Rakennushistoriaselvitys | Helsinki 11.2.2016 Tilaaja Senaatti-Kiinteistöt Yhteyshenkilö: Esa Pentikäinen, Myyntipäällikkö, Senaatti-Kiinteistöt
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Rikhardinkatu 2 Rakennushistoriaselvitys | Helsinki 11.2.2016 Tilaaja Senaatti-kiinteistöt Yhteyshenkilö: Esa Pentikäinen, myyntipäällikkö, Senaatti-kiinteistöt Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Kustaankatu 3, 00500 Helsinki [email protected] www.arkbyroo.fi p. 010 2350 566 Työryhmä Marianna Heikinheimo, TT, arkkitehti SAFA ARK 950, KuvM / vastaava rakennustutkija Mia Puranen, arkkitehti / rakennustutkija Emilia Pohjanpalo, arkkitehtiylioppilas / rakennustutkija Annina Kivikari, MA, graafikko / taitto Sami Heikinheimo, OTK / dokumentointivalokuvaus Tytti Laine / Kääntäjä Nykytilavalokuvat: Sami Heikinheimo, ark-byroo Etukannen kuva: Rikhardinkatu 2 julkisivu Rikhardinkadulle. Arkkitehti C. R. Rosenberg 1890. HKA. Suoritusajankohta Työ on suoritettu ajalla marraskuu 2015 – helmikuu 2016. © Arkkitehtitoimisto ark-byroo ISBN 978-952-7062-55-5 Käytetyt lyhenteet RakVV Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkisto HEL PTP Helsingin kaupungin paikkatietopalvelut HKM KA Helsingin kaupungin kaupunginmuseon kuva-arkisto HKA Helsingin kaupunginarkisto KA Kansallisarkisto KSV Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto MV Museoviraston arkisto SIN Helsingin kaupungin kaupunginarkiston Sinetti-arkistotietokanta Sk Senaatti-kiinteistöjen arkisto, Helsinki SLOA Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan arkisto Sisällys Johdanto 4 1.1 Kohde 4 1.2 Tehtävä 6 1 1.3 Perustiedot 8 Introduction 10 1.1 Project 10 1.2 The assignment 13 1.3 Basic information 14 Lähiympäristö 16 2.1 Kaartinkaupunki 16 2.2 Sampi-kortteli 20 2 2.3 Tontti 22 Uudis rakennus vaihe 1890−1891 24 3.1 Rakennuttaja Rakennus osakeyhtiö Alpha 24 3.2 Arkkitehti Carl Rupert Rosenberg 1860–1892 24 3.3 Suunnitteluratkaisu ja rakentaminen 26 3 3.4 Käyttäjät 33 3.5 Huoneistokaaviot 34 Myöhemmät vaiheet 36 4.1 Rikhardinkatu 2:n muutosvaiheet 36 4 4.2 Muutoskaaviot 52 Nykytilan inventointi 57 5.1 Ulkotilainventointi 57 5 5.2 Sisätilainventointi 67 Yhteenveto 83 Summary 85 6 Lähteet 87 Liite 90 Rikhardinkatu 2:n rakennuslupakronologia 90 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 3 01 Johdanto 1.1 Kohde Rakennushistoriaselvityksen kohteena on Rik- Rakennuksella on kirjava käyttöhistoria. Si- hardinkatu 2:n arvokiinteistö, joka on uusrenes- viilivirkakunnan leski- ja orpokassan toiminta sanssityylinen kivinen kaupunkitalo Helsingin lakkautettiin 1951, jonka jälkeen kassan toimin- Kaartinkaupungin sydämessä, Sampi-korttelin taa jatkoi Valtiokonttorin alainen Perhe-eläke- koilliskulmalla samalla tontilla Kasarmikatu 42:n rahasto. Taloissa asui lähinnä virkamiesperheitä. rakennuksen kanssa. Näillä eri-ikäisillä valtion Asuinhuoneistot muutettiin 1960-luvulla vähi- omistamilla rakennuksilla on yhteinen rakennus- tellen virastokäyttöön, mistä lähtien eri valtion tunnus ja sama käyttäjä. Lisäksi niiden välillä on laitokset ovat vuorotellen ja osittain päällek- sisäyhteys ja niillä on yhteinen piha-alue. Raken- käin toimineet talossa. Rikhardinkatu 2:n poh- nuksista on tehty erilliset selvitykset. jakerroksessa on enää vain yksi ulkopuoliselle Rikhardinkatu 2 on Rakennusosakeyhtiö Al- vuokrattu liiketila. Käyttötarkoitusmuutokset phan1 rakennuttama ja arkkitehti Carl Rupert Ro- ovat aiheuttaneet sisätiloissa monia eriaikaisia senbergin vuonna 1890 suunnittelema ja 1891 val- muutoksia. mistunut talo, joka oli alun perin asuinrakennus. Rikhardinkatu 2 on kulttuurihistoriallises- Rakennuksesta tehtiin tiilimuurirunkoinen, kah- ti huomattava ja se on suojeltu valtioneuvoston della sydänmuurilla varustettu viisikerroksinen päätöksellä vuonna 1980 valtion omistamien ra- talo, johon tehtiin myös ullakkokerros. Kerros- kennusten suojelusta annetun asetuksen 278/65 korkeus oli neljä metriä. Pääsiiven kanssa koh- nojalla. Nykyinen voimassa oleva asetus on tisuorasti rakennettiin tontin länsireunaan kapea 480/85. Suojelupäätös ei sisällä erityisiä suoje- ja lyhyt pihasiipi. Pohjakerroksen kadun puolella lumääräyksiä eikä muutoinkaan rajoita suojelun oli alun perin kaksi liiketilaa ja pihaa vasten ta- kohdentumista. lonmiehen asunto. Toisesta viidenteen kerroksis- Kiinteistö siirtyi vuonna 1997 valtion omistuk- sa oli suurasuntoja, kussakin kerroksessa kaksi. seen, kun Siviilivirkakunnan leski- ja orpokas- Kiinteistö myytiin Siviilivirkakunnan leski- ja san omaisuus siirtyi valtiolle. Valtio pohti ensin orpokassalle vuonna 1916. Tällöin tontin itäpää- kiinteistön myymistä, mutta päätyi sitten pe- dyssä sijaitsi vielä kaksi matalaa puurakennusta. ruskorjaamaan rakennukset vuosina 1999–2000. Vuosina 1933-1934 Siviilivirkakunnan leski- ja Muutöstyöt suunnitteli Penttinen & Tiensuu orpokassa rakennutti tontin itäpäädyllä olleiden Arkkitehdit Oy. Käyttäjäksi tuli oikeusministe- vanhojen, matalien puurakennusten paikalle uu- riö, joka edelleen käyttää kiinteistöä. den, professori J. S. Sirénin suunnitteleman vii- Tontilla voimassa oleva asemakaava 2647 on sikerroksisen Kasarmikatu 42:n asuin- ja liike- vuodelta 1947 ja koskee kaapelointia, eikä siinä talon, joka rakennettiin kiinni Rikhardinkatu 2:n ole määritelty käyttötarkoitusta eikä siinä ole pääsiiven itäpäätyyn, jolloin myös Rikhardinkatu suojelumerkintöjä. Tontille on määrätty raken- 2:n rakennusta muutettiin. nuskielto vuonna 1961, josta lähtien kieltoa on jatkettu. Nykyinen kielto on voimassa elokuuhun 1 Nimi esiintyy myös muodossa Alfa. 2016 asti. 4 Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo Kertaustyyliset kaupunkikivitalot korkeakouluissa.4 Mannermaiseen tyyliin Hel- Rikhardinkatu 2 edustaa syntyajankohtansa uutta singissäkin pyrittiin edustavaan ja säännölliseen rakennustyyppiä, kaupunkikivitaloa, ja se kuuluu kaupunkikuvaan. Kivestä rakentamisen katsottiin Helsingin keskustan kaupunginosien yhtenäiseen edustavan elintason nousua ja tavoitteena oli luo- 1870–1910 rakentuneeseen, maassamme ainut- da tarkoituksenmukaisia ja näyttäviä tiloja por- laatuiseen kaupunkikivitalojen alueeseen. Tänä varistolle, joka kasvavan kaupan ja teollistumisen aikana Helsingin väkiluku nelinkertaistui. Kivita- seurauksena nousi talouselämän eturiviin.5 loja pidettiin paloturvallisina ja edustavina, ja vi- Uudentyyppisissä kivitaloissa käytettiin ajan- ranomaiset edistivät kivirakentamista sekä rajoi- kohdan uusinta rakennustekniikkaa, kuten kap- tusten että taloudellisen tuen avulla. Helsinki oli paholveja ja ratakiskoja. 1800-luvun loppupuo- vuonna 1875 saanut uuden rakennusjärjestyksen. lella ulkoseinät olivat tyypilllisesti massiivisia Rakennusjärjestyksessä ei ollut aluksi lainkaan kahden kiven täystiilimuureja.6 Rautatieverkon rajoituksia kivirakennusten kerrosluvulle, sen si- rakentaminen toi mahdollisuudet rakennusma- jaan puurakennusten kerroslukua rajoitettiin.2 teriaalin kuljettamiseen. Esimerkiksi punatiiltä Helsingin nopea kasvu kiihdytti rakennus- ei valmistettu Helsingissä, vaan sitä tuotiin kau- hankkeita ja kiinteistökeinottelu lisääntyi. Matala punkiin laivoilla tai junilla.7 Perustukset tehtiin yksi- ja kaksikerroksisten puutalojen kaupunki luonnonkivestä ja välipohjat olivat puuta. Kellarin muuttui monikerroksisten asuin- ja liikeraken- katto holvattiin tiilestä. Arkkitehti vastasi suurel- nusten kivikaupungiksi, kun puutalo toisensa ta osalta myös rakennustekniikasta. Rakenteita ei jälkeen purettiin ja paikalle rakennettiin yhä kor- mitoitettu laskennallisesti, vaan lähinnä koke- keampia kivitaloja. Rakennuttajat pyrkivät mak- mukseen luottamalla. Rakennusmääräykset mää- simoimaan vuokrattavan pinta-alan ja kivitalojen rittelivät tiilimuurien vähimmäispaksuudet sekä runkosyvyydet kohosivat jopa 20 metriin, jolloin paloturvallisuuteen liittyviä asioita.8 tonteista tuli ahtaita. Uusrenessanssin ominaispiirteistä näkyvin oli Varhaisimmat säilyneet Helsingin uusrenes- julkisivujen koristeaiheiden runsaus kipsikoris- sanssitalot ovat 1860-luvulta, mutta rikkaan kip- teineen, listoineen ja pilastereineen. Symmetria siornamentiikan loistoaika alkoi vasta 1880-lu- vallitsi julkisivusommittelussa. Julkisivuissa ta- vulla, jolloin viisikerroksiset kivitalot yleistyivät voiteltiin kolmikerroksista vaikutelmaa yhdis- Helsingissä.3 Esikuvat uudenlaiseen rakenta- tämällä kerroksia samaksi aiheeksi, esimerkik- miseen saatiin ulkomailta, kuten Tukholmas- si kaksi alinta kerrosta sokkelikerrokseksi tai ta, Berliinistä, Wienistä ja Pariisista. Suuri osa rakentamalla mezzanine-kerros, yhdistämällä ensimmäisten asuinkerrostalojen arkkitehdeis- toinen ja kolmas kerros pääkerrosaiheeksi sekä ta oli saanut koulutuksensa ulkomailla, esimer- sijoittamalla ylin kerros palkistoon. Ikkunoiden kiksi Tukholman kuninkaallisessa taideakate- miassa, kuten Theodor Höijer ja F. A. Sjöström, tai Münchenin, Berliinin tai Wienin teknillisissä 4 Neuvonen et al. 2002, 16-17. 5 Wickberg 1964, 167-168. 6 Neuvonen et al. 2002, 9. 2 Neuvonen et al. 2002, 19. 7 Neuvonen et al. 2002, 15. 3 Laurila 1960, 124. 8 Neuvonen et al. 2002, 20. Rikhardinkatu 2 | Rakennushistoriaselvitys | 11.2. 2016 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo 5 lasijakoon ilmestyi T-muoto.9 Keskusta-alueella laajuudeltaan suppean ja perusteellisemman pohjakerroksen kadun puoli varattiin usein lii- välimaastoon. ketiloiksi. Asuinkerrosten pohjakaavat toistuivat Ensimmäinen luku johdattaa aiheeseen, sisäl- yleensä samanlaisina eri kerroksissa. Kerros- tää tehtävänannon ja perustiedot. Toinen luku korkeus oli usein noin neljä metriä. Sisätiloissa käsittelee lähiympäristöä, Kaartinkaupunkia, korostui juhlava pääporras. Keittiöportaat olivat Sampi-korttelia ja sen rakentumista ja kaava- lähinnä palveluskunnan käytössä. Seinä- ja kat-