Mapping the Urban Planning System in Tartu, Estonia
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Teele Pehk Who makes the city? Mapping the urban planning system in Tartu, Estonia Master thesis University of Tampere Faculty of Economics and Administration Department of Regional Studies November 2008 Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos PEHK, TEELE: Who makes the city? Mapping the urban planning system in Tartu, Estonia Aluetieteen pro gradu -tutkielma, 77 sivua + 5 liitesivua Marraskuu 2008 _______________________________________________________________ Tutkimus käsittelee kaupunkisuunnittelua, sille ominaisia piirteitä ja suunnitteluun osallistujia. Työn tarkoituksena on selvittää Viron kaupunkisuunnittelun institutionaalista rakennetta Tarton kaupungin esimerkin avulla. Erityiskiinnostuksen kohteena ovat kaupunkisuunnitteluun osallistujien roolit, intressit sekä voimankäyttö. Tutkimuksen laadullisena menetelmänä on käytetty puolistrukturoitua nettikyselyä. Nettikyselyn avulla selvitettiin Tarton kaupungin suunnitteluun osallistuvien intressiryhmien mielipiteitä ja suhtautumista nykysuunnitteluun sekä ehdotuksia suunnittelun kehittämiseksi. Tutkimusaineistona on käytetty kansainvälistä kirjallisuutta, kansallisia raportteja sekä tutkimuksia Viron kaupunkisuunnittelusta. Yksittäisten tapausten havainnollistamista varten on myös käytetty muutamia artikkeleita sanomalehdistä. Teoreettista kirjallisuutta käytettäessä ei ole eritelty esimerkiksi anglosaksisia tutkijoita pohjoismaisista kirjoittajista, vaan lähteitä on tarkoituksella käytetty vuorotellen. Tämä lähestymistapa tarjoaa runsaan ja vaihtelevan teoriapohjan yhdistämällä tai asettamalla vastakkain eri teoreetikkojen näkökohtia. Tutkimus osoittaa, että kaupunkisuunnittelu on suhteellisen universaali diskurssi, vaikka eri konteksteissa ja olosuhteissa suunnittelu lähtee liikkeelle erilaisista periaatteista. Nykypäivän suunnittelun piirteitä ovat rationaalisuus, progressiivisuus, eri toimijoiden välinen voimankäyttö sekä suunnittelijoiden tai kaavoittajien muuttunut rooli. Käytännössä kaupunkisuunnittelu on muuttunut kommunikatiiviseksi, monien intressiryhmien väliseksi vuoro- vaikutteiseksi prosessiksi, jonka tavoitteena on elinympäristön parantaminen. Kun virolainen kaupunkisuunnittelu asetetaan länsimaalaisten kokemusten ja teorioiden taustalle, tulee selvästi esille neuvostoajan "perintö". Virossa alettiin harjoitella nykyaikaista kaupunkisuunnittelua vasta 1990-luvun puolivälissä maan yksityistämisreformin lanseerauksen jälkeen. Viimeisen vuosikymmenen nopea talouskasvu on tuonut mukanaan myös kaupunkisuunnitteluun varhaiskapitalismille tyypillisiä kehityspiirteitä: yksityissektorin vetoisuus, puutteellinen kansalaisosallistuminen kaavoitusprosesseissa sekä kaavoittajien ulkopuolinen rooli. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Tarton kaupunkisuunnittelu koetaan markkina- ja politiikkavetoisena ja suhteellisen kaoottisena. Vaikka suunnittelussa kootaankin yhteen eri intressiryhmiä, on kaupunkisuunnittelu hierarkkista siinä mielessä, että joidenkin intressiryhmien – useimmiten poliittisten päättäjien sekä yksityisten toimijoiden – toivomuksia asetetaan etusijalle. Asukkaat eivät ole saavuttaneet merkittävää asemaa kaupunginhallituksen partnerin roolissa, vaikka asukkaiden ei katsota viivyttävän tai estävän suunnitteluprosesseja. Isoimpina ongelmina kaupunkisuunnittelussa nähdään virkailijoiden ja poliitikkojen asema, joidenkin osallistujien vallitsevuus sekä ristiriitaiset intressit. Näiden lisäksi ongelmallisia asioita ovat kaavoittajien vajavainen ammattipätevyys, eri toimijoiden välisen luottamuksen puute ja suunnitteluverkoston johtajuuden puute. Ensimmäisenä suunnittelun parantamismahdollisuutena nähdään suunnitteli- joiden roolia – heidän toivotaan panostavan kaavoituksessa enemmän analyyttiseen työhön. Sen yhteydessä avainrooli on suunnittelijoiden kompetenssin nostamisessa. Lisäksi ratkaisuina nähdään suunnitteluverkoston johtajuutta, lisäresurssien myöntämistä kaupunkisuunnitteluun sekä toimijoiden välisen yhdenvertaisuuden helpottamista. _______________________________________________________________ Avainsanat: kaupunkisuunnittelu, Viro, intressiryhmät, vuorovaikutus ja voimankäyttö suunnittelussa TABLE OF CONTENTS Foreword.........................................................................................................................5 1. INSIGHTS INTO URBAN PLANNING...................................................................8 2. FROM MODERN TO POSTMODERN PLANNING AND BEYOND.................10 2.1 Historical roots of Urban Planning....................................................................10 2.2 Postmodernism in planning................................................................................14 3. MAIN FEATURES OF URBAN PLANNING........................................................17 3.1 Planning as a progressive practice......................................................................17 3.2 Rationality in planning.......................................................................................18 3.3 Issues of power in planning................................................................................20 3.4 Legitimacy of planners.......................................................................................22 4. URBAN PLANNING IN ESTONIA........................................................................25 4.1 A brief history of Estonian planning practices....................................................25 4.2 National and local framework of urban planning................................................28 4.2.1 Planning regulation......................................................................................28 4.2.2 Institutional setting of planning...................................................................34 4.3 Tendencies in Estonian planning practices..........................................................38 4.3.1 Market-oriented planning instead of master planning..................................38 4.3.2 Marginalised role of planners.......................................................................42 4.3.3 Insufficient participation of residents...........................................................43 5. URBAN PLANNING IN THE CITY OF TARTU..................................................48 5.1 Tartu at a glance..................................................................................................48 5.2 How the case study was conducted?...................................................................51 5.3 Perceptions on planning in Tartu........................................................................53 5.3.1 Roles in the planning system.......................................................................53 5.3.2 Leader of the planning network...................................................................55 5.3.3 Eminence and power of stakeholders in the planning system.....................56 5.3.4 Biggest problems in city planning...............................................................60 5.3.5 Suggestions for improving planning............................................................63 5.4 Conclusions from the case study.........................................................................64 6. DISCUSSION..........................................................................................................66 6.1 Finnish urban planning system as an example....................................................66 6.2 Improving urban planning in Estonia..................................................................68 SUMMARY.................................................................................................................70 REFERENCES.............................................................................................................72 Annex 1: Survey questionnaire (in Estonian)...............................................................78 * * * I dedicate this piece of work to my armas ema with whom I have spent countless hours wandering around the streets of Tallinn and Tartu, being positively and negatively amazed by the rapid changes in the physical urban landscape. I hope that my thesis will enlighten her. * * * Foreword Cities offer tremendous opportunities for research. At the same time, cities have many meanings to many different groups of people – they are the living and working environment for residents; areas of self-fulfilment for politicians; places to discover and enjoy for visitors; a framework for planners and architects; and canvases of expression or inspiration for artists. Cities are living systems, consisting of both the humanistic and cognitive aspects, and the physical urban environment. In planning a city, it is important not to overlook the physical aspect. The architectural critic Michael Sorkin, has expressed concern over the twenty-first-century city, with its landscape of consumption rather than production, its privatization of public space and its simulation of meaning through “ersatz architecture”. With respect to Estonian cities, the capitalistic era has also left its imprints on urban images and planning practices in the post-socialist country. The present research focuses on the participants and decision making processes that directly influence spatial planning in cities. The research does not comprehend the topics of infrastructure, social and cultural affairs, industry, etc; nor is it a study about housing. The study takes a broader look at the system of urban planning, the nature of intervention and the participation of various stakeholders