Cirkulera-Hanke 2009-2012. Yhteistyöhankkeen Havainnot Ja Ratkaisut Piia Nordström & Maria Söderström

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Cirkulera-Hanke 2009-2012. Yhteistyöhankkeen Havainnot Ja Ratkaisut Piia Nordström & Maria Söderström CIRKULERa-hankE 2009-2012. YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT Piia Nordström & Maria Söderström SERIE R: RAPPORTER, 2/2013 1 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT CIRKULERa-hankE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT PIIA NORDSTRÖM & MARIA SÖDERSTRÖM CIRKULERA!-hankkeestA Yrkeshögskolan Novian tiedotushanke Cirkulera!n (2009 kana olleissa länsiuusmaalaisissa kunnissa (Raasepori, Hanko, -2012) tavoitteena oli parantaa rakentajien jätehuoltotaitoja Siuntio ja Inkoo). Cirkulera-hanke oli EU-osarahoitteinen. sekä nostaa esiin lajittelun ja rakennusjätteen oikean käsit- Unionin myöntämä tuki tuli vuonna 2006 perustetusta Eu- telyn sekä jätteen vähentämisen etuja. Viranomaisten sekä roopan maaseudun kehittämisrahasto EJFLU:sta. jätehuollon yhteistyön kautta hanke pyrki myös kehittämään rakennusjätteeseen liittyviä toimintatapoja hankkeessa mu- SUMMARY IN ENGLISH The information project Cirkulera! (‘circulate’ or ‘recycle’ in ramme with the aim to improve the local entrepreneurs’ swedish) was a collaboration between municipalities, waste knowledge and routines when handling waste and to moti- companies and NOVIA University of Applied Science. vate them to sort and recycle waste accordingly. Cirkulera! was mainly funded by the EU/LEADER-prog- Utgivare: Yrkeshögskolan Novia, Fabriksgatan 1, Vasa, Finland © Piia Nordström, Maria Söderström & Yrkeshögskolan Novia Novia publikation och produktion, serie R: Rapporter 2/2013 ISSN: 1799-4179, ISBN: 978-952-5839-66-1 Layout: Jessica Taipale / Kommunikatören 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JohdanTo 4 2 CirKulera-HANKE 4 2.1. Esittely 4 2.2. Toimintaympäristö ja projektikumppanit 5 2.3. Kohderyhmä 5 3 JÄTehuollon ohjausKeinoT 5 3.1. Normiohjaus 5 3.1.1. Lainsäädäntö 5 3.1.2. Kuntatason määräykset ja niiden valvonta 5 3.1.3. Kunnallisia normiohjaustoimia muualla Suomessa 6 3.2. Alueellinen jätesuunnitelma 7 3.2.1. Jätesuunnittelun huomioiminen Cirkulera-hankkeessa 7 3.3. Jätemaksut ohjauskeinona 7 3.3.1. Rakennusjätteiden vastaanottomaksut Länsi-Uudellamaalla 7 3.3.2. Kokemuksia muualta Suomesta 3 3.4. Rakentajien motivoiminen palveluja kehittämällä 3 3.4.1. Cirkuleran toimet palvelujen kehittämiseksi 9 4 LÄNSI-UudenMAAN alueen raKennusjÄTTeeT 9 4.1. Jätemäärät 9 4.2. Vastaanottopalvelut hankealueella 10 4.3. Hyötykäyttö 10 4.4. Loppusijoitus 5 TiedoTUSKAMPanjalla Tehoa JÄTehuolToon 11 5.1. Tiedotuskampanjan arviointia 11 5.1.1. Yleisötilaisuudet 11 5.1.2. Seminaarit 12 5.1.3. Yrittäjien neuvontakäynnit 12 5.1.4. Tiedotteet ja sähköiset viestit yrittäjille 12 5.1.5. Artikkelit lehdissä sekä radio-ohjelmat 6 CirKulera-HANKKeessa TehdyT selviTYKSET 13 6.1. Rakennusjätteen käsittelyn tarkkailu ja roskaantumisselvitys 2011 13 6.1.1. Saariston jätteidenkäsittelyn valvonta 13 6.1.2. Hyötyjätepisteiden väärinkäytön tarkkailu Raaseporissa 13 6.1.3. Purkukohteet ja pistotarkastukset maastossa 14 6.2. Yrittäjäkysely 14 6.2.1. Tulokset 15 6.2.2. Johtopäätökset 16 7 PohdinTA 18 7.1. Rakennusyrittäjien palveluihin on panostettava 18 7.2. Roskaantuminen – kulttuurinen vai järjestelmäriippuvainen ilmiö 18 7.3. Rakennustuoteteollisuuden vastuu rakentamisen jätteiden vähentämistoimissa? 19 7.4. Vaarallisten jätteiden keruussa pullonkauloja 19 8 TiedonanTO 19 9 LÄHTeeT 20 10 LIITTeeT 21 10.1. Liite 1: Jätteiden käsittelyn lainsäädäntö ja Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräykset 21 10.2. Liite 2: Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma 22 10.3. Liite 3: Raaseporin saariston rakennustoiminnan ja rakennusjätteiden käsittelyn valvonta 22 3 CIRKULERA-HANKE 2009-2012. PIENTYÖMAIDEN RAKENNUSJÄTE - YHTEISTYÖHANKKEEN HAVAINNOT JA RATKAISUT 1. JOHDANTO Cirkulera-hankkeessa länsi-uusmaalaiset kunnat jätteitä. Suomenlahden rannikon saaristossa oli ha- Raasepori, Hanko, Inkoo ja Siuntio sekä alueellinen vaittu jätettä hävitettävän mereen upottamalla. Myös jätehuoltoyhtiö Rosk’n Roll, Lassila & Tikanoja sekä Rosk’n Roll oli tehnyt havaintoja jätemaksujen vält- ammattikorkeakoulu Novian Raaseporin yksikkö ko- tämistarkoituksessa hyötyjätepisteiden jäteastioihin ja kosivat voimansa rakennusjätteen käsittelyn paranta- haja-asutusalueen kotitalouksien jätepisteille tuodusta, miseksi. Vaikka kunnallisen jätehuollon osapuolet kat- sinne kuulumattomasta rakentamisperäisestä jätteestä. sovat asiaa hiukan eri kannoilta, tavoite on yhteinen: parantaa pientyömaiden rakennusjätteiden käsittelyä Hankkeen toimikausi oli kolmivuotinen sijoittuen kaikkien eduksi. vuosille 2009-2012. Ajanjaksolle osuivat Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnnitelman ja sen sisältämän Rakennusjäte on jätelajina hankala siksi, että raken- Rakentamisen materiaalitehokkuus –toimenpide- nustyömailla syntyvät jätemäärät ovat usein suuria, ohjelman valmistuminen. Jätelain kokonaisuudistus materiaali hankalastikäsiteltävää ja käsittelykustan- valmistui ja Rosk’n Roll teki päätöksen ryhtyä ener- nukset merkittäviä. Usein rakennusjätteen käsittelystä giahyödyntämään sekajätettä. Myös ennakkotiedot aiheutuvat kulut aliarvioidaan. VTT:n tutkimuksen vuosikymmenen loppupuolella voimaan tulevasta mukaan rakennusjätettä syntyy rakennustilavuuteen biohajoavan jätteen kaatopaikkakiellosta tulivat juuri suhteutettuna 3-15 kg/r-m3. Rakennusjätteiden pai- projektikaudella. nosta jää työmaakäyttöön ja täyttöihin noin puolet, kaatopaikoille viedään noin kolmannes ja hyötykäyt- Tämä raportti koostaa Cirkulera-hankkeessa tehdyn töön vajaa 30 % (Perälä & Nippala, 1998). tiedonkeruutyön, keskeiset kokemukset ja havainnot. Rakennusjätteen väärän käsittelyn tuottamat ongel- Kustannuksia välttääkseen jotkut turvautuvat laitto- mat ovat monien kuntien ongelma. Muiden muassa miin jätteen hävittämistapoihin. Aloitteen rakennus- tuleva biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto asettaa jätteen valitsemisesta informaationprojektin teemaksi erityishaasteen rakentamisen jätehuollolle, joka on tekivät kunnat, kun Yrkeshögskolan Novia ehdotti varsinkin haja-asutusalueella edelleen lapsen kengissä. niille yhteistä ympäristöaiheista hanketta. Ympäris- Tämän raportin tavoitteena on kierrättää Cirkulera- tötarkastajat olivat havainneet rakennusjäteongelmia: hankkeen havainnot hyötykäyttöön. jätepenkkoja, polttokasoja, metsään kipattuja purku- 2. CIRKULERa-hankE 2.1. ESITTELY työmailla. Samalla asetettiin tavoitteeksi, että kuntien, Hankkeen toiminta-alue oli Siuntio, Inkoo, Raasepori jätehuollon ja yrittäjien välistä yhteisymmärrystä pa- ja Hanko. Lisäksi Kemiönsaari ja Parainen (aiemmin rannettaisiin ja uusia verkostoja luotaisiin. nimeltään Länsi-Turunmaa) seurasivat tiiviisti hank- keen edistymistä ja saavutettuja tuloksia. Hankkeen tehtävänä oli siis selvittää miksi väärää kä- sittelyä esiintyy, suunnitella sopiva tiedotuskampanja Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 110 000 € ja pää- ja toteuttaa se. Yrittäjähaastattelujen kautta selvitet- rahoittaja EU:n Maaseudun kehittämisrahasto pai- tiin jätehuollon asiakkaiden asenteita, osaamista sekä kallistoimija Pomovästin kautta. Projektiorganisaatio kartoitettiinmahdollisia jätehuollon ”pullonkauloja”. koostui osa-aikaisesti työskentelevästä projektipäälli- köstä ja hankevastaavasta sekä ohjausryhmästä , joka 2.2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA koostui projektin osallistujakuntien ja jätehuoltoyhti- PROJEKTIKUMPPANIT öiden sekä Yrkeshögskolan Novian edustajista. Cirkulera-hankkeen taustaorganisaatio Yrkeshögsko- lan Novia Raaseporissa on yksityisomisteinen ruot- Cirkulera-hanke käynnistettiin Yrkeshögskolan No- sinkielinen ammattikorkeakoulu. Ympäristösuun- vian ja kuntien aloitteesta, tavoitteenaan parantaa in- nittelijakoulutus sekä rakennusalan työnjohtaja- ja formaatiokampanjan kautta rakennusjätteen käsittelyä insinööri-koulutusohjelmat sekä hyvät yhteydet alueen 4 JÄTEHUOLLON OHJAUSKEINOT kuntiin antavat sopivan toimintaraamin rakennusalan rakentajat. Tämä siitä syystä, että heillä arvioitiin ole- ympäristöhankkeelle. Novian puolelta hankkeessa oli- van suuremmat tiedontarpeet kuin isoilla, tavallisesti vat lehtorien ohella mukana myös sekä ympäristö- että jonkinlaisen ympäristötoimintaohjelman omaavilla rakennusalan opiskelijat, sillä Novian koulutustoimin- yrityksillä. ta perustuu vahvasti projektimuotoiseen, työelämän hanketoimintaa muistuttavaan opiskeluun. Hankealueen yritykset ovat pieniä ja niitä on paljon. Yrkeshögskolan Novian RAKSA-hankkeessa vuonna Rosk’n Roll on alueellinen kuntien omistama jäte- 2008 kartoitettiin yrittäjäkuntaa ja kerättiin tietoja huoltoyhtiö, joka järjestää rakennusjätteen vastaanot- henkilöstömääristä. Tiedot kerättiin 529 yrityksestä. toa, käsittelyä ja antaa asiakasneuvontaa. Lassila & Ti- Näistä vain seitsemän yrityksen henkilöstömäärä oli kanoja ylläpitää ja omistaa Tammisaaren jäteaseman, yli kymmenen ja 2-10 henkilöä työllistäviä oli 37 kpl. joka kuuluu Rosk’n Rollin jäteasemaverkostoon. Loput rekisterin yrityksistä olivat yhden miehen yri- Hankekuntien ympäristötoimistot ja rakennusvalvon- tyksiä. Kaikilla yrityksillä ei ollut aktiivista toimintaa nat osallistuvat rakennusjätteiden käsittelyn valvon- ollenkaan. taan. Jäteasiat kuuluvat pääasiassa ympäristötarkastaji- en tehtäviin. Kunnallinen rakennusvalvonta kuitenkin Yritysten pieni koko tarkoittaa, että niiden mahdolli- osallistuu jätteiden käsittelyn valvontaan mm. raken- suudet ja siten myös kokemus oman toiminnan kehit- nusten purkulupien ja -ilmoitusten käsittelyssä (raken- tämisestä ovat todennäköisesti vähäiset. Samoin kou- nusjäteselvitykset), työmaakäyntien sekä myös katujen lutustaso ja ammattitaito voivat vaihdella suurestikin. ja pihojen siisteystarkastusten yhteydessä.
Recommended publications
  • Ylen Ula-Palvelut
    UTSJOKI ULA-LÄHETYSTEN I 90,7 C II 93,1 C III 99,4 C NUORGAM < < VI 102,6 C KUULUVUUSALUEET TENOLA I 88,6 I 89,0 • < • II 93,9 II 94,1 III 97,7 Yleisradion ohjelmat III 95,8 • VI 101,2 < VI 100,5 < NÄÄTÄMÖ NUVVUS UTSJOKI I 87,6 I 88,1 C • • II 89,9 II 90,2 C III 97,4 III 94,4 C < VI 103,3 VI 101,7 C • KARIGASNIEMI KILPISJÄRVI < I 89,5 C I 88,0 V II 93,4 C II 90,9 V • III 96,8 C INARI III 96,0 V VI 100,8 C < VI 103,7 V < LAMMASKOSKI • INARI • I 88,5 C I 88,4 II 91,4 C II 92,8 III 98,7 C ENONTEKIÖ III 98,8 VI 101,2 C < VI 101,9 KUTTANEN • I 94,1 C II 97,2 C III 99,6 C VUOTSO VI 102,2 C < I 87,8 • II 90,1 III 94,3 KITTILÄ VI 101,3 MUONIO SAVUKOSKI YLLÄS SODANKYLÄ < I 92,2 C II 95,3 C • III 98,1 C VI 103,8 C KOLARI PELKOSENNIEMI < • PYHÄTUNTURI Merkkien selitykset: PELLO < I 91,0 C I 90,2 II 97,6 C • PELLO ROVANIEMEN MLK III 99,9 C II 97,0 SALLA I-verkko (YLE Radio 1) III 99,7 II-verkko (YleX) < AAVASAKSA • ROVANIEMI KEMIJÄRVI III-verkko (YLE Radio Suomi) < I 87,9 YLITORNIO ROVANIEMI IV-verkko (YLE Radio Extrem) II 89,8 • I 88,2 < RUKA III 94,7 II 94,0 I 90,7 < III 96,7 POSIO • II 92,8 VI 103,0 • < III 95,1 V-verkko (Radio Vega) TERVOLA TERVOLA I 88,6 • VI-verkko (YLE Sámi radio) II 92,6 RANUA III 95,6 KEMINMAA POSIO L1, L2..
    [Show full text]
  • Fifth Periodical Report Presented to the Secretary General of the Council of Europe in Accordance with Article 15 of the Charter
    Strasbourg, 17 November 2017 MIN-LANG (2017) PR 7 EUROPEAN CHARTER FOR REGIONAL OR MINORITY LANGUAGES Fifth periodical report presented to the Secretary General of the Council of Europe in accordance with Article 15 of the Charter FINLAND THE FIFTH PERIODIC REPORT BY THE GOVERNMENT OF FINLAND ON THE IMPLEMENTATION OF THE EUROPEAN CHARTER FOR REGIONAL OR MINORITY LANGUAGES NOVEMBER 2017 2 CONTENTS INTRODUCTION...................................................................................................................................................6 PART I .................................................................................................................................................................7 1. BASIC INFORMATION ON FINNISH POPULATION AND LANGUAGES....................................................................7 1.1. Finnish population according to mother tongue..........................................................................................7 1.2. Administration of population data ..............................................................................................................9 2. SPECIAL STATUS OF THE ÅLAND ISLANDS.............................................................................................................9 3. NUMBER OF SPEAKERS OF REGIONAL OR MINORITY LANGUAGES IN FINLAND.................................................10 3.1. The numbers of persons speaking a regional or minority language..........................................................10 3.2. Swedish ......................................................................................................................................................10
    [Show full text]
  • Förvaltningsrådets Berättelse Till Riksdagen Om Rundradions Verksamhet 2016
    Förvaltningsrådets berättelse till riksdagen om Rundradions verksamhet 2016 I enlighet med 6 § i lagen om Rundradions verksamhet lämnar bolagets förvaltningsråd en berättelse till riksdagen om hur Yles allmännyttiga verksamhet har genomförts. B 7/2017 rd En förnyelseorienterad 90-åring FÖRVALTNINGSRÅDETS ORDFÖRANDE Republikens president P.E. Svinhuf- vuds radiotal under Mäntsäläupproret, nyhetsbevakningen av mordet på John F. Kennedy, Lasse Viréns fall vid som- mar-OS i München eller biskop Eero Huovinens aftonandakt under Estoni- akatastrofen. Dessa är händelser som ristats outplånligt i finländarnas minne. Listan på motsvarande stunder som Yle förmedlat till oss kan göras hur lång som helst. Det är ingen överdrift att säga att Yle är en väsentlig del av det finländska själslandskapet. Yle fortsätter att förmedla, om och för finländarna, från när och fjärran – på En parlamentarisk arbetsgrupp med traditionella och bekanta kanaler, men riksdagsledamot Arto Satonen som ord- också med utnyttjande av den senaste förande var verksam under våren 2016. tekniken. Ett public service-rundradio- Arbetsgruppen skulle utreda omfatt- bolag verkar i sin samtid, och avspeglar ningen av Yles public service-uppdrag, och avbildar dess mångahanda fenomen sättet på vilket uppdraget uppfylls och och händelser. Till hörnstenarna för Yles finansieringsnivån, utvärdera Yles ställ- verksamhet hör relevans, trovärdighet ning och betydelse på den finländska och sanningsenlighet. Utan dem vore mediemarknaden samt bedöma bolagets det omöjligt att bygga upp en levande betydelse för demokrati, yttrandefrihet och samverkande publikrelation. och oberoende kommunikation. Arbets- Samtidigt måste bolaget vara lyhört gruppen skulle också utvärdera riksda- och proaktivt. Framtiden går inte att gens ägarstyrning av Rundradion. kontrollera, men det går att förbe- Efter lite startproblem framskred reda och gardera sig inför den.
    [Show full text]
  • Yleisradion Hallinto- Neuvoston Kertomus Eduskunnalle Yhtiön Toiminnasta Vuonna 2019
    Yleisradion hallinto- neuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2019 Yleisradion toiminnasta annetun lain 6 §:n mukaisesti yhtiön hallintoneuvosto antaa eduskunnalle kertomuksen Ylen julkisen palvelun toteutumisesta. K 6/2020 vp Yle – laadukas ja yksilöllinen HALLINTONEUVOSTON PUHEENJOHTAJA Tämä kertomus on ensimmäinen, jonka paljon paremmin kuin monet muut yleis- vuonna 2019 valittu Ylen hallintoneu- radioyhtiöt Euroopassa. Erityisesti Yle vosto antaa eduskunnalle. Samalla se Areenan suosio näkyy mittareissa. Se ker- on ensimmäinen kertomus, joka ajoittuu too siitä, että Yle on kyennyt tarjoamaan uuden eduskunnan toimikaudelle. Nykyi- monille suomalaisille juuri heitä kiinnos- nen eduskunnan liikenne- ja viestintäva- tavaa sisältöä. Ylen menestyminen kilpai- liokunta, sekä koko eduskunta, pääsee lussa lasten, nuorten ja nuorten aikuisten siten ensimmäistä kertaa tällä vaalikau- media-ajasta on samalla myös suomalai- della perusteellisesti arvioimaan Ylen toi- sen kulttuurin puolustamista. mintaa. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutki- Suomalaisten silmissä Yle nauttii muksen mukaan 84 prosenttia suomalai- arvostusta. Yle tavoittaa viikossa 96 pro- sista piti Ylen tv-uutisia erittäin tai melko senttia suomalaisista ja päivittäin 78 pro- luotettavina. Lukema oli ylivoimaisesti senttia. Ilahduttavasti Ylen tavoittavuus korkein kaikista uutiskanavista. Yle tuot- on parantunut myös alle 45-vuotiaiden taa laajasti luotettavia uutisia sekä kan- keskuudessa. Mediakilpailu on erityisen sainvälisistä, valtakunnallisista että alu-
    [Show full text]
  • Changing Europe – the Power of Dialogue
    Changing Europe – The Power of Dialogue 6 –12 October 2019, Potsdam Changing Europe – The Power of Dialogue 6 –12 October 2019, Potsdam hosted by supported by 2 Changing Europe – The Power of Dialogue In a world that is faster, more complicated and fragmented than ever, it is easy to only speak and never listen, to only tweet and never talk. Pressures of pace and finance are mounting. So it is more important than ever to have strong public service media that provide quality journalism that goes out of its way to be a trusted guide, to bring people together and set a tone that enables dialogue. PRIX EUROPA is ALL about dialogue: Come together from all corners of the continent to exchange views, to see/listen for yourself together with the others, to talk and discuss, to meet and be constructive, rather than judgmental or clever. Grab the opportunity to get into conversation, to change perspective, to challenge your opinions and take away inspiration, a shared experience and new ideas. Cilla Benkö PRIX EUROPA President Director General Sveriges Radio – SR 3 Changing Europe – The Power of Dialogue Dear friends and colleagues, PRIX EUROPA is dedicated to the ideal of a united Europe, which commits itself to democratic, ethical and cultural values. This ideal is, however, in acute danger. We have to dread being abruptly pulled out of a dream that we have been living for over six decades. Of all countries, the Mother of all Democracies, the United Kingdom, is separating itself from our community. Over our Europe of togetherness, that so many people envy us for, the threat of disaster is looming.
    [Show full text]
  • The Fifth Periodic Report by the Government of Finland on the Implementation of the European Charter for Regional Or Minority Languages
    THE FIFTH PERIODIC REPORT BY THE GOVERNMENT OF FINLAND ON THE IMPLEMENTATION OF THE EUROPEAN CHARTER FOR REGIONAL OR MINORITY LANGUAGES NOVEMBER 2017 CONTENTS INTRODUCTION .................................................................................................................................................... 6 PART I ................................................................................................................................................................... 7 1. BASIC INFORMATION ON FINNISH POPULATION AND LANGUAGES ................................................................ 7 1.1. Finnish population according to mother tongue ..................................................................................... 7 1.2. Administration of population data ......................................................................................................... 9 2. SPECIAL STATUS OF THE ÅLAND ISLANDS ....................................................................................................... 9 3. NUMBER OF SPEAKERS OF REGIONAL OR MINORITY LANGUAGES IN FINLAND .............................................. 10 3.1. The numbers of persons speaking a regional or minority language....................................................... 10 3.2. Swedish ............................................................................................................................................... 10 3.3. Sámi languages ..................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Radio Listening in Finland 2018
    RADIO LISTENING IN FINLAND 2018 Tennispalatsi 5.2.2019 Lena Brun h:min Daily listening time is 2 hours 48 minutes 3:07 3:03 3:01 2:59 3:01 2:56 2:48 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Total population, 9+ Source: Kansallinen Radiotutkimus, 2012-2018 yearly summaries #Radiovuosi2019 One million radio listeners on weekdays between 7:30 – 16:00 Quarter-hour audience on weekdays 1200 1000 800 (000) 600 400 200 0 Source: Kansallinen Radiotutkimus, 2018 yearly summary #Radiovuosi2019 Listening locations in 2018 Age under 45 Age over 45 1:22 min/day 3:47 min/day other other 5 % 5 % at home 23 % in car 20 % in car 39 % at home at work 63 % at work 12 % 33 % Source: Kansallinen Radiotutkimus, 2018 yearly summary #Radiovuosi2019 With which device did you listen to radio during the week? 88 % 77 % 33 % 18 % 11 % 8 % 5 % 4 % Radio Smartphone Computer Tablet under 45y 45+ years Source: Kansallinen Radiotutkimus, 2018 yearly summary #Radiovuosi2019 Smartphone usage is growing Which device did you use for radio listening during the week? 48 43 % 41 39 40 39 40 35 33 31 31 9-24 y 30 29 29 29 29 30 25 26 21 20 21 18 19 25-44 y 11 11 11 9 9 7 7 8 8 5 6 6 45+ y 3-5/ 6-8/ 9-11/ 3-5/ 6-8/ 9-11/ 3-5/ 6-8/ 9-11/ 2016 2016 2016 2017 2017 2017 2018 2018 2018 12/2015- 12/2016- 12/2017- 2/2016 2/2017 2/2018 Source: Kansallinen Radiotutkimus #Radiovuosi2019 Weekly radio reach is 2018 92 % Daily radio reach is of the population (9+) 71 % of the population (9+) Source: Kansallinen Radiotutkimus, 2018 yearly summary #Radiovuosi2019 Weekly reach by radio station Total
    [Show full text]
  • Keinoja Ylex- Radiokanavalle Nuoren Yleisön Houkutteluun 2020-Luvulla
    Vähemmän radioaktiiviset nuoret – Keinoja YleX- radiokanavalle nuoren yleisön houkutteluun 2020-luvulla Vilja Sorsa Opinnäytetyö Journalismin koulutusohjelma 2021 Tiivistelmä Tekijä Vilja Sorsa Koulutusohjelma Journalismin koulutusohjelma Raportin/Opinnäytetyön nimi Sivu- ja Vähemmän radioaktiiviset nuoret – Keinoja YleX-radiokanavalle nuoren liitesivumäärä yleisön houkutteluun 2020-luvulla 49 + 2 Tämä opinnäytetyö tutkii nuorten ajatuksia ja näkemyksiä Yleisradion YleX-radiokanavan ohjelmistosta. Tutkimuksen tavoitteena on löytää keinoja, miten YleX-kanava saa tulevaisuudessa houkuteltua lisää 15–29-vuotiaita kuulijoita taajuudelleen. Työ on tehty toimeksiantona Yleisradio Oy:lle keväällä 2021. YleX:n ja muiden suomalaisten radiokanavien nuorten kuuntelijoiden määrä on vähentynyt trendinomaisesti 2010-luvulla. Lisäksi nuoren yleisön kiinnostuksen kohteet ja mediakäyttäytyminen ovat jatkuvassa murroksessa, joten kohderyhmän tavoitteluun käytettävien keinojen säännöllinen päivittäminen on tärkeää. Tässä laadullisessa tutkimuksessa menetelmänä oli YleX-kanavaa kuuntelemattomien nuorten kuuntelijaraati. Tutkimuspäivä oli lauantai 27.3.2021, ja tutkimushenkilöitä oli kuusi. Varsinaisina tutkimusmenetelminä käytettiin tutkimushenkilöiden puolistrukturoituja haastatteluja sekä strukturoitua lomakehaastattelua. Tutkimusta taustoittamaan ja tukemaan tehtiin kaksi asiantuntijahaastattelua. Tutkimustulosten perusteella nuoret kaipaavat radioltaan persoonalähtöistä fanituskulttuuria, ilmiöitä, uutta musiikkia sekä vaikutusmahdollisuuksia ja tapahtumia.
    [Show full text]
  • Yleisradion Hallinto- Neuvoston Kertomus Eduskunnalle Yhtiön Toiminnasta Vuonna 2020
    Yleisradion hallinto- neuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2020 Yleisradion toiminnasta annetun lain 6 §:n mukaisesti yhtiön hallintoneuvosto antaa eduskunnalle kertomuksen Ylen julkisen palvelun toteutumisesta. K 14/2021 vp Yle – korona-aikana vieläkin tärkeämpi HALLINTONEUVOSTON PUHEENJOHTAJA Vuoden 2020 kertomus käsittelee hyvin seuraavalle vuodelle Yle näytti enemmän poikkeuksellista ajanjaksoa. Korona hal- kotimaista urheilua. Yle toi myös ohjatut litsi lähes koko vuotta ja pakotti myös jumppahetket kotiin. Ylen muuttamaan toimintaansa poikke- Ylen henkilökunnalle korona-aika on uksellisen tilanteen mukaan. Koronaan ollut hyvin poikkeuksellista. Etätöihin liittyvät uutiset, valtioneuvoston viralli- on siirrytty mahdollisuuksien mukaan, set tiedotustilaisuudet ja koronauutisar- ja työntekijöitä on jaettu erilaisiin ryh- tikkeli tavoittivat miljoonia suomalaisia. miin, jotta avainhenkilöt eivät sairastuisi Ylen merkitys korostui myös mielen- tai altistuisi samaan aikaan. Tässä onnis- kiintoisten sisältöjen tuojana ihmisten tuttiin hyvin ja laadukas toiminta kyettiin arkeen, kun monet olivat koronan vuoksi turvaamaan läpi koko poikkeuksellisen eristäytyneinä joko sairastuneina, altistu- vuoden. Tästä iso kiitos henkilökunnalle. neina tai riskiryhmään kuuluvina. Poikke- Vuosi 2020 oli haasteellinen medialle. uksellisena aikana jopa television katsoja- Kaupallisen median mainostulot ovat luvut nousivat merkittävästi. vähentyneet ja taloudellinen asema on Korona-aika on ajanut vaikeuk- siten vaikeutunut. Parasta aikaa
    [Show full text]
  • Roadmap 2020 Intro Record Labels, Licensing and Distribution
    Roadmap 2020 Intro Population 5,540,720 GDP per capita 44,508 € Finland is well known for its music culture especially in the metal and classical genres, both of which have seen significant international success. Indie music and jazz have been thriving in the recent years. The country has got its first international popstars and a new generation of producers working with hiphop's finest. The country’s music industry is concentrated around Helsinki, Finland’s capital, which has around one million inhabitants. Other important cities are Tampere, Oulu and Turku. Record Labels, Licensing and Distribution The overall sales of recorded music has been increasing since 2015. In 2019, sales accounted to 55,2 million euros, which marks the increase of 9,3 % compared to 2018. 87 % of sales were from streaming services. The value of sales in digital formats has increased for almost 11 million euros from 2017. The decrease in sales of physical formats have slowed down, compared to last couple of years, and are at 11 % of total sales. The sales of local repertoire has decreased annually since 2014 and represent 36 % of total sales in 2019. 28 % of the sales of homegrown repertoire is from independent labels. Record marker shares are dominated by international majors: Universal Music 36 %, Warner Music Finland 30 % and Sony Music Finland 28 %. (But these percentages account also the sales of indie labels distributed by majors.) Record Labels Universal Music Sony Music Warner Music Pop, rock, indie, electronic Booa Music Capitol Records Def Jam Finland Eclipse Music Ektro Fonal Fullsteam Helmi Levyt If Society Johanna Kustannus Kaiku Recordings Karkia Mistika Luova Records M.
    [Show full text]
  • Finland's New Foreign Students Face Tough Choices with Pandemic
    Sign up for our newsletter ⟩ Uutiset Areena Urheilu Valikko Hae Kirjaudu Avaa alavalikko Uutiset Avaa alavalikkoUrheilu Sää Tuoreimmat A A UUTISET NEWS News 7.7.2020 17:21 | updated 7.7.2020 17:22 Finland’s new foreign students Headlines Latest News 3.9. 3.9. Pushback from Lapland over face tough choices with Pushback from Lapland over negative Covid test requirement 3.9. Finland adopts 3-phase action plan pandemic disrupting study plans negative Covid test to slow Covid spread requirement 3.9. Government earmarks €60m in Travel restrictions have forced some international students to defer studies, pandemic relief for low-income groups choose distance-learning or give up their spots. 3.9. 300 Helsinki University medical students exposed to coronavirus Share 3.9. Migri cracks down on illegal online sales of residence permit appointments 3.9. Finnish hockey team Jokerit skips controversial trip to Minsk 3.9. Business lobby calls for Lapland tourism firms are still hoping that government will government action to save tourism greenlight visitors from selected countries. industry 3.9. Port of Turku begins corona testing, passengers from Sweden to be sent to health checkpoints News 3.9. Finland adopts 3-phase action plan to 3.9. Iraqi businessman suspected of human trafficking, forced labour slow Covid spread 3.9. Thursday's papers: Income support Krista Kiuru said the action plan will address baseline, row, manual labour wages and accelerating and spreading phases of the epidemic. smuggling fiasco News 3.9. 3.9. Yle poll: SDP support slips, Finns Government earmarks €60m in and NCP battle for second place pandemic relief for low-income groups 2.9.
    [Show full text]
  • Ula-Lähetysten Kuuluvuusalueet
    UTSJOKI ULA-LÄHETYSTEN I 90,7 C II 93,1 C TENOLA III 99,4 C NUORGAM < I 89,0 < VI 102,6 C KUULUVUUSALUEET II 94,1 I 88,6 III 95,8 • < • II 93,9 VI 100,5 III 97,7 Yleisradion ohjelmat < • VI 101,2 NUVVUS • < JÄNISPÄÄ I 88,1 C I 87,6 II 90,2 C • II 89,9 III 94,4 C III 97,4 VI 101,7 C < VI 103,3 • KARIGASNIEMI KILPISJÄRVI < I 89,5 C I 88,0 V II 93,4 C II 90,9 V • III 96,8 C III 96,0 V VI 100,8 C < VI 103,7 V < LAMMASKOSKI • INARI • I 88,5 C I 88,4 II 91,4 C II 92,8 III 98,7 C III 98,8 INARI, KAUNISPÄÄ < VI 101,2 C Enontekiö VI 101,9 < III 91,5 KUTTANEN • • I 94,1 C II 97,2 C VUOTSO III 99,6 C I 87,8 II 90,1 VI 102,2 C < III 94,3 • VI 101,3 Sodankylä Muonio Kittilä YLLÄS < I 92,2 C Savukoski II 95,3 C • III 98,1 C VI 103,8 C Kolari Pelkosenniemi < • PYHÄTUNTURI PELLO < I 91,0 C Merkkien selitykset: II 97,6 C I 90,2 Salla II 97,0 • Pello III 99,9 C I-verkko (Yle Radio 1) III 99,7 II-verkko (YleX) < KEMIJÄRVI AINIOVAARA • III-verkko (Yle Radio Suomi) I 87,9 < Ylitornio ROVANIEMI II 89,8 < IV-verkko (Yle Radio X3M) • I 88,2 RUKA III 94,7 II 94,0 < III 96,7 I 90,7 • II 92,8 TERVOLA VI 103,0 • < III 95,1 V-verkko (Radio Vega) I 88,6 TORNIO II 92,6 • KUUSAMO VI-verkko (Yle Sámi radio) III 95,6 Keminmaa Ranua POSIO L1, L2..
    [Show full text]