Valtakunnallisesti Arvokkaat Moreenimuodostumat
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
SUOMEN YMPÄRISTÖ 14 | 2007 LUONNON- Valtakunnallisesti arvokkaat VARAT moreenimuodostumat Kalevi Mäkinen, Jukka-Pekka Palmu, Jari Teeriaho, Hannu Rönty, Tom Rauhaniemi & Jaana Jarva YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 14 | 2007 Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat Kalevi Mäkinen, Jukka-Pekka Palmu, Jari Teeriaho, Hannu Rönty, Tom Rauhaniemi & Jaana Jarva Helsinki 2007 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 14 | 2007 Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto Taitto: Ainoliisa Miettinen Kansikuva: ���������rumliine�������������������������������������a Kuusamon Iivaaran kaakkoispuolella �������Kuva: R Aario����� Poh�akartat: © Maanmittauslaitos lupa nro 197/MYY/05 Julkaisu on saatavana myös internetistä: wwwymparistofi/�ulkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2007 ISBN 978-952-11-2661-1 (nid) ISBN 978-952-11-2662-8 (P�F) ISSN 1238-7312 (pain) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) ESIPUHE Moreenimuodostumat ovat Suomessa monipuolisin geomorfologisten maaperämuo- dostumien ryhmä, johon kuuluu syntytavaltaan, rakenteeltaan ja muodoiltaan hyvin erilaisia muodostumia. Moreenimuodostumiin ei toistaiseksi ole kiinnitetty erityistä suojelullista tai taloudellista huomiota, ilmeisesti muodostumien laajan levinneisyy- den ja moreeniaineksen heikohkon hyödynnettävyyden vuoksi. Moreenimuodos- tumista löytyy kuitenkin sellaista luonnon geologista, biologista ja maisemallista monimuotoisuutta, jolla suojeluarvojen kannalta on huomattavaa merkitystä. Mo- reenimuodostumiin liittyy samantyyppisiä maisemallisia ja elollisen luonnon arvoja kuin kallioihin ja harjuihin; korkeita selänteitä, paikoin avoimia kasvillisuustyyppejä, varjorinteitä tai ravinteikasta maaperää, johon liittyy lehtoja tai lettoja. Moreenimuo- dostumilla on siten taloudellista, luonnon- ja maisemansuojelullista, opetuksellista sekä virkistys- ja ulkoilukäyttöön liittyvää yleistä merkitystä. Moreenimuodostumiin liittyy usein myös asutus- ja elinkeinohistoriallista kulttuurimerkitystä. Moreenin taloudellinen käyttö luonnon harjusoraa korvaavana materiaalina on lisääntymässä samaan tapaan kuin kalliokiven käyttö. Moreenimuodostumien kivi- aines, erityisesti jalostettuna, on jo lähitulevaisuudessa merkittävä kiviainesvaranto. Moreenimuodostumiin, kuten muihinkin geologisiin muodostumiin, kohdistuva maa-aineksen ottaminen muuttaa niiden luonnontilaa aina pysyvästi. Ottamisalue voidaan kyllä maisemoida mutta muodostuman saaminen takaisin luonnontilaan on mahdotonta. Maa-aineslain säännökset säätelevät maa-ainesten ottamista moreenimuodostu- mista samaan tapaan kuten harjujen ja kallioiden kiviaineksen ottoa. Moreenimuo- dostumia koskevassa lupaharkinnassa ja lupaehdoissa tulee ottaa samalla tavalla huomioon lain määräykset kauniin maisemakuvan vaalimisesta, luonnon merkittä- vien kauneusarvojen ja erikoisten luonnonesiintymien säilyttämisestä. Maa-aineslain keskeisimpiä tavoitteita on vaalia luonnon monimuotoisuutta ja kauneusarvoja sekä turvata ainesten otto ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Kokonaiskuva luonnon monimuotoisuudesta ja tietyn alueen luonnontieteel- lisestä arvosta muodostuu yhdessä sen biologisten ja geologisten ominaisuuksien ja tekijöiden perusteella. Luonnon geologiset ominaisuudet määräävät pitkälle alueen kasvillisuuden ja sitä kautta myös muun eliöstön. Maa-aineslain mukaisen lupamenettelyn vaikuttavuus luonnon monimuotoisuu- den suojelussa riippuu siitä, kuinka hyvin luonnon monimuotoisuuden kannalta ar- vokkaat alueet tunnetaan. Maa-aineslain tavoitteiden toteutuminen edellyttää tietoja geologisten muodostumien luonnon- ja maisema-arvoista, niiden pohjavesioloista ja toisaalta muodostumien hyödyntämiskelpoisista kiviainesmääristä ja laaduista. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli saada kattava kuva Suomen moreeni- muodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto. Tutkimus on tehty Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta ja julkaisun kirjoittamisesta ovat pääosin vastanneet tutkimuksen vastuullinen johtaja Kalevi Mäkinen Geologian tutkimuskeskuksesta ja päätutkijoina Jukka-Pekka Palmu, Jaana Jarva, Tom Rauha- niemi ja Hannu Rönty Geologian tutkimuskeskuksesta sekä Jari Teeriaho Suomen ympäristökeskuksesta. Julkaisun kirjoittamiseen ovat soveltuvin osin osallistuneet myös Markus Alapassi ympäristöministeriöstä sekä Jukka Husa ja Anne Raunio Suo- men ympäristökeskuksesta. Hankkeen maastotutkimuksiin ovat osallistuneen myös geologit Pekka Huhta, Jouni Pihlaja ja tutkimusassistentti Pertti Hakala Geologian tutkimuskeskuksesta sekä Suomen ympäristökeskuksen palkkaamat biologit Turkka Korvenpää, Riitta Kotiluoto, Arja Päivärinta ja Ulla Vuoti. Tutkimushanketta on ohjannut ympäristöministeriön hankkeelle nimeämä johto- ryhmä, jonka puheenjohtajana on ollut Markus Alapassi ympäristöministeriöstä ja varapuheenjohtajana Hannu Idman Geologian tutkimuskeskuksesta. Johtoryhmän jäseninä ovat olleet Maija Haavisto-Hyvärinen, Heikki Hirvas ja Jukka-Pekka Palmu Geologian tutkimuskeskuksesta, Jukka Husa ja Anne Raunio Suomen ympäristö- keskuksesta, Mervi Karhula Tiehallinnosta, Lassi Karivalo Metsähallituksesta, Tar- ja Ketola Suomen luonnonsuojeluliitosta, Tuomo Laitinen Suomen Maarakentajien Keskusliitosta, Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskuksesta, Anne Savola Sata- kuntaliitosta sekä Kalevi Laaksonen ja myöhemmin Markku Tornberg Maa- ja met- sätaloustuottajain Keskusliitosta. Johtoryhmän sihteereinä ovat olleet Jukka-Pekka Palmu, Tom Rauhaniemi ja Jari Teeriaho. Julkaisun taitosta on vastannut Ainoliisa Miettinen ympäristöministeriöstä. Julkai- sun ruotsinkieliset osuudet on kääntänyt Stig Wilkman Oy Astilbe Text Ab:stä. Julkaisun DVD-liitteessä on kuvattu ja rajattu ne moreenimuodostumat, joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot ovat tämän tutkimusaineiston perusteella arvioitu olevan maa-aineslain (555/1981) tarkoittamalla tavalla valtakunnallisesti merkittäviä. Ympäristöministeriö tähdentää tutkimusaineiston merkitystä tietopohja- na sovellettaessa maa-aineslain säännöksiä maa-ainesten ottamisen lupamenettelyssä ja maankäytön muussa suunnittelussa. Tämä tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä tutkimuksella ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Ympäristöministeriö kiittää tutkimuksen ja julkaisun tekijöitä ansiokkaasta työstä. Tutkimus täyttää erinomaisesti sille asetetut tavoitteet ja antaa uuden ympäristö- geologisen näkökulman luonnon monimuotoisuuden suojelun ja maankäytön suun- nittelun tarpeisiin. Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2007 Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Ylitarkastaja Markus Alapassi Suomen ympäristö 14 | 2007 SISÄLLYS Esipuhe..........................................................................................................................3 1 Johdanto ......................................................................................................................7 2 Moreenimuodostumien suojelullinen ja taloudellinen merkitys ......................................................................................................................9 3 Maa-aineslain soveltaminen moreeniaineksen ottamisessa ............................................................................................................... 11 4 Tutkimusmenetelmät .........................................................................................12 4.1 Selvityksen vaiheet ........................................................................................12 4.2 Lähdeaineistot .................................................................................................12 4.3 Esivalinta ..........................................................................................................13 4.4 Inventoinnin toteutus ....................................................................................1 5 Arvotusperusteet ...................................................................................................16 5.1 Yleistä ................................................................................................................16 5.2 Geologiset arvot .............................................................................................17 5.2.1 Syntyhistoria ......................................................................................... 17 5.2.2 Muut geologiset piirteet ...................................................................... 17 5.2.3 Glasiaaligeomorfologia ........................................................................ 17 Suhteellinen korkeus ................................................................................17 Kumpumoreenin muotojen kehittyneisyys ..............................................17 Drumliinien suuntautuneisuuden aste ...................................................18 Reunamoreenimuodostumien jään kontakti- ja distaalirinteet ................18 5.3 Biologiset arvot ..............................................................................................18 5.3.1 Kasvillisuuden yleispiirteet ................................................................ 18 5.3.2 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit ............................................... 18 5.3.3 Biologinen arvotus ............................................................................... 19 Kasvillisuuden harvinaisuus ...................................................................19 Biotooppien monipuolisuus .....................................................................19 Lajiston arvo: uhanalaiset, silmälläpidettävät, harvinaiset ja vaateliaat lajit