Lehtosen Haastattelussa Sven-Olof Lindfors Maanmittari Maarit Maailmalla Minne Matka Maaseutu?
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
4/2014 Maanmittauspäivät 2015 tulevat sittenkin Lehtosen haastattelussa Sven-Olof Lindfors Maanmittari Maarit maailmalla Minne matka maaseutu? SAMHÄLLSBYGGNADSDAGARNA • MAANMITTARISTA OPETTAJAKSI • MAANKÄYTTÖTIETEIDEN PÄIVÄT • VUOKRAVAKUUS RAKENNUSTEN ENERGIATODISTUKSET • KOHTI KIINTYMYSTALOUTTA • TOPOGRAFIN VIIMEINEN RYNNISTYS SISÄLTÖ 4/2014 5 Ari Laitala (pääkirjoitus) PÄÄKIRJOITUS | S. 5 KUN LOGIIKKA MUUTTUU ”Asuntomarkkinoilla vallinneet itsestäänselvyydet eivät itses- 6 Pekka Lehtonen tään selvästi enää pädekään.” SVEN-OLOF LINDFORS – MAANMITTARI JA SILLANRAKENTAJA 9 Ari Laitala HÄRKÄÄ SARVISTA | S. 17 ”Jos kaikille epäselville rajoille MAANMITTAUSPÄIVISTÄ KUORIUTUI RUOTSISSA LOPULTA SAMHÄLLSBYGGNADSDAGARNA haettaisiin nyt rajankäynti- toimitukset, maanmittarien 12 Maarit Nordmark täystyöllisyys olisi varma MAARIT MAAILMALLA pitkäksi aikaa.” 17 HÄRKÄÄ SARVISTA MINNE MATKA MAASEUTU | 18 Timo Linkola S. 18 MINNE MATKA SUOMEN MAASEUTU? ”Suomella ei jatkossa ole enää 26 Jennifer Pitkänen varaa eikä perusteita nykyi- seen korkeaan kansalliseen RAKENNUSTEN ENERGIATODISTUKSET maataloustukeen.” 30 Saara Jämes VUOKRAVAKUUS ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESSA ENERGIATODISTUKSET | S. 26 ”Espanja, Saksa ja Suomi 31 Ari Laitala ovat kaikki toimenpanneet ONKO ASUNTOJEN ENERGIATEHOKKUUDELLA ARVOA? energia todistukset, joskin 34 Katja Lindroos vähän eri tavoin.” KOHTI KIINTYMYSTALOUTTA LAKIMIES | S. 30 36 Sonja Rahkonen ”Pidätysoikeus koskee MAANMITTARISTA OPETTAJAKSI ainoastaan aiheutuneita 40 Kalevi Raussi vahinkoja.” VANHAN MAANMITTARIN MUISTELMIA – OSA 3 ENERGIATEHOKKUUS | S. 31 43 Matti Holopainen ”Energiatehokkuus itsessään ENERGIA, VALUUTTA, SOTA JA RAUHA ei ole kuitenkaan ihan yksin- 46 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA kertainen juttu.” 47 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN KOHTI KIINTYMYSTALOUTTA 48 Susanna Kari | S. 34 ”Sillä, mistä välitämme, MAANKÄYTTÖTIETEIDEN PÄIVÄ 2014 on suora vaikutus siihen, 51 Markku Markkula mihin olemme valmiita UUSIA SÄÄDÖKSIÄ panostamaan.” 52 Tauno Jortikka MAANMITTAUSALAN TOPOGRAFIN VIIMEINEN RYNNISTYS OPETTAJAKSI | S. 36 53 UUTISIA ”Sääntöjen maailma ei päde 60 KESKUSTELUA ihmisiin, jotka oppivat eri tavalla.” 62 IN MEMORIAM 63 RESUME MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN | S. 47 64 PALVELUHAKEMISTO ”Voi näitä virkamiehen vaivoja.” KUSTANTAJAT: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY www.maankaytto.fi • Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh. 040 546 3806. KANSI: iStock | Arsenik 4 MAANKÄYTTÖ 4|2014 PÄÄKIRJOITUS KUN LOGIIKKA MUUTTUU KUTEN TUNNETTUA, suuri osa kansallisvarallisuudestamme toimintalogiikassa. Asuntomarkkinoilla vallinneet itsestäänselvyy- on kiinni kiinteistöissä. Huomattavan osan tästä omaisuusmas- det eivät itsestään selvästi enää pädekään. Asuntosäästämisestä, sasta muodostavat asunnot. Asuntosektori on myös merkittävä varsinkin omistusasumisen muodossa, voi tulla myös takkiin, työnantaja, niin koko kansantalouden mittakaavassa kuin tietysti ja kunnolla. Soppaa osaltaan hämmentävät myös kutakuinkin meille kiinteistöalan ammattilaisillekin; maankäytön suunnittelusta jatkuvasti kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset ja tiukentuvat ja tontinmuodostuksesta lähtien aina institutionaaliseen asunto- rakentamismääräykset, jotka ulottuvat korjausrakentamiseenkin. sijoittamiseen asti. Asia on sikäli merkittävä, että meillä on ainakin eurooppalai- Vuodesta toiseen pitkittyvä talouden taantuma tai nollakasvu sen mittapuun mukaan poikkeuksellisen hajautunut asuntojen tuottaa odotetusti lisää uutisia myös asuntomarkkinoilta: milloin omistusrakenne. Toisin sanoen meillä on huomattavan paljon hintojen kerrotaan nousseen, milloin laskeneen. Asuntomarkki- asuntojen omistajia, ja nimenomaan käyttäjäomistajia. Asunnot noilla vallitseekin monta totuutta ja lyhyen jakson uutisvirrasta ovat monille säästökohde ja ehkä jopa ainoa merkittävä sellainen. on vaikea tehdä pitäviä päätelmiä. Uudistuotanto on tietysti oma Historiallisen datan valossa tämän säästämismuodon riskit ovat lukunsa. Mutta jo käytettyjenkin markkinoilla on omakotitaloa, olleet suhteellisen vähäisiä ja tuotot kohtuullisen hyviä. rivitaloa ja kerrostaloa. On pääkaupunkiseutua, kasvukeskuksia Muuttuvat olosuhteet luovat uhkia ja haasteita, mutta joillekin ja maaseutua. On keskusta-asuntoa ja lähiöasuntoa. On korjaus- ne edustavat myös mahdollisuuksia. Ne, joilla on tietoa, taitoa ja velallista ja korjausvelatontakin. halua toimia uusissa olosuhteissa, tulevat menestymään. Muu- Monenlaista tilastonpitoakin näyttää olevan tarjolla. Karkeim- tokset luovat kysyntää uudenlaiselle osaamiselle. Tämä on hyvä millaan tunnutaan seurattavan pelkästään keskineliöhintojen muu- uutinen myös niille, jotka pystyvät kouluttamaan uudenlaisia ja tosta. Tällöin tulkintaan hintojen kehityksestä vaikuttavat monet ehkä hiukan tulevaisuusorientoituneitakin oppisisältöjä. Samalla satunnaiset tekijät, kuten se, minkä kuntoisia, ikäisiä tai kokoisia saavumme myös – jälleen kerran – uusien tutkimustarpeiden ää- asuntoja on edellisen kuukauden tai kvartaalin aikana satuttu relle. Yhä edelleen on hämmästyttävän paljon asuntomarkkinoihin myymään. Valtaosa tilastoinnista tosin tehtäneen laatuvakiointiin liittyviä asioita, joista ei ole kunnollista käsitystä. Esimerkiksi sitä, perustuen. Useinkaan tilastojen laadintatapa ei kuitenkaan käy uu- millainen vaikutus energiatehokkuudella on asuntojen vaihtoar- tisoinnista ilmi, mikä tekee niistä käytännössä tulkintakelvottomia. von muodostuksessa, on tutkittu Suomessa olemattoman vähän. Numerot ja tilastot kertovat pidemmässä juoksussa myös mark- Vielä kummallisempaa on se, että korjausvelan ja sen hoitami- kinoiden ja toimintalogiikan muutoksesta. Erityisesti maaseudulla sen arvovaikutuksia tunnetaan huonosti. Esim. lähiökerrostalojen ja äkillisen rakennemuutoksen alueilla vanhojen omakotitalojen korjaustekniikkaan liittyviä tutkimishankkeita on rahoitettu ja to- hintakehitys näyttää kaikkein synkimmältä. Omistajan mahdolli- teutettu kymmenittäin. Mutta kovin harvoja tuntuu edelleenkään set ongelmat tosin alkavat vasta siinä vaiheessa kun kohde pitää kiinnostavan se, mitkä ovat korjausvelan hoitamisen taloudelliset realisoida. Mikäli myyntitarvetta ja -halua ei ole, voi asunto olla kannustimet investoijien eli omistajien näkökulmasta. Miten käyttöarvon näkökulmasta omistajalleen vielä pitkään yhtä arvokas erilaiset korjausinvestoinnit esim. kapitalisoituvat rakennusten kuin ennenkin. Tosin ongelmaksi voi muodostua kohteen vakuus- markkina-arvoon. Ilmeisesti logiikka on sillä tolalla, että mitäpä arvo, jos lainaa tarvitaan isompaan remonttiin. näitä tutkimaan, kun ne investoinnit on tehtävä kuitenkin. Ettei Ehkä mielenkiintoisin piirre viimeaikaisessa uutisoinnissa on vaan taas oltaisi suomalaisen helmasynnin äärellä; löperössä kuitenkin se, että asuntojen hintojen jatkuva nousu kaupunkikes- suhtautumisessa markkinointiin ja myyntiin eli pohjimmiltaan kuksissa ei ole enää itsestäänselvyys, ei edes pääkaupunkiseudulla. asiakastarpeiden ymmärtämiseen. Vaikka kysyntää riittää jatkossakin, tekee ostovoiman jatkuva leik- Voitaneen liioittelematta todeta, että kansallisvarallisuutemme kaaminen ja leikkautuminen lopulta tehtävänsä. Myös pankkien ja suurelta osin yksityinen varallisuutemme on amatöörisijoittajien lainanantokuri tuntuu pitävän. Eikä valoa tunnelin päässä tunnu käsissä. Asuntosijoittajiksi voidaan lukea kaikki ne, jotka omistuk- näkyvän, ei edes vastaantulevan junan. sellaan ottavat markkinariskiä esim. hintojen muutoksesta. En Talouden vuodesta toiseen jatkuvat synkät kehitysnäkymät tiedä, kuinka moni asunnon omistaja on tätä edes miettinyt, saati tuntuvat pikemminkin ulottuvan entistä pidemmälle. Nyt puhu- kunnolla sisäistänyt. Ainakin uusia asuntokauppoja hierottaessa taan jo siitä, että ainakin tämä vuosikymmen mennään murheen pitäisi ostajalaidalla olla entistä paremmin hereillä. Tarjolla oleva in- alhossa. Kun näitä ennustuksia kuuluu eri laidoilta ja varsin huo- formaatio, kuten viimeisin tilinpäätös asunto-osakeyhtiöissä tarjoaa mattaviltakin tahoilta, saattaa näillä olla merkitystä myös jo itseään kyllä hyvä lähtökohdan, mutta tilanteet muuttuvat nopeasti. Ikävät toteuttavina ennustuksina. Myös muutokset asuntomarkkinoihin yllätykset, myös isossa mittakaavassa, ovat mahdollisia. Esimerkiksi ovat väistämättömiä, kuten olemme jo nähneet. Mutta kyse ei ole hutiloiden tehdystä putkiremontista voi koitua vesivahinko, jota enää vain hintaheilahteluista vaan muutoksista myös markkinoiden vakuutusyhtiö ei noin vain korvaakaan. ARI LAITALA ari.laitala maankaytto.fi MAANKÄYTTÖ 4|2014 5 Sven-Olof Lindfors – maanmittari ja sillanrakentaja Haastattelu: Pekka Lehtonen Mittava ura toimitusinsinöörinä, maanmittausjohtajana, kunnallis- ja maakuntahallinnossa sekä luottamus- että virkamiehenä ja pohjoismaisen yhteistyön ytimessä. Pekka Lehtonen Sven-Olof tuntee Ahvenanmaan menneen ja nykyisyyden. Bomarsundin linnoitus sijaitsee Maarianhaminan perustamisen juurilla. VAIKKA SVEN-OLOF LINDFORSISTA on ajansaatossa tullut TAKSA-AIKAA JA KUUKAUSIPALKKATOIMISTO Mr. Ahvenanmaa, Ahvenanmaalle asettuminen tapahtui alkuaan Ahvenanmaalle siirtymiseen vaikuttivat sattuma ja lääninmaanmitta- vastahakoisesti. usinsinööri Alpo Hyhkö, joka määräsi vastaanhangoittelevan Sven- Vanhemmat olivat ahvenanmaalaisia, mutta olivat muuttaneet Olofin hoitamaan edesmenneeltä taksainsinööri Bertel Bomanilta 1930-luvulla mantereelle. Sven-Olof on syntyään Pietarsaaresta, jääneitä toimituksia. Toinen Ahvenanmaan taksainsinööri, voima- asui