Cirkulera-Hanke 2009-2012. Yhteistyöhankkeen Havainnot Ja Ratkaisut Piia Nordström & Maria Söderström
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
CIRKULERa-hankE 2009-2012. YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT Piia Nordström & Maria Söderström SERIE R: RAPPORTER, 2/2013 1 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT CIRKULERa-hankE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT PIIA NORDSTRÖM & MARIA SÖDERSTRÖM CIRKULERA!-hankkeestA Yrkeshögskolan Novian tiedotushanke Cirkulera!n (2009 kana olleissa länsiuusmaalaisissa kunnissa (Raasepori, Hanko, -2012) tavoitteena oli parantaa rakentajien jätehuoltotaitoja Siuntio ja Inkoo). Cirkulera-hanke oli EU-osarahoitteinen. sekä nostaa esiin lajittelun ja rakennusjätteen oikean käsit- Unionin myöntämä tuki tuli vuonna 2006 perustetusta Eu- telyn sekä jätteen vähentämisen etuja. Viranomaisten sekä roopan maaseudun kehittämisrahasto EJFLU:sta. jätehuollon yhteistyön kautta hanke pyrki myös kehittämään rakennusjätteeseen liittyviä toimintatapoja hankkeessa mu- SUMMARY IN ENGLISH The information project Cirkulera! (‘circulate’ or ‘recycle’ in ramme with the aim to improve the local entrepreneurs’ swedish) was a collaboration between municipalities, waste knowledge and routines when handling waste and to moti- companies and NOVIA University of Applied Science. vate them to sort and recycle waste accordingly. Cirkulera! was mainly funded by the EU/LEADER-prog- Utgivare: Yrkeshögskolan Novia, Fabriksgatan 1, Vasa, Finland © Piia Nordström, Maria Söderström & Yrkeshögskolan Novia Novia publikation och produktion, serie R: Rapporter 2/2013 ISSN: 1799-4179, ISBN: 978-952-5839-66-1 Layout: Jessica Taipale / Kommunikatören 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JohdanTo 4 2 CirKulera-HANKE 4 2.1. Esittely 4 2.2. Toimintaympäristö ja projektikumppanit 5 2.3. Kohderyhmä 5 3 JÄTehuollon ohjausKeinoT 5 3.1. Normiohjaus 5 3.1.1. Lainsäädäntö 5 3.1.2. Kuntatason määräykset ja niiden valvonta 5 3.1.3. Kunnallisia normiohjaustoimia muualla Suomessa 6 3.2. Alueellinen jätesuunnitelma 7 3.2.1. Jätesuunnittelun huomioiminen Cirkulera-hankkeessa 7 3.3. Jätemaksut ohjauskeinona 7 3.3.1. Rakennusjätteiden vastaanottomaksut Länsi-Uudellamaalla 7 3.3.2. Kokemuksia muualta Suomesta 3 3.4. Rakentajien motivoiminen palveluja kehittämällä 3 3.4.1. Cirkuleran toimet palvelujen kehittämiseksi 9 4 LÄNSI-UudenMAAN alueen raKennusjÄTTeeT 9 4.1. Jätemäärät 9 4.2. Vastaanottopalvelut hankealueella 10 4.3. Hyötykäyttö 10 4.4. Loppusijoitus 5 TiedoTUSKAMPanjalla Tehoa JÄTehuolToon 11 5.1. Tiedotuskampanjan arviointia 11 5.1.1. Yleisötilaisuudet 11 5.1.2. Seminaarit 12 5.1.3. Yrittäjien neuvontakäynnit 12 5.1.4. Tiedotteet ja sähköiset viestit yrittäjille 12 5.1.5. Artikkelit lehdissä sekä radio-ohjelmat 6 CirKulera-HANKKeessa TehdyT selviTYKSET 13 6.1. Rakennusjätteen käsittelyn tarkkailu ja roskaantumisselvitys 2011 13 6.1.1. Saariston jätteidenkäsittelyn valvonta 13 6.1.2. Hyötyjätepisteiden väärinkäytön tarkkailu Raaseporissa 13 6.1.3. Purkukohteet ja pistotarkastukset maastossa 14 6.2. Yrittäjäkysely 14 6.2.1. Tulokset 15 6.2.2. Johtopäätökset 16 7 PohdinTA 18 7.1. Rakennusyrittäjien palveluihin on panostettava 18 7.2. Roskaantuminen – kulttuurinen vai järjestelmäriippuvainen ilmiö 18 7.3. Rakennustuoteteollisuuden vastuu rakentamisen jätteiden vähentämistoimissa? 19 7.4. Vaarallisten jätteiden keruussa pullonkauloja 19 8 TiedonanTO 19 9 LÄHTeeT 20 10 LIITTeeT 21 10.1. Liite 1: Jätteiden käsittelyn lainsäädäntö ja Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräykset 21 10.2. Liite 2: Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma 22 10.3. Liite 3: Raaseporin saariston rakennustoiminnan ja rakennusjätteiden käsittelyn valvonta 22 3 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT 1. JOHDANTO Cirkulera-hankkeessa länsi-uusmaalaiset kunnat jätteitä. Suomenlahden rannikon saaristossa oli ha- Raasepori, Hanko, Inkoo ja Siuntio sekä alueellinen vaittu jätettä hävitettävän mereen upottamalla. Myös jätehuoltoyhtiö Rosk’n Roll, Lassila & Tikanoja sekä Rosk’n Roll oli tehnyt havaintoja jätemaksujen vält- ammattikorkeakoulu Novian Raaseporin yksikkö ko- tämistarkoituksessa hyötyjätepisteiden jäteastioihin ja kosivat voimansa rakennusjätteen käsittelyn paranta- haja-asutusalueen kotitalouksien jätepisteille tuodusta, miseksi. Vaikka kunnallisen jätehuollon osapuolet kat- sinne kuulumattomasta rakentamisperäisestä jätteestä. sovat asiaa hiukan eri kannoilta, tavoite on yhteinen: parantaa pientyömaiden rakennusjätteiden käsittelyä Hankkeen toimikausi oli kolmivuotinen sijoittuen kaikkien eduksi. vuosille 2009-2012. Ajanjaksolle osuivat Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnnitelman ja sen sisältämän Rakennusjäte on jätelajina hankala siksi, että raken- Rakentamisen materiaalitehokkuus –toimenpide- nustyömailla syntyvät jätemäärät ovat usein suuria, ohjelman valmistuminen. Jätelain kokonaisuudistus materiaali hankalastikäsiteltävää ja käsittelykustan- valmistui ja Rosk’n Roll teki päätöksen ryhtyä ener- nukset merkittäviä. Usein rakennusjätteen käsittelystä giahyödyntämään sekajätettä. Myös ennakkotiedot aiheutuvat kulut aliarvioidaan. VTT:n tutkimuksen vuosikymmenen loppupuolella voimaan tulevasta mukaan rakennusjätettä syntyy rakennustilavuuteen biohajoavan jätteen kaatopaikkakiellosta tulivat juuri suhteutettuna 3-15 kg/r-m3. Rakennusjätteiden pai- projektikaudella. nosta jää työmaakäyttöön ja täyttöihin noin puolet, kaatopaikoille viedään noin kolmannes ja hyötykäyt- Tämä raportti koostaa Cirkulera-hankkeessa tehdyn töön vajaa 30 % (Perälä & Nippala, 1998). tiedonkeruutyön, keskeiset kokemukset ja havainnot. Rakennusjätteen väärän käsittelyn tuottamat ongel- Kustannuksia välttääkseen jotkut turvautuvat laitto- mat ovat monien kuntien ongelma. Muiden muassa miin jätteen hävittämistapoihin. Aloitteen rakennus- tuleva biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto asettaa jätteen valitsemisesta informaationprojektin teemaksi erityishaasteen rakentamisen jätehuollolle, joka on tekivät kunnat, kun Yrkeshögskolan Novia ehdotti varsinkin haja-asutusalueella edelleen lapsen kengissä. niille yhteistä ympäristöaiheista hanketta. Ympäris- Tämän raportin tavoitteena on kierrättää Cirkulera- tötarkastajat olivat havainneet rakennusjäteongelmia: hankkeen havainnot hyötykäyttöön. jätepenkkoja, polttokasoja, metsään kipattuja purku- 2. CIRKULERa-hankE 2.1. ESITTELY työmailla. Samalla asetettiin tavoitteeksi, että kuntien, Hankkeen toiminta-alue oli Siuntio, Inkoo, Raasepori jätehuollon ja yrittäjien välistä yhteisymmärrystä pa- ja Hanko. Lisäksi Kemiönsaari ja Parainen (aiemmin rannettaisiin ja uusia verkostoja luotaisiin. nimeltään Länsi-Turunmaa) seurasivat tiiviisti hank- keen edistymistä ja saavutettuja tuloksia. Hankkeen tehtävänä oli siis selvittää miksi väärää kä- sittelyä esiintyy, suunnitella sopiva tiedotuskampanja Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 110 000 € ja pää- ja toteuttaa se. Yrittäjähaastattelujen kautta selvitet- rahoittaja EU:n Maaseudun kehittämisrahasto pai- tiin jätehuollon asiakkaiden asenteita, osaamista sekä kallistoimija Pomovästin kautta. Projektiorganisaatio kartoitettiinmahdollisia jätehuollon ”pullonkauloja”. koostui osa-aikaisesti työskentelevästä projektipäälli- köstä ja hankevastaavasta sekä ohjausryhmästä , joka 2.2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA koostui projektin osallistujakuntien ja jätehuoltoyhti- PROJEKTIKUMPPANIT öiden sekä Yrkeshögskolan Novian edustajista. Cirkulera-hankkeen taustaorganisaatio Yrkeshögsko- lan Novia Raaseporissa on yksityisomisteinen ruot- Cirkulera-hanke käynnistettiin Yrkeshögskolan No- sinkielinen ammattikorkeakoulu. Ympäristösuun- vian ja kuntien aloitteesta, tavoitteenaan parantaa in- nittelijakoulutus sekä rakennusalan työnjohtaja- ja formaatiokampanjan kautta rakennusjätteen käsittelyä insinööri-koulutusohjelmat sekä hyvät yhteydet alueen 4 JÄTEHUOLLON OHJAUSKEINOT kuntiin antavat sopivan toimintaraamin rakennusalan rakentajat. Tämä siitä syystä, että heillä arvioitiin ole- ympäristöhankkeelle. Novian puolelta hankkeessa oli- van suuremmat tiedontarpeet kuin isoilla, tavallisesti vat lehtorien ohella mukana myös sekä ympäristö- että jonkinlaisen ympäristötoimintaohjelman omaavilla rakennusalan opiskelijat, sillä Novian koulutustoimin- yrityksillä. ta perustuu vahvasti projektimuotoiseen, työelämän hanketoimintaa muistuttavaan opiskeluun. Hankealueen yritykset ovat pieniä ja niitä on paljon. Yrkeshögskolan Novian RAKSA-hankkeessa vuonna Rosk’n Roll on alueellinen kuntien omistama jäte- 2008 kartoitettiin yrittäjäkuntaa ja kerättiin tietoja huoltoyhtiö, joka järjestää rakennusjätteen vastaanot- henkilöstömääristä. Tiedot kerättiin 529 yrityksestä. toa, käsittelyä ja antaa asiakasneuvontaa. Lassila & Ti- Näistä vain seitsemän yrityksen henkilöstömäärä oli kanoja ylläpitää ja omistaa Tammisaaren jäteaseman, yli kymmenen ja 2-10 henkilöä työllistäviä oli 37 kpl. joka kuuluu Rosk’n Rollin jäteasemaverkostoon. Loput rekisterin yrityksistä olivat yhden miehen yri- Hankekuntien ympäristötoimistot ja rakennusvalvon- tyksiä. Kaikilla yrityksillä ei ollut aktiivista toimintaa nat osallistuvat rakennusjätteiden käsittelyn valvon- ollenkaan. taan. Jäteasiat kuuluvat pääasiassa ympäristötarkastaji- en tehtäviin. Kunnallinen rakennusvalvonta kuitenkin Yritysten pieni koko tarkoittaa, että niiden mahdolli- osallistuu jätteiden käsittelyn valvontaan mm. raken- suudet ja siten myös kokemus oman toiminnan kehit- nusten purkulupien ja -ilmoitusten käsittelyssä (raken- tämisestä ovat todennäköisesti vähäiset. Samoin kou- nusjäteselvitykset), työmaakäyntien sekä myös katujen lutustaso ja ammattitaito voivat vaihdella suurestikin. ja pihojen siisteystarkastusten yhteydessä.