DOCSLIB.ORG

Yhdeksän Hyvää Ja Kymmenen Kaunista

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Yhdeksän Hyvää Ja Kymmenen Kaunista 3 Kari Leinamo YHDEKSÄN HYVÄÄ JA KYMMENEN KAUNISTA Vuosina 2001–2009 toteutettujen maaseutu–kaupunki -kuntaliitosten tarkastelua Vaasan yliopisto Levón-instituutti 2010 4 5 ESIPUHE Kuntarakenteen muutos koskettaa yhä useampaa ihmistä niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Monella paikkakunnalla viime vuosina tehdyt päätök- set herättävät parhaillaan vilkasta keskustelua ja muutokset hämmentävät varsinkin kylien asukkaita. Alkuperäinen toive palvelujen säilymisestä ja kenties jopa paranemisesta on liitoksen jälkeen vaihtunut taisteluksi pal- velujen säilymisestä omalla paikkakunnalla. Voimakas murros edellyttää tutkimusta kuntien yhdistymisen seurauksista ja palvelurakenteen muutoksesta. Vaasan yliopisto on tässä työssä vahvasti mukana. Nyt valmistuneessa tutkimuksessa käydään läpi vuosien 2001–2009 yhdistymissopimuksia ja pohditaan niiden merkitystä maaseudun kannalta. Työ on tärkeä yhteenveto käynnissä olevasta kehityksestä ja antaa aihetta keskustelun jatkamiseen. Tutkimuksen rahoitti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän esityksestä maa- ja metsätalousministeriö. Työn laati FM Kari Leinamo. Tutkimuk- sen kartat piirsi ja raportin taittamisesta huolehti toimistosihteeri Merja Kokko. Kiitos heille hyvästä työstä. Vaasassa syksyllä 2010 Jukka Peltoniemi Levón-instituutin johtaja 6 SISÄLTÖ Esipuhe.......................................................................................................................................................5 1... Johdanto......................................................................................................................................7 2... Tutkimuksen.tavoitteet.ja.menetelmät............................................................................9 3... Tutkimuksen.tausta...............................................................................................................11 4... Pienten.kaupunkien.liitokset.vuosina.2001–2005......................................................15 5... Suurten.kaupunkien.liitokset.vuosina.2001–2005.....................................................25 6... Pienten.kaupunkien.liitokset.vuosina.2006–2007......................................................37 7... Suurten.kaupunkien.liitokset.vuosina.2006–2007.....................................................49 8... Pienten.kaupunkien.yksittäisliitokset.vuonna.2009..................................................60 9... Keskisuurten.kaupunkien.yksittäisliitokset.vuonna.2009........................................69 10... Suurten.kaupunkien.yksittäisliitokset.vuonna.2009..................................................80 11... Pienten.kaupunkien.monikuntaliitokset.vuonna.2009............................................89 12... Suurten.kaupunkien.monikuntaliitokset.vuonna.2009......................................... 104 13... Pohdinta................................................................................................................................. 118 Lähteet.................................................................................................................................................. 121 7 1. JOHDANTO Kuntajaotus on monessa tapauksessa pitänyt maaseudun ja kaupungin pitkään hallinnollisesti erillään toisistaan. Huomattava osa maastamme on koostunut työssäkäyntialueista, joissa maaseutukunnat ovat ympäröineet alueen keskus- kaupunkia. Kuntarajojen ylittämiseksi monet toiminnot ja palvelut on järjestetty seudulliselta pohjalta, jolloin valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä on säilynyt itsenäisillä kunnilla. Nyt tilanne on kymmenien kuntaliitosten takia olennaisesti muuttunut tai muuttumassa. Parhaillaan käynnissä olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen tavoitteeksi on asetettu ”elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne”. Tämä tavoite halutaan varsinkin kaupungeissa toteuttaa luomalla koko seutukunnan yhteen kokoava uusi kunta. Alueen keskuskaupunki on kokenut joutuvansa kustantamaan osan seudullisista palveluista lähikuntien asukkaille ilmaiseksi. Kuntarajat on koettu joustamattomiksi ja hankaliksi. Koska kuntalaisten voi yhteistyöstä huolimatta olla nykyisin mahdotonta saada lähipal- veluja naapurikunnasta, pidetään yhtä kuntaa ratkaisuna ongelmiin. Toisaalta väkiluvultaan pienet ja taloudellisissa vaikeuksissa olevat kunnat hakeutuvat aktiivisesti toisen kunnan yhteyteen. Suuren väkimäärän uskotaan antavan vahvan tukijalan syrjäisenkin maaseutukunnan kehitykselle. Liittymällä toiseen kuntaan uskotaan palvelujen paranevan tai ainakin säilyvän entisel- lään. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan liitoskaavailuista innostu. Kun osa seudun maaseutukunnista jatkaa itsenäisinä ja osa yhdistyy kaupungin kanssa, muuttuu aluerakenne aivan uudella tavalla. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelun yhteydessä maaseudun ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet ovat jääneet vähälle huo- miolle. Maaseutu tuottaa kaupunkilaisille esimerkiksi elintarvikkeita, energiaa, luonnonvaroja, asumis- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä elämänlaatua. Kaupunki tarjoaa maaseudun asukkaille työpaikkoja, kaupallisia ja julkisia palve- luja sekä markkinat maaseudun tuotteille. Liikkumisen helpottuminen on tuonut maaseudun ja kaupungin vuosi vuodelta lähemmäksi toisiaan. Maaseutukunnan ja kaupungin kuntaliitos-neuvotteluissa yhteistyön keinoja ei ole kuitenkaan välttämättä löydetty. Vaikka esimerkiksi uudentyyppinen mahdollisuus maaseu- tumaiseen asumiseen kaupungin alueella tuodaan poikkeuksetta esiin, tehdään toisaalla tavallisesti jo päätöksiä liitosalueen kyläkouluverkon harventamisesta tai kaikkien koulujen lakkauttamisesta. Laajat kuntaliitokset ovat muuttaneet tai muuttavat suuresti myös maamme päätöksentekoa. Kaupunkien ympärille toteutettavissa ratkaisuissa päätösvalta keskittyy tavallisesti keskukseen, mikä on haaste palvelujen järjestämiselle ja tasapainoisen aluekehityksen toteutumiselle maaseudulla. Yhä suuremmissa 8 kunnissa maaseudun väestöosuus on usein vähäinen koko kaupungin väki- lukuun verrattuna, mutta maaseudulla voi asua myös jopa yli puolet kaupungin asukkaista. Maaseutukylät ja -taajamat voivat olla keskuksen lähellä sijaitsevia hyvinvoivia pendelöintialueita tai syrjäisempiä ja taloudellisissa vaikeuksissa olevia väestökatoalueita. Koska keskusten ulkopuolisten alueiden kehittämiseen suhtaudutaan jopa maaseutukunnissa nihkeästi, ovat uudessa tilanteessa esiin nousevat pelot palvelujen keskittämisestä ja kokonaisten maaseutualueiden taantumisesta aiheellisia. 9 2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA MENETELMÄT Lähtökohta ja tavoitteet Tutkimuksen lähtökohtana on tarkastella maaseudun kehittämistä ja uudistu- vaa kuntarakennetta maaseutukuntien ja kaupunkien välillä vuosina 2001–2009 toteutuneiden kuntaliitosten kautta. Tavoitteena on selvittää ensisijaisesti maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen näkökulmasta, miten maaseudun tehtävä ja merkitys tulee tämänkaltaisissa liitoksissa esiin. Yhdistymisselvityk- sissä korostetaan tavallisesti kaupungin laajenemisesta koituvaa imagohyötyä, palvelurakenteen tehostumista ja toimintatapojen muutosta: uutta suurkuntaa rakennetaan elinkeinopoliittisesti ja maakunnallisesti vahvaksi toimijaksi ja yhä laajemman alueen veturiksi. Tutkimuksessa etsittiin vastausta yleiseen pohdintaan kuntaliitoksen vaiku- tuksista maaseudun palveluihin. Uudehkojen liitosesimerkkien ja aineiston laajuu- den takia lähtökohtana ei ollut tapausten ja palvelujen yksityiskohtainen erittely, vaan työssä pyrittiin selvittämään sitä ilmapiiriä, mikä kussakin kaupungissa nykyisin vallitsee. Koska muutos on kaiken aikaa käynnissä, ei järjestelmällinen selvitystyö kaikkine yksityiskohtineen olisi ollut edes mahdollista. Sen sijaan tutkimuksen punaisena lankana käytetään yleisempiä kysymyksenasetteluja. Miten liitos on onnistunut? Otetaanko maaseutu huomioon? Ovatko kuntalaiset tyytyväisiä elämäänsä ja kunnan palveluihin? Millainen tulevaisuus maaseudulla on osana kaupunkia? Tutkimukseen ajanjaksoksi valittiin vuodet 2001–2009, jolloin tarkasteluun saatiin mukaan sekä useamman vuoden uutena kuntana toimineita yhdistymis- tapauksia kuin tuoreita liitostapauksiakin. Vaikka kuntajakolaki mahdollistaa kuntien yhdistymisen joko perinteisenä kunnan liittymisenä toiseen kuntaan tai vaihtoehtoisesti molempien kuntien toiminnan lakkaamisena ja uuden kunnan perustamisena, ei tässä tutkimuksessa käsitellä näitä vaihtoehtoja erikseen. Muu- toksesta käytetään puhekielistä ilmaisua liitos tai yhdistyminen riippumatta siitä, miten se lainsäädännöllisesti on toteutettu. Kuntia ei myöskään jaeta tai arvioida sen mukaan, onko yhdistymissopimuksen kesto määritetty viideksi vai kolmeksi vuodeksi. Ajatuksena on, että yhdistymissopimus kertoo seudun tahtotilan ja sen merkitys säilyy paikkakunnan kehittämisessä selvästi pidempään kuin tietyn vuosimäärän. Tutkimukseen valittiin ne kuntaliitokset, joiden toisena osapuolena oli kau- punki ja toisena osapuolena kunta. Paikkakuntien taajama-asteeseen tai elinkei- norakenteeseen ei tällä kertaa kiinnitetty huomiota, vaan valinta tehtiin suoraan hallinnollisten määrittelyjen perusteella. Näin saatiin mukaan ne paikkakunnat, 10 joissa kuntaliitos on toteutunut seudun keskuspaikkana itseään pitävän kaupungin ja sen läheisyydessä sijaitsevan yhden tai useamman kunnan välillä. Kahden tai useamman kaupungin välisiä liitoksia ei otettu mukaan tarkasteluun. Sen sijaan ne monikuntaliitokset, joissa mukana on useita kaupunkeja sekä vähintään yksi kunta, ovat tarkastelussa mukana. Näkökulma on näissä tapauksissa painottunut maaseutukunnan seuraamiseen. Aineisto, menetelmät ja raportin
Load more

Recommended publications
  • Jumesniemi, Hämeekyrö 1
    1. Jumesniemi, Hämeekyrö 14. Kuohenmaa, Kangasala Jumesniementie 411, Einolan Kievari, Perämaantie 2, Kuohenmaan koulu, Rissanrannantie 6 Pihapuoti, Jumesniementie 510 Kesäkahvila ja peräkonttikirppis klo 12.00 - 15.00 Avoimet ovet kirkkokoulu- ja kyläsalirakennuksessa 10.00 – 15.00. Einolan Kati Kamppari, 040 533 7296, www.kuohenmaa.sivustot.fi Kievarissa kahvila avoinna, tuoreita leivonnaisia, jäätelöä, Elina Vuorisen ja Marjaleena Erkkilän taidenäyttely sekä Johannes Erkkilän valokuvanäyttely. 15. Mattila, Lempäälä Kirppispöytiä 11.00 – 15.00. Katri Mäkisen pihapuodissa käsitöitä Mattilan koulu, Pyhällöntie 83 ym. 11.00 – 15.00 Kahvila ja kirpputori alkaen 15.00 Annukka Sirkka, 050 571 4781, www.jumesniemi.fi Heli Tiensuu, 050 4488 384, https://lempaalankylat.yhdistysavain.fi/mattila 2. Mahnala, Hämeenkyrö 16. Lastunen, Lempäälä Mahnalan lava Maisematie 531/13 Lastusten koulu, Lastustentie 519 Nostalgiatanssit 50-60-luvun tyylillä klo 20.00 - 00.30, Kylä tutuksi polkupyöräretki. Juha Kuisma vetää suositun pyöräretken jossa esiintyjänä Mia Leivo, liput 13€. katsellaan kauniita maisemia ja tutustutaan kylän historiaan. Retki suuntautuu Ilona Järvenpää, 045 892 5589, www.mahnala.com Mäyhäjärvelle. Kaikki ovat tervetulleita mukaan, vauhti määräytyy hitaimpien mukaan, klo 14.00 – 17.00. Pieni säävaraus, kaatosateella ei lähdetä matkaan. 3. Pinsiö, Hämeenkyrö/Nokia Annele Matintupa, 040 154 4011, www.lastunen.net Sasintie 555 Lasten extreme-ratapäivä klo 11.00 – 14.00. Yltä – ja Alta maataideteoksella ja 17. Kolho,Mänttä-Vilppula sen yläpuolisella laavulla, sisältäen mm. temppuradan, ryömintää ja kiipeilyä. Kolhon koulu, Postitie 2 Laavulla makkaranpaistoa, pientä purtavaa ja juotavaa. Traktori shuttle klo 15.00 - 18.00 Bukkhockey - kilpailu, kirkkoveneellä soutelua Ukonselällä, kuljettaa koulun parkkipaikalta. Ilmapallonpäästö, pallojen mukaan laitetaan viestit. Mukana myös VPK, Anne Mastomäki, 050 3214 047, www.pinsioseura.fi Käsityöläistori ja Mänttä-Vilppulan yrityksiä, Heinäseiväs-kilpailu.
    [Show full text]
  • 48 Nr 12 Bilaga 1 REGIONINDELNING FÖR NATIONELLT
    48 Nr 12 Bilaga 1 REGIONINDELNING FÖR NATIONELLT STÖD TILL SÖDRA FINLAND Region A Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Alastaro, Askola, Aura, Bjärnå, Borgnäs, Tammela, Tammerfors, Tavastkyro, Tavas- Elimäki, Esbo, Helsingfors, Grankulla, Karis, tehus, Toijala, Tuulos, Tövsala, Ulvsby, Ur- Kervo, Kiikala, Kimito, Koski, Kouvola, jala, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vamma- Kuusjoki, Kyrkslätt, Lappträsk, Liljendal, la, Vampula, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Lojo, Loimaa, Lovisa, Lundo, Marttila, Mas- Viiala, Viljakkala, Villmanstrand, Villnäs, ku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Mörskom, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Nurmijärvi, Oripää, Pemar, Pertteli, Pojo, Ypäjä och Äetsä samt skärgårdsdelarna av Pukkila, Pöytyä, Reso, Rusko, Salo, Sibbo, Borgå, Dragsfjärd, Finby, Halikko, Ingå, Sjundeå, Somero, Strömfors, Tarvasjoki, Lemu, Nådendal, Pargas, Pernå, Pikis, Sagu, Träskända, Tusby, Vanda, Vichtis och Väs- S:t Karins och Åbo. tanfjärd samt, frånsett skärgårdsdelarna, Borgå, Dragsfjärd, Finby, Halikko, Ingå, Skärgårdsområden Lemu, Nådendal, Pargas, Pernå, Pikis, Sagu, S:t Karins och Åbo. Yttre skärgården Brändö, Föglö, Houtskär, Iniö, Korpo, Region B Kumlinge, Kökar, Nagu, Sottunga, Velkua Anjalankoski, Artsjö, Asikkala, Birkala, och Vårdö samt dessutom de genom förord- Björneborg, Brändö, Eckerö, Ekenäs, Eura, ning av jord- och skogsbruksministeriet sär- Euraåminne, Finström, Forssa, Fredriks- skilt angivna delområdena i följande kom- hamn, Föglö, Geta, Gustavs, Hammarland, muner: Borgå, Dragsfjärd, Ekenäs, Finby, Hangö, Harjavalta,
    [Show full text]
  • Urban Density and Local Sustainability – a Case Study in Finland
    189TH ANNUAL PACIFIC-RIM REAL ESTATE SOCIETY CONFERENCE MELBOURNE AUSTRALIA, 13-16 JANUARY 2013 URBAN DENSITY AND LOCAL SUSTAINABILITY – A CASE STUDY IN FINLAND EEVA SÄYNÄJOKI1, JUKKA HEINONEN and SEPPO JUNNILA Aalto University ABSTRACT According to the United Nations, cities are responsible for 75% of all energy consumption and for 80% of all greenhouse gas emissions globally. Urban planning and land use policies therefore play a major role in the mitigation of climate change. High urban density is often promoted as a sustainable land use policy. However, the environmental and social sustainability of dense urban structures can be challenged. Even though higher urban density may correlate with the increased carbon-efficiency of transportation and housing services, recent research has demonstrated that, in several cases, urban density is not a valid indicator for overall carbon-efficiency, let alone sustainability. The purpose of this study is to examine the extent to which local objectives for environmental and social sustainability can be achieved through the promotion of urban density in a predominantly rural case area. The analysis is conducted as a case study, where qualitative case-specific data is collected mainly from public proceedings. Quantitative data from multiple past case studies, some of which is case-specific, is used for carbon footprint calculations. The main finding of the study is that even though higher urban density is promoted in the case area as an environmentally-, socially- and economically sustainable use of land, increases in construction and consumption are actually likely to water down the potential carbon-efficiency gains. It is also found that the area’s policies in pursuit of increased urban density have had negative social impacts.
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • Risk Management of Environmental Arsenic in Finnish Conditions -Case Pirkanmaa Region
    Finnish Environment Institute Risk Management of Environmental Arsenic in Finnish conditions -case Pirkanmaa region Heli Lehtinen Jaana Sorvari Outi Pyy Finnish Environment Institute 2 Abstract Lehtinen, H., Sorvari, J. & Pyy, O. 2007. Risk Management of Environmental Arsenic in Finnish conditions -case Pirkanmaa region. Geological Survey of Finland, Miscellaneous Publications, 66 pages, 18 figures, 13 tables and 1 appendix. Risk management related to environmental contaminants such as arsenic (As), can be based on policy instruments, informational mechanisms and technical methods. For example, emissions and human exposure can be restricted by issuing regulations, orders and guidelines (policy instruments). Different registers and databases can be used to support risk management (informational mechanisms) and different technical remediation and cleaning methods can be used to reduce the environmental concentrations of arsenic or to transform it to a less harmful form. Such actions can be subsi- dized by state or municipalities (economic policy instruments). Land use planning is also one of the methods to control risks. In the first phase of the task ’Risk management’ belonging to the RAMAS -project all existing methods used in the management of As-related risks were surveyed. In the next phase, the study was focused specifically on the risk management procedures adopted in the study region Pirkanmaa and on the identification of possible development needs. The work was based on the data produced in other RAMAS tasks. Relevant data included the information about the occurrence of arsenic and possible sources and risks to human health and biota originating from these. In the identification of the existing risk management actions we used different literature sources and administrative documents such as environmental permits and regulations.
    [Show full text]
  • Natural Stones of the Kuru Granite Batholith in South-Central Finland
    GEOTECHNICAL REPORT 6 FinlandsTHE FINNISH Stenindustri-NATURAL STONE förbundASSOCIATION rf Natural stones of the Kuru granite batholith in south-central Finland Olavi Selonen, Paavo Härmä and Carl Ehlers 2017 THE FINNISH NATURAL STONE ASSOCIATION Geotechnical report 6 Natural stones of the Kuru granite batholith in south-central Finland YHTEENVETO: Kurun graniittialueen rakennuskivet Olavi Selonen Åbo Akademi University Department of natural sciences Geology and Mineralogy FI-20500 Turku, Finland E-mail: [email protected] Paavo Härmä Geological Survey of Finland FI-02151 Espoo, Finland E-mail: [email protected] Carl Ehlers Åbo Akademi University Department of natural sciences Geology and Mineralogy FI-20500 Turku, Finland E-mail: [email protected] ISSN 2489-3161 Layout: Sonck-Koota Publisher: The Finnish Natural Stone Association P.O.Box 381, FIN-00131 HELSINKI www.suomalainenkivi.fi Front cover. The Satakunta bridge across the Tammerkoski rapids in Tampere, Finland. The bridge is built in grey granite from Kuru. Photo: Olavi Selonen. Small photo: www.suomalainenkivi.fi Kansikuva. Tampereen Satakunnansilta on rakennettu Kurun harmaasta graniitista. Kuva: Olavi Selonen. Pikkukuva: www.suomalainenkivi.fi HELSINKI 2017 GEOTECHNICAL REPORT 6 CONTENTS 1 Introduction ....................................................................................................................... 2 2 Geological outline ............................................................................................................. 2 3 Rock types of the
    [Show full text]
  • Suomen Säädöskokoelma
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367—1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista ..................................................................................... 5611 1368 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 5613 N:o 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 Työministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 11 luvun 4 §:n 5 momentin nojalla: 1§ 3§ Määräaika työvoimapoliittisen lausunnon Ammattitaitosuojan poistaminen antamiselle Työvoimatoimikunnan antaessa kielteisen Työvoimatoimikunnan tulee antaa työvoi- työvoimapoliittisen lausunnon työttömyystur- mapoliittinen lausunto viimeistään 30 päivän valain 2 luvun 13 §:n 3 momentissa tarkoi- kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut tetussa tilanteessa, lausunnosta on käytävä vastauksensa vaadittuine liitteineen toimikun- ilmi, että hakijalle on selvitetty, ettei hänelle nan selvityspyyntöön tai kun määräaika sel- ole kolmen ensimmäisen työttömyyskuukau- vityksen antamiseen on päättynyt. den aikana osoitettavissa hänen ammattitai- Työvoimatoimiston on annettava työvoi- tonsa huomioon ottaen sopivaa työtä hänen mapoliittinen lausunto viipymättä sen jälkeen, työssäkäyntialueellaan. kun lausunnon antamiseksi tarpeellinen sel- vitys
    [Show full text]
  • Lions Clubs International
    Lions Clubs International Clubs Missing a Current Year Club Officer (Only President, Secretary or Treasurer) as of July 08, 2010 District 107 E Club Club Name Title (Missing) 20549 HAMEENKYRO President 20549 HAMEENKYRO Secretary 20549 HAMEENKYRO Treasurer 20552 IKAALINEN President 20552 IKAALINEN Secretary 20552 IKAALINEN Treasurer 20557 KARKKU President 20557 KARKKU Secretary 20557 KARKKU Treasurer 20560 LEMPAALA President 20560 LEMPAALA Secretary 20560 LEMPAALA Treasurer 20561 LEMPAALA KANAVA President 20561 LEMPAALA KANAVA Secretary 20561 LEMPAALA KANAVA Treasurer 20562 MOUHIJARVI President 20562 MOUHIJARVI Secretary 20562 MOUHIJARVI Treasurer 20564 ORIVESI President 20564 ORIVESI Secretary 20564 ORIVESI Treasurer 20566 PALKANE President 20566 PALKANE Secretary 20566 PALKANE Treasurer 20567 PARKANO President 20567 PARKANO Secretary 20567 PARKANO Treasurer 20569 PIRKKALA President 20569 PIRKKALA Secretary 20569 PIRKKALA Treasurer 20570 RUOVESI President 20570 RUOVESI Secretary 20570 RUOVESI Treasurer OFF0021 Run Date: 7/8/2010 11:42:13AM Page 1 of 5 Lions Clubs International Clubs Missing a Current Year Club Officer (Only President, Secretary or Treasurer) as of July 08, 2010 District 107 E Club Club Name Title (Missing) 20573 TAMPERE President 20573 TAMPERE Secretary 20573 TAMPERE Treasurer 20574 TAMPERE AMURI President 20574 TAMPERE AMURI Secretary 20574 TAMPERE AMURI Treasurer 20575 TAMPERE HARJU President 20575 TAMPERE HARJU Secretary 20575 TAMPERE HARJU Treasurer 20576 TAMPERE KALEVA President 20576 TAMPERE KALEVA Secretary 20576
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Tärkeät Lintualueet – Loppuraportti MAALI-Hankkeesta
    Pirkanmaan tärkeät lintualueet – Loppuraportti MAALI-hankkeesta Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry www.pily.fi 2014 Raportin laadinta: Petri Seppälä Taitto: Teemu Rajalammi Kannen kuvat: Erkka Hindberg (tausta), Olavi Kalkko (Laukko), Risto Salovaara (Siikaneva), Reijo Lähteenmäki (valkoviklo), Timo J Palomäki (tukkasotka) Pohjakartat: Maanmittauslaitos 710175 710180 s. 51 s. 57 s. 50 710133 s. 60 s. 52 s. 59 s. 53 710153 710139 s. 61 710126 710152 710141 710125 s. 55 s. 62 s. 87 710138 s. 88 710183 710140 s. 64 s. 72 s. 29 s. 73 s. 33 s. 89 s. 31 s. 70 s. 98 s. 15 s. 82 s. 104 s. 108 s. 25 s. 14 s. 66 s. 27 s. 69 s. 26 s. 34 s. 67 s. 95 s. 81 s. 106 s. 79 s. 80 s. 38 s. 46 s. 105 s. 74 s. 75 s. 93 s. 79 s. 44 s. 21 s. 76 s. 42 s. 16 s. 19 s. 20 s. 96 s. 97 s. 105 s. 18 s. 41 s. 36 s. 92 s. 48 s. 85 s. 106 s. 86 s. 91 s. 22 s. 84 s. 103 s. 24 s. 107 s. 107 s. 40 s. 101 s. 47 s. 100 Karttaan on merkitty punaisella Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen valitsemat MAALI-alueet. Vihreät alueet ovat Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen valitsemia. Sisällysluettelo Johdanto .............................................................................................................................................. 7 MAALI-hankkeen toteutus .............................................................................................................. 8 I HANKKEEN ALOITUS ......................................................................................................................................................... 8 II SELVITYSKOHTEIDEN
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Alueellinen Vesihuollon Kehittämissuunnitelma VAIHE 1
    Alueelliset ympäristöjulkaisut 351 Pirkanmaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma VAIHE 1 TAMPERE 2004 . .......................... PIRKANMAAN YMPÄRISÖKESKUS Pohjakartat ©Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/04 Pohjavesialueet ©Pirkanmaan ympäristökeskus Vedenottamot ja -puhdistamot ©Pirkanmaan liitto ISBN 952-11-1767-2 ISBN 952-11-1773-7 PDF ISSN 1238-8610 Kansikuva Pirkanmaan kunnat ja seutukunnat Paino Tampereen Yliopistopaino Oy, 2004 2 .............................................................. Alueelliset ympäristöjulkaisut 351 Alkusanat Vesihuollon alueellisella suunnittelulla tarkoitetaan usean kunnan kattavaa seu- dullista, maakunnalista tai muulla tavoin rajattua ylikunnallista vesihuollon suun- nittelua. Suunnitelmissa selvitetään vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot sekä vesihuoltolaitosten toimintavarmuuden ja kriisivalmiuden tarpeet. Tarkaste- lukohteenavoivat olla myös alueellisen yhteistyön tarpeet. Yleissuunnittelun järjestämisestä ja ohjausryhmän asettamisesta vastaa yleensä alueellinen ympäris- tökeskus. (Maa- ja metsätalousministeriö, Vesihuoltolakiopas 2002) Pirkanmaan alueella on aikaisemmin tehty useita suppeampia seutukuntaa tai muutamaa kuntaa koskevia vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Tarve tarkas- tella koko Pirkanmaan vesihuollon nykytilaa ja tulevaisuutta kokonaisuutena tuli ajankohtaiseksi uuden maakuntakaavan laatimisen myötä. Kehittämissuunnitel- matyön tarpeellisuutta korostavat myös Pirkanmaan alueella valmisteilla olevat useat vesihuoltoa koskevat suuremmat hankkeet. Pirkanmaan alueellinen
    [Show full text]
  • Rataverkon Tavaraliikenteen Ennusteen Laatiminen
    RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN Ratahallintokeskuksen julkaisuja F 1/2004 VERKKOSELOSTUS 2006 Ratahallintokeskus Liikennejärjestelmäyksikkö Ratahallintokeskuksen julkaisuja F 1/2004 VERKKOSELOSTUS 2006 Ratahallintokeskus Helsinki 2004 RHK RATAHALLINTOKESKUS KAIVOKATU 6, PL 185 00101 HELSINKI PUH. (09) 5840 5111 FAX. (09) 5840 5108 SÄHKÖPOSTI: [email protected] ISBN 952-445-109-3 ISSN 1459-3831 ESIPUHE Ratahallintokeskus julkaisee rautatielain mukaisesti verkkoselostuksen, joka on kolmas Suomessa tehty verkkoselostus. Verkkoselostuksessa kuvataan rataverkolle pääsyn edellytykset, valtion rataverkko, ratakapasiteetin jakamismenettely, rautatieyrityksille tarjottavat palvelut ja ratamaksun määräytymisperusteet. Verkkoselostus julkaistaan aikataulukausittain ratakapasiteetin hakijoita varten. Tämä verkkoselostus on tarkoitettu aikataulukaudelle 11.12.2005–9.12.2006. Verkkoselostus 2006 on tehty edellisen verkkoselostuksen pohjalta kehittämällä sitä käyttäjiltä saadun palautteen ja järjestetyn verkkoselostuksen kehittämisseminaarin tu- losten perusteella. Ratahallintokeskuksessa on lisäksi tehty verkkoselostuksen kehittä- misselvitys, jossa haastateltiin useita verkkoselostuksen käyttäjiä ja tutkittiin muiden eurooppalaisten rataverkon haltijoiden verkkoselostuksia. Verkkoselostus noudattaa yhteistä eurooppalaista sisältörakennetta. Verkkoselostus koostuu seuraavista luvuista: 1. Yleistä 2. Rataverkolle pääsyn edellytykset 3. Rataverkko 4. Ratakapasiteetin jakaminen 5. Rautatieyrityksille tarjottavat palvelut 6. Ratamaksu Liikennejärjestelmäyksikkö
    [Show full text]
  • N:O 288 809 Liite 1 TUKIALUEJAKO Alue a Alastaro, Askola, Aura
    N:o 288 809 Liite 1 TUKIALUEJAKO Alue A Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säky- Alastaro, Askola, Aura, Elimäki, Espoo, lä, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Helsinki, Järvenpää, Karinainen, Karjaa, Tampere, Toijala, Tuulos, Ulvila, Urjala, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Uusikaupunki, Vahto, Valkeakoski, Val- Kirkkonummi, Koski Tl, Kouvola, Kuus- keala, Vammala, Vampula, Vehmaa, Vel- joki, Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja, kua, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Viro- Loimaa, Loimaan kunta, Loviisa, Marttila, lahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Myrs- Ypäjä ja Äetsä sekä Dragsfjärdin, Halikon, kylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Perniö, Inkoon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Pa- Pertteli, Pohja, Pornainen, Pukkila, Pöytyä, raisten, Pernajan, Piikkiön, Porvoon, Sau- Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko, Salo, Sipoo, von, Särkisalon ja Turun saaristo-osat. Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa, Vihti ja Västanfjärd sekä saaristo- Alue C1 osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Alahärmä, Enonkoski, Hankasalmi, Hau- Inkoo, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, kivuori, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Ja- Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Sauvo, Särkisalo lasjärvi, Joensuu, Joroinen, Jurva, Juva, ja Turku. Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsän kun- nasta entisen Kuoreveden kunnan alue, Alue B Jämsänkoski, Kangaslampi, Kaskinen, Anjalankoski, Artjärvi, Asikkala, Askai- Kauhajoki, Kauhava, Kerimäki, Kesälahti, nen, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Kitee, Korpilahti, Korsnäs, Kristiinan- Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina,
    [Show full text]