Cirkulera-Hanke 2009-2012. Yhteistyöhankkeen Havainnot Ja Ratkaisut Piia Nordström & Maria Söderström

cirkulera-hanke 2009-2012. yhteistyöhankkeen havainnot ja ratkaisut Piia Nordström & Maria Söderström

SERIE r: rapporter, 2/2013 1 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT

cirkulera-hanke 2009-2012. pientyömaiden rakennusjäte - yhteistyöhankkeen havainnot ja ratkaisut

piia nordström & maria söderström

cirkulera!-hankkeesta Yrkeshögskolan Novian tiedotushanke Cirkulera!n (2009 kana olleissa länsiuusmaalaisissa kunnissa (Raasepori, Hanko, -2012) tavoitteena oli parantaa rakentajien jätehuoltotaitoja Siuntio ja Inkoo). Cirkulera-hanke oli EU-osarahoitteinen. sekä nostaa esiin lajittelun ja rakennusjätteen oikean käsit- Unionin myöntämä tuki tuli vuonna 2006 perustetusta Eu- telyn sekä jätteen vähentämisen etuja. Viranomaisten sekä roopan maaseudun kehittämisrahasto EJFLU:sta. jätehuollon yhteistyön kautta hanke pyrki myös kehittämään rakennusjätteeseen liittyviä toimintatapoja hankkeessa mu- Summary in English The information project Cirkulera! (‘circulate’ or ‘recycle’ in ramme with the aim to improve the local entrepreneurs’ swedish) was a collaboration between municipalities, waste knowledge and routines when handling waste and to moti- companies and NOVIA University of Applied Science. vate them to sort and recycle waste accordingly. Cirkulera! was mainly funded by the EU/LEADER-prog-

Utgivare: Yrkeshögskolan Novia, Fabriksgatan 1, Vasa, Finland © Piia Nordström, Maria Söderström & Yrkeshögskolan Novia Novia publikation och produktion, serie R: Rapporter 2/2013 ISSN: 1799-4179, ISBN: 978-952-5839-66-1 Layout: Jessica Taipale / Kommunikatören

2 sisällysluettelo

1 Johdanto 4

2 Cirkulera-hanke 4 2.1. Esittely 4 2.2. Toimintaympäristö ja projektikumppanit 5 2.3. Kohderyhmä 5 3 Jätehuollon ohjauskeinot 5 3.1. Normiohjaus 5 3.1.1. Lainsäädäntö 5 3.1.2. Kuntatason määräykset ja niiden valvonta 5 3.1.3. Kunnallisia normiohjaustoimia muualla Suomessa 6 3.2. Alueellinen jätesuunnitelma 7 3.2.1. Jätesuunnittelun huomioiminen Cirkulera-hankkeessa 7 3.3. Jätemaksut ohjauskeinona 7 3.3.1. Rakennusjätteiden vastaanottomaksut Länsi-Uudellamaalla 7 3.3.2. Kokemuksia muualta Suomesta 3 3.4. Rakentajien motivoiminen palveluja kehittämällä 3 3.4.1. Cirkuleran toimet palvelujen kehittämiseksi 9 4 Länsi-Uudenmaan alueen rakennusjätteet 9 4.1. Jätemäärät 9 4.2. Vastaanottopalvelut hankealueella 10 4.3. Hyötykäyttö 10 4.4. Loppusijoitus

5 tIEDOtuskampanjalla tehoa jätehuoltoon 11 5.1. Tiedotuskampanjan arviointia 11 5.1.1. Yleisötilaisuudet 11 5.1.2. Seminaarit 12 5.1.3. Yrittäjien neuvontakäynnit 12 5.1.4. Tiedotteet ja sähköiset viestit yrittäjille 12 5.1.5. Artikkelit lehdissä sekä radio-ohjelmat

6 Cirkulera-hankkeessa tehdyt selvitykset 13 6.1. Rakennusjätteen käsittelyn tarkkailu ja roskaantumisselvitys 2011 13 6.1.1. Saariston jätteidenkäsittelyn valvonta 13 6.1.2. Hyötyjätepisteiden väärinkäytön tarkkailu Raaseporissa 13 6.1.3. Purkukohteet ja pistotarkastukset maastossa 14 6.2. Yrittäjäkysely 14 6.2.1. Tulokset 15 6.2.2. Johtopäätökset 16

7 PohdintA 18 7.1. Rakennusyrittäjien palveluihin on panostettava 18 7.2. Roskaantuminen – kulttuurinen vai järjestelmäriippuvainen ilmiö 18 7.3. Rakennustuoteteollisuuden vastuu rakentamisen jätteiden vähentämistoimissa? 19 7.4. Vaarallisten jätteiden keruussa pullonkauloja 19

8 Tiedonanto 19

9 Lähteet 20

10 Liitteet 21 10.1. Liite 1: Jätteiden käsittelyn lainsäädäntö ja Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräykset 21 10.2. Liite 2: Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma 22 10.3. Liite 3: Raaseporin saariston rakennustoiminnan ja rakennusjätteiden käsittelyn valvonta 22

3 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT

1. johdanto

Cirkulera-hankkeessa länsi-uusmaalaiset kunnat jätteitä. Suomenlahden rannikon saaristossa oli ha- Raasepori, Hanko, Inkoo ja Siuntio sekä alueellinen vaittu jätettä hävitettävän mereen upottamalla. Myös jätehuoltoyhtiö Rosk’n Roll, Lassila & Tikanoja sekä Rosk’n Roll oli tehnyt havaintoja jätemaksujen vält- ammattikorkeakoulu Novian Raaseporin yksikkö ko- tämistarkoituksessa hyötyjätepisteiden jäteastioihin ja kosivat voimansa rakennusjätteen käsittelyn paranta- haja-asutusalueen kotitalouksien jätepisteille tuodusta, miseksi. Vaikka kunnallisen jätehuollon osapuolet kat- sinne kuulumattomasta rakentamisperäisestä jätteestä. sovat asiaa hiukan eri kannoilta, tavoite on yhteinen: parantaa pientyömaiden rakennusjätteiden käsittelyä Hankkeen toimikausi oli kolmivuotinen sijoittuen kaikkien eduksi. vuosille 2009-2012. Ajanjaksolle osuivat Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnnitelman ja sen sisältämän Rakennusjäte on jätelajina hankala siksi, että raken- Rakentamisen materiaalitehokkuus –toimenpide- nustyömailla syntyvät jätemäärät ovat usein suuria, ohjelman valmistuminen. Jätelain kokonaisuudistus materiaali hankalastikäsiteltävää ja käsittelykustan- valmistui ja Rosk’n Roll teki päätöksen ryhtyä ener- nukset merkittäviä. Usein rakennusjätteen käsittelystä giahyödyntämään sekajätettä. Myös ennakkotiedot aiheutuvat kulut aliarvioidaan. VTT:n tutkimuksen vuosikymmenen loppupuolella voimaan tulevasta mukaan rakennusjätettä syntyy rakennustilavuuteen biohajoavan jätteen kaatopaikkakiellosta tulivat juuri suhteutettuna 3-15 kg/r-m3. Rakennusjätteiden pai- projektikaudella. nosta jää työmaakäyttöön ja täyttöihin noin puolet, kaatopaikoille viedään noin kolmannes ja hyötykäyt- Tämä raportti koostaa Cirkulera-hankkeessa tehdyn töön vajaa 30 % (Perälä & Nippala, 1998). tiedonkeruutyön, keskeiset kokemukset ja havainnot. Rakennusjätteen väärän käsittelyn tuottamat ongel- Kustannuksia välttääkseen jotkut turvautuvat laitto- mat ovat monien kuntien ongelma. Muiden muassa miin jätteen hävittämistapoihin. Aloitteen rakennus- tuleva biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto asettaa jätteen valitsemisesta informaationprojektin teemaksi erityishaasteen rakentamisen jätehuollolle, joka on tekivät kunnat, kun Yrkeshögskolan Novia ehdotti varsinkin haja-asutusalueella edelleen lapsen kengissä. niille yhteistä ympäristöaiheista hanketta. Ympäris- Tämän raportin tavoitteena on kierrättää Cirkulera- tötarkastajat olivat havainneet rakennusjäteongelmia: hankkeen havainnot hyötykäyttöön. jätepenkkoja, polttokasoja, metsään kipattuja purku-

2. cirkulera-hanke

2.1. esittely työmailla. Samalla asetettiin tavoitteeksi, että kuntien, Hankkeen toiminta-alue oli Siuntio, Inkoo, Raasepori jätehuollon ja yrittäjien välistä yhteisymmärrystä pa- ja Hanko. Lisäksi Kemiönsaari ja Parainen (aiemmin rannettaisiin ja uusia verkostoja luotaisiin. nimeltään Länsi-Turunmaa) seurasivat tiiviisti hankkeen edistymistä ja saavutettuja tuloksia. Hankkeen tehtävänä oli siis selvittää miksi väärää kä- sittelyä esiintyy, suunnitella sopiva tiedotuskampanja Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 110 000 € ja pää- ja toteuttaa se. Yrittäjähaastattelujen kautta selvitet- rahoittaja EU:n Maaseudun kehittämisrahasto pai- tiin jätehuollon asiakkaiden asenteita, osaamista sekä kallistoimija Pomovästin kautta. Projektiorganisaatio kartoitettiinmahdollisia jätehuollon ”pullonkauloja”. koostui osa-aikaisesti työskentelevästä projektipäälli- köstä ja hankevastaavasta sekä ohjausryhmästä , joka 2.2. Toimintaympäristö ja koostui projektin osallistujakuntien ja jätehuoltoyhti- projektikumppanit öiden sekä Yrkeshögskolan Novian edustajista. Cirkulera-hankkeen taustaorganisaatio Yrkeshögsko- lan Novia Raaseporissa on yksityisomisteinen ruot- Cirkulera-hanke käynnistettiin Yrkeshögskolan No- sinkielinen ammattikorkeakoulu. Ympäristösuun- vian ja kuntien aloitteesta, tavoitteenaan parantaa in- nittelijakoulutus sekä rakennusalan työnjohtaja- ja formaatiokampanjan kautta rakennusjätteen käsittelyä insinööri-koulutusohjelmat sekä hyvät yhteydet alueen

4 JÄTEHUOLLON OHJAUSKEINOT

kuntiin antavat sopivan toimintaraamin rakennusalan rakentajat. Tämä siitä syystä, että heillä arvioitiin ole- ympäristöhankkeelle. Novian puolelta hankkeessa oli- van suuremmat tiedontarpeet kuin isoilla, tavallisesti vat lehtorien ohella mukana myös sekä ympäristö- että jonkinlaisen ympäristötoimintaohjelman omaavilla rakennusalan opiskelijat, sillä Novian koulutustoimin- yrityksillä. ta perustuu vahvasti projektimuotoiseen, työelämän hanketoimintaa muistuttavaan opiskeluun. Hankealueen yritykset ovat pieniä ja niitä on paljon. Yrkeshögskolan Novian RAKSA-hankkeessa vuonna Rosk’n Roll on alueellinen kuntien omistama jäte- 2008 kartoitettiin yrittäjäkuntaa ja kerättiin tietoja huoltoyhtiö, joka järjestää rakennusjätteen vastaanot- henkilöstömääristä. Tiedot kerättiin 529 yrityksestä. toa, käsittelyä ja antaa asiakasneuvontaa. Lassila & Ti- Näistä vain seitsemän yrityksen henkilöstömäärä oli kanoja ylläpitää ja omistaa Tammisaaren jäteaseman, yli kymmenen ja 2-10 henkilöä työllistäviä oli 37 kpl. joka kuuluu Rosk’n Rollin jäteasemaverkostoon. Loput rekisterin yrityksistä olivat yhden miehen yri- Hankekuntien ympäristötoimistot ja rakennusvalvon- tyksiä. Kaikilla yrityksillä ei ollut aktiivista toimintaa nat osallistuvat rakennusjätteiden käsittelyn valvon- ollenkaan. taan. Jäteasiat kuuluvat pääasiassa ympäristötarkastaji- en tehtäviin. Kunnallinen rakennusvalvonta kuitenkin Yritysten pieni koko tarkoittaa, että niiden mahdolli- osallistuu jätteiden käsittelyn valvontaan mm. raken- suudet ja siten myös kokemus oman toiminnan kehit- nusten purkulupien ja -ilmoitusten käsittelyssä (raken- tämisestä ovat todennäköisesti vähäiset. Samoin kou- nusjäteselvitykset), työmaakäyntien sekä myös katujen lutustaso ja ammattitaito voivat vaihdella suurestikin. ja pihojen siisteystarkastusten yhteydessä. Purkuluvat käyvät myös ympäristötarkastajan pöydän kautta. Ros- Rakennushankkeiden määrää voidaan arvioida myön- kaantumis- ja jätteiden hautaamistapaukset, jätteiden nettyjen rakennus- ja toimenpidelupien kautta. Niitä poltto ja muu jätteen väärän käsittelyn tapausten tor- on ollut hankealueella vuosittain vajaat 1500 (Cirku- junta ja selvittely kuuluvat ympäristövalvonnan tehtä- lera!, 2009). Lisäksi kohderyhmäksi oli luettava kaik- väalaan. Sekä ympäristö- että rakennusvalvonta anta- ki yksityiset rakennusten korjaustöitä tekevät, joiden vat myös jätehuollon neuvontaa asiakkailleen. määrää on vaikea arvioida. 2.3. kohderyhmä Hankkeen kohderyhmäksi valittiin pienet ja keskisuu- ret paikalliset rakennusyritykset ja tavalliset omakoti-

3. jätehuollon ohjauskeinot

Jätteiden käsittelyä voidaan ohjata ja kehittää nor- 1.5.2012. Samanaikaisesti astui voimaan myös uusi miohjauskeinoin sekä motivoimalla taloudellisin kan- Valtioneuvoston asetus jätteistä . nustein sekä palveluja ja logistiikkaa parantamalla. Cirkulera-hankkeessa on paneuduttu näihin kaikkiin Tärkeimmät rakennusjätteen käsittelyä ohjaavat lait ja ja verrattu kunkin ohjauskeinon käyttötapaa muilla asetukset on esitetty liitteessä 1. Jätelain (646/2011) alueilla käyttöön otettuihin ohjauskeinoihin ja niiden keskeinen periaate on ns. jätehierarkia, jonka mukaan tehoon. Lisäksi yrittäjähaastatteluissa on koottu tietoa ensisijainen keino on ehkäistä jätteen syntyä, toisena asenteista ja motivaatiosta. vaihtoehtona on uudelleenkäyttö ja kolmantena ma- teriaalihyötykäyttö. Neljänneksi paras vaihtoehto on 3.1. normiohjaus hyödyntää jäte energiana. Vasta viimeisenä keinona on jätteen turvallinen loppusijoitus, mikäli jätteen muun- 3.1.1. Lainsäädäntö lainen käsittely ei ole mahdollinen. Jätteen käsittelyä ohjataan jätelainsäädännöllä. Lisäksi mm. ympäristönsuojelulaki liittyy läheisesti jätteiden 3.1.2. Kuntatason määräykset ja niiden valvonta käsittelyn valvontaan. Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 24.1.1986/64 säädetyn lain mukaisesti kunnan tulee ”alueellaan val- Jätelaki (646/2011) uudistettiin ja astui voimaan voa ja edistää ympäristön suojelua siten, että luontoa ja

5 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT

muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämäl- päristön roskaantumistapauksiin ja jätteiden väärään lä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja käsittelyyn. Selvityspyynnöt ja siivouskehotukset ovat virikkeitä antava elinympäristö”. käytännön muotoja ympäristönsuojelulain määrittä- mistä pakkokeinoista. Kuntatasolla rakentamisen jätteiden käsittelyä voidaan ohjata mm. ympäristö- ja jätehuoltomääräyksin sekä Hankekunnilla ei ole voimassaolevia ympäristönsuo- rakennusjärjestyksellä. jelumääräyksiä. 3.1.2.1. Jätehuoltomääräykset 3.1.2.3. Rakennusjärjestys ja rakennusvalvonnan muut Paikallistasolla jätteiden käsittelyä ohjataan jätehuol- ohjauskeinot tomääräyksillä, jotka Länsi-Uudellamaalla laatii pai- Maankäyttö- ja rakennuslain 14 §:n mukaisesti raken- kallinen jätelautakunta. Jätelautakunta on korkein nusjärjestyksessä annetaan ”paikallisista oloista johtu- kunnallinen jätehuoltoviranomainen Rosk’n Rollin vat tarpeelliset määräykset suunnitelmallisen ja sopivan toimialueella ja hoitaa jätehuoltoviranomaistehtäviä rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon yksittäisten kuntien puolesta. ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säi- lyttämisen edistämiseksi”. Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräykset ovat voimas- Kaikilla hankekunnilla on voimassaoleva rakennusjär- sa koko Cirkulera-hankealueella. jestys. Inkoon ja Siuntion rakennusjärjestykset sisältä- vät ohjeita myös rakentamisen jätehuollon järjestämi- Jätehuoltomääräykset täydentävät jätelakia ja asetusta. sestä. Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräysten rakennusjä- tettä koskeva teksti on esitetty liitteessä 1. Rakennusvalvonnan muut ohjauskeinot rakennusjät- teen suhteen liittyvät lupaprosesseihin, neuvontatilan- 3.1.2.2. Ympäristönsuojelumääräykset teisiin ja valvontakatselmuksiin. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön Rakennus- tai purku/toimenpidelupaprosessissa on pilaantumista siten, kuin ympäristönsuojelulaissa sää- mahdollista vaatia rakentajalta/purkajalta rakennus- detään. jäteselvitys. Tämän selvityksen hyväksyy rakennus- ja/ tai ympäristöviranomainen, joten se on viranomaisyh- Lupa- ja valvontamenettelyt ovat ympäristöviran- teistyön konkreettinen työväline. Rakennusvalvonta- haltijan keskeisimmät vaikutuskeinot mitä tulee ym- ja ympäristöviranomaisella on hallintolain mukaan

Taulukko 1 Hankealueen kuntien rakennustarkastusten käytössä olevat ohjauskeinot: X= ennen Cirkulera-hankkeen alkua käytössä ollut ohjauskeino, O = Cirkuleran kaudella käyttöön otettu keino, - = ohjauskeino ei käytössä tai tieto puuttuu.

Rakennusjätteisiin liittyvä Kemiön- kunnallinen ohjaus Raasepori Inkoo Siuntio Hanko saari Parainen Rakennusjärjestys mainitsee - X X - X X Rak. lupaohjeissa mainitaan X O - - X - Rakennuslupahakemuksessa kohta X - - X X - • jäteselvitys mainitaan X - - - X - • sähköinen lomake rakennusjätteelle O O O O X - • ohjeet selvityksen tekoon - - - - X - Sähköinen rakennusjäteopas O O O O O - • tai linkki jäteyhtiön sivustolle X - X X X X Rakennustarkastusasiakirjassa merkintä - X - - - - Sähköinen purkulupahakemus/ilmoitus O X X X X X • ohjeet purkamiseen (opas) O O O O O O • rakennusjäteselvitys O O O O O O

6 JÄTEHUOLLON OHJAUSKEINOT

yhteensä 30 vrk aikaa reagoida ja vaatia lisäselvityksiä tötä: ”Työmaan jätehuollon on oltava suunnitelmal- rakennusjätteen käsittelyyn liittyen. Aikarajoitus edel- lista, ja jätehuollossa tulee pyrkiä jätemäärän vähen- lyttää hyvää yhteistyötä viranomaisten välillä tämiseen ja jätteen hyötykäyttöön” (Parainen) - muistuttamalla materiaalitehokkuudesta: ”Hyvä 3.1.3. Kunnallisia normiohjaustoimia muualla rakentamistapa: Käytettävien rakennusmateriaalien Suomessa tulee olla tarkoituksenmukaisia ja käyttötarkoitukseen Rakennusjätteen parempaa käsittelyä on edistetty sopivia, terveellisiä sekä kestävän kehityksen mukai- kunnissa ja jätehuoltoyhtiöissä erilaisilla maksupoli- sia.” (Lohja) tiikoilla ja määräyksillä. Seuraavassa esitetään kooste esimerkeistä eri puolilta Suomea. 3.2. alueellinen jätesuunnitelma Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 3.1.3.1. Rakennusjäte jätehuoltomääräyksissä 2020 (Stén & Mauno, 2009) on 11 maakunnan alueen Muualla Suomessa kunnallisissa tai kuntaryhmää kos- kattava alueellinen jätehuollon kehittämissuunnitelma. kevissa jätehuoltomääräyksissä on esimerkiksi Jätesuunnitelmassa esitetään jätehuollon nykytila sekä - korostettu, että rakennusjäte ei saa sisältää tervey- tavoitteet ja toimenpiteet Etelä- ja Länsi- Suomen delle ja ympäristölle vaarallisia tai hyötykäyttökel- jätehuollon kehittämiseksi. Jätesuunnitelma valmistui poisia materiaaleja (Oulu, Hämeenlinna) vuoden 2009 lopussa. Rakentamisen jätteisiin liittyvän - tuotu esiin ehjien rakennusosien kierrätysmahdol- painopistealueen tavoitteita on esitetty liitteessä 2. lisuus (Hämeenlinna, Lohja) - annettu määräyksiä siitä, milloin lajittelu tulee teh- 3.2.1. Jätesuunnittelun huomiominen dä (esim. muodossa: jäte on lajiteltava, kun määrä Cirkulera-hankkeessa ylittää x kg) (Hämeenlinna) Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma valmistui, - luotu säännöt kiviainespohjaisen jätteen omatoi- kun Cirkulera-hanke oli alkuvaiheessaan. Jätesuunni- miselle hyötykäytölle (ilmoitusmenettely, Hä- telman työryhmän sihteeri kutsuttiin Cirkuleran en- meenlinna, Kiertokapulan toimialue, Turku) simmäiseen seminaariin kertomaan ja keskustelemaan - määrätty, että jäte on peitettävä kuljetusta varten rakentamisen materiaalitehokkuus -painopistealueen siten, ettei siitä aiheudu vaaraa eikä jäte pääse le- toimenpide-ehdotuksista. viämään ympäristöön kuljetuksen aikana (Lohja) Jätesuunnitelman valmistumisen ajoitus huomioiden 3.1.3.2. Ympäristönsuojelumääräykset oli luontevaa huomioida jätesuunnitelman toimen- Lisäksi joidenkin kuntien ympäristönsuojelumäärä- piteitä myös Cirkulera-hankkeen toiminnassa. Jäte- yksissä on määrätty jätteidenkäsittelystä kiinteistöillä, suunnitelmassa mainittuja toimenpiteitä (kts. liite 2) esimerkiksi on toteutettu Cirkulera-hankkeessa soveltaen niitä - luomalla säännöt kiviainespohjaisen jätteen oma- alueellisten mahdollisuuksien sekä hankkeen kohde- toimiselle hyötykäytölle omalla kiinteistöllä (il- ryhmän tarpeiden mukaan. moitusmenettely, mm. Pori) - annettu erityismääräyksiä tietysti vaarallisista jät- 3.3. jätemaksut ohjauskeinona teistä (PCB-sauma-aineet,mm. Espoo) Normiohjauskeinojen ohella myös maksupolitiikalla - annettu määräyksiä maanalaisten öljy- yms. säili- on mahdollista ohjata jätehuoltopalvelujen käyttäjän öiden nostamisesta ja käytöstä poistamisesta (mm. käyttäytymistä. Jätelaissa määrätään, että jätteen vas- Espoo, Lohja) taanottajan on toimillaan edistettävä jätelaissa määri- tellyn etusijajärjestyksen toteutumista. Lisäksi määrä- 3.1.3.3. Rakennusjärjestys tään, että loppusijoitettavaksi vastaanotetusta jätteestä Myös rakennusjärjestyksessä voidaan ottaa kantaa ra- perittävän maksun on katettava loppusijoittamisesta kennusjätteen vähentämiseen ja käsittelyyn: kertyvät kulut ( Jätelaki § 8 ja § 21) - viittaamalla voimassaoleviin jätehuoltomääräyksi in:”Rakennusjätteiden lajittelu: Rakennusjätteiden 3.3.1. Rakennusjätteiden vastaanottomaksut lajittelussa tulee noudattaa kunnan jätehuoltomäärä- Länsi-Uudellamaalla yksiä” (esim. Kemiönsaari) Hankealueen neljällä jäteasemalla rakennusjätteen - antamalla käytännön ohjeita jätehuollon vastaanottomaksut (sis. jätevero 40 €/t) olivat vuonna järjestämisestä:”Työmaalla tulee olla työmaan ko- 2012 seuraavat: koon suhteutetut, riittävät alueet ja keräilyvälineet - Inkoo 44 €/m3 jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen” (esim. - Tammisaari 161,30 €/t Tuusula) - Karjaa 161,30 €/t - antamalla periaatteellisia ohjeita jätteen hyötykäy- - Hanko 164 €/t

7 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT

Lohjan Munkkaan jätteenkäsittelykeskuksen hinta oli 3.4. rakentajien motivoiminen noin 130 €/t. Erot jätteen vastaanottopisteiden hin- palveluja kehittämällä nastojen kesken selittyvät pääosin kuljetuskustannuk- Cirkulera-hankkeessa valittiin rakennusjätepalvelu- silla. Lisäksi Tammisaaren osalta hintaan vaikuttaa jät- jen kehittäminen yhdeksi toiminnan painopisteeksi, teen käsittelytapa eli jäteaseman ylläpidosta vastaavan sillä alueella on hajanaisuudesta huolimatta runsaasti Lassila & Tikanojan suorittama jätteen lajittelu ennen rakennusyrittäjiä ja rakennustoimintaa. Tämä johtuu siirtokuormausta kuljetukseen. mm. suuresta vapaa-ajan asuntojen määrästä.

Inkoossa maksuperuste on jätteen tilavuus. Cirkulera- Tarkoituksenmukaiset ja hyvät palvelut motivoivat nii- hankkeessa kerättyjen tietojen ja laskelmien mukaan den käyttäjää toimimaan oikein. Suomessa rakentajille tilavuusperusteisesti laskutettuna maksu on usein huo- tarjotut jätepalvelut heikkenevät mm. kannattavuus- mattavasti korkeampi kuin vaakaperusteinen. Tämä syistä heti suurkaupunkialueiden ulkopuolella. Pik- korostuu erityisesti pientalotyömaiden jätteen kohdal- kukaupungeissa rakennustoiminta on vähäisempää ja la, sillä määriltään merkittävimmät rakennusjätelajit toisaalta kuljetusmatkat pitkiä, sillä rakennusjätepalve- työmailla ovat keveitä mutta tilaavieviä, erityisesti eris- luja tarjoavien yritysten jätekeskukset ovat sijoittuneet te- ja muovimateriaaleja. Tällaisten materiaalien ol- isoimpien kaupunkikeskusten liepeille (sijainnit: mm. lessa kyseessä hinnanero paino- ja tilavuusperustaisen Lassila & Tikanoja Vantaalla, R. Toivonen Espoossa ja maksun välillä voi olla jopa nelinkertainen (Cirkulera!, Tampereella, Kuusakoski Espoon Ämmässuolla). 2011a). Jätehuoltopalveluja voidaan arvioida monin eri kritee- Länsi-Uudellamaalla jätteiden vastaanottomaksun oh- rein. Palvelun saavutettavuus (aukioloaika, jäteaseman jaava vaikutus perustuu hyötyjätelajien (esim. puujäte- sijainti, vastaanotettavat jätelajit eli palvelukokonai- jakeet, metalli, pahvit) vastaanoton edulliseen hintaan. suuden monipuolisuus), hinnoittelu sekä asiakkaan Monet jätelajit, esimerkiksi kyllästetyn puun pienet kokemus palvelun sujuvuudesta nousivat tärkeimmiksi erät, voi viedä jäteasemalle maksutta, mikä kannustaa Cirkulera!-hankkeen yrittäjäkyselyssä, josta lisää kap- lajittelemaan. paleessa 6.2. 3.3.2. Kokemuksia muualta Suomesta 3.4.1. Cirkuleran toimet palvelujen Rakennusjätteen vastaanottohinnat ovat olleet Suo- kehittämiseksi messa joitakin poikkeuksia lukuunottamatta nousussa Cirkulera käynnisti kartoitukset jätehuoltopalveluja koko 2000-luvun (Paajanen & Mynttinen, 2008). tarjoavien yritysten aktivoimiseksi tarjoamaan palveluja myös hankealueella. Viime vuosina yhä useampi jätehuoltoyhtiö (mm. Ete- lä-Karjalan Jätehuolto Oy ja Puhas Oy) on lisännyt Cirkulera-hankkeen toimikaudella alueella on käyn- rakennusjätteen vastaanottohinnastoon lajittelukan- nistynyt kolme rakennusjätesäkkien noutopalvelua: nusteen. On määrätty erillinen hinta rakennusjätteelle, Sortit (Siuntio), Greenbag (Lohjalla myynnissä) ja joka ”ei sisällä merkittäviä määriä hyödyntämiskelpoi- Kuusakosken Raksasäkki (myynnissä koko hankealu- sia jätteitä”. Sen hinta on suhteellisen edullinen, noin eella). Palvelujen saamiseksi Cirkulera teki Sortit- 20-40% edullisempi verrattuna esimerkiksi mainittui- palvelun ja Kuusakosken kanssa tiivistä yhteistyötä. hin Rosk’n Rollin hintoihin (Etelä-Karjalan Jätehuol- Yhteistyö rakennettiin ottamalla suoraan yhteyttä yri- to Oy, 2012 ja Puhas Oy, 2012). Lajittelemattoman ra- tyksiin ja tarjoamalla yhteyksiä kuntiin ja muihin pai- kennusjätteen hinta on samalla nostettu huomattavasti kallisiin toimijoihin. korkeammaksi ja sillä rahoitetaan jätteen lajittelu jä- teasemalla. Järjestelmä edellyttää, että kaikki kuormat Lisäksi saariston rakennusjätteen käsittelyä selvittä- tarkastetaan jäteaseman portilla. neen opiskelijatyön (Forsström, 2012) pohjalta toteutettiin Kuusakoski Oy:n kanssa rakennusjätteen Tällaisesta maksukannustimesta on hyötyä. Esimer- noutopalvelu Raaseporin ja Inkoon saaristoon kesällä kiksi Imatran kaupungin kokemukset Etelä-Karjalan 2012. Keräys onnistui hyvin: saaristokiinteistöiltä nou- Jätehuolto Oy:n maksujärjestelmästä ovat olleet posi- dettiin jäteproomulla rakennusjätettä ja romumetallia tiivisia. Jätemaksumuutoksen yhteyteen ajoitettu tie- yhteensä noin 32 t. Kuusakoski Oy harkitsee palvelun dotuskampanja onnistui ja muutoksen jälkeen raken- jatkamista vuonna 2013 ja toivoo yhteistyötä alueen nusjätteen väärä käsittely on vähentynyt merkittävästi kuntien ja Rosk’n Rollin kanssa. (Wikström, 2009). Myös paikallisen pienen kuljetus yrittäjän kanssa on kehitetty alueen rakennusjätepal- veluja. Kuljetusliike Rehn F & P:n kanssa on suunni-

8 LÄNSI-UUDENMAAN ALUEEN RAKENNUSJÄTTEET

teltu rakennusjätteen lajittelulavaa, jolla voisi kuljettaa Rosk’n Rollin kanssa ideoitiin yhtiön nettisivuille Ra- kahta tai useampaa jätelajia lajiteltuna. Kuljetusyrittä- kentajan tavaratori, jossa rakentajat voivat kirpputo- jä kiinnostui asiasta tutustuttuaan rakennusyrittäjien rimaisesti ostaa ja myydä rakennushankkeessa ylijää- esittämiin jätteenkuljetusten kehittämisehdotuksiin. neitä materiaaleja ja tarvikkeita. Toripalvelu julkaistiin keväällä 2011. Hanke teki myös aloitteita Lohjan Puhtaanapito Oy:n suuntaan tarjoten hankkeessa koottua tietoa rakentajien tarpeista.

4. länsi-uudenmaan alueen rakennusjätteet

4.1. jätemäärät misaaressa ja Karjaalla. Lisäksi alueella on Kuusakoski Rosk’n Rollin vuosikertomuksessa todetaan, että yh- Oy:n rakennusjätteen siirtokuormausasema. tiö otti vuonna 2010 vastaan 19 000 t rakennusjätteitä koko toimialueeltaan (Rosk’n Roll, 2011). Määrä laski Puhtaita maa- ja kiviainesten vastaanottotoimintaa on edellisvuosiin verrattuna, jolloin määrät olivat 21 500 t muutamalla yksityisellä yrityksellä. Yksityistä yritys- (2009) ja 25 200 t (2008). toimintaa ovat myös alueella toimivat rakennusjätteen noutosäkkipalvelut Kuusakosken Raksasäkki sekä alu- Lisäksi otettiin vastaan 30 300 t maa- ja kiviainesjättei- een reunalle ulottuvat Greenbag ja Sortit. tä. Kaikkien vastaanotettujen jätteiden kokonaismäärä Jätekuljetusten näkökulmasta hankealuetta leimaavat koko Rosk’n Rollin alueella oli vuonna 2010 143 800 pitkät välimatkat sekä saariston ja haja-asutusalueen t. Rakentamistoiminnan suurimpien jätelajien eli ra- laajuus. Taulukossa 2 on esitetty jätteen teoreettisia kennus- sekä maa- ja kiviainesjätteen yhteinen osuus kuljetusetäisyyksiä taajamista jäteasemille. Rosk’n Rollin kokonaisjätemäärästä oli siis noin 34 % Cirkuleran alkuvaiheessa vuonna 2010. Kaikkien jäteasemien vastaanottohinnat eivät ole sa- mat, vaan kullakin asemalla on oma hinnastonsa kul- Projektialueella syntyvän rakennusjätteen määrää lekin vastaanotettavalle jätteelle. Kaikkia jätelajeja ei voidaan arvioida myönnettyjä rakennuslupia tarkas- myöskään oteta vastaan kaikilla jäteasemilla, mikä il- telemalla. Esimerkiksi Raaseporin kaupunki myönsi menee taulukosta 3. vuonna 2010 900 rakentamiseen liittyvää toimenpidelupaa (rakennus-, purku- ja muut toimenpiteet). 4.3. hyötökäyttö Carl Forsström arvioi saariston rakennusjätehuoltoa Vastaanotettua rakennusjätettä ei lajitella Rosk’n selvittäneessä lopputyössään (Forsström, 2012), että Rollin toimesta, vaan se loppusijoitetaan Munkkaal- pelkästään vapaa-ajan asuntoihin liittyvät noin 60 le. Poikkeuksena on Tammisaaren jäteasema, jonka rakennus- ja toimenpidelupaa tuottaisivat noin 380 t operaattori Lassila & Tikanoja lajittelee vastaanotta- rakennusjätteitä. Karkeana arviona voitaisiin siis esit- maansa jätettä ja uudelleenlastauksen jälkeen kuljettaa tää, että Raaseporin alueella syntyvän rakennusjätteen hyötykäyttökelpoisen materiaalin energiahyödynnet- määrä olisi noin 900/60 * 380t = 5700 t. täväksi. Hyötykäyttökelvoton jäte loppusijoitettaan Rosk’n Rollin jätekeskukseen Munkkaalle. Kaikenkaikkiaan Uudellamaalla rakentaminen ja myönnettyjen rakennuslupien määrä olivat yhteensä Rosk’n Rollin vastaanottama (puhdas ja epäpuhdas) noin 10%:n kasvussa 2009-2011, mutta laskivat jälleen puujäte meni vuonna 2010 haketukseen ja hyötykäyt- noin 3 %:lla alkuvuodesta 2012 (Suomen virallinen ti- töön (Rosk’n Roll, 2011) EkeRiv Oy:n ja Suomen lasto, 2012). Energiamurskeen kautta.

4.2. vastaanottopalvelut Kiviainesjätteitä eli betonia ja tiiliä kerätään hankealu- hankealueella eella ainoastaan Karjaan jäteasemalla ja ne menevät Alueen kunnallisella jätehuoltoyhtiöllä Rosk’n Rollil- Rudus Oy:n kautta murskattavaksi ja hyötykäyttöön. la on hankealueella neljä yksityisyritysten ylläpitämää Rudus Oy:n toimitusjohtaja kertoi Cirkuleran vuosise- jäteasemaa. Ne sijaitsevat Hangossa, Inkoossa, Tam- minaarissa keväällä 2012, että Rudus on kiinnostunut

9 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT

Taulukko 2 Etäisyys taajamasta lähimpiin rakentamisessa syntyvien jätelajien kunnallisiin vastaanottopaikkoihin (huom. Siuntion ekopisteen vastaanottaa vain lasia, metallia, pahvia ja paperia).

Etäisyys taajamasta lähimpiin ra- raasepori kentamisessa syntyvän jätelajin kunnallisiin vastaanottopaikkoihin Pohja T:saari Karjaa Inkoo Siuntio Hanko

Munkkaan jätteenkäsittelykeskus, Lohja 46 km 53 km 37 km 37 km 15 km 86 km

Tammisaaren jäteasema 22 km 8 km 10 km 41 km

Karjaan jäteasema 10 km 15 km 3 km 24 km 51 km

Inkoon jäteasema 3 km 24 km

Siuntion ekopiste 1 km

Hangon jäteasema 5 km

Taulukko 3: Rosk’n Rollin Raaseporissa, Inkoossa ja Hangossa sijaitsevien jäteasemien sekä Siuntion ekopisteen vastaanottamat jäte- lajit (2012): X = jätettä vastaanotetaan, O = jätettä ei vastaanoteta.

RAASEPORI Kunta Tammisaari KARJAA Inkoo Siuntio Hanko Asbesti X O O O X Betoni O X O O O Kartonki X X X X X Paperi X X X X X Kyllästetty puu O O O O O Käsittelemätön puu X X X O X Käsitelty puu (maalattu, lakattu, levyt) X X X O X Maa-ainekset, kivet O O O O O Metalli X X X X X Lasi X X X X X Tiili O X O O O Sekajäte X X X O X Rakennusjäte X X X O X

hyödyntämään yhä enemmän alueen kiviainesjätteitä. sitä hyötykäyttöön. Mm. Vapo käyttää länsiuusmaa- Maa-ainestoimialalla toimii useita yksityisiä yrityksiä, laista rakennusjätettä energiantuotannossa. jotka vastaanottavat puhtaita maa-aineksia sekä esim. kantoja ja käsittelevät niitä. Remontoimisessa ja purkutöissä syntyviä materiaaleja ja rakennusosia hyödynnetään myös sellaisenaan. Kuusakoski Oy aloitti rakennusjätteen vastaanoton Billnäsin Rakennusapteekki ostaa ja myy vanhempia Raaseporin Meltolassa vuonna 2011. Meltola on rakennusosia. Kuten aiemmin on jo mainittu, Rosk’n Kuusakosken uudelleenlastauspiste, josta jäte viedään Roll käynnisti vuonna 2011 kotisivuillaan Rakentajan lajiteltavaksi ja käsiteltäväksi alueen ulkopuolelle. Tavaratorin, jonka kautta voi ilmaiseksi myydä ja ostaa rakennusmateriaaleja ja -osia. Lisäksi alueella on purkuyrittäjiä, jotka lajittelevat omassa toiminnassaan syntynyttä jätettä ja toimittavat Rakentamisperäisen jätteen energiahyötykäyttö li-

10 TIEDOTUSKAMPANJALLA TEHOA JÄTEHUOLTOON

sääntyy, kun Vantaan jätteenpolttolaitos aloittaa toi- Uudenmaan yritysjätteiden käsittelytavat on esitetty mintansa vuonna 2014 ja Rosk’n Roll alkaa ohjata kuvassa 1. jätteitään sinne.

Yrkeshögskolan Novian ympäristösuunnittelun suun- 4.4.loppusijoitus tautumisvaihtoehdon opiskelijat selvittivät Länsi-Uu- Rakennusjätteelle on Länsi-Uudellamaalla vain yksi denmaan jätevirtoja vuoden 2009 osalta (Nordström ja loppusijoituspaikka, Lohjan Munkkaan jätekeskus. Söderström, 2012). Selvityksen mukaan yritysjätteestä Rosk’n Rollille toimitettu rakennusjäte loppusijoite- energia- tai materiaalihyötykäytetään 48 %. Länsi- taan kokonaisuudessaan.

3% 4% expoVientirt

utanLaskelmanför ka ulkopuolellalkyl

37% okEpäselvälar

43% deponiKaatopaikka

energiåteEnergiahyötykäyttörvinning

11% maMateriaalihyötykäyttöterialåtervinning

KUVA 1: Länsi-Uudenmaalla syntyneen yritysjätteen käsittelytavat vuonna 2009 (Nordström ja Söderström 2012)

5. tiedotuskampanjalla tehoa jätehuoltoon

Cirkulera-hankkeen keskeisintä sisältöä oli järjestää Tiedotuskampanja rakennettiin siten, että käytettiin rakentajille suunnattu tiedotuskampanja rakennusjät- mahdollisimman monia eri kanavia rautakauppojen ja teen asianmukaisesta käsittelystä. Tiedotuskampanjan kuntien ilmoitustauluista radio-ohjelmiin ja henkilö- elementtejä ovat vuosittaiset hankkeen kohde- ja sidos- kohtaisiin tapaamisiin ja kirjeisiin. Ajatuksena oli, että ryhmille suunnatut rakennusjäte-aiheiset seminaarit, teema tulisi esiin yleisissä tiedotusvälineissä ja myös tiedotusmateriaalin tuotanto sekä rakennusyrittäjien ta- yksittäisille yrittäjille suunnattuina yhteydenottoina. paaminen henkilökohtaisesti ja yleisötilaisuuksissa. Hankkeen tiedotusmuotojen suosio on esitetty taulu- Cirkulera! -hankkeen aikana julkaisut ” Opas rakennuk- kossa 4. sen purkajalle” (Cirkulera, 2011a) ja ”Jätepihin rakentajan opas” (Cirkulera, 2011b) julkaistiin kummallakin 5.1. TIEDOTUSKAMPANJAN ARVIOINTIA kotimaisella kielellä. Oppaisiin koottiin paitsi tietoa jätelajeista, myös vinkkejä jätemäärän vähentämisen 5.1.1. Yleisötilaisuudet kannalta edullisista toimintatavoista rakennus- ja pur- Hanke järjesti tai oli mukana noin kymmenessä ylei- kutyömailla. sötilaisuudessa hankekauden aikana. Määrä on pieni siksi, että jo varhain havaittiin, että pääasiallista ko Lisäksi hankkeella on ollut omat verkkosivut ja projek- deryhmää – rakennusyrittäjiä – ei sitä kautta tavoiteta. tipäällikön omaa omakotirakennushanketta seuranneen, Omakotirakentajia ja -remontoijia sen sijaan tavoitet- suosituksi osoittautuneen blogin puitteissa on kerätty ja tiin jonkin verran ja saatiin hankkeelle yleistä näky- jaettu vinkkejä käytännöllisistä tavoista vähentää jätettä vyyttä. pientyömaalla. Lisäksi hankkeella oli omat internetsivut.

11 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT

Taulukko 4. Cirkulera-hankkeen eri tiedotusmuotojen suosio. Ilmoitettu osanottajien lukumääränä. Projektin tiedotusmuodot 2009-2010 2011 1-9/2012 Seminaareihin ilmoittautuneet 69 41 43 Ilmoittautuneiden edustamat yritykset / organisaatiot 27 25 28 Asbestikurssi, ilmoittautuneet 43 Neuvontaan osallistuneet yrittäjät (henk. koht. tai puhelinkeskustelut) 34 36 24 Luennot ja yleisötilaisuudet 5 7 4 Radio-ohjelmat 1 2x8+2 Artikkelit (paikallis- ja ammattilehdissä) 4 8 4 Julkaisut 3 2 Tiedotuskirjeen (2-3 x vuodessa) saaneet yrit. 250 260 260 Sähköpostilistan kautta saavutetut (4-5 krt/v) 140 175 198 Rakennusblogi 17 000 126 000 80 000

5.1.2. Seminaarit 5.1.5. Artikkelit lehdissä sekä radio-ohjelmat Hanke järjesti kolme rakennusjäteseminaaria sekä Artikkelit tavoittivat varmasti tehokkaasti yleisöä ja yrittäjien ja kuntien toiveesta myös asbestikurssin. toivat sekä hankkeelle ja että teemalle näkyvyyttä. Ar- Rakennusjäteseminaareihin yrittäjiä tuli jonkin verran. tikkelit pohjustettiin ennakolta huolellisesti ja tarkas- Silti seminaaritkaan eivät toimineet yrittäjien tiedotus- tettiin ennen julkaisua yhteistyössä toimittajan kanssa. kanavana. Sen sijaan seminaareissa viesti kulki toisin- päin: paikalle saapui muutama kiinnostunut ja aktiivi- YLE Vega Västnylandin kanssa tuotettu ympäristöys- nen yrittäjä, jotka kommentoivat ja ottivat innokkaasti tävällisen rakentamisen radio-ohjelma Byggradion oli osaa keskusteluun. Yrittäjien viesti ja näkemykset tuli- hyvin suosittu ja siitä tuli paljon palautetta (Cirkulera! vat seminaarien kautta hyvin viedyksi kuntiin ja jäte- ja YLE Vega Västnyland, 2011). Ohjelman tuotanto ja huoltoyhtiöille. Asbestikurssi kiinnosti useampia. suunnittelu tehtiin yhteistyössä YLE:n kanssa siten, että Cirkulera!-hanke suunnitteli käsikirjoituksen ja 5.1.3. Yrittäjien neuvontakäynnit asiasisällön kuhunkin ohjelmaan ja YLE:n radiotoi- Neuvontakäynnit olivat menestyksellisiä – niiden mittaja rakensi ohjelmat tämän pohjalta. Sarja esi- yrittäjien osalta, jotka neuvontaan suostuivat. Yrittä- tettiin uusintana myös Vegan valtakunnanverkossa ja jien kiinnostus oli selvästi herätettävissä ja he olivat yhteistyö YLE:n kanssa oli kaikin puolin erittäin an- kiinnostuneita ideoista kehittää jätehuoltoa ja säästää toisaa. samalla rahaa. Tapaamisten henki oli hyvin positiivinen. Henkilökohtaiset neuvontakäynnit olivat tiedotuskampanjan selvästi tehokkain toimintamuoto. Neuvontakampanjan toteutus kuitenkin ontui siltä osin, että vain alle kolmannes tiedotuskampanjan pii- rissä olleista yrittäjistä tavoitettiin henkilökohtaisesti ja näistäkin vain pieni osa osallistui neuvontaan. Osa tavoitetuista taas osallistui neuvontaan hyvin passiivi- sesti. Silti neuvonnan yleiskuva oli positiivinen. 5.1.4. Tiedotteet ja sähköiset viestit yrittäjille Yrittäjille lähetettyjen henkilökohtaisten kirjeiden te- hosta ei jäänyt näyttöä, mutta niitä käytettiin silti sin- nikkäästi. Niissä tiedotettiin hankkeen tapahtumista sekä annettiin vinkkejä erilaisiin rakennusjätehuollon aiheisiin liittyen.

12 CIRKULERA-HANKKEESSA TEHDYT SELVITYKSET

Taulukko 4. Cirkulera-hankkeen eri tiedotusmuotojen suosio. Ilmoitettu osanottajien lukumääränä. 6. Cirkulera-hankkeessa tehdyt selvitykset Projektin tiedotusmuodot 2009-2010 2011 1-9/2012 Seminaareihin ilmoittautuneet 69 41 43 6.1. Rakennusjätteen Ilmoittautuneiden edustamat yritykset / organisaatiot 27 25 28 valvonnalle varatuilla viikoilla sää oli erittäin tuulinen käsittelyntarkkailu ja ja sateinen ja veneily ei siten onnistunut. Asbestikurssi, ilmoittautuneet 43 roskaantumisselvitys 2011 Neuvontaan osallistuneet yrittäjät (henk. koht. tai puhelinkeskustelut) 34 36 24 Cirkulera-hanke käynnistettiin juuri rakennusjätteen 6.1.1.1. Johtopäätökset ja jatkotoimet Luennot ja yleisötilaisuudet 5 7 4 väärän käsittelyn aiheuttamien ympäristöongelmien Tarkkailijoille jäi käsitys, että jätteen väärää käsittelyä Radio-ohjelmat 1 2x8+2 torjumiseksi. Ympäristölle haitallisia jätteen hävit- esiintyi paljon ja tapauksia löytyi, vaikka ajettiin vain tämistapoja ovat esim. polttaminen kiinteistöllä tai isoimpia veneväyliä pitkin ja pysyteltiin hyvällä etäi- Artikkelit (paikallis- ja ammattilehdissä) 4 8 4 maastossa, maahan kaivaminen, mereen/vesistöön syydellä rannoilta. Julkaisut 3 2 upottaminen, sekajätteen sekaan sotkeminen (vaaral- Tiedotuskirjeen (2-3 x vuodessa) saaneet yrit. 250 260 260 liset rakennusjätteet), ekopisteille/jätepisteille hylkää- Merkillepantavaa on, että kaikki havaitut tapaukset Sähköpostilistan kautta saavutetut (4-5 krt/v) 140 175 198 minen, maastoon hylkääminen. Lisäksi jätehuoltoyhti- olivat yksityisen henkilön tekosia omalla maallaan. öillä on havaintoja siitä, että rakennusjätettä on yritetty Yhtään rakennusyrittäjän tekemää ympäristön sotke- Rakennusblogi 17 000 126 000 80 000 tuoda asemalle jonakin muuna jätelajina, kustannusten mistapausta ei havaittu. Suurin ongelma saaristolaisil- pienentämiseksi. Kokonaiskuva tilanteesta oli kuiten- le tuntuu olevan käsitellystä puujätteestä eroon pääsy. kin melko hajanainen. Puhtaan puun polttaminen pienissä erissä on sallittua, ei esim. käsitellyn puun. Isoja sekajätteen polttokasoja Asian selvittämiseksi toteutettiin vuonna 2011 laaja- ei löydetty. mittainen roskaantumisselvitys ja -valvonta Raase- porin kaupungin alueella. Raaseporin kaupunki antoi Cirkulera tilasi eräältä Novian rakennusosaston opis- tätä varten hankkeelle erillisen resurssin kesäharjoit- kelijalta opinnäytetyön rakennusjätehuollosta saaristo- telijan muodossa. Inkoon ja Siuntion alueella suoritet- olosuhteissa. Opinnäytetyö vahvisti käsityksen, että tiin samanaikaisesti vastaavaa tarkkailua pienemmässä ongelmia on, mutta rakentajien itsensä mielestä tilan- mittakaavassa. Valvontakampanjassa liikuttiin vesillä, ne on kuitenkin parantumassa (Forsström, 2012). maastossa, tarkkailtiin hyötyjätepisteiden jätekeräyk- Tietoa saariston jätteiden käsittelyn ongelmista vie- sen onnistumista ja roskaantumisongelmia. Tavoittee- tiin myös Kuusakoski Oy:lle, joka ryhtyi yhteistyöhön na oli selvittää, missä laajuudessa ongelmia esiintyy. Cirkulera!-hankkeen kanssa ja järjestämään rakennus- jätteen proomukeräystä. Proomukeräys toteutui kesällä 6.1.1. Saariston jätteidenkäsittelyn valvonta 2012. Raaseporin (Tammisaaren) saaristo koostuu 1300 saa- resta. Vakituisia asukkaita siellä on noin 2000 (Wester- Cirkulera-hankkeessa tehtiin päätös uusista valvonta- lund, 2011) ja kesämökkejä noin 6200 (Tilastokeskus, toimista, jotka laajennettiin kesällä 2012 Inkooseen. 2009). Hangon vesille suunniteltu valvonta peruuntui vaikei- den sääolosuhteiden vuoksi. Valvonnan rinnalla toteu- Vuosittain saaristossa käynnistyy joitakin kymmeniä tetaan kiinteistönomistajille ja rakentajille suunnattu rakennushankkeita. Vuonna 2010 Raaseporin kaupun- jätteiden polttamisen vastainen tiedotuskampanja ki myönsi rakennusluvan 63:lle vapaa-ajan kiinteistölle yhdessä Rosk’n Rollin kanssa. Kampanjajuliste tilat- (Westerlund, 2011). Luvista 43 koski uudisrakennuk- tiin ympäristöaiheisiin erikoistuneelta sarjakuvapiirtä- sen rakentamista. jä Seppo Leinoselta ja se osoittautui hyvin suosituksi (2500 jaettua kopiota neljässä kuukaudessa). Rakennusjätteen käsittelyn saaristovalvonta toteutettiin yhteistyössä Raaseporin ympäristötoimen kanssa 6.1.2. Hyötöjätepisteiden väärinkäytön tarkkailu viitenä kesäkuun arkipäivänä. Jätteiden väärää käsitte- Raaseporissa lyä koskevat havainnot (14 tapausta) on eritelty liit- Rosk’n Rollilla oli käsitys siitä, että hyötyjäte- eli eko- teessä 3. pisteiden jäteastioiden käyttäminen rakennusjätteestä eroon pääsyyn on tavallista. Jäteastiat täyttyvät jätteil- Saariston jätteiden käsittelyn valvonta ulotettiin kesäl- lä, jotka eivät astioihin kuulu, jolloin jätettä hylätään lä 2012 Inkooseen. Tällä kertaa valvontaa pohjustettiin astioiden ulkopuolelle ja syntyy roskaantumisongelma. tiedottamalla valvonnasta aktiivisesti yrittäjille sekä lehdistössä. Jätteen väärää käsittelyä esiintyi huomatta- Kesän 2011 aikana tarkkailtiin hyötyjätepisteiden siis- vasti vähemmän kuin edellisenä vuonna Raaseporissa. teyttä järjestelmällisesti, keräten tietoja tarkoitusta var- Valitettavasti suunniteltu saaristotarkkailu peruuntui ten suunnitellulle muistiinpanolomakkeelle ekopistei- sekä Hangon että Raaseporin osalta kesällä 2012, sillä den siisteydestä ja niille hylätyistä jätteistä. Seurannan

13 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT

havainnot on koostettu liitteeseen 4. Hyötyjätepistei- myös Raaseporissa pahimmat jäteröykkiöt. Lisäksi on tä on Raaseporissa 32 (v. 2011) ja kesän 2011 aikana merkillepantavaa, että roskaantuminen on joillakin niillä tehtiin yhteensä 178 tarkastuskäyntiä. Kaikilla alueilla selvästi pysyvä ilmiö. Kun tietyt jätepisteet oli- pisteillä on keräysastiat pakkauslasille, pienmetallille, vat miltei läpi kesän siistit, oli toisilla alueilla jatkuvia paperille ja pahville. Joillakin pisteillä on lisäksi vaaral- ongelmia. lisen jätteen kaappi ja joidenkin yhteyteen on sijoitettu myös alueellinen jätepiste siitä maksavien kotitalouk- Lisää johtopäätöksiä ekopisteiden tilanteesta voi tehdä sien sekajätteelle. Ekopistetarkastukset 2011 –yhteenvedosta (liite 4).

Roskaantumiskampanjassa koottiin myös tietoa siitä, 6.1.3. Purkukohteet ja pistotarkastukset mitä roskataan eli onko maastossa rakennusjätettä, maastossa sekajätettä, sähköromua vai huonekaluja. Toki kaik- Rakennusjätteestä koituvia roskaantumis- ja epäsiiste- kia näitä löytyi. Eniten kuitenkin hylättiin rikkinäi- ysongelmia selvitettiin myös tarkastamalla pääväylien siä huonekaluja ja esimerkiksi grillejä. Ekopisteiltä varren hiekkakuoppia sekä metsäautoteitä. tavattiin melko vähän rakennusjätettä. Sitä tavattiin Soranottopaikoilta ja vanhoilta hiekkakuopilta löytyi ekopisteeltä jäteastioiden ulkopuolelta vain 8 kerralla jonkin verran vanhoja huonekaluja, pieniä purkujäte- 178:sta tarkastuskäynnistä eikä sitä ollut sekajäteasti- kasoja ja asfaltinsekaisia maa-aineksia. Ei kuitenkaan oissakaan kuin 10:llä tarkastuskerralla. Lisäksi määrät merkittäviä määriä. Hiekkakuopat ovat roskaantumi- olivat pääosin pieniä – muutamia lautoja, trukkilava tai sen kannalta usein ongelmallisia ja Raaseporin ympä- 1-2 styrox-levyä. ristötoimisto valvookin niitä säännöllisesti. Huomattavasti suuremman ongelman muodostivat (niillä pisteillä, jossa oli sekajäteastia) suuret pakkaus- Tarkastimme myös Raaseporin rakennusvalvontaan jäte-erät (pakkausstyroxia ja muoveja) sekä sekajäteas- vuosina 2010-2011 ilmoitettuja purkukohteita 25 kap- tian täyttyminen pahvilla. paletta. Kohteista 8:ssa oli huomautettavaa, esim. pur- kujätettä pihalla tai rakennus purkamatta ja rakennus Myös kaupunginosien välillä oli eroja. Karjaalta ja ympäristölleen vaarallisessa kunnossa. Pohjasta ei rakennusjätettä löytynyt ekopisteiltä käy- Levähdyspaikat (tien 25 varrella) olivat tarkastushet- tännössä ollenkaan. Tammisaaresta rakennusjätettä kellä siistit. tavattiin kesän aikana miltei kaikilta ekopisteiltä. Pa- himmat paikat tässä suhteessa olivat Prediumin sata- 6.1.3.1. Johtopäätökset ja jatkotoimet ma-alue sekä saaristopaikat Sommarö ja Sandnäsudd. Hiekkakuopille jätettä kertyy jonkin verran. Siivous Tilanne oli samantyyppinen Inkoossa ja Siuntiossa, on maanomistajan vastuulla, mikäli roskaajaa ei saada jossa roskaantumistarkkailua suoritettiin myös. Eko- kiinni. Maanomistajille voisi ehdottaa, että he laittai- pisteillä oli myös miltei kautta linjan sinne kuulumat- sivat puomin tai muun ajoesteen hiekkakuopalle joh- tomia tavaroita, erityisesti huonekaluja ja SER-romua. tavalle tielle, niin jätteen dumppaus ei onnistuisi niin Inkoon satama on kierretyistä ekopisteistä roskaantu- helposti. nein ja se on sitä jatkuvasti. Epäsiisteistä kiinteistöistä annettiin tiedot Raaseporin 6.1.2.1. Johtopäätökset ja jatkotoimet rakennusvalvontaan, joka suoritti katujen ja pihojen Suurimmat roskaantumisongelmat Raaseporin hyöty- siisteystarkastuksia. jätepisteillä aiheuttavat sekajäte, sekalainen kotitalo- usroju ja pahvi - ei rakennusjäte. Pahvin työntäminen Cirkulera-hankkeen ohjausryhmässä Raaseporin ra- sekajäteastiaan ja jättäminen hyötyjätepisteen alueelle kennusvalvonta otti esiin tarpeen velvoittaa kiinteis- sekä sekalaisen kotitalousrojun jättäminen keräyspis- tönomistaja ilmoittamaan viranomaiselle purkutyön teelle olivat tavallisimpia väärinkäyttöilmiöitä tehdyil- aloittamisajankohta. Tällöin olisi tarvittaessa mahdol- lä tarkastuksilla. lista valvoa purkutyön suorittamista ja myös jätteiden käsittelyä. Ekopisteitä ylläpitävä yhtiö on velvollinen pitämään hyötyjätepisteen siistinä. Hyötyjätepisteiden ympä- 6.2. yrittäjäkysely ristöjen roskaantuminen haittaa naapuruston viihty- Roskaantumisselvityksiä ja rakennusjätteen käsittelys- vyyttä ja pahimmassa tapauksessa voi esimerkiksi las- tä syntynyttä kuvaa tukemaan haastateltiin 18 ensim- kea läheisten kiinteistöjen arvoa. Kenen vastuulla on mäistä neuvonnassa mukana ollutta rakennusyrittäjää huolehtia välittömästi hyötyjätepistettä ympäröivien (Cirkulera! 2011c). Yrittäjät olivat yhtä poikkeusta lu- alueiden siisteydestä, jos roskaantuminen alkaa levitä? kuunottamatta raaseporilaisia. Kuten Inkoossakin, pienvenesatama-alueet keräävät

14 CIRKULERA-HANKKEESSA TEHDYT SELVITYKSET

Haastattelussa koottiin tietoa jätehuollon järjestämis- Puhdas puu lajiteltiin yleisimmin erikseen sekajättees- tavoista omilla työmailla, kuljetuksista, lajittelusta sekä tä, kuten myös rahanarvoinen metalli (kuva 3). Vaa- pyydettiin palautetta ja kokemuksia jätehuoltopalve- rallinen jäte lajiteltiin myös yli 80 %:ssa tapauksista luista. Näitä tietoja ryhdyttiin heti myös hyödyntä- – miltei joka viidennes jätti siis vaarallisen jätteen la- mään mm. palvelujen parantamistarkoituksessa. jittelematta. Käsitelty puu lajiteltiin vain noin 40 %:ssa työmaista erikseen – muissa tapauksissa puhdas ja kä- 6.2.1. Tulokset sitelty puu lajiteltiin samaan tai käsitelty puu meni se- Cirkulera-hankkeen puitteissa toteutettujen yrittäjäta- kajätteen joukkoon. Betoni-tiilijätteestä moni yrittäjä paamisten yhteydessä koottiin tietoa rakennusyrittäji- kertoi, että se sijoitetaan tontille tai varastoidaan, sillä en jätehuoltotavoista ja -taidoista sekä asenteista. lähin jäteasema ottaa sen vastaan vain sekajätteenä, jol- Haastateltujen yrittäjien tapa järjestää jätehuolto oli loin kustannukset ovat liian korkeat. kaikilla melko samankaltainen. Asioista sovitaan asiakkaan kanssa yleensä etukäteen. Työmaan siivoami- Yrittäjätapaamisissa on noussut esiin myös huoli ra- nen ja jätteistä huolehtiminen kuului haastatelluista 90 kennustoiminnassa syntyvien terveydelle vaarallisten %:n tehtäviin ja jätteiden lajittelua tehtiin yli 90 %:lla jätteiden (esim. asbesti, kemikaalit, pintakäsittelyai- työmaista, joilla haastatellut yrittäjät olivat sillä hetkel- neet) käsittelyn ontumisesta pientyömailla. Vaarallisen lä töissä. 40 %:lla yrittäjistä oli kokemusta siitä, että jätteen vastaanottohinnat koetaan korkeiksi, mikä kas- asiakas toivoi ja oli ehdottanut jätteiden lajittelua. vattaa väärinkäytösten riskiä.

Rakentajien tietotaito ja jätehuoltomotivaatio vaih- Myös jätteen vähentämisen toimenpiteet olivat mo- televat, mutta heidän oman havaintonsa mukaan jät- nelle yrittäjälle tuttuja. Monet jätteen syntyä ehkäi- teiden käsittelytavat ovat parantuneet. Hankealue on sevät toimenpiteet ovat yrittäjän näkökulmasta vain hajanainen ja suurelta osin maaseutua. Etäisyydet ovat tavallista, taloudelliseen ja ammattitaitoiseen työsken- pitkiä (taulukko 1). Jätteiden kuljettaminen on aikaa- telytapaan liittyviä toimenpiteitä. Tuloksia voi pitää vievää ja siksi jätehuolto järjestetään useimmiten ti- hyvin positiivisina. laamalla paikalliselta kuljetusyrittäjältä jätelava (65 % vastanneista) tai kuljettamalla jätteet itse jäteasemalle. Useimmat pitivät jätehuoltoa tylsänä ja aikaa vievänä,

jätehuollon järjestäminen, EOS / tapauksesta riippuen rakennusyrittäjät Ei

Kyllä 100%

80%

60%

40%

20%

0% Jätehuollosta Työmaan siivoaminen Jätteiden lajittelua Asiakas haluaa, että sovitaan/keskustellaan kuuluu urakoitsijalle (kyseessä olevalla jätteet lajitellaan asiakkaan kanssa työmaalla)

Kuva 2: Jätehuollon järjestäminen työmaalla, vastauksia väittämiin. Rakennusyrittäjien haastattelut 2011 (Cirkulera!, 2011c)

15 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT

mutta kuitenkin asiaankuuluvana työtehtävänä raken- tehuollon palveluista nustyömaalla. ”Se kuuluu työnkuvaan” oli yleisin ku- - Kustannusvertailut jätepalveluista, jäteasemista vaus omasta jätehuoltoasenteesta. Motivaatio lajitella - Ehdotukset hyvistä toimintatavoista asiakkaan jätettä perustuu suurelta osin maksukannusteeseen kanssa toimimisessa (jätekustannuksista sopimi- (kuva 5). nen ennakkoon, jäteaseman kuittien liittäminen laskuun) eli kuinka erottua edukseen jäteasioissa Palveluista keskusteltaessa yrittäjät olivat kiinnittäneet - Uusien Sortit/Raksasäkki -palveluiden mahdolli- huomiota myös mm. jäteaseman sisällä liikkumisen suus, muut kuljetusvaihtoehdot helppouteen (auton kääntäminen), vaaka-palvelun jouhevuuteen ja vaaka-laskutusperusteisiin sekä jät- Lisäksi toteutettiin saaristossa rakennustoimintaa har- teen vastaanottohintojen johdonmukaisuuteen. joittavien yrittäjien parissa rakennusjätteen käsittelyn selvitys (Forsström, 2012). Saaristossa monet jätteen Yrittäjät olivat myös tyytyväisiä saamaansa uuteen tie- käsittelyn haasteet korostuvat etäisyyksien ja kuljetus- toon. Heitä kiinnostivat eniten: vaikeuksien vuoksi. - Ajantasainen tieto tarjolla olevista kunnallisista jä-

nämä jätteet lajitellaan työmaillani

Betoni, tiili Metalli Sekajäte

Kivi Käsitelty puu Puhdas puu Vaarallinen jäte

0 % 20% 40% 60% 80% 100%

Kuva 3: Rakennusjätteen lajittelu. Rakennusyrittäjien haastattelut 2011 (Cirkulera! 2011c)

6.2.2. Johtopäätökset Yhteenvetona haastattelujen tuloksista sekä haastatte- Cirkulera-hankkeen lähtökohtana on ollut olettama, lutilanteista yleensä voidaan todeta, että yrittäjät osa- että rakennusyrittäjät ovat välinpitämättömiä jäte- sivat vastata vaikeampiinkin kysymyksiin, suhtautuivat huollon suhteen ja että heillä on osittain myös väärää positiivisesti jätehuoltoon yleensä ja kertoivat avoi- tietoa, joka selittää väärinkäytökset. Osoittautui, että mesti sekä omasta toiminnastaan että mahdollisista yrittäjien tietotaso on melko hyvä. He olivat tietoisia käytännön ongelmista jätehuollon kanssa toimimises- hinnoista, lajittelun hyödyistä ja useimmilla oli myös sa. Tietotaso oli siis yleisesti ottaen hyvä. esittää kehittämisehdotuksia, joista osa oli hyvin käy- tännöllisiä. Heillä oli odotuksia sen suhteen, että kun- Keskustelussa monet halusivat nimenomaan, että hei- nallinen jätehuoltoyhtiö on kiinnostunut kehittämään dän ajatuksiaan vietäisiin eteenpäin ja yli puolet tuli myös pienyrittäjien jätehuoltopalveluita tarpeenmu- tässä suhteessa hyvin valmistautuneina tapaamiseen kaisemmiksi. (ts. heillä oli joku tietty teema, josta halusivat keskus- tella.) Kukaan ei ollut esimerkiksi epäluuloinen, vaan

16 CIRKULERA-HANKKEESSA TEHDYT SELVITYKSET jätteiden vähentäminen, toimenpiteet

Myydään kavereille

Ylimääräisen palauttaminen / varastointi

Hankintojen suunnittelu

Huolellisuus varastoinnissa

Rakennustarvikkeiden käytön suunnittelu, esim. pituuden mukaan

0 % 20% 40% 60% 80% 100%

Kuva 4: Rakennusjätteen vähentäminen pientyömaalla. Rakennusyrittäjien haastattelut 2011 (Cirkulera! 2011c).

minua motivoi lajittelemaan jätettä

100%

80%

60%

40%

20%

0% Rahansäästö Asiakkaan vaatimus Kierrätyksen Yleinen siisteys periaate Kuva 5: Yrittäjien motivaatio lajitella jätettä. Rakennusyrittäjien haastattelut 2011 (Cirkulera! 2011c).

kaikki ottivat tapaamisen oikein – mahdollisuutena tettavissa ja vastaanottoa tarjolla myös iltaisin. saada riippumatonta tietoa ulkopuoliselta henkilöltä. He olivat myös halukkaita tekemään yhteistyötä jäte- Rakennusyrittäjien jätehuolto-osaaminen ja osittain huoltoyhtiön kanssa. motivaatiokin on aliarvioitu Cirkulera-hankkeeseen lähdettäessä. Tähän johtopäätökseen voi päätyä seu- Rakennusjätteen vastaanottopalvelujen kehittämises- raavista syistä: tä heillä oli paljon sanottavaa. Keskeisin viesti oli, että koska yrittäjälle aika on rahaa, on tärkeää, että jätteen • Rakennusyrittäjien asenne ja käyttäytyminen vastaanottopalvelut ovat alueellisesti kattavat, saavu- haastatteluissa oli innokasta ja puheliasta, ideoita

17 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT

oli paljon ja asenne positiivinen. Tietotaso palve- puulle, esim. yhdellä firman halli lämpeni jäte- lujen suhteen oli odotettua parempi. puulla ja toinen lämmitti omakotitaloaan. • Useimmat haastatelluista ovat mukana korjausra- • Lajittelua tehdään kannattavuudesta riippuen. kentamishankkeissa, joissa tyypillisesti syntyy pal- Pienillä työmailla ei lajittelua aina tehdä, sillä syn- jon jätettä. Yrittäjä tarvitsisi todella ison kuopan, tyvä kustannushyöty on niin pieni. Lajittelulavan jos aikoisi järjestelmällisesti viedä jätteet muualle saaminen markkinoille olisi yksi ratkaisu parantaa kuin jäteasemalle. Se ei tunnu todennäköiselle, ris- lajittelumahdollisuuksia myös kuljetuskustannuk- ki maineen ja ammatin menettämisestä on suuri. sien alenemisen kautta. Lavan tilaaminen asiakkaan laskuun on helpom- paa. Selvitystyö viittasikin kaiken kaikkiaan siihen, että ra- • Jätehuollon kustannusten siirto asiakkaalle tuntui kennus- ja remontointitoiminnan amatöörit eli oma- sujuvan hyvin, useampi yrittäjä esim. kopioi jäte- toimirakentajat ovat niitä, jotka helpoimmin tarttuvat huollosta syntyvät laskut suoraan asiakkaalle me- tulitikkuaskiin ja öljykanisteriin. Omalla tontilla riski nevän laskun liitteeksi. seuraamuksista koetaan pieneksi ja tieto ympäristöhai- • Muutamalla yrittäjällä oli oma kanava puhtaalle toista on jokakodin remonttireiskoilla vähäisin.

7. pohdintaa

Rakennusjätehanke Cirkuleran kolmivuotinen toimin- rahoitusta biohajoavan jätteen kaatopaikkakiellon edel- takausi on antanut mahdollisuudet tarkastella pientyö- lyttämälle lajittelulle jäteasemalla. maiden rakennusjätteiden vähentämismahdollisuuksia Vaikka rakennusyrittäjän asenne ei olisikaan erityisen ja käsittelyä monilta eri kannoilta. Seuraavassa kooste vihreä, normi- ja maksuohjauksen kautta toimintata- havaituista suurimmista kehittämiskohteista. poja voidaan kuitenkin muokata ja ennen pitkään uusi toimintatapa vakiintuu ja muokkaa myös asenteita po- 7.1.rakennusyrittäjien palveluihin sitiiviseen suuntaan. on panostettava Pelkästään Raaseporin kaupungin alueella myönnettiin Cirkulera-hankkeessa on päädytty siihen johtopäätök- viime vuonna 900 erilaista rakennuspuolen purku-, toi- seen, että keräyksen onnistumiselle olennaista on myös menpide- ja rakennuslupaa. Jätemäärä, joka tästä syntyy, toimiva, yhteistyötä tekevä ja riittävän tiheä vastaan- on suuri. Rakennusprojekteissa toimii hyvin suuri jouk- ottoverkosto, joka voi koostua toisiaan täydentävistä ko hyviä yrittäjiä ja alueen kannalta tärkeitä työllistäjiä. yksityisistä ja kunnallisista yhtiöistä. Rakennusjätteen kunnallisen vastaanoton kehittämistä rajoittaa kuiten- Yrittäjien kautta kulkevaan jätteeseen on panostetta- kin rajanveto kotitalous- ja yritysjätteen välillä. Kun- va, sillä heidän kauttaan kulkevat suurimmat jäte-erät nallisenkin jäteyhtiön tulisi kuitenkin halutessaan voi- jatkossakin, kun pienemmiltäkin rakennushankkeilta da kehittää kestävältä pohjalta yrittäjien kautta tulevan vaaditaan yhä korkeampaa laatua ja ammattimaista to- jätteen vastaanottoa. Kunnallinen jätteen vastaanotto on teutusta. Yrittäjät ovat rationaalisia, jätehuolto-asenne nimittäin hyvin monilla Länsi-Uudenmaan tapaisilla on kritiikin aiheista huolimatta positiivinen ja oman alueilla Suomessa yrittäjällekin se ainoa vaihtoehto. yritystoiminnan kehittämishaluakin löytyy. 7.2. roskaantuminen – kulttuurinen Pelkkä normiohjaus (lainsäädännön kunnianhimoiset vai järjestelmäriippuvainen ilmiö muutokset, jätehuoltomääräysten muutokset) ei riitä Roskaantumisen valvontakampanjan tulokset olivat tuottamaan parasta saavutettavissa olevaa tulosta raken- valaisevia. nusjätteen käsittelyssä ja lajittelussa yksityisten ja am- mattimaisten rakentajien työmailla. Eri puolilla Suomea Alueiden ja kylien välillä oli havaittavissa tässä suh- asiaan on tartuttu ennakkoluulottomalla maksupolitii- teessa kulttuurisia eroja, mitä tulee ympäristön tilasta kalla. Maksurakenteen muutokset on kuitenkin harkit- huolehtimiseen. Roskaantumista ehkäisee selkeimmin tava tarkoin. Liian korkea vastaanottohinta voi karkottaa jäteastioiden ympäristön yleinen siisteys ja jätepisteen asiakkaat ja johtaa kaikkien kannalta heikompaan lop- sijainti näkyvällä paikalla, jolloin roskaajan kiinnijää- putulokseen. Lajittelijaa olisi siis palkittava paremmin ja minen on todennäköistä. Astioiden tyhjennystiheys, korkealla lajittelemattoman jätteen maksulla kerättävä opasteet sekä jäteastioiden määrä vaikuttavat ekopis-

18 TIEDONANTO

teiden käyttötapoihin. Mikä on siistiä, todennäköi- 7.4. vaarallisten jätteiden keruussa semmin myös pysyy siistinä. pullonkauloja Kulutustottumuksillamme on suuri vaikutus siihen, Yrittäjät nostivatkin esiin oman huolensa kemikaa- kuinka paljon omassa kotitaloudessa syntyy jätettä. lijätteiden väärästä käsittelystä työmailla. Jätelaki Laadukkaaseen, pitkäikäiseen kulutustavaraan sijoitta- (646/2011) edellyttää, että jätteen käsittelymaksun on minen - oli se sitten rakennustarviketta, huonekaluja katettava kaikkia asianmukaisesta käsittelystä aiheutu- tai elektroniikkaa - on paitsi ympäristölle, myös kuk- vat kulut. karolle edullisempaa. Ostamatta jättäminen on tehokkain tapa vähentää jätteen syntyä. Ympäristönsuojelun kannalta ajatellen vaarallisen jät- teen vastaanotto ja hinnoittelu tulisi järjestää niin, että 7.3. rakennustuoteteollisuuden haitta-aineet ja -materiaalit saataisiin mahdollisim- vastuu rakentamisen jätteiden man tehokkaasti työmailta talteen, myös ilman vas- vihentämistoimissa? taanottohintojen aiheuttamaa kynnystä. Esimerkiksi Rakennusmateriaalien kierrättämisen kehittäminen kestopuun keräys on jo järjestetty toimivasti. Voisiko tulisi olla vahvemmin myös tuoteteollisuuden vastuul- käsittelymaksun periä muidenkin jätelajien osalta jo la. Esimerkiksi mineraalivillan kierrätysteknologia on tuotteen hinnassa? Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla teoriassa olemassa, mutta käytännössä villa menee lop- muutama rakennustarvikeliike ottaa ylimääräisen pusijoitukseen kaatopaikalle. Mikä on tuottajien vas- maalijätteen vastaan ja kustannuksellaan huolehtii tuu siinä? sen hävittämisestä. Jos jokainen rakennustarvikeliike ottaisi myymänsä rakennuskemikaalit myös jätteenä Samoin EPS-eristelevyt ja styrox menevät energiajät- vastaan, oltaisiin vaarallisen jätteen keruun osalta aika teeksi, vaikka materiaalin lajittelu melko puhtaaksi olisi hyvässä tilanteessa. helposti mahdollista. Myös pakkausmuovit ja -pahvit ovat rakennustyömailla erittäin työläitä ja tilaavieviä. Asbesti on esimerkki materiaalista, joka tulisi ehdot- tomasti saada pois rakennuksistamme ja pois myös Maalit, lakat ja liimojen myyntihinnat nostavat myös rakennusjätteen joukosta. Asbestin vastaanottohinta kysymyksen materiaalitehokkuudesta. Aineet ovat on kuitenkin paikoin jopa puolet korkeampi kuin ra- yleensä myynnissä kolmessa-neljässä eri pakkaus- kennusjätteen, jolloin on olemassa riski siitä, että lajit- koossa. Itse ostettavan aineen litrahinta laskee jyrkästi, telu ”jää” tekemättä. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla, kun pakkauskoko kasvaa. Tuottaja myy siis mielellään Lohjan Munkkaan jäteasemalla kesäkuussa 2012 as- suuren määrän. Jos saatavilla on 1l (10€), 3l (25 €) ja bestijätteen vastaanottohinta oli 190 €/t ja tavallisen 10l (60 €) maalipurkit ja rakentaja tarvitsee 7 litraa, rakennusjätteen 130 €/t. Hinnoittelun kannuste ohjaa ostaako hän 60 €:lla 7 litraa vai suoraan 10l purkin, väärään suuntaan. Asbestin ja vaarallisen jätteen osalta joka maksaa saman verran. Mitä rakentaja tekee? Toi- jätelaki ei ole onnistunut ohjaavuustavoitteessaan. vottavasti ostaa seuraavalla kerralla täsmällisemmän määrän.

8. tiedonanto

Cirkulera-hanke kiittää projektikumppaneita ja erityi- Patrik Skult, ympäristöpäällikkö, Inkoon ja Siuntion sesti hankkeen ohjausryhmässä mukana olleita edus- kunnat tajia: Tarja Pinnioja-Saarinen, kehityspäällikkö, Rosk’n Roll Ray Lindberg, projektipäällikkö, Ramboll Finland Oy Gustav Munsterhjelm, ympäristöpäällikkö, Raasepo- Thomas Holmberg, yhteyspäällikkö, Lassila &T ikanoja rin kaupunki Mats Lindholm, osastopäällikkö, Yrkeshögskolan Novia Jouni Stordell, ympäristötarkastaja, Raaseporin kaupunki Ryhmän yhteistyö ja keskustelu on ollut eri katsan- Juhani Jormanainen, johtava rakennustarkastaja, Raa- tokannoista huolimatta erittäin hyvää. Keskustelu ja seporin kaupunki yhteistyö jatkukoon tulevaisuudessa uusien teemojen Mikael Wikström, rakennusvalvontapäällikkö, Inkoon parissa. kunta

19 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT

9. lähteet

Cirkulera! 2009a. Projektin alkuhaastattelut kuntien edustajien kanssa (Wikström M., Munsterhjelm G., Jormanainen J., Sundberg J.- P.. Skult, P.) Cirkulera! 2011a. Opas rakennuksen purkajalle. Cirkulera! 2011b. Jätepihin rakentajan opas. Cirkulera! 2011c. Rakennusyrittäjien haastattelut informaatiokampanjan yhteydessä. Cirkulera! ja YLE Vega Västnyland, 2011. Radio-ohjelmasarja Byggradion. Saatavilla Yrkeshögskolan Novian julkaisusarjassa. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. 2012. Jäteasemahinnasto. http://www.ekjh.fi/hinnasto_ajo-ohje.html#Kukkuroinmaenjatekeskuksenhinnasto (viitattu 13.9.2012) Forsström C. 2012. Utredning om byggavfall i skärgården. Opinnäytetyö. Yrkeshögskolan Novia. Paajanen, S. ja Mynttinen, M. 2008. Tietoja kuntien jätehuollosta. Kysely 2008. Suomen Kuntaliitto. 83 s. Perälä A-L & Nippala, E. 1998. Rakentamisen jätteet ja niiden hyötykäyttö. VTT:n tiedotteita 1936. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1998/T1936.pdf [viitattu 4.6.2012]. Puhas Oy. 2012. Jäteasemahinnasto. http://www.puhas.fi/p/fi/hinnat/hinnastot/jatekeskus/ (viitattu 13.9.2012) Rosk’n Roll. 2011. Vuosikertomus 2010. Rosk’n Roll. 2012. Jäteasemahinnasto, Tammisaaren jäteasema. http://www.rosknroll.fi/@Bin/2065933/Eken%C3%A4s+prislista+1.1.2011.pdf (viitattu 13.9.2012) Stén, S. ja Mauno, U, (toim.). Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020, Suomen Ympäristö 43/2009, s. 118. ISBN 978- 952-11-3662-7 (nid.), ISBN 978-952-11-3663-4 (PDF). Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennus- ja asuntotuotanto [verkkojulkaisu]. ISSN=1796-3257. Maaliskuu 2012. [viitattu: 4.6.2012]. Söderström, M. och Nordström, P. (toim.). Avfallets vägar. Novia publikation och produktion 2012, serie S: Studerandes arbeten 1/2012. ISBN (online): 978-952-5839-38-8. Tilastokeskus. 2009. Kesämökkibarometri 2009. (http://www.tem.fi/files/22175/Mokkibaro08_raportti.pdf) [viitattu 4.9.2012] Westerlund Peter, Raaseporin kaupungin rakennustarkastaja, haastattelu 1.9.2011. Wikström Anna-Maija, Imatran kaupungin ympäristöpäällikkö, haastattelu 1.11.2009. Ympäristöministeriö. 2008. Kohti kierrätysyhteiskuntaa. Suomen ympäristö 32/2008, Ympäristönsuojelu, 54 s. ISBN:978-952-113216- 2. ISBN 978-952-11-3216-2 (PDF). ISBN 978-952-11-3215-5 (nid.) Jätehuoltomääräykset

Hämeenlinnan kaupunki (http://www.hameenlinna.fi/pages/376468/H%C3%A4meenlinnan%20kaupungin%20j%C3%A4tehuoltom%C3%A4%C3%A4r%C3% A4ykset.pdf ) [Viitattu 21.8.2012] Kiertokapulan toimialue, Keski-Uusimaa (http://www.kiertokapula.fi/attachments/kjtmmaaraykset08_netti.pdf) [Viitattu 21.8.2012] Lohjan kaupunki (http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/Kaupunkisuunnittelu/ymp%C3%A4rist%C3%B6yksikk%C3%B6/jatehuoltomaaraykset.pdf ) [Viitattu 21.8.2012] Länsi-Uudenmaan jätelautakunta (Cirkulera!-hankkeen toimialue) www.roskaraati.fi (viitattu 14.9.2012) Oulun kaupunki (http://www.ouka.fi/documents/64417/b844c5db-7723-4437-b94a-143f639e8b26) [Viitattu 21.8.2012] Turun kaupunki (http://www.turku.fi/jatehuoltomaaraykset) [Viitattu 21.8.2012] Ympäristönsuojelumääräykset

Espoon kaupunki (http://www.espoo.fi/ysm) [Viitattu 21.8.2012]

20 LIITTEET

Lohjan kaupunki (http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/Kaupunkisuunnittelu/ymp%C3%A4rist%C3%B6yksikk%C3%B6/ympsuojm%C3%A4%C3%A4r. pdf ) [Viitattu 21.8.2012] Porin kaupunki (http://www.pori.fi/ymparistovirasto/ymparistonsuojelu/ymparistonsuojelumaaraykset.html) [Viitattu 21.8.2012] Rakennusjärjestys

Hanko (http://www.hanko.fi/palvelut/rakentaminen/rakennusjarjestys/) [viitattu 14.9.2012] Inkoo (http://www.inga.fi/service/byggande_och_planlaggning/byggnadsordning/fi_FI/byggnadsordning/) [viitattu 14.9.2012] Raasepori (http://www.raasepori.fi/palvelut/asuminen-ja-rakentaminen/rakennusvalvonta/rakennusjarjestys) [viitattu 14.9.2012] Siuntio (http://www.inga.fi/service/byggande_och_planlaggning/byggnadsordning/sv_FI/) [viitattu 14.9.2012] Kemiönsaari (http://media.kimitoon.fi/uploads/pdf/mot/Byggnadsordning_2009.pdf) [viitattu 21.8.2012] Lohja (http://www.lohja.fi/default.asp?sivu=405&alasivu=409) [viitattu 21.8.2012] Parainen (http://www.parainen.fi/web/byggare/fi_FI/byggnadsordning/_files/84036652154750117/default/L%C3%A4nsi-Turun- maan%20rakennusj%C3%A4rjestys.pdf ) [viitattu 21.8.2012]

Tuusula (http://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=1126) [viitattu 21.8.2012] 10. liitteet

10.1. Liite 1: Jätteiden käsittelyn lainsäädäntö ja Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräykset

Lainsäädäntö Jätteen käsittelyn etusijajärjestys (jätteen synnyn ehkäisy - uudelleen käyttö - hyödyntäminen materiaalina - hyödyntäminen energiana - loppukäsittely) on 1.5.2012 voimaan tulleen uuden jätelain (646/2011)sekä EU:n Jätedirektiivin (2008/98/EY) keskeinen periaate. Hierarkiasta voidaan poiketa perustelluista syistä, mm. jätteen elinkaariarvioinnin perusteella. Nämä menetelmien kehittäminen on kuitenkin yhä kesken. Jätehierarkiassa jätteiden kaatopaikkasijoitus on viimeinen vaihtoehto jätteen käsittelylle. Yleiset säädökset Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä 19.4.2012/179 Valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä (295/1997) Jätteen käsittely ja hyödyntäminen Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräykset Paikallistasolla jätteiden käsittelyä ohjataan jätehuoltomääräyksillä, jotka laatii jätelautakunta. Jätelautakunta on kunnan ylin jätehuolto- viranomainen. Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräykset ovat voimassa koko Cirkulera-hankealueella. Määräysteksti on kokonaisuudessaan seuraava: 13 § Rakennustoiminnan jätteenkeräys Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätteet sekä käyttämättä jääneet ainekset, on lajiteltava rakennuspaikalla mahdollisimman hyvin seu- raaviin ryhmiin: • Betoni- ja tiilijäte • Asfaltti • Käsittelemätön puu • Käsitelty puu, puulevyt • Kyllästetty puu • Metallijätteet • Maa-aines, kiviainesjätteet • Ongelmajätteet • Asbestijätteet • Keräyspahvi • Muut rakennusjätteet

Lajitellut jätejakeet on toimitettava ympäristönsuojelulain vaatimusten mukaisiin käsittely- ja hyödyntämispaikkoihin. Voimassaolevat Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräykset ovat vuodelta 2007. Rakennusjäte määritellään niissä rakennustoiminnan purku- ja tuotantojätteeksi.

21 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT

10.2. Liite 2: Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma Alueellinen jätesuunnittelu pohjautuu valtioneuvoston hyväksymään valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan ”Kohti kierrätysyhteiskuntaa” (Ympäristöministeriö 2008). Jätesuunnitelmassa asetetaan alueellisia tavoitteita ja suuntalinjoja jätehuollon järjestämiselle ja kehittämiselle. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa, joka on Rosk’n Rollinkin toimialueen kattava alueellinen suunnitelma, rakentamisen materiaalitehokkuus on valittu yhdeksi neljästä painopistealueesta. Jätesuunnitelmassa rakentamisen jätehuollolle on annettu mm. seuraavia tavoitteita - Korjausrakentamisessa syntyy vuonna 2020 25 % vähemmän jätettä kuin vuonna 2007, suhteessa korjausrakentamisen arvoon - Uudisrakentamisessa syntyy vuonna 2020 50 % vähemmän jätettä kuin vuonna 2007, suhteessa uudisrakentamisen arvoon Suunnitelmassa on yksityiskohtainen toimenpideluettelo rakentamisen jätteiden synnyn rajoittamiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi, mm. - Yhtenäistetään rakentamisen jätteiden hyödyntämisen lupamenettely - Korjausrakentamisessa järjestetään koulutusta, tiedotusta ja neuvontaa materiaalitehokkaista toimintatavoista. - Materiaalipankki-toimintaa Liite 3: Raaseporin saariston rakennustoiminnan ja rakennusjätteiden käsittelyn valvonta Kesäkuu 2011. Havainnot ja toimenpiteet.

22 Yrkeshögskolan Novia har ca 3500 studerande och personalstyrkan uppgår till ca 390 personer. Novia är den största svenskspråkiga yrkeshögskolan i Finland som har examensinriktad ungdoms- och vuxenutbildning, utbildning som leder till högre yrkeshögskoleexamen samt fortbildning och specialiseringsutbildning. Novia har utbildningsverksamhet i Vasa, Jakobstad, Raseborg och Åbo.

Yrkeshögskolan Novia är en internationell yrkeshögskola, via samarbetsavtal utomlands och internationalisering på hemmaplan. Novias styrka ligger i närvaron och nätverket i hela Svenskfinland.

Novia representerar med sitt breda utbildningsutbud de flesta samhällssektorer. Det är få organisationer som kan uppvisa en sådan kompetensmässig och geografisk täckning. Högklassiga och moderna utbildningsprogram ger studerande en bra plattform för sina framtida yrkeskarriärer.

Yrkeshögskolan Novia

Fabriksgatan 1, 65100 Vasa, Finland Tfn +358 (0)6 328 5000 (växel), www.novia.fi

Ansökningsbyrån

PB 6, 65201 Vasa, Finland Tfn +358 (0)6 328 5555 [email protected]

Yrkeshögskolan Novia upprätthåller en publikations- och produktionsserie för att sprida information och kunskap om verksamheten såväl regionalt, nationellt som internationellt. Publikations- och produktionsserien är indelad i fem kategorier:

R - Rapporter • P - Produktioner • A - Artiklar • L - Läromedel • S - Studerandes arbete

Läs våra senaste publikationer på www.novia.fi/FoU/publikation-och-produktion

ISSN: 1799-4179 • ISBN: 978-952-5839-66-1