4/2014

Maanmittauspäivät 2015 tulevat sittenkin Lehtosen haastattelussa Sven-Olof Lindfors Maanmittari Maarit maailmalla Minne matka maaseutu?

SAMHÄLLSBYGGNADSDAGARNA • MAANMITTARISTA OPETTAJAKSI • MAANKÄYTTÖTIETEIDEN PÄIVÄT • VUOKRAVAKUUS RAKENNUSTEN ENERGIATODISTUKSET • KOHTI KIINTYMYSTALOUTTA • TOPOGRAFIN VIIMEINEN RYNNISTYS

SISÄLTÖ 4/2014

5 Ari Laitala (pääkirjoitus) PÄÄKIRJOITUS | S. 5 KUN LOGIIKKA MUUTTUU ”Asuntomarkkinoilla vallinneet itsestäänselvyydet eivät itses- 6 Pekka Lehtonen tään selvästi enää pädekään.” SVEN-OLOF LINDFORS – MAANMITTARI JA SILLANRAKENTAJA 9 Ari Laitala HÄRKÄÄ SARVISTA | S. 17 MAANMITTAUSPÄIVISTÄ KUORIUTUI RUOTSISSA LOPULTA­ ­ ”Jos kaikille epäselville rajoille SAMHÄLLSBYGGNADSDAGARNA haettaisiin nyt rajankäynti- toimitukset, maanmittarien 12 Maarit Nordmark täystyöllisyys olisi varma MAARIT MAAILMALLA pitkäksi aikaa.” 17 HÄRKÄÄ SARVISTA MINNE MATKA MAASEUTU | 18 Timo Linkola S. 18 MINNE MATKA SUOMEN MAASEUTU? ”Suomella ei jatkossa ole enää 26 Jennifer Pitkänen varaa eikä perusteita nykyi- RAKENNUSTEN ENERGIATODISTUKSET seen korkeaan kansalliseen maataloustukeen.” 30 Saara Jämes VUOKRAVAKUUS ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESSA ENERGIATODISTUKSET | S. 26 31 Ari Laitala ”Espanja, Saksa ja Suomi ovat kaikki toimenpanneet ONKO ASUNTOJEN ENERGIATEHOKKUUDELLA ARVOA? energiatodistukset,­ joskin 34 Katja Lindroos vähän eri tavoin.” KOHTI KIINTYMYSTALOUTTA LAKIMIES | S. 30 36 Sonja Rahkonen ”Pidätysoikeus koskee MAANMITTARISTA OPETTAJAKSI ainoastaan­ aiheutuneita 40 Kalevi Raussi vahinkoja.” VANHAN MAANMITTARIN ­MUISTELMIA – OSA 3 ENERGIATEHOKKUUS | S. 31 43 Matti Holopainen ”Energiatehokkuus itsessään ENERGIA, VALUUTTA, SOTA JA RAUHA ei ole kuitenkaan ihan yksin- 46 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA kertainen juttu.” 47 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN KOHTI KIINTYMYSTALOUTTA 48 Susanna Kari | S. 34 MAANKÄYTTÖTIETEIDEN PÄIVÄ 2014 ”Sillä, mistä välitämme, on suora vaikutus siihen, 51 Markku Markkula mihin olemme valmiita UUSIA SÄÄDÖKSIÄ panostamaan.”­ 52 Tauno Jortikka MAANMITTAUSALAN TOPOGRAFIN VIIMEINEN RYNNISTYS ­OPETTAJAKSI | S. 36 53 UUTISIA ”Sääntöjen maailma ei päde 60 KESKUSTELUA ihmisiin, jotka oppivat eri tavalla.” 62 IN MEMORIAM 63 RESUME MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN | S. 47 64 PALVELUHAKEMISTO ”Voi näitä virkamiehen vaivoja.”

KUSTANTAJAT: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea­koulu- ja ­opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY www.maankaytto.fi • Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh. 040 546 3806. KANSI: iStock | Arsenik 4 MAANKÄYTTÖ 4|2014 PÄÄKIRJOITUS KUN LOGIIKKA MUUTTUU

KUTEN TUNNETTUA, suuri osa kansallisvarallisuudestamme toimintalogiikassa. Asuntomarkkinoilla vallinneet itsestäänselvyy- on kiinni kiinteistöissä. Huomattavan osan tästä omaisuusmas- det eivät itsestään selvästi enää pädekään. Asuntosäästämisestä, sasta muodostavat asunnot. Asuntosektori on myös merkittävä varsinkin omistusasumisen muodossa, voi tulla myös takkiin, työnantaja, niin koko kansantalouden mittakaavassa kuin tietysti ja kunnolla. Soppaa osaltaan hämmentävät myös kutakuinkin meille kiinteistöalan ammattilaisillekin; maankäytön suunnittelusta jatkuvasti kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset ja tiukentuvat ja tontinmuodostuksesta lähtien aina institutionaaliseen asunto- rakentamismääräykset, jotka ulottuvat korjausrakentamiseenkin. sijoittamiseen asti. Asia on sikäli merkittävä, että meillä on ainakin eurooppalai- Vuodesta toiseen pitkittyvä talouden taantuma tai nollakasvu sen mittapuun mukaan poikkeuksellisen hajautunut asuntojen tuottaa odotetusti lisää uutisia myös asuntomarkkinoilta: milloin omistusrakenne. Toisin sanoen meillä on huomattavan paljon hintojen kerrotaan nousseen, milloin laskeneen. Asuntomarkki- asuntojen omistajia, ja nimenomaan käyttäjäomistajia. Asunnot noilla vallitseekin monta totuutta ja lyhyen jakson uutisvirrasta ovat monille säästökohde ja ehkä jopa ainoa merkittävä sellainen. on vaikea tehdä pitäviä päätelmiä. Uudistuotanto on tietysti oma Historiallisen datan valossa tämän säästämismuodon riskit ovat lukunsa. Mutta jo käytettyjenkin markkinoilla on omakotitaloa, olleet suhteellisen vähäisiä ja tuotot kohtuullisen hyviä. rivitaloa ja kerrostaloa. On pääkaupunkiseutua, kasvukeskuksia Muuttuvat olosuhteet luovat uhkia ja haasteita, mutta joillekin ja maaseutua. On keskusta-asuntoa ja lähiöasuntoa. On korjaus­ ne edustavat myös mahdollisuuksia. Ne, joilla on tietoa, taitoa ja velallista ja korjausvelatontakin. halua toimia uusissa olosuhteissa, tulevat menestymään. Muu- Monenlaista tilastonpitoakin näyttää olevan tarjolla. Karkeim- tokset luovat kysyntää uudenlaiselle osaamiselle. Tämä on hyvä millaan tunnutaan seurattavan pelkästään keskineliöhintojen muu- uutinen myös niille, jotka pystyvät kouluttamaan uudenlaisia ja tosta. Tällöin tulkintaan hintojen kehityksestä vaikuttavat monet ehkä hiukan tulevaisuusorientoituneitakin oppisisältöjä. Samalla satunnaiset tekijät, kuten se, minkä kuntoisia, ikäisiä tai kokoisia saavumme myös – jälleen kerran – uusien tutkimustarpeiden ää- asuntoja on edellisen kuukauden tai kvartaalin aikana satuttu relle. Yhä edelleen on hämmästyttävän paljon asuntomarkkinoihin myymään. Valtaosa tilastoinnista tosin tehtäneen laatuvakiointiin liittyviä asioita, joista ei ole kunnollista käsitystä. Esimerkiksi sitä, perustuen. Useinkaan tilastojen laadintatapa ei kuitenkaan käy uu- millainen vaikutus energiatehokkuudella on asuntojen vaihtoar- tisoinnista ilmi, mikä tekee niistä käytännössä tulkintakelvottomia. von muodostuksessa, on tutkittu Suomessa olemattoman vähän. Numerot ja tilastot kertovat pidemmässä juoksussa myös mark- Vielä kummallisempaa on se, että korjausvelan ja sen hoitami- kinoiden ja toimintalogiikan muutoksesta. Erityisesti maaseudulla sen arvovaikutuksia tunnetaan huonosti. Esim. lähiökerrostalojen ja äkillisen rakennemuutoksen alueilla vanhojen omakotitalojen korjaustekniikkaan liittyviä tutkimishankkeita on rahoitettu ja to- hintakehitys näyttää kaikkein synkimmältä. Omistajan mahdolli- teutettu kymmenittäin. Mutta kovin harvoja tuntuu edelleenkään set ongelmat tosin alkavat vasta siinä vaiheessa kun kohde pitää kiinnostavan se, mitkä ovat korjausvelan hoitamisen taloudelliset realisoida. Mikäli myyntitarvetta ja -halua ei ole, voi asunto olla kannustimet investoijien eli omistajien näkökulmasta. Miten käyttöarvon näkökulmasta omistajalleen vielä pitkään yhtä arvokas erilaiset korjausinvestoinnit esim. kapitalisoituvat rakennusten kuin ennenkin. Tosin ongelmaksi voi muodostua kohteen vakuus- markkina-arvoon. Ilmeisesti logiikka on sillä tolalla, että mitäpä arvo, jos lainaa tarvitaan isompaan remonttiin. näitä tutkimaan, kun ne investoinnit on tehtävä kuitenkin. Ettei Ehkä mielenkiintoisin piirre viimeaikaisessa uutisoinnissa on vaan taas oltaisi suomalaisen helmasynnin äärellä; löperössä kuitenkin se, että asuntojen hintojen jatkuva nousu kaupunkikes- suhtautumisessa markkinointiin ja myyntiin eli pohjimmiltaan kuksissa ei ole enää itsestäänselvyys, ei edes pääkaupunkiseudulla. asiakastarpeiden ymmärtämiseen. Vaikka kysyntää riittää jatkossakin, tekee ostovoiman jatkuva leik- Voitaneen liioittelematta todeta, että kansallisvarallisuutemme kaaminen ja leikkautuminen lopulta tehtävänsä. Myös pankkien ja suurelta osin yksityinen varallisuutemme on amatöörisijoittajien lainanantokuri tuntuu pitävän. Eikä valoa tunnelin päässä tunnu käsissä. Asuntosijoittajiksi voidaan lukea kaikki ne, jotka omistuk- näkyvän, ei edes vastaantulevan junan. sellaan ottavat markkinariskiä esim. hintojen muutoksesta. En Talouden vuodesta toiseen jatkuvat synkät kehitysnäkymät tiedä, kuinka moni asunnon omistaja on tätä edes miettinyt, saati tuntuvat pikemminkin ulottuvan entistä pidemmälle. Nyt puhu- kunnolla sisäistänyt. Ainakin uusia asuntokauppoja hierottaessa taan jo siitä, että ainakin tämä vuosikymmen mennään murheen pitäisi ostajalaidalla olla entistä paremmin hereillä. Tarjolla oleva in- alhossa. Kun näitä ennustuksia kuuluu eri laidoilta ja varsin huo- formaatio, kuten viimeisin tilinpäätös asunto-osakeyhtiöissä tarjoaa mattaviltakin tahoilta, saattaa näillä olla merkitystä myös jo itseään kyllä hyvä lähtökohdan, mutta tilanteet muuttuvat nopeasti. Ikävät toteuttavina ennustuksina. Myös muutokset asuntomarkkinoihin yllätykset, myös isossa mittakaavassa, ovat mahdollisia. Esimerkiksi ovat väistämättömiä, kuten olemme jo nähneet. Mutta kyse ei ole hutiloiden tehdystä putkiremontista voi koitua vesivahinko, jota enää vain hintaheilahteluista vaan muutoksista myös markkinoiden vakuutusyhtiö ei noin vain korvaakaan.

ARI LAITALA ari.laitala maankaytto.fi MAANKÄYTTÖ 4|2014 5 Sven-Olof Lindfors – maanmittari ja sillanrakentaja

Haastattelu: Pekka Lehtonen Mittava ura toimitusinsinöörinä, maanmittausjohtajana, kunnallis- ja ­maakuntahallinnossa sekä luottamus- että virkamiehenä ja pohjoismaisen yhteistyön ytimessä. Pekka LehtonenPekka

Sven-Olof tuntee ­Ahvenanmaan menneen ja nykyisyyden. ­Bomarsundin linnoitus sijaitsee Maarianhaminan perustamisen juurilla.

VAIKKA SVEN-OLOF LINDFORSISTA on ajansaatossa tullut TAKSA-AIKAA JA KUUKAUSIPALKKATOIMISTO Mr. Ahvenanmaa, Ahvenanmaalle asettuminen tapahtui alkuaan Ahvenanmaalle siirtymiseen vaikuttivat sattuma ja lääninmaanmitta- vastahakoisesti. usinsinööri Alpo Hyhkö, joka määräsi vastaanhangoittelevan Sven- Vanhemmat olivat ahvenanmaalaisia, mutta olivat muuttaneet Olofin hoitamaan edesmenneeltä taksainsinööri Bertel ­Bomanilta 1930-luvulla mantereelle. Sven-Olof on syntyään Pietarsaaresta, jääneitä toimituksia. Toinen Ahvenanmaan taksainsinööri, voima- asui sodan aikana Sipoossa ja kävi koulua Tammisaaressa. kastahtoinen Bertel Fagerlund, sai hänet puhutuksi jatkamaan. Valmistuttuaan 1964 hän toimi Tammisaaren vt. geodeettina ”Se oli onnellinen käänne pitkällä tähtäyksellä”, sanoo Sven-Olof. ja siirtyi sitten Turun maanmittaustoimistoon auskultantiksi ja Hän työskenteli taksalla pari vuotta eli organisaatiomuutokseen maanmittausinsinööriksi. Turku onkin monen Ahvenanmaalle vuoteen 1972 saakka ja arvelee olleensa yksi viimeisistä taksalla siirtyneen maanmittausvirkailijan lähtöluukku. toimineista.

6 MAANKÄYTTÖ 4|2014 talkoota riitti vuoteen 1991. Yhteistoimintaa oli kahdella alueella: yhtäältä järjestöjen välisessä toiminnassa yhdysmiehenä ja toisaalla pääjohtajatapaamisissa. Syynä tehtäviin oli varmaan yhtäältä ahve- nanmaalaisuus – lähellä molempia maita ja toisaalta tukea lienee tullut varsinkin Turun suunnalta, Sven-Olof arvelee. Pohjoismaisen yhteystyön lisäksi Sven-Olof oli MIL:n hallituksen jäsen 1988–93. Yhdysmiesneuvoston päätehtävä oli valmistella pohjoismaisia kongresseja. Sven-Olof on ollut valmistelemassa kolmea kongres- sia, viimeisimpänä Tampere vuonna 1988. Kongressien suosio on laantunut tietysti useastakin syystä, mitä Sven-Olof pitää valitet- tavana. ”Kyllä nykyisinkin löytyy aiheita ja ammatillisia ongelmia, jotka koskettavat suurta osaa maanmittareista.” Tanska on tietysti ongelma suomenkielisille. Silti Sven-Olof säilyttäisi skandinaaviset kielet kongresseissa. ”Pohjoismaisissa kokoontumisissa on tärkeää kokemusten ”Taksa-aika oli hyvää aikaa: töitä ei valikoitu, ne tehtiin nopeasti, vaihto: opitaan muiden lainsäädännöstä ja menettelytavoista. Myös ja vaikka taksa oli huono, ahkeroimalla pääsi tuloille.” sosiaalisen kontaktiverkon syntyminen on tärkeää. Pohjoismaiset Vuonna 1972 Ahvenanmaalle syntyi kuukausipalkkatoimisto, kongressit alkoivat jo viime vuosisadan alussa Suomen vielä kuu- jossa aluksi työskentelivät Sven-Olof ja Bertel Fagerlund sekä yksi luessa Venäjään. Suomalaiset matkustivat salaa Kööpenhaminaan. teknikko. Vähitellen saatiin muitakin työntekijöitä. Ahvenanmaalle Tavoitteena oli nimenomaan ammatillisten kokemusten syven- siirtyminen oli sikäli helpotus, että sai tehdä toimituksia pelkästään täminen. Vielä 1970-luvulla maanmittarin toimenkuvaan kuului äidinkielellä, siis ruotsiksi. Nykyiselle auktorisoidulle kielenkääntäjäl- hallita alaa laajasti. Nykyinen syventynyt ja samalla kaventunut le suomi ei opiskeluaikana vielä kovin sujunut. ”Yhteistyötä tehtiin ammattitaito ei suosi laaja-alaisia kongresseja vaan hakeudutaan toisen ruotsinkielisen teekkarin, Bernhard Biströmin kanssa. Tentit oman sektorin tapahtumiin.” kirjoitettiin aluksi pari vuotta ruotsiksi, olihan esimerkiksi Arvid Wiialankin äidinkieli ruotsi.” MAAKUNTAPOLIITIKKO JA -VIRKAMIES Kielitaito on rikkaus, ja Sven-Olof päätti jo tuolloin, että riippu- Vaikka olen tuntenut Sven-Olofin vuosikymmeniä, en ollut sel- matta, missä työskentelee, hän säilyttää suomen kielen taitonsa. villä hänen maakunta- ja kunnallispoliittisen uran laajuudesta ja merkityksestä kuin ehkä häivähdyksen. Johtuu varmasti siitä, ettei SAMA LAINSÄÄDÄNTÖ PÄÄPIIRTEISSÄÄN hänellä ole tapana tuoda itseään tai saavutuksiaan esille. Eri miehet KUIN MANTEREELLA puhuvat ja eri miehet tekevät – kielestä riippumatta. ”Ahvenanmaalla asianosaiset osoittautuivat kiinnostuneimmiksi ja ”Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin syttyi jo nuorena, koska tarkemmiksi toimituksen yksityiskohdista. Toimitusinsinöörin teke- isäni oli kunnallispoliitikko Tammisaaressa. Aina on ollut vaikea misiä kyseenalaistettiin ja kyseltiin menettelystä ja kustannuksista olla hiljaa, jos asiat yhteiskunnassa näyttävät menevän pieleen.” enemmän kuin Turun seudulla. Usko virkamieheen oli heikompi Sven-Olof valittiin Ahvenanmaan maakuntapäiville vuonna kuin mantereella. Myös sinuttelu oli vallitseva käytäntö.” 1979. Siellä hän toimi 3 kautta, vuoteen 1991 saakka. Kaupungin Sympaattisimpina Sven-Olof pitää kaukaisen saaren, Kökarin valtuustonpuheenjohtajana hän toimi 6 vuotta ja vielä 2 vuotta asukkaita, joiden sanotaan olevan merirosvojen ja hylkeiden kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Siis selvästi Rihtniemi- jälkeläisiä. Hän kertoo tarinaa, kuinka toimitusmatkalla istuttiin luokan mies! iltakonjakilla uskottujen miesten kanssa. Puolilta öin ei saatu ”Näissä tehtävissä luonnollisesti joutui olemaan osin virkava- taksia 10 kilometrin päässä olevaan majapaikkaan. Niinpä toinen paalla ja perheen aikakin oli kortilla”, Sven-Olof aprikoi. uskotuista miehistä, muuten seurakunnan kanttori, päätti soittaa ”Luottamustehtävissä kiinnosti erityisesti, että sai olla kehittä- ”pappipirulaiselle”. Pappi tulikin ja heitti toimitusmiehet kleinbus- mässä nykyistä itsehallintolakia. Sehän on sekä eduskunnan että sillaan majapaikkaan keskellä yötä, iloisin mielin ja korvauksetta. maakuntapäivien hyväksymä perustuslainsäätämisjärjestyksessä Onhan pappi seurakunnan palvelija. eikä sitä voi muuttaa ilman molempien suostumusta.” Lainsäädäntö on maanmittauksen osalta sama kuin mantereel- – Miten itsehallintolakia on kehitetty? la, joten työt ovat pääosin samanlaisia. Erona oli kotiseutuoikeus. ”Nyt on autonomian ajan kolmas itsehallintolaki ja tendenssi Mantereeltakin tullut sai ostaa aikaisemmin maata, mutta lain- on ollut, että enenevästi siirretään tehtäviä maakuntahallinnon huudon yhteydessä tutkittiin oikeus omistamiseen. Ellei sitä ollut, saattoi kunta, maakuntahallitus tai jokin muu ostohalukas ahvenanmaalainen tulla etuoikeudella väliin. Harvoin lunastuksiin ryhdyttiin. Säännökset muuttuivat ”Pohjoismaisissa kokoontumisissa 1973: sen jälkeen piti ensin hankkia maakuntahallitukselta maaostolupa. on tärkeää kokemusten vaihto; POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ ­opitaan muiden lainsäädännöstä ja Sven-Olof tuli mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön Bertel Fagerlundin ja Arvid Wiialan jälkeen vuonna 1978 ja sitä menettelytavoista.”

MAANKÄYTTÖ 4|2014 7 juuret ovat täällä, Bomarsundissa. Toimittajan tavoittee- ”Taksa-aika oli hyvää aikaa: na oli ollut selvittää, onko Ahvenanmaalla meneillään kansanäänestyksen valmistelua, kuten Krimillä juuri töitä ei valikoitu, haastatteluaikoihin oli tehty, tosin venäläiseen tapaan. Olihan vuonna 1917 Ahvenanmaallakin kerätty nimiä ne tehtiin nopeasti,­ Ruotsiin liittymiseksi. ja vaikka taksa oli huono, No vakavasti: pohdimme sitä, miksi tämmöiset äänestyspuheet tuntuvat tänä päivänä lähinnä vitsiltä. ahkeroimalla pääsi tuloille.” Miksi olosuhteet ovat niin erilaiset kuin esimerkiksi Itä- Ukrainassa tai muissa hulluuden pesäkkeissä? Sven-Olof kertoo: ”Suomen sodan jälkeen, kun Suomi 1809 irrotettiin päätettäväksi. Kun Kansainliitto päätti Ahvenanmaan itsehallin- Ruotsista, seurasi Ahvenanmaa suurruhtinaskuntaan. Venäläiset ra- nosta vuonna 1920, lausuttiin, että autonomisella Ahvenanmaalla kensivat Bomarsundin linnoituksen, joka sitten tuhoutui Oolannin pitää olla niin laaja itsehallinto kuin olematta itsenäinen valtio voi sodassa. Tämän sodan seurauksena Ranska ja Englanti tieduste- olla. Se vastaa esimerkiksi Fär-saarten ja Grönlannin itsehallintoa.” livat, haluaisiko Ruotsi ottaa Ahvenanmaan Venäjästä. Kuningas Vuonna 1998 Sven-Olof siirtyi maakuntahallintoon Liikenne- Oskar I kieltäytyi, kun oli riittävästi muutenkin ongelmia Venäjän osaston osastopäälliköksi. Osastopäälliköksi siirryttyään hän toimi kanssa. Sodan seurauksena sovittiin Ahvenanmaan demilitarisoin- virkamiehenä ja lopetti luottamustehtävät. Työssään hän kohtasi nista. No sopimuksesta huolimatta Venäjä rakensi ensimmäisen samoja maanomistajia kuin tietoimituksen asianosasina mutta eri maailmansodan aikana Ahvenanmaalle linnoitteita. puolelta, nyt maantien puolelta. Kun tultiin sortovuosiin, Ahvenanmaalla syntyi huoli tulevai- Tähän virkauralta pyydetty ja luvattu kasku: suudesta ja he pyrkivät Ruotsin yhteyteen. Se oli mitä luonnol- Sven-Olof oli pitämässä tietoimituksen kokousta ja sisään ryntäsi lisinta ajateltuna 600-vuotinen Ruotsin aika, kieli, kulttuuri sekä mies, joka enempiä kyselemättä huusi, ettei maalla ole niin suurta venäläistämisen ilmeiset uhkat. Kuumana kesänä 1917 oli paljon arvoa kuin täällä puuhataan. Kun Sven-Olof selitti, että kysymyk- tulipaloja ja niinpä kunnallismiehet kokoontuivat salaiseen ”pa- sessä on tietoimitus, jossa määritetään maanomistajille makset- lokuntakokoukseen”. Päätettiin perustaa toimikunta ja kääntyä tavia korvauksia, muuttui miehen ilme. Hän havaitsi, että metsien Ruotsin kuninkaan puoleen Ruotsiin liittymiseksi. Se oli vaarallinen veroluokitukseen liittyvä kokous onkin vasta seuraavalla viikolla. hanke, jonka seurauksena olisi voinut odottaa Siperia tai kuolema. Syntyi salainen ”Ålandsrörelsen” ja kerättiin salaisesti kansalais­ ELÄKKEELLÄ AVAUTUI UUSIA URIA adressi, jonka melkein kaikki miespuoliset allekirjoittivat. Sven-Olof jäi eläkkeelle osastopäällikön virasta 11 vuotta sitten. Sitten Suomi itsenäistyi ja alkoi sisällissota. Ahvenanmaalla ”Sen jälkeinen aika on ollut toistaiseksi parasta aikaa”, hän naurahtaa. hääräsi neljän valtion joukkoja: venäläisiä, suomalaisia, ruotsalaisia No eiväthän hommat siihen loppuneet. Sven-Olof perusti ja vihdoin myös saksalaisia. yrityksen, jossa hän teki käännöstöitä ruotsin ja suomen välillä. Sodasta päästyä riita Ahvenanmaasta oli Ruotsin ja Suomen Hän kertoo jo ennen eläkkeelle jäämistään päättäneensä tulevista välillä suuri. Riita ratkaistiin Kansainliitossa 1921: saaret jäävät toimista. Hän on hyvä esimerkki tulevaisuuden eläkeläisestä. Eihän Suomeen ja niille annettiin itsehallinto. Ruotsi sai takeet, että Kri- meillä pitäisi olla varaa makuuttaa suurta, tervettä kansanosaa min sodan jälkeen päätetty demilitarisointi jää voimaan, samoin toimettomana. alueen neutraliteetti – Ahvenanmaa pysyy erilaisten konfliktien Hufvudstadsbladetissa hän oli nähnyt ilmoituksen valantehneen ulkopuolella. kielenkääntäjän tutkinnosta. Päätti osallistua, selvitti tutkinnon ”Autonomia ei ollut ahvenanmaalaisten idea, mutta kun se ja ryhtyi eläkkeelle jäätyään tekemään käännöstöitä suomesta saatiin, sitä on taitavasti hyödynnetty”, Sven-Olof painottaa. ”Olo- ruotsiksi. Pääasiallisia asiakkaita ovat olleet Manner-Suomen ja suhteet ovat kehittyneet niin erinomaisesti autonomian myötä, Ahvenanmaan viranomaiset. että jos nyt tehtäisiin kysely, suuri enemmistö asettuisi valtioliitoksia Sen lisäksi Sven-Olof on toiminut turistioppaana Ahvenanmaal- vastaan.” la. ”Vaimoni luki jostakin naistenlehdestä, kuinka ruotsalaisryhmä oli Totesimme Ahvenanmaan tarina on kuin Suomen tarina: epä- käynyt Iisalmessa ja oppaana toimi eläkkeellä oleva maanmittaus- todennäköinen, ja on ollut monta historianpolun haaraa, joissa insinööri Viljo Åberg. Häntä kehuttiin ja ylistettiin niin paljon, että on asetuttu oikealle tielle. Siinä on sopimisenmallia maailman tuskin koskaan maanmittarina olisi saanut niin paljon kiitosta. Kun riitapukareille. olin kiinnostunut Ahvenanmaan historiasta ja elinkeinoelämästä Kelpaa maita mitata. jne., päätin hakeutua opaskurssille. Parhaimpaan aikaan opastus- tehtäviä saattoi olla 60 vuodessa, mutta nyt olen lopettanut.” Ajelimme Ahvenanmaan teitä ja niinpä kysyin, että olenko hänen loisteliaan opasuransa viimeinen ryhmä. ”Syksyllä tulee vielä yksi.”

AUTONOMIA Istuimme Bomarsundin rauniolle ja muistelimme Ahvenanmaan autonomian ja Suomen historiaa. Ahvenanmaan demilitarisoinnin

8 MAANKÄYTTÖ 3|2014 MAANMITTAUSPÄIVISTÄ KUORIUTUI RUOTSISSA LOPULTA­ SAMHÄLLSBYGGNADSDAGARNA – Yhdyskuntarakentajapäivät

Teksti ja kuvat: Ari Laitala

Kun jäsenhinta ammattikunnan kehittymispäiville ylittää 800 euroa, on lupa odottaa aika paljon. Ruotsissa paketti on saatu toimimaan sinnikkään kehitystyön tuloksena.

RUOTSALAISTEN MAANMITTAUSPÄIVÄT ovat kehittyneet suomennan tässä yhdyskuntarakentamiseksi. Toisaalta isompi voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2012 päivät kokonaisuus on mahdollistanut ohjelman pilkkomisen pienempiin kulkivat nimellä Värderings- och LantmäteriDagarna. Vuonna 2013 kokonaisuuksiin. Pääosa päivien ohjelmasta kulkee kymmenessä päivien nimi oli Värderings-, lantmäteri- och samhällsbyggnadsda- rinnakkaisessa sessiossa. Pienelläkin uteliaisuudella varustetulla garna. Viimeisimmät 15.–16.10.2014 järjestetyt päivät tottelivat osanottajalla on jatkuva positiivinen ongelma. Tarjolla on toinen yksinkertaisesti nimeä Samhällsbyggnadsdagarna. toistaan kiinnostavampia esityksiä. Harmillista, että läsnäolo vain Päivien nimenmuutos ilmentää toki taustalla olevien järjestö- yhdessä paikassa kerrallaan on mahdollista. rakenteiden muutosta, mutta myös päivien toiminta-ajatukseen Rinnakkaiset sessiot tarjosivat kaikkiaan noin 90 esitystä. Kun ja toteutustapaan on kiinnitetty jatkuvaa huomiota. Palautekyselyt osanottajia oli n. 650, päästään ”esittämisaktiivisuudessa” noin tavoittavat jopa niitä, jotka eivät päiville osallistu. Näin järjestäjillä 15 prosenttiin. Siis joka seitsemäs päiville osallistunut piti myös on varsin perusteellinen käsitys myös osallistumattomuuden syistä esityksen. Tämä on kelpo luku, joka selittynee osin myös sillä, että ja kehitystoiveista.

OHJELMAA KYMMENELLÄ KANAVALLA ”Tuppisuuksi Päivien kehityskulku on ollut jossain mielessä paradoksaalista. Toisaalta on kuljettu koko ajan isomman otsikon alle, jonka ei jäänyt kukaan.”

Berns Salongen tarjosi­ hulppeat puitteet illalliselle.­ Yhteiset ­juomalaulut ovat oleellinen­ osa ­illanviettoa, vaikka­ niitä juomia ei juuri ollutkaan.­ Se, että välillä tartuttiin vieruskavereita­ ­kädestä kiinni, tuntui ­suomalaisesta edelleen varsin eksoottiselta touhulta.

MAANKÄYTTÖ 4|2014 9 KTH (Kungliga Tekniska Högskolan) on päivien vahva ­yhteistyökumppani, jonka panos näkyy erityisesti esityksissä. ­ Täydennysrakentamisen­ hintavaikutukset lähialueen asuntoihin ovat tutkimuksen alla parhaillaan­ myös meillä Suomessa.

Pohjoismaisten järjestöjen edustajat aloittivat oman kokousurakkansa jo ­seminaaria edeltävänä iltana. Kerran vuodessa pidettävä Ombudsmanna- möteen oli tälläkin kertaa kasaantunut niin paljon asioita, että kokousta oli tarpeen jatkaa vielä torstaina varsinaisten päivien jälkeen.

esityksen pitäneet saivat päiville ilmaisen osanoton. Kehittyminen tarvitsee myös kehittäjänsä. Sessioiden esitelmät olivat varsin käytännönläheisiä, kokemuk- sia erilaisten kehitysprojektien läpiviemisestä, ajankohtaista alan koulutuksesta, alan uusimpia tutkimustuloksia ja mm. yhden laajan kirjahankkeen erittäin mielenkiintoinen esittely.

SE DISKUTEERAUS Mikä tekee kiinnostavasta esityksestä vieläkin kiinnostavamman? Se, että esitysten jälkeen käydään perusteellinen keskustelu. Sessioiden vetäjien kyky käynnistää ja käydä keskustelua oli suo- rastaan silmiinpistävää. Oman otantani perusteella samoisin, että sessioiden ajasta ehkä noin kolmasosa käytettiin keskusteluihin. Ääritapauksena mainittakoon eräs esitys, jossa 15 minuutin esi- tyksen jälkeen (ja aikanakin) keskusteluun käytettiin kaikkiaan 45 minuuttia. Tähän oli toki varauduttu aikataulullisesti. Sessioiden vetäjillä tuntui olevan suorastaan taianomainen kyky keskusteluttaa yleisöä. Toki ruotsalainen yleisö on myös keskusteluherkempää, mutta sessioiden vetäjillä tuntui olevan hämmästyttävä taito viedä keskustelua eteenpäin. Kun välillä (tai useastikin) luulin keskustelun jo tyrehtyvän, löytää moderaattori (vetäjä) salista henkilön, jolla voisi olla sanottavaa asiasta. ”Haluatko sinä sanoa jotain?” oli usein kuultu ja monelle osoitettu kysymys. Ja kaikki halusivat. Tuppisuuksi ei jäänyt kukaan. En sano sitä, että keskustelu sinänsä olisi aina itsearvoista, mutta Ari Paganus suomalaisesta Dimenteq Oy:stä se voi olla usein lisäarvoista. Silloin kun keskustelu löytää uusia oli saapunut paikalle esittelemään eHarava- näkökulmia ja tekee uusia huomioita, sen ei todellakaan toivo ihan järjestelmää, joka Suomessa on ehditty ottaa heti loppuvan. Ehkä meidän Suomessakin pitäisi sinnikkäämmin jo suhteellisen laajaan käyttöön. pyrkiä tähän suuntaan.

10 MAANKÄYTTÖ 4|2014 TERVETULOA ENSI VUONNA! Päivien konsepti on siis täysin kaksipäiväinen, tai oikeastaan 2 ja ½ -päiväinen. Niin perusteellinen oli ”Sitoutuminen ja omistautuminen ensimmäistä seminaaripäivää jatkava 3½ tuntia kes- tänyt illallinen. Tunnelma illallisella oli varsin juhlava, ammattikunnan kehittämiseen mutta samalla myös rento, vaikka ripaus muodolli- ovat selvästi päivien taustalla sempaakin ohjelmaa oli ujutettu mukaan. Ja ottaapa se yhteislauleskelukin oman aikansa. ­vaikuttavia arvoja, jotka ajavat Myös yhden päivän osanotto on mahdollinen, mutta hinta ei juurikaan kaksipäiväisestä alene. Hin- jatkuvaan kehittämiseen.” ta on riippumaton myös siitä, osallistuuko torstaina vai keskiviikkona, vaikka keskiviikon osallistumiseen kuuluu illallinen. Illalliselle sai ostaa lippuja myös erikseen. Olisi- Sitoutuminen ja omistautuminen ammattikunnan kehittämi- kohan hinta ollut 140 euron kieppeillä? Voisi luulla, että tuohon seen ovat selvästi päivien taustalla vaikuttavia arvoja, jotka ajavat hintaan sisältyvät jo varsin runsaat juomat, mutta näin luuleva jatkuvaan kehittämiseen. Seuraavat päivät ovat jo hyvinkin työn erehtyy. Esim. jälkiruokakahvin juomaseuralaiseksi oli tarjolla alla. Päivämäärää ja paikkaa mainostetaan jo päivien sivustossa vain liraus maitokahvia. Ruoka sinänsä oli kyllä korkeatasoista www.samhallsbyggarna.org, vaikka kehitysideoita hiotaan varmasti ja maittavaa. Berns Salongen tarjosi illalliselle puitteet, jollaisia vielä pitkälle kevääseen. meiltä Suomesta ei taida löytyäkään. Isäntien puolesta terveisiä pohjoismaihin lähetti Lars Jansson­ . Allekirjoittaneelle tämä oli ensimmäinen kerta ruotsalaisten Kansainväliset ja erityisesti pohjoismaalaiset vieraat ovat terve- päivillä, joten varsinaista vertailukohtaa aikaisemmasta ei ole. tulleita päiville ja erikseen vielä muistutettiin siitä, kuinka lähellä On kuitenkin helppo havaita, että yhdyskuntarakentajien am- Tukholma on. Ja meille suomalaisille on suotu vielä pieni aikaetu- mattikunta on onnistunut rakentamaan myös itselleen loistavat kin. Helsinki-Vantaalta aamukahdeksalta lähtevällä koneella ehtii koulutuspäivät. Eikä päivien annissa sovi vähätellä kontaktien ja mainiosti paikallista aikaa klo 9 alkaville päiville. Lentoasemalta sosiaalisen puolen merkitystäkään. Kyse ei ole pelkästään uusien liikennöivä Arlanda Express saapuu nimittäin käytännössä suoraan kontaktien solmimisesta. Vanhatkin kontaktit tarvitsevat ylläpitoa kongressipaikalle, Waterfront Congress Centeriin. ja päivitystä. Muuten ne rapautuvat.

Odotettu perusteos nyt uudistettuna!

Maankäyttö- ja rakennuslaki

Teoksessa selvitetään kaikki maankäyttö- ja rakennuslain pykälät, niiden tausta ja tulkinnat sekä oikeuskäytäntö. Tämä kolmas, uudistettu laitos on huolellisesti saatettu ajan tasalle sekä oikeuskäytännön että lain muutosten osalta. Kirja on kattava tietolähde ja työväline kaikille, jotka tarvitsevat työssään maankäyttöä ja rakentamista koskevaa lainsäädäntöä.

140 € • ILMESTYY HELMIKUUSSA 2015.

Tilaukset ja lisätiedot

www.edita.fi/verkkokauppa • [email protected] • p. 020 450 05 MAANKÄYTTÖ 4|2014 11 Niels Gjerløv Niels

MAANMITTARIT MAAILMALLA

Kesällä 2013 tutustuin viskitislaamoihin Skotlannissa.­ Islayn saarella Laphroig tarjoaa mahdollisuuden MAANMITTARI MAARIT MAAILMALLA ­hallinnoida neliöjalan verran turvemaata. Tämän merkiksi pystytin sinne Suomen lipun. Maarit Nordmark

WESTÖN KIRJOITTAMA suomenruotsi on erilaista kuin minua Yöpöydälläni on juuri nyt suomen­ ympäröivä riikinruotsi; hänen kielessään elävät sanat, joita Ruotsissa ei enää käytetä. Toistelen sanoja ”buntar” tarkoittaen housunpunt- ruotsiksi kirjoitettu Hägring 1938, teja ja ”veckoslut”, joka riikinruotsiksi kääntyy sanaksi pyhä. Mais- Kjell Westön palkittu romaani, telen sanoja ja yhdistän niitä suomen ja tanskan kielten sanoihin. Osa suomenruotsista toistuu tanskan kielessä, joka suomenruotsin joka avaa lukijalle ikkunan tapaan käyttää osin vanhempia ilmaisuja kuin riikinruotsi. Muun muassa ”ämbar” ja ”nabo” pitää muistaa laittaa Tukholmassa hyllylle Helsingin­ tuntoihin toisen­ ja korvata sanoilla ”hink” ja ”granne”, kun taas Kööpenhaminassa niistä tulee sujuvasti tanskaa, vähän ääntämistä muuntaen. ­maailmansodan kynnyksellä. Meillä Westöä lukiessani pohdin samalla myös omaa taustaani ja sitä, kuinka oma sukuhistoriani, opinnot, halu oppia koko ajan uusia jälkeenpäin syntyneillä on ­oikeat asioita ja kiinnostus kieliin ja kulttuureihin saivat minut aikoinaan lähtemään Suomesta Ruotsiin, ja – ainakin toistaiseksi – jäämään vastaukset, mutta miten maailmaa ulkomaille. Muutin Ruotsiin 1992, joten olen viettänyt melkein puolet elämästäni ulkomailla. Ruotsin ja Suomen lisäksi olen tehnyt ­katsoivat aikalaiset, jotka tulkitsivat kiinteistöalan parissa töitä Tanskassa ja Saksassa sekä osin Baltiassa, joskin asumatta siellä. todellisuuttaan oman historiansa Monikansallisuudessa on puolensa. On hauska tietää, mitkä ravintolat ovat suositeltavia eri pohjoismaiden pääkaupun- antamalla­ pohjakaiulla? geissa, miten vaalitavat eroavat toisistaan ja miten eri maiden

12 MAANKÄYTTÖ 4|2014 neuvottelukulttuureissa kokouksista saadaan parhaat tulokset ULKOMAILLA ASUMINEN irti. Vähemmän hauskaa on, kun on tulossa Suomeen pitämään esitelmää äidinkielellään ja huomaa sitä valmistellessaan osaa- EI AVARRA, vansa kaikki ammattitermit kolmella kielellä, joista mikään ei ikävä kyllä ole suomi. VAAN MUUTTAA ­IHMISTÄ. Eri kulttuurien läsnäolo sekä työyhteisössä että kotona on parhaimmillaan rikastuttava kokemus, pahimmillaan turhauttavia väärinkäsityksiä aiheuttavaa. Kolmesta pojastani yksi on syntynyt Suomessa ja kaksi Ruotsissa. Puhun heille suomea, mutta kaksi aikaan vaikeaa. Ferendassa projektien analyysia tehdessäni olivat nuorinta – 13- ja 15-vuotiaat – vastaavat pääsääntöisesti ruotsiksi. lainojen korot lähemmäs 15 prosenttia. Tuottavia investointeja Tulevan lapsenlapseni äiti ei puhu sanaakaan suomea; mitä kieltä ei tuolla lainojen korolla löytynyt kovinkaan helposti. Sittemmin käyttäisin vauvan kanssa, kun kuitenkin puhun suomea hänen Suomen suurimmat rakennusliikkeet myytiin ruotsalaisille – kuka isälleen? Miesystäväni on Islannista kotoisin oleva maanmittari, vielä muistaa, mitkä olivat Suomen Skanskan ja NCC:n nimet tuol- jonka tapasin ensimmäisen kerran osallistuessamme opiskelijoina loin? Diplomityöni hyväksyttiin helmikuussa 1992. Sen otsikko oli Norjassa Nordiskt Möteen. Ateriakeskustelumme saavat joskus koo- ”Kiinteistösijoitussalkun analysointi”. Vähänpä aavistin, että tulisin misia piirteitä, kun ruokapöydän äärellä puhutaan islantia, suomea tulevaisuudessa saamaan unelmatyöni ja analysoimaan kiinteis- ja ruotsia sekaisin. Onneksi koko lapsilauma puhuu ruotsia äidin- tösalkkuja ja rakennusprojekteja Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, kielenään – mistä seuraa, että kaikki kuusi pitävät vanhem­piaan Venäjällä ja Baltian maissa. tasapuolisesti vähän kajahtaneina, koska meistä kahdesta kum- Lähdin siis Ruotsiin syksyllä 1992 lamaa pakoon, opiskelemaan pikaan ei edes kaikkien näiden vuosien jälkeen osaa virheetöntä KTH:lle stipendien turvin vuodeksi. Ensimmäisellä viikolla tein riikinruotsia. Toisaalta, kukapa teini-ikäinen ei olisi vanhemmistaan tyypillisen suomalaisen virheen mennessäni ostamaan ”semlor” sitä mieltä, että he eivät ole ihan täysjärkisiä, joten tätä ei ehkä voi leipomosta. Väittivät, ettei niitä ollut yhtään, ja että minun pitäisi laittaa ainoastaan kieli- ja kulttuurierojen syyksi. tulla helmikuussa uudestaan. Suomenruotsin ”semla” kun ei riikin- ruotsiksi tarkoitakaan sämpylää, vaan laskiaispullaa. Neljän kuu- LAMA 1992 kauden jälkeen ymmärsin sujuvasti riikinruotsia ja puolen vuoden Lähtiessäni Suomesta oli vuosi 1992. Valmistumiseni jälkeen jälkeen pystyin jo sanoja miettimättä ottamaan osaa kaikenlaisiin halusin tehdä töitä kiinteistökaupan parissa, mutta se oli siihen keskusteluihin. Keväällä 1993, kotiinpaluun tullessa ajankohtaiseksi, MAANMITTARI MAARIT MAAILMALLA

2013 kävin luennoimassa rahoituksesta Russian Council Of Shopping Centers’ Business Schoolissa. ­Mielenkiintoinen matka. Edellisen kerran olinkin Moskovassa 2007, rahoittamassa kahta toimistokiinteistöä. RCSC

MAANKÄYTTÖ 4|2014 13 MONIKANSALLISUUDESSA asennosta lähtien lopputulokseen asti. Kalastusveneiden osto- ja myyntikurssin antamilla opilla neuvottelin kymmenen vuotta ON ­PUOLENSA. myöhemmin kiinteistörahoituksesta muun muassa tanskalaisten ja israelilaisten kanssa. Heiltä opin käytännön kansainvälistä neu- vottelutaitoa tositilanteissa, ruotsalaisten esimiesteni ja saksalaisen pankin selkeän ohjeistuksen alaisena.

SANOTAAN, ETTÄ MATKAILU AVARTAA Ulkomailla asuminen ei avarra, vaan muuttaa ihmistä. Yhtenä päi- vänä huomaakin suhtautuvansa asioihin eri tavalla kuin aiemmin. Parhaiten sen huomaa, kun tulee takaisin kotimaahan oltuaan poissa pidemmän aikaa. Osa asioista on tuttuja ja turvallisia, kun taas toiset asiat tuntuvat kummallisilta. Perusluonteenpiirteet eivät muutu, mutta suhtautuminen itseensä ja muihin ihmisiin sekä kulttuureihin ja käytöstapoihin muuttuu. Samalla muuttuvat myös ne normit, joille ihmisen omat Killan arkisto / Katri Koistinen / Katri arkisto Killan etiikan ja moraalin pilarit perustuvat. Tämän myötä muuttuu myös ihmisen oma luonne. Ehkä näin käy, vaikka ei matkailisikaan tai muuttaisi ulkomaille pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa. Ehkä kyse on vain elämänkokemuksen karttumisesta. En tiedä, koska en voi verrata oman luonteeni kehitystäni siihen, mitä olisi tapahtunut, jos olisin jäänyt Suomeen. Voin vain yrittää arvioida omien piirteideni ja elämänkatsomukseni muutosta vuosien varrella ja heijastaa Katri Koistisen (os. Oksanen, vasemmalla) kanssa muutoksia siihen kansainväliseen ympäristöön, jossa olen elänyt. otimme vastaan Dag Lundénin edustaman KTH:n maanmittareiden lahjan 90 vuotta juhlivalle maan- KAIKKI POHJOISMAATHAN OVAT SAMANLAISIA… mittarikillalle Vanhalla Polilla. Iltapukujen ompelu OVATHAN? oli tärkeä taito. Huomioi olkatoppaukset. Pohjoismaisten kulttuurien samankaltaisuus riippuu hyvin paljon siitä, mistäpäin maailmaa niitä katsoo ja mihin vertaa. Saudi- Arabiasta, Thaimaasta, Espanjasta tai Kiinasta katsottuna pohjois- maat vaikuttavat hyvin samanlaisilta. Kaikissa maissa on korkea oli työttömyys Suomessa yli 20 prosenttia ja Ruotsissa kuusi. Muut- perusturva, korkea verotus, neljä vuodenaikaa, kylmät talvet, to Suomeen työttömäksi tuntui turhalta, opintolainat painoivat demokratiaan perustuva poliittinen järjestelmä, päiväkodit ja laissa päälle 6,5 prosentin korolla ja niiden 100 000 markan lainojen säädetty sukupuolten välinen tasa-arvo. Teoriassa olemme siis takaisinmaksu 14 vuodessa vaikutti täysin mahdottomalta Suomen hyvin samanlaisia. Entä käytännössä? Jo kaikki eri maissa kiertävät taloustilannetta katsoen. Ruotsissa asiat eivät kiinteistöalalla olleet norjalais-, tanskalais-, suomalais- ja ruotsalaisvitsit osoittavat, että paljon paremmin, mutta onnistuin silti saamaan työpaikan heti pohjoismaalaisissa kulttuureissa on eroa. sitä hakiessani – vaikka työnvälitystoimiston välittäjä haukkoikin henkeään, kun melkein valmis diplomi-insinööri työnhakijaksi SUOMALAISUUS KALEIDOSKOOPISSA ilmoittautuessaan kertoi tekevänsä mielellään ihan mitä vaan, kun- Suomalaiset, kuten monet muutkin kansat ovat usein sitä mieltä, han siitä maksettaisiin jonkinlaista palkkaa. Kahden päivän päästä että omassa kotimaassa asiat tehdään parhaalla mahdollisella taval- aloitin hoitoavustajana vanhainkodissa ja sen jälkeen opettajana, la. Ruotsalaiset ovat tällä alueella erikoisasiantuntijoita. Esimerkiksi ennen kuin Tukholman kaupunki palkkasi minut katu- ja kiinteis- Suomen edistyminen Pisa-testeissä vuosien varrella vakaasti maail- töosastolle yhtenä neljästä traineesta elokuussa 1994. Palkkakin oli man kärkipäähän – ja Ruotsin putoaminen sieltä – ei viime keväänä vakaat 15 500 kruunua kuukaudessa, joka täpärästi riitti minulle johtanut ruotsalaiseen itsetutkiskeluun suuressa mittakaavassa. ja tuolloin 13-vuotiaalle esikoiselleni. Kaukana olivat 1980-luvun Se johti lehtiartikkeleihin siitä, että Pisa mittaa varmaankin vääriä lopun juppitarinat ja toiveet loistavasta urasta. Riitti, kun oli töitä, asioita, minkä takia Ruotsi ei menesty vertailuissa. ruokaa ja katto pään päällä. Tämä asenne on kuvaavaa monille hyvinvointiyhteiskunnille. Jäin Tukholman kaupungille töihin vuoteen 2000 asti. Siihen Otan toiseksi esimerkiksi anekdootin siitä, mitä tapahtui hakiessani mennessä olin ehtinyt kiertää erilaisia osastoja katu- ja kiinteistö- työpaikkaa saksalaisesta pankista vuonna 2005. Saksassahan ei ole konttorissa ja edetä projektinjohtajaksi kaupungin keskushallin- yleistä päiväkotisysteemiä, vaan äitien oletetaan edelleen hoitavan toon. Palkkakin nousi nopeasti, neljässä vuodessa kymmenellä lapset kotona tai hankkivan yksityisen lastenhoitajan. Koululaiset tuhannella kruunulla kuukaudessa. Opin paljon uusia asioita ja eivät saa lounasta koulussa, vaan tulevat kotiin kesken päivän ja Tukholman kaupunki tarjosi paljon koulutusmahdollisuuksia äitien oletetaan hoitavan suuren osan koulutyöstä iltapäivisin, innostuneelle nuorelle insinöörille. Eräs koulutustilaisuuksista oli ohjaten lasten läksyjen lukua. kuuden päivän neuvottelukurssi, jolla ostimme ja myimme fiktii- Kun hain paikkaa vice presidentiksi pankin markkinapuolella, visiä kalastusveneitä. Neuvottelut kuvattiin videolle ja analysoitiin kävin muun muassa seuraavan keskustelun pankin naispuolisen kurssinohjaajan johdolla, sananvalinnoista, ilmeistä ja käsien henkilöstöjohtajan kanssa:

14 MAANKÄYTTÖ 4|2014 Johtaja: ” Frau Nordmark, kuinka monta lasta teillä on?” Minä: ”Minulla on kolme lasta.” MITÄ TÄSTÄ KAIKESTA NYT SITTEN Johtaja: ”Frau Nordmark, miten voitte edes kuvitella pystyvänne LOPULTA OPPISI? hoitamaan tätä virkaa?!” Onneksi sain painettua ensireaktioni kohteliaan hymyn taakse • Aina selviää, jos ei muuten, niin suomalaisella – jotain oli siis sattunut vuosien varrella tarttumaan ruotsalaisten sisulla diplomaattisuudesta. Sen jälkeen asiallinen ja kohtelias vastaukseni • Kannattaa tehdä tietoisia päätöksiä ulkomaille kattoi ruotsalaisen päiväkoti- ja koulusysteemin, lasteni isän työ- muutosta ja sinne jäämisestä – yksi polku johtaa paikan rutiinit, vakuutuksen siitä että au pair -tyttöni oli luotettava toiseen, etkä ehkä palaakaan enää kotimaahasi ja että isovanhemmat olivat lähellä ja aina valmiita auttamaan. • Jos muutat, ole valmis muuttumaan Neuvotteluni onnistui, ja vaikka en saanutkaan henkilöstöjohtajaa • Asiat voivat olla eri tavalla ja samalla yhtä hyvin täysin vakuuttuneeksi, sain silti työpaikan ja opin paljon saksalai- kuin kotimaassa sesta kulttuurista heti ensikäynnillä. Kolme vuotta myöhemmin • Opi kieliä, useita kieliä, ja ylläpidä niitä aktiivisesti siirryin saman pankin Tanskan maajohtajaksi Kööpenhaminaan • Ole utelias ja kysele paljon selvittelemään sekä Tanskan ja Saksan välisistä kulttuurieroista • Ole suomalaiseksi ylisosiaalinen niin olet muissa johtuvia henkilöstön asenneselkkauksia että rahoituskriisistä joh- maissa vain vähän introvertti tuneita langenneita kiinteistölainoja. • Pidä yhteyttä vanhoihin ystäviisi, he muistuttavat Itä-Saksan puolelta kotoisin oleva Angela Merkel on sittem- sinua, kuka olet – ja jos unohdat sen, he auttavat min yrittänyt muuttaa saksalaisten suhtautumista naisten ja äitien sinua näkemään kehityksesi koko kaaren työssäkäyntiin ja rohkaista päiväkotien perustamista. Samalla on • Unohda, mikä sinusta on tärkeää ja huomioi, työssäkäyville äideille kehitetty median toimesta uusi nimike; mikä kulloisenkin ympäristösi mielestä on ”abendmutter”, jota käytetään piilohalveksivasti äideistä, jotka tärkeää. Se voi olla sosiaalinen illallinen neu- monen saksalaisen mielestä jättävät lapsensa enemmän tai vä- vottelukumppanin kanssa, surunvalittelukirjeen hemmän heitteille työtä tehdessään. Avioerojen ehdot heijastavat lähettäminen asiakkaan isän menehdyttyä tai myös saksalaisessa kulttuurissa vallinnutta kotiäitiyttä; edellisellä puhelinsoitto työnsä menettäneelle entiselle puolisolla on avioeron jälkeenkin oikeus samaan elintasoon kuin kollegalle. Lähde reaktioissasi ensisijaisesti vas- avioliiton aikana – riippumatta siitä, onko lapsia vai ei ja onko tapuolen ympäristöstä ja sen ymmärtämisestä, puoliso käynyt töissä vai ollut kotona. Suomalaisille ja ruotsalaisille niin saat selville sinuun kohdistuvat odotukset. tämä käytäntö tuntuu epätasa-arvoiselta ja vanhakantaiselta; silti kyse on eräästä lähimmästä eurooppalaisesta naapurimaastamme.

RUOTSIA EI KANNATA OPISKELLA, Yksi kesän 2014 matkoista suuntautui Champangeen SE ON NIIN PIENI KIELI – VAI ONKO? ja Pariisiin maistelemaan shamppanjoita opiskelu­ Minulle oli hyvä oppia ensin ruotsia ja sitten tanskaa; näiden kiel- aikaisten ystävien kanssa. En vielä kuvanotto­hetkellä ten perusteella ymmärtää norjan kokonaan ja jo puolet islannin tiennyt pyöräileväni Champs Elyséelle Team ­Rynkebyn kielestä. Ja vaikka pohjoismaat ovatkin erilaisia, on meillä muuhun jäsenenä 2015. maailmaan verrattuna kuitenkin niin paljon yhteneväisyyksiä, että ruotsin kielen opiskelu kannattaa ehdottomasti. Ruotsin kieltä opiskelemalla suomalainen saa pohjan kieli- ja kulttuuriyhteydelle muiden pohjoismaiden 20-miljoonaiseen väestöön. Yhtäkkiä oletkin suomalaisena osa 25-miljoonaista pohjoismaista yhteistyöverkostoa sen sijaan, että olisit yksi viidestä miljoonasta suomalaisesta maailmalla. Olet osa suurempaa koko- naisuutta ja samalla hieman erilainen valtaväestöstä. Saat sekä turvaa yhteisöstä että yksilöllisen identiteetin.

ASIOITA VOI TEHDÄ ­ MONELLA ERI TAVALLA JA MONESSA ERI ­JÄRJESTYKSESSÄ JA PÄÄSTÄ SILTI HYVÄÄN ­LOPPUTULOKSEEN.

MAANKÄYTTÖ 4|2014 15 KYSY, KYSY JA SELVITÄ 450 kilometriä Reykjavikista ja suuren osan vuodesta ilman auto- Suomalainen kasvatus ja koulutus ei ainakaan minun aikanani tietä, lumen täyttäessä maiseman. rohkaissut kysymään turhan paljoa. Toivon, että se on siltä osin Suomalaisuus painaa välillä yllättävän positiivisesti vaakakupis- vuosien saatossa muuttunut. Anglosaksinen ja ruotsalainen kas- sa. Tänä syksynä se auttoi minua pääsemään osaksi Team Rynkeby vatus taas rohkaisee ja kasvattaa kysymään ja keskustelemaan. Täby 2015 -joukkuetta. Keräämme varoja lasten syöpärahastoille Suomalaiset kasvatetaan itsenäisiksi oman tiensä kulkijoiksi. eri pohjoismaissa ja poljemme lopulta 36 hengen voimin Pariisiin Muut pohjoismaat – Islantia lukuun ottamatta – taas korostavat heinäkuun ensimmäisellä viikolla – noin 200 kilometriä päivässä. yhteisöllisyyttä ja ryhmän yhteisvastuuta tuloksesta. Sosiaalisuus Pariisiin pyöräiltyäni on suunnitelmissa myös lähteä Islantiin ja ulospäin suuntautuneisuus ovat hiljaista, sisäänpäin kääntynyttä kesällä – muun muassa jatkamaan rakennustöitä, jotka viime ke- ongelmanratkaisua suurempia hyveitä. sänä jäivät kesken 20 sekuntimetrin tuulen ja viisiasteisen viiman Monen eri maan kulttuurin ja yhteiskuntajärjestyksen tuntemi- johdosta. Suomalaisella sisulla ja huumorilla, tanskaksi kommuni- nen opettaa moniarvoisuutta. Asioita voi tehdä monella eri tavalla koituna, luulen pärjääväni myös siellä. ja monessa eri järjestyksessä ja päästä silti hyvään lopputulokseen. Ovatkohan nämä 22 ulkomailla vietettyä vuotta minua sitten- Aina ei tarvitse tavoitella parasta mahdollista lopputulosta; on kään kovin paljon muuttaneet? tärkeää ymmärtää milloin riittää, että tulos on tarpeeksi hyvä. Olen myös oppinut, että asiat järjestyvät aina, vaikka en näkisikään kaikkia mahdollisuuksia heti projektin alkaessa. Olen oppinut ky- Maarit Nordmark on suomalainen, symään ja kysymään uudestaan, kunnes ymmärrän, tuntematta Ruotsissa asuva kiinteistörahoitukseen että se on tyhmyyden merkki. Olen oppinut luottamaan omaan erikoistunut diplomi-insinööri ja kolmen intuitiooni – jos jokin asia vaikuttaa kummalliselta, se joko on sitä lapsen äiti. Eräs Maaritin ­suomalainen tai sitten sille on hyvä selitys. Kysymällä selviää. ystävä kutsuu häntä henkiseksi ­tanskalaiseksi. Maarit on juuri siirty- KESÄ 2015 – POLKIEN PARIISIIN JA mässä uusiin tehtäviin ja aloittaa Leimdörfer Real Estate RAKENNUSPROJEKTI ISLANNISSA Capitalin (LREC) palveluksessa 1.1.2015. Ehkä siihen tarvitaan kuitenkin lopulta suomalainen perusluonne, Sähköposti maarit.nordmarkmn gmail.com että ei kyseenalaista poikaystävän päätöstä rakentaa kesämökkiä puh. +46 70 688 63 83. jäämeren rannalle Islannin luoteiskulmaan. Sehän on vain vaivaiset

Varmista karttapalvelusi tulevaisuus InfoGIS-paikkatietopalvelulla

“Julkisten sekä sisäisten karttapalveluiden toteuttamiseen, aineistojen esittämiseen, julkaisemi- seen sekä paikkatiedon hyödyntämiseen.”

Tarvitset palvelullesi vain yhden osoitteen, käytit sitä tietokoneella, tabletilla tai kännykällä.

Tutustu lähemmin Infokartta Oy Puh. +358 8 323 0000 [email protected] www.infokartta.fi

16 MAANKÄYTTÖ 4|2014 H A Ä R K Ä Ä S A R V I S T Rajatapauksia Rajan varressa maa on arvokkainta

Veturimiehen kolumni ”Sukupolvien kuilu” Vanhoista kartoista saattavat puuttua rakennettua, johon hakija vastasi, että ne Maankäytössä 3/2014 sai minutkin tarttu- rajamitat kokonaan. Pitkäaikainen työtoverini ovat vielä rakentamatta. Vastasin, että minä maan samaan aiheeseen eli rajankäyntiin. kartoittaja Jussi A. Hirvonen kertoi kerran, en jätä nyt enkä myöhemminkään pyykkejä Veturimies oli saanut kimmokkeen kirjoituk- miten hän selvitti kadonneen pyykin paikan rakentamatta. Niin sitten ryhdyttiin hommiin. seensa Jaakko Sirkjärven ja Jussi Laarin tällaisessa tilanteessa. Jussi sanoi asianosai- Joutui siinä insinöörinkin selkä taipumaan perusteellisesta kirjoituksesta ”Rajankäyn- sille päättäväisellä äänellä, että minäpä otan vähäisellä työvoimalla tehtäessä, mitä en nistä ja vähän kiinteistötoimitusten laadusta” tuon graafisen mitan. Hän teki niin, suoritti pitänyt lainkaan pahana. Maankäytössä 2/2014. Jatkan sarjaa eräillä mittauksen ja osoitti sen jälkeen pyykin Yleistietoimituksissa tehdään vähän niin muistoilla urani varrelta toimitusinsinöörinä. paikan sanoen, että se on presiis tässä koh- kuin sivutuotteena paljon rajankäyntejä. Rajankäynti ei ole pelkästään tekninen dassa. Asianosaiset olivat ratkaisuun hyvin Niiden tulokset jäävät usein asianosaisten toimenpide niin kuin em. kirjoituksissakin tyytyväisiä. taholta vähälle huomiolle. Yksi asianosainen todettiin. Todisteet rajapyykin paikasta voivat Entinen kollegani Esko Palmi sai kerran kertoi minulle kerran jälkeenpäin, että eräs olla moninaiset, puutteelliset ja ristiriitaiset. tehtäväkseen riitaisen rajankäynnin, kun eräs lyhyt raja oli käyty väärään paikkaan. Tut- Jos kaikille epäselville rajoille haettaisiin nyt 4-pyykkisen tontin omistaja väitti, että naapu- kin asiaa ja totesin hänen olevan oikeassa. rajankäyntitoimitukset, maanmittarien täys- ri oli siirtänyt yhtä pyykkiä hänen puolelleen. Asianosaiset olivat samaa mieltä asiasta. työllisyys olisi varma pitkäksi aikaa. Pyykit olivat tukevasti maassa pystyssä, siirtä- Siinä vaiheessa ei kuitenkaan ollut laillisia Rajankäynti on luonnollinen toimenpide misestä ei näkynyt merkkejä ja kartalla olevat edellytyksiä päätöksen purkamiseen. Se jäi epäselvän rajan paikan määrittämiseksi. Usein rajamitat täsmäsivät maastossa mitatessa. harmittamaan minua. Teknisen työn oli teh- asiaan liittyy myös osapuolten välinen riita. Kun toimitusmiehet katsoivat, ettei todisteita nyt eräs avustajani työryhmässäni. Mielestäni Rajariidoissa samoin kuin tieriidoissa eivät pyykin siirtämisestä tai siirtymisestä paikoil- tällaisessa tapauksessa pitäisi olla mahdollista useinkaan vain asiat riitele (ja miten ne osai- taan löytynyt, tyytymätön tontinomistaja ei asianosaisten sopiessa tehdä heidän hake- sivatkaan) vaan taustalla saattaa olla pitkiäkin, tyytynyt siihen vaan alkoi väittää, että kaikkia muksestaan maanmittaustoimitus virheen jopa sukupolvesta toiseen jatkuneita henki- pyykkejä on siirretty samaan suuntaan saman korjaamiseksi, jos voidaan todeta, ettei kor- löiden välisiä riitoja mitä moninaisimmista verran. Tämä ei vakuuttanut toimitusmiehiä. jaamisesta aiheudu kellekään muulle tai kiin- asioista. Vaikka toimituksessa käsiteltävistä Muistaakseni toimituksesta ei valitettu. teistöjärjestelmälle haittaa. Tässä tapauksessa asioista saadaan lainvoimainen ratkaisu, Pyykkien puuttuminen saattaa johtua oli kysymys noin 700 m2:stä vähäpuustoista vanhat riitaisuudet voivat jäädä ennalleen myös siitä, ettei niitä ole koskaan raken- metsämaata, joten suurista taloudellisista tulematta virallisesti edes esille toimitusta nettukaan. Suoritin 1960-luvulla silloisessa arvoista ei ollut kyse, mutta minulle riitti tehtäessä. Sillehän ei toimitusmies voi mitään. Jyväskylän maalaiskunnassa valtaojituksen harmin paikaksi tieto väärin tehdystä työstä. Minulle tulee rajankäynneistäni ensiksi takia tarpeelliseksi tulleen rajamerkkien Luullakseni asianosaiset jäivät nauttimaan mieleeni rajanaapurusten ankara riita heidän siirtotoimituksen. Kun mittaus - ja kartoitus- tiluksiaan niin kuin ennenkin. rantatonttiensa rajalta rannasta kadonneen työt oli tehty, tuli ajankohtaiseksi pyykkien pyykin paikasta. Tontit olivat 1 000 m2:n rakentaminen. Silloinhan käytettiin yleisesti suuruisia ja näyttivät kartalla tasaleveiltä. pyykkikiviksi maastosta löytyviä riittävän Pyykkien välimitat löytyivät kartalta lukuun kokoisia kiviä, joskus pienempiäkin. Toimituk- ottamatta mittoja rannan suunnassa. Näin- sen hakija ehdotti ajan säästämiseksi ja kun hän useinkin on asian laita, valitettavasti. päiväkin oli jo pitkällä, että hän voisi rakentaa Minkäänlaisia kartoitusmittoja ei kartalta pyykit merkatuille paikoille jälkeenpäin. Hän tietenkään löytynyt. Rantaviivaa tonteilla oli kertoi lisäksi, että kun insinööri Otto Sal­ kartalta graafisesti mitattuna noin 20 metriä. menkivi kävi 1950-luvulla tekemässä heillä Tonttien välisellä rajalla oli heikkokuntoista toimituksen, niin pyykkien rakentaminen ojaa. Käytännössä harkintavaraa pyykin pai- jäi hänen tehtäväkseen, kun Salmenkivellä kolumbus.fi kalle jäi 20–30 cm, joka pysyi muistaakseni oli kiire puhujamatkalle hänen pyrkiessään silloisten mittaustarkkuusvaatimusten rajojen eduskuntaan. Sinne hän ei kuitenkaan pääs- sisällä. Päätös annettiin ja se laillistui. Minulle syt, mutta hän tuli myöhemmin tunnetuksi jäi kuitenkin sääli näitä ihmisiä kohtaan, jotka voimakastahtoisena johtajana maanmittaus- sen jälkeenkin joutuivat sietämään toisiaan hallituksessa, jonka kautta minäkin sain Raimo Koivistoinen näin pienillä tonteilla. auskultantin paikkani. Kysyin, tuliko ne pyykit raimo.koivistoinen

MAANKÄYTTÖ 4|2014 17 Minne matka Suomen maaseutu? Timo Linkola

MISSÄ MAALLA NYT MENNÄÄN? Miltä maaseutu näyttää: metsää, hakkuuaukeita, hiljaisia peltoja, muuta- ma talo, jokunen tienviitta ja mainoskyltti, huoltoasema, ei ainuttakaan Suomi on Euroopan unionin harvaan kävelijää missään, autoja valtatiellä harvakseltaan. Sivutiellä kylän nimi, nopeusrajoitus, pari tölliä, ei kauppaa, ei ketään pihoilla. Kirkonkylässä asutuin ja maaseutumaisin maa. marketti, suljettu pankki, kirpputori, tyhjä taksitolppa, kirkko lukossa, yksi Mitä maaseudulla nyt tapahtuu? mamma kävelyllä. Tätäkö on maaseudun elämä – hiljaiseloa? Maaseudun tilaa ja kehitystä käsittelee varsin hyvin työ- ja elinkeinomi- Väen ja palvelujen väheneminen nisteriön julkaisu Maaseutukatsaus 2014. Seuraavassa eräitä tuon katsauk- sen ja muutamien muiden lähteiden havaintoja tiivistetysti. sekä kyläteiden hiljeneminen ovat VÄESTÖ JA ASUMINEN tosiasioita. Mikä on maaseudun rooli Suomalainen maaseutu jakaantuu kolmeen eri tyyppiin: kaupunkien läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Ne tulevaisuudessa? Miten maaseutua kehittyvät keskenään eri tavalla ja eri suuntiin. Vuonna 2012 maamme kunnista luokiteltiin toiminnallisesti (ei hallinnolliselta nimikkeeltään) 55 kehitetään? Nähdäänkö metsä puilta? Veikko Sirén: Sottiisi, 1971. Omistaja: Kaustisen kunta / Maija ja / Maija kunta Sirén:Volker 1971. Omistaja: Kaustisen Veikko lahjoituskokoelma Sottiisi, Dallmeierien

Maaseudulla asuu 1 329 000 suomalaista. Työpaikkoja maaseudulla on 625 000, niistä 101 000 maa- ja metsätaloudessa. Koko maan nuorista aikuisista 55 % haaveilee asumisesta kaupunkien läheisellä maaseudulla.

18 MAANKÄYTTÖ 4|2014 kaupungeiksi. Kunnista 65 oli kaupunkien läheistä maaseutua, 99 ydinmaaseutua ja 117 harvaan asuttua maaseutua. Näitä vyöhyk- ”Kylien postitoimistoista 100 %, keitä on analysoitu kuntarajoja tarkemmin myös paikkatietopoh- jaisesti 250 metrin ruudukolla. kaupoista 90 % ja Kaupunkien läheinen maaseutu on hyötynyt keskusten lä- heisyydestä. Ydinmaaseutu on vahvaa alkutuotantoaluetta jossa kouluista 71 % on lakkautettu.” sijaitsee myös teollisuuden toimialakeskittymiä. Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa ovat lähes kokonaan ydinmaaseutua. Harvaan asutulla maaseudulla elinkeinorakenne on yksipuolinen, väestön keski-ikä säkaudella vuonna 2011 harvaan asuttujen kuntien väkiluvusta korkea, kuntien verokertymä ja kyky tuottaa palveluja ovat heikkoja. 44 % oli kesäasukkaita. Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta on harvaan asuttua maaseutua. Turun yliopiston mukaan nuorista aikuisistamme (18–30 v) Vuosina 2000–2012 kaupunkien läheisen maaseudun väkiluku unelmoi tulevasta asumisesta kaupungissa 25 %, kaupunkien kasvoi koko maata nopeammin. Ydinmaaseutu menetti väes- läheisellä maaseudulla 55 %, maaseutukeskuksissa 10 % ja syvällä töään ja harvaan asutun maaseudun väestökato oli suorastaan maaseudulla 10 %. dramaattista. Vuoden 1980 jälkeen harvaan asuttu maaseutu on menettänyt joka kolmannen asukkaansa. Vuonna 2012 kaupun- MAASEUDUN PALVELUT kien ja maaseudun paikalliskeskusten ulkopuolella asui 1 329 000 Vuonna 1980 Suomessa oli 3 417 kyläkauppaa. Vuonna 2000 niistä suomalaista, mikä on 24,7 % maamme väestöstä. Vuonna 2011 oli jäljellä enää 813 ja vuonna 2012 355 kappaletta. Perinteisistä tilastollisten taajamien ulkopuolella asui 16 % maamme väestöstä. kyläkaupoista 90 % on lakkautettu. Nyt ne vähenevät vuosittain Tilastokeskuksen mukaan kaupunkien läheisen maaseudun väki noin 30 kaupan vauhdilla. Viimeinen kyläkauppa lakkautetaan vielä lisääntyy, ydinmaaseudun väkiluku säilyy ennallaan ja harvaan Suomessa noin vuonna 2025. Myymäläautojen määrä on viime asutun maaseudun väki vain vähenee ja ikääntyy. Maahanmuutto vuosina vähentynyt, ja vuonna 2012 niitä oli liikenteessä enää 21 on muutamissa maaseutukunnissa piristänyt väestönkehitystä, kappaletta. Koko maassa vuosina 2000–2012 päivittäistavarakau- mutta maaseutumaisissa kunnissa vuonna 2012 oli maahanmuut- pan myymälöiden myyntipinta-ala ja myynnin määrä on kasvanut tajataustaisia vain 1,7 % väestöstä. Kaupungeissa vuonna 2012 paitsi kaupungeissa, myös maaseudulla ja erityisen voimakkaasti maahanmuuttajien osuus väestöstä oli 4,5 %. kaupunkien läheisellä maaseudulla. Huoltoasemien yhteydessä Maassamme on nyt noin 720 000 loma-asuntoa, joista noin toimivat päivittäistavarakaupat ovat yleistyneet 2000-luvun aikana 540 000 kesämökkejä ja 180 000 vanhoja maalaistaloja. Loma- nopeasti. Ne sijaitsevat tyypillisesti suurten liikenneväylien varsilla asuntojen uudisrakentaminen on pudonnut 1980-luvun huippu- autolla helposti saavutettavissa paikoissa. ajoista 11 500 kpl/v nyt noin 3 500 kpl/v tasolle. Mökkeilyn suosio Vuonna 1990 alle 50 oppilaan kyläkouluja Suomessa oli 2 100 ulkomaanmatkojen rinnalla on viime vuosina ollut hieman laskussa. kappaletta. Vuonna 2000 niitä oli 1 300 ja vuonna 2010 600 kap- Moni eläkeläisistä viettää aikaansa mökkeillen. Kesämökeistä vuon- paletta. 20 vuoden kuluessa kyläkouluista 71 % on lakkautettu. na 2011 oli 36 % kaupungeissa tai niiden läheisellä maaseudulla, Nyt ne vähenevät noin 50–60 koulun vuosivauhdilla. Tällä menolla 23 % ydinmaaseudulla ja 41 % harvaan asutulla maaseudulla. Yli viimeinen pieni kyläkoulu lakkautetaan Suomessa noin vuonna 80 % kesämökeistä on rannalla tai sen lähellä. 2022. Joissakin kylissä sijaitsee nyt ja jatkossakin useita kyliä pal- Uusien loma-asuntojen varustetaso sallii entistä useammin velevia yli 50 oppilaan ala-asteita. lomailun myös talviaikaan. Raja vakinaisen ja loma-asunnon vä- Koko maassa kaupungit mukaan lukien oli postin toimipaik- lillä on kapenemassa, ja niin verotus kuin hallintobyrokratia ovat koja 1970-luvun alussa 4 700. Nyt vuonna 2014 niitä on noin ymmällään miten tähän kehitykseen tulisi suhtautua. Vapaa-ajan 1 000. Postikonttorit katosivat Suomen haja-asutusalueilta asunnoista 90 %:ssa on sähkö. Noin kolmasosa niistä soveltuu ym- 1990-luvulla. 2000-luvulla on kadonnut valtaosa maaseututaa- pärivuotiseen asumiseen. Vuoden 2011 lopussa 13 000 vapaa-ajan jamien postikonttoreista. Samalla perinteisen postin määrä on asuntoa oli muutettu vakinaisiksi asunnoiksi. Niissä asuu 24 000 oleellisesti vähentynyt. henkeä. Ympärivuotisesti asuttujen vapaa-ajan asuntojen määrä Vuonna 1990 pankkien konttoreita koko Suomessa oli 3 344. on kasvanut 200−300 rakennuksella vuodessa. Eniten vakinaisesti Vuonna 2013 niitä oli noin 1 600 kappaletta. Pienimmistä maaseu- asuttuja vapaa-ajan asuntoja on Uudellamaalla ja Lapissa. Tämä tutaajamista on vuonna 2014 vaikea löytää yhtään pankin konttoria. trendi ei oleellisesti ole muuttanut harvaan asutun maaseudun Iso osa pankkiasioinnista on siirtynyt verkkoon. Toisaalta käyvän väestökehityksen kokonaiskuvaa kesäkauden ulkopuolella. Ke- rahan jakelu on laajentunut automaatteihin.

ALUETYYPPI VUOSI 2012: ASUKASTA (%) MUUTOS 2000–2012: 0-14-VUOTIAIDEN YLI 64-VUOTIAIDEN ASUKASTA (%) OSUUS (%) 2012 OSUUS (%) 2012 KOKO MAA 5 365 070 (100 %) +237 679 (+4,6 %) 16,5 % 18,1 % Maaseudun paikalliskeskukset 327 074 (6,1 %) –5 085 ( –1,5 %) Kaupunkien läheinen maaseutu 396 334 (7,4 %) +20 039 (+5,3 %) 20,8 % 15,8 % Ydinmaaseutu 624 971 (11,6 %) –51 731 (–7,6 %) 17,2 % 21,5 % Harvaan asuttu maaseutu 308 097 (5,7 %) –60 440 (–16,4 %) 13,7 % 25,9 %

Maaseudun väkiluku ja ikärakenne vuonna 2012.

MAANKÄYTTÖ 4|2014 19 Kunnallisia yleisten kirjastojen toimipisteitä koko Suomessa oli Yleisin kulkuväline maaseudun päivittäiseen asiointiin on auto 1 151 vuonna 1990. Vuonna 2011 niitä oli 863 kappaletta. (71 %). Toiseksi yleisimmin asiointimatkat tehdään pyörällä tai Valtion paikallishallinnon (poliisi, elinkeinotoimistot, vero- kävellen. Sekä ydinmaaseudun että harvaan asutun maaseudun toimistot ym.) toimipaikkojen määrä koko maassa on 2000-luvulla asuntokunnista noin 20 %:sta puuttuu oma auto. Maaseudulla vähentynyt yli puolella. ei ole kattavaa julkista liikennettä ja sen vuorot ovat viime aikoina Maaseudun asukkaiden keskimääräinen etäisyys kuntatason vähentyneet. palvelukeskittymään tai sitä suurempaan keskukseen oli vuonna Maaseudun asukkaista noin 80 % on tyytyväisiä kirjaston, päi- 2010 7,1 kilometriä, haja-asutusalueella 13,3 kilometriä. Maaseudun vittäistavarakaupan, liikunnan, jätehuollon sekä ulkoilu- ja virkistys- yli 75-vuotiaista asukkaista yli puolet asui vuonna 2010 yli 2 kilo- palveluihin. Tyytymättömimpiä ollaan erikoisliikkeiden palveluihin metrin päässä lähimmästä palvelukeskittymästä. Kansalaiskyselyn sekä poliisi- ja pelastustoimeen. Tyytymättömyyttä herättävät myös mukaan maaseudun vakinaisten asukkaiden (kaikki ikäryhmät ja teiden kunto, julkinen liikenne ja tietoliikenneyhteyksien taso. maaseututaajamat mukana) keskimääräinen asiointietäisyys Kuntaliitoksia kokeneiden kuntien asukkaista 45 % koki kunta- siihen keskukseen, jossa vastaajat useimmiten asioivat, oli 11 kilo- liitoksen palveluille negatiivisena ja noin 15 % positiivisena asiana. metriä. Maaseudun haja-asutusalueella keskimääräinen etäisyys Liitoskuntien kirkonkylissä koettiin palvelujen heikentyneen. alakouluun (1–6 luokat) oli vuonna 2010 5,7 kilometriä. Internetiä käytti vuonna 2013 kansalaiskyselyn mukaan 88 % maaseudun asukkaista.

KYLÄT Kylä on pienehkö asutusyhteisö, joka koostuu toistensa läheisyydessä sijaitsevista maalais- taloista, joiden talous perustui perinteisesti maatalouteen, nykyisin myös muihin elinkei- noihin. Talouskylä muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, joka koostuu välttämättömät palvelut tarjoavasta kyläkeskuksesta ja sen vai- kutuspiiristä. Alueen rajoja määriteltäessä apuna voi käyttää maamies-, nuoriso- ja urheiluseurojen muodostamia alueita. Peruspalvelujen vähetessä talouskylä-käsite on menettänyt merkitystään. Kylätoiminnassa kylä määräytyy sen mukaan, minkä alueen asukkaat toimivat yhdessä. Kylä­ toiminnallinen kylä on monesti rajoiltaan suunnilleen sama kuin talouskylä tai entinen koulupiiri. Suomen Kylätoiminta ry:n mukaan Suomessa on noin 4 235 kylää, joista vuonna 2013 3 100:ssa oli rekisteröitynyt kylätoimikunta. Lisäksi rekisteröitymättömiä kylätoimikuntia on noin 950 kylässä. Vain noin 200 kylässä ei ole kylätoimintaa. Vuonna 2013 noin 2 200 kylässä on kyläsuunnitelma. Kylätoiminta Suomessa jatkuu, vaikka pääosasta kyliä peruspalvelut on lopetettu. Kylien osayleiskaavoitus käynnistyi Suo- messa 1970-luvulla. Ajatus tuolloin oli, että keveällä osayleiskaavalla edistetään tukiasutusta kyläkeskuksen läheisyydessä sen peruspalve- lujen koulun, kaupan ja postin säilyttämiseksi. Elinkelpoisen kylän minimiväestöpohjana pidet- tiin tuolloin 350–500 asukasta. Nyt nuo entiset peruspalvelut on lähes kokonaan lakkautettu, ja kylän osayleiskaavoitusta ei voi perustella palve- lujen tukiasutustarpeella. Rakentamispainetta kyliin on vain kaupunkien läheisellä maaseudulla.

TYÖ Maaseudulla työvoimaan (15–74-vuotiaat) Kuntapohjainen maaseudun kolmijako kuuluu hiukan pienempi osa väestöstä kuin (Lähde: Maaseutukatsaus 2014, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, 2014.) kaupungeissa.

20 MAANKÄYTTÖ 4|2014 Vuonna 2010 kaikista maamme työpaikoista 3,7 % sijaitsi harvaan asutulla maaseudulla, jolla kuitenkin asuu 5,7 % maamme väestöstä. Ydinmaaseudulla työpaikoista on 9,3 % ja väestöstä 11,6 %. Kaupunkien läheisellä maaseudulla työpaikoista on 4,1 % ja väestöstä 7,4 %. Työpaikoista vuonna 2010 oli alkutuotantoa (maa- ja metsätalous) kaupunkien läheisellä maaseudulla 12,7 %, ”Maaseutualueet ovat ydinmaaseudulla 13,2 % ja harvaan asutulla maaseudulla 20,2 %. Palvelujen osuus maaseudun työpaikoista oli kaikilla maaseututyy- viime vuosikymmeninä­ peillä keskusten ulkopuolella noin 55 %. Laajoille maaseutualueille tyypillisiä tuotantoaloja ovat ruuantuotanto, metsiin ja puuhun muuttuneet­ sekä matkailuun ja kaivoksiin liittyvät elinkeinot. Vuonna 2010 työttömyys kaupunkeja lähellä olevalla ja ydin- agraarimaaseudusta maaseudulla oli alle maan keskiarvon, joka oli 10,3 %. Sen sijaan harvaan asutulla maaseudulla työttömyys oli maan korkeinta ’asumisen maaseuduksi’.” 13,6 % työvoimasta. Maaseudun asukkaista noin 61 % työskentelee oman kuntansa alueella ja loput 39 % muualla. Maaseutualueet ovat viime vuosikymmeninä muut- tuneet agraarimaaseudusta ”asu- misen maaseuduksi”. Maatalouden merkitys maaseudun elinkeinona on pienentynyt, ja suurin osa maaseudulla asuvista saa toimeentulonsa muista elinkeinoista. Tämä korostuu erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Työmatkoihin liittyy usein myös palve- lujen hankkiminen. Vuonna 2013 maaseudun työssä- käyvistä 9 % teki etätyötä. Sitä tekevät käyttivät keskimäärin 7 päivää kuukau- dessa etätyöhön.

MAATALOUS Suomessa oli vuonna 1990 noin 130 000 maatilaa. Vuonna 2012 maa- tilarekisterissä oli 59 042 maatilaa. Tilojen määrä on 20 vuoden Suomessa on 59 000 maatilaa. kuluessa pudonnut puoleen. Maatilan keskimääräinen peltoala on Niiden määrä on 20 vuoden kuluessa nyt noin 39 hehtaaria. Vuonna 2012 yli 100 peltohehtaarin tiloja oli pudonnut puoleen. Tilan keskimää- 4 248 ja yli 200 hehtaarin tiloja 586. Maatiloistamme on viljatiloja räinen peltoala on 39 ha. Tilat ovat 45 % ja maitotiloja 17 %. Luomutiloja maatiloista on 7,2 %. Vuonna keskimäärin 1,3 työpaikkaa tarjoavia 2020 Suomessa on arvioiden mukaan noin 45 000 maatilaa ja ti- perheviljelmiä. Maatalouden tuotan- lojen keskikoko olisi 50 hehtaaria. Maatiloilta käydään usein töissä non arvosta 59 % on maatalouden tilan ulkopuolella, ja tiloista kolmannes harjoittaa maatalouden tukia. Maatila Tyrvännössä. ulkopuolista yritystoimintaa esim. koneurakointia tai matkailua. Vuonna 2012 maataloudessa oli 78 000 työpaikkaa eli 3,1 % koko maan kaikista työpaikoista. Se merkitsee noin 1,3 työpaik- Maataloustuesta noin 60 % on kansallista tukea. Maa- ja metsäta- kaa/maatila. Maatilamme ovat edelleen perheviljelmiä. Se on lous vievät 7 % valtion budjetista. Naapurimaissamme Ruotsissa globaalisti varsin poikkeuksellista, koska maailman maatalous on ja Baltiassa kansallista maataloustukea ei juurikaan makseta. Suo- pitkälti siirtynyt teolliseen tehotuotantoon. Maa-, metsä- ja kala- malainen perheviljelmien tukijärjestelmä hidastaa maatalouden talouden alkutuotannon osuus maamme bruttokansantuotteen rationalisointia. ns. arvonlisäyksestä on viime vuodet ollut 2,7 %. Suomalaisten elintarvikkeista noin 80 % on kotimaisia. Ruuan hinta Suomessa METSÄTALOUS on kolmanneksi korkein EU:ssa. Eurostatin Agriculture and Fishery Suomi on Euroopan metsäisin valtio. Pinta-alastamme 76 % on tilastokirjan mukaan vuonna 2010 maatalouden tuotannon arvosta metsän peitossa. Metsäpinta-alastamme yksityiset omistavat 60 %, Suomessa 59 % oli maatalouden tukia. EU:ssa tukien osuus on valtio 26 %, yhtiöt 9 %, kunnat ja seurakunnat 5 %. Hakkuista 83 % keskimäärin 16 %. MTT:n taloustutkimuksen mukaan tukien osuus tehdään yksityismetsissä. Metsälöiden keskikoko on 30 hehtaaria. oli vain 36 %, mutta siinä tuen käsite on ymmärretty suppeasti. Metsätilakokonaisuuksia, joiden metsäpinta-ala on yli kaksi heh-

MAANKÄYTTÖ 4|2014 21 taaria, on 375 000. Metsänomistajien lukumäärä on suurempi kuin MAASEUDUN YMPÄRISTÖ metsälöiden määrä, sillä usein puolisot omistavat tilan yhdessä ja Pääosa Suomen metsistä on talousmetsiä. Suojeltujen ja käytöl- perikunnissa ja yhtymissä on keskimäärin neljä osakasta. Vähintään tään rajoitettujen metsien osuus Suomen metsäalasta on 13 %. kaksi hehtaaria metsää omistavien henkilöiden määrän arvioidaan Talousmetsien monimuotoisuutta edistetään metsälain, hyvän olevan noin 737 000. Joka kahdeksas suomalainen omistaa metsää. metsänhoidon suositusten ja ohjeiden sekä suojelusopimusten Metsänomistajista noin 56 % asuu haja-asutusalueilla ja 44 % taa- ja metsäsertifioinnin avulla. Luonnonsuojelulaissa ja metsälaissa jamissa ja kaupungeissa. Metsänomistajien luku kasvaa, kun tiloja on mainittu ne luontotyypit ja erityisen tärkeät elinympäristöt, jaetaan perinnönjakojen yhteydessä. Yksityisistä metsänomistajista jotka tulee säilyttää koskemattomina metsien hoidon yhteydessä. noin 45 % on eläkeläisiä. Pirstoutunut metsien omistus vaikeut- Käytännössä metsien virkistyskäyttö ja talouskäyttö ovat usein taa metsätalouden tehostamista. Vuoden 2003 yhteismetsälain ristiriidassa. Metsäkoneiden työn jäljiltä avohakkuualueet eivät mukaisesti on perustettu yli 200 yhteismetsää, joiden määrä on sovellu virkistyskäyttöön. lisääntymässä. Suomen vesiensuojelun tärkein tavoite on vesien rehevöity- Metsätalous ja metsäteollisuus työllistävät noin 3 % työllisistä mistä aiheuttavan ravinnekuormituksen vähentäminen Se edel- eli noin 70 000 henkilöä, joista noin kolme neljäsosaa on metsä- lyttää hajakuormituksen, erityisesti maatalouden kuormituksen teollisuuden palveluksessa. Metsätaloudessa työskentelee noin vähentämistä. Valtioneuvoston päätöksen mukaan maatalouden 23 000 henkilöä, mikä on 1 % maamme työpaikoista. ravinnekuormitusta tulee vuoteen 2015 mennessä vähentää vähin- Suomen metsien kasvu on noin 104 miljoonaa m3/v. Vuotuiset tään kolmanneksella vuosien 2001–2005 keskimääräiseen tasoon markkinahakkuut ovat noin 50–55 miljoonaa kuutiometriä. Metsien verrattuna. Maatalouden ympäristötuki on Suomessa käytetty pää- kasvusta hyödynnetään vain puolet. Eduskunnan ympäristövalio- osaksi maatalouden tulotukena eikä sillä ole juurikaan saatu aikaan kunnan mielestä hakkuita voisi lisätä 15–20 miljoonaa m3/v. maatalouden ympäristökuormituksen vähenemistä. Maatalouden vesiensuojelun epäonnistuminen näkyy mm. Saaristomerellä. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa viranomaisen muun muassa ottamaan huomioon ”maiseman vaalimisen” yleiskaavaa Milj. euroa laadittaessa. Yksittäisen kansalaisen rakennushankkeita puoles- Maatalouden ympäristö ja ilmastotoimen­ 1 626 taan rajoittaa lain vaatimus siitä, että rakennuksen tulee soveltua piteet sekä neuvonta rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden Luonnonmukainen maatalous 326 ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Eläinten hyvinvointi 458 Luonnonhaittakorvaukset yht. 3 284 Maaseutu tarjoaa laajat mahdollisuudet uusiutuvan energian Maatalouden aloittamis- ja investointi­ 407 tuotantoon. Tuulivoima ja aurinkoenergia soveltuvat maaseudulla avustukset tuotettaviksi. Puuhakkeen käyttö ja puun käyttö biopolttoainee- Leader 300 na tehostavat metsien käyttöä. Maaseudulla on useita muitakin Yritysten hanketuet ja tekninen apu 691 bioenergian lähteitä. Bioenergia tuottaa nyt noin neljänneksen Yhteensä 7 092 maamme energian kulutuksesta. Ilmastonmuutos vaikuttaa osin jo nyt mutta erityisesti tulevai- Maaseutuohjelman rahoitus 2014–2020. suudessa maaseutuympäristöömme. Eräiden käsitysten mukaan maatalouden tuotantoedellytykset Suomessa paranisivat kasvu- kauden pidentyessä. Samalla metsien kasvu erityisesti Pohjois- Suomessa lisääntyisi. Toisaalta arvioidaan esim. metsäpalojen ja tuhohyönteisten määrän lisääntyvän. Suomen metsillä on suuri merkitys ilmastotaseessamme hiilidioksidin nieluina. Maaseudun tärkein menestystekijä on sen asukkaiden mielestä kaunis ja puhdas luonto. Maaseutua pidetään rauhallisena ja turvallisena. Noin 90 % maaseudun asukkaista kokee asuinympä- ristönsä viihtyisäksi. Siksi maaseudun kehittämisessä on erityistä huolta pidettävä sen keskeisen vahvuuden luonnon ja ympäristön hyvinvoinnista.

MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMIA Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista vuodelta 2014 osoittaa alueiden kehittämisen keskushallinnossa työ- ja elinkeinoministeriölle. Aluetasolla tämä tehtävä kuuluu maakuntien liitoille. Kansallisen maaseutupolitiikan ohjenuorana toimii valtioneu- Maaseudun tärkein menestystekijä on kaunis ja puhdas voston asettaman ministeriöiden ja järjestöjen yhteisen Maa- luonto. Sitä hakevat myös maamme 720 000 loma-asunnon omis- seutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n 14.2.2014 hyväksymä tajat. Tuhannet järvet ja niiden rannat ovat globaali resurssimme, Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille 2014–2020. Siinä joiden rakentamista ja suunnittelua koskeva keskustelu on syytä maaseutu nähdään erottamattomana osana kansallista menestystä aloittaa uudelleen. ja yhteiskuntaa. Ohjelman mukaan maaseutu on yritteliäisyyteen ja

22 MAANKÄYTTÖ 4|2014 luovuuteen kannustava hyvä elämisen ympäristö, jota kehitetään ihmisten ja yritysten tietoon, osaamiseen ja aktiivisuuteen perus- ”Maataloustukijärjestelmää­ tuen. Ohjelman 63 toimenpide-ehdotusta vastuutahoineen on jäsennelty viiteen teemaan, joita ovat: osallisuus ja lähidemokratia, on suunnattava tuotannon­ asuminen ja palvelut, infrastruktuuri ja maankäyttö, elinkeinot ja rationalisointiin­ ja osaaminen sekä ekosysteemipalvelut. Keskeisimmät maaseudun kehittämistoimenpiteet vuoteen 2020 mennessä ovat: tehokkuuden­ lisäämiseen. 1. Edistetään lähidemokratian toteuttamista ja vahvistetaan kansalaistoimijoiden ja julkishallinnon yhteistyötä paikallisesti Perheviljelmien­ rinnalle ja valtakunnallisesti. 2. Järjestetään palveluja uusin tavoin, joustavasti ja hallinnonalojen ­tarvitaan maatalouden osuus- rajat ylittäen. 3. Turvataan maaseudun liikkumistarpeet huolehtimalla tieverkon kuntia ja tuotantoyhtiöitä.” liikennöitävyydestä ja pitämällä yksityisautoilun kulut kohtuullisina. 4. Taataan koko Suomessa tietoliikenneyhteydet. 5. Suunnitellaan ja toteutetaan maaseutualueiden maankäyttöä ja rakentamista siten, että se edistää maaseudulla asumista ja Tällä pääosaksi EU-rahoitteisella ohjelmalla on kolme strategista yrittämistä. painopistettä: 6. Tehdään aluetaloutta tukevia julkisia hankintoja. 1. Uudistuva maatalous. Edistetään biotaloutta ja sen osana maa- 7. Kehitetään maaseudun yritysten tarpeet huomioon ottavia taloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti yritystuki- ja neuvontapalveluja ja vahvistetaan yrittäjyyttä mo- kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. nipuolisesti mm. kokoamalla osa-aikaisesta ja kausiluontoisesta 2. Kehittyvät maaseudun elinkeinot ja työllisyys. Monipuolistetaan toiminnasta toimeentulon lähteitä. maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä 8. Turvataan osaavan työvoiman saatavuus maaseudulla ja kehite- yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoi- tään oppilaitosten yhteistyötä muiden alueen toimijoiden kanssa. tumista. 9. Lisätään hajautettua ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa 3. Maaseudun asukkaiden hyvinvointi. Lisätään maaseudun asuk- energiatuotantoa. kaiden elinvoima ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista 10. Tehdään vahvaa maaseutupolitiikkaa, kehitetään maaseutu- omaehtoista toimintaa. politiikan toimintatapoja ja haetaan synergiaetuja maaseutu-, Ohjelma on 403-sivuinen asiakirja. Ohjelmaa ja sen toteutusta kaupunki- ja saaristopolitiikan yhteen sovittamisessa. hallinnoi maa- ja metsätalousministeriö. Toimeenpanosta tuensaa- Ohjelma kattaa 91 tekstisivua. Toimenpiteiden kustannuksia jiin nähden vastaavat ELY-keskukset, jotka päättävät tuen myöntä- tai rahoitusta ohjelma ei käsittele muutoin kuin toteamalla, että misestä ja tuen maksamisesta. Leader-rahoituksen toteutuksessa maaseudun kehittämisen merkittävimmät resurssit ovat EU- ovat mukana Leader-ryhmät. perusteisessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Suomen Kuntaliiton jäsenistä valtaosa on maaseutukuntia ja Sen ulkopuolella puhtaasti kansallinen maaseudun kehittämisen kunnilla on laaja rooli maaseudun kehityksessä. Siksi Kuntaliitolla määräraha oli vuonna 2013 noin 2 miljoonaa euroa. Sillä rahoitet- on oma 15-sivuinen Kuntaliiton maaseutustrategia. Sen on liiton tiin YTR:n toiminta, ohjelman toteutusta edistäviä valtakunnallisia hallitus hyväksynyt 5.2.2009. Strategia ei enää vuonna 2014 aivan tutkimus- ja kehittämishankkeita, maaseutupolitiikan verkoston vastaa liiton ja sen jäsenten ajankohtaisiin haasteisiin. Se on osin koordinointia ja tuettiin Suomen Kylätoiminta ry:tä. jäänyt viime vuosien sote- ja kuntauudistusten sotkun jalkoihin. Maa- ja metsätalousministeriö on vuosien varrella hakeutunut Kuntaliitto tarkastelee strategiassaan maaseutua viiden seuraavan nimeään laajempaan vastuuseen maaseudun kehityksestä. Minis- painopistealueen kautta, joista jokaiselle liitto on asettanut omat teriön johdolla on valmisteltu mm. Manner-Suomen maaseudun tarkennetut tavoitteensa: kehittämisohjelma 2014–2020, jonka valtioneuvosto on 24.4.2014 – kuntatalous tasapainoon ja vakaa tulopohja kunnille hyväksynyt EU-komissiolle lähetettäväksi. Ahvenanmaalla on oma – vaikuttavaa elinkeino- ja työvoimapolitiikkaa ohjelmansa. Tällaisia ohjelmia on toteutettu jo koko Suomen EU-jäse- – toimivat lähipalvelut uudistaen nyyden ajan. Ministeriön mukaan maaseutuohjelma on työkalu, jolla – laadukkaat tietoliikenneyhteydet ja toimiva infrastruktuuri tehdään maaseudusta parempi paikka. Ohjelman tavoitteita ovat: – maaseutu menestystekijänä ja voimavarana. – osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla Suomen Kylätoiminta ry:llä on Paikallisen kehittämisen valta- lisääntyvät kunnallinen ohjelma 2014–2020. Se on kylien, kaupunginosien – ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutok- ja muiden lähiyhteisöjen kehittämisohjelma valtakunnallisten seen tehostuvat vastuiden ja tehtävien kautta nähtynä. Ohjelma on tehty yhteis- – luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalo- työssä Suomen maaseutuverkoston kanssa. Verkoston keskeisiä uskäytössä olevan maaperän tila paranevat toimijoita ovat maakunnalliset kyläyhdistykset, joita on kaikissa – maaseudun yritystoiminta monipuolistuu, työllisyys, palvelut Manner-Suomen 19 maakunnassa. sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat Ohjelman strateginen osa käsittää valtakunnallisia ja maakun- – maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu nallisia suosituksia kylätoiminnan, kaupunginosatoiminnan ja – maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla Leader-yhteistyön vahvistamiseksi. Ohjelma esittää mm. nykyisen laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. noin 70 kyläasiamiehen/kaupunginosakoordinaattorin määrän

MAANKÄYTTÖ 4|2014 23 lisäämistä 180:een, kylätoiminnan valtionavun ja Leader-varojen – Kylä- ja kaupunginosayhdistykset järjestävät varainhankintansa lisäämistä, alan koulutusta ja kansainvälisen yhteistyön vahvista- säännölliseksi. mista. EU:n ja kotimaisia varoja hyödyntävä Leader-yhteistyö on – Kehitetään paikallistoiminnan verkkoviestintää. paikallista, se on asukkaiden toimintaa alueensa kehittämiseksi – Tehdään jokaisessa kylässä liiketoiminta-analyysi. julkisen vallan ja kansalaistoiminnan kesken. Se on Suomessa alka- – Tehostetaan kylätalojen/asukastupien ja lähikoulujen käyttöä. nut vuonna 1996. Jaksolla 2007–2013 Suomen Leader-toiminnassa – Lisätään lasten ja nuorten yhteisöön kasvattamista. käytettiin varoja 380 milj. euroa, josta julkisia varoja oli 253 milj. – Valmistetaan kohteista ja tarinoista kylämatkailutuotteita. euroa. Leader-hankkeita toteutettiin 7 692 kappaletta. Jaksolle – Kotoutetaan uusia asukkaita, maalle ja maahan muuttajia. 2014–2020 Leader-rahoitus on 300 milj. euroa. – Kunnostetaan ja rakennetaan paikallista infraa. Ohjelmassa esitetään 53 toimenpidettä pääosin kylä- ja kaupun- – Nopeutetaan kylien yksinkertaisten osayleiskaavojen laadintaa ginosayhdistysten suoralla toiminnalla toteutettaviksi. Muutamia malliesimerkeillä. esimerkkejä näistä ovat (lyhennetysti): – Kehitetään uusia palvelukonsepteja. – Laaditaan kuntakohtaiset yhteistyö- ja osallisuussuunnitelmat – Perustetaan kuntakohtaisia bioenergiaosuuskuntia. kunnan, yhdistysten, kylien ja asukkaiden yhteistyölle. – Tarjotaan puolueetonta jätevesineuvontaa.

MITÄ MAASEUDUN KEHITYSOHJELMISTA PUUTTUU? Suomessa on 4 235 kylää, joista 3 100:ssa on Edellä käsitellyt kansallisen tason maaseutuohjelmat ovat am- rekisteröitynyt kylätoimikunta. Kylistä 2 201:ssä mattimaisten maaseutukehittäjien hiottua kaunista kehityskieltä, on kyläsuunnitelma. Pääosassa kyliä peruspalvelut on josta on vaikea olla eri mieltä. Maaseudun ongelmista osa on lopetettu. Jatkossa paikallisen yhteistyön painopiste on niissä ristiriitojen välttämiseksi ohitettu. Seuraavassa on eräitä suunnattava pienten kirkonkylien palvelutason turvaa- kysymyksiä, joita maaseutumme kehittäjien olisi kannattanut vielä miseen ja kaupunginosien paikallistoimintaan. Kevyttä tarkemmin pohtia. kylän osayleiskaavoitusta tarvitaan kaupunkien läheisel- Suomen maatalous perheviljelmälinjalla toimii maataloustukien lä maaseudulla. Karkun kylää Sastamalassa. varassa. Globaalisti se on kilpailukyvytöntä. Paikallisesti toki tarvit-

”Harvaan asutulla ­ semme tuoreita elintarvikkeita esim. maitoa, munia ja vihanneksia. Tuoreen oloisina saamme myös appelsiinit, banaanit, avokadot, maaseudulla kylien ­ ranskalaiset patongit, norjalaisen lohen ja uusi-seelantilaisen lampaanlihan. EU:n maataloustuet jarruttavat kehitysmaiden vähäinen asuntorakentaminen­ maatalouden kehittämistä, syövät EU:n veronmaksajien rahoja eivätkä vahvista EU:n globaalia kilpailukykyä. EU:n talousongelmat on syytä hoitaa suorilla ja huipputeknologian kilpailukyvyn kehittämisen tarve vaativat vähentämään EU:n maataloustukia. Kun vuonna 2008 EU:n budje- rakennusluvilla­ ilman tista 42,7 % kului maatalouden tukeen, vähenee maatalouden ja maaseudun tuki 2014–2020 38,9 %:iin EU:n budjetista. Suomella ei ELY-keskusten häirintää.” jatkossa ole enää varaa eikä perusteita nykyiseen korkeaan kansalli-

24 MAANKÄYTTÖ 4|2014 seen maataloustukeen. Maataloustukijärjestelmää on suunnattava tuotannon rationalisointiin ja tehokkuuden lisäämiseen. Maataloutta ”Joka kahdeksas myös Suomessa on kehitettävä yhtaikaa teollisen tehotuotannon, luomutuotannon ja lähiruuan tuotannon suuntiin. Ne eivät välttä- suomalainen omistaa metsää. mättä ole keskenään ristiriidassa. Perheviljelmien rinnalle tarvitaan maatalouden osuuskuntia ja tuotantoyhtiöitä. Niissä työaika ja lomat Pirstoutunut metsien ­ voidaan järjestää paremmin kuin perheviljelmällä. omistus vaikeuttaa Suomen korkea hehtaaripohjainen maataloustuki on siirtynyt pellon hintaan joka jarruttaa tilakoon kasvua ja erillisten pikku- metsätalouden tehostamista.”­ peltojen metsittämistä. Pellon keskihinta Suomessa on nyt noin 8 500 €/ha, Ruotsissa 5 400 €/ha, Virossa 2 000 €/ha ja Latviassa noin 1 300 €/ha. Metsien omistuksen pirstoutuminen on pysäytettävä ja kään- nettävä kehitys kohti suurempia metsätiloja. Miten se tehdään? rakentamatta, on jatkossa varattava ensi sijassa ulkoilukäyttöön. Yhteismetsät tarjoavat varsin käyttökelpoisen ratkaisun, mutta Kohtuuden nimessä tällaisten alueiden omistajille tarvitaan jonkin miten niihin päästään? Metsäverotus ja metsien puolueettoman asteista kompensaatiota rakentamisen ja metsän käytön rajoituksis- arvioinnin ja tilojen yhdistämisen tehostaminen esim. maanmitta- ta. Uusi loma-asutus on syytä suunnata täydentämään jo olemassa uslaitoksen toimesta voisivat tarjota eräitä mahdollisuuksia. olevia loma-asuntoalueita. Nykyisen loma-asuntokannan paranta- Maatalouden ympäristötuki on suunnattava ympäristön hyväksi. minen ja uusiminen jopa ympärivuotiseksi voi olla varsin vapaata. Maatalouden päästöjen valvontaa ja rikkomusten rankaisua on Uusiutuvien energialähteiden kuten aurinko-, tuuli- ja bioenergi- syytä tehostaa. an lisääminen ja hyväksikäyttö tarjoaa työtä maaseudun asukkaille Monet Suomen poliittisista puolueista hokevat, että koko Suomi ja parantaa niin suomalaista kuin globaalia ympäristöämme. Siltä tulee pitää asuttuna! Näin metsäisessä ja harvaan asutussa maassa kannalta Suomen vahva keskittyminen ydinvoimaan on isku maa- se on mahdotonta, eikä se ole koskaan ollut totta. Harvaan asutusta seudun kehittämistä vastaan. maaseudusta iso osa, jatkossa entistä suurempi osa, on asumatonta. Puu on jatkossa maaseutumme globaalisti kilpailukykyisin Toki koko Suomessa, myös harvaan asutulla maaseudulla, tarvitaan luonnonvara. Siitä voi tehdä muutakin kuin lautaa, sellua, paperia asutuskeskuksia. ja haketta. Kansallisesti tarvitsemme puun uusia käyttötapoja kos- Pääosa Suomesta on nyt kylätoiminnan piirissä ja maaseudun kevan tutkimus- ja kehitystoiminnan tehostamista. asukkaat arvostavat kylätoimintaa. Toiminnasta huolimatta kylien Kaivostoiminnan kehittämistä on maassamme viime vuosina peruspalvelut ovat pääosin kadonneet. Kylissä on toki peruspal- pidetty maaseudun työllisyyden ja elinkeinotoiminnan kannalta velujen poistuttua silti yhteistyön tarvetta ja kyläsuunnitelmista tervetulleena. Alaa on edistetty minimaalisella verotuksella ja auliilla voi olla hyötyä. lupakäytännöllä, jotka hyödyntävät pääosin ulkomaisia yrityksiä. Asukasyhteistyötä kehitettäessä päähuomio on jatkossa Meille suomalaisille jäävät kaivosalan ympäristöongelmat. Talvi- suunnattava kylätasolta pienten kirkonkylien palvelutason turvaa- vaarasta ja muista esimerkeistä pitäisi jo oppia jotakin. miseen ja kaupunginosien paikallistoimintaan. Vastaavasti Suomen Mitä maanmittarit voivat maaseudun hyväksi tehdä? Onko Kylätoiminta ry:n nimi on syytä korjata esim. Suomen Asukas- tai roolimme vain kiinteistöjen silpomisen mittausta ja kirjausta? Paikallistoiminta ry:ksi. Maaseudun maankäyttö vaatii kehittämistä ja tehostamista. Maa- Kyliä täydentävän uudisasutuksen ja kylämaiseman suunnittelu seudun maankäytössä ja ympäristössä riittää niin suunnittelun kuin kevyellä osayleiskaavoituksella on tarpeen pääosassa kaupunkien toteutuksen tarpeita. Kaavoitus on yksi suunnittelun välineistä. lähialueita. Muualla ja varsinkaan harvaan asutulla maaseudulla Voisiko yhteismetsien perustaminen olla nykyistä laajemmin ei enää ole tarvetta kylien osayleiskaavoitukseen. Siellä kylien työtämme? Mikä on uusjakojen rooli nyt maatilojen nopean vähäinen asuntorakentaminen on syytä hoitaa minimibyrokratialla rakennemuutoksen aikana? Voisimmeko olla mukana maatilojen suorilla rakennusluvilla ilman ELY-keskusten häirintää. tilakoon kasvattamisessa ja pelto-osuuskuntien/maatalousyhtiöi- Kun maaseudun asukkaiden toimeentulo tulee pääosin muu- den perustamisessa? Liittyvätkö paikkatiedot jotenkin maaseudun alta kuin maa- ja metsätaloudesta, ja nuo elinkeinot edustavat palvelujärjestelmien uusiin innovaatioihin? Mikä on roolimme vain 3 %:n luokkaa kansantuotteestamme, on aivan oikein, että paikallisessa kansalaisyhteistyössä? alueiden kehittämisen ohjaus myös maaseudun osalta on työ- ja elinkeinoministeriössä. Suhteessa muihin elinkeinoihin ei enää ole perusteltua että maa- ja metsätaloudella on oma erillinen ministeriö. Maa- ja metsätaloutta kehitetään ja rahoitetaan liiaksi irrallaan muusta talouspolitiikastamme. On aika lopettaa maa- ja Tekn.lis. Timo Linkola on metsätalousministeriö ja perustaa maa- ja metsätalousosasto työ- ja toiminut kylä-, maaseutu- ja elinkeinoministeriöön. ­kuntasuunnittelun ­konsulttina, Suomen saaristo ja rantaluonto on globaalisti ainutlaatuinen. Kuntaliiton maankäyttö­ Paine rantojen rakentamiseen ja loma-asutuksen lisäämiseen on asiantuntijana ja laajalti viime vuosina oleellisesti vähentynyt. Nyt on aika aloittaa rantojen ­kansainvälisissä kehitystehtävissä. rakentamista, virkistyskäyttöä ja suunnittelua koskeva keskustelu uu- Sähköposti timo linkola.net. delleen. Ne laajemmat ranta-alueet, jotka vielä ovat maassamme

MAANKÄYTTÖ 4|2014 25 Rakennus- ja kiinteistö­ sektorin osuus ­energian ­kulutuksesta on EU-maissa noin 40 % kokonais­ energiakulutuksesta. Energiatodistusten­ toivotaan parantavan­ rakennusten­ energiatehokkuutta ja vähentävän­ energian kulutusta.­

Jennifer Pitkänen RAKENNUSTEN ENERGIATODISTUKSET

tösektorissa ja siksi EU on asettanut EU-direktiivin 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta. Direktiivin avulla toivotaan pystyvän parantamaan energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä rakennuksissa ja samalla vähentämään kasvihuonepäästöjä. Kaikilla mailla on mahdollisuus toteuttaa EU-direktiiviä omalle maalle sopivalla tavalla. Suomessa on jo ennen EU-direktiiviä rakennusten energiatehokkuudesta säädetty energiankulutusta rakennuksissa ja EU-direktiivien seurauksena olemassa olevaa lain- säädäntöä on vuosien aikana muutettu vastaamaan uusia kritee- rejä. Kesäkuussa 2013 uusi laki rakennusten energiatodistuksesta astui voimaan päivitetyn EU-direktiivin (2010/31/EU) seurauksena. Energiatodistuksen luokitusasteikko Uudet energiatodistukset otetaan käyttöön vaiheittain kesään 2017 commons.wikimedia.org mennessä. Laki on herättänyt huomiota ja muun muassa Omako- tiliitto ei ole ollut tyytyväinen lain määräyksiin. Maaliskuussa 2014 Omakotiliitto luovutti kansalaisaloitteen eduskunnalle energiato- distuslain muuttamiseksi. Aloitteen perustana on että pientalojen EU ON LAATINUT ENERGIASTRATEGIAN estääkseen il- energiatodistukset perustuisivat mitattuun energiatehokkuuteen mastomuutoksen, niin sanotut 20–20–20-tavoitteet. Tavoitteena eikä energiakertoimia huomioitaisi pientaloissa. Omakotiliiton vuoteen 2020 mennessä on kasvihuonepäästöjen vähentäminen mukaan nykyinen järjestelmä on epäoikeudenmukainen erityisesti 20 prosentilla verrattuna 1990 tasoon, energiatehokkuuden lisää- vanhoille pientaloille (rakennettu 1960–1980) koska siihen aikaan minen 20 prosentilla ja uusituvan energian osuuden lisääminen suositeltiin sähkölämmitystä ja energiakerroin on sähkölämmi- 20 prosenttiin. Energiankäyttö on suurin rakennus- ja kiinteis- tykselle suurin. Tämä johtaa siihen että laskettu energiakäyttö

26 MAANKÄYTTÖ 4|2014 ©Wikimedia Commons,©Wikimedia CC BY-SA 3.0 / Vesahjr on merkittävästi suurempi kuin todellinen kulutus. Tutkimuksien perusteella on lisäksi todettu että energiatodistus ei kiinnosta asunnonostajia nykyisessä muodossaan, ostajat ovat enemmän kiinnostuneita lämmitysmuodosta ja rakennuksen todellisesta energiankulutuksesta.

ENERGIATODISTUS EU-TASOLLA Energiatehokkuustodistuksella (jatkossa energiatodistus) tarkoite- taan 2010/31/EU direktiivin mukaan “jasenvaltion tai sen nimeaman oikeushenkilon tunnustamaa todistusta, jossa ilmoitetaan 3 artiklan mukaisesti hyvaksytylla mene­telmalla laskettu rakennuksen tai rakennuksen osan ener­giatehokkuus”. Direktiivin tarkoituksena on edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Aikomus on että mahdolliset ostajat tai vuokralaiset pystyisivät, energiatodistuksen avulla, paremmin vertaamaan asuntojen energiatehokkuutta. Energiatodistusta vaaditaan jokaiselta uudisrakennukselta sekä kaikilta niiltä rakennuksilta ja rakennusyksiköiltä jotka myydään tai vuokrataan. Myös viranomaisen käytössä oleva rakennus, jossa kokonaishyötypinta-ala on yli 500 m2, tarvitsee energiatodistuksen. Todistuksen tulee käsitellä käytännöllisiä parantamisehdotuksia parantaakseen energiatehokkuutta. Lisäksi todistuksen tulee sisäl- tää tietoa lämmityksen ja jäähdytyksen todellisesta vaikutuksesta energiatarpeeseen, rakennuksen primäärienergiakulutuksesta ja sen hiilidioksidipäästöistä. Rakennuksessa todistusta ei vaadita asuntotasolla, ja asunto- tai rakennusyksikkökohtainen sertifiointi ei ole tarpeen. Rakennusyksikön sertifiointi voi perustua joko koko rakennuksen yhteiseen sertifiointiin tai vastaavan rakennusyksikön Omakotiliiton mukaan sertifiointiin. energiatodistukset ovat Myönnetty energiatodistus on voimassa enintään 10 vuotta epäoikeudenmukaisia mutta sitä on mahdollista uudista aikaisemmin. erityisesti vanhojen pientalojen­ osalta. ENERGIATODISTUKSET SUOMESSA Suomessa energiatodistus on pakollinen kaikille uudisrakennuksille sekä rakennuksen, rakennuksen osan, asunnon tai hallintaoikeuden Taulukko 1. myynnin ja vuokrauksen yhteydessä. Myytäessä tai vuokrattaessa Energiakertoimet kokonaisenergiankäytön l­askemiseksi. rakennusta tai sen osaa, voimassa oleva energiatodistus tulee olla nähtävillä esittelytilanteessa. Energiatodistuksen hankinta on Fossiiliset polttoaineet 1.0 omistajan vastuulla. Sähkö 1.7 Energiatodistus on ollut pakollinen kaikille uudisrakennuksille Kaukolämpö 0.7 jo vuodesta 2008 ja vuodesta 2009 kaikkien suurien rakennuksien Kaukojäähdytys 0.4 ja uusien pientalojen myynnin ja vuokrauksen yhteydessä. Kaikkien Uusiutuvat polttoaineet 0.5 jo olemassa olevien rakennuksien myynti- ja vuokraustilanteissa energiatodistus ei vielä ole pakollinen, mutta uudistetut energia- Taulukko 2. todistukset otetaan käyttöön vaiheittain kesään 2017 mennessä. E-luvun arvot erillisen pientalon (pinta-ala <120 m2) Myynnin ja vuokrauksen yhteydessä energiatodistus on sen luokille. jälkeen pakollinen kaikille pientaloille, rivi- ja ketjutaloille, liike- ja toimistorakennuksille, hoitoalan rakennuksille sekä kokoontumis- ja 2 Anetto < 120 m opetusrakennuksille. Energia­ Kokonaisenergiankulutus, 2 tehokkuusluokka E-luku (kWhE/m vuosi) A E-luku ≤ 94 B 95 ≥ E-luku ≤ 164 C 165 ≥ E-luku ≤ 204 ”Energiankäyttö on D 205 ≥ E-luku ≤ 284 E 285 ≥ E-luku ≤ 414 suurin rakennus- ja F 415 ≥ E-luku ≤ 484 G 485 ≥ E-luku kiinteistösektorissa.”

MAANKÄYTTÖ 4|2014 27 sääntelyä, ja Suomessa vaiheittainen toimeenpano on vielä työn ”Maaliskuussa 2014 alla ja viedään loppuun vasta vuoden 2017 puolivälissä. Jokaisen maan on energiatodistuksissa ilmoitettava energiakulutuksen Omakotiliitto­ luovutti­ määrän yksikössä kWh/m2 sekä hiilidioksidipäästöt. Näin ollen on kaksi mahdollisuutta, johon todistuksen luokitus voi perustua. Es- kansalaisaloitteen­ panja on valinnut perustaa luokituksen hiilidioksidipäästöihin (CO / 2 m2) kun taas Saksan ja Suomen todistukset perustuvat energian eduskunnalle­ kulutukseen. Saksan ja Suomen välillä on kuitenkin se ero, että Suomessa luokitus perustuu ainoastaan laskennalliseen energiaku- energiatodistuslain­ lutukseen, kun Saksassa on mahdollisuus sertifioida rakennus myös mitatun energiakulutuksen pohjalta. Suomi on ainoa maista jolla muuttamiseksi.”­ on rekisteri energiatodistuksen laatijoista. Saksassa ja Espanjassa asiakkaalla on isompi vastuu löytää pätevä ja luotettava laatija, kun virallista rekisteriä ei ole. Espanja sen sijaan on ainoa jolla on Energiatodistuksen laatii aina pätevä henkilö ja henkilön virallinen ohjelma tehdäkseen tarvittavat laskelmat. Suomessa ja tulee olla rekisteröity rekisterissä energiatodistuksen laatijoista. Saksassa markkinaosapuolet liikkuvat vapaamarkkinoilla ja laatijat Tullakseen energiatodistuksen päteväksi laatijaksi edellytetään voivat itse päättää, miten laskelmat tehdään, kunhan noudatetaan että henkilö on arkkitehti, insinööri tai teknikko rakennus-, LVI-, tai laskemisen maankohtaisia sääntöjä. sähkötekniikan koulutustaustalla. Ammattitutkintoa voi korvata Kun Suomi päätti, miten EU-direktiivi rakennusten energia- kolmen vuoden työkokemuksella rakennusalan energiatehokkuu- tehokkuudesta toteutetaan, päädyttiin siihen, että jo olemassa desta. Edellytysten lisäksi on pakollista läpäistä energiatodistuksen olevaa järjestelmää energiakulutuksen ohjaukseen päivitetään laatijoille suunnattu koe, jonka tarkoituksena on tarkistaa henkilön vastaamaan uutta direktiiviä. Espanja on sen sijaan kehittänyt ai- tietämys lainsäädännöstä ja energiatodistuksen laatimisesta. van uuden järjestelmän, vaikka sielläkin on aikaisemmin säädetty rakennusten energiatehokkuutta. Suomen kannalta olisi ehkä LASKENTAPERUSTEET JA ENERGIAVAATIMUKSET ollut syytä, jos ei kokonaan, niin ainakin osittain tehdä muutoksia Energiavaatimukset perustuvat uusissa rakennuksissa laskettuun vanhaan järjestelmään. Kesäkuusta 2013 asti uusi laki rakennus- kokonaisenergiakulutukseen missä energialähde otetaan huomi- ten energiatodistuksista on ollut voimassa ja se on herättänyt oon energiamuotokertoimilla (katso taulukko 1). Energialuvun, ajatuksia ja keskustelua. Maaliskuussa tänä vuonna Omakotiliitto E-luvun, viimeisimmät vaatimukset on annettu heinäkuussa luovutti kansalaisaloitteen eduskunnalle energiatodistuslain 2012 Suomen kansallisessa rakentamismääräyskokoelmassa. muuttamiseksi. Aloitteen pääaihe on että vuosien 1960 ja 1980 Kokoelmassa määrätään eri luokitustasojen intervallit E-luvulle välillä rakennettuja pientaloja käsitellään epäoikeudenmukaisesti. rakennustyypin mukaan (katso esimerkki taulukko 2). Uusille ra- Kuten kaikille muillekin rakennuksille myös vanhojen pientalojen kennuksille E-luvun maksimiarvo vastaa luokitustasoa C vanhoissa E-luku perustuu laskettuun energiakulutukseen. Siihen aikaan rakennuksissa mikä tarkoittaa että uusien rakennuksien on pakko lämmitys hoidettiin kuitenkin pääsääntöisesti sähköllä mitä peräti täyttää vähintään C-luokituksen vaatimuksen. Uudet määräykset suositeltiin. Energiamuotokerroin on suurin sähkölle mikä tarkoittaa eivät sulje pois yhtäkään lämmityslähdettä, mutta ne kannustavat että laskettu E-luku johtaa huonoihin luokituksiin ja että laskettu käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Olemassa oleville raken- energiakulutus on suurempi kuin todellinen kulutus. Omakotiliitto nuksille rakennusmääräyskokoelman minimienergiavaatimuksia haluaa tehdä mahdolliseksi perustaa pientalojen E-luvun todel- sovelletaan, kun rakennuksen kunnostaminen tarvitsee raken- liseen energiakulutukseen ja poistaa energiamuotokertoimen nusluvan, kun rakennuksen pääkäyttö muuttuu tai kun teknisiä niiden osalta. Omakotiliitto nostaa myös esille, että kuluttajia järjestelmiä korjataan. kiinnostaa enemmän todellinen energiakulutus kuin laskettu. Energiatodistukset perustuvat aina laskettuun energiakulutuk- Ostotilanteessa tieto todellisesta kulutuksesta on arvokkaampi kuin seen sekä olemassa oleville rakennuksille että uudisrakennuksille. laskettu, erityisesti jos laskettu energiakulutus on harhaanjohtava. Koska käyttäjä ei pysty vaikuttamaan tuloksiin, näin on mahdollista Näillä perusteilla liitto ehdottaa, että Suomen pitäisi päättää jär- verrata erilaisia rakennuksia. Todellinen energiakulutus on kuitenkin jestelmästä, jossa energiatodistuksen voi perustaa sekä laskettuun ilmoitettava olemassa olevien rakennuksien energiatodistuksessa. että mitattuun todelliseen energiakulutukseen. Tämän lisäksi on Luokitusasteikko on A:sta G:hen, missä A tarkoittaa erinomaista syytä tarkistaa energiamuotokorjaukset sillä ne vaikuttuvat antavan energiatehokkuutta. Energiankulutus mitataan yksikössä kWh/m2. harhaanjohtavia tuloksia. Uudisrakentamisessa saavutetaan yleensä luokitus C, kun rakenne- taan uusien rakennusmääräysten mukaisesti. Vanhat rakennukset asettuvat normaalisti D:n ja E:n välille.

VERTAILU ESPANJAN JA SAKSAN TOIMINTATAPAAN Espanja, Saksa sekä Suomi ovat kaikki toimeenpanneet energiato- ”Energialähde otetaan distukset, joskin vähän eri tavoin. Näiden kolmen maan välillä Saksa on säädellyt rakennusten energiakulutusta kauimmin, Espanja on huomioon energia- toimeenpannut energiatodistukset nopealla aikataululla ottaen huomioon, että heillä ei aikaisemmin ole ollut vastaavaa näin laajaa muotokertoimilla.”

28 MAANKÄYTTÖ 4|2014 Suomi on perustellut päätöksen perustaa E-luku ainoastaan muuttamiseksi ja aloitteellisuutta EU-direktiivin tarkistamiseksi, laskettuun energiakulutukseen sillä, että olisi helpompaa verrata mistä Omakotiliitto on kiitollinen. Energiatodistuksen osalta rakennuksia kun kaikki rakennukset noudattavat samaa periaatetta. ympäristövaliokunta on esittänyt vaihtoehdon, jossa jaettaisiin Saksa, jolla on pidempi historia rakennusten sertifioinnista, on kui- laskennallinen energiakulutus, joka määrittää energialuokan ja tenkin valinnut kahden sertifikaatin järjestelmän, jossa todistukset energiamuotokertoimen ohjauksen kahdeksi eri indikaattoriksi. tehdään vertailukelpoisiksi korjaamalla kulutukseen perustuva Tämä tapa olisi oikeudenmukaisempi kuin nykyinen todistus ja todistus arvokertoimilla. Tämä järjestelmä voisi yhtä hyvin toimia selkeyttäisi todistusten ymmärrettävyyttä. Kun energialuokka Suomessa ja näin luoda sekä informatiivisempia että oikeudenmu- määräytyy lasketun energiakulutuksen myötä, ilman energia- kaisempia energiatodistuksia. Lamit-yritys huomauttaa kuitenkin, muotokertoimien painotusta, se lisäisi myös energiatodistusten että vaikka laskettu energiakulutus ei täsmälleen vastaa todellista vertailumahdollisuutta. Kesäkuussa 2014 eduskunta antoi kaksi kulutusta se antaa tyydyttävän tuloksen. Lamit muistuttaa, että lausumaa kansalaisaloitteen seurauksena, joissa edellytetään, että E-lukua itsessään ei voi verrata todelliseen energiakulutukseen, hallitus kiireellisesti alkaa työstää pientalojen energiatodistusten koska laskettu ostettu energia kerrataan energiamuotokertoi- sisällön muuttamista ja poistaa energiamuotokertoimet, jotka milla. Huomautus havainnollistetaan esimerkillä, jossa käytetään heikentävät vertailtavuutta ja että hallitus tarkistaa rakennusten realistisia arvoja 100 m2:n talolle. Jos rakennus todellisuudessa energiatehokkuusdirektiivin energiatodistusten muuttamiseksi kuluttaa 9 000 kWh/vuosi ja se saavuttaa E-luvun 170 kWh/vuosi/ vapaaehtoiseksi vanhoille omakotitaloille. m2 se tarkoittaa, että laskettu kulutus itse asiassa on aika lähellä Eduskunnan ensimmäisen lausuman osalta ympäristöministe- todellista kulutusta. Sähkön energiamuotokerroin on 1,7 mikä riö on valmistellut vaihtoehtoisia etenemistapoja ja vaihtoehdoista tarkoittaa että laskettu kulutus vuodessa on 10 000 kWh (170 kWh/ on käyty keskustelua muun muassa Omakotiliiton edustajien vuosi/m2 / 1,7 × 100 m2). Sitä paitsi Suomen energiamuotokerroin kanssa. Direktiivin muuttamisen osalta Pia Viitanen lähetti ener- sähkölle on suhteellisen matala verrattuna Espanjaan (2,6) ja Sak- giakomissaari Günther Oettingerille kirjeen, jossa hän ehdotti, saan (3) mikä voisi viitata siihen, että ne ovat tehneet suurempia että direktiiviä muutettaisiin niin, että energiatodistukset olisivat sopeutumisia kertoimissa suosiakseen uusiutuvia energialähteitä. vapaaehtoisia vanhojen omakotitalojen osalta. Toisaalta sähkönhinta on Suomessa alhaisempi verrattuna muihin Lokakuussa Oettinger vastasi, että energiatodistukset pal- Euroopan maihin muun muassa johtuen suomalaisen energian velevat muun muassa rakennusten omistajien ja vuokralaisten tuoton energiayhdistelmästä. Tässä suhteessa suomen laskenta- tiedontarpeita ja hän viittasi myös direktiivin tavoitteisiin ja siihen, menetelmän negatiivinen preferenssi sähkölämmitystä kohtaan että vanhat talot edustavat suurinta osaa taloista. Oettinger sanoi voidaan katsoa pyrkimyksenä ohjata kehitystä. On kuitenkin hyvä myös, että havainnot voidaan lisätä REFIT-ohjelmaan (Regulatory muistaa, että maiden laskentamenetelmät eroavat ja että lopulta Fitness and Performance Programme) ensi vuonna ja että direktiiviä on monta muutakin osatekijää, jotka vaikuttavat rakennuksen joka tapauksessa evaluoidaan 2017 mennessä, jolloin jäsenmaiden luokitukseen. Suomen osalta olisi syytä harkita muutoksia, joissa kommentteja pidetään tervetulleina. Viitanen pitää positiivise- todellista kulutusta on mahdollista käyttää luokituksen perustana. na, että komissio on huomioinut Suomesta tulleen aloitteen ja Kuluttajia kiinnostaa usein enemmän todellinen kulutus kuin että hän tulee huolehtimaan siitä, että vanhojen omakotialojen laskettu arvo ja vaikka vihjaukset osoittavat, että laskettu arvo on pakollinen energiatodistus otetaan vakavasti esille EU:n omissa hyvä mittakaava kiinnostukseen energiatodistuksia kohtaan, voi REFIT-normitalkoissa. olla helpompi nostaa, jos kuluttuajat saavat nähdä todellisuuteen pohjautuvia numeroita.

MITÄ TAPAHTUU SEURAAVAKSI Omakotiliiton kansalaisaloitteen seurauksena asuntoministeri Pia Viitanen esitti huhtikuun lopussa eduskunnan lähetekeskustelussa, Kirjoittaja opiskelee kiinteistötalouden että velvoite hankkia energiatodistus tulisi poistaa vanhoilta pien- koulutusohjelmassa Aalto-yliopistossa. taloilta ja että se olisikin vapaaehtoinen vanhojen talojen osalta. Artikkeli perustuu kirjoittajan keväällä Omakotiliitto oli tyytyväinen eduskunnan ja erityisesti Viitasen 2014 valmistuneeseen kandidaatin­ myönteisestä suhtautumisesta kansalaisaloitteeseen sekä aloit- työhön ”Byggnaders energicertifikat i teellisuudesta kehittää energiatodistuksia. Ympäristövaliokunta tre EU-länder”. on sen jälkeen ehdottanut, että eduskunnan tulisi edellyttää Sähköposti jennifer.pitkanen aalto.fi. hallitukselta kiireellisesti toimenpiteitä energiatodistusten sisällön

LÄHTEET

• buildup.eu, Implementation of the EPBD in FINLAND status November 2010 vat todelliseen kulutukseen perustuvan energiatodistuksen, Tiedote • EPBD implementation in Finland – status at the end of 2012, http://www. 25.3.2014, http://www.omakotiliitto.fi/node/3158 buildup.eu/node/21791 • Omakotiliitto, Omakotiliitto kiittää Ympäristövaliokuntaa myönteisestä • Energiatodistus, energiatodistus.motiva.fi suhtautumisesta energiatodistuksen kehittämiseen – todistukseen tarvitaan • lamit.fi, Energiatodistus ja rakennuksen todellinen energiankulutus pikaisia muutoksia Tiedote 6.6.2014, http://www.omakotiliitto.fi/node/3290 poikkeavat toisistaan?, http://www.lamit.fi/fi/mediassa/152-ammattira- • Ympäristöministeriö, Rakennuksen energiatodistus, http://www.ympa- kentaja-05-2013 risto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Rakennuksen_energia_ja_ekotehokkuus/ • Omakotiliitto, Kansalaisaloite jätettiin eduskuntaan: kansalaiset halua­ Rakennuksen_energiatodistus/Rakennuksen_energiatodistus(17447)

MAANKÄYTTÖ 4|2014 29 Suositeltavaa olisi suorittaa sekä vuokrasuhteen alussa että lopussa huoneiston kuntotarkastus.

VUOKRAVAKUUS ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESSA­

Saara Jämes

VUOKRAVAKUUS, takuuvuokra, vuokrata- vätkin siitä, milloin vahinko liittyy huoneiston nyt huoneistossa pidettävän kotieläimiä, kuu. Vuokranantajan vuokralaiselta perimällä normaaliin kulumiseen ja milloin taas kyse on on kulumista siedettävä hieman enemmän, vakuudella on useita eri nimiä. Vuokravakuus vuokralaisen korvattavasta vahingosta. Osa mutta juuri lemmikit aiheuttavat varsin paljon on yleensä kahden kuukauden vuokraa vas- vuokranantajista saattaa olla väärässä käsi- vuokravakuuskiistoja. taava summa, joka maksetaan vuokrasuhteen tyksessä vuokravakuuden tarkoituksesta ja Koska vuokranantaja hyötyy taloudellises- alkaessa joko suoraan vuokranantajan tilille ajatella vuokravakuutta ikään kuin automaat- ti asunnon vuokrauksesta, liittyy tähän luon- tai pankkitalletuksena erityiselle vuokrava- tisena lisätulona. Tällöin vuokralainen saattaa nollisesti myös velvollisuus kantaa liikeriskiä kuustilille. Jos vuokrasuhteen aikana kaikki joutua taistelemaan tosissaan saadakseen kuten missä tahansa muussakin liiketran- sujuu mallikkaasti, niin vuokralainen saa va- rahansa takaisin. saktiossa. Siten pieniä naarmuja, klommoja kuuden takaisin täysimääräisenä vuokrasuh- Rajanveto sen välillä, onko kyse huoneis- ynnä muita ei voi kattaa vuokravakuudesta, teen päättyessä. Aina asiat eivät kuitenkaan ton normaalista kulumisesta vai vuokralaisen vaan osa vuokratulosta on nimenomaan etene odotetulla tavalla. vastattavasta vahingosta, ei kuitenkaan ole tarkoitettu asunnon kunnostamiseen esimer- Vuokravakuuden tarkoituksena on turvata suinkaan yksinkertaista ja kuluttajariitalau- kiksi vuokrasuhteen päättymisen jälkeen, ja vuokranantajan asema siinä tapauksessa, takunnan kiistatkin ratkeavat suurin piirtein useimmiten asunto pidemmän vuokrasuh- että vuokralainen aiheuttaa vuokranantajalle tasan vuokralaisen ja vuokranantajan hyväksi. teen jälkeen kaipaakin pientä pintaremonttia. vahinkoa. Vahinko voi aiheutua vuokrien Normaalia kulumista arvioitaessa huomioon Suositeltavaa olisi suorittaa sekä vuok- maksamatta jäämisestä, jolloin on kohtuul- on otettava useita eri seikkoja, joista tär- rasuhteen alussa että lopussa huoneiston lisen yksiselitteistä, milloin vuokranantajalla kein on osapuolten välinen sopimus. Usein kuntotarkastus, jolloin huoneiston kuntoa on oikeus nostaa vakuusrahoja vuokrava- vuokrasopimukseen kuitenkin kirjataan pois muutettaessa voidaan verrata lähtöti- kuustililtä tai vuokrasuhteen irtisanomisen ainoastaan lauseke, jonka mukaan vuok- lanteeseen. Tällöin sekä vuokralaisella että yhteydessä jättää vakuus tai osa siitä palaut- ralainen vastaa huoneistolle aiheutuneista vuokranantajalla on mustaa valkoisella tamatta vuokralaiselle. vahingoista, eikä tämä ole juurikaan avuksi huoneiston lähtökunnosta ja suuremmilta Ongelmia aiheuttavat sen sijaan tilanteet, kiistatilanteessa. kiistoilta on mahdollisuus välttyä. Mikäli joissa vuokranantaja ja vuokralainen ovat eri Lähtökohtana on, että huoneistossa pitää vahinkoja huoneistolle on aiheutunut, taikka mieltä huoneiston kuntoon ja huolelliseen voida asua. Tämä tarkoittaa, että seiniin saa loppusiivous on jätetty tekemättä, ei vuokran­ hoitamiseen liittyvistä seikoista vuokra- naulata nauloja taulujen kiinnittämiseksi ja antajalla ole kuitenkaan oikeutta pidättää suhteen päättyessä, ja suurin osa vuokra- myös erilaisten kodin pintojen tietynasteinen koko vuokravakuutta, vaan pidätysoikeus asumista koskevista riidoista esim. kulutta- kuluminen kuuluu normaaliin kulumiseen. koskee ainoastaan aiheutuneita vahinkoja, jariitalautakunnassa koskeekin nimenomaan Kulumisen kannalta voi myös vuokrasuh- esim. korjauskustannuksia tai sitä summaa, näitä tilanteita. teen kestolla olla merkitystä. Pidemmissä jonka loppusiivouksen teettäminen ulkopuo- Vuokralainen vastaa huoneistolle aiheut­ vuokrasuhteissa vuokranantaja on velvol- lisella maksaa. tamistaan vahingoista, mutta huoneiston linen hyväksymään enemmän kulumista normaalia kulumista vuokravakuus ei sen kuin lyhyemmissä vuokrasuhteissa. Myös Kirjoittaja työskentelee lakimiehenä sijaan kata. Suurimmat erimielisyydet synty- esimerkiksi, jos vuokranantaja on hyväksy- ­Lakiasiaintoimisto SJlaw:ssa.

30 MAANKÄYTTÖ 4|2014 Asuntojen lisääntyvä energia- ONKO ASUNTOJEN tehokkuus vaatii lähtökohtai- sesti lisäinvestointeja, onpa ENERGIATEHOKKUUDELLA kysymys sitten uudiskohteista ARVOA? tai korjausrakennuskohteista. Ari Laitala Se tiedetään, että pääosa KUTEN TUNNETTUA, rakennukset käyttä- Nykyisessä laissa lähtökohtana kuitenkin on vät Suomessa huomattavan osan – lähes 40 % energiatehokkuuden määrittäminen lasken- noista lisäkustannuksista – kaikesta käytetystä energiasta, kun mukaan nallisesti siten, että todellinen käyttö ei vai- otetaan huoneisto- ja kiinteistösähkön osuus. kutakaan ilmaistuun energiatehokkuuteen. kuoleentuu riittävän ­pitkällä Rakennusten energian käyttöä ja -tehokkuut- Ratkaisua on voimakkaasti kritisoitu, mutta ta pyritään kuvaamaan energiatodistuksilla. kyllä sitä voi ymmärtääkin. Nyt lähtökohtana Lähes kaikista asuinrakennuksista on jo vuo- on rakennusten ominaisuudet ja standardoitu pitoajalla alentuneina sia pitänyt esittää energiatodistus silloin kun käyttö sekä nimenomaan rakennusten ver- asuntoa myydään tai vuokrataan. Näin ollen tailtavuuden paraneminen. Automaailmaan energiakustannuksina.­ Mutta tästä energiatehokkuustiedosta on tullut osa siirrettynä muutos tarkoittaisi sitä, että nyt asuntomarkkinainformaatiota. Tämä on ollut vertaillaan autojen ominaisuuksia kun aikai- entäpä jos asunto myydään, yksi EU-lähtöisen sääntelyn tavoitteistakin. semmin vertailtiin ominaisuuksien ja ajotavan Tavoitteena on ollut kiinteistömarkkinoiden yhdistelmää. tai vastaavasti ostetaan. Onko läpinäkyvyyden parantaminen lisäämällä Tällä hetkellä ollaan siis tilanteessa, että kohteiden vertailtavuutta. markkinoilla on sekä uuden että vanhan energiatehokkuudesta­ tullut lain mukaisia energiatodistuksia, joissa MONENLAISTA energiatehokkuusluokkien kriteerit eivät arvotekijä, joka ­vaikuttaa ENERGIATEHOKKUUTTA ole samanlaisia. Esimerkiksi vanhan lain Energiatehokkuus itsessään ei kuitenkaan mukainen energiatehokkuusluokka A ei ole asuntojen hintoihin?­ ole ihan yksinkertainen juttu. Mutkistamatta suoraan vertailukelpoinen uuden lain mukai- asiaa sen enempää voidaan kuitenkin todeta, sen A:n kanssa. Laitoimme­ testipenkkiin että energiatehokkuudella kuvataan käytetyn Tämä päällekkäisyys näkyy mm. asuntojen. energian määrää pinta-alayksikköä kohden hintatiedot.fi-palvelussa. Kyseessä on Ym- ”avointa” dataa ja lähdimme tietyssä aikayksikössä. Aikaisemmassa laissa päristöministeriön ja sen alaisen Asumisen rakennuksen energiatodistuksesta lähtö- rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tuottama selvittämään asiaa. kohtana on ollut energian mitattu käyttö. palvelu, josta kuka tahansa voi hakea ilmai- seksi hintatietoja viimeisen 12 kuukauden aikana. Palvelusta taustoista kerrotaan sen etusivulla näin: ”Tietoja palveluun toimit- tavat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) yhteistyösopimuksen perusteella: Kiinteistömaailma Oy, OP-Kiinteistökeskus, Huoneistokeskus Oy, SKV Kiinteistönvälitys Oy ja Aktia Kiinteistönvälitys Oy. Palvelu ei siis sisällä tietoa esim. yksityishenkilöiden välisistä kaupoista.” Ko. palvelussa vanhan lain mukaisen energiatodistuksen ilmaisema energialuok-

ka kerrotaan alaindeksillä 2007, esim. A2007. Uuden lain mukainen energialuokka ilmais- taan sellaisenaan ilman alaindeksiä, esim. A. Yksittäisistä asuntokaupoista luetellaan lisäksi seuraavat ominaisuudet: velaton hinta, velaton neliöhinta, rakennusvuosi, pinta-ala, huoneiston tyyppi, kerros, se onko talossa hissiä ja huoneiston kunto ja jo edellä mai- asuntojen.hintatiedot.fi-palvelu on edistyksellinen, mutta vähänkin isompien nittu energialuokka. datamäärien hakeminen on työlästä ja datan kaupallinen jatkojalostus kiellettyä. Energialuokka on alettu esittää vasta Avoimen datan kriteerit eivät näin ollen aivan täyty. tämän vuoden puolella tehdyistä kaupoista (Koska Maankäyttö on toimijana epäkaupallinen, ongelmia tuskin ilmenee.) ja silloinkin valitettavan harvoin. Karkea arvio

MAANKÄYTTÖ 4|2014 31 Taulukko 1. Helsingin kaupungin- on, että ehkä vain noin kolmasosassa kaupoista NÄIN LASKETTIIN osat, joista haettua energiatehokkuus- tämä tieto ilmoitetaan. Toivottavasti tilanne Seuraavaksi selostetaan lyhyesti miten data val- tietoa ei löytynyt vielä lainkaan. kohentuu nopeasti. misteltiin laskentaa varten ja millä menetelmällä laskenta tehtiin. Vaikka tämä pyritään tekemään Ala-Malmi Lintulahti HINTAMALLIN ERITTÄIN LYHYT mahdollisimman kansantajuisesti, ei tämä vaihe Arabia Länsi-Pakila OPPIMÄÄRÄ kiinnostane kaikkia lukijoita. Lukemista voikin Eiranranta Länsi-Pasila Koska energialuokan vaikutusta asuntojen vaih- sujuvasti jatkaa seuraavasta väliotsikosta. Etu-Kallio Munkkisaari toarvoon ei tiettävästi ole Suomessa aiemmin Datan valmistelun työläin vaihe useinkin Fallpakka Myllykylä tutkittu, päätettiin asiaa lähteä selvittämään on kvalitatiivisen tiedon muuntaminen kvan- Hakuninmaa Pakila laatimalla arvonmuodostusta ja siten myös titatiiviseksi. Mallin laskennassahan voidaan Hallainvuori Paloheinä markkinaa kuvaava hintamalli (hinnanmuo- luonnollisesti käyttää vain numerodataa. Esi- Heikinlaakso Puistola dostusta ja arvonmuodostusta käytetään tässä merkiksi tieto hissin olemassaolosta ilmaistaan Hernesaari Puu-Vallila artikkelissa synonyymeinä). tavallisesti niin sanottuna dummy-muuttujana. Itä-Pakila Reimarla Hintamallin idea on yksinkertainen. Kysymys Dummy-muuttujiksi kutsutaan muuttujia, Kalasatama Suutarila on yhtälöstä, joka parhaiten sopii käytössä ole- jotka voivat saada vain arvon 1 tai 0. Mallia Keski-Töölö Tammisalo vaan dataan (vertailukauppa-aineisto). Ottaen varten muodostettiin mm. muuttuja Dhissi. Keskusta Tapulikaupunki huomioon käytössä olevat tiedot vertailukau- Mikäli vertailukauppakohteessa on ollut hissi, Kivikko Vanha-Vuosaari poista (hintahavainnoista), hintamallimme on saa muuttuja Dhissi arvon 1. Mikäli hissiä ei ole Kluuvi Vattuniemi muotoa: ollut, on muuttujalle annettu arvoksi 0. Samoin Kumpula Vesala Velaton neliöhinta = X0 + X1Ikä + X2Ala + on numeeristettu tieto Saunan olemassaolosta. Kurkimäki Viikinmäki X3Huoneistotyyppi + X4Kunto + X5Kaupungin- Mikäli vertailukauppakohteessa on ollut sauna, Kuusisaari Ylä-Malmi osa + X6Kerros + X7Parveke + X8Sauna + X9Hissi on muuttuja Dsauna saanut arvon 1, muuten Latokartano + X10Energialuokka arvon 0. Taulukko 2. Hintamallin muuttujien Hintamallilla voidaan siis ennustaa (selittää) Hiukan monimutkaisempaa on asunnon kertoimet ja niiden merkitsevyys. minkä tahansa vertailukauppa-aineiston mää- kunnon numeeristaminen. Hintapalvelussa rittämällä markkinalla sijaitsevan kohteen arvo vertailukauppojen kunto on ilmaistu kolmepor- Xn Sig. sen ominaisuuksien perusteella. Hintamallin taisella asteikolla: hyvä, tyydyttävä tai huono. Vakio 4192,49 0,00 laadintaan liittyvässä laskennassa ideana on Laskentaa varten tarvitaan nyt kaksi Dummy Ikä 7,90 0,00 löytää arvot kertoimille X …X . muuttujaa: Dkunto ja Dkunto (muut- Ala -8,63 0,00 0 10 Hyvä Tyydyttävä Päätimme laatia hintamallin Helsingin alu- tujien koodaus olisi toki voitu valita toisinkin). DenergialuokkaA 541,36 0,02 eelle kerrostaloasunnoista. Sinnikkään Ctrl-C- ja Mikäli kohteen kunto on ollut hyvä saa muuttuja DenergialuokkaB 703,35 0,00 Ctrl-V-työskentelyn jälkeen saimme kasaan Dkunto arvon 1 ja Dkunto arvon 0. DenergialuokkaC 229,79 0,09 Hyvä Tyydyttävä asuntojen.hintatiedot.fi-palvelusta kaikkiaan 650 Mikäli kohteen kunto on ollut tyydyttävä saa Dyksiö 1016,73 0,00 kauppaa. Datan keräys tehtiin kesäkuussa 2014, muuttuja Dkunto arvon 0 ja muuttuja Dkun- Dkaksio 194,34 0,01 Hyvä joten data kattaa ajanjakson 1/2014–6/2014. to arvon 1. Jos vertailukauppakohteen Dkuntohyvä 939,45 0,00 Tyydyttävä Lisäksi aineistosta päätettiin karsia poikkeuk- kunto on ollut huono, ovat molemmat muuttujat Dkuntotyydyttävä 519,57 0,00 sellisen kalliit kohteet, jollaisiksi määriteltiin saaneet arvoksi nollan. Dhissi 236,98 0,00 kaupat, joissa neliöhinta on ollut yli 10 000 euroa. Myös tieto parvekkeesta on koodattu kol- Dsauna 301,96 0,00 Näin lopullisen aineiston määrä supistui 646 miportaisena muodostamalla kaksi muuttujaa kauppaan. Samalla malliin jouduttiin tekemään Dparveke, Dlas.parveke. Jos parveketta ei ole ol- Vertailu­ varaus siitä, että se ei sovellu em. rajan ylittävien lut lainkaan, ovat molemmat muuttujat saaneet kauppojen lkm neliöhintojen ennustamiseen. arvoksi nollan. Kategorinen ominaisuus on siis Aurinkolahti 12 Hintahavaintojen määrää voidaan sinänsä purettu dummy-muuttujiksi, joita tarvitaan aina Hakaniemi 3 pitää varsin tyydyttävänä, mutta koska Helsinki yksi vähemmän kuin kategorisella muuttujalla Kaartinkaupunki 1 on palvelussa jaettu 125 kaupunginosaan, on on mahdollisia arvoja. Kallahti 1 määrä tässä suhteessa pieni. Monista kaupun- Haasteellinen ominaisuus muuttujamuo- Laakso 1 ginosista ei tässä aineistossa ole hintahavaintoa dostuksessa useinkin on asunnon kerroksen Linjat 1 lainkaan (ks. taulukko 1), joten malli ei tässä suh- koodaaminen. Tässä artikkelissa koodaus on Meilahti 9 teessa kata koko Helsinkiä. Ja kuten taulukoista tehty muodostamalla muuttujat DkerrosAlin ja Merihaka 2 3 ja 4 huomataan, on monista kaupunginosista DkerrosYlin. Mikäli vertailukaupan kerros on ollut Munkkiniemi 16 mukana vain yksi hintahavainto. jotain muuta kuin ylin tai alin, ovat molemmat Niemenmäki 1 muuttujat saaneet arvoksi nollan. Pikku-Huopalahti 2 Samalla periaatteella on koodattu ”nelika- Ruoholahti 1 tegorinen” muuttuja huoneistotyyppi. Asun- Ruskeasuo 6 Taulukko 4. Hintamallin kaupungin- not on laskentaa varten jaoteltu neljään eri Taka-TöölöREF 49 osamuuttujat, jotka jäivät mallista pois kategoriaan huoneiden lukumäärän mukaan. Tapanila 1 ja niiden vertailukauppojen lukumäärä. Tiedon ilmaisemiksi on siis muodostettu kolme Toukola 1 Hintamalli arvioi näiden kaupungin- dummy-muuttujaa: Dyksiö, Dkaksio ja Dkolmio. Töölö 13 osien neliöhinnat samantasoisiksi kuin Jos huoneita on ollut 4 tai enemmän ovat kaikki Vanhankaupungin- 1 referenssitasona olevan Taka-Töölön. em. muuttujat saaneet arvoksi nollan. koski

32 MAANKÄYTTÖ 4|2014 Taulukko 3. Hintamallin kaupunginosamuuttujien kertoimet, niiden merkitsevyys ja vertailukauppojen lukumäärä. Kertoimet ilmaisevat neliöhinnan eroa referenssitasona olevaan Taka-Töölöön. Xn Sig. Vertailu- Xn Sig. Vertailu- Xn Sig. Vertailu- kauppojen kauppojen kauppojen lkm lkm lkm Alppiharju –1466 0,02 1 Konala –1928 0,00 2 Pohjois-Haaga –1344 0,00 14 Alppila –841 0,00 14 Kontula –2844 0,00 13 Pukinmäki –1895 0,00 11 Arabianranta 894 0,00 7 Koskela –1652 0,00 3 Punavuori 989 0,00 13 Eira 1136 0,01 2 Kruununhaka 656 0,00 18 Puotila –2227 0,00 5 Etelä-Haaga –817 0,00 36 Kulosaari –1648 0,00 3 Puotinharju –2401 0,00 3 Etu-Töölö 240 0,08 30 Laajasalo –1320 0,00 6 Rastila –1971 0,00 1 Haaga –1862 0,00 1 Lassila –1532 0,00 8 Roihuvuori –2103 0,00 7 Harju –871 0,00 8 Lauttasaari –490 0,00 37 Savela –1797 0,00 1 Hermanni –615 0,01 8 Lehtisaari 434 0,05 17 Siltamäki –2294 0,00 5 Hertton.ranta –1130 0,01 2 Malmi –1763 0,00 10 Siltasaari 1127 0,07 1 Herttoniemi –1861 0,00 6 Malminkart. –2155 0,00 5 Sörnäinen –532 0,02 8 Hietalahti 684 0,03 4 Maunula –1600 0,00 13 Suurmetsä –2845 0,00 3 Itäkeskus –2705 0,00 3 Mellunkylä –2417 0,00 1 Tali –1591 0,00 2 Itä-Pasila –1408 0,02 1 Mellunmäki –2346 0,00 7 Tapaninkylä –1363 0,03 1 Jakomäki –2893 0,00 1 Meri-Rastila –2218 0,00 1 Tapaninvainio –1914 0,00 2 Kaisaniemi 1512 0,02 1 Munkkivuori –997 0,00 8 Torkkelinmäki –1567 0,01 1 Kaivopuisto 3445 0,00 2 Myllypuro –2492 0,00 7 Ullanlinna 1395 0,00 19 Kallio –513 0,00 34 Oulunkylä –1591 0,00 13 Vallila –850 0,00 7 Kamppi 611 0,00 20 Pajamäki –1913 0,00 6 Vartiokylä –2662 0,00 1 Kannelmäki –2297 0,00 12 Patola –2098 0,00 2 Verajämäki –1790 0,00 1 Käpylä –1088 0,00 3 Pihlajamäki –2555 0,00 7 Viikki –1295 0,01 2 Katajanokka 894 0,01 4 Pihlajisto –2502 0,00 3 Vuosaari –2136 0,00 17 Kivihaka –1841 0,00 4 Pitäjänmäki –2059 0,00 5 Yliskylä –1829 0,00 1

Energialuokkia on seitsemän kappaletta + 939,4*DkuntoHyvä + 519,6 DkuntoTyydyttävä + Muuttujan Ala arvoksi annetaan 57. A…G, joita varten on muodostettu muuttujat 302,0*Dsauna + 237,0*Dhissi + 541,4*De- Koska kohteemme on kaksio eikä yksiö, DenergialuokkaA…DenergialuokkaF. Energi- nergialuokkaA + 703,4*DenergialuokkaB + annamme muuttujalle Dyksiö arvoksi nolla aluokka G on ilmaistu antamalla kaikille em. 229,8*DenergialuokkaC + X5Kaupunginosa ja muuttujalle Dkaksio arvoksi 1. Asunnon muuttujille arvoksi nolla. Kuten edellä on jo Havainnollistetaan hintamallin käyttöä kunnoksi on määritelty hyvä eli muuttuja todettu, eivät vanhan ja uuden lain mukaiset esimerkillä. Tätä kirjoitettaessa Kontulassa DkuntoHyvä saa arvon yksi ja DkuntoTyydyttävä energialuokat ole suoraan verrannollisia. on tarjouskaupassa kohde seuraavin tiedoin: arvoksi nollan. Huoneistosaunaa ei ole, joten Tässä kohtaa on kuitenkin tehty väkivaltaa • Kaupunginosa = Kontula muuttuja Dsauna saa arvon nolla. Hissi löytyy, tekemällä suora rinnastus. Jos vertailukau- • Ikä = 49 vuotta joten Dhissi saa arvon 1. Energialuokka on G, pan energialuokka on ollut A2007 tai A, on • Ala = 57 m2 joten muuttujat DenergialuokkaA, Denergi- muuttuja DenergialuokkaA saanut arvoksi 1. • Tyyppi = 2 h + k aluokkaB ja DenergialuokkaC saavat arvon Laskenta suoritettiin IBM:n SPSS Statistics • Kunto = hyvä nolla. Muuttujalle kaupunginosa saadaan versiolla 22. Estimointimenetelmänä käytet- • Kerros = 2/7 arvo oheisesta taulukosta 3. Kontulan arvo tiin pienimmän neliösumman menetelmää • Parveke = lasitettu parveke on –2843,7. (lineaarinen regressioanalyysi) ja laskenta- • Energialuokka = G Muuttujien arvojen sijoituksen jälkeen algoritmiksi valittiin Stepwise. Menetelmä • Kohteesta on tarjottu 24.11.2014 men- yhtälömme näyttää seuraavalta: lisää laskennan edetessä muuttujia malliin nessä 112 000 €. Velaton neliöhinta = 4192,5 + 7,9*49 – yksi kerrallaan, mutta voi myös poistaa niitä Sijoitamme yllä olevat muuttujien arvot 8,6*57 + 1016,7*0 + 194,3*1 + 939,4*1 + mallista laskennan edetessä. Laskentavai- saamaamme yhtälöön. Muuttuja ikä saa siis 519,6*0 + 302,0*0 + 237,0*1 + 541,4*0 + heessa laskettiin 86 regressio-yhtälöä, joista arvoksi 49 muuttujan kertoimen ollessa 7,9. 703,4*0 + 229,8*0 -2843,7*1 viimeisin (ja parhain) otetaan seuraavassa Kerroin kuvastaa siis sitä, että asunnon neliö- Suoritetaan ensin kertolaskut. Varsinkin yksityiskohtaiseen tarkasteluun. hinta nousee 7,9 eurolla jokaista ikävuotta nollalla ja ykkösellä kertominen on helppoa. kohden. Näin ollen esim. 10 vuotta vanhan Saamme = 4192,5 + 7,9*49 – 8,6*57 + 194,3 MITEN HINTAMALLIT TOIMIVAT? asunnon neliöhinta on mallin perusteella 79 + 939,4 + 237,0 – 2843,7 Laskennan tuloksena saatiin seuraava hin- euroa korkeampi kuin vasta valmistuneen. Ja sitten loput kertolaskut. Saamme tamalli: Nyt tehdyllä varsin suoraviivaisella muut- velattomaksi neliöhinnaksi = 4192,5 + 387,1 Velaton neliöhinta = 4192,5 + 7,9*Ikä – tujamuodostuksella ja Helsingin aineistolla – 490,2 + 194,3 + 939,4 + 237,0 - 2843,7 = 8,6*Ala + 1016,7*Dyksiö + 194,3*Dkaksio tulos on kuitenkin odotettu. 2616,4.

MAANKÄYTTÖ 4|2014 33 Koska kohteen pinta-ala oli 57 neliötä, tossa vain 8 kappaletta (1*A ja 7*A2007). saadaan kohteen arvoksi 149 134,8 euroa. Energiatehokkuusluokkaa B on samoin Tämän tiedon valossa korottamisen varaa vain 8 kappaletta (1*B ja 7*B2007). Ener- Millainen alue pärjää tarjouskaupassa olisi reilusti. Viimeistään giatehokkuusluokkaa C aineistossa on 41 taloudellisesti­ parhaiten? tässä kohtaa on kuitenkin hyvä tehdä lisää kappaletta (10*C ja 31*C2007), mutta huo- päätelmiä mallin käyttökelpoisuudesta. mio kiinnittyy muuttujan Denergialuok- Vastaus ei löydy vain ­katsomalla Huomaamme, että mallista puuttuu oleel- kaC heikohkoon merkitsevyystasoon (sig. lisia tietoja. Malli ei esim. ota huomioon = 0,09). Kehitettäessä mallia pidemmälle kovia lukuja. kohteen teknistaloudellisesta kuntoa käy- tämä muuttuja tippuisi mallista helposti tännössä lainkaan, tai tarkemmin sanot- kokonaan pois. tuna ne huomioidaan keskimääräisinä, Edellä on jo todettu että uusien ja siten kuin ne vertailukauppa-aineistossa vanhojen energialuokkien yhdistäminen keskimäärin ovat. yhdeksi ja samaksi luokaksi on lähtökoh- VIIME LOKAKUUSSA mediassa oli esillä tutki- Kun tutkimme esimerkkikohdettam- taisesti ongelmallista. Mallin on jo edellä musyhtiö Innolinkin tekemä Kuntaranking. Baro- me tarkemmin, huomaamme, että put- todettu kärsivän myös ns. puuttuvan metri asetti suomalaiset kunnat paremmuusjärjes- kiremontti on aivan lähivuosina edessä, muuttujan ongelmasta (korjausvelka). tykseen asukkaiden, yritysten ja kuntapäättäjien kuten hissiremonttikin. Tilanne on tässä Energiatehokkuustieto voi olla myös ns. vastausten perusteella. Suositelluimmiksi kunniksi suhteessa siis keskimääräistä heikompi. proxy eli kuvastaa jotain muutakin omi- asukkaat ja yritykset nostivat Kaarinan, Tampereen Yhtiö on myös vuokratontilla. Vuokrasopi- naisuutta kuin itse energiatehokkuustie- ja Ylöjärven. Elinvoimaisimpina pidettiin Helsinkiä, mus päättyy 2025 ja odotettavissa lienee toa. Lisäksi malli itsessään on lievästi hete- Kaarinaa ja Espoota. varsin rapsakka korotus. roskedastinen siten, että ennustetarkkuus Kuntaranking sai odotetusti mediahuomiota: Näyttää siis siltä, että kovinkaan paljon heikkenee isompia arvoja laskettaessa. suosiosta kilpaileminenhan on aina kiinnosta- enempää kohteesta ei välttämättä kannat- Muitakin syitä epäillä saatuja tuloksia on vaa. Perusteelliset pohdinnat jäivät artikkeleissa taisi tarjota. Lisätietoja yksityiskohdista löydettävissä. Malli vaatisi jatkokehittelyä vähemmälle. Ottamatta kantaa siihen, millaisia kuitenkin tarvitaan ml. yhtiössä parhaillaan ja ns. muuttujamuunnokset olisivat aina- mahdollisuuksia juuri kyseinen barometri olisi kerättävän korjausvastikkeen kertymästä. kin jossain määrin tarpeellisia. tarjonnut analyysiin, alueiden suosittuutta kä- Toisaalta mallia on mahdollista puo- sitellään yleisesti suomalaisessa julkisuudessa ONKO ENERGIATEHOKKUUDELLA lustellakin. Ilman muuttujamuunnoksia- viihteenä. Asukkaiden mielipiteet näyttäytyvät ARVOA? kin mallin selitysaste nousee korkeaksi, lähes päiväkotilapsitasoisena ”meidän kunta on Mallissamme on siis mukana seuraavat mukautetun selitysasteen ollessa 83,4 %. parempi kuin teidän kunta” -väittelynä. energiatehokkuutta ilmentävät muut- Mallilla kyetään selittämään siis 83,4 asun- Mutta ovatko ranking-listaukset sitten pelkkää tujat: tojen hinnan vaihtelusta. Selitysastetta kuntien idols-kisaa? Onko asukkaiden kotiseutu- • +541,4DenergialuokkaA voidaan pitää asuntomarkkina-aineistolle rakkaudella vaikutusta alueiden menestykseen • +703,4DenergialuokkaB huomattavan korkeana. Mallin keski- – jopa taloudelliseen? • +229,8DenergialuokkaC. hajonta on n. 617. Suomennettuna se Kysymys ei ole tutkimusaiheena helpoimmasta Tulkinta on kaikessa yksinkertaisuu- tarkoittaa sitä, että mallilla ennustettavan päästä. Siihen päätettiin kuitenkin tarttua, missäs dessaan se, että mikäli arvioitava raken- todennäköisen hinnan virhemarginaali on muuallakaan kuin Yhdysvalloissa. Knight Foun- nus kuuluu energialuokkaan A, lisää tämä 0,67 * ±617 = ± 413 €/m2. Myös tätä voi- dation ja Gallup toteuttivat vuosina 2008–2010 neliömetrin hintaa 541,4 euroa, energia- daan pitää varsin kelvollisena tuloksena. laajamittaisen kyselyn, jossa tavoitteena oli sel- luokassa B 703,40 euroa ja energialuokas- Usein kuulee väitettävän, että energia- vittää paitsi onko asukkaiden sitoutuneisuudella sa C 229,8 euroa. Referenssitasona on siis tehokkuus ja energiatehokkuusluokittelu vaikutusta kotiseudun taloudelliseen menestyk- heikoin energialuokka G ja kuten mallista ei oikeasti kiinnosta ketään, ei toimitila- seen, myös mitkä tekijät vahvistavat asukkaiden nähdään energiatehokkuusluokat D, E ja markkinoilla sen paremmin kuin asunto- kiintymystä. F rinnastuvat tähän samaan luokkaan G, markkinoillakaan. Tämä voi olla tottakin. Tutkimukseen ”Soul of the Community” otettiin koska näitä luokkia kuvaavat muuttujat Avoimella datalla tässä tehty pieni kokeilu mukaan yhteensä 26 erikokoista paikkakuntaa eri ovat tippuneet mallista pois. herättää kuitenkin vakavan epäilyksen puolilta Yhdysvaltoja. Kysymyksiin vastasi 43 000 Kertoimet tuntuvat näppituntumalla siitä, että asiasta kannattaisi kiinnostua. ihmistä. arvioiden aika suurilta. Varsinkin ener- Ennen pidemmälle meneviä johtopää- Tutkimuksen alkuvaiheessa tuskin osattiin gialuokan B osalta, jossa silmiin pistää töksiä ja käytännön sovelluksia tarvitaan odottaa, millaiseksi tutkimuksen ajanjakso osoit- myös epäloogisuus. Mallin perusteella kuitenkin vankempia tutkimuksia. tautui. Talouskriisi kuritti kovalla kädellä monia ver- energialuokka B lisää enemmän asunnon arvoa kuin sen kuuluminen energiatehok- kuusluokkaan A. Onkin aihetta epäillä, että ”Kun mittakaavaa hintamallin esittämä kuvajainen todel- lisuudesta on oikean suuntainen, mutta pienennetään,­ luvut itsessään eivät ole kovin tarkkoja. Syitä epätarkkuuteen on lukuisia. Ai- neisto on 646 havainnostaan huolimatta eivät kovat tekijät suppea tämän tyyppiseen tarkasteluun. Energiatehokkuusluokkaa A on aineis- enää riitä selittäjiksi.”

34 MAANKÄYTTÖ 4|2014 ”Voisimme Kohti kyseenalaistaa­ kiintymystaloutta alueen menestymisen­

Katja Lindroos syy-seuraus-suhteita.”

tymisestä. Asuntomarkkinoilla yritysmyönteisyytenä ja palveluiden arvosta- nähdään merkkejä uudesta iso- misena, kolmanneksi nousi jo yksiselitteisesti jaosta eli maan jakautumisesta ”pehmeän” arvon edustaja. Estetiikka eli se, paikkoihin, joissa arvo nousee miten kauniina ja hoidettuna kaupunkia – tai edes säilyy – ja paikkoihin, pidettiin, osoittautui vahvaksi sitoutumista joissa arvo rapautuu. lisääväksi tekijäksi. Selityksiä ilmiölle haetaan Suomi on erilainen ympäristö kuin Yhdys- yleensä ns. kovista tekijöistä. vallat. Kolmen kärki olisi todennäköisesti eri- Työpaikkojen katoaminen lainen täällä kuin rapakon takana: täkäläisessä johtaa muuttotappiokiertee- kulttuuri-ilmastossa arvostetaan enemmän seen, ja sen myötä alueen yksityisyyttä ja rauhallisuutta kuin eloisaa asuntojen arvon syöksyyn. katuelämää. Silti ”Soul of the Community”- Tämä selittääkin jaon suuressa tutkimuksella voi olla annettavaa täkäläiseen- mittakaavassa. Kun mittakaa- kin keskusteluun. vaa pienennetään, eivät kovat Voisimme kyseenalaistaa alueen menes- tekijät enää riitä selittäjiksi. tymisen syy-seuraus-suhteita. Tarvitaanko Isojaon lisäksi asuntomarkki- aina ensin taloudellista toimeliaisuutta, joka noilla on nähtävissä paikalli- mahdollistaa kauniit ympäristöt, vai voisim- sempaa pikkujakoa. Muutto- meko vahvistaa alueita ihmisten viihtymistä voittopaikkakuntien sisällä on lisäämällä? Vaikuttavatko asuntojen hintojen kaupunkeja ja niiden sisällä vain liikenneyhteydet ja työpaikat, vai voiko kaupunginosia tai lähiöitä, viheralueen laadulla olla merkitystä? Ja niin joiden välillä voi olla suuriakin edelleen. eroja. Joskus haluttu ja hyljek- Suomessakin on jo havaittu paikallisi- tailussa mukana olleita paikkakuntia. Toinen sitty sijaitsevat maantieteellisesti aivan vieri dentiteetin myönteinen vaikutus. Ihmiset toistaan seuranneiden budjettileikkausten vieressä, eikä selityksenä voi näin ollen olla haluavat olla ”jostain kotoisin”, ja paikkojen keskellä asukkaiden sitoutuneisuutta koetel- pelkästään työmarkkinat. Ilmiöstä kirjoitti omaleimaisuutta arvostetaan. Emme elä vain tiin toden teolla. Jälkeenpäin voikin hiukan muun muassa Helsingin Sanomat noin vuosi reaalitaloudessa vaan enenevässä määrin hirtehisesti todeta, ettei tutkimuksen kan- sitten sarjassa, jossa tarkasteltiin toistensa kiintymystaloudessa. Sillä, mistä välitämme, nalta parempaa ajoitusta olisi voinut toivoa. kaltaisia naapurilähiöitä, joiden asuntojen on suora vaikutus siihen, mihin olemme Mitä saatiin selville? Korreloiko asukkai- hinnoissa oli huomattavissa merkittäviä eroja. valmiita panostamaan. den tunneside asuinpaikan taloudellisen Voisivatko ”Soul of the Community” Alueiden eriarvoistuminen on tulevaisuu- menestyksen kanssa? Vastaus on poliitik- -tutkimuksen tulokset tarjota joitain selityk- den haasteistamme kovimpia. Niiden ratkai- komaisesti ”kyllä ja ei”. Ei-vastausta tuki se, siä? Tutkimuksessa asukkaiden arvostamia semisessa ei kannattaisi väheksyä pehmeiden etteivät tutkimuksen otannassa suurimmat ja asioita listattiin ja ryhmiteltiin. Huolimatta arvojen vaikutusta. rikkaimmat kaupungit olleet kaikkein rakaste- tarkastelun alaisten alueiden keskinäisistä tuimpia (eivät välttämättä vihatuimpiakaan). eroista, kolme tekijää nousi ylitse muiden. ”Raha ei ole kaikki” todettiinkin yhdessä tutki- Asukkaat olivat kiintyneimpiä kaupunkeihin, muksesta kirjoitetussa artikkelissa. jotka tarjosivat monipuolisia ja laadukkaita Kirjoittaja on aluebrändeihin ja Kyllä-vastauksen puolesta puhui taas ha- julkisia tai yhteisiä tiloja. Puistot, kahvilat asumisen viestintään erikoistuneen vainto asukkaitten kiintymyksen ja asuinpai- ja muut sosiaaliset kohtaamispaikat olivat Egnahem Oy:n toimitusjohtaja. kan resilienssin yhteydestä. Sinnikkäimmiksi selkeitä ylpeyden aiheita. Toinen vastauksissa Hän osallistui ainoana suomalaisena osoittautuneet paikkakunnat olivat niitä, esille noussut tekijä oli kaupungin ilmapiiri. vuonna 2013 UN Habitatin kutsu- joihin asukkaat olivat kaikkein sitoutuneim- Mitä avoimemmaksi se koettiin ulkopuolelta seminaariin Tukholmassa, jossa pia. Ne toipuivat talouden turbulenssista tulevia kohtaan, sen vahvempaa oli paikallis- käsiteltiin mm. artikkelissa mainitun muita paremmin. ten sitoutuminen. Soul of the Community -tutkimuksen Viimeisen vuoden ajan Suomessa on Jos edellä mainitut ovat vielä jossain löydöksiä. puhuttu ja kirjoitettu paljon eri alueiden eriy- määrin ”kovia”, ts. ne voidaan nähdä myös

MAANKÄYTTÖ 4|2014 35 Ari-Pekka Laitalainen on ammattiylpeä maanmittari ja nykyään myös alan opettaja. ©iStock/kadmy Maanmittarista opettajaksi

Haastattelu: Sonja Rahkonen

Pari vuotta sitten Ari-Pekka Laitalainen seisoi ensimmäistä kertaa 46 tiedonjanoisen insinööriopiskelijan edessä. Jännitti ja pelotti. Silti juuri tuo päivä aloitti miehen uralla aivan uudenlaisen vaiheen.

ARI-PEKKA LAITALAINEN, 48, työskentelee ELY-keskuksen Pääaineena luin kiinteistötekniikan ja sivuaineena ympäristönsuun- ylitarkastajana ja nykyään myös opettajana. Vaasassa asuvan Lai- nittelun arkkitehtiosastolla, Laitalainen kertoo. talaisen värikkäällä urapolulla työ ja opiskelu ovat kulkeneet aina – Opiskelu töiden lomassa venytti opintoja. Vahvoista odotuk- rinta rinnan. Eteneminen on vaatinut toki panostuksia, mutta kaikki sista huolimatta minusta ei kuitenkaan tullut ikiteekkaria, vaikka on ollut sen arvoista. valmistumiseen meni 19 vuotta. Vuosia siirtämäni matematiikan Armeijan jälkeen Laitalainen jäi opiskelupaikkaa hakiessa varasi- ja ruotsin kurssit tein oikeastaan viimeisen pakon edessä, kun joille ja lähti lisäpisteiden toivossa kesätöihin maastomittaajan apu- tutkintojärjestelmä muuttui. laiseksi. Sille tielle hän lopulta myös jäi. Vuonna 1986 hänet valittiin Viittä vaille ikiteekkari siis sai maanmittausalan diplomi-insinöö- jo vakituiseen pestiin Nurmijärven kunnan maastomittaajaksi, jossa rin opintonsa päätökseen keväällä 2010. Akateeminen koulutus hän myös teki varsinaisen elämäntyönsä. Parikymmentä vuotta hän takataskussaan Laitalainen tähyili yhä aktiivisemmin myös uusia työskenteli mittaustoimessa edeten lopulta mittaustyönjohtajaksi. uramahdollisuuksia. 1990-luvulla Nurmijärvelle kesätöihin tulivat myös ”teekkarit”. He kertoivat koulunsa akateemisesta vapaudesta, joka alkoi houkuttaa KUNTIEN KAAVAOHJAUKSEN PARIIN myös työhönsä sitoutunutta Laitalaista. Niinpä hän haki Teknilliseen Vuoden 2011 toukokuun alusta on Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluun, jossa aloitti maanmittauksen diplomi-insinöörin ELY-keskuksen käytävillä voinut nähdä tyytyväisenä hymyilevän opinnot työnsä ohessa. miehen. Kyse on tietenkin Laitalaisesta. – Kuvittelin, etten voisi päästä korkeakouluun lukioaikojen Tiukille edes työhaastatteluun pääseminen kuitenkin meni. Kun lyhyen matematiikan vuoksi, mutta niin vain opiskelupaikka irtosi. tuore diplomi-insinööri huomasi avoimen työpaikan sählytreenien-

36 MAANKÄYTTÖ 4|2014 Opettajana Laitalainen uskoo­ ”Tajusin, että opettaminen käytännön tekemiseen. ­Opiskelijat pääsevät usein on minun juttuni.” kiertämään­ toimintarasteja.

sä jälkeen, oli hakuaikaa jäljellä enää tunti. Hakemus kuitenkin ehti perille ja Laitalainen valittiin tehtävään. – Pitkän kokemuksen ja akateemisen koulutuksen avulla ovet työelämässä ovat ihan eri tavalla auki. Ilokseni löysin 45-vuotiaa- na juuri minulle sopivan ja todella mielenkiintoisen työpaikan, Laitalainen kertoo. Laitalainen työskentelee siis nykyään ELY-keskuksessa ylitar- kastajana kaavaohjauksen parissa. Hänen tehtävänään on ohjata ja valvoa Etelä-Pohjanmaan alueella olevia 11 kuntaa. – Käytännössä kaikki kuntien kaavat tulevat pöydälleni tar- kastettavaksi. Pidän huolta, että ne ovat lainmukaisia. Valvonnan

lisäksi työhön liittyy paljon ohjausta ja opastusta. Kaavahankkeita Laitalainen Ari-Pekka käydään läpi viranomais- ja työneuvotteluissa.

VAHINGOSSA OPETTAJAKSI Keväällä 2012 Laitalaisen urapolulla tuli vastaan jälleen uusi kään- nekohta. Työkaveri heitti ilmaan ehdotuksen maanmittaustekniikan opettamisesta iltaisin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Kiinnos- tää mittaustekniikan, työmaamittausten sekä kaavoitustekniikan tuttuaan hän kävi koululla esittäytymässä ja vakuutti vanhemman kursseja. lehtorin. – Nuorilla on kova halu oppia uutta ja he ovat vaativaa ylei- – Syksyn ensimmäisen opetuksen lähestyessä alkoi jännittää ja söä. Itse pyrin aina yhdistämään teorian ja käytännön. Vaikka pelottaa. Ensimmäisellä luennollani luokassa odotti 46 tulevaa insi- rakennusinsinööri ei itse mittaustöitä tekisikään, on asioita vaikea nööriä, joille minun piti pitää kolme tuntia opetusta yksin. Luennon edes ymmärtää jatkossa, jos mittaaminen, kartat ja laitteet ovat jälkeen minut kuitenkin valtasi aivan mahtava adrenaliiniryöppy tuntemattomia, Laitalainen tiivistää. ja tajusin, että opettaminen on minun juttuni, Laitalainen kertoo. – Opiskelen itsekin Vaasan ammattikorkeakoulussa aikuislinjalla Huolimatta vankasta ammattiosaamisesta, ei Laitalaisella ollut rakennusinsinööriksi ja opinnot ovat loppusuoralla. Oppilaana varsinaista aiempaa opetuskokemusta. Lehti-ilmoitus ammatillises- näkee uusia näkökulmia myös opettamisesta. ta opettajankoulutuksesta herättikin mielenkiinnon. Koulutuksesta Niinhän se kai on, että tulevaisuudessa kaivataan monialaisia saisi pedagogisen pätevyyden, jota ilman ei Suomessa voi saada osaajia, jotka ovat valmiita kehittymään läpi työuransa. Heitä taas esimerkiksi opettajan vakituista virkaa. ei ole ilman osaavia opettajia, jotka antavat tarvittavia eväitä uusille Niin Laitalainen haki ja pääsi JAMKin ammatillisen opettajakor- alan ammattilaisille. keakoulun järjestämään ammatilliseen opettajankoulutukseen, – Opettaminen on sinänsä helppoa, kun tausta alalla on jo niin josta valmistui keväällä 2014. Opiskelu sujui lähellä omia kotikulmia pitkä. Toki opettajana on tekemistä pysyä tekniikan ja välineiden kokoontuvassa alueryhmässä. uudistumisesta kärryillä. Vauhti on valtava ja uudet laitteet pitää – Omalta osaltani opiskelu kesti vain vuoden ja sopi hyvin ottaa itse ensin haltuun, Laitalainen kertoo. yhteen töideni kanssa. Insinöörin ajatusmaailma sai koulutuksessa – Olen ammattiylpeä maanmittari ja haluan välittää osaamista monta ihan aiheellistakin kolausta. Sääntöjen maailma ei päde ih- eteenpäin tulevaisuuden ammattilaisille. Vaikka opettamiseen ja misiin, jotka oppivat eri tavalla, Laitalainen summaa kokemuksiaan. opiskeluun kuluu aikaa ja energiaa, niin oma mielenkiinto auttaa – Opiskeluryhmässämme oli lähes alan kuin alan asiantuntijoita, jaksamaan. Olen tehnyt elämästäni oman näköisen ja nautin siitä. ja suurin osa taitaa työskennellä nyt opetustehtävissä. Koulutus voi antaa myös uuden ammatin. Itse hain opinnoista muodollisen pätevyyden lisäksi uusia haasteita itselleni. Koulutuksen ansiosta esiintymistaitoni ovat kehittyneet aivan huimasti, mikä auttaa myös ylitarkastajan työssäni. Hakuaika ammatilliseen opettajakorkeakouluun on vuosittain tammikuussa. Eri ammattialoja edustavilta hakijoilta edellytetään pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja kolmen vuoden työkokemusta. Kirjoittaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) TULEVAISUUS ON TIEDONJANOISTEN ammatillisen opettajakorkeakoulun markkinointi­ Halu kehittää omaa osaamistaan on aina ollut Laitalaiselle suuri koordinaattori. Lisää opettajakorkeakoulusta voit lukea intohimo. Nyt hän on itse sammuttamassa insinööriopiskelijoiden osoitteesta www.jamk.fi/aokk. tiedonjanoa. Päivätyönsä ohella hän toimii tuntiopettajana ja ve-

MAANKÄYTTÖ 4|2014 37 ILMOITUS38 MAANKÄYTTÖ 4|2014 MAANKÄYTTÖ 4|2014ILMOITUS39 MAANMITTAUSHALLITUKSEN TEHTÄVÄSTÄ­ TOISEEN | 1982–1989 Kalevi Raussi

UUSI TYÖURA HELSINGISSÄ häneltä vapautunutta työpaikkaa ja tein työsopimuksen 1.11.1982 Kun ilmoitin maanmittaushallituksen hallintotoimiston päällikölle järjestelytoimiston erikoistutkijan toimeen. Työsopimuksen mu- Kaarlo Koivistolle, että haluaisin muuttaa pois Mikkelistä, sain varsin kaan tehtävänäni oli maanmittaustehtävien rationalisointi. Minut nopeasti sovittua muuton Helsinkiin. Muutto sopi hyvin myös määrättiin järjestelytoimiston rationalisointijaoston päälliköksi perheelleni. Sain aluksi maanmittaushallituksen 10.3.1982 anta- 15.11.1982 alkaen. Virkasuhteeni Mikkelin maanmittaustoimistoon man määräyksen toimia Mikkelin maanmittaustoimiston virkani päättyi virallisesti vasta 30.11.1982, vaikka olinkin työskennellyt ohella tilapäisenä toimistoinsinöörinä maanmittaushallituksen Helsingissä jo 1.4.1982 alkaen. kiinteistöosaston kiinteistötoimistossa 1.4.–30.6.1982 välisen ajan. Saimme tehtäväksemme Hämeen, Kymen sekä Turun ja Porin Vaikka sen jälkeen olin edelleenkin Mikkelin maanmittaustoimiston läänien maanmittauskonttoreiden toiminnan selvittämisen ja maanmittausinsinöörin virassa, työpaikakseni määrättiin 1.7.1982 rationalisoinnin. Tehtävä oli siinä mielessä vaikea, että maanmit- alkaen kiinteistöosaston kiinteistötoimisto. Työnäni kiinteistötoi- taushallitus sotkeutui varsin itsenäisesti hoidettujen alueellisten mistossa oli maanmittaushallituksesta Korkeimmalle Oikeudelle virastojensa toimintaan. Vaikka toiminnan rationalisointia hyvin annettujen lausuntojen valmistelu niistä toimituksista, joita kos- suurelta osin tehtiinkin asioita yhteisesti pohtien, jonkinasteiset kevista maaoikeuden päätöksistä oli sinne valitettu. yhteentörmäykset olivat mahdollisia. Vaikein tilanne syntyi Hämeenlinnan maanmittauskonttorissa, ERIKOISTUTKIJANA JÄRJESTELYTOIMISTOSSA joka oli hieman aikaisemmin muuttanut uusiin toimitiloihin. Toi- Kun maanmittaushallituksen järjestelytoimistosta Juhani Kuulu­ mintojen sijoittelun oli suunnitellut apulaislääninmaanmittausin- vainen nimitettiin puolustusministeriön ylitarkastajaksi, hain sinööri. Kaikki rekisterikartat oli sijoitettu työtilojen toiseen siipeen

40 MAANKÄYTTÖ 4|2014 VANHAN MAANMITTARIN ­MUISTELMIA | OSA 3

mahdollisimman lähelle toimitusten esitarkastajia. Asiakaspalvelu toimi rakennuksen toisessa siivessä, joten rekisterikartat olivat kaukana asiakaspalvelusta. Koska näitä siipiä yhdistävässä tilassa oli rekisterikartoille erittäin sopiva huone, ehdotin niiden siirtoa tähän maanmittauskonttorin keskellä olevaan huoneeseen. Apulaislääninmaanmittausinsinööri ei hyväksynyt ehdotusta ja tuli puolustamaan kantaansa maanmittaushallitukseen. Kun maa- rekisteritoimiston päällikkö yli-insinööri Angelita Mattila asettui kannattamaan ehdotustani, rekisterikartat siirrettiin ehdottamaani paikkaan. Muilta osin asiat sujuivat hyvin. Turussa huomiotani kiinnitti erityisesti se, että kaikki päätösten teko oli keskitetty lääninmaanmittaus-insinöörille. Pienehköjäkään asioita hän ei ollut delegoinut niistä varsinaisessa työvastuussa oleville henkilöille. Joitakin muutoksia työtapoihin tehtiinkin eri TOA tuli vastaan myös työryhmissä käymieni keskustelujen jälkeen. Myöhemmin kuulin, lomamatkalla Thaimaassa että käymiemme keskustelujen seurauksena lääninmaanmittaus- jättikokoisessa tien viereisessä insinööri aktivoitui kehittämään maanmittauskonttorin toimintaa mainoksessa. niin, että siihen tuli varsin usein erilaisia muutoksia. Kouvolan maanmittauskonttorin tunsinkin entuudestaan, koska olin työskennellyt aiemmin yhden harjoittelukesän ja sen jälkeen oliko jokin heidän päätteensä vapaana, jotta voisin sitä käyttää lähes 4 vuotta Kymen läänissä. Kouvolassakin käytössä oli varsin kirjoitustyössäni. Kun tätä oli jatkunut yli vuoden, sain itsellenikin uudet ja tarkoituksenmukaiset työtilat. Mitään erityisiä työtilojen atk-päätteen. Pian sen jälkeen päätteen sai myös toimitusmenet- tai töiden uudelleenjärjestelyjä ei ollut tarpeen tehdä. telyohjeistonkin ruotsin kielelle kääntäjä, jolle opetin tuon atk- toimistossa oppimani tekstinkäsittelyohjelman toimintakäskyt ja TOIMISTOINSINÖÖRINÄ KIINTEISTÖOSASTON niin myös hänenkin työnsä helpottui. KIINTEISTÖTOIMISTOSSA Ensimmäisen kosketuksen toimitustietojärjestelmän suunnit- Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä 11.11.1983 minut teluun sain 7.11.1983 hankkeen johtoryhmän kokouksessa, jonne nimitettiin 1.12.1983 alkaen kiinteistötoimiston toimistoinsinöö- minut kutsui kiinteistöosaston osastopäälliköksi 1983 nimitetty riksi. Aluksi palasin entiseen työhöni eli Korkeimmalle Oikeudelle ­Jorma Kantola. Kokouksessa Kantola esitti, että minut nimitet- tehdyistä valituksista annettavien lausuntojen valmistelijaksi. Pian täisiin toimitustietojärjestelmää suunnittelevan projektiryhmän sain tehtäväkseni maanmittaushallituksen maanmittaustoimistoille jäseneksi. Pääasiana kokouksessa oli selvittää, miten toimitustuo- antaman toimitusmenettelyn ohjeiston ylläpidon ja muutosten tannon atk-ohjelmien suunnittelua ja toteuttamista jatketaan. käännättämisen ruotsiksi sen jälkeen kun suomenkieliset ohjeet Oulun maanmittaustoimistossa olivat maanmittausinsinöörit oli kiinteistöosastossa hyväksytty. Ohjeiden kirjoitus tehtiin kirjoi- Kauko Repo ja Antti Mattila suunnitelleet ja ohjelmoineet useita tuskoneella ja jos tekstissä oli asiallista korjattavaa, piti koko teksti erillisohjelmia suurimpien toimitusten kuten halkomisten, yksityis- kirjoittaa uudelleen. Pienemmät korjaukset voi tehdä työaikaa tietoimitusten ja yleisten teiden tietoimitusten tekoa varten. Myös säästävällä leikkaa-liimaa-systeemillä, jonka jälkeen konekirjoittajat maanmittaushallituksessa oli laadittu suunnitelma toimitustietojär- tekivät ohjeiden puhtaaksi kirjoittamisen. jestelmäksi. Suunnitelmissa olleiden ristiriitojen poistamisesta oli Koska olin järjestelytoimistossa oppinut atk-ohjelmien do- neuvoteltu 4.–5.8.1983. Kun yksimielisyyteen ei päästy, johtoryhmä kumentoinnissa käytössä olleen verrattain alkeellisen tekstin molempia osapuolia kuultuaan päätti valita jatkotyön pohjaksi käsittelytavan, kysyin maanmittauslaitoksen hankintapäälliköltä maanmittaushallituksessa laaditun suunnitelman. mahdollisuutta saada myös kiinteistötoimistoon atk-pääte, mutta Koska halusimme saada mahdollisimman oikean kuvan Oulun eihän sellaiseen kuulemma ollut rahaa eikä myöskään perusteltua maanmittaustoimistossa suunniteltuihin ja siellä käytössä olleisiin tarvetta. Niinpä kävin päivittäin katsomassa atk-toimistossa, että toimitustuotannon atk-sovellutuksiin, vierailimme 19.–20.12.1984

MAANKÄYTTÖ 4|2014 41 Kiinteistörekisterin ylläpidossa ilmeni alkusyksyllä 1987 ongel- mia. Uutta tietoa rekisteröitäessä rekisteristä hävisi edelleenkin voimassa olevaa vanhaa tietoa. Kaikki TOA-projektiin nimetyt kiinteistörekisterin ohjelmistoa tuntevat henkilöt hälytettiin selvittämään ja korjaamaan sitä. TOA-ohjelmiston suunnittelu ja kiinteistötoimiston toimistopäällikön yli-insinööri Seppo ohjelmointi pysähtyi täysin yli 2 kuukaudeksi. Lisäresurssit olivat Kärkkäisen­ kanssa Oulun maanmittaustoimistossa ja maanmit- tarpeen ja niinpä Lohjan maanmittaustoimiston maanmittaus- tauskonttorissa. Siellä tuli yllättäen esiin maanmittauskonttorin insinööri Kaj Törnroos tuli 15.10.1987 Tarja Pykälän äitiysloman kantana se, että atk:ta ei pitäisi käyttää toimitustuotantoon edes sijaiseksi. Lisäksi TOA-projektiin tuli Valtion tietokonekeskuksella silloisessa laajuudessa, koska Oulun HP-tietokoneen kapasiteetti työskennellyt maanmittausteekkari Taina Vento. Uusien työnte- ei kunnolla riitä kiinteistörekisterin ja toimitusrekisterin tarpeisiin. kijöiden perehtyminen tekeillä olevaan ohjelmistoon vei tietysti Toisaalta maanmittauskonttorin mielestä atk:n käyttö isoissa toi- oman aikansa. Kun ensimmäiset ohjelmiston osat valmistuivat, sain mituksissa oli kuitenkin paikallaan. korvaamattomaksi avukseni Seija Lembergin, joka oli sitä ennen ollut tarkastustoimistossa Veikko Tapanaisen avustajana. Seija oli ATK-KOULUTUS OLI NYT TARPEEN siellä oppinut tavattoman paljon atk:sta, esimerkiksi tietokantojen Minulle tulossa olevan työn kannalta todella hyödyllisen kou- käsittelystä. Aluksi Seija toimi ohjelmien testaajana ja myöhemmin lutuksen sain, kun pääsin mukaan Valtion Koulutuskeskuksen niiden kouluttajana ja käytön tukihenkilönä. 26.8.1985–24.1.1986 järjestämään tietojenkäsittelyn kehittämis- Tavoitteemme oli seuraava. Kiinteistörekisterin tietokannasta vastuuhenkilöiden 253 tunnin pituiseen koulutusohjelmaan. kopioitiin kaikkia kiinteistörekisterissä olevia tietoja varten tyhjä toi- Koulutukseen osallistui valtionhallinnon eri yksiköistä henkilöitä, mitustietokanta, jota täydennettiin toimituksen teossa tarvittavilta jotka tunsivat oman yksikkönsä työt hyvin ja joiden tehtävänä oli osin. Lohkottavan emätilan kaikki tiedot kopioitiin kiinteistörekis- osata kertoa varsinaisille atk-ammattilaisille mahdollisimman ym- teristä tähän työkantaan, lohkotiloja varten sinne muodostettiin märrettävästi, mitä suunnitteilla olevien atk-ohjelmien tuli tehdä. jakomerkein tunnistettavat uudet yksiköt, joille tallennettiin kaikki Tämän koulutuksen jälkeen työni kiinteistötoimistossa muuttui niitä koskevat tiedot. Lopuksi tallennettiin tai emätilalta suoraan toimitustuotannon automaation suunnitteluksi ja sitä toteuttavan siirrettiin kantatilaksi jäävälle jakomerkille kaikki sitä koskevat tie- työryhmän työn johtamiseksi. dot sellaisina, joiksi ne jäivät lohkomisen jälkeen. Tämän jälkeen Koska kiinteistörekisteritietojen tallennusta ja käyttöä palvelevat voitiinkin tulostaa lohkomiskirja sekä asianosaisille lähetettävät ohjelmat oli saatu jo kuntoon, voitiin niitä Martti Hautalan johdolla lohkomiskirjan otteet, joita he tarvitsivat mm. hakiessaan lain- suunnitelleen ja toteuttaneen työryhmän jäseniä vähitellen siirtää huutoa uuteen tilaansa. Toimituspöytäkirjan tuottaminen ei ollut suunnittelemaan toimitustuotannon automaatiota. Lohkomiset mahdollista, koska se useimmiten kirjoitettiin toimituspaikalla eikä valittiin ensimmäiseksi toimituslajiksi, johon tietokoneiden käyttöä kannettavia tietokoneita toimitusinsinööreillä vielä ollut. Myöskään lähdettiin kehittämään, koska noin 80 % maanmittaus- ja jakotoi- numeerista kiinteistökarttaa ei silloin vielä ollut. mituksista on lohkomisia. Kiinteistörekisteriä ylläpidettiin maanmittauskonttoreissa, Systemaattinen suunnittelutyö alkoi alkutalvella 1986 jako- ja joissa toimituskartat ja asiakirjat ensin tarkastettiin ja sen jälkeen lohkomistoimitusten eri vaiheiden prosessikuvauksella ns. seinä- kiinteistörekisteriin tarvittavat tiedot tallennettiin rekisteriin eli taulumenetelmällä, jonka alkupäästä on jutun alkukuva. toimitus rekisteröitiin. Koska kaikki lohkomisessa mukana olevista Sen jälkeen kaikilla työryhmän jäsenillä oli yhteinen erilaisin tiloista rekisteriin tarvittavat tiedot olivat TOA:n käyttöönoton symbolein ja tekstein koottu kuva siitä mitä kaikkea meidän pitäisi jälkeen toimitustietokannassa automaattisten tietokoneelle oh- tehdä. Tämän jälkeen voitiin jatkaa jo aikaisemmin aloitettujen jelmoitujen tarkistusten valvomina, toimituksen rekisteröinti eli ohjelmaosien ohjelmointia sekä alkaa uusien ohjelmaosien työs- tietojen siirto toimitustietokannasta kiinteistörekisteriin voitiin täminen. Koska jo tehdyissä ohjelmissa oli liian paljon puutteita ja tehdä vain tarkoitukseen ohjelmoitua näppäintä painamalla. koska eniten hyötyä saadaan vasta toimituksen automaattisesta Niinpä maanmittauslaitoksen toimintatapaa voitiin myöhemmin rekisteröinnistä, toimitustietokantaa sekä ohjelmistoa päätettiin muuttaa siten, että näin tehtyjen lohkomisten rekisteröinti tapahtui täydentää. Kokeilukelpoiseksi se piti saada alkusyksyyn 1987 maanmittaustoimistoissa. mennessä. Ennen kuin näin pitkälle päästiin, oli maanmittaustoimistossa lohkomisia tekevät toimitusvalmistelijat ja maanmittausteknikot TOIMITUSAUTOMAATIO TOA:N VETÄJÄNÄ koulutettava. Se tapahtui lääni kerrallaan siten, että läänin kaikista Maanmittaushallitus päätti 18.6.1987 organisoida toimitusasiakirja- maanmittaustoimistoista tuli mahdollisimman paljon koulutettavia automaation ja siihen läheisesti liittyvän muun tiedonkäsittelyn yleensä läänin pääkaupungissa toimivan toimiston koulutustilaan, liitäntöjen suunnittelun, ohjelmoinnin ja kokeilun erityiseksi projek- joka järjestettiin niin, että aina joka toisella tai kolmannella oli käy- tiksi, jota lyhyemmin kutsuttiin TOA-projektiksi. Samalla minut mää- tössään atk-pääte. Tällaisia koulutuksia pystyttiin järjestään yhden rättiin TOA-projektin projektipäälliköksi. Projektiryhmän jäseniksi vuoden aikana enintään neljä ja koska Turun ja Porin sekä Vaasan nimettiin Tarja Pykälä, Veijo Rautiainen, Helka-Marja Kohonen, lääneissä oli muita läänejä enemmän maanmittaustoimistoja, Tuomo Ylikangas ja Arto Vuorijärvi atk-palvelutoimistosta sekä oli näissä lääneissä järjestettävä kaksi erillistä koulutusta. Lisäksi maanmittausinsinööri Markku Asikainen Mikkelin maanmittaus- Maarianhaminan, Pietarsaaren, Vaasan ja Vöyrin ruotsinkielisille toimistosta ja toimistosihteeri Anne Viljakainen Mikkelin läänin järjestettiin oma koulutustapahtumansa. Näin koko maassa TOA- maanmittauskonttorista. Minä sain nimityksen kiinteistötoimiston ohjelmiston käyttöönoton kouluttamiseen tarvittiin 14 koulu- yli-insinööriksi 1.9.1987 alkaen. tusjaksoa ja siihen kului yhteensä 3 vuotta 4 kuukautta. Yhtenä

42 MAANKÄYTTÖ 4|2014 syynä tähän verrattain hitaaseen etenemiseen oli se, että laitoksen tietokonekapasiteetti ei riittänyt. Sitä oli reippaasti lisättävä ja siihen MATTI HOLOPAINEN taas tarvittiin rahaa valtion budjetista. Ohjelmiston koulutus ja käyttökokeilu alkoi Mikkelin maan- mittaustoimistossa 21.8.1989. Ensimmäisen, viikon pituisen koulutusjakson aikana oli aluksi selvitettävä kiinteistörekisterin atk-tekninen rakenne ja toiminta, koska maanmittaustoimistoissa työskennelleet osasivat yleensä vain lukea rekisteritietoja ja tulos- taa sieltä tarvitsemiaan kiinteistörekisteriotteita. Sen jälkeen alkoi toimitustietokannan ja uusien ohjelmien opetus. Minä selostin lä- hinnä atk-avusteisen työprosessin yleistä kulkua ja Lembergin Seija yhdessä tärkeimpien osaohjelmien ohjelmoijien kanssa opettivat niiden toimintaa ja käyttöä. Tämä oli teknisesti rakennettu siten, että opettajan käytössä olleen päätteen näytön kuva heijastettiin valkokankaalle, mutta se näkyi myös oppilaiden käytössä olevien päätteiden näytöillä. Näin kaikki näkivät hyvin sen mistä kulloinkin oli kysymys. Tämän peruskurssin jälkeen kurssilaiset opettelivat todellisten lohkomisten tietojen tallennusta ja niiden käsittelyä työpaikallaan ENERGIA, 4–6 viikon ajan. Seija antoi tarvittaessa puhelimitse tukiopetusta ja useimmiten samalla otti yhteyden omalla päätteellään apua VALUUTTA, tarvitsevan istuntoon, jolloin Seija näki todellisen tilanteen ja osasi puhelimitse kertoa, mitä siinä tilanteessa pitää tehdä. Seijan työaika SOTA JA RAUHA kului näinä väliviikkoina lähes tauotta jatkuvaan tukiopetukseen. Tämän jälkeen oli 2 päivän jatkokurssi, jossa käytiin yhteisesti lävit- OLIN PERJANTAINA ystäväni eläköitymistä juhlistamassa ja se eniten kysymyksiä aiheuttaneet asiat ja samalla täydennettiin tapasin monia työurani alusta saakka tuntemiani työtovereita. Oli ensimmäisen viikon opetusta. Mikkelin maanmittaustoimiston hieno ilta vaikka lopulta Suomi hävisikin Unkarille, taas kerran viime- jatkokurssin tauolla oli eräs kurssilaisista todennut, että ”tämä on minuuttien maalilla. Sopi hyvin illan tunnelmaan ja tuntemuksiin, ensimmäinen tavallisen karvalakkikansan työtä auttava ohjelmisto”. miten asiat ajassa jotenkin vaan toistaa itseään meidän alalla kuin Joulukuun alussa 1989 pidetyssä kiinteistörekisterin ja TOA- maailmassa yleensä. Talouden nousut ja laskut. Sota ja rauhakin. ohjelmiston kehittämistä sekä HP-tietokoneiden kapasiteettia Asiantuntijat pohtivat toimivaa talouskuria ja elvytystä myös koskeneessa neuvottelussa todettiin, että Mikkelin toimistossa eurooppalaisen nousun aikaansaamiseksi ameriikan malliin. Kreik- aloitetun ohjelmiston kokeilun johdosta Mikkelissä oleva tieto- ka tarvitsisi lisää yhteiseurooppalaista rahoitusta. Kysyntää vaiko kone oli niin tukossa, että sen vastausajat olivat usein joissakin tarjontaa työmarkkinoilla ratkaisuna kansantalouden ongelmiin? asiakaspalvelutehtävissä kymmeniä minuutteja. Mikkeliin pitäisi Veronkiertoskandaali EU:n ytimessä? Pysyvätkö britit EU:ssa vai saada vaikkapa vuokrattua uusi entistä huomattavasti suurempi haetaanko vain alennuksia EU-maksuihin? Eurooppalaisen valuutan tietokone. tulevaisuus? Venäjä ja Ukraina? Energiaratkaisut? Työttömyys? Krii- Eri lääneissä käytössä oleva HP-tietokonekapasiteetti määritteli sejä Euroopassa joka suunnalla ja yhteiskunnan toiminnan tasolla. sen, missä TOA-ohjelmisto voitiin ottaa käyttöön. Läänien koulu- Miten saimme uskoa tulevaisuuteen, työtä ja kilpailukykyä tusjärjestykseen vaikutti lisäksi myös se, miten suuri osa läänin suomalaisille tässä epäselvässä ja epävarmassa maailmankuvassa? maarekisterikirjojen sisällöstä oli ehditty tallentaa digitaaliseen Uusia innovaatioita suomalaisesta osaamisesta ja raaka-aineista? kiinteistörekisteriin. Kiinteistörekisterin käyttöönoton edistyminen- Suomalaista luomuruokaa ja kotimaista energiaa? Ja pitäisikö tyytyä kin lisäsi tietokoneiden kuormitusta. Ohjelmisto otettiin käyttöön entistä vähempään? koko maassa vaiheittain vuosien 1990–1992 aikana, vaikka kiinteis- Pitäisi säästää ja uskaltaa kuluttaa yhtä aikaa vaikka epävarmuus törekisterin tallennus oli vielä vuoden 1992 lopussa kesken Turun työstä ja toimeentulosta on mielessä. Tässäkin ajassa meidän suo- ja Porin, Hämeen, Kymen ja Vaasan lääneissä. Ohjelmiston käyt- malaisten pitäisi löytää ja pitää oma tahti ottaa pieniä askelia yksi töönotosta kerron tarkemmin lehtemme seuraavassa numerossa. toisensa jälkeen. Pääsääntöisesti oikeaan suuntaan. Päivä kerrallaan.

Emeritus yli-insinööri Kauko Kalevi Raussi on ­syntynyt 20.4.1935 Elimäellä ja asuu nykyään Helsingissä.

Sähköposti: kalevi.raussi Kirjoittaja on kehittämispäällikkö saunalahti.fi. Suomen­ Kuntaliitossa. matti.holopainen kuntaliitto.fi

MAANKÄYTTÖ 4|2014 43 Maanmittauspäivät 2015 Espoon Dipolissa

TERVETULOA MAANMITTAUSPÄIVILLE 16.–17. huhtikuuta 2015!

MAANMITTAUSPÄIVÄT pidetään 16.–17. Maanmittauspäiviin olennaisena osana • Älykäs kaupunkisuunnittelu, päivänä huhtikuuta 2015 Espoon Dipo- kuuluvat juhlallisuudet on ajoitettu torstai- smart-city lissa. Maanmittauspäivien konseptia on ja perjantai-illaksi. Torstai-iltana järjestetään • Kiinteistöarviointi uudistettu reippaalla kädellä. Koulutus ja avajaiset, joiden yhteydessä tapahtuu • Rakennetun ympäristön mittaus ja ammatillinen kehittyminen on nostettu stipendien jako, kunnianosoitukset ym. juh- mallinnus päivien keskiöön. lallisuudet. Torstai-iltana järjestetään lisäksi • Kiinteistörekisterin pito Maanmittauspäivät 2015 tarjoavat maanmittausalan seurojen ja yhdistysten • Sähköisten palveluiden kehittäminen maanmittausalaa laajasti syleilevän koulu- sääntömääräiset kokoukset. Perjantai-iltana • Nuorten maanmittauspäivät tuspaketin. Päivien ohjelma on rakennettu järjestetään varsinainen iltajuhla. neljän rinnakkaissession varaan, mikä mah- Päivien teemoja ovat muun muassa ILMOITTAUTUMINEN dollistaa noin 40 esityksen laajuisen koulu- (lopullinen ohjelma julkaistaan 31.1.2015): Ilmoittautuminen avautuu 1.1.2015 ja sul- tuspäivän. Tämän vuoksi kunkin osallistujan • Kiinteistötoimitusten kehittäminen keutuu 28.2.2015. Ilmoittautuminen tapah- on helppo rakentaa ohjelmasta juuri omaa • Maankäyttö- ja rakennuslain tuu sähköisesti Maankäyttö ry:n kotisivujen ammattiaan tukeva kokonaisuus. ­uudistaminen kautta (www.maankaytto.fi/mmp2015). YÖPYMINEN Maanmittauspäiviä varten on varattu Dipolin vieressä sijaitseva Radisson Blu -hotelli (http:// www.radissonblu.fi/hotelli-espoo). Torstain ja perjantain välinen yöpyminen maksaa 120 € (1hh) ja 145 € (2hh). Perjantain ja lauantain välinen yöpyminen maksaa 80 € (1 hh) ja 95 € (2 hh). Hinnat sisältävät buffetaamiaisen sekä ALV:n. Alennettu hinta on voimassa varattaes- sa hotelliyöpyminen suoraan hotellin kautta (reservations.finland radissonblu.com) käyt- täen varauskoodia Maanmittauspäivät. Hotellivaraukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennakkoon, sillä emme voi taata, että hotellissa riittää tilaa kaikille halukkaille.

OSALLISTUMISMAKSUT

NORMAALIHINTAINEN 250 euroa ­OSALLISTUMISMAKSU JÄSENJÄRJESTÖIHIN ­ 200 euroa KUULUVAN ALENNETTU ­OSALLISTUMISMAKSU Alennettuun maksuun ovat ­oikeutettuja kaikki henkilöt, jotka kuuluvat johonkin maanmittausalan järjestöön. ELÄKELÄISEN 100 euroa ­OSALLISTUMISMAKSU OPISKELIJAN ­OSALLISTUMISMAKSU 30 euroa Ei sisällä perjantain lounasta. ­Opiskelijaruokaloita löytyy Dipolista ILLALLISKORTTI 30 euroa Juhlava illallinen perjantaina (klo 19–02, Dipoli)

Huom. Osallistumismaksut sisältävät ohjelmaan merkityt tarjoilut (lounaat, kahvit). Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa (ALV 0%)

MAANKÄYTTÖ TERVETULOA MAANMITTAUSPÄIVILLE 16.–17. huhtikuuta 2015! Maan CALL FOR PAPERS Jos haluat pitää esityksen päivillä, pyydämme sinua toimittamaan vapaa- mittaus muotoisen tiivistelmän esityksestä osoitteeseen: juhana.hiironen aalto.fi

2015 päivät 15.1.2015 mennessä. Varsinaista kirjallista artikkelia ei esityksestä ole välttä- KIINTEISTÖT mätöntä toimittaa lainkaan. Esiintyjät pääsevät osallistumaan ilmaiseksi päiville. MITTAUS & MALLINNUS Esityksen aiheena voi olla esimerkiksi: • Uuden hyvän käytännön esittely www.maankaytto.fi/mmp2015 • Toteutetun kehittämisprojektin kuvaus • Tehdyn tutkimuksen (tulosten) esittely NÄYTTELYT Päivillä on näyttely perinteiseen tapaan mutta uusin JÄRJESTELYTOIMIKUNTA tuulin. Ohjelmassa otetaan huomioon näytteilleaset- TkT Juhana Hiironen, Aalto-yliopisto, juhana.hiironen aalto.fi tajien tarpeet ja varataan mahdollisuus tietoiskuihin. Päätoimittaja Ari Laitala, Maankäyttö-lehti, ari.laitala maankaytto.fi Lisätietoja Pekka Lehtonen, puh. 040 546 3806 Lisätietoja: www.maankaytto.fi/mmp2015 plehtonen1 elisanet.fi MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA­ TELLUROMETRI

OPISKELUAIKANANI 1960-luvulla oli eräs Tellurometrimittauksissa taas on kummas- Tellurometria käytettiin 1960–1970-luvul- uuden tekniikan ihmeellisimpiä saavutuksia sakin päässä aktiivisesti lähettävä laite. la II ja III luokan kolmiomittauksissa, minkä laite nimeltään tellurometri. Se mittasi radio- Oheisissa kuvissa olevassa ensimmäisessä jälkeen geodimetrit ne vähitellen syrjäyttivät. aaltoja hyväksi käyttäen 30–50 kilometrin versiossa MRA 1:ssä oli vielä niin, että toisella Laitetta valmisti Tellurometer Ltd -niminen etäisyyksiä. Mittausetäisyys saattoi hyvissä pisteellä oli Master-laite ja toisessa Remote, yhtiö Englannissa. Tuotanto on kuitenkin jo olosuhteissa olla jopa 70 kilometriä. Tarkkuus joka vastaanotti lähetyksen ja palautti sen. lopetettu. oli 50 mm + 4 mm/km. Ensimmäisen telluro- Kummassakin laitteessa oli radioaaltojen vas- metrin kehitti Etelä-Afrikan kaukotiedustelu- taanottamista varten lautasantennit. Vuonna välineiden tutkimuslaitoksessa Trevor Lloyd 1960 valmistunut MRA 2:ssa oli kummassakin Wadley vuonna 1957 ja se sai nimekseen päässä Master-laite, jolloin mittaus voitiin MRA 1 (M = master, R = Remote, A = Ancilliary käynnistää kummastakin päästä. Kun etäisyy- equipment). Tellurometrin nimessä oleva det pisteiden välillä olivat tietysti valtavat, niin tellus on kreikkaa ja tarkoittaa maata. tarvittiin jonkinlainen puheyhteys. Tällainen Viime kerralla esitellyllä geodimetrillä oli tietysti käytettävissä, kun radioaalloilla mitataan valoaalloilla, jolloin toisella pisteellä toimittiin. Laitteen mittaripuolen alaosassa on varsinainen lähetinlaite ja toisessa päässä on kansi, jonka takaa löytyy puhelimen luuri, Jürgen Grönfors on vain takaisin heijastava peili tai prisma. jonka avulla juttelu onnistui. jurgen.gronfors luukku.com

46 MAANKÄYTTÖ 4|2014 Maankäyttö 120 vuotta sitten

• Suomen ­ensimmäinen ­adventtiseurakunta ­perustettiin Helsinkiin • Edwin Linkomies (os. Edwin Flinck) syntyi. Hän toimi mm. Rooman kirjallisuuden­ professorina, Suomen ­pää­ministerinä 1943–44 ja tuomittiin sotasyyllisyys- oikeudenkäynnissä 1946. Linkomies kuoli 1968. • Seksiopas vuodelta 1894 neuvoo, että anna vähän ja harvoin! VUONNA 1894 OIKEAKIELISYYTTÄ JA VAIVOJA

UUTTA JOHTOSÄÄNTÖESITYSTÄ toinen toisensa eteen ja loppui usein pitkän vesi alkoi nousta saapasvarsien yli. Ja millainen käsiteltäessä puututtiin myös oikeakielisyy- aikaa sen jälkeen kun tämä tarpeellinen ehto oli sitten lepo näin vietetyn päivän perästä!? No teen: kulkemiselle jo oli tauvonnut. Puolipäivän niin, ellei katsonut soveliammaksi selvästään lepo ei tavallisissa tapauksissa koskaan tullut antautua torpantupain syöpäläisten rää- Hra Caselius muistutti muutamista kielivirheis- kysymykseen, koska jalat ja koivet useimmiten kättäväksi, ei voinut majoittua muualle kuin tä suomalaisessa ehdotuksessa. Niinpä 2 pykä- olivat niin läpimärät ettei uskallettu pysähtyä johonkin heinä- tahi olkilatoon siksi kuin vilu län 6 kohdassa sanotaan ”kuin myös vastaiseksi ja levätä. Neva- ja suomaihin pantiin aina pani sieltä pakenemaan. erottaa virkamies virkansa toimittamisesta”. suurin huomio. Niistä noin 2½– 3 peninkulman Syöpäläisiä toista tai toista laatua löytyi kyl- Puhujan kotipuolessa on ”vastaiseksi” sanalla pituisista matkoista, joita joka päivä samo- lä poikeuksetta joka paikassa. Maakuuvaatteet sama merkitys kuin ruotsalaisella sanalla ”för simme, oli ainakin 3/4 kuljettava liejumaita ja sitä vastoin näyttivät näille erämaan lapsille framtiden” ja olisi tämä sana siis muutettava vesiperäisiä nevoja myöden, jolloin jalka joka olevan täydellistä ylellisyystavaraa ja joskin vie- sanaksi ”toistaiseksi”. askeleella vajosi syvään maahaan, mistä se raanvaraisuutena löytyi joku ryijy liikenemään, 4:ssä pykälässä mainitaan maanmittauk- ei noussut ylös ilman erinäistä ponnistusta. niin ei tämä kuitenkaan voinut ulottua kolmelle sen Ylitirehtööri, jonka laista puhujan mielestä Toisinaan vajottiin tarkastuksissa aina kai- vieraalle samalla kertaa. Jos edes muutamiakin ei löydy, vaan tulee siinä olla maanmittauksen naloihin saakka. Silloin tunsi velvollisuutensa päiviä olisi saanut asua yksillä paikoin, niin ei Ylihallituksen Ylitirehtööri. 5:nessä pykälässä raskaalta, erittäinkin ellei päivä vielä ollut olisi ollut vaikeata poistaa tai ainakin lieven- on sana ”osakkaita” lauseessa: ”mikäli he ovat pitkälle ennättänyt. Mitä rasitusten jakoon tuli, tää näitä rasituksia, mutta kun niinkuin tässä kassan osakkaita”, joka ruotsiksi merkitsisi arveli jokainen saaneensa tarpeeksi. Ja niinpä tapauksessa, joka kerta täytyy yöpyä toiseen ”aktie-egare” ja pitäisi tämän sanan asemalla kyllä olikin; mutta löytyi kuitenkin pieni erotus. torppaan tulee se todellakin tukalaksi. siis olla ”osallisia”. Herra komisioonimaamittari esim. ei silloin Näitä vaivoja lukuunottamattakin ja asu- kun joidenkuiden torppien luona oli mitattava janten ylipäänsä vähäisistä palkkavaatimuk- Lehden toimittaja A. Wahlroos oli poiminut muutamia peltoja, tarvinnut retustaa ympäri sista huolimatta ovat menot, joita .täällä saa seuraavan jutun yhdistyksen lehteen otsikolla kaikkiin paikkoihin lähellä olevilla tiluksilla, kärsiä vaatteiden kulumisen kautta, ruoasta, ” Voi näitä virkamiehen vaivoja” : jos nämät olivat viljelykseen kelpaamattomat yömajasta, tarpeellisista kaluista j. n. e. kuiten- ja niistä palstoista, jotka joutuivat ehdotettuin kin varsin suuret. Muuan maanviljelyskoulun opettaja, jonka uudistalojen rajojen sisään, ja kuitenkin teki Kun sitten saa ainoastaa 6 markkaa päivä- osanottajana eräässä komisioonissa tuli tar- niitten päiväraha 8 ja 12 markkaa. Sitä vastoin rahakseen, niin ei ansio ole kovinkaan suuri, kastaa joitakuita kruunun liikamaita ja tutkia tuli allekirjottaneen, jolle suotiin ainoastaan 6 mutta jos toimitus sen ohessa on sen laatuinen, voisiko niihin perustaa uudistaloja, on kuvaillut markkaa päivältä, tarkastaa kaikki sekä kuivat että sitä seuraa vaivaloinen ja pitkällinen ko- maamittarin oloja erämaassa niin sattuvasti, että vesiperäiset kohdat koko kruunun maalla tityö, jota ei erikseen palkita, niin antaa koko että lukioittemme huviksi olemme suomenta- eikä ollut niinkään harvinaista että hänen toimi tietysti ainoastaan tappiota.” neet hänen kirjoituksensa, joka kuuluu näin: täytyi käyttää paljon kiivaampaa astuntaa ”Työ alkoi aamusilla tavallisesti päivän sen saavuttakseen toiset, jotka eivät sen enempää Jürgen Grönfors verran valjettua että näki muuttaa jalkojansa välittäneet maapohjan laadusta niinpian kun jurgen.gronfors luukku.com

MAANKÄYTTÖ 4|2014 47 Maankäyttötieteiden päivä 2014

Susanna Kari

Seminaaripaikkana­ toimi perinteikäs ­ Tieteiden talo Yhdelle päivälle tiivistettyä ja uudella nimellä varustettua Maan- ­osoitteessa Kirkkokatu 6. Maanmittaushallitus­ sijaitsi­ käyttötieteiden päivää vietettiin 30.10.2014 Helsingissä. Maan­ vuosina 1926–1982 Tieteiden taloa viistosti mittaustieteiden Seuran järjestämä päivä nappasi ohjelmaansa vastapäätä. alan ja yhteiskunnan ajankohtaisia asioita: esi- tyksien teemoina olivat mm. tonttipula ja asunto- rakentamisen haasteet sekä älykkäät tietomallit kaupunkisuunnittelussa. Luento-ohjelman jälkeen järjestettiin Maanmittaustieteiden Seura ry:n ja Maanmittausinsinöörien Liitto ry:n syyskokoukset.

48 MAANKÄYTTÖ 4|2014 Päivän ensimmäinen Ilkka Aaltonen Helsingin Tontti-aiheesta jatkoi Oulun kaupungin teema rakentui tontti- ja kaupungin­ Kiinteistövirastosta­ Veikko Lehtinen­ kertomalla ­ asuntopulan ympärille. kuvaili tonttien­ hinnoittelua. Oulun maapoliittisista linjauk­ sista.­ Akavan Elina Moisio tar- Hän esitteli myös kaupungin Mielenkiintoisena­ yksityiskohtana­ josi katsauksen­ haasteisiin uuden vyöhykehinnoittelumallin,­ Lehtinen tutustutti yleisön kuntapäättäjien­ näkö­ joka on tarkoitus ottaa käyttöön ­tontinluovutuskelloon, joka tuo kulmasta. vuonna 2015. luovutuskeinoihin­ ennustettavuutta vuositasolla.

Tontti- ja asunto- Tuusulan kunnan teeman esitysten­ kehitysjohtaja­ Hannu jälkeen oli Haukkasalo puhui mahdollisuus­ MAL-sopimus­ keskusteluun. Kalle menettelystä ja muista Konttinen Maan- ajankohtaisuuksista mittauslaitokselta Helsingin­ seudun asunto-­ toimi puheenjohta- ja tonttituotannon­ jana: hän pohjusti ­ohjaamisessa. Hän jakoi keskustelua mm. myös Tuusulan kunnan havainnollisilla kokemuksia esimerkiksi asukastiheys-esi- kunnan kaavoitus­ merkeillä. suunnitelman kautta.

Esitysten välillä oli aikaa nauttia lounaasta ja keskustella kasvokkain.

MAANKÄYTTÖ 4|2014 49 Alan väitöskirjatuotanto oli Petri Lukin jakoi paneelissa Aalto-yliopiston ­päivässä myös edustettuna. ­kuulijoille oman kokemuksensa Sirkku Wallin puhui Eeva Määttänen (Ovenia Oy) mieleen painuneesta vesijätön­ kaupunkisuunnittelun esitteli tutkimuksensa ­vihreiden velvollisuuslunastuksesta.­ tietotarpeista­ kiinteistöpalveluiden­ kyvystä­ Paneelissa­ punnittiin erityisesti­ sekä tiedon parantaa kiinteistöjen­ lunastustoimitusten hyötyjä­ pirstaloituneisuudesta.­ ympäristösuorituskykyä­ ja ja velvollisuuksia:­ kenelle ­samalla luoda arvoa ­asiakkaalle. ­kustannukset tulisi osoittaa? Yleisössä heränneiden­ kysy- mysten pohjalta­ Määttänen pohti­ erityisesti palveluiden­ imagoarvoa.­

Pekka Nurmikari toimi toisena panelistina. Myös yleisö kertoi omia kokemuksiaan­ haasteellisista­ vesi­ jätön lunastustapauksista tai muuten mieleen jääneistä toimituksista.­

Päivän ohjelmaan Anssi Krooks kuului myös paneeli- (Geodeettinen laitos) keskustelu vesijätön­ kertoi esityksessään­ lunastuksesta.­ älykkäistä ­Juhana Hiironen­ 3D-malleista, niiden piti alustuksen­ tarkkuustasoista­ ja paneelille.­ sovelluskohteista.

Maanmittaustieteiden Seuran varapuheenjohtaja­ Eero Valtonen ­summasi päivän yhteen loppusanoillaan.

50 MAANKÄYTTÖ 4|2014 Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ

Tietoyhteiskuntakaari on nyt julkaistu Suomen säädöskokoelmassa nrolla 917/2014. Valtiota vastaan tehtyjen vahingonkorvaus- vaatimusten käsittelyä ollaan keskittämässä Valtiokonttorille. Maanmittauslaitoksen toiminnasta tehtyjen vahingonkorvausvaa- timusten käsittely on pysytetty Maanmittauslaitoksella, jolloin eräänä edellytyksenä on oikeusopillisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden toimiminen asioiden käsittelijöinä. Uusi kalastuslaki on edennyt eduskuntaan.

• Laki Euroopan unionin yhteistä voimaansaattamisesta (655/2014). • Valtioneuvoston asetus rajavyöhyk­ etua koskevien energiahankkei­ Voimaan 17.8.2014. New Yorkissa tehty keestä ja rajavyöhykkeen takarajas­ den lupamenettelystä (684/2014)). sopimus 21.5.1997 säädettiin tukemaan ta annetun valtioneuvoston asetuk­ Voimaan 1.9.2014; Lain tavoitteena on voimaan. Sopimus on Suomen sopimus- sen 3 §:n muuttamisesta (773/2014). nimetä Euroopan unionin energiainf- sarjassa nro 73/2014. Voimaan 1.10.2014 rastruktuuriasetuksen tarkoittama kan- • Laki vuorotteluvapaalain muuttami­ • Laki Teknologian tutkimuskeskus sallinen toimivaltainen viranomainen ja sesta (659/2014). VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä saattaa voimaan asetuksen mukaisten Voimaan 1.9.2014. Vuorotteluvapaata (761/2014). lupamenettelyjen edellyttämät lainsää- koskevaa sääntelyä on uudistettu. Voimaan 1.1.2015. Suomen suurin dännön muutokset. Lakipaketti sisältää • Laki Etelä-Konneveden kansallis­ tutkimuslaitos muutetaan osakeyhtiö- lisäksi mm. lain vesilain 11 luvun 1 §:n puistosta (661/2014). muotoon. muuttamisesta (688/2014), voimaan Voimaan 1.9.2014. Noin 1544 hehtaaria • Laki Teknologian tutkimuskeskus 1.9.201; lain maankäyttö- ja raken­ maata on rauhoitettu Konnevedellä ja VTT:n ja Mittatekniikan keskuk­ nuslain muuttamisesta (689/2014), Rautalammella. sen muuttamisesta osakeyhtiöksi voimaan 1.9.2014; sekä lain kiinteän • Maa- ja metsätalousministeriön (762/2014). omaisuuden ja erityisten oikeuksien asetus metsänkäyttöilmoituksesta Voimaan 1.1.2015 lunastuksesta annetun lain 1 §:n annetun maa- ja metsätalousminis­ • Laki mittayksiköistä ja mittanor­ muuttamisesta (691/2014), voimaan teriön asetuksen 1 §:n muuttamises­ maalijärjestelmästä annetun lain 1.9.2014. ta (663/2014). muuttamisesta (765/2014). • Valtioneuvoston asetus Maanmit­ Voimaan 1.9.2014. Koskee kiinteistötun- Voimaan 1.1.2015. Koskee vuodenvaih- tauslaitoksesta annetun valtioneu­ nuksia ja sijaintikuntaa. Ks lait 1134/2013 teessa osakeyhtiöksi muuttuvan VTT:n voston asetuksen muuttamisesta ja 1135/2013 kiinteistötunnusuudistuk- tehtäviä. (662/2014). sesta. • Laki viranomaisten toiminnan Voimaan 1.1.2015. Asetus sisältää muun • Laki vesihuoltolain muuttamisesta julkisuudesta annetun lain 11 §:n ohella säännökset Maanmittauslaitoksen (681/2014). muuttamisesta (825/2014). paikkatietokeskuksen professorin arvoni- Voimaan 1.9.2014. Lain 20 d § tulee Voimaan 1.12.2014 ] liittyy esitutkintalain mestä sekä nimittämismenettelystä. voimaan 1.1.2016. Lakimuutoksen ta- muuttamista koskevaan lakiin ja eräiksi • Valtioneuvoston asetus luonnonva­ voitteena on varmistaa turvallisten ja siihen liittyviksi laeiksi. rakeskuksesta (715/2014). kohtuuhintaisten vesihuoltopalvelujen • Valtioneuvoston asetus Kartoitus- ja Voimaan 1.1.2015. Asetus liittyy vuonna saatavuus sekä parantaa hulevesien paikkatietojärjestelmän kehittä­ 2015 voimaan tulevan Luonnonvarakes- hallintaa sään ja vesiolojen ääri-ilmiöiden misen yhteistyöstä Laosin kanssa kusta koskevan lainsäädännön täytän- lisääntyessä ja päällystettyjen pintojen tehdyn sopimuksen voimaansaat­ töön, jolloin Metsäntutkimuslaitos, MTT, määrän kasvaessa yhdyskunnissa. tamisesta (836/2014). ja RKTL liitetään yhteen (561/2014). Tähän liittyy myös laki maankäyttö- Voimaan 26.10.2014. • Valtiovarainministeriön asetus ja rakennuslain muuttamisesta maistraattien sijaintipaikoista ja (682/2014), voimaan 1.9.2014 yksiköistä (595/2014). • Valtioneuvoston asetus ympäristön­ Voimaan 1.1.2015 (1 §:n 9 momentti kos- suojelusta (713/2014). kien Itä-Suomea tulee kuitenkin voimaan Voimaan 10.9.2014. Liittyy uuteen ym- vasta 1.6.2015) päristönsuojelulakiin, 527/2014. • Valtioneuvoston asetus kansain­ • Laki rajavartiolain muuttamisesta välisten vesistöjen muuhun kuin (749/2014). liikennekäyttöön sovellettavista Voimaan 1.10.2014. Merkittävä rajavar- säännöistä tehdyn yleissopimuksen tiota koskevan lainsäädännön uudistus.

MAANKÄYTTÖ 4|2014 51 Veikko Räsänen / SKS Kra TOPOGRAFIN VIIMEINEN RYNNISTYS Tauno Jortikka

Kasvava paikkatiedon tarve aiheutti aikanaan Maanmittaus­ laitokselle painetta, johon vastaamaan saapuivat uudet tietotekniset välineet. Myöhemmin analogiset laitteet saivat kuitenkin väistyä digitaalisen maailman tieltä. Topografi Mikko Suominen maastossa kartoittamassa 1960-luvulla. SUOMEN PERUSKARTOITUKSEN PAHVILAATIKOLLA NUMEERISEEN UUDET HAASTEET TUOTANTOON Siirtyminen jälkiteollisesta yhteiskunnasta Maanmittauslaitoksella oli välineet, organi- tietoyhteiskuntaan toi kartantekijöille ai- saatio ja pätevä henkilökunta. Yhteiskunnan Stereo-operaattori van uusia haasteita. Kasvava paikkatiedon asettamaan haasteeseen pystyttiin kohtuul- Rauno Nyman. tarve yhteiskunnan eri osa-alueilla kasasi lisella panostuksella ja koulutuksella vastaa- erityisesti Maanmittauslaitokselle paineita. maan. Stereokoneet modifioitiin pulssian- GPS-paikannus ei vielä tuolloin, salauksista tureilla ja AND-laitteilla. Alkuhankaluuksien ja tekniikan kehittymättömyydestä johtuen, jälkeen laitepuolella päästiin kohtalaisiin voinut tuottaa tarvittavaa määrää riittävän tuloksiin. Kuvatulkintaa ammattimiehille ei tarkkaa tietoa. Kaukokartoituskaan ei vielä tarvinnut opettaa, eikä siihen olisi kukaan tuolloin ollut teknisesti siinä vaiheessa, kuin pystynytkään. Vaikein kivi käännettävänä se nykyisin on. Koordinaatteihin pohjaavalla oli tietotekniikka. Ensimmäiset oppitunnit Veikko Räsänen / SKS Kra Räsänen Veikko sijaintitiedolla oli kuitenkin kasvavaa kysyn- vaativat mielenkiinnon lisäksi myös runsaas- tää. Mistä apu ongelmaan. ti mielikuvitusta. Helsingistä saapuneella luennoitsijalla ei ollut mukanaan kuin pah- STEREOKOJEKARTOITUSTA vilaatikko, joka kuvasi tietokoneen keskus- Maanmittauslaitos oli hankkinut 1950 ja muistia, pari narunpätkää, joiden päässä oli -60-luvuilla Wild A-8- ja B-8-stereokartoitus- tennispallot kuvaamassa hiirtä ja kursoria. kojeita. Kojeilla oli peruskarttatyössä piirretty Suurin osa tuolloisista kartantekijöistä piti Espa-työasemalla korkeuskäyriä ja karttojen pohjakuvioiden hiirtä haitallisena jyrsijänä, kursorista kukaan nykyaikaista kartanvalmistusta.­ tulkintaa niin pitkälle, että kolmikuvat ei ollut kuullut puhuttavankaan, Vaikeuk­ Kuvassa Timo Koskinen. voitiin asemoida kenttälevyille. Työn käy- sien kautta kuitenkin edettiin. Toiset tulivat tännön suorittamisesta olivat vastanneet ilmakuvatulkinnassa pätevöityneet maas- tokartoittajat. Heillä oli kullakin useiden ”Ensimmäiset kymmenien tuhansien tuntien praktiikka ilmakuvatyöskentelyssä. Välinetaidot oli oppi­ tunnit­ vaativat­

Veikko Räsänen / SKS Kra Räsänen Veikko opittu työn ohessa. Stereokartoitustyötä pidettiin niin tärkeänä, että sitä tehtiin usein mielenkiinnon­ lisäksi­ kahdessa vuorossa, muusta kartoitustyöstä poiketen. Tosin työstä myös maksettiin. myös runsaasti Kello 18.00 jälkeen maksettiin jopa markan enemmän tunnilta. mielikuvitusta.”­

52 MAANKÄYTTÖ 4|2014 UUTISIA

”Vaikein kivi käännettävänä­ oli Lehden toimittaminen tietotekniikka.” käy kuin tanssi

uuden tekniikan kanssa enemmän sinuiksi, Susanna Kari, Maankäytön uusi toimitus- käaikaisimpia harrastuksia. Yksi lapsuuden toisille riitti, kun tiesi mistä napista kulloinkin sihteeri, on kotoisin pääkaupunkiseudulta. toiveammattikin oli kirjailija. piti painaa. Lukion hän kävi Espoossa mediapainottei- Susannasta toimitussihteerin työ tuntuu sessa Kuninkaantien lukiossa. Kurssivalinnat erinomaiselta mahdollisuudelta päästä MAASTOMIESTEN painottuivat matematiikan ja luonnontie- tutustumaan toimitustyöhön ja lehden KUVATULKINTAKOKEMUS teiden puolelle, mutta Susanna oli myös tekemiseen. Tehtävä tarjoaa varmasti paljon Kartoittajien nimike tuli tuolloin koskemaan kiinnostunut kielistä ja kirjallisuudesta. uutta opittavaa niin viestinnän ja kirjoitta- myös piirtäjiä. Suurin osa piirtäjistä keskittyi Lisäksi hän oli aktiivinen esittävän taiteen misen osalta kuin myös maankäytön alan digitoimaan olemassa olevaa karttaa ja näin puolella: hän oli mukana näytelmissä ja kannalta. Susanna on utelias ja hänestä on tuottamaan ns. B -laadun karttaa. Osa siirtyi suoritti tanssin lukiodiplomin. hienoa päästä lukemaan alan viimeisimpiä ”stereohenkilöiksi”. Monella oli laitepuoli Aalto-yliopiston maanmittauspuolelle suuntauksia ja muita kiinnostavia juttuja. paremmin hallussa kuin vanhoilla stereo- Susanna päätyi tavallaan sattumalta. Lukion operaattoreilla mutta maaston tulkinta ei jälkeen kiinnostus tekniikkaan ja taloustie- ollut, eikä voinutkaan olla sillä tasolla kuin teisiin johdatti Susannan Kiinteistötalouden Sähköposti susanna.kari maankaytto.fi. kolmekymmentä vuotta ilmakuvia tulkin- koulutusohjelmaan. Ala vei kuitenkin heti Susanna Kari, neilla topografeilla oli. Asian tola ei johtunut mukanaan ja hiljalleen oma suuntautumi- uusi toimitussihteeri. sukupuolesta, vaan vanhasta maastomies- nen alkoi hahmottumaan sekä vahvuudet perinteestä. nousemaan esiin. Kandivaiheessa pääai- neeksi muodostui kiinteistöjohtaminen Toimitussihteerin KARTOITUS DIGITAALISEEN ja sivuaineeksi kognitiotiede Helsingin AIKAAN yliopistolla. Kandidaatintyössä painotukset työ tuntuu Kaikella on kuitenkin aikansa. Analogiset yhdistyivät mukavasti viestinnän ja energi- erinomaiselta­ stereokojeet saivat väistyä digitaalisen ankäytön yhteyden tutkimukseksi. maailman edessä. Monet vanhoista ko- Kiinnostus suunnitteluun ja yhteiskun- mahdollisuudelta­ neista romutettiin, muutama museoitiin. tatieteisiin sai Susannan hakeutumaan päästä tutustumaan Peruskartanteon eläköityminen sattui juuri aloitetun Maankäytön suunnittelun ja usein samoihin aikoihin. Vanhat palvelijat kaupunkitutkimuksen maisteriohjelmaan. toimitustyöhön ja poistuivat kustannuspaikoilta lähes samaa Myös käyttäytymistieteelliset vivahteet ovat tahtia. Kartoituskojeet romuttamoille ja pysyneet mukana: sivuaineena Susannalla lehden­ tekemiseen. operaattorit eläkeläisiksi. on työpsykologia. Maankäytön suunnitte- lussa hän on erityisesti kiinnostunut tilan käyttäjien kokemuksien ja hiljaisen tiedon hyödyntämisestä kaupunkisuunnittelussa. Myös julkisen tilan suunnittelu, elinym- päristöjen laatu ja toisaalta alan aiheiden Tauno Jortikka on vertailu kansainvälisellä tasolla ovat hänelle työskennellyt kar- mielenkiintoisia aiheita. Susanna on jo toittajana peruskar- loppuvaiheen opiskelija: lähes kaikki kurssit toituksessa Oulun on suoritettu. Hän etsiikin tällä hetkellä ja Seinäjoen kartoitusyksiköissä sekä diplomityöaihetta. myöhemmin yksityisyrittäjänä ravin- Kirjoittaminen on ollut Susannalle aina tola- ja rakennusalalla. Hän toimi myös luontevaa: asiatekstien tuottaminen kou- Maanmittaushallituksen topografit ry:n luun ja opiskeluun on tuntunut aina helposti puheenjohtajana vuosina 1988–1993. lähestyttävältä, ja toisaalta vapaamuotoinen kynäily on tanssin ohella yksi Susannan pit-

53 UUTISIA Rakentamattomien järvien rantaviivaa 20 km ASETUS TUULIVOIMAMELUSTA LAUSUNNOLLE Luonnos valtioneuvoston asetuksesta tuulivoimamelusta lähti 18.11.2014 lausunnoille. Asetuksen mukaisilla oh- jearvoilla pyritään varmistamaan, että tuulivoimalat ja asutus olisivat riittävän etäällä toisistaan eikä melusta aiheutuisi ihmisille terveyshaittaa. Näin kunnissa olisi nykyistä helpompi kaavoituksella ohjata voimaloiden sijoittumista. Ohjearvoja so- vellettaisiin maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä lupamenettelyissä ja valvonnassa. ©Salon kaupunki VUODEN 2014 SERTIFIOIDUT KIINTEISTÖJOHTAJAT Neljä uutta kiinteistöjohtajaa sai Aulangolla

MATILDAN- JA PUOLAKKAJÄRVI 6.11. järjestetyssä Kiinteistöjen sijoitus-, TAUSTALLA SAHA- JA HAMARIJÄRVI +32 – 39 MPY Kuva Salon kaupunki Kuva julkaisusta Hannu Paunila: Teijon kansallispuisto 2014, Maisemarakenteen aarreaitta. rahoitus-, kehitys- ja palveluliiketoiminnan vuosiseminaarissa sertifioidun kiinteistö- johtajan arvonimen. Sertifiointi on osoitus TEIJON SALOMAASTA TULI Tarkemmat kuvaukset uusista tuot- monipuolisesta osaamisesta ja kokemukses- KANSALLISPUISTO teista ja näyteaineistot ovat osoitteessa ta kiinteistöjohtamisen alueelta. Eduskunta on hyväksynyt Teijon kansallis- www.maanmittauslaitos.fi. Sertifikaatin saivat aakkosjärjestyksessä: puistolain. Suomen 39. kansallispuistoon – Jurmu Vesa, toimitusjohtaja, Heka- sisältyy yhteensä 3 385 hehtaaria valtion VALTION JA HELSINGIN SEUDUN Maunula Oy omistuksessa olevia maa- ja vesialuei­ KUNTIEN SOPIMUS LIIKENTEEN – Kariluoma Simo, johtava asiantuntija, ta. Teijon retkeilyalue, Hamarijärven INFRAHANKKEIDEN TUKEMISESTA Senaatti-kiinteistöt linnuston suojelualue sekä Punassuon JA ASUNTOTUOTANNON – Kemppainen Vesa-Heikki, Real Estate soidensuojelualue muodostavat pääosan EDISTÄMISESTÄ HYVÄKSYTTIIN Manager, SSAB Europe Oy kansallispuistosta. Tavoitteena on, että laki Valtioneuvosto hyväksyi 20.11.2014 periaa- – Pelander Mika, rakennuttajapäällikkö, Teijon kansallispuistosta tulee voimaan tepäätöksellään valtion ja Helsingin seudun Asuntoverstas. 1.1.2015. Puiston perustamisen myötä kuntien välisen sopimuksen liikenteen Teijon retkeilyalueesta ja siihen liittyvistä infrahankkeiden tukemisesta ja alueen UUDENMAAN TOINEN luonnonsuojelualueista on mahdollista asuntotuotannon edistämisestä. VAIHEMAAKUNTAKAAVA kehittää todellinen salomaa keskelle varsi- Sopimus koskee Helsingin seudun 14 VAHVISTETTIIN naissuomalaista kulttuurimaisemaa. kuntaa ja yhtenä sopimuksen osapuole- Ympäristöministeriö on 30.10.2014 vahvis- na on myös Helsingin seudun liikenne tanut Uudenmaan toisen vaihemaakunta- RASTERIKARTAT UUDISTUVAT -kuntayhtymä (HSL). Sopimus täydentää kaavan, jossa on tarkistettu ratkaisuja muun Perus-, Maasto- ja Yleiskarttarastereiden voimassa olevaa maankäytön, asumisen muassa alue- ja yhdyskuntarakenteen, sekä Taustakarttasarjan tuotantojärjestel- ja liikenteen (MAL) aiesopimusta, joka on liikenteen, keskus- ja palveluverkon, kylien mä uudistetaan. Uudet tuotteet otetaan voimassa vuoden 2015 loppuun. ja hajarakentamisen osalta. käyttöön ensi vuoden alussa ja rajapinnoilla Kunnat ovat jo käsitelleet ja hyväksy- Kaavassa varaudutaan kaikkiaan 430 000 jo tämän loppuvuoden aikana. Uusista neet osaltaan sopimuksen. Sopimuksessa asukkaan ja 250 000 työpaikan kasvuun tuotteista järjestettiin asiakaskysely, jonka kunnat sitoutuvat lisäämään asunto- Uudellamaalla vuoteen 2035 mennessä. tulokset otettiin huomioon uusien tuottei- kaavoitusta vuosina 2016–2019 noin 25 Tavoitteena on eheyttää yhdyskuntaraken- den määrittelyssä. prosenttia verrattuna voimassa olevaan netta ja vahvistaa maakunnan kilpailukykyä Muutokset rasterikarttatuotteisiin: maankäyttöä, asumista ja liikennettä uusin liikenneyhteyksin sekä ohjaamalla rasterikartoissa siirrytään käyttämään (MAL) koskevan aiesopimuksen tavoite- asumista, työpaikkoja ja palveluja varsinkin 8-bittistä­ PNG-formaattia, pehmennys eli tasoon. Valtio osallistuu sopimuksessa joukkoliikenteellä hyvin saavutettaville anti-aliasointi otetaan käyttöön, peruskart- mainittujen suurten infrastruktuurihank- alueille. Kaava luo edellytyksiä valtion ja tarasteri (painoväriversio) tuotetaan myös keiden rahoittamiseen edellyttäen, että Helsingin seudun kuntien välisen maan- pehmentämättömänä, JHS180-suosituksen sopimuksen mukaiset kaavoitustavoitteet käytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen mukaiset pikselikoot otetaan käyttöön. toteutuvat. toteuttamiselle.

54 MAANKÄYTTÖ 4|2014 UUTISIA

50 vuotta Maanmittauspäiviä MAANMITTAUSPÄIVIEN HISTORIA ON VOIMALLISEN TALKOOTYÖN HISTORIA

Haastattelu: Pekka Lehtonen

Jukka Artimo Maanmittauspäivillä Sally Albatrossilla vuonna 1987.

Maanmittauspäivien aloittamisesta on JUKKA ON SUOMEN SUURIA, joskaan ei ainoita, karttamiehiä, heti Mauno Kajamaan ja Osmo Niemelän jälkeisessä sarjassa. kulunut 50 vuotta ja niinpä päätettiin Niinpä historiikkikirjan kirjoittaminenkin keskeytyi välillä, kun Jukka oli osaltaan työstämässä myös Peruskartta-kirjaa. tehdä historiikki. Keskeiseksi tekijäksi Historiatoimikunta perustettiin jo vuonna 1987 ja työ aloitettiin vuotta myöhemmin. Ei paljon puutu, ettei pitäisi kirjoittaa historiaa suostui Liisa Larjamon ilmiannosta Jukka päivien historian kirjoituksesta. Jukka kertoo, että lähteenä ovat olleet MIL:n, MAKLIn ja sittem- Artimo, joka aloitti maanmittauksen min myös Maanmittauspäivien neuvottelukunnan pöytäkirjat. ”Suurimman osan aineistosta keräsin Tekniikan museon arkistossa opintonsa samana vuonna kuin Maanmittausinsinööri- ja Maankäyttö-lehdistä, kaikkiaan noin 30 päivänä. Kaikkiaan aktiivista työtä tuli tehdyksi koko revohkaan 230 Maanmittauspäivätkin alkoivat, eli 1964. päivänä keskimäärin runsaat kolme tuntia kerrallaan.” Koko Maanmittauspäivien historia ja historian historia ovat siis talkootyön voimannäyte. Osa talkoolaisista, päivien järjestelytoimikuntien jäsenet, onkin listattu kirjan loppupuolella. Kirjaan on sisällytetty kuvaus siitä, kuinka päivien järjestely ja sisältö ovat ajan saatossa muuttuneet.

16 MAANKÄYTTÖ 3|2014

SUOMEN ENSIMMÄINEN ILMASTONKESTÄVÄN OIKAISU KAUPUNKISUUNNITTELUN OPAS JULKAISTU Maankäytössa 3/2014 julkaistussa Maanmit- tauspäivien historiankirjoitusta käsitelleessä Suomen ensimmäinen opas ilmastonkes- taloyhtiöille, jotka suunnittelevat perus- jutussa kerrottiin virheellisesti, että histo­ tävään kaupunkisuunnitteluun on julkaistu korjaushankkeita. Oppaan ovat koonneet riankirjoitus olisi alkanut 1987. Näinhän ei osoitteessa ilmastotyokalut.fi. Opas on Ilmastonkestävä kaupunki ILKKA -hankkeen ole vaan tuolloin perustettiin Maanmittaus- suunnattu kaupunkisuunnittelijoille, mutta asiantuntijat. päivien neuvottelukunta. Historian kirjoitta- se sisältää hyviä vinkkejä myös esimerkiksi minen aloitettiin vuonna 2007–2008.

MAANKÄYTTÖ 4|2014 55 IGSM 2015 SUOMESSA 1.–6. KESÄKUUTA Olli Kovanen IGSM ELI INTERNATIONAL taloudellisia resursseja. Sponsorit GEODETIC STUDENT MEE- ovat erittäin tärkeässä roolissa tässä TING on kansainvälinen, vuosit- ponnistuksessa! IGSM takaa sekä tain järjestettävä maanmittausalan kansallisen että kansainvälisen nä- opiskelijoiden kokoontuminen. kyvyyden tulevaisuuden paikkatie- IGSM:n järjestäminen on vuosittain don ammattilaisten keskuudessa. eri yliopistojen vastuulla ja viime vuosina IGSM on ollut mm. Puolan LISÄTIETOJA tapahtumasta Wroclawssa ja Turkin Istanbulissa. antavat IGSO General Secretary Ensi kesänä IGSM saapuu Es- Tuukka Mattila (tuukka igsm.fi, poon Otaniemeen. Huolimatta 044 548 3531) sekä nimestään IGSM kokoaa osallistujia Vice Secretary Anni Kontturi laajasti geoinformatiikan, geo- (anni igsm.fi, 040 534 0396). desian ja maanmittauksen aloilta Infoa löytyy nettisivuilta igsm.fi. unohtamatta kiinteistötalouden opiskelijoita. Ohjelmaan sisältyy IGSM 2014 järjestettiin Istanbulissa. Ryhmäkuvassa Suomen edustajat. esitelmiä ajankohtaisista aiheista, työpajoja sekä yritysvierailuja unohtamatta vapaa-ajan ohjelmaa. Osallistujia on ollut keskimäärin montaa osallistujaa ensi vuonna, Näin suuri tapahtuma vaatii 150 vuosittain noin 20 eri maasta ja jolloin tapahtuma järjestetään jo luonnollisesti tapahtuakseen autta- odotamme paikalle vähintään yhtä 28. kerran! vien käsien ja talkoohengen lisäksi

UUTUUS:

Faro Laser Scanner

Focus 3DX330  Pieni ja kevyt mittausratkaisu 3D-mittauksiin

 Skannausetäisyys 330 m asti

 Tarkkuus parempi kuin ±2 mm  Mittausnopeus 976 000 pistettä/s

 Erittäin vähäinen kohina  Integroitu kamera 70 megapix

 Integroitu GPS Nyt saatavilla myös Focus3D X130  WLAN laserskanneri. Sen ominaisuudet ovat  Eräaikainen jälkikäsittely muutoin samat kuin Focus3D X330, vain Kysy lisää Geostarista! mittausetäisyys on 130 metriä. www.geostar.fi

Tulppatie 16–18 B | 00881 Helsinki | Puh. (09) 2532p. (09) 5000 2532 | 5000

56 MAANKÄYTTÖ 4|2014

UUSIA JULKAISUJA

KARTTA KOHTAA ja graafikko Teemu Junkkaala ja Järvenpää. Tietysti Hyvinkää, asuntoalueista ja tuolloisesta KANSALAISEN JA ulkoasusta. Mäntsälä ja Sipoo ja Kirkkonum- arkielämästä. Joukossa on myös KARTTAFRIIKIN Kirja on myös oiva esimerkki mikin kuuluisivat samaan seutuko- ilmasta otettuja valokuvia. Kirjan siitä, mitä hyötyjä syntyy äsket- konaisuuteen, mutta johonkinhan loppuun on koottu Helsingin ilma- Helsingin seutu kartoin 1930- ja 2010-luvuilla. täin käyttöönotetusta kartta- ja laajuus oli rajattava. kuvat vuodelta 1943. Niistäkin on Kustantaja ja toimitus: AtlasArt Oy. Artikkelit: ilmakuva-aineistojen avoimesta Kirja on loogisesti koottu al­ poimittu kiinnostavuuksia, kuten Mika Mäkelä. ISBN 978-952-5671-47-6. käyttöoikeudesta. Tieto luo uutta kaen pääkaupunkiseudun yleisestä vaikkapa Kellosaaren lentosata- Kirjan saatavuus: Akateeminen kirjakauppa, tietoa. kehityksestä ja Helsingin alueliitok- ma, lentopommitusten vaurioita kirjakaupat, Maanmittauslaitoksen toimipis- Kartta kohtaa tavallisen tallaa- sista (karttakuvaus!). Alueliitosten keskellä sotaa tahi panssarilaiva teet. Ovh: 48 €. jan yhtä hyvin kuin karttaharras- kartta on erittäin opettavainen: Väinämöinen puuskuttamassa San- Tämän vuoden Helsingin Kirja- tajan. Jonkinasteinen karttojen ilman suuria alueliitoksia ei Hel- tahaminan länsipuolella. Sodan jäl- messuilla julkistettu AtlasArtin lukutaito on jokaisella kuin uima- sinki olisi nykyisenlainen ja tämän keen laiva myytiin Puna-armeijalle kustantama ja toimittama Helsin- taito, ja se riittää tälle historialliselle päivän liitosnahistelut tuntuvat vai liekö kuulunut sotakorvauksiin. gin seutu kartoin 1930- ja 2010-lu- matkalle. menneen ajan poikajengien tappe- Karttojen ja kuvausten perus- vuilla on nappiin osunut teos. Kullakin kartta-aukeamalla on luilta Kalliossa. Kalliosta muuten to- teella lukija uppoutuu historia- Enpä muista karttakirjaa, jossa maantieteilijä ja historioitsija FM detaan ja näkyy kartoillakin, kuinka matkalle kotikulmille tai muutoin yhtä havainnollisesti voi verrata Mika Mäkelän naseva kuvaus radikaalisti kaupunginosa muuttui kiinnostuksensa paikoille. Tämä menneen ajan, tässä tapauksessa kuntien kehityksestä sekä kartta- 1950–1970-luvuilla, kun työväen tuli testattua jo paluumatkalla 1930-luvun maastokarttaa, siis aukeamittain juuri tälle kohdalle asuttamat puutalot purettiin ja kirjamessuilta junassa: esittelin Maanmittaushallituksen topo- sattuneet suuret muutokset: moot- korvattiin kerrostaloilla. hyvinkääläispariskunnalle kirjaa; grafista karttaa, ja tämän päivän, toritiet, uudet kaupunginosat, Kutakin aluetta tarkastellaan tii- mies oli kotoisin Pasilasta ja leik- siis vuoden 2014 maastotieto- teollisuuden ja energiahuollon viillä esittelyllä ja mainituin kartta- kinyt itäpuolen kallioilla, siellä kannan, peruskarttaa. Kartat ovat kehitys jne. kuvin. 2010-luvun kartalle on mer- missä nyt on Virastokeskus, rouva vierekkäin samalla aukeamalla ja Kirja kattaa pääkaupunkiseu- kitty numeroin ja tekstissä lyhyesti kotoisin Espoosta kerrostalojen alle samassa mittakaavassa, joka on dun suunnilleen sillä tavalla kuin selostettu juuri tälle alueelle osu- jääneestä omakotitalosta. Yhteinen lievä pienennös mittakaavaan se pitäisi päättäjienkin ymmärtää. neita ja sille ominaisia muutoksia historiamatka saatiin vasta alkuun, 1:25 000 kustakin karttalehden Siis lännessä Espoo, idässä Helsinki vaikkapa Tarvontien rakentaminen kun juna jo pysähtyi Järvenpäässä. neljänneksestä. Kartografi Timo Östersundomiin saakka sekä Si- tarpeellisine suokuivatuksineen tai Tarkka on vastannut kartta- ja poon Martinkylään, pohjoisessa Suvelan rakentaminen. Kertomusta ilmakuva-aineiston käsittelystä mukana ovat Tuusula, Kerava on elävöitetty vanhoin valokuvin Pekka Lehtonen

MAANMITTAUSALAN Säätiö tukee apurahoin maanmittausalaan liittyvää yleishyödyllistä tiedotus-, EDISTÄMISSÄÄTIÖN julkaisu ja valistustyötä. APURAHAT­ 2015 Hakemukset on toimitettava viimeistään 31.1.2015 säätiön asiamiehelle: Maanmittausalan edistämissäätiö Otto Pesola Otaranta 8 C 70, 02150 Espoo puh. +358 50 561 0073 otto.pesola aalto.fi

MAANKÄYTTÖ 4|2014 57 UUSIA JULKAISUJA

töihin Helsingin maanmittaus- Siltä osin olen yrittänyt kuvata Lukijalle jää nälkä kirjoittajan piiriin, Espooseen ja edelleen rehellisesti, minkälainen ihminen moniin kokemuksiin myös doku- Jämsään. Tulee siirtyminen kunnan kasvaa niissä olosuhteissa, joista mentoinnin tasolla. Voisiko herkkä tekniseksi johtajaksi ja sitten Jyväs- Pikku-Jopokka lähti”, Ahti Kalervo insinööri-kirjailija seuraavaksi kylän apulaiskaupungin johtajaksi. kiteyttää kirjan ideaa. tehdä samoista ajoista muistiin- Mukaan mahtuu yksi kausi kansan- Ahti Vielma on myös muis- panoihin, asiakirjoihin ja omaan edustajanakin. tiinmerkitsijä sekä ajatusten ja analyysikykyyn perustuvan ta- Kirja ei ole dokumentoiva muis- runojenkin tuottaja. Runontekijän pahtumia ja henkilöitä tarkemmin tiinpanoihin perustuva ”tietokirja” herkkyys kuvastuu myös tekstissä. kuvaavan muistelmatyyppisen vaan se on kaunokirjallinen muis- Se onkin erikoinen yhdistelmä: tek- aikalaiskuvauksen. telus. Eri vaiheissa vastaan tulevat niikkaa ja politiikkaa mutta samalla Kirja päättyy oheisen Kiitos- henkilöt Servin Maijasta nimeltä herkkää tunnetta. Sehän on melkein runon myötä sinne mistä alkoikin, mainitsemattomiin kunnallispo- käsitteenä kuin kotona viihtyvä seik- kotikylään Kätkäjärven rannalle. liitikkoihin ja kansanedustajiin ja kailija. No Ahdin ammatinvalinnan vaihtoehtoina olivat myös papin ja KITTILÄN SELVIYTYMIS­ Jyväskylän kaupunginjohtajaan. metsänhoitajan ammatit. Pekka Lehtonen TARINAN JATKO: Tekstissä vilahtelevat mm. kun- nallispolitiikka, maapolitiikka ja INSINÖÖRI-POLIITIKKO- suunnittelu, Jyväskylän Lutakon VIRKAMIES – JA kaupungin osan rakentaminen KIRJAILIJA ja rakennusten suojelu. Tarina Istuin keskiyöllä kivellä Kätkäjärven rannalla. etenee usein dialogien muodossa. Katselin kuuta, sen siltaa minuun, Ahti Vielma: Herra Iso-Herra. Väyläkirjat Oy. kultaista polkua taivaaseen. ISBN 978-952-5823-73-8. Saatavuus: kus- Tekstissä palataan toistuvasti juu- rille Lappiin Kätkä- ja Levitunturien Näin pienen pojan kultajuovan päässä, tantajalta nettitilauksena www.vaylakirjat.fi/ pussihousuissa, flanellipaidassa, nojaamassa kirjojen-tilaus/. kainaloon, mistä jälleenrakennet- tavan Lapin karuista olosuhteis- veräjäpuuta vasten. Ahti Vielman Herra Iso-Herra ta kirjoittajan maailmankuvan Hänen sanansa juoksivat pitkin vettä. jatkaa kahden aikaisemman teok- peruskivet on rakennettu ja mitä sen tarinaa. Kaksi ensimmäistä taustaa vasten myös myöhemmät Oletko kiittänyt taivaan valoa, kirjaa Jopokka­ ja Kaiju perustuvat vaiheet kuvataan. Sukulaismies, joka auttoi sinut yli leveän salmen, kirjoittajan omiin kokemuksiin, sirkkalainen Kätkälän Erkki, on ohi karikkojen, läpi tyynten ja myrskyjen. pikkupojan ja nuorukaisen silmin. läsnä menneiden vuosien muisti- Se antoi sinulle enemmän kuin ymmärrät, Tapahtumien ytimessä on Sirkan sopukoista ilmestyvänä ja hänen onnellisen elämän. kylä Kittilässä Levi- ja Kätkätun- kauttaan kirjoittaja jalkauttaa turien kainalossa poltetun Lapin kuvitteellisesti nykymenoa. Tari- Selkäsi takaa nousee pian aurinko, kontestissa. Kolmas osa alkaa siitä noiden taustalla ovat myös suuret pääsi päälle syttyy pohjantähti, kun, Kalervo, siis kirjoittaja, mat- maailman tapahtumat. et ole milloinkaan yksin, kustaa junalla vanhassa perintöber- ”Herra-Iso-Herran pääidea on jos vain katsot oikeaan suuntaan. berissä Helsinkiin osallistuakseen esitellä ’monenlaisia herroja’ ja arvi- Nousin seisomaan, Teknillisen korkeakoulun karsin- oida niitä heidän toimenpiteittensä huusin pitkin kuun siltaa, kädet torvena: takursseille. Siitä tarina jatkuu läpi kautta. Kalervo on vain yksi heistä, kiitos, kiitos, kiitos opiskeluvuosien maanmittarin heikkouksineen ja vahvuuksineen. Tiesithän – että Maankäytön web-sivustossa ovat luettavissa ar­tik­ kelikohtaiset PDF-tiedostot kaikista vuoden 2000 jälkeen il­mes­ty­neistä jutuista? – että voit hakea artikkeleita esim. kirjoittajan, otsikon, avain­ sanan ja vapaan sanahaun perusteella? – että sivustossa on myös lisäaineistoa, joka on ainoastaan sähköisessä muodossa?

Käy tutustumassa: www.maankaytto.fi/arkisto/sisallysluettelot.php

58 MAANKÄYTTÖ 4|2014 YRITYSUUTISIA

GEOSTAR NAVDATA

SOKKIA JULKAISSUT GNSS-TUKIASEMAT UUSIA LAITTEITA RUOTSIIN

Sokkia on julkaissut uusia laitteita 51 mm) ja korkean tarkkuuden Navdata Oy on solminut jatkokau- 2014 InterGeossa ja ne tulevat Suo- SA300-GNSS-antennin (615 g pan toimittaakseen 60 Javad GNSS- messa myyntiin joulukuussa 2014. ja mitat 142 × 142 × 54 mm). tukiasemavastaanotinta ja 40 Javad Uusi S-10-tallennin painaa vain 272 Kämmenelle mahtuvan GSX2- Dorne-Margolin-antennia Ruotsin g akun kanssa ja sen mitat ovat 94 GNSS-vastaanottimen mitat ovat maanmittauslaitoksen SWEPOS × 160 × 31mm. Sen pariksi sopii 150 × 150 × 64 mm ja paino 850 g. VRS/RTK-järjestelmään. Laitteet toi- erinomaisesti uusi, ”luotimainen” Sen seurantakapasiteetti on 226 mitetaan syksyn 2014 aikana. Kaup- GCX2-GNSS-vastaanotin, mikä kanavaa. pa on jatkoa vuonna 2013 tehdylle painaa vain 375 g. Markkinoiden 105 vastaanottimen toimituksella. pienin GCX2-GNSS-vastaanotin Javad-vastaanottimet soveltuvat seuraa 226 kanavaa, vaikka se on erittäin hyvin tukiasemakäyttöön vain 47 × 184,5 × 47 mm:n kokoi- tieteellisen tarkkuutensa ja säädet- nen. Sokkia on julkaissut GNSS- tävyytensä ansiosta. mittauksiin myös uuden työparin GHX2-RTK-verkkovastaanottimen (72 kanavaa ja mitat 136 × 220 × Lisätietoa: www.geostar.fi Lisätietoa: www.navdata.fi

LENTOKUVA VALLAS Loimijoen ELY-keskukselle tulvakuvaus 2013, © Lentokuva Vallas Oy kameraa nopean gnss-tiedon perusteella. Parantuneen paikan- nustiedon lisäksi saadaan kuvien välinen peitto ja kuvien määrä toteutettua tarkasti suunnitelmi- en mukaan. Samalla kehitetään myös viistokuvausmenetelmiä, tavoitteena kuvien automaattinen oikaisu ja georeferointi eli paikkaan sitominen. Tulva- ja muiden vahinkoaluei- den pikaisessa kartoituksessa voi- taisiin fotogrammetrisen oikaisun avulla viistokuvien havainnollisuus yhdistää ortokuvien tarkkuuteen. Näin viistokuvauksista saadaan ajankohtaista tietoa, kun sää ei aina salli kartoituskuvauksia juuri tulva- huippujen aikaan. Lentokuva Vallas Oy kehittää uusilla ohjelmistoilla tätä laskentaa MMEA-hankkeen Nykymenetelmillä tulvien kuvaaminen on haastavaa ja tiedon analysointi työlästä. puitteissa. Kehittynyt tietotekniikka uusi- ILMAKUVAUKSET ne ohjelmistoineen mahdollistaa VEDEN HALLINNAN APUNA fotogrammetrian käytön ortoku- van ja maastomallin tuottamiseksi. Viimeisimmät tiedot Talvivaaran Siitä aiheutui veden hallitsematon maastomallin. Tästä on edelleen Lentokuva Vallas Oy:n käyttämät kaivoksen ongelmista kertovat, että kertyminen, liuotusprosessin py- tehty kaivosalueelle valuma-alue- laskentaohjelmistot on toimittanut suurin puute oli suunnittelemat- sähtyminen ja hallitsemattomat analyysi. suomalainen PIEneering Oy. tomuus kaivoksen alueen vesien allasvuodot. Ortokuvausten asetuksia tar- hallinnassa. Pienkoneen käyttö tällaisen kentamalla pystytään paranta- Tämä on kuuma aihe juuri nyt, ympäristötiedon keräämiseen maan 1-moottorisilla pienkoneilla kun Talvivaarasta on ilmestynyt on erittäin kustannustehokasta. suoritettavien kuvausten hyö- uusi kirja. Suurimmaksi virheek- Lentokuva Vallas Oy on toimitta- dynnettävyyttä. Lentokuva Vallas si Talvivaaran kaivostoiminnan nut Agnico-Eaglen Kittilän kulta- osallistuu Tekes- rahoitettuun Lisätietoja: Lentokuva Vallas Oy/ aloittamisessa todetaan , että va- kaivokselle kaivosalueen ortoku- MMEA-hankkeeseen, jonka avulla biologi Jussi Kirjasniemi, luma-alueen suunnittelua ei tehty. van ja fotogrammetrisesti lasketun on kehittänyt laitteen, joka laukoo puh. 03 2607 621

MAANKÄYTTÖ 4|2014 59 KESKUSTELUA

Kaupunkien maapolitiikasta Kiinassa ja Suomessa Juhana Hiironen kytkee Maankäytön edellisessä­ numerossa kiinalaisen ja suomalaisen ­maapolitiikan toisiinsa lennokkaasti, ja ­innostuu pitkälle meneviin rinnastuksiin.

Hiirosen kuvaus kiinalaisesta järjestelmästä on kiinnostava. Saam- katsovat välttämättömiksi omaisuuden käytön valvomiseksi ylei- me tietää, että Kiinassa maat yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin sen edun nimissä tai taatakseen verojen tai muiden maksujen tai hankitaan käytännössä aina pakkolunastamalla. Lunastushintana sakkojen maksamisen. käytetään maatalousmaan hintaa kerrottuna 2–6:lla. Erityisen Tuo säädös liittää lunastuksiin yleisen edun vaatimuksen, mutta mielenkiintoista on saada tietää, että paikallishallinnon toiminnasta lunastuskorvauksen suuruuden osalta viitataan muualle. Hiirosen kolme neljäsosaa rahoitetaan maan arvonnousulla, eli hankkimalla viittaus tšekkiläiseen oikeustapaukseen­ esimerkkinä EIS:n sovel- maata halvalla ja myymällä maan käyttöoikeus kalliilla, huutokau- tamisesta on kummallinen, sillä tapaus ei liity mitenkään kaavan pan tapaisella menettelyllä. toteuttamiseen ja infrastruktuurin rahoittamiseen. Olennaista olisi Oikeudenloukkauksena Hiironen nostaa esiin väitteen, että todeta, onko EIS katsonut kuntien perusrakenteen toteuttamista lunastushinta ei vastaa markkina-arvoa. Hiironen sivuuttaa sen, maan arvonnousuun perustuvalla rahoituksella (MAR) ihmisoike- että paljon suurempi oikeudenloukkaus olisi kaiketi kodin tai usrikkomukseksi. En ole kuullut sellaisesta. elinkeinon menetys, tai kokonaisten kyläyhteisöjen häviäminen, On totta, että kunta voi Suomessa vaikuttaa raakamaan hinta- jollaisista Kiinassa jatkuvasti kuulee. tasoon. Jos kunta käyttää markkinavoimaa raakamaan ostajana, Kiinalainen järjestelmä on tunnetusti ongelmallinen ihmisoi- niin raakamaan hinta tyypillisesti asettuu alhaisemmalle tasolle keuksien kannalta. Ilmiöön liittyy myös laajamittaista korruptiota. kuin muuten. Vain tässä mielessä raakamaan hinta on ”poliittinen Toisaalta Kiinan kaupungit ovat onnistuneet rakentamaan talot ja hinta”. Se, että raakamaa on kalliimpaa kuin maatalousmaa, mutta infrastruktuurin lyhyessä ajassa kenties yli sadalle miljoonalle ih- paljon halvempaa kuin tonttimaa, on itsestäänselvyys, joka johtuu miselle. Länsimaisessa tarkkailijassa Kiina herättää sekä ihailua että pelkästään tonttien valmistuskustannuksista. inhoa, jota hyvin kuvaa Ari Laitalan aikaisempi juttu tässä lehdessä. Hiironen väittää, että pakkokeinojen käyttö tuntuu Suomen Se, että tuhansien uusien metroasemien ja kaiken muun infra- kuntapäättäjistä epäoikeudenmukaiselta nimenomaan raakamaan struktuurin rakentaminen rahoitetaan pääosin maan arvonnousul- lunastuksessa, ja syynä on liian alhainen lunastushinta. Tässä hän la, on sinänsä pelkästään hyvä uutinen. Pitää myös muistaa, että lienee pääosin väärässä, syyt raakamaan lunastusten vähäisyyteen Kiinassa paikallishallinnon tehtävät keskittyvät juuri liikenneinfran ovat pääosin muualla, mutta eräässä suhteessa hän lienee oikeassa. tuottamiseen, koska sosiaali- ja terveystoimen vastuut ovat paljon Lunastuslain arvonleikkauspykälä johtaa alle käyvän hinnan pienemmät kuin Suomessa. suuruisiin korvauksiin, ja on tässä mielessä ongelmallinen (myös Hiirosen mukaan Suomen ja Kiinan raakamaan lunastushinnat EIS:n kontekstissa). Joissakin kunnissa tuo pykälä saattaa alentaa ovat samalla tavoin ”poliittisia hintoja”. Hiironen vihjaa, että Suomes- myös raakamaan käypää hintatasoa, mikä lienee säädöksen tar- sa raakamaan lunastushinnoittelu rikkoo Euroopan ihmisoikeusso- koituskin. Monessa muussa kunnassa arvonleikkauspykälä toimii pimusta (EIS). ”Lunastushinnan pitäisi poikkeuksetta kuvata EIS:n tarkoitustaan vastaan heikentäen entisestään kuntapäättäjien 1 lisäpöytäkirjan 1 artiklan mukaisesti kohteen markkina-arvoa.” halukkuutta turvautua pakkolunastukseen, koska liian alhainen En löydä tuollaista säädöstä. EIS:n 1. lisäpöytäkirjan 1. artikla korvaus saattaisi olla joidenkin kuntapäättäjien kannalta kiusallinen. kuuluu sanatarkasti seuraavasti: Epäloogisesti Hiironen toteaa lopuksi epäilevänsä, voidaanko Omaisuudensuoja raakamaalle ylipäätään määrittää markkina-arvoa. Kaikki aikaisempi Jokaisella luonnollisella tai oikeushenkilöllä on oikeus nauttia argumentointi perustui siihen, että määrätty lunastuskorvaus on rauhassa omaisuudestaan. Keneltäkään ei saa riistää hänen omai- liian alhainen pääteltävissä olevaan markkinahintaan verrattuna. suuttaan paitsi julkisen edun nimissä ja laissa määrättyjen ehtojen Kaikki omaisuus on taloustieteen näkökulmasta kaupan, ja kai- sekä kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti. kelle on markkinahinta. Vertailukaupat, myös kuntien tekemät, ovat Edellä olevat määräykset eivät kuitenkaan saa millään tavoin ensimmäinen lähtökohta korvausarvioinnille. Myös tonttien hinnat heikentää valtioiden oikeutta saattaa voimaan lakeja, jotka ne antavat selkeän, tosin varsin kaukaisen ylärajan raakamaan hinnalle.

60 MAANKÄYTTÖ 4|2014 KESKUSTELUA

Raakamaan hankinta on Hiirosen artikkelissa ytimessä, mutta Tai edes mitä tahansa suppeampaa tutkimusta tai artikkelia, jossa näen sen laajempana kontekstina maan arvonnousurahoituksen olisi selkeä konteksti. (MAR) ylipäätään. Hiirosen kertomuksessa MAR:in kytkeytyy väi- Voisiko myös Maankäyttö-lehti auttaa? Lehden aikaisempi pää- tettyjä tai potentiaalisia oikeudenloukkauksia meillä ja muualla. toimittaja kertoi, ettei pitkiä juttuja kannata julkaista, koska kukaan Jutusta ei käy ilmi, miten MAR pitäisi Hiirosen mukaan toteuttaa, ei lue niitä. Tuo kertoo jotakin ammattikunnasta. Maankäyttö-lehti tai pitäisikö MAR:ista luopua kokonaan. tarjoaa neljästi vuodessa tietoiskuja maapolitiikasta. Niissä on usein Toimiva MAR on ratkaisu Hiirosen maalailemaan ongelmaan, se vika, että kun on lukenut yhden jutun, tuntuu kuin olisi lukenut siihen miten yleinen etu ja ihmisoikeudet sovitetaan. Jos MAR saman moneen kertaan. Kuka kirjoittaisi kaivatun artikkelin aiheesta toimii tehokkaasti, yksityisen maan kaavoittamiseen liittyvät riskit ”Kunnan kannalta edullinen maankäyttösopimus”? pienenevät, ja kuntien tarve pakkolunastaa vähenee. Todellisia tai Maankäyttö-lehti maksaa lyhyestä­ jutusta saman kirjoituspalk- kuviteltuja ihmisoikeusloukkauksia syntyy vähemmän. kion kuin pitkästä. Ehkä kirjoituspalkkiosta voisi kokonaan luopua, Lopuksi joitakin huomioita maapoliittisesta keskustelusta taikka maksaa 500 euron suuruinen palkkio vain yhdelle, parhaaksi yleensä. On ilahduttavaa, että Maankäyttötieteiden laitoksen arvioidulle kirjoitukselle. tutkija on havahtunut kaupunkien maapolitiikan kysymyksiin. Kaipaan pitempiä, laadukkaampia ja analyyttisempiä esseitä Aihepiirin tutkimus Otaniemessä ei ole pitkään näkynyt ulospäin. maapolitiikasta. Onko Maankäyttö-lehdellä aikaa ja ammattitaitoa Emeritus-professori Pekka V. Virtanen kirjoitti aikoinaan esseistin toimittaa tuollaisia tekstejä? Tiedän, että myös Maanmittaustietei- eleganssilla, aikansa hengessä, ja oli usein oikeassa. Kuka kirjoittaisi den Seuran julkaisema Maanmittaus-aikakauskirja on olemassa, päivitetyn version Virtasen klassikosta Kaupunkien maapolitiikka? mutta kuka löytää sieltä kaupunkien maapolitiikan artikkeleita, tai Onko Maankäyttötieteiden laitoksella julkaisusarjaa, josta löytyy osaa niitä sieltä edes etsiä? tutkimusraportteja kaupunkien maapolitiikan aihepiiristä? Kai- paisin akateemisilta tutkijoilta kattavaa analyysiä tonttitarjonnan, Risto Peltola perusrakenteen rahoituksen ja kunnallistalouden kysymyksistä. Maanmittauslaitos

Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2015! TOIVOTTAA MAANKÄYTÖN VÄKI

MAANKÄYTTÖ 4|2014 61 IN MEMORIAM

Maanmittausneuvos Osmo (Ossi) Vedossa 1953. Uskoisin hänen lu- Lauri Aatos Niemelä kuoli pitkä- keneen parhaaksi saavutuksekseen aikaisen sairauden murtamana Es- XYZ:n riveissä saavutetun Jukolan poossa 7.10.2014. Hän oli syntynyt viestin voiton Karkkilassa 1958. 21.8.1926 Vilppulassa. Jos keneen Me mukana olleet emme koskaan niin Niemelään liittyi käsitteenä unohda, kun Ossi toi viestin ankku- kartta. Hän itse kirjoitti peruskartan rina maaliin. Hän jatkoi suunnistus- historiakirjassa Peruskarttamme uraansa ikämiessarjoissa voittaen pitkä polku luvun ”Neljä vuosikym- lukuisia Suomen mestaruuksia. mentä topografina ja kartografina. OSMO NIEMELÄ 1926−2014 Niemelälle myönnetyistä lukuisis- Suunnistuksen myötä kiinnostuin ta ansiomerkeistä mainittakoon KARTTOJEN TEKIJÄ JA kartoista jo 1940-luvulla…” opetusministeriön hänelle 1990 Niemelä kirjoitti ylioppilaaksi SUUNNISTUKSEN URANUURTAJA myöntämä liikuntakulttuurin ja Haapamäen yhteiskoulusta 1946. urheilun suuri ansioristi. Oli luontevaa, että hän hakeutui Paitsi työkaverina ja suunnista- maanmittarin uralle. Hän valmistui osastopäällikkönä 1984–90, mistä latuverkon reitinvalintaan perustu- jana minulla oli ilo olla Ossin kanssa diplomi-insinööriksi Teknillisen tehtävästä hän jäi eläkkeelle. Hän vaksi toteutettiin Ruotsista tulleen monilla Lapin vaelluksilla niin kesäl- korkeakoulun maanmittausosas- osallistui nuorimpana ikäluokkana opin mukaan hänen toimiessaan lä kuin talvella. Jotkut niistä olivat tolta 1952. jatkosotaan Tampereen ilmatorjun- Suomi–Ruotsi-hiihtosuunnistus- hullun koviakin – ehkä siitä syystä Niemelä oli mukana peruskar- tayksikössä kuuluen kunniakkaa- maaottelun ratamestarina Siun­ muistoihin jääviä. Keskinäinen luot- toituksessa vuodesta 1952 vuo- seen tammenlehvän ansainneitten tiossa 1964. Hän oli ensimmäisissä tamuksemme piti niin töissä, suun- teen 1977, jolloin ensikierroksen joukkoon. suunnistuksen MM-kilpailuissa nistusviesteissä, kuin eräretkilläkin. viimeinen karttalehti painettiin. Osmo Niemelä kirjoitti sekä ratamestarina Fiskarsissa 1966. Nie- Osmo siunattiin Olarin kirkossa Hän tunsi kartanvalmistuksen ammattiinsa että suunnistuk- melä oli Suomen Suunnistusliiton 22.10.2014 lähiomaisten läsnäol- läpikotaisin maastotyöstä paina- seen liittyviä kirjoja mm: Kart- puheenjohtajana 1970–83 hank- lessa. Hänen viimeinen leposijansa tukseen. Erityisesti maastotyönte- taopas SSL 1969; Suunnistuksen kien suunnistukselle julkisuutta on Espoon kirkon kappelin sotave- kijät, topografit, arvostivat hänen tarina 60, Suunnistus 60 vuotta erinomaista pr-työtä tehden. Hänet teraanien uurnalehdossa. Kaipaa- osaamistaan. Niemelä kehitti 1935–1995, SSL; Suomen karttojen on ainoana nimetty Suunnistus- maan jäivät Irja-vaimo, pojat Lasse, myös kokonaan uudentyyppisen tarina 1633–1997, Näin Suomi liiton kunniapuheenjohtajaksi. Jussi ja Matti perheineen sekä sisar ”tiestön peruskartan”, GT-kartan, kartoitettiin katseltavaksi, 1998, Niemelä osallistui myös lukuisiin Ritva ja lapset, työtoverit sekä laaja jonka isäksi hänet voidaan nimetä. Maanmittauslaitos, Karttakeskus kansainvälisen Suunnistusliiton ystävien joukko. Nykyisten ulkoilukarttojen valmis- Oy ja Suomen Kartografinen Seura; IOF-tehtäviin. Hän toimi SVUL:n tuksen voidaan katsoa lähteneen Maasto ja kartta, Kartanvalmistajan varapuheenjohtajana 1982–93 ja liikkeelle hänen aloitteestaan. ja kartankäyttäjän käsikirja, 2004, oli vuosien SVUL Suurkisat pj.1975, Hänen työuraansa sisältyi manu- Maanmittauslaitos, Genimap Oy -80, -85–86, -90. aalisesta kartanvalmistuksesta ja Suomen Kartografinen Seura. Suunnistajien, työkavereiden ja siirtyminen tietokoneaikaan, mitä Suunnistuksen kehittäjänä lähipiirissäänkin Osmo oli Ossi. Hän hän oli kehittämässä. Niemelä toimi Niemelän ansiot ovat mittavat oli moninkertainen suunnistuksen Maanmittauslaitoksessa topografi- ja moninaiset. Hän loi perusteet maaotteluedustaja. Paras sijoitus Yrjö (Yki) Teeriaho insinöörinä 1952–71, Karttapainon nykyiselle suunnistuskartalle. Hiih- Ossilla oli neljäs nelimaaottelussa Kirjoittaja on Ossin kaveri (sittemmin Karttakeskus) johtajana tosuunnistuksen muuttumisen Ruotsissa 1950. Suomen viesti- töissä, suunnistajana ja 1972–83 ja Kartografisen osaston umpihangessa kahlaamisesta mestaruuden hän voitti Vilppulan eräretkillä

MAANMITTAUSALAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN ADRESSIT . Muistamisiin . Surunvalitteluihin . Huomionosoituksiin Tuet maanmittausalaa. Hinnat 7 euroa yksityishenkilöiltä ja 14 euroa yhteisöiltä. Tilaukset ja tiedustelut: Maija-Liisa Kallio-Sainio puh. 0205 41 5209, maija-liisa.kallio-sainio maanmittauslaitos.fi.

62 MAANKÄYTTÖ 4|2014 Translation by Karin Kolis RÉSUMÉ

Ari Laitala (Editorial): learnt during the years spent with rural development issues are not co-worker suggested working as a When the Logic Changes other languages and cultures. discussed in these programmes. teacher in the evenings. As a result, As is well known, a large part of our he started working at Seinäjoki national wealth is in real estate, Ari Laitala: Jennifer Pitkänen: University of Applied Sciences. He and housing makes up a consid- In Sweden the Land ­Surveying Energy Certificates of Buildings acquired the pedagogical qualifica- erable part of this. In the light of Days Finally Hatched as In June 2013, a new law on the en- tions at JAMK’s Teacher Education historical data, the risks of this ­Samhällsbyggnadsdagarna – ergy certificates of buildings came College. Now he passes on his form of saving are relatively small, The Built Environment Days into force in Finland, as a result of measuring and planning expertise and the returns relatively good. The Swedish Land Surveying Days the updated EU Directive 2010/31/ to inquisitive engineering students. The continuously rising housing have been strongly developed EU. With energy certificates the EU prices in city centres are, however, in recent years. In 2012, the days hopes to improve the energy effi- Kalevi Raussi: no longer self-evident, not even in were called Värderings- och Lant- ciency of buildings and the use of Memoirs of an Old Surveyor – the Helsinki region. Even though mäteridagarna (“Valuation and renewable energy, and at the same Part 3 there will be a demand for housing Land Surveying Days”). In 2013, time reduce greenhouse gas emis- Kalevi Raussi’s career at the Na- also in the future, the continuous the name was Värderings-, lantmä- sions. EU member states may im- tional Board of Survey in Helsinki cuts and reductions in the pur- teri- och samhällsbyggnadsdagarna plement the directive in a manner started in spring 1982, first as a chasing power will eventually (“Valuation, Land Surveying and that suits them. In Finland, the new cadastral surveyor and at the end have an impact on prices. Invest- Built Environment Days”). The most law that has been implemented of the same year as a senior ing in housing, especially through recent event, arranged on 15th and has sparked a debate, and in the researcher. In 1983 he got the re- homeownership, can also lead to 16th October 2014 went simply spring of 2014 the Finnish House sponsibility of the maintenance of losses, even large ones. under the name of Samhällsbygg­ Owners’ Association handed in a the guidelines of the cadastral sur- nadsdagarna. The change of the citizens’ initiative to the parliament vey procedure. In 1986 he started Pekka Lehtonen: name reflects, of course, the under- regarding the perceived injustices working with the automation of Sven-Olof Lindfors – lying change in the organisational in the legislation. cadastral surveys and was the A Surveyor and a Bridgebuilder structures, but constant attention leader of the project group plan- Sven-Olof Lindfors is a typical has also been paid to the mission Ari Laitala: ning it. The TOA-software for the Ålander, although he originally and implementation of the days. Does Energy ­Efficiency subdivision procedure was tested is from the Finnish mainland. He Feedback polls reach even those Have a Value? and implemented in the Mikkeli has had an extensive career as a who do not participate in the days. Increasing the energy efficiency land survey office in autumn 1989. cadastral surveyor, as a Director of a of apartments usually requires District Survey Office, in municipal Timo Linkola: further investments, both when Tauno Jortikka: and provincial administration, as What’s Going On new ones are built and old ones The Last Spurt of a representative and as a public in the Finnish Countryside? are renovated. Has the energy effi- a Topographer servant. Sven-Olof has a long The article written by Timo Linkola ciency become a factor that affects Surveyor Tauno Jortikka’s story history of developing the Nordic analyses the development of Finn- apartment prices? We tested open describes the transition of basic cooperation. After retiring, he runs ish rural areas based on statistics, data to find out what kinds of con- inventory mapping to numerical a translation agency and he has facts and development programs. clusions can be drawn. According maps. Jortikka writes about the also worked as a tourist guide. The The rural areas have changed from to the results, the energy efficiency growing need for spatial data due interviews also focus on the unique an agricultural countryside to a seems to have a concrete impact to the transition to an information Åland self-government, as well as housing-countryside. Rural hous- on prices. On the other hand, the society, and the arrival of IT tools how it is reflected in surveying. ing increases close to the cities. coarseness of the open data still to the National Land Survey of The population decreases and ages leaves some doubt on the issue, so Finland. Later, analogue stereop- Maarit Nordmark: in the sparsely built countryside, further research is required. lotter instruments gave way to the Maarit the Surveyor mainly in Eastern and Northern digital world: photogrammetric Around the World Finland. Nationally important rural Sonja Rahkonen: instruments were set aside and the Maarit Nordmark’s article deals development programs are made From a Surveyor to a Teacher operators retired. with the author’s migration from by the Ministry of Employment Ari-Pekka Laitalainen, 48, is a land Finland to Sweden and the multi- and the Economy, the Ministry of surveying professional, who works nationality that came with it. She Agriculture and Forestry, the Asso- as a senior officer at the Centre for compares some of the cultures she ciation of Local Authorities and the Economic Development, Transport has encountered and makes some Village Action Association of Fin- and the Environment - and now observations on the things she has land. However, several important also as a teacher. In spring 2012, a

MAANKÄYTTÖ 4|2014 63 PALVELUHAKEMISTO

ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET

• Trimnet VRS-palvelu • GPS/GNSS-laitteet Laserkeilaimet • Takymetrit, GNSS-, GIS /DGPS/DGNSS- GIS/DGPS/RTK-sovelluksiin laitteet sekä laserkeilaimet • Takymetrit ja laserkeilaimet Mittalaitteet • Mobiilikartoitusjärjestelmät • Metrologian järjestelmät • UAV-kartoituslennokkijärjestelmät • Ohjelmistot Laserit • Ohjelmistot Sinikalliontie 3 A, PL 119, 02631 Espoo Tulppatie 16–18, 00880 Helsinki Perintötie 2 c, 01510 Vantaa Puh. 09 415 40 200 Puh. 09 2532 5000, faksi 09 2532 5020 Puh. 0207 510 600, faksi 0207 510 699 myynti.suomi leica-geosystems.com geostar geostar.fi, www.geostar.fi info geotrim.fi, www.geotrim.fi www.leica-geosystems.fi

ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET

NAVDATA NORDIC • Javad GNSS Inc., Hemisphere ja Novatel GEOCENTER GPS-laitteet, servotakymetrit, takymetrit, GNSS-laitteistot digitaaliset vaaituskojeet, vaaituskojeet, • GPS+GLONASS+GALILEO-järjestelmät ja • 3D-laserskannerit ja ohjelmistot teodoliitit, taso- ja putkilaserit, koneen- tiedonkeruuohjelmat • RIEGL, FARO, STONEX, TRIMBLE ohjausjärjestelmät ym. • Planman projektinhallintaohjelmistot • Mobiiliskannerit – RIEGL rakennus- ja mittausprojekteihin • Ilmalaserskannerit – RIEGL • Soil Scout maanalaiset säähavaintoasemat • GPS/GNSS/Robottitakymetrit – STONEX Myynti ja huolto Eskolantie 1, 00720 Helsinki / Ilari Koskelo Kulosaarentie 8, 00570 Helsinki Sarkatie 3–5, 01720 Vantaa P. 040 5108408, etunimi.sukunimi navdata.fi Puh. 045 650 8585 Puh. 09 534 033, faksi 09 537 006 www.navdata.fi nordic geocenter.fi, www.geocenter.fi topgeo topgeo.fi, www.topgeo.fi

ILMAKUVAPALVELUT

• Laserkeilaukset lentokoneesta ja • Ilmakuvaus, laserkeilaus, digitaaliset ­helikopterista kuvatuotteet • Digitaaliset ilmakuvaukset • Fotogrammetrisesti lasketut ortokuvat • Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartat • Laserkeilaus- ja ilmakuvatuotteet • Ortokuva-aikasarjat konkretisoivat ja maastomallit, GIS-konsultointi • Digitaaliset kartta- ja maastomallituotteet ­ympäristön muutoksia • Viistoilmakuvakirjastot ja BlomURBEX- • Paikkatietopalvelut • Joustava ilmakuvatuotantomme helpot- kuvapalvelinratkaisu Kimmo Pajula / Malminkaari 5, 00700 Helsinki taa kaavoituksen ja suunnittelun tarpeita • Fotorealistiset 3D-kaupunkimallit Puh. 09 2522 1700, faksi 09 2522 1717 Taitajankuja 2 a, 33960 Pirkkala Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki S-posti: etunimi.sukunimi finnmap.com Puh. 03 260 7621, gsm 0500 237 207 info.fi blomasa.com, www.blomasa.com www.finnmap.com toimisto lentokuva.fi, www.lentokuva.fi

ILMAKUVAPALVELUT

• Ilmakuvaukset • Huippulaadukkaat kotimaiset RPAS/UAV- • Ortokuvat ja digitaaliset kartat • Ilmakuvaukset ja viistokuvat ortokuvauskopterit • Maastomallit ja mittauspalvelut • Laserkeilaukset lentokoneesta, • Myynti, huolto ja koulutus ­helikopterista ja autosta • Jopa 30 ha kuvausalue/ lento • Digitaaliset kartat ja maastomallit • Pikselikoko 2 cm / 100 m kuvauskorkeus Tekniikantie 12, 02150 Espoo • Paikkatietopalvelut ja GIS-konsultointi VideoDrone Finland Oy Puh. 044 3048175 Karjalankatu 2, 4 kerros, 00520 Helsinki Ruokomäentie 228, 40530 Jyväskylä Sähköposti jussi.yrjola skmgisair.fi [email protected] Puh. 040 062 5240 Internet: www.skmgisair.fi www.terratec.fi info videodrone.fi, www.videodrone.fi

KIINTEISTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Palveluhakemiston ­ • Kiinteistöarvioinnit Kaupunki- ja aluesuunnittelu ilmoittaja! • Kiinteistöstrategian suunnittelut Johtava yhdyskuntasuunnittelun • Kiinteistökehittäminen ­asiantuntija Suomessa Nyt samaan hintaan myös • Maapolitiikan konsultointi • Rakennesuunnitelmat, master planit • Maankäyttösopimukset • Maakunta-, yleis- ja asemakaavoitus 468 x 60 px:n banneri Newsec Valuation Oy • Suunnitteluprosessien kehittäminen ja Maankäytön sivustossa Mannerheiminaukio 1 A, PL 52, 00101 Helsinki koordinointi Puh. 0207 420 400 • MRL:n soveltamisen konsultointi www.maankaytto.fi. www.newsec.fi, www.maakanta.fi www.poyry.fi/kaupunki

64 MAANKÄYTTÖ 4|2014 www.maankaytto.fi/palveluhakemisto

PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET

Palveluhakemiston

• Ilmakuvaus, laserkeilaus, digitaaliset • Kuntarekisterit ja paikkatietoratkaisut ilmoittaja!­ kuvatuotteet kunnille • Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartat • Asiakaskohtaisia paikkatietoratkaisuja Nyt samaan hintaan myös ja maastomallit, GIS-konsultointi yritysten ja julkisen sektorin tarpeisiin 468 x 60 px:n banneri • Viistoilmakuvakirjastot ja BlomURBEX- Heikki Karttunen kuvapalvelinratkaisu puh. 050 394 9592 Maankäytön sivustossa • Fotorealistiset 3D-kaupunkimallit etunimi.sukunimi cgi.com Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki Karvaamokuja 2, 00380 Helsinki www.maankaytto.fi. info.fi blomasa.com, www.blomasa.com www.fi.cgi.com

PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET

• Harava-palvelu (www.eharava.fi) • Pihatie.fi-palvelu (www.pihatie.fi) • Esrin paikkatieto-ohjelmistot • Asiakaskohtaiset ratkaisut • Koulutus-, ylläpito- ja tukipalvelut • Paikkatietoratkaisut mobiili-, selain- ja • Luotettavasti, Innovatiivisesti, Ketterästi ja • Konsultointi- ja asiantuntijapalvelut työasemaympäristöihin Iloisesti • Paikkatietoanalyysipalvelut • Konsultointi-, ylläpito- ja tukipalvelut Teemu Virtanen, Jan Lindbom • Sovelluskehitysprojektit Geometrix Oy Salorankatu 5–7, 24240 Salo Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki puh. 020 789 0250, myynti dimenteq.fi Puh. 0207 435 435 Puh. 09 4730 7141, faksi 09 4730 7149 www.dimenteq.fi info esri.fi, www.esri.fi geometrix geometrix.fi, www.geometrix.fi

PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET

• GPS/GNSS, GIS/DGPS • GPS /GNSS- ja GIS/DGPS-järjestelmät Verkkotietojärjestelmät, sovelluskehitys-, • Mobiilit kämmenmikrot maastoon kartoitus-, dokumentointi- ja konversio­ • Ohjelmistot paikkatiedon keruuseen • Ohjelmistot • Mobiiliratkaisut paikkatiedon palvelut, kuituverkkojen suunnittelu. ­hallintaan KEYPRO OY Lisätietoa: Esa Wikman Horsmakuja 8 A 3, 01300 VANTAA Sinikalliontie 3 A, PL 119, 02631 Espoo Perintötie 2 c, 01510 Vantaa Raimo Hämäläinen Puh. 09 415 40 200 Puh. 0207 510 600, faksi 0207 510 699 GSM +358 40 562 6954 myynti.suomi leica-geosystems.com info geotrim.fi, www.geotrim.fi raimo.hamalainen keypro.fi, www.keypro.fi www.leica-geosystems.fi

PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET

• GIS- ja Location Intelligence -ohjelmistot • CityCad-infrasuunnittelujärjestelmä • MapInfo-paikkatietoteknologia • Louhi – Kokoavat tietopalveluratkaisut ja • Digitaaliset kartat: kaavayhdistelmät, • Encom- luonnonvara-alan ohjelmistot ­sähköisen asioinnin ratkaisut johtokartat, pohjakartat, KatuInfo, • Paramics – infrasuunnitteluun • SitoGis – kuntarekisterijärjestelmä ­ViherInfo, HautaInfo • Kartta- ja tietoaineistot • Räätälöidyt järjestelmätoteutukset • Paikkatietopalvelin • Konsultointi ja koulutus • YTCAD-ohjelmistot Melkonkatu 18, 00210 Helsinki Sito, Tuulikuja 2, 02100 Espoo Sweco Ympäristö Oy Puh. 09 6824 060, pbsoftware.finland pb.com Puh. 020 747 6000 Puh. 010 241 4000 www.pb.fi/software info sito.fi, www.sito.fi etunimi.sukunimi sweco.fi, www.sweco.fi

PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO

• Novapoint-suunnittelu ja ylläpito­ Tekla Solutions -ohjelmistoratkaisut: järjestelmät • Paikkatietoaineistot ja niiden tuottaminen Kaavoitus, kiinteistönmuodostus, kartan- • Autodesk-paikkatieto ja suunnittelu­ • Aineistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut tuotanto, omaisuuden hallinta, katu- ja järjestelmät • Aineistot online-palveluna viheralueiden hallinta, rakennus- ja • Asiantuntijapalvelut ja koulutus Pia Lähde-Lyytinen ­ympäristövalvonta, sähköinen asiointi Vaisalantie 6, 02130 Espoo puh. 040 7523132 Mike von Wehrt, puh. 030 661 10 Puh. 09 2313 2100, faksi 09 2313 2250 etunimi.sukunimi cgi.com tekla.solutions.info tekla.com Sähköposti: vianova vianova.fi Karvaamokuja 2, 00380 Helsinki www.tekla.com/fi Internet: www.vianova.fi www.fi.cgi.com

MAANKÄYTTÖ 4|2014 65 PALVELUHAKEMISTO

PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO

• Laserkeilaukset lentokoneesta ja • Opas- ja osoitekartat ­helikopterista • Internetkarttapalvelut • Digitaaliset ilmakuvaukset • Kaavayhdistelmät • Laserkeilaus- ja ilmakuvatuotteet • Trimnet VRS-palvelu • Koordinaatistomuunnokset ja muut • Digitaaliset kartta- ja maastomallituotteet • Access-tiedonhallintapalvelu aineistokäsittelyt • Paikkatietopalvelut Kimmo Pajula / Malminkaari 5, 00700 Helsinki Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki Puh. 09 2522 1700, faksi 09 2522 1717 Perintötie 2 c, 01510 Vantaa Puh. 09 1481 947 S-posti: etunimi.sukunimi finnmap.com Puh. 0207 510 600, faksi 0207 510 699 Sähköposti: karttatiimi karttatiimi.fi www.finnmap.com info geotrim.fi, www.geotrim.fi www.karttatiimi.fi

PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO

• Kartoitukset, maastomallit ja • Maanmittaustoimitukset ­koordinaatistomuunnokset • Ilmakuvaukset • Lainhuudot ja kiinnitykset • Digitaaliset ortokuvat ja satelliittikuvat • Ortokuvat ja digitaaliset kartat • Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) • Viranomaisaineistot käyttövalmiina • Maastomallit ja mittauspalvelut • Avoimet aineistot- ja rajapintapalvelut • Kuntien kantakartat ja kaavat www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-ja- • Nokia HERE palvelut • OpenStreetMap-karttatuotteet Tekniikantie 12, 02150 Espoo Lisätietoja: • Nettikartat Puh. 044 3048175 asiakaspalvelu maanmittauslaitos.fi Sito, Tuulikuja 2, 02100 Espoo Sähköposti jussi.yrjola skmgisair.fi www.maanmittauslaitos.fi Puh. 020 747 6000, info sito.fi, www.sito.fi Internet: www.skmgisair.fi

PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO... MUUT Vuokramökki

Maastomittaus- ja suunnitteluohjelmia: Lemmenjoella • Laserpisteiden ja kuvien käsittely ja käyttö suunnittelussa MAKLI ry:n, MIL ry:n ja SKY • Takymetri- ja GPS-mittaukset ry:n jäsenille­ 20%:n alennus • Pohjatutkimukset • Katu- ja viemäriverkostojen sekä kaasu- ja ­listahinnasta. kaukolämpöverkostojen suunnittelu • Johtotietoverkostojen hallinta Esittely ja varausmenettely: info terrasolid.fi, www.terrasolid.fi muuraispuro.fi

Maankäytön artikkelitietokanta on osoitteessa www.maankaytto.fi/arkisto/sisallysluettelot.php

PÄÄTOIMITTAJA HALLITUS ILMESTYMISAIKATAULU Ari Laitala Ilkka Aaltonen (MIL) pj., Mikko Hovi (MIL), Harri Mehto (SKY), ilm.päivä juttujen ilmoitusten puh. 050 512 2745 Kirsikka Niukkanen (MIL), Liisa Rouhiainen (MAKLI), Ritva sisäänjättö sisäänjättö ari.laitala maankaytto.fi tai Ruokanen (MAKLI) ja Vesa Virtanen (MAKLI). 1/2015 20.02.2015 22.01.2015 30.01.2015 paatoimittaja maankaytto.fi Hallitukselle voi lähettää sähköpostia osoitteella 2/2015 29.05.2015 30.04.2015 08.05.2015 toimisto maankaytto.fi. 3/2015 09.10.2015 10.09.2015 18.09.2015 TOIMITUSSIHTEERI 4/2015 11.12.2015 12.11.2015 20.11.2015 Susanna Kari TALOUS JA HALLINTO susanna.kari maankaytto.fi Maankäyttö ry, c/o Kirsikka Niukkanen, TILAUSHINNAT UUTISTOIMITTAJA Maankäyttötieteiden laitos, PL 12200, 00076 AALTO, Lehti ilmestyy vuonna 2015 neljä kertaa. Hanna Lauhkonen toimisto maankaytto.fi. ­Osoitteenmuutosilmoitukset Tilaushinnat ovat 50 €/vsk kotimaahan, 60 €/vsk omaan järjestöön, josta ne siirtyvät lehden tietoon. puh. 050 5678 554, hanna.lauhkonen gmail.com Pohjoismaihin ja Eurooppaan ja 65 €/vsk muihin Taloudenhoitaja Katri Nuuja, puh. 0400 455 499, maihin. Irtonumerot 12 € + postikulut. KUSTANTAJA katri.nuuja iki.fi. Maankäyttö ry (Y-tunnus 1104126-2). Lehti edustaa TOTEUTUS Suomen Maanmittausinsi­ nöörien­ Liittoa (MIL), Maan- ILMOITUSMYYNTI Lagarto / Arto Tenkanen ja Jaana Jäntti Pekka Lehtonen, Kyröläntie 2 A, 04420 Järvenpää, Vuorenpeikontie 5 A 112, 00820 Helsinki mittausalan ammatti­korkeakoulu-­ ja opistoteknisten puh. 09 2715 651 tai 040 546 3806, Liitto MAKLIa ja Suomen Kartoittajayhdistys SKY:tä. puh. 09 759 40 400 tai 050 4670196, plehtonen1 elisanet.fi. lagarto lagarto.fi. SUOMEN MAANMITTAUSINSINÖÖRIEN LIITTO RY ILMOITUSHINNAT 1.1.2015 PAINOPAIKKA Toimisto: PL 14, 00521 Helsinki, mustavalkoinen monivärinen Kirjapaino Uusimaa, PL 15, 06151 Porvoo toimisto milry.fi, http://www.milry.fi Takakansi 1 500,– 2 350,– yht.hlö Saija Sihvola, puh. 050 595 5979, MAKLI RY Sisäkannet 1 000,– 1 650,– saija.sihvola lehtiyhtyma.fi, Toimisto: Kulmakatu 8 A, 00170 Helsinki, Pääkirj. vieressä 1 000,– 1 650,– www.kirjapainouusimaa.fi. makli welho.com, http://www.makli.fi. Koko sivu 800,– 1 350,– 1/2 sivua 500,– 750,– Painos 2 400 kpl. Aikakauslehtien Liitto ry:n jäsen. SUOMEN KARTOITTAJAYHDISTYS SKY RY 1/4 sivua 400,– 500,– ISSN-L 0782-8438 • ISSN 0782-8438 (Painettu) • Toimisto: Poronperä 8, 96910 Rovaniemi. Liitteet Sopimuksen mukaan ISSN 2323-4660 (Verkkojulkaisu). KUVADATASTA INFORMAATIO IRTI: AMMATTIMAISTA GEOSPATIAALISEN DATAN YHDISTÄMISTÄ JA ANALYSOINTIA

Trimble® eCognition®, objektipohjainen kuvadatan analysointi ohjelmisto on suunniteltu parantamaan, nopeuttamaan ja automatisoimaan kuvatulkintaa, ympäristön monitorointia, resurssien hyödyntämistä, infran hallintaa ja yleistä turvallisuutta.

eCognition hallitsee erilaista geospatiaalista dataa kuten kuvia, pistepilviä ja GIS-aineistoja ja mahdollistaa monipuolisen geodatan analysoinnin.

Saat lisätietoja kehittyneen geospatiaalisen datan analysoinnista ja ilmaisen demoversion lataamisesta käymällä osoitteessa www.eCognition.com

eCognition-ohjelmisto ja tarkemmat hintatiedot ovat saatavissa Trimblen Suomen jälleenmyyjältä:

Geotrim Oy, Perintötie 2 C, FI 01510 Vantaa

www.geotrim.fi

© 2014, Trimble Navigation Limited. Kaikki oikeudet pidätetään. Trimble sekä maapallo & kolmio -logo ovat Trimble Navigation Limitedin tavaramerkkejä, jotka on rekisteröity Yhdysvalloissa ja muissa maissa. Kaikki muut tavaramerkit ovat vastaavien omistajiensa omaisuutta. PN GEO-027-FIN (09/14) 2014_01_Maankaytto_takakansi_UUSI_conv.indd 1 21.2.2014 7:38:36