nro 12/2015

JOHANNEKSELAISEN PERINTEEN VAALIJA u 66. vuosikerta Joulukuu 2015 Joulukuu JohannekselainenP p Johannes-Seuran pikkujoulu Pontelassa Marraskuisen päivän kuulaus vaihtui Tietokilpailuja ja laulu- iltapäivällä vesisateeseen ja synkkään taidon mittelöä Iida Hovi sai illan parhaat aplodit. pilveen. Piikkiön Pontelassa häärittiin valmistellen salia juhlakuntoon. Hannu Täysin vatsoin ja kylläisinä jatkoimme ja Yrjö hakivat jostain yläkerrasta joulu- ohjelmaa. Armaksen musiikin jälkeen kuusen ja virittelivät sen oksille kynttilät. Pekka Saaristo aloitti vauhdikkaan oh- Ne riittivätkin koristeiksi ja tunnel- jelmansa. Hän kertoi sukutaustansa, man luojiksi. Pöydät koristeltiin ton- nuoruudenmuistojaan, lauloi ja soitti tuilla, tuikuilla ja kuusenoksilla. Suuri kitaraa. Pekka johti myös tietokilpai- pöytä sai katteekseen valkoiset liinat. lun, jossa hän laulatti ryhmiin jaettua Olkipukit, tonttu ja kolmihaarainen yleisöä. Ryhmät kilpailivat keskenään kynttelikkö sijoitettiin keskelle pöytää. laulutaidossa, tuomarina toimi Sirpa. Sitten vaan odottelemaan tuleekohan Sirpalla oli käsitys, että karjalaiset ovat yleisöä. Tulihan niitä, saman verran kovia laulamaan, mutta yleisön joukos- kuin muinakin vuosina. Musiikki, yh- ta kuului kommentti ”Kukkoset eivät teislaulut, runot, tietokilpailut, haus- laula”! Ryhmät joutuivat pinnistele- kat kertomukset, arpajaiset ja lahjat mään harmaita aivosolujaan mietties- sisältyivät ohjelmaan. Vatsat täytettiin sään tietokilpailun vastauksia. Sirpa makoisalla Primadonnan valmistamal- ilmoitti tulokset, mutta palkintoja ei la riisipuurolla ja päälle juotiin kahvit jaettu. Sen jälkeen yhteislaulu sujui taas mansikkakakun kera. komeasti, ainoastaan ”Marian poika” Musiikkia ja runoja tuntui vieraalta. ”Sydämeeni joulun teen” ja ”Joulumaa” olivat tuttuja. Liisa Armas Jansson haitareineen soitteli kiusoitteli yleisöä humoristisilla, hel- jouluista musiikkia ja yleisö haki paik- poilla kysymyksillä, joiden vastaukset kansa salista. Liisa lausui juhlaväen kuitenkin melkein kaikki menivät vää- Pekka Saariston tervetulleeksi ja esitteli Armaksen sekä rin. Varsinaissuomalaisella murteella ohjelmasta ei uuden esiintyjän Pekka Saariston esitetty juttu ”Kui katil anneta pilleri”sai vauhtia puuttunut. Sirpa-vaimoineen. kuulijat nauramaan. Pillerin anto ei ole helppoa. Siinä antajalle käy huonosti ja pilleri jää katille antamatta. Ritva esitti Piristävien kakkukahvien jälkeen jaet- Lopuksi tanssittiin vielä haitarimusii- ”Meri jäätyy kantavaksi, taivas kirkas- H Arvo Salon runon ”Kirje joulupukille”. tiin joululahjat. Joulupukki oli tullut kin tahdissa Ritvan toimiessa solisti- tuu, saaren kansa joulukirkkoon varhain H Siinä toivotaan joulupukin tuovan kaik- helikopterilla ja jättänyt lahjakorin na. Muutama pari pyörähteli lattialla. valmistuu. Jalkaisin ja kelkoilla ja reessä ki maailman aseet tuhottaviksi. eteiseen. Olikohan sateinen ilma ai- Pikkujoulujuhla loppui ja sali alkoi hevosen, kirkkomatka taivalletaan alla H heuttanut Petteri Punakuono-porolle tyhjentyä ulkona vallitsevaan pime- tähtien. Kumpuna on lapsuuskoti rajan H flunssan? Yrjö ja Hannu jakoivat lahjat ja ään iltaan. Ensimmäisen adventin iltaa takana, mutta ihmismuistilla ei ole ra- H jotkut avasivat uteliaina pakettinsa heti. oli vietetty yhdessä ja siirrytty joulun joja. Urut pauhaa, enkelvirren kansa Airi oli myynyt melkein kaikki arvat. odotukseen. Kiitoksia yleisölle, erityi- aloittaa, joulurauha laskeutuu mielen Arpajaisten päävoittona oli kori, jonka sesti Iidalle sekä Sirpalle ja Pekalle! maisemaan.” runsaan sisällön oli koonnut Riitta. Toivotan kaikille lukijoille Rauhallista Yrjö tiedotti seuran helmikuisesta laiva­ adventtiaikaa ja Hyvää Joulua Mairen – Liisa Katajainen – risteilystä. runon säkeillä:

H Johannes-Seuran toimiston viimeiset aukiolopäivät tänä vuonna ovat H keskiviikko 16.12. klo 12-17, lauantai 19.12. klo 10-15 ja keskiviikko 30.12. klo 12-17. H H Vuosi 2016 avataan lauantaina 2.1. klo 10-15. Tervetuloa käymään! H H

Talvisodan alkamisesta tuli kuluneeksi Ritva jatkoi esitystä laulamalla Konsta 76 vuotta 30.11. Siitä oli seuraamuk- Jylhän koskettavan ”Joululaulun”. Joulu sia koko Suomen kansalle ja erityisesti on lasten juhla ja silloin esiintyjissäkin TÄSSÄ karjalaisille. Silloin alkoi meidän evak- pitäisi olla lapsia. Valitettavasti juh- kotiemme. Urpo Nuorvan runossa liin on vaikea heitä löytää. Tällä kertaa LEHDESSÄ: ”Talvisodan kronikka” kuultiin miten meitä onnisti, kun yleisön joukossa oli vaikeita kokemuksia tuohon aikaan liit- reipas pikkutyttö Iida Hovi. Hän nyök- Geneettisen suku­ tyi. Meidän kaikkien toiveena on ”ettei käsi heti, kun kysyin voisiko hän laulaa tutkimuksen lumoissa rauha raukeaisi, eikä sortuisi sovinto meille. Iida tuli joulukuusen eteen ja suloisessa Suomenmaassa, alla kasvojen lauloi ujostelematta laulun piparkakuista s. 4 Jumalan”. Toisessa Liisan esittämässä ruotsin kielellä. Iidalla oli yllään kau- runossa ”Joulu oven raottaapi” kerrot- nis juhlamekko ja kädessä heilui sievä, Kirjola Johanneksen tiin miten joulua vietettiin ennen kotona punainen laukku. Yleisön aplodit Iida maisemassa Johanneksessa. Runon on kirjoittanut tyttöselle olivat illan voimakkaimmat. revonsaarelainen Maire Uotila. Tästä s. 8-9 runosta voi aistia oikeaa joulun tunnel- maa. Sen teksti tulkitsee lapsuusajan Karhulan kansakoulun joulujen muistoja. historiaa Yhteislauluina kajautettiin tutut ”Me käymme joulun viettohon” ja s. 10 ”Rekiretki”. Täällä Etelä-Suomessa ei rekiretkelle pääse vähälumisten talvien Eemil Lenkkerin takia. ”Rajaloikkarit” runossa varispa- muistelmia, osa 6 riskunta suunnittelee lähtöä entisestä Neuvostoliitosta Finlandiaan, koska s. 12 he olivat kuulleet, että siellä elämä oli- si paljon parempaa. Lintujen muuttoa Suomen Palloliiton eivät passit ja viisumit sido. Tänne se Kaijan Kannu Haltian varispariskuntakin suuntasi lenton- perheelle sa. Primadonnan tytöt olivat saaneet s. 13 pöydän katettua ja kauhoivat riisipuu- roa lautasille.” Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo” ennakoitiin Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Hautakivien kertomaa ennen puuron syöntiä. Hyvää puuroa Johannekselaisen lukijoille ! t: Lehden tekijät s. 14 olivat tytöt keittäneet! Piti hakea vielä vähän lisääkin. Primadonna toimii ny- Johanneksen kirkko kuoripäädystä kuvattuna. kyisin Piikkiön keskustassa. 2 Johannekselainen Joulukuu 2015 • nro 12

Kuolleita

Lea Karoliina Saljas o.s. Kottonen kuoli 19.10.2015 Turussa. Hän oli syntynyt Päätoimittajan 1.3.1932 Johanneksessa. Kaivaten muistavat Timo, Tiina ja Esa, Mikko, Pauliina ja Matias, Leena ja Ilkka perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunattu JOULUKUU kynästä läheisten läsnä ollessa. 19.12. Tauno Kalevi Hasko kuoli 27.10.2015 Liedossa. Hän oli syntynyt 3.10.1929 Saarelaisten (Haltia -Villi ja Revonsaari- Johanneksessa. Kaipauksella muistavat Meeri sekä muut sukulaiset ja ystävät Räihälä ja Huunonsaari) pikkujoulu Johannekselaisen päätoimittaja Hannu Rastas Siunaus toimitettu. seuran toimistolla klo 13. Ennakkoilm. ks. sivu 12. Jalo Aarne Kontto kuoli 28.10.2015 Kaarinassa. Hän oli syntynyt 6.9.1936 Johanneksen Kaijalassa. Rakkaudella muistaen ja kaivaten Maija-vaimo, pojat 19.12. Joulun yllätyksiä arkistosta Toni ja Teemu perheineen, muut sukulaiset ja ystävät. Siunattu läheisten läsnä Johannekselaisen kirjoituskilpa päättyy. ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Lehden sisäsivuilla on koko aukeaman kooste Kirjolasta. Lähestymiskulma 2016 on tällä kertaa rakennuskulttuuri eli miltä Kirjolan hovi taikka kartano tai Kirjola gård on eri aikakausina näyttänyt. Päärakennus voi tässä vertailussa Merkkipäiviä TAMMIKUU hyvin edustaa kokonaisuutta, vaikka alueella on ajoittain ollut runsaasti 4.1. muitakin huomion arvoisia rakennuksia. 70 vuotta Porin seudun johannekselaiset kokoon- tuvat klo 18 ravintola Liisanpuiston Kuten aukeaman tekstistä ja kuvista käy ilmi, Nobel-suvun ensimmäisiin täytti 23.11.2015 Eila Mäki. Eilan äiti Laila Simola s. Kiskonen Krouvari-kabinetissa Liisankatu 20. omistusvuosiin liittyi päärakennuksen merkittävä ja näyttävä laajennus. Johanneksen Vanhasta Metsäkylästä. 16.1. Sähköiset arkistot sallivat meidän kurkistaa Kirjolan sellaiseen vaiheeseen, 50 vuotta yrittäjänä josta ei ole nähty yhtään valokuvaa tai maalausta. Korjaus- ja Käsityökerho seuran toimistolla klo 10 alkaen laajennussuunnitelmien laatijaksi kutsuttiin Viipurin läänin pääarkkitehti Raimo ja Kaija Hovi 50 vuotta yrittäjinä maa-, vesi- ja laitos- Berndt Aminoff. Nobel-suvun tilaus sekä mittava suunnitelma on tehty hyvin ­rakentamisalalla. Raimo Hovi on Johanneksen Suonpäästä HELMIKUU nopeasti, sillä laajennuskuvat on päivätty vain muutamia kuukausia Kirjolan (Hylkiälä 2) ja oli koneineen vahvasti mukana Johanneksen hankinnan jälkeen. Aminoffin kaunista puuarkkitehtuuria on ehditty ihailla kirkonmäen kunnostustöissä 1990-luvulla. 1.2. merenrantamaisemassa alle vuosikymmenen ajan ennen kuin päärakennus Johannes-Seura ry ja Johannekselainen onnittelevat yrittäjäpariskuntaa. Porin seudun johannekselaiset kokoon- on purettu ja tilalle tuli linnamainen uudisrakennus. Sen olemme oppineet tuvat klo 18 ravintola Liisanpuiston tuntemaan Kirjolana kuvista ja maalauksista, osa muistikuvistaankin. Krouvari-kabinetissa Liisankatu 20. 7.-8.2. Berndt Ivar Aminoff (1843-1926) erikoistui urallaan kirkkorakennuksiin, Johannes-Seuran talviristeily Turku- mutta oli hän myös kaupunkisuunnittelija esimerkkeinä Kokkola ja Sortavala. Tukholma-Turku. Aminoff toimi ensin lääninarkkitehtinä Vaasassa, josta siirtyi Viipuriin viimeistään 1891. Hänen persoonansa on jäänyt tähän asti enempää huomiota 20.2. vaille. Johannekselaisilla olisi kuitenkin ollut mahdollisuus kytkeä Aminoff Käsityökerho seuran toimistolla Johannekseen toisestakin syystä kuin Kirjola. Hänen ensimmäinen puolisonsa klo 10 alkaen Ebba Örn oli taustaltaan vahvasti Kaislahden hovin aatelissukuisia Örnejä. Jopa niin vahvasti, että Ebban vanhemmat olivat serkukset ja molemmat syntyneet Kaislahdessa, siis sisarusten lapsina. Lohjan Karjalaseura ja Johannes Kirjolan rakennuspiirrosten arkistohavainto on varsin tuore, vain parin kuukauden takaa syksyltä. Juuri sopivasti, että lukijoille ehdittiin järjestää jouluksi katsottavaa. Lehdessä nähtävä profiilikuva on päärakennus meren puolelta. Suunnitelma sisälsi profiilikuvat ja poikkileikkauksia myös muilta suunnilta. Niihin pääsette tutustumaan sähköisten linkkitietojen avulla, jos harrastusta on ja tietoyhteyksiä on käytössä. Liikenteen kirjoitukset liikkeelle Muistithan, että vielä on muutamia päiviä aikaa toimitella omia tai muiden muistelmia toimitukselle. Ja otetaan kyllä vastaan, vaikka joulun pyhinä vasta ehtisit asioita aprikoida, kysellä ja talteen kirjoittaa. Pääasia, että löytyy vielä Imatran Rajapatsaalta toivotti Lyydia Sihvonen Rauhallista Joulua Rouva Matilda Aili Riikonen on lähettänyt lehdelle arjen tietoa Johanneksen sekä Viipurin alueen liikennekulttuurista, välineistä Hentulalle Kaijalaan. Postileiman päiväys on epäselvä. lämpimäisiä, Lohjan Karjalaseuran ja ihmisistä tien päällä taikka vesillä. tuoreen 70-vuotisteoksen. Hän viit- taa kirjasta löytyviin johannekselaisi- in yhteyksiin ja sukulaisuussuhteisiin. Toivotan kaikille Rauhaisaa Joulun Aikaa Johannes-Seuran näkökulmasta tuttuna nimenä on lohjalaisten kunniajäsen Rudolf Veijalainen, lehtemme pitkäai- ”Minä seison ovella ja kolkutan” (Ilm.3:20) kainen pakinoitsija nimimerkki Rudi. Tietysti tuttuna on toinenkin kunnia- Oletko koskaan laskenut, kuinka monta ovea olet päivän aikana avannut ja sulke- jäsen Johannes Virolainen. Tutustukaa

P JOHANNEKSELAISEN PERINTEEN VAALIJA u 66. vuosikerta p nut? En minä ainakaan, mutta tuleehan päivän mittaan aika monia. On etuovia, teokseen, tuttuja nimiä löytyy varmasti Johannekselainen takaovia, parvekkeen ovia, kaapin ovia, vessan ovia, auton ovia… Joka päivä lisääkin. avaamme lukuisien ovien lukkoja ja lukitsemme niitä, kaikenlaisia ovia: palo- Aineiston toimittaminen ovia, väliovia, lasisia liukuovia, pumpullisia ovia. Kaikenlaisia löytyy. Vuoden 2016 Aineiston toimittamiseen on käytettävissä useita eri vaihto­ehtoja. Ilmestyskirjan teksti näin Adventtiajan alussa kertoo meille elämämme tär- keimmästä ovesta, meidän sydämemme ovesta. Johannekselaisen Mieluiten otamme vastaan valmiiksi sähköiseen muotoon tehtyä tilausmaksuista sekä aineistoa eli sähköpostilla tai levykkeillä toimitettua, mutta kaikki Kerrotaan, että pappi sai kuulla leskirouvasta, jolla oli todella vaikeaa. Ruokaa ei juuri ollut ja sähköt uhattiin katkaista maksamattomien laskujen takia. Häätö Johannes-Seuran ja KL:n perinteiset menettelytavat ovat edelleen myös käytössä. jäsenmaksuista Sähköpostilla aineiston voi toimittaa osoitteeseen [email protected] tai uhkasi, sillä vuokrakin oli maksamatta. Kirkossa päätettiin järjestetää keräys naisen auttamiseksi. Rahaa tuli todella hyvin, kaikki halusivat auttaa. Pappi lähti [email protected]. Levykkeet ja paperilla olevan aineiston voit Hinnat pysyvät ennallaan: lähettää osoitteella: tai voit toimittaa sen seuran toimistoon Piikkiöön: naisen kotiin suuri rahasumma mukanaan, rimputti ovikelloa, koputti ja koputti, - Johannekselainen vsk 30/35 € (Suomi Johannekselainen, Myllytie 1, 21500 Piikkiö. huhuili naisen nimeä, mutta kukaan ei tullut avaamaan. Pettyneenä pappi meni autolleen ja ajoi pois. Seuraavana sunnuntaina leskirouva tuli jumalanpalvelukseen. ja Pohjoismaat/ulkomaat) Pyydämme toimittamaan aineiston seuraavasti: Pappi kertoi rouvalle käyneensä tämän ovella odotettu, tarpeellinen lahja muka- - Johannes-Seuran jäsenmaksu 10/100 € (vuosijäsen/ainaisjäsen) Seuraava numero ilmestyy kaksoisnumerona tammi-helmikuun vaihteessa. naan. Nainen sanoi: ”Ai sinäkö se olitkin! Minä luulin, että vuokraisäntä se siellä - Karjalan Liiton jäsenmaksu 12 € Aineiston toimittaminen viimeistään 16.1.2016 mennessä (painopv 28.1.). taas kolkutteli kysellen vuokrahoja ja niin minä teeskentelin, etten ole kotona.” Lehti lähtee jakeluun suoraan kirjapainosta. Osa tilaajista saa sen jo paino- Tämä kertomus kuvaa aika hyvin meitä ihmisiä: Jeesuksella olisi antaa lahjoja Maksun voi suorittaa 1.1.2016 alkaen päivää seuraavana päivänä ja kaikki kotimaan tilaajat viimeistään kolmantena meille, lahjoja, jotka helpottaisivat elämäämme, ilostuttaisivat meitä, mutta me Johannes-Seuran tilille FI54 4714 1020 arkipäivänä painopäivän jälkeen. Jos aineiston toimittamisesta on kysyttävää tai emme avaa ovea, niin kuin Hän olisi joku kovakourainen vuokranperijä. 0595 46, BIC POPFFI22, ilmenee häiriöitä jakeluaikataulussa, ottakaa yhteyttä lehtitoimikunnan jäseniin. Jeesus sanoi ”Minä seison ovella”. Ei minkään seurakunnan pappi, ei paavi, ei Merkitse viestikenttään tilaajan/jä- presidentti, vaan iankaikkisen Jumalan Poika. Takavuosina oli suosittu sellainen Lehtitoimikunta senen tiedot ja maksun aihe. Erityisen taulu tai kuva, jossa Jeesus kolkuttaa ovella. Ei Hän kolkuta vain uskosta osatto- tärkeää tämä on, jos maksat toisen hen- man sydämellä, vaan meidän jokaisen: älä ole hailakka, vaan palava! kilön puolesta tai maksat samalla tapah- Hän ei rynni sisään, ei tao ovea nyrkillään, ei riko sitä, vaan odottaa, että me tumalla useamman henkilön maksuja. Tilaa Johannekselainen avaamme sen, sisäpuolelta. Kevättalvella lähetämme laskut niille, Aika pitkälle on niin, että me päätämme, kenet päästämme sydämeemme ja jotka rekisterimme mukaan eivät vielä Lehtemme tilaushinta pysyy ensi vuonnakin ennallaan kenet pidämme ulkopuolella. Jeesus haluaisi tulla elämäämme, eikä vain osaan ole suorittaneet maksua. – kotimaahan 30 eurolla! sitä. Hän haluaisi olla meidän Herramme, meidän Pelastajamme, meidän paras Toivotamme Johannekselaisen luki- Tilaa nyt lehti perheenjäsenelle, ystävämme. Mitä me haluamme? joille ja jäsenillemme rauhallista joulua tuttavalle, sukulaiselle, naapurille. ja hyvää uutta vuotta! Siunattua loppuvuotta! Löydät yhteystiedot takasivulta. – Veikko Sailola – Johannes-Seura ry Vahdon kappalainen Joulukuu 2015 • nro 12 Johannekselainen 3 Turussa pohdiskeltiin karjalaista ”Balladi Ihantalasta” kulttuuria -esitys Paimiossa

Turun Torkkelin Killan järjestämässä seminaarissa tutkailtiin karjalaista kult- Lasse Heikkilän runokokoelman ”Balladi Ihantalasta” esitti lausuntataiteilija tuuria kolmelta suunnalta: professori Kari Immonen esitelmöi karelianismista, Jouko Heikkinen Paimion kaupungintalon Paimiosalissa 16.11.2015. Runoihin liittyvän J. S. Bachin musiikin soitti sellolla Olli Varonen. Näyttämöversion oli tutkija Taito Hoffrén kansanrunoista ja kirjailija Anna Kortelainen Viipurista. ohjannut Jussi Myllymäki.

Immosen mukaan karelianismi liittyi uushumanismin aikaan. Suomessa se tarkoitti oman alkuperän etsimistä. Karjalasta Balladi Ihantalasta, 28 runon kokoel- tuli eräänlainen ’alkukoti’, koska sieltä oli kerätty kalevalaiset runot ja laulut. 1809 syntyneen autonomisen Suomen yleissävy Lasse Heikkilän ma, löytyi matkalaukusta Heikkilän oli kulttuurinen. Immonen väitti, että Kalevalaa voi pitää myös tavallaan poliittisena teoksena. Sen avulla haettiin suo- lyhyt, dramaatti- jäämistöstä. Sen löysi kirjallisuuden- malaista tulevaisuutta. Lönnrot laati Kalevalan yhtenäiseksi kertomukseksi, johon saattoi samastua. Teosta on käännetty tutkija Osmo Pelkonen, ja se julkaistiin valtavasti ja sitä käännetään edelleen eri kielille. Kouluopetuksessa Kalevalan asema on vaihdellut, mutta useimmille on nen elämä vuonna 1999. Runoilijan ura kesti kym- koulussa syntynyt jonkinlainen käsitys teoksesta. menen vuotta. Heikkilä kuoli 26.3.1961 Lasse Matias Levolan sukunimeksi Sipoossa Nikkilän mielisairaalassa aino- – Topelius rakensi ”Maamme kirjas- tuli Heikkilä hänen kasvattivanhem- astaan 36-vuotiaana. Kuolemansyytä ei saan” maan ja kansalaiset: mikä on piensa mukaan. Hän syntyi 6.11.1925 koskaan selvitetty. Syynä oli joko alko- Suomi ja millaisia ovat suomalaiset. He Kiikoisissa Satakunnassa. Äiti kuoli holin ja lääkkeiden sekakäyttö tai jopa ovat yksilöitä ja uskonnoltaan luterilai- lapsivuodekuumeeseen Lassen olles- itsemurha. Lasse Heikkilä on haudattu sia, moderneja kansalaisia. Eri heimojen sa kahden viikon ikäinen. Lassen kas- Tampereelle Kalevankankaan hautaus- tuntomerkit Topelius kuvasi tarkasti. vattivanhemmiksi tuli hänen enonsa maalle samaan hautaan kasvatusvan- A.W. Ervastin ”Muistelmia matkoil- vaimoineen. Eno oli varakas tehtailija hempiensa kanssa. ta Venäjän Karjalassa kesällä 1879” oli Tampereella. Enon kuoltua perhe muutti Immosen mukaan poliittisen karelianis- Helsinkiin, jossa kasvatusäitikin kuoli Runoja sankari- min pohja. 1920- ja 30-luvuilla nostettiin vuonna 1940. Heikkilä muutti vielä kas- hautojen takaa esiin ns. Karjala-kysymys. Ajateltiin, että vattisisarensa perheeseen. Lapsuus- ja rajantakaisille kansalaisille on annettava nuoruusvuodet olivat taloudellisesti Lausuntataiteilija Jouko Heikkisen kaikki tarpeellinen apu. Haaveiltiin yh- turvattuja. Läheisten kuolemat ja vie- tulkitsema vaikuttava esitys kertoo 21 teisestä maasta suomensukuisten kanssa. raantuminen oikeasta isästä ja sisaruk- kaatuneen sotilaan tarinan. Runojen Suur-Suomi-aatteesta jouduttiin jatko- sista koettelivat Lassen mielenrauhaa. henkilöt olivat Lasse Heikkilän aseto- sodan aikana luopumaan, ilmeisesti jo Lasse Heikkilä osallistui jatkosodan vereita Ihantalan taistelussa. He puhu- vuoden 1941 lopulla. Ihantalan taisteluun panssaritorjunta- vat sankarihautojen takaa, ja runoilija – Karjalainen sivistysseura pystyt- joukoissa ollessaan vasta 19-vuotias. on tuntenut tarvetta kirjoittaa tarinat ti 1929 Tolvajärvelle Runonlaulajan Kokemukset sodasta jättivät häneen muistiin. Ne ovat puherunoutta, mut- patsaan. Kulttuurisen Karjalan tutut syvät jäljet. Häneltä on ilmestynyt usei- ta joissakin niistä on loppusointuja ja kuvitukset Vienan ja Aunuksen suun- ta runoteoksia, joista ensimmäinen, rytmiäkin. Näyttämön lavastus oli pel- nalta (Akseli Gallén-Kallela, Luis ”Miekkalintu” julkaistiin vuonna 1949. kistetty muutamaan valkoiseen ristiin Sparre, Pekka Halonen) toivat esille Runoilijalla oli työpaikka Helsingissä ja gramofoniin. Asetakki, suikka, lip- kalevalaiset hahmot ja karjalaisen mai- kirjastovirkailijana. Heikkilä oli naimi- palakki ja päällystakki olivat lausujan seman. Olavi Paavolaisen ”Synkkä sissa kaksi kertaa ja hänellä oli kolme asusteita. Olimme siis sankarihautaus- yksinpuhelu” (1946) nosti uudelleen Itä- lasta. Hänen toinen vaimonsa, josta hän maalla. Kuulimme tarinoita, viestejä Karjalan ja Aunuksen kareliakuvastoon. erosi, oli tunnettu terijokelainen teatte- ja muistikuvia taisteluista ja sotilaiden Paavolainen näki Aunuksen maisemat rineuvos Ritva Heikkilä. Naisystäviin elämästä. Esitys eteni luontevasti hen- taiteilijan silmin. lukeutuivat runoilijat Aila Meriluoto kilöstä toiseen. Yleisö seurasi mukana Immonen muistutti, että Paavolaisen ja Kirsi Kunnas. Heikkilä oli kiinnos- tarkkaavaisena. Runojen sisältö antaa teokset ”Karjala, muistojen maa” ja tunut ranskalaisesta ja espanjalaisesta ajattelemisen aihetta. Niihin on paneu- ”Rakas entinen Karjala” toivat Karjala- kulttuurista ja katolisesta uskonnos- duttava koko sydämellä. J. S. Bachin kuvaukseen mukaan Kannaksen, joka ta, mutta katoliseksi hän ei koskaan musiikki oli valittu kuudesta sellosoo- oli ollut normaali osa Suomea ja jossa oli kääntynyt. Häntä viehättivät katoli- losarjasta. Runoissa sota on läsnä, mutta eletty samanlaista elämää kuin muualla set pyhimystarinat, ja hän myös asui runoilija ei sitä tuomitse. Hän keskittyy Suomessa. Näin alkoi syntyä yhtenäinen luostarissa Ranskassa jonkin aikaa. ihmisen sisimpään ja elämän perusole- kuva Karjalasta. Sotien jälkeen syntyi Heikkilää pidetään yhtenä 1950-luvun mukseen. Balladi Ihantalasta koskettaa myyttinen Karjala-kuva muistoista, kun modernismin vaikuttajista. Runoilijan ainakin sotia kokeneita sukupolvia ja alueelle ei ollut enää paluuta. Vasta 1991 terveyttä horjutti alkoholin, unilääkkei- niissä omaisensa menettäneitä. Runoilija jälkeen kotiseutumatkailun alettua voi den ja piristysaineiden käyttö, joka oli Lasse Heikkilän on sanottu olleen in- Immosen mukaan puhua uudesta ka- alkanut jo sota-aikana. Hän oli useita tohimoinen, tasapainoton, etsivä, rik- relianismista. kertoja potilaana Sipoossa Nikkilän kinäinen, sairas, sydämellinen, mutta Taito Hoffrén, nykyajan runonlaulaja. mielisairaalassa. ennen kaikkea lahjakas. – Liisa Katajainen – Lähde: www.wikipedia Arhippa Lukuisat valokuvat Viipurista ennen ja Perttusen jälkeen sodan ovat Kortelaiselle muis- Lausuntataiteilija Jouko ”Viipuri on telemisen projekti. Heikkinen jalanjäljillä minun muusani” Tehtävämme on jälleenrakentaa muistoja, Kortelainen toteaa. Taito Hoffrén aloitti esityksensä ”pön- Anna Kortelaisen aihe Viipuri kirjai- Tätä hän on tehnyt jäljittäessään iso- tössä pöpisemällä”: hän lauloi osit- lijan silmin pohjautuu hänen omaan isänsä elämää Viipurissa. Kortelaisen tain omin sanoin, osittain Arhippa taustaansa ja työskentelyynsä Lallukan esikoisromaani ”Ei kenenkään maassa” Perttusen säkein komeasti. Hoffrénin talossa. Ympäröivä kaupunki raken- kertoo hänen isoisänsä Reino Peltosen kunnianhimoisena tavoitteena on ollut nuksineen ja kasveineen inspiroi häntä. elämänvaiheista tämän jäämistöstä koko Perttusen Lönnrotille laulaman Teoksessaan Avojaloin hän on herätel- löytyneen valokuva-albumin pohjalta. runomäärän – 4160 säkeen – opettele- lyt henkiin viipurilaisia henkilöitä ja Peltosen novelleja ja matkaesseitä hän minen. Lähdeteoksena hänellä on ollut kuvannut kirjailijan vapaudella näiden on koonnut teokseen ”Huonon matkai- 34-osainen ”Suomen Kansan Vanhat elämää. lijan päiväkirja”. Runot” -teos. Annan 17-vuotias tytär on myös ha- lukas kokemaan Viipurin omiksi juurik- Taiteen tohtorin tutkintoa seen, ja Kortelainen vetosikin yleisöön, tekevä Hoffrén on toiminut että myös jälkipolvilla on oikeus löytää tutkijamuusikkona Kuhmossa juurensa menneestä, vanhempiensa ja ja tehnyt matkoja mm. Uhtu- isovanhempiensa Karjalasta. Sellisti Olli Varonen aan ja Jyskyjärvelle. Konsertti­ kiertueellaan eri puolilla Tarvitaanko Suomea hänen laulamisestaan on saatu nauttia. Kalevala-taloa? Seminaarin lopuksi juontaja Tapio Runolaulu on laulettua tarinankerron- Kouki nosti vastakkain Guggenheim- taa, johon liittyy vapaata improvisaatio- suunnitelmat ja Kalevala-talon. Vilkkaan ta, Hoffrén totesi. Hän käyttää valmiita keskustelun lopputulokseksi kuitenkin kansanrunon säkeitä ja sepittää jouk- nousi ajatus ”Ei seiniä vaan kulttuuria”. koon omia. Yksi hänen esityksistään on Kalevala kuuluu kaikille, Karjala on ollut laulua ja puhetta aiheesta Ladan oma kokonaisuutensa, joten yhtäläisyys- moottori. Yleisön pyynnöstä Hoffrén merkkiä Kalevalan ja Karjalan välille ei vielä laulaa luikahutti esityksensä voi asettaa. Kulttuurisesti niin Kalevala lopuksi. kuin Karjala säilykööt. – Kaija Sipilä – 4 Johannekselainen Joulukuu 2015 • nro 12

Paljon on toki samoja, koska sukuhaarat Geneettisen sukututkimuksen lumoissa ovat pitkälti samoja, mutta yllätyksiäkin tulee vastaan ja ehdottomasti lisäarvoa Tiesin isäni syntyneen Johanneksessa, samoin hänen isänsä, mummoni juuret puolestaan veivät Säkkijärvelle. Mistä me antavat suvun vanhimpien testitulokset. Kosot oikein olemme kotoisin, mistä tulimme? Vuosi sitten tilasin ensimmäiset dna-testit, joiden tulosten myötä halu Tärkeintä serkkutesti suvun tietää lisää suvusta ja sukupuusta vain kasvoi. Olemme menneistä sukupolvista koottu palapeli: jokainen meistä kantaa vanhimmilta geeniperimää jopa10–12 sukupolven takaa. Mitä on selvinnyt ja miten edetä tutkimuksessa? Vaikka sanotaan, että perimme puo- let isältä ja puolet äidiltä, niin oikeas- Ensimmäiset testit vuosi Lue lisää: ti perimä on sattuman sanelemaa. sitten tutkimuspäivä 25.4. ja joulukuu. Suomi Pienempiä Facebook-DNA -ryhmiä löy- Prosenttiosuudet vaihtelevat, ja sisa- http://www.slideshare.net/MarPir – DNA -projekti on lisäksi saanut erityi- tyy jo monia: alueellisien projektien rusten serkkutestien tulokset toki tuovat Tiesin ennestään, että isäni Esko Koso Marja Pirttivaaran esitelmät salennuksia isojen valtakunnallisten ryhmiä sekä ryhmä nimeltä Geneettinen osittain samoja serkkuosumia, mutta on syntynyt Johanneksessa, kuten Vilho- http://urplay.se/Produkter/191896- sukututkimustapahtumien ajaksi, esim. sukututkimus. Näissä kaikissa voi suo- myös kummallekin omia serkkuosu- isänsäkin. Mummoni Meeri Pukki oli UR-Samtiden- –hyvä perustietoesitys Salon Sukututkimuspäivillä viime maa- men kielellä kysellä neuvoja ja saada ko- mia, jotka kaikki ovat keskenään sukua. syntynyt Säkkijärvellä, Viipurin toisella Ruotsin viimeisiltä sukututkimuspäiviltä liskuussa ja Vantaan Kuulutko sukuuni keneimpien apua. Amerikan serkutkin Jopa identtisten kaksosten serkkuosu- puolella. Viime joulukuussa tilasin mei- (Slaktforskardagarna-2015-Slaktforska- -tapahtuman ajan lokakuussa, ehkäpä löytyvät helposti omasta FB-ryhmästään mat vaihtelevat. Koska kukin sukupolvi dän porukan ensimmäiset DNA-testit: med-DNA), tekstitetty ruotsiksi Seinäjoen Sukututkimuspäivillekin 12.- Finnish genealogy. aina perii tuon ’noin puolet ja puolet’, isälleni y67- ja serkkutestin ja itselleni 13.3.2016 on tulossa tarjouksia. Juuri nyt Mitä tehdä tuloksia niin noin 8 -12 sukupolven jälkeen ei serkkutestin. Siitä se lähti. Nyt sukua www.ssgg.se perustietoa ruotsiksi on joulualen aika, ja erityishinnat ovat odotellessa? enää pysty löytämään kaikkia serkku- on testattu jo kymmenen henkeä ja li- Släktforska med DNA – Handbok 9 / voimassa 31.12.2015 asti. ja. Autosomaali-DNA on jakautunut sää vain tahtoisin. Joululahjaksi taitaa Peter Sjölund - tänä vuonna julkaistu Suomi DNA -projektin FTDNA:n Sillä aikaa kun testi valmistuu, voi kes- liian pieniksi osiksi. Suvun vanhimpi- tuore sukuun naitu saada DNA -testin. ruotsinkielinen kirja, joka sopii dna- sivulla on ohjeet projektiin liittymisestä kittyä tarkistamaan omaa sukupuutaan en Family Finder -testeillä siis pääsee ja testin tilaamisesta, kaikki suomek- ja kerätä listaa suvussa esiintyneistä Perinteinen sukututkimus sukututkimusta aloittelevalle kauemmaksi historiaan. Heiltä löytyy si. Tosin pitää muistaa kierittää sivua sukunimistä ja paikkakunnista omalle sellaisia osumia, joita ei nuoremmilta geneettisen sukututki- http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku- alaspäin ja alaspäin, jotta löytää oikeat MyFTDNA-sivullensa https://www.fa- muksen tukena läheskään kaikkia näy. 2materiaalit/lukio/bi/bi2/09_perinnol- kohdat. Linkki projektin sivuille: milytreedna.com/login.aspx. Profiiliin Isälinjan y- DNA ja äitilinjan mt- Odotellessani testien tuloksia kävin lisyys/03_mutaatiot?C:D=1835106&m: https://www.familytreedna.com/groups/ kirjaudutaan käyttäjätunnuksen ’kit’ DNA eivät katoa vastaavasti, vaikka perinteisiä sukututkimuskursseja. selres=1835106, perustietoa biologiasta finland/about/background numerolla sekä salasanalla, jonka saat tosin mutaatioita saattaa olla eri määrä Kirkonkirjojen tutkiminen on minul- ja periytymisestä Kun tuota sivua vierittää kunnolla sähköpostiisi tilausvahvistuksessa. eri sukupolvissa. Suvun nuorempien y- le suhteellisen uutta. Vielä en osaa lu- www.kurrinsuku.net, Ahti Kurrin omat alaspäin, niin sieltä löytyy myös monia Joskus tilausvahvistukset saattavat men- DNA - ja mt- DNA -tulokset vievät yhtä kea voudintilejä tai henkikirjoja. DNA sivut, loistava peruspaketti, näihin on hyviä lisätietolinkkejä, jopa englanti- nä roskapostin joukkoon, joten kannat- varmasti taaksepäin historiaan kuin -testien serkkuosumien sukujuontojen jo viitattu edellisessä lehdessä suomi- sanakirja testien tekoa varten. taa ottaa kuvakaappaus tilaussivusta. vanhemmankin väen. Onneksi auto- etsiminen on mielestäni helpompaa kuin FTDNA:ssa kukin testintekijä voi – ja somaali-DNA:ta tutkiva Family Finder yrittää lukea vaikkapa karjaluetteloita. on suositeltavaa – tallentaa sukupuun -serkkutesti on FTDNA:n edullisin testi, Pikkuhiljaa opettelen, ja ahkera harjoi- sukututkimusohjelmasta tuotavassa, joten pikkuhiljaa voi tilata useamman tushan tekee mestarin. Pitkään suku- gedcom-muodossa tai rakentaa alusta sukulaisen testit ja siten saada kattavan tutkimusta tehneillä on jo ennestään lähtien FTDNA:n sivulla, joskin tämä serkkuosumatiedoston. tarvittavaa kärsivällisyyttä, yksityis- käsinsyöttö on hieman aikaa vievää. Monet suhtautuvat varovasti ja epäil- kohtiin paneutumisen taitoa ja määrä- Nykyään sukupuu saa sisältää kaikki len DNA -testeihin, mutta totuus on, et- tietoisuutta. Geneettinen sukututkimus sisaruksetkin kaikissa sukuhaaroissa. tei DNA valehtele. Kaikki serkkuosumat soveltuu loistavasti paitsi tälle ryhmälle, Testien hinnat ovat USA:n dollareissa, Suomen käytännesääntöjä tulee silti ovat sukulaisia. Eri asia on, löytyvätkö mutta myös minunlaiselleni aloittelijalle, DNA-testit: ja maksu tapahtuu kätevimmin luotto- noudattaa eli yksinkertaisesti puus- selkeät sukujuonnot tukemaan löytöä. joka on viimein löytänyt aikaa syventyä korttia käyttäen. Postituskulut noin 10 ta kannattaa poistaa alle 100-vuotiaat FTDNA:n suositus on seurata yli 7 cM- menneisiin polviin. YDNA , isälinjan testi tarkastelee vain dollaria joutuu maksamaan vain kerran, henkilöt ja kaikki testien kannalta ’tur- DNA-pätkiä, koska jossain vaiheessa sen koska samaa näytettä voidaan käyt- hat’ elävät. Yksityisasetuksilla toki saa alle menevät voivat kuulua ryhmään Mistä tulimme Johannekseen? isältä pojalle periytyvää DNA:ta ja tes- tin avulla selviää isälinjan haploryhmä tää myöhemmin tilattaviin testeihin. nämä 100 vuotta nuoremmat kokonaan ’kaikki me ihmiset olemme samaa ih- Suhteellisen nopeasti sain perinteisel- ja vastaavan DNA:n jakavat testatut Jos oma luottokorttiosto ei mene heti piiloonkin, mutta varovaisuus ei ole missukua’. läpi, kannattaa tarkistaa, onko omissa turhaa. FTDNA tarjoaa kolmea eri ta- lä sukututkimuksella selville meidän miehet. Yhteinen esi-isä saattaa olla Tähän mennessä selvinnyttä Kosojen muuttaneen Johannekseen löydettävissä kirkonkirjoista, mutta pankkikorttiasetuksissa voimassa kielto soa sukupuulle, yli 100 v julkinen, alle Säkkijärveltä vuonna 1896. Siellä Kosoja usein satoja tai tuhansia vuosia sitten. ulkomaan maksuihin. 100 kuolleet vain osumille näkyviin ja Isäni isälinja – ja myös veljieni ja mi- oli Suurpäälän kylässä jo 1540-luvulla. Suositeltavia y67 tai y111 markkerin elävät yksityinen. Meillä olen ratkaissut nunkin isälinja, vaikkei y-DNA-testiä Miten testi tehdään? Mitä Johannekseen oli jo aiemmin muutta- testit. Alemmat markkerimäärätestit tilanteen niin, ettei mikään ole julkista, naisista voi ottaakaan – on I-L813 tä- näytteelle tapahtuu? nut muita Juho Eerikinpoika Koson lähinnä sukuseurojen käytöön haplo- vaan kaikki näkyy osumille, myös elävät, män hetkisen haplopuun mukaan. Ahti sisaruksista. Juho Koso muutti ensin ryhmien tarkastukseen suuremmalta Lokakuun lehdessä kerrottiin, miten koska näkyvillä on vain meidän testejä Kurrin artikkeli marraskuun lehdessä Johanneksen Huistuppulaan, mutta ehti joukolta. näyte otetaan käytännössä. On hyvä tehnyt porukka. selvensi lisää näitä haploryhmiä ja nii- kiertää Rokkalassa ja Kaijalassakin vai- MtDNA, äitilinjan testi, tarkastelee muistaa pitää tarpeeksi taukoa ruokai- Sukunimilista paikkakuntineen on den esiintymistä luovutetun Karjalan monsa Maria Mikontytär Santapukin solun mitokondriossa olevaa DNA:ta, lusta ennen näytteenottoa. Mahdollinen melkein antoisampi kuin sukupuu ja alueella. FTDNA:ssa on useita eri y- ja lapsiensa Sofian, Iivarin ja Antonin joka periytyy äidiltä lapsille. Tällä tes- lääkitys tai sairaudet eivät dna-testin tu- sen tekemiseen kannattaa käyttää aikaa. DNA-projekteja ja siellä isäni y-haplo kanssa. Kaikki lapset kotiutuivat hienos- tillä saa selville siis suoran äitilinjan losta vääristä, koska sukututkimukseen Toistaiseksi meillä on vasta yksi testaaja, on ryhmitelty norjalaisiin viikinkien ti uuteen kotipaikkaan ja solmivat aika- haploryhmän ja vastaavan DNA:n ja- käytetään aivan omaa osaa DNA:sta. jolla on täydellinen sukunimilista paik- jälkeläisiin. Isäni Y67-testissä on vain naan avioliitot paikkakunnalla. Sofiasta kavia testattuja henkilöitä eli ”osumia”. DNA -näyte tallennetaan tämän hetken kakuntineen, mutta vähitellen uudistan kaksi läheistä osumaa, ja ne vahvistavat tuli Hörkkö ja Iivari löysi Hilma Väntsin, Useimmiten mtDNA-osumat jakavat tiedon mukaan FTDNA:ssa 25 vuodeksi, puuta ja listaa muillekin. Tämän vuoden Säkkijärven Suurpäälän ja Laihajärven joka valitettavasti kuoli varhain. Iivarin yhteisen esi-äidin hyvin kaukana satoja joten vaikka lähtisi liikkeelle edullisim- aikana olen jo muutamaan kertaan pääs- kylien Kosojen olevan keskenään sukua. toinen vaimo Elli Palmqvist oli myös tai tuhansia vuosia sitten. Suositeltava masta testistä, niin samasta näytteestä syt lataamaan uudet puut esille, kun on Tueksi löytyi vielä käräjäkirja 1680-lu- Johanneksesta. Anton meni naimisiin testi mtFullSequence. saa tilattua sukupuolesta riippuen isä- löytynyt testitulosten avulla lisähaaroja vulta, jolloin toinen haara erkaantui kälynsä Hilman siskon Matilda Väntsin Family Finder, ns. serkkutesti, tarkas- linjan sekä äitilinjan testejä myöhem- ja jatkoa puuhun. omaan kylään. Tämä oli melkoinen tieto, kanssa – tästä jatkuu sukumme. telee autosomaali-DNA:ta eli muita kuin minkin ja siten selvittää haplotyypit, Tärkeää on myös lisätä kunkin joka oli jäänyt aiemmin huomaamatta. sukukromosomeja. Tätä testiä kutsutaan mitä serkkutesti ei kerro. Kuka hoitaa testien tilaami- DNA -testaajan tietoihin varhaisin Isän äitilinja on myös Säkkijärveltä ja lähisuku- tai serkkutestiksi, koska siihen esi-isä ja esiäiti. Tieto kannattaa kir- mt-DNA-tulos on T1a1 ja läheisimmät sen ja selvittää tulokset? Kärsivällisyyttä ja lisää vaikuttavat kaikki mahdolliset sukulin- osumat ovat geneettisellä etäisyydellä kärsivällisyyttä joittaa muodossa: Etunimi Sukunimi, Toistaiseksi olen meidän suvussa ainut jat. Se saattaa näyttää osumia jopa 8-12 b. 1234, Johannes, Karelia, ex-FIN Tuo yksi eli yhteinen esiäiti löytyisi noin sukututkimuksen lumoissa oleva, joten sukupolven takaa. Useimmat osumat Tämän vuoden aikana, kun olen näitä nimikenttä ei ole kovin suuri, mutta sen 1000-1300 vuotta taaksepäin eli mitä alusta lähtien päätin yksin hoitaa su- ovat kuitenkin noin 3-6 sukupolven dna-testejä lähemmin seurannut, olen antama tieto auttaa paljon jatkossa. Tuo todennäköisimmin kirjallisen materi- kuni DNA -testien tilaukset ja tulosten takaa. Family Finder -testin tuloksissa huomannut, että tärkein ominaisuus on kirjain ’b.’ viittaa sanaan born = synty- aalin ulkopuolella. selvittelyt. Näytteenantajille raportoin on erikseen merkitty X-osumat. Niille kärsivällisyys. Testinäytteen kirjautu- nyt, mutta jos ei sitä ole tiedossa, niin voi Serkkuosumat vaativat eniten työtä, sopivissa tilaisuuksissa, kuten perhejuh- on oma kaava etsiä yhteiset esipolvet: minen perille FTDNA:n laboratorioon myös kirjoittaa ’d.’ eli dead = kuollut ja mutta myös antavat eniten. Yhteistä esi- lissa, ja muuten aina tilaisuuden tullen. äiti siirtää X:n pojalle ja tyttärelle, isä kestää ja testien valmistuminen vie ai- vuosiluvun. Jokin aika-arvio olisi hyvä polvea etsien kummasti oman sukupuun Uskon, että vastaava järjestely sopisi vain tyttärelle. kaa. Kaksi - kolmekin kuukautta hup- olla. Omalta osaltani olen jo päivittänyt oksat kasvavat ja sattumalta saattaa löy- monelle muullekin suvulle. Testitulos on sahtaa kevyesti. Monesti vielä tulosten Miten testi tilataan ja minkä tätä tietoa, kun pääsin neljä sukupolvea tyä äideille sukunimiä ja isättömille toki aina näytteenantajan omaisuutta, valmistumisaika muuttuu eteenpäin. hintaisia eri testit ovat? eteenpäin omassa äitilinjassani testitu- lapsille isän sukua. Lupaan kirjoittaa mutta pankkisalaisuuteen verrattavaa Kärsivällisyys on hyvä ominaisuus. losten ja facebook-ryhmän avulla. lisää myöhemmin, miten serkkuosu- tietoa ei näytteistä näy. Hyvin voi yhdes- Kullekin ihmiselle on tilattava erikseen Apua rauhoittumiseen saa Facebook- mia tutkitaan. Apumateriaaliksi sopivat sä sopia, kuka olisi paras hoitelemaan oma testiputkilopakkaus, jolle saa hen- ryhmistä, joissa saa vertaistukea ja voi Testintekijän eli kitin nimi loistavasti sukukirjat ja esim. Johannes- internet-yhteydet. kilökohtaisen käyttäjä – eli kit-numeron lukea muiden kokemuksia. Testintekijän nimen ei ole pakko olla Seuran julkaisemat kirjat digitoitujen ja salasanan tilauksen vahvistusviestissä. oikea virallinen nimi, vaan FTDNA:ssa kirkonkirjojen lisänä. Mistä lisätietoa DNA -suku- FTDNA:n projektit ja Lisätestejä tilattaessa vain nostetaan saa käyttää ns. luovaa nimeä eli vaikkapa tutkimuksen aloittamiseen? Facebook-ryhmät Koko perheen ja suvun ’uppgrade’ kyseisen henkilön testitasoa. omien vanhimpien sukunimien yhdis- yhteinen harrastus Tällä hetkellä on vielä vähän tietoa ja Yksi kit-numero vastaa aina vain yhtä FTDNA:n Suomi DNA-projektiin kuu- telmää tai esim. tyttönimeä. neuvoja suomeksi; siksi olisi hyvä, jos henkilöä. luminen tuo hyvän verkoston, mistä Serkkutesti tutkii kaikkia DNA-sukututkimus on haasteellinen apuna on joku englantia hallitseva. DNA-testit ovat vielä melko kallii- kysyä neuvoja niin testien kuin myös sukuhaaroja yhteistyöprojekti, mihin koko suku voi Ruotsiksi on jo melkoisesti materiaa- ta, siksi kannattaa liittyä Family Tree varsinaisten osumien kohdentamisessa. osallistua: nuoret antaen apua internetin lia, jota ehkä useampikin suomalaisista DNA:n Suomi DNA -projektiin. FTDNA Myös muut FTDNA:n projektit ovat Nyt jo kymmenen serkkutestiä teet- ja kielien kanssa, vanhemmat perinteisen voi käyttää apunaan. Toistaiseksi aino- -yritys tarjoaa projekteille melko usein avuksi myöhemmin testitulosten tulkin- täneenä ja osumat nähneenä koen sukututkimuksen saralla sekä osumien at suomenkieliset perusesitykset ovat erilaisia alennuskuponkeja, joilla saat- nassa. Facebookissa toimii Suomi DNA serkkutestin olevan ehdottomasti su- kohdentamisessa. Toivon mukaan mah- Marja Pirttivaaran (FT, MBA) eri tilai- taa saada huomattaviakin alennuksia -projektin vetäjän Marja Pirttivaaran kututkimuksen kannalta antoisin testi. dollisimman moni innostuu mukaan. suuksissa pitämät Suomi DNA-projektin kalliimmista testeistä. Serkkutestistä ei vetämä aktiivinen ryhmä Suomi DNA Serkkuosumia –’mätsejä’ – meidän väel- esittelyt. Tekeillä kuuluu myös olevan yleensä ole alennuksia. Alennuskausia -projekti / Finland DNA Project, jos- lä on vaihtelevasti: kokonaan Suomesta DNA-serkkuterveisin suomenkielinen dna-sukututkimuskirja. ovat esim. kansainvälinen suku­ sa on nykyisin jo lähes 2500 jäsentä. olevilla keskimäärin noin tuhat osumaa. – Heli Koso ([email protected]) – Joulukuu 2015 • nro 12 Johannekselainen 5 Karjalan Liiton Vuoden karjalainen kirja ja Vuoden karjalainen pitäjä- tai kyläkirja valittu

Karjalan Liiton Vuoden Rajoil da randamil – vaiheita eri näkökulmista: miten sal- Uuraalaiset ry:n juhla- Pääteasema – Karjalaiset karjalainen kirja 2015 on Salmi ja salmilaiset 1617– milaiset selvisivät kahden valtakunnan kirja Uuras – Viipurin Paimiossa on värikäs Kalevala ja opas sen lu- 1948, vuoden karjalainen välisenä kiistakapulana ja monien so- portti maailman merille teos, jossa kerrotaan kemiseen pitäjäkirja tien tantereena, ja miten pitäjän elin- kertoo Viipurin merelli- karjalaisten saapumises- keinoelämä, hallinto, uskonto, kieli ja sestä kaupunginosasta ta Paimioon. Karjalan Liiton puheenjohtajisto on Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo kansanperinne historian eri vaiheissa Uuraasta. valinnut Vuoden karjalaiseksi kirjak- Matikainen-Kallström on valinnut muotoutuivat. Runsas kuvitus on suu- Kirja kertoo asutustoiminnasta, si Kalevala ja opas sen lukemiseen. relta osin ennen julkaisematonta. yrittämisestä, vaikuttamisesta sekä Teoksen on julkaissut Suomalaisen yhdistystoiminnasta. Paimiossa toimi Kirjallisuuden Seura ja sen on toimit- useita arvostettuja karjalaistaustaisia tanut Liisa Kaski. osaajia ja vaikuttajia. Teos kertoo muutoksesta, jonka paimiolaiset ja karjalaiset kokivat

sodan aikana ja sen jälkeen. Vuoden karjalainen pitäjä- ja kylä­kirja -kilpailun parhaiksi valitut teokset. Kirjassa on runsaasti haastatteluja, valokuvia, lehtileikkeitä, karttoja, taulukoita, Kalevala ja opas Vuoden karjalainen pitäjä- ja kylä­kirja Teoksen on toimittanut Seppo Huuno­ diagrammeja sekä piirroksia. sen lukemiseen -teos -kilpailuun tulleista kymmenestä teok- Kaksi nen. Teoksessa on useiden eri kirjoitta- Marjo Matikainen-Kallström pitää sisältää vuoden 1849 julkaistun sesta parhaimmaksi salmilaisten histo- kunniamainintaa jien artikkeleita. tärkeänä sitä, että teoksessa on nostettu Kalevalan. riateoksen, Rajoil da randamil – Salmi Uuraassa oli merkittävä puutava- vahvasti esille siirtokarjalaisten asutta- Kalevala ja opas sen lukemiseen si- ja salmilaiset 1617–1948. Valinnan pe- Lisäksi kunniamaininnan sai kaksi ran vientisatama. Kirjassa kerrotaan minen nyky-Suomeen. sältää kaaviot eepoksen henkilöistä ja rusteluja ovat teoksen vankka ja laaja teosta, Viipurin Uuraasta kertova kirja sataman kehityksestä ja saaristolaiselä- Paimion Karjalaseura ry:n julkai- juonesta, tietoa Kalevalan syntyvaiheista asiantuntijuus. Kirjoittajina on useita ja Paimion Karjalaseuran 70-vuotis- mästä. Puheen­johtaja Marjo Matikainen- sun on toimittanut Seppo Pirhonen. sekä sanaston ja hakemistot. Kalevalalla historian, kielten ja kielitieteen sekä historia. Kallström nosti teoksen ansioiksi Kirjatoimikunta: Puheenjohtaja Arja on suuri merkitys suomalaisten itsetun- kansanperinteen asiantuntijoita. ainutlaatuiset kuvat ja piirrokset sekä Kulmala, sihteeri Armi Suomi, non vahvistajana. Kalevala on vaikutta- Teos valaisee Salmin ja laajemmin- erityisesti karttamateriaalin runsaan Hannele Kajander, Seija Jaakkola, nut myös laajasti taiteisiin ja tieteisiin. kin Raja-Karjalan yhteiskuntaelämän käytön. Jorma Kallonen ja Seppo Pirhonen.

Talvisodan Johannes näkyvästi esillä Helsingin Sanomissa Matka Karhulaan Toimittaja Ninni Lehtniemen muistelma papastaan Erkki Näin tien, näin joen, näin sillan, jonka alla virta vuolaana juoksi. Lehtniemestä julkaistiin itsenäisyyspäivänä Helsingin Sanomissa. Sisältönä olivat merkittävältä osin Erkki Lehtniemen omat muis- Näin Virranmäen, tiinpanot koskien Johanneksen kirkonkylän ja rantakylien polt- lapsuuteni leikkikentät, jotka olivat muuttuneet kalmistoiksi. tamista helmikuussa 1940. Hänen johtamansa lähinnä nuorten suojeluskuntalaisten ryhmä joutui tekemään tuon raskaan työn Näkyi Karhumäen komeat kuuset ennen vetäytymistä alueelta. ja se ei ollut harha. Nyt tulinkin jo omaan puutarhaan, pihan poikki kulki polku kuin ennen, mutt en ymmärtänyt minne sitä pitkin menen. Kylä aukeni laajana edessäni, vaan tyhjääkin tyhjempi se oli. Koulun tienoo ammotti tyhjyyttään, siinäkin vain joku kuusi törröttää. Matka jatkuu yli Kyläojan, Virransilta Kolin kujaset veivät ennen pajaan, nyt aukeeta aivan. Tieni jatkuu Osuuskaupalle asti ja sehän tuli myös varmaksi, Kahta sukupolvea myöhemmin Ninni sekin tyhjä oli. Lehtniemellä on oma lähestymiskulma Pääsin lopulta Hanhijärven rantaan, pappansa elämään ja kokemuksiin. se peilityynnä lepäili, Hän on yhdessä Helsingin Sanomien kosketan varovasti rannan santaan. kanssa saanut aineistoa sekä haastatte- lutietoa Pirkko Kanervolta ja teos Jäi Se olikin matkani pääte ja piste, vain nimi sankarin on lähdeaineistona nyt vain jäljellä takaisin paluu. mainittu. Vielä katson kaikkeen näkemääni, kyynel poskelle valuu, mutta sehän Kyseinen Helsingin Sanomien numero himmentää kaiken kauniimmaksi. löytyy hyvin varustetuista kirjastoista. Jäljelle jää muisto, – Hannu Rastas – mikä säilyy elämäni loppuun asti. – Kaija Lenkkeri – 6 Johannekselainen Joulukuu 2015 • nro 12 Kylältä kylälle f f f f f f Johannes kun synnytettiin Joulutervehdykset Kakin kappelista kyliänsä silloinkin aikamoinen lista Espoo Mantereella, saaristossa Liisa Katajainen Hahtuvakatu 10 Savonlinna vesistöjen takaa Helge Toivonen Vieno Katajainen Luhakatu 1 as 11 Tapio ja Auli Sinkkonen useisiinkin saariin Heinola Arto Kesäläinen Lankakatu 11 salmet niitä jakaa Tampere Loviisa Pienimmissä olikin Aino Haltia Pertti Alminoja Jankanraitti 23 as 13 muutama vain talo Helsinki Lasse Kosonen (Uuras) naapuriinsa tuikahteli Turku Masku illoin niistä valo Anders ja Helena (o.s. Haltia) Martti Hirvi Kaerlankatu 8 C 79 Aejmelaeus perheineen Anneli ja Paavo Hirvi Lehtitie 17 Tässä nimiänsä enemmän Kanavasillantie 9 Tauno Kesäläinen Kirkkotie 15 A 10 kuin virallinen määrä Pekka Haltia Nakkila Laila Metelinen Rusthollintie 2 I 76 siksi jonkin maininta voikin olla väärä Mirva Haltia-Holmberg ja Vappu Lankinen Ällänkatu 3 Taimi Pentti (Vaahtolan Pentinmäeltä) Klas Holmberg Karviaiskatu 7 D Nousiainen Haltiansaari asutusta Hannu Sinkkonen Välskärinkatu 16 Hämeenlinna Hannu ja Sirpa Mietoistentie 207 varhain piti yllä Helvi Sinkkonen Välskärinkatu 7 naapurinaan Villinsaari Hyvää Joulua kaikille serkuilleni sinne Paimio Pekka Sinkkonen Sepelikuja 1 rauhallinen kyllä Turun puolelle, etenkin Kaarinalle Marja ja Jaakko Alhokankare Eervi Ikänen Riionsaaressa asukkaita ja Mailalle täältä Hämeenlinnasta toivottelee Marjatta Peltonummi perh. Teerlakiantie 14 yhden kylän verran Vääksy (ent. Kaukonen). Kaikille Johannes- Lyyli Haltia, Marjatta Haltia kodit jättää Huunolalaiset lehden lukijoille ja toimitsijoille myös Reeta ja Rauno Väntsi Kasöörikuja 1 ainakin sai kerran Hyvät Joulut ja Uudet Vuodet! Jouko Hörkkö Preitiläntie 167 Revonsaari alueelleen Hannele ja Ismo Kajander Ulkomaat Joensuu monet kylät salli Tuula Kurki Tarja ja Edward Bennett Worksop vedenpinnan siellä rikkoi Anja ja Ilkka Reponen Siltakatu 24 A 6 Englanti Riikka-Liisa ja Juha-Matti Loikas usein myöskin halli Leena (s. Kosonen) ja Leif Johansson Kaarina Ritva ja Matti Loikas Rapeli ja Nikkola Ruotsi oli peräkanaa Yrjö Ahjosaari Isännänkatu 1 B 12 Helena Reponen Boris ja Ljubov Tsistikov perheineen Repolan ja Pukinkin Juhani Haltia perheineen Kerttu Reponen Veikkarintie 326 Johannes/Sovetski veneet teki vanaa Seppo Kukkonen Terhi Reponen Räihälä ja Pyökäri Hankalan ja Pukin koulupiiriläiset Pirjo Ruoho Voudinkatu 6 A asuttivat vastarantaa Piikkiö Henttolaan ja Hankalaankin Arto Toivonen perh. Revonkatu 7 Johannes-Seuran johtokunta Elvi ja Paavo Hörkkö Katajatie 8 merenkäynnit kantaa Piispanristi Taimi Toivonen Välppikatu 4 Irja Lehto, lapset perheineen Lehtitoimikunta Seppälänpolku 4 Viipuri kun rajojansa Kalanti laajemmiksi piirsi Martta ja Kauko Loikas Pappilankuja 2 C 7 Uuraan sekä Pukinsaaren Hilkka ja Eino Ilmasti Martti Muuriaisniemi Vaskisnenäntie 85 itsellensä siirsi Kotka Pirkko, Vili, Sari ja Atle Mäki Suikkilan ja Monolankin Vesku, Taru, Atte ja Mette Mäki omakseen se otti Marjatta Virkkilä Kalliolankatu 4 B 46 Ihoilasta, Hantolasta Lapinlahti Pori täydentyi viel potti Sirkka-Liisa ja Heikki Toivainen Eira ja Matti Laiho Hyvelänraitti 198 Säästyi saaren alaosa Päätilä ja Kivitokee Littoinen Raisio lahden takaa Hannukkala Ulla ja Markku Hiiri ja pojat Jorma Lönnroth myös pysyvyyttä kokee perheineen Sakari Lönnroth Huistuppulassa, Niemelässä nuotillakin saatiin kalaa Kaislahden asemalla merkkivalot palaa Karjalaisilla kuoroilla vahvat juuret Lasimassa Rokkalassa puhallukseen suli Suomalaisen kuorolaulun killisesti lahjakkaita. Kuorolaulusta tuli Viipuri 1889, 1908 ja1937. Viipurin kuo- Karjalaisia kuoroja Suomessa on usei- Karjalassa suoranainen kansanliike: roista haluan mainita erikseen Viipurin ta kymmeniä. Läheskään kaikki eivät Vaahtolasta kirkonkylä alku­juuret löytyvät Turusta. kuoroja oli miltei jokaisessa koulupii- Lauluveikot, joka perustettiin 1897 ni- kesä­juhliin kuitenkaan osallistu. Parina aikoinansa tuli Jo 1500-luvulla ovat Turussa rissä. Esim. 1600 asukkaan Kaukolassa mellä Wiborgs Sångarbröder mutta viime kesänä on yleisön iloksi pitkän Kivilinna Ali-Kirjolassa olleet toiminnassa laulukou- oli 1930-luvulla 16 kuoroa, Hiitolassa, sai suomenkielisen nimen 1913. Sotien tauon jälkeen saatu kuulla myös lap- harvassa on noita lujen kuorot, jotka koulutet- Räisälässä ja Kurkijoella kussakin kym- jälkeen Viipurin Lauluveikkojen koti- sikuoroja. Kukkolassa varmaankin menkunta kuoroa. paikaksi 1945 tuli Helsinki, jossa kuoro Viipurin Lauluveikkojen tiin katedraalien tarpeisiin. toimii edelleen. Kuoron taiteellisena joh- ohella tunnetuimpia karjalai- myös oli kanaloita Viipuri ja Sortavala tajana ovat toimineet mm. Sulho Ranta sia kuoroja ovat helsinkiläinen Kuorolaulun alkukotia siis kuoro­kaupunkeja lähdetään etsimään Aboan ja Taneli Kuusisto. Kuoron nykyisenä Karelia-kuoro (perustettu vuonna Kyläketju rannikolta Myös Karjalan kaupungit saattoivat johtajana toimii dir. mus. Urpo Rauhala. 1984), Lahden Laulajat (perustettu Ylämaahan kulki katedraalista. ylpeillä suurilla harrastajamäärillä: Sortavalan laulujuhlaperinne on jat- vuonna 1940), tamperelainen Karjalan Kaijala se suuret alat Viipurissa esiintymiskelpoisia kuoroja kunut Venäjällä vuodesta 2012 alkaen. Kaiku, alun perin sekakuoro (perustettu sisällensä sulki Turkuun v. 1640 perustetun yliopiston oli arviolta 70, joista vuosina 1920-39 Useat suomalaiset kuorot ovat jo osallis- vuonna 1940). tuneet Sortavalan nykyisiin laulujuhliin. Turun Karjalakuoro, noin 50 lau- Vesi kuohui Koskijärvellä musiikinjohtajat tuottivat akateemi- saavutti konserttitason liki 50 kuoroa. siin tilaisuuksiin figuraalilauluja, joksi Sortavala oli Viipuria suhteellises- lajan sekakuoro, on perustettu vuon- oli mylly sekä saha Karjalaisten kuorojen na 1945. Vietämme siis juhlavuotta. kuorolaulua tuohon aikaan kutsuttiin. ti vieläkin vilkkaampi kuorokaupun- nykytilanne Tikkalassa metsästäkin 1800-luvun jälkipuolelle saavuttaessa ki. Noin 5000 asukkaan kaupungissa Juhlakonsertti pidettiin lokakuun lo- myöskin saatiin raha valmisteltiin Jyväskylässä vallankumo- lauloi parhaimmillaan parikymmentä Karjalan Liitto on järjestänyt Karjalaisia pulla täpötäydessä Sigyn-salissa. Lippola se Hylkiälän usta. Kuorolaulun rintamaan astuivat kuoroa. Käkisalmen kuoroelämää elä- Kesäjuhlia vuodesta 1960 lähtien eri Useimmat karjalaiset kuorot ovat seka­kuoroja, joilla tuntuu olevan yhtei­ kahteen osaan laittaa sieltä valmistuneet opettajat. vöitti Walter Westphalenin johtama puolella Suomea. Juhlien yhteydessä Suomalaisen kuorolaulun isäksikin Käkisalmen Mieslaulajat. Westphalen järjestetään kuorokavalkadi, johon vii- nen huoli: mistä saada miehiä, varsin- Kolmikesälä toisenpuolen kutsuttu Erik A. Hagfors kokosi perus­ oli saanut oppinsa Akademiska Sång­ meisen 12 vuoden aikana, joissa itse olen kin tenoreja riveihin? Edustamallani nimenä ei haittaa ohjelmiston, ns. Lauluseppeleen. Eri föreningenissä, joka on vanhin edelleen ollut mukana, on osallistunut keskimää- kuorolla on ollut sama ongelma, mutta Karhulassa toimissansa puolille maata sivistyksen levittäjiksi toimiva kuoro. Westphalen menehtyi v. rin kymmenkunta kuoroa. Kavalkadi onneksi viime aikoina olemme saaneet aherteli väki ja vartijoiksi lähteneet opettajat veivät 1939 Käkisalmen ensimmäisissä pom- ei ole kilpailu, mutta mukana on aina myös miesrivistöön vahvistusta. siellä maamme turvaksikin kuorolaulun kaupunkeihin ja kyliin. mituksissa. musiikin ammattilaisia, jotka välittö- – Veikko Liski – Marjapellonmäki! Kuorolaulu oli tullut kansan pariin aka- Karjalassa on vietetty laulujuhlia jo mästi jokaisen esityksen jälkeen lausuvat teemisista korkeuksista. varhain. Sortavalan ja Viipurin laulu- arvionsa siitä, miten esitys meni, mikä puheenjohtaja Runonlaulajien Karjalasta tuli laulun juhlat ylsivät kansainväliseen kuuluisuu- oli hyvää, mihin kannattaa kiinnittää – Sakari Sailola – maa. Karjalaiset ovat aina olleet musii- teen: Sortavala 1896, 1906, 1925 ja 1935; huomiota jne. Turun Karjalakuoro Joulukuu 2015 • nro 12 Johannekselainen 7

f f f f f f Joulutervehdykset f f f f f f

Hyvää Joulua & menestyksellistä vuotta 2016

SATA-PIRKAN PAINOTALO OY PIRKANMAAN LEHTIPAINO OY

Liedon Osuuspankki • Lieto ja Turku popvakuutus.fi www.poppankki.fi/lieto www.sata-pirkanpainotalo.fi

H H H H H H H H H H H H H

Henkilökuntamme JOULU däms ä toivottaa sinulle RAUHALLISTA JOULUA.

Lähellä ihmistä Hadvalantie 10, 21500 Piikkiö / P. 020 7749880 www.poppankki.fi Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku

H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H

H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H 8 Johannekselainen Joulukuu 2015 • nro 12 Kirjola Johanneksen maisemassa Kirjolan kartanolla on pitkä historia. Alkuaan se oli yksinäistila, joka muodosti Alakirjolan, Kirjolan kylän. Ensimmäinen maininta Kirjolasta on 1400-luvulta. Sen ensimmäisten asukkaiden oletetaan kuuluneen Kirjosten sukuun.

Alakirjolan maakirjatalosta (RN:o 1) oli kappalaisen poika, kauppias Andreas eläkepäiviään. Hintzen jälkeen koi- aikanaan erotettu Pikku-Kirjola (RN:o Bonderus joka hallitsi kolmisenkym- vistolaiset kauppias Joonas Penttilä 2). Vuosi-satojen aikana omistajia oli mentä vuotta Kirjolaa. Hänen jälkeensä ja merikapteeni Vilho Virkki ostivat useita, mm. Viipurin kirkkoherra Jöns omistaja vaihtui tiheään kunnes kuverne- kartanon lähinnä sen metsien vuoksi. Olai Sculptorius (n. 1594), joka peri sen mentin sihteeri, tehtailija ja tukkukauppi- Vuodesta 1894 lähtien Kirjola isältään, viipurilaiselta porvarilta Olov as Anton Alfthan hankki tilan itselleen. oli Nobelin suvun omistuksessa. Snidkarilta. 1660 luvulla omistaja oli Lukuunottamatta noin 10 vuoden jaksoa, Ludvig Nobelin leski, rouva Edla kihlakunnantuomari, asessori Elias jolloin Kirjola oli Suomen kenraalikuver- Nobel osti sen kesänviettopaikaksi Haraldinpoika Starenskiöld, jonka nööri Platon Rokassoffskyn omistuksessa, perheelleen. Viimeksi Kirjolassa asui poika vänrikki Johan Starenskiöld ja Alfthanit hallitsivat Kirjolaa 1829-luvun Edla Nobelin tytär tohtori Marta poikapuoli kauppias Johan Hunnius lopulta 1880-luvun lopulle, jolloin kenraali- Nobel-Oleinikoff perheineen. isännöivät Kirjolaa 1740-luvulle. majuri, ent. Sahalinin kuvernööri Andreas Tuolloin omistajaksi tuli Johanneksen Hintze osti Kirjolan viettääkseen siellä Georg von Alfthanin piirros Kirjolan päärakennuksesta.

Alfthanien ”hovi” Puutarhanpuoleisella sivulla oli vilpo- lan edustalla pengerrykset ja kauniit Kirjola hävitettiin perin pohjin sodissa kukkamaat. 1708 ja 1788. Tiedetään, että Andreas Päärakennuksen lisäksi Nyström Bonderus uudisti tilan pää- ja ulko- suunnitteli Kirjolaan mm. tallin 20 rakennukset 1740-luvulla. Alfthanien hevoselle. Hevosten ruokakupit olivat ajoilta on säilynyt Georg von Alfthanin fajanssia ja suuri juoma-allas muistutti piirros Kirjolan päärakennuksesta sel- suihkukaivoa vettä syöksyvine karhun- laisena kuin se oli 1800-luvun puolivä- pääkuvioineen. Rakennuksen yläker- lissä. Tämä piirros on tiettävästi vanhin rassa oli tallimiesten asuntoja. Pihan säilynyt Kirjolaa esittävä kuva. toisella sivulla olevat vaunuliiterit ja molemminpuoliset portit muodostivat Nobelien ”linna” rakennustaiteellisen pihasommitelman. Vähän etäämmälle rakennettiin kak- Yleisesti tunnettu on myös Edla Nobelin si sikalaa, kaksi kanalaa yhteensä tu- rakennuttama v. 1904 valmistunut, aka- hannelle kanalle sekä ankkala 1000:lle. teemikko Gustaf Nyströmin suunnit- Eläinsuojiin tuli painovesi. telema ”satumainen kuninkaanlinna”. Puolen hehtaarin suuruiseen puutar- Se oli muurattu tiilistä, päältä rapattu haan istutettiin n. 400 ulkomaista puuta, ja siinä oli 24 huonetta. Alakerroksessa pensasta ja kukkakasvia, jotka menes- oli keittiöosasto, pääkerroksessa suuri tyivät siellä hyvin. Kirjolasta maantielle halli, upea sali seinäpeileineen ja ruoka- johtavaa noin kilometrin pituista kujaa sali sekä muita edustushuoneita, kaikki reunustaneiden myrskyn runtelemien rikkaasti ja aistikkaasti sisustettuja. puiden tilalle istutettiin lehmuksia.

< Akateemikko Gustaf Nyströmin suunnittelema ”satumainen kuninkaanlinna”. Lähde: Tekniska föreningen i Finland förhandlingar no 3, 1.3.1903.

Korjaus ja laajennus jo 1890-luvulla Päärakennukseen lisättiin yksi kerros ja siihen tehtiin lisäsiiveke, johon sijoitettiin mm. keittiö. Lukemani perusteella olen luullut, että Edla Nobel rakennutti linnansa Alfthanien aikaisen pääraken- Kellarikerroksessa olivat leipomo, pyykinpesu-, silitys- ja mankelointitilat. Osa päärakennuksen nuksen tilalle. Näin tietysti onkin, mutta mistään ei ole käynyt ilmi, että ostettuaan Kirjolan v. 1894 vanhimmista rakenteista osoittautui erittäin huonokuntoisiksi mikä johti siihen, että tämä hieno Edla Nobel korjautti ja laajennutti päärakennusta huomattavasti. “Sattumalta” eksyin kesällä Internetissä puinen rakennuskokonaisuus purettiin ja sen tilalle rakennettiin kestävämmästä materiaalista uusi, sivuille, joilta kiinnittivät huomioni Viipurin lääninarkkitehti Ivar Aminoffin piirrokset ja maalaukset edellä mainittu “linna”. Kirjolan kartanosta. Tekstin mukaan Aminoff tallensi kartanon rakennuksia ja ympäristöä Edla Nobelin Piirustukset kuuluvat Aalto-yliopiston historialliseen kuva-aineistoon. Aminoffin kuvien lisäksi pyynnöstä. Miten on mahdollista, että Alftanien päärakennus on aiemmin kuvattu paljon vaatimatto- kokoelmasta löytyy arkkitehti Nyströmin Kirjolaan liittyviä piirustuksia ja maalauksia. mampana? Selviteltyäni asiaa kävi ilmi, että kyseessä olivat rakennuspiirustukset, joiden mukaan kar- tanorakennusta oli korjattu ja laajennettu Edla Nobelin hankittua sen omistukseensa. – Marjatta Haltia –

Linkit: https://www.flickr.com/photos/aaltocommons/14350099324/ in/set-72157645012129471/ https://www.flickr.com/photos/aaltocommons/ sets/72157645012129471/comments/ Joulukuu 2015 • nro 12 Johannekselainen 9

Talvisodan aikana Kirjola oli 4.D esikunnan käytössä. Kun rintama helmikuun lopulla 1940 alkoi perääntyä, täytyi joukkojemmekin vetäytyä Viipuriin päin. Poltetun maan taktiikan mukaisesti omat joukkomme räjäyttivät tämän upean linnan, kauniin rakennustaiteellisen luomuksen ja rikkaiden suuresti kunnioitet- tujen ihmisten kodin. Mitään ei voinut ajatellakaan pelastettavaksi. Palossa tu- houtuivat myös Ludvig Nobelin lääkärityttären Marta Nobel-Oleinikoffin kokoamat suvun arkistot.

Ilmakuva Kirjolan hovin alueesta.

Kirjolan kartanon ympäristöä. Kirjolan nykyinen linna.

Maanmittauslaitos: Karjalan kartat, Viipuri ympäristöineen Karttojen digitoimisen ovat rahoittaneet Karjalan Kulttuurisäätiö, Genimap Oy, Maanmittauslaitos, Lappeenrannan kau- punki, Imatran kaupunki ja Joutsenon kunta. Skannaustyön ovat suorittaneet Imitsi Oy ja Topografikunta. ©Maanmittauslaitos ja Topografikunta.

Gustaf Nyströmin maalaus vuodelta 1906. Lähde: https://www.flickr.com/photos/aaltocommons/16084213460

Kirjola nyt Syyskuun lopulla tehdyn kuntalaismat- kan yhtenä kohteena oli Kirjola, nyk. Landyshevka. Alueelle on kohonnut uusi kivimosaiikilla päällystetty ”linna”, joka monine torneineen on henkeäsalpaavan upea ympäristössään. Vaikuttava näky. Kartanolta johtaa päällystetty ”polku” rantaan, missä on pitkä laituri jahteja varten. Laiturin alkupäässä on kaksi pylväiden päällä olevaa leijonapatsasta Vanha kaivo on vielä käytössä. tähyilemässä merelle. Rakennuksen ym- Laiturille johtaa katettu käytävä. pärillä kulkee useita katettuja käytäviä. Roskan roskaa ei missään. Omistajasta tiedetään, että hän on rikas pietarilainen. Kerrotaan hänen sanoneen, että olisi rakennuttanut pai- kalle kopion Kirjolan kartanosta, jos vain olisi saanut piirustukset jostakin. Kartanon alueella on säilynyt joitakin Nobelien aikaisia rakennuksia, jotka vuosien saatossa ovat päässeet rapis- tumaan. Osa taloista on kesäasuntoja, osassa asutaan ympäri vuoden. Vapaa pääsy alueelle on estetty naruvirityksin. Jäljellä ovat myös Kirjolan portinpylväät ja Gustaf Nyströmin suunnittelema, vieläkin käytössä oleva kaivo. Portin kupeessa on pieni kauppa. Ranta on päässyt pusikoitumaan hoitamattoma- na, mutta ehkä sekin vielä siistiytyy.

– Liisa Katajainen – 10 Johannekselainen Joulukuu 2015 • nro 12

jatkui vuodesta 1935 eteenpäin Kankaanpään Niinisaloon talvisodan Karhulan kansakoulun historiaa Raininko-sukunimellä. Opettajana evakosta. Oili Peltosen opettamises- Alina tuntuu olleen suosittu. Hänet ta viimeisinä vuosina ei löydy varmaa muistetaan erityisesti oppilaiden ur- tietoa ilman Mikkelin maakunta-ar- Karhulan kansakoulun historia alkaa vi- Asiat johtivat toiseen. Kunta lunas- den kansakoulun virkaan vuonna 1923 heiluinnostuksen kannustajana. Alina kistoon hakeutumista. Tiedetään, että rallisesti Tikkalan koulun loppumetreil- ti Hörkön tilat kokonaan itselleen koitti Karhulassa uuden opettajan aika. toimi opettajan työnsä lisäksi Karhulan Oili oli jatkosodan aikana Johanneksen tä, mutta oppia kylässä saatiin aiemmin. vuonna 1910. Omissa tiloissa opis- Toimen otti vastaan Varma Elisabet Nuorisoseura Kasvin opintokerhon ja Lottien paikallisosaston puheenjohtaja Pitäjähistoriamme mainitsee ylämaassa kelu maittoi. Muutakin tukea tuli: Juntto. Uusi opettaja oli Itsenäisyyden voimistelu- ja urheiluharrastuksen joh- ja Karhulan Lottatyttöjen johtaja. 1800-luvun lopussa toimineen kylä- Kansanvalistusseuran johtokunnan liiton jäsen. Hän toimi kylänsä kulttuu- totehtävissä sekä Karhulan pikkulottien Entiset karhulalaiset: kertokaa meille koulun, joka lienee ollut Karhulassa. asettama toimikunta päätti jakaa ”las- ri- ja järjestöasioissa, mm. Karhulan johtajana. nuoremmille muistojanne koulunkäyn- Erityisesti Jouko Kolin kotiseuturak- tenkirjaston” muutamille kouluille Uno Nuorisoseura Kasvin opintokerhon joh- nistä ja kotikylästänne, sen asukkaista ja kauden ja sen tuloksena syntyneiden Cygnaeuksen syntymän 100-vuotis- totehtävissä. Taiteellinen Varma siirtyi Kouluolojen kohennusta tapahtumista – Johannekselaisen sivut lukuisten niin Johannekselaisessa, juhlavuotena, ja Karhulan kansakoulu Karhulasta opiskelemaan Ateneumiin ovat käytettävissä! Karhulan kyläkirjassa kuin Skyttien lukeutui valittuihin. Kirjat lähetettiin ja toimi sielläkin myöhempinä vuosina Kouluolot paranivat entisestään vuonna Sanomissakin julkaistujen kirjoitusten koululle ”täydelliseen kirjastokuntoon opettajana. Ateneumin opiskeluaikoina 1932, kun paikalle rakennettiin kaksi ansiosta avautuvat tämän ylämaan ky- järjestettyinä, sidottuina, numeroituina Varmaa sijaisti Karhulan koulussa hänen ulkorakennusta, iso puuvaja (puukuu- Opettajia: län eri kouluvaiheet jälkipolvillekin. sekä luetteloilla että lainaustaulukoilla isänsä Antti Juntto. Käytännössä koulu ri), sauna aputiloineen sekä varasto. Lisäksi rakennettiin uudet ulkokäymä- Aleksander Koli, poikien käsityön lät, joita kutsuttiin ”keltaiseksi taloksi”. opettaja v.1927 asti Samaan vuoteen ajoittuvat koulun maa- Aaro Koli, poikien käsityön opettaja kellarin ja urheilukentän valmistumi- 1927–1931 set. Urheilukenttä tehtiin hätäaputöinä. Opinahjon puitteet alkoivat olla kun- Rikhard Skyttä, poikien käsityön nossa, ja henkistä sivistystä kylään oli opettaja 1931– saatu lisää muutenkin kunnallisen piiri- Aina Auroora Kankaanpää, kirjaston avauduttua edellisenä vuonna. 1907–1923 Kouluradion aikaan Varma Juntto 1923–1931 Vuonna 1934 aloitti toimintansa val- Antti Juntto, Varma Junton isä, takunnallinen kouluradio, joka pyrki Varman sijaisena tavoittamaan koululaiset ”maan syr- Olga Maria (Oili) Peltonen jimmissäkin kolkissa”. Kouluradion 1928–1939, 1942–1943? ohjelmissa käytiin läpi samoja oppiai- Alina Raininko 1931–1939 neita kuin kansakoulussa, mutta lisäksi oppilaita heräteltiin kuuntelemaan ääniä Martta Maria Lumisto 1942–1944 ja kertomuksia, kerrotaan Ylen elävän Olga Halonen 1943–1944 arkiston artikkelissa. Karhulan koululla ei radiota ollut, eikä kunta sitä halunnut – Sari Scimone – hankkia. Niinpä lapset kävivät kuunte- lemassa radiota parikin kertaa viikossa Lähteet: Peltolassa, minne kylän ensimmäinen sähköradio oli hankittu neljä vuotta Johanneksen pitäjähistoria aiemmin. Myöhemmin lapset kokoon- Karhula, Kotikylä Karjalassa Koulun oppilaita v. 3.4.1935. Yläkoulun opettaja Aliina Raininko vasemmalla takana, ala­koulun opettaja Oili Peltonen oikealla. tuivat kuuntelemaan radiota Rainingon Jäi vain nimi sankarin, ja Niemen tupiin. Pirkko Kanervo Vuokratiloissa alkuun varustettuna seuraavan lukukauden jatkoi yksiopettajaisena aina vuoteen Tummia pilviä taivaalla alkuun mennessä” eli syksyksi 1911. 1927 asti. Sitten perustettiin alakansa- Johannekselainen: Jo 1800-luvun lopussa Karhulassa toi- koulunopettajan virka, johon valittiin Sodan enteitä alkoi näkyä syyslukukau- 1/1994, 3/1994, 6/1994, 9/1994, mi kyläkoulu Antti Joonaanpoika Tilat kasvavat Olga Maria Peltonen Viipurin maalais- den alkaessa vuonna 1938. Edeltävänä 11/1994, Jouko Koli / Tarinaa Hörkön talon yhdessä huoneessa. Antti kunnasta, Oiliksi kutsuttu. Hän asui al- kesänä oli Marjapellonmäen suunnalla Karhulan kouluista oli Kaijalan Hörkköjä ja tullut Karhulan Koulua laajennettiin vuonna 1915. kuun Skytällä (myöhemmin Sumentola). tehty hyökkäysvaunuesteitä, ja kesällä Jaakko Skytän, kirkkoraadin jäsenen, Silloin valmistui rakennuksen tien 11/1994 nimim. Maire / Peltonen toimi mm. ompeluseuran ve- 1939 työt jatkuivat. Syksyllä 1939 kou- taloon kotivävyksi 1860-luvulla naitu- suuntainen osa, missä oli kaksi suur- Koulukiusaaminen täjänä sekä Karhulan Lottien johtajana lua käytiin vain muutamia viikkoja. aan talon tyttären Marian. Kyläkoulussa ta luokkahuonetta. Toista niistä käy- 3/1996 Taimi Turta / Elämän tiellä Varma Junton jälkeen. Oili Peltonen oli Yhteisharjoitusten alettua koulu tarvit- opetettiin käytännössä vain veistoa. tettiin ainoastaan veistonopetukseen. käynyt opettajaseminaarin ja saanut tiin ensin majoituspaikaksi, ja myöhem- 7/1996 Taimi Turta / Alkua – muisti- Varsinaista koulua alkoivat Karhulan Vaikuttaa siltä, että samana vuonna lisäksi sairaanhoitajan koulutuksen. min siellä toimi lottien kanttiini. Sota kuvia elämän lapsuusajalta lapset käydä Tikkalaan vuonna 1887 koulurakennus sai ”Ihanne”-merkkisen Johanneksessa yksi hänen tehtävistään syttyi ja kylän väen oli lähdettävä evak- 1/1998 Jouko Koli / Karhulalaiset jou- perustetussa, kaikille ylämaalaisille tar- lämmityslaitteen, niin Lämmityslaite oli toimia lottien lääkintäjaoston pääl- koon kohti tuntematonta. Talvisodan lupuulla koitetussa koulussa. Tikkalan koulun Oy (myöhemmin Kastor Oy) ainakin likkönä. aikana koulurakennukseen osui pa- vaiheista kerroimme lehdessämme nu- mainitsee mainoksessaan seuraavan 6/2000 Irma Teräväinen / lopommi – rakennus paloi kokonaan. merossa 6/2015. Kun Tikkalan iso kou- vuoden alussa (Arkkitehti-lehti 1.1.1916). Sähköt saatiin kylään Karhulalaiset muistelivat opettajaa lupiiri hajotettiin virallisesti kolmeksi Vanhemmassa koulurakennuksen osas- Viimeiset vuodet 1942– kevätjuhlassaan erilliseksi piiriksi, sai Karhula vuonna sa oli myöhemmin asunto opettajalle Vuoden 1930 kuusijuhla jäi monen mie- 1944 6/2014 Tuula Lind / Kunta- ja soteuu- 1909 omansa. Uuden kansakoulun toi- sekä kirjasto-toimistohuone. Pienimmät leen: uusien sähkövalojen ja kuusen- distus Johanneksen ja Karhulan näkö- mipaikka oli keskellä kylää sama Antti koululaiset - ensimmäisen ja toisen kynttilöiden loiste sai aikaan suurta Kun Karjalaan päästiin takaisin, ei entis- kulmasta Hörkön talo, jossa veistoakin oli aiem- luokka-asteen oppilaat - pääsivät var- ihailua. Koulun äitienpäiväjuhlat ja jou- tä koulutaloa enää ollut jäljellä. Tilat ope- min opiskeltu. Kunta maksoi Hörkölle sinaisen koulun tiloihin vasta vuoden lujuhlat olivat muutenkin tapahtumia, tukselle kuitenkin löydettiin Aleksanteri Skytän Sanomat: alussa vuokraa 500 markkaa vuodessa. 1927 jälkeen, mihin saakka opiskeltiin jotka saivat koko kylänväen paikalle. Konton perillisten talosta, mistä saatiin 2/1992 s. 8–10 Eino Raininko / Kotikylän koulun suojiin siirryttiin jo Teräväisen ja Mäkelän tuvissa. Joulujuhlaa vietettiin aina joulukuun yksi luokkahuone, joka ylä- ja alakou- Raininkojen evakkotie ennen Tikkalan koulupiirin virallista Poikien veistonopettajat 20. päivän tienoilla. – ”Nuo kuusijuh- lulaisten oli jaettava. Koulua päädyttiin 5/1998 s.23–25 Jouko Koli / Karhulan jakoa. Ensimmäiseksi opettajaksi saatiin lat, joita kutsuttiin myös ’Joulupuuksi’, käymään kahdessa vuorossa. Opettaja kansakoulu syksyllä 1907 valittu Viipurin maalais- Koulu toimi yksiopettajaisena pitkään. kuusipuuhan on joulupuu, kokosi aina Martta Lumisto asui Ikosella. Martta kunnasta kotoisin ollut Aina Aurora Varsinaisen opettajan lisäksi tarvit- koko kylän väen koulun yläluokkaan. oli ollut aiemmin opettajana mm. Historiallinen sanomalehtikirjasto: tiin ainoastaan sivutoiminen poikien Tungos suuri. Koulummehan oli kes- Laukaalla ja Sallassa. Viimeistään syk- Kankaanpää. Kouluylihallitus myönsi http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma- käsityön opettaja, joista ensimmäinen kellä kylää. Sen isoista ikkunoista loisti systä 1943 yläkansakoulussa opettajana karhulalaisille 675 markan apurahan lehti/ opettajan ja veistonopettajan palkkaa- oli tuttu aiemman kyläkoulun ajoil- kirkas valo pitkälle joulukuun pimene- toimi Olga Halonen, joka asui Aukusti miseen; avustukset jatkuivat seuraa- ta 1800-luvun lopulta: Aleksanteri vään iltaan. Sähkövalonhan saimme Hörköllä. Yläluokkalaiset kävivät vii- http://www.saunastore.fi/docs/Kastor_ vinakin vuosina. Vuonna 1909 saatiin Koli. Hän oli hankkinut tietotaiton- Karhulaan syksyllä 1930, ja se ehti loistaa meisen lukukauden 1942–1944 kou- Ihanne_l%C3%A4mmitys.pdf apuraha ompelukoneen hankintaan. sa laivanrakentajana isänsä oppilaa- ja valaista yhdeksää joulupuun viet- lua Vinnarilla; Aino ja Adolf Niemen http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/24/ na Kirkkoniemessä ja Römpötillä. toa koulullamme”, kuvaili Jouko Koli talossa. Aiemmista opettajista Alina kouluradio-saavutti-syrjaisimmatkin- Olot vakiintuvat Aleksanterin isä oli laivanrakentaja, ja kuusijuhlaa eräässä kirjoituksessaan Raininko oli perheineen jäänyt pysyvästi koulut ”Karhulan kylän kansakoulun harras- talonpoikaissäädyn edustajana valtio­ (Johannekselainen 1/1998). päivämieheksi vuonna 1866 valittu tajat” järjestivät helluntaina 1909 ar- Rainingon aika Karhulan kansakoulu v. 1928. pajaiset nuorisoseurantalolla varojen Sakari Koli. Aleksanterin poika Aaro keräämiseksi koulua varten. Tilaisuuden jatkoi veistonopettajana isänsä jälkeen. Varma Junton ja hänen isänsä Antin avauksesta huolehti Säiniön torvisoit- Karhulassa tunnettiin sanonta ”Kolin poistuttua Karhulan opettajakunnasta tokunta, sitten seurasi Toivo Pekkasen miehet on kaik puuseppii”. Kahden Kolin koulu etsi esimiehensä August Kolin joh- esitelmä Suomen kansan kehityksestä, jälkeen poikien käsityötä opetti Rikhard dolla virkaan uutta naisopettajaa vuonna minkä jälkeen saatiin nauttia vielä ”raik- Skyttä, Maria Kesäläisen ja Nikodemus 1931. Ilmeisesti Kolienkin aikakausi kaasta laulusta” Karhulan omalla kööril- Skytän poika Kolmikesälästä. Rikhard poikien veistonopettajana oli päätty- lä. Opettaja Kankaanpää oli perus­tanut Skyttä oli itse hakenut oppia käytännön mässä, sillä poikien käsityön opettajaa- kylään sekakuoron. Ohjelmaan kuului töiden lisäksi Kanneljärven kansanopis- kin etsittiin samanaikaisesti. Uudeksi vielä opettajan puhe, muutamia ru- tosta vuosikurssilta 1927–1928. Rikhard opettajaksi valittiin Alina Inkinen naa- noja ja kertomuksia. Yleisön mainit- kulki Kolmikesälästä Karhulaan talvella purikunnan Kuolemajärven Näykin tiin olleen käytökseltään ”tavallinen suksilla, muutoin pyörällä. kylästä. Alina oli syntynyt Käkisalmen Kuolemajärwen kirkonkylän poikia Kolme vahvaa opettaja- maaseurakunnassa ja käynyt opettaja- lukuunottamatta jotka esiintyivät tarta seminaarin Sortavalassa. Hänen isän- juowuksissa”. Näin uutisoi tapahtu- säkin oli ammatiltaan opettaja. Alina masta Wiipurin Sanomat numerossaan Ensimmäisen opettajan Aina Kankaan­ löysi Karhulasta puolisokseen Skytän 65/1909. pään siirryttyä Päätilään perustetun uu- Vilhon, jonka kanssa yhteiselämä Joulukuu 2015 • nro 12 Johannekselainen 11

Karhulan alaluokkalaisia (n. 1920-syntyneitä) opettaja OIli Peltosen luokalla. Kiertokoululaiset 1900-luvun vaihteessa.

A B C ––––– KOULUMUISTOJA –––––D E F Evakkopojat koulu- tiellä Perheemme oli sijoitettu Paimiossa Nummentaloon Askalaan.. Veljeksistä van- hin, Antti, aloitti koulutiensä Jokelan koulussa. Koulutien aloitus oli siiıtynyt vuodella Ruotsissa sotalapsena olon vuoksi. Hänet kirjattiin kouluun 2l.8.1945. Nuorempi veljeksistä, Jaakko, ei malttanut pysyä kotona vaan lähti mukaan kouluun. Talvella 1946 tai 1947 otetussa luokkakuvassakin hän on mukana, etu- rivissä toisena oikealla ensimmäisenä olevan Antin vieressä. Eturivissä kolmas vasemmalla on johannekselaissyntyinen Seppo Muuriaisniemi. Sepon kertoman mukaan hänellä on äitinsä talvitakista tehty takki ja housut päällä. Opettajan nimi oli Lydia Paturi. Jaakon vakiovastaus oli opettajan kysyessä, miksi hän on taas tullut: ”Äiti on pyykillä.” Aikaisesta koulukiinnostuksesta Jokelan koulun oppilaita Paimiossa n. 1946, äärimmäisenä oikealla Antti ja pikkuveli Jaakko. Vasemmalla opettaja Lydia Paturi. huolimatta jäi molemmilta veljeksiltä kansakoulun päästötodistus saamatta. Kotimatka koulusta venähti joskus pitkäksikin, kun piti odotella, jos saisivat hevoskyydin. Vuonna 1947 tuli sitten muutto Kaarinaan, kun oma uusi koti valmistui. Siellä Jaakkokin sitten kirjattiin koululaiseksi 25.8.1947 Ylikylän kouluun. Todistukset ovat tallella; ei se koulumenestys ollut kovinkaan kehuttavaa. Antti jäi luokalleen heti ensimmäisenä vuonna Kaarinassa. Luku- ja kirjoi- tusnumerot tippuivat nelosiksi. Nykyisillä tiedoilla hänellä olisi aivan varmasti todettu lukihäiriö. Mutta ei silloin vielä sellaisista tiedetty. Lapsi oli vain tyhmä ja laiska. Mutta voimistelu ja urheilu oli kymppi! Tähän opettaja oli vedonnut, kun Antti ilmoitti lopettavansa koulun ja menevänsä töihin. ”Hävitään kaikki hiihtokilpailutkin, jos lopetat.” Elämän koulukin jäi veljeksillä lyhyehköksi: Antin ” päästötodistus” kirjoi- tettiin 35- ja Jaakon 51-vuotiaana. Kaarinan koulun luokkakuvassa Jaakko on eturivissä oikealla, Antti takari- vissä oikealla viimeisenä. Alakoulumuistoja Aloitin koulun v.l956 Kaarinan Ylikylän koulussa. Luokkamme oli nykyisen Kaarina-Teatterin kahvio. Äiti vei ensimmäisenä päivänä. Se oli siinä se kodin ja koulun yhteistyö. En muista,että vanhemmat edes näkivät sen jälkeen opettajiani. Lapsia oli paljon ja koulu oli käynyt pieneksi, joten mekin joudumme iltavuoroon. Koulupäivä lop- pui myöhään iltapäivällä ja sieltä oli tultava omin neuvoin kotiin. Onneksi Arto Ylikylän koulussa 1949-50. Jaakko Kukkonen edessä oikealla, Antti Kukkonen takana vas. Opettaja Milja Vahtera. naaapurista oli samalla luokalla, joten oli seuraa koulumatkoille. Kyllä oli pimeää syksyllä, ei ollut Uudenmaantie valaistu, eikä paljon muitakaan valoja näkynyt. Ei meitä sieltä kukaan tullut vastaan. Joskus saatiin tulla linja-autolla, mutta ei se paljoa auttanut, kun vielä oli kilometrin pituinen pimeä tie pysäkiltä. Saatiin istua vierekkäin Arton kanssa. Koulun vieressä asuvan Hannuksen Reijon äiti vei meitä laskiaisajelulle hevo- sellaan. Siitä on piirustukseni vielä tallella. Keväällä kiirmosti Vanhan Vıipurintien kivisillan ali kulkeva oja, kun vettä tuli paljon. Melkein joka kevät siinä on lapsia lutraamassa vedellä. Ei lapsi paljoa muutu vuosikymmeninä. Opettajan nimi oli Mirja Rinne. Luokkakuvassa istun opettajan vieressä, Arto on maassa istumassa ensimmäisenä vasemmalta. Muistan vieläkin kaikki kuvassa olevat nimeltä. 1957 syksyllä valmistui uusi Ylikylän koulu. Mekin pääsimme sitten aamuvuo- roon. Vieruskaveriksení sain Rauno Saarisen. Rauno kuoli auto-onnettomuudessa v. 1962. Opettaja oli Sinikka Kajanoja Paimiosta. Auoilija Kurmaksen tytär oli meidän luokalla. Hänen isänsä vei meidät kuorma- autolla opettajan kotitilalle Paimioon. Lavalla oli koppi ja siellä penkkejä, joilla istuttiin. Matka meni mukavasti ja kaikki oltiin ehjinä, kun palattiin koululle. Ei taitaisi nykypäivänä enää onnistua sellainen matkanteko. Seuraavana vuonna alkoikin sitten jo yläkoulu. Opettajaksi tuli Jukka Tamminen ja hän olikin sitten seuraavat neljä vuotta opettajanani.

– Riitta Kukkonen –

< Kaarinan Ylikylän I luokka 1956-57. Oikealla opettaja Mirja Rinne, Riitta Kukkonen keskirivissä oik. Eturivissä vas. Arto Kesäläinen ja Ilkka Kouvonen. 12 Johannekselainen Joulukuu 2015 • nro 12 Eemil Lenkkerin (Kulon Eemelin) muistelmia – Osa 6 – Johannekselaisen numeroissa 7, 10, 12/2014 sekä 4 ja 8-9/2015 julkaisimme alkuosan Emil Lenkkerin muistelmista asevelvollisuusajaltaan. Lukemisen helpottamiseksi olemme lisänneet väliotsikoita, mutta murteen olemme pyrkineet säilyttämään sellaisenaan. Osa 6 päättää Eemelin muistelmat asevelvollisuusajoilta.

nis valkokylkinen pihakoivikko, lehet Vähän myöhemmin oli toinen valo- heti kun hän ilmestyi oviaukkoo, alkoi Muistokuvia asevelvollisuusajoilta oli karisseet pois. Istuimme kiikkuun, kuvaus, ja siinä oli toinenkin ryhmä vilkas keskustelu ja iloinen mieliala, niin tarinoimme aikamme, ja kuu taivaalla mukana, mutta siitä puuttui kapteeni kuin olis kepillä kohentant viholaispesää. Kieliongelmia koivunlatvojen välistä loisti täyveltä Melin. Keväällä huhtikuun 24. päivänä Samanlaisii olivat Pulkkinen, Lahtinen terältään, ihan niinko se ois hymyillyt siirryimme vastamuotostettuun Keski- ja Kinnunen, jotka on jääneet muistiini. Mei komppania oli niin eri puolelta meille. Ja niin se lyhyt seurustelu alkoi Suomen rykmenttiin. Aikaisemmin Varis-niminen poika oli aika vitsikäs. Suomea, ettei tahtonut ymmärtää toinen päättymään. -Mitenhän olis sen asian palvelukseen tulleet vapautuivat ja pal- Aina ko joku mainitsi hänen nimensä, toisensa puhetta. Johanneksen poikia kans, että saataskoha myö tulla pyytä- velukseen jääneistä muotostui kanta- hää rupes vaakkumaa niin ko varis, ja oli kolme, Virolahelta oli joku poika ja mään tästä talosta leipää? -Tulkaa vaa, henkilökunta, päällystö, alipäällystö se oli sitte lustii, ko hää osas raakkuu Uuveltakirkolta ja siit siltä väliltä aina mutta sillon myö ei olla täällä enää, ja muu henkilökunta. Ensimmäinen ihan niin ko ois olt elävä vanha varis Tornioon saakka. Kerrankin ruotukave- sillä aamulla myö matkustetaan kuu- pataljoona muotostui Hämeenlinnaa, tuvassa raakkumassa. Voin ja sokerin rini Paavo Vahasen kanssa jotain haas- ten junalla kotiin. -Hyvää yötä ja hyvää toinen Korialle ja Kouvolaa, Porin ryk- jako oli huvittava homma: tuvan vanhin teltiin (hän oli Haukilahelta), ja mieko matkaa, kiitos seurasta. Takasii tullessa mentti Poriin. Mie ja Armas jouvuttiin haki joka aamu muonavarastosta koko en oikein ymmärtänt hänen puhettaan, oli valoisa ja matka katkesi reippaasti. toiseen komppaniaa ja tiilikasarmii. sakille voi- ja sokeriannoksen. Kaikki ni hää vähä niin ko kimpaantui ja sanoi: Joku tunti kerittiin vielä nukkuakin Venäläisvallan aikana se oli kaikki asettuit pöyvän ympärille katsomaa sitä ” Ei tä viel mit ol mut ko ols hinner- ennen ko vahtivuoro alkoi. yhtenäissuojana, mutta nyt oli jaaet- toimitusta. Silmäkaupalla palotettiin voi, jokilainen ni et ymmärtäs mittä.” No Seuraavana päivänä vahtivuoro oli tu 20 miehen huoneisiin lautaseinäl- että jokaisen annos olis mahtollisimman ainahan siitä selvä tuli ko aikansa jau- loppunt, lähettiin leivänhakumatkalle. lä, joka ei ulottunut kattoon saakka, yhtä suuri. Mutta silti kun oikein tarkkaa hoi. Otan tähän malliksi sanan ”nurast Mäntiin pirttiin ja hyvän päivän vaih- joten äänet ja hajut oli yhteisii mutta katsoi, niin usia oli huomaavinaan, että rumpuse”. Ymmärtääköhän monikaan tettua meiltä kysytään, mitäs pojat. näköpuol oli estetty. Keskellä kasar- sittenkin joku pala saattoi olla yksi tai Johanneslehen lukija, mitä se tarkottaa, Sanotaan asia. -Olkaa hyvä, istukaa. min päästä päähän oli leveä konki. kaksi grammaa suurempi ja joku pala ehkä joku ajattelloo että eiköhän tuo Se oli avara ja juhlava pirtti - ainakin viis Komppanianpäällikkö oli jääkärikap- vastaavasti pienempi. Hetkinen niitä jotain niin ko kärrinrumpua - ei sin- lujasti tehtyjä. Saumat ja kulmat ehtot- syltä kanttiin, lattiapalkit oli jykevät, 12 teeni Toivonen. Seuraavana päivänä tuli- vielä silmäiltiin ja jokaisella oli huomio nepäinkää. On toisen ryhmän kämppä, toman suoria, ei pienintäkään virhettä, tuumaa leveät, valkoiseksi pestyt mutta vat alokkaat, Etelä-Pohjanmaan pitäjistä kohtistettu määrättyy pallaa. Teemu is- aamulla kaikki sikeässä unessa. päivys- ulkopinta sileäksi piikattu. Ja toinen maalaamattomat. Peräpenkillä istui neljä Vetelistä, Perhosta, Kinnulasta. Ensi tui pöyvällä, ojens kätteensä voipalojen täjä tulee ja huutaa minkä kurkusta irti juttu, ne oli niin pitkät että voi laittaa tukevaa emäntää rinnatusten rukkien töiks oli syöminen, nimet kirjoihin ja yläpuolelle, levitti sormet harilleen ja saa: Herätys! Heti oli noustava, vaikka toisen kiskoparin rinnalle. Vaikka olikin takana kehräämässä, kolme kehräs pel- muu järjestely ja varustein jako. Ruunun hihkaisi: ”Viitosta päälle!” Hän iski kou- olis vielä niin makiast nukuttantkii. ensimmäinen ratanpätkä Suomessa, niin lavii ja yksi villoi, viites nuorempi oli vaatteet ko ol saatu päälle, siit patjan- ransa mieleiseensä voipalasee, ja samassa Mut Eurajoen poika vaa vähä liikaht, silti oli ajateltu pitkälti eteenpäin. Sillan hellan luona. Yksi emännistä sanoi sille päälliset kainaloo ja lähettii olkilattoo. pöyvällä oli kakskymment muutakii veti peittoa päällee ko oikein makiast kaiteetkin oli arkun kohtalla laitettu nuorimmalle: ”Tuoppas pojille sitä juh- Olet oli konneilla puituja kauran olkia kättä. Siinä käi aikamoinen suhina, ko nukutti, että ottaa vaikka kuinka pienet kiertämään arkun ulkoreunan kautta. lapäivän juomaa ja voileipää.” Kohta hää ja niistä piti saaha hyvä peti. Ohjailin ne voipalat hävis siitä pöyvältä. Ja siit nokoset. Mutta ei siinä kulunut pitkää- Juna kun huristi ohitse, niin siinä arkun- toikii meille isot lasilliset sitä juomaa, poikia patjan täyttämisessä, että olis ees kova naurunrähäkkä päälle. Ei siinä kää aikaa, ko toiset sai vaatteet päälleen laanilla oli niin mukava ja turvallinen ja kyllä se oli hyvää. Se kuohu ja poris jonkinlaisen petin saanut, mutta toisilta voinokareen ottamisessa ollut sen palan ja alko saikkapakit kilissä ja kolissa. olla. Se oli rattosa vartiopaikka. Puujoki niiko olut, ja siit ylileivän leikatut isot se ei onnistunut, vaan se oli pyöriä ja suuruus tai pienuus vaan se huvittava Sillon hänelle tuli kiire, pöllähti kiireesti virtasi verkalleen sillan alla, oli hyvä voileipäpytkyt. Siit ko ol leipäpalat syöty kova kun paksu sahapukki. Alkoi olla puoli teki sen jakamisen niin rattosaksi. sängystä ylös, raappas kiireesti housut näköala ympäristöön ja junia huristi ja sahti juotu, hää toi viel limpunpuolik- jo nukkumaamenoaikakii, ettei niitä Pyhänä aamupäivällä oli yksi tun- sängyn tolpasta, sujautti jalan lahkeesse yli sillan vähän ajan päästä. Joku vuos kaan kummallekkii. -Kiitoksia paljon, ollut aikaa paljon muokkailla, ei muuta ti palvelusta, voimistelua ja kunnian ja tuhisi: ”Nyt se men ”nurast rumpuse”. takaperin matkustin sitä rautatietä ja hyvästi. Aika mukava reisu näin pitkän ko lakana ja tyyny. Tyyny ol samallaisist tekoa kasarmin kentällä. Puolitoista Siis väärään lahkeeseen. Välistä niinko siinä oli kaksi raiteparia. Katselin vau- ajan takkaa muistellen. Vahtivuorotkii aineist ko patjakii. Se ensi yön nukku- tuntia jäi vapaa-aikaa ennen ruokailua. vähän kinasteltiin, kuka haastaa niinko nun ikkunasta, että onkohan ne kiskot män aika mukavasti ko sai olla täyteläi- minen, varsinkii pyöreän patjanpäällä, Kokit tahto, että heitä piti mennä autta- oikeampaa Suomea, tai niinko kirjakiel- laitettu niille silta-arkuille, jotka esi- sellä vatsalla. oli sitä ja tätä, ja siihen vielä koti-ikävä maan perunan kuorimisessa, mutta se tä. Mutta sehän on luonnollinen asia, isämme olivat meitä varten varanneet. ja muut murheet päälle. Kaks yötä ko oli vapaaehtoista. Se oli vastenmielistä että jokaisesta on se oma murre paras Komennus Keski- oli nukuttu niijen päällä, tuli ilmoitus, hommaa eikä kukaan oikein olt halukas Mutta olin näkevinäni siinä vieressä Suomen rykmenttiin mitä on tottunut haastamaan. uuten petonisillan, eikä heitän raken- että määrätyllä tunnilla on petitarkas- lähtemää. Kokit intti vastaan, et jos ei Komennuksella tamansa silta-arkut kelvanneetkaan Kevättalvella marjanpäivän aikoihin tus, ja silloin pitää petien olla hyvässä tule kuorijoi, tehhään soppa kuorimatto- Leppäkoskella meille. (Onko asia näin, en ole varma, komppania järjestäytyi ruoturintamaan järjestyksessä. Heti alkoi petien pettaus, mista perunoista. Kerran sattui silviisii sillä juna kiiti sellaista vauhtia, etten asuntomme kaupungin puoleiselle si- kuului aikamoinen olkien kuhina ja ka- et ko olin päivystäjänä ja läksin käske- Melinin komppania sai tehtäväkseen kerinnä kunnolla näkemään.) Mutta vustalle. Komppanianpäällikö Melin hina, toisista patjoista piti ottaa liikoja mää perunoi kuorimaa, kerkisin käyvä suorittaa vahtipalvelusta Leppäkosken eivät he osanneet aavistaakaan, että ilmoitti, että hänelle on tullut komennus pehuja pois ja toisiin lisätä. Huomasin ensimmäises ja toises tuvas ja puhella rautatiesillalla. Toinen ryhmä joutu satan vuoten päästä sellasen sillan raken- Lappeenrantaan ratsurykmenttiin. Hän kohta, että yhtelläkään ei ollut alkeellis- hyvin hiljaa, ettei ois kuulunt seuraavaa lähtemää ensimmäisenä. Joka viikko taminen on vain pikku juttu verrattuna piti jäähyväispuhheen: ”Olen kiitollinen takaan taitoa sotilaspetin pettauksesta, tuppaa, mutta ko avasin oman tuvan vaihtui eri ryhmä. Meillä oli siellä sitte siihen, mitä se heillä oli. Silloin tarvittiin teille, sillä välimme ovat olleet erittäin ja mistäs he sen ois oppineet, äitit sen oven, huomasin, että sinne oli kuulu- lokoset olot: kaks tuntia vartiossa sil- paljon aikaa, vaivaa ja ammattitaitoa. hyvät. Olen saanut koulutetuksi komp- oli kotona tehneet ja erilainen se oli kun nut, mistä on kysymys. Pojat lappaa lalla, kaks poikaa kerrallaan ja kuus Kerran oltiin Armaksen kanssa tulos- panian hyvään kuntoon, ja nyt meitän sotilaspeti. Näytin omaa petiä ja sanoin ikkunoista ulos ilman takkia ja hattua tuntii vapaata, ja sen sai jokainen va- sa vahtivuorosta sillalta, kun juna oli olisi helppo jatkaa eteenkin päin aina et tämmönen sen pitää olla, ja rupesin minkä ikinä kerkiää. Mänin kurkis- paasti käyttää miten halus, kun vaan just lähtenyt asemalta ja tuli vastaan siihen saakka, kunnes vapaututte täältä.” heitän petiään tekemään. Pojat katsoi tammaa ikkunoista ulos. Siellä heitä oli oli vartiovuorollaan paikalla, Mutta puhkien ja röhkien Riihimääelle päin. Mutta sotilaalla ei ole vastaansanomista, tarkkaavaisesti ympärillä, ja ensim- vielä muutamii ikkunan takana niin ko ne eväät ei oikein tahtoneet riittää, Asemalla oli jotain ihmisii, ja kaksi tyt- sen on tehtävä miten käsky on annettu. mäisen petin valmistuttua alkoit samal- nolona, ko ol lähteneet karkuu eto asian ko oltiin niin kovia syömään. Kallion töä oli vähän syrjemmässä. Kaver sano, Ja lopuksi valokuvaus. Mahtaakohan la viisii tehhä omiaan. Olin koko ajan takia. Tulha ne perunat kuorittuu sillä Armaksen kanssa kierreltiin Janakkalan et mäntäisköhän vähän haastelemmaa Puusan Taavilla tai Armas Kallion omai- neuvomassa, missä näin suurimman kertaa, mutta hyö ei ois viitsineet olla kartanoissa Vanantaassa, Kiipulassa ja noijen tyttöjen kans. Sanoin et mitäs silla olla se kuva, minulta se jäi sinne avuntarpeen. Loppusilaus peti petiltä, lähtemättä oman tuvan vanhimman käs- Leppäkoskella limppuu kerräämässä. Ja siin, männää vaan. -Hyvää iltaa, mitäs mihin muutkin tavarat. Toinen ryhmä, ja melko hyvät ne oli vaikka tarpeet kemänä, ja yrittivät semmosta kepposta. kyllä se oli hyyvää, vehnä- ja ruisjauho- tytöille kuuluu? -Hyvää kuuluu, oltiin jossa Armaksen kanssa oltiin, puut- oli aika huonot. Pulkkinen läks kur- Alokkaat ko ol tulleet, hyö saivat ohjeet sekotuksista imelälimppua. Vanantaasta tuolla Kiipulassa karjanhoitokoulussa ja tuu kuvasta, koska oltiin toista kertaa kistelemaan toisiin tuppiin ovilt, että miten sotavääessä on oltava, niin myös ko ens kertaa haaettiin ni saatiin kum- se loppu tänä päivänä, ni lähettii käymää Leppäkoskella siltavahissa. minkalaiset petit niissä on, ja hää ko että kolmeen viikkoon ei saa männä ka- pikin poika iso limpunkyörä kaina- iltajunalla ja huomenna matkustetaan tul takasii, ol niin riemuissaan ja sano sarmialueen ulkopuolelle ilman luppaa. loon. Kansakouluajalta oli muistissa, kotiin. -Saiskos lähtee niiko saattamaa? Porin rykmentin varusmiehiä v. 1918, et missää tuvas ei oo niin hyvät petit ko Joku päivä ko ol kulunt, ni kolme poikaa että Uuno Cygneeuksen, kansakou- -Kyllä se soppii, sinne on kolme kilo- vas. Emil Lenkkeri. Kirjasta Ravansaari meillä. Tarkastus ko tul, ni ei niissä olt läks illalla kaupungille. Eiks lie olleet lun isän, synnyin- ja lapsuutenkoti on metrii matkaa metsätietä, yks ainoa talo ja sen läntiset naapurisaaret. mittää muistuttamista. Päivällä ko ol tietosii, että siellä kiertää aina patrulli Leppäkosken kartanossa. Ja sehän se välillä. -Osataankohan tulla sieltä pois, petillä pitkällään, heti ko nous ylös, piti vai liekö luottaneet hyvään onneensa. oli pääasia, että nähtä niitä paikkoja. ko on näin pimiä ja ihan outo tie? -Kyllä peti laittaa kuntoon. Jos joltain unehtui Ei hyö kauaa kerinneet tyttöi katsella, Limpun haku oli tällä kertaa sivuasia. osaatta, koko matkalla ei oo tiehaaroi, tai ei muuten välittänt kunnostaa, niin ko patrulli tuli ja kysyi, olko pojilla lu- Käytiin kyllä sisällä ja limpun puolikkaat johon vois erehtyy, ja jos tiepuolee astuu, sillon petikaveri tai muu huomautti, että palappu mukana. Ei olt! No lähtekääs kainalossa tallusteltiin majoituspaikkaa. niin heti on nurin eikä muuta ko kömpii ”peti kuntoon”. Tuvan vanhinta se hel- mein mukana. Hyö veivät pojat pää- Meit oli majoitettu työvääentalolle. Yks tielle ja alkaa patikoija etelleen. Niin potti aika paljon, kun hänen ei tarvinnut vartioo ja sieltä ilmotus komppaniaan, mein ryhmän pojista, Janakkalan poika sitä lähettiin, kumpikin otti tyttönsä silloin muistuttaa, ja toisekseen se oli että täällä on kolme alokasta, tavattu Väinö Hurme, oli hyvä viulunsoittaja. kainaloon. Vähä matkaa ko oli mänty, paljon tehokkaampaa ko lähin kaveri kaupungilla ilman lupaa. Heti ko pojat Hänen kotikylänsä oli siinä lähellä ja ni tuli synkkä metsä, puitten oksat peitti huomautti. Niin jokahinen piti kunnia- oli tuotu sieltä pois, seuraavan päivän paikat tuttuja, ni hää hommas toisen viu- ylhäältä tien, ettei päivälläkään taivas asianaan, että kämppä oli kunnossa. komppania järjestyi kasarmin kongille lunsoittajan ja hanurinsoittajan ja tiijon paljoa pilkottanut. Se oli sitten pimiä He olivat erittäin mukavia poikia, ruoturintamaan. Komppanianpäällikkö kylälle, että meillä on tanssit. Tyttöjä ja ja musta, outo tie. Ei muuta ko tarraa leikkisii ja huumorintajusii. Teemu Lehto piti heille aikamoisen nuhtesaarnan: sivilipoikia tuli aina Turengista saakka kovasti kiin tyttöä käsikynkästä. Oli Perhosta oli erittäin leikkisä. Heti kun ”Koskaan meillä ei ole sattunut, että ihan talon täyteltä, ja nii sitä tanssittiin erikoinen vaikutelma kun piti turvautua hän saapui ovesta tupaan, iloisella naa- sotilaat lähtööt kaupungille ilman lupaa että siitä käi helinä. Viulut ja hanuri oli sen tyttösen apuun. Tytöille se oli tuttu malla hihkaisi jonkin leikkisen sanan ja jäävät vielä patrullin kynsiin. Tää siihen aikaan mainio tanssimusiikki. tie, kun olivat kulkeneet useat kerrat tai hykerteli käsiään ja hihkaisi: ”Teemu osoittaa kurittomuutta komppaniassa. Tanssin loputtua saateltiin tyttöjä kotiin. päivällä. Vähän kerrassaan rupes taivas Lehto Perhosta, olen saapunut.” Monesti Jätän rankaisun komppanian tehtäväksi, Vartiossa ollessa siinä sillalla ihailin niitä selkenemään, ja kun oltiin Kiipulassa, ni sattui, että ennen hänen tuloaan vallitsi muussa tapauksessa komppanialla on silta-arkkuja, ko ne oli niin taitavasti ja kuu paistoi täyveltä naamalta. Oli kau- tuvassa apea ja hiljainen mieliala, mutta kahten viikon kotiaresti. Komppania, Joulukuu 2015 • nro 12 Johannekselainen 13 asento! Tupiin, poistukaa.” Tuvassamme jäänyt kuin peilikuvana silmiini. Kolmet Helsinkiin rakennus oli jäänyt ehjäksi ja siin oli minua vastassa ja samoin Kolin Kallea ei ollut milloinkaa niin masentunut kantarauvat naksahtivat yhteen, että siinä vartiotupa. Se oli Arkaadiankatun ja veljensä Iivar. He ajeli meitän etellä. Kun mieliala kun nyt. Teemu, Pulkkinen ja ei kuulunt kun yksi naksahtus, ja ilman Aika mukavasti rupesivat taas kaikki Mannerheimintien kulmassa, ja siinä oli tultu Suurenmäen päälle ja ylitetty Lahtinenkin olivat totisia tai sanoisinko komennussanaa, ja kolmanneksi he oli- asiat sujumaa, aivan samalla tavalla missä nyt on linja-autoasema, oli kasar- Viipurin maantie, Kalle alkoi laulaa murheellisia. Oli komppanian keskeinen vat saaneet koulutusta vasta muutaman kuin Porin rykmentin ensimmäisessä mi. Katsellessani siitä vartiotuvan ikku- (hänellä oli hyvä lauluääni) kaihoisaa neuvottelu ja tuli karmaiseva päätös: päivän. Se oli tehokas ja vaikuttava ran- komppaniassa. Syksypuolella kessää tuli nasta Kansallismuseolle päin nykyisellä asepalveluksessa opittua laulua ja an- annetaan pojille vähän sakinhivutusta. gaistustapa, vaikka tämähän muotostui 2. komppanialle komennus Helsinkii Mannerheimintiellä näki niin paljon toi sävelten tulla ihan täysin palkein. Komppania järjestäytyi kongille, ja po- oikeastaan sellaiseksi malliesimerkiksi. vartiopalveluksee. Ensimmäiset kolme autoliikettä, että aina siinä oli auto näky- Vasemmalla puolella oli pappilan metsä, jat erääseen tuppaa pöyville vatsalleen Pojille se oli oikein sopiva, sillä eivät he viikkoa majailtiin Kaartin kasarmilla vissä. Siinä missä nyt on etuskuntatalo, komijaa punahongikkoa. Vaikutti siltä viltit päälle. Komento, remmit vyöltä ankarampaa rangaistusta ansainneet. He ja toiset kolme Uutenmaan kasarmilla. oli pelkkää kalliota. Kansallismuseo oli niin kuin siellä ylhäällä punahonkien pois! Käännös oikeaan, eteenpäin mars, eivät vielä arvanneet, että täällä on määrä- Meillä oli siellä aika lokoset olot. Oli ensimmäinen rakennus Töölöön päin. kyljissä kuorikelmutkin olis värisseet. kaarre vasempaan, laulakaa Porilaisten yksiä niin tarkalleen noutatettava, mutta paljon vapaata vartiovuorojen välillä, Valkoisen kaartin komppanian tultua Tämä oli sellainen ratkaiseva hetki, ar- marssia. Jono solui tasaisesti sissää toi- nyt se tuli koko komppaniassa selville. tunti tai kaksi oli suljettua harjoitusta leiriltä luovutimme vartiotehtävät sille meijassa olo siirtyi muistoihin, ja etessä sesta ulos poikien ohi. Alkupäästä kaksi Ei siitä kärsinyt poikien sen paremmin kasarmin pihalla. Oli hyvää aikaa käyvä ja palasimme Hämeenlinnaan. Syksyllä oli arkiset askareet. tai kolme rappasi remmillä takamuksille kuin komppaniankaan kunnia. Sehän oli katselemassa kaupungin nähtävyyk- 15. lokakuuta 1919 oli urakka suoritettu Se tässä on erikoista Suomen histo- mutta toiset meni laulaen ohitse, joku ta- niin kuin hellyytenosoitus, kun taput- sii, Kansallimuseo, Kasvitieteellinen ja vapautus armeijasta. Seuraavan päivän riassa, että oltiin ensimmäinen vuo- putti kevyesti kämmenellä takamuksille. teli kevyesti kämmenellä takamuksille. puutarha, Korkeasaari. Nälkäaikana iltana meitä oli muutamia Johanneksen siluokka Suomen armeijassa, Suomen Peite pois ja pojat kaapsaht rinnatusten Mutta jos rupijaa tahallaan niskuroimaa sieltä oli vähennetty eläinkantaa. poikia Vaahtolan massiinaryvillä asepal- itsenäisyyten aamunkoitossa. pöyvän viereen seisomaa, tekkiit ryhtik- ja vikuroimaa, silloin asia muuttuu aivan Yksi vartiopaikoista oli siinä, mis- veluksesta vapautuneena. Hakijat olivat kään asennon, kumarsiit ja sannoit kiitos. toiseksi, silloin saattaa ruveta remmit sä nyt on Lasipalatsi. Silloin siinä oli vastassa, ja viimeinen taival hevoskyy- – K.E. – Tämä asento oli siksi erikoinen että se on tosissaan heilumaan. Turun kasarmin rauniot. Yksi pieni villä kohti kotia alkoi. Veljeni Julius oli

Harjoituskautemme on sujunut melko hyvin, kesän vietimme suurimmaksi osaksi Kuulumisia kisakauden kynnyksellä Paimiossa töiden ja opiskelun parissa. Mutta syksyn mittaan olemme leireilleet maajoukkueen kanssa Imatralla, Vuokatissa ja omilla leireillä eri puolilla Lappia Saariselkä 22.11. 2015 etsien hyviä olosuhteita. Tommi käväisi myös Belmekenissä Bulgariassa korkean- paikanleirillä. Tätä kirjoittaessa maailmancupin avaukseen on vajaa viikko aikaa, ja olemme yhdessä Suomen hiihtosuunnistusmaajoukkueen kanssa leireilemässä Saariselällä. Odotamme kovasti kisakauden alkua. Vaikka Milkalla onkin ollut hieman selkäongelmia, niin uskomme olevamme hyvässä kunnossa. Maailmancup alkaa Ylläkseltä, jonka jälkeen seuraava kiertue on Saksassa tammikuun lopussa ja viimeinen kiertue on EM-kisojen yhteydessä maaliskuun alussa Itävallassa. Näiden välissä on Venäjällä vielä helmikuun puolivälissä opiskelijoiden MM-kisat, joihin Milka osallistuu ja suomenmestaruuskisoja on pitkin talvea. Kisakausi on pitkä ja monipuolinen. Harjoituskausi on nyt päättynyt ja lähdemme luottavaisin mielin kohti kisakautta 2015–2016! Terveisin, – Milka ja Tommi Reponen –

Hiihtosuunnistuksen maailmancup-avausviikon­ loppu Ylläksellä 27.11. - 1.12. Viiden päivän sisällä kilpailtiin Ylläksen ensilumilla neljä maailmancupin osakil- pailua: sprintti, sprinttiviesti, keskimatka ja yhteislähtönä toteutettu pitkä matka. Pikkupakkanen ja auringonpaiste antoivat hienot puitteet kisojen avauksessa perjantaina 27.11. sprinttimatkoilla. Milka Reponen sijoittui naisten sarjassa parhaana suomalaisena kolmanneksi vain sekunnin toiseksi sijoittuneelle Venäjän Maria Ketskinalle jääneenä, kisan voitti Tatjana Oborina (Venäjä). Miehissä Tommi Reponen oli 27:s. Lauantaina 28.11. olivat vuorossa sprinttiviestit. Milka piti välipäivän, Tommin osallistuessa kilpailuun parinaan Liisa Nenonen. Heidän sijoituksekseen kisassa tuli 14. Sunnuntaina 29.11. keskimatkan kisassa Tommi oli miesten matkan 20:s ja Milka naisten kuudes, päivän toiseksi parhaana suomalai- sena. Tiistaina 1.12. pitkällä matkalla Milka oli 12:s, Tommin suoritus hylättiin. http://www.kestavyysurheilu.fi/tulokset/11646-hiihtosuunnistuksen-maailmancup- yllas-2015

Päätilän koulupiirin syystapaaminen 14.11.2015 Suomen Palloliiton Kaijan Kannu Tilaisuus alkoi kokouksella. Se meni nopeasti ohi, vanhalla rutiinilla. Seuraavaksi laulettiin Satumaa ja alettiin haastella. Haltian perheelle Juotiin kohvit ja syötiin piirakat. Arvonnassa suosi onnetar Raili Uskia, joka sai päävoiton. Kiitos Väinölle laulattamisesta ja Henrylle soitosta. Kiitokset myös keittiölle, Sirpalle ja Eiralle. Ja Eiralle myöhästy- Suomen Palloliitto palkitsi 29.10. toimien johdosta hienossa kasvussa. neet onnittelut! Helsingissä järjestetyssä Captain’s Ball Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi Johtokunnan puolesta -palkintogaalassa vuonna 2015 me- neljä tytärtä, joista kukin on – Arto Kesäläinen – nestyneitä jalkapallotoimijoita toiminut jalkapallon pa- ja pelaajia. Tyttöjalkapallon rissa niin pelaajina sekä edistämistyöstä palkit- valmentajina.” tiin tänä vuonna pai- Haltiat ovat miolainen Haltian ensimmäinen perhe: isä Sami, äiti Kaijan Kannun Kirsi sekä tyttäret saaja, joka Riia, Stina, Iisa ja on palkittu Sandra. perheenä. Samin isän­ Kaijan kan- puoleiset juuret nu -palkinto ovat Johannekses­ ­ myönnetään sa, mummo tunnustuksena Eeva s. Salo oli merkittävästä Vaahtolasta ja pap- työstä suoma- pa Urho Jp Haltia laisen tyttö- ja (Uuvetalo Urho) naisjalkapallon Haltiansaaresta.­ edistämiseksi. Palkitsemista perus- Palkinto voidaan teltiin mm. seuraavasti: myöntää henkilölle, yh- ”isä toimii TPS:n naisten teisölle, ryhmälle tai hank- liigajoukkueen päävalmentaja- keelle. Palkintoehdokkaita na. Sitä ennen hänellä on pitkä histo- arvioitaessa kiinnitetään huomi- ria nais- ja tyttöjalkapallotoiminnasta ota toiminnan pitkäjänteisyyteen, tulok- Paimion Hakan, TPS:n sekä piirijouk- sellisuuteen ja vaikuttavuuteen. kueiden valmentajana. Perheen äiti on Palkinto on nimetty suomalai- Paimion Hakan puheenjohtaja. Lisäksi sen naisjalkapalloilun uranuurtajan, hän toimii Lännen alueen seurakehi- Kaija Salopuron mukaan. Salopuro tysvaliokunnassa ja valmistui keväällä oli Helsingin Jalkapalloklubin nais- Palloliiton SPL2 -koulutuksesta seura- joukkueen perustajia ja ensimmäinen toiminnan kehittäjäksi. Perheen äidin kapteeni. Hän voitti joukkueen kanssa Saatiin haastella. Takana vas. Raija Kesäläinen, Anja Luukkonen, Sirpa Leskisen takana Riitta Kesäläinen. Edessä vas. Laila johdolla PaiHa:n tyttöjalkapallotoimin- viisi peräkkäistä Suomen mestaruutta Metelinen, Valma Lönnqvist ja Raili Uski. ta on uusien innovatiivisten rekrytointi­ vuosina 1971-1975. 14 Johannekselainen Joulukuu 2015 • nro 12 Hautakivien kertomaa Entisellä Johanneksen uudella hautausmaalla on vielä jäl- jellä johannekselaisten hautakiviä. Liisa Katajainen kuvasi kesän kotiseutumatkalla kuusi kiveä. Erityistä kiinnostusta herätti kivi, josta oli näkyvissä teksti: LAPSET Iivari. 4/IV 1869 23/X 1891 Aliina.

Keitä olivat Iivari ja Aliina? v. 1908-1922. Hänen oopperarooleis- Iivarin syntymä- ja kuolinajat ovat taan mainittakoon Seitsemän veljeksen selvästi luettavissa hautakivestä. Tuomas (1913) sekä Kullervon Tiera Johanneksen syntyneistä ei Iivaria ja Kalervo (1917, 1921). Kaakonkalvo löydy. Kuolleiden luettelosta ilmenee, muutti Johanneksesta Valkjärvelle v. että kyseessä on lukkarin poika Ivar 1891 ja oli naimisissa Katri Pietarintr Kruskopf Vaahtolasta, kuolinsyynä Paavolaisen kanssa (kirjailija Olavi hukkuminen. Samassa luettelossa, Paavolaisen täti). Iivarin yläpuolella, on mäkitupalaisen Iivarin sisaruksia olivat myös kaup- poika Taavetti Suurhasko, Vaahtolasta pias Taavetti Kruskopf (1855-1895) ja hänkin. Taavetilla on sama kuolinpäivä Anna Maria Sidensnöre (1858-1887), ja -syy kuin Iivarilla. Mitä tapahtui? Koiviston lukkarin vaimo. 27.10.1891 ilmestyneestä Wiipurin KOUKI-suvun hautakivi Sanomista löytyy lyhyt maininta: Löydön tekivät eräät ohi soutavat mie- Luultavaa on, että lauvantai-iltana val- kinä tämä betonista tehty hautakivi. ”Hukkuneiksi luullaan nuorukaiset Antti Kouki 28.2.1844-10.1.1919 het. Huomattuaan venheen ajelehtivan linnut ankara tuuli oli kaatanut poikien Alaosassa teksti ”Herran tahto parhain Iwari Kruskopf ja Taawetti Suurhasko, Vanhemmat Johan Paulsson Kouki rannalla luulivat he sitä ensin tyhjäksi, venheen ja kuljettanut sitä kumossa aina”. Kiven pinta oli hiottu ja siihen oli jotka wiime perjantaina suolalastil- (1801-1865) ja Maria Elisabeth s. Pusa mutta tarkemmin katsottuaan näki- pitkät matkat. Jollain tavoin ovat pur- hakattu valmiiksi Jaakon nimi. Toisin la läksiwät Wiipurista seilaamaan P. (1811-1855) Uuraasta. vätkin venheessä kaksi ruumista. Heti jehtijat sitten saaneet venheen uudelleen kävi: Jaakko kuoli lokakuussa 1944, Johanneksen Kirkonkylään kotiinsa, (Antti Koukin II vaimo): soutivat he rantaan ja vetivät ajeleh- pystyyn, mutta tavattomista ponnis- 69-vuotiaana, Marttilassa, mihin hänet waan sittemmin ei heistä ole mitään Katariina Kouki 14.11.1853- 26.12.1930 tivan venheen maalle sekä tyhjensi- tuksista ovat he sitten nääntyneet ja on myös haudattu. tietoa saatu.” Heidän kuolinpäiväk- vät siitä veden, jota oli venhe täynnä. kylmään menehtyneet. Vanhemmat: Hans Andersson PENTTI Jaakko ja Maria seen on kirjattu lehdessä mainittu per- Skyttä (1822-1856) ja Anna Esaiasdr Mihinkään henkiinherättämispuuhiin Kouki oli 21-vuotias ja Kolehmainen jantai 23.10. Kummaltakin jäi nuori s. Auvikainen (1832-) Viipurin maa- ei ryhdytty, sillä ruumiit olivat jo aivan vasta rippikouluijässä. Molemmat olivat Jaakko Pentti 3.9.1847-12.8.1930 leski. Iivari Kruskopf ja kauppiaan- seurakunnasta, Alasäiniöltä. kankeat. Toisella näistä oli jalat venheen he tunnetut siivoiksi miehiksi.” Vanhemmat Pietari Jaakonpka tytär Matilda Salmontr Kosonen (Heidän poikansa): laidan ulkopuolella ja muu ruumis ven- Antti Koukin kanssa menehtyi Antti Pentti (1809-1889) ja Sofia Tahvontr Koiviston Näykiltä (juuret Johanneksen Antti Kouki 6.2.1887-11.5.1907 heessä sekä toisella pää venheen laidal- Henrik Kolehmainen, 16 v 3 kk 10 pv Lenkkeri (1813-1883) Vaahtola 2:sta Koskijärvellä) oli vihitty vasta heinä- Edvard Kouki 1.7.1892-3.5.1919 la. Molemmat olivat samalla puolella iässä. Hänen vanhempansa olivat Kustaa Maria Lovisa s. Iivarinen 24.8.1854- kuussa. Taavetti Suurhasko ja Ida Maria Antti Kouki nuoremman kuolinsyy venhettä. Löydöstä ilmoittivat miehet Kolehmainen ja Anna Puhakka. 10.3.1902 Jaakontytär Pitkänen avioituivat kesällä heti Niemenlautan pehtoorille, joka Marian vanhemmat Mårten oli hukkuminen. Karjala-lehti 14.5.1907 Rikkoutunut hautakivi 1890. Heidän poikansa Jalmari, myöh. puolestaan ilmoitti siitä Ravansaaren Pettersson Ifvars (1827-1855) Pyhtään kirjoittaa merellä sattuneesta traagisesta KARVANEN Salo, oli haverin sattuessa vain kahden onnettomuudesta: vartiokonttooriin. Samoin toimitet- Heinlahdesta ja Christina Mattsdr s. kuukauden ikäinen. ”Ikävä onnettomuus merellä. Kaksi tiin tapahtumasta tieto myöskin Antti Mikko 29.9.1861-2.3.1937 Konsta Hyöröin, myöh. Böök (1832-1900) Kuten arvata saattaa, Aliina oli miestä menettänyt henkensä. Koukin isälle, joka saapui heti paikalle Karvanen 17.1.1859-25.2.1938 Christina oli syntynyt Johanneksen Iivarin sisar Alina Olivia Kruskopf. Lauvantai-iltana kello 7 aikaan läk- ja viranomaisten luvalla vei ruumiit Veljesten vanhemmat olivat talolli- Kaijalassa. Aliina syntyi Johanneksen Vaahtolassa sivät työmies Antti Kouki ja työmies kotiinsa. nen, kippari Simo Aapronpka Karvanen LOIKAS Anni 8.8.1862 22.2.1878 ja kuoli 8.9.1898 Vaahtolassa Kolehmaisen poika, jonka etunimeä Illalla oli merellä kuulunut huutoja (1830-1908) ja Maria Pietarintr Pentti 28.11.1920 nro 3. emme ole saaneet tietää, Uuraasta pur- noin parin tunnin ajan, mutta kun val- (1831-1911) Revonsaari 7:stä. Lukkari, dir. cant. Antti Fredrikinpka jevenheellä merelle lintuja ampumaan. litsi pilkkopimeä, ei saatu selvää siitä, Vanhemmat Simo Eerikinpka Väntsi KONTTO Jaakko ja Maria Kruskopf ja hänen vaimonsa Eeva s. Koukin isä varoitteli kyllä poikia läh- mistä huudot kuuluivat, eikä myrskyn (1810-1866) ja Maria Mikontr s. Kontto Tapanainen olivat syntyisin Lemiltä. temästä, kun vene oli pieni ja purjeet pauhinan vuoksi myöskään voitu erot- Maria Madilta o.s. Hiiri 18.2.1877- (1822-1908) Kaijalasta nro 1 Johannekseen he muuttivat v. 1870 verrattain suuret, mutta pojat eivät vä- taa, olivatko ne hätähuutoja. Sen vuoksi 29.3.1938 Annin puoliso Konstantin Ristiinasta, joka oli Iivarin syntymä- littäneet varoituksista, vaan kaikesta ei kukaan lähtenyt ulos merelle. Kello Marian vanhemmat Antti Matinpka Fredrikinpka Loikas, ”Rietu-Konsta”, paikka. Ristiinassa syntyi myös Iivarin huolimatta läksivät matkalle. 10 aikaan illalla olivat huudot sitten Hiiri (1853-1923) ja Kaisa, Katriina Kaijalasta nro 4. veli Oskari, joka otti myöhemmin su- Senjälkeen ei heistä tiedetty mitään, lakanneet. Nähtävästi olivat vainajat Ristontr Hiiri (1856-1935) Kaijalasta kunimen Kaakonkalvo. Oskarista ennen kuin löydettiin molemmat seu- silloin olleet vedessä ja suorittaneet nro 7. – Marjatta Haltia – tuli lukkari ja oopperalaulaja. Oskari raavana päivänä kuolleina venhees- viime kamppauksensa, koska Koukin Marian puoliso oli Jaakko Kontto, Kaakonkalvo oli Suomen Kanttori- tään Koivusaaren rannalla, mihin taskusta tavattu kello oli seisahtunut ”Mestar-Jaakko” Kaijalasta nro 5. Jaakko urkuriliiton ensimmäinen puheenjohtaja tuuli oli ajanut sen rantakiviä vastaan. 18 minuuttia yli 10. oli monitaitoinen mies, josta esimerk-

LAPSET Iivari ja Alina Kouki-suku Karvanen Mikko ja Konsta

Kontto Jaakko ja Maria Loikas Anni Pentti Jaakko ja Maria Joulukuu 2015 • nro 12 Johannekselainen 15

Sulhaspiiraita oli nopeampi valmis- me. Ne olivat todella maukkaita ja niistä Piirakkakurssi Paimiossa taa kuin riisipiirakoita, joita varten piti riitti vielä kotiinkin vietäviksi. lämmittää uuni kypsentämistä varten. Kysyttäessä munavoin käytöstä Aira Paimion Karjalaseura järjesti Isovanhempien / vanhempien ja vunukoiden (lasten) Ensimmäinen sulhaspiirakoiden ope- Viitaniemi vastasi, että se on tullut käyt- piirakkakurssin lauantaina 21.11.2015 Paimion yhtenäiskoulun kotitalousluokassa. Kurssin tustilaisuus oli ollut Helsingissä, mutta töön vasta 1900-luvulla saman aikaan, opettajana toimi Karjalan Liiton kunniajäsen ja naistoimikunnan puheenjohtaja, keit- tämä meidän kurssimme oli toinen. Aira kun riisi tuli käyttöön. Aikaisemmin Viitaniemi painotti, että hän tulee mie- riisin tilalla käytettiin ohraa. Munavoin tiömestari ja ”piirakkaguru” Aira Viitaniemi. Paikalla meitä oli 17 innokasta oppijaa. lellään opettajaksi sellaiselle kurssille, valmistuksessa Karjalan Liitto suositte- Nuorimmat olivat alle kouluikäisiä ja vanhimmat eläkkeellä. Miehiä ei ollut yhtään, mutta jolla on lapsia mukana. lee 1 munaa kohden 50 g voita. kolme poikaa oli mukana. Airan pukeutuessa komeaan, korkeaan hattuun oli mielen­ Kun piirakat oli kypsennetty ja tilat siivottu, saimme maistella tuotoksiam- – Hannele Kajander – kiintoista katsoa lasten silmiä, jotka suurenivat ihmetyksestä.

Aira Viitaniemi oli tehnyt hyvät poh- justustyöt ja toi tullessaan aamulla teke- mänsä taikinan ja keittämänsä täytteet. Kaikki saimme taikinan ja täytteiden ohjeet kirjallisena. Kuulimme, että val- mistaisimme riisi- ja perunapiirakoita sekä sulhaspiiraita. Etukäteen oli in- formoitu, että oman pulikan voi tuoda mukana. Sen jälkeen jokainen sai taiki- naa käyttöönsä ja kädestä pitäen ohja- usta oman ikätasonsa mukaan kuorien ”ajeluun” eli kaulimiseen. Aira muisti myös kannustaa meistä jokaista työn edistymisestä. Piirakoiden täyttämisen jälkeen oli vuorossa rypytys. Siinä meitä opastettiin riisipiiraissa käyttämään molempia etusormia ja perunapiira- koissa vain toista etusormea. Kaikki tekivät piirakoita innolla. Aikuisten tehtävä oli kypsentää piiraat uuneissa ja pikkuhiljaa tilan täytti hyvä tuoksu. Sulhaspiirakka on Karjalan Liiton valitsema vuoden 2016 leivonnainen Viimeisenä oli vuorossa sulhaspiirakoi- den valmistus. Kuulimme, että sulhas- piirakka on Karjalan Liiton valitsema vuoden 2016 leivonnainen. Piirakka oli valittu presidentti Sauli Niinistön toivo- muksesta. Hän oli kysellyt sulhaspiira- kasta viime vuonna, kun Karjalan Liiton edustajat olivat vieneet ennen joulua hä- nelle piirakoita. Nykyisin kaupassa myy- tävät sulhaspiirakat ovat aivan jotain muuta. Sulhaspiirasta on valmistettu pohjoisempana, ei Karjalankannaksella. Se on kirkastetussa voissa kypsennetty riisitäytteinen umpipiirakka. Ennen vanhaan, kun sulhanen saapui puhemie- hensä kanssa taloon kosimaan tytärtä, voi emäntä alkaa valmistaa mieluiselle sulhaselle piirakoita.

Sulhaspiirakat Käsityökerho Kuoritaikina:

Kauden päättäjäiset olivat la 21.11. Syksyllä käytiin tutus- 2 dl vettä tumassa Kansallispuvun juhlavuoden näyttelyyn Suomen kansallispukukeskuksessa Jyväskylässä. Bussimatkan aikana 4 dl ruissihtijauhoja Hannele palautti Pirjon mieleen neulakinnastekniikkaa. 1 tl suolaa Kauden saavutus oli helttuhattu, jonka Kukkosen Riitta Täyte: suunnitteli ja toteutti vanhojen esikuvien mukaan. 5 dl vettä

Kerhon kevätkausi alkaa 16.1.2016 klo 10. Tervetuloa mukaan! 3 dl puuroutumatonta riisiä

1 tl suolaa

50 g voita

Kuoret ajellaan piirakkapulikalla pyöreiksi ja ohuiksi. Riisi haudute- taan kypsäksi vedessä, ei puurouteta. Maustetaan suolalla ja voilla. Täyte levitetään vain kuoren toiselle puolelle. Kuori käännetään kaksin kerroin ja painetaan lujasti kiinni, vaikkapa teevadilla reunaa täpärästi leikaten. Sulhaspiirakat paistetaan paistin- pannulla kirkastetussa voissa tai öljyssä kullanruskeiksi. Tarjotaan voin tai munavoin kanssa. Yhteinen tilaisuus uusitulla ohjelmalla (Kaikilla tilaisuus muistella koti-Karjalaa ym.) Mukana Pekka Teräväinen – Sari Auvainen.

16 Johannekselainen Joulukuu 2015 • nro 12

JOHANNES-SEURAN PERINTEINEN TALVIRISTEILY: TURKU – TUKHOLMA – TURKU d d d d Baltic Princess sunnuntai 7.2.– maanantai 8.2.2016 d d d d

Ilmoittautumiset ja maksu 22.1.2016 mennessä.

Maksu Johannes-Seuran tilille TOP Kaarina IBAN: FI87 5710 8350 4278 97 BIC: OKOYFIHH.H Merkitse viestikenttään maksamiesi osallistujien nimet. Ilmoittautumiset: Raija Kärpijoki, puh. 050-490 7355 Yrjö Ahjosaari, puh 040-550 5128

Lähtö sunnuntaina 7.2. 2016 klo 20.15 Baltic Princess. Kokoontuminen terminaaliin Risteilyn hinta: 65 €/hlö 2 hengen A-hytti, 78 €/hlö 1 hengen A-hytti, viimeistään klo 19.30. Risteilyohjelma ja kellonajat jaetaan terminaalissa. 103 €/hlö DeLuxe-hytti Paluu Turkuun on 8.2. 2016 klo 19.15.

Hintaan sisältyy: • Tervetulomalja • Meriaamiainen • Yhteinen tilaisuus TERVETULOA! uusitulla ohjelmalla (Kaikilla tilaisuus muistella koti-Karjalaa ym.) • Merilounas • Pullakahvit JOHANNES-SEURA RY • Ohjelmatoimikunta

23-27.12 H Joulu Tallinna Viru 349 € Littoisten Karjalaiset tekee teatteri- Johannes-Seuran toimiston aukioloajat 23-27.12 H Joulu Pärnu htl 365 € matkan Nokialle 7.2.2016 katsomaan Joulukuu 15.1.16 H Gambia bufee aamiais. 1250 € ”Juurakon Hulda”-näytelmää. 12.2 H UudenkaupunginTeatteri 36 € LA 19.12...... 10-15 Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä tammikuun 15 päivään ”100 v - karkasi ikkunasta ja katosi” KE 30.12...... 12-17 mennessä Ritvaan p. 044 0772 639. 4-6.3 H Viipuri Victoria alk. 129 € Kuva: http://www.nokianteatteri.fi/lehdisto-ja-kuvagalleria/ Tammikuu 12.3 H Tampereen TyöväenTeatteri Papparaisen uni 69 € 19.3 H Rauman teatteri Puhtaana käteen 63 € LA 2.1...... 10-15 24-31.3 H Fra Mare kylpylä 478 € KE 13.1...... 12-17 21-29.4 H Hollanti Tulppaanimatka 965 € LA 16.1...... 10-15 Venäjän Viisumit alk. 64 € KE 20.1...... 12-17 KE 27.1...... 12-17 Tilausajot, Ryhmän kerääjät ottakaa yhteyttä Helmikuu Kiitos KE 3.2...... 12-17 kulunesta LA 6.2...... 10-15 vuodesta ja KE 10.2...... 12-17 Onnea KE 17.2...... 12-17 vuodelle 2016 LA 20.2...... 10-15 KE 24.2...... 12-17

Saarelaisten pikkujoulu Saarelaisten pikkujoulua vietetään lauantaina 19. 12. klo 13.00 Johannes-Seuran toimistolla Myllytie 1 Piikkiö. Joulupuuro ja kakkukahvit. Tuo pieni paketti joulupukin konttiin. Johannekselainen Ilmoittautumiset Liisa Katajaiselle puh 040-7410 425. Johannekselainen ilmestyy n. 10 kertaa vuodessa W W W W W W W W W Tervetuloa! W Kustantaja ja julkaisija: Johannes-Seura ry Toimisto: Myllytie 1 (Kirkonkulma) 21500 Piikkiö, puh. 02-4795 118 Matkoja Johannekseen ja Viipuriin 2016 toukokuussa Avoinna: keskiviikkoisin klo 12-17 ja kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena arkilauantaina klo 10-15. (ks. sivu 2) 5.-7.5. helatorstai-la hotelli Lokki 20.-22.5. pe-su hotelli Viipuri Kysy lisää – varaa Vistamatkoista tai www.johannes.fi Liisa Katajaiselta (puh.040 7410425). 20.-22.5. pe-su hotelli Lokki 27.-29.5. pe-su hotelli Lokki sähköposti: [email protected] Vistamatkat • Vistantie 24 Paimio Päätoimittaja: 20.-22.5. pe-su hotelli Victoria 27.-29.5. pe-su hotelli Viipuri puh. 02 477 5600 (ma-pe klo 9-16) Hannu Rastas, Saksantie 89, 21500 Piikkiö Puh: 050-3541 363 Sähköposti: [email protected] Lehtitoimikunta: Marjatta Haltia, Liisa Katajainen, Sari Scimone, Kaija Sipilä ja päätoimittaja. Lehden toimittajia: Kaikki lukijamme, johannekselaiset ja heidän ystävänsä. Ilmoitushinnat: 0,55 €/palstamm (perusteena 4-palstainen sivu, palstan maksimileveys 70 mm). Säännöllisistä jatkuvista ilmoituksista alennus. Kuolinilmoitukset: Leveä palsta (Kapea palsta) - korkeus enintään 8 cm = 65 € (40 €) - korkeus enintään 10 cm = 85 € (50 €) - korkeus enintään 12 cm = 100 € (60 €) Kiitosilmoitukset: 5 €. Tilaushinnat vuonna 2016: Vuosikerta 30 € Suomi ja Ruotsi, muut maat 35 €. Piikkiön Osuuspankki FI54 4714 1020 0595 46. Toimituksellinen aineisto: Lukijoiden kirjoituksia ja kuva-aineistoa otetaan muokattavaksi jul- kaisemista varten tai julkaistavaksi sellaisenaan. Vastuu ja päätökset julkaisemisesta ovat toimituksen. Julkaisemisen jälkeen alkuperäiset kuvat palautetaan, muu aineisto pyydettäessä. Vastuu ilmoituksista: Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Ilmoituksen poisjäämisestä tai muusta julkaisemisessa sat- tuneesta virheestä lehden vastuu rajoittuu enimmillään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen.

Taitto: Esa Haltia Sata-Pirkan Painotalo Oy