaiheille ja suurimmat salit ja huoneet vassa oli ammeet, joiden vesi lämmitettiin puisilla ten Rikhardinkadun puoleista ulkoseinää. kylpypannuilla. 60 Huoneiden nurkissa oli pystyuuneja, joista ainakin osa oli varsin koristeellisia uusrenessans- Vesijohdot, virmäröinti ja käymälät sityylisiä kakluuneja. Asuinhuoneiden seinät oli- On mahdollista, että Rikhardinkatu 2:n talossa vat rapattuja ja tapetoituja. Voidaan olettaa, että oli jo alun perin kylmävesijohto ja viemäri. Hel- ainakin herrasväen tiloissa oli parkettilattioita. singissä alettiin suodattamattoman veden jakelu Pääportaassa oli mosaiikkibetonilattiat. Lattialis- kahdesta kaivosta 1876, jolloin vesijohtoputkien tat olivat puisia, uusrenessanssille tyyipillisiä vetäminen vanhoihin ja uusiin taloihin alkoi.61 korkeita profiililistoja. Osa pääsiiven huoneiden Rikhardinkatu 2:n asuinhuoneistoissa oli toden- nurkista tehtiin pyöristettyinä. Huoneet olivat näköisesti ilmaklosetit eli kuivakäymälät, jotka korkeita ja alas laskettuja kattoja ei ollut. Katto- olivat istuimella varustettuja puulaatikoita, joissa listat olivat erityisesti tärkeissä tiloissa voimak- oli erilliset astiat kiinteitä ja nestemäisiä jättei- kaasti profiloituja. Sisäovet olivat puupeiliovia, tä varten. Palvelusväki tyhjensi käymälät keit- joista osa oli pariovia. Pääportaan kerrostasantei- tiöportaan kautta. Palvelusväen omat käymälät den ovet olivat paripuupeiliovia, joiden yläpeilien sijaitsivat pihasiiven pohjakerroksessa. Jätteet ikkunoissa oli koristekuvioinnit. Joidenkin huo- kerättiin käymälän alapuolella olevan pienen kel- neiden seinissä oli leikkauspinnaltaan kaarevia laritilan tyhjennettäviin astioihin. nissejä eli pieniä syvennyksiä, joissa on saatettu pitää koriste-esineitä. Asuinkerrosten yläpuolella oli kadun puolella kylmä ullakko, jossa kuivatettiin vaatteita. Päi- 58 Vastaavanlainen kakluuni on säilynyt Axel Högbergin vänvaloa saatiin sääntöjen mukaisesti pienistä suunnittelemassa, 1888-1889 rakennetussa Korkeavuorenkatu 21:n uusrenessanssityylisen asuinkerrostalon neljännen ikkunaluukuista. kerroksen huoneessa 408. 59 Neuvonen et al. 2002, 126-127. 60 Neuvonen et al. 2002, 122. 61 Neuvonen et al. 2002, 121.

32 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Ilmanvaihto 3.4 Käyttäjät Rakennuksessa oli painovoimainen ilmanvaihto. Huoneita lämmitettävien kaakeliuunien tulihor- Kun Rikhardinkatu 2 valmistui, oli sen ensimmäi- mit toimivat samalla ilmanvaihdon poistohor- sessä kerroksessa sisäpihan puolella talonmiehen meina. Ne sijaitsivat tiilisissä sydänmuureissa. asunto sekä kadun puolella kaksi liiketilaa, joihin Uunien yläosassa saattoi lisäksi olla erillinen oli erilliset sisäänkäyntinsä suoraan Rikhardin- poistoilmaventtiilit. Ulkoseiniin rakennettiin kadulta. Toisesta viidenteen kerroksissa oli kus- erilliset raitis- eli korvausilmakanavat, joiden sakin kaksi suurasuntoa. käyttö oli yleistynyt 1880-luvulla.62 Kanava pei- Rakennuttajana toimineen Rakennusosakeyhtiö tettiin ulkopuolella valurautaisella säleiköllä, si- Alphan perustajajäsenet Bremer ja Cronvall myös säpuolelle sijoitettiin venttiilit. asuivat rakennuksessa sen valmistuttua, Cronvall ainakin vuodesta 1893 alkaen65 ja Bremer vuodes- Sähkö ta 1898 alkaen.66 Cronvall toimi talon isännöit- Käytettävissämme olevan tiedon perusteella ei sijänä.67 Muista alkuvuosien asukkaista tiedetään voida varmuudella sanoa, oliko Rikhardinkatu 2:n ainakin, että vuonna 1892 Rikhardinkatu 2:n ta- uudisrakennuksessa sähköt vai asennettiinko ne lossa asuivat kassamyyjä Aina Einighorst, opet- myöhemmin. Tiedetään, että vuonna 1933 sähkö- taja Hilma Einighorst sekä neidit Julia ja Olga Ei- johdot uusittiin, eli ainakin ne siihen mennessä nighorst,68 sekä professori Stenbäck perheineen.69 oli asennettu. Sähkön saamiseen asti valaistiin Vuonna 1893 talossa asuivat ainakin B. Arppe,70 sisätilat öljylampuilla. vapaaherra, senaattori ja tullihallituksen kamree- Helsingin ensimmäinen yksityinen sähkölaitos ri Walter von Troil.71 perustettiin 1884. Taloilla saattoi myös olla oma Vuodesta 1892 alkaen toisessa liiketilassa oli generaattori. Ensimmäinen uudisrakennus, jo- Otto Eklundin sekatavarakauppa. Sanomaleh- hon vedettiin sähköjohdot, oli 1885 valmistunut ti Nya Pressen mainosti 5. marraskuuta 1892 Dementjeffin kivitalo Helsingin Katajanokalla.63 Rikhardinkatu 2:n rakennuksessa toimivasta li- Seuraavien kahdenkymmennen vuoden aikana hakaupasta, jossa myytiin lihan lisäksi ainakin sähköyhtiöitä perustettiin useita, mutta useimmat myös hilloa.72 Tammikuussa 1893 Rikhardinkatu niistä toimittivat sähköä vain muutamien kortte- 2:n talossa asuva kapteenin rouva Norring tarjo- lien alueelle. Esimerkiksi vuonna 1890 Helsingin si Hufvudstadsbladetin ilmoituksissa täysihoitoa Sähkövalaistus Osakeyhtiö aloitti toimintansa ja naisille ja herroille.73 Rakennuksessa toimi vuo- sen jakelualue kattoi eteläisen Helsingin.64 Hel- desta 1893 alkaen Deutsche Elementarschule eli singin kaupungin sähkölaitos perustettiin kau- Saksalainen peruskoulu, toimintaa jatkui ainakin punginvaltuuston päätöksellä vuonna 1909. vuoteen 1908 asti,74 ja lisäksi Saksalainen päivä- koti ainakin vuodesta 1898.75

65 Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors 1.1.1893, sivu 114. 66 Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter no 1, 1.1.1898, sivu 655. 67 Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors 1.1.1892, sivu 91. 68 Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors 1.1.1892, sivu 116. 69 HBL 18.10.1892 no 284, sivu 4. 70 Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors 1.1.1892, sivu 116. 71 Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors 1.1.1893, sivu 270. 72 Nya Pressen 5.11.1892, nro 302, sivu 4. 73 HBL 10.1.1893 no 8, sivu 4. 74 Adressbok och yrkeskalender för Helsginfors 1.1.1893, sivu 272 sekä 62 Neuvonen et al. 2002, 131. Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors 1.1.1908, sivu 904. 63 Neuvonen et al. 2002, 135-136. 75 Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter no 1, 64 Helen.fi 1.1.1898, sivu 655.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 33 3.5 Huoneistokaaviot Asuntojen rajat Liiketilojen rajat Porrashuoneet Sisäänkäynnit

Kellari

Varastotiloja

Toteuttamatta jäänyt Kuivakäymälöiden kellarin osuus jätesäiliöt

1. kerros Keittiöporras

SISÄPIHA Talonmiehen Kuivakäymälät asunto Pääporras

Pesutupa

Keittiö Asunto 1 Sivuporras

Porttikäytävä Liiketila 1 Liiketila 2

RIKHARDINKATU Pääsisäänkäynti 2. kerros Halkovarasto Keittiöporras

Pääporras SISÄPIHA Parveke

Keittiö Keittiöporras

Halkovarasto

Kylpyamme ja ilmaklosetti

Asunto 2 Asunto 3

RIKHARDINKATU

34 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Asuntojen rajat Liiketilojen rajat Porrashuoneet Sisäänkäynnit

3. kerros

Keittiö SISÄPIHA Pääporras Palvelijanhuone

Keittiöporras Asunto 5 Halkovarasto Kylpyhuone

Asunto 4

RIKHARDINKATU 4. kerros

Keittiö

SISÄPIHA Pääporras Parveke Palvelijanhuone

Keittiöporras Keittiö Asunto 7 Halkovarasto Kylpyhuone

Asunto 6

RIKHARDINKATU 5. kerros Keittiöporras Halkovarasto

Keittiö SISÄPIHA Palvelijanhuone Pääporras

Keittiöporras Keittiö Asunto 9 Halkovarasto

Kylpyhuone

Asunto 8

RIKHARDINKATU

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 35 Myöhemmät 04 vaiheet

4.1 Rikhardinkatu 2:n muutosvaiheet

1910-luku Vuoden 1910 väestölaskentatietojen perusteel- toimintansa perusteista liittyen leskien ja orpo- la Rikhardinkatu 2:n rakennuksessa oli 53 huo- jen eläkkeiden maksuun. Kassalla oli pankin- netta. Samalla tontilla oleva vanha Kasarmikatu setelipääomaa sekä vuotuisina tuloina palkka-, 42:n rakennus oli kaksikerroksinen 15 huoneen virkaylennys- ja vakanssisäästöjä. Vuonna 1826 talo, jonka ensimmäinen kerros oli kiveä ja toinen laaditun ensimmäisen ohjesäännön mukaan elä- puuta ja talossa oli liiketiloja ja asuntoja.76 kelaitokseen kuuluvat jaettiin eri luokkiin eläk- keen suuruuden mukaan. Eläkehakemus tehtiin 1916 Omistajaksi Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa Helsingissä olevalle leski- ja orpokassan johto- Vuonna 1916 tapahtui omistajanvaihdos. Siviili- kunnalle, johon kuului viiden ylimmän luokan va- virkakunnan leski- ja orpokassa, ruotsinkieliseltä litsemina kuusi varsinaista ja kolme varajäsentä. nimeltään Civilstatens Änke- och Pupillkassa, osti Ohje- ja johtosääntöihin tehtiin useita muutoksia 18. syyskuuta 1916 Byggnadsaktiebolaget Alphalta vuosien 1859–1886 sekä 1913–1925 välillä. Vuoden eli Rakennusosakeyhtiö Alphalta77 kiinteistön, jo- 1859 ohjesännössä määriteltiin johtokunnan ylei- hon kuuluivat Rikhardinkatu 2:n viisikerroksinen seksi tehtäväksi huolehtia laitokselle kuuluvien 1890-1892 rakennettu uusrenessanssityylinen rahastojen hoidosta, tulojen perimisestä ja pää- kivitalo sekä samalla tontilla katujen kulmas- omien lainauksesta, käsitellä eläkeanomuksia ja sa sijainnut Kasarmikatu 42:n kaksikerroksinen päättää eläkkeistä. Leskelle ja lapsille maksettava asuin- ja liiketiloja sisältävä 15 huoneen raken- täysi eläke edellytti 20 vuoden aikana suoritettuja nus, jonka ensimmäinen kerros oli tiilirakentei- vuotuismaksuja kassaan.80 Sekä lesken että tur- nen ja toinen puusta.78 vattomien lasten eläkkeen suuruus vaihteli sen Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa oli vuo- mukaan, milloin ja millaisilla ehdoilla perheen sina 1824–1951 toiminut laitos, josta maksettiin huoltaja oli otettu leski- ja orpokassan osakkaak- kuolleiden siviilivirkamiesten leskien ja turvat- si.81 Valtion vakinaisten virkamiesten eläkeoikeus tomien lasten eläkkeet.79 Se oli perustettu sivii- järjestettiin itsenäistymisen jälkeen lailla vuonna livirkamiesten leskiä ja lapsia varten asetuksella 1924 ja oikeutta eläkkeeseen järjestettiin vuonna 16. joulukuuta 1824. Tämä laajensi eläkeoikeuden 1925 annetulla asetuksella.82 koskemaan kaikkia valtion varsinaisesta meno- säännöstä palkkansa saavia virkamiehiä. Kas- salla oli erityinen prokuraattorin puheenjoh- dolla toimiva komissio, joka laati suunnitelman

80 Kansallisarkiston eläke- ja avustuskassojen alaryhmän Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa -arkistomuodostajan 76 Kiinteistön 91-3-52-3 tonttirekisterikortti. HKA. kuvailutiedot. 77 Lainhuuto oli 18. syyskuuta 1916, kiinnekirja 4. joulukuuta 1916. 81 Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan ohjesääntö 12.11.1926 78 Kiinteistön 91-3-52-3 tonttirekisterikortti. HKA. siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 79 Hakkila 1938, 155. 82 Mattila 2005, 141.

36 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1920-luku ennallaan, mutta ei tiedetä, keitä Rikhardinkatu Vuoden 1920 väestölaskentatietojen perusteella 2:n liiketiloja vuokrasivat. Sen sijaan tiedetään, Rikhardinkatu 2:n viisikerroksisessa rakennuk- että samalla tontilla sijainneen vanhan Kasarmi- sessa ja vanhassa Kasarmikatu 42:n kaksikerrok- katu 42:n liiketilaa vuokrasi ainakin kesäkuusta sisessa rakennuksessa oli yhteensä 65 huonetta, 1930 kesäkuuhun 1931 herra E. M. Rehnberg.89 joissa oli asuin-, toimisto- ja liiketiloja.83 Kesäkuusta 1931 kesäkuuhun 1932 vuokrasi puo- Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan arkis- lestaan kauppias E. N. Forne kulmatalosta kaksi tomateriaalien joukossa on muun muassa vanhoja liiketilaa.90 vuokrasopimuksia, joiden perusteella tiedetään, että Rikhardinkatu 2:n ensimmäisen kerrok- 1933–1934 Rikhardinkatu 2:n korjaus- ja sen liiketila vuokrattiin 1. kesäkuuta 1922 alkaen muutostyöt Kasarmikatu 42:n uudisrakennuksen räätäli Elis Blomqvistille. Vuokrattaviin tiloihin rakennustöiden yhteydessä kuuluivat liiketilan lisäksi huone ja keittiö sekä Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan johtokun- ullakko- ja kellarivarastot. Vuokranantajana oli ta päätti syyskuussa 1932, että kassan omistaman Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa.84 Ei ole tontin itäpäätyyn rakennettaisiin uudisrakennus. tiedossa missä vaiheessa räätäli oli liikkeensä pe- Ajatuksena oli sekä saada kassalle lisää vuokra- rustanut tai mihin asti se toimi kyseisessä tilassa. tuloja, että työllistää rakentajia. Rakennusyritystä Vuonna 1929 sijaitsi tontin itäpäädyssä Kasar- toteuttamaan johtokunta valitsi rakennustoimi- mikatu 42:ssa vielä vanha kaksikerroksinen talo. kunnan, johon johtokunnasta tulivat kuulumaan Kassa oli vuokrannut tämän talon ensimmäisen puheenjohtajana ylitirehtööri J. Wartiovaara, jä- kerroksen liiketilan 1. kesäkuuta 1929 alkaen E. senenä postiljooni U. Rinne ja johtokunnan ul- Breitholtzin yritykselle sekä neideille E. Enberg ja kopuolelta ammattitaitoa ja kassan osakkaita Elin Lauren. Vuokrattaviin tiloihin kuuluivat lii- edustavana ylijohtaja Yrjö Sadeniemi. Sihteeriksi ketila, huone ja eteinen. Vuokranantajana oli Si- valittiin piiripäällikkö Sakari Ilmanen.91 Uuden viilivirkakunnan leski- ja orpokassa.85 Painolaito- Kasarmikatu 42:n viisikerroksisen liike- ja asuin- syritys nimeltään Osakeyhtiö Lundus Aktiebolag rakennuksen suunnittelijaksi valittiin professori vuokrasi ajalle 1. joulukuuta 1929–1. kesäkuuta J. S. Sirén. Talo rakennettiin vuosien 1933–1934 1931 Kasarmikatu 42:n vanhan kaksikerroksisen aikana kiinni Rikhardinkatu 2:n itäpäätyyn, jol- rakennuksen toisen kerroksen eteläpäädystä huo- loin päätyseinän keskilinjan ikkunat muurattiin neiston, johon kuului neljä huonetta ja tambuuri. umpeen. Samalla porttikäytävän keittiöportaasta Huoneisto sijaitsi talon eteläpäädyssä.86 Wetzellin rakennettiin uusi suora porrasyhteys Kasarmika- kirjasitomo vuokrasi ajalle 1. joulukuuta 1929–1. tu 42:n uudisrakennuksen länsipäädyn toisesta kesäkuuta 1931 kassalta Kasarmikatu 24:n vanhan viidenteen kerroksiin. kaksikerroksisen rakennuksen toisen kerroksen Kasarmikatu 42:n uudisrakennukseen asen- pohjoisosasta neljän huoneen, tambuurin ja keit- nettiin vesikeskuslämmitys. Kysymys Rikhardin- tiön käsittävän huoneiston.87 katu 2:n rakennuksen varustamisesta lämpö- ja lämmitysjohdoilla, käyttämällä hyväkseen uuden 1930-luku talon lämpöjohtokattilaa, pantiin vireille uutta Vuonna 1930 Rikhardinkatu 2:n talossa oli tont- Kasarmikatu 42:n taloa suunniteltaessa. Rikhar- tirekisterikortin mukaan kahdeksan plus kolme dinkatu 2:n rakennuksessa ei oltu tehty pitkään huoneistoa, jotka olivat asuin- ja muita tiloja.88 aikaan kunnostustöitä. Huomattiin että talon ve- Näin ollen tiedetään huoneistomäärän säilyneen sijohtoputket talossa olivat vanhat ja käyneet niin huonoiksi, että ne joka tapauksessa muutaman

83 Kiinteistön 91-3-52-3 tonttirekisterikortti. HKA. vuoden kuluttua olisi täytynyt uudistaa, minkä 84 23.1.1922 allekirjoitettu Rikhardinkatu 2:n vuokrasopimus. vuoksi rakennustoimikunta piti välttämättömä- SLOA. KA. nä, että myös vesijohdot uudistetaan. 85 31.1.1929 allekirjoitettu Kasarmikatu 42:n vanhan talon vuokrasopimus. SLOA. KA. 86 30.11.1929 allekirjoitettu Kasarmikatu 42:n vanhan talon 89 25.1.1930 allekirjoitettu Kasarmikatu 42:n vanhan talon vuokrasopimus. SLOA. KA. vuokrasopimus. SLOA. KA. 87 30.11.1929 allekirjoitettu Kasarmikatu 42:n vanhan talon 90 10.12.1930 allekirjoitettu Kasarmikatu 42:n vanhan talon vuokrasopimus. SLOA. KA. vuokrasopimus. SLOA. KA. 88 Kiinteistön 91-3-52-3 tonttirekisterikortti. Tieto pohjautui vuoden 91 Kassan johtokunnan 12.9.1932 pidetyn kokouksen pöytäkirja. 1930 väestönlaskentatietoihin. HKA. SLOA. KA.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 37 Rikhardinkatu 2:n korjaus- ja muutostöissä oli lisättiin. Myös puhelinjohtoja uudistettiiin.94 Ra- mukana samoja tekijöitä kuin Kasarmikatu 42:n kennus varustettiin lämpövesijohdoilla.95 Piha- uudisrakennuksen hankkeeessa. Arkkitehtisuun- siiven ensimmäisen kerroksen kuivakäymälät nittelusta vastasi J. S. Sirén. Konstruktöörinä oli purettiin. Asuinhuoneistoihin asennettiin lämmin- diplomi-insinööri J. I. Packalén. Diplomi-in- vesihanat ja valurautaiset lämpöpatterit. Muutos- sinööri Torsten Kranck suunnitteli sähköjohtojen töihin liittyi myös tapettikorjauksia.96 Huoneisiin uusimistyöt. Lämpö-, vesijohto- ja viemäröinti- asennettiin uudet Högfors B –merkkiset raitisil- töiden asiantuntijana oli diplomi-insinööri Emil maventtiilit.97 Kaasu johdettiin ensimmäisen ker- Keso. Urakoitsijana toimi Rakennustoimisto Art- roksen huonetiloihin ja linoleum-matot asennet- hur E. Nylander ja työnvalvojana rakennusmestari tiin näiden huoneistojen uusille betonilattiolle.98 Holvikivi. Pääkäytävän ja pääportaan katot ja seinien ylä- 19. tammikuuta 1933 päivätyssä rakennustoi- osa raapittiin, tasoitettiin ja maalattiin öljyvärillä. mikunnan pöytäkirjassa todetaan, että professori Paneeli pestiin soodaliuoksella, tasoitettiin osittain Sirén oli uutta kontrollimittausta Rikhardinkatu ja maalattiin kerran lakkavärillä. Reunakoriste säi- 2:n kivirakennuksessa tehdessään huomannut, että lytettiin. Pääportaan ikkunat korjattiin ja maalat- rakennus oli toteutettu jonkin verran toisin, kuin tiin lakkasekoitetulla öljyvärillä. Pääportaan par- mitä piirustukset osoittivat.92 Pöytäkirjaan ei kui- vekkeiden ulko-ovet maalattiin molemmin puolin tenkaan ole kirjoitettu, mitkä asiat olisi toteutettu ja lakeerattiin. Myös keittiöportaiden seinien ylä- toisin, mutta voidaan olettaa, että suurin ero pii- osat, ovet ja ikkunat maalattiin ja niiden lautakatot rustusten ja toteutuneen talon välillä oli kellari- päällystettiin tervahuovalla, tikutettiin, varustettiin kerroksen toteuttamatta jättäminen sekä joidenkin rautalankaverkolla ja raapittiin käyttämällä alus- sisäänkäyntien ja sisäseinälinjojen toteuttaminen rappauksessa karkeaa hiekkaa ja sementtiä. Kum- toisin kuin piirustuksissa. mastakin keittiöportaasta korjattiin kaksi ikkunaa Rikhardinkatu 2:n vesi- ja lämpöjohtotyöt pan- ja niihin asetettiin terveysikkunaraudat. Särkyneet tiin alulle 1. kesäkuuta 1933. Ne talon vuokralai- porrasaskeleet ja –tasot korjattiin. Paneeli ja por- set, jotka eivät korjaustöiden vuoksi voineet kesän rashuoneen kaappien etuosat maalattiin.99 1933 aikana käyttää huoneistojaan, eivät joutuneet Vesikatto, savupiiput ja palomuurit korjattiin maksamaan kolmelta kuukaudelta vuokraa. Kes- sekä tervattiin kivihiilitervalla. Julkisivujen ja kuslämmityksen myötä paikalliset vedenlämmi- porttikäytävän seinien ja katon rappaukset kor- tyslaitteet syrjäytyivät ja rakennuksen kellarissa jattiin ja maalattiin kalkkivärillä. Porttikäytävän oli erillinen pannu koko talon veden lämmitystä rautaportti maalattiin. Irtaantuneiden ja seinästä varten. Vanhoja uuneja purettiin. Työn kestäes- irti rakoilevien räystäs- ja ikkunalistojen konso- sä tuli vaatimus kaupungin sähkölaitoksesta, että lit uusittiin. Kaikki kipsiosat maalattiin öljyvä- talossa olevat sähköjohdot, jotka eivät vastanneet rillä. Ikkunat maalattiin ulkopuolelta öljyvärillä. silloisia vaatimuksia, oli myös uusittava. Raken- Ovi- ja ikkuna- sekä kerroslistalevyt korjattiin, nustoimikunnan pyynnöstä insinööri Torsten uusittaviin kohtiin käytettiin galvanoitua peltiä. Kranck teki niiden uusimiseksi ehdotuksen, jonka Kivijalan saumaus korjattiin. sähkölaitos hyväksyi. Mitä pidemmälle töissä en- Pihan puolella pääportaan parvekkeiden as- nätettiin, havaittiin talon, jossa pitkiin aikoihin ei falttilistat uusittiin ja parvekkeen ovet ja ikku- oltu tehty mitään suurempia parannuksia, olevan nat korjattiin ja maalattiin öljyvärimaalilla ja yhä uusien korjausten tarpeessa. Rakennustoimi- lakeerattiin. kunta piti sen vuoksi välttämättömänä, että se oli nyt perin pohjin laitettava kuntoon.93 94 J. S. Sirénin 6.6.1933 päivätyt hankintaohjeet Rikhardinkatu 2:n Kesällä 1933 suoritettiin Rikhardinkatu 2:n ra- sähköjohtimien ja laitteiden korjauksille. SLOA. KA. kennuksessa sähköjohdin- ja –laitekorjauksia sekä 95 26.1.1933 päivätty rakennustoimikunnan kirje kassan uudistamisia. Rikhardinkatu 2:n vanhat sähkö- johtokunnalle. SLOA. KA. 96 13.9.1933 päivätty rakennustoimikunnan pöytäkirja. SLOA. KA. johdot purettiin tauluineen ja varusteineen. Sisä- 97 2.1.1934 päivätty, rakennusmestari Oskari Holvikiven ja ulkotilojen valaisimet uusittiin ja valopisteitä allekirjoittama luettelo Rikhardinkatu 2:n tekemättä olevista korjaustöistä. SLOA. KA. 98 20.6.1933 päivätty rakennustoimikunnan kirje kassan 92 29.1.1933 päivätty rakennustoimikunnan pöytäkirja. SLOA. KA. johtokunnalle. SLOA. KA. 93 Rakennustoimikunnan 13.3.1934 päivätty selostus koskien 99 6.9.1933 päivätyn rakennustoimikunnan pöytäkirjan liite 2. kassan uuden talon rakentamista ja vanhan korjausta. SLOA. KA. SLOA. KA.

38 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Rikhardinkatu 2:n rakennukseen liittyi pihakannen alla oleva kylmä kellarivarasto, joka rakennettiin mahdollisesti vuonna 1933. Kuva on vuoden 1933 maaliskuulta, jolloin rakennukseen asennettiin uudet kylmä- ja lämminvesijohdot. RakVV.

Ensimmäisen kerroksen muutospiirustus 9.3.1933. RakVV.

Sisäpihalle rakennettiin mahdollisesti tällöin metriä korkeana. Aitaan tehtiin U-rautapylväät ja pihakannen alainen kylmä kellari. Pihasivuille pystyrautapinnat selkärautoineen.101 valettiin betonista 10 senttimetrin vahvuinen ja Lopputarkastus Rikhardinkatu 2:n vanhassa ra- 55 senttimetriä korkea kivijalka, josta viisi sent- kennuksessa toimitettiin 13. syyskuuta 1933. Rik- timetriä jäi pihan pinnan alapuolelle. Rakennuk- hardinkatu 2:n huoneistot oli saatu niin ajoissa sen kivijalka upotettiin tiiliseinän sisään. Seinän valmiiksi, että asukkaat olivat saaneet ne haltuun- viereisen pihamaan asfalttipinta korjattiin. Pihan sa elokuun lopulla. Osa rakennuksen ulkokorjaus- puolen ja porttikäytävän seinät ja kattorappauk- töistä jouduttiin jättämään kylmyyden takia ke- set korjattiin.100 Pihamaan tonttirajan aita tehtiin väälle 1934.102 yhteistoiminnassa rajanaapurien Uusmaalaisosa- kunnan kanssa raudasta betonijalustalle noin 1,7 101 6.9.1933 päivätyn rakennustoimikunnan pöytäkirjan liite 2. SLOA. KA. 100 6.9.1933 päivätyn rakennustoimikunnan pöytäkirjan liite 2. 102 Rakennustoimikunnan 13.3.1934 päivätty selostus koskien SLOA. KA. kassan uuden talon rakentamista ja vanhan korjausta. SLOA. KA.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 39 Rikhardinkatu 2:n käyttäjät syyskuussa 1933 1950-luku Tietolähteenä on käytetty Rakennustoimikunnan Vuoden 1950 väestölaskentatietojen perusteel- 13.9.1933 päivättyä pöytäkirjaa.103 la Rikhardinkatu 2:n viisikerroksisessa kivi- sessä asuinrakennuksessa oli kahdeksan huo- Tilan nimi Käyttäjä tai käyttö neistoa, 38+13 huonetta ja lämmitystapana oli keskuslämmitys.104 Siviilivirkakunnan Arkistohuone leski- ja orpokassan arkisto 1951 Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa Talonmiehen huoneisto, sijaitsi lakkautetaan, toimintaa jatkaa Perhe-eläkerahasto porttikäytävän länsipuolella si- Talonmies Talon omistajana ollut Siviilivirkakunnan les- ten, että ikkunat suuntautuivat perheineen etelään pihan puolelle ki- ja orpokassa lakkautettiin samalla, kun laki Ensimmäisen kerroksen myy- valtion viran tai toimen haltijain perhe-eläkeva- Hedelmäkauppa mälä 1 kuutuksesta annettiin 29. kesäkuuta 1951.105 Täl- Ensimmäisen kerroksen myy- löin lakkautettiin myös muita vastaavia eläkekas- Maitokauppa mälä 2 soja ja niiden pääomista ja vuotuisista prosentin Vahtimestari perhei- suuruisista vakuutusmaksuista muodostettiin Toinen kerros, asunto 1 neen Perhe-eläkerahasto Valtiokonttorin yhteyteen. Siviilivirkakunnan Järjestelmään liitettiin myös muut virkamiesten leski- ja orpokassan Toinen kerros, huoneisto 2 106 toimisto sekä kassa- leski- ja orpokassat. holvi Perhe-eläkerahasto otti käyttöönsä Siviilivir- Kolmas kerros, asunto 3 Böök kakunnan leski- ja orpokassan käytössä olleet Kolmas kerros, asunto 4 Aho Kasarmikatu 42:n toisen kerroksen toimistoti- lat.107 Perhe-eläkerahasto hoiti valtion viran- ja Neljäs kerros, asunto 5 von Rehausen toimenhaltijoiden perhe-eläketurvaa aina siihen Neljäs kerros, asunto 6 Brotherus saakka, kunnes Suomeen tuli yleinen perhe-elä- Viides kerros, asunto 7 von Tobiesen ke vuonna 1969. Se oli valtion työntekijöiden les- Viides kerros, asunto 8 Karlsson ken- ja lasteneläkkeitä maksanut kassa.108 Kasarmikatu 42:n ja Rikhardinkatu 2:n taloja alettiin kutsumaan 1950-luvulla Valtion taloksi ja se siirtyi Uudenmaan läänin lääninrakennustoi- 1940-luku miston valvontaan ja huolenpitoon.109 16. lokakuuta 1947 vahvistettiin Birger Brunilan laatima uusi asemakaava 091-2647, joka koski 1953 Myymälän sisätilamuutos korttelin 52 tonttien 3, 6, 7 ja 9 maanalaisia kaa- Vuonna 1953 suoritettiin Rikhardinkatu 2:n en- pelitunneleita. Asemakaava on edelleen voimassa. simmäisen kerroksen porttikäytävän puoleisessa myymälähuoneistossa sisustusmuutoksia, joista aiheutui kantavan rakenteen muutos. Myymälän tilajakoa muutettiin rakentamalla uusia väliseiniä sekä lisäämällä wc. Piirustukset laati J. Oksanen. Rakennusluvan hakijana oli Perhe-eläkerahasto.110

104 Kiinteistön 91-3-52-3 tonttirekisterikortti. HKA. 105 Kansallisarkiston eläke- ja avustuskassojen alaryhmän Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa -arkistomuodostajan kuvailutiedot. 106 Valtiokonttori.fi 107 19.11.1954 vahvistetttu rakennuslupa Ke-181-R-54. RakVV. 108 Ilpo Airion sähköposti 16.12.2016. 109 Tieto on kirjattu 17.1.1959 vahvistettun rakennusluvan 3-22-59- R asiakirjoihin. RakVV. 103 13.9.1933 päivätty rakennustoimikunnan pöytäkirja. SLOA. KA. 110 13.6.1953 vahvistettu rakennuslupa Ke-132-C-53. RakVV.

40 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1950-luvun käyttäjiä ja entisen asukkaan Maria Pipisen kuvailuja Rikhardinkatu 2/Kasarmikatu 42:n kiinteistöä hoitanut talonmies Pipinen asui perheineen Rik- hardinkatu 2:n ensimmäisessä kerroksessa vuosina 1955-1959. Talonmiehen tytär Marja Pipi- nen on kirjoittanut asuinympäristöönsä liittyviä muistoja teokseen Elämää kaupungissa: muistikuvia asumisesta Helsingin keskustassa, lisäksi haastatte- limme häntä lyhyesti puhelimitse saadaksemme lisätietoa kohteen historiasta. Pipinen muiste- lee, että talonmiehen asunnon sisäänkäynti oli Rikhardinkadun pääsisäänkäynnin kautta pää- portaasta sekä porttikäytävän puoleisesti keit- tiön ovesta. Asuntoon kuuluivat keittiö, kamari, eteinen, wc ja suihkukomero. Eteisessä oli vaate- naulakko ja yksi pieni kiinteä komero. Kamarissa Rikhardinkatu 2:n rakennuksessa vuosina 1955–1959 asu- oli kaksi ikkunaa pihalle. Pihakansi oli nykyistä neen Mirja Pipisen laatima kaavio rakennuksen ensimmäisen kerroksen käyttäjistä. Kuva on teoksen Elämää kaupungissa korkeampi sen alaisen kellarin vuoksi, ja Rikhar- – Muistikuvia asumisesta Helsingin keskustassa sivulta 120. dinkatu 2:n eteläjulkisivun ikkunat olivat pihan tasolla ja joskus sadevesi tuli sisään.111 Keittiössä oli suuri puuhella sekä poleteilla toimiva kaasule- sähkölamppu. Pyykit kuivatettiin kesällä pihalla vy. Keittiössä oli venttiilin avulla viileänä pysyvä ja talvisin vintillä, johon tuli valoa tuli pienistä ruokakomero, tiskipöytä ja kiinteä komero. Per- lattianrajassa olevista ikkunoista. Piha oli erotet- heen vanhemmat nukkuivat keittiössä. tu takorauta-aidalla Kasarmikatu 40:n pihasta. Pipisen muistamia Kasarmikatu 42:n tai Rik- Pihan perällä oli roskasäiliöitä. Pihaa korottamal- hardinkatu 2:n talojen asukkaita olivat Kosken- la oli sen alle rakennettu kellari, mutta kellari- kylä, Takkunen, Ilmanen, Lamps, Gillberg, Blan- komeroiden puuosat olivat homeen ja lahosienen kett ja Galkin. Varatuomari Erkki Canthilla oli peitossa ja kellaria ei oltu Piipisen mukaan enää suuri huoneisto Rikhardinkadun talon toisessa pitkään aikaan käytetty. Pihalta johti luiska alas kerroksessa. Hän toimi myös molempien talojen Kasarmikadun liikkeiden takaoville ja pannuhuo- isännöitsijänä ja perheellä oli alivuokralainen.112 neen ovelle sekä polttoaineluukuille. Talojen läm- Canth oli rakennuksessa toimineen valtiominis- mitykseen käytettävät puolitoistametriset halot ja teriön palkkaosaston päällikkö ja virkamies.113 välillä kivihiili mätettiin luukusta varastoon, joka Vain yhdellä perheellä oli oma auto. Hissiä oli pannuhuoneen vieressä. Pannuhuone oli suuri ei ollut, mutta pääporras oli avara ja kahdel- Kasarmikatu 42:n kellarissa oleva huone, jossa oli la välikerroksen tasanteella oli takoraudasta ja polttouuneja, joiden käyttäminen kuului talon- puusta koristeelliset penkit. Huoneistot oli- miehen tehtäviin.114 vat suuria ja niihin liittyi myös keittiöporras, jota käyttivät piiat, joita oli muutamassa valtion 1959 Viidennen kerroksen sisätilamuutoksia virkamiesperheessä. Vuonna 1959 tehtiin Rikhardinkatu 2:n viidennen Rikhardinkatu 2:n ensimmäisen kerroksen lii- kerroksen molemmissa huoneistossa sisustus- ja ketiloissa toimivat posliinimaalausliike Meder ja väliseinämuutoksia, kun kahden palvelijan asuin- lihakauppa. Pihan perältä pääsi portaita pitkin tilat erotettiin omiksi huoneistoikseen muuraamal- osittain maan alla olevaan pesutupaan, jossa oli la oviaukkoja umpeen. Rakennusluvan hakijana oli suuri puulämmitteinen pata, betoniset huuhte- Suomen valtio, Uudenmaan läänin lääninrakennus- lualtaat ja puinen pesupunkka ja katosta roikkui toimisto, jossa myös piirustukset laadittiin.115

111 Pipinen 1998, 121 sekä puhelinkeskustelu Pipisen kanssa 26.1.2016. 112 Pipinen 1998, 119-120 sekä puhelinkeskustelu Pipisen kanssa 114 Pipinen 1998, 119-120 sekä puhelinkeskustelu Pipisen kanssa 26.1.2016. 26.1.2016. 113 Mattila 2005, 141-142. 115 26.9.1959 vahvistettu rakennuslupa Ke-1379-C-59. RakVV.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 41 Rikhardinkatu 2:n viidennen kerroksen pohjapiirros. Uudenmaan läänin lääninrakennustoimisto 1.9.1959. Kerroksen kahdesta huoneistosta erotettiin palvelijanasunnot omiksi huoneistoikseen muuraamalla oviaukkoja umpeen. RakVV.

1960-luku toimistohuoneita, osastopäällikön huone, neuvot- 1960-luvulla asuinhuoneisto toisen jälkeen muu- teluhuone, piirtämö, notaari, konekirjoitushuone, tettiin vähitellen virastokäyttöön. kahvio ja varasto. Suunnittelusta vastasi Uuden- maan läänin lääninrakennustoimiston arkkitehti 1961 Rakennuskielto Aarno Raveala.118 Muutostöiden taustalla oli Lääkin- Vuonna 1961 astui voimaan rakennuskielto116, töhallituksen henkilökunnan määrän kasvaminen, joka koski myös Kasarmikatu 42:n ja Rikhardin- jolloin toimintoja oli pakko siirtää eri puolille kau- katu 2:n tonttia. Helsingin kaupunginvaltuusto punkia. Tarkastus- ja apteekkiosastojen sekä kou- oli lokakuussa 1961 päättänyt muuttaa Kaartin- lutuskeskuksen muutettua jo aiemmin Tehtaankatu kaupungin asemakaavaa ja samalla antanut oh- 1:n rakennukseen toteutettiin 1960-luvun alus- jeet, miten rakennusoikeus on määrättävä uutta sa uusi toimitilajärjestely. Terveydenhoito-osasto asemakaavaa laadittaessa. Tontti sijaitsi alueel- muutti Rikhardinkatu 2:een ja talousosasto Ete- la, jossa rakennettava kerrosala sai olla enintään lä-Makasiinikatu 4:een. Muut Lääkintöhallituksen neljä kertaa tontin pinta-ala eli e=4,0.117 osastot jäivät Aleksanterinkadulle. Lääkintöhallitus viipyi Rikhardinkatu 2:n tiloissa aina vuoteen 1968 1961 Kolmannen kerroksen asunnot asti, jolloin kaikki hajasijoitetut osastot muuttivat Lääkintöhallituksen toimistotiloiksi omaan Ympyrätalon uudisrakennukseen.119 Vuonna 1961 muutettiin Rikhardinkatu 2:n kolmannen asuinhuoneistot toimistotiloiksi. Lupaa Muita 1960-luvun alkupuolen muutoksia, haki Suomen valtio/Lääkintöhallitus. Välisei- asuinnoista virastotiloja niä purettiin sekä tehtiin muita sisärakenteiden Vuosina 1961–1962 muutettiin Rikhardinka- muutoksia. Keittiöportaan komerotilat poistettiin. tu 2:n toisen kerroksen itäpäädyn tiloja. Kadun- Muutostöiden jälkeen kolmannessa kerroksessa oli puoleinen huone jaettiin väliseinällä kahdeksi

116 Rakennuslain 42 § 2 momentin 3 kohdan ja saman pykälän 3 118 11.3.1961 vahvistettu rakennuslupa Ke-330-C-61. momentin mukainen rakennuskielto. Loppukatselmus 29.4.1961. RakVV. 117 Tieto on peräisin rakennusluvan 3-867-A-66 asiakirjoista. RakVV. 119 Tiitta 2009, 354-357.

42 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo toimistohuoneeksi. Eteisestä laskettiin 20 neliö- Helmikuussa 1966 ensimmäisen kerroksen metrin alalta kattoa, joka verhottiin kipsoniitilla porttikäytävän viereisessä myymälätilassa ero- puurungon varaan. Käytävän päässä oleva holvi pu- tettiin kaksi jäähdytyshuonetta myymälätilas- rettiin ja sen paikalle siirrettiin wc-tilat. Pääsuun- ta sekä muutettiin wc:n oven paikkaa. Samassa nittelijana oli Uudenmaan läänin lääninraken- kerroksessa oleva pesutupa muutettiin varas- nustoimiston arkkitehti Aarno Raveala. Rappuun toksi purkamalla pesutuvan pesuallas ja pyykki- avattiin varauloskäynti ja huoneiden välisiä ovia pata. Suunnittelutyö tehtiin Uudenmaan läänin suljettiin muuraamalla ne umpeen.120 lääninrakennustoimistossa.124 Vuonna 1963 purettiin neljännen kerroksen viiden huoneen ja keittiön asunnossa kevyitä vä- 1966–1967 Rikhardinkatu 2:n ja Kasarmikatu 42:n liseiniä ja rakennettiin uusi wc, kylpyhuone ja muutos liike- ja toimistorakennuksiksi komeroita. Suunnittelutyö tehtiin Uudenmaan Uusi valtion henkilöstöä koskeva eläkelaki säädet- läänin lääninrakennustoimistossa. Pääsuunnitte- tiin vuonna 1966. Laki tuli voimaan vuoden 1967 lijana oli lääninarkkitehti Aarno Raveala.121 alusta.125 Uusi 1967 laki toi tullessaan anomusten Erillisellä rakennusluvalla muutettiin vuonna ruuhkautumista ja eläkeosaston henkilökuntaa 1963 toisen kerroksen länsipäädyn asuinhuoneis- jouduttiin kasvattamaan.126 Eläkeosasto toimi Per- to virastotilaksi. Katot laskettiin kolmeen metriin. he-eläkerahastolta periytyvässä talossa Kasarmika- Vanha wc ja kylpyhuone purettiin ja paikalle ra- tu 42:ssa.127 Kasarmikatu 42:n ja Rikhardinkatu 2:n kennettiin uudet wc:t. Saliin rakennettiin uusi vä- rakennusten asuntojen muuttaminen 1960-luvun liseinä, väliovi muurattiin umpeen. Käytävän ovet kuluessa virastotiloiksi liittyi tähän Valtiokonttorin pienennettiin ja rakennettiin uusi ovi. Kaapisto eläkeosaston henkilökunnan määrän kasvuun. korvattiin uudella. Olo- ja makuuhuoneen väliovi Heinäkuussa 1966 aloitettiin Rikhardinkatu 2:n rakennettiin umpeen. Suunnittelutyö tehtiin Uu- ja Kasarmikatu 42:n muutöstyöt, joissa rakennuk- denmaan läänin lääninrakennustoimistossa.122 sissa vielä jäljellä olleet asunnot muutettiin viras- Talvella 1963–1964 muutettiin toisessa ja vii- toiksi. Pääsuunnittelijana oli Rakennushallituksen dennessä kerroksessa kummassakin yksi asuin- arkkitehti Annikki Virtanen. Molempien raken- huoneisto toimistohuoneiksi. Vanhoja välseiniä nusten neljännessä ja viidennessä kerroksessa purettiin ja rakennettiin uusia. Suunnittelutyö muutettiin huonejakoa purkamalla asuinhuoneis- tehtiin Rakennushallituksessa. Pääsuunnittelija- totiloja ja rakentamalla toimistohuoneistojen toi- na oli arkkitehti Annikki Virtanen, rakennesuun- misto-, neuvottelu, arkisto-, varasto- ja muita nittelijana diplomi-insinööri Aarne Oksanen, sa- aputiloja. Huomioon ottaen jo aiemmat käyttö- niteettisuunnittelijana apulaisinsinöööri Aarne tarkoituksen muutokset muuttui koko rakennus Oksanen ja sähkösuunnittelijana apulaisinsinööri asuinrakennuksesta liike- ja toimistorakennuk- Teppo Juvonen. Huonekorkeus muuttui. Alku- seksi, jolloin koko rakennuksessa tehtiin palotur- peräinen huonekorkeus oli noin 3,27 metriä, ja vallisuusmääräysten mukaisia muutoksia. muutostöiden jälkeen huoneesta riippuen 2,7 tai 3 Neljännessä ja viidennessä kerroksessa teh- metriä. Eteistilojen kattoja laskettiin. Alaslasket- tiin väliseinämuutoksia vanhoja seiniä purkaen ja tujen kattojen pintaverhous tehtiin Kipsonit-le- uusia, puolen kiven muurattuja ja rapattuja sekä vyillä, kantavina rakenteina käytettiin muo- lastulevyisiä väliseiniä rakentaen. Vanhojen ra- toteräksiä. Toimistohuoneiden alaslaskettujen pattujen seinien tapetit poistettiin, tasoitettiin kattojen pintaverhous tehtiin kuitulevyillä. Van- sekä maalattiin lateksimaalilla. Rikhardinkatu hoja kakluuneja ja puuhelloja purettiin. Tiloissa 2:n neljännen kerroksen huoneiden 426 ja 429 oli luonnollinen ilmanvaihto.123 purettujen väliseinien sydänmuurien puoleiseen päähän valettiin betonipilarit, jotka saivat tuken- sa alemman kerroksen vastaavasta seinästä. Pila- rien ja ulkoseinien varaan kiinnitettiin betonoidut 120 14.3.1961 vahvistettu rakennuslupa Ke-1825-C-61. Loppukatselmus 26.11.1962. RakVV. 121 28.2.1963 vahvistettu rakennuslupa Ke-27-C-63. Loppukatselmus 11.3.1965. RakVV. 124 8.2.1966 vahvistettu rakennuslupa 3-126-C-66. Loppukatselmus 16.10.1968. RakVV. 122 13.8.1963 vahvistettu rakennuslupa Ke-1128-C-63. Loppukatselmus 16.10.1968. RakVV. 125 Mattila 2005, 142-143. 123 14.11.1963 vahvistettu rakennuslupa Ke-1730-C-63. 126 Blomstedt 1976, 145-146. Loppukatselmus 6.2.1964. RakVV. 127 Blomstedt 1976, 148-151.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 43 muototeräskiskot. Aukkoja tuettiin. Lattiat korjat- Rakennuspaikan sallittu rakennusoikeus oli tiin. Parkettilattiat höylättiin, vahattiin ja kiillotet- 4324,16 m2. Toimenpiteiden jälkeen rakennusoi- tiin. Muista lattioista poistettiin pintamateriaali. keudesta oli käytetty 4059 m2.129 Muutostyöt ei- Rikhardinkatu 2:n puiset linoleumalustat höylät- vät vaikuttaneet julkisivuihin. Yliarkkitehti Toivo tiin ja niihin kiinnitettiin kovalevy. Neljännen ja Heimo totesi 6.4.1966 päivätyssä tontin palokuor- viidennen kerroksen kaikkien korjattavien huonei- maan ja autojen paikoitukseen liittyvässä selvityk- den – käytävätiloja lukuun ottamatta, joihin teh- sessä, että rakennukset ovat rakennustaiteellisesti tiin Kipsonit-katot – katot laskettiin noin kolmeen arvokkaita ja että Rikhardinkatu 2 kuului suojel- metriin ja käytettiin puukuitulevyjä puisin tukira- tavaksi esitettyihin rakennuksiin. Kasarmikatu kentein. Vanhoja ovia korjattiin ja osin korvattiin 42 oli J. S. Sirénin suunnittelema ja rakennuksen uusilla. Karmit ja kynnykset tehtiin männystä, kunto oli hyvä. Rakennuksia ei voitu näistä syistä kynnykset varustettiin alumiinisella kynnyslistalla. purkaa, joten rakennusasetuksen 56 pykälän edel- Asennettiin palo-ovia. Porrashuoneen vanhat la- lyttämiä autopaikkoja ei ollut mahdollista korjaus- siovet säilytettiin, mutta niiden sisäpuolelle muu- ja muutostöiden yhteydessä rakentaa tontille. Ra- rattiin puolen kiven seinä, johon kiinnitettiin ovet. kennustoimenpiteen yhteydessä sijoitettiin pihalle Missä vanhan, 2,5 metriä oven tilalle tuli uusi ovi, kuitenkin kaksi auton pysäköintipaikkaa.130 valettiin aukon yli betonipalkki ja sen yläpuolelle jäävä aukko muurattiin umpeen. Ikkunat kunnos- 1969 Pihakannen alainen kylmä kellari lämpimäksi tettiin ja sisäpuitteisiin asennettiin tiivisteet. Myös Vuonna 1969 pihakannen alla olevat, 1933 raken- ikkunapenkit kunnostettiin. Keittiö- ja kylpyhuo- netut kellaritilat muutettiin lämpimiksi vuori- nekalusteita uusittiin sekä hankittiin vaatenaula- villaeristämällä ja neljänneskiven sisäpuolisella koita ja arkistohyllyjä. Tehtiin sisämaalaus- sekä tiilirevetoinnilla. Ilmanvaihtona oli koneellinen LVIS-töitä. Rikhardinkatu 2:n osalta muutostyöt sisäänpuhallus.131 Yläpohja uusittiin ja tehtiin hyväksyttiin käyttöön maaliskuussa 1967.128 väliseinämuutoksia. Suunnittelutyö tehtiin Uu- Ennen muutostöitä vuonna 1966 rakennuksissa denmaan läänin lääninrakennustoimistossa.132 oli 68 prosenttia liike- ja toimistotiloja. Muutos- Vuonna 1969 astuivat voimaan uusi perhe-eläke- töiden jälkeen huoneistot ja huonetilat jakautui- laki ja uusi eläkelaki valtionapulaitoksille, jolloin vat taloissa seuraavasti: anomusten määrä kasvoi entisestään.133 Myös ar- kistomateriaalin määrä kasvoi ja on todennäköis- toimistotiloja 1812 m2 tä, että varastoa käytettiin Valtiokonttorin eläke- osaston arkistona. liikehuoneistoja 441 m2

asunto (2 h + kk) 42 m2

varastotilaa 245 m2 teknisiä tiloja (lämpökeskus, puhelin- 90 m2 keskus ym.) kaikki yhteensä 2630 m2

129 22.7.1966 vahvistettu rakennuslupa 3-867-A-66. Loppukatselmus pidettiin Rikhardinkatu 2:n osalta 11.3.1967, Kasarmikatu 42:n osalta 29.3.1967. RakVV. 130 Yliarkkitehti Toivo Heimon 6.4.1966 päivätty selvitys tontin palokuormasta ja autojen paikoituksesta. RakVV. 131 Seija Linnanmäki, Rakennusten historiaa Kasarminkatu 42/ Richardinkatu 2. Museoviraston restaurointiyksikkö, 6.4.1999. Kulttuuriympäristön tulosalueen asianhallinta –rekisteri. MV. 128 Valtion talon Kasarmikatu 42 – Rikhardinkatu 2 4. ja 5. 132 5.8.1969 vahvistettu rakennuslupa 3-1582-C-69. kerroksissa ja kellarissa suoritettavien muutos- ja korjaustöiden Loppukatselmus 5.8.1969. RakVV. rakennustyöselitys. Sk. 133 Blomstedt 1976, 145-146.

44 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Kasarmikatu 42:n ja Rikhardinkatu 2:n julkisivut Rikhardinkadulle. Kuva on mahdollisesti 1960-luvulta. Valokuvaaja: Simo Rista. HKM KA.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 45 Vuonna 1974 otetussa valokuvassa Rikhardinkatu 2:n pihan puoleisessa julkisivussa näkyvät vielä sivuportaan ikkunat ja parvekkeet, jotka purettiin 1999. Katolla ei vielä ollut suuria ilmanvaihtolaitteistoja. MV.

1970-luku Vuonna 1971 muutettiin Rikhardinkatu 2:n en- Rikhardinkatu 2:n rakennuksessa oli 1970-lu- simmäisen kerroksen länsipäädyn myymälähuo- vulla Valtiokonttorin sekä valtiovarainministeriön neisto toimistohuoneiksi134 ja neljännessä kerrok- tiloja.137 Valtiovarainministeriön osastoista aina- sessa tehtiin väliseinä- ja ovimuutoksia. Uudet kin palkkaosasto toimi rakennuksessa. seinät olivat puurunkoisia ja lastulevyillä levytet- Vuonna 1976 rakennettiin kolmanteen kerrok- tyjä. Pääsuunnittelijana oli Uudenmaan piirira- seen uudet wc-tilat ja kolme huonetta jaettiin kennustoimiston arkkitehti Jorma Aho.135 väliseinällä. Muutamia väliseiniä purettiin ja ovi- Vuonna 1974 tehtiin pintakunnostustöitä Uu- aukkoja muurattiin umpeen. Suunnittelutyö teh- denmaan piirirakennustoimiston suunnitelmien tiin Uudemaan piirirakennustoimistossa.138 mukaan. Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa parannettiin Akustokarhu-levyllä toimistohuoneiden välistä ääneneristystä, kunnostettiin ves- soja ja purettiin muutama kiinteä komero.136

134 21.5.1971 vahvistettu rakennuslupa 3-917-C-71. Loppukatselmus 21.5.1971. RakVV. 135 10.9.1971 vahvistettu rakennuslupa 3-1729-C-71. RakVV. 136 Seija Linnanmäki, Rakennusten historiaa Kasarminkatu 42/ 137 Ollila & Toppari 1975, 111. Richardinkatu 2. Museoviraston restaurointiyksikkö, 6.4.1999. 138 29.4.1976 vahvistettu rakennuslupa 3-308-C-76. Kulttuuriympäristön tulosalueen asianhallinta –rekisteri. MV. Loppukatselmus 22.7.1976. RakVV.

46 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Rikhardinkatu 2:n julkisivu kuvattuna vuonna 1989. Kuvan oikeassa laidassa oleva naapurirakennus Rikhardinkatu 4 – Korkeavuorenkatu 41 on vuonna 1890 valmistunut uusrenessanssitalo. Molemmat rakennukset ovat viisikerroksisia, mutta rakennusten räystäslinjat eivät ole samalla korkeudella. Valokuvaaja: Marjaana Kella. MV.

1980-luku

1980 Rikhardinkatu 2 suojellaan asetuksella jonka perustustöihin liittyi louhintaa. Rikhardin- 18. syyskuuta 1980 suojeltiin Rikhardinkatu 2:n katu 2:n ja Kasarmikatu 42:n rakennusten perus- rakennus valtioneuvoston päätöksellä, asetuksella tuksia vahvistettiin juotetuilla pulteilla, injektoin- 278/65. Nykyinen voimassa oleva asetus on 480/85. nilla ja ruiskubetonoinnilla tontin 6 vastaisella Suojelupäätös ei sisällä erityisiä suojelumääräyksiä rajalla.139 Jossain vaiheessa 1980- tai 1990-lukua eikä muutoinkaan rajoita suojelun kohdentumista. talon käyttäjäksi tuli puolustusministeriö.

1982 Tontin eteläreunan perustusten vahvistustyöt Vuonna 1982 rakennettiin etelän puoleiselle naa- 139 7.3.1983 vahvistettu rakennuslupa 3-2698-C-82. puritontille 6 Hotelli Rivolin uudisrakennusta, Loppukatselmus 5.8.1983. RakVV.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 47 1990-luku

1997 Omistajaksi valtio, Museovirastolta suojelulausunto Rakennuttaja: Suomen valtio, Valtion Kiinteistö- Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan omaisuus laitos, Uudenmaan kiinteistöalue siirtyi 31. tammikuuta 1997 valtiolle lailla 696/56 Rakennuttaja Engel rakennuttamispalvelut Oy ja Kasarmikatu 42/Rikhardinkatu 2 kiinteistön konsultti: omistajaksi tuli valtio.140 Pääsuunnittelija: Penttinen & Tiensuu Arkkitehdit Oy Rakennukset olivat vapautuneet puolustus- Rakennesuunnittelija: Rakennusinsinööritoimisto ministeriön käytöstä. Valtion Kiinteistölaitos Salmivalli Oy

harkitsi kiinteistön myymistä ja pyysi 17.9.1997 LVI-suunnittelija: AIR-IX LVIS Oy lausuntoa Museovirastolta Rikhardinkatu 2:n Sähkösuunnittelija: Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suojelutavoitteista ja suojelumääräyksistä.141 Museovirasto kirjasi rakennuksen suojeluta- Turvasuunnittelija: Insinööritoimisto Heikki Iso- Kuusela Oy voitteet ja –määräykset 7. marraskuuta 1997 an- Maalaussuunnittelija: netussa lausunnossaan: ”Rakennusta ei saa purkaa; Asiantuntijamestarit Oy rakennuksen ulkoasu (katujulkisivu) tulee säilyttää Käyttäjän edustaja: Oikeusministeriö nykyisellään; rakennuksen sisätiloihin voidaan tehdä Rakennusliike Sulo Lipsanen Oy muutoksia. Muutokset on toteutettava siten, että alun Järvenpään Putki- ja Metallityö Oy Alihankkijoita: IV-Ilmastointihuolto Oy perin suurihuoneistoiseksi suunnitellun asuinkerrosta- Tekmanni Oy lon pohjakaavalliset ominaispiirteet säilyvät.” Suoje- Computec Oy lumääräysten soveltamisen ja niistä poikkeamisen osalta Museovirasto viittasi rakennussuojelulain (607/1985) 6 §:n 3. momenttiin.142 Rikhardinkatu 2:n porttikäytävän viereinen keittiöporras sekä sen yhteyteen 1933 rakenne- 1999–2000 Rikhardinkatu 2/Kasarmikatu 42:n tut Kasarmikatu 42:n portaat purettiin ja tiloihin kiinteistön peruskorjaus rakennettiin wc-tilat sekä uusi Koneen henkilö- 1998 Valtion kiinteistölaitos luopui kiinteistön hissi, jonka koneisto sijoitettiin kuiluun. Hissi myyntisuunnitelmista ja päätti kunnostaa raken- johtaa ensimmäisestä viidenteen kerrosten osal- nukset valtion käyttöön.143 Peruskorjaus- ja muuta molempiin rakennuksiin ja ullakkokerroksessa tostöiden aikana vuosina 1999–2000 Rikhardinkatu Rikhardinkatu 2:n puolelle. Hissikuilun sivusei- 2:n ja Kasarmikatu 42:n tilat peruskorjattiin oikeus- nät rakennusten liitoskohdassa valettiin teräsbe- ministeriölle. Rakennukset oli kaavoitussuunnitel- tonista. Vanha kellarin lämpökeskuksesta katolle missa katsottu kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi, ja nouseva tiilinen keskuslämmityspiippu purettiin. tontilla oli voimassa rakennuskielto. Museoviraston Uusi hissiaula rakennettiin siten, että Kasarmikatu lausunnossa vuodelta 1999 peruskorjauksen pääpii- 42:n sisätiloja laajennettiin ensimmäisen kerrok- rustuksiin ehdotettiin joitakin muutoksia. Käsitelty sen osalta viisi neliömetriä siirtämällä pihajulki- korjaussuunnitelma oli sovussa rakennusten suo- sivun syvennyksen lasiseinää. Kaupunkisuun- jelutavoitteen kanssa lukuun ottamatta kahta Ka- nitteluvirasto puolsi lausunnossaan lasiseinää ja sarmikatu 42:n pääsisäänkäynnin ehdotettua muu- totesi, ettei ole estettä lasiseinää siirtämällä kas- tosta, joiden osalta suunnitelmaa oli tarkistettava.144 vattaa käytettyä kerrosalaa. Koska Rikhardinkatu 2:n ja Kasarmikatu 42:n rakennusten lattiat ovat eri korkeudella ja sisätilat haluttiin yhdistää, ra- 140 Lainhuuto 706/31.1.1997/139. 141 Diarointipäivämäärä 23.9.1997, diaarinumero 039/601/1997 kennettiin rakennusten toiseen, kolmanteen, nel- Kulttuuriympäristön tulosalueen asianhallinta –rekisteri, Virastotalo jänteen ja viidenteen kerroksiin uudet osastoiduit Rikhardinkatu 2:n kohdetiedot. suorat teräsbetoniportaat, joiden pintaan tuli be- 142 Lausunto 39/601/1997, 20.1.2010 Museoviraston huomautukset Virastotalo Rikhardinkatu 2:n seurannasta. tonimosaiikkilaatoja. Portaat rakennettiin hieman Kulttuuriympäristön tulosalueen asianhallinta –rekisteri, vinoon kulmaan suhteessa muutoin täysin suora- Virastotalo Rikhardinkatu 2:n kohdetiedot. kulmaiseen koordinaatistoon rakennettuihin talo- 143 Kulttuuriympäristön tulosalueen asianhallinta –rekisteri, Virastotalo Rikhardinkatu 2:n kohdetiedot. jen rakennusosiin. Porras osastoitiin palo-ovin.145 144 Lausunto 99/601/1999, 20.1.2010 Museoviraston huomautukset Virastotalo Rikhardinkatu 2:n seurannasta. Kulttuuriympäristön tulosalueen asianhallinta –rekisteri, 145 23.3.1999 vahvistettu rakennuslupa 3-4964-98-B. Virastotalo Rikhardinkatu 2:n kohdetiedot. Loppukatselmus 15.6.2000. RakVV.

48 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo MUUTOSALUE

ATK-HUONE

C C 10 20

TELETILA

VARASTOTILOJA

PUHELIN-

SÄHKÖPÄÄKESKUS JAKOMO US1

EI60 EI60 EI30

7 10

7 11

SIIV.TARV. PESULA A EI30 A

VS2

SIIV. SIIV. SOS.TILA SOS.TILA Sisäpihan pihakannen alla sijainnut, 1933 rakennettu PUKUH PUKUH LÄMPÖKESKUS WC WC vanha kellari purettiin vuonna 1999, minkä seurauksena VS4

PESUH WC WC PESUH pihataso laski parhaimmillaan jopa 2,4 metriä. Uusi piha tehtiin tasaiseksi. Arkkitehti Mika Penttinen, Penttinen & Tiensuu Arkkitehdit Oy 4.12.1998. Sk.

Huonetilojen käyttötarkoituksia muutettiin ja arkkitehti antaisi asiasta tarkemmat ohjeet, jos huoneiden välisiä oviaukkoja muurattiin um- lisädokumentoititarvetta on.148 peen, joitakin 1960-luvulla tehtyjä kevyitä vä- Käytävä- ja toimistotiloihin asennettiin har- liseiniä purettiin ja rakennettiin uusia. 1960- ja maata muovimattoa sekä kanelin, oranssin, vih- 1970-luvuilla tehtyjä alas laskettuja kattoja sekä reän turkoosin, lilahtavan sinisen sekä marja- vanhoja wc-tiloja purettiin ja rakennettiin uu- puuron punaisia linoleum-mattoja. Molempien sia.146 Vanhoihin kantaviin tiilisiin väliseiniin rakennusten kosteiden tilojen seinälaattoina käy- tehtiin oviaukkoja, joiden yläreunat vahvistet- tettiin Pukkila Colorin vaalean harmaita tai sini- tiin raudoitetulla betonivalulla. Vanhat välipoh- siä laattoja, Rikhardinkatu 2:n ensimmäisen ker- jat ja yläpohjat säilytettiin. Vanha alapohja pu- roksen saunaosastolla Höganäs Sydneyn vaalean rettiin osin ja korvattiin uudella maanvaraisella turkooseja laattoja. Kosteiden tilojen lattioihin betonilaatalla. Vanhat ensimmäisen kerroksen asennettiin Pukkila Natura –merkkisiä vaalean tiiliholvit säilytettiin. Väli- ja yläpohjat olivat harmaita ja punaisia ruudutettuja laattoja sekä puurakenteisia ja ne säilytettiin. Yläpohjan täyt- Pukkila Höganäsin valkoisia ja vaalean harmai- teenä on rakennusjätettä, yläpohjarakenteet säi- ta laattoja.149 Osaan toimistohuoneita asennettiin lytettiin. Rakennukseen asennettiin koneellinen parkettilattia. ilmastointi. 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut Merkittävä vuosina 1999-2000 tehty muutos oli, alas lasketut katot purettiin ja korvattiin uusil- kun sisäpihan alla olleet kellaritilat purettiin ja la. Kanavistoa sijoitettiin uusien, alas laskettujen pihamaan tasoa laskettiin. Muutostöiden yhtey- kattojen suojiin. Ilmanvaihtokonehuone sijoitet- dessä pihamaan tasoa laskettiin huomattavasti, tiin ullakolle rakennettiin teräsrankarunkoinen suurimmillaan jopa 2,4 metriä, ja Rikhardinkatu ilmastointikonehuone.147 2:n pihan puoleisiin seiniin valettiin uudet beto- Sisäänkäyntihalli ja porrashuoneet maalattiin. nisokkelit aiempaa matalammalle. Pihan ja port- Arkkitehti Jyrki Tiensuu totesi 16. marraskuus- tikäytävän vanhat päällysteet poistettiin ja alueet sa 1999 pidetyssä työmaakokouksessa, että Rik- tasattiin siten, että pintavedet johtuvat aina ra- hardinkadun portaikon mahdollinen konservointi kennuksesta pois päin kaivoihin. Piha-alue pääl- voi tulla vielä myöhemmässä vaiheessa toteu- lystettiin punaisella graniittinupukiveyksellä. Pi- tettavaksi, joten esille otettujen maalausten do- halle valettiin eteläreunaa vasten uusi betoninen kumentointia täytyisi täydentää. Sovittiin, että tukimuuri, johon tehtiin köynnöksiä varten män- tyiset tukitangot. Muurin eteen istutettiin köyn- nöshortensiaoita, alppikärhöjä, siperiankärhöjä

146 23.3.1999 vahvistettu rakennuslupa 3-4964-98-B. 148 16.11.1999 päivätystä hankkeen Kasarmikatu 42/Rikhardinkatu Loppukatselmus 15.6.2000. RakVV. 2 peruskorjaus työmaakokouspäiväkirjasta numero 11. Sk. 147 23.3.1999 vahvistettu rakennuslupa 3-4964-98-B. 149 Kasarmikatu 42/Rikhardinkatu 2 peruskorjauksen Loppukatselmus 15.6.2000. RakVV. rakennusselitykset 1999, Penttinen & Tiensuu Arkkitehdit Oy. Sk.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 49 TSTOH SIIV EI30 TSTOH/OP

NEUVOTTELUH C C TSTOH

MUUTOSALUE D TSTOH/SIHT TSTOH

VS4 WC ODOTUSAULA KERROS- ULOSOTTO ULOSOTTO NEUVOTTELUH ODOTUSAULA EI30 WC AULA PORRASHUONE VS6

KERROS- EI60 EI60 AULA

VS7 JK

24 65

VS2 PORRASHUONE WC KÄYTÄVÄ KÄYTÄVÄ EI30 EI30 EI30 A TSTOH/SIHT 26 46 WC A

KOPIO FAX PRINT LOKERIKKO

TSTOH/AOP TSTOH TSTOH ULOSOTTO LEPOHUONE ULOSOTTO ULOSOTTO ULOSOTTO ULOSOTTO NEUVOTTELUH WC S VS1 D

Viidennen pohjapiirros. Kuvaan on merkitty pisteviivoin puretut rakenteet. Arkkitehti Mika Penttinen, Penttinen & Tiensuu Arkkitehdit Oy 4.12.1998. Sk.

sekä muita kasveja.150 Pihasiiven keittiöportaan umpiolasielementti. Karmit ja puitteet tehtiin sisäänkäynti ja pihatason laskun jälkeen niin männystä. Sisäjulkisivujen muutoskohdat ra- korkealle, että sen edustalle rakennettiin julki- pattiin kolmikerrosrappauksena. Vesikattora- sivuun kiinnitetty teräksinen ulkoporras, jonka kenteet säilytettiin ja vahvistettiin tarvittaessa. alle sijoitettiin pyöräteline. Myös pääportaasta Uudet metallirakenteet olivat mustaksi maalat- pihalle oleva sisäänkäynti uudistettiin. Raken- tua kuumasinkittyä peltiä. Vanhat palotikkaat nuksen sisäkulmassa ollut katos purettiin. Pihalle poistettiin ja vesikatolle tehtiin teräksiset huol- rakennettiin uusi teräsrakenteinen, metalliver- tosillat LVIS-laitteille ja laitteet kannatettiin te- hoiltu jätehuone.151 Pihan itäpäätyyn rakennet- räs- ja puurakenteisin tuennoin ullakon lattiasta. tiin uusi pesubetonilaattapintainen teräsbeto- Vanhat muuratut piiput ullakolla ja vesikatolla ninen ulkoporras, joka johtaa Kasarmikatu 42:n säilytettiin osin. Vanhat hormit olivat pääosin kellarikerrokseen. tiilihormeja, jotka olivat pois käytöstä. Hormei- Kaiken kaikkiaan peruskorjaustyöt olivat ra- hin tehtiin tarkistusluukut. Rikhardinkatu 2:n kennusten historian suurimpia muutostöitä, vanhat kaakeliuunit tarkistettiin käyttökuntoon mutta julkisivut säilyivät pääpiirteissään ennal- ja hormit putkitettiin teräsputkella. Kattoristi- laan. Katujulkisivuun ei tehty muutoksia, mutta kot säilytettiin. Ullakolla ja vesikatolla tehtiin vanhoja ikkunoita ja ovia kunnostettiin, osa ik- lämmöneristystöitä.152 kunoista uusittiin. Porttikäytävän portti kun- Kaikkien toimenpiteiden muutosalue oli 495 nostettiin ja käytävän lattianpintaa nostettiin ja neliömetriä, josta laajennuksen osuus oli viisi ne- ovet uusittiin. Sisäpihan puolella puretun keittiö- liömetriä. Rakennusten rakenteellinen palotur- portaan ikkunat ja ovet parvekkeineen purettiin vallisuusluokka oli P1, suojaustasoluokka.153 Lop- ja aukot muurattiin umpeen. Toinen pääportaan pukatselmus pidettiin kesäkuussa 2000.154 parvekkeista lasitettiin. Ikkunoita uusittiin vanhoja malleja soveltaen kolmilasisiksi, kaksipuit-

teisiksi, joissa sisäpuitteeseen tuli kaksilasinen 152 Kasarmikatu 42/Rikhardinkatu 2 peruskorjauksen rakennusselitykset 1999, Penttinen & Tiensuu Arkkitehdit Oy. Sk. 150 Kasarmikatu 42/Rikhardinkatu 2 peruskorjauksen 153 23.3.1999 vahvistettu rakennuslupa 3-4964-98-B. rakennusselitykset 1999, Penttinen & Tiensuu Arkkitehdit Oy. Sk. Loppukatselmus 15.6.2000. RakVV. 151 23.3.1999 vahvistettu rakennuslupa 3-4964-98-B. 154 23.3.1999 vahvistettu rakennuslupa 3-4964-98-B. Loppukatselmus 15.6.2000. RakVV. Loppukatselmus 15.6.2000. RakVV.

50 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 2000-luku

Peruskorjaustöiden valmistuttua vuonna 2000 mukaisesti. Oikeusministeriö palaa takaisin Ete- muutti sekä Rikhardinkatu 2:n että Kasarmikatu läesplanadi 10:n uusittuihin tiloihin kesällä 2016, 42:n käyttäjäksi oikeusministeriö. Rikhardinkatu jolloin oikeusministeriön toiminta myös Kasar- 2:n ensimmäisen kerroksen liiketilan vuokraa- mikatu 42:n ja Rikhardinkatu 2:n rakennuksissa jaksi tuli Käherryshuolto Oy.155 Oikeusministeriö päättyy.158 on edelleen Rikhardinkatu 2:n pääkäyttäjänä. Kä- Vuoden 1961 rakennuskieltoa jatkettiin asema- herryshuolto Oy poistui liiketilasta vuonna 2011, kaavan muuttamisen takia 15. syyskuuta 2014. jonka jälkeen uusi vuokralainen Kauneussalon- Rakennuskielto päättyy 11. lokakuuta 2016.159 ki Helsinki teki tiloissa pintaremonttia, joiden Helsingin uutta yleiskaavaa varten on laadittu tekemiseen ei liittynyt rakennuslupaa. Vuoden marraskuussa 2015 ehdotus, joka on lausuntakier- 2015 kesällä kauneussalongin ulko-ovi vaihdet- roksella. Kaavaehdotuksessa Kasarmikatu 42:n ja tiin vetoisuuden vuoksi uudeksi, uudenmalliseksi Rikhardinkatu 2:n rakennukset kuuluvat liike- ja teräslasioveksi. palvelukeskusta C1 –alueeseen, joka on määritelty Vuonna 2003 tuli Kasarmikatu 42/Rikhar- ehdotuksessa seuraavasti: ”Palvelu-, liike- ja toi- dinkatu 2:n hallinnoivaksi viranomaiseksi mitilapainotteinen keskusta, jota kehitetään toimin- Senaatti-kiinteistöt.156 nallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, Rikhardinkatu 2:n rakennukselle on lisätty 26. toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- syyskuuta 2008 alkaen arvokiinteistö-merkintä.157 ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Vuodesta 2003 alkaen on hallinnoivana viran- Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat omaisena toiminut Senaatti-kiinteistöt. tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on Oikeusministeriöllä on tällä hetkellä käytössään kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehok- kolme toimipistettä Helsingissä. Kasarmikatu kaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Lii- 42:n/Rikhardinkatu 2:n rakennuksessa sijait- ke- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti sevat oikeusministeriön oikeushallinto-osasto, tule vähentää. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoi- demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yk- tuksen muutoksissa on varmistettava keskustalle omi- sikkö sekä kansainvälinen yksikkö. Tiloja käytti naisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen aiemmin myös valtakunnanvoudinvirasto, mutta rakenteen säilyminen. Käyttötarkoituksen muutosten se muutti 2010-luvulla pois. Naapurustossa si- yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu.”160 jaitsevassa Kasarmikatu 25:n rakennuksessa sijaitsevat oikeusministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö. Mannerheimintie 4:n rakennuksessa on ministeriön kriminaalipoliittinen osasto. Oikeus- ministeriön päärakennuksessa Eteläesplanadi 10 käynnistyivät kesällä 2015 muutostyöt, joiden alta oikeusministeriön henkilökunta muutti ke- säkuussa 2015 väliaikaisesti Kasarmikatu 25:n ympäriöstöministeriöltä vapautuneisiin väistö- tiloihin. Muutto koski vain Eteläesplanadi 10:ssä työskenteleviä. Eteläesplanadi 10:n muutostöiden tavoitteena on pienentää oikeusministeriön toi- mitilakustannuksia ja tiivistää tilankäyttöä siten, että ministeriön koko henkilöstö voi jatkossa sijoittua yhteisiin tiloihin Eteläesplanadi 10:een. Toimitilojen tehostaminen toteutetaan valtioneuvoston uuden toimitilastrategian linjausten

155 Rakennusselitys 1999. Sk. 158 Valtioneuvosto.fi 156 MML. 159 Asemakaavamuutos 091-12293. Kiinteistörekisteriote 157 22.10.2015 päivätty rakennusten Kasarmikatu 42:n 17.11.2015. Rekisteriyksikkö 91-3-52-3 Sampi-kortteli. perustietoraportti, jossa on viitattu myös lausuntoon MV Helsingin kaupungin kaupunkimittausosasto. 30.8.2012. Sk. 160 yleiskaava.fi, Helsingin uuden yleiskaavan ehdotus.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 51 4.2 Muutoskaaviot

Rikhardinkadun julkisivun muutoskaavio

2.−5. kerrosten ikkunat puisia, kaksikarmisia, avattavia puuikkunoita, vanhanmallisia mutta sisäikkunoissa on eristyslasit.

Kipsikonsolit osin uusittu ja osin Julkisivua ja sen koristeita on korjattu kunnostettu ainakin 1933 ainakin 1933 ja 1999 Peltikate uusittu

Porttikäytävän vanha rautaportti Vanhat, mahdollisesti Vanhat ovet, kunnostettu kunnostettiin 1999 1890-luvun puupeiliovet 1999 kunnostettu 1999 Yläikkunan karmit ja puitteet mahdollisesti 1890-luvulta, lasit Oveksi vaihdettu 2015 Toteutettu jo alun perin Uusi ikkuna 1999, ei uusittu 1999 yksilehtinen teräslasiovi, jolla on ikkunana, ikkunassa ei puitejakoa sivuikkuna puitejakoa, uusi 1999 Vanhat karmit, uusi lasi, pystyjako puuttuu

Katujulkisivu on hyvin säilynyt. Ensimmäisen kerroksen ikkunoita on uusittu ja kunnostettu, liiketilan ovi on vaihdettu uudentyyppiseksi teräslasioveksi.

1999−2000 muutokset

2015 muutokset

52 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Itäjulkisivun muutoskaavio

Ullakolla ja katolla uusia ilmanvaihtolaitteita Peltikate uusittu 1999

+34.33

+31.09 +31.09

+30.20

+26.48 +26.49 +26.47 Alkuperäiset pölytys parvekkeet (1890) Ikkunat uusia (1999), vanhanmallisia

+22.62 +22.64 +22.61

+18.76 +18.79 +18.78 KASARMINKATU

+14.89 +14.91 +14.91 Katos purettu 1999

Uusi keittiöportaan RIKHARDINKATU teräksinen ulkoporras ja Uusi saunan ikkuna-aukko ovi 1999 1999

+11.32 Pihan alla sijainnut kellari purettu 1999 +10.50 +10.20

Pihasiiven itään suuntautuvaan julkisivuun kohdistuneet muutostyöt liittyvät lähinnä pihakannen ja sen alaisen kellarin purkamiseen vuonna 1999. Katolle on lisätty ilmanvaihtolaitteistoja. Muutoin julkisivu on hyvin säilynyt.

1999−2000 muutokset

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 53 Eteläjulkisivun muutoskaavio

Tikapuut purettu 1999

Ullakolle uusi ilmanvaihto Uusia hormeja ja iv- Ikkunat uusia, vanhan Rikhardinkatu 2:n keittiöportaan huone 1999 laitteistoja 1999 mallisia 1999 ikkunat ja parvekkeet ovineen Peltikatto purettu ja aukot muurattu umpeen uusittu 1999

Uusia hormeja 1999

+31.10 YP1

+30.23

US2

+28.15 +28.19 VP7

+26.48 KASARMINKATU

RIKHARDINKATU +24.64

+22.61

+21.19

+18.76

+17.74

+14.96

+14.29

PR1 PR2

+12.45

+11.85

AP4 +10.35 +10.36

Uusi pihan taso Parveke lasitettu ja oven ja Porttikäytävän Pihasiipi 1999 ikkunan paikka vaihdettu lattiaa laskettu 1999

1999 +7.10 Katos ja portaat Uusi ovi ja portaat Uusi betonisokkeli Uusi betoninen ulkoporras purettu 1999 1999 1999 kellariin

Sauna 1999 Rappaus korjattu 1999

RIKHARDINKATU 2 KASARMIKATU 42

Etelän puoleisen pihajulkisivun ensimmäisen kerroksen muutokset liittyvät pihakellarin purkamiseen 1999, jolloin pihan taso on laskenut huomattavasti. Porttikäytävän viereinen keittiöporras parvekkeineen on purettu 1999. Katolle on asennettu uusia ilmanvaihtolaitteistoja.

1999−2000 muutokset

54 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Ensimmäisen kerroksen muutoskaavio

Vanha keittiöporras purettu 1999 Sisäpihan alta purettu kellaritilat, Alun perin kuivakäymälä, pihatasoa laskettu ja pihan sekä muutettu varastoksi 1933, porttikäytävän pinnoitteeksi saunaksi 1999 graniittinupukivetys 1999 Uusi ulkoporras Uusi teräsrakenteinen Oviaukko umpeen Kasarmikatu 42:n Uusi betoninen jätekatos 1999 1999 kellariin 1999 tukimuuri 1999 Uusi graniittiporras ja Vanha ovi 1999 keittiöporras

Sisäpiha

Alun perin pesutupa

Entinen talonmiehen asunto

Pääporras Saunaosasto

Kauneussalonki Helsingin sisätilat Sisään Alun perin liiketila, uudistettu 2011 käyntihalli neuvotteluhuoneeksi 1999

Uusi, uuden Uusi ikkuna 1999 Uusi ikkuna 1999 mallinen teräs Rakennusten raja lasiovi 2015

Uusi oviaukko 1999 Vanha portti (1890) Vanhat pääovet (1890), kunnostettu 1999 kunnostettu 1989 Oviaukko umpeen 1999 Uusi ovi 1999, sijaitsee Uudet sisäovet 1999. Vanhat ulko-ovet korkealla (1890), kunnostettu 1999

Hissi 1999 Uusi ovi 1999

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi alun perin kaksi liiketilaa kadun puolella, sisäpihan puolella talonmiehen asunto, pesula ja käymälä sekä keittiöporras. Nykyisin siellä sijaitsee yksi liiketila ja saunaosasto.

1960-luvun muutokset

1999−2000 muutokset

2011 muutokset

2015 muutokset

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 55 Viidennen kerroksen muutoskaavio

Tuuletusparveke Vanha keittiöporras purettu 1999, paikalle rakennettu hissi ja wc-tilat Käytävä muodostettu purkamalla kevyitä väliseiniä 1960-luvulla ja Oviaukko umpeen 1999 1999 Pääporras, alkuperäinen Uusi oviaukko mosaiikkibetonilattia (1890) 1999

Uudet sisäovet 1999

Uudet lattiat 1999

Rakennusten raja Oviaukko umpeen Oviaukko umpeen Ikkunat uudet, vanhan Oviaukko umpeen 1999 1966 malliset 1989 196o-luvulla

Viides kerros oli alun perin kahden suurasunnon käsittävä kerros. Nykyisin kerroksessa on toimisto tiloja. Käytävätilat on muodostettu purkamalla joitakin poikittaisia seiniä.

1960-luvun muutokset

1999−2000 muutokset

56 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Nykytilan 05 inventointi

Rikhardinkatu 2:n sisätilat on inventoitu 8. ja ulkotilat 11. tammikuuta 2016. Kohde on dokumentoitu valokuvaamalla 12. ja 15. tammikuuta 2016.

5.1 Ulkotilainventointi

Sijainti ja piha Rakennus sijaitsee itään päin laskevan Rik- porttikäytävän lattiatasoa laskettiin. Pihan las- hardinkadun varrella, sen eteläpuolella Sam- keminen aiheutti Rikhardinkatu 2:n pihan puo- pi-korttelin koilliskulman tontin numero kolme lella ensimmäisen kerroksen sokkeli-, ovi- ja länsiosassa. porrasmuutoksia. Piha päällystettiin 1999 nop- Sisäpiha on kapea ja kolmelta sivultaan vii- pakivillä, jotka ovat punagraniittia. Piha on ete- sikerroksisten Rikhardinkatu 2:n ja Kasarmi- länpuoleista naapuripihan tasoa matalammalla. katu 42:n siipien rajaama, etelään päin piha on Tontin eteläreunassa on korkea betoninen tu- avoimempi, mutta alaosassa on naapuritonttia kimuuri (1999), jonka pinta on maalaamaton ja vasten rakennettu tukimuuri. Piha on Rikhar- sileä. Tukimuurin päällä on pystypinnainen me- dinkatu 2:n ja Kasarmikatu 42:n yhteiskäytössä. tallikaide. Muuripintaan on kiinnitetty lasiku- Kulkuyhteys sisäpihalle on Rikhardinkadul- puvalaisimia (1999). Muurin edustalla on kapea ta porttikäytävän kautta. Lisäksi molemmista istutusvyöhyke, jossa kasvaa köynnöskasveja. rakennuksista on yhteyksiä pihalle. Rikhardin- Sisäpihalla on kaksi varsinaista autopaikkaa, katu 2:n rakennuksesta pääsee nykyisin port- mutta pihalla näkyi inventoitaessa jopa seitse- tikäytävän ovesta, pääsiiven eteläjulkisivun män autoa. Pyöräteline (1999) sijaitsee Rikhar- puolelta pääportaan yhteydestä sekä pihasiiven dinkatu 2:n keittiöportaaseen johtavan uuden keittiöportaan toisen kerroksen ovesta pihalle. teräsportaan alla. Sisäpihan eteläsivua vasten Kasarmikatu 42:n ensimmäisen kerroksen val- on rakennettu 1999 uusi pulpettikattoinen, te- vomon tiloista on pariovet sisäpihalle, lisäksi räsrakenteinen jätekatos, jonka seinät on ver- hissiaulasta on yhteys porttikäytävään, josta hoiltu maalatuilla teräslevyillä. taas pääsee pihalle. Pihan itäpäätyyn on 1999 rakennettu uusi, suora betoniporras, jonka as- Tilahahmo kelmissa on pesubetonilaatat. Porrasaukkoa Rikhardinkatu 2 on viisikerroksinen kivita- reunustaa betoninen tukimuuri, jonka päällä lo, jonka Rikhardinkadun suuntainen pääsiipi on RST-putkesta tehty käsijohde. Porras johtaa on syvä ja harjakattoinen, kun taas sitä vasten Kasarmikatu 42:n kellarikerrokseen. kohtisuorassa oleva pihasiipi on kapea ja lyhyt Sisäpihalta on 1999 purettu maanalainen, sekä pulpettikattoinen. Siipien yhtymäkohta itä-länsisuuntainen varastokellari. Maantaso on sisäkulmastaan viistottu, jotta leikkauskoh- oli ollut kalteva, itään päin viettävä. Purka- dan päällekkäiset huoneet saavat luonnonvaloa. misen jälkeen pihan taso laski huomattavas- Talon länsi- ja itäseinät on rakennettu kiinni ti ja siitä rakennettiin tasainen. Samalla myös naapurirakennuksiinsa.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 57 Sokkeli ei ole kerroslistaa. Julkisivussa on runsaasti koris- Rikhardinkatu viettää kohti itää, joten sokke- teellisia kipsiosia, kuten konsoleita, koristelistoja likorkeus vaihtelee. Kadun puoleinen sokkeli ja pylväänpäitä, jotka on maalattu valkoisiksi. Toi- on sileää, punertavaa graniittia (1890-l.). Pää- sesta viidenteen kerrokseen seinäpinta on rapattu sisäänkäynnin molemmin puolin sokkelikivien ja vaalean keltaiseksi maalattu. Kaikissa kerrok- pinta on rikotumpaa. Sokkeli tulee seinäpintaa sissa on seinässä säilynyt alkuperäisiä ilmanvaih- ulommas ja sen yläosa on viistetty. Sokkelissa toaukkoja ritilöineen. Katujulkisivun reunoissa on on pullosaumat, jotka on kunnostettu ainakin syvennyksissä leikkauspinnaltaan pyöreät, har- vuonna 1933. maiksi maalatut syöksytorvet, jotka on uusittu Porttikäytävän sekä sisäpihan puolen sokkelit 1999. Seinäpinnassa on alkuperäisiä ilmanvaihto- on uusittu 1999, kun pihanalainen kellari pu- kanavia ritilöineen. Katujulkisivu on hyvin säilyn- rettiin ja pihan pintaa laskettiin. Uudet sokkelit yt ja kunnostettu vuonna 1999. ovat sileää ja maalaamatonta betonia. Betoni- sokkeli tulee ulos seinäpinnasta ja sen päällä on Sisäpihan puoleiset julkisivut vino pelti. Porttikäytävän ja sisäpihan puolella Sisäpihan puoleiset julkisivut ovat käsittelyltään eteläjulkisivun kohdalla sokkeli on matala, sen katujulkisivua vaatimattomampia. Kipsikoristeita sijaan pihasiiven itäjulkisivun sokkeli on korkea. ja kerroslistoja ei ole. Seinäpinnat ovat rapattuja ja keltaiseksi maalattuja. Ensimmäisen kerroksen Julkisivut osalta ja paikoin myös ylempien kerrosten yksit- Kadun puoleinen ja sisäpihan puoleiset julkisi- täisten ikkunoiden ja parvekkeiden ympäristössä vut on käsitelty eri tavalla sekä pinnoiltaan että on nähtävissä rappauksen paikkakorjauksia, jotka sommittelultaan. liittyvät 1999 tehtyihin muutostöihin. Pääsiiven eteläjulkisivulla on kaksi pääportaan Katujulkisivu parveketta. Parvekekaiteina on mustaksi maa- Katujulkisivu on lännen puoleisen naapuritalon latut metalliset pystypinnakaiteet, jotka muista Rikhardinkatu 4 kanssa samassa seinälinjassa, sisäpihan parvekkeista poiketen eivät kaareu- mutta idän puoleinen naapuri Kasarmikatu 42:n du yläosistaan. Pääportaan toisen ja kolmannen seinä on noin puoli metriä irti kadulle päin. kerroksen välisen lepotasanteen parveke on uu- Seinät ovat rapatut ja maalatut. Katujulkisivu pe- sittu kokonaan 1999, jolloin siihen on asennettu rustuu symmetriaan. Vain ensimmäisen kerroksen myös parvekelasit ja lasikatto. Samalla parvek- osalta on pientä epäsymmetriaa. Julkisivu on uusre- keen oven ja ikkunan paikat on vaihdettu keske- nessanssille tyypillisesti koristeellinen. Pääsisään- nään. Neljännen ja viidennen kerroksen välinen käynti sijaitsee keskellä ja tätä akselia on korostettu parveke on alkuperäinen. vetämällä seinän keskiosaa hieman ulos muusta Porttikäytävän itäpuolella sijainnut keittiöpor- seinäpinnasta sekä runsaammin koristeaihein. ras purettiin 1999, kun sen paikalle rakennettiin Ensimmäinen kerros on voimakkaasti rusti- wc-tilat ja hissi. Tällöin myös portaan ikkunat koitua rapattua ja maalattua pintaa. Sen väritys ja parvekkeet purettiin ja aukot muurattiin um- on hieman oranssiin taittuva. Ensimmäisessä peen. Aukot ovat havaittavissa eteläjulkisivussa kerroksessa on kuusi aukkoa, joista idänpuolim- syvennyksinä. maisin on porttikäytävä ja muut ovat ikkuna- ja Seinillä on ilmanvaihtoritilöitä, jotka eivät ole oviaukkoja, joiden kaikkien päälle on muurattu alkuperäisiä. Rakennuksella on seiniin kiinni- tiilestä pyörökaariset holvikaaret. Kaarien laki- tetyt, leikkauspinnaltaan pyöreät, uudet (1999) pisteessä on lehtimäiset kipsikoristeet. Ensim- syöksytorvet, jotka ovat ensimmäisen kerroksen mäisen ja toisen kerroksen välissä on profiloitu osalta maalaamattomia ja ylempien kerrosten lista, joka on pellitetty. osalta keltaiseksi maalattuja. Eteläjulkisivulta on Toisesta viidenteen kerrokset on kukin käsitelty purettu tikapuut 1999. hieman eri tavalla. Toisen ja kolmannen kerrok- Kun pihakannen alla sijainnut kellari puret- sen välissä on matala kerroslista, kolmannen ja tiin 1999 ja pihan taso laski, jäi keittiöportaan neljännen kerroksen välinen vyöhyke on kaikkein sisäänkäynti korkealle ja sen eteen rakennettiin koristelluin. Lista on voimakkaasti profiloitu ja ik- suora teräksinen ulkoporras 1999. Rakennuksen kunoiden kohdalla on listassa matalat balustradi- sisäkulmasta purettiin 1999 vanha ulkoporras koristeet. Neljännen ja viidennen kerroksen välillä katoksineen ja sisäänkäynteineen.

58 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Ikkunat Sisäpihan puoleiset ikkunat Sisäpihan puoleiset ikkunat ovat uusia (1999), Kadun puoleiset ikkunat vanhanmallisia puisia, pääosin T-ikkunoita, Ensimmäisen kerroksen ikkunat poikkeavat joissa on harmaaksi maalatut puitteet ja karmit. muiden kerrosten ikkunoista. Ikkuna-aukko- Pää- ja sisäsiipien leikkauspinnassa ikkunat ovat jen yläpuolella on tiiilimuuratut holvit, joiden muita suurempia ja kuusiruutuisia. Ullakkoker- pinnassa on säteittäinen rustikointi. Ensim- roksessa on pieniä vaakasuuntaisa puuikkunoita, mäisessä kerroksessa on kolme ikkuna-auk- jotka sijaitsevat seinäpinnassa. koa, lisäksi kolmen sisäänkäynnin yläpuolella on ikkunat. Ikkunat ovat eri-ikäisiä puuik- Ovet ja sisäänkäynnit kunoita, joissa on tummanvihreiksi maalatut Katujulkisivussa on ollut alun perin kaksi myy- puitteet ja karmit. Porttikäytävän vieressä si- mälän ovea sekä rakennuksen pääovi. Nykyi- jaitsevan Kauneussalonki Helsingin ikkuna on siä ovia ovat pääovet, kauneussalongin ovi sekä vanha puuikkuna, jonka puitteet ja karmit ovat saunatilojen ovi, joka tosin ei enää ole käytössä. mahdollisesti alkuperäisiä (1890), mutta vuon- Ovien edustalla on graniittiaskelmat. Muut paitsi na 1999 kunnostettuja. Puitteisiin on vaihdettu kauneussalongin askelmakivet ovat alkuperäisiä. uusi lasi. Ikkuna on kiinteä ja sen yläpuolella Pääsisäänkäynti sijaitsee julkisivun keskellä. on pystypuitteella kahteen osaan jaettu puo- Pääovi sijaitsee holvatussa syvennyksessä, jonka liympyrän muotoinen puuikkuna. Pääsisään- kattoon on kiinnitetty uusi valaisin (1999). Pää- käynnin oven yläpuolinen ikkuna on uusi, van- ovi on mahdollisesti alkuperäinen kaksilehtinen hanmallinen puoliympyrän muotoinen ikkuna, puupeiliovi (1890), jonka yläpeilissä on ikkunat. jossa on kaksilasinen eristyslasi (1999). Sau- Pääoven yläpuolella on kaareva puuikkuna. Ovi naosaston neuvotteluhuoneen kaksi ikkunaa on kunnostettu ja maalattu tumman vihreäksi ja on uudistettu. oveen on asennettu lämpölasit. Uudisrakennusvaiheen piirustuksissa en- Kauneussalongin ovi on vaihdettu uudeksi te- simmäisen kerroksen ikkunoissa on pystyjako, räslasioveksi kesällä 2015. Se poikkeaa mallil- jota ei enää ole missään ikkunassa. Lisäksi alun taan alkuperäisestä. Oven vieressä on sivuikkuna perin ikkunoiden yläosassa on ollut vaakapui- (2015) ja päällä on kaari-ikkuna. Alkuperäinen ovi te, joka on nykyisin vain kauneussalongin ik- on ollut kaksilehtinen, ikkunallinen puupeiliovi. kunassa. Saunatilojen kahdessa ikkunassa ei ole Edustussaunan kokoustilaan liittyvä kaksileh- jakoa lainkaan. Ulkoseinät ovat paksuja, joten tinen puupeiliovi on alkuperäinen, mutta pois- ikkunasyvennykset ovat syviä ja harmaat ikku- sa käytöstä (1890). Ulko-ovissa on lämpölasit napellit leveitä. (1999), sisäovet ovat uudet (1999) puupeiliovet. Toisesta viidenteen kerroksen ikkunat ovat Sisäpihan sisäänkäynnit ovat uusia. Keittiöpor- avattavia, uusia, vanhanmallisia T-ikkunoita taan ovi (1999) sijaitsee korkealla maantasoon (1999), joiden puitteet, karmit ja ikkunapellit nähden, ja sille johtaa teräsporras. Keittiöportaan on maalattu vaalean harmaiksi. Ulkoikkunoissa parvekkeenovet ovat uusia yksilehtisiä puuo- on yksi lasi, sisäikkunoissa kaksilasiset eristys- via, joissa on ikkunat. Sisäkulmasta on purettu lasit. Eri kerroksissa ikkunoiden ympärillä ole- sisäänkäynti 1999 ja pääportaasta pihalle joh- vat vyöhykkeet on käsitelty eri lailla. Toisessa tava ovi on uusittu 1999 ja sen edessä on uusi kerroksessa ikkunoiden molemmin puolin on graniittiporras. korinttilaiset pilasterit ja yläpuolella hieman Sisäpihan puolella pääportaan parvekkeen ovet seinäpinnasta ulos työntyvä vyöhyke, jossa on ovat uusia puuovia. Toisen ja kolmannen kerrok- hammastuskoristelua. Kolmannen kerroksen sen välisen välitasanteen parvekkeen oven paikka ikkunoiden alapuolella on matalat pilasterit ja on vaihdettu ikkunan kanssa 1999. ikkunaa kiertää rapattu koristelista, jonka laki- pisteessä on kipsikoristelua. Neljännen kerrok- Katto sen ikkunoiden alapuolella on balustradivyöhy- Pääsiiven harjakatto ja pihasiiven pulpettikatto ke, ikkunoita kiertää rappauslista ja yläpuolella ovat hahmoiltaan säilyneet, mutta pihasiiven ka- on kolmiokatos. Viidennen kerroksen ikkunoi- tolle on lisätty 1999 ilmastointikonehuone. Kat- ta kiertävät rapatut listat lakikoristein. Kadun to on jo jo alun perin ollut nauhapellistä, mutta puoleisessa julkisivussa ei ole ullakkoikkunoita. katteet on uusittu ja se on mustaksi maalattua

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 59 nauhapeltiä. Katolla on jalkarännit. Kadun puo- joka on valettu 1999. Sokkelin päällä on kalteva- leisen lappeen alareunan keskisosassa on muuta pintainen, harmaaksi maalattu pelti. Sokkelipinta kattopintaa korkeampi osuus, joka on julkisivu- tulee seinäpintaa ulommaksi. Porttikäytävässä on jen keskiosan yläreunan koristevyöhyke, jossa on loiva tynnyriholvattu katto. Porttikäytävän seinät balustradikaide. Yksityiskohta ei näy kadulle, eikä ja katto on rapattu ja maalattu keltaiseksi. Seinät ollut inventoitaessa tarkasteltavissa. ovat alaosiltaan noin 80 senttimetrin korkeuteen Katolla on sekä vanhoja tiilihormeja että uusia asti yläosiaan paksumpia. Seinäpintoihin on asen- hormeja. Pääsiiven pihan puoleisella katon lap- nettu sähköjohtoja ja idän puoleisen seinän ylä- peella on uusia tikapuita (1999). Katolle pääsee osaan ilmanvaihtolaitteita (1999). Porraskäytävä ullakkokerroksesta kahden luukun kautta. Huol- on valaistu seinäpintoihin kiinnitetyillä uusilla tosillat ovat uusia (1999). (1999) kolmionmuotoisilla metallivalaisimilla. Räystäät ovat leveitä ja suljettuja. Räystäiden Porraskäytävässä on kolme ovea, joista vain alapinnat on rapattu ja maalattu. Kadun puolei- kaksi on käytössä. Kaikki ovet ovat uusia (1999), sen räystään alapintaan on kiinnitetty koristeel- yksilehtisiä, ikkunattomia, harmaaksi maalat- lisia kipsikonsoleita, jotka on kunnostettu ensin tuja teräsovia, joissa on ristipääruuveilla tehty vuonna 1933 ja sitten 1999. Sisäpihan puoleisissa rasterointikuvio. Porttikäytävän länsiseinän kes- räystäissä on profiililistat. kellä sijaitsevasta ovesta pääsee Rikhardinka- tu 2:n ensimmäisen kerroksen keskikäytävälle. Porttikäytävä Länsiseinällä on myös toinen ovi, joka on alun Porttikäytävä johtaa Rikhardinkadulta sisäpihal- perin johtanut talonmiehen asuntoon. Käytävän le. Porttikäytävän suulla on suuri, koristeellinen lattiatason laskemisen sekä sen edessä olleen ja mustaksi maalattu kaksilehtinen rautaportti, portaan purkamisen myötä entisen talonmiehen joka on vanha mutta kunnostettu ja koneistettu asunnon ovi jää korkealle seinäpinnan keskel- vuonna 1999. le, eikä se ole käytössä. Porttikäytävän itäseinän Porttikäytävän lattiatasoa on laskettu vuonna puolelle on puhkottu 1999 uusi oviaukko, joka 1999 ja siinä on nupukivet (1999) sekä kaksi vie- johtaa Kasarmikatu 42:n ensimmäisen kerrok- märikaivoa. Taso viettää pihalle päin. Porraskäy- sen hissiaulaan. Vanha oviaukko on muurattu tävän sokkeli on uusi matala ja sileä betonisokkeli, umpeen.

60 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Ulkotilojen kuvanottopaikat

2 4 RIKHARDINKATU 5 7 8 6 3

KASARMIKATU

9 13 12 14

11 10

Rikhardinkatu 2

Kasarmikatu 42

Tontin 3 rajat

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 61 1 2

Näkymä Kasarmikadulta kohti Rikhardinkatua. Katujen Rikhardinkatu 2:n keskirisaliitti kuvattuna vuonna 2016. kulmassa on Kasarmikatu 42:n Sirénin suunnittelema talo, joka rakennettiin kiinni Rikhardinkatu 2:n uusre- nessanssitaloon 1933-1934.

Katujulkisivu on uusrenessanssille tyypillisesti voimakkaasti koristeltu. Kerrosten välissä on profiloidut kerroslistat. Räystään alapinnassa on kipsikonsolit. Kuva on keskirisaliitin kohdalta.

62 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 4

Rikhardinkatu 2:n räystäslinja on eri korkeudella naapuritaloihinsa nähden.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 63 5 6

Pääsisäänkäynnin puupeilipariovi on vanha ja kunnostet- Saunaosaston neuvotteluhuoneessa on vanhat puupei- tu. Ikkunoissa on eristyslasit. liovet, jotka eivät ole enää käytössä.

7 8

Kauneussalonki Helsinki Oy:n ovi on vaihdettu kesällä Porttikäytävän rautaporttia on kunnostettu 1999. 2015 teräslasioveksi. Porrasaskelmat ovat vanhat.

64 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 9

Porttikäytävän maanpintaa on laskettu 1999, kun pihakansi purettiin. Tällöin tehtiin uudet betoni- sokkelit ja sisäänkäynnit. Maahan asetettiin nupukivetys.

Vuonna 1989 otetussa valokuvassa sisäpihan alla oli Sisäpihan alta purettiin kellari 1999, jolloin pihan kor- vielä kellaritilat ja piha oli nykyistä korkeammalla. Kul- keus laski ja rakennettiin uusi ulkoporras, joka johtaa massa sijaitsi katos portaineen ja sisäänkäynteineen. keittiöportaaseen. Pääportaan alempi parveke lasitettiin Valokuvaaja: Marjaana Kella. MV. 1999. Kuva on otettu etelänaapurin tontilta.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 65 11 12

Näkymä naapuripihalta kohti eteläjulkisivua. Porttikäytävän Pihanäkymä kohti pihasiiven itäjulkisivua. Vasemmalla viereinen keittiöporras purettiin 1999 ja portaan ikkunat ja on 1999 valettu tukimuuri, jonka päällä on teräsaita. parvekkeet purettiin ja aukot muurattiin umpeen. Tukimuuria vasten on 1999 rakennettu jätehuone. Talon sisäkulman katos on purettu 1999.

13 14

Eteläjulkisivun ensimmäiseen kerrokseen rakennettiin Pihasiiven itäjulkisivuun asennettiin 1999 uusi teräs- 1999 uusi sisäänkäynti pääportaaseen sen jälkeen, kun rakenteinen ulkoporras, joka johtaa pihasiiven keittiö- pihan alla ollut kellari oli purettu. Sokkeli ja porrasaskel- portaan ensimmäiseen kerrokseen. Seinässä näkyy mat ovat myös vuodelta 1999. rappauskorjauksia.

66 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 5.2 Sisätilainventointi

Sisätiloja on tarkasteltu yleispiirteisesti rakennusosittain. Huonekohtaisesti on esitelty erityisiä huoneita sekä toistuvia huonetyyppejä. Sisätilat on dokumentoitu valokuvaamalla.

Kantava rakenne Kerros Käyttö Rakennuksella on kantava tiilimuurirunko. Ul- Oikeusministeriön toimistotiloja Ensimmäinen ja saunaosasto, Kauneussalonki koseinät ja kaksi sydänmuuria, sekä osa poikit- kerros Helsingin liiketila taisista väliseinistä ja porrashuoneiden seinät Oikeusministeriön demokratia- ja kieli- ovat kantavia tiiliseiniä. Ensimmäisen ja toisen Toinen kerros asioiden yksikkö, koulutustilat kerroksen välisessä välipohjassa on ratakiskot ja tiiliset kappaholvit. Ylempien kerrosten välipoh- Oikeusministeriön demokratia- ja Kolmas kerros kieliasioiden yksikkö, kokoushuone 2 jissa on ratakiskoa ja puuta. Alapohjaa on uusit- (kotineuvotteluhuone) tu vuonna 1999 teräsbetonilaatoilla. Vesikattoa Oikeusministeriön oikeushallinto- kannattavat puiset kattotuolit (1890), jotka on osaston tuomioistuinyksikkö sekä Neljäs kerros tuettu talon kantavaan runkoon. oikeusapu- ja ulosottoyksikkö, kokous- Kantaviin rakenteisiin on eri aikoina tehty huone 3 muutoksia, muun muassa joitakin sydänmuurien Oikeusministeriön oikeushallinto- osaston osastopäälllikkö, talous- ja oviaukkoja on muurattu umpeen vuosien 1999- Viides kerros henkilöstöhallintoyksikkö, kansainväli- 2000 korjaustöiden aikana. nen yksikkö sekä kokoushuoneita Tilahahmo Ullakkokerros Ilmanvaihtokonehuone Rakennuksessa on kaksi sydänmuuria, mis- tä johtuen tilat on ollut helppo muuntaa kes- Lattiat keiskäytäviksi. Huonetilojen hahmot ovat hy- Lattiamateriaaleissa näkyy selvä tilojen välinen vin säilyneet, joitakin huoneita on yhdistetty hierarkia. Sisäänkäyntihallin ja pääportaan lat- ja keskeiskäytävältä on purettu wc-tiloja. Hie- tiamateriaali on alkuperäistä, kuviovyöhykkeis- noimmissa huoneissa nurkat ulkonurkat on pyö- tä mosaiikkibetonia (1890). Käytävillä ja pää- ristetty (esimerkiksi viidennen kerroksen länsi- osassa toimistohuoneita on linomatot (1999). päädyn neuvotteluhuone). Linomattoja on erivärisiä: käytävillä on punaiset matot, osassa tiloja on vihreät ja osassa violetit Käyttö tai rusehtavat linomatot. Wc-tiloissa on vaa- Rikhardinkatu 2:n rakennuksen pääkäyttäjä on lean harmaita ja tiilenpunaisia klinkkerilaattoja oikeusministeriö, jolla on talossa toimisto- ja (1999, Pukkila). Viidennen kerroksen toimisto- koulutustiloja. Oikeusministeriön henkilökuntaa huoneissa on parkettilattiat (1999). on talossa noin 70–80, sen päälle tulevat muual- ta tulevat kurssilaiset. Rikhardinkatu 2:n ensim- Lattialistat mäisessä kerroksessa on vain yksi liiketila, jota Lattialistat ovat uusia (1999), uusrenessanssi- on vuodesta 2011 lähtien vuokrannut Kauneussa- mallin mukaan tehtyjä, korkeita puulistoja, jot- lonki Helsinki. ka on maalattu vaaleanharmaiksi. Parketin koh- Pihakannen alla sijainnut varastokellari puret- dalla on myös mattolista. tiin 1999. Myös ullakkovarastot purettiin 1999, kun kerrokseen tehtiin ilmanvaihtokonehuone. Seinät Vanhat seinät ovat maalattuja ja rapattuja tiili- seiniä. Alun perin asuinhuoneiden seinillä oli tapetit. Enää tapetoituja seiniä ei ole. Uudet seinät ovat lähinnä levyseiniä, jotka on maalattu.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 67 Katot ovat samanlaisia valkoisia uusrenessanssiuuneja Keskeiskäytävällä on alas lasketut katot, huo- (1890-l.), joissa on koristekuvioita. Kolmannen ja neissa on näkyvissä vanha kattopinta, jonka ala- neljännen kerroksen pihasiivessä, on kaksi uu- puolelle on kiinnitetty akustoivia levykenttiä, joi- nia, kolmas niistä sijaitsee kolmannen kerroksen hin on myös integroitu ilmanvaihtolaitteistoja ja Rikhardinkadun puoleisen toimistohuoneen sisä- valaisimia. Osissa huoneita akustolevyt on kiin- nurkassa. Henkilökunnan mukaan ainakaan toi- nitetty suoraan vanhaan kattopintaan. Alakatto- miston uuni ei ole tällä hetkellä käyttökuntoinen. ratkaisutyyppejä on useita. Hissi Kattolistat Rikhardinkatu 2:n porttikäytävän itäpuolinen Vanhassa kattopinnassa näkyvät huonetiloja keittiöporras purettiin 1999 ja paikalle rakennet- kiertävät korkeat rappaus- ja kipsilistat, jotka tiin uusi Koneen hissi, josta on yhteydet ensim- on säilytetty. mäisestä viidenteen kerrosten osalta molempiin rakennuksiin ja ullakkokerroksessa Rikhardin- Ovet katu 2:n puolelle. Hissi on kahdeksan henkilön Porrashuoneen ovet ovat vanhoja (1890-l.) puu- hissi, painoraja on 645 kilogrammaa. Hissikori on peiliovia, joissa on yläpeileissä ikkunat, mutta RST-terästä. Hissikuilun sivuseinät rakennusten niihin on lisätty palo-ovet 1999. Vain viidennen liitoskohdassa valettiin teräsbetonista. kerroksen länsipuoliset pääportaan puuovet ovat uusia (1999) vanhanmallisia. LVIS- järjestelmät ja varusteet Toimistohuoneiden korkeat ovet on korvattu Rakennusta lämmitettiin alun perin uuneilla. 1933 normaalimittaisilla (o90) ovilla (1999). Osa ovista lämmitysmuodoksi vaihdettiin vesikeskuslämmi- on ollut alun perin pariovia ja ne on korvattu yk- tys ja rakennukseen asennettiin ikkunoiden alle ja silehtisillä ovilla ja aukkoja on pienennetty. Uudet paikoin muihin seiniin valurautaiset pylväspatte- ovet ovat kuultokäsiteltyjä (Tikkurila petsiväri- rit, jotka ovat säilyneet. Todennäköisesti jo 1933 kartta 1596, vaalean harmaa), yksilehtisiä puuo- purettiin suuri osa rakennuksen uuneista. Nykyi- via, joissa on vaakauritus. sin uuneja on enää kolme. Lämpökeskus sijaitsee Kasarmikatu 42:n kellarikerroksessa, mutta taloa Ikkunat ei enää lämmitetä hiilellä tai puulla vaan se on Ikkunat ovat uusia (1999), vanhanmallisia avatta- liitetty kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskus si- via kaksilasisia puisia pääosin T-ikkunoita, joiden jaitsee Kasarmikatu 42:n kelllarikerroksessa. sisäikkunoissa on kaksilasiset umpiolasielementit. On mahdollista, että rakennuksessa oli jo alun Ikkunapenkit ovat betonia ja maalattu valkoiseksi. perin kylmävesijohdot viemäreineen. 1933 taloon Ikkunasyvennyksissä on viistetty särmä. rakennettiin myös lämminvesijohdot viemärei- neen sekä vesivessat. Valaisimet Rakennuksessa on ollut alun perin painovoi- Alas lasketuissa katoissa on integroituja valai- mainen ilmanvaihto. Alkuperäisiä raitisilma- simia (pyöreitä, hiottua lasia), kattopintaan on ritilöitä on vielä julkisivuissa. Poistohormit si- kiinnitetty silinterimäisiä valaisimia, joissa on jaitsivat uunien tulihormeissa. Taloon on 1999 hiottu lasi. Joissakin toimistohuoneissa on alas rakennettu koneellinen ilmanvaihto, ilman- lasketuista katoista roikkuvat pyöreät riippuva- vaihtokonehuone sijoitettiin pihasiiven ullak- laisimet (1999). kokerrokseen. Sekä tulo- että poistoputket on keskitetty käytävän alas laskettuihin kattoihin. Tulisijat Raitisilma on tuotu putkilla huoneisiin ja pois- Alun perin lähes jokaisessa huoneessa oli nurk- toilmaventtiilit ovat käytävän seinillä. kaan sijoitettu pystyuuni ja keittiöissä puulie- Sähkölaitteistoja on uusittu 1999. Toimistoti- si. Rakennus muutettiin keskuslämmitteiseksi loissa on ikkunoiden alla johtokouru. vuonna 1933, jolloin osa uuneista ja puuliesistä purettiin. Kun asuinrakennus muutettiin virasto- rakennukseksi 1960-luvulla, purettiin useita uuneja. Nykyisin Rikhardinkatu 2:n rakennuksessa on jäljellä vain kolme kakluunia, jotka kaikki

68 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Toinen kerros KORKEAVUORENKATU Ensimmäinen kerros Sisätilojen kuvanottopaikat RYHMÄTYÖH LIIKEHUONEISTOT RYHMÄTYÖH RYHMÄTYÖH TK SISÄÄNTULO, VAHTIMESTARITSISÄÄNTULO, 126 m ASIOINTI 2m 52 0m 40 NEUVONTA 102 101 LIIKETILAA KAHVILASALI 2 128 m 2 2 2 TK 4m 14 103 KERROSAULA TYÖTILA 2 127 WC 3m 124 m 2 2 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys |11.2. 2|Rakennushistoriaselvitys Rikhardinkatu PORRASHUONE PORRASH 104 m 2 WC/HLÖK 130 HLÖK.SOS 129 m 2 m 2 WC/M 131 0m 20 HISSIAULA 105 istutusalue m TK 2 WC/N 134 132 2 m m 2 2 WC/INV 133 SK SK 2.5 2.5 VAR 2m 14 92 107 14 31 m 14 31 2 WC WC WC WC 2.5 2.5 2.5 2.5 5m INVA-WC 106 2 RIKHARDINKATU 2 ATK-LUOKKA 55 55 AULA AULA KERROS-KERROS- 13 13 VANHA PORTTI tukimuuri

PORTTIKÄYTÄVÄ SISÄPIHA KÄYTÄVÄ KÄYTÄVÄ 25 25 ap LIIKEHUONEISTO SILPPURI SILPPURI FAX, FAX, TULOSTUS, TULOSTUS, KOPIO,KOPIO, 15 15 LIIKETILAA VAR 4m 14 108 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 2016 |Arkkitehtitoimisto m 2 2 LEPOHLEPOH OPETTAJA/OPETTAJA/ 20 20 KÄYTÄVÄ 8m 18 110 VAR 9m 19 109 ap 2 2 RYHMÄTYÖH 28 28 JÄTEKATOS PORRASHUONE PORRASHUONE TK 0m 10 111 20 21 22 PORRASH 112 2 TK 113 m 2 31 m istutusalue 2 RYHMÄTYÖH RYHMÄTYÖH 21 21 KOULUTUSTILA 53.5 53.5 1m 61 NEUVOTTELUH 114 KÄYTÄVÄ KÄYTÄVÄ 15 15 2 1m 21 PKH 119 2 KÄYTÄVÄ 9m 19 115 WC 2m 120 2 34 SAUNAOSASTO 2 PORRASH 123 KEITTOKOMEROKEITTOKOMERO TAUKOTILATAUKOTILA JA JA 27,527,5 +21 +21 WC WC 2m 2m WC/N WC/M WC/N WC/M 3 3 3 3 117 118 PH 8m 18 121 m 2 2 2 2 0m 20 SAUNA 122 30 VAR 125 2m SK 2 116 m 2 2 69 Sisätilojen kuvanottopaikat

Kolmas kerros

TSTOH

15 WC 2.5 KERROS- TSTOH TSTOH TSTOH ODOTUSAULA WC AULA 25 2.5 16 26

LOKERIKKO

WC KÄYTÄVÄ PORRASHUONE27 KÄYTÄVÄ WC

NEUVOTTELU TSTOH TSTOH TSTOH/SIHT TSTOH/TSTOPÄÄLL

Neljäs kerros

KERROS- TSTOH TSTOH TSTOH KAHVIO AULA KEITTOSYVENNYS 24

WC KÄYTÄVÄ PORRASHUONE KÄYTÄVÄ 32 WC

TSTOH TSTOH TSTOH TSTOH TSTOH NEUVOTTELUH

70 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Viides kerros

NEUVOTTELUH

WC KERROS- ULOSOTTO ULOSOTTO NEUVOTTELUH ODOTUSAULA WC AULA

PORRASHUONE KÄYTÄVÄ 28 23 KÄYTÄVÄ

ULOSOTTO ULOSOTTO ULOSOTTO ULOSOTTO NEUVOTTELUH 17

Ullakkokerros

ULLAKKO h=1600

h=2000

ULLAKKO

US2

IV-KONEH.

h=2000

h=1600

IV-KONEHUONEET

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 71 Pääsiiven länsipäädyn kolmannen kerroksen kahvihuone kuvattuna vuonna 1989. Huoneen nurkassa on koristeellinen uusrenessanssiuuni. Puiset, vanhat puupeilipariovet sijaitsevat viistetyssä huoneen nurkassa. Huonekorkeus on suuri. Kattolistat ovat leveät ja profiloidut. Valokuvaaja: Marjaana Kella. MV.

Pääsiiven kolmannen kerroksen länsipäädyn odotushuone vuonna 2016. Pariovet on muutettu yksilehtiseksi oveksi. Seinien yläosiin on puhkaistu ilmanvaihtokanavien aukkoja 1999. Myös linomatto ja valaisimet ovat vuodelta 1999.

72 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 16 17

Pääsiiven kolmannen kerroksen länsipäädyn odotushuo- Pääsiiven viidennen kerroksen Rikhardinkadun puolei- neen uusrenessanssiuuni on yksi kolmesta säilyneestä sen neuvotteluhuoneen nurkka on pyöristetty. Huonees- rakennuksen kakluuneista. sa on uusi parkettilattia.

18 19

Ullakolla on alkuperäinen tiilirakenteinen palopermanto. Vanhoja puisia kattotuoleja on paikoin tuettu 1999. Ul- lakolla on alun perin muun muassa kuivatettu vaatteita talvisin, mutta sinne on 1999 rakennettu ilmanvaihtokonehuone ja se ei ole enää muussa käytössä.

◄ Kasarmikatu 42:n ja Rikhardinkatu 2:n sisätilat on yhdistetty uudella betonirakenteiseilla, palo-ovin osastoiduilla portailla, sillä rakennusten lattiatasot ovat eri korossa sekä tontin kalte- vuuden että kerroskorkeuserojen vuoksi.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 73 Huonekohtainen inventointi | Erityiset huoneet

20 21

SAUNAOSASTO SISÄÄNTULO, VAHTIMESTARIT tukimuuri

istutusalue istutusalue 123 125 PORRASH 2 VAR JÄTEKATOS m m2 124 WC 3m2 ap ap

101 122 NEUVONTA SAUNA 52 m 2 20 m 2

Sisäänkäyntihalli johtaa Rikhardinkadulta pääportaaseen. 102 Sisäänkäyntihallin puupeiliovi on vanha, mutta kunnos- 121 ASIOINTI PH Vanhat puiset heiluriovet on poistettu. tettu. Oven yläpuolella on puolipyöreä ikkuna. Seinäsy- 2 40 m 2 18 m 113 120 vennyksessä on valurautainen pylväsradiaattori vuodelta WC TK 2 106 1933, jolloin108 rakennukseen109 asennettiin keskuslämmitys.m2 2m INVA-WC VAR VAR 5m2 2 19 m 2 104 14 m 119 PORRASH PKH 103 m2 21 m 2 118 TK WC 2 105 14 m 2 116 HISSIAULA 2m SK 2 117 2 20 m WC 2m 2m2

Sisäänkäyntihalli 115 110 112 KÄYTÄVÄ KÄYTÄVÄ PORRASH 2 2 19 m Sisäänkäyntihalli sijaitsee rakennuksen kes- 18 m 2 m kiakselissa ja johtaa131 132Rikhardinkadun107 pääsisään- WC/M WC/N VAR 129 m2 m2 2m2 käynniltäHLÖK.SOS pääportaaseen. Tila on kapea ja kor- 126 m2 TK kea. Katto on holvattu rautakiskoista ja tiilistä. m2 133 Kattolista130 on profiloitu. WC/INV WC/HLÖK m2 127 m2 TYÖTILA Sisäänkäyntihallin seinät ja katto ovat rapatut m2 ja valkoiseksi maalatut. Seinässä on kaksi pat- 111 114 PORTTIKÄYTÄVÄ LIIKETILAA TK NEUVOTTELUH 2 LIIKETILAA terisyvennystä, joista toinen on vuodelta 1933 ja m2 10 m 2 61 m 128 toinen mahdollisesti 1960-luvulta. Lattia on al- KAHVILASALI m2 kuperäistä mosaiikkibetonia, samanlaista kuin 134 pääportaassa. LattiassaTK on punaisia ja valkoisia m2 VANHA PORTTI ruutuja sekä niitä reunustava punainen ja musta 1890 2016 LIIKEHUONEISTO LIIKEHUONEISTOT friisi. Sisäänkäyntihallin ja porrashuoneen väli- sestä oviaukosta on poistettu ovet. Aukon ylä- yläpeileissä on ikkunat, joissa on kaksilasiset puolella on vaakaikkuna. umpiolasielementit. Ovea on kunnostettu ja se on Sisäänkäyntihallin ovi on rakennuksen pääovi maalattu. Karmit ovat ootrattu. Oven yläpuolella ja se on alkuperäinen kaksilehtinen puuovi, jonka on puoliympyrän muotoinen ikkuna.

74 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Erityiset huoneet | Huonekohtainen inventointi

Pääporras 22

Pääportaan tilahahmo on säilynyt alkuperäisenä. Porras on täyslepotasanteellinen U-porras, jonka välitasanteet ovat sisäpihan puolella. Porrasta- santeilla olleet valurautapenkit eivät ole säilyneet. Porras on muurattu ratakiskojen ja porrashuoneen seinien varaan ja porrassyöksyn reunassa näkyy rapattu ratakisko. Porrassyöksyjen alapinnat ovat suoria, rapattuja ja maalattuja, ja niissä on profiloitu kasettikehys sekä reunassa ratakisko, joka on myös rapattu ja maalattu. Kerrostasanteilta on käynti kahteen suuntaan. Lattiat ja askellankut ovat alkuperäistä mosaiikkibetonia. Porrastasanteilla on koristeellinen puna- valkoinen ruutulaatoitus, jota kiertää musta friisi. Jalkalista on seinään vaalean harmaaksi maalattu vyöhyke syöksyjen kohdalla ja porrastasanteilla on Näkymä pääportaan ensimmäisestä kerroksesta kohti korkea uusrenessanssipuulista, joka on pääosin al- etelää. Huoneesta on yhteys myös sisäpihalle. kuperäinen. Osittain on käytetty paikkauksena uu- dempaa vastaavanlaista listaa. Puulistat on maa- puoleiset porrashuoneen ovat ovat uusia, van- lattu vaalean harmaiksi. hanmallisia (1999). Vanhat ovet on entisöity ja Kaide on alkuperäinen ja siinä on koristeelliset, maalattu 1999 (Tikkurila perinnevärikartta 146A). alkuperäist valurautaiset tolpat. Högforsin tuote- Ovien yläpeilit on lasitettu, mutta vain ensimmäi- luettelon ”porraskaide n:o 21” vastaa ainakin ulko- sen ja kolmannen kerroksen ovien ikkunalaseissa näöltään Rikhardinkatu 2:n pääportaan porraskai- on alkuperäisen kuvion kaltainen, mutta uusi ko- detta. Samaa mallia valmisti tosin muitakin tahoja, ristekuviointi. Ovien yläpuolella on vaakaikkuna. valumallit olivat pääsääntöisesti tuontitavaraa joko Vuorilistat ovat alkuperäisiä mutta kunnostettuja. Ruotsista tai Keski-Euroopasta. Högforsin tehdas Käytävien puolelle on lisätty palo-oviksi teräsla- valmisti paljon 1890-1900-luvun rakennuksiin sipariovet (1999, E30, Vasmet). osia ja lämmitysjärjestelmiä sekä teki valurautako- Pääporras saa luonnonvaloa eteläseinän puolei- risteita, joten on todennäköistä, että valmistajana sista välitasanteiden ikkunoista, jotka ovat avatta- oli nimenomaan Högfors. Kaiteessa on profiloitu via, uusia, vanhanmallisia puuikkunoita, joissa on puinen käsijohde, joka sekin on alkuperäinen. betoniset ikkunapenkit. Ikkunoiden sisäpuitteissa Seinät ovat rapatut ja maalatut. Seinät on maa- on kaksilasiset erityslasit, ulkoikkunoissa yksi lasi. laamalla jaettu kahteen vyöhykkeeseen, jossa alem- Porrashuoneessa on kaksi parveketta. Parvek- pi vyöhyke on tumman vihreä, ylempi valkoinen ja keiden puupeilipariovet ovat uusia (1999), mutta niiden rajapinnassa on kapea tiilenpunainen raita. vanhan mallisia. Ovet ovat kaksinkertaisia. Sisä- Voidaan olettaa, että alkuperäinen seinäväritys poik- ovet ovat peiliovia, joiden yläpeilissä on eristysla- kesi nykyisestä. Vuoden 1933 rakennusselityksessä on sillinen ikkuna. Ulko-ovissa on pystypanelointi ja mainittu, että porrashuoneessa olisi ollut panelointia, yksinkertaiset ikkunalasit. joka on mahdollisesti ollut seinien alaosissa. Seinille Toisen ja kolmannen kerroksen välitasanteen on asennettu pyöreät, kupumaiset valaisimet (1999). kohdalla on turvaportti. Katot ovat suoria, rapattuja ja valkoiseksi maa- Porrashuoneen ensimmäisessä kerroksessa on lattuja. Kattolistat ovat rapattuja ja kipsisiä ja voi- seinään asennettu valurautapatteri (1933). Por- makkaasti profiloituja. Ylimmässä kerroksessa rashuoneesta on yhteys sisäpihalle. Eteisen ovi porrashuoneen katossa on friisikehys. sekä ulko-ovi ovat uusia, ikkunattomia teräsovia Vanhat puiset peilipariovet ovat alkuperäi- (1999). Eteisessä on vanha puupeiliovi, joka joh- siä (1890-l), mutta viidennen kerroksen lännen taa pieneen varastokomeroon.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 75 Huonekohtainen inventointi | Erityiset huoneet

23 28

TSTOH SIIV EI30 TSTOH/OP Pääportaan kolmannen ja neljännen kerroksen välita-

sanne. Lattiassa on punaisia ja valkoisia mosaiikkibeto- NEUVOTTELUH C C TSTOH nilaattoja, joita kehystää musta friisikehys. Sisäpihalle suuntautuvat puuikkunat on uusittu 1999. MUUTOSALUE D TSTOH/SIHT TSTOH

VS4 WC ODOTUSAULA KERROS- ULOSOTTO ULOSOTTO NEUVOTTELUH ODOTUSAULA EI30 WC AULA PORRASHUONE VS6

KERROS- EI60 EI60 AULA

VS7 JK

24 65 Viidennen kerroksen kerrostasanteelta otettu kuva kohtiVS2 PORRASHUONE WC KÄYTÄVÄ KÄYTÄVÄ EI30 EI30 EI30 etelää.A ParvekkeenTSTOH/SIHT ovet ovat uusia (1999). Katossa on 26 46 WC A voimakas profilointi. KOPIO FAX PRINT LOKERIKKO 1890 2016

TSTOH/AOP TSTOH TSTOH ULOSOTTO LEPOHUONE ULOSOTTO ULOSOTTO ULOSOTTO ULOSOTTO NEUVOTTELUH WC S 25 VS1 D

Koristeelliset kaidetolpat ovat alkuperäisiä (1890), mahdollisesti Högfors-merkkisiä valurautatolppia. Porrasaskelmis- sa on mosaiikkibetonia. Päädyissä on maalauskuviointia. Porrassyöksyä tukee ratakisko, joka on rapattu ja maalattu.

76 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Erityiset huoneet | Huonekohtainen inventointi

Pääporras vuonna 1989. Porrashuoneen seinissä ei Pääportaan kolmannen kerroksen kerrostaso vuonna ollut vöhykemaalauksia. Puupeiliovissa on kuvioidut 2016. Ovet on kunnostettu ja lasit on uusittu 1999, ku- lasi-ikkunat. Ovi johti sähkövoimatoimiston osastopäälli- viointeja ei enää ole. Seinät on maalattu vyöhykkeisiin. kön toimistotiloihin. Valokuvaaja: Marjaana Kella. MV.

27 28

Kolmannen kerroksen porrastasanteen parioven toises- Käytävän puolelle on asennettu uudet teräslasipalo-ovet sa ikkunalasissa on kuviointi. vuonna 1999.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 77 Huonekohtainen inventointi | Erityiset huoneet

Keittiöporras 29

Keittiöporrasta kutsutaan myös piian portaak- si tai pihaportaaksi. Se sijaitsee pihasiiven ete- läpäädyssä, ja sitä käyttivät alun perin lähinnä palvelijat. Porras on sekundääriporras ja siksi myös koristelematon. Rakennuksessa oli alun perin kaksi keittiöporrasta, mutta porttikäytä- vän viereinen porras purettiin 1999. Sisäänkäynti porrashuoneeseen sijaitsee en- simmäisen kerroksen korkeudella ja ovi on uusi, ikkunaton metalliovi (1999) ja sen edustalle on 1999 rakennettu suora teräsporras sisäpihalle. Porras johtaa ensimmäisestä kerroksesta ullak- kokerrokseen. Keittiöporras on kapea U-porras ja se on hahmoltaan hyvin säilynyt, mutta kerrostasanteiden seiniä vasten sijainneet puiset ja pa- neloidut halkokomerot on purettu 1960-luvulla. Porras on betonia ja sen askelmat ja jalkalistat on maalattu siniharmaaseen taittuvan turkoosin värisiksi. Seinät ovat rapatut ja valkoisiksi maalatut. Portaassa on alkuperäinen (1890) mustaksi maalattu metallikaide, jossa on pystypinnat ja pyöreä rautaputkesta tehty käsijohde. Seinille ei ole kiinnitetty käsijohdetta. Porrassyöksyn ala- Pihasiiven eteläpäädyn keittiöporras on kapea betoni- pinnat on rapattu ja maalattu valkoisiksi. Syök- porras. Portaassa on pölytysparvekkeita. syt ovat muuten alapinnoistaan suoria paitsi sisäpihan puoleisissa päädyissään porrastettu. Näillä kohdin näkyy myös valkoiseksi maalattu ratakisko, joka tukee porrassyöksyä. Portaassa ei ole välitasanteita vaikka kolmannen ja neljännen sekä neljännen ja viidennen

kerrosten välissä onkin parvekkeet sisäpihalle. 1890 Parvekkeiden ovet ovat puisia tuplapeilipariovia, joiden yläpeilit ovat lasia. Ulkopuoliset ovet ovat alkuperäisiä (1890) ja sisäpuoliset ovat uusia (1999), vanhanmallisia ovia. Parveke on betoninen ja sillä on pystypinnainen metallikaide, joka kaareutuu yläosastaan ulospäin. Ovien yläpuo- 2016 lella on puinen vaakaikkuna. Viidennen ja ullakkokerroksen välinen ikkuna on T-ikkuna. Kerrostasanteiden katot ovat suoria, rapattuja ja maalattuja, ullakkokerroksessa on kalteva katto. Keittiöportaan katossa on aiemmin ollut lautakatto, sillä tiedetään, että se korjattiin vuo- kiinnitetyillä pyöreillä, hiotusta lasista valmis- den 1933 korjaustöissä. tetuilla kupuvalaisimilla. Porrashuoneen ovet ovat teräksisiä palo-ovia, Porrashuone oli alun perin kylmä. Vuonna 1933 KERROS- TSTOH TSTOH TSTOH KAHVIO AULA jotka on maalattu siniharmaiksi. Porrashuone on ensimmäisen kerroksenKEITTOSYVENNYS seinään lisättiin valu- valaistu uusilla (1999) kerrostasanteiden seinään rautainen pylväspatteri ja se on säilynyt.

78 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byrooWC KÄYTÄVÄ PORRASHUONE KÄYTÄVÄ WC

TSTOH TSTOH TSTOH TSTOH TSTOH NEUVOTTELUH Erityiset huoneet | Huonekohtainen inventointi

30 31

Sauna sijaitsee entisessä kuivakäymälätilassa. Saunaosaston neuvotteluhuone.

SISÄÄNTULO, VAHTIMESTARIT SAUNAOSASTO tukimuuri

istutusalue istutusalue 123 125 PORRASH 124 2 VAR JÄTEKATOS m 2 WC m 3m2

ap ap

101 NEUVONTA 52 m2 122 SAUNA 20 m2

102 ASIOINTI 2 121 40 m PH 18 m2 113 120 106 108 109 TK WC INVA-WC m2 2m2 2 VAR VAR 5m 2 2 104 14 m 19 m PORRASH 119 103 2 TK m PKH 14 m2 105 21 m2 118 HISSIAULA WC 2 116 2 2m 20 m 117 SK WC 2m2 2m2

110 112 115 KÄYTÄVÄ KÄYTÄVÄ PORRASH 2 18 m2 m2 19 m 131 132 107 WC/M WC/N VAR 129 2 2 2 HLÖK.SOS m m 2m 126 m2 TK m2 133 130 WC/INV WC/HLÖK m2 127 2 TYÖTILA m m2

PORTTIKÄYTÄVÄ 111 114 LIIKETILAA LIIKETILAA TK NEUVOTTELUH 2 m 2 2 128 10 m 61 m KAHVILASALI m2 134 TK m2 VANHA PORTTI LIIKEHUONEISTOT LIIKEHUONEISTO 1890 2016

Saunaosasto

Ensimmäisen kerroksen länsipäätyyn on 1999 Sisustus noudattaa kiinteistön muita perusrat- tehty saunaosasto oikeusministeriön käyttöön. kaisuja, mutta katossa on alkuperäiset kappahol- Tiloissa on alun perin sijainnut kadun puolella vit. Ne on maalattu valkoisiksi. Kokoontumisti- liiketila, siipien yhtymäkohdassa talon pesutupa lan keskellä on alas laskettu katto. Kokoustilan ja nykyisen saunan kohdalla oli alun perin kui- ja keittiön lattiana on linomatto (1999), kosteissa vakäymälät. Kokonaisuus on tilava ja siihen kuu- tiloissa keraamiset laatat. Rikhardinkadun kal- luvat iso sauna, peseytymistilat, pukeutumistilat, tevuudesta johtuen on saunatilojen lattian korko keittiö ja kadun puolella suuri neuvotteluhuone. kerroksen muita tiloja korkeammalla.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 79 Huonekohtainen inventointi | Tyypilliset huoneet

Pääsiiven neljännen kerroksen toimistokäytävänäkymä kohti palo-osastoitua rakennusten välistä yhdysporrasta. Lat- tiat ovat punaista linomattoa (1999), lattialistat ovat uusia, uusrenessanssityylisiä puulistoja. Käytävän katto on alas laskettu ja siihen on integroitu ilmanvaihtolaitteistoja.

Toimistokäytävä,

pääsiiven neljäs kerros KERROS- TSTOH TSTOH TSTOH KAHVIO AULA KEITTOSYVENNYS

Pääsiiven neljännen keroksen pääportaan itä- puolinen toimistokäytävä sijaitsee kahden sy- dänmuurin välillä, rakennuksen keskilinjassa ja 1890 vastaa tyypiltään rakennuksen muita käytäviä. WC Käytävä on leveydeltään alkuperäinen mutta KÄYTÄVÄ PORRASHUONE KÄYTÄVÄ WC käytävä on muodostettu purkamalla poikittaiset väliseinät. Purkutyöt on tehty osittain 1960-luvulla, kun rakennus on muutettu asuinraken- nuksestea toimistorakennukseksi, mutta myös 2016 vuonna 1999 purettiin väliseiniä. Käytävän lattia on uusittu 1999 ja siinä on pu- (Tikkurila petsivärikartta 1596, vaalea harmaa), naiset linomatot. Lattialistat ovat puisia. Seinät yksilehtisiäTSTOH puuovia,TSTOH joissa on vaakauritus.TSTOH KäyTSTOH- TSTOH NEUVOTTELUH ovat kantavia, alkuperäisiä tiilirakenteisia sei- tävän katto on alas laskettu (1999) ja pyöreät niä, jotka on rapattu ja maalattu valkoisiksi 1999. valaisimet sijoittuvat katon reunavyöhykkeille, Osa oviaukoista on uusia. Ovet ovat pääportaan jotka ovat keskiosaa korkeampia. Ilmanvaihto- ovia lukuun ottamatta uusia, kuultokäsiteltyjä laitteisto on integroitu alas laskettuun kattoon.

80 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Tyypilliset huoneet | Huonekohtainen inventointi

Pääsiiven neljännen kerroksen toimistohuone.

Hallitusneuvoksen KERROS- TSTOH TSTOH TSTOH KAHVIO toimistohuone 413 AULA KEITTOSYVENNYS

Pääsiiven neljännen kerroksen toimistohuone 413 on esimerkkinä rakennuksen tyypillisistä toimis- 1890 tohuoneista. Siinä on yksi T-mallinen uusi, mutta WC vanhanmallinen kaksilasinen puuikkuna Rikhar- KÄYTÄVÄ PORRASHUONE KÄYTÄVÄ dinkadulle. Ikkunan alle on 1933 asennettu ve- WC sikiertoinen pylväspatteri. Seinät ovat rapatut ja maalatut. Lattia on uusittu 1999 ja se on punaista linomattoa. Lattialistat ovat uusia, vanhanmallisia maalattuja puulistoja (1999). Huoneen keskiosassa on alas laskettu katto. Reunaosien katot ovat korkeampia ja rapattuja. Kattolistat ovat TSTOH TSTOH TSTOH TSTOH TSTOH NEUVOTTELUH kunnostettuja profiililistoja. Kattoon on kiinnitetty roikkuvat loisteputkivalaisimet (1999). Ovi on uusi, yksilehtinen puuovi, joka on kuultomaa- lattu ja uritettu. Huone on ollut alun perin suur 2016 asunnon asuinhuone.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 81 Huonekohtainen inventointi | Tyypilliset huoneet

Pääsiiven toisen kerroksen länsipäädyn wc-tilat ovat vuodelta 1999.

WC Wc-tilat, toisen kerroksen TAUKOTILA JA 2.5 KEITTOKOMERO KERROS- KOPIO, OPETTAJA/ RYHMÄTYÖH WC länsipääty 27,5 + 21 TULOSTUS, LEPOH 21 2.5 AULA RYHMÄTYÖH PORRASHUONE FAX, 13 20 Kaikki rakennuksen wc-tilat ovat uusia. Osa SILPPURI 15 wc-tiloista sijaitsee vanhojen wc-tilojen paikalla, osa on rakennettu uuteen paikkaan. Rakennuk- 1890 14 92 sen kaikki wc-tilat on tehty saman periaatteen mukaan. Kuvassa on Rikhardinkatu 2:n pääsii- ven toisen kerroksen länsipäädyn wc-tila, jossa

on vaalean harmaita ja tiilenpunaisia klinkkeri- WC/M KÄYTÄVÄ laattoja (Pukkila)PORRASHUONE lattialla ja sinisiä neliölaattojaKÄYTÄVÄ 3 25 15 seinillä. Huoneessa on alas laskettu katto, johon WC/N 3 on integroitu ilmanvaihtolaitteistoa. Osa vesijoh- toputkista on asennettu pintaan. SK 2016 2.5 14 31

RYHMÄTYÖH

82 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

14 31 ATK-LUOKKA RYHMÄTYÖH KOULUTUSTILA RYHMÄTYÖH KERROSAULA 55 28 53.5 06 Yhteenveto

Arkkitehti Carl Rupert Rosenbergin suunnittele- keskuslämmitys, jonka lämpökeskus sijoitettiin ma ja Rakennusosakeyhtiö Alphan vuosina 1890– uudisrakennuksen Kasarmikatu 42 kellarikerrok- 1891 rakennuttama Rikhardinkatu 2 on arvokas seen. Pintoja kunnostettiin sisä- ja ulkotiloissa, esimerkki Helsingin kertaustyylisistä 1800-luvun sähköjohdot uusittiin ja taloon asennettiin läm- loppupuolella rakennetuista kaupunkikivitaloista, minvesiputkisto. Kun uuneja ei enää tarvittu läm- jotka nousivat pääkaupunkimme ydinalueille ko- mitykseen, niitä purettiin vähitellen. Osa uuneis- honneen elintason merkkeinä mannermaista tyy- ta, joita talossa oli alun perin lähes joka huoneen liä peilaten. Uusrenessanssitalon rapattu katujul- nurkasssa, purettiin mahdollisesti vuonna 1933 ja kisivu on koristeellinen ja symmetrinen. Siinä on osa 1960-luvulla, kun asuintalo muutettiin viras- kerrosten välisiä listoja, harkotusta, pilastereita, toksi. Rakennuksen alkuperäisistä kakluuneista kipsiornamentteja ja koristeellisia yksityiskoh- on säilynyt tähän päivään asti vain kolme. tia. Pääsisäänkäyntiä on korostettu keskirisalii- Valitettavan monia Helsingin uusrenessans- tilla sekä katolle sijoittuvalla balustradikaiteella. sityylisistä kaupunkitaloista purettiin 1960- ja Rikhardinkatu 2 ei kuitenkaan kuulu aikansa ko- 1970-luvuilla, ja niiden paikalle rakennettiin en- risteellisimpien uusrenessanssitalojen joukkoon, tistä tehokkaampia toimistotaloja. Myös joitakin vaan on jo esimerkiksi naapuritaloaan Rikhar- Rosenbergin suunnittelemia kohteita purettiin. dinkatu 4 hillitympi. Pihan puoleiset julkisivut Rikhardinkatu 2 kuitenkin säästyi. Sen sijaan ovat yksinkertaisempia. Pihalla on myös kapea ja rakennuksen sisätilat kokivat rajuja muutoksia, lyhyt pihasiipi, joka palveli lähinnä palvelijoiden kun asunto toisensa jälkeen muutettiin 1960-lu- liikennettä. vulla toimistoksi. Asuintalosta tuli virastotalo. Rakennuksessa on kantavat täystiiliset ulkosei- Rikhardinkatu 2 suojeltiin vuonna 1980 val- nät sekä sisätiloissa pääsiivessä kaksi sydänmuu- tioneuvoston päätöksellä valtion omistamien ra- ria. Alimman kerroksen välipohjat toteutettiin kennusten suojelun asetuksen nojalla. Suojelu- kappaholveina ja ylempien kerrosten puuraken- päätös ei sisällä erityisiä suojelumääräyksiä eikä teisina sekä paikoin ratakiskojen varaan kappa- muutoinkaan määrittele suojelun kohdentumis- holveina. Rakentamistapa oli ajalleen ja rakenta. Museovirasto on antanut suojelupäätöksen nustyypilleen tunnusomainen ja rakentamisessa jälkeen suojelutavoitteita tarkentavia lausunto- noudatettiin vuonna 1875 voimaan tullutta Hel- ja muun muassa silloin, kun Siviilivirkakunnan singin rakennusjärjestystä. leski- ja orpokassan omaisuus siirtyi lain nojalla Elinkaarensa aikana rakennuksella on ollut eri- valtiolle ja hallinnoiva viranomainen eli Valtion laisia käyttäjiä. Alun perin katutasossa oli kak- Kiinteistölaitos päätyi korjaamaan Rikhardinkatu si liiketilaa ja talonmiehen asunto, ylemmissä 2:n ja Kasarmikatu 42:n rakennukset oikeusmi- kerroksissa oli kussakin kaksi suurta asuntoa. nisteriön käyttöön vuosina 1999–2000.161 Kiinteistön omistajaksi tuli vuonna 1916 Siviili- virkakunnan leski- ja orpokassa, joka 1932-1934 rakennutti tontin itäosaan arkkitehti J. S. Siré- 161 Museovirasto esitti Rikhardinkatu 2:n rakennukselle seuraavia nin suunnitteleman viisikerroksisen asuin- ja suojelumääräyksia: rakennusta ei saa purkaa; rakennuksen liiketalon. Samalla huomattiin, että vanhem- ulkoasu (katujulkisivu) tulee säilyttää nykyisellään; rakennuksen sisätiloihin voidaan tehdä muutoksia. Muutokset on toteutettava pi rakennus Rikhardinkatu 2 oli peruskorjauk- siten, että asuinkerrostalon pohjakaavalliset ominaispiirteet sen tarpeessa. Taloon asennettiin vesikiertoinen pääosin säilyvät. Dnro 039/601/1997, annettu 7.11.1997.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 83 Rakennusten Kasarmikatu 42 ja Rikhardinka- taloksi. Kun asunnot muutettiin toimistotiloiksi, tu 2 välillä on aina ollut sisäinen yhteys. Vuoteen ovat käyttäjinä olleet Valtiokonttorin eläkeosasto, 1999 asti sisäyhteys oli vain porttikäytävän vie- valtiovarainministeriö, Lääkintöhallitus, puolus- reisen vanhan keittiöportaan kautta. Vuonna 1999 tusministeriö ja vuodesta 2000 alkaen oikeus- kyseisen portaan paikalle rakennettiin hissi, jota ministeriö. Tämä suuri vaihtuvuus liittyy valtion Rikhardinkatu 2:n talolla ei ollut, sekä uusi suora laitosten kasvuun erityisesti 1960-luvulta läh- yhdysporras rungon keskivaiheille, koska raken- tien. Kehittyvät laitokset ovat joutuneet hajasi- nuksilla on eri kerroskorkeudet. Peruskorjauk- joittamaan toimintojaan, kunnes ne ovat saaneet sessa purettiin suuri osa 1960-luvun pinnoista, oman tai uuden, varta vasten tehdyn rakennuk- kuten lattiat ja alas lasketut katot, ja ne korvattiin sen käyttöönsä. Rikhardinkatu 2 ja Kasarmikatu uusilla. Näiden kahden rakennuksen erilaisesta 42 ovat keskeisen sijaintinsa puolesta sopineet luonteesta huolimatta talojen sisätiloja käsiteltiin luontevasti väistötiloiksi. hyvin yhdenmukaisesti, mikä vähensi niiden vä- lisiä luonne-eroja. Suositus pintarakenteiden ja värikerrosten Rikhardinkatu 2:n päätiloja ovat sisäänkäynti- tutkimusten kohdistamisesta halli ja pääporras, joissa molemmissa on säilynyt Suosittelemme, että sisäänkäyntihallin ja pää- alkuperäinen mosaiikkibetoninen, kuvioitu lattia portaan seinä- ja kattopinnoista tehtäisiin pinta- sekä tilahahmo. Keittiöportaista vain toinen on rakenne- ja värikartoitus. Pääportaassa on jäljellä säilynyt, ja sekin on kokenut muutoksia. Vuoden myös jonkun verran alkuperäistä jalkalistaa, jon- 1933 rakennustoimikunnan asiakirjoissa lukee, ka värikerrokset on syytä kartoittaa. Pääportaan että keittiöportaassa olisi ollut panelointia. Li- seinät on nykyisin maalattu alaosaltaan turkoo- säksi sen puiset komerot on purettu. Sisätiloissa siksi, yläosaltaan valkoisiksi, ja vyöhykkeiden ra- on paljon kantavia väliseiniä, mikä on aiheuttanut japinnassa kulkee kapea tummanpunainen nau- sen, että solukkomainen huonejako on pitkälti ha. Ei ole tietoa, mihin nykyinen väritys perustuu. säilynyt, vaikka asunnot on muutettu toimisto- Pääportaassa on vuoden 1933 Siviilivirkakunnan käyttöön. Keskeiskäytävät on muodostettu pur- leski- ja orpokassan rakennustoimikunnan pöy- kamalla joitakin poikittaisia väliseiniä. täkirjojen mukaan ollut panelointia, ja seinien Rakennuksen katujulkisivu on erittäin hy- yläosat ovat olleet maalatut. Koristeelliset valu- vin säilynyt. Muutokset liittyvät lähinnä ensim- rautaiset kaidetolpat ovat alkuperäisiä, ja ne on mäisen kerroksen ikkunoihin ja oviin. Sisäpihan nykyisin maalattu harmaaksi. puoleisissa julkisivuissa on tehty joitakin muu- On myös suositeltavaa, että joissakin niistä ka- toksia. Pihakannen alle Kasarminkatu 42 raken- dunpuoleisista entisistä pääsaleista, missä van- tamisenyhteydessä vuonna 1933 toteutettu kellari haa kipsistä kattolistaa on jäljellä, suoritetaan purettiin 1999, mikä heijastui muutoksina raken- väri- ja pintarakennekartoitus. Näin saataisiin li- nuksen ensimmäisessä kerroksessa. Lisäksi 1999 sätietoa huonetilojen koristeellisuudesta kattolis- purettuun keittiöportaaseen liittyvät parvekkeet toineen, kattopintoineen mahdollisine friiseineen ja ovet sekä ikkunat purettiin ja aukot muurattiin ja seinäjaotuksineen. umpeen. Rakennusta ei toteutettu aivan alkuperäisten piirustusten mukaisesti ja erityisesti kellarin to- teutuksesta ei ole tarkkaa tietoa. Uudisraken- tamisvaiheen jälkeen ensimmäiset muutospii- rustukset ovat vuodelta 1933, jolloin rakennusta korjattiin. Toinen suuri haaste tämän suppean selvityksen tekemisessä on ollut kokonaiskuvan muodosta- minen käyttöhistoriasta. Kohteesta ei ole aiemmin tehty tutkimusta, jota olisi voinut käyttää lähteenä käytön osalta. Ainakin siitä saakka kun Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa lakkautettiin vuonna 1951, rakennusta on kutsuttu Valtion

84 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 06 Summary

Designed by Carl Rupert Rosenberg and built by the basement of the new build at Kasarmikatu housing company Alpha in 1890–1891, Rikhardinkatu 42. Surface treatments were refreshed both inside 2 is a valuable example of late-19th-century revival and outside, the electrical wiring was replaced style apartment buildings which were built in the and the building was fitted with hot running city centre of the capital to mark the rising standard water. As masonry stoves were no longer needed of living and reflecting Continental influences. for heating, they were dismantled over the The rendered street-side façade is ornamental and years. Some stoves, which originally existed in symmetrical. It features stringcourses, rustication, the corner of nearly every room, were possibly pilasters, cornices, plaster mouldings and other dismantled in 1933 and the rest in the 1960s, decorative details. The main entrance is accentuated when the residential spaces were converted into with a central avant-corps and a balustrade offices. Only three of the original tiled stoves have on the roof. Rikhardinkatu 2 is not, however, been preserved to this day. representative of the most decorative specimens of Unfortunately several of Helsinki’s Neo- Neo-Renaissance architecture, and is more modest Renaissance apartment buildings were demolished than the neighbouring property at Rikhardinkatu in the 1960s and 1970s to give way for more efficient, 4. The elevations facing the courtyard are simpler. modern office buildings. Among these were a few The courtyard has a narrow, short wing that mainly buildings designed by Rosenberg. Rikhardinkatu 2 served the operations of the service staff. escaped this fate and was preserved. However, its The building has structural external walls in interiors underwent drastic changes when the flats brickwork and, in the main wing, two central load- were converted one by one into offices in the 1960s. bearing walls. The intermediate floors of the lower The residential building became an office building. floors were built with shallow barrel vaults, and Rikhardinkatu 2 was protected in 1980 by the upper floors with timber structures, or in some government decision under the Decree on the places as shallow barrel vaults with iron rails. The Protection of State-Owned Buildings. The protection construction method was typical of its period and decision does not as such entail any protection orders building type, and the process complied with the or otherwise identify the target of protection. Since Helsinki building code adopted in 1875. the initial protection decision, the National Board of During its lifetime, the building has had a Antiquities has issued additional specifications, for multitude of tenants. Originally, the building example, at the point when the assets of the Civil housed two commercial spaces and a caretaker’s Servants Widows and Orphans Fund were assigned flat, with two large flats on each of the upper to the State as required by law and when the State floors. The building was purchased in 1916 by the Real Property Agency took the decision to renovate the Civil Service Widows and Orphans Fund, which buildings at Rikhardinkatu 2 and Kasarmikatu 42 in subsequently in 1932–1934 built a five-storey 1999–2000 for the use of the Ministry of Justice.1161 residential and commercial block designed by J. S: Sirén on the eastern side of the plot. At this 1611 The National Board of Antiquities proposed the following protection orders for Rikhardinkatu 2: the building may not be demolished; juncture, it was realised that the older building the building façade (street-facing side) is to be preserved in its at Rikhardinkatu 2 also required renovation. current appearance; the interiors of the building may be changed. Changes must be executed retaining the main characteristics of The building was installed with a central water- the floor plan of the original residential apartment building Reg,no. heating system, with the plant room located in 039/601/1997, issued 7 November 1997.

Rikhardinkatu 2 | Building Historical Survey | 11.2. 2016 | Ark-byroo Oy 85 An internal access has always existed between Another key challenge in carrying out this Kasarmikatu 42 and Rikhardinkatu 2. Until 1999, limited survey was to form an overarching picture the only point of access was through the old of the history of the building’s different uses. No service staircase next to the courtyard gateway. previous historic surveys have been conducted on In 1999, a lift, which Rikhardinkatu 2 had not the building to serve as sources in this respect. At previously had, was installed in the service least since 1951, when the Civil Service Widows staircase, and a new direct connecting stair access and Orphans Fund was closed, the building has was built in the central part of the frame, as the been known as the “Government Building”. When buildings have different floor heights. A large the flats were converted into offices, the tenants part of the 1960s surface structures were removed included the State Treasury pension division, the during the renovation, including flooring and Ministry of Finance, the State Medical Board, lowered ceilings, and were replaced with new Ministry of Defence and, since 2000, the Ministry ones. In spite of the different character of the two of Justice. The high turnover of tenants is linked adjoining buildings, the interiors were treated with the expansion of government departments in a similar fashion, creating a more uniform from the 1960s onwards. The departments aesthetic in both buildings. were forced to disperse their functions between The main spaces in Rikhardinkatu 2 are the different addresses before moving into their entrance hall and the main staircase, both of own, sometimes new purpose-built, premises. which still boast the original concrete mosaic, Rikhardinkatu 2 and Kasarmikatu 42 offered a ornamental floor and the original spatial feasible option as temporary premises owing to dimensions. Only one of the two service staircases their central location. has been retained, and it has undergone changes. The 1933 building board documents state that the Recommendation on a targeted survey on service staircase had acquired new panelling. In surface structures and colour layers addition, wooden cupboards were removed. The We recommend that a survey be carried out on internal frame of the building has many load- the surface structures and colours used on the bearing walls, which is why the original, cellular walls and ceilings of the entrance lobby and the room configuration has largely been retained main staircase. A portion of original skirting despite the office conversions. The central board remains in the main staircase, and it is corridors have been formed by dismantling a advisable that the colour layers be documented. number of partitions cutting across the frame. The present-day colour scheme in the main The street-facing façade of the building has been staircase includes turquoise in the bottom section very well preserved. Any changes have mainly been and white in the top section, divided by a narrow, made to the ground floor windows and doors. Some dark red stripe. There is no knowledge of what changes have been carried out on the courtyard the current colour scheme is based on. According elevation. The cellar built beneath the courtyard in to the minutes of the Civil Service Widows and conjunction with building Kasarmikatu 42 in 1933 Orphans Fund building board from 1933, the main was demolished in 1999, which brought additional staircase featured panelling and the top part changes to the ground floor of the building. of the walls were painted. The ornamental cast Furthermore, the balconies and doors in the service iron railings are original and they are currently staircase dismantled in 1999 were removed and the painted grey. openings were bricked up. It is advised that in some of the former main The building was never realised exactly according halls facing the street, where old plaster cornices to the original drawings, and detailed information still remain, a colour and surface treatment regarding, in particular, the design of the cellar survey be carried out. This would provide is not available. The first alteration drawings further insight into the decorations of the room, following the erection of the new build are from including the cornices, ceiling surface structures, 1933, when the building was first renovated. possible friezes and wall divisions.

86 Rikhardinkatu 2 | Building Historical Survey | 11.2. 2016 | Ark-byroo Oy Lähteet

Arkistolähteet Painamattomat lähteet

Ark-byroo 2011. Arvid-talo, Kalevankatu 19, Helsinki, Helsingin kaupungin kaupunginarkisto (HKA) rakennushistoriallinen selvitys 18.3.2011. Tilaajana Rakennuslupapiirustuksia. Kovaosaisten ystävät ry. Helsingin kaupungin kaupunginmuseo, kuva-arkisto (HKM Ark-byroo 2012. Pieni Roobertinkatu 1-3 & Kasarmika- KA) tu 30-32, rakennushistoriallinen selvitys 31.8.2012. Vanhoja valokuvia. Tilaajana Helen. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto (KSV) Asemakaavat. Painetut lähteet Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto, Kaupunkimittausosasto Arkkitehti 6–7/1960. Lehden artikkelit: • Pettersson, Lars, 1960. Uusrenessanssin taus- Ilmakuvat ja kiinteistörekisteriote. taa. Sivut 106-108. Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan arkisto (RakVV) • Laurila, Pekka, 1960. Helsingin uusrenessans- Rakennuslupa-asiakirjat. sin arkkitehtejä. Sivut 124-130. • Wickberg, Nils Erik, 1960. Uusrenessanssin Kansallisarkisto (KA) kohtalo. Sivut 109-114. Rakennushallituksen piirustukset: • Rakennushallitus Iaa. 972:/- - 1-7. Helsinki, Rikhardinkatu 2/Kasarmikatu 42. Valtion talo Björk, Cecilia; Kallstenius, Per; Reppen, Laila, 1983. Så bygg- [Rakennus suojellaan kokonaan]. (1930-1995) des husen 1880–1980. Arkitektur, konstruktion och material i våra flerbostadshus under 100 år. Stockholms stadsbyggnad- • Rakennushallitus Iaa. 972:/- - 11-16. Helsinki, skonstor och Statens råd för byggnadsforskning. Stockholm. Rikhardinkatu 3/Kasarmikatu 42. Valtion talon korjaus. (1930-1995) Blomstedt, Yrjö 1976. Valtiokonttori 1875-1975. Histo- • Rakennushallitus Iaa. 973:/- - 1-13. Helsinki, riallinen katsaus. Helsinki: Valtiokonttori. Rikhardinkatu 2/Kasarmikatu 42. Valtion talon muutos. (1930-1995) Hakala-Zilliacus, Liisa-Maria, 2002. Suomen eduskun- Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan arkistomateriaali: tatalo: Kokonaistaideteos, itsenäisyysmonumentti ja kansallisen sovinnon representaatio. Helsinki: Suomalai- • Rakennustoimikunnan asiakirjat sen Kirjallisuuden Seura. • Sopimukset, muistiot ja jäljennökset 1845–1947 • Vuosikertomukset 1931–1951 Hakkila, Esko (toim.), 1938. ”Eläke”, Lakiasiain käsikirja. Porvoo: Werner Söderström Oy. Maanmittauslaitoksen arkisto (MML) Peruskartat ja lainhuutoasiakirjat. Hietala, Marjatta; Helminen, Martti; Lahtinen, Merja (toim./eds.), 2009. Helsinki – Helsingfors – Historialli- Museoviraston arkisto (MV) nen kaupunkikartasto – Historic Town Atlas. Helsingin Museoviraston kuvakokoelmat: vanhat valokuvat. kaupungin tietokeskus. Museoviraston arkisto ja KYS/suojelun seurannan aineistot. Järvenpää, Eeva; Räihä, Sirpa, 2009. Ensimmäisiä esi- Senaatti-kiinteistöjen arkisto, Helsinki kaupunkeja. Kertomuksia Kaartinkaupungista ja Kampin Rakennusasiakirjat ja pääpiirustuksia, KOKI-raportit ja kortteleista. Helsinki: Helsingin Sanomat. piirustusluettelot. Laurila, Pekka 1960. Helsingin uusrenessanssin arkki- tehtejä. Nyrenässansarkitekter i Helsingfors. Artikkeli. Sisältyy julkaisuun: Arkkitehti 1960 6-7, s. 124-129.

Mattila, Aarne 2005. Valtio työnantajana. Valtion työmark- kinalaitos 1955-2005. Jyväskylä: Valtiovarainministeriö.

Meinander, Henrik (toim.), 2012. Unioninakseli – pää- kaupungin läpileikkaus. Kustannusosakeyhtiö Teos, Helsinki.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 87 Neuvonen, Petri; Mäkiö, Erkki & Malinen, Maarit, 2002. Pörssitieto-vuosikirjan verkkosivut. 1865-1912 peruste- Kerrostalot 1880-1940. Helsinki: Rakennustietosäätiö tut osakeyhtiöt, A-E RTS ja Rakennustieto Oy. http://www.porssitieto.fi/yhtiot/ae.html Haettu 9.2.2016. Ollila, Kaija; Toppari, Kirsti, 1977. Puhvelista Punatulk- kuun Helsingin vanhoja kortteleita. Helsinki: Sanoma Uudenmaan liiton verkkosivut, 8.11.2006 vahvistetun Osakeyhtiö. Uudenmaan maakuntakaavan liitekartta 26 a) http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6085/liitekar- Pipinen, Maria, 1998. Rikhardinkatu 2. Artikkeli sisältyy tat_26a.pdf julkaisuun: Elämää kaupungissa: muistikuvia asumises- Haettu 13.11.2015. ta Helsingin keskustassa: lapsuuden ja nuoruudenku- vauksia sotienjälkeiseltä ajalta Helsingin keskustasta, Valtiokonttorin verkkosivut, Historian virstanpylväät Kaartinkaupungista ja osasta kamppia. Helsingin 1900–1970 kaupunginmuseo, Helsinki. S. 119–131. http://www.valtiokonttori.fi/fi-fi/Tietoa_Valtiokonttorista/ Toimintaymparisto_ja_organisaatio/Historia/Historian_ Polyteknikkojen yhdistys, 1897. Matrikkeli sisältävä elä- virstanpylvaat/19001970 mäkerrallisia tietoja teknillisen reaalikoulun, Helsingin Haettu 17.12.2015. polyteknillisen koulun ja Suomen polyteknillisen opiston opettajista ja oppilaista 1849-1897 sekä historiikit oppi- Valtioneuvoston verkkosivut, Oikeusministeriön tiedote laitoksen, teknoloogisen yhdistyksen ja polyteknikkojen 1.6.2016: Oikeusministeriö muuttaa väliakaisesti Kasar- yhdistyksen toiminnasta. Polyteknikkojen yhdistys. mikadulle, tiedote 1.6.2015 http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oi- Sirén, J. S., 1934. Nybyggnad för Civilstatens Änke- och keusministerio-muuttaa-valiaikaisesti-kasarmikadulle Pupillkassa. Sisältyy julkaisuun: Arkkitehti-lehti 1934, s. Haettu 11.1.2016. 19–20. Kansalliskirjaston digitoidut osoite- ja ammattikalenterit Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa, 1936. Siviilivir- Adresskalender för Helsingfors stad 1.1.1881, sivu 20. kakunnan leski- ja orpokassan vuosikertomus 1936. http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/bindin- Helsinki: J. Simeliusen Perillisten Kirjapaino OY. g/1154629?term=Richardsg.%202#?page=20 Haettu 7.1.2016. Tiitta, Allan, 2009. Collegium medium – Lääkintöhallitus 1878–1991. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors 1.1.1892, sivu 91. http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/bindin- Verkkolähteet g/1154740?term=Alpha#?page=91 Haettu 7.1.2016. Helen Oy:n verkkosivut. Historia https://www.helen.fi/helen-oy/tietoa-yrityksesta/tie- Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors 1.1.1892, toa-meista/liiketoiminta/historia/ sivu 46. Haettu 22.1.2016. http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/bindin- g/1154740?term=Alpha#?page=46 Helsingin kaupungin paikkatietopalvelut Haettu 7.1.2016. http://kartta.hel.fi/ Vanhat ortoilmakuvat, vanhat Helsingin kartat Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors 1.1.1892, Haettu 13.11.2015. sivu 116. http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/bindin- Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja Helsingin kau- g/1154740?term=Richardsg.%202#?page=116 punginmuseon verkkojulkaisu ”Kouluelämää Snellmanin Haettu 7.1.2016. ajan Helsingissä”: http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/ julkaisut/pdf/06_02_17__snellman_suomi.pdf Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors 1.1.1893, Haettu 20.1.2016. sivu 114. http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/bindin- Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Yleis- g/1154741?term=Richardsg#?page=114 kaava-verkkosivut Haettu 7.1.2016. http://www.yleiskaava.fi/wp-content/uploads/2015/11/ YK_ehdotus_Kslk_20151110.jpg Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors 1.1.1893, Haettu 2.2.2016. sivu 270. http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/bindin- Helsingin kaupungin verkkosivut. Kaupunginmuseon g/1154741?term=Richardsg.%202#?page=270 johtokunnan lausunto Ludviginkatu 3-5 asemakaavan Haettu 7.1.2016. muutosehdotuksesta nro 12081. http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2011-002534/mu- Adressbok och yrkeskalender för Helsginfors 1.1.1893, seojk-2012-6/ sivu 272. Haettu 7.2.2016. http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/bindin- g/1154741?term=Richardsg.%202#?page=272 Hoffman, Kai, 2014. Kansallisbiografia-verkkosivut. Haettu 7.1.2016. Kauppaneuvos Georg Masalin (1877-1955), Oy Cronvall Ab:n toimitusjohtaja. Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikutta- 1.1.1898, sivu 282. jat/?iid=544 http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/bindin- Haettu 12.1.2016. g/1154631?term=Richardsg.%202#?page=282 Haettu 7.1.2016.

88 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter Suomalainen Wirallinen Lehti 7.6.1883 no 129, sivu 1. no 1, 1.1.1898, sivu 655. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bin- http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/bindin- ding/420159 g/1154631?term=Richardsg.%202#?page=655 Haettu 12.1.2016. Haettu 7.1.2016.

Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors 1.1.1908, sivu 904. http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/bindin- Sähköpostit g/1154738?term=Richardsg.%202#?page=904 Haettu 7.1.2016. Airio, Ilpo. VTT, erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto. Säh- köposti 16.12.2015 liittyen Perhe-eläkerahastoon. Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet Masar, Angela. Maanmittauslaitoksen kirjaamissihteeri. Aftonbladet 5.2.1893 no 100, sivu 2. Sähköposti 16.12.2015 liittyen kiinteistön omistushis- http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bindin- toriaan. g/515115#?page=2 Haettu 15.1.2016. Viitala, Janne. Amanuenssi, Karkkilan ruukkimuseo Senkki. Sähköposti 12.1.2016. Finland 23.11.1889 no 274, sivu 2. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bindin- g/432481#?page=2 Suullisia tietoja ovat antaneet Haettu 12.1.2016. Pipinen, Marja. Puhelinkeskustelut 14.12.2015 ja Folkwännen 14.8.1889 no 187, sivu 1. 26.1.2016. Entinen Rikhardinkatu 2:n asukas. Asunut http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bin- Rikhardinkatu 2:n ensimmäisen kerroksen pihan puo- ding/443787 leisessa talonmiehen asunnossa vuosina 1955–1959, Haettu 12.1.2016. jolloin hänen isänsä toimi taloyhtiön sivutoimisena talonmiehenä. Folkwännen 24.2.1891 no 45, sivu 2. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bindin- g/506223#?page=2 Haettu 14.1.2016.

Folkwännen 19.10.1891 no 242, sivu 3. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bindin- g/514788#?page=3 Haettu 12.1.2016.

Helsingfors 11.11.1882 no 263, sivu 2. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bindin- g/430388#?page=2 Haettu 12.1.2016.

Hufvudstadsbladet 23.10.1890 no 288, sivu 2. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bindin- g/373414#?page=2 Haettu 7.1.2016.

Hufvudstadsbladet 18.10.1892 no 284, sivu 4. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bindin- g/748208?term=Nichardsg#?page=4 Haettu 7.1.2016.

Hufvudstadsbladet 10.1.1893 no 8, sivu 4. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bindin- g/750954?term=Richardsg#?page=4 Haettu 7.1.2016.

Nya Pressen 4.9.1889 no 239A, sivu 1. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bin- ding/452512 Haettu 12.1.2016.

Nya Pressen 5.11.1892, nro 302, sivu 4. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bindin- g/563364?term=Richardsg#?page=4 Haettu 12.1.2016.

Sanomia Turusta 1.2.1887 no 49, sivu 3. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bindin- g/413824#?page=3 Haettu 12.1.2016.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 89 Liite

Rikhardinkatu 2:n rakennuslupakronologia Rikhardinkatu 2:n ja Kasarmikatu 42:n (yhteinen rakennustunnus 468) rakennuslupa-asiakirjat on tutkittu Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkistossa. Lupa-asiakirjoista on tehty kro- nologinen tiivistelmä, johon on jätetty Rikhardinkatu 2:n rakennusta koskevat luvat, tai mikäli lupa on koskenut molempia rakennuksia, on mainittu molempien rakennusten muutoksia.

1890 1959

Rakennuslupatunnus: Ei tiedossa. Rakennuslupatunnus: Ke-1379-C-59 Toimenpide: Uudisrakennus, Rikhardinkatu 2 Toimenpide: Muutos. Rikhardinkatu 2:n rakennus sisustet- Vahvistettu: 5.3.1890 tiin osaksi toisin kuin ennen. Asuinrakennuksen viidennes- Arkkitehti: C. R. Rosenberg sä kerroksessa tehtiin sisustus- ja väliseinämuutoksia. Piirustukset: Rikhardinkatu 2:n uudisrakennuksen jul- Vahvistettu: 26.9.1959 kisivu Rikhardinkadulle, kellarikerroksen, ensimmäisen, Hakija: Suomen valtio, Uudenmaan läänin lääninrakennus- toisen, kolmannen, neljännen ja viidennen kerroksen toimisto pohjat, leikkaus ja asemapiirros. Piirustukset: Asemapiirros ja viidennen kerroksen pohjapiirros.

1933 1960

Rakennuslupatunnus: Ke-4-A-33 Rakennuslupatunnus: Ke-628-C-60 – ei toteutunut Toimenpide: Uudisrakennus. Kasarmikatu 42 Toimenpide: Muutos. Suunniteltiin, että Rikhardinkatu Vahvistettu: 28.1.1933 2:n kolmannen kerroksen asuinhuoneistossa jaettaisiin Osittainen loppukatselmus: 1.12.1933 hyväksyttiin yksi huone kahdeksi sekä erotettaisiin keittiöstä palveli- käyttöön Kasarmikatu 42:n myymälätilat. jan huone uusilla väliseinillä. Kylpyhuone ja wc suunni- Loppukatselmus: 13.8.1937 teltiin järjestettäviksi toisin kuin ennen. Toimenpiteitä ei Hakija: Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa toteutettu (tieto Sk:n arkistosta). Arkkitehti: J. S. Sirén Vahvistettu: 28.5.1960 Piirustukset: Kasarmikatu 42:n julkisivut Kasarmikadul- Hakija: Suomen valtio, Valtion Talo le ja Rikhardinkadulle, kellarikerroksen, ensimmäisen ja Pääsuunnittelija: Arkkitehti A. Raveala, Uudenmaan toisen kerroksen pohjapiirrokset, kolmannesta viiden- läänin lääninrakennustoimisto teen kerrosten pohjapiirrokset ja ullakon pohjapiirros. Piirustukset: Asemapiirros ja kolmannen kerroksen Muuta: Samalla, kun Kasarmikatu 42:n uudisrakennus pohjapiirros. rakennettiin, tehtiin Rikhardinkatu 2:n talossa muutos- ja korjaustöitä. 1961 1953 Rakennuslupatunnus: Ke-48-C-61 – Lupaa ei hyväksytty Rakennuslupatunnus: Ke-132-C-53 Toimenpide: Muutos. Rikhardinkatu 2:n kolmannessa Toimenpide: Muutos. Rikhardinkatu 2:n ensimmäisen kerroksessa suunniteltiin tehtäväksi muutostöitä. kerroksen porttikäytävän viereisessä myymälähuoneis- Vahvistettu: Lupaa ei hyväksytty. tossa suoritettiin sisustusmuutoksia, joista aiheutui kan- Piirustukset: Asemapiirros ja Rikhardinkatu 2:n kolman- tavan rakenteen muutos. Myymälän tilajakoa muutettiin nen kerroksen pohja. Piirustukset päivätty 13.1.1961, rakentamalla uusia väliseiniä ja lisäämällä wc. Uudenmaan läänin lääninrakennustoimisto. Vahvistettu: 13.6.1953 Loppukatselmus: 3.12.1953 Rakennuslupatunnus: Ke-330-C-61 Hakija: Perhe-eläkerahasto Toimenpide: Muutos. Rikhardinkatu 2. Sisärakenteiden Piirustukset laati: J. Oksanen oleellinen muutos. Virastorakennuksen kolmannessa Piirustukset: Rikhardinkatu 2:n ensimmäisen kerroksen kerroksessa muutettiin asuinhuoneisto toimistohuoneis- myymälän pohjapiirros. toksi, jolloin samalla poistettiin sisäisiä väliseiniä ja tehtiin muita sisärakenteiden muutoksia. Porrashuoneessa olevat komerotilat poistettiin. Vahvistettu: 11.3.1961 Loppukatselmus: 29.4.1961 Hakija: Suomen valtio, Lääkintöhallitus Pääsuunnittelija: Arkkitehti Aarno Raveala, Uudenmaan läänin lääninrakennustoimisto Piirustukset: Asemapiirros ja kolmannen kerroksen pohjapiirros.

90 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Rakennuslupatunnus: Ke-1825-C-61 1964 Toimenpide: Muutos. Rikhardinkatu 2:n toisessa kerroksessa. Yksi huone jaettiin väliseinällä (puurunko + kipsonit). 20 neliömetriä eteisen kattoa laskettiin ja verhottiin Lupatunnus: 3-2-64-KMK kipsoniitilla puurungon varaan. Käytävän päässä oleva Aihe: Rikhardinkatu 2/Kasarmikatu 42:n kellarikerrok- holvi purettiin. Wc:t siirrettiin holvin paikalle. Rappuun sessa ollut, piirustuksissa varastotilaksi merkitty tila oli avattiin varauloskäynti. Huoneiden väliset ovet suljettiin. jaettu useampaan pienempään osaan, mutta sitä käy- Vahvistettu: 14.3.1961 tettiin työhuoneena. Helsingin maistraatti kielsi valtiota Loppukatselmus: 26.11.1962 1.2.1965 jälkeen käyttämästä varastotilaa työhuoneena. Hakija: Valtion virastotalo (Uudenmaan läänin lääninra- kennustoimisto) Rakennuslupatunnus: Ke-684-C-64 Pääsuunnittelija: Arkkitehti Aarno Raveala, Uudenmaan Toimenpide: Muutos, Kasarmikatu 42:n kolmannen ker- läänin lääninrakennustoimisto roksen kaksi asuinhuoneistoa muutettiin toimistotiloiksi Piirustukset: Asemapiirros ja toisen kerroksen pohjapiirros. väliseiniä purkamalla ja uusimalla. Vahvistettu: 16.5.1964 Loppukatselmus: 27.7.1964 Hakija: Suomen valtio, Rakennushallitus 1963 Pääsuunnittelija: Arkkitehti Annikki Virtanen, Rakennus- hallitus Rakennesuunnittelija: Diplomi-insinööri Veijo Koli, Rakennuslupatunnus: Ke-27-C-63 Rakennushallitus Toimenpide: Muutos. Rikhardinkatu 2:n neljännen ker- Saniteettisuunnittelija: Apulaisinsinööri Aarne Oksanen, roksen itäpäädyn viiden huoneen ja keittiön asuinhuo- Rakennushallitus neistossa purettiin kevyitä väliseiniä ja rakennettiin uusi Sähkösuunnittelija: Insinööri Pertti Salo, Rakennushallitus wc, kylpyhuone ja komeroita. Piirustukset: Asemapiirros ja kolmannen kerroksen Vahvistettu: 28.2.1963 pohjapiirros. Loppukatselmus: 11.3.1965 Hakija: Suomen valtio Arkkitehti: Lääninarkkitehti Aarno Raveala, Uudenmaan 1966 läänin lääninrakennustoimisto Rakennesuunnittelu: Uudenmaan läänin lääninraken- nustoimisto Rakennuslupatunnus: 3-126-C-66 Sähkösuunnittelu: Uudenmaan läänin lääninrakennustoi- Toimenpide: Muutos. Rikhardinkatu 2:n ensimmäisessä misto kerroksessa sijaitsevassa myymälätilassa suoritettiin si- Saniteettisuunnittelu: Uudenmaan läänin lääninraken- säisiä muutostöitä erottamalla kaksi jäähdytyshuonetta nustoimisto myymälätilasta sekä muuttamalla yhden wc-tilan käyn- Piirustukset: Asemapiirros ja neljännen kerroksen pohjapiirros. tioven paikkaa. Samassa kerroksessa oleva pesutupa muutettiin varastoksi purkamalla pesutuvan pesuallas ja Rakennuslupatunnus: Ke-1128-C-63 pyykkipata. Toimenpide: Muutos. Rikhardinkatu 2:n toisen kerroksen Vahvistettu: 8.2.1966 länsipäädyn viiden huoneen ja keittiön asuinhuoneisto Loppukatselmus: 16.10.1968 muutettiin virastotilaksi. Toimenpide aiheutti kantavan Hakija: Suomen valtio, Rakennushallitus rakenteen ja käyttötarkoituksen muutoksen. Katot lasket- Suunnittelijat: Uudenmaan läänin lääninrakennustoi- tiin kolmeen metriin. Vanha wc ja kylpyhuone purettiin, misto paikalle rakennettiin uudet wc:t. Saliin rakennettiin uusi Piirustukset: Asemapiirros, ensimmäisen kerroksen väliseinä, väliovi muurattiin umpeen. Käytävän ovet pie- pohjapiirros, leikkaus. nennettiin ja rakennettiin yksi uusi ovi. Kaapisto purettiin ja sijalle rakennettiin uusi. Keittiön kaappi purettiin. Olo- ja makuuhuoneen väliovi rakennettiin umpeen. Rakennuslupatunnus: 3-867-A-66 Vahvistettu: 13.8.1963 Toimenpide: Muutos, Rikhardinkatu 2/Kasarmikatu 42:n Loppukatselmus: 16.10.1968 asuinhuoneistoja muutettiin virastoiksi. Neljännessä ja Hakija: Suomen valtio, Valtion Talo viidennessä kerroksessa suoritettiin käyttötarkoituksen Suunnittelijat: Uudenmaan läänin lääninrakennustoimisto muutoksen yhteydessä huonetilojen uudelleen jakoa pur- Piirustukset: Asemapiirros ja toisen kerroksen pohjapiirros. kamalla asuinhuoneistotiloja ja rakentamalla toimistohuoneistojen toimisto-, neuvottelu-, arkisto-, varasto- ja muita aputiloja. Kyseisen muutoksen yhteydessä, huomioon Rakennuslupatunnus: Ke-1730-C-63 ottaen jo aikaisemmat vastaavat käyttötarkoituksen Toimenpide: Muutos. Rikhardinkatu 2:n toisessa ja viidennessä muutokset, muuttui koko rakennus asuinrakennuksesta kerroksessa muutettiin yksi asuinhuoneisto toimistohuoneiksi liike- ja toimistorakennukseksi, joten koko rakennuksessa purkamalla ja rakentamalla keveitä väliseiniä ja purkamalla osa suoritettiin näitä käyttötarkoitkseltaan uusia tiloja kos- kantavaa seinää. Toimenpide aiheutti tilan käyttötarkoituksen kevien paloturvallisuusmääräysten mukaisia muutoksia. muutoksen sekä kantavan rakenteen muutoksen. Toimenpiteitä olivat rakennuksen kantaviin rakenteisiin Vahvistettu: 14.11.1963 ja sisärakenteisiin kohdistuva rakennustoimenpide, Loppukatselmus: 6.2.1964 huonetilojen erottaminen ja yhdistäminen ja käyttötarkoi- Hakija: Suomen valtio, Rakennushallitus tuksen muutos koko rakennuksen osalta. Toimenpide oli Pääsuunnittelija: Arkkitehti Annikki Virtanen, Rakennus- uudestaan rakentamiseen verrattava. hallitus Vahvistettu: 22.7.1966 Rakennesuunnittelija: Diplomi-insinööri Veijo Koli, Loppukatselmus: Vanha osa, Rikhardinkatu 2, hyväksyt- Rakennushallitus tiin käyttöön 11.3.1967. Saniteettisuunnittelija: Apulaisinsinööri Aarne Oksanen Uusi osa, Kasarmikatu 42, hyväksyttiin käyttöön il- Sähkösuunnittelija: Apulaisinsinööri Teppo Juvonen manvaihtoa koskevin ehdoin 29.3.1967 väliaikaisesti Piirustukset: Asemapiirros, toisen ja viidennen kerrok- 1.11.1967 asti. Lopullisen hyväksymisen edellytyksenä sen pohjapiirrokset.

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 91 oli, että ilmanvaihtolaitos rakennettiin Sisäministeriön päätöksessä numero 406/58 esitettyjen periaatteiden Rakennuslupatunnus: 3-1582-C-69 mukaisesti, mitä myös 29.3.1967 hyväksytty iv-suunnitel- Toimenpide: Muutos. Sisäpihan alla oleva kylmä varasto- ma edellytti. Lopullinen loppukatselmus tehtiin 2.9.1970. tila muutettiin lämpimäksi varastoksi. Yläpohja uusittiin Hakija: Suomen valtio, Rakennushallitus ja tehtiin väliseinämuutoksia. Lupa korvasi aiemman Pääsuunnittelija: Rakennushallitus luvan 3-1273-C-69. Piirtänyt: Annikki Virtanen, Rakennushallitus Vahvistettu: 5.8.1969 Piirustukset: Asemapiirros, kellarikerroksen, ensimmäi- Hakija: Suomen valtio, Kulkulaitosten ja yleisten töiden sen, toisen, kolmannen, neljännen ja viidennen kerroksen ministeriö pohjapiirrokset, leikkaus ja julkisivut. Pääsuunnittelija: Uudenmaan lääninrakennustoimisto Muuta: Tontin pinta-ala oli 1081,04 m2. Alueella oli voimassa Rakennesuunnittelija: Diplomi-insinööri Hakkarainen, Rakennuslain 42 § 2 momentin 3 kohdan ja saman pykälän Rakennushallitus 3 momentin mukainen rakennuskielto, sillä kaupunginval- Sähkösuunnittelija: Teknikko Hyttinen, Uudenmaan tuusto oli lokakuussa 1961 päättänyt muuttaa Kaartinkau- läänin lääninrakennustoimisto pungin asemakaavaa ja samalla antanut ohjeet, miten raken- Piirustukset: Asemapiirros, kellarikerroksen ja ensim- nusoikeus on määrättävä uutta asemakaavaa laadittaessa. mäisen kerroksen pohjapiirrokset ja leikkaus. Tontti sijaitsee alueella, jossa rakennettava kerrosala sai Muuta: Tontilla oli voimassa rakennuslain 42 § 2 olla enintään neljä kertaa tontin pinta-ala eli e=4,0. Tontilla momentin 3 kohdan ja saman pykälän 3 momentin sijaitseva kiinteistö oli maistraatin eri vuosina vahvistamien mukainen rakennuskielto. piirustusten mukaisesti muutettu asuintalosta toimisto- ja liikerakennuksiksi siten, että siinä oli toukokuussa 1966 68 1971 prosenttia liike- ja toimistotilaa. Muutostöiden jälkeen oli kiinteistössä huoneisto- ja huonetiloja seuraavasti: toimistotiloja 1812 m2 Rakennuslupatunnus: 3-917-C-71 liikehuoneistoja 441 m2 Toimenpide: Muutos ja rakennuksen osan käyttötarkoi- asunto (2 h + kk) 42 m2 tuksen muutos. Rikhardinkatu 2:n ensimmäisen kerrok- varastotilaa 245 m2 sen länsipäädyn myymälähuoneisto sekä Kasarmikatu teknisiä tiloja (lämpökeskus, puhelinkeskus ym.) 90 m2. 42:n kaksi eteläpäädyn myymälähuoneistoa muutettiin Kaikki yhteensä 2630 m2. toimistotiloiksi. Muutostöihin kuului ovimuutoksia ja Rakennuspaikan sallittu rakennusoikeus oli 4324,16 m2. aukon umpeen muuraaminen. Toimenpiteen jälkeen rakennusoikeudesta oli käytetty Vahvistettu: 21.5.1971 4059 m2. Hakija: Suomen valtio, Uudenmaan piirirakennustoimisto Yliarkkitehti Toivo Heimon 6.4.1966 päivätty selvitys ton- Pääsuunnittelija: Arkkitehti Jorma Aho, Uudenmaan tin 2 palokuormasta ja autojen paikoituksesta: piirirakennustoimisto - rakennus Rikhardinkatu 2: rakennuksen välipohjissa on Sähkösuunnittelija: Uudenmaan piirirakennustoimisto puurakenteita. Piirustukset: Asemapiirros, ensimmäisen kerroksen - Rakennukset ovat rakennustaiteellisesti arvokkaita. pohjapiirros ja leikkaus. Rikhardinkatu 2 kuului suojeltavaksi esitettyihin raken- Muuta: Tontilla oli voimassa rakennuslain 42 § 2 nuksiin. Kasarmikatu 42 on J. S. Sirénin suunnittelema ja momentin 3 kohdan ja saman pykälän 3 momentin rakennuksen kunto oli hyvä. Rakennuksia ei voitu näistä mukainen rakennuskielto. syistä purkaa, joten rakennusasetuksen 56 pykälän edellyttämiä autopaikkoja ei ollut mahdollista korjaus- ja Rakennuslupatunnus: 3-1729-C-71 Toimenpide: muutostöiden yhteydessä rakentaa tontille. Rakennustoi- Muutos. Rikhardinkatu 2:n neljännessä ker- menpiteen yhteydessä sijoitettiin pihalle kuitenkin kaksi roksessa tehtiin väliseinä- ja ovimuutoksia. Uudet seinät auton pysäköintipaikkaa. olivat puurunkoisia ja lastulevyillä levytettyjä. Vahvistettu: 10.9.1971 Hakija: Suomen valtio, Uudenmaan piirirakennustoimsto Pääsuunnittelija: Arkkitehti Jorma Aho, Uudenmaan 1969 piirirakennustoimisto Piirustukset: Asemapiirros, neljännen kerroksen pohjapiirros ja leikkaus. Rakennuslupatunnus: 3-1273-C-69 – Lupa peruutettiin Muuta: Tontilla oli voimassa rakennuslain 42 § 2 myöhemmän luvan 3-1582-C-69 yhteydessä momentin 3 kohdan ja saman pykälän 3 momentin Toimenpide: Muutos. Liike- ja toimistorakennus Rikhar- mukainen rakennuskielto. dinkatu 2:n sisäpihan alla oleva kylmä kellarivarasto suunniteltiin muutettavaksi lämpimäksi varastoksi. Samassa yhteydessä suunniteltiin uusittaviksi varastos- ta pihamaalle johtavat kaksi porrasta ja kellaritilojen yläpohja pihamaaston kohdalla. Lupa peruutettiin myö- hemmin luvan 3-1582-C-69 yhteydessä, jonka mukaan muutokset toteutettiin. Vahvistettu: 26.6.1969 Loppukatselmus: 13.5.1972 Hakija: Suomen valtio, Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö Pääsuunnittelija: Uudenmaan läänin lääninrakennus- toimisto Rakennesuunnittelija: M. Hakkarainen, Rakennushallitus Sähkösuunnittelija: Teknikko Hyttinen, Uudenmaan läänin lääninrakennustoimisto Piirustukset: Asemapiirros, kellarikerroksen ja ensim- mäisen kerroksen pohjapiirrokset, leikkaus.

92 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1975 1999

Rakennuslupatunnus: 3-2153-C-75 – Lupa Rakennuslupatunnus: 3-4964-98-B mitätöitiin myöhemmin Toimenpide: Muutos ja laajennus. Rikhardinkatu 2 ja Toimenpide: Muutos. Kasarmikatu 42:n kellarissa Kasarmikatu 42:n tilojen peruskorjaus / liike- ja toimis- noin 28 neliömetrin suuruinen varastotila suunniteltiin torakennuksen laajennus ja muutokset. Rakennukset muutettavaksi siivoojien pukeutumis- ja ruokailutiloiksi korjattiin oikeusministeriön käyttöön. Rikhardinkatu 2:n ja Rikhardinkatu 2:n kolmannessa kerroksessa oleviin vanha porttikäytävän viereinen keittiöporras purettiin toimistotiloihin suunniteltiin rakennettavaksi kaksi uutta ikkunoineen ja parvekkeineen ja sen paikalle rakennet- wc:tä. Lisäksi kolme huonetta suunniteltiin jaettavaksi tiin molempia rakennuksia palveleva hissi sekä wc-tiloja. uusilla väliseinillä. Lupa mitätöitiin myöhemmin luvan Myös vuonna 1933 rakennettu Kasarmikatu 42:n suora 3-308-C-76 yhteydessä, jonka mukaan muutokset lopul- porras, joka johti vanhaan keittiöportaaseen, purettiin ja ta toteutettiin. viereen rakennettiin uusi, osastoitu porras, joka yhdisti Vahvistettu: 25.11.1975 rakennusten sisätilat toisesta viidenteen kerrosten Loppukatselmus: 22.7.1976 välillä. Oviaukkoja ja ikkunoita avattiin ja suljettiin; Hakija: Suomen valtio, Uudenmaan piirirakennustoimisto huonetilojen käyttötarkoituksia muutettiin; ullakolle Pääsuunnittelija: Uudenmaan piirirakennustoimisto rakennettiin ilmastointikonehuone. Pihakannen alla ollut Piirustukset: Asemapiirros, kellarikerroksen ja kolman- kellari purettiin ja pihan taso laski huomattavasti, mikä nen kerroksen pohjapiirrokset ja leikkaus. aiheutti muutoksia rakennusten ensimmäisen kerroksen sisäpihan puolisissa seinissä. Rikhardinkatu 2:n pihasiiven keittiöportaan eteen rakennettiin uusi teräsporras. 1976 Rikhardinkatu 2:n pääportaan alempi parveke lasitettiin. Naapurin naapurin suostumuksella rakennettiin pihalle uusi jätesuoja. Lisäksi Kasarmikatu 42:n ensimmäisen Rakennuslupatunnus: 3-308-C-76 kerroksen hissiaulaa suurennettiin viisi neliömetriä siir- Toimenpide: Muutos. Rikhardinkatu 2:n kolmannessa tämällä pihajulkisivun syvennyksen lasiseinää. Kaupun- kerroksessa rakennettiin uudet wc-tilat ja kolme huo- kisuunnitteluvirasto puolsi lausunnossaan lasiseinää ja netta jaettiin väliseinällä. Muutamia kevyitä väliseiniä totesi, ettei ole estettä lasiseinää siirtämällä kasvattaa purettiin ja oviaukkoja muurattiin umpeen. Kasarmika- käytettyä kerrosalaa. Käsittelyn kuluessa suunnitel- tu 42:n kellarikerroksen varasto muutettiin siivoojien mia oli muutettu Museoviraston lausunnon vaatimalla pukeutumis- ja ruokailutiloiksi. Samalla anottiin luvan tavalla. Lupaan liittyvä laajennus oli 5 m2, tilavuudeltaan 3-2153-C-75 mitätöimistä. 24 m3. Kaikkien toimenpiteiden muutosalue oli 495 m2. Vahvistettu: 29.4.1976 Rakennuksen rakenteellinen paloturvallisuusluokka oli Loppukatselmus: 22.7.1976 P1, suojaustasoluokka. Hakija: Suomen valtio, Uudenmaan piirirakennustoimisto Vahvistettu: 23.3.1999 Pääsuunnittelija: Uudenmaan piirirakennustoimisto Loppukatselmus: 15.6.2000 Piirustukset: Asemapiirros, kellarikerroksen ja kolman- Hakija: Suomen valtio, Valtion Kiinteistölaitos nen pohjapiirrokset ja leikkaus. Pääsuunnittelija: Arkkitehti Mika Penttinen, Penttinen & Tiensuu Arkkitehdit Oy Piirustukset: Paperitulosteet ja mikrofilmit. Asemapiirros 1982 ja jätekatoksen piirustukset, kellarikerroksen, ensimmäi- sen, toisen, kolmannen, neljännen, viidennen kerroksen ja ullakkon pohjapiirrokset, leikkaukset A-A, C-C ja D-D Rakennuslupatunnus: 3-2698-82-C sekä pihajulkisivut itään ja länteen. Toimenpide: Muutos. Rikhardinkatu 2:n ja Kasarmika- Muuta: Asemakaavassa ei ole määräystä käyttötarkoi- tu 42:n rakennusten perustuksia vahvistettiin tontin 6 tuksesta eikä rakennusoikeudesta. Kaavoitussuunni- vastaisella rajalla. Toimenpide liittyi naapuritontille 6 telmissa tontti oli liike- ja toimistorakennusten kortte- rakennettavan hotelli Rivolin uudisrakennuksen perus- lialuetta. Rakennukset katsotaan kaupunkikuvallisesti tustöihin, joihin kuului louhintaa. Vahvistustoimenpitei- arvokkaiksi. Tontilla oli voimassa rakennuskielto (RakL siin kuuluivat joko yhdessä tai erikseen: juotetut pultit, 42 § 2 momentin 3 kohta). injektointi ja ruiskubetonointi. Vahvistettu: 7.3.1983 Lupatunnus: 3-1304-99-K Loppukatselmus: 5.8.1983 Toimenpide: Katualueen aitaaminen. Hakija: Suomen valtio, Rakennushallitus Hakija: Suomen valtio, Valtion Kiinteistölaitos Pääsuunnittelija: Pohjatekniikka Oy Piirustukset: Asemapiirros ja leikkaus. Lupatunnus: 3-1547-99-K Toimenpide: Katualueen aitaaminen. 1996 Hakija: Helsingin Puhelin Oyj Lupatunnus: 3-4095-99-KJ Lupatunnus: 3-2371-96-K Toimenpide: Katualueen aitaaminen, jatkolupa. Toimenpide: Katualueen aitaus. Hakija: Suomen valtio, Valtion Kiinteistölaitos Hakija: Suomen valtio, Valtion Kiinteistölaitos Lupatunnus: 3-5228-99-K Toimenpide: Katualueen aitaaminen. Hakija: Suomen valtio, Valtion Kiinteistölaitos

Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 93 2000

Lupatunnus: 3-338-00-KJ Toimenpide: Katualueen aitaaminen, jatkolupa. Hakija: Suomen valtio, Valtion Kiinteistölaitos Lupatunnus: 3-1383-00-KJ Toimenpide: Katualueen aitaaminen, jatkolupa. Hakija: Suomen valtio, Valtion Kiinteistölaitos Lupatunnus: 3-1653-00-K Toimenpide: Katualueen aitaaminen. Hakija: Suomen valtio, Valtion Kiinteistölaitos

94 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

Senaatti-kiinteistöt Arkkitehtitoimisto ark-byroo Oy Lintulahdenkatu 5 A , 00531 Helsinki Kustaankatu 3, 00500 Helsinki www.senaatti.fi | p. 0205 8111 www.arkbyroo.fi | p. 010 2350 566