DOCSLIB.ORG

Pirkanmaan Mielenterveystyön Palvelukartoitus

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Pirkanmaan Mielenterveystyön Palvelukartoitus Pirkanmaan mielenterveystyön palvelukartoitus Nina Kilkku Marita Koskinen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 20/2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 20/2003 PIRKANMAAN MIELENTERVEYSTYÖN PALVELUKARTOITUS Nina KILKKU, Marita KOSKINEN Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Psykiatrian tulosalue Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushanke Tampere 2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000 33521 TAMPERE ISBN 951-667-083-0 ISSN 1238-2639 Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2003 KUVAILUSIVU 6.10.2003 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Pirkanmaan mielenterveystyön palvelukartoitus Tekijä/tekijät: Nina Kilkku, Marita Koskinen Julkaisun numero: Kokonaissivumäärä: 20/2003 196 s. + liitteet (yht. 224 s.) ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-083-0 Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kokonaisuudessaan ja erityisesti mielenterveyspalveluja ovat koskettaneet 1990- luvun aikana monet muutokset. Nykyisin mielenterveystyön painopisteen tulisi olla ensisijaisesti avohoidossa, ensisijainen vastuu palveluista on kunnalla ja sairaanhoitopiirin kuntainliiton yhdessä kuntien terveyskeskusten, sosiaalihuollon ja erityispalvelujen kuntainliittojen kanssa on huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus (Mielenterveyslaki 1116/1990). Mielenterveystyö kattaa mielenterveyden edistämisen, ongelmien ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen. Mielenterveystyön palvelujärjestelmän tarkastelu edellyttääkin niin perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, koulutoimen, päihdehuollon, kolmannen sektorin ja varsinaisten mielenterveyspalvelujen tarkastelua. Näistä lähtökohdista tilannetta on tarkasteltu Pirkanmaan kuntien osalta tässä raportissa. Tämän raportin tarkoituksena on kuvata "time-slice"-tyyppisesti kunkin kunnan palvelut ja samalla rakentaa kartoitusmenetelmää. Kartoituksen tiedot on kerätty kunkin kunnan sosiaali- ja terveystoimen edustajien kanssa käydyissä kunta-kohtaisissa keskusteluissa. Keskustelut toimivat samalla interventioina laajemman keskustelun käynnistämiseksi kunkin kunnan mielenterveystyön tilanteesta. Raportoidut tiedot ovat kirjattu ensisijaisesti näiden keskustelujen pohjalta, sillä tarkkuudella mitä kunnan edustajat ovat kertoneet. Kartoitukseen johtanut käsitys palvelujärjestelmien hajanaisuudesta kokonaisuutena osoittautui paikkansa pitäväksi, kuntakohtaisesti tarkasteltuna ratkaisut saattavat olla hyvinkin selkeitä ja johdonmukaisia. Johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todeta, että eri puolilla Pirkanmaata kuntalaiset ovat hyvin eri asemassa palvelujen suhteen. Jatkuvat muutokset vaativat jatkossa kartoituksen tietojen päivittämistä ja kehittämistä sellaiseen muotoon, että tietoja voidaan käyttää hyödyksi kunnan ja alueen suunnittelussa ja seurannassa. Kartoituksen tietoja tullaan käyttämään kuntien mielenterveystyötä koskevassa päätöksenteossa, kunnan/seutukunnan mielenterveystyön kehittämisohjelmia ja alueellista mielenterveystyön strategiaa laadittaessa. Raportin kirjoitusvaiheen aikana näitä tietoja ovat jo käyttäneet mm. Tampereen ja Valkeakosken kaupungit omaa mielenterveystyön kehittämissuunnitelmaa laatiessaan. Tässä raportoitu palvelukartoitus on yksi Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushankkeen (2002-2004) selvityksistä. Hinta: (sis. alv 8%) 12 € Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: Julkaisu ostettavissa http://www.pshp.fi/tuty/julkaisu/index.htm Juvenes Kirjakaupoista: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: Yliopiston Kirjakauppa http://www2.juvenes.fi/verkkokauppa/ Kanslerinrinne 1 B, 33014 Tampereen yliopisto puh. (03) 2142822, 2158580 Teknillisen Yliopiston Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, 33720 Tampere puh. (03) 3170701, 31152351 Sisällys 1 JOHDANTO...............................................................................................................9 2 TAUSTA.................................................................................................................. 11 2.1 MÄÄRITELMÄT .................................................................................................... 11 2.1.1 Mielenterveys............................................................................................. 11 2.1.2 Mielenterveystyö ja mielenterveyspalvelut.................................................. 12 2.2 MIELENTERVEYSLAKI........................................................................................... 14 2.3 MIELENTERVEYSPALVELUJEN MUUTOKSET, SEURANTAMENETELMIEN TARVE JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAT........................................................................................ 15 2.4 AIEMMAT SELVITYKSET JA RAPORTIT .................................................................... 16 2.4.1 Suomen kansainväliset raportit................................................................... 16 2.4.2 Valtakunnallisia selvityksiä ja suosituksia ................................................... 17 2.4.3 Paikalliset selvitykset.................................................................................. 18 2.5 PIRKANMAAN MIELENTERVEYSTYÖN STRATEGIA- JA OSAAMISKESKUSHANKE........... 19 3 TAVOITTEET .......................................................................................................... 20 4 MENETELMÄ.......................................................................................................... 20 4.1 Aiemmat menetelmät .................................................................................... 20 4.2 Menetelmän rakentuminen............................................................................ 22 5 ALUEELLINEN JA TILAAJARENKAITTAINEN TARKASTELU............................. 24 5.1 YLEISET TIEDOT ALUEEN KUNNISTA ...................................................................... 24 5.2 YLEISET TIEDOT ALUEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖSTÄ......... 26 5.3 PERUSTERVEYDENHUOLTO.................................................................................. 27 5.3.1 Väestövastuu ............................................................................................. 28 5.3.2 Perusterveydenhuollon poliklinikka- ja neuvolatoiminta .............................. 29 5.3.3 Työterveyshuolto........................................................................................ 36 5.3.4 Kouluterveydenhoito................................................................................... 38 5.3.5 Kasvatus- ja perheneuvolat ........................................................................ 41 5.3.6 Ikääntyneiden palvelut................................................................................ 43 5.4 SOSIAALITOIMI .................................................................................................... 45 5.4.1 Päivähoito .................................................................................................. 45 5.4.2 Kotipalvelu, kodinhoitajat ja kotiavustajat ................................................... 46 5.4.3 Sosiaalityöntekijät....................................................................................... 48 5.4.4 Huostaanottojen lasten määrä ja tehostetun perhetyön kohteena olleet perheet................................................................................................................ 49 5.5 KOULUTOIMI ....................................................................................................... 49 5.6 MIELENTERVEYSPALVELUT KUNNISSA .................................................................. 50 5.6.1 Alueen mielenterveystoimistot, psykiatriset sairaalat .................................. 50 5.6.2 Kuntien mielenterveyspalvelujen henkilöstö ............................................... 53 5.6.3 Kuntoutuskodit, tuettu asuminen, päivätoiminta ja työterapia ..................... 54 5.6.4 Kuntoutuskotien ja päivätoiminnan (kunnan) henkilöstö ............................. 57 5.6.5 Mielenterveyspalvelujen käyntimäärät........................................................ 58 5.7 MUUT MIELENTERVEYSALAN KOULUTETUT KUNNISSA............................................. 59 5.8 PÄIHDEPALVELUT................................................................................................ 59 5.9 KUNNISSA MENEILLÄÄN OLEVAT PROJEKTIT .......................................................... 59 5.10 KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTA....................................................................... 60 5.11 TYÖNOHJAUS ................................................................................................... 60 5.12 DEBRIEFING TOIMINTA....................................................................................... 60 6 KUNTAKOHTAINEN TARKASTELU: KUNTAKORTIT........................................... 61 HÄMEENKYRÖ .......................................................................................................... 61 IKAALINEN ................................................................................................................ 66 JUUPAJOKI ............................................................................................................... 70 KANGASALA ............................................................................................................. 72 KIHNIÖ ....................................................................................................................
Load more

Recommended publications
  • Jumesniemi, Hämeekyrö 1
    1. Jumesniemi, Hämeekyrö 14. Kuohenmaa, Kangasala Jumesniementie 411, Einolan Kievari, Perämaantie 2, Kuohenmaan koulu, Rissanrannantie 6 Pihapuoti, Jumesniementie 510 Kesäkahvila ja peräkonttikirppis klo 12.00 - 15.00 Avoimet ovet kirkkokoulu- ja kyläsalirakennuksessa 10.00 – 15.00. Einolan Kati Kamppari, 040 533 7296, www.kuohenmaa.sivustot.fi Kievarissa kahvila avoinna, tuoreita leivonnaisia, jäätelöä, Elina Vuorisen ja Marjaleena Erkkilän taidenäyttely sekä Johannes Erkkilän valokuvanäyttely. 15. Mattila, Lempäälä Kirppispöytiä 11.00 – 15.00. Katri Mäkisen pihapuodissa käsitöitä Mattilan koulu, Pyhällöntie 83 ym. 11.00 – 15.00 Kahvila ja kirpputori alkaen 15.00 Annukka Sirkka, 050 571 4781, www.jumesniemi.fi Heli Tiensuu, 050 4488 384, https://lempaalankylat.yhdistysavain.fi/mattila 2. Mahnala, Hämeenkyrö 16. Lastunen, Lempäälä Mahnalan lava Maisematie 531/13 Lastusten koulu, Lastustentie 519 Nostalgiatanssit 50-60-luvun tyylillä klo 20.00 - 00.30, Kylä tutuksi polkupyöräretki. Juha Kuisma vetää suositun pyöräretken jossa esiintyjänä Mia Leivo, liput 13€. katsellaan kauniita maisemia ja tutustutaan kylän historiaan. Retki suuntautuu Ilona Järvenpää, 045 892 5589, www.mahnala.com Mäyhäjärvelle. Kaikki ovat tervetulleita mukaan, vauhti määräytyy hitaimpien mukaan, klo 14.00 – 17.00. Pieni säävaraus, kaatosateella ei lähdetä matkaan. 3. Pinsiö, Hämeenkyrö/Nokia Annele Matintupa, 040 154 4011, www.lastunen.net Sasintie 555 Lasten extreme-ratapäivä klo 11.00 – 14.00. Yltä – ja Alta maataideteoksella ja 17. Kolho,Mänttä-Vilppula sen yläpuolisella laavulla, sisältäen mm. temppuradan, ryömintää ja kiipeilyä. Kolhon koulu, Postitie 2 Laavulla makkaranpaistoa, pientä purtavaa ja juotavaa. Traktori shuttle klo 15.00 - 18.00 Bukkhockey - kilpailu, kirkkoveneellä soutelua Ukonselällä, kuljettaa koulun parkkipaikalta. Ilmapallonpäästö, pallojen mukaan laitetaan viestit. Mukana myös VPK, Anne Mastomäki, 050 3214 047, www.pinsioseura.fi Käsityöläistori ja Mänttä-Vilppulan yrityksiä, Heinäseiväs-kilpailu.
    [Show full text]
  • 48 Nr 12 Bilaga 1 REGIONINDELNING FÖR NATIONELLT
    48 Nr 12 Bilaga 1 REGIONINDELNING FÖR NATIONELLT STÖD TILL SÖDRA FINLAND Region A Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Alastaro, Askola, Aura, Bjärnå, Borgnäs, Tammela, Tammerfors, Tavastkyro, Tavas- Elimäki, Esbo, Helsingfors, Grankulla, Karis, tehus, Toijala, Tuulos, Tövsala, Ulvsby, Ur- Kervo, Kiikala, Kimito, Koski, Kouvola, jala, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vamma- Kuusjoki, Kyrkslätt, Lappträsk, Liljendal, la, Vampula, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Lojo, Loimaa, Lovisa, Lundo, Marttila, Mas- Viiala, Viljakkala, Villmanstrand, Villnäs, ku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Mörskom, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Nurmijärvi, Oripää, Pemar, Pertteli, Pojo, Ypäjä och Äetsä samt skärgårdsdelarna av Pukkila, Pöytyä, Reso, Rusko, Salo, Sibbo, Borgå, Dragsfjärd, Finby, Halikko, Ingå, Sjundeå, Somero, Strömfors, Tarvasjoki, Lemu, Nådendal, Pargas, Pernå, Pikis, Sagu, Träskända, Tusby, Vanda, Vichtis och Väs- S:t Karins och Åbo. tanfjärd samt, frånsett skärgårdsdelarna, Borgå, Dragsfjärd, Finby, Halikko, Ingå, Skärgårdsområden Lemu, Nådendal, Pargas, Pernå, Pikis, Sagu, S:t Karins och Åbo. Yttre skärgården Brändö, Föglö, Houtskär, Iniö, Korpo, Region B Kumlinge, Kökar, Nagu, Sottunga, Velkua Anjalankoski, Artsjö, Asikkala, Birkala, och Vårdö samt dessutom de genom förord- Björneborg, Brändö, Eckerö, Ekenäs, Eura, ning av jord- och skogsbruksministeriet sär- Euraåminne, Finström, Forssa, Fredriks- skilt angivna delområdena i följande kom- hamn, Föglö, Geta, Gustavs, Hammarland, muner: Borgå, Dragsfjärd, Ekenäs, Finby, Hangö, Harjavalta,
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Vesimuodostuman Tiedot
    2. kausi - Ekologinen Tunnus Nimi Kunta tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001 Rautavesi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.002_a01 Riippilänjärvi Sastamala Välttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.132.1.001_001 Kulovesi Nokia, Sastamala Hyvä Laajaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.132.1.009_a01 Teernijärvi Nokia Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.134.1.010_a01 Pääjärvi Sastamala Erinomainen Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.137.1.002_001 Ekojärvi Sastamala Huono Vedenlaatuluokitus Tilaluokka huonontunut yhden luokan johtuen luokkarajan muuttumisesta 35.138.1.003_001 Ylistenjärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.151.1.003_001 Aurajärvi Sastamala Erinomainen Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.153.1.001_001 Kiikoisjärvi Sastamala Tyydyttävä Suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.154.1.001_001 Kuorsumaanjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.001_001 Mouhijärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.016_001 Kourajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.156.1.015_a01 Sävijärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.001_a01 Kirjasjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.002_001 Märkäjärvi Sastamala Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus
    [Show full text]
  • Recent Noteworthy Findings of Fungus Gnats from Finland and Northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae)
    Biodiversity Data Journal 2: e1068 doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Taxonomic paper Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae) Jevgeni Jakovlev†, Jukka Salmela ‡,§, Alexei Polevoi|, Jouni Penttinen ¶, Noora-Annukka Vartija# † Finnish Environment Insitutute, Helsinki, Finland ‡ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Rovaniemi, Finland § Zoological Museum, University of Turku, Turku, Finland | Forest Research Institute KarRC RAS, Petrozavodsk, Russia ¶ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Jyväskylä, Finland # Toivakka, Myllyntie, Finland Corresponding author: Jukka Salmela ([email protected]) Academic editor: Vladimir Blagoderov Received: 10 Feb 2014 | Accepted: 01 Apr 2014 | Published: 02 Apr 2014 Citation: Jakovlev J, Salmela J, Polevoi A, Penttinen J, Vartija N (2014) Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae). Biodiversity Data Journal 2: e1068. doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Abstract New faunistic data on fungus gnats (Diptera: Sciaroidea excluding Sciaridae) from Finland and NW Russia (Karelia and Murmansk Region) are presented. A total of 64 and 34 species are reported for the first time form Finland and Russian Karelia, respectively. Nine of the species are also new for the European fauna: Mycomya shewelli Väisänen, 1984,M. thula Väisänen, 1984, Acnemia trifida Zaitzev, 1982, Coelosia gracilis Johannsen, 1912, Orfelia krivosheinae Zaitzev, 1994, Mycetophila biformis Maximova, 2002, M. monstera Maximova, 2002, M. uschaica Subbotina & Maximova, 2011 and Trichonta palustris Maximova, 2002. Keywords Sciaroidea, Fennoscandia, faunistics © Jakovlev J et al. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (CC BY 4.0), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.
    [Show full text]
  • Vene Vie – Satamaraportti Yhteenveto Vierasvenesatamien- Ja Laitureiden Kuntokartoituksesta Sekä Rakentamistarpeista
    Vene vie –esiselvityksen kokonaisuuteen kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie - raportit: 1. Kyselytutkimus – Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto 2. Kirjallisuuskatsaus – Katsaus muihin vesistömatkailun tutkimuksiin ja -raportteihin 3. Satamaraportti - Yhteenveto vierassatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista 4. Loppuraportti - Vene vie – esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä Vene vie – satamaraportti Yhteenveto vierasvenesatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista. Arto Lammintaus Tampereen satamatoimisto, 2.10.2015 1 SISÄLLYS Johdanto ............................................................................................................................................................................................. 5 Akaa, Toijala ................................................................................................................................................................................ 8 Hämeenkyrö, Kauhtua ............................................................................................................................................................. 9 Hämeenkyrö, Uskelanniemi ............................................................................................................................................... 10 Ikaalinen, Komppi .................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Säädk 135/2004
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2004 N:o 905—908 SISÄLLYS N:o Sivu 905 Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaisesta sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaat- tamisesta ja sopimuksen lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta ......................................................................... 2535 906 Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 2537 907 Valtioneuvoston asetus omistusasuntokorkotukilainaksi hyväksymisessä ja osaomistusasuntojen asukasvalinnassa sovellettavista perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta . 2539 908 Sisäasiainministeriön asetus rekisterihallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen muut- tamisesta ................................................................................... 2541 N:o 905 Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaisesta sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantu- losta Annettu Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2004 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministerin esittelystä, säädetään: 1§ ta 2004, on voimassa 1 päivästä syyskuuta Karlskronassa 18 päivänä elokuuta 2003 2004 niin kuin siitä on sovittu. Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä sosiaaliturvasta tehty sopimus, jonka 2§ eduskunta on hyväksynyt 24 päivänä helmi- Pohjoismaisesta sosiaaliturvasta tehdyn so-
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Maakunnallisesti Arvokkaat Rakennetut
    Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ 4.1.2016 Pirkanmaan liitto 2016 ISBN 978-951-590-313-6 Taitto Eila Uimonen, Lili Scarpellini Kannen kuvat: Suolahden kirkon rappu, Punkalaitumen Sarkkilan koulu, Lielahden tehdas, Jäähdyspohjan mylly, Kangasalan seurakuntatalo, Ylöjärven Ylisen asuinkerrostalo. 2013-2016 Lasse Majuri Sisällys Tausta . 4 Tavoitteet. 5 Hankeryhmä. .5 Tarkastelualue ja kohdejoukko. .5 Selvitystilanne . 7 Menetelmät. 7 Tarkasteltavien kohteiden valinta. .7 Pirkanmaan erityispiirteet. .9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet kunnittain . 25 Kohdekortit. .51 Liitteet. .253 Lähteet. 257 3 Tausta Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta- Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kult- kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. tuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristö- korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa jä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennusla- merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. ki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadit- Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagol- taessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja le arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvok- Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan kaita
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]