nro 12/2015 JOHANNEKSELAISEN PERINTEEN VAALIJA u 66. vuosikerta Joulukuu 2015 Joulukuu JohannekselainenP p Johannes-Seuran pikkujoulu Pontelassa Marraskuisen päivän kuulaus vaihtui Tietokilpailuja ja laulu- iltapäivällä vesisateeseen ja synkkään taidon mittelöä Iida Hovi sai illan parhaat aplodit. pilveen. Piikkiön Pontelassa häärittiin valmistellen salia juhlakuntoon. Hannu Täysin vatsoin ja kylläisinä jatkoimme ja Yrjö hakivat jostain yläkerrasta joulu- ohjelmaa. Armaksen musiikin jälkeen kuusen ja virittelivät sen oksille kynttilät. Pekka Saaristo aloitti vauhdikkaan oh- Ne riittivätkin koristeiksi ja tunnel- jelmansa. Hän kertoi sukutaustansa, man luojiksi. Pöydät koristeltiin ton- nuoruudenmuistojaan, lauloi ja soitti tuilla, tuikuilla ja kuusenoksilla. Suuri kitaraa. Pekka johti myös tietokilpai- pöytä sai katteekseen valkoiset liinat. lun, jossa hän laulatti ryhmiin jaettua Olkipukit, tonttu ja kolmihaarainen yleisöä. Ryhmät kilpailivat keskenään kynttelikkö sijoitettiin keskelle pöytää. laulutaidossa, tuomarina toimi Sirpa. Sitten vaan odottelemaan tuleekohan Sirpalla oli käsitys, että karjalaiset ovat yleisöä. Tulihan niitä, saman verran kovia laulamaan, mutta yleisön joukos- kuin muinakin vuosina. Musiikki, yh- ta kuului kommentti ”Kukkoset eivät teislaulut, runot, tietokilpailut, haus- laula”! Ryhmät joutuivat pinnistele- kat kertomukset, arpajaiset ja lahjat mään harmaita aivosolujaan mietties- sisältyivät ohjelmaan. Vatsat täytettiin sään tietokilpailun vastauksia. Sirpa makoisalla Primadonnan valmistamal- ilmoitti tulokset, mutta palkintoja ei la riisipuurolla ja päälle juotiin kahvit jaettu. Sen jälkeen yhteislaulu sujui taas mansikkakakun kera. komeasti, ainoastaan ”Marian poika” Musiikkia ja runoja tuntui vieraalta. ”Sydämeeni joulun teen” ja ”Joulumaa” olivat tuttuja. Liisa Armas Jansson haitareineen soitteli kiusoitteli yleisöä humoristisilla, hel- jouluista musiikkia ja yleisö haki paik- poilla kysymyksillä, joiden vastaukset kansa salista. Liisa lausui juhlaväen kuitenkin melkein kaikki menivät vää- Pekka Saariston tervetulleeksi ja esitteli Armaksen sekä rin. Varsinaissuomalaisella murteella ohjelmasta ei uuden esiintyjän Pekka Saariston esitetty juttu ”Kui katil anneta pilleri”sai vauhtia puuttunut. Sirpa-vaimoineen. kuulijat nauramaan. Pillerin anto ei ole helppoa. Siinä antajalle käy huonosti ja pilleri jää katille antamatta. Ritva esitti Piristävien kakkukahvien jälkeen jaet- Lopuksi tanssittiin vielä haitarimusii- ”Meri jäätyy kantavaksi, taivas kirkas- H Arvo Salon runon ”Kirje joulupukille”. tiin joululahjat. Joulupukki oli tullut kin tahdissa Ritvan toimiessa solisti- tuu, saaren kansa joulukirkkoon varhain H Siinä toivotaan joulupukin tuovan kaik- helikopterilla ja jättänyt lahjakorin na. Muutama pari pyörähteli lattialla. valmistuu. Jalkaisin ja kelkoilla ja reessä ki maailman aseet tuhottaviksi. eteiseen. Olikohan sateinen ilma ai- Pikkujoulujuhla loppui ja sali alkoi hevosen, kirkkomatka taivalletaan alla H heuttanut Petteri Punakuono-porolle tyhjentyä ulkona vallitsevaan pime- tähtien. Kumpuna on lapsuuskoti rajan H flunssan? Yrjö ja Hannu jakoivat lahjat ja ään iltaan. Ensimmäisen adventin iltaa takana, mutta ihmismuistilla ei ole ra- H jotkut avasivat uteliaina pakettinsa heti. oli vietetty yhdessä ja siirrytty joulun joja. Urut pauhaa, enkelvirren kansa Airi oli myynyt melkein kaikki arvat. odotukseen. Kiitoksia yleisölle, erityi- aloittaa, joulurauha laskeutuu mielen Arpajaisten päävoittona oli kori, jonka sesti Iidalle sekä Sirpalle ja Pekalle! maisemaan.” runsaan sisällön oli koonnut Riitta. Toivotan kaikille lukijoille Rauhallista Yrjö tiedotti seuran helmikuisesta laiva- adventtiaikaa ja Hyvää Joulua Mairen – Liisa Katajainen – risteilystä. runon säkeillä: H Johannes-Seuran toimiston viimeiset aukiolopäivät tänä vuonna ovat H keskiviikko 16.12. klo 12-17, lauantai 19.12. klo 10-15 ja keskiviikko 30.12. klo 12-17. H H Vuosi 2016 avataan lauantaina 2.1. klo 10-15. Tervetuloa käymään! H H Talvisodan alkamisesta tuli kuluneeksi Ritva jatkoi esitystä laulamalla Konsta 76 vuotta 30.11. Siitä oli seuraamuk- Jylhän koskettavan ”Joululaulun”. Joulu sia koko Suomen kansalle ja erityisesti on lasten juhla ja silloin esiintyjissäkin TÄSSÄ karjalaisille. Silloin alkoi meidän evak- pitäisi olla lapsia. Valitettavasti juh- kotiemme. Urpo Nuorvan runossa liin on vaikea heitä löytää. Tällä kertaa LEHDESSÄ: ”Talvisodan kronikka” kuultiin miten meitä onnisti, kun yleisön joukossa oli vaikeita kokemuksia tuohon aikaan liit- reipas pikkutyttö Iida Hovi. Hän nyök- Geneettisen suku- tyi. Meidän kaikkien toiveena on ”ettei käsi heti, kun kysyin voisiko hän laulaa tutkimuksen lumoissa rauha raukeaisi, eikä sortuisi sovinto meille. Iida tuli joulukuusen eteen ja suloisessa Suomenmaassa, alla kasvojen lauloi ujostelematta laulun piparkakuista s. 4 Jumalan”. Toisessa Liisan esittämässä ruotsin kielellä. Iidalla oli yllään kau- runossa ”Joulu oven raottaapi” kerrot- nis juhlamekko ja kädessä heilui sievä, Kirjola Johanneksen tiin miten joulua vietettiin ennen kotona punainen laukku. Yleisön aplodit Iida maisemassa Johanneksessa. Runon on kirjoittanut tyttöselle olivat illan voimakkaimmat. revonsaarelainen Maire Uotila. Tästä s. 8-9 runosta voi aistia oikeaa joulun tunnel- maa. Sen teksti tulkitsee lapsuusajan Karhulan kansakoulun joulujen muistoja. historiaa Yhteislauluina kajautettiin tutut ”Me käymme joulun viettohon” ja s. 10 ”Rekiretki”. Täällä Etelä-Suomessa ei rekiretkelle pääse vähälumisten talvien Eemil Lenkkerin takia. ”Rajaloikkarit” runossa varispa- muistelmia, osa 6 riskunta suunnittelee lähtöä entisestä Neuvostoliitosta Finlandiaan, koska s. 12 he olivat kuulleet, että siellä elämä oli- si paljon parempaa. Lintujen muuttoa Suomen Palloliiton eivät passit ja viisumit sido. Tänne se Kaijan Kannu Haltian varispariskuntakin suuntasi lenton- perheelle sa. Primadonnan tytöt olivat saaneet s. 13 pöydän katettua ja kauhoivat riisipuu- roa lautasille.” Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo” ennakoitiin Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Hautakivien kertomaa ennen puuron syöntiä. Hyvää puuroa Johannekselaisen lukijoille ! t: Lehden tekijät s. 14 olivat tytöt keittäneet! Piti hakea vielä vähän lisääkin. Primadonna toimii ny- Johanneksen kirkko kuoripäädystä kuvattuna. kyisin Piikkiön keskustassa. 2 Johannekselainen Joulukuu 2015 • nro 12 Kuolleita Lea Karoliina Saljas o.s. Kottonen kuoli 19.10.2015 Turussa. Hän oli syntynyt Päätoimittajan 1.3.1932 Johanneksessa. Kaivaten muistavat Timo, Tiina ja Esa, Mikko, Pauliina ja Matias, Leena ja Ilkka perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunattu JOULUKUU kynästä läheisten läsnä ollessa. 19.12. Tauno Kalevi Hasko kuoli 27.10.2015 Liedossa. Hän oli syntynyt 3.10.1929 Saarelaisten (Haltia -Villi ja Revonsaari- Johanneksessa. Kaipauksella muistavat Meeri sekä muut sukulaiset ja ystävät Räihälä ja Huunonsaari) pikkujoulu Johannekselaisen päätoimittaja Hannu Rastas Siunaus toimitettu. seuran toimistolla klo 13. Ennakkoilm. ks. sivu 12. Jalo Aarne Kontto kuoli 28.10.2015 Kaarinassa. Hän oli syntynyt 6.9.1936 Johanneksen Kaijalassa. Rakkaudella muistaen ja kaivaten Maija-vaimo, pojat 19.12. Joulun yllätyksiä arkistosta Toni ja Teemu perheineen, muut sukulaiset ja ystävät. Siunattu läheisten läsnä Johannekselaisen kirjoituskilpa päättyy. ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Lehden sisäsivuilla on koko aukeaman kooste Kirjolasta. Lähestymiskulma 2016 on tällä kertaa rakennuskulttuuri eli miltä Kirjolan hovi taikka kartano tai Kirjola gård on eri aikakausina näyttänyt. Päärakennus voi tässä vertailussa Merkkipäiviä TAMMIKUU hyvin edustaa kokonaisuutta, vaikka alueella on ajoittain ollut runsaasti 4.1. muitakin huomion arvoisia rakennuksia. 70 vuotta Porin seudun johannekselaiset kokoon- tuvat klo 18 ravintola Liisanpuiston Kuten aukeaman tekstistä ja kuvista käy ilmi, Nobel-suvun ensimmäisiin täytti 23.11.2015 Eila Mäki. Eilan äiti Laila Simola s. Kiskonen Krouvari-kabinetissa Liisankatu 20. omistusvuosiin liittyi päärakennuksen merkittävä ja näyttävä laajennus. Johanneksen Vanhasta Metsäkylästä. 16.1. Sähköiset arkistot sallivat meidän kurkistaa Kirjolan sellaiseen vaiheeseen, 50 vuotta yrittäjänä josta ei ole nähty yhtään valokuvaa tai maalausta. Korjaus- ja Käsityökerho seuran toimistolla klo 10 alkaen laajennussuunnitelmien laatijaksi kutsuttiin Viipurin läänin pääarkkitehti Raimo ja Kaija Hovi 50 vuotta yrittäjinä maa-, vesi- ja laitos- Berndt Aminoff. Nobel-suvun tilaus sekä mittava suunnitelma on tehty hyvin rakentamisalalla. Raimo Hovi on Johanneksen Suonpäästä HELMIKUU nopeasti, sillä laajennuskuvat on päivätty vain muutamia kuukausia Kirjolan (Hylkiälä 2) ja oli koneineen vahvasti mukana Johanneksen hankinnan jälkeen. Aminoffin kaunista puuarkkitehtuuria on ehditty ihailla kirkonmäen kunnostustöissä 1990-luvulla. 1.2. merenrantamaisemassa alle vuosikymmenen ajan ennen kuin päärakennus Johannes-Seura ry ja Johannekselainen onnittelevat yrittäjäpariskuntaa. Porin seudun johannekselaiset kokoon- on purettu ja tilalle tuli linnamainen uudisrakennus. Sen olemme oppineet tuvat klo 18 ravintola Liisanpuiston tuntemaan Kirjolana kuvista ja maalauksista, osa muistikuvistaankin. Krouvari-kabinetissa Liisankatu 20. 7.-8.2. Berndt Ivar Aminoff (1843-1926) erikoistui urallaan kirkkorakennuksiin, Johannes-Seuran talviristeily Turku- mutta oli hän myös kaupunkisuunnittelija esimerkkeinä Kokkola ja Sortavala. Tukholma-Turku. Aminoff toimi ensin lääninarkkitehtinä Vaasassa, josta siirtyi Viipuriin viimeistään 1891. Hänen persoonansa on jäänyt tähän