DOCSLIB.ORG

Varsinais-Suomen Yrittäjien Raportti

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Varsinais-Suomen Yrittäjien Raportti ALUEJÄRJESTÖ- RAPORTTI VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT Yrittäjien kuntabarometri -kysely yrittäjälle 16.2.–13.5. • Yrittäjä on antanut palautetta ja arvioinut oman kuntansa toimintaa: Mitkä asiat toimivat ja mitä pitää parantaa. • Kunnat saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta toiminnastaan mm. kunnan tekemien julkisten hankintojen merkityksestä yrittäjille. • Yrittäjäyhdistykset saavat tietoa siitä, mihin asioihin heidän pitää jäsentensä puolesta kunnassa vaikuttaa. • Kunnat ja niiden yrittäjiä palvelevat yhtiöt saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta tarjoamistaan yrityspalveluista: Parantavatko yrityspalvelut yrittäjän arkea ja saako palveluita matalalla kynnyksellä? www.yrittajat.fi/kuntabarometri Vastaajien taustatiedot, % (Varsinais-Suomi, N=1107) Oletko Yrittäjäjärjestön jäsen Oletko luottamushenkilö Yrityksen koko 14 Yksinyrittäjä Suomen Yrittäjien 6 paikallisyhdistyksen ja/tai aluejärjestön 41 2–9 henkilöä Ei 10 hallituksessa Kunnan/kaupungin 10–49 henkilöä Kyllä valtuustossa, hallituksessa ja/tai % 90 81 lautakunnissa 50–249 henkilöä 45 En ole > 250 henkilöä 11 En osaa sanoa 1 % % 3 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 Vastaajamäärät alueittain (Koko maa, N=10404) Varsinais-Suomi 1 107 Pirkanmaa 1 068 Uusimaa 794 Satakunta 771 Etelä-Pohjanmaa 741 Keski-Suomi 687 Savo 650 Pohjois-Pohjanmaa 587 Lappi 527 Häme 445 Etelä-Savo 439 Pohjois-Karjala 358 Päijät-Häme 354 Keski-Pohjamaa 339 Helsinki 334 Pääkaupunkiseutu 321 Kymi 288 Etelä-Karjala 240 Rannikko-Pohjanmaa 194 Kainuu 158 4 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 KOKONAISARVOSANA KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKASTA Keskiarvot elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanoista alueittain Aluejärjestö, vastaajamäärä, keskiarvo alueen kuntien elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanojen keskiarvoista (asteikko 1–5, 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) 2,97 3,20 3,13 3,12 3,09 3,08 3,07 3,05 3,00 2,97 2,91 Koko maa Etelä- Satakunta Pohjois- Savo Keski- Varsinais- Pirkanmaa Rannikko- Pohjois- Etelä- (N=10404) Pohjanmaa (N=771) Karjala (N=650) Pohjamaa Suomi (N=1068) Pohjanmaa Pohjanmaa Karjala (N=741) (N=358) (N=339) (N=1107) (N=194) (N=587) (N=240) 2,97 2,88 2,87 2,86 2,86 2,86 2,79 2,77 2,76 2,71 2,69 Koko maa Lappi Pääkaupunki- Helsinki Keski- Uusimaa Kainuu Päijät- Häme Etelä- Kymi (N=10404) (N=527) seutu (N=334) Suomi (N=794) (N=158) Häme (N=445) Savo (N=288) (N=321) (N=687) (N=354) (N=439) 6 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 Keskiarvot elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanoista kunnittain Koko maa, aluejärjestö ja alueen kunnat: vastaajamäärä ja keskiarvo elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanojen keskiarvoista (asteikko 1–5, 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) Koko maa (N=10404) 2,97 Varsinais-Suomi (N=1107) 3,07 Lieto (N=64) 4,18 Marttila (N=23) 4,09 Naantali (N=48) 3,89 Aura (N=57) 3,65 Paimio (N=85) 3,50 Laitila (N=30) 3,28 Kaarina (N=63) 3,23 Rusko (N=20) 3,22 Salo (N=92) 3,07 Raisio (N=53) 3,02 Mynämäki (N=23) 3,00 Koski Tl. (N=40) 2,92 Parainen (N=43) 2,90 Kemiönsaari (N=36) 2,89 Masku (N=43) 2,82 Nousiainen (N=24) 2,71 Uusikaupunki (N=37) 2,71 Somero (N=12) 2,67 Turku (N=190) 2,64 Taivassalo (N=12) 2,58 Loimaa (N=34) 2,56 Sauvo (N=16) 2,56 Vehmaa (N=14) 2,50 Pöytyä (N=20) 2,39 Pyhäranta (N=21) 1,75 7 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 TOP 10-kunnat, alle 10 000 asukasta Elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanojen keskiarvo (asteikko 1–5) Koko maa, N=10404 2,97 1. Kärsämäki (Pohjois-Pohjanmaa), N=10 4,10 2. Marttila (Varsinais-Suomi), N=23 4,09 3. Puumala (Etelä-Savo), N=14 3,93 Yrittäjät ovat 4. Oulainen (Pohjois-Pohjanmaa), N=20 3,90 arvioineet 5. Inkoo (Uusimaa), N=13 3,85 Kärsämäen 5. Karvia (Satakunta), N=20 3,85 elinkeinopolitiikan 7. Isojoki (Etelä-Pohjanmaa), N=12 3,83 alle 10 000 8. Sulkava (Etelä-Savo), N=24 3,75 asukkaan 8. Urjala (Pirkanmaa), N=12 3,75 kunnista Suomen 10. Säkylä (Satakunta), N=58 3,74 parhaaksi. 8 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 TOP 10-kunnat, 10 000–50 000 asukasta Elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanojen keskiarvo (asteikko 1–5) Koko maa, N=10404 2,97 1. Lieto (Varsinais-Suomi), N=64 4,18 2. Muurame (Keski-Suomi), N=46 3,91 3. Naantali (Varsinais-Suomi), N=48 3,89 Yrittäjät ovat 4. Kerava (Uusimaa), N=31 3,84 arvioineet Liedon 5. Kempele (Pohjois-Pohjanmaa), N=53 3,83 elinkeinopolitiikan 6. Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=44 3,77 10 000 – 50 000 7. Alavus (Etelä-Pohjanmaa), N=50 3,76 asukkaan 8. Kalajoki (Keski-Pohjamaa), N=33 3,74 kunnista Suomen 8. Kontiolahti (Pohjois-Karjala), N=39 3,74 parhaaksi. 10. Lempäälä (Pirkanmaa), N=103 3,69 9 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 TOP 10-kunnat, yli 50 000 asukasta Elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanojen keskiarvo (asteikko 1–5) Koko maa, N=10404 2,97 1. Seinäjoki (Etelä-Pohjanmaa), N=163 3,42 2. Vaasa (Rannikko-Pohjanmaa), N=108 3,11 3. Salo (Varsinais-Suomi), N=92 3,07 4. Joensuu (Pohjois-Karjala), N=114 3,02 Yrittäjät ovat 5. Kuopio (Savo), N=142 3,01 arvioineet Seinäjoen 6. Vantaa (Pääkaupunkiseutu), N=131 2,89 elinkeinopolitiikan yli 7. Helsinki (Helsinki), N=334 2,86 50 000 asukkaan 7. Jyväskylä (Keski-Suomi), N=172 2,86 kaupungeista 9. Lahti (Päijät-Häme), N=138 2,84 Suomen parhaaksi. 10. Espoo (Pääkaupunkiseutu), N=179 2,82 10 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 Yrityspalvelut tärkeysjärjestyksessä, % (Varsinais-Suomi, N=1107) 53 Verkostoituminen 45 47 Aloittavan yrittäjän palvelut 52 36 Rahoitus- ja investointineuvonta 42 32 Yrityksen tilaratkaisut 33 31 Koulutukset 30 Uusien teknologioiden tai energiaratkaisujen 21 Alue käyttöönoton edistäminen 19 18 Yrittäjien digivalmiuksien kehittäminen 17 Koko maa 14 Yritysmentori- tai kummitoiminta 13 13 Omistajanvaihdospalvelut 16 8 Kansainvälistymispalvelut 9 En osaa sanoa 6 6 Vastaajat ovat voineet valita mielestään kolme tärkeintä osa-aluetta 11 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 Kuinka todennäköisesti suosittelisit (asteikolla 0–10) kysyttäessä kuntaa/kaupunkia toiselle yritykselle sijaintikunnaksi, % (Varsinais-Suomi, N=1107) 17 NPS 15 =(10+9)–(6+5+4+3+2+1+0) 14 Alue -12 Koko maa -14 12 9 8 7 6 5 4 2 2 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Eos 12 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 Arvioi kuinka hyvin kuntasi on onnistunut (asteikolla 1–5) uusien yritysten saamisessa kuntaanne, % (Varsinais-Suomi, N=1107) 33 32 Alue Koko maa 26 21 18 15 13 12 11 10 6 5 5 4 3 2 1 En osaa sanoa Erittäin Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Erittäin hyvin huonosti 13 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 ELINKEINOPOLITIIKAN OSA-ALUEIDEN TULOKSET Elinkeinopolitiikan osa-alueet (6) tärkeysjärjestyksessä, % (Varsinais-Suomi, N=1107) 72 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 71 52 Elinkeinopolitiikan asema kunnassa 52 45 Yrityspalvelut 50 41 Alue Infrastruktuuri 35 Koko maa 40 Kunnan hankintapolitiikka 40 29 Koulutus ja osaaminen 32 5 En osaa sanoa 5 Vastaajat ovat voineet valita mielestään kolme tärkeintä osa-aluetta 15 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 Elinkeinopolitiikan 6 osa-alueen keskiarvot (asteikko 1–5) (Varsinais-Suomi, N=1107) 3,11 Infrastruktuuri 3,07 3,10 Yrityspalvelut 2,98 3,04 Elinkeinopolitiikan asema kunnassa 2,96 Alue 3,03 Koko maa Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 2,92 2,98 Koulutus ja osaaminen 2,94 2,78 Kunnan hankintapolitiikka 2,71 16 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 Keskiarvot osa-alueittain: 1. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Koko maa, aluejärjestö ja alueen kunnat: vastaajamäärä ja osa-alueen keskiarvo (asteikko 1–5, 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) Koko maa (N=10404) 2,92 Varsinais-Suomi (N=1107) 3,03 Marttila (N=23) 4,24 Lieto (N=64) 4,15 Naantali (N=48) 3,85 Aura (N=57) 3,60 Paimio (N=85) 3,58 Rusko (N=20) 3,38 Laitila (N=30) 3,37 Kaarina (N=63) 3,33 Koski Tl. (N=40) 3,24 Mynämäki (N=23) 3,00 Raisio (N=53) 2,96 Salo (N=92) 2,89 Masku (N=43) 2,85 Kemiönsaari (N=36) 2,77 Somero (N=12) 2,75 Nousiainen (N=24) 2,74 Parainen (N=43) 2,74 Uusikaupunki (N=37) 2,67 Vehmaa (N=14) 2,64 Turku (N=190) 2,55 Sauvo (N=16) 2,44 Taivassalo (N=12) 2,42 Loimaa (N=34) 2,27 Pöytyä (N=20) 2,21 Pyhäranta (N=21) 1,53 17 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 Keskiarvot osa-alueittain: 2. Kunnan hankintapolitiikka Koko maa, aluejärjestö ja alueen kunnat: vastaajamäärä ja osa-alueen keskiarvo (asteikko 1–5, 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) Koko maa (N=10404) 2,71 Varsinais-Suomi (N=1107) 2,78 Marttila (N=23) 4,05 Lieto (N=64) 3,89 Naantali (N=48) 3,69 Paimio (N=85) 3,23 Aura (N=57) 3,05 Kaarina (N=63) 2,96 Rusko (N=20) 2,94 Koski Tl. (N=40) 2,92 Laitila (N=30) 2,86 Salo (N=92) 2,81 Nousiainen (N=24) 2,74 Mynämäki (N=23) 2,70 Raisio (N=53) 2,65 Parainen (N=43) 2,60 Somero (N=12) 2,60 Uusikaupunki (N=37) 2,55 Kemiönsaari (N=36) 2,52 Sauvo (N=16) 2,47 Masku (N=43) 2,40 Vehmaa (N=14) 2,38 Taivassalo (N=12) 2,36 Pöytyä (N=20) 2,31 Turku (N=190) 2,29 Loimaa (N=34) 2,25 Pyhäranta (N=21) 1,58 18 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 Keskiarvot osa-alueittain: 3. Yrityspalvelut Koko maa, aluejärjestö ja alueen kunnat: vastaajamäärä ja osa-alueen keskiarvo (asteikko 1–5, 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) Koko maa (N=10404) 2,98 Varsinais-Suomi (N=1107) 3,10 Marttila (N=23) 4,35 Lieto (N=64) 3,98 Aura (N=57) 3,93 Naantali (N=48) 3,87 Paimio (N=85) 3,71 Kaarina (N=63) 3,35 Koski Tl. (N=40) 3,34 Salo (N=92) 3,28 Kemiönsaari (N=36) 3,09 Parainen (N=43) 3,02 Laitila (N=30) 3,00 Raisio (N=53) 2,96 Mynämäki (N=23) 2,91 Rusko (N=20) 2,80 Nousiainen (N=24) 2,77 Uusikaupunki (N=37) 2,77 Somero (N=12) 2,75 Loimaa (N=34) 2,70 Turku (N=190) 2,58 Masku (N=43) 2,51 Pöytyä (N=20) 2,45 Sauvo (N=16) 2,33 Taivassalo (N=12) 2,33 Vehmaa (N=14) 2,23 Pyhäranta (N=21) 1,30 19 Kuntabarometri 2020, Aluejärjestöraportti, 9.6.2020 Keskiarvot osa-alueittain: 4.
Load more

Recommended publications
  • Turku-Uusikaupunki Joukkoliikenteen Työmatkapilotti Kysymyksiä Ja Vastauksia
    Turku-Uusikaupunki joukkoliikenteen työmatkapilotti Kysymyksiä ja vastauksia Mikä Turku-Uusikaupunki joukkoliikenteen työmatkapilotti on? Varsinais-Suomen ELY-keskus, Valmet Automotive ja Turun kaupunki järjestävät yhteistyössä uusia joukkoliikennevuoroja Turusta Uuteenkaupunkiin. Liikenne on kaikille avointa, mutta vuorot on ajoitettu autotehtaan työaikoihin sopiviksi ja reitti kulkee Uudenkaupungin linja-autoasemalle tehtaan portin kautta. Tarkoituksena on tarjota vaihtoehto oman auton käytölle työmatkoilla. Nopean yhteyden takaamiseksi vuorot pysähtyvät vain muutamilla pysäkeillä. Työmatkapilotin tarkoituksena on selvittää kyseisen reitin matkustajapotentiaalia. Lisäksi kokeillaan mobiilisovelluksen ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta. Mikäli matkustajamäärät muodostuvat kokeilun aikana riittäviksi, tavoitteena on että liikenne järjestyy jatkossa markkinaehtoisesti ilman viranomais- tai yritystukea. Miksi kokeiluhanke toteutetaan? Pilottihankkeella pyritään osaltaan vastaamaan Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tarpeisiin. Valmet Automotive rekrytoi kevään 2017 aikana Uudenkaupungin autotehtaalle yli 1 000 uutta työntekijää. Arvion mukaan merkittävä osa uusista työntekijöistä tulee pendelöimään Turun seudulta. Sekä autotehtaan että alueen viranomaisten intressinä on tukea työvoiman liikkuvuutta ja löytää työntekijät avoimiin työpaikkoihin. Työntekijöille halutaan tarjota vaihtoehtoja työmatkan kulkemiseen. Toimivalla joukkoliikenneyhteydellä madalletaan kynnystä hakeutua autotehtaalle töihin ja mahdollistetaan se myös henkilöille,
    [Show full text]
  • The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction
    The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction Tapani Tuovinen [email protected], [email protected] Abstract New archaeological, historical, paleoecological and onomastic evidence indicates Iron Age settle- ment on the archipelago coast of Uusimaa, a region which traditionally has been perceived as deso- lated during the Iron Age. This view, which has pertained to large parts of the archipelago coast, can be traced back to the early period of field archaeology, when an initial conception of the archipelago as an unsettled and insignificant territory took form. Over time, the idea has been rendered possible by the unbalance between the archaeological evidence and the written sources, the predominant trend of archaeology towards the mainland (the terrestrical paradigm), and the history culture of wilderness. Wilderness was an important platform for the nationalistic constructions of early Finnishness. The thesis about the Iron Age archipelago as an untouched no-man’s land was a history politically convenient tacit agreement between the Finnish- and the Swedish-minded scholars. It can be seen as a part of the post-war demand for a common view of history. A geographical model of the present-day archaeological, historical and palaeoecological evi- dence of the archipelago coast is suggested. Keywords: Finland, Iron Age, Middle Ages, archipelago, settlement studies, nationalism, history, culture, wilderness, borderlands. 1. The coastal Uusimaa revisited er the country had inhabitants at all during the Bronze Age (Aspelin 1875: 58). This drastic The early Finnish settlement archaeologists of- interpretation developed into a long-term re- ten treated the question of whether the country search tradition that contains the idea of easily was settled at all during the prehistory: were perishable human communities and abandoned people in some sense active there, or was the regions.
    [Show full text]
  • Old Wooden Towns
    TURKU NAANTALI UUSIKAUPUNKI RAUMA PORI WELCOME TO OLD WOODEN TOWNS Walking around old towns is like stepping into a fairy tale: the colourful wooden houses, decorative gates, cobblestone streets and beautiful public buildings create an atmosphere of the long-forgotten past. In old Finnish coastal towns you find many lovely restaurants, cafés, shops and museums. Most of the buildings in these conservation areas date back to the 18th and 19th centuries, and strict regulations ensure that the area will retain their history. You can reach Turku by plane www.air-baltic.com via Riga, via Helsinki www.finnair.com or via Stockholm www.flysas.com and rent a car www.hertz.fi for your tour. If you want admire the beautiful archipelago and you come by your own car, take ferry from Stockholm www.silja.com or www.vikingline.com to Turku or from Kapellskär to Naantali www.finnlines.com. The Old Wooden Towns - tour on a map. OLD WOODEN TOWNS TOUR -TURKU www.visitturku.fi It all began on the Aura river. Do you know how to recognise a European city dating from the Middle Ages? A riverfront, market square, castle and cathedral, just to name a few. Sounds familiar – in fact, it sounds just like Turku. Turku is not only the one city in Finland that meets the above description, it is also a destination filled with events and things to do, not to mention the European Capital of Culture for 2011. You are most welcome to come and enjoy yourself in the cradle of history and culture! Luostarinmäki is a whole museum village dating from the 1700s and 1800s.
    [Show full text]
  • Kutsuntakuulutus
    Puolustusvoimat 1 (2) Lounais-Suomen aluetoimisto KUTSUNTAKUULUTUS Kutsunnanalainen on miespuolinen Suomen kansalainen, joka: - kutsuntavuonna täyttää 18 vuotta; - on jäänyt edellisiin kutsuntoihin saapumatta, jollei hänen palveluskelpoisuudestaan ole vielä erikseen tehty päätöstä eikä hän ole täyttänyt tai sinä vuonna täytä 30 vuotta; tai - on määrätty tämän vuoden kutsuntaan uudelleen tarkastettavaksi. Kutsunnanalainen ei ole asevelvollinen, joka on saanut Suomen kansalaisuuden tai päätöksen kansalaisuudesta sinä vuonna, jona hän täyttää 18 vuotta tai sen vuoden jälkeen. Hänet voidaan kuitenkin määrätä muuhun aluetoimiston järjestämään tarkastukseen. Läsnäolovelvollisuus kutsunnassa Kutsunnanalaisen tulee osallistua kutsuntatilaisuuteen henkilökohtaisesti, jollei häntä ole vapautettu läsnaolovelvollisuudesta. Aluetoimisto voi vapauttaa henkilökohtaisesta läsnäolovelvollisuudesta kutsunnassa asevelvollisen: - jolla on vaikea vamma tai sairaus; - joka on osallistunut erikoisjoukkojen valintakokeeseen ja joka on määrätty palvelukseen; tai - joka asuu ulkomailla ja on toimittanut lääkärinlausunnon tai muun luotettavan selvityksen, jonka perusteella hänen palveluskelpoisuutensa voidaan määrittää Kutsunnanalainen, joka ei ole osallistunut kutsuntatilaisuuteen laillisen esteen vuoksi, on velvollinen välittömästi laillisen esteen lakattua näyttämään aluetoimistolle toteen esteensä. Jos kutsunnanalainen opiskelee kaukana kutsuntapaikkakunnalta tai hänellä on muu perusteltu syy, hän voi aluetoimiston suostumuksella osallistua muuhun saman vuoden
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • Peer Review of the Finnish Shipbuilding Industry Peer Review of the Finnish Shipbuilding Industry
    PEER REVIEW OF THE FINNISH SHIPBUILDING INDUSTRY PEER REVIEW OF THE FINNISH SHIPBUILDING INDUSTRY FOREWORD This report was prepared under the Council Working Party on Shipbuilding (WP6) peer review process. The opinions expressed and the arguments employed herein do not necessarily reflect the official views of OECD member countries. The report will be made available on the WP6 website: http://www.oecd.org/sti/shipbuilding. This document and any map included herein are without prejudice to the status of or sovereignty over any territory, to the delimitation of international frontiers and boundaries and to the name of any territory, city or area. © OECD 2018; Cover photo: © Meyer Turku. You can copy, download or print OECD content for your own use, and you can include excerpts from OECD publications, databases and multimedia products in your own documents, presentations, blogs, websites and teaching materials, provided that suitable acknowledgment of OECD as source and copyright owner is given. All requests for commercial use and translation rights should be submitted to [email protected]. 2 PEER REVIEW OF THE FINNISH SHIPBUILDING INDUSTRY TABLE OF CONTENTS FOREWORD ................................................................................................................................................... 2 EXECUTIVE SUMMARY ............................................................................................................................. 4 PEER REVIEW OF THE FINNISH MARITIME INDUSTRY ....................................................................
    [Show full text]
  • 12359947.Pdf
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
    [Show full text]
  • Sosiaaliasiamiehen Selvitys
    SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS 2016 KATI LAMMI, OTM SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES Kaarina Koski Tl Kustavi Laitila Lieto Raisio Rusko Somero Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa OY VASSO AB VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ................................................................................................................................. 1 1.1 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI ............................................................................................. 1 1.2 SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ................................................................................................... 1 2 KUNTAKYSELYYN 2016 LIITTYVÄ ERITYISTARKASTELU ............................................................. 2 2.1 TOIMEENTULOTUKI ................................................................................................................. 2 2.1.1 Toimeentulotuki ja sosiaalityö .................................................................................. 3 2.1.2 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ........................................................... 5 2.1.3 Täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen käytettävä määräraha 7 2.2 KEHITYSVAMMALAIN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN VAHVISTAMISTA JA SEN RAJOITTAMISEN EDELLYTYKISÄ KOSKEVAT UUDET SÄÄNNÖKSET .................................................................................... 8 2.2.1 Muutokset asiakkaan näkökulmasta ..................................................................... 8 2.2.2 Muutokset palvelujen järjestäjän ja tuottajan
    [Show full text]
  • Kausiiulkaisu 1999
    KAARINAN KAUSIIULKAISU 1999 Tervetuloa seuraan! Polttoainemyynti T:mi Esa Tapiola G S Ff 040 0{24 6 67, koa 02-243 4523, F ax 02-743 4 542 Reijo Tapiola Gsl,r 0400-827 28l,koti 02-244 83e3 Kiitiimme kaikkia ilmoittajiammq yhteisöjä ja yksiUisiä Hyvät jalkapallon ystävät Vuosituhannen viimeinen jalkapallokausi on käynnissä. henkilöitii s airmastamme Suomessa vuosituhat päätetään jalkapallon kannalta positiivisissa merkeissä, sillä Suomi on lähestymässä tuesta. vauhdilla kansainvälistä huipputasoa. Puuttuu enää vain muutama huippuonnistuminen kansainvälisellä tasolla ja futisbuumi lähtee todella liikkeelle. Suomi ei ole perinteisesti ollut jalkapallomaa. Sen vuoksi jalkapalloihmisistä usein tuntuu, että monet asiat on hoidettu käsittämättömästi. Kovalla seuratyöllä iso joukko ihmisiä on kuitenkin yrittänyt rakentaa jalkapallokulttuuria myös Suomeen. Taistelu on tuntunut ja tuntuu usein tuulimyllyjä vastaan taistelulta' mutta uurastuksen tulokset alkavat pikku hiljaa näkyä Eräs taistelijoista, KaaRen pitkäaikainen puheenjohtaja ja seuran perustajajäsen Kaino Rantanen ei ole enää näkemässå Suomen jalkapallon låpilyöntiä. Hän on kuitenkin omalta osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, että Suomeen on pala palalta alkanut syntyä jalkapallokulttuuria. Kaarinassa jalkapallo - kaupungin yksi parhaista myönteisen julkisuuskuvan ylläpitäjistä - on joutunut taistelemaan olemassa olostaan jo pitkäån kunnan kuristusotteessa. Toivon, että jalkapallokulttuuri leviåisi myös Kaarinan kunnan päättävien elimien keskuuteen. HUONEKALUTEHDAS Haluan lämpimästi
    [Show full text]
  • Sustainability Report 2019
    SUSTAINABILITY REPORT 2019 2 TABLE OF CONTENTS CEO’S FOREWORD 3 KEY STRENGTHS, WEAKNESSES, RISKS AND OPPORTUNITIES 20 CLIMATE 35 HIGHLIGHTS OF 2019 4 TOWARD CARBON NEUTRAL OUR STRATEGY TOWARDS KEY SUSTAINABILITY TOPICS 5 VEHICLE MANUFACTURING 37 CLEAN MOBILITY 21 VALMET AUTOMOTIVE IN SHORT 7 WE BOOST THE USE LEADING SUSTAINABILITY OF ENERGY AND RESOURCES 40 FROM RESOURCES TO PRODUCTS 9 THROUGHOUT THE ORGANIZATION 22 NEW SUPPLIER REQUIREMENTS OUR 5 COMMITMENTS 11 CASE – HOW CO2 NEUTRALITY FOR PROTECTING ENVIRONMENT COMMITMENTS PUT INTO PRACTICE 12 BECAME OUR STRATEGIC GOAL 23 & HUMAN RIGHTS 42 ETHICAL PRINCIPLES 13 PEOPLE 25 TOGETHER 43 OUR SKILLED AND ENGAGING WITH STAKEHOLDERS 45 SUSTAINABILITY DEVELOPING PERSONNEL 27 COOPERATION WITH STRATEGY 15 CASE – FROM CAR PAINTER EDUCATIONAL INSTITUTIONS 46 KEY SUSTAINABILITY TARGETS 17 TO ENGINEER 29 BATTERY PLANT WAS SUSTAINABILITY PROGRAM HEALTH AND SAFETY OF OUR OPENED IN SALO 47 FOR 2020–2027 18 PERSONNEL 30 THE SUSTAINABLE A NEAR MISS SITUATION DEVELOPMENT GOALS 19 IN THE LOADING AREA 32 GRI & DATA 49 DIFFERENT BUT EQUAL 33 3 WELCOME TO READ THE FIRST SUSTAINABILITY REPORT OF VALMET AUTOMOTIVE Dear Reader, tainability, whether it concerns our per- welcome to read a brand-new publication sonnel, shareholders, customers or the en- by Valmet Automotive Group – our first vironment. Sustainability Report. With this annual re- Sustainability is deeply rooted in the port, we want to give you a deep insight Valmet Automotive culture. The key topics view of sustainability management in our of our sustainability concept – Sustainabil- company and how we continuously im- ity, Governance, Environment, Health and prove the economic, environmental and Safety, and People – are aligned with the social impact of our activities.
    [Show full text]
  • IÄ-Uslkaupurikl - Meren Kaupunki
    IÄ-Uslkaupurikl - meren kaupunki. Ikivanhoista ajoista luhtien on Uusikaupunki, Vakka-Suomen pliiikuupunki, »Hui Suomen meren- kulun valtaseutujn. Meri huuhtelee Vukka-Suomen rantoja. Mutia Pohjanlahden myrskyilta [Tuttakau|Hinkla, Vakka- Puonien vihrefitfi puukaupunkia, suojelee tlhett saa- rlNtn. Tttmß saaristo ei alnouslaan suojele Uuttu- kuupunkla Ja sen satamaa, vaan se vertaansa vail- la olevalla kauneudellaan tarjoaa vithtylsW olosi- joja kalkille niille, Jotka tahtovat nauttia merestä* Ja Suomen kesiin auringosta. Saariston aurinkoi- silla rantakallioilla Ja hiekkarannoilla voivat tu- hannet ja taas tuhannet Ihmiset vapaasti varastoida voimaa ja terveyttä pitkiin talven varalle. Uusikaupunki, meren kaunis kaupunki, tarjoaa saariston ohella paljon muuta kiintoisaa nähtävää. Vanhat talot koristeellisine portteinecn ja laajoine puutarhoineen, kaupungin sisäsatama kalavenel- iieen, ulkosatama laivoineen, joiden joukossa ke- säisin .säännöllisesti on joku maailman komeim- mista purjelaivoista, kaupunki monine muistoi- lleen, muodostavat kaikki kokonaisuuden, joka kutsuu ja kiehtoo. UUSIKAUPUNKI, MEREN KAUPUNKI, ODOT- TAA VIERAITA. Matkailukanslia. Puh. 190. Vanhan kirkon sakaristossa. Avoinna arkisin klo 10—12 ja klo 14—17 sekä sunnuntaisin klo 9>—17. Matkailukanslian hoitaja, ylioippilas Matti Karstikko on tavattavissa main i Unina aukoitta. Hänen \puoleensa voi kääntyä kaikissa paikal- lista matkailua koskevissa asioissa. Uudenkaupungin museo. Museo sijaitsee kauipungi.n vanhassa kir- jossa. Maisen on toiminut 44 vuolla. Se ku- vastaa
    [Show full text]
  • 6 Kilpailutoiminta. Maaotteluja Pelattiin Vuoden Mittaan 7. Viitataan Valitse- Miskomitean Yksityiskohtaisempaan Selostukseen To
    Piiri Seura Piiri Seura Piiri Seura Piiri Seura Joensuuil J oensuull p. Oulun Palloseura P~ hj . Suomi Lepplax Folbollsklllbb Vaasa Hovinsaaren Kotkat, Kymenlaakso Pallo~ ':! ;lra , Pohjois-Suomen Erotuo- Nykarleby ldrottsklubb . .Ia lkapalloseura FSL Fot- Lieksan Urheilija t . .... marikerho .... .... .. Oravais IF ........... bollsklubb . ........ Liperin Kivekkäät .... Itovaniell1en Urheilijat . Seinäjoen Maila-Jussit . Kaipiaisten Kajastlls ... Kemin Palloseura, Pohjois-Suomi Tornion Palloveikot Seinäjoen Palloseura .. Karhulan Katajaiset ... Kuusiluodon Yritys Veitsi luodon Vastus .. Vaasan Jalkapalloklubi . Kausalan Pyrintö ..... Oulun Luistinseura . .. Vaasan Palloseura ... .. Kotkan Hukat . .. ..... Vaasan Pallo-Veikot . , . Kotkan Palloseura .. Kilpailutoiminta. Ekenäs IF, ... ... Länsi-Uusimaa Kouvolan Urheilijain Maaotteluja pelattiin vuoden mittaan 7. Viitataan valitse­ Hangö Bollklubb ...... Palloilijat ..... ... .. :- miskomitean yksityiskohtaisempaan selostukseen toisaalla. Hangö Idrottsklubb ... Kymintehtaan Urheilu- Vuoden huomattavin maaottelu pelattiin heinäkuun 20. Karis Idrollsklubb . .. seura ..... .. .. .... päivänä, jolloin Italian maajoukkue vieraili Helsingissä. Tä• Kyrkslält LF. ..... ... Lahden LuisteUjat .... män ottelun aikaansaamiseksi nähtiin paljon vaivaa, muUa Euran Reippailijat .. Satakunta Lahden Pallo-Miehet .. niinpä saatiin tulokseen sekä urheilullisessa, taloudellisessa Kokemäen Veto ....... Lahden Urheilijain Pal- että ennen muuta propagandamielessä olla täysin tSytyväisiä. Noormarkun Palloseura.
    [Show full text]