syksy 2019 SISÄLLYS Kuinka muistelmat kirjoitetaan?

Antti Arnkil Jonathan Franzen Katariina Parhi sunnuntaiesseet 2 maailman äärillä 16 sopeutumattomat Psykopatian historia Suomessa 30 Elämänsä voi hahmottaa monella tavalla. Antti Hurskainen Niklas Jensen-Eriksen – Aleksi Maino – 22 Reetta Hänninen Sakari Siltala Sen voi hahmottaa myyttisesti, niin kuin paroni von Münchhausen tai Paavo Väyrynen: Kertomus syömisestä 3 Suomen suurin talo ja torni Helsingin Sanomat 1889–2019 17 Helsingin Työväenyhdistys Soitin vanhemmalle sisarelleni ja kysyin, oliko minulle tapahtunut varhaislapsuudessa jotakin erityistä. Jouni Inkala 1884–2019 31 Hän muisti vain, että minulla oli syntyessäni niin leveät hartiat, että kätilön piti pyytää isää avuksi vetämään tee kunniaa, tee kunniaa! 4 Matti Klinge minut ulos. canicula Juha Rautaheimo – Menikö tosiaan hartia sijoiltaan? huudahdin epäuskoisena kesken puhelun. Päiväkirjastani 2018–2019 18 hermo Juhani Karila Vaimo kuunteli puhelua hajamielisesti ja toisti ällistyneenä: pienen hauen pyydystys 6 Murharyhmän mies 32 Mikko Pyhälä – Menikö sinulta siis hartia sijoiltaan synnytyksessä? Jyrki Lehtola venezuela Iiro Seppänen – Ei, kun isältä, kun se yritti vetää minua ulos. tesla metsässä 7 Öljyrikkaasta roistovaltioksi 19 kolme elämää 34 Elämänsä voi nähdä tragikoomisesti: Seinäjoen lyseossa oli tapana järjestää koulutyön piristykseksi yhteisiä tilaisuuksia, joita koko koulu kerään- tyi juhlasaliin seuraamaan. Tavallisesti ne olivat jyrinkoskia, mutta kerran oli voimamiesnäytös. Näyttämöllä oli jonkinlainen pöytä. Sen eteen köpötteli vanhahko mies puettuna violetinväriseen resoreilla varustettuun haalistuneeseen verryttelypukuun ja sen päälle aseteltuun viittaan. Kun hän kääntyi pöytäänsä päin, paljastui viitan selän kaareva teksti, jossa luki isoilla tikkukirjaimilla: TERÄSMIES. Koko yli 800 oppilaan täyttämä juhlasali räjähti nauramaan. Pappa väänteli hevosenkenkiä, joita epäilimme tinasta tehdyiksi. Meillä oli säälinsekaisesti hauskaa, mutta ukko veti esityksensä loppuun, sai taputukset ja muutamat vihellykset yleisöltään. Esirippu sulkeutui. En silloin tiennyt, mitä hänen sisällään liikkui.

Matti Mäkelä Teemu Keskisarja Kari Tarkiainen Tai elämän voi nähdä selittämättömänä voimana: pitelemätön Suuren Pohjan sodan historia 20 sade puhui latinaa Matti Mäkelän muistelmat 8 Muisti- ja mielikuvia matkan varrelta 36 Viime kesänä aloin syödä hillittömästi retiisejä. Ostin niitä S-marke- Riitta Konttinen tista niputtain, viipaloin leivälle, ripottelin maustesuolaa päälle ja rous- Hanna Ryti aino sibelius 22 Noora Vaarala – Anton Vanha-Majamaa kutin ääneen ynähdellen. Kun suljin silmäni, näin lampaan tai hevosen rakkaudettomuus 10 Television lapset 37 porkkana suussa; kun se oikein heittää päänsä taaksepäin ahmiessaan. Raakel Lignell Jaakko Yli-Juonikas Älä sano että rakastat 24 Éric Vuillard Tai koiran, pää takakenossa, kun sillä on paahdettu porsaankorva; vain neljä ratsastajaa II päiväkäsky 38 rouskinta kuuluu autuuden keskeltä. Tahdon murskatappio 11 Henrik Meinander En päässyt rationaaliseen enkä poliittiseen johtopäätökseen. Tyy- samaan aikaan Krister Wahlbäck dyin ensimmäiseen ja yksinkertaisimpaan ratkaisuun. Kylmällä vedellä JÄTTILÄISEN HENKÄYS Maylis de Kerangal Suomi ja maailma 1968 26 huuhdeltu, viipaloitu retiisi ohuen ruisvoileivän päällä, rohkeasti Vogelin maailma käden Suomen-kysymys Ruotsin politiikassa ulottuvilla 12 René Nyberg 1809–2009 40 maustesuolaa. Se on vaan niin helevetin hyvää. Patriarkkoja ja oligarkkeja 28 Matti Mäkelä Maria Stepanova kirjallinen kissakalenteri muistin muistolle 14 2020 41 Matti Mäkelän muistelmat esitellään sivulla 8

PALKINTOJA, UUTISIA 42 pokkarit 46 kuvia matkan varrelta 46

Etukannen maalaus: Eero Järnefelt, 1908 (Kansallisgalleria) Takakannen kuva: Joni Luomanen • • • • • Kotimainen Kaunokirjallisuus • • • • • • Kotimainen Kaunokirjallisuus

antti arnkil antti hurskainen Sunnuntaiesseet 22 Kertomus syömisestä

Kiitetyn esseekirjailijan Mistä puhumme kun kolmas teos puhumme ruuasta?

Antti Arnkil (s. 1975) on kustan- nustoimittaja ja kirjailija. Hän on aiem- Mikä on ironian ja kritiikin suhde varhaisromantiikassa? Millainen luon- Opetuslapset ahmivat oliiveja, Jeesus pidättäytyy. Eläimen syömisellä ja silit- min julkaissut kaksi esseeteosta, Lauan- tokappale ihminen on Virpi Suutarin elokuvissa? Miltä työ näyttää uu- tämisellä on vähän eroa. Juoksemisella ja masennuksella ei lainkaan. Richey Antti Hurskainen (s. 1986) tunne- taiesseet (2014) ja Raittilan linja (2016). taan monipuolisena esseekirjailijana, uusim- sissa lastenohjelmissa? Miten toimii Breaking Badin kiero materialismi? Edwards -julisteesta valuu verta. Paavo Ruotsalaisen haudalla kasvaa piikki- Yhdessä Olli Sinivaaran kanssa hän on massa teoksessaan hän laajentaa reviiriä fik- nen puu. Jos ruoka ei maistu, lähdetään kävelylle. toimittanut esseeantologian Kirjoituk- Miksi Tikkurilaa ympäröi pohjaton kuilu? tioproosan puolelle. Hurskaisen tekstejä on sia Väinö Linnasta (2006). Arnkil toimi Muiden muassa näitä kysymyksiä käsitellään Antti Arnkilin uudes- 22 on Antti Hurskaisen ensimmäinen romaani: dialogi, jossa toinen pu- julkaistu monissa kulttuuri- ja aikakauslehdis- Nuori Voima -lehden päätoimittajana huu. Hurskainen kuvaa millenniaalin kärsimystä ravintoketjun huipulla. sä ja ne ovat herättäneet paljon keskustelua. sa kokoelmassa. Esseet ovat yrityksiä tehdä ajattelua näkyväksi tarinan vuosina 2006–2007. Hänen tekstejään 22 on kertomus syömisestä eli rakkaudesta ja kuolemasta. Häneltä on aiemmin julkaistu teokset Ozzy- on julkaistu monissa kulttuurilehdissä muodossa. Kirjoittaessaan kirjallisuudesta, elokuvasta, filosofiasta tai teksti (2013), Tapan sut (2014), Välinpitämättö- ja kokoomateoksissa. lapsuudesta Arnkil etsii kohtia, joissa pienestä yksityiskohdasta avautuu Ote kirjasta 22 myys (2016) ja Suru ei toimi (2018). yhtäkkiä näköala kauas. isbn 978-952-234-609-4 Aloin tarkkailla keskiluokkaisiksi olettamiani noin viisikymmenvuotiaita mie- isbn 978-952-234-576-9 kl 84.2 • nid. • 180 sivua kl 84.2 • sid. • 200 sivua Graafinen suunnittelu Aleksi Salokannel hiä. Otollisin kohortti liikkuu omilla autoillaan, mutta riittävän monet alentu- Graafinen suunnittelu Aleksi Salokannel Ilmestyy syyskuussa vat käyttämään metroa. Ajokoiramaisia johtajatyyppejä en noteerannut. Riisuin Ilmestyy elokuussa katseellani niitä, joiden olemus tuntui anovan, että älkää huomatko, vaimokin isbn 978-952-234-639-1 on lopettanut aikaa sitten. Nautin vöiden ja vatsakumpujen sulavasta dialogista. isbn 978-952-234-640-7 Tunnustelin hionneen selän jättämää aluetta punaoranssin penkin struktuurissa. Numeroa liian pienen kauluspaidan nappien välistä pilkotti neliösenttimetri hi- Teoksesta Suru ei toimi kirjoitettua: Lauantaiesseistä kirjoitettua: kistä vatsaa. Kiihotuin maantiedon tuntiopettajista, myymälävastaavista ja maa- ”Esseiden teemat ja sisällöt, sivujuontei- ja metsätalousministeriön virkamiehistä. Metron liukuportaiden yläpäässä, millä ”Yksi tämän vuoden vaikuttavimmista kotimaisista neen ja lennokkaine aiherinnasteluineen hyvänsä aukiolla, odotti oikea apaja: tolpillaan jaloitelleet taksikuskit ja heidän lukukokemuksista.” ovat inspiroivaa luettavaa.” tapansa nostaa suoria housuja liian pitkän istumatyövuoron loppupuolella. – Sanna Jääskeläinen, Keskisuomalainen – Jaakko Mikkola, Turun Sanomat Uimahallissa olin tulla pahoinpidellyksi kun tein liian avointa tutkimustyötä. ”Kirjoittajana Hurskaisen paras ominaisuus ”Arnkilin esikoisteos on kuin pitkä, kirkas lauantai- Jalkakarvoituksen arvoituksellinen tuuhentuminen, leikkausarvet, karut nännit: on rohkeus. Hän uskaltaa laittaa itsensä iltapäivä. Olo on levollinen, mutta virkeä, mielentila halusin tapausesimerkkien avulla ymmärtää, mitä tarkoittaa suomalaismiehen peliin, olla läsnä tekstissä ja tulla lähelle juuri oikea taiteelle ja älyllisille pohdinnoille.” harmaaksi taittuva balanssi hoikkuuden ja lihavuuden välillä. Nuoruuden ja van- lukijaa.” – Helena Kulmala, Nuori Voima huuden, elämän ja kuoleman. Toivon ja epätoivon? Ei, ne ovat sama asia. – Pietari Akujärvi, Uljas – Itä-Suomen ylioppilaslehti

2 s i l t a l a 3 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • Kotimainen Kaunokirjallisuus kuva: laura malmivaara

jouni inkala Tee kunniaa, tee kunniaa! Otteet kirjasta Tee kunniaa, tee kunniaa!

Mistä jatkettava?

punkinsokeana Ken ryhtyi leikkimään ampuhaukanterävänä räjähteellä nimeltä elämä kun moni päivä säteilee upeammin kuin radon on nyt näkevä kun viini on punakaalin väristä kun jokainen sana on omistus, ei anastus

ja maan vetovoima Jouni Inkalan kolmastoista runokokoelma on yhtä ai- jalkapohjien alle levitettyä kalleinta samettia. kaa leikkisä ja haudanvakava, hurjapäinen ja ylevä. Se on runouden maan puolustus ja kaikki aistit valtaava Mistä jatkettava kun runoelma konsertti, joka sähköistää lukijansa etsimään ympäril- tään pienimpiäkin kosmisia salaisuuksia, maailman- kuin myös vankeudesta vapautuva Jouni Inkala on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista kaikkeuden näkymättömimpiä suuruuksia. Tee kunniaa sekä moni vapaalla jalalla kulkevista Ruosteveren perillinen, leppänen, sen luota runoilijoistamme, joka kutsuttuna ja moniaalle haluttuna tekee kunniaa totisesti ja riemukkaasti, se kumartaa vieraana on vienyt suomalaista runoutta maailmalle erilaisissa valloittavasti elämälle, tämänpuoleisen maailman ai- näkee katseensa nostaessaan pian astuu poeetta tapahtumissa ympäri Eurooppaa. Vuonna 2013 häneltä ilmestyi nutkertaiselle kauneudelle, se ylistää ihmisenä olemisen valikoima runoja unkariksi, vuonna 2014 saksaksi ja vuonna kuutiometreittäin ilmaa kultaiselle kunniamatolle kun lehtikuuset ovat 2017 Antonio Parenten kääntämä valikoima italiaksi. Aiemmin kaikkia ulottuvuuksia, tanssii villin tanssin ylistämänsä pudottaneet neulasensa. hänen yksittäisiä runojaan on käännetty 20 kielelle. Aika ajoin olemassaolon kanssa – ja lopulta sulautuu osaksi sitä. Jo sanoen: Inkala kirjoittaa myös runollisella kielellä höystettyjä draama- Inkalan aiemmista kokoelmista tuttu, yhä vapaampana Rinnukselle viskoutuvat männynoksien rensselit tekstejä radioon ja näyttämölle. kaikki on varhaista. virtaava soinnutus, säteilee runoelman ylle omaa ennalta arvaamatonta energiaansa. ich nehme sie mit… isbn 978-952-234-583-7 talvitammen lehtien prenikat kl 82.2 • Sid. (yliveto) • 110 sivua Graafinen suunnittelu Elina Warsta Ilmestyy elokuussa ich nehme sie mit… Luoduksi tultuaan Joskus päälleni vedetään henkselit mutta ei nyt, auringon sitruunaliköörivalon nähdessään vielä tänään ”Jouni Inkala kuuluu Skandinavian sydän kumarsi sinunkin rinnassasi merkittävimpiin ja omaperäisimpiin runoilijoihin.” sinun, joka luet tätä ich nehme sie nicht – Verlag Das Wunderhorn Vielä tänään

saan osakseni minua nostavan, olemassaoloani puolustavan armeijan.

4 s i l t a l a 5 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • Kotimainen Kaunokirjallisuus • • • • • • Kotimainen Kaunokirjallisuus kuva: laura malmivaara kuva: jorma puranen

juhani karila jyrki lehtola Pienen hauen Tesla metsässä pyydystys

Tällaista Lappia et ole Kyyneleet Rytmissä, maalaisjärki hukassa, ennen kokenut Pariisi Petikossa

Miksi Karjaa on täynnä käteispankkiautomaatteja? Minne päin Vantaata Jyrki Lehtola (s. 1963) on helsin- Juhani Karila (s. 1985) on Elina Ylijaako palaa kotiseudulleen Itä-Lappiin saattamaan loppuun sen, ilmestyi eräänä talvi-iltana Champs-Élysées, ja miten sieltä pääsi pois? kotoisin Itä-Lapista, Kairalan kylästä. Hän kiläinen kirjoittaja, jolta on aiemmin il- on valmistunut tiedotusopin maisteriksi mikä on pantu alulle vuosia sitten. Hän joutuu hyväksymään erakkomaisen Miksi maalaisten traktorit ovat isompia kuin kaupunkilaisten asunnot, ja mestynyt noin kahdeksan teosta. Kirjojen Tampereen yliopistosta ja työskennellyt äitinsä perinnön ja selvittämään suhdettaan lahjakkaaseen käsitetaiteilijaan. miten junassa istumisesta tuli kaupunkilaisten hyvyyden mittari? lisäksi Lehtola on pitänyt kolumnipalstaa toimittajana. Karila voitti J. H. Erkon Lopulta hänelle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin kohdata niin ensirakkautensa Jyrki Lehtolan Tesla metsässä on esseekokoelma siitä, millaista on elää muun muassa Ilta-Sanomissa, kirjoittanut kirjoituskilpailun vuonna 2010. Hänen kuin lampea vartioiva hirmuinen näkki. palasiksi pirstoutuneessa Suomessa. Kohtuuttomissa esseissä juodaan esseitä eri lehtiin, käsikirjoittanut televisi- esikoisnovellikokoelmansa Gorilla ( 2013) oon huonotapaisia viihdeohjelmia ja kir- Ylikonstaapeli Janatuinen on tullut pidättämään Elina Ylijaakon murhas- sampanjaa uuden autoliikkeen VIP-avajaisissa, kuivataan kyyneliä hel- sijoittui toiseksi Helsingin Sanomien joittanut salanimien takaa muun muassa esikoiskirjakilpailussa. Karilan toinen ta epäiltynä. Ennen epäillyn löytymistä hänen täytyy suoriutua onkireissusta sinkiläisravintola Rytmissä ja ihmetellään pellon laidalla seisovan am- siitä, millaista on olla rikas, suomenruotsa- novellikokoelma Omenakrokotiilin kuo- peijoonin kanssa ja väkiyöstä – kuolleiden karnevaalista, josta kovaverisinkin bulanssin vieressä, mistä tulee sana ”maalaisjärki”. Näiden ja lukuisten lainen yksinhuoltajaäiti. lema ilmestyi vuonna 2016 ja oli ehdolla noita ymmärtää pysyä erossa. muiden kohtaamisten kautta Jyrki Lehtola hahmottaa, millainen on Tulenkantaja-palkinnon saajaksi. isbn 978-952-234-572-1 Jängillä vaeltaa tieteelle tuntemattomia olioita kuin ammoin käynnistet- Helsinki, millainen on autioituva Suomi, ja kohtaavatko nämä kaksi enää kl 84.2 • sid. • 250 sivua tyjä koneita, joita kukaan ei osaa sammuttaa. Keittiöön murtautuu peikko, toisiaan muualla kuin esseekokoelmassa, jossa kysytään, kohtaavatko Graafinen suunnittelu Joel Melasniemi isbn 978-952-234-530-1 Ilmestyy syyskuussa kl 84.2 • sid. • 250 sivua joka syö eilen tehdyn nakkikeiton. Vuosisatoja vanha riivaaja löytää uuden nämä kaksi enää toisiaan. Graafinen suunnittelu Safa Hovinen Ilmestyy syyskuussa kodin kunnanjohtajasta. Ja lammessa keskellä suota asuu hauki, josta riippuu isbn 978-952-234-642-1 kaikki. Ote kirjasta Tesla metsässä isbn 978-952-234-641-4 Pienen hauen pyydystys on kielellisesti virtuoosimainen romaani, yhtä ai- kaa rakkausdraama ja myyttinen fantasia, kansankomedia ja ympäristötuhoa ”Siis mitä tällä muka tehdään?!” puksi lyödä reikä niiden vatsan läpi. Kari Cavén olisi voinut edistävän elämäntapamme säälimätön kritiikki. Miten joku voi olla noin suuri? Ei ihme, että helsinki- tehdä jotain tuollaista, jos Cavén olisi kokoa jättiläinen ja läisten maalaisviha on kasvanut ja muuttunut julkeammak- syönyt samasta kulhosta kuin Berner. si. Harva kopperokaupunkilainen pääsee koskaan edes vie- Mutta mikä se on? Se on yli kymmenen metriä korkea, Omenakrokotiilin kuolemasta sanottua: railemaan niin isossa kodissa kuin on maalaisella työväline. parikymmentä metriä leveä, se on iloisen keltainen ja iloi- Mikä se edes on? Mitä sillä muka tehdään? Maa- sen punainen ja iloisen punakeltainen ja siitä lähtee pitkiä ”Omenakrokotiilin kuolema -kokoelmassaan Karila jatkaa esikoisteok- talouskone varmaan, kun nämä ovat maatalouskonemessut. keltaisia piikkikäsiä kaikkialle ja siinä on kymmeniä pyö- sestaan Gorilla (2013) tuttua hurlumheitä, jossa Jumalan sormi saattaa Näyttää siltä kuin Anne Berner olisi seonnut vieläkin sy- riä ilmassa, mitä pyörillä tekee ilmassa, maalaiset ovat niin yhtäkkiä pitää tiedotustilaisuuden ja koulun vanhempainilta muuttua vemmin ja käskenyt suunnitella laitteen, jonka avulla sa- omituisia. pelikasinoksi.” – KARO HÄMÄLÄINEN, HELSINGIN SANOMAT maan aikaan heitellä pieniä lapsia, ajaa niiden päältä ja lo-

6 s i l t a l a 7 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • Kotimainen Kaunokirjallisuus kuva: laura malmivaara

matti mäkelä Ote kirjasta Pitelemätön

Pitelemätön Kolmanneksi, olen ylpeä siitä, että olen elämäni aikana kirjoitta- Matti Mäkelän muistelmat nut muutaman kauniin lauseen. Se on ajattomin ja eniten tupak- kaa vaatinut saavutukseni, joka jää jäljelle kun yhteiskunnalliset pyrkimykseni tulevaisuudessa ovat toteutuneet tai menneet aivan eri suuntaan. Mistä me muistamme Mark Twainin? Siitä, että hän sanoi: ”Osta maata, sitä ei valmisteta enää.” Kun ensimmäis- tä kertaa kirjoitin kritiikkini saatteeksi ”tässäpä tämä”, sanapari Monipuolinen kirjallisuusmies ei säästele tuntui lapselliselta ja kömpelöltä. Kun nyt saan sen joka toinen itseään eikä ajan ilmiöitä päivä vastaani, se tuntuu ytimekkäältä. Mutta menepä sanomaan tavalliselle ihmiselle, että suurin saavutukseni kirjailijana on ”täs- säpä tämä” -ilmaisun lanseeraaminen. Niinpä, vastaa tavis, juuri- kin niin. Väinö Linna se taas kirjoitti Suomen historian uusiksi, vesissä on eroja. Matti Mäkelän muistelmat alkavat shokilla. Kesken kir- joittamisen muistelija saa syöpädiagnoosin. Nopeasti hän Filosofian tohtori Matti Mäkelä toimii kuitenkin toipuu, alkaa suunnitella suurellisia hautajai- kirjailijantyönsä ohessa kriitikkona, kolumnisti- siaan ja lusmuilee velvollisuuksistaan sairautensa varjolla. na, blogistina ja tutkijana. Hän on julkaissut yli Pitelemätön kertoo lahjakkaan lapsen elontaipaleen 20 kirjaa, muun muassa teokset Sääkirja (1998), värikkäät vaiheet Pohjanmaan nevanreunalta Helsinkiin, Rakkausromaani (2006), Ihmisen olosijat (2011) ja Vanha metsuri ja metsähippi (yhdessä Tero Tähtisen Kymenlaaksoon ja Niva-joen rannalle Pohjois-Karja- kanssa, 2014). laan. Se kertoo Mäkelän monesta hamasta kirjailijana,

kriitikkona, kolumnistina, puhujana. Miten herkästä isbn 978-952-234-496-0 luontoesseististä tuli radikaali konservatiivi, miten kun- kl 84.2 • sid. • 350 sivua Graafinen suunnittelu Tuula Mäkiä nia meni ja maine kasvoi. Ilmestyy syyskuussa Muistelmat kertovat myös ahkerasta yhteiskunnal- lisesta toiminnasta Audin etupenkillä, kynttilän polt- isbn 978-952-234-643-8 tamisesta molemmista päistä. Kirjoittaja antaa käypä- hoitosuosituksia lääkäreille ja kertoo, mitä hän itse on elämästä oppinut. Väkevät kokemuksensa Mäkelä kertoo terävän hu- moristisesti – hojaantuen välillä muistoista omille ha- koteilleen. Hänen uskonsa maailmanloppuun on hyvin heikko.

8 s i l t a l a 11 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • Kotimainen Kaunokirjallisuus • • • • • • kotimainen Kaunokirjallisuus kuva: Mitro Härkönen kuva: Sampo Korhonen

hanna ryti jaakko yli-juonikas Rakkaudettomuus Neljä ratsastajaa II Tahdon murskatappio

Kukapa kykenisi muuttamaan maailman yksin? Ote ohjaksista herpaantuu

Hanna Ryti (s. 1977) on näytelmä- Sisarukset Lilja, Ruusu ja Orvokki tavoittelevat tahoillaan kuumeisesti me- Turussa asuva Jaakko Yli-Juoni- Kaksitoistavuotias Anu käy hoitamassa poneja ja ratsastamassa Konemet- kas (s. 1976) on vapaa kirjailija. Hän on kirjailija ja teatteriohjaaja sekä teatteri- nestystä. Onnistumisen alttarille uhrataan perustarpeet, jotka voi korvata os- pedagogi. Hän on toiminut myös muun sän talleilla. Ahdistavat mietteet ovat alkaneet varjostaa oppitunteja. Hän on kirjoittanut eräitä nykykirjallisuutemme muassa radiotoimittajana. Koulutuk- tamalla jotakin kivaa. Täyttymyksen tunteita metsästäessä varsinkin Lilja ja kuullut aikuisten väittävän, että hevoshulluus on vain ohimenevä, tiettyyn omaperäisimmistä teoksista, muiden seltaan hän on teatteritaiteen maisteri, Orvokki eksyvät kuluttaviin ajatuskulkuihin, jotka syövät elämästä lämmön. ikäkauteen kuuluva vaihe nuoren tytön elämässä. Vapaan tahdon ongelma muassa Neuromaanin (2012). Politiik- kaa satirisoiva Jatkosota-extra (2017) oli humanististen tieteiden kandidaatti Kun sisarusparven äiti sairastuu vakavasti, jatkuva räpiköinti omien epä- kiusaa Anua päivä päivältä ankarammin. Noudatanko etukäteen käsikirjoi- sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja. Rytin Finlandia-ehdokkaana. Palkintoraati totesi varmuuksien ja pelkojen verkossa vain pahenee. Maailmanlopun uhka ja tettua kaavaa käydessäni ratsastustunneilla? esikoisteos Syli ilmestyi vuonna 2017. teoksen olevan ”upealla tavalla törkeä”. pelastumisen ekologinen teema kietoutuvat sisarusten henkilökohtaisiin Samaan aikaan Konemetsässä on meneillään jotain outoa. Kulisseissa kriiseihin. Pelastus henkilöityy karismaattiseen julkisuudenhenkilöön Mih- isbn 978-952-234-622-3 isbn 978-952-234-621-6 häärivä kasvoton Seriator herättää pelkoa hevostytöissä. He perustavat yksi- kl 84.2 • sid. • 230 sivua kl 84.2 • sid. • 300 sivua keliin, johon sekä Lilja että Orvokki ihastuvat. tyisetsiväryhmän nimeltä Tallitylleröt ja ryhtyvät selvittämään, mitä Seriator Graafinen suunnittelu Safa Hovinen Ilmestyy elokuussa Samaan aikaan toisaalla maailma hapertuu reunoiltaan kuin vanha täkki. kumppaneineen juonittelee. Ilmestyy elokuussa Lähenevä katastrofi ei näy sisarusten arjessa, joten on helppoa jatkaa ku- Tahdon murskatappio on Neljä ratsastajaa -ponikirjasarjan toinen osa. En- isbn 978-952-234-645-2 isbn 978-952-234-644-5 ten aina ennenkin. Orvokki kyllä kieriskelee syyllisyydessä, mutta ei kykene simmäinen osa Yö on viisain ilmestyi syksyllä 2018. muutokseen. Jotta voisi muuttaa maailmaa, pitäisi ensin etsiytyä muiden luo, ja se on suuri vaatimus sellaiselle, joka on oppinut, että itsekseen pärjääminen on sama kuin menestys.

Romaanista Syli sanottua: Teoksesta Yö on viisain sanottua:

”Näytelmäkirjailija Hanna Rytin esikoisteos pureutuu aiheeseen hykerryttävän haus- ”Yli-Juonikas pelaa kontrasteilla. Hän kirjoittaa teknisesti kauniita virkkei- kalla tyylillä. Syli tuli luokseni kutsumatta, mutta kun sen aloitin, teksti ei päästänyt tä erittäin hämäristä asioista. Kirjailija ei myöskään turhaan alleviivaa kir- otteestaan. [...] Teini-iän aito rujous yhdistettynä meidän aikuisten toilailuihin muo- jassa tapahtuvia kummallisuuksia ja surrealismia, vaan hän lisää sekaan dostaa kiehtovan lukupaketin, jonka parissa ei oikein tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä.” paljon arkista ja inhimillistä.” – Annika Kivi, Rakkaudesta kirjoihin-blogi – Arttu Seppänen, Helsingin Sanomat

10 s i l t a l a 11 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • käännetty Kaunokirjallisuus kuva: catherine hélie@editions Gallimard

tekijä maylis de kerangal Kirja Maailma käden ulottuvilla

Ote kirjasta Maailma käden ulottuvilla Mikä lopulta taiteessa on alkuperäistä? Paula menee marmorilaattojen luo ja painaa käden kiinni seinään, mutta Pariisilainen Paula Karst muuttaa pois kotoa lähteäkseen kylmän kiven sijaan tunteekin rakei- koristemaalarikouluun Brysseliin. Hän oppii kopioimaan sen maalauspinnan. Hän kumartuu marmorilajeja, puunsyitä ja kilpikonnankuorta, jäljittele- lähemmäs ja katsoo: se on tosiaan- mään kaikkea elollista ja elotonta. Paula ottaa maailmaa hal- kin kuva. Hän kääntyy ihmeissään tuunsa maalaamalla ja imitoimalla, materiaali ja siveltimen- kohti muita seinäpaneeleja ja alkaa Maylis de Kerangal (s. 1967) on Ranskan palkituim- pia nykykirjailijoita, jonka kirjoja on käännetty yli kolmelle- veto kerrallaan, omin käsin. tutkia niitä, perääntyy, astuu taas kymmenelle kielelle. Maailma käden ulottuvilla on hänen kym- Hän asuu kahden opiskelutoverinsa, lahjakkaan Jonasin lähemmäs, koskettaa, kuin haluaisi menes romaaninsa. De Kerangalin edellinen suomennettu ja impulsiivisen Katen kanssa. Ystävykset elävät maalarikou- ensin häivyttää harhakuvan, sitten teos Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät (2016) oli arvoste- lun intensiivisessä maailmassa, kunnes saavat diplominsa taas palauttaa sen, kulkee seinän- lumenestys. ja lähtevät töiden perässä kuka minnekin. Kolmikon tiivis viertä pitkin, ohittaa yhä hämmen-

Alkuteos: Un monde à portée de main ystävyyssuhde säilyy, ja Paulan ja Jonasin välillä se kehittyy tyneempänä kivipylväitä, kaarihol- Suomentanut Ville Keynäs ja Anu Partanen rakkaustarinaksi. veja, kapiteeleja, kipsiornamentteja isbn 978-952-234-614-8 kl 84.2 • sid. • 340 sivua Paula pääsee töihin Italiaan legendaarisille Cinecittàn ja stukkokoristeita, saapuu ikkunan Graafinen suunnittelu Anna Makkonen elokuvastudioille, ”unelmatehtaille”. Sieltä hänet kutsutaan luo, on valmis nojaamaan ulos, var- Ilmestyy syyskuussa Moskovaan restauroimaan renessanssipalatsia. Lopulta Pau- mana siitä että siellä odottaa toinen la palkataan Etelä-Ranskaan Lascauxin luoliin, jäljittelyn ja maailma, heti ikkunan takana, käden Maailma käden ulottuvilla -romaanista esittävän taiteen alkulähteille, maailman ensimmäisten ku- ulottuvilla, mutta kaikki mihin hän sanottua: vien synnyinsijoille. Paula osallistuu jättihankkeeseen, jossa koskee osoittautuu maalaukseksi. luodaan kopiot luolista. Tekeillä on kaikkien jäljennösten Silti hän, päästyään oksalle istahta- ”Maylis de Kerangal avaa silmämme maalaustaiteen jäljennös. neen tiaisen kohdalle, jähmettyy ja käsinkosketeltaville peruskysymyksille visuaalisella, Maailma käden ulottuvilla on nuoren naisen kasvukerto- ojentaa käsivartensa kohti vaalean- räiskyvällä ja varmalla kirjoitustyylillään.” – Marine Landrot, Télérama mus ja rakkaustarina, mutta ennen kaikkea romaani taiteen punaista aamunsarastusta, levittää suurista kysymyksistä, luovuudesta, jäljentämisestä, maail- sormensa sujauttaakseen ne linnun ”Maylis de Kerangalin lause on intensiivinen ja elävä, man esittämisestä ja käsittämisestä. De Kerangalin romaa- höyhenten sekaan ja heristää kor- se yhdistää tekniikan ja runouden, herkän ja älyllisen.” nissa nämä kysymykset ovat käsin kosketeltavia ja välkehtivät viaan kohti puun lehvästöä. – Raphaëlle Leyris, Le Monde des Livres kivien, kasvien, mineraalien ja maalien tuhansissa väreissä.

12 s i l t a l a 13 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • käännetty Kaunokirjallisuus kuva: Andrej Natotsinskij

maria stepanova Ote kirjasta Muistin muistolle Muistin muistolle Oletetaan, että kyseessä on rakkaustarina. Oletetaan, että siinä on pääsankari. Kymmenvuotiaasta saakka hän on ollut ai- keissa kirjoittaa suvustaan kirjan, ei äidistä ja isästä, vaan esi-isistä ja -äideistä, joita hän ei Sukukronikka, muistelma, essee ole kunnolla nähnytkään, mutta tietää heidän ja tutkielma muistin mekanismeista olleen olemassa. Hän lupaa itselleen tämän kirjan ja jättää sen tuonnemmaksi: sitä varten täytyy kasvaa Kun Galja-täti kuolee hän jättää jälkeensä huoneiston vanhemmaksi ja tietää enemmän. täynnä vanhoja papereita, merkillisiä kapineita, rojua. Vuodet kuluvat, mutta hän ei muutu van- Kukaan ei tiedä mistä kaikki vanhat esineet ovat peräi- sin. Valokuva-albumeista tuijottaa arvoituksellisia vie- hemmaksi, ja tietää aina vain vähemmän, mat- raita kasvoja. Kirjailija alkaa järjestellä jäämistöä ja kerä- kan aikana hän ehti hukata senkin vähän mitä tä perheensä ja sukunsa muistitietoa, ja työstä kehkeytyy oli tiennyt. vähitellen merkillinen teksti, jota hän tajuaa kantaneen- Välillä hän ihmettelee itsekin tarvettaan Maria Stepanova (s. 1972 Moskovassa) on runoilija, sa sielussaan koko elämänsä ajan. kertoa jotakin näistä huomaamattomista esseisti, journalisti ja nettilehti COLTA.RU:n päätoimittaja. Yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä runoilijoista tunne- Maria Stepanovan sinnikäs sukumuistojen metsästys ihmisistä, jotka piilottelivat historian varjoissa, ja sinne myös jäivät. tun Stepanovan esikoisromaania Muistin muistolle on ylistet- kuljettaa lukijaa valokuva-albumien kertomuksiin, juu- Pääsankari pitää heistä kirjoittamista velvollisuutenaan. Mutta miksi se on hänen ty ilmestymisvuotensa tärkeimmäksi kirjallisuustapaukseksi talaisille hautausmaille ja Leningradin piiritykseen. Ma- velvollisuutensa ja kenen vuoksi, jos he juuri halusivat jäädä varjoon. Venäjällä ja se voitti Venäjän tärkeimmän kirjallisuuspalkin- ria Stepanova käy dialogia Osip Mandelstamin, Marcel Pääsankari pitää itseään suvun vesana, sen vaillinaisena lopputulemana, vaikka on non Bolshaja knigan. Proustin ja W. G. Sebaldin kaltaisten kirjailijoiden kans- sa ja luo yhtä aikaa harhailevan ja maailmaa syleilevän oikeasti tilanteen herra. Alkuteos: Pamjati pamjati Hänen sukulaisensa on jätetty kertojan armoille, mitä tämä tahtoo, niin myös tapah- Suomentanut Mika Pylsy kertomuksen. Stepanovan romaanissa koko lähihistoria isbn 978-952-234-575-2 näyttäytyy siirtyminä kollektiivisesta traumasta toiseen. tuu, he ovat kertojan panttivankeina. kl 84.2 • sid. • 440 sivua Graafinen suunnittelu Eva Wilson Kirjoittaminen osoittautuu ainoaksi tavaksi tallentaa ih- Pääsankari pelkää: hän ei tiedä mitä nimiä ja tarinoita hänen kuuluisi nostaa esiin Ilmestyy syyskuussa misyksilön ainutlaatuinen elämä ja arvo. historian pussista, ja voiko hän luottaa omaan haluunsa korostaa joitakin asioita toisten kustannuksella. Pääsankari vetkuttelee yrittäen selittää päähänpinttymäänsä sillä, että olisi sen velkaa perheelleen, äidin toiveille ja isoäidin kirjeille. Mutta kaikki kertoo vain hänestä itses- ”Maria Stepanova on tehnyt kuolleista kanssakirjailijoitaan. tään, eikä heistä. Tilanteesta olisi syytä puhua intohimona, mutta pääsankari ei osaa Lopputuloksena on kirja, jollaista emme ole aiemmin nähneet.” tarkastella itseään ulkopuolisen silmin. – Novaja Gazeta

14 s i l t a l a 15 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • käännetty Kaunokirjallisuus • • • • • tietokirjallisuus kuva: greg martin

Jonathan Franzen Niklas Jensen-Eriksen, Niklas Jensen-Eriksen Aleksi Mainio, Reetta Hänninen (s. 1974) on Helsingin yliopiston yritys- Maailman äärillä historian professori. Hän on tutkinut etenkin liike-elämän ja muun yhteis- Suomen suurin kunnan välisiä suhteita sekä Suomen Helsingin Sanomat 1889–2019 ja suomalaisten asemaa maailmanta- Ylistetyn loudessa. amerikkalaiskirjailijan Aleksi Mainio (s. 1979) on filoso- kriittinen puheenvuoro Mahti, jonka kaikki tiesivät, mutta jota kukaan ei tuntenut fian tohtori, joka työskentelee Helsingin ympäristön, taiteen yliopistossa historiantutkijana. Hän on erikoistunut muun muassa Suomen ja välittämisen puolesta ja Venäjän 1900-luvun poliittiseen historiaan. Helsingin Sanomat oli mahtavimmillaan Suomen näkyvin ja Jonathan Franzen (s. 1959) äänekkäin. Lehti kolahti alas puolesta miljoonasta postiluu- Reetta Hänninen (s. 1979) on on yksi Yhdysvaltojen arvostetuimmista historiantutkija Helsingin yliopistossa. Maailman äärillä on vaikuttava kokoelma Jonathan Franzenin esseitä ja pu- kusta. HS oli Suomen suurin sanomalehtenä, uutislähteenä, ja myydyimmistä nykykirjailijoista. Hänen ilmoitusvälineenä, mediayrityksenä ja kulttuurifoorumina. Väitöskirjassaan hän käsittelee naistoi- kolmas romaaninsa Muutoksia (2001) voit- heita viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Franzen käsittelee esseissään tä- mittajien ensimmäistä aaltoa Helsingin Helsingin Sanomat oli mahti, jonka kaikki tiesivät, mutta ti National Book Awardin. Seuraavat män päivän polttavimpia kysymyksiä: ekologisen ajattelun ja kapitalismin Sanomissa, sanomalehtijournalismin romaanit, vuonna 2011 suomeksi ilmes- ristiriitaa, epätasa-arvon ja rotukysymysten haastetta sekä teknologian mur- jota kukaan ei tuntenut. kehitystä ja toimitustyön arkea. Hän tynyt Vapaus sekä vuonna 2015 suomeksi rosta. Samalla hän tutkii taiteen roolia ja mahdollisuuksia ekokatastrofin ja Aika ajoin lehti horjui uskossaan, mutta yleensä se puolusti voimalla ta- tutkii lisäksi mediahistoriaa, kirjoittavi- ilmestynyt Purity olivat pitkään myyntilis- en naisten kulttuurihistoriaa ja naisten epävarmuuden aikakaudella. savaltaa, demokratiaa, vapaamielisyyttä ja markkinataloutta. Valtalehti vaati tojen kärjessä ja saivat useita palkintoja avoimuutta muilta, mutta ei itseltään. Arkistot pysyivät kiinni ja tietoa an- roolia perheyhtiöissä. ja palkintoehdokkuuksia. Romaanien Franzenin hellittämätön taipumus vältellä helppoja vastauksia sekä hä- nosteltiin varovaisesti. Mysteeri sai uusia tasoja – ja jopa valheille jäi tilaa. lisäksi osin New Yorkissa, osin Kalifornias- nen kykynsä syvälliseen itsereflektioon tekevät kirjasta stimuloivaa luetta- isbn 978-952-234-603-2 sa asuva Franzen on kirjoittanut esseitä, vaa. Franzen vie itsensä ja lukijansa epämukavuusalueelle ja haastaa meidät Erkkoja, yhtiötä ja lehteä ei tunnettu edes toimituksen sisällä. kl 07.109 • sid. • 450 sivua joista suomeksi ovat aiemmin ilmestyneet Suomen suurin kertoo nyt miksi lehdestä tuli suuri ja miten se valtaansa Graafinen suunnittelu Tom Bäckström kysymään itseltämme epämiellyttäviä kysymyksiä: itsestämme, velvollisuuk- Ilmestyy lokakuussa kokoelmat Epämukavuusalue (2012) sekä käytti vuosina 1889–2019. Teos tiivistää Helsingin yliopiston monivuotisen Yksin ja kaukana (2013). sistamme sekä suhteestamme toisiin ihmisiin, eläimiin ja yhteiseen ympäris- töömme. Maailman äärillä kasvaa vetoomukseksi empatian, taiteen ja ennen tutkimushankkeen tulokset. Alkuteos: The End of the End of the Earth Suomentanut Raimo Salminen kaikkea luonnon kauneuden ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi. isbn 978-952-234-556-1 kl 84.2 • sid. • 280 sivua Ilmestyy elokuussa Ote kirjasta Maailman äärillä

Toisaalta itse henkilökohtainen essee – rehellisestä itsetutkistelusta ja herkeämättömästä pohdinnasta koostuva muodollinen instrumentti, jonka Montaigne aikoinaan loi ja jota Emerson, Woolf ja Baldwin edelleen kehit- tivät – on jäänyt varjoon. Suurin osa Amerikan laajalevikkisistä aikakauslehdistä on melkein täysin lakannut julkaisemasta puhtaita esseitä. Laji on vielä hengissä lähinnä pienehköissä julkaisuissa, joilla on yhteensäkin vähemmän lukijoita kuin Margaret Atwoodilla Twitter-seuraajia. Pitäisikö meidän surra esseen kuolemaa? Vai riemuita siitä, että se on ottanut valtaansa laajemman kulttuurin?

16 s i l t a l a 17 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • tietokirjallisuus ”Häikäilemättömässä uskaliaisuudessa on Klingen viehätys.” • • • • • • tietokirjallisuus kuva: laura malmivaara – Risto Alapuro, Helsingin Sanomat kuva: risto laine

matti klinge mikko pyhälä Canicula Venezuela Päiväkirjastani 2018–2019 Öljyrikkaasta roistovaltioksi

Monumentaalisen päiväkirjasarjan 21. nide: valppaan intellektuellin teräviä Diktatuurin vajoaminen havaintoja ja reflektiota ajastamme. katastrofiin

Ote kirjasta Canicula Matti Klinge (s. 1936) on Suomen tunnetuimpia historiantutkijoita ja kult- heinäkuun 24:ntenä tuurikeskustelijoita. Hänen laajaan tuo- tantoonsa kuuluu muun muassa vuonna Tuskailemme ennätyksellisen helteen kourissa. Ranskan kielessä ja kai venäjässäkin on termi Ajankohtainen kirja kertoo miten 2012 alkanut muistelmasarja, jonka vii- canicul, jonka taustan onnistuin selvittämään. Venäjässä kanikulyi viittaa kesälomaan. vallankaappaushankkeista vankilas- meisin osa on nimeltään Euroopan mur- Canicula on diminutiivimuoto sanasta canis, koira, ja canicula siis pikku koira. Tällä vii- sa istunut everstiluutnantti Hugo ros, Proust ja Kross. Muistelmia 1990–2001. tataan Pienen koiran tähdistöön ja sen kirkkaimpaan tähteen, Siriukseen. Sirius nousee ja Chávez voitti presidentinvaalit, Klinge toimi Helsingin yliopiston histo- laskee yhtä aikaa auringon kanssa heinäkuun 24:nnen ja elokuun 24:nnen välisenä aikana, siis minkä jälkeen valtion suunnattomat rian professorina vuosina 1975–2001. vuoden kuumimpana kautena. Suomessa tällä periodilla on paljon proosallisempi, mätäkuun, nimi. Ennen jääkaappien ja pakastimien aikaa ruoan nopea pilaantuminen olikin suuri asia. mineraalirikkaudet käytettiin popu- isbn 978-952-234-610-0 listisen yksinvaltiuden rakentamiseen. kl 84.2 • sid. • 240 sivua Minä olen aina ollut helteen pelkääjä, vastustaja, siitä kärsivä... Mikko Pyhälä (s. 1945) on Graafinen suunnittelu Marja Leskelä Oikeusvaltio ja sen tuotantorakenteet suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija. Ilmestyy syyskuussa lokakuun 29:ntenä tuhottiin, ja Venezuela joutui lopulta jär- Hän oli ulkoasiainministeriön palve- Kirjamessuilla nostettiin esiin muistelmissani (V osa, 2018) siteeraamani, (arvellun) syntymä- luksessa vuosina 1972–2013. Pyhälän ”Koska Klinge on historioitsija, hänelle jestäytyneen rikollisuuden käsiin. Enem- hetkeni tähtikonstellaatioista tulkittu horoskooppini, jonka sain tieteellisen Skepsis-yhdistyk- yhdessä Jukka Salon kanssa kirjoittama ei sallita sitä, mikä sallitaan Zlatan Ib- mistö venezuelalaisista elää äärimmäisessä sen aikaisemmilta johtohenkilöiltä 60-vuotislahjaksi. Juuri tämä yksityiskohta siis kiinnosti! teos Amazonia palkittiin Tieto-Finlan- rahimovicille. Se on väärin, sillä Klinge dialla vuonna 1992. Viimeksi Pyhälä on Olen tässä päiväkirjasarjassani pohtinut ulkonäön sosiaalisten merkitysten aika vähän ana- köyhyydessä ja kärsii lääkkeiden ja ravinnon on historiantutkimuksemme harvoja puutteesta. Miljoonat kansalaiset ovat lähteneet julkaissut muistelmateoksen Valtaa ja todellisia tähtipelaajia. Suomessa pi- lysoitua maailmaa, mm. Metatron-teemaa. Tähän yhteyteen kuuluu, jos jatkan tätä kiinnostus- vastarintaa (2016). Hän on kunniatoh- täisi teeskennellä vaatimatonta ja olla ta herättänyttä aihetta, myös nyt esiin noussut analyysi ulkonäöstäni, vaikka en pysty muista- maanpakoon. Vuonna 2019 parlamentin puhemies tori tai –professori useissa Latinalaisen koko ajan tyytymätön saavutuksiinsa. maan kuka ja milloin tällaisen tutkielman päänmuodostani ja psyykkisestä identiteetistäni on Juan Guaidó nousi perustuslain mukaiseksi väliaikai- Amerikan yliopistoissa. Klingen fanien mielestä juuri snobismi tehnyt – jo varsin kauan sitten: seksi presidentiksi, mutta diktaattoripresidentti Nicolás ja yltäkylläiseksi yltyvä omahyväisyys ”Matin kasvot ovat yhdistelmä pitkänomaista puuta ja neliömäistä rautaa, joten mies on Maduro ei luovu vallasta. tekevät Klingestä sen Klingen, joka johtaja-ainesta, rehellinen ja lahjomaton, tosin uppiniskainen. Lyhyehkö nenä viestii ajoittais- muistelmissaan ja päiväkirjoissaan Mikko Pyhälä toimi Suomen suurlähettiläänä Venezuelas- ta kärsimättömyyttä, mutta alhaalla sijaitsevat kulmakarvat heijastavat myös tarvittavaa malt- isbn 978-952-234-604-9 ’iskee kuin miljoona klingeä’. Ne ovat tia löytyvän. Pitkät korvat kertovat Klingen aistivan, mikäli hänen kustannuksellaan pyritään sa vuosina 2006–2013. Hän näki omin silmin, kuinka epäpätevä kl 98.381 • nid. • 270 sivua vuodesta toiseen parasta asiaviihdet- hallinto ja valtava tuhlaus romahduttivat valtion hylkiöksi. Graafinen suunnittelu Tuula Mäkiä hyötymään.” Ilmestyy syyskuussa tä suomen kielellä.” Niinkö se onkin!? – Tuomas Manninen, Ilta-Sanomat

18 s i l t a l a 19 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • tietokirjallisuus kuva: hanna weselius

teemu keskisarja Suuren Pohjan sodan historia

Totaalinen suursota raivosi vuosina 1700–1721

Kenraali, pappi, sissipäällikkö, pyöveli ja rivi-ihminen kokivat totaalisen suursodan. Se retuutti heitä nälkämarsseilla, kidutuskiikussa, ruttoisissa piirityksissä, Suomen historian verisimpänä päivänä ja tuntureiden lu- mimyrskyssä. Teemu Keskisarjan tutkimus painottuu Suuren Pohjan sodan vähän tunnettuihin taisteluihin. Päähenkilöt ovat etupäässä suomalaisia, pieniä, suuria ja keskikokoisia ihmisiä.

”Keskisarjalla on tarjota moneen kertaan myllättyyn Kivi-materiaaliin uudet, 1800-luvun historiaa ja kansankulttuuria Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuim- pia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista tuntevat silmänsä.” seksuaalirikoksista nykypäivän talouteen. Palkitun kirjailijan – Mervi Kantokorpi, Helsingin Sanomat edellinen teos oli viime vuonna ilmestynyt Saapasnahka-torni – Aleksis Kiven elämänkertomus. ”Keskisarja on itsekin kirjoittajana tai- turi. Hän tunnistaa tarinoiden vaatiman tyylin ja draaman.” isbn 978-952-234-638-4 – Simopekka Virkkula, Lännen Media kl 92.4 • sid. • 320 sivua Ilmestyy syyskuussa ”Keskisarja tarjoaa omaleimaisen, huu- moria ja aitoa kiinnostusta huokuvan näkökulman suurmies- ja naisgalleriamme kirkkaimpaan tähteen.” isbn 978-952-234-646-9 – Juhani Brander, Turun Sanomat

22 s i l t a l a 21 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • tietokirjallisuus kuva: laura malmivaara

riitta konttinen Aino Sibelius

Millainen Aino Sibelius todella oli? Riitta Konttisen teos on ensimmäinen varsinainen elämäkerta Aino Sibeliuksesta.

Aino Sibeliuksesta (1871–1969) puhutaan ja kirjoite- taan yleensä aina jonkun miehen kautta – useimmiten aviomiehensä Jean Sibeliuksen, mutta myös suoma- laisen kulttuurin keskeisiin vaikuttajiin kuuluneiden ”Minä kärsin kaikesta, joka on sinussa huonoa ja rumaa. veljiensä, kirjailija Arvid Järnefeltin, taidemaalari Eero Tämä oli kova desillusioni, sillä niin varma olin jo sinusta. Järnefeltin ja säveltäjä-kapellimestari Armas Järne- Nyt sinä olet minusta sellainen nahjus taas. – – Minun feltin. Hän esiintyy vaimona ja sisarena, mutta myös rakkauteni kärsii niin pahoja vammoja. Repii sydäntä, tunnettujen vanhempiensa Alexander ja Elisabeth Jär- ja minua inhoittaa, kun kuulen sinun puheesi ontuvan ja tiedän siis, mitkä höyryt aivoissasi ovat valloillaan.” Tietokirjailija ja Helsingin yliopiston nefeltin tyttärenä. taidehistorian emerita Aviomies Jean Sibelius kut- Aino Sibeliuksesta on kirjoitettu lukuisia artikkeleita, Riitta Konttisen (s. 1946) sui Ainoa ”tunteiden taiteilijaksi”, jotka ovat muokanneet käsitystä säveltäjämestarin puo- kiinnostus Aino Sibeliukseen sai mutta hänessä oli paljon muutakin lisosta eräänlaisena kansakunnan ihannevaimona. Sitä- alkunsa Tuusulanjärven taiteilija- lahjakkuutta. Hän tuli perheestä, kin hän oli, mutta oli myös toisenlainen Aino. Hänen yhteisöä koskevista tutkimuksista, joista syntyivät muun muassa Venny jossa musiikki, kuvataiteet ja kirjal- elämänsä näyttää olleen täynnä työtä, ja siihen sisältyi Soldan-Brofeldtin elämäkerta (1996) lisuus olivat jokapäiväistä elämää. jatkuvaa huolta: lasten sairastelua, yhden tyttären var- ja Onnellista asua maalla: Tuusulan- Ne vaikuttivat myös Ainoon, hän hainen kuolema, aviomiehen toistuvia, pitkiäkin, ulko- järven taiteilijayhteisö -teos (2014). oli monipuolisesti lahjakas, mutta maanmatkoja ja mieltymystä ”viftailuihin”, pitkään myös Jean ja Aino Sibeliuksen taiteilijakoti pätevä myös käytännön asioissa. pulaa rahasta. Ainon terveyskään ei ollut kovin vahva, Ainolalla oli huomattava asema taitei- lijayhteisössä. Hänen puutarhansa Ainolassa hän kärsi paitsi hermoista myös reumasta. Silti hänen tuotti perheelle kipeästi tarvittavaa elämänkaarensa oli pitkä, ja siihen sisältyi vahvoja tun- ruokaa. Hän oli hyvä pianonsoitta- teita ja syvää rakkautta. ja, hän teki käännöstöitä ja kirjoitti

isbn 978-952-234-602-5 tarinoita. Paitsi miehensä musiikin kl 99.1 • sid. • 320 sivua ymmärtäjänä ja tämän sävellys- Graafinen suunnittelu Heikki Kalliomaa Ilmestyy syyskuussa työn tukijana, Aino Sibelius toimi viiden tyttärensä kotiopettajana.

22 s i l t a l a 23 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • tietokirjallisuus kuva: laura malmivaara

Raakel Lignell Älä sano että rakastat

Tuhoavan rakkauden tarina Ote kirjasta Älä sano että rakastat

Makaan natisevalla hetekalla ja tuijotan ka- Nuori, kunnianhimoinen ja elämännälkäinen viulisti ton halkeillutta rappausta. Kosteus on nos- lähtee Berliiniin rakentaakseen soittotekniikkansa uu- tanut ruskehtavia laikkuja pitkin laipiota ja siksi. Viulunsoiton lisäksi mullistuu koko elämä. seiniä. Verhojen takaa pistää terävä auringon- Hylättyään lapsuutensa ahtaan uskonnollisen piirin, valo. Vuoteen vieressä kitisee tuuletin, jonka klassisen musiikin ehdottomuuden ja poikaystävänsä, propelliin kertyy hyönteisiä. Sattuu. Joka hän ahmii kokemuksia ja elämää. Sitten tapahtuu se, paikkaan sattuu. Viereisellä lavitsalla makaa mitä ei koskaan pitänyt tapahtua: raskaus. Alkaa syöksy- vieras nuori nainen. Meidät tuotiin tänne yh- kierre ihmissuhteeseen, joka vaikuttaa alkuun unelmal- dessä. Hänen hiuksensa ovat vaaleat ja kiha- ta, vie Berliinistä Beniniin, mutta vähitellen nakertaa rat, kasvot turvonneet ja sinelmien peitossa. itsekunnioituksen ja itsemääräämisoikeuden. Hyväily Kuten minullakin. Silmäni ovat muurautu- muuttuu väkivallaksi ja halu häpeäksi. massa umpeen. Päälläni oleva hame on mär- Seikkailunhaluinen, peloton mieli murtuu ja lopulta kä, kinttuja kirvelee. Paniikissa päässyt pissa on helpointa hylätä itsensä. polttaa haavoja. Iholle kuivuneet bensanorot lemuavat. Odotan peseytymismahdollisuutta Raakel Lignell (s. 1966) on valmistunut Sibelius- Akatemiasta solistiselta osastolta musiikin maisteriksi. ja kuivaa lakanaa. Korvissa soi ja pulssi syt- Viulistivuosiensa jälkeen hän on työskennellyt tuottajana, kyttää takaraivolla. Ajatukset yhtä hätää, jär- tv-toimittajana ja -juontajana sekä kolumnistina eri mediois- kytystä ja epäuskoa. Miten vauva voi sisälläni? sa. Hän on aiemmin kirjoittanut kolme tietokirjaa. Lignell on ”Huone on täynnä valtavan kokoisia viiden aikuisen lapsen äiti, ja hän asuu Sipoossa aviomiehen- sä ja kahden koiransa kanssa. valkeita ruusuja. Tuoksu on huumaava.

isbn 978-952-234-620-9 Ruusuja on maljakoissa, kl 99.1 • sid. • 240 sivua Graafinen suunnittelu M-L Muukka niitä on ämpäreissä. Ilmestyy syyskuussa Laskemme kukat, niitä on sata.

isbn 978-952-234-637-7 Kortissa lukee: Ajattelen sinua jatkuvasti.”

24 s i l t a l a 25 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • tietokirjallisuus kuva: laura malmivaara

henrik meinander Ote kirjasta Samaan aikaan Samaan aikaan Venäläisvastaisista tunteista ei kuitenkaan voitu pääs- Suomi ja maailma 1968 tä kokonaan eroon, eikä siihen aidosti pyrittykään. 1960-luvun lopulla maiden välisistä verisistä taisteluis- ta oli kulunut vasta neljännesvuosisata, ja sodan aikaan merkittävä osa Suomen sodanjälkeisestä yhteiskunnal- lisesta eliitistä oli taistellut rintamalla. Taustalla piilivät Kuohuvan vuoden tunnemaisema myös maiden kesken vuosisatoja jatkuneet vihollisuu- det, jotka juonsivat juurensa Suomen erikoislaatuisesta sijainnista lännen ja idän välissä. Siksi maiden väliselle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle keskustelulle oli luon- teenomaista kaksinaamainen retoriikka. Julkisuudessa maan poliittinen eliitti viljeli mielellään tunnettuja neuvostoliittolaisia iskulauseita luottamuksesta, ys- tävyydestä ja rauhallisesta rinnakkaiselosta. Kulissien takana paineita purettiin usein vitseillä ja vanhaa rys- sävihaa huokuvilla tunteenpurkauksilla. Tällainen kaksinaamaisuus ei sinänsä ollut uusi il- miö Suomen poliittisessa kulttuurissa. Ruotsin ja Ve- ”Kenen vuotta 1968 muistamme tänään?” kysyy histo- näjän vallan aikaan avoin yhteiskunnallinen keskustelu rian professori Henrik Meinander uudessa kirjassaan oli sallittua vain harvoin. Samoin toisen maailmanso- Samaan aikaan: Suomi ja maailma 1968. Hän tarkastelee dan aikana valtion ankara sensuuri valvoi lehdistöä. hämmästyttävän moninaista ja suurten uutisten vuotta Siksi maan poliitikoilla ja toimittajilla oli syksyllä 1944 niin Suomessa kuin maailmallakin. Meinander koros- taa, että kuohuvaa vuotta ei ole syytä muistaa yksin- jo valmiudet välttää mahdollisuuksien mukaan jul- kaisemasta kielteisiä uutisia Neuvostoliitosta. Asiaan omaan opiskelijaliikkeen vallankumousromantiikasta Henrik Meinander (s. 1960) on Helsingin yliopiston tai Vietnamin sodan ja Tšekkoslovakian miehityksen liittyi sekin, että myös presidentit Paasikivi, Kekkonen historian professori. Vuosina 1991–1997 hän työskenteli Manner- vastaisista protesteista. Uusi arki ja maailmankuva saivat muotonsa superval- ja Koivisto saattoivat tarpeen tullen ryhtyä epäviralli- heim-museon intendenttinä ja vuosina 2001–2002 Tukholman siksi sensoreiksi. Samalla he olivat osaltaan luomassa Suomi-instituutin johtajana. Hän on Ruotsin Tiedeakatemian ja Kun Helsingissä muutamat sadat opiskelijat miehit- tojen yhä kiihkeämmäksi käyvän, jopa avaruuteen ulot- Suomen Tiedeseuran jäsen sekä Svenska litteratursällskapet i tivät Vanhan ylioppilastalon, kymmenet tuhannet hei- tuvan kilpailun varjossa. Samaan aikaan monet elivät Suomen julkisuudessa pitkälle 1980-luvulle saakka val- Finlandin puheenjohtaja. Hän on kirjoittanut useita tieteenalan- dän ikätoverinsa hakeutuivat töihin Ruotsiin. Maaseutu arkeaan kuten aiemminkin – välinpitämättöminä muun linnutta järjestelmällistä itsesensuuria, joka ulkomail- sa teoksia. autioitui ja lähiöitä, ostoskeskuksia sekä moottoriteitä maailman hälinästä. la tulkittiin kasvavaksi Neuvostoliiton myötäilyksi ja josta länsisaksalaiset toimittajat ryhtyivät käyttämään Ruotsin kielestä suomentanut Kari Koski rakennettiin kiihtyvään tahtiin. Yksityisautoilu ja tele- Samaan aikaan: Suomi ja maailma 1968 on temaattista isbn 978-952-234-627-8 visio avasivat uuden maailman. Sosialidemokraattinen jatkoa Henrik Meinanderilta vuonna 2009 ilmestyneel- laajalle levinnyttä vähättelevää nimitystä ”Finnlandi- kl 92 • sid. • 370 sivua Graafinen suunnittelu Tom Backström työväenliike eheytyi ja liittoutui yhä selvemmin valtansa le, jo viidelle kielelle käännetylle teokselle Suomi 1944: sierung”. Ilmestyy syyskuussa huipulla paistattelevan presidentti Kekkosen kanssa. sota, yhteiskunta ja tunnemaisema.

26 s i l t a l a 27 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • tietokirjallisuus kuva: antti kirves

renÉ nyberg Ote kirjasta Patriarkkoja ja oligarkkeja Patriarkkoja ja Kerroin patriarkalle myös sen, että olin edellisenä oligarkkeja kesänä käynyt Solovetskissa. Hän katsoi minua vaka- vasti ja totesi mieleenpainuvasti, että se on Venäjän Golgata, kärsimysten summa. Hän kertoi Solovetskin Kurkistus kulissien taakse tehneen myös Putiniin tämän ensimmäisen Karja- diplomaatin silmin lan-matkan aikana syvän vaikutuksen kärsimyksen näyttämönä. Muita vahvoja tunteita presidentissä herättäneitä kohteita olivat patriarkan mukaan Kižin Pitkän diplomaattiuran tehneen Venäjän-tuntijan es- museosaari Äänisellä sekä Valamon luostari. Patriar- seekirja kertoo Suomen ja Venäjän lähihistoriasta, mut- kan mukaan pietarilainen Putin oli luullut vierailleen- ta valaisee myös Neuvostoliiton todellisuutta. Nyberg luotaa nyky-Venäjää mielenkiintoisesti kahden Putinin sa jo aiemmin Valamossa, mutta paikan päällä selvisi, väkevän taustavoiman ja kanssapelaajan – ortodoksisten että hän oli käynyt Pietaria lähempänä sijaitsevalla kirkonmiesten ja oligarkkien – kautta. Laatokan toisella luostarisaarella Konevitsassa. Kirjassa haetaan ja myös saadaan vastauksia Venäjän ja Suomen kiinteitä suhteita kuvaaviin kysymyksiin: kuinka Neuvostoliiton brutaali charmi vaikutti aikoi- monet kirjan keskeiset henkilöt ja pystyy näin antamaan Viimeinen juna Moskovaan -kirjasta sanottua René Nyberg (s. 1946) on pitkän diplomaattiuran tehnyt naan Suomeen, miksi Suomen luterilainen kirkko ryhtyi ensikäden tietoa esimerkiksi siitä, miksi miljardööri-oli- East Office of Finlandin entinen toimitusjohtaja. Nyberg astui oppikeskusteluihin ateistisen Neuvostoliiton ortodoksi- garkki Roman Abramovitš oli kiinnostunut Suomesta, ”[--] suurella sivistyk- ulkoasiainministeriön palvelukseen vuonna 1971. Vuonna 2000 kirkon kanssa tai miten Venäjä ampui itseään jalkaan miksi pitkän vankeustuomion kärsinyt Vladimir Putinin hänet nimitettiin suurlähettilääksi Moskovaan ja neljä vuotta sellä kirjoitettu, järi- estämällä puun viennin Suomeen. haastaja Mihail Hodorkovski vieraili maassamme kaksi myöhemmin Berliiniin. East Officessa hän aloitti vuonna 2008 syttävä lukukokemus.” jääden sieltä eläkkeelle vuonna 2013. Nybergin kirja Viimeinen Lukija pääsee kurkistamaan kulissien taakse diplo- kertaa tai miksi teräsalan suuromistaja oligarkki Aleksei – Paavo Lipponen, juna Moskovaan (2015) on ollut valtaisa myynti- sekä arvostelu- Suomen Kuvalehti maatin silmin, sillä Nyberg tuntee henkilökohtaisesti Mordašov halusi ostaa Rautaruukin. menestys. Se on myös käännetty useille kielille.

”Merkittävä ja riipai- isbn 978-952-234-569-1 seva teos.” kl 99.1 • sid. • 200 sivua – Jörn Donner, Graafinen suunnittelu Mika Tuominen Hufvudstadtsbladet Ilmestyy elokuussa

28 s i l t a l a 29 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • tietokirjallisuus • • • • • tietokirjallisuus kuva: Vesa Ranta kuva: laura malmivaara

katariina parhi sakari siltala Sopeutumattomat Talo ja torni Psykopatian historia Suomessa Helsingin Työväenyhdistys 1884–2019

Matka normaalista Vaikuttava tarina Helsingin epänormaaliksi on lyhyt ja Suomen poliittisen työväenliikkeen ytimestä

FT Katariina Parhi on tieteen- FT Sakari Siltala (s. 1984) on historioitsija, joka työskentelee vierai- Jokaisen tuttaviin kuuluu ihmisiä, jotka vaikuttavat pelaavan eri säännöillä Miksi pääkaupungin herrasväki perusti Helsingin Työväenyhdistyksen Kai- historioitsija, joka on tutkinut yrityksiä, levana tutkijana psykiatrian laitoksella taloutta ja yhteiskunnallisia valtasuh- kuin muut. He ovat omia teitään kulkevia sukulaisia, sääntöihin sopeutu- saniemen kylpylässä? Helsingin yliopistossa ja HUS:ssa. Tällä teita. Hänen tekstinsä ovat käsitelleet hetkellä hän tutkii huumausaineiden mattomia alokkaita armeijassa, epämiellyttävän oloisia kollegoja tai vanki- Koska hörpättiin ensimmäinen jääkellarikalja Juttutuvassa? muun muassa metsäteollisuutta, osuus- historiaa suomalaispsykiatriassa 1960- ja laan päätyneitä koulukavereita. Erilaisia, mutta eivät hulluja. Aikoinaan jot- Kuinka kohosi graniittilinna torneineen ”Kalliossa, kalliosta ja kalliolle”? toimintaa, kauppaa ja lehdistöä. 1970-luvuilla. Psykopatian historiaan Parhi kut heistä olisi saatettu diagnosoida psykopaateiksi. Pitikö Lenin talossa puheen matkalla Pietariin 1917? perehtyi Oulun ja Harvardin yliopistoissa Psykopatia on yksi hämmentävimmistä diagnooseista psykiatrian histo- Miksi torniin nostettiin punalyhty tammikuussa 1918 ja miksi saksalaiset isbn 978-952-234-548-6 sekä Berliinin lääketieteen historian insti- kl 32.18209 • sid. • 230 sivua tuutissa Charitéssa. riassa. Sitä käytettiin Suomessa kuutisenkymmentä vuotta 1900-luvun alusta tulittivat ”ryövärilinnan” Töölönlahdelta hajalle? Graafinen suunnittelu Mika Tuominen 1960-luvun loppuun. Jopa neljäsosa suomalaismielisairaaloiden potilaista oli Miksi talon ovet naulattiin kiinni talonpoikaismarssilla 1930? Kuvatoimitus Mikko Koskela Ilmestyy syyskuussa

isbn 978-952-234-600-1 ”psykopaatteja”. Minkälaisia olivat talossa käydyt kommunistien ja sosialidemokraattien kl 59.56 • sid. • 250 sivua Sopeutumattomat -teoksessa kuvataan tulkintoja psykopatiadiagnoosin väliset kylmän sodan junttaukset ja taistot? Graafinen suunnittelu M-L Muukka Ilmestyy elokuussa saaneista potilaista viidessä suomalaisessa mielisairaalassa. Sairaalassa ker- Kuinka talo selvisi 1990-luvun lamasta ja punapääoman romahduksesta ja ”Sakari Siltala on kirjoittanut rottiin asioista, joista ympäröivässä yhteiskunnassa ei sopinut puhua. Potilas- säilytti itsenäisyytensä? vauhdikkaita kirjoja suurfirmojen kertomusten kautta avautuu näkymiä suomalaisten mielenmaisemien vaiet- Koska laskettiin työväenyhdistyksen kirjaimet tornista alas? vallankäytöstä ja kapinallisen tuun puoleen. Mitä tekee työväenyhdistys 2020-luvulla? osuusliikkeen vuoristoradoista. Matka normaalista epänormaaliksi on lyhyt. Joskus normaaliuden näky- Nyt kohteena on toisenlainen mätön raja ylittyi yksittäisen tapahtuman seurauksena. Menneisyyden tar- Paasitorni on helsinkiläinen maamerkki ja satakymmenvuotias symbolira- vallan linnake, Helsingin työvä- kastelu auttaa ymmärtämään, millä tavoin yhteiskunnan asenteet heijastui- kennus, jonka tornista aukeavat laajat näkymät pääkaupungin ja koko Suo- enyhdistyksen legendaarinen vat lääketieteeseen. men poliittiseen historiaan. graniittinen tornitalo Siltasaaressa. Talo avaa jännittävän näkökulman suuren kansanliikkeen sisäisiin vääntöihin, värikkäisiin voimahah- moihin ja taisteleviin falangeihin. Kiehtovaa poliittista historiaa epätavanomaisesti!” -Professori Markku Kuisma

30 s i l t a l a 31 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • tietokirjallisuus kuva: Joni Luomanen

juha rautaheimo Hermo Murharyhmän mies

(Toim. Sari Rainio)

Tosielämän rikosdraamaa sähköisimmillään

Ote kirjasta Legendaarisen murharyhmän ex-pomo, rikosylikomisario Juha Hermo ”Hermo” Rautaheimo, ehti ennen eläkkeelle jäämistään työskennellä 40 vuotta Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä. Hänen uransa Lopulta mies tunnusti yhteensä 37 autiotalon polttoa. Hän Juha ”Hermo” Rautaheimo pystyi hahmottelemaan kaikkien sytyttämiensä talojen (s. 1952) aloitti poliisiuransa Helsingin poliisilaitok- varrelle mahtuu useita suomalaisen rikoshistorian tunnetuimmista pohjapiirustukset ja merkitsemään niihin hyvin tarkasti sella helmikuussa 1975 ja siirtyi rikospoliisin silloi- tapauksista, aina vuoden 1997 poliisisurmista Herlinin hissisuvun seen väkivaltatoimistoon tutkijaksi saman vuoden miljoonaperijättären sieppaukseen ja Bandidos-moottoripyöräker- syttymispaikat. Ei jäänyt epäselvyyttä siitä, kuka nuo talot oli polttanut. heinäkuussa. Aluksi Rautaheimo erikoistui palon- hon varapresidentin ampumisesta koko Suomea järkyttäneeseen raa- syyntutkintaan, myöhemmin väkivalta- ja henki- Mutta pian kävi ilmi, etteivät tulipalot loppuneet tä- kaan taksisurmaan. rikostutkintaan. Vuodesta 1989 lähtien hän toimi hänkään. Ja totuuden nimissä ihmettelimme kyllä myös Muistelmateoksessaan Rautaheimo käy läpi työvuosiltaan vahvim- väkivaltarikosyksikössä tutkinnanjohtajana, ja sitä, miksei mies ottanut saman tien kontolleen kaikkia vuodesta 2014 lähtien yksikön virkaa tekevänä min mieleen jääneitä tapauksia, kertoo kiinnostavasti ja jännittävästi tutkimiamme paloja, vaan vain osan niistä. Hän vannoi ja johtajana. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2015. niiden selvittelytyöstä ja poliisin tutkintatavoista. Hänen teoksestaan vakuutti syyttömyyttään joidenkin palojen kohdalla. Uransa aikana Rautaheimo opetti myös kri- saa elävän kuvan poliisin toiminnasta 1970-luvulta tähän päivään, lu- minalistiikkaa Poliisiopistossa ja oli Helsingin Postausta päätettiin siis jatkaa edelleen, ja eräänä yönä Väkivaltarikostutkijat ry:n julkaiseman Murha- kija pääsee seuraamaan, kuinka nahkalaukussa olalla kannettujen ra- Pukinmäessä paloi taas. Kohteena oli erään Vilho Biste- ryhmä-lehden päätoimittaja vuosina 1997–2014. diopuhelimien aikakaudesta on siirryt- rin omistama jalasmökki, ties kuinka monetta kertaa. Sil- Hän ehti olla mukana muutamassa sadassa ty DNA-testien nykytodellisuuteen. minnäkijähavaintojen mukaan palopaikan suunnasta oli henkirikostutkinnassa ja teki tutkielmatyön ”Suomalaisen pimeimmän puolen tuhopolttajista. poistunut nuori mies, joka oli mennyt sisään Myrttipolulla asiantuntijaksi” luonnehditun Rauta- sijaitsevaan kerrostaloon. Nuorukaisen osoite selvitettiin ja heimon teos on täynnä hengästyttäviä hänet haettiin seuraavana päivänä kuulusteluun. Tämä ka- rikostarinoita – yhdistettynä asiantun- veri tunnusti sytyttäneensä 32 piharakennusta, jotka kaik- temukseen ja näkemykseen, jota kenel- ki sijaitsivat noin puolen kilometrin päässä hänen asun-

isbn 978-952-234-541-7 läkään muulla tässä maassa ei ole. nostaan. Hän kertoi, että palasi aina sytyttämisen jälkeen kl 99.1 • sid. • 320 sivua heti kotiinsa ja katseli ikkunasta palopaikkojen hälinää ja 2 värikuvaliitettä Graafinen suunnittelu Kari Lahtinen sinisiä vilkkuja. Nämä kaksi nuorta miestä olivat siis sy- Ilmestyy elokuussa tyttäneet yhtä aikaa samalla alueella yhteensä 69 tulipaloa. Toisistaan tietämättä. He kertoivat lukeneensa lehdistä toistensa sytyttämistä paloista ja miettineensä, että tai- taa joku muukin minun lisäkseni täälläpäin näitä taloja 32 s i l t a l a 35 s y k s y 2 0 1 9 poltella. • • • • • tietokirjallisuus

Iiro Seppäsestä on tekeillä myös tv-sarja, joka nähdään syksyllä 2019 iiro seppänen TV5:lla ja dplayssa. Kolme elämää

Live fast, die young

Iiro Seppäsen omaelämäkerta on suorasukainen tarina miehestä, jolla on ollut tähän mennessä jo vähintään kolme elämää: taikuri-uran aika Suomessa, basehyppykausi ympäri maailmaa sekä työskentelyvuodet Hollywoodissa. Vasemmistolaisessa perheessä kasvanut Iiro Seppänen (s. 1975) oli onnettomuuksille altis pikkupoika, jonka lapsuutta varjosti toistuva sairastelu. Teini-ikäisenä Iiro löysi taikatemput ja intohimoisesta harrastuksesta tuli ammatti. Opiskelut Kallion lukiossa saivat jäädä ja Iiro alkoi työskennellä taikovana baarimikkona Helsingin ra- vintoloissa ja ruotsinlaivoilla. Hänestä tuli yksi Suomen 1990-luvun tunnetuimmista esiintyjistä, ja hän sai muun muassa oman, suositun televisioshown. Paineet aina vain parempiin ja näyttävimpiin suorituksiin ajoivat Seppäsen loppuun esiintyjänä. Hän löysi uuden asian: basehypyt. Pian hän olikin täysin lajin lumoissa ja teki toinen toistaan vaarallisempia hyppyjä eri puolilla maailmaa. Edes vakava loukkaantuminen Arizonassa tai lukuisien ystävien kuolema väkivaltaisissa on- nettomuuksissa eivät estäneet adrenaliinikoukussa ollutta Seppästä jatkamasta hyppyuraansa. Hollywood-aikanaan Iiro Seppänen työskenteli muun muassa tuottajana ja järjesti esimerkiksi tv-tapahtumaa, joka synnytti kokonaan uuden kilpaurheilulajin, siipipukuhypyt. Tällä hetkellä Seppänen asuu Etelä-Afrikassa. isbn 978-952-234-605-6 kl 99.1 • sid. • 290 sivua Kolme elämää on persoonallinen tarina päättäväisyydestä, sinnikkyydestä ja uhrauksista. Se kertoo yhden ihmi- Graafinen suunnittelu Kari Lahtinen sen intohimoisesta matkasta menestykseen ja menetyksiin. Ilmestyy syyskuussa

34 s i l t a l a 35 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • • tietokirjallisuus • • • • • tietokirjallisuus

Noora Vaarala (s. 1988) on Helsin- gissä asuva oululais-kittiläläinen toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut esimerkiksi Hel- singin Sanomiin, Demiin ja Lapin Kansaan kari tarkiainen noora vaarala – sekä päätoimittanut kulttuuriverkkomedia Kaupunnia. Lapsena Nooran suosikki-tv- Sade puhui anton ohjelmat olivat Klaani ja Vintiöt. vanha-majamaa latinaa kuva: Ella Kiviniemi Muisti- ja mielikuvia Television lapset matkan varrelta

Esseekokoelma suomalaisesta televisiosta

Professori Kari Tarkiaisen Sade puhui latinaa on poikkeuksellinen muistel- mateos, jossa tapahtumien lisäksi myös mielikuvat esittävät tärkeää osaansa. Miksi tv-kilpailut ovat nykyään niin kilttejä? Millaisina saamelaiset suoma- Tarkiainen kuvaa elämänsä vaiheita 40- ja 50-luvun helsinkiläisistä koululais- laisessa televisiossa esitetään? Miten Selviytyjiä pelataan oikein? Pilasiko ja ylioppilasvuosista nykypäivään asti yhtä lailla tietojen kuin tunnelmien nä- Anton Vanha-Majamaa (s. 1988) televisio jalkapallon? Onko reality pohjimmiltaan työväenluokasta tehtyä on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja kirjailija. kökulmasta. Muistelmista kehkeytyy subjektiivinen aikalaisdokumentti, jossa viihdettä keskiluokalle? Hän on kirjoittanut esimerkiksi Helsingin kanssakulkijat ja maisemat vaihtuvat runollisen impressionistisesti. Kirja on Televisiota tehdään, sitä katsotaan ja siitä puhutaan enemmän kuin kos- Sanomiin, Imageen ja Hevosurheiluun sekä samalla kuvaus tekijänsä kolmesta kotimaasta, Suomesta, Ruotsista ja Virosta, kaan. Silti sitä ei oteta julkisuudessa vakavasti, eikä siitä kirjoiteta suomen juontanut Näköradiota Radio Helsingissä. joiden nykyajalle Kari Tarkiaisen historiantuntemus luo kaikupohjaa. Lapsena Antonin suosikki-tv-ohjelmat olivat kielellä älykkäästi ja syventyneesti. Joku jossain on päättänyt, että viihde on Iltalypsy, Uutisvuoto ja Frasier. vain viihdettä, vaikka sillä on käsittämätön määrä yhteiskunnallista ja kult- tuurista valtaa. Televisio määrää, mistä me puhumme ja mitä me ajattelemme. isbn 978-952-234-606-3 Ote kirjasta Sade puhui latinaa kl 84.2 • sid. (yliveto) • 220 sivua Kirjan kolmetoista esseetä pureutuvat televisioon kriittisellä ja intohimoi- Graafinen suunnittelu Aleksi Salokannel sella otteella. Ilmestyy elokuussa Ihmisen kasvun ja kehityksen kannalta puhutaan formatiivisista vuosista, vaiheesta siinä 15 ja 27 ikävuoden välillä, jolloin persoonallisuus muotoutuu. Silloin otetaan vastaan ratkaisevat vaikutteet, silloin luodaan ominaislaatu, Ote kirjasta Television lapset Kirjoittajat usein hyppäyksellisesti. Sitten vain ollaan ja jatketaan. Minullekin tapahtui niin. Yläluokkien (emme puhuneet lu- Laura Friman (s. 1980) kiosta, koska koulu käsitettiin kokonaisuudeksi) ja yliopiston aikana muutuin ja löysin omimman itseni. Astelin Tua Harno (s. 1984) Onko television saamelaisuus vieläkin pittoreskia, valkoisia poroja ja ikuista Silvia Hosseini (s. 1982) keskikoulusta yläluokkiin vielä golfhousuissani ja pässinpökkimässa villapaidassani – ulos astuin prässätyissä pitkissä auringonpaistetta? On. Toisaalta se on kokemukseni perusteella myös häpy- Juhani Karila (s. 1985) housuissa, ruskeassa tweedtakissa, tummanpunainen virkattu solmio kaulassa – ja voi kauhistus! – borsalino (lättä- Tero Kartastenpää (s. 1978) hattu) keikkumassa ylhäällä nupissani. Mainittu päähine oli muodinmukainen litteähkö huopahattu, jollaisia ei enää karvapäähineitä, citysaamelaisuutta, lesbosuhteen käsittelyä saamelaisyhtei- Matti Koskinen (s. 1981) sössä ja Big Brother -voittajia. – Jenni Leukumaavaara Jenni Leukumaavaara (s. 1982) ole, ja se sopi tuolloin mielestäni erinomaisesti kiharoilleni. Tweedtakki oli taas ilmaus brittiläisyydestä ja liberaalista Jaakko Parkkinen (s. 1984) mielenalasta; konservatiivit, kuten norssit, kävelivät kokopuvussa. J Tiia Rantanen (s. 1983) Mutta muutos ei koskenut vain ulkoasua. Sisälläni se oli ollut vielä ravistelevampi. Mukava pikkupojan elämä Eleonoora Riihinen (s. 1988) kujeineen kaikkineen, ilman suurempaa vastuuta, muuttui ankaraksi pohdinnaksi, itsensä etsimiseksi, jopa itsekri- Tosi-tv:ssä ei päädyttykään tappamaan kaikkia osallistujia. Päädyttiin Eeva Turunen (s. 1983) Noora Vaarala (s. 1988) tiikiksi. halaamaan kaikkia osallistujia. – Tero Kartastenpää Anton Vanha-Majamaa (s. 1988)

36 s i l t a l a 37 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • tietokirjallisuus kuva: Melania Avanzato

Éric vuillard Ote kirjasta Päiväkäsky

Päiväkäsky On maanantai, kaupunki liikehtii sumuverhonsa takana. Ihmiset menevät töihin niin kuin muina- kin päivinä, he kulkevat raitiovaunulla, bussilla, ja pujahtavat bussin ylätasanteelle, haaveksivat sitten ”Niin vähillä sanoilla ja sivuilla voi ilmaista pakkasessa. Mutta sen vuoden helmikuun 20. päi- niin paljon. Vuillard seisoo lukemattomien vä ei ollut mikä tahansa päivä. Useimmat kuitenkin paiskivat töitä koko aamupäivän, uppoutuivat työn- pätevien tutkimusten harteilla, joilta hän nä- teon suureen, nuhteettomaan valheeseen, toistivat kee kauas, syvälle ja lähelle sitä mieletöntä, pieniä eleitä, joissa kiteytyy sovelias mykkä totuus ja typerää, väkivaltaista ja naurettavaakin kehi- joissa olemassaolomme suuri seikkailu kutistuu pel- tyskulkua, joka nosti Hitlerin natsit valtaan.” käksi aherruksen pantomiimiksi. Päivä vierähti sillä tavoin, tyynenä, normaalina. Ja sillä aikaa kun kukin – Professori Markku Kuisma kulki kotoa tehtaalle, torilta pyykkipihalle ja illalla toimistolta kapakkaan ja lopuksi kotiin, kaukana tuosta nuhteettomasta työnteosta, kaukana tuosta Berliini, helmikuun 20. päivä 1933. Kaksikymmentäneljä arkisesta elämästä, nousi Spreejoen rannalla autos- raskaan sarjan teollisuusvaikuttajaa ja natsiupseeria ta- ta miehiä erään palatsin edustalla. Heille avattiin paavat salaisessa kokouksessa valtiopäivätalolla. Hitler nöyristelevästi autonovi, he nousivat isoista mustista vaatii varoja kansallissosialistiselle puolueelle. Kruppin, umpiautoistaan ja seurasivat toinen toistaan raskai- Thyssenin, Opelin, Siemensin ja muiden suuryritysten den hiekkakivipylväiden alitse. Éric Vuillard (s. 1968) on Ranskan Lyonissa asuva, patruunat nyökyttelevät ja rahakirstut aukeavat. Heitä oli kaksikymmentäneljä jokivarren kuollei- useasti palkittu kirjailija ja elokuvaohjaaja. Päiväkäsky voitti den puiden lähellä, kaksikymmentäneljä mustaa, tummanruskeaa tai konjakinväristä päällystakkia, kak- Ranskan merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon Goncourtin Maaliskuun 12. päivä 1938. Päiväkäsky on annettu ja Itä- vuonna 2017 ja möi satojatuhansia kappaleita. Kirja on kään- valta liitetään Saksaan. Goebbelsin propagandakoneisto sikymmentäneljä villalla topattua olkapääparia, kaksikymmentäneljä kolmiosaista pukua ja saman verran netty kymmenille kielille. Päiväkäsky on Vuillardin ensimmäi- syöttää maailmalle groteskia näytelmää: tankit vyöryvät, prässättyjä housuja, joissa oli leveät upslaakit. Varjot menivät valtiopäivien puhemiehen palatsin avaraan nen suomennettu teos. liput liehuvat, voittamaton armeija etenee. Mutta todelli- eteishalliin; mutta pian ei olisi enää valtiopäiviä, ei olisi enää puhemiestä, eikä muutaman vuoden kulut- tua olisi enää parlamenttiakaan, pelkkä savuava rauniokasa. Palkintoja: suudessa panssarivaunut hyytyvät ja tukkivat tiet maiden Prix Goncourt 2017 rajalla. Paraatimarssi lässähtää. Saksan ja Itävallan yhdis- NPR Best Book of the Year tymisen kulisseissa pelataan rumaa ja kunniatonta peliä, Boston Globe Best Book of the Year jossa raivotaan, uhkaillaan ja bluffataan. ”Vaikuttava voimannäyttö... Harvinaislaatuinen teos vetää syrjään salailun, verukkeiden ja Literary Hub Best Book of the Year itsepetoksen verhot, joiden varjossa historialliset katastrofit saadaan näyttämään väistämät- Éric Vuillardin Päiväkäsky on tosi ja viiltävän tark- tömiltä ja normaaleilta asioilta.” ka kuvaus natsi-Saksan kulisseista. Se paljastaa armot- – Wall Street Journal isbn 978-952-234-613-1 toman manipulaation, hybriksen ja ahneuden Itävallan kl 97 • nid. • 180 sivua Suomennos Lotta Toivanen miehityksen takana. Päiväkäsky muistuttaa silmien um- ”Merkittävä kuvaus... tavoittaa hienosti monien natsien voimakkaiden myötäjuoksijoiden hah- Graafinen suunnittelu Tuula Mäkiä Ilmestyy elokuussa mistamisen ja myöntymisen vaaroista sekä siitä, että pa- mon: omituisen sekoituksen toiveajattelua, naurettavaa tärkeilyä ja kylmää laskelmointia.” hin ei ole väistämätöntä. – The New Yorker

38 s i l t a l a 39 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • tietokirjallisuus kuva: lehtikuva / Petri Puromies

krister Wahlbäck Kirjallinen Kissakalenteri Jättiläisen 2020 henkäys Suomen-kysymys Ruotsin ”Kirjoja. Kissoja. Hyvää elämää.” politiikassa 1809–2009 – Edward Gorey

Siltalan valloittava viikkokalenteri jokaisen kirjallisuus- ja kissaihmisen kotiin!

”Jos haluat olla psykologinen romaanikirjailija ja kirjoittaa ihmisistä, hanki kissoja”, Aldous Huxley neuvoi innokasta Suomen ja Ruotsin pitkä yhteinen historia kirjailijanalkua vuonna 1931. Harvoin tuleekaan ajatelleeksi, millaiseksi meidän kirjallisuushistoriamme olisi muovautu- nut ilman kissoja. Huxleyn lisäksi tämä mystinen eläin on Professori ja diplomaatti Krister Wahlbäckin kirja tutkii Suomen-kysymystä innoittanut kirjailijoita aina Montaignesta Bukowskiin ja Ruotsin turvallisuuspolitiikassa vuoden 1809 jälkeen. Colettesta Kiveen. Yli 200 vuoden ajan Suomi on ollut tärkeä puolustuspoliittinen kysymys Professori Krister Wahlbäck Siltalan seinäalmanakka juhlistaa kissoja kirjallisuushis- Ruotsin politiikassa, ennen kaikkea Venäjän vuoksi. Aluksi vastassa olivat suu- (1937–2013) oli ruotsalainen historian- toriassa. Kalenterissa on valikoitu vuoden jokaiselle viikolle riruhtinaskunnan tsaarit, sitten Lenin, ja Stalin – ja nyt Putin. tutkija ja diplomaatti. Hän väitteli vuonna oma kissansa ja kissa-aiheinen kirjallisuussitaattinsa. Juh- Suomen menettäminen vuonna 1809 asetti Ruotsin vaikeiden kysymysten 1964 Suomen-kysymyksestä Ruotsin lapyhien, kuun vaiheiden ja nimipäivien lisäksi kalenterista politiikassa ja julkaisi sittemmin useita eteen. Kuinka Ruotsin tulisi asemoida itsensä suhteessa naapurimaahansa, joka löytyvät nimipäivät myös kissoille. sattui sijaitsemaan Venäjän vieressä. Punaiseksi langaksi muodostui vuoden 1812 Suomen historiaa ja politiikkaa käsit- televiä kirjoja ja artikkeleita. Wahlbäck politiikka ja marsalkka Bernadotten päätös olla tavoittelematta Suomea takai- työskenteli Ruotsin suurlähetystön sin. ministerineuvoksena Helsingissä vuosina Krister Wahlbäckin kirjan voima on pitkissä linjoissa ja murroskausien avaa- 1986–1991. misessa. Wahlbäck selittää kouriintuntuvasti miksi Ruotsi toimi kulloinkin ku- ten toimi. Toisin kuin tutkijat usein, Wahlbäck ei myöskään jätä arvioimatta, Alkuteos Jättens anderäkt – finlandsfrågan i svensk politik 1809–2009 olivatko ratkaisut oikeita vai vääriä. Suomentanut Heikki Eskelinen isbn 978-952-234-623-0 Jättiläisen henkäyksen lukijalle palautuu vahvasti mieleen, että Ruotsi ja nyt kl 92 • sid. • 450 sivua myös Viro ovat maailmassa ne ainoat valtiot, joille Suomi ja sen kohtalo on ensi Ilmestyy marraskuussa luokan kysymys.

”Kauttaaltaan näkee, että tekijä ei nojaa vain kirjoihin ja dokumentteihin, vaan myös kokemukseen ja syvään ymmärrykseen.” – Kimmo Rentola, Helsingin Sanomat

gtin 6429830004806 nid. • formaatti 239 mm x 319 mm • 54 sivua Graafinen suunnittelu Ida Stenros 40 s i l t a l a Ilmestyy43 kesäkuussas y k s y 2 0 1 9 • • • • • • palkintoja • • • • • • UUTISIA • • • • • • palkintoja • • • • • • UUTISIA • • • • • • palkintoja • • • • • • UUTISIA • • • • • • UUTISIA • • • • • • palkintoja • • • • • • UUTISIA • • • • • • palkintoja • • • • • • UUTISIA kuva: Giovanni Giovannetti/effigie

Infinite Jest vihdoin suomeksi!

Siltalan kirjakauppa & livepodcast Kustannusosakeyhtiö Siltala ja Kari Hotakaisen Sana- valinta Oy yhdessä kustantavat suomeksi David Foster Siltala avasi 26.1.2019 ohjelmallisen kirjakaupan Sörnäisiin, osoittee- Wallacen romaanin Infinite Jest. Kirjailija David Foster seen Suvilahdenkatu 7. Kirjakauppa on avoinna joka kuun viimei- Wallacen (1962–2008) järkälemäinen päätyö on amerik- nen lauantai klo 13–18. Myynnissä on vaihtuva valikoima Siltalan kalainen nykyklassikko. backlist-kirjoja sekä uutuuksia alennetuin hinnoin. Romaani tunnetaan muun muassa omalaatuisesta ra- Samana päivänä käynnistyi myös Siltalan kirjakaupan livepod- David Foster Wallace (1962–2008) on kenteestaan sekä Wallacelle muutoinkin tyypillisistä ala- cast-sarja, jossa filosofi-kriitikko Sofia Blanco Sequeirosin vieraaksi yksi amerikkalaisen nykykirjallisuuden merkki- viitteistä, joita kirja sisältää satoja. Kulttimaineensa ohella romaani on ollut myös saapuu tänä keväänä joukko kotimaisen nykykirjallisuuden kiinnosta- nimistä. Ithacassa New Yorkin osavaltiossa syn- vimpia tekijöitä – ja yksi filosofi! Podcastin nauhoitusta pääsee seu- myyntimenestys, maailmanlaajuisesti sitä on myyty tähän mennessä arviolta tyneen Wallacen ensimmäinen romaani The noin miljoona kappaletta. raamaan paikan päälle Siltalan kirjakauppaan joka kuun viimeinen Broom of the System ilmestyi vuonna 1987. Vuon- lauantai klo 14.30. Ensimmäinen vieras 26.1. oli kirjailija Harry Sal- na 1996 ilmestynyt Infinite Jest on amerikkalaisen Kustantaja Touko Siltala toteaa, että merkittävää käännöskirjallisuutta ilmes- menniemi. Tämän haastattelun podcast on kuunneltavissa osoitteessa: kirjallisuuden moderni klassikko. Hänen kolmas tyy suomeksi yhä vähemmän: ”Käännöskirjallisuuden kustantaminen on käynyt https://soundcloud.com/siltala romaaninsa, vuonna 2011 postuumisti ilmesty- harvinaiseksi, eikä käännöskirjallisuutta seurata mediassa samaan tapaan kuin nyt The Pale King oli Pulitzer-romaanipalkinto- ennen. Kaikki kunnia hienolle kotimaiselle kirjallisuudelle, mutta sen tärkein osa Seuraavat tilaisuudet: ehdokas. Wallacelta ehdittiin julkaista myös kol- on aina syntynyt yhteydessä kansainvälisiin virtauksiin. David Foster Wallacen 23.2. Maria Matinmikko me novellikokoelmaa ja viisi esseekokoelmaa 30.3. Harri Mäcklin ennen kuin hän teki itsemurhan vuonna 2008. suurteoksen kustantaminen ei olisi mahdollista ilman yhteistyötä Sanavalinta 27.4. Juha Kauppinen. Aiemmin häneltä on suomennettu teokset: Oy:n kanssa.” Hauskaa, mutta ei koskaan enää. Esseitä ja argu- Sanavalinta Oy on kirjailija Kari Hotakaisen yritys. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. mentteja (2012) ja Vastenmielisten tyyppien lyhyi- ”Elettiin 70-luvun alkua kotikylälläni Rautalammilla. Samalla kylällä asui ru- tä haastatteluja (2014). noilija ja suomentaja Matti Rossi. Isälläni oli sekatavarakauppa, jonka asiakas kuva: ANnu GriÑan Rossi oli. Minä toimin kaupan lähettipoikana. Kerran tieni vei Rossin talolle, hän oli tilannut lampaanviulun. Kun avasin oven, hän istui kyyristyneenä ison pöydän ääressä. Edessään hänellä oli isoja, paksuja sanakirjoja. Kysyin arasti, mitä oli työn alla. Hän kertoi suomentavansa Gabriel García Márquezin vaikeaa kirjaa. Työ valmistui vuoden kuluttua, ja saimme lukea hämmästyttävän tarinan nimeltään Sadan vuoden yksinäisyys. Näin lähellä suomentamisen alkutuotantoa en ole sen jälkeen ollut. Ympyrä sulkeutuu onnellisella tavalla 48 vuoden jälkeen kun saan olla osaltani vaikuttamassa siihen, että saamme suomeksi massiivisen Infinite Jest -teoksen”, kertoo Hotakainen. Teoksen suomentaa Tero Valkonen. Hän muistaa keskustelleensa Infinite Jest -kirjasta Kari Hotakaisen kanssa ensimmäisen kerran kymmenisen vuotta sitten: Helsinkiläinen Tero Valkonen ”Siitä lähtien olen ajoittain miettinyt, että voisiko kirjan suomennos joskus todel- (s. 1974) on suomentanut yli 70 teoksen verran kauno- ja tietokirjallisuutta sekä lyriikkaa. la toteutua. Käännöstyöksi se on erittäin vaativa, mutta myös erittäin innostava.” 1990-luvun lopulta lähtien alalla toimineen Kirja on Valkoselle henkilökohtaisestikin tärkeä: ”Infinite Jest on yksi elämäni kääntäjän aiempia pohjoisamerikkalaisia suurista kirjoista. Olen lukenut sen kahdesti kokonaan, ja vuosien mittaan olen kirjailijoita ovat muiden muassa Margaret availlut sitä usein sattumanvaraisesti lukeakseni katkelman sieltä, toisen täältä. Atwood, Jonathan Franzen, Chad Harbach, Thomas Pynchon ja Patrick deWitt. Yleensä se yllättää: tosiaan sieltä löytyy tämäkin, ja näin loistokkaasti kuvattuna.” Romaani ilmestyy suomeksi vuonna 2020.

s i l t a l a 43 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • • palkintoja • • • • • • UUTISIA • • • • • • palkintoja • • • • • • UUTISIA • • • • • • palkintoja • • • • • • UUTISIA • • • • • • palkintoja • • • • • • UUTISIA • • • • • • palkintoja • • • • • • UUTISIA • • • • • • palkintoja

Seppo Aallon Kapina tehtailla. Kuu- Seppo Hentilän Pitkät varjot. Muista- George Saundersin Lincoln bardossa Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Kari Hotakaisen romaanin Ihmisen Arja Pikkupeura on ehdolla vuoden sankoski 1918 voitti sekä vuoden 2018 misen historia ja politiikka sai Vuoden (alkuteos Lincoln in the Bardo, suom. Räikkönen sai Vuoden urheilukirja osa innoittama elokuva sai ensi-iltansa 2019 Mikael Agricola -palkinnon Tieto-Finlandia-palkinnon että Vuo- tiedekirja 2018 -palkinnon. Kaijamari Sivill) oli vuoden 2018 Täh- 2018 -palkinnon ja oli ehdolla Vuoden joulukuussa 2018. Se on Jussi-ehdok- saajaksi Ljudmila Ulitskajan Meidän den historiateos -palkinnon. Palkinnon perusteluista: ”Hentilän tivaeltaja-palkintoehdokas. urheilukulttuuriteoksi. kaana seuraavissa kategorioissa: paras tsaarimme väkeä -teoksen suomen- Finlandia-voittajan valitsijan, Virpi teoksen vahvuus on Suomen poliitti- Ehdokasperusteluista: ”Huikea, mo- Palkinnon perusteluista: ”Kari Ho- elokuva, miespääosa, naissivuosa, käsi- noksella. Suutarin palkintopuheesta: ”Voittaja- sen historian suvereenissa hallinnassa: niääninen ja kokeileva romaani poi- takainen on tyylitellyt elämäkerran, kirjoitus ja musiikki. kirjaksi valikoitui teos, jonka tärkein sisällissodan pitkän varjon eri sävyt kaansa surevasta Abraham Lincolnis- joka vaikuttavalla tavalla taustoittaa päämäärä on etsiä sumun keskeltä to- saavat siinä vakuuttavan sekä elävällä ta. Kirja esittää perimmäisiä kysymyk- vuosituhannen alun tunnetuimman käännösuutisia tuutta. [--] Kirja haastaa meidät kysy- ja vetävällä tavalla kirjoitetun tulkin- siä ihmisenä olemisen ja valitsemisen suomalaisurheilijan tarinan. [--] Tun- mään omassa ajassamme, mikä on itse nan.” taakasta.” tematon Kimi Räikkönen on maine- Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen on ilmestynyt Hollannissa, Vi- kullekin tarpeeksi ja kuinka voisimme sanojensa veroinen taideteos.” rossa ja Unkarissa ja ollut kaikkialla myyntimenestys. Kirjan käännösoikeudet toimia paremmin köyhyyden ja sosiaa- Hotakaisen teos rikkoi myös Suo- on viimeksi myyty Vietnamiin, Venäjälle ja Slovakiaan, yhteensä oikeudet on lisen epäoikeudenmukaisuuden kitke- messa ilmestymisvuotensa aikana eni- nyt ostettu kolmeentoista maahan. René Nybergin Viimeinen juna Moskovaan miseksi.” ten myydyimmän kirjan ennätyksen on ilmestynyt Saksassa. Pirkko Saision Kainin tytär on ilmestynyt Virossa. 191 384 myydyllä kappaleella. Myyn- nistä 184 500 oli painettuja kirjoja, 2927 Kirjailija Tuija Välipakan interaktiivi- sähkökirjoja ja 3957 äänikirjoja. nen, runoutta ja valokuvaa yhdistävä teos One Hundred Red Things In Sum- Kuva: Mao Lindholm mer 2018 syntyi Nokturno.fi-sivuston virtuaalisessa residenssissä ja herätti paljon kiinnostunutta huomiota. Teos löytyy osoitteesta: http://residence3.nokturno.fi/red/ Teemu Keskisarjan Saapasnahkatorni. Tua Forsströmin Merkintöjä (alkuteos Aleksis Kiven elämänkertomus sai Lauri Anteckningar, suom. Jyrki Kiiskinen) Jäntin säätiön tunnustuspalkinnon. oli vuoden 2018 Runeberg-palkinto- Palkinnon perusteluista: ”Keski- ehdokas. Eeva Turusen Neiti U muistelee niin sarja lainaa Kiven sanastoa ja myötäi- Ehdokasperusteluista: ”Tua Fors- Runoilija Tua Forsström on nimitetty sanottua ihmissuhdehistoriaansa voitti lee tämän lauserakenteita, mutta hän strömin [runokokoelma] tavoittaa sen, jäseneksi Ruotsin akatemiaan. Hän on vuoden 2018 Helsingin Sanomien kir- myös yhdistää niitä rohkeasti nykykie- mitä W. H. Auden sanoi runouden teh- vuonna 1786 perustetun akatemian kol- jallisuuspalkinnon ja oli Runeberg-pal- len keinoihin. Hän rinnastaa ja aset- täväksi: yhdistää elävät ja kuolleet. Il- mas Suomessa syntynyt jäsen, ja ensim- kintoehdokas. taa vastakkain, liioittelee ja leikittelee, mava, lumisateinen ja valoisa kokoelma mäinen Suomen kansalainen. Helsingin Helsingin Sanomien palkinnon kiihdyttää ja hidastaa. Tässä sanomi- kasvaa mittaamattoman paljon ulkoista Sanomien haastattelussa Försström sa- perusteluista: ”Alkuvoimaisella kielen- sen riemussa Teemu Keskisarja kulkee kokoaan suuremmaksi.” käytöllä operoiva teos liikkuu suveree- Kiven jalanjäljissä.” noo, että kyseessä on valtava tunnustus nisti lajirajojen välillä ja uudistaa siten suomenruotsalaiselle kirjallisuudelle ja novellin.” suomenruotsalaisuudelle ylipäätään.

44 s i l t a l a 45 s y k s y 2 0 1 9 • • • • • pokkarit • • • • • • pokkarit • • • • • • pokkarit • • • • • • pokkarit • • • • • • pokkarit • • • • • • • • • • kuvia matkan varrelta • • • • • • kuvia matkan varrelta • • • • • • kuvia matkan varrelta • • • • • • • •

◄ Kari Hotakaisen teos Tuntematon Kimi Räikkönen sai Vuoden urheilukirja 2018 -palkinnon. Juhlallisuudet pi- dettiin Villa Kivessä 4.2.2019, kuvassa palkittu kirjailija poseeraa Lasse Virénin lahjoittaman pokaalin kanssa.

Seppo Aalto: Kapina tehtailla Kari Hotakainen: Tuntematon Teemu Keskisarja: Kirves Kimi Räikkönen ISBN 978-952-234-624-7 (jättipokkari) Ilmestyy elokuussa ISBN 978-952-234-625-4 ISBN Ilmestyy elokuussa 978-952-234-379-6 Ilmestyy maaliskuussa ▲Backstage-elämää! Joulukuussa 2018 Blondit amazoonit ja spesiaalivieras Joulu- pallo rokkasivat Nuori Voima 110 vuotta -tapahtumassa Korjaamon Vintillä. • • • • • • kuvia matkan varrelta • • • • • • kuvia matkan varrelta • • • • • • kuvia matkan varrelta • • • • • • ▲Eeva Turusen teos Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaan- sa voitti Helsingin Sanomien vuoden 2018 kirjallisuuspalkinnon. Kuvassa kirjailijan pusuposeeraus kustannustoi- mittaja Sari Rainion kanssa. Kuva: Sinikka Vuola

◄ Eeva Turusen Neiti U oli myös vuo- den 2018 Runeberg-palkintoehdokas. ▲Jouluhullun kustannustoimittajan tähti- Ehdokkaat julkistettiin Porvoossa, hetki: Sari Rainio ja joulupallon syvin olemus. Runebergin kodissa 14. joulukuuta. Kuvat: Eeva Turunen

Vilja-Tuulia Huotarinen ja Kristín Ómarsdóttir Suomen PENin 90-vuotisjuhlissa ravintola Dubrovnikissa 14.11.2018.

▲Seppo Aalto ja Tieto-Finlandia-voittajan kukitus 28.11.2018.

►Tieto-Finlandia-palkinnon juhlintaa Ravintola Teatterissa. Kuvassa voittajan valinnut dokumenttielokuvaohjaaja Aulikki Oksanen, harmooni ja musiikkia juhlaväel- ja taiteilijaprofessori Virpi Suutari sekä le Siltalan pikkujouluissa joulukuussa 2018. kustannustoimittaja Sari Rainio.

Valloittavaa keskustelua kirjoittamisesta PENin ystävänpäiväklubilla Suloiset maljannostajaiset Aulikki Oksasen lumoavalle lammassadulle, 14.2.2019: Helmi Kekkonen, Vilja-Tuulia Huotarinen ja Erkka Mykkänen. Kuulle ja Bäälle Elitessä 7.2.2019: Sari Rainio, Tuula Mäkiä, Aulikki Oksanen 46 s i l t a l a ja Touko Siltala. • • • • • • kuvia matkan varrelta • • • • • • kuvia matkan varrelta • • • • • • kuvia matkan varrelta • • • • • • • • • • • • kotimainen Kaunokirjallisuus • • • • TIETOKIRJALLISUUS

helmi kekkonen aulikki oksanen pamela druckerman wolfram eilenberger Olipa kerran äiti Kuu ja Bää Mademoisellesta madameksi Taikurien aika isbn 978-952-234-570-7 isbn 978-952-234-578-3 – tarina keski-ikäistymisestä Filosofian suuri vuosikymmen 1919–1929 isbn 978-952-234-579-0 isbn 978-952-234-550-9

▲Maria Matinmikko ja Blanco Sequeiros ◄ Kirjallisuusagentti Michael Gaeb keskustelevat Siltalan livepodcast-tilai- ja Aleksi Siltala tutustumassa mu- suudessa Matinmikon uudesta runo- raaleihin Pueblassa joulukuussa romaanista Kolkka helmikuussa 2019. 2018. Kuva: Julia Hovi.

pirkko saisio harry salmenniemi niklas jensen-eriksen leena karttunen – hannele nyman Epäröintejä Delfiinimeditaatio – marko paavilainen – juri mykkänen isbn 978-952-234-584-4 ja muita novelleja Kansainvälisen kauppiaan ORNO isbn 978-952-234-558-5 viisi kvartaalia 1894–2019 Valaisinmuotoilua isbn 978-952-234-515-8 isbn 978-952-234-582-0

▲Peter McGuigan, Touko Siltala ja Sarah Durand japanilaisen illallisen päätöstunnel- missa Brooklynissa helmikuussa 2019. maria matinmikko juha kauppinen timothy Snyder Kolkka Monimuotoisuus Tie epävapauteen isbn 978-952-234-564-6 Kertomuksia katoamisista Venäjä • Eurooppa • Yhdysvallat isbn 978-952-234-580-6 isbn 978-952-234-581-3 ◄ Lounaalla New Yorkissa helmikuussa 2019: Aleksi Siltala, Patti Smith, Betsy Lerner ja Touko Siltala.

48 s i l t a l a Yhteystiedot Kustannusosakeyhtiö Siltala Suvilahdenkatu 7, 00500 Helsinki [email protected] Kustantajat Aleksi Siltala [email protected]

Touko Siltala [email protected] Toimituspäällikkö Sari Rainio puh. 0400 828 732 [email protected]

KUSTANNUSTOIMITTAJA Antti Arnkil puh. 040 5900 238 [email protected] Myynti / Markkinointi Arto Forstén puh. 050 4322 292 [email protected] Tiedottaja Reetta Ravi puh. 0400 328 300 [email protected] FOREIGN RIGHTS Sakari Siltala puh. 041 436 2861 [email protected]

KIRJATILAUKSET Kirjavälitys Oy puh. 010 345 1520 faksi 010 345 1454 [email protected] tai Arto Forstén puh. 050 4322 292