Utajärvi Ykkösosoitteeton 2015 kaikkiin utajärveläisiin1 Juhlalehti 2015 Utajärvi150 v talouksiin ja yrityksiin Juhlalehti 2015150150 vv Utajärven kunnan julkaisema 150 -vuotisjuhlalehti

Utajärven torilla järjestetään 22.8. lauantaina historiallinen yleisölle avoin kaksiosainen kuntakokous ulkotiloissa. Lue sivulta 17. laatukunta Edelläkävijöitä hyvinvoinnin kehittämisessä s. 2 Juhlavuoden Utajärven elinkeinojen häikäisevä menneisyys ja loistava tulevaisuus s. 3 tapahtumia s. 4 Utajärvellä panostetaan hyvinvointiin ja viihtyisyyteen s. 2 Päätapahtuma s. 9 Rokua Geopark - löytöretkellä Pohjolan luonnossa s. 4 Rokua Geopark valmistautuu Euroopan verkoston konferenssiin s. 5 Juhlavuoden veistoksen julkaisu s. 7 Utajärvi pyöräilyn laatukunnaksi s. 7 Miten eroavat toisistaan Tarina-arkisto, Kotiseutuarkisto, KirjastoVirma s. 10

Saippua vaahtoaa ja rapa roiskuus Merilän kartanossa s. 12 Rohkeasti liikkeelle harrastuksiin s. 13 Suurin osa utajärveläisistä onnellisia s. 13 Roomari on kunniakuntalainen s. 19

Lusia palaa Ahmakselle s. 9 Traaginen tarina runonlaulaja-parantaja Lusia Rusintytär Korhosesta nähdään pienoisoopperana elokuussa.

Utajärvi - Reilun kaupan kunta s. 11 Rokuan kehittämisen historiaa s. 14-15 Amerikan siirtolaisuudesta s. 16 Juhlavuoden päätapahtuma 5.7.2015 ks. sivu 9 2 Utajärvi 2015 Juhlalehti 2015 150 v Edelläkävijöitä hyvinvoinnin laatukunta kehittämisessä

työtä, mitä menneet sukupolvet ovat tehneet suomalaisen Utajärvellä käsityksemme on selkeä, kyllä jää. yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamiseksi Utajärvellä. Kuntien kontolle jää edelleen lukuisia kuntapalveluja, Utajärven kunta on vuosien aikana merkittävällä taval- näistä tärkeimmät liittyvät perusopetukseen, kansalaisten la vienyt eteenpäin ajatusta suomalaisesta demokraattisesta hyvinvointiin, teknisiin palveluihin ja vapaa-ajan palvelui- paikallishallinnosta. Kunnallinen päätöksenteko on kautta hin. Hyvin tärkeä rooli kunnilla on paikallisen ja alueelli- vuosikymmenien ollut yhteen hiileen puhaltavaa, konsen- sen elinvoiman kehittämisessä. Sekä hyvinvoinnin kehittä- sushenkistä. Kunta on ollut myös edistyksellinen toimi- minen että alueen elinvoiman kehittäminen on kirjattu ylös ja. Olemme ensimmäisenä – ja edelleen ainoana - kuntana Kuntalain 1 §:ään. Kunnan perustehtävänä on myös luoda Suomessa rakentaneet kunnallisen palvelujärjestelmämme edellytyksiä kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallis- sertifioidun laatujärjestelmän piiriin. Olemme Suomen en- tumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kun- simmäinen Reilun kaupan kunta. Olemme olleet edelläkävi- nan toiminnassa. jä työelämän kehittämisessä – siitä tunnustuksena saimme Utajärven käydessä kohti juhlavuoden tapahtumia, on vuonna 2006 valtakunnallisen, Lappeenranta 30-vuotis- myös kysytty, onko 150-vuotisjuhlavuosi itsenäisen kunnan juhlaseminaarin palkinnon. Olemme olleet edelläkävijöitä lopettajaisvuosi. Nämä kysymykset kumpuavat vuonna myös hyvinvoinnin kehittämisessä. Utajärvellä hyvinvoin- 2011 pääministeri Kataisen torvet töristen käynnistämästä tiotsikon alle kuuluu myös työllisyys. Yhtenä esimerkkinä suuresta kuntarakenneuudistuksesta, jonka tavoitteet olivat onnistumisesta on tilastotieto kunnan maksaman sakko- selkeät; Utajärven kokoisilla kunnilla ei ole elämisen oikeut- maksun/työtön määrästä. Tässä vertailussa olemme koko ta. Kataisen hallituksen utopistiset haaveet eivät kuitenkaan Suomen ykkönen. toteutuneet. Kunta on ollut aloitteellinen myös alueellisessa kehittä- Utajärven kunnan kanta rakenneuudistuksiin on ollut jo mistyössä. Oulu-Kainuu kehittämisvyöhyke, Vt 22 edunval- vuodesta 2011 lähtien selkeä. Ensiksi pitää valtakunnassa vonta, Rokuan alueen kehittäminen, kaikki ovat lähteneet ratkaista sosiaali- terveydenhuollon järjestäminen ja tuotta- liikkeelle Utajärven kunnan aloitteesta. Esimerkiksi Rokua minen, toiseksi pitää ratkaista kunta- valtiosektorin työnja- Geopark on kasvanut erääksi pohjoisen Suomen kiinnos- ko ja rahoitus ja tätä myötä kuntien tehtävät. Vasta tämän tavimmista tulevaisuuden luonto- ja geomatkailukohteista. jälkeen kunnilla on mahdollisuutta arvioida, pärjäävätkö ne Tästä yhtenä osoituksena Rokualle saapuu syyskuussa 2015 itsenäisinä, tekemällä syvenevää kuntayhteistyötä, vai pi- Utajärven kunta täyttää kuluvana vuonna 150 vuotta. 500 geo-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. tääkö niiden turvautua kuntaliitoksiin. Vuonna 1865 annettiin keisarillinen asetus maaseudun kun- Kunta haluaa pääjuhlassaan viestittää valtiovallalle, että Käsitykseni mukaan Utajärven valtuuston lopullinen nallishallinnon uudistamisesta. Utajärvellä, joka tällöin vie- pienelläkin kunnalla voi olla merkittävä rooli alueensa ke- kanta itsenäisyyskysymykseen ratkeaa lähivuosina, kun lä kuului kappeliseurakuntana Muhoksen yhteyteen, pää- hittämisessä sekä ihmisten hyvinvoinnin ja sosiaalisen ko- valtakunnalliset vastaukset yllämainittuihin kysymyksiin tettiin uuden asetuksen myötä aloittaa taival kohti itsenäistä heesion rakentamisessa. Kunnan lähettämän viestin sisältö saadaan. Nykyinen kanta on ollut yksiselitteinen, itsenäi- kuntaa. Tätä vuotta pidetään siis Utajärven kunnan viral- on merkittävä. Suomessa eletään parhaillaan aikaa, jolloin sinä pysytään. Pontta ajatukselle antavat monenlaiset hyvät lisena syntymävuotena, vaikkakin vasta vuonna 1867 ko- sekä alueelliset että paikalliset julkishallinnon rakenteet palvelut, ympäristö ja tapahtumat, joita Utajärveltä löytyy. koontuivat Utajärven asukkaat ensimmäiseen yhteiseen ovat suuren uudistamismyllerryksen alla. Varsinkin sosiaa- Näillä sanoilla haluan toivottaa utajärvisille oikein hyvää kuntakokoukseensa. li- terveyshuollon siirtyessä laajojen alueiden hoidettavak- 150-vuotisjuhlavuotta. Kunta juhlii monipuolisesti juhlavuottaan. Pääjuhlaa vie- si, on kysytty, jääkö kunnille enää ollenkaan roolia, kunnan tetään sunnuntaina 5.7.2015. Silloin mm. paljastetaan taiteli- rahojen käytöstä yli puolen siirtyessä pois kunnan määrä- Kyösti Juujärvi ja Sanna Koiviston veistämä patsas, jolla kunnioitetaan sitä ysvallasta. Kunnanjohtaja

Utajärven kunnassa halutaan panostaa hyvinvointiin ja viihtyisyyteen

Utajärven kunnan tavoitteena on mennessä. Päiväkodin pihatöiden kuntalais- ja käyttäjälähtöisesti viimeistely jää kesälle 2016. huolehtia hyvästä ja laadukkaas- Toinen merkittävä investointi ta toimintaympäristöstä. Tulevi- päiväkodin lisäksi Utajärven kun- na vuosina tullaan panostamaan nassa vuonna 2015 on koulun van- ympäristön viihtyisyyteen ja myös han siiven peruskorjauksen käyn- kiinteistökannan korjaamiseen ja nistäminen. Korjauksessa tullaa tarvittaessa uuden rakentamiseen. uusimaan lämpö-, vesi- ja viemä- Utajärven kunnan 150-vuotis- rilinjastot. Työ painottuu kesäai- juhlavuoden suurin investointi kaan, joten remontti ei tule mer- on uuden päiväkodin rakentami- kittävästi vaikuttamaan koulun nen nykyisen päiväkodin piha- käyntiin. piiriin. Tavoitteena on saada toi- Kunta on satsannut viime vuo- mivat ja uudenaikaiset tilat lasten sina uusien asuinalueiden raken- päivähoidon käyttöön. Uuteen tamiseen mm. Roinilan alueella. päiväkotirakennukseen tulee kol- Kaavoituksen valmistuttua kirkon me ryhmää. Suunnittelua on tehty seutuville on tulossa uusia omako- käyttäjälähtöisesti – päivähoidon titalotontteja myyntiin. esimies on ollut mukana hank- keessa alusta lähtien. Tervetuloa asumaan ja Alustavan aikataulutuksen viihtymään Utajärvelle! mukaan päiväkodin rakentami- nen aloitetaan keväällä 2015 ja se Mirja Savolainen valmistuu vuoden 2015 loppuun tekninen johtaja

Utajärvi Julkaisija: Utajärven kunta Vastaava päätoimittaja: Asko Merilä Ilmoitusmyynti: Asko Merilä Toimittajat: Asko Kurki, Tarja Vimpari, Taitto ja graafinen suunnittelu: VKK-Media Oy/Eila Lahtinen Juhlalehti 2015 150 v Riitta Muhonen, Heimo Turunen Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani 2015 2015 Utajärvi 3 Juhlalehti 2015 150 v Utajärven elinkeinojen häikäisevä laatukunta menneisyys ja loistava tulevaisuus

Utajärven kehitykseen ovat eniten vaikuttaneet ne ihmiset, Utajärven kolmatta kansallista tehtävää. Näin jälkeenpäin västi kehittämisinvestointien takaisinmaksuaikaa. Utajär- jotka ovat ahertaneet Utajärvellä. Toimeentulon ja elinkei- ajateltuna korvaus sähkön tuotantoympäristöstä olisi voi- vellä yritysten määrä on lisääntynyt vuoden 2009 jälkeen 43 nojen historia alkaa metsästyksestä ja kalastuksesta – kai- nut olla suurempi. yrityksellä, joka on lähialueella eniten asukaslukuun suh- nulaisten erä- ja keräilytaloudesta. Pian kalaisat vedet ja Pelkästään ympäristön tuhoaminen, mutta myös Utajärven teutettuna. Yrittäjät ovatkin arvioineet Utajärven Yritys- runsaat erämaiden antimet alkoivat ehtyä. Tarvittiin elin- kuntalaisten elinkeinon siirtämisestä valtiolle ja luonnon- puisto Oy:n kehittämiskonseptin Suomen parhaaksi. keinojen kehittämistä. Utajärvi sai luontevasti hoitaakseen varojen kaappaaminen kaipaisivat vieläkin korjausta. Ehkä kansallisia tehtäviä. joki vielä vapautetaan jolloin monet pilalle menneet ranta- Bioenergian tulevaisuuden Maatalous ja metsien työt alkoivat vallata alaa. Utajär- vedet puhdistuvat. tehtävä loistaa ven pääosin tasaiset pellot vaihtelevat jokivarsien viljavista kivennäismaista suopeltojen muhapohjiin, jotka piti ennen Teollisuutta ja lisää palveluja Utajärven elinkeinoelämä on saanut voimansa suurelta osal- vaivalloisesti kuivattaa. Aikoinaan metsien hyödyntäminen taan luonnosta. Utajärven kunta on luonut parhaan kykynsä Kunnioitettujen ikääntyneiden naisten ja miesten sukupol- alkoi kangasmailta. Sen jälkeen on siirrytty yhä enemmän mukaan edellytyksiä uudelle. Niin täytyy tehdä eteenpäin- vi on kokenut Suomen nousun ja valtavan kehityksen. Ehkä laajoille kuivatetuille maa-alueille, joilla veden väistyttyä kin. Puun, turpeen ja bioenergian käyttäminen energiaksi yhteiskunnan sisäinen, ristiriitainenkin rakenne ja toinen on syntynyt laajoja metsämaita. Sieltä Suomen kansantalo- tulevat olemaan merkittävässä roolissa, kun tehdään ja jär- toistensa kannustaminen auttoivat ihmisiä tekemään työ- us saa edelleen ammentaa taloudellista hyvinvointia. jestetään uusia työpaikkoja Suomeen ja Utajärvelle. paikoilla parhaansa. Näin suomalaiset huomaamattaan töi- Matkailuelinkeino, Rokua Geopark ja myös teollisuu- tä tekemällä tekivät yhden maailman parhaista valtioista Tervaa valtamerten laivoille den palveluelinkeinot laajenevat samoin kuin ympäristöala ihmisten asuttavaksi. Vähitellen palvelutkin ovat lisäänty- sen laajassa merkityksessään. Suomessa tarvitaan luovuut- Oulujoki-vartta pitkään - vuoteen 1954 saakka – valtaosal- neet ja parantuneet. Rokua Health & Spa tarjoaa nykyään ta, paljon uutta, innovatiivista ja ennakkoluulotonta kehittä- taan hallinneella Utajärven kunnalla on ollut muutamia jopa hemmotteluhoitoja ja mökkimatkailu on laajentunut mistyötä, jotta aiempien sukupolvien luoma yhteiskunta ke- kansallisia tehtäviä valtiomme ja kansamme hyväksi. En- nopeasti.. hittyy. Kunta on näyttänyt hallinnossaan hyvää esimerkkiä simmäinen oli Oulujoen suulle Kainuusta tuodun tervan Teolliset työpaikat olivat pienessä mitassa alkaneet jo kehittämällä Suomen ensimmäisen kunnan, jossa laatujär- kuljettaminen Oulujoen koskien kuohujen läpi. Siinä si- Utajärvelläkin jo Kiiminkijoella kun Kurimon rautaruuk- jestelmä on käytössä koko kunnassa. Lisäksi olemme hank- vussa Utajärven isännät tuottivat tervaa metsistään itsekin. ki teki rautaa 1853 – 1878. Strömbergin ja nykyisen ABB:n kineet reilun kaupan kunnan-, pyöräilykunnan statuksen, Tuon ajan perukirjoista käy ilmi, että kun joku isäntä kuoli ”juuria” on siis Utajärvellä. Utajärven kunnan perusta- tupakoittoman kunnan jne. - jopa joskus hukkumalla - niin tervaa jäi perinnöksi peril- minen sattui vuoteen 1865, jolloin maalliset ja uskonnolli- Tulevaisuus tehdään työpaikoilla. Jokaisen on tehtävä listen toimitettavaksi Ouluun. Tervan kuljetus loppui vähi- set asiat eriytettiin hallinnollisesti toisistaan. Kurimon rau- parhaansa ja jalostettava suomalainen osaaminen myös tu- tellen puulaivojen valtakauden väistyttyä ja sen jälkeen kun dan jälkeen teollisuus on voimistunut Utajärvellä. Suuri osa levaisuuden menestykseksi. Oulun Tervahovin paloi. teollisuudesta voimalaitosten valmistumisen jälkeen on pe- rustunut luonnonvarojen jalostamiseen. Asko Merilä Utajärvelle turisteja v.1887 Kinnusen Myllyn juuret ovat pienessä rahtimyllyssä ja Hallintotieteiden tohtori sahassa 1950-luvulta. Sittemmin se on kehittynyt tuotta- Toinen kansallinen tehtävä on ollut matkailuelinkeinon Kehitysjohtaja, Utajärven kunta maan suuren osan Pohjois-Suomen leipomojen jauhoista ja käynnistäminen Suomessa. Utajärvi on ollut niiden ensim- vie laajalle myös erilaisia rehuja. 1960-luvulla alkoi tulla val- mäisten kuntien joukossa, joiden aluetta alettiin käyttää v. mistukseen erilaisia muovituotteita. 1887 alkaneen valtakunnallisen - ulkomaille suuntautuneen - matkailumarkkinoinnin kohdealueena. Oulujoen kosket, jotka lähes kaikki olivat Utajärvellä, alkoivat vetää turiste- Suomen tehokkain kehittämiskonsepti ja. Aluksi ennen rautatietä höyrylaivat toivat matkustajat Mustikkakankaan teollisuusalueelle syntyi nopeasti sen Kajaanista Vaalan kurkkuun. Oulujoen niskan kosket olivat perustamisen jälkeen ensin meijeri ja juuston valmistusta, ensin ja niiden jälkeen höyrylaiva Pyhä, vei koskenlasku- mutta pian myös puunjalostusta, elementtitehdas, ikkuna- matkailijat Merilään, nykyisen Merilän Kartanon rantaan, tehdas sekä liimalevyjen valmistusta. mistä he pääsivät koskiveneissä eteenpäin Sotkakosken, Py- Vähitellen juusto vaihtui valtatien varrella muoviksi. häkosken jälkeen Muhokselle. Nuo kosket vetivät ulkomai- Pipe Life Oy:n Utajärven tehdas on pystynyt kehittämään sia matkailijoita niin sanottuihin koskiveneisiin, joissa nor- muovin jalostusta ajan mukana. Päättäjät ovat reagoineet maalisti oli 18 matkustajaa kerrallaan. Lisäksi tulivat lohien nopeasti. Kun päättäjät eivät yhdessä vaiheessa enää teol- kalastajat Euroopasta sekä Lordit Englantia myöten. Koski- lisuusalueella paljon nähneet rekkoja, he vaativat kehittäjil- veneturismi kuitenkin loppui kokonaan vakavaan onnetto- tä nopeita ja vaikuttavia toimenpiteitä, jotta rekkoja jälleen muuteen Muhoksella Pyhäkosken vesivoimalaitoksen ra- alueella näkyisi enemmän. Näin syntyi erilaisia kasveja ja- kentamisen jo käynnistyttyä. lostava Pottumies Oy ja puuta jalostava Timo Timber Oy. Näin kunnalliset päättäjät ovat merkittävästi ohjanneet Sähköä sotakorvauksien Utajärven kehitystä. Kunnan työntekijät ovat antaneet oh- tekemiseen ja maan vaurastumiseen jeet ja raamit kehitystyölle. Vuonna 1997 perustettu Uta- järven Yrityspuisto Oy on tehnyt osakeyhtiön hallituksen Utajärven luonnonvarat ryhtyivät sotien jälkeen tuotta- päätöksien mukaista kehitystyötä ja onnistunut saamaan maan sähköä, jotta Suomi saisi sotakorvaukset maksettua ja paljon uusia työpaikkoja. Merkittävin tulo kunnalle ovat valtakunnan vaurastumaan. Valtion yhtiöt ottivat Oulujo- työntekijöiden yrityksiltä saamista palkoista maksamat ve- en Utajärveläisiltä haltuunsa ja valjastivat sen toteuttamaan rot kerrannaisvaikutuksineen, jotka lyhentävät merkittä-

Juhlavuoden kolikko Utajärvi mainosleima

Juhlavuonna eri tilaisuuksissa voi lyödä itselleen juh- Utajärven kunnasta on valmistu- lavuoden kolikon kahden euron hintaan. Kolikko on nut mainosleima. Tätä myös posti- kuparinen ja siinä on kuvattu roomari eli lautturi. Pie- leimaksi kutsuttavaa leimaa käyte- nen kokonsa ja keveytensä vuoksi kolikko on näppärä tään juhlavuoden mainostamiseen muisto juhlavuodesta, se on kevyt lähettää vaikkapa esimerkiksi kirjekuorissa sekä eri- esimerkiksi postin välityksellä vaikkapa toiselle puo- näisissä muissa yhteyksissä. Lei- lelle maapalloa utajärveläislähtöisille henkilöille. man on suunnitellut ja toteuttanut Kolikon on suunnitellut Matti Olkkonen MOW Ex- Anne Huhtala oikean tervatynny- periencestä. Hänen kauttaan kuntaan saadaan kolik- rin pohjalta. (ak) koaihiot sekä kolikonlyöntivälineet. 4 Utajärvi 2015 Juhlalehti 2015 150 v

Rokua Geopark – löytöretkellä Pohjolan luonnossa

Monipuoliset mahdollisuudet virkistäytymiseen ja lomailuun

Rokua Geopark on noin 1300 tova kokonaisuus, jossa elottoman Geopark-verkoston tavoittee- tuksessa kuin korkeatasoisen kyl- neliökilo¬metrin suuruinen upea ja elollisen luonnon sekä ihmis- na on vaalia kohteiden sisältämää pylähotellinkin huoneissa. Geo- matkailualue, joka yltää Oulun asutuksen vuorovaikutussuhteet arvokasta geologista perintöä ja parkin alueella on myös useita lähistöltä Muhokselta Oulujoen muodostavat arvokkaan, läpi vuo- tuoda esille alueen luonto- ja kult- luontopolkuja ja Rokualla sijaitse- vartta ja Rokuan harjujaksoa pit- situhansien rakentuneen kerto- tuuriarvoja sekä niiden välisiä yh- vassa Opastuskeskus Supassa alu- kin Oulujärvelle asti. Se kertoo muksen. Tämän kertomuksen pa- teyksiä. Näitä teemoja hyödynne- een syntyhistoriaa esittelevä näyt- kiehtovalla tavalla jääkauden tari- loista muodostuu upeita luonto- ja tään opetuksen, tieteen ja kestävän tely. Niiden tarjonnasta voi nauttia nan: kuin¬ka liikkuva jää on muo- kulttuurimaisemia, joita esimer- matkailun kehittämiseen. Geopar- joko omatoimisesti tai asiantunte- vannut luontoa, miten ihminen on kiksi Oulujärven aavoilla ulapoil- kien myötä myös alueen asukkaat vien oppaiden seurassa. Tarvitta- seurannut sulavaa jää¬tä ja vetäy- la ja pitkillä hiekkarannoilla voi tulevat tietoisemmiksi kotiseutun- essa myös melontaan, kalastuk- tyvää merenrantaa sekä jättä¬nyt ihailla. sa arvokkuudesta ja halu sen var- seen, ratsastukseen kuin lännen omat jälkensä ympäristöön. Muhoksen, Utajärven ja Vaa- jelemiseen kasvaa, mutta halutes- seikkailuihinkin löytyy ammatti- Jääkausi ja sen jättämä ainutlaa- lan kuntien, Rokuan Terveys- ja saan myös matkailijat pääsevät taitoista palvelua eri puolilta aluet- tuinen geologinen perintö, ”The kuntouttamissäätiön sekä Met- tutustumaan luontoon ja kulttuu- ta. heritage of the Ice Age” onkin Ro- sähallituksen perustama Rokua riin uudesta näkökulmasta, pintaa Tervetuloa löytöretkelle pohjo- kua Geoparkin pääteema. Jääkau- Geopark hyväksyttiin lokakuussa syvemmältä. lan luontoon nauttimaan luonnon den perintö yhdistyy tiiviisti alu- 2010 ensimmäisenä kohteena Suo- Rokua Geoparkin alueelta löy- ja kulttuurin tarjoamista ikimuis- een erityislaatuiseen kallioperän mesta Yhdistyneiden kansakun- koston jäsenyys on alueelle suu- tyy monipuoliset mahdollisuudet toisista elämyksistä! kehityshistoriaan ja jääkautta seu- tien kasvatus-, tiede- ja kulttuuri- ri tunnustus ja tuo sille runsaasti niin retkeilyyn, melontaan, kalas- ranneeseen elollisen luonnon ja järjestö UNESCO:n suojelemaan kansainvälistä näkyvyyttä etenkin tukseen, kulttuurielämään kuin ihmisasutuksen leviämiseen alu- maailmanlaajuiseen geopark-ver- verkostoon kuuluvissa lähes 30:ssa majoittumiseenkin; yöpyä voi niin eelle. Rokua Geopark onkin kieh- kostoon. Global geoparks -ver- valtiossa. teltoissa, mökeissä, maatilamajoi-

Lisätietoja: www.rokuageopark.fi Utajärven juhlavuosi 2015

Helmikuu Kesäkuu 18.7. Mutafutis ja Muta Challenge Merilän Kartanossa. 3.2. Mikko Moilasen esitys ”Pohjanmaan pyövelit – myytit 2.6. – 25.6. Vesa-Antti Puumalaisen taidenäyttely kirjaston Sofian 18.7. Akkain savusauna –tapahtuma Ahmaksen perinnekylässä. ja todellisuus” kirjastossa. Kammarissa. 19.7. Juorkunan kyläpäivä. 12.2. Vanha rauta – ystävänpäivään liittyvä konsertti 6.6. RGM-maraton Rokualla 19.7. Kyläkirkko Naaman kylätalolla. Suvituulen palvelukeskuksessa. 7.6. Konfirmaatiomessu kirkossa. 22.7. Yhteislaulutilaisuus Torimakasiinilla. 12.2. Ystävänpäivän disko lapsille. 12. - 13.6. Untorock. 25.7. Sangin kylämarkkinat Valkeisen rannalla ja illalla 12.2. – 5.3. Esko Männikön valokuvia kirjaston Sofian Kammarissa. 12. - 13.6. Tervasoutu. markkinatanssit. 13.2. Wanhojen tanssit Nuoriso-liikuntatalolla. 14.6. Luonnonkukkien retkipäivä Kurimoon. 26.7. Kyläkirkko Sangilla. 17.2. Laskiaistiistain ruokailu seurakuntatalolla. 14.6. Valokuvia poliisikonstaapeli Jaakko Paavolan ja emäntä 26.7. Pyöräilytapahtuma Ahmas-Kylmälänkylä. 26.2. Minun virteni –ilta kirkossa. Jenny Paavolan albumista –näyttelyn avajaiset. 29.7. Yhteislaulutilaisuus Torimakasiinilla. 19.6. Juhannusaaton hartaus ja kokko Vesitorninmäellä. Maaliskuu 20.6. Juhannustanssit Naamankylän kylätalolla. Elokuu 10.3. – 30.3. Lohtuenkelit - Seija Ylitalon enkelinäyttely kirjaston 23.6. - 31.7. Kotiseutumuseo on avoinna: ti-pe klo 12-16 ja 3. - 27.8. Oulujoki kuvissa. Näyttely kirjaston Sofian Kammarissa. Sofian Kammarissa. su klo 11-15, sulj. ma ja la. 7.8. Lusia-oopperan ensi-ilta Ahmaksen perinnekylässä. 7.3. Tervahiihto starttaa Utajärveltä. 23.6. - 31.7. Valokuvia poliisikonstaapeli Jaakko Paavolan ja emäntä 9.8. Lusia-ooppera Ahmaksen perinnekylässä. 10.3. Yhteisvastuuhiihto kk:n valaistulla ladulla. Jenny Paavolan albumista –näyttely. 15. - 16.8. Oulujoen-messut ja Rompetori. Teemana ”Hyvä Elämä”. 15.3. Lastenjärjestöjen järjestämä Lastentapahtuma. 27.6. Kuvien virta –jokielokuvafestivaali Merilän Kartanossa. 15.8. Messutanssit. 15.3. Sulohiihdot Ahmaksella. 28.6. Päivä maatilalla -tapahtuma Ahmaksella. 20.8. Satu Lotvosen (laulu) ja Markus Vaaran (piano) konsertti 22.3. Rokuan kansalliset hiihdot 8.6.-9.8. Torimakasiinin näyttelyt: seurakuntatalolla. 23.3. Meidän luokassa ei kiusata – Duudsonit vierailevat Alakerta: Utajärven Aikamatka. 22.8. Kuntakokous / kunnanvaltuuston juhlakokous torilla. Utajärvellä tärkeällä asialla. Yläkerta: Kivun kiinni ottajat – näyttely kansanparannuk- 23.8. Kyläkirkko Ahmaksen perinnekylässä. 26.3. Pohjanperän yhteisvastuutapahtuma Juorkunassa. sesta ja –parantajista. 29.8. Perheolympialaiset. Yläkerta: Rauta vellinä viruvi – näyttely Utajärven Särki- 29.8. Venetsialaiset Sangin Valkeisella. Huhtikuu järven kylässä 1800-luvun lopulla toimineesta Kurimon 29.8. Karaoketanssit Merilän Kartanossa. 1.4. Asko Keräsen taidenäyttelyn avajaiset kirjastossa. rautaruukista. 1.4. – 24.4. Asko Keräsen taidenäyttely kirjaston Sofian Kammarissa. Syyskuu 4.4. Särkijärven kylätapahtuma. Heinäkuu 1.9. – 25.9. Anne Auvisen lasimaalauksia, näyttely kirjastossa. 9.4. Sanataidekollaasi – sanataidekurssilaiset esittävät omia 1.7. Yhteislaulutilaisuus Torimakasiinilla. 3. – 6.9. Geopark-konferenssi. runojaan kirjastossa. 1. - 29.7. Utajärvisiä rakennuksia ennen ja nyt, näyttely kirjaston 13.4. Watti Walopää ja kadonnut hehku – koko perheen Sofian Kammarissa. Lokakuu taikateatteriesitys. 4. – 11.7. Kotiseutuviikko, ohjelmassa mm.: 4.10. Mikkelinpäivän markkinat Ahmaksella. 18.4. UPOn 40 v. juhlakonsertti Nuoriso-liikuntatalolla. *4.7. Naaman kyläpäivä. 6.10. – 29.10. Satulangat –nukketeatterinäyttely kirjastossa. 27.4. Kansallisen Veteraanipäivän juhla. *4.7. Vetouistelukisa Pällin patoaltaalla. Nukketeatteri Pikkukulkurin esitykset pienille lapsille. *5.7. Juhlavuoden päätapahtuma. Ilpo Mikkosen luento lasten parissa työskenteleville Toukokuu *6.7. Runon ja suven juhla Ahmaksen Kalevalaisessa perinne- nukketeatterista kasvatuksen välineenä. 1.5. Vapputapahtuma seurakuntatalolla. kylässä. 2.5. Tuula Jurvelinin näyttelyn avajaiset kirjastossa. *8.7. Yhteislaulutilaisuus ja UPO:n minikonsertti Marraskuu 2.5. – 28.5. uula Jurvelinin taidenäyttely kirjaston Sofian Kammarissa. Torimakasiinilla. 3.11. – 26.11. Riitta Johanna Laitisen Tarinametsä-näyttely kirjaston 11. - 29.5. Kuvataidekoululaisten taidenäyttely Hyvinvointitalolla. *10.7. Moon´s Stones –bändin 45-vuotisjuhlakonsertti torilla. Sofian Kammarissa. 14.5. 70-vuotiaiden yhteiset syntymäpäivät seurakuntatalolla. *11.7. Toritapahtuma. 3.11. Tarinametsä-näyttelyn avajaiset. 17.5. Kaatuneiden muistopäivä. *11.7. Särkijärven kyläpäivä. Ohjelmassa mm. Särkijärven 28.11. Joulukauden avajaiset torilla. 23.5. Kesäkauden avajaiset valtakunnallisena siivouspäivänä ympärijuoksu. torilla. *12.7. Utajärven Halosten sukukokous ja sukukirjan julkistamis- Joulukuu 23.5. Pihakirppis Ahmaksella. tilaisuus kylätalo Katajistossa. 6.12. itsenäisyyspäivän juhla. 24.5. Suvivirsi-tapahtuma Torimakasiinilla. 15.7. Yhteislaulutilaisuus Torimakasiinilla. 1.6.-9.8. Torimakasiinin kesäkahvila on avoinna. 17.7. Soap Soccer Merilän Kartanossa. 2015 Utajärvi 5 Juhlalehti 2015 150 v

Kuva: Henri Luoma

Rokuan Syvyydenkaivo on Suomen syvin suppakuop- pa, se on muodostunut edellisen jääkauden sulamisvai- heessa suuren jäälohkareen sulaessa paikoilleen. Rokua Geopark valmistautuu Euroopan verkoston konferenssiin

Rokua Geopark toimii isäntänä ja Vesa Krökki Rokua Geoparkista rasta pääosin Euroopasta, mutta loissa ja osittain Rokualla, Mu- – verkostossa. Verkostoon kuuluu syyskuussa 2015 järjestettävässä kertoo, että nyt ensimmäisen ker- myös muualta maailmalta. hoksella, Utajärvellä ja Vaalassa. 111 ainutlaatuisen geologisen pe- Euroopan Geopark – verkoston ran Suomessa pidettävään konfe- – Konferenssi toteutetaan osit- Järjestettävä konferenssi on Euroo- rinnön omaavaa kohdetta. Euroo- konferenssissa. Toiminnanjohta- renssiin odotetaan noin 400 vie- tain Oulussa Oulun yliopiston ti- pan Geopark –verkoston vuosit- passa verkoston jäsenalueita on 64. tainen tilaisuus, johon kokoontuu Euroopan Geopark -verkoston tar- Kuva: Markus Sirkka laaja joukko matkailun ja luon- koituksena on jakaa kokemuksia nontieteiden ammattilaisia vaihta- ja parhaita käytäntöjä luonnontie- maan kokemuksia ja tutustumaan teiden opetuksesta, geologisen pe- kulloiseenkin isäntä Geopark – rinnön suojelusta, geomatkailusta alueeseen, Vesa Krökki tähdentää. sekä kestävästä kehityksestä. Ennen konferenssia järjeste- Vesa Krökki kertoo, että Rokua tään Euroopan Geopark – ver- Geopark konferensssin vastuut- koston koordinaatiokomitean ko- ahona toimii Rokua Geoparkin kous Rokualla. Tähän kokoukseen hallinnoijataho, Humanpolis Oy, osallistuu noin 120 henkilöä jotka mikä on vuoden 2015 alusta lähti- edustavat eurooppalaisia Geopark en geopark- kuntien (Muhos, Uta- alueita. Kokouksessa päätetään järvi ja Vaala) omistama alueelli- mm. uusista Geopark – verkostoon nen kehittämisyhtiö. Konferenssi otettavista jäsenalueista. toteutetaan yhteistyössä Oulun Rokua Geopark sijaitsee Ou- yliopiston, Geologian tutkimus- lujokilaaksossa Muhoksen, Uta- keskuksen, Konffa Oy:n sekä pe- järven ja Vaalan kuntien alueella. rustajatahojensa, Muhoksen, Uta- Se on Suomen ensimmäinen koh- järven ja Vaalan kuntien, Rokuan de maailmanlaajuisessa Unescon Terveys- ja Kuntouttamissäätiön suojeluksessa toimivassa Geopark sekä Metsähallituksen kanssa.

Oulujärvi on osa Rokua Geopark aluetta, sen gneissikalliot ovat osa Euroo- pan vanhinta kallioperävyöhykettä. Kuvan kallioiden ikä on jopa 2,7 miljar- dia vuotta.

Lisätietoja: www.rokuageopark.fi ja www.egnconference2015.com 6 Utajärvi 2015 Juhlalehti 2015 150 v

Jokaisella kasvulla on tarinansa Ensimmäisen kerran Kinnusen perheen myllyn kivi liikahti yli puoli vuosisataa sitten. Siitä lähtien yritys on tehnyt merkittävää yhteistyötä pohjoisten viljelijöiden kanssa jalostaakseen maan parhaista antimista monipuoliset tuotteet: Kinnusen Myllyn Tähti-rehut ja Kinnusen Myllyn jauhot.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

Utajärvi 2065 Utajärven kunnallisessa keskikou- olisin sen silloin hoksannut. En- ja senpä vuoksi sain open moitteet tä sentin vuodessa. Tästä ei kuiten- ja terveystuloja, mutta ongelmana lussa piti 1950-luvulla kirjoittaa hän minä nyt sentään niin tollo realismin puutteesta. Ehkä niin oli kaan ole Utajärvellä suurta hait- on se, keneltä kerätään kunnallis- aine otsikolla ”Utajärvi vuonna ollut, että olisin luullut avaruus- hyvä, sillä yllättäen ennusteet ei- taa vielä vuonna 2065, sillä vasta verot. Onneksi on kuntauudistus. 2000”. Se oli silloin niin kauka- keskuksen syntyvän tyhjästä. Ker- vät osuneet ihan kohdalleen. tuhansien vuosien kuluttua joki Vielä 50 vuotta sitten Utajärveltä na tulevaisuudessa, että taisinpa tomatta vain jäivät ne muutamat Nyt, vuonna 2015, saan viimein kääntyy virtaamaan Oulujärveen oli matkaa Ouluun yli 50 kilomet- innostua vähän liikaakin. Sijoi- edellytykset, jotka olisivat sen to- tilaisuuden korjata vuosikymmen- päin ja voimalaitokset alkavat syö- riä, mutta tänä päivänä vain yksi tin vuoden 2000 Utajärvelle muun teuttaneet. Ei siihen olisi tarvittu ten takaisen takaiskun, eli ennus- dä sähköä tuottamisen asemesta. senttimetri, entisen Ylikiimingin muassa avaruuskeskuksen, josta muuta kuin se, että Utasen alaka- taa tosiasioiden pohjalta, millainen Sen sijaan kunnan väestökehi- (nykyisen Oulun) vastaisella rajal- lähtisi raketteja Kuuhun ja Marsiin navan kaivutöissä olisi törmätty tulevaisuus meitä odottaa seu- tys on huolestuttava. Utajärven la. Jos ja kun Utajärvi vyöryy kohti melkein päivittäin. Opettaja antoi maailman rikkaimpaan kryptoniit- raavan puolen vuosisadan pääs- väkiluku 1950-luvulla oli korkeim- Oulua samalla vauhdilla edelleen, numeroksi suunnilleen seiskan. tisuoneen ja Nasan pääjohtaja Te- sä 2065, kun Utajärvi täyttää 200 millaan 8672, mutta nykyisin vain vuonna 2065 koko kaupunki on Mielikuvitusta oli riittävästi ja vä- räsmies olisi sijoittanut Kutukuk- vuotta. 2995. Jonnekin on kadonnut yli sulautunut Utajärven alusmaaksi. limerkeistäkin osa oli kohdallaan, kulalle avaruuskeskuksensa Cape Ennustaminen onnistuu hel- 5000 ihmistä, joten tasaisen vauh- Sieltä on sitten hyvä kerätä vero- mutta realismissa oli korjattavaa. Kanavarallin. poimmin jatkamalla toteutuneita din taulukon mukaan vuonna 2065 ruplia miinusmerkkisten utajärvis- Tuo arvostelu on hieman har- Nämä tapahtumat tuntuivat trendejä suoraan eteenpäin. Esi- kunnassa on miinus 1600 asukasta. ten hyvinvoinnin turvaamiseen. mittanut siitä saakka, yli puoli tuohon aikaan sen verran itsestään merkiksi Oulujoen virtaama hidas- Miinusmerkkisen väestön sosiaa- vuosisataa. Realismi nimittäin oli- selviltä, että en tullut niitä erikseen tuu kaiken aikaa, kun Perämeren li- ja terveyskulut ovat epäilemät- Aleksis K si ollut helposti korjattavissa, jos maininneeksi ainekirjoituksessani, rannikko nousee jääkauden jäljil- tä olemattomat, tai peräti sosiaali-

Utajärvisiä ”julkimoita”

Martti Koskinen, (1941-1988) sa garage rockissa ja psykedee- tunnettu pakinoitsija. tivolissa hanurinsoittajana. Hän 1993. Luukinen opetti kuvataidet- muusikko, säveltäjä, Martti Kos- lisessä rockissa. 22-Pistepirkko Isa Asp, (1853-1872) runoilija. kävi kuusi vuotta kansakoulua ja ta Kiiminkijoen ja Oulujoen opis- kinen syntyi Pulkkilassa vuon- lukeutuukin kriitikkopiireissä Isa eli kastenimeltään Lovisa syn- opiskeli Helsingin työväenopis- toissa ja sitten Raahessa kahdek- na 1941. Utajärvelle hän muutti arvostetuimpiin suomalaisiin tyi Utajärvellä. Isa Asp tunnetaan tossa kirjoittamista. Lyytikäinen san vuoden ajan. Elämäntyönsä vuonna 1953 ja asui siellä kuole- rockyhtyeisiin. Pistepirkon jä- ensimmäisenä suomen kielel- asui Muhoksen Leppiniemes- hän teki Haukiputaan lukiossa maansa saakka. Hänet tunnetaan senet: P-K Keränen - laulu, ki- lä kirjoittaneena naislyyrikkona. sä 1942-43.Häneltä on ilmestynyt kuvataiteen lehtorina. musiikkipiireissä sanoittajana ja tara, koskettimet ja ohjelmointi, Hänen kotinsa oli kaksikielinen; kuunnelmia ja 16 romaania, jois- Utajärveltä on lähtöisin useita säveltäjänä, jonka musiikkia ovat Espe Haverinen - rummut ja lau- niinpä hän kirjoitti ensimmäiset ta osan tapahtumapaikat sijoit- hiihtäjiä kuten Aitamurron hiih- esittäneet mm. Esko Rahkonen, lu, Asko Keränen - basso, kosket- runonsakin ruotsiksi. tuu Pohjois-Pohjanmaalle ja Ou- täjäveljekset Juho (1864–1939), Reijo Kallio ja Matti Esko. timet, ohjelmointi ja laulu. Toivo Lyytikäinen (1928- lujoelle. Aapo (1876–1940) ja Antti (1878– 22-Pistepirkko on vuonna Jukka Ukkola, filosofian mais- 2009), kirjailija. Syntyi Utajärvellä, Aino Luukinen, (1949-2008) 1925). Myös Esko Lähtevänoja 1980 Utajärvellä perustettu pop/ teri, toimittaja ja kirjailija. Hän muutti 13-vuotiaana Helsinkiin kuvataiteilija, kuvataiteen opet- ja Keijo Kurttila ovat syntyneet rockyhtye. 22-Pistepirkon mu- toimi Kalevan toimittajana vuo- suutarinoppiin. Hän työskenteli taja. Syntynyt Utajärvellä. Hän Utajärvellä. siikilliset juuret ovat 1960-luvun sina 1967–1983, josta hän siirtyi muun muassa peltiseppänä, hit- valmistui kuvataiteen opettajak- brittiläisessä ja amerikkalaises- Suomen Kuvalehteen. Ukkola on saajana, metallialan yrittäjänä ja si Helsingin yliopistosta vuonna 2015 Utajärvi 7 Juhlalehti 2015 150 v

Juhlavuosi veistos julkaistaan päätapahtumassa

Iiläisen taiteilijan Sanna Koivis- ton veistos Joen laulu julkaistaan pääjuhlapäivänä sunnuntaina 5.7. Corten-teräksestä tehty veistos koostuu neljästä elementistä. Osis- ta yksi kuvaa jokea, toinen kuvaa utajärvistä peltomaisemaa ja met- sää. Nämä kolme elementtiä ovat tarjonneet elinkeinoja utajärvi- sille vuosisatoja kalastuksen, ui- ton, koskivenematkailun, met- sästyksen, maanviljelyn, tervan ja niin edelleen parissa. Kolman- nessa veistoksen osassa on kuvat- tu kannel, joka viittaa paikalliseen kulttuuriin ja kalevalaisiin juuriin. Neljäsosa kuvaa tervavenettä.

Veistoksen paljastustilaisuus pide- tään koulun ja Salen väliselle ton- tille. Kuvassa pienoismalli.

Utajärvi pyöräilyn laatukunnaksi

Utajärvellä on aktiivisia pyöräilijöitä, Utajärven Pantterit ovat voittaneet valtakunnallisen Pyöräilyn kilometrikisan piensarjan jo neljänä peräkkäisenä vuotena. Ajetut kilometrimäärät ovat olleet hurjia, viiden hengen joukkue ajoi kesän 2014 kisassa yhteensä 49 004 kilomeriä, mikä tekee 9801 kilometriä jäsentä kohti.

Kuntalaisten aktiivisuus innos- tuottaa hyvinvointia yksilölle, yh- ten osallistuminen sekä monipuo- liikkumiskyselyn vastauksia. Ta- set. Leikkimieliseen kisaan osallis- ti kuntaa liittymään Pyöräilykun- teiskunnalle ja ympäristölle. linen hyvinvoinnin edistäminen. voitteeksi on asetettu lisätä pyöräi- tuminen on hauskaa ja pyörä tulee tien verkostoon huhtikuussa 2013. Kehittääkseen pyöräilyolosuh- Ohjelmaa työstettiin loppuvuo- lymäärää 30 % vuoteen 2020 men- valittua useammin kulkuneuvok- Pyöräilykuntien verkosto ry on teita ja liikkumistottumuksia kun- desta 2014 kaikille kuntalaisil- nessä. Ohjelma valmistuu keväällä si, kun kuuluu johonkin ryhmään kuntien, valtionhallinnon, yritys- ta työstää Utajärvi pyöräilyn laatu- le avoimessa Pyöräilyn työpajas- 2015. – ja iloa tuottaa myös se, kun saa ten, järjestöjen ja muiden tahojen kunnaksi-ohjelmaa, jolla halutaan sa, johon oli mahdollista osallistua Nyt myös Utajärven kunnal- kirjata ajamansa kilometrit nettiin välinen yhteistyöverkosto, jonka lisätä pyöräilyä sekä arkiliikunta- vuorovaikutteisesti myös Interne- la on rento pyöräilyjoukkue sekä oman joukkueen hyväksi. päätavoite on pyöräilyn ja käve- muotona että harrastuksena mut- tin välityksellä. Lisäksi työsken- Kesä- että Talvikilometrikisassa, lyn lisääminen kestävinä liikenne- ta myös matkailussa. Ohjelmassa telyssä hyödynnetään 1000 kun- ja siihen otetaan mielellään mu- Hannele Karhu muotoina ja arkiliikuntana, mikä korostuu turvallisuus, kuntalais- talaiselle syyskuussa 2014 tehdyn kaan kaikki halukkaat kuntalai- Hyvinvointivastaava, Utajärven kunta

Kunnanviraston pi- haan on asennettu kiinteä pyöräpumppu, joka on kaikkien kun- talaisten ja matkaili- joiden vapaassa käy- tössä.

Koululaisille on järjestetty Pyöräilymerkki-opetusta. 8 Utajärvi 2015 Juhlalehti 2015 150 v

USO-verkosto 2015-2016 USO-verkoston perustehtävä seuraavalla toimi- NÄYTTELYT kaudellaan 2015-2016 on kunnan uuden roolin KIRJASTON SOFIAN KAMMARISSA määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä. Johannes Heilalan piirustukset. Vesa-Antti Puumalaisen taidetta. Ajalla Ajalla 7.1.-3.2. 2.6.-25.6. Johannes Heilala oli vuonna 1909 syntynyt Utajärven Vesa-Antti Puumalainen syntyi Utajärvellä 1980-lu- khra Juho Anton Heilalan poika ja asui pappilassa. vun alkupuolella. Hän on Utajärven Taidekoulun Siellä pieni poika näki monenlaista ja tallensi näke- kasvatti, jatkoi opiskelua ensin Limingan taidekou- mänsä piirustuksina. Piirustuksiin on tallennettu het- lussa ja vuosina 2006-2012 Lahden Muotoilu- ja Tai- kiä pappilan salista ja pakarituvasta, hetkiä kesäisistä deinstituutissa valmistuen kuvataiteilijaksi. illoista Oulujoen rannalla tai talvisista hiihtokisoista Vesa-Antti Puumalainen pääasiassa maalaa ak- sekä muista kylän tapahtumista. ryyliväreillä ja käyttää sekatekniikkaa käyttäen en- Johannes opiskeli lääkäriksi toimien kunnanlääkä- nakkoluulottomasti maalin seassa erilaisia materiaa- rinä, lääkärinä Kajaanin kaupunginsairaalassa sekä leja kuten multaa ja kahvinpuruja. Pohjakankaatkin Kainuun prikaatin sairaalalääkärinä. Laajemmin hän saattavat poiketa perinteisistä sillä kankaaksi saattaa tuli tunnetuksi kirjailijana. tulla valituksi niin säkkikangas kuin sukkahousutkin. Hänellä on ollut töitä yhdessätoista yhteis- ja ryhmä- Esko Männikön valokuvia. näyttelyssä eri puolilla maata sekä yksi yksityisnäyt- Ajalla 12.2.-5.3. tely Lahdessa. Utajärven kunnan hallin- Esko Männikkö vietti lapsuutensa ja nuoruutensa tojohtaja Arja Rantanen Utajärven Särkijärvellä. Hän tuli tunnetuksi valoku- Utajärviset rakennukset ennen ja nyt. villaan Pohjois-Suomen yksinäisistä miehistä vuonna Ajalla 1.7.-27.8. 1995, jolloin hän sai Vuoden nuori taiteilija –palkin- Esillä on mustavalkoisia valokuvia (vaneripaina- • USO-verkosto on tarjonnut jo kohta neljän vuoden ajan lähes 50 non. Hän osallistui samana vuonna Venetsian bien- tukset) utajärvisistä rakennuksista. Kuvat on otettu kunnalle ympäri Suomen tukeaan kuntien organisaatioiden ja naaliin. Tämän jälkeen hänen näyttelyillään on ollut vuosikymmeniä sitten. Jokaisesta rakennuksesta on johtamisen kehittämisessä. kova kansainvälinen kysyntä. Nuoren Taiteen Suo- näyttelyssä myös uusi värikuva. Kuvia vertaamalla • USO on vertaisoppimis- ja vertaistukiverkosto, kokemus- ja tutki- mi –palkinnon hän voitti vuonna 1998. Kansainväli- huomaa kuinka maisema ja itse rakennukset muuttu- mustiedon kokoaja sekä paikallisen kehittämistyön konsultoija. siä palkintoja hän on saanut v. 2006 Ordonez-Falcon vat vuosien saatossa. • USO-verkoston toimijoina ja kohderyhmänä ovat kuntien poliitti- International Photography Award´n ja v. 2008 Deut- nen ja ammatillinen johto. sche Börse Photography Prizen. Hän on julkaissut vii- Anne Auvisen lasitöitä. si valokuvakirjaa. Hänet tunnetaan etenkin pohjois- Ajalla 1.9.-25.9. 1. Kunnan uuden roolin määrittäminen suomalaisen arkirealismin, ympäristön ja ihmisten Anne Auvinen on utajärveläislähtöinen työterveys- muutosten keskellä kuvaajana. hoitaja ja yhteisötyönohjaaja. Kaksikymmentä vuotta hän on tosissaan harrastanut taiteen tekemistä aloitta- • Palvelut-elinvoima-demokratia-verkostot: miten kunnan perus- Seija Ylitalon enkelikokoelma. tehtävän hoitaminen ja rooli yhteiskunnassa muuttuu? en Marjatta Lipposen lyijylasikurssilla v. 1995, muuta • Yhteisöllisyys, kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen Ajalla 10.3.-30.3. koulutusta hän on hakenut esim. Limingan taidekou- • Kunnan työnantajaroolin muutos Seija Ylitalolla on mittava kokoelma enkeleitä. Osa lusta. Lasitöissä hän käyttää lyijylasi- ja tiffanymene- kokoelmasta pääsee näyttelyyn Sofian Kammariin. telmää sekä sulatusmenetelmää. Töiden tarkoitus on 2. Kuntakonsernin ja palvelujen johtaminen tuottaa iloa niitä katseleville niin kuin niiden tekemi- Asko Keräsen piirustuksia. nenkin tuottaa iloa tekijälleen.. • Kunnan organisaatiorakenteiden ja johtamisjärjestelmän muutokset uuden kuntalain ja sote-uudistuksen myötä Ajalla 1.4.-24.4. Asko Keränen tunnetaan 22-Pistepirkoista, jonka pe- Satulangat. • Omistaja- ja sopimusohjaus sekä näihin liittyvät menettelytavat rustajajäsen hän on. Muusikon lisäksi hänellä on toi- ja mallit kuntayhtymissä ja yhtiöissä Ajalla 6.10.-29.10. nenkin puoli – hän on kuvataiteilija. Asko on piirtänyt Nukketeatterinäyttely matkalaukussa. • Palvelujen järjestämis- ja tuotantotapojen strateginen kehittäminen aina, lapsesta asti. Myöhemmin tuli kuvioihin soitta- 3. Kestävä talous toiminnan perustana minen, mutta piirtäminen ei jäänyt. Itse hän luonneh- Riitta Johanna Laitisen näyttely ”Tarina- tii töitään kaoottisiksi. Järjellä niitä ei kannata ajatel- metsä-raanuja sekä valokuvia yhteisötai- • Strategialähtöisen talouden hallinnan keinot, tuottavuuden la. Asko Keräsen kuvataiteessa on jotain samaa kuin kehittämisen käytännöt ja kokemusten vertailu 22-Pistepirkkojen musiikissa – periksi antamattoman deprojekteista”. Ajalla 3.11.-26.11. • Kuntatalousohjelman ja sote-budjettikehyksen merkitys kunnan omaperäistä. Asko Keränen debytoi kuvataiteilijana Riitta Johanna Laitinen on Utajärvellä syntynyt ja talousjohtamisessa keväällä 2014, kun hän piti yksityisnäyttelynsä tou- täällä niin lapsuutensa kuin nuoruutensakin viettä- • Luottamushenkilöjohdon vastuu toiminnan ja talouden kokuussa Helsingin Kalliossa. nyt taiteen maisteri ja tekstiilisuunnittelija. Opiske- kestävyydestä luhistoriaan kuuluu myös kirkon nuorisotyönohjaa- jan koulutus, pedagogisia sekä yrittäjyyteen liittyviä Tuula Jurvelinin paperitaidetta. opintoja. USO (uuden sukupolven oraganisaatio) -verkoston toiminnassa huo- Ajalla 2.5.-28.5. mioidaan erilaiset olosuhteet ja moninaiset muutokset aluerakentees- Työkokemusta on karttunut Utajärvellä kuvatai- Tuula Jurvelin on kotoisin Utajärveltä ja hän on val- sa ja palvelurakenteessa sekä kasvavat, tasapainoiset ja väestöä me- teen opettajana Utajärven Taidekoulussa, seurakun- mistunut Taideteollisesta korkeakoulusta pääaineena nettävät alueet. nan nuorisotyönohjaajana ja Suomen kulttuurira- tekstiilisuunnittelu. Teokset ovat monivärisiä, geo- haston Myrsky Nuorisohankkeen alla toimineessa metrisiä paperileikkauksia. Ne ovat mandaloita, me- Utajärven Virta -hankkeessa. Lisäksi Riitta Johanna USO-verkosto 2015-2016 ditaatiokuvia. Tuula Jurvelin itse kertoo: on toiminut eri taideprojekteissa ja ohjaustehtävissä, - Koska paperileikkaus ja ympyränmuoto vaativat taidetyöntekijänä sekä freelancer-tekstiilisuunnitteli- keskittymistä, tarkkaavaisuutta ja läsnäoloa, lähes- jana suunnitellen ja valmistaen taidetekstiilejä julki- Kunnan uuden roolin tyn meditaation kaltaista mielentilaa niitä tehdessäni. siin tiloihin. Nykyisin hän pyörittää TarinaRyijyt -yri- määrittäminen Kuvani voivat olla solutasoja, maailmankaikkeuksia, tystään. kukkien terälehtiä tai pitsimalleja. Muotojen ja värien yhdistyminen saa minut tuntemaan itseni hyvin on- nelliseksi. Toivon sen välittyvän katsojalle.

NÄYTTELYT TORIMAKASIINISSA – esillä kesäaikaan

USO-verkosto kuntien ”Utajärven Aikamatka”, alakerta. toimineen Kurimon rautaruukin historiasta kertova uudistamistyön Näyttelyssä seurataan Utajärven alueen kehittymistä näyttely. tukijana tuhansien vuosien takaa tähän päivään. Aikajanalle on tallennettu tärkeitä etappeja historiasta. Aikajanan ”Kivun kiinni ottajat”, yläkerta. yläpuolelle on sijoitettu professori Arvi Korhosen Näyttely kertoo kansanparannuksesta ja –lääkin- 1920-luvulla ottamia valokuvia kotoaan Niskanky- nästä. Se liittyy mm. Ahmaksella eläneisiin kansan- lältä. parantajiin (mm. Lusia Rusintytär Korhonen). Esillä on mm. saunan lauteet sekä mielenkiintoista kansan- Kuntakonsernin ja Kestävä talous ”Rauta vellinä viruvi”, yläkerta. lääkintään liittyvää ja terveydenhoitohenkilökunnan palvelujen johtaminen toiminnan perustana Utajärven Särkijärvellä 1800-luvun loppupuolella käyttämää esineistöä. 2015 Utajärvi 9 Juhlalehti 2015 150 v

Utajärvi kulukee edellä

U-kirjaimen mallinen logo on moderni ja kuvaa siksi hyvin Utajärveä, joka on monessa asiassa rohkea ja aikaansa edellä. Muo- dossa yhdistyy paljon eri symboliikkaa. Isommat ja pienemmät ym- pyrät kuvaavat lapsia ja aikuisia. Ympyrät ovat lähekkäin pitäen toi- siaan turvallisesti käsistä. Muoto kielii myös yhteisöllisyydestä ja yhteistyöstä. Ainutlaatuista Geopark-alueen luontoakaan ei ole unoh- dettu, sillä muoto on samalla myös supan merkki.

Oulunsalo Soin taiteellinen johtaja, mezzosopraano Jorma Uotinen ohjaa ja koreografioi teoksen ja esiin- Logon leikkisyys ja värikkyys korostavat Utajärven hyvää Virpi Räisänen tekee Lusian roolin. tyy oopperassa tanssijana. mainetta lapsiystävällisenä ja turvallisena kotipaikkana. Värikkyys kertoo myös moniosaamisesta ja suvaitsevaisuudesta. Väreistä läm- pimät keltainen ja punainen kuvaavat ihmisläheisyyttä ja iloisuutta. Keltainen viittaa myös Utajärvellä usein paistavaan aurinkoon. Sini- Lusia palaa Ahmakselle nen ja vihreä on poimittu Reilun kaupan tunnuksesta, sillä Utajärvi on Suomen ensimmäinen Reilun kaupan kunta. Logon on suunnitellut pienoisoopperassa mainostoimisto Avalon. Utajärven kunnan markkinointi tukee strategiassa 2013 linjattua kunnan visiota: Utajärvi luo edellytykset onnelliselle elämäl- Traaginen tarina runonlaulaja-parantaja Lusia Rusin- Lusia Rusintytär jäi historiaan Ahmaksen viimeisenä le. Markkinointistrategiassa on määritelty neljä markkinoinnin pää- tytär Korhosesta nähdään pienoisoopperana elokuus- oikeuteen joutuneena parantajanaisena ja vanhimpa- tavoitetta. Ne ovat kuntalaisten aktiivisuuden lisääminen, uusien sa. Nimekkäät taiteilijat herättävät Lusian henkiin na asiakirjoissa mainittuna muinaisrunon taitajana. asukkaiden saaminen kuntaan, uusien työpaikkojen syntyminen ja kantaesityksessä Ahmaksen perinnekylässä sekä Ou- Utajärven Ahmaksen kylässä sijaitsee Lusian kun- matkailutulon kasvu. lun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä Oulun- nioitukseksi rakennettu ‘Lusian Silta’ ja amfiteatteri- salo Soi -festivaalilla. mainen ulkoilmakatsomo. Perinnekylässä on koko- Kaikkiin neljään päätavoitteeseen liittyy oma perusvies- Lusia-ooppera heijastaa kulttuurien murrosta, elma rakennuksia ja kertomuksia menneiltä ajoilta. tinsä, jota kunta tuo julki markkinoinnissaan. muinaisten suomalaisten kansanuskontojen väisty- Niiden kautta kulkee perinteen mahtava voima läpi mistä uuden kristillisen kulttuurin tieltä ja yksittäisen vuosisatojen. Jättimäinen hirttopuu, monisatavuoti- 1. Lisää asukkaita: Arki on helppoa Oulujoen rannalla ihmisen murtumista vallan rattaissa. nen mänty, kasvaa edelleen Ahmasjärven rantamilla. 2. Lisää työpaikkoja: Yrityspuisto auttaa nopeasti Erilaisten maailmankatsomusten, uususkontojen, 3. Kuntalaisten aktivoiminen: Kunta tukee luovuutta vaihtoehtoisten hoitojen ja ekologisuuden aikakau- 4. Lisää matkailijoita: Utajärvi ja Rokua Geopark tarjoavat aitoutta ja luon- Jorma Uotinen ohjaa tragedian ja toa kansainväliseen makuun della Lusian yleismaailmallinen tarina tuo ajatuksia nousee lavalle Virpi Räisäsen kanssa herättävän viestin menneisyydestämme. Oopperan tuo Ahmakselle joukko nimekkäitä suo- Markkinoinnilla tavoitellaan myös yleistä tunnettuuden Noituudesta käräjille ja malaistaiteilijoita. Jorma Uotinen ohjaa ja koreogra- lisäämistä. Tunnettuuden lisäämisen visio vuodelle 2020 on, että Uta- fioi teoksen ja esiintyy oopperassa tanssijana.- Visu järvi tunnetaan osana Oulun aluetta ja kansainvälistä Geopark-brän- historiankirjoihin aalisesta näyttämötoteutuksesta vastaa oopperan diä. Yleisen tunnettuuden lisäämisessä hyödynnetään seuraavia vies- Lusia Korhonen oli tietäjien, runonlaulajien ja pa- libretisti, kuvataiteilija ja Finlandia-palkittu kirjailija tejä: rantajien sukua ja siten merkkihenkilö yhteisössään Hannu Väisänen. - Utajärvi on Suomen ensimmäinen Reilun Kaupan kunta Ahmaksella. Hän kuitenkin joutui kyläläisten ilmi- Sävellys on merkittävimpien nykymusiikkisävel- - Utajärvi on laatukunta antamaksi. Lusia haastettiin papiston tuomaroimille täjien joukkoon lukeutuvan Juha T. Koskisen käsi- - Utajärvi on pyöräilykunta Oulun käräjille, koska hänen epäiltiin harjoittaneen alaa. Oulunsalo Soin taiteellinen johtaja, mezzosop- - Utajärvi on osa Rokua Geoparkia noituutta kansanparannustoimissaan. raano Virpi Räisänen tekee Lusian roolin. - Utajärvi kulukee edellä Käräjillä ei kuitenkaan koskaan käyty, sillä ennen Oopperassa esiintyy kamariorkesteri ja siinä kuul- istuntoa Lusia käveli loitsurunoja laulaen metsään ja laan myös Mihkel Kolditsin johtamaa mieskuoro Utajärvi kulukee edellä hirttäytyi, mikä käräjäpöytäkirjassa kerrottiin. Näin Pohjan Laulua. -lauseeseen tiivistyy, että Utajärvi on monessa asiassa edelläkävijä.

Juhlavuoden päätapahtuma 5.7.2015

Lusia-oopperan Juhlajumalanpalvelus Utajärven kirkossa. Kunniakäynnit / seppeleiden laskut sankarivainajien muistomerkillä, Karjalaan jääneiden vainajien kantaesitys muistomerkillä ja Veteraanikivellä. Kirkosta lähtee perinnekulkue, Ahmaksella 7.8. klo 18. jossa nähdään mm. Kurimon rautaruukin väkeä, hiihtäjä Juho Aitamurto,tervaveneen kuljettaja, Lusia Rusintytär Korhonen, Toinen esitys 9.8. klo 15. Iso-Lassi, ehkäpä Roomari Hiltunenkin, isäntiä ja emäntiä ym. Veistoksen paljastustilaisuus Oulun kaupunginteatterin suurella koulun ja Salen väliselle tontille. näyttämöllä 29.8. klo 19. Ruokailu Varsinainen pääjuhla Liput 32 – 39 euroa (+ toimituskulut) nuoriso-liikuntatalolla Lippupalvelusta. Juhlapuhe Utajärven uuden historiakirjan julkistaminen Oopperan ovat yhteistyössä Musiikkia tuottaneet Oulun juhlaviikot, mm. Utajärven Puhallinorkesterilta Oulun kaupunginteatteri, Kuntaliiton kunniamerkkien jako JoJo – Oulun Tanssin Keskus kunnan työntekijöille sekä Utajärven kunta. 10 Utajärvi 2015 Juhlalehti 2015 150 v Kuinka Tarina-arkisto, Kotiseutuarkisto ja KirjastoVirma eroavat toisistaan?

Kunnan perinnettä on koottu useisiin eri ar- Kuinka Tarina-arkistoon pääsee? kistoihin. Kysyimme kulttuurisihteeri Tarja Vimparilta muun muassa sitä, kuinka nämä - Tarina-arkisto on julkaistu kunnan ko- eri arkistot eroavat toisistaan ja mistä ne löy- tisivuilla 15.1. Arkistoa pääsee lukemaan tyvät? klikkaamalla kunnan kotisivuilla harmaas- sa vaakapalkissa sanaa ”Utajärvi” ja sen jälkeen ilmestyvästä valikosta sanaa ”His- Mistä idea Tarina-arkistoon toriaa”. Nyt ilmestyvässä valikossa Tarina- lähti liikkeelle? arkisto on alimmaisena. - Täällä toimi Utajärven Elinympäristön ke- hittäminen 2015 –hanke, joka päättyi syksyl- Voiko kuka tahansa kopioida lä 2013. Hankkeessa oli ideana, että kootaan ja käyttää Tarina-arkiston yhteen paikkaan faktaa ja fiktiota, joka liit- materiaalia? tyy Utajärven historiaan. Ajateltiin, että se omalta osaltaan auttaisi tutustumaan paik- - Materiaali on netissä kenen vaan luettavis- kakuntaan. Toisaalta pidettiin tärkeänä, että sa. Aina tulee sitten muistaa, että kukaan ei tieto pitää koota yhteen, eikä sitä saa pääs- pysty vannomaan mikä on fiktiota ja mikä tää unohtumaan. faktaa. Tieteelliseen tutkimukseen en aina- kaan kaikkea materiaalia käyttäisi. Mistä tarinat ja Kulttuurisihteeri Tarja Vimpari esittelee kir- kuvat ovat lähtöisin? Mikä on Kotiseutuarkisto ja jastossa esillä olevaa Johannes Heilalan pii- mistä se löytyy? rustusta ”Isä lukee runojani Kasimir Leinolle - Tarinoiden lähteinä ovat olleet mm. kan- ja Ilmari Kiannolle. Heilalan näyttely on esil- salliskirjaston sanomalehtiarkisto, tämän - Kotiseutuarkisto sijaitsee kirjastossa. Sin- lä kirjastossa 3.2. saakka.Tarja Vimpari opas- päivän lehdet, kirjat, käsikirjoitukset ym. ne on koottu yksityisluontoista aineistoa. taa mielellään asiakkaita, mistä mitäkin van- Osa tarinoista on ihmisten suusta suuhun Esimerkiksi yhdistysten pöytäkirjoja, muis- haa tietoa kannattaa hakea. levittämiä, ne saattavat olla pelkkää fiktio- tioita, karttoja, kirjeitä, valokuvia jne. Ar- ta. Tarinat sijoittuvat ajallisesti satojen vuo- kistoon on järjestetty yli 90 eri yhdistyksen, sien takaa 1900-luvulle. Valokuvat ovat uu- osuuskunnan ja yksityisen henkilön arkis- Mikä on Mitä muuta haluat sia, mutta ne kuvaavat vanhoja asioita. toa. Arkistointia eli järjestämistä odottaa KirjastoVirma? noin 10 arkistonmuodostajaa. Valokuvia on kertoa näistä arkistoista? satoja. Kotiseutuarkiston asiakirjoja saa lai- - Kirjastovirma on sivusto, jonka kokosi suh- - Kotiseutuarkistoon otetaan aineistolahjoi- teellisen pitkäaikainen, alueellinen kuntien Kuinka paljon tarinoita on nata vain kirjastossa tutkittavaksi ja joka tuksia vastaan jatkuvasti. Vanhojen paperei- kerta tulee allekirjoittaa sitoumus, että tieto- kirjastojen sekä kulttuuritoimien hanke. den kannalta arkistossa on niille ihanteelli- esillä kunnan kotisivuilla? ja ei käytetä väärin. - Sivustolle on koottu mm. henkilögal- set olosuhteet. Siellä ne ovat myös turvassa - Kunnan kotisivuille tulee luettavaksi yli leria, kunnissa toimivien museoiden ja tulipaloilta ja kosteusvaurioilta. Lahjoituk- 200 tarinaa. Osa tarinoista on pituudeltaan Kuinka Kotiseutuarkisto ja kirkkojen historiat, kuntien muistomerkit, sen yhteydessä laaditaan sopimus, jossa ai- kirjastojen historiikit, sananpaukauksia, va- vain muutaman rivin, toiset useita sivuja. Tarina-arkisto liittyvät yhteen? neiston luovuttaja voi asettaa ehtoja esim. lokuvia ym. ym. julkisuuden suhteen. Voidaan esimerkiksi Onko Tarina-arkisto Erilaisuudet? - Osittain materiaalit menevät päällek- asettaa aineiston käytölle ja tutustumiselle käin näillä kolmella arkistolla. Koska näitä Utajärven ominaispiirre? - Molemmissa on kyse menneestä ajasta ja rajoituksia. Asiakirjojen luovutuksesta kiin- molemmat liittyvät Utajärveen. Selvä erilai- arkistoja on eri aikoina koottu, on väistämä- nostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä kult- - En tiedä onko vastaavaa muualla, mutta suus on siinä, että Tarina-arkisto on digitaa- töntä, että jotkut asiat esiintyvät useammis- tuurisihteeri Tarja Vimpariin. paljonhan eri kuntien sivuilla näkyy kivasti lisessa muodossa netissä kun taas Kotiseu- sa tiedostoissa. toteutettuja historia-osioita. tuarkisto on kirjastossa ja se on konkreettista paperia. Tekstissä mainitut sivustot löytyvät osoitteista: http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti http://www.kirjastovirma.net/ Arkisto löytyy Utajärven kunnan kotisivuilta. Etusivulta klikataan harmaas- ta vaakapalkista ”Utajärvi”. Näytön vasemmassa reunassa on valikko, jonka otsikko on Perustiedot. Ylimpänä valikossa on ”Historiaa”, klikataan sitä. Sa- massa paikassa olevaan valikkoon ilmestyy mm. Tarina-arkisto.”

Kotiseutuarkisto sijaitsee kirjastossa Anttilantie 13:ssa. Vanhat asiapaperit ovat siellä hyvässä turvassa esi- merkiksi tulipalojen ja kosteusvaurioiden suhteen. 2015 Utajärvi 11 Juhlalehti 2015 150 v Kirjasarjassa historia on nykyaikaisessa paketissa

Kunnan toissa vuonna julkaisema usmaalta on valittu yksi tarinan- neljän historiakirjan sarja on saa- kertoja eli vainaja, joka kertoo nut hyvän vastaanoton. Sarja si- elämästään Utajärvellä ja valaisee sältää sarjakuvakirjan sekä kolme samalla kunnan historiaa. 32-si- perinteistä kirjaa kunnan moni- vuinen kirja sisältää myös kartat puolisesta historiasta. kaikista kunnan hautausmaista. Sankaritekoja Ahmakselta on Kuohuissa kulkeneet - Kerto- 28-sivuinen sarjakuvakirja, joka muksia Oulujoelta on 32-sivuinen kertoo Lasse Räisäsen, Lusia Ru- teos, jossa tervan soutaja, matkus- sintytär Korhosen sekä Pekka tajaveneen kuljettaja, möljän ra- Kukkosen vaiherikkaat tarinat. Pe- kentaja ja monet muut eri ammat- rimätietoon perustuvien kirjojen tialojen edustajat kertovat työstään tarinat on piirtänyt ja käsikirjoitta- Oulujoella. nut oululainen Ilpo Koskela. Pororaitoja, malmiveneitä ja Koskelalle historiaan ja tosita- koskivoimaa on Kurimon ruu- pahtumiin pohjautuva projekti oli kin tarina. 40-sivuinen kirja avaa mielenkiintoinen. Erityisesti häntä 1800-luvun loppupuolella Särki- kiinnostaa 1600-luvun lopulla elä- järvellä toimineen rautaruukin ar- neen kansanparantajan tarina, jos- kea. Kurimo oli oma pieni yhtei- ta näkee, miten kirkko hallitsi kan- sönsä kauppoineen ja kouluineen. saa asenteiden kautta. Sarjakuvan ja tarinoiden muo- - Jos olisi joskus mahdollista ja dossa historian uskotaan saavut- aikaa, siitä voisi tehdä jotain muu- tavan enemmän lukijoita ja myös takin, Koskela toteaa. nuoria. Kirjat toimivat myös kun- Kulttuurisihteeri Tarja Vimpa- nan liikelahjoina ja apuna markki- rin mukaan oli alusta lähtien sel- noinnissa, erityisesti matkailussa. vää, että juuri Räisäsen, Lusian ja Kirjojen tekeminen oli osa Uta- Kukkosen tarinat on tärkeää tal- järven Elinympäristön kehittämi- lentaa, jotta ne säilyvät seuraavil- nen 2015 -hanketta. Hankkeessa le sukupolville. Harmillisen paljon muun muassa kartoitettiin tär- tietoa ja tarinoita on jo kadonnut keimmät ulkoilu- ja perinnekoh- sukupolvien mukana. Esimerkik- teet ja tehtiin niille kehittämis- si Kukkosen tarina on vain lyhyt suunnitelmat. Nyt kunnalla on esittely, sillä enempää tietoa ei ole suunnitelmat esimerkiksi Torima- säilynyt. Tarina on kuitenkin to- kasiinin, Ahmaksen runonlaulu- denperäisin, koska 1800-luvulla kylän ja Kurimon malmiruukin asioita on jo dokumentoitu aiem- alueiden kehittämiseen. Lisäk- paa enemmän. Lusian tarinassa si hanke julkaisi suomen- ja eng- kirjallista aineistoa on olemassa lanninkieliset esitteet Utajärven vain oikeudenkäynnistä. kotiseutumuseosta, Kurimosta, Koppeleista kirkkomaille on Ahmaksesta ja Utajärven kulttuu- Utajärven hautausmaiden tari- ripolusta. nallinen opas. Jokaiselta hauta- Kirjasarja on myös matkailumarkkinoinnin väline.

Kirjoja voi ostaa Utajärven kunnanvirastosta, Utajärven kirjastosta, Opastuskeskus Supasta ja Rokuan Health & Spasta. Yhden kirjan hinta on kahdeksan euroa ja koko kirjasarjan hinta 30 euroa. Kirjoja voi tilata myös osoitteesta [email protected] tai puhelimitse yhteispalvelun numerosta 08 5875 5701. Tilattuihin kirjoihin lisätään viiden euron käsittelymaksu sekä postimaksu ja postiennakkolisä. Lisätietoja: kulttuurisihteeri Tarja Vimpari, 050 588 6607, [email protected]

Utajärvi – Reilun kaupan kunta

Utajärven kunta on tukenut Reilua ja teetä käytetään kunnan lisäk- kauppaa jo toukokuusta 2004, jol- si myös Suvituulen palvelukes- loin Utajärven kunnanhallitus teki kuksessa kokouskahvituksissa ja päätöksen, että kunta siirtyy pysy- työpaikkaruokailussa, Unto rock- västi käyttämään Reilun kaupan tapahtumassa ja Utajärven seura- tuotteita vieraskahvituksissa. Lop- kunnassa. puvuodesta 2004 Utajärven kun- ta sai ensimmäisenä kuntana Suo- messa oikeuden käyttää Reilun kaupan kunta –titteliä. Käyttämällä Reilun kaupan tuotteita kunta tukee osaltaan eet- tisyyttä ja toteuttaa yhteiskunta- vastuutaan. Utajärven kunta ja Opastus- ja varauskeskus Suppa käyttävät kokous- ja vieraskah- Utajärven kunnalle on suunni- vituksissa Reilun kaupan kahvia teltu omanlainen kangaskas- ja teetä. Satunnaisesti tarjoillaan si Reilun kaupan hengessä. ”Reilut myös muita Reilun kaupan tuottei- utajärveläiset”-kasseja on myynnis- ta. Reilun kaupan hedelmät ovat sä Utajärven Yhteispalvelupisteessä, käytössä välipala- ja jälkiruoka- jossa on myös tarjolla Reilun kau- tarjoiluissa. Reilun kaupan kahvia pan esitteitä. 12 Utajärvi 2015 Juhlalehti 2015 150 v

Kuvat: Fc Yli-Utos Mika Ukkola

Soap socceria varten on tuotu peli- areena Kiinasta. Se testattiin ja hy- väksi havaittiin viime kesänä. Saippua vaahtoaa ja rapa roiskuu Merilän kartanossa Mutafutiksen SM-kisat järjestetään Lähiruoka ensi kesänä 17.7 – 18.7 Utajärvellä Merilän kartanossa. Tällä kertaa rat- teemana kotaan peräti tuplamestaruudet, sil- Mutafutiksen SM-kisat järjestetään lä ensin perjantaina kilpaillaan uuden tänä kesänä lähiruoka teemalla. Kak- lajin, Soap Soccerin, Suomen mesta- sipäiväisten kisojen pelaajille ja tal- ruuksista ja lauantaina pidetään var- kootyöntekijöille tarjotaan lähiruo- sinaiset mutafutiksen SM-kisat. kaan pohjautuvia aterioita. Utajärven Pelle Peloton eli Mr. – Me olemme tilanneet ruoka-an- Mutafutis Seppo Kinnunen kertoo, nokset 300 henkilölle. Ne on valmis- että Soap Soccerin eli ”saippua jalka- tettu utajärveläisten Pottumies Oy:n pallon” pelaaminen tapahtuu viime perunoista ja kasviksista, Kinnusen kesänä testatulla, Kiinasta tuodulla, myllyn jauhoista ja Viskaalin kaup- saippua-areenalla. Jokainen joukkue pateurastamon (Muhos) lihoista, Sep- heittää pari toivebiisiä, jotka sitten po Kinnunen paljastaa. soivat pelierien aikana. Ensi kesän mutafutis tapahtumaan – Näin pelierä jatkuu aina niin odotetaan kahtena päivänä noin 1000 kauan, kuin esimerkiksi Popedan Pit- vierasta. Joukkueita Utajärvelle tulee Mutafutiksen SM-kisat järjes- kä kuuma kestää. Itse valitut musiik- kotimaan lisäksi ainakin pohjoismais- tetään jo seitsemännen kerran. kikappaleet toimivat samalla joukku- ta ja Virosta. eiden sytyttäjinä. – Tavoitteena on pitää tapahtuman Tänä kesänä ensimmäisen kerran kasvu hallinnassa, jotta esimerkiksi järjestettävät Soap Soccerin SM-kisat majoituskapasiteetti riittää. Pieni hy- pelataan maksimissaan kymmenhen- vin järjestetty kisaviikonloppu on ok! Hauskaa riittää pe- kisin joukkuein, joista kaksi kilpaili- Kerrottakoon, että takavuosina laajilla ja katsojilla. jaa on kerrallaan kentällä. mutajenkan maailmanennätysyrityk- – Soap Soccerissa käytettävä saip- seen eli letkajenkkaa tanssi yhteensä puavaahto on tarkoitukseen valmis- 280 henkilöä. Pierun SM- ja MM- ki- tettu tuote, luontoystävällinen ja soissa vuosina 2112 ja 2113 taas pääs- käyttäjäturvallinen. Vaahtopäitä syn- tiin reiluun 1000 katsojaan. tyy, kun saippualiuosta puhalletaan Pierun SM ja MM kisoista kerrotta- puhaltimella sitä varten rakennet- koon, että moninkertainen Emmivoit- tuun putkeen. Vaahto tekee pelistä taja, tuottaja Troy Hale, valmistelee haastavan ja muotoilee pelaajat kro- parhaillaan pierudokumenttia, jossa paltaan erinäköisiksi. Tiivistäen Bam- Utajärven kisojen lisäksi on ”pieru- peros yhtyeen laulun sanoin; ”Tule materiaalia” Englannista ja USA:sta. kansamme (peliin) kylpyyn, vaahto Aika näyttää, tuleeko sivu-Oskari (pelaajien) välillämme yhtyy...”, Sep- Utajärvelle? po Kinnunen kertoo.

Seppo Kinnunen - pöllinpyörittäjä Utajärveltä

Pierupromoottori, Mr. Mutafutis, ja metsäyhtymän osakas. Siis han- si. Niinpä Fc Yli-Utos on saanut to- tehty koululle. Pelle Peloton eli Seppo Kinnunen kin toimeentuloni puunjalostuk- della innokkaan vetäjän ja rahojen – Minun tavoitteenani on tuot- 48v tunnetaan hyvin mutafutiksen sen parissa, hän kertoo. hankkijan. Jalkapallokoulun myö- taa ihmisille hyvää mieltä. Siis lei- isänä ja monien oheistapahtumien Seppo Kinnunen lähti perus- tä vanha kyläkoulu on saatu lei- pää ja sirkushuveja. Aina minulla luojana. koulusta suoraan sahalle töihin ja rikäyttöön, missä nuoret voivat on joku idea päässä, joka odottaa Mutta kuka Seppo Kinnunen tällä reissulla hän on edelleen. kokea extreme – elämyksiä tapah- toteuttamista, promoottori kertoo. oikeasti on? Vapaa-aikanaan Seppo Kinnu- tumien yhteydessä. Yksi ylpeyden – Minä olen pöllinpyörittäjä nen on aina halunnut tehdä työtä aihe on myös lähes normaalikokoi- Seppo Kinnunen Utajärveltä. Olen metsänomistaja utajärveläisen juniorityön hyväk- nen luonnonnurmikenttä, joka on 2015 Utajärvi 13 Juhlalehti 2015 150 v Rohkeasti liikkeelle harrastuksiin

Kuva: Tarja Vimpari Naamankylältä lähtöisin oleva elä- Utajärvi onkin hyvä paikka kahvinkeittomahdollisuus. Lisäksi keläinen Maila Kaakinen 73v. on asua Mailan tyyppiselle henkilölle, joka kylällä on toimivat kylätalot ja hyvä esimerkki siitä, että liikkeelle joka viihtyy ihmisten parissa. yhdistykset. kannattaa lähteä kun toimintaa ko- - Täällä on hyvät harrastusmah- Erityisen arvokkaana Maila din ulkopuolella on tarjolla. dollisuudet sekä vanhoille että Kaakinen pitää sitä, että pienessä - Kyllä kannattaa lähteä liiken- nuorille. Kunta pitää täällä asuk- kunnassa kunta ja seurakunta te- teeseen aina kun aikaa on. Ja ko- kaistaan hyvää huolta. Se on en- kevät tiiviisti yhteistyötä esimer- tinurkkiin ei kannata jäädä lepää- nakoivaa terveydenhuoltoa, Mai- kiksi veteraani- ja muiden juhlien mään, vaikka aikaa ei olisikaan, la tähdentää. järjestämisessä. Maila naurahtaa hänelle ominai- Mutta tärkeintä on tietenkin se, seen tyyliinsä. Runsaasti liikunnallista että ihmisellä itsellä on hyvä olla. Nykyään Utajärven keskus- tarjontaa Ja siinä iloinen mieli auttaa. tassa asuva pirteä eläkeläinen on - Vaikeina aikoina hyvät ystä- tuttu näky, olipa kyse lausunnas- Maila Kaakinen kertoo, että Uta- vät nostavat murheista. He tekevät ta, kuorolaulusta tai liikunnasta. järvellä on nuorille liikunta- ja jää- ihmiselle hyvän olon tunteen, Mai- Myös järjestötyö ja ihmisten autta- halli ja vanhemmillekin löytyy ak- la Kaakinen tietää. minen ovat hänelle ominaista toi- tiviteettejä. mintaa. -Viikoittain ikäihmiset viedään Mailan Kaakisen elämän ensim- linja-autolla Rokualle ohjattuun mäiset vuosikymmenet kuluivat vesijumppaan ja saunomaan. Reis- Naamankylällä lähinnä maanvil- su kestää kolmisen tuntia ja siitä peritään vain pieni kuude euron jelyksen parissa. Sittemmin jo 40 Maila Kaakinen on aina tykän- omavastuu. Maanantaisin ikäih- -vuotiaana leskeksi jäätyään, hän nyt eläimistä, luonnosta ja kukis- misille on ilmainen ohjattu kunto- siirtyi kukkakauppiaaksi kirkon- ta. Myös liikunta ja lukeminen ovat saliryhmä sekä miehille että naisil- kylään. hänelle rakkaita harrastuksia, sekä le. - Jo aikoinaan Naamankylällä kuoro. ”Esimerkiksi kirkkokuoro on asuessa rupesimme naapurin rou- Myös entisellä Alakoululla eli sopivasti sitovaa ja siitä saa paljon van kanssa käymään kirkkokuo- Hyvinvointitalolla on runsaasti iloa irti. Kanttori Anna-Mari Tuovi- rossa ja lähdin mukaan SPR:n toi- toimintaa. nen on tosi mukava ja hyvä ohjaaja. mintaan. Minä olen aina halunnut - Siellä voivat ryhmät ja yhdis- Terveiset hänelle!”, Maila Kaakinen elämääni vaihtelua, Maila kertoo. tykset kokoontua ja ruokalassa on toteaa kirjastoon tullessaan. Suurin osa utajärveläisistä on onnellisia

Utajärvellä viime kesänä tehty on- Nuoret aikuiset ja eläkeikäiset taas neet myös vastoinkäymisiä viimei- nellisuustutkimus kertoo, että suu- ovat kaikkein onnellisimpia. sen vuoden aikana, ja se vaikuttaa rin osa eli 83 prosenttia kuntalai- Rahalla ja onnellisuudella ei onnellisuuteen jonkun verran. Eri- sista kokevat olevansa onnellisia. näyttäisi olevan kovinkaan pal- tyisen tyytyväisiä ollaan omaan Naiset ovat jonkin verran onnelli- jon tekemistä keskenään: alle 10 henkiseen terveyteen, ystäviin, sempia kuin miehet. 000 euroa vuodessa tienaavissa on perhe-elämään ja vapaa-aikaan. – Lähes kaikki Utajärven kun- enemmän onnellisia kuin muissa Palkka ja oma fyysinen kunto tie- nan tekemään kyselyyn vastan- ryhmissä. He olivat myös muita tenkin kaipaisivat kohentamista, neet ovat sitä mieltä, että omaan ryhmiä tyytyväisempiä perhe-elä- Hannele Karhu kertoo. onnellisuuteen voi vaikuttaa myös mään ja ystäviin. itse, hyvinvointivastaava Hannele – Tulokset kertovat, että onnel- Hilja Mäkäräinen ja Hilkka Väänä- Karhu kertoo. lisuus syntyy arkisista asioista ja nen pitävät kunnan järjestämiä vii- Utajärven kunnan onnellisuus- omalla positiivisella elämänasen- koittaisia uintiretkiä Rokualle tosi kyselyyn internetin kautta vastasi teella on merkitystä, Hannele Kar- hyvänä asiana. Molemmat laskevat 128 henkilöä. Kunta suoritti kyse- hu tulkitsee kyselyn tuloksia. olleensa mukana näillä retkillä yhtä lyn toteuttaakseen visiota ”Utajär- Utajärveläiset ovat kokeneet kertaa lukuun ottamatta joka kerta vi luo edellytyksiä onnelliselle elä- paljon onnistumisia viimeisen kolmen vuoden aikana. – Olen tullut mälle”. Yli 65-vuotiaista vastaajista vuoden aikana: erityisesti niitä näille retkille Sangin kylältä, vaikka kaikki kokivat olevansa onnellisia on koettu omissa elämäntavoissa, sieltäkin on tänne matkaa 20 kilo- ja että he pystyvät vaikuttamaan työssä ja harrastuksissa. Rakkaus- metriä. Lasten kyydissä olen kui- omaan onnellisuuteensa. Sivuky- elämä kaipaa kuitenkin monen tenkin päässyt, Hilja kertoo. – Kyl- lillä asuvat ovat hieman onnelli- mielestä kohentamista. lä pullakahvit maistuvat vesijumpan sempia kuin kirkonkylällä asuvat. – Puolet vastaajista ovat koke- jälkeen, Hilkka toteaa.

Uintiretket Rokualle lähtevät Sellin baarin pihalta joka torstai kello 12.30. Linja-auto on niin sanottu ”matalalaitainen”, mikä helpottaa vanhusten ja liikuntarajoitteisten siir- tymistä autoon ja autosta pois. Kuljetuksiin osallistuu yleensä auton täydeltä porukkaa. 14 Utajärvi 2015 Juhlalehti 2015 150 v Raha-automaattiyhdistys ja ”neljän kopla”

”Monista vastoinkäymisistä huolimatta Rokuan Terveys- ja kuntouttamissäätiön toimintaa eri osa-alueilla voitaneen pitää jonkinmoisena me- nestystarinana. Yksin Rokualla on koettu kolme merkittävää laajennusta vuosien kuluessa. Vuo- depaikat ovat lisääntyneet noin 130 lähes 330.

ha-automaattiyhdistys alkoi läm- tyä ja se oli tuolloin noin 641 000 metä ajatukselle ja monien kie- markkaa. Kiinnostusta osoitti asi- muroiden jälkeen Valtioneuvosto aan myös Utajärven Osuuspank- myönsi säätiölle Raha-automaatti- ki lahjoittamalla säätiölle 10 000 yhdistyksen varoista keväällä 1973 markkaa ja myös LC-I piiri lahjoit- avustusta 100 000 markkaa, vuon- ti tarkoitusta varten suorittamansa na 1974 myönnettiin 400 000 mark- keräyksen tuoton 24 500 markkaa. kaa ja 1975 myönnettiin 46 000 Rakennustyöt aloitettiin syksyl- markkaa. lä 1980 ja Kuntokeskus otti ensim- Mutta toteuttaminen odotti mäiset asiakkaansa vuonna 1982. edelleen itseään. Vuonna 1979 ta- Vihkiäisiä vietettiin lokakuun 11. pahtui ratkaiseva käänne. Tuolloin päivänä eli samana vuonna, jolloin Raha-automaattiyhdistyksen va- vasta valittu presidentti Mauno roista säätiölle myönnettiin avus- Koivisto astui virkaansa. Vihkiäis- tusta 800 000 markkaa ja seuraava- juhlassa olivat mukana muun mu- na vuonna tehtiin periaatepäätös assa sosiaali- ja terveysministeri Rokuan kuntokeskuksen perusta- Vappu Taipale, sisäministeri Mat- miskustannuksiin myönnettävis- ti Ahde ja maaherra Erkki Hauki- tä avustuksesta. Nyt avustukset puro. Pitkäaikainen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Utajärven Osuuspankin hallituksen vpj. Risto Laitinen toimi pit- nousivat uusiin lukuihin ja Roku- Näin Rokualle oli valmistunut kään Rokuan Terveys- ja Kuntouttamissäätiön hallituksen puheenjohtajana ja oli avainpaikalla seuraamassa Ro- an Kuntokeskuksen rakentamis- noin 130 vuodepaikkaa ja noin 100 kuan menestystarinaa. ”Kuntokeskuksen perustaminen oli pitkälti myös Muhoksen, Vaalan ja Utajärven yhteistyön ta varten oli koossa yli 13 milj. mk. kuntoutuspaikkaa käsittävä kylpy- tulosta. Silloisen Oulujokilaakson aluetoimikunnan tavoitteina oli opistotasoisen maatalousoppilaitoksen saaminen Tässä vaiheessa todettiin, että lä ja kuntoutuslaitos palvelemaan Muhokselle, kuntolaitoksen saaminen Rokualle ja Pelson varavankilan kehittäminen Vaalassa. Nämä tavoitteet to- homma ei enää etene harrastus- ensisijaisesti juuri Pohjois-Suomen teutettiin.” pohjalta ja säätiön johtoon alettiin sotiemme veteraanipolvea. Rokuan Terveys- ja Kuntoutta- nen ja ekonomi Yrjö Ensio. Ja tie- Ensimmäinen Rokuaa koskeva etsiä innovatiivista ja tehokasta Kuntokeskuksen lopulli- missäätön hallituksen 1. puheen- tenkin raha-automaattiyhdistys vakava keskustelu käytiin maaher- johtajaa. Sellainen löytyi milteipä nen hinta oli 26,5 miljoonaa, jos- johtaja, opettaja Risto Laitinen piti suurimpana rahoittajana. ra Kalle Määtän virkahuoneessa sattumalta. Muovialan yritys Uta- ta Raha—automaattiyhdistyksen mielenkiintoisen esitelmän Kun- Risto Laitisen nuoruudessa Ro- vuonna 1965. Siihen aikaan elettiin plast etsi noihin aikoihin toimitilo- osuus oli yli 20 miljoonaa markkaa. touttamissäätiön 40-vuotisjuhlassa kuan vaarat olivat varsin neitseel- kuntoutuslaitosten saroilla hiljais- ja Utajärveltä ja sen hallituksen pu- On siis selvää, ettei Kuntoutuskes- 10.4.2014. Laitinen toimikin halli- lisessä tilassa. Järvet olivat kris- eloa, sillä maassamme ei tuohon heenjohtajana toimi idearikas mies kuksen rakentamisesta olisi tullut tuksen puheenjohtajana vuodesta tallin kirkkaita. Lomamökkejä ei aikaan ollut ainoatakaan kuntou- Tuomas Alasalmi, joka kutsuttiin mitään ilman Raha-automaattiyh- 1969 aina 1990-luvun puoliväliin juuri niiden rannoilta löytynyt. tuslaitosta. Ikaalisten laitos oli jo säätiön johtoon ilman sen kum- distyksen rahoitusta. Tästä lanke- saakka. Rokuan kehityksen alku- ”Oulun ja Vaalan välillä puk- vireillä ja se valmistuikin saman mempia hakumenettelyjä. aa kiitos todellisille vaikuttajille taipaleet olivat hankalat ja monilta sutti tuolloin höyryveturi pari vuoden lopussa. Ajankohtaiseksi tuli myös sää- RAY:n hallituksen puheenjohtajal- osin todella vaikeat. Alkuaikojen kolme natisevaa vaunua peräs- Sittemmin asia hautautui ja tiön jäsenpohjan laajentaminen. le Matti Ruokolalle ja hallintojoh- kuvauksen pohjana Laitisella oli sään. Sunnuntaiaamuisin Ahmak- edistymistä alkoi tapahtua vuonna Uusiksi jäseniksi tulivat Oulun taja Seppo Pekoselle. lääninneuvos Eero Ehon muistiin- sen asemalla junasta purkautui 1971. Tuolloin perustettiin Roku- kaupunki, Suomen CP-liitto, Reu- Mutta sitkeitä olivat myös niin panot sekä hänen taltioimat pöy- joukko hiihtotamineisiin pukeu- an Terveys- ja Kuntoutumissäätiö, maliitto, Oulun Diakonissalaitok- sanotut puuhamiehetkin, ”neljän täkirjat, muistiot ja julkilausumat tuneita, kaiken ikäisiä ihmisiä. jonka jäseniksi tulivat Utajärven, sen Säätiö, P-P:n Sotaveteraani- kopla”, lääninneuvos Eero Aho, sekä omat tiedostot. Konduktööri nakkeli suksinippu- Vaalan ja Muhoksen kunnat, P- piiri, Rintamaveteraanien Oulun professori V.J. Kaipainen, kiinteis- Rokuan kehittämisessä suuren ja lumihankeen ja sieltä itse ku- P:n sydäntautipiiri, Sotainvalidi- piiriyhdistys, Oulun Yliopistolli- töneuvos Yrjö Ensio ja talousneu- työn teki niin sanottu neljän kop- kin löysi omansa, ja kohta hiihdet- en Veljesliiton P-P:n piiri, Rokuan sen Keskussairaalan Kuntainliitto vos V.K. Laitinen, jotka asiaansa la eli professori Ville Kaipainen, tiin pitkässä jonossa kohti Rokuan seura, Utajärven Reumayhdistys ja Kainuun Keskussairaalan Kun- uskoen jaksoivat puurtaa hanket- aiemmin mainittu lääninneuvos vaaroja. Päivä laskettiin mäkeä ja sekä henkilöjäseninä niin sanotut tainliitto. ta eteenpäin monista vastuksista Eero Eho, talousneuvos V.K. Laiti- iltajunassa palailtiin taas kotiin.” puuhamiehet. Tuolloin myös ra- Oma pääoma alkoi nyt ker- huolimatta.

nen Utajärweltä, 2 mk, enn. 43 m. Hiihtokilpailu 45 s.; VIII:nen M. Wäänänen Uta- Wanha rakennus. Rakennusurakka. Juurikaswien

järveltä, 2 mk, enn. 45 m. 2 s. pantiin toimeen Utajärwen Alanis- Utajärwen Alaniskan kylässä Si- Maanantaina tämän helmikuun 24 Ensimäisen palkinnon olisi voi- siemeniä kankylässä 4 pvä maaliskuuta polan maalla on wanha aittara- p:nä kello 10 e. pp. tarjotaan Uta- nut saada A. R. Korhonen, waan joen jäällä 10 kilometrin matkalla. kennus. Seinässä olewa wuosiluku järwen pappilassa urakalla kansa- joku katsojista löi sauwallaan hä- owat useat talot Utajärwellä ru- Keli oli tawallinen, ilma jokseen- 1673 osottaa aitan rakennuswuot- koulun päärakennuksen teko joko nen kädestään sauwan pois, joten wenneet itse viljelemään. Ne ovat kin siewä, vaikka wähän käwi wii- ta. Siis aitta tulisi 223 wuoden kokonaisuudessaan tai eriosista Korhosen täytyi palata ottamaan hywästi menestyneet ja warsinkin ma, joten hiihtäjäin oli toinen puoli wanhaksi. ennen tehdyn kiwijalan päälle. sitä ja sillä aikaa hiihti kaksi edel- kaalilajien siemenet owat suuruu- matkaa ponnistettawa wastatuu- Aitta on wielä aiwan kowa sei- Rakennus sisältää 6 huonetta, le. Tetoisen kyläläiset älkää tuoko tensa wuoksi huomattawat. Tätä leen. näinen, paitsi kahta hirttä, jotka on 23 metr. pitkä ja 10,5 metr. le- niitä sellaisia ilkitapojanne meidän esimerkkiä sietäisi muuallakin Hiihtoon otti osaa 11, joista 8 huonon katon takia oliwat laho- weä. Samoin tarjotaan ulkohuo- rauhalliseen kyläämme ! Lausuu seurata. hiihti koko matkan, ja palkinto- neet. Ne piti panna uudesta, kun nerakennus sisältäen 5 huonetta. kirjeenwaihtajamme. ja saiwat seuraawat: I:sen P. Aitta rakennus siirrettiin toiseen paik- Urakan täyttämisessä ja ennakko- (Oulun Lehti 25.10.1882) Utajärweltä, 8 mk., ennatys 39 m. kaan. Aitan harjawuolen pohjois- maksuista waaditaan takuu. Toi- (Louhi 13.3.1906) 40 s.; II:sen A. R. Korhonen Nis- päästä löytyi wanha waskiraha, mikunta pidättää oikeuden hy- kankylästä, 7 mk, enn. 39 m. 45 s.; jossa oli wuosiluku 1666. Muisto wäksyä tai hyljätä tarjoukset. III:nen M. Merilä Utajärweltä, 6 wai uhriko lienee tämä? mk, enn. 40 m. 41 s.; IV:nen H. Pii- Rakennustoimikunta rala Utajärweltä, 5 mk, enn. 40 m. (Kaiku 1.7.1896) Isorokko liikkuu, 51 s.; V:nen J. Seppänen Niskanky- (Louhi 11.2.1902) kuten meille on kerrottu, Utajär- lästä, 4 mk, enn. 42 m. 20 s.; VI:nen ven Ahmasten kylässä. H. Supperi Niskankylästä, 3 mk, enn. 43 m. 28 s.; VII:nen J. Torvi- (Oulun Lehti 25.10.1882) 2015 Utajärvi 15 Juhlalehti 2015 150 v mahdollistivat Rokuan kehittämisen

”Sunnuntaiaamuisin Ahmaksen asemalla junas- ta purkautui joukko hiihtotamineisiin pukeu- tuneita, kaiken ikäisiä ihmisiä. Päivä laskettiin mäkeä ja iltajunassa palailtiin taas kotiin.”

Sittemmin säätiö hankki kun- päin. Se alkoi Päivärinne –säätiön toutuskeskuksen läheisyydessä perustamisella ja opetussairaala- sijaitsevan Inkeri Arvelan ja Yrjö toiminnan käynnistämisellä Mu- Salovartion perustaman ja ylläpi- hoksen Päivärinteellä ja päätyy tämän lomanviettopaikan Roku- Oulun seudun kuntoutussairaalan an talon, nykyisen Rokuan Hovin, käynnistymiseen ns. ”lamellitalos- omistukseensa. Myös Rokua-Nuo- sa” yliopistosairaalan yhteydessä. jua tiehanke valmistui ennätysajas- ”Monista vastoinkäymisis- sa. Tien vihkiäisiä pidettiin 1984 ja tä huolimatta Rokuan Terveys- TVH suostui tämän paikallistieksi ja kuntouttamissäätiön toimin- muutetun tien ylläpitäjäksi. taa eri osa-alueilla voitaneen pitää Myös lomaosakerakentaminen jonkinmoisena menestystarina- Ahveroisen rannalle oli käynnisty- na. Yksin Rokualla on koettu kol- nyt ja vuosikymmenen puolivälis- me merkittävää laajennusta vuo- sä mäellä komeili 28 hyvin varus- sien kuluessa. Vuodepaikat ovat teltua lomaosakehuoneistoa. lisääntyneet noin 130:stä lähes Samoihin aikoihin hotelliyrit- 330:een. Konsernin työntekijämää- täjä Vesa Palokari suunnitteli ho- rä lähentelee kolmea sataa ja liike- tellikiinteistön rakentamista Ka- vaihdon odotetaan nousevan tänä jaanin joen varteen. Tämä hanke vuonna 17,5 miljoonaan euroon. toteutui ja vuonna 1986 avattiin Laitoksen organisaatiota on myös Hiihtoporukka - Lähde: Pirilän sukuseura/Jenni Haverinen; tunnistetut henkilöt 2. vas. Irja Pirttikoski (o.s. Miet- tunen), 2. oik. Jenni Haverinen, molemmat Utajärveltä. Kylpylä-hotelli Kajanuksessa noin uudistettu paremmin vastaamaan 40-paikkainen kylpylä- ja kuntou- tämän päivän vaatimuksia ja halli- tusosasto, joka tuli palvelemaan tus, joka koostuu useista alan asi- Kainuun sotainvalideja ja sotiem- antuntijoista, on puheenjohtaja me veteraaneja sekä Kelan kun- Kyösti Juujärven varmoissa käsis- toutukseen lähettäneitä asiakkai- sä”, Risto Laitinen kertoi historiik- ta. Toiminta laajeni myös Ouluun kinsa lopussa vuonna 2012.

Yllä: Hyppyrimäkikuva - Lähde: Pirilän sukuseura/Pekka Oilinki Vas. Hiihtomajakuva - Lähde: Pirilän sukuseura/Jenni Haverinen; tunnistetut henkilöt ed. vas. Anja Manelius (o.s. Pirilä, myöh. Leskelä), vieressään serkku Jenni Haverinen, takana oik. Erkki Korhonen, Jennin sisaren mies. Kuvat ovat joko 1940-luvun lopulta tai 1950-luvun alusta.

lattialle. Siitä lensi kipinä nawe- Surkea tulipalo tan kattoon, mutta waikka emän- Huutokauppoja. Yhdistetyt Matkailijamaja. tä sen heti huomasi, oli sammutus Utajärwellä. Julkisella, huutokaupalla joka toi- Rokottajan ja Matkailijayhdistyksen Oulun haa- myöhäistä, sillä muu talonwäki oli mitetaan Tiistaina tämän heinä- rajaoston toimesta on Merilän ta- kaikki nukkumassa. Talojen muut Kätilön wirat Eläimiä palanut. kuun 7 päiwänä Kurimon ruu- lossa Utajärwellä, Pyhäkosken nis- rakennukset saatiin waiwoin war- killa Utajärven seurakunnassa ja kassa, josta otetaan laskumiehiä Wiime maanantaina wasten yöllä jelluksi. Aitamurron nawetta, jos- Utajärven kunnassa kunnallislau- saman kuun 10 päiwänä Ämmän- mainittua koskea laskemaan, teh- syttyi Utajärwen kirkonkylässä Ai- sa eläimet paloiwat, oli wakuutettu takunnan luona, hakukelpoisten ruukilla Suomussalmen pitäjässä, ty sopimus n. k. matkailijamajas- tamurron talossa nawettarakennus 200 mk. Utajärwen kunnanyhti- haettawana ennen1 päiwää ensi myydään The Finland Charc. Iron ta, jossa perin huokeasta hinnasta tuleen, palaen poroksi. Nawetassa össä sekä toinen 150 mk. Tuli siis Jouluk. Wirkaan astuttawa ensi Works C:yn konkkurssipesän hy- matkailijat woiwat saada ruuan ja paloi 5 lehmää ja kolme lammas- suuri wahinko palon kautta. wuoden alussa. Palkkaehdot owat: wäksi erilaista irtainta omaisuutta asunnon. ta, joita ei ehditty pelastaa. Sama- Toinenkin tulipalo oli Utajär- 250 m : kaa siihen luetut waltiolta sekä isompi joukko pitkiä halkoja, Ruoka-ateriasta maksetaan 1 ten paloi nawetan yhteydessä ole- wellä Niskankylässä lauantaina tulewat rokotusapurahat, sekä lai- rautamalmia, sysiä, y. m., josta ha- mk., yösijasta 50 penniä, kahwesta wa heinälato ja sen mukana sisällä jolloin paloi kansakoulun sauna. namasiinista 1 tynn. 15 kapp. ru- lullisille ostajille täten ilmoitetaan. eli teestä 25 p. kuppi leiwän kans- olewat turunkärryt ja muutakin ir- Paloa sammuttaissa kaatui kai- kiita ja 1 tynn. 15 kapp. ohria, ja Lähempiä tietoja antaa mainituista sa ja 10 penniä kuppi leiwättä ja li- taimistoa, kuten työkaluja y. m. wonwintti opettajan päälle ja hän synnytyswaiwasta 4 mk. warak- paikoista ruukinhoitaja Joh. Asp. monaadista 40 p. pullo. Tuli lewisi myöskin naapuriin, sai päähänsä kaksi reikää ja jalka kailta ja 2 mk. wähempiwarasilta, Oulussa, kesäkuun 27 päivänä Yllämainitulla toimenpiteel- toisen Aitamurron taloon, joka katkesi. Wammat eiWät kuiten- paitsi köyhät ilmaiseksi; sekä wa- 1885. The Finl. Charc. Iron Works lä tulee kumminkin jossakin mää- on melkein yhteen rakennettu ja kaan ole waarallisia. paa hoito ja kyyti synnytysreis- C:yn konkurssipesän puolesta: rästä poistetuksi tällä alalla ennen poltti sieltäkin nawetan ja heinä- suista, jonka itsekukin kohdastaan Konst. Hilden. J. S. Hedman wallitsewa puutteellisuus. ladon, jossa wiime mainitussa pa- (Louhi 21.7.1906) suorittaa. Utajärwi 9/10 91. Kun- loi muutamia rekiä. Tuli syttyi nallislautakunta (Oulun Lehti 4.7.1885) (Oulun Ilmoituslehti 4.7.1897) sääskisawusta, jonka talonemäntä oli lypsäessään laittanut nawetan (Louhi 28.10.1891) 16 Utajärvi 2015 Juhlalehti 2015 150 v

Utajärveläisten Amerikan-siirtolaisuudesta (1880-luvulta):

FT, tutkija Ritva Kylli Oulun yliopistosta kirjoit- taa parhaillaan Utajärvi-kirjaa, joka julkistetaan Juhlavuoden päätapahtumassa 5.7.2015. Ohessa pari otetta uudesta historiankirjasta.

Amerikassa oli tarjolla huomatta- vat alkaneet ymmärtää paikallista Talvisodan alkaminen vasti enemmän työpaikkoja kuin kieltä paremmin. Kielitaitoa – tai Utajärvellä: Pohjois-Suomessa, ja töitä monet paremminkin sen puutetta pidet- Utajärveltä lähteneet joutuivat to- tiin syynä siihen, etteivät ensim- Kotirintamatyötä tehtiin monella den teolla uudella mantereellaan mäisen polven suomalaissiirtolai- taholla, ja kaikki kynnelle kykene- tekemään. set pystyneet toimimaan uusilla vät yrittivät osallistua hakkaamal- Yksi tällainen oli utajärveläi- työpaikoillaan vaikkapa työnjoh- la puita asuntojen lämmittämi- nen Gabriel Pesonen, joka oli pää- tajina, minkä vuoksi heidän oli seen, auttamalla ilmavalvonnassa, tynyt perheensä kanssa Michiga- tyydyttävä vain kaikkein raskaim- varusteiden huoltamisessa ja muo- niin, Pohjois-Amerikan Suurille piin ja huonoimmin palkattuihin nitustehtävissä. Reserviläisten per- järville. Pesonen työskenteli uu- töihin. heiden avustamiseksi kerättiin yk- della kotipaikkakunnallaan rauta- Tätä mieltä oli Pesosten kans- sittäisistä kodeista ruokaa, rahaa kaivoksessa. Hänet tunnettiin hy- sa samalla seudulla asuva ”suo- ja tavaraa jo ennen talvisodan syt- vänä kaivostyöläisenä, ja hänen malaisten kuningas” Nels Maijan- tymistä lokakuussa 1939. Syksyi- kotinsa vaikutti varsin vauraalta. nu, joka oli kotoisin Ylitorniolta sestä ajankohdasta johtuen monet Pesosen vaimo korosti vierailijoil- Ruotsin puolelta. Vaikutusvaltai- osallistuivat keräyksiin lahjoitta- Annikki Kinnunen ja Iines Huovinen lukemassa. le, että oli juuri leipomassa leipää nen Maijannu toimi Isphemingissä malla reserviläisille vaikkapa lak- ”puhtaasta vehnästä” – mutta toi- kauppiaana ja kaupunginvaltuu- koja tai perunoita. Jotkut pystyivät saalta muualta tulleet havainnoi- tettuna, ja hän itse puhui sujuvasti antamaan sokeria, maitoa tai ni- toiminta oli yli kunnan niin vil- y.m. raha-arvo teki 23,719 mark- jat panivat merkille, ettei kodissa suomea, ruotsia ja englantia. sujauhoja. Kylissä ryhdyttiin teke- kasta, että useamman kerran vii- kaa sekä lisäksi suoraan joukoille näkynyt merkkejä vaikkapa kukis- Ensimmäisen polven koulutta- mään tarmokkaasti myös käsitöitä: kossa kaikki kylän naiset, joilla ei lähetetyt tavarat. Uudelta vuodel- ta tai puutarhanhoidosta. Lisäksi mattomat siirtolaiset eivät yleensä Heti reserviharjoitusten alet- pientä lasta ollut hoidettavanaan, ta ottivat lotat johtoonsa sotaväelle vaimo valitti, että hänen miehen- myöskään saaneet tarpeeksi tietoa tua syksyllä 1939 ryhdyttiin koko- kokoontuivat näihin talkootöihin. alusvaatteiden ja lumipukujen val- sä työ oli raskasta ja vaarallista, ja uudesta kotimaastaan, koska he amaan villoja joka kylällä sekä ko- Valmiit työt lähetettiin keskus- mistuksen ja lähetyksen. kaivoksessa sattuikin paljon on- eivät pystyneet lukemaan englan- koonnuttiin niistä valmistamaan johdolle, joka lähetti ne joukko- nettomuuksia. ninkielisiä kirjoja ja sanomalehtiä. lankaa ja sukkia sekä käsineitä. Jo- osastoihin. Joku määrä lähetet- (lainaus: Kertomus Vapaan Huol- Pesonen ei osannut vaimonsa Monet suomalaisista myös ajatteli- kainen työseura kokosi varoja yksi tiin myöskin suoraan ”paketteina” lon Utajärven keskuksen toiminnasta tavoin juuri ollenkaan englantia, vat pääsevänsä vielä kotiin ennen yhdellä ja toinen toisella tavalla, ja omille miehille. Keskuksen kaut- 1.10.1939-31.12.1940. UKuA Vapaa mutta heidän lapsensa olivat men- kuolemaansa. alettiin myöskin ommella miehille ta joulukuulla lähetettyjen alus- Huolto.) neet englantilaiseen kouluun ja oli- alusvaatteita. Sodan alettua tämä vaatteiden, sukkien, vanttuiden Historiassa on osansa myös seurakunnallisella historialla, tässä jotain kirkkoherra Mauno Koivunevan ajasta (toimi Utajärven kirkkoherrana 1950- ja 1960-luvulla):

Koivuneva lienee tullut Utajärven kämpillä metsätyömiesten keskel- voilla (Hietaselässä, Rytiselässä ”että nyt on kuultava, sillä mihin- lähikylän opettaja oli jälkeenpäin kirkkoherraksi mielellään. Seura- lä. ja Uunivaarassa) pidettiin seuroja käs menette, kun ulkona on kova paheksunut sen vuoksi, että mies kunnan hengellinen valtasuunta Koivuneva oli omien sanojen- 1960-luvun alkuvuosiin asti. Täl- pakkanen”. Osa Koivunevan vas- oli ”kommunisti ja kirkosta eron- lepäsi hänen mukaansa vanhem- sa mukaan kiinnostunut tekemään löin Utosjoen uitot loppuivat, mikä tustajista syytti kirkkoherraa siitä, nut”. Koivunevan mukaan tämä man suunnan lestadiolaisuuden töitä sellaisten ihmisten parissa, sai Koivunevan mielen haikeak- että tämä tuhlasi aikaansa metsä- oli sattunut sopivasti: ”Seuraukse- varassa, jos kohta herännäisyyt- jotka olivat jollain tavalla luonnon- si. Aika oli menossa omituiseksi, työkämpillä, mutta muun muassa na oli se, että se mies oli aina seu- täkin oli esiintynyt ennen kaikkea voimien kanssa tekemisissä – Koi- kun uittojakaan ei enää järjestetty piispa Olavi Heliövaara antoi Koi- roissa mukana ja se liittyi kirkkoon Vaalassa ja Niskanjokivarressa. vistolla he olivat olleet kalastajia vaan puita alettiin kuljettaa rekoil- vunevalle vuoden 1959 piispantar- takaisin.” Vuonna 1939 Utajärven asuk- ja merimiehiä, Utajärvellä puoles- la. Metsätyökämpilläkin oleskelu kastuksessa tunnustusta: Piispan Lestadiolaiseen herätysliikkee- kaista kaksi kolmasosaa lienee taan poronhoitajia ja uittotyöläisiä. oli vähenemään päin, kun työmail- mukaan metsä-, uitto- ja porokäm- seen oli alusta saakka kuulunut joka tapauksessa ollut lestadio- Koivuneva sai sysäyksen lähteä le alkoi päästä kotoa käsin autolla; pille meneminen oli hyvä keino säätyrajojen rikkominen. Lars Levi laisia. Lestadiolaisuus oli saanut metsätyömiesten keskuuteen al- Koivunevan työ poromiesten kes- koota sanan ääreen sellaisia seu- Laestadiuksenkin tiedettiin kulke- Utajärvellä järjestäytyneemmän kujaan vuonna 1955 ollessaan seu- kuudessa jatkui kaikkein pisim- rakuntalaisia, ”jotka muuten eivät neen sarkavaatteissa, lapikkaat ja- muodon vuonna 1947, jolloin pe- roissa Aarne Pason luona Särkijär- pään. ehkä tulisi”. loissaan. Laestadius ei ollut myös- rustettiin Utajärven ja Sotkan Rau- vellä. Siellä hänelle kerrottiin, että Metsätyökämpillä Koivuneva Koivuneva auttoi myös toisi- kään halunnut pitää huonettaan hanyhdistys. kylän miehet olivat suurimmaksi pääsi näkemään, kuinka lujassa naan metsätöissä suurten perhei- liian siistinä korostaakseen seura- Utajärvellä Koivunevan lesta- osaksi Uunivaaran työmaalla. Koi- leipä oli kämppien asukkailla mut- den isiä ja sai heidän päiväpalk- kuntalaisilleen, että hän eli yhtä diolaisuus oli hyvin persoonallista vuneva päätti lähteä viidentois- ta kuinka hyvin he ymmärsivät lei- kojaan kohoamaan jonkin verran. vaatimattomasti kuin hekin ja pys- maanläheistä; hän piti poroseuro- ta kilometrin päässä sijaitsevalle kinlaskua. Koivuneva oli kerran- Eräänkin kerran hän oli auttanut tyi siitä huolimatta pysymään rait- jen ohella savottaseuroja metsä- kämpälle seuroihin. Utosjoen lat- kin todennut seuroja aloittaessaan, heikkokuntoista perheenisää, mitä tiina ja työteliäänä.

Utajärvisiä ”julkimoita”

Arvi Korhonen, filosofian kandi- toksessa dosenttina. Turun yli- mäisenä suomalaisena maail- isä Johan Edvard Strömberg saa- tuota ensimmäistä Suomessa ra- daatti, tohtori, professori. Arvi opiston dosenttina Arvi Korho- manmestaruuden estraditaikuu- pui Uudestakaarlepyystä perhei- kennettua dynamoa säilytetään Korhonen syntyi Utajärvellä Kan- nen toimi alkaen vuodesta 1925 den yleisessä sarjassa Blackpoolin neen Utajärvelle vuonna 1854 pe- Teknillisen korkeakoulun koko- gas-Korholan tilalla Niskankyläl- liki neljäkymmentä vuotta. oopperatalossa Britanniassa. En- rustaakseen sinne kahden muun elmissa. Vuonna 1888 hän pani lä 1890. A.A.Laitinen, (1882-1959) kan- simmäisen kerran Marko Karvo miehen kanssa rautatehtaan, myl- alulle oman yrityksen nimeltään Varsinaisen elämäntyönsä hän sakoulunopettaja, kansanedusta- esiintyi taikurina ylä-asteelle luo- lyn ja sahan. Teollisuuslaitoksen- A. G. Strömbergin sähköliike. teki yleisesikunnan sotahistorial- ja, talousneuvos. Syntyi Utajär- kan pikkujouluissa. Silloin per- sa paikaksi he valitsivat Kurimon Liikkeestä kasvoi Suomen suu- lisen toimiston apulaispäällikkö- vellä. Vuonna 1909 hän valittiin he oli jo muuttanut Raanujärveltä Utajärven Särkijärven kylässä. rin, ja nimeksi vaihtui Oy Ström- nä, yliopiston opettajana ja histo- kansanedustajaksi Oulun läänin Utajärvelle, Pohjois Pohjanmaal- Perheen muuttaessa Varkauteen berg Ab. riankirjoittajana. Hän oli vuosina eteläisestä vaalipiiristä. le, jossa Karvon vanhemmat piti- Axel Gottfrid oli 9-vuotias. Vuon- 1940–1959 Helsingin yliopiston Markku Karvo, kansainvä- vät kauppaa. na 1881hän valmisti ensimmäisen yleisen historian professorina; lisesti menestynyt taikuri, joka Axel Strömberg, (1863-1938) sähkökoneensa, itsemagnetoivan tätä ennen hän toimi samassa lai- teki historiaa voittamalla ensim- vuorineuvos. Axel Strömbergin tasavirtadynamon. Tänä päivänä 2015 Utajärvi 17 Juhlalehti 2015 150 v Historiallinen kuntakokous Utajärven torilla Kokouksen toisessa osassa kahvi- Itse kokouksen vuoropuhelun Utajärven torilla järjestetään 22.8. lauantaina historiallinen, tauon jälkeen siirrytään nykyai- esittävät kunnanvaltuutetut. Ky- kaan. Tuolloin kunnanvaltuusto seessä on 14 miehen keskustelut yleisölle avoin, kaksiosainen kuntakokous ulkotiloissa. Koko- tekee Utajärven juhlavuoteen liit- ja kiistelytkin eri aiheista. Lisäk- tyen juhlavuoden päätöksiä, joi- si mukana on muutama nainen, uksen aluksi yleisö pääsee kurkistamaan 150 vuoden takaiseen den sisältö ei toistaiseksi ole tie- jotka osallistuivat kokouksiin lä- dossa. hinnä kahvinkeittäjinä ja huulen- aikaan, kuinka päätöksenteko silloin tapahtui. Vuoden 1865 helmikuussa an- heittäjinä. Naisilla ei tuolloin ollut nettiin Suomessa keisarillinen ase- äänivaltaa. tus kirkollisen ja maallisen hallin- Utajärven torilla pääsemme non erottamisesta. Seurakunnan seuraamaan keskusteluja halla- rinnalle oli perustettava kunta yh- vuoden viljansaannin varmista- teisiä asioita hoitamaan. Aiemmin misesta, köyhäinhoidosta, kun- kirkkoherran johtaman pitäjänko- nallisen kirjaston perustamisesta, kouksen tilalle tuli toimielimeksi kestikievaritaksan vahvistamises- kunnissa kuntakokous, joka kut- ta, rokon panijan valinnasta ja vas- suttiin koolle neljä kertaa vuodes- tuullisten miesten valinnasta kun- sa. nallislautakuntaan. Kuntakokouksessa jokaisel- Tämän Utajärven kautta aiko- la täysi-ikäisellä veroa maksaval- jen ensimmäisen kuntakokouksen la ja hyvämaineisella miehellä oli puhetta johtaa asiakirjojen mukai- äänioikeus, mutta äänimäärä riip- sesti A. Aitta ja kirjurina toimii L. pui maksetun veron suuruudes- Laitinen. ta. Käytännössä kuntakokouksiin Kuntakokoukset jatkoivat kun- osallistui vain muutama eniten ve- nan ylimpänä päättävänä elimenä roja maksanut mieshenkilö. aina vuoteen 1917 saakka, jolloin uusi kunnallislaki astui voimaan, Miehet tekivät ja kunnan päättäväksi tahoksi va- päätökset – naiset littiin valtuusto. Utajärven en- simmäisen kunnanvaltuuston ko- heittivät taustalla huulta koonpanon asetti kuntakokous Utajärven torilla pääsemme kur- huhtikuussa 1917. Kansalaissodan kistamaan millaista kuntakoko- jälkeen vuodesta 1918 alkaen val- uksen päätöksenteko on saattanut tuusto valittiin edellisvuonna sää- 150 vuotta sitten olla. Kokouksessa detyn yleisen ja yhtäläisen äänioi- käsiteltävät asiat on koottu Utajär- keuden mukaisesti vaaleilla. ven kuntakokouksista säilyneistä alkuperäisistä pöytäkirjoista, vuo- Historiallisen kuntakokouksen käsikirjoituksen on tehnyt FM Maarit Vuorela. Tiedot pohjautuvat Utajärven kunnan desta 1865 vuosisadan loppuun. arkistosta löytyviin vanhoihin pöytäkirjoihin. Kuvassa kuntakokous pöytäkirja vuodelta 1867.

Veneretki Oilinkiin

Joskus 1930-luvun alkupuolel- kaan, koska veneeseen ei oikein sauvomen avulla pitkin möljää voimalla samoin kuin koko lop- tana Sotkajärvi ja koti. Menomat- la tapahtui harvinainen venemat- mahtunut enempää väkeä. Vene ei ylös. Äiti tietysti oli innokas autta- pumatka Oilingin talon rantaan. ka oli mukavaa aurinkoista ajelua, ka Sotkalta Niskanjoelle. Olimme ollut oikea jokivene, vaan jonkun maan, mutta kun lapsia täytyi pai- Erikoisuutena muistamme jyrkät mutta paluumatkalla alkoi tuulla. Kyllikin kanssa aika pieniä, joten muun mestarin luomus. Sen laitoja mentaa, ei siihen tahtonut olla ai- rannat, joissa oli törmäpääskyjen Jouduimme Kyllikin kanssa köm- kaikkia yksityiskohtia emme enää kiersivät sivupenkit ja keulassa oli kaa. Kosken niskassa lastauduttiin pesäaukkoja. Niistä linnut suhah- pimään muutaman kerran keula- muista, mutta jotakin on jäänyt sen verran iso koppi, että me lap- jälleen veneeseen ja tämän jälkeen telivat sisään ja ulos kovalla kii- koppiin sadetta pitämään. Myö- mieleen tuosta reissusta. set mahduimme sinne mukavas- kaikki tapahtuikin koneen voi- reellä. Se oli meistä ihmeellistä ! tävirtaan matka sujui vauhdilla, Kyläilymatka tehtiin meidän ti kyykkysilleen sadetta pitämään. malla vastavirtaan. Kosken kohi- Talonväki kiirehti rantaan mei- mutta sää asetti esteitä kyläilyil- moottoriveneellämme juhannuk- Matka alkoi Sotkajärveltä kou- na häipyi nopeasti moottorin pä- tä vastaan toivottaen vieraat ter- le ja taisipa äidillä olla huoli koti- sen jälkeen, kun vedenjuoksu oli lun rannasta aamuauringon pais- rinään. vetulleiksi. Varsinkin Liisa-tädin miehistä. joessa rauhoittunut. Yrjö-isä oli teessa. Noin kolmen kilometrin Ensimmäinen pysähdys oli Uta- lämmin syli tuntui mukavalta vii- moottorimies, joka hoiteli Arkhi- järvitaival taittui nopeasti ja pian järven kirkolla Salmelassa, jossa leän venematkan jälkeen. Ukkos- Kirjoittanut: Veikko Fonselius medes-perämoottoria ja luotsina oltiinkin jo Sotkakosken alla. Täs- söimme maittavan aterian Maija myrsky näet uhkasi kastella koko (Pirahdus 2005/1) toimi eno Kustaa Pirilä eli Karppi- sä naiset ja lapset nousivat maihin ja Iikka Oilingin vieraanvaraisessa joukon. Niinpä sitten juotiin kah- lan Kustu, joksi häntä kutsuttiin. ja juoksivat pitkin rantaa aina ohi kodissa. Kohta taas pantiin Arkhi- via, syötiin ja lopuksi nukuttiin Oi- Mukana oli äiti Emmi, Kyllikki ja Sotkan hautausmaan. Miehet kis- medes töihin, Utajärven yläpäässä lingin kamarissa makeat yöunet. minä Veikko. Eeva ei päässyt mu- koivat veneen köyden ja rompsi- odotti Utakoski. Se noustiin kone- Seuraavana päivänä oli taas suun-

Utajärvisiä ”julkimoita”

Aarne Elias Äyräpää vuoteen rantaviivan muutoksen sekä il- kesän aikana hän laski terva- rah- tiin koskiveneellä Ahmaskoskelle jä, joka on esiintynyt kotimai- 1930 Europaeus (1887-1971), ar- maston vaihtelut ja jaksotti Suo- ti- ja matkailijaveneitä Pyhäkos- saakka. Kahvila-baarissa käynnin sissa elokuvissa ja televisiotuo- kelogi, historiantutkija, tohtori, messa vaikuttaneet kulttuurilli- kesta alas, joskus jopa 200 venet- jälkeen turistit jatkoivat matkaan- tannoissa. Syntynyt Utajärvellä. professori. Äyräpää hallitsi ki- set aikakaudet. Hän oli erityisen tä kesässä. Kenraalikuvernööri sa moottoriveneellä Merilän ran- Heikkinen loukkaantui moottori- vikauden tutkimusta Suomes- kiinnostunut vasarakirveskult- palkitsi hänet tästä kultamitalil- taan. Meriläisen tila toimi tuolloin pyöräonnettomuudessa ja hänen sa 1920-luvulta aina 1950-luvulle tuurin tutkimisesta. Avarakatsei- la. Vuonna 1887 alkanut kansain- koskiveneturismin eli Oulujoen roolia Hovimäki-sarjan toisen saakka. nen ja kriittinen Äyräpää naut- välinen turismi vaikutti veneiden kansainvälisten koskimatkojen tuotantokauden käsikirjoitukses- Hänen suurimpana saavutuk- ti kunnioitusta arkeologina myös laskemisen suureen määrään, sil- majoituskohteena. Koskivenetu- sa muutettiin hänen alaraajahal- senaan pidetään keramiikkaan ja ulkomailla. lä Oulujoen kosket olivat yksi en- rismi jatkui vuoteen 1945 saakka, vaukselleen sopivaksi. 12-osaises- geologian tutkimustuloksiin poh- Pekka Merilä (1844-1932) Pek- simmäisistä ja tärkeimmistä mat- jolloin joen rakentaminen oli siinä sa televisiodraamassa Seitsemän jautuvan esihistorian kronologi- ka Merilä oli yksi maineikkaim- kakohteista. Koskiveneturistit vaiheessa, että veneellä laskemi- Heikkinen esitti vammautumisen an laatimista. Äyräpää mallinsi mista koskenlaskijoista Oulujo- tuotiin höyrylaivalla Kajaanis- nen ei ollut enää mahdollista. vuoksi uransa lopettanutta jää- maankohoamisesta aiheutuneen kivarressa. Kuudenkymmenen ta Vaalaan, ja siitä matkaa jatket- Pekka Heikkinen, näytteli- kiekkoilijaa. 18 Utajärvi 2015 Juhlalehti 2015 150 v

1911

Osuuskaupan tarkoitus on tuottaa palveluja ja hyötyjä. Tervetuloa omaan kauppaan! Palvelemme yli 30 paikkakunnalla ja yli 160 toimipaikassa.

Yhteystiedot ja Hyötyjä aukioloajat > Arina.fi omistajalle jopa yli 400€ / vuosi.

Sale Utajärvi Laitilantie 10, Utajärvi, 044 788 6166 • ma-pe 7-21‚ la 7-18, su 12-18 2015 Utajärvi 19 Juhlalehti 2015 150 v

Utajärvisiä ”julkimoita”

Esko Männikkö, kansain- välisesti menestynyt, it- seoppinut, valokuvaaja. Taidesuuntauksena arki- realismi. Hän on syntynyt 1959 Pudasjärvellä, varttui Utajärvellä. Valokuva- si nuoruudessaan kuva- toimistolle, ei ole opiskel- lut valokuvausta missään oppilaitoksessa. Ensim- mäinen yksityisnäyttely Kun aika pysähtyy Ou- lun Rantagalleriassa 1982. Sai Vuoden nuori taiteilija -palkinnon vuonna 1995. Piti vuonna 2007 Ruot- sissa Cocktails 1990–2007 retrospektiivin, ja sai sen perusteella Deutsche Bör- se 2008 -valokuvauspal- kinnon. Eero Kemilä on Utajär- vellä syntynyt ammattiva- lokuvaaja, joka on pitänyt näyttelyitä ja tehnyt ku- vista, muun muassa kar- huista, kirjoja. Nykyään hänen kehittelemissään kojuissa kuvataan paljon lintuja ja karhuja. Hanhelan veljekset Veljekset Martti ja Heino Hanhela ryhtyivät luon- nonkuvauksen ja -ääni- tyksen ammattilaisik- si vuonna 1975. M. ja H. Hanhela Oy on veljeksi- en omistama yritys, joka tuottaa heidän kuvaami- aan luontoaiheisia julkai- suja. M. ja H. Hanhela Oy sijaitsee Utajärvellä, Särki- järven kylällä.

Roomari, kunniakuntalainen... Roomari on valittu Utajärvellä vuodesta 1993 saakka. Valituksi voi seninen raati tekee valinnan. Roomari julkistetaan itsenäisyys- tulla utajärvinen henkilö, joka on kunnostautunut paikallisen kult- päivän juhlassa, jossa hänelle ojennetaan kunniakirja. Roomari tuurin, taiteen, perinteiden siirtämisen ja/ tai kotiseututyön paris- saa stipendin, jonka hänen toivotaan sijoittavan edelleen paikalli- sa. Aiemmin valinnan suorittivat kuntalaiset äänestyksellä, mutta sen kulttuurin, taiteen tai kotiseututyön edistämiseen ja kehittä- vuodesta 2007 lähtien kuntalaiset antavat ehdotuksia ja kolmijä- miseen.

ROOMARIT kautta aikain: 2004 Martti Koivumäki, utajärvinen perinne 1993 Kari Honkanen, nuorten kulttuuri 2005 Mikko Pyhtilä, musiikki, kuvataide 1994 Asko ja Kaisu Merilä, utajärvinen perinne 2006 Anna-Liisa Valtanen, kotiseututyö 1995 Outi Palo-oja, nuorten kulttuuri 2007 Seppo Kinnunen, kotiseututyö 1996 Risto Laitinen, utajärvinen perinne, kotiseututyö, kulttuuri 2008 Hannes Pilto, kotiseututyö 1997 Sanna Tervo, kirjallisuus, utajärvinen perinne 2009 Sirkka Kangaspuoskari, musiikkityö 1998 Antero Kivelä, kotiseututyö 2010 Pertti Anttila, kirjallisuus 1999 ei valittu 2011 Martti Puumalainen, kotiseututyö 2000 Kalle Kammonen, utajärvinen perinne, kotiseututyö 2012 Tarja Vimpari, työ Utajärven kulttuuripalvelujen hyväksi 2001 Jouni Salonen, nuorten kulttuuri 2013 Kyllikki ja Martti Häikiö, utajärvinen perinne 2002 Tuulikki Haataja-Enkenberg, teatteri 2014 irja Sipola, Sipolan kotimuseo, perinnetyö 2003 ei valittu

Listaus Roomareihin http://www.utajarvi.fi/sivu/fi/kuntapalvelut/sivistyspalvelut/vasite/kulttuuri/roomarit/ 20 Utajärvi 2015 Juhlalehti 2015 150 v

PAISTAMME SINULLE UUNITUORETTA LEIPÄÄ - JOKA PÄIVÄ!

Palvelemme K-MARKET MEIRAMI ark. 8–21, la 8–21, su 12–21 Vanhatie 52 www.k-market.fi 91600 UTAJÄRVI

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN