UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS - MONISTEITA

Nro 67

LAHELAN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNI­ TELMA, TUUSULA

Teemu Kantelinen

Uudenmaan ympäristökeskus Helsinki 2000 © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MYY/00

Tekijä on vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota Uudenmaan ympäristökeskuksen virallisena kannanottona.

Valokuvat: Teemu Kantelinen Piirros: Milja Poikolainen

Julkaisutilaukset: Uudenmaan ympäristökeskus / tiedotus PL 36, 00521 HELSINKI puh. (09) 148 881 fax (09) 1488 8295 e-mail: [email protected]

ISBN 952-5237-50-8 ISSN 1238-7185

Painopaikka: Uudenmaan ympäristökeskuksen monistamo, Helsinki 2000 3

ALKUSANAT

Suojelusuunnitelma-alue kattaa Tuusulassa sijaitsevan Lahelan pohjavesialu­ een. Lahelan pohjavedenottamo on Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän aktiivisessa käytössä. Suojelusuunnitelman tavoitteena on selvittää pohjavesiolosuhteet sekä tutkiaja arvioida ne tekijät, jotka suunnitelma-alueelta on saatavissa pohjave­ den määrään ja laatuun vaikuttavista riskeistä. Suojelusuunnitelmassa tuodaan esiin tietoa koko pohjavesialueen suojelutarpeesta. Suunnitelman tärkeänä -" tavoitteena on nopeuttaa pohjaveden suojelutoimenpiteiden toteuttamista ja vaikuttaa maankäyttöön siten, ettei pohjavesialueelle sijoittuisi uusia pohjavettä vaarantavia toimintoja. Lahelan suojelusuunnitelmaa tullaan käyttämään ohjeena viranomaistoiminnassa kun käsitellään ympäristölain, kemikaalilain ja lllaa-aineslain mukaisia lupahakemuksia ja ilmoituksia. Suojelusuunnitelman avulla pyritään tehostamaan pohjaveden laadun seurantaa sekä varaudutaan toimenpiteisiin arvaamattomien pohjavesivahinko­ jen varalta. Pohjaveden suojelun tarkoitus on riskitekijöiden minimointi ja hallinta pitkällä aikavälillä. Lahelan pohjavesialueen suojelusuunnitelma on laadittu yhteistyössä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän, Tuusulan kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Suunnitelman kokoamisesta ja kirjoittamisesta vastasi Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelija Teemu Kantelinen, joka työskenteli Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän palkkalistoilla. 4

SISÄLLYSLUETTELO

ALKUSANAT ...... 3

YLEISTÄ ...... 7

2 LÄHTÖ AINEISTO ... 7

3 POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGISET OLO- SlJHTEET ...... 8 3.1 Maaperä ...... 8 3.2 Pohjavesi...... 9

4 VEDENOTTO ...... 10

5 VEDENOTON YMP ÄRISTÖV AIKUTUKSET ...... 10

6 POHJAVEDEN LAATU...... 11

7 POHJAVESIALUEENKAAVOITUSTILANNE ...... 12

8 POHJAVEDEN LAATUA VAARANTAVAT TEKIJÄT ...... 13 8.1 Teollisuus ...... 13 8.2 Asutus...... 20 8.2.1 Öljysäiliöt...... 20 8.2.2 Jätevedet ...... 21 8.3 Maa-ainesten ottaminen ...... 21 8.4 Tienpito ja liikenne ...... 22 8.4.1 Liikenne ...... 22 8.4.2 Tienpito ...... 23 8.4.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset ...... 23 8.4.4 Maastoliikenne ...... 23 8.5 Häklin uirnalampi ...... 24 8.6 Saastuneet maa-alueet ...... 24 8.7 Maatalous...... 25

9 POHJ A VEDEN LAATURISKIEN ARVIOINTI 25 9.1 Teollisuus ...... 26 9.2 Tienpito ja li ikenne ...... 26 9.3 Suojaamattomat öljysäiliöt ...... 26 9.4 Asutuksen jätevedet ...... 26 9.5 Saastuneet maa-alueet ...... 27 9.6 Maa-ainesten ottaminen ...... 27 9.7 Häklin uirnalampi ...... 27 5

10 VEDENOTT fuv{OALUE JA SUOJA VYÖHYKE 27 10.1 Vedenottamoalue ...... ' 27 10.2 Suojavyöhyke ...... 28

11 POHJA VESIALUEEN SUOJELUTOIrv1ENPITEET ...... 28 11.1 Uusien toimintojen sijoittaminen ...... 28 11.2 Nykyisiä toimintoja koskevat suojelutoimenpiteet .. 29 11.2.1 Kaavoitus ...... 29 11 .2.2 Teollisuus ...... 30 . 11.2.3 Tienpito ja liikenne ...... 30 11.2.4 Suojaamattomat öljysäiliöt ...... 30 11.2.5 Asutuksen jätevedet ...... 31 11 .2.6 Maa-ainesten ottaminen ...... 31 11.2.7 Saastuneet maa-alueet ...... 31

12 TOIrv1ENPITEETVAHINKOTAPAUKSISSA ...... 33 12 .1 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy ...... 33 12.2 Tiedonvälitys onnettomuustilanteessa ...... 33 12.3 Vahinkojen torjunta ...... 34

KIRJALLISUUSLUETTELO ...... 35

LIITTEET ...... 36 Liite I Kartta Lahelan pohjavesilaitoksesta Liite 2 Analyysituloksia Liite 3 Kyselylomake Liite 4 Yritykset Lahelan pohjavesialueella Liite 5 Öljysäiliöt Lahelan pohjavesialueella Liite 6 Kuvia suunnittelualueelta Liite 7 Karttoja

Kuvailulehti Presentationsblad 6 7

1 YLEISTÄ

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän toimeksiannosta Teemu Kantelinen on tehnyt tämän suojelusuunnitelman opinnäytetyönään Hämeen ammattikor­ keakouluun. Pohjavesialueella sijaitsee Lahelan vedenottamo, joka on Tuusulan seudun vesilaitos ky:n omistuksessa. Pohjavesialue sijaitsee n. 1 km Tuusulan kuntakeskuksesta Hyryiästä länteen. Alueen sijainti on esitetty liitteen 7 kartassa 1. Työn tavoitteena on selvittää pohjavettä uhkaavat riskit Lahelan -- pohjavesialueella sekä laatia näiden tietojen perusteella suojelusuunnitelma, jonka avulla voidaan turvata riittävä hyvälaatuisen pohjaveden saanti koko Lahelan pohjavesialueelta, ottamalla huomioon nykyisen maankäytön rajoitukset. Suunnittelutyön yhteydessä on Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta tarkistettu pohjavesialueen rajat. Riskikartoituksen perusteella on tehty riskiarvio sekä laadittu ohjeet uusien toimintojen sijoittamisesta pohjavesialueelle ja nykyisille toiminnoille tarvittavat suojelutoimenpiteet. Tämän lisäksi on laadittu toimenpideohjelma, jonka tarkoituksena on suojelutoimenpiteiden toteutumisen nopeuttaminen. Suunnitelmassa on myös esitetty toimintaohjeet mahdollisten pohjaveden laatua vaarantavien vahinko­ tapausten varalle. Suunnittelutyötä on valvonut työryhmä, johon ovat kuuluneet:

Unto Tanttu Tuusulan seudun vesilaitos ky Kalle Vuorela Tuusulan seudun vesilaitos ky Matti Lappalainen Tuusulan seudun vesilaitos ky Risto Mansikkamäki Tuusulan kunta Olli Lappalainen Tuusulan kunta Ari Tukiainen Tuusulan kunta Ulla-Maija Upola Tuusulan kunta Esko Nylander Uudenmaan ympäristökeskus

2 LÄHTÖAINEISTO

Suunnittelutyön lähtöaineistona on käytetty Tuusulan seudun vesilaitos ky:n, Tuusulan kunnan sekä alueen yritysten teettämiä tutkimuksia Lahelan pohjavesialueella. Lisäksi käytössä on ollut Tuusulan seudun vesilaitos ky:ltä ja Tuusulan kunnalta saatuja asiakirjoja sekä Tielaitokselta saatuja suullisia tietoja. Tarkemmat tiedot käytetystä lähtöaineistosta löytyvät kirjallisuusluet­ telossa. 8

3 POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGISET OLO­ SUHTEET

Suunnittelutyön yhteydessä suoritettiin yhteistyössä Uudenmaan ympäristö• keskuksen kanssa pohjavesipintojen mittausta ja havaintoputkien korkojen tarkistusta. Lisäksi pohjavesialueelle rakennettiin Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän toimesta uusi havaintoputki (Hp 99/9) sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta tarkistettiin pohjavesialueen raj oja Pohjavesi­ alueen rajojen tarkistuksen yhteydessä Lahelan pohjavesialuetta laajennettiin .- ja se yhdistettiin idässä Hyrylän pohjavesialueen sekä lännessä Huissamäen pohjavesialueen kanssa.

3.1 Maaperä

Lahelan vedenottamo sijaitsee Ristitienkankaan hiekka- ja soramuodostuman kaakkois puolella. Vedenottamoalueella ja sen luoteispuolella sij aitsevalla Lahelanrinteen alueella maaperä koostuu pintaosistaan hienorakeisista, heikosti vettä johtavista maalajeista, lähinnä siltistäja savesta. Näiden alla on hyvin vettä johtavia hi ekka- ja sorakerroksia, joiden kautta vedenottamollaja Ristitienkankaalla on hydraulinen yhteys keskenään. Ristitienkankaalla on hiekan-ja so ranoton seurauksena laajoja kaivualu­ eita, joill a sekä kallio- että pohj avesipinta on laajalti paljastuneena. Tutkimus­ ten mukaan kalliopinnan korkeus asema ja maakerrosten paksuus vaihtelee alueella huomattavasti. Maakerrosten paksuus on suurimmillaan ns. Häklin sorakuopan kaakkoispuolella sekä Ristikiventien länsipuolella, missä lajittuneiden maakerrosten paksuus vaihtelee 15 - 22 metriin. Muodostumis­ alueen keskiosassa kalliopinta kohoaa itä-länsisuuntaiseksi selänteeksi ja maakerrosten paksuus vähenee huomattavasti. Soranoton vaikutuksesta kallioselänteen lakiosat ovat monin paikoin paljastuneena. Maaperä Ristitien­ kankaalla on pääosiltaan lajittunutta hiekkaa. Hienojakoisempia siittivaltaisia maakerroksia on todettu Instrumentariumin tieliittymän kohdalla. Ristikiventien länsipuolella maapohja koostuu pinnassa koostumuksel­ taan vaihtelevasta täyttömaakerroksesta,jonka paksuus vaihtelee tutkimuspis­ teissä välillä 0, 9 - 2,3 metriä Täytlömaakerroksen alapuolinen, luonnontilaisen maaperän pintaosa koostuu noin 0,6 - 1,9 metrin paksuisesta turvekerroksesta. Turvekerroksen alapuolella on koko alueella koekuoppien kaivusyvyyteen (noin 2 m) saakka ulottuva lajittunut hiekkavaltainen maakerros, joka maanäytteiden perusteella vaihtelee koostumukseltaan silttisestä hienosta hiekasta tasarakeiseen hiekkaan. Vallitsevana maalajina alueella on hieno hiekka. Turpeen ja hiekan välissä tavataan paikoitellen ohut siittikerros. Lahelan vedenottamon valuma-alueen maaperä on jaettu geologisen rakenteensa sekä pohjaveden muodostumisen kannalta kahteen vedenlä• päisykyvyltään ja 1ik aantumisherkkyydeltään erilaiseen alueeseen seuraavasti : 9

Vettä hyvin läpäisevään, likaantumisherkkään varsinaiseen pohjave­ denmuodostumisalueeseen,joka käsinääRistitienkankaan hiekka-soramuodos­ tuman. Pääosa vedenottamolta saatavasta pohjavedestä muodostuu tällä alueella. Vettä huonosti läpäisevään, vähemmän likaantumisherkkään valuma­ alueen reunaosaan, joka käsittää Ristitienkankaan kaakkoispuolisen Lahelan­ rinteen alueen sekä pohjoispuolisen Ristikivenmäen rinnealueet. Pohjavesialueen sekä varsinaisen muodostumisalueen raja on esitetty liitteen 7 kartassa 2.

3.2 Pohjavesi

Pääosa Lahelan vedenottamolle kertyvästä pohjavedestä muodostuu Ristitien­ kankaan hiekka-sora-alueella. Vedenottamon valuma-alueeseen kuuluu myös ns. Häklin sorakuoppa j a sen itäpuolella sij aitseva pientaloalue sekä Ristiki­ ventien länsipuolella sij aitseva teollisuusalue. Pohjavesialueen kokonaispinta­ ala on 2,91 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 1,39 km2 Pohjavesipinnan korkeutta valuma-alueella on mitattu havaintoputkista sekä alueen kaivoista. Mittausten mukaan pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Ristikiventien läheisyydessä pohjavesipinta on tasolla noin +62.61 m (N 43). Päävirtaussuunnassa pohjavesi alenee Instrumenta­ riumin tieliittymän kohdalla tasolle noin +59.35 m (N 43). Hienojakoisista maakerroksistajohtuen virtausnopeus hidastuu Instrumentariumin kohdallaja pohjavesipinta alenee jyrkästi tasolle +51.05 m (N 43). Muodostumisalueen keskiosassa sijaitseva kallioselänne katkaisee yhteyden etelä- ja lounais suun­ tiin ja ohjaa pohjaveden virtauksen kaakkoon kohti Lahelan vedenottamoa, jossa pohjavedenpinnan korkeus on noin +39.40 m (N 43). Ristikiventien länsipuolella pohjaveden muodostumista rajoittavat pinnassa tavattava täy1tömaakerros, joka paikoitellen sisältää tiiviitä siltti- ja savipitoisia osuuksia sekä täyttömaan alapuolinen turvekerros. Täyttömaaker• roksen koostumusvaihteluista sekä turpeen heikosta maatuneisuudestajohtuen osa sadannasta pääsee suotautumaan pintamaakerroksen läpi alapuoliseen hiekkakerrokseen. Pohjaveden virtausta tapahtuu maaperässä lähinnä turvekerroksen alapuo lisessa, parhaiten vettä johtavassa hiekkakerrostumassa. Ristikiventien länsipuolisen pohjavesialueen osan turvekerroksen alapuolinen hiekkakerros on todennäköisesti yhteydessä Ristikiventien itäpuoleisiin hiekka-sorakerrostumiin. Pohjaveden korkeus pohjavesialueen länsirajalla on noin +62.36 m (N 43). Lahelan pohjavesialueen luoteiskulmassa sekä aivan pohjavesialueen länsipuolella kulkee Päijänne-tunneli,joka toimittaa vettä Helsingin seudulle. Päijänne-tunnelin sijainti on esitetty liitteen 7 kartassa 2. Havaintoputkien ja kaivojen sijainnit on esitetty liitteen 7 kartassa 2 sekä pohjaveden virtaussuunta ja pohjaveden pinnankorkeustietoja on esitetty liitteen 7 kartassa 3. 10 4 VEDENOTTO

Lahelan vedenottamo (liite 6 kuva 1) SIjaItsee Tuusulanjokilaaksossa Ristitienkankaan kaakkoispuolella. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1965. Vedenottarnoalueella on kolme siiviläputkikaivoa, jotka sijaitsevat vedenottamon välittömässä läheisyydessä. Kaivojen siiviläosat sij aitsevat noin 6-9 metrin syvyydellä maanpinnasta. Vedenottamoita keskimäärin pumpattu veden määrä oli 739 m3/vrk vuonna 1998 . Lahelan vedenottamolla vedenkäsittelytekniikkana on ilmastus ja kalkkikivialkalointi.

5 VEDEN OTON YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Pohjavedenpinta oli vedenottamoalueella vuonna 1998 lähes samalla tasolla kuin ennen vedenoton aloittamista vuonna 1964 tehdyissä pohja­ vesitutkimuksissa. Koepurnppausten aikana (1964) pohjavedenpinta vaihteli +36.00 ... +39.89 m, ollen ennen pumppauksen aloittamista tasolla +39.89 mja pumppausten päätyttyä +39.27 m. Säännöllisesti suoritetuissa tarkkailumit­ tauksissaei ole havaittu nykyisten vedenottomäärien vaikuttavan merkittävästi pohjavedenpinnan korkeuteen. Kuvissa 2 ja 3 esitetty graafisesti sekä pumpattu vesimäärä että pohjavedenpinnankorkeus vuosina 1995-1999.

Lahelan vedenottamo

35000 '" 30000 I ~ 25000 '1 1\ . - ~ j 1 -"\ I :: 20000 1'\ 1 \/'0-../\ 1\ 0'1\ / ' E '" '.-0' \ 1< .... -\7 'E 15000 V V V\ '-' ~ 10000 '" "E "- jOaO

0 ,f" kuukausi

Kuva 1: Pumpattu vesimäärä vuosina 1995-1999. l l

Lahelan vedenottamo

40.5

.5. 40 . A r 1 39.5 - \ l , ~ " I ); r \ I .. 39 - J\/\-.. \JVW ~ Mr ~ v 1 -å 3 S .5 \ /\ /VI \ 7"\ h.J .g IJ V -eI ~ •> 38 • I '[ 37.5 I

17 ,fI-" ..,f'~ o;~.., .;::,C: S?i" qf'!1o ~o,'\ 40,'\ qf'l" ,fi" ,fi" "fi" ,fi" ..,flo, "," i " , kuukausi "

Kuva 2: Pohjaveden pinnankorkeus vuosina 1995-1999

6 POHJAVEDEN LAATU

Pohjaveden laatu Lahelan pohjavesialueella on hyvä. Pohjavedestä otetuissa näytteissä ei ole yhtään raja-arvojen ylityksiä eikä myöskään tavoitearvojen ylityksiä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Tavoitearvot ylittyvät kloridipitoi­ suuden osalta, jonka pitoisuus oli vuonna 1998 keskimäärin 33,4 mg/l. Muita tavoitearvoj en ylityksiä ei vuonna 1998 ollut. Lahelan vedenottamon kaivoista otetuissa raakavesinäytteissä on havaittavissa, että kaivossa kolme (liite 1) on kloridipitoisuus huomattavasti muita kaivoja korkeammalla. Lahelan pohjavesitutkimuksissa vuonna 1964 oli kloridipitoisuus 8- 13 mg/l. Näihin verrattuna on Lahelan nykyinen kloridipitoisuus noin kolme kertaa enemmän kuin pohjaveden "luonnollinen" kloridipitoisuus tällä alueella. Läntisellä Uudellamaalla, missä on luonnontilaisia pohjavesialueita, on kloridipitoisuudetjopa alle 5 mg/l. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty Lahelan vedenottamon kaivojen kloridipitoi­ suu det sekä sähkönjohtavuus vuosina 1993-1999. Lisäksi liitteessä 2 on esitetty analyysituloksia pohjavedestä. 12

Lahelan vcdenottamo

6 0

5 0

4 0 ~ E _kaivo I :! '5 30 _ ka~vo 2 II ."0 --- kaIvo 3 1 :;: 20 1 0 i i 0

M ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ 0- '"c- c- ~ ~ '" ~ ~ cO cO cO cO cO cO '" Kuva 3: Kaivojen 1-3 kloridipitoisuudet vuosina 1993-1 999

Lahelan vedenottarn 0

=~:::; II j_ K:a \'0 J '1

M M ~ ~ ~ ~ ~ ~ :;:'" ~ ~ ~ ~ ~ " ~ ~ " ~ ~ ~ ~ ": ": '" '" " '" '" ~ '" "'" '" "'" '" "'" '" '" '" "'" ~ "'" ~ " Kuva 4: Kaivojen 1-3 sähkönjohtavuus vuosina 1993-1 999

7 POHJAVESIALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Helsingin seudun vahvistetussa seutukaavassa (1987) pohjavesialueen rajaus on hyvin yleispiirteinen. Alue on pääosin taajama-aluetta; kaakkois- ja luoteiskulmiin sijoittuu seutukaavan mukaista maa- ja metsätalousaluetta sekä pohjoisreunalla lähivirkistysaluetta. Oikeusvaikutukseton, kunnanvaltuuston 15 .5.1989 hyväksymä yleiskaava onjäämässä merkityksettömäksi. Yleiskaava sisältää pohjavesialu­ een raj auksen sisäpuolella pääasiassa jo rakentuneet pientaloalueet laajentu­ misalueineen ja niitä reunustavat lähivirkistysalueet; Nahkelantien ja Lahelantien välinen alue on osoitettu suurelta osin työpaikka-alueeksi sekä selvitysalueeksi. 13

Äskettäin vahvistetut ja vielä vireillä olevat osayleiskaavat ohjaavat Tuusulassa tällä hetkellä yksityiskohtaista kaavoitusta. Hyrylän laajentumis­ suuntien osayleiskaa\'assa (kunnanhallituksen hyväksymä 13 .12.1999), joka käsittää maa- ja metsätalousalueet, virkistysalueet, suojelualueet, vesialueet sekä tieverkon ovat kaakkois-ja luoteiskulmia lukuun ottamattajo rakentuneet tai ovat mahdollisia Hyrylän laajentumisalueita. Kaakkoiskulmassaon maa-ja metsätalousalueen yrn päröimänä yhdyskuntateknisen huollon alue, joka on varattu vedenottamotoimintaa varten. Luoteiskulmassa on maankamaran ainesten ottoalue, joka nykyisen toiminnan päätyttyä varataan maa- ja metsätalousalueeksi. Nahkela-Siippoo-Rusutjärvi osayleiskaavaan, joka on vahvistunut 22.6.1998, on merkitty erittäin tärkeän pohjavesialueen rajaus (pohjavesialeen luoteis kärki) rnaa- ja metsätalousalueelle. Lahelan pohjavesialueen käsittävälIe alueelle on jo suurimmalle osalle laadittu yksityiskohtainen rakennuskaava; kaavoissa on osoitettu asumisen alueita (pientalot), teollisuusaluetta sekä virkistys aluetta, korttelialueet ovat pääasiassa rakentuneet. Vanhin näistä kaavoista on laadittu vuonna 1965. Tuoreimmalla Ristiki\'en kaavarnuutoksella (vahvistunut 12 .5. 1999) muutet­ tiin suuret alueet teollisuus rakentamisen korttelialuetta virkistysalueeksi. Kaavalla mahdollistettiin rakentuneen Instrumentariuminja sen laajennuksen vaatimat toiminnalliset alueet, muu toteuttamatta jäänyt teollisuusrakentami­ nen poistettiin tärkeältä pohjavesialueelta. Myös Lahelankankaan alueelle on vireillä rakennuskaavan muutos ja laajennus. 90-luvulla laadittuihin asema- ja rakennuskaavoihin on pohjavesialueella järjestelmällisesti lisätty korttelimer­ kintöihin pohjaveden laatua tai määrää heikentävien toimenpiteiden kielto. Suojavyöhykkeitä ei ole merkitty kaavoihin, koska vesioikeudellisia suojavyöhykkeitä ei ole haettu.

8 POHJA VEDE;\' LAA TUA VAARANTAVAT TEKIJÄT

Pohjavesialueella sijaitsevista riskeistä olevia ennakkotietoja tarkennettiin tarkastuskäynneillä alueen yrityks iin. Asutuksen aiheuttamia riskejä tarkennet­ tiin kesällä 1999 suoritetulla kiinteistökyselyllä (liite 3). Kysely lähetettiin 89 kiinteistölle ja vastauksia saatiin 43 kappaletta, mikä on noin 48 % lähetetyistä kyselyistä.

8.1 Teollisuus

Teollisuuden päästöjen pohjavedelle aiheuttama vaara riippuu maaperaan joutuneen kemikaalin vesiliukoisuudesta, viskositeetista, määrästä, adsorp­ tiokyvystäja hajoavuudesta. Lisäksi päästön vaarallisuus riippuu maaperäteki• jöistä. 14

Lahelan pohjavesialueella sIjaItsee huomattava määrä yrityksiä. Varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella on Ristikiven teollisuusalue, jolla sijaitsee paljon pieniä yrityksiä. Myös muualle pohjavesialueelle on sijoittunut joitakin yrityksiä. Liitteessä 4 on lueteltu kaikki Lahelan pohjavesialueella ja aivan pohjavesialueen välinömässä läheisyydessä sijaitsevat yritykset. Yritysten sijainti pohjavesialueella on esitetty liineen 7 kartassa 4.

Instrumentarium Oy Imaging

Instrumentarium Oy sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen keskiosassa. Instrumentarium valmistaa röntgenlaitteita. Instrumentariumilla on ollut kaksi maanalaista öljysäiliötä. Toinen säiliöistä on puhdistettu ja poistettu syksyllä 1999. Toinen (50 m3 n) säiliö poistetaan keväällä 2000. Yritys on siirtynyt marraskuussa 1999 kaukolämmön käyttäjäksi. Käytössä olevassa lämpökes• kuksessa on 25 m3:n öljysäiliö. Tämä öljysäiliö on sijoitettu suoja-altaaseen. Yrityksen jätehuoltosuunnitelman mukaan yrityksessä syntyy mm. metallij ätteitä, keräyspaperia j a pahvia, saostus-, rasvanerotus- ja umpikaivo­ lietteitä sekä erilaisia ongelmajätteitä esim. maalauskaappien sakkaa, liuotinjätettä, akkuj aja paristoj a, kemiallisen pesukoneen sakkaa ja öljyj ätteitä. Kiinteät ongelmajätteet kerätään lukolliseen konttiin, josta ne toimitetaan Ekokemille. Käytöstä poistetut leikkuuöljyt sekä koekuvauksista tulevat kehitteet ja kiinnikkeet säilytetään sisällä l m3:n muovisäiliöissä, jotka tyhjennetään tarvittaessa. Lisäksi yritys käyttää muuntajaöljyäjoka säilytetään 200 litran tynnyreissä yrityksen sisätiloissa. Sitä on varastossa kerrallaan muutamia tynnyreitä. Laajennuksen yhteydessä kaikki piha-alueen sadevedet tullaan johta­ maan kunnan viemäriyerkkoon. Osa sadevesistä johdetaan kunnan viemäri• verkkoon öljynerotuskaivojen kautta. Lastauspaikan alusta tullaan rakenta­ maan vettä/öljyä läpäisemättömästä materiaalista (asvaltti).

Lohja Abetoni Oy

Lohja Abetoni sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen länsiosassa. Lohja Abetoni valmistaa betonituotteita. Lohj a Abetonilla on viisi öljysäiliötä joista kolme on sijoitettu maan alle. Säiliöiden yhteenlaskettu tilavuus on 26 200 litraa. Lisäksi yrityksessä käsitellään bitumia sekä rypsi- ja mineraaliöljyä. Rypsi- ja mineraaliöljyt ovat suljetussa järjestelmässä. Yrityksellä on suojaamattomassa ulkovarastossa 3200 litraa liuotinta. Jätevedet johdelaan toimistorakennuksesta yleiseen viemäriverkkoon. Muut jätevedet, joita syntyy pieniä määriä betonituotteiden valmistuksessa, sekä sadevedel johdetaan Hosioissuolle. Jätevesien johtamiselle suolle ei ole viranomaisten lupaa. Lohja Abetonilla syntyy myös jonkin verran jäteöljyjä (2 m3/a), jotka toimitetaan Ekokemille käsiteltäviksi. Jäteöljyt säilytetään ulkona samassa katoksessa kahden ölj"säiliön kanssa. 15

Vantaan teollisuusmaalaamo VTM Oy

VTM Oy sijaitsee Ristikiven teollisuusalueella, joka sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen länsiosassa. VTM Oy tekee maalausta alihankintana metalliteollisuuden yri ry ksille. Y ri tys on laaj entamassa jauhemaalauslinj aansa. Jauhemaalauslinjassa on mukana sekä fosfatointi että passivointi. Tällöin sen kapasiteetti kasvaa huomattavasti. Yrityksessä ei varastoida maaleja, vaan niitä tilataan tarpeen mukaan. Maalijätettä syntyy pieniä määriä kuten myös ongelmajätettä. Maali- ja ongelmajätteet varastoidaan sisätiloissa.

OP-Jousiteos Oy

Yritys valmistaa erilaisia JousIa. Tuotannossa eI käytetä pohjavedelle vaarallisia aineita.

Suomen Teknohaus Oy

Teknohaus Oy valmistaa koneita sekä suorittaa laboratoriokaasujärjestelmien asennuksia. Toiminnassa käytetään pieniä määriä vesiohenteista leikkuuöljyä. Tästä ei synny jätettä, vaan kaikki kuluu tuotannossa.

JJ Color Service Oy

JJ Color Service Oy suorittaa automaalausta. Yrityksessä käytetään maalien lisäksi tinneriä, jota l.-uluu noin 20 litraa viikossa. Tästä osa kulkeutuu ilmastoinnin mukana ilmakehään. Kiinteä maalijäte kerätään erilleen ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Autokorjaamo S. Lindqvist

Autokorjaamo S. Lindqvist kOljaa autoja. Käsiteltävät ölj yt kerätään erillisasti­ aan, joka toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Nito-Tuote Oy

Nito-Tuote Oy on graafisen teollisuuden alihankkija,jokasuorittaamm. taittoa ja nidontaa. Yrityksen toiminnassa ei käsitellä pohjavedelle vaarallisia aineita.

Habitec Oy

Habitec Oy: llä on Ristikiven teollisuusalueella siemenvarasto, jossa varastoi­ daan pääasiassa nu rrnikonsiemeniä sekä pieni määrä muita siemeniä. Kiinteistössä on yksi ölj ysäiliö,jokaonsijoitettumaan alle. Säiliön tilavuus on 10 000 litraa. 16

Euroracing

Euroracing tuo maahan ja myy autourheiluvälineitä. Yrityksen toiminnasta ei synny jätettä eikä yrityksessä käsitellä aineita, jotka saattaisivat olla uhka pohjavedelle.

Hio-Mex Oy

Hio-Mex Oy on metallialan yritys, joka suorittaa sähkökemiallista kiillotusta ruostumattomalle ja haponkestävälle teräkselle. Yritys käyttää toiminnassaan rikki-fosforihappoa, lipeää sekä typpihappoa,jossaon fluorivetyä. Ongelmajä• tettä syntyy suotonauhapuristimesta. Suotopuristinsakkaa syntyy 5000-6000 kg/vuosi. Tämä on kiinteääjätettä,joka toimitetaan Ekokemille käsiteltäväksi. Suotopuristinsakka säilytetään ulkona täysin suojaamattomana. Kevään 2000 aikana yritys siirtyy varastoimaan suotopuristinsakkaa konteissa. Yrityksellä on yksi kiinteistön sisällä sijaitseva öljysäiliö, jonka tilavuus on 3000 litraa. Toisessa toimipisteessä Ristikiven teollisuusalueella Hio-Mex Oy valmistaa metallituotteita ruostumattomasta teräksestä. Täällä työstössä käytetään leikkuunesteitä. Yritys on pintakäsittelytoiminnan puitteissa jätelupavelvollinen, mutta ei ole hakenut lupaa.

Monimet Oy

Monimet Oy on metallialan yritys, joka sijaitsee aivan pohjavesialueen länsiosassa. Yrityksessä syntyy ongelmajätteinä maalia ja öljyä. Nämä toimitetaan Ekokemille käsiteltäviksi. Maalia yrityksessä käsitellään noin 1000 litraa vuodessa. Yrityksellä on yksi maanalainen öljysäiliö, jonka tilavuus on 5000 litraa.

Jokakanava Oy

lokakanava Oy valmistaa ilmastointiputkia. Toiminnassaei käytetäkemikaale• ja, eikä siinä synny ongelmajätteitä. Ainoa toiminnassa syntyvä jäte on peltijätettä.

Eloram Oy

Eloram Oy kokoaa sähkökeskuksia. Toiminnassa ei käytetä kemikaaleja, eikä siinä synny ongelmajätteitä.

Grafeko Oy

Grafeko Oy valmistaa graafiselle teollisuudelle kemikaaleja. Toiminnassa käytetään orgaanisia ja epäorgaanisia vesiliuotteita. Suurin yksittäinen kemikaali on ammoniumdiosulfaatti, jota käytetään noin 12 tJvuosi. Muita 17 kemikaaleja käytetään yhteensä noin 12 tlvuosi. Lisäksi yritys käyttää lipeää 2-3 tlvuosi.

Elektrorakenne Oy

Elektrorakenne Oy valmistaa elektroniikkateollisuudelle mekaniikkaa. Valmistuksessa käytetään rypsiöljypohjaista leikkuunestettä, joka käytössä sekoitetaan veteen n. 1-2 %:ksi. Toiminnassa ei synny ongelmajätettä. Peltijätettä syntyy ja se toimitetaan sulattamoon.

Lasipena Oy

Lasipena Oy suorittaa rakennuslasituksia ja peilien asennuksia. Toiminnassa ei synny ongelmajätteitä, eikä siinä käytetä ympäristölle vaarallisia kemikaale­ Ja.

Noramer Oy

Noramer Oy valmistaa metallialan tuotteita. Toiminnassa syntyy pieniä määriä jäteöljyä koneiden huollon yhteydessä. Nämä yritys toimittaa keräykseen. Lisäksi tuotannossa käytetään leikkuuöljyä, joka laimennetaan käytössä vedellä noin 5 %:ksi. Leikkuuöljyä kuluu vuodessa noin 10 litraa.

Seriheimo Oy

Seriheimo Oy suorittaa autojen teippausta, somistusta ja silkkipainoa. Toiminnassa käytetään kemikaaleja pieniä määriä. Vesiliukoista pesuainetta kuluu vuodessa noin 60 litraa, lipeää muutama litra vuodessa ja maaleja joitakin kymmeniä litroja vuodessa. Kerrallaan näitä aineita ei ole varastossa kuin muutamia litroja.

Ruotsinkylän automaalaamo Oy

Ruotsinkylän automaalaamo Oy suorittaa autojen maalausta. Toiminnassa käytetään maaleja noin 90 litraa vuodessa, sideainetta noin 10 litraa vuodessa ja tinneriä noin 200 litraa vuodessa. Toiminnassa ei jää jätemaaleja, vaan kaikki pyritään käyttämään hyvin tarkasti. Tinneriäkään ei jääjätteeksi, vaan kaikki kuluu pesukoneessa sekä vähäisiä määriä muualla. Kaikki syntyvät jätteet yritys sijoittaa yhdyskuntajätteeseen.

Kylmäsepät Oy

Kylmäsepät Oy huoltaa, asentaaja suunnittelee kylmälaitteiden kompressore­ ja Lisäksi yritys valmistaa puunkuivaimia. Öljyjä yrityksessä varastoidaan kerrallaan n. 120 litraa. Lisäksi pesuainetta varastoidaan yrityksessä n. 100 18 litraa kerrallaan. Myös kylmäainetta (klooridifluorimetaania) on pieniä määriä. Nämä kaikki yritys pyrkii varastoimaan sisätiloissa.

Suomen Projektivuokraus Oy

Suomen Projektivuokraus Oy vuokraa rakennus koneita. Yrityksessä käsitel• lään öljyjä, joita käytetään koneiden huollon yhteydessä. Jäteöljyt säi lytetään ulkotiloissa. Yrityksellä on käytössään myös öljysäiliö, joka on sijoitettu säiliöhuoneeseen.

Settex Oy

Settex Oy valmistaa lasikuiturakenteita. Toiminnassa syntyy ongelmajätteitä, jotka varastoidaan ulkona suojaamattornina.

Bemu Osa Oy

Bemu Osa Oy purkaa autoja varaosiksi ja kunnostaa niitä. Yrityksen hiek­ kapäällysteisellä pihalla sijaitsee auton koreja, jotka yritykseltä saatujen tietojen mukaan ovat vapaita öljyistä ja jäähdytysnesteistä. Autojen purku tapahtuu sisätiloissa, jolloin öljyt ja muut nesteet otetaan talteen. Ongelmajät• teet yritys toimittaa ongelmajätelaitokselle ja metallirornut Kuusankoski Oy: lle. Kiinteistön,jossaBemu Osa Oy:n lisäksi sijaitsee Settex Oy, takapihalla on sekalaista yhdyskuntajätettä, jonka joukossa myös ongelmajätteitä.

Euro Compo Finland Oy

Euro Compo Finland Oy purkaa autoja. Toiminnassa syntyneet ongelmajätteet varastoidaan ulkona täysin suojaamattomina. Yrityksellä on jätelupa vireillä.

Ent. Hyrylän Autopurkaamo Oy

Yrityksen toiminta on keskeytynyt. Yritys aikoo aloittaa romurenkaiden keräys- ja käsittely toiminnan. Yrityksellä onjätelupa vireillä.

VEPE Oy Peltonen

VEPE Oy valmistaa metallituotteita. Yrityksellä on käytössään maan alle sijoitettu öljysäiliö, jonka tilavuus on 20 000 litraa. Jäteöljyä yrityksessä syntyy n. 100 l/vuosi. Tämä hävitetään polttamalla yrityksen pihalla samalla, kun poltetaan esim. trukkilavoja. Jäteöljyt säilytetään ulkona. Osa on lukollisessa häkissä, mutta osa on tynnyreissä pihalla täysin suojaamatta. 19

Raimont Trade Oy

Raimont Trade Oy on maahantuoja. Yrityksen toiminnassa ei käytetä pohjavedelle vaarallisia aineita.

Meksport Oy

Meksport Oy suunnittelee ja rakentaa spinklerijärjestelmiä. Toiminnassa käytetään leikkuunesteitä, jotka toimitetaan Kiertokapulaan.

Asbegran Oy

Asbergan Oy valmistaa kivituotteita. Toiminnasta syntyvä jäte on pääasiassa kiinteää kiviainestaja puuta. Yrityksellä on pihassa 3000 litran polttoainesäi• liö, joka on sijoitettu hiekkamaalle ilman suojarakenteita.

Edustus Miko Oy

Edustus Miko Oy on metalliteollisuuden yritys, joka suorittaa teollisuuslaitok­ sissa huoltotöitä. Ristikiven teollisuusalueella yrityksellä sijaitsee varasto sekä tarvittaessa korjauspaja.

JAP Metalli Oy

JAP Metalli Oy suorittaa telakoilla laivojen huoltoa. Ristikiven teollisuusalu­ eeIla sijaitsee ainoastaan yrityksen varasto.

Latvataio & Mattila Oy

Latvataio & Mattila Oy valmistaa lastauslaitteita. Yrityksen tOlmmnasta syntyy maalijätteitä. Maalijätteet säilytetään sisätiloissa 200 litran tynnyreissä ja ne toimitetaan Ekokemille aina, kun kaksi tynnyriä on täyttynyt. Uutta maalia yrityksellä on varastossa kerrallaan noin 1000 litraa. Lisäksi toiminnas­ sa käytetään leikkuuölj yä, jota kuluu vuodessa noin 100 litraa. Yrityksellä on myös öljysäiliö, jonka tilavuus on 8000 litraa. Se on sijoitettu säiliöhuonee• seen.

Maansiirtopalvelu Ky Keijo Savinainen

M aansiirtopalvelu Ky Keijo Savinainen myy maansiirtokoneita sekä niiden osia. Yritys purkaa myös jonkin verran maansiirtokoneiden vaihdelaatikoita, moottoreita yms . Toiminnassa syntyy pieniä määriä jäteöljyä. Jäteöljyt säilytetään tynnyrissä, josta ne toimitetaan Ekokemille. Yrityksellä on myös öljysäiliö, jonka tilavuus on n. 3 000 litraa. Säiliö on sijoitettu maan alle. 20

8.2 Asutus

8.2.1 Öljysäiliöt

Öljylämmitysjärjestelmiä asennettiin I 960-luvulla yleisesti omakotitaloihin. Ne koettiin suhteellisen vaivattomiksija erittäin halvoiksi lämmitysmuodoiksi. Polttoöljysäiliöt asennettiin maahan, koska se oli paloteknisesti turvallisin ratkaisu. Nykyään om akotitaloj en polttoainesäiliöitäei suosi tella asennettavik­ si maahan. Vesi- ja ympäristöhallituksen valvontaohjeiden (Vesiensuojelu palavien nesteiden ja muiden vaarallisten nestemäisten kemikaalien varastoilla 1992) mukaan tulisi aina sijoittaa vallitilaan säiliöt, joissa varastoidaan erittäin myrkyllistä, myrkyllistä, ympäristölle vaarallista tai syövyttävää kemikaalia 10m3 tai enemmän". Lisäksi pohjavesialueilla edellä mainittua pienemmätkin säiliöt tulisi sijoittaa vallitilaan ja vallitilojen tulisi olla tavanomaista suurempia niin, että niihin hätätapauksissa mahtuu esimerkiksi sarnmutusve­ siä. Vuoden 1985 ja sen jälkeen käyttöön otettujen yli 1,5 m 3 :n tilavuisten öljysäiliöiden tulee olla standardien SFS 2733-2737, 2740, 2770 ja 3915 mukaisia. Säiliön materiaalina voi olla metalli tai erilaiset lujitemuovit. Lahelan pohjavesialueen pientaloissa on kiinteistökyselyn ja pelastuslai­ tokselta saatujen tietojen mukaan 73 öljysäiliötä. Näiden yhleenlaskettu tilavuus on 248 400 litraa. Säiliöiden tilavuudet vaihtelevat I 500 - 8 700 litraanja keskimääräinen tilavuus on noin 3 500 litraa. Yli puolet öljysäiliöistä on tilavuudeltaan 3 000 litraa. Suurin osa öljysäiliöistä on sijoitettu maan alle. Maan alle sijoitetuista säiliöistä 28 on teräs säiliöitä, jotka ovat päällystetty bitumilla tai lujitemuovilla, viisi säiliöistä on lujitemuovisia ja kolmesta säiliöstä ei ole tietoa käytettävissä.

Taulukko 1: Ölj ysäiliöiden sijoituspaikat

maan alla

Liitteessä 5 on esitetty pohjavesialueen öljysäiliöiden tiedot. Öljysäiliöiden sijainti pohjavesialueella on esitetty liitteen 7 kartassa 5. 21

8.2.2 Jätevedet

Suurin osa Lahelan pohjavesialueen kiinteistöistä on kunnallistekniikan piirissä. Kuitenkin pohjavesialueen reunoilla on muutamia asuinkiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet kunnalliseen viemäriin. Kiinteistöjä, joilla ei ole kunnallista viemäriliittymää, on kiinteistökyselyn perusteella pohjavesialueella viisi kappaletta. Näistä kiinteistöistä yhdellä on umpisäiliö, kahdella saostus­ kaivo ja kahdella maahan imeytys ratkaisuna jätevesien käsittelyyn.

8.3 Maa-ainesten ottaminen

Maa-ainesten otto vail-uttaa sekä pohjaveden laatuun että sen määrään, kun maaperän luonnontilainen pintaosa on poistettu. Orgaaniset humusaineet muuttavat vajoveden heikosti happamaksi sitoen siihen hiilidioksidia. Tämä hiilihappo liuottaa maa-aineksesta kalkkia ja silikaattimineraaleja, jotka lisäävät veden hydrokarbonaattipitoisuutta eli puskuriominaisuutta. Pintaker­ roksen poistaminen pienentää vajoveden hiilihappopitoisuutta ja tätä kautta pohjaveden puskurikykyä. Luonnontilaiseen maannokseen sisältyy karike- ja humuskerros, uuttumiskerros, rikasrumiskerros ja muuttumaton pohjamaa. Orgaanisen aineksen poistaminen vähentää maan adsorptio-ominaisuuksia. Maaperän eloperäiseen osaan suotautuu sulamis- ja sadevesistä sekä ilmasta peräisin olevia epäpuhtauksia. Pohjavesialueilla maan pintaosissa, biologisesti aktiivinen orgaaninen aines pidättää ja myös merkittävässä määrin hajottaa epäpuhtauksia. Kunnostamattomilla, paljailla, maa-ainesten ottoalueilla eri lika-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen nopeutuu ja lisääntyy. Lahelan pohjavesialueella maa-ainesten ottoalueiden pinta-ala on 0,58 km', mikä on 41 ,7 % pohjaveden varsinaisesta muodostumisalueen pinta­ alasta. Pohjavesialueen luoteiskulmassa sijaitsee maa-ainesten ottoalue (liite 6 kuva 2), joka on edelleen toiminnassa. Alueen alin sallittu kaivutaso on +65,3 m ja pohjaveden suojakerrosvahvuus 2 metriä. Alueella ei ole enää voimassa olevaa maa-ainesten otto -lupaa (umpeutunut 31 .12.1996), vaan lupa on myönnetty ainoastaan maa-ainesten varastoinnille. Varastointilupa on myönnetty 31.1 0.2000 asti. Alueella on toiminut pysyvä murskaamo, joka toimi korkeintaan 2 kuukautta vuodessa. Tämän murskaamon toiminta päättyi vuoden 1999 lopulla. Murskaamolla on agregaattivaunu, jonka sisällä on 3 m3:n öljysäiliö. Ristitienkankaan alueella, pohjavesialueen keskiosassa, on vanha maa­ ainesten ottoalue, jolta so ran otto on lopetettu ja alueella kasvaa puustoa (liite 6 kuva 3). Osalle alueesta on tuotu täyttömaata, ja tällä alueella sijaitsee Instrumentariumin tehdas. Ristienkankaalla on soranotto aiemmin toteutettu, suojelutietouden puurruessa, sellaisella tavalla, että sen jälkiä on syytä korjata. Tällä alueella soranotto on aikoinaan ulottunut hyvin lähelle pohjavedenpintaa 22 ja paikoin jopa pohjavedenpinnan alapuolelle. Tuusulan seudun vesilaitos ky on ostamassa Instrumentariumin ympäriltä vanhan maa-ainesten ottoalueen. Tämä alu e tullaan kunnostamaan tulevaisuudessa. Nahkelantien pohjoispuolella tilojen Rt"\! :o 1: 145 ja RN:o 1: 148 alueelta on 1960-luvulla otettu maa-aineksia pellon parannus yms. tarpeisiin. Tämän jälkeen, vuonna 1998, ko. alue on täytetty ja osalle alueesta on istutettu puita. Aluksi aluetta täytettiin luvatta sekalajikkeisilla maa-aineksilla. Myöhemmin täyttötyöhän saatiin lupa ja alue täytettiin luvan mukaisesti.

8.4 Tienpito ja liikenne

8.4.1 Liikenne

Liikenteen aiheuttama pohjavesien pilaantumisvaara voi aiheutua liikenteen aiheuttamista päästäistä tai vaarallisten aineiden kuljetuksesta johtuvasta vahinkomahdollisuudesta. Lahelan pohjavesialueella sijaitsee kaksi Tielaitoksen omistuksessa olevaa suojaamatonta tietä. Maantie mo.139 (liite 6 kuva 4), joka kulkee Tuusulasta Nurmijärvelle ja tie mo. 1 1465, joka on Lahelan paikallistie (liite 6 kuva 5). Maantie 139 kulkee pohjavesialueen halki itä-länsi -suunnassa ja paikallistie 11465 kulkee pohjavesialueella pohjois-etelä -suunnassa. Etäisyydet vedenottamosta sekä liikennernäärät emo teillä selviävät alla olevasta taulukosta. Taulukossa 2 olevat liikennemäärät vastaavat vuoden 1998liikennemääriä . Varsinainen laskenta on suoritettu maantiellä 139 vuonna 1996 ja paikallistiellä 11465 vuonna 1995. Tämänjälkeen lukuja on kasvatettu kasvukertoimilla.

Taulukko 2: Liikennemäärät teillä 139 ja 11465 sekä teiden etäisyydet vedenottamosta

Taulukossa 2 käytetyt lyhenteet KVL = keskivuorokausiliikenne, KAVL = keskiarkivuorokausiliikenne ja KKVL = kesän keskivuorokausiliikenne.

Teiden sijainti pohjavesialueella on esitetty liitteen 7 kartassa 4. 23

8.4.2 Tienpito

Tienpidon pohjavedelle aiheuttama ri ski johtuu läh innä liukkauden torjuntaan käytetyn tiesuolan sekä pölyäm istä estävän tiesuolan ja jätelipeän käytöstä. Tiesuolana liukkauden torjuntaan käytetään natriumkloridia (NaCl) ja pölynsidontaan kalsiumkloridia (CaCI2 *H 20). Jätelipeä on noin 10 %:sta puhdistettua sulfiittijätelientä. Maantie 13 9 kuuluu Tielaitoksen hoitoluokkaan 1. Tämän hoitoluokan teille käytettiin suolaa talvella 1998 - 1999 Keski-Uudellamaalla keskimäärin 9 t/km, mikä on noin 7 prosenttia enemmän kuin koko maassa keskimäärin (8,4 t/km). Paikallistietä 11465 ei Ti elaitokselta saatujen tietojen mukaan suolata lainkaan.

8.4.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset

Maanteillä kuljetettavat kemialliset nesteet ja helposti veteen liukenevat ki inteät vaaralliset aineet voivat liikenneonnettomuudessa aiheuttaa pohjave­ den pilaantumisriskin. Riskin suuruus riippuu tien sijainnista pohjavedenotta­ moon nähden, tienluiskien suojauksesta, ympäröivistä maalajeista sekä maahan pääsevän kemikaalin ominaisuuksista. Lahelan pohjavesialueella kulkevilla teillä ei ole tehty selvitystä vaarallisten aineiden kuljetusmääristä. Kuitenkin suuren öljysäiliöiden määrän ja yritysten käyttämien kemikaalien takia näilläkin teillä liikkuu vuosittain kohtalaisia määriä vaarallisia aineita kuljettavia ajoneuvoja. Maantie 139 onkin mainittu yhtenä Tuusulan kunnan tärkeimpänä öljynkuljetusreittinä kunnanvaltuuston hyväksymässä öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa.

8.4.4 Maastoliikenne

Tuusulan kunnanhallituksen esityksestä on Uudenmaan ympäristökeskus vuonna 1995 tehnyt päätöksen moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäytön rajoittamisesta Tuusulan tärkeillä pohjavesialueilla. Rajoitus koskee Lahelan pohjavesialueella Ristikiven alueen vanhoja sorakuoppia (liite 7 kartta 4). Päätöksellä on kielletty maas toajo moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla. Kielto ei ku itenkaan koske seuraavia tapahtumia: järjestettyjen maastoliikuntatapahtu­ mien yhteydessä tapahtuvaa pysäköintiä, pysäköintiä Häklin montulla siihen osoitetuilla alueilla, maa-aineslupiin liittyvää tai muuta tähän verrattavaa työnteon kannalta tarpeellista ajoa, sairaankuljetuksen sekä palo- ja pelastus­ toimen tehtäviä, puolustusvoimien tehtäviä, alueiden valvontaan liittyviä virkatehtäv iä, vaikeasti liikuntavammaisen henkilön ja hänen saattajansa liikkumista eikä alueelle rakennettuja ja myöhemmin rakennettavia teitä. Instrumentariumin länsipuolella sijaitsevalla vanhalla sorakuopalla oli suoritettu autojen purkutoimintaa kesällä 1999. 24

8.5 Häklin uimalampi

Häklin uimalampi (Liite 6 kuva 6) sijaitsee pohjavesialueen länsiosassa. Lampi on entinen sorakuoppa, mutta se on täyttynyt pohjavedellä, kun soranotto on lopetettu. Lampeen ei tule muualta vettä eikä siitä lähde laskuojia. Pohjaveden virtaussuunta on Häklin uimalammelta vedenottamolle päin. Lammen vettä kierrätetään ja suodatetaan maapatjan läpi. Lampi on imu­ ruopattu 1980-1 990 lukujen vaihteessa. Häklin vedenlaatua tutkitaan Tuusulan kunnan ympäristöasiainkeskuk• sen toimesta kesäaikoina (toukokuu-elokuu) kahden viikon välein. Tutkimuk­ sissa Häklin vedenlaadun on todettu täyttävän yleisten uimarantojen vedelle asetetut laatuvaatimukset.

8.6 Saastuneet maa-alueet

Saastuneet maa-alueet aiheuttavat suuren riskin pohjavedelle. Riskin suuruu­ teen vaikuttavat maaperän geologiset sekä saastumisen aiheuttaman aineen kemialliset ominaisuudet. Lahelan pohjavesialueella havaittiin maaperän saastumistapaus heinäkuussa 1999. Maaperä oli saastunut öljyllä n. 10 cm:n paksuudelta aivan pohjavedenpinnan yläpuolella. Saastunut maa sijaitsee tilan Ri"l:o 3:83 alueella. Alueella otettujen maaperänäytteiden perusteella on saastuminen todettu melko paikalliseksi. Toinen saastuneen maa-alueen tapaus on havaittu aivan pohjavesialueen länsireunassa, tilojen RN:o 4: 125, 4:30 ja4:29 alueilla. Tällä alueella on 1970- ja 1980-luvuilla toiminut erilaisia romuliikkeitä ja 1990-luvulla alueella on sijainnut toimintoja, joissa on tehty mm. erilaisia autojen huoltotöitä sekä metallitöitä. Alueelta on vuonna 1995 tutkittu maaperänäyte, josta löytyi erittäin korkea pitoisuus lyij yä sekä sinkkiä, ja mineraaliölj yä reilusti raja­ arvoa suurempimäärä. Nämä kaikki kolme parametriä osoittavat maaperän selvää likaantumista. Kadmium-, kromi- ja kuparipitoisuudetosoittavat lievää likaantumista. Vuonna 1998 tehdyissä maaperä- ja pohjavesitutkimuksissa on todettu öljylikaantumisten rajoittuvan suurimmaksi osaksi pintamaahan. Raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia havaittiin lyij yllä ja kuparilla. Lisäksi pintamaassa oli raja-arvojen ylityksiä öljyllä, sinkillä ja bariumilla. Ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia havaittiin lisäksi kadmiumilla ja vanadiinilla. Pintamaassa ohjearvojen ylityks iä oli lisäksi antimonilla, elohopeallaja kromilla. Alueelta otetuissa ves inäytteissä havaittiin selvästi kohonneita mineraaliöljy-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksia. Lisäksi sähkönjohtavuus oli lähes kaikissa otetuissa vesinäytteissä kohonnut pohjavesien perustasoon verrattuna. Liuottimia ja bensiiniä löytyi muutamasta koekuopasta otetusta vesinäytteestä. Näiden pitoisuudet olivat suhteellisen pieniä lukuun ottamatta muutamaa kohtaa, joista löytyi raja-arvon ylityksiä. 25

Maantien 139 pohjoispuolella pohjavesialueen keskiosassaon aikaisem­ min sijainnut kaatopaikka. Myös tällä alueella on mahdollisesti saastuneita maa-alueita.

8_7 Maatalous

Lahelan pohjavesialueella nykyisin maatalous käytössä olevat alueet on varattu yleiskaavassa pientaloalueiksi. Maataloudella ei ole merkitystä riskitekijänä.

9 POHJAVEDEN LAATURISKIEN ARVIOINTI

Tehdyn riskikartoituksen perusteella Lahelan pohjavesialueella on toimintoja, jotka aiheuttavat riskin pohjavedelle. Nämä luvussa 8 todetut riskikohteetovat arvioidussa tärkeysjärjestyksessään:

1) Teollisuus 2) Tienpito ja liikenne 3) Suojaamattomat öljysäiliöt 4) Asutuksen jätevedet 5) Saastuneet maa-alueet 6) Maa-ainesten ottaminen 7) Häklin uimalampi

Teollisuuden ja öljysäiliöiden aiheuttaman riskin suuruutta määriteltäessä on apuna käytetty riskipisteytystä. Riskipisteytys perustuu vakuutusyhtiöiden ympäristövahinkoriskiluokitukseen, yrityksessä käytettävien kemikaalien määrään ja vaarallisuuteen sekä yrityksen tapaan varastoida ja käyttää kemikaaleja. Riskien keskinäiseen järjestykseen on lisäksi vaikuttanut riskikohteen sijainti pohjavesialueella Lahelan vedenottamoon nähden sekä asiantuntijoiden antamat lausunnot. Liitteen 7 kartassa 4 esitettyyn yritysten aiheuttaman pohjavesiriskin määrittelemiseen on vaikuttanut emo riskipisteytys sekä yrityksen sijainti. Sijainti jaettiin kolmeen luokkaan siten, että suurin sijaintiriski on yrityksillä jotka sijaitsevat hyvin vettä ja lika-ainetta läpäisevälIä alueella sekä on Lahelan vedenottamon vaikutuspiirissä. Keskimmäiseen luokkaan kuuluvat yritykset, jotka sijaitsevat pohjavesialueella ja sijaintinsa puolesta alhaisim­ paan luokkaan kuuluvat yritykset, jotka sijaitsevat pohjavesialueella, mutta käytetyt kemikaalit eivät, määrän tai käsittelynlvarastoinnin takia, aiheuta vaaraa pohjavedelle. 26

9.1 Teollisuus

Pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella sijaitseva Ristikiven teollisuusalue aiheuttaa suuren riskin pohjavedelle. Yritysten käyttämät kemikaalit aiheuttavat pohjaveteenjoutuessaan pohjaveden likaantumista,joko paikallisesti tai laajemmalti koko pohjavesialueella. Yritysten tarkastuskäyn• neillä tuli lisäksi esille, että monella yrityksellä on puutteita pohjavedelle vaarallisten aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa.

9.2 Tienpito ja liikenne

Koko pohjavesialueen pituudelta sijaitsevalla maantiellä 139 käytetään huomattavia määriä suolaa talviaikaiseen liukkauden torjuntaan. Muilla pohjavesialueen teillä suolan käyttö on verrattain vähäistä. Pohjaveden laatuseurannan perusteella kloridi pitoisuudet ovat tavoitearvoa (25 mgll) korkeampia. Vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvaa riskiä ei ole pystytty määrittelemään kovin tarkasti. Kuitenkin voidaan olettaa, että pohjavesialueel­ la kuljetaan vähintään kohtalaisia määriä vaarallisia aineita. Vaarallisten aineiden riskiä pohjavedelle kuten myös tiesuolan riskiä kasvattaa luis­ kasuojauksien puute koko pohjavesialueella. Tienpito ja liikenne aiheuttaa ilmeisen riskin pohjavedelle. Maastoliikenne vanhalla ja vielä toiminnassa olevalla maa-ainesten ottoalueella on vähäistä ajokiellon vuoksi. Maastoliikenne aiheuttaa kuitenkin ilmeisen riskin pohjavedelle.

9.3 Suojaamattomat öljysäiliöt

Pohjavesialueella on asutuksen yhteydessä runsaasti öljysäiliöitä, jotka eivät ole suoj attuja. Suoj aamattomat öljysäiliöt sij aitsevat eripuo lilla pohj avesialuet­ ta. Osa säiliöistä sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Lähin maan alainen öljysäiliö sijaitsee 1,4 kilometrin päässä vedenottamosta. Suojaamattomat säiliöt aiheuttavat vuotaessaan pohjaveden saastumista laaj emminkin. Näin ollen suojaamattomat öljysäiliöt aiheuttavat ilmeisen pohjavesiriskin.

9.4 Asutuksen jätevedet

Lahelan pohjavesialueella on vain muutama kunnalliseen viemäriverkkoon liittymätön kiinteistö, jonka jätevedet johdetaan umpisäiliöön tai saostus­ kaivoon. Kahden kiinteistön jätevedet käsitellään maahan imeytyksellä. Lähin jätevesiä maahan imeyttävä kiinteistö sijaitsee vain 250 metrin pääsSä Lahelan 27 vedenottamosta. Maahan imeytystä ja saostuskaivoja käyttävät kiinteistöt muodostavat ilmeisen riskin pohjavedelle.

9.5 Saastuneet maa-alueet

Lahelan pohjavesialueella sijaitsevat saastuneet maa-alueet ovat tutkimusten mukaan saastuneet hyvin paikallisesti. Lahelan vedenottaman kaivoista otetuissa raakavesinäytteissä ei ole havaittavissa merkkejä, että ölj yä tai muita haitta-aineita olisi päässyt vedenottamalle saakka. Kuitenkin Ristikiventien länsipuolella sijaitsevalla saastuneelta maa-alueelta otetut pohjavesinäytteet osoittavat, että haitta-aineita on päässyt myös pohjaveteen asti. Näin ollen Lahelan pohjavesialueella sijaitsevat saastuneet maa-alueet aiheuttavat ilmeisen riskin pohjavedelle.

9.6 Maa-ainesten ottaminen

Maa-ainesten ottaminen on pohjavesialueella lopetettu vuoden 1996 lopussa. Tällä, pohjavesialueen luoteisosassa sijaitsevalla, alueella on lupa enää maa­ ainesten varastoinnille. Lisäksi alueella toimii murskaamo. Jo aikaisemmin käytöstä poistettu maa-ainesten ottoalue on suurimmalta osalta jätetty hoitamattaja paikoin pohjavedenpinta on hyvinkin lähellä nykyistä maanpin­ taa. Maa-ainesten ottamistoiminnan ei ole havaittu vaikuttavan pohjaveden laatuun Lahelan vedenonamolla saakka. Käytöstä poistetuilla maa-ainesten ottoalueilla esiintyy roskaantumista sekä muuta laitonta toimintaa mm. autojen purkamista ja korjausta. Maa­ ainesten ottamistoiminta sekä vanhat maa-ainesten ottoalueet aiheuttavat Lahelan pohjavesialueella ilmeisen riskin pohjavedelle.

9.7 Häklin uimalampi

Häklin uimalammen vedenlaatu on tutkimusten perusteella hyvä. Lammen voidaan kuitenkin arvioida aiheuttavan vähäistä riskiä pohjavedelle.

10 VEDENOTTA~lOALUE JA SUOJAVYÖHYKE

10.1 Vedenottamoalue

Vedenottamoalue käsittää alueen jossa sij aitsevat vedenottokaivot ja niihin liittyvät laitteet. Vedenottamaalue on kokonaisuudessaan aidattu ja se on Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän omistuksessa. 28

10.2 Suojavyöhyke

Riittävä hyvälaatuise n pohjaveden saanti edellyttää, että suojelutoimenpiteet kohd istetaan koko pohjavesialueelle. Näin ollen vedenottamolle ei ole määritelty erillistä läh isuojavyöhykettä. Suojavyöhykkeen raja noudattaa pohjavesialueen raj oj a. Näin suojavyöhykkeen pinta-alaksi muodostuu 2.91 km2 Suojavyöhykkeellä tulee huomioida kappaleen 11 mukaiset suojelutoi­ menpiteet.

11 POHJAVESIALUEEN SUOJELUTOIMENPITEET

11.1 Uusien toimintojen sijoittaminen

Pohjavesialueelle ei tule pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi sijoittaa seuraavia uusia laitoksia tai toimintoja:

laitoksia, joissa käytetään, varastoidaan tai valmistetaan kemikaaleja, jotka on mainittu asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelys• tä ja varastoinnista, vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa tai valtioneuvoston päätöksessä pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen 3 §: n ja terveydensuojeluasetuksen 1§: n mukaisia laitoksia laitoksia, joiden toiminta edellyttää jätelain ja -asetuksen mukaista jätelupaa - matkailukeskuksia, ravitsemusliikkeitäja muita näihin verrattavia laitoksia, joita ei liitetä kunnalliseen viemäriverkkoon uusia teollisuuslaitoksia jäteveden maahan imeytystä,j ätevedenpuhdistamoita jajätevedenpumppaa ­ moita sekä muita viemäröitiin liittyviä rakenteita, jotka eivät ole ehdotto­ man tiivi itä - maahan asennettavia öljysäiliöitä tai öljysäiliöitä, joissa ei ole asianmukai­ sia suojarakenteita . nestemäisten polttoaineidenjakelupaikkoja tai varastoja, auto- ja konekor­ jaamoita, autohajottamoita, ölj yjohtoja , ölj ysora- ja asfalttiasemia sekä auto- ja moottoriratoja - uusia yleiselle liikenteelle tarkoitettuja teitä ellei niitä suojata vettä läpäisevien maalajien kohdalta viimeisempien voimassaolevien teiden pohjavesisuojauksien mukaisesti hautausmaita, eläinjätteiden hautausta, kaatopaikkoja, maapohjaisia komposteja, maan- ja lumenkaatopaikkoja, turkistarhoja, kalankasvatuslai­ toksia 29

- kotieläinsuojia, ka~anlan ta - t ai tuorerehuvarastoja, lantapattereita, torjunta- aine- tai lannoitevarastoja (vnp 907/99) - taimitarhoja ja kaupallisia puutarhoja - vesakkomyrkkyjen ja tuholaismyrkkyjen käyttöä - väkilannoitteiden tai kasvinsuojeluaineiden runsasta käyttöä ts . muuta kuin tavanomaiseen peltoviljelyyn ja metsän hoitoon liittyvää käyttöä. Lannoit­ teiden määrät tulee mitoittaa kasvien ravinnetarpeen mukaisesti ottaen huomioon valtioneuvoston päätös maataloudesta peräisinolevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta(219/98)jamyös nitraattidirektiivin vaatimuk­ set. Karjanlannan ja jätevesilietteen käyttöä peltoviljelyssä tulee välttää. Lisäksi pohjavedenottamon läheisyydessä sijaitsevat pellot tulee jättää pysyvästi viljelemättä esim. viherkesannoksi tai ympäristötuen erityistuen mukaiseksi suojavyöhykkeeksi. - suolavarastoja ellei niitä ole suojattu asian mukaisesti - maankaivua, ojitusta tai kallion louhintaa, joista voi aiheutua pohjaveden likaantumista, haitallista purkaantumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään - maa-ainesten ottoa uusille alueille tai nykyisille ottopaikoille voimassa olevien ottolupien niissä umpeuduttua, ellei otettavia massoja käytetä alueen kunnostuks een. Uusien toimintojen ja laitosten sijoittamisessa pohjavesialueelle tulee noudattaa voimassa olevia lakeja sekä viranomaismääräyksiä.

11.2 Nykyisiä toimintoja koskevat suojelutoimenpiteet

Pohjavesialueella todettujen riskitoimintojen haittavaikutusten poistamiseksi tai vaikutusten vähentämiseksi ehdotetaan alueelle suojelutoimenpiteitä seuraavassa esitetyn mukaisesti.

11.2.1 Kaavoitus

Uudet kaavat täytyy laatia siten, että niissä edistetään ekologisesti kestävää kehitystä. Kaavaa laadittaessa on myös selvitettävä suunnitelman toteuttami­ sen ympäristövaikutukset sekä alueiden käytön suunnittelussa tulee edistää ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä. Kaavamääräyksiä laadittaessa tulee ottaa kantaa lämmitysmuodon valintaan siten, että suositellaan ei öljypohjaisia ratkaisuja. Lisäksi tulee kaavoja laadittaessa jättää pohjavesialueella riittävän suuri osa maasta kaavoittamatta tai se tulee kaavoittaa puistoksi tms., jotta voidaan turvata riittävä pohjaveden muodostuminen. Myöskään pohjavesialueelle ei tule kaavoittaa teollisuusalueita eikä muita niihin verrattavia alueita. 30

11.2.2 Teollisuus

Lahelan pohjavesialueella sIjaItsevien yritysten ympäristölainsäädännön mukaiset ilmoitus-ja lupavelvollisuudet tu lee Tuusulan kunnan ympäristöasi• ainkeskuksen toimesta tarkistaa sekä saattaa lupa-asiat ajan tasalle. Kaikkien alueen yritysten tulee varastoida kemikaalit sekä ongelmajät• teet yrityksen sisätiloissa. Vaihtoehtoisesti yritykset voivat rakentaa hallien ulkopuolelle katoksellisen, lukittavanja valuma-altaalla varustetun kemikaali­ ja ongelmajätevaraston. Pohjavesialueella sijaitsevien autohajottamoiden sekä muiden kemikaaleja tai öljyjä käyttävien yritysten tulee päällystää piha-alue, siltä osin kuin sillä käsitellään em o aineita. Päällystämisessä on käytettävä materiaalia, jolla estetään kemikaalien pääsy maaperään. Polttoöljysäiliöiden täyttöaukkojen kohdalle on rakennettava valuma­ allas tai alue on päällystettävä siten, että mahdolliset täytössä yli menevät öljyt eivät pääse maaperään. Kaikkien valuma-altaiden tilavuuden tulee olla vähintään sama mikä on maksimi varastointi määrä.

11.2.3 Tienpito ja liikenne

Tienpidon ja liikenteen aiheuttaman riskin pienentämiseksi tulee suolausta pohjavesialueella kulkevilla tieosuuksilla vähentää ja hiekoituksessa tulee käyttää suolaamatonta hiekkaa (osittain tehty). Maantielle 139 tulee rakentaa I-luokan pohjavesialueelle tarkoitettu luiskasuojaus. Suojattavan tieosuuden pituus on noin 2,3 4 km. Suojauksista tulee tehdä kartat, joista ilmenee vähintään suojauksien päätepisteet sekä kohdat joista pintavedet purkautuvat maastoon. Kartat tulee toimittaa Tuusulan kunnan pelastuslaitokselle, ympäristöasiainkeskukselle ja tekniselle toimelle, Tuusulan seudun vesilaitos ky :lle sekä Uudenmaan ympäristökeskukselle. Toimenpiteiden toteutuksesta sekä aiheutuvista kustannuksista vastaa ko. tien omistaja. Maastoliikenteen vaikutuksien pienentämiseksi tulee vanhojen maa­ ainesten otto alueiden sisäänajo väylille rakentaa ajoesteet, jotta alueille ei pääse moottoriajoneuvoIla ilman asianmukaista lupaa. Ajoesteiden rakentami­ sesta ja niistä aiheutuvista kustannuksista vastaa ko. maanomistaja.

11.2.4 Suojaamattomat öljysäiliöt

Öljysäiliöistä aiheutuvien riskien pienentämiseksi tulee kaikki pohjaves ialueel­ la sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt muuttaa maanpäällisiksi. Kaikki maan­ päälliset öljysäiliöt tulee sijoittaa suoja-altaisiin tai niiden tulee olla kaksois­ vaippa säiliöitä. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään yhtä suuri kuin säiliön tilavuus. Tämän lisäksi Tuusulan kunnan pelastuslaitoksen tulee saattaa kaikki öljysäiliöitä koskevat tiedot aj an tasalle. Ölj ysäiliön omistajan tai haltijan tulee tarkastuttaa öljysäiliöt öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen ja kauppa- 31 ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti. Lisäksi alle 100 m3:n säiliöt tulee varustaa ylitäytön estimellä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti. Alueelle on toteutettu kaukolämmönjakelu,joka perustuu maakaasuun. Tulevaisuudessa ölj y lämmityskiinteistöj ä suositellaan liitettäväksi kaukoläm• pöverkkoon.

11.2.5 Asutuksen jätevedet

Jätevesien pääsyn estämiseksi pohjaveteen tulee kaikki yleiseen viemäriin liittymättömät kiinteistöt, joissa jätevesiä ei johdeta umpisäiliöön liittää kunnan viemäriverkostoon tai vaihtoestoisestijätevedet tulee johtaa umpisäili• öön.

11.2.6 Maa-ainesten ottaminen

Pohjavesialueen luoteiskulmassa sijaitsevalla kaivualueella tulee maa­ ainesten varastointi luvan umpeuduttua suorittaa alueen jälkihoito- ja maise­ mointityöt. Jälkihoito- ja maisemointitöistä aiheutuvista kustannuksista sekä jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteistä vastaa nykyinen luvanhaltija. Ristitienkankaan alueella sijaitsevassa jo käytöstä poistetut sorakuoppa tulee maisemoida erillisen kunnostussuunnitelman mukaisesti. Kunnostus­ suunnitelmasta ja maisemoinnista aiheutuvista kustannuksista vastaa alueen omistaja. Maisemointi tulee suorittaa kappaleessa 11.1 esitettyjä yleisohjeita noudattaen. Jälkihoito- ja maisemointitöissä tulee käyttää puhtaita maa­ aineksia, jotka eivät sisällä kantoja, liejua tms.

11.2.7 Saastuneet maa-alueet

Saastuneilla maa-alueilla sekä niiden ympäristössä tulee ko. maanomistajan järjestää tutkimukset sekä maaperästä että pohjavedestä. Lisäksi ko. maan­ omistajan tulee laatia kunnostussuunnitelma sekä kunnostaa saastunut maa­ alue. Taulukossa3 on esitetty nykyisiä toimintoja koskevien suojelutoimenpi­ teiden aikataulu ja vastuunjako. 32

Taulukko 3: Suojelutoimenpiteiden aikataulu ja vastuunjako 33

12 TOIMENPITEET VAHINKOTAPAUKSISSA

Pohjavesivahinkojen torjuntaan voidaan varautua etukäteen suojelu- ja valmiussuunnittelun avulla. Pohjavesivahinkojen torjunta edellyttää, että pohjavesialueista on käy1ettävissä mahdollisimman hyvät tiedot. Jokaisessa kunnassa on käytettävissä ainakin pohjavesialue-kansiot, joista selviää pohjavesialueiden sijainti-ja vedenottamotiedot. Pohjavesivahingon tapahdut­ tua on tärkeää ryhtyä heti toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi ja samalla käynnistää toimenpiteet vahingon rajoittamiseksi. Jos kysymys on suuresta veden jakeluun vaikuttavasta vahingosta tulisi kiinnittää erityistä huomiota tilanteesta tiedottamiseen.

12.1 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy

Jos pohjavettä pilaavan aineen pääsy maaperään on estettävissä, tulee kaikki kohtuullis in kustannuksin toteutettavissa olevat suoj austoimenpiteet tehdä. Jos suojaustoimenpiteet tulevat kohtuuttoman kalliiksi, tulee järjestää riittävän tehokas torjuntajärjestelmä, jolla pohjavesivahingot voidaan minimoida. Lahelan pohjavesialueella todennäköisiä pohjavettä uhkaavia tekijöitä tämän suojelusuunnitelman esittämien suoj austoimenpiteiden jälkeenkin ovat teollisuudessa tapahtuvat kemikaalivuodot sekä erilaiset onnettomuudet kuten tulipalot lisäksi liikenneonnettomuuksissa saattaa maaperään ja sitä kautta pohjaveteen päästä bensiiniä, öljyä tai muita kemikaaleja.

12.2 Tiedonvälitys onnettomuustilanteissa

Pohjavesialueella tapahtuvan öljy- tai kemikaalionnettomuuden vahinkojen torjunnan onnistuminen riippuu suurelta osin torjuntatoimenpiteiden nopeasta aloittamisesta. Vahingon havaitsijan onkin viipymättä ilmoitettava öljy- tai kemikaalivahingosta Keravan aluehälytyskeskukseen tai Tuusulan kunnan pelastuslaitokselle sekä mikäli mahdollista vahingon aiheuttajalIe. Ilmoitus velvollisuus on jokaisella joka huomaa tai saa tietää vahingon tapahtuneen. Ölj yvahingoissa torjuntaviranomaisena sekä torjuntatöiden johtajana on Tuusulan kunnan palopäällikkö. Öljyvahinkojen torjunnassa käytetään palo­ ja pelastustoimen hälytysjärjestelmää. Keravan aluehälytyskeskuksella on ohjeet vahinkoilmoitusten vastaanottamisesta, edelleen hälyttämisestä ja torjuntatoimenpiteiden käynnistämisestä. Aluehälytyskeskus hälyttää pelastuslaitoksen sekä torjuntatyön johtajan. Torjuntatyön johtaja päättää kunnan muiden viranomaisten hälyttämisestä sekä ulkopuolisen avun pyytämisestä. Lisäksi vahingoista ilmoitetaan tapauksestaja tarpeesta riippuen poliisille ja sille, jonka hallussa tai hoidossa öljy on sekä Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja niille joita vahinko koskee. Silloin, kun onnettomuuden seurauksena saattaa olla pohjaveden saastuminen on tapauk- 34 sesta ilmoitettava mahdollisimman pian Tuusulan seudun vesi laitos ky:lle, jotta vesi laitos vo i ruveta tarvittaviin toimenpiteisii n.

12.3 Vahinkojen torjunta

Vahinkoilmoituksen tarkastaminen ja vahingon alkutorjunta kuuluu pelastus­ laitokselle, joka huolehtii tarpeen mukaan vahingon paikallistamisesta ja raj oittamisesta sekä ölj yn keruusta ja muista alkutorjuntaan liittyvistä toimenpiteistä. Pelasruslaitos voi mahdollisuuksiensa mukaan tarvittaessa osallistua myös jälkitorjuntaan. Pelastuslaitoksella on ölj yntorjuntaan tarvittavaa kalustoa. Öljyvahingon jälkitorjunta kuuluu tekniselle toimelle, joka huolehtii tarpeen mukaan öljyn ja vahinkojätteen poistosta sekä vahinkopaikan kunnostamisestaja muista jälkitorjuntaan liittyvistä toimenpiteistä yhteistyös­ säkunnan ympäristöasiainkeskuksen kanssa. Tarvittaessajälkitorjuntayksikkö voi osallistua myös alkutorjuntaan. Tarvittaessa apua on mahdollista saada palo- ja pelastustoimen Keravan yhteistoiminta-alueen puitteissa muilta yhteistoiminta-alueen pelastuslaitoksil­ ta (Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Hyvinkää). Lisäksi torjunta­ apua on mahdollista saada VR:n Helsingin liikennepiiriItä sekä Tuusulan varuskunnalta. Kalusto-apua on saatavissa tielaitokselta ja virka-apua poliisilta. Tarkat tiedot erikoiskalustosta on ilmoitettu Tuusulan kunnan pelastuspalvelun perussuunnitelmassa. Syntyneen tilanteen arvioimiseksi ja jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten tulee välittömästi aloittaa seuraavat selvitykset:

- maaperään ja mahdollisesti pohjaveteen päässeen aineen määrä ja laatu lika-aineen ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässäja pohjavedessä vahinkoalueen hydrogeologiset olosuhteet (maaperän laatu, pohjaveden pinta ja virtaussuunta) sekä sijainti pohjavesialueella - lika-aineen mahdollinen 1:ulkeuruminen vedenottamolle tai yksityisiin kaivoihin - lika-aineen leviämisen estäminen maaperässä ja pohjavedessä.

Tilanneselvityksen yhteydessä ratkaistaan, mihin välittömiin torjuntatoimiin on ryhdyttävä. Vahingon laajuudesta, vakavuudesta ja olosuhteista riippuen mahdollisia toimenpiteitä ovat muun muassa:

- lika-aineen valu misen estäminen maaperään (vuotojen tukkiminen, onnettomuus auton tyhjentäminen lika-aineesta, pintavalunnan estäminen) likaantuneen maa-aineksen poistaminen lika-aineen mahdollinen poisto- tai suojapumppaus tai eristäminen pohjavedestä vahinkopaikalla - vesinäytteen otto vedenottamoita ja kaivoista tarpeen mukaan aineen alkuperän ja lev iämisen selvittämiseksi. 35

Välittömien torjuntatoimenpiteiden tarkoituksena on rajata maaperän ja pohjaveden pilaantuminen mahdollisimman pienelle alueelle sekä varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että lika-aine ei pääse kulkeutumaan vedenottamol­ le . Ohjeet näytteenotosta sekä Suomen ympäristökeskuksen hälytysnumerot löytyvät Suomen ympäristökeskuksen julkaisusta: Ohjeet ympäristöonnetto• muuksien ja poikkeuksellisten luonnontilanteiden varalle 1998 (Rissanen & Eloheimo 1998).

KIRJALLISUUSL UETTELO

Arjas, J. 1987. Tuusulan seudun vesilaitos kuntainliitto, Lahelan pohjave­ denottamo, Hydrogeologinenselvitys. Työn:o II 13-6100. Suunnittelukes­ kus Oy. Arjas, J. 1999. Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Rusutjärven pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Työ n:o 1113-B7540. Suunnittelukes­ kus Oy, Helsinki. Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Suomen säädöskokoelma 5911999. Asetus öljylämmityslaitteistoista. Suomen säädöskokoelma 121111 995. Golder Associates. 1999. Yhteenvetoraportti ympäristöteknisistä toimenpiteis­ tä kohteessa Instrumentarium Imaging Tuusula. Helsinki. Kajosaari, E. 1981 .Vesihuolto. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto. RIL 124. Kamppi K. & Arjas, J. 1998. Arsenal Oy, Tuusulan kunnan Lahelan kylän tilojen Ri"!:o 4:29, Ri"! :o 4:30 ja Ri"!:o 4: 125 maaperän likaantuneisuus­ selvitys. Työ mo. 3011-B6491. Helsinki, Suunnittelukeskus Oy. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräai• kaistarkastuksista annetun kauppa-ja teollisuusministeriön päätöksen muut­ tamisesta. Suomen Säädöskokoelma 119911995. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljylämmityslaitteistoista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta. Suomen säädöskokoelma 1219/1995 . Lehtonen, M. 1997. Vedenhankinta, Vesilaitostekniikka. Hämeenlinna, Hämeen ammattikorkeakoulu. Maankäyttö- ja rakennuslaki. Suomen säädöskokoelma 13211999. Maankäyttö- ja rakennusasetus. Suomen säädöskokoelma 895 /1999. Molarius, R. 1993 . Pohjaveden talouskäyttöä uhkaavien riskitekijöiden kartoitus Ylöjärvellä. Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallitus. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja mo 495. Ranta, H. (toim.). 1998. Ympäristölainsäädäntö 1998. Helsinki, Kauppakaari Oy Rissanen, J. & Eloheimo, K. 1998. Ohjeet ympäristöonnettomuuksien ja poikkeuksellisten luonnontilanteiden varalle 1998. Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen moniste 114. 36

Savolainen, 1. (toim.). 1998. Vesilaki ja muuta ympäristölainsäädäntöä. Helsinki, Oy Edita Ab. Tuusulan kunta: Hydrogeologinen kartta, Lahelan pohjavedenottarno. Työ n:o 7102. 1981. Helsinki, Suunnittelukeskus Oy. Tuusulan kunta: Kunnanhallituksen päätös Khall § 597. Tuusula 24.11 .1997. Tuusulan kunta. 1998. Pelastuspalvelun perussuunnitelma. Tuusula. Tuusulan kunta. 1999. Tuusulan kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Tuusulan kunnanhallitus. Tuusulan kunta: Ympäristö- ja rakennuslautakunta 7.4.1998. Tuusulan pohjavesialueiden kuntakansio. 1992. Helsinki, Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri. Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä. 1999. Toimintakertomus 1998. Uudenmaan ympäristökeskus: Päätös LUO 116 Dmo 019L0337-26. Helsinki, 26.10. 1995. Vakuutusosakeyhtiö Yritys-Sampo: Asiakastiedote 25.11.1998. Vanhala Risto. 1964. Tuusulan Lahelan lähteen pohjavesitutkimus n:o 3848. Helsinki, MKR.

LIITTEET

LIITE 1 KARTTA LAHELAt'l POHJAVESILAlTOKSESTA

LIITE 2 At'l.I\L YYSITULOKSIA

LIITE 3 KYSELYLOMAKE

LIITE 4 YRITYKSET LAHELAN POHJAVESIALUEELLA

LIITE 5 ÖLJYSÄILIÖT LAHELAN POHJAVESIALUEELLA

LIITE 6 KUVIA SUUNNITTELUALUEELTA Kuva 1: Lahelan vedenottamo Kuva 2: Maa-ainesten ottoalue Kuva 3:Van ha maa-ainesten ottoalue Kuva 4: Maantie 13 9 Kuva 5: Paikallistie 11465 Kuva 6: Haklin uimalampi

LIITE 7 KARTTOJA Liitekartta 1: Tuusulan pohjavesialueet Liitekartta 2: Pohjavesiputkienja kaivojen numerot Liitekartta 3: Pohjaveden pinnan korkeudet Liitekartta 4: Kartoitetut pohjavettä vaarantavat kohteet Liitekartta 5:Öljysäiliöt 37

KARTTA LAHELAL'I POHJAVESILAlTOKSEST A Liite l

Kaivo 3

Kaivo 2 ___I;.:.~,,",

Lähde

Kaivo 1

Käsittelyrakennus

TIJUSULAN SEUDUN VESILAITOS Mittakaava KUN!' A YHTYMÄ KIRKKOTIE 49 04310 TUUSULA Lahelan pohjavesilaitos

", 23. 12.1999 -;;'foz - LAHELAN VESILAITOS Raakavesinäytteet Kaivo 1

Määritys Laatu 30.1.91 15.5.91 11 .9.91 12.11.91 17.1.95 11.4.95 8.8.95 2&.11.95 12.1.99 13.4.99 10.8.99 9.11.99

Lämpötila C 6 ., 6 6 6 6 5,8 6 5,8 6,2 5,5 6,2 5,9 Sähkönjohtavuns 25 C IIlS/IIl 21,r. 20,5 19,8 20,2 21 20 19 20 20 19 21 19 6,3 pH-luku 6,2 6,3 6,3 6,3 6,2 6,1 6,2 6,2 6,3 6,3 6,2 <5 <5 <5 Viiri IIlgPt/1 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Alkalitcclli nIIlIoIli 1,08 1,05 1,12 1,06 0,99 0,97 I I 1,1 1,1 1, I 1,1 Happi IIlgl1 7,8 8, I 8,3 8,5 7,5 7,9 8,2 8 8, I 12,9 8,4 8,1 Hiilidioksidi mgll 42,6 35,9 45,2 42,8 50 58 67 50 54 54 57 53 <0,(1) AIIlIllOII i IIl11t yppi mgN/I 0,003 0,003 0,006 0,003 0,017 <0,01 <0,01 <0,0 1 <0,03 <0,03 <0,03 <0,003 <0,003 Nitriillityppi IIlgN/I <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 0,7 NitrJattityppi I1IgN/I 5 5 4,6 4,7 I 0,88 0,99 0,94 0,78 0,69 0,85 w 15 00 Sulfaatti S04 1IIg11 14 13 13 14 16,7 14,3 13,8 14,6 14,8 15,3 15,6 <0,01 0,02 0,03 RautaFe mgll 0,01 <0,01 <0,01 <0,005 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,03 MangaaniMn mgll <0,00 1 <0,001 0,002 <0,005 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,15 <0,01 <0,01 <0,01 20 20 20 K10ridi mgll 16 15 18 18 23 23 19 21 4,6 Kokonaiskovuus dH 4,3 4,3 4,4 4,4 4,8 4,7 4,9 4,4 4,8 4,5 5,3 Alumiini ugll 1,9 2,3 2,4 < 1,00 Arseeni ugll 22 55 21 0,2 Boori ugll <0,01 13 <0,1 Elohopea ugll 15 Fluoridi mgll 4,9 <0,1 KadmiumCd ugll 0,88 0,02 Koboltti Co ugll I 0,09 Kromi Cr ugll 0,73 0,79 Kupari Cu ugll 0,15 Lyijy pb ugll 0,79 Nikkeli Ni ugll r-' 0,3 ;:;' SinkkiZn ugll N'" -~ LAHELAN VESILAITOS Raakavesinäytteet Kaivo 2

Määrilys Laalu 30.1.91 15.5.91 11.9.91 12.11.91 17.1.95 11.4.95 8.8.95 28.11.95 12.1.99 13.4.99 10.8.99 9.11.99

Lämpötila C 6 .. 6 6 6 6 5,9 6,2 6 6,3 5,6 6,1 6,1 Sähkönjohtavuus 25C mS/1Il 22,4 21,7 22,2 20,7 23 21 21 21 21 20 21 20 pH-luku (, 6,1 6,1 6 6 6 6,1 6 6,2 6,2 6 6,2 V~ri IIlgPtll <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Alkaliteelli 1Il1ll01/1 1,02 1,01 0,92 1,02 0,85 0,86 0,86 0,91 0,95 0,81 0,97 1 Happi mgll 7,9 8,5 8,2 8,2 8,3 8,1 7,4 6,9 8,4 8,4 8,5 8 Hiilidioksidi IIlgll 58,9 52,2 58,4 62 63 68 67 63 68 68 69 68 Anllnoniullltyppi IIlgN/1 0,002 0,00) 0,004 0,002 0,015 <0,01 <0,01 <0,01

Määritys Laatu 30.1.91 15.5.91 11.9.91 12.11.91 17.1.95 11.4.95 8.8.95 28.11.95 12.1.99 13.4.99 10.8.99 9.11.99

Lämpötila C 7 .. 6 6 6 6 5,8 6,1 6 6,4 5,7 6,3 6 Sähkönjolltavuus 25C mS/m 24,5 24,4 25,6 22,9 27 26 25 24 25 24 26 23 pH-luku 6 6,1 6,1 6 6 6 6,2 6 6,2 6,2 6 6,2 Väri mgPt/l <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Alkaliteetti mmolll 0,92 0,86 0,74 0,89 0,71 0,69 0,72 0,84 0,78 0,63 0,73 0,86 Happi mgll 8,3 8,5 8,6 8,6 8,2 8,2 8,6 8,2 7,8 6,9 7,2 8,3 Hiilidioksidi mgll 55,8 47,8 45,5 57,2 47 51 49 61 60 54 59 57 Anuuoniumtyypi mgNII 0,002 0,003 0,01 0,003 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 Nitriittityppi mgNII <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 5,3 5,3 6 5,3 1,4 1,3 1,4 1,2 1,1 1,1 1,2 0,92 .t> Nitraattityppi mgN/1 0 Sulraatti S04 mgll 14 I3 I3 I3 14,6 14,8 14,7 14,6 15,5 16,5 16 16 Rauta Fe mgll 0,01 0,02 <0,01 <0,005 0,1 <0,01 0,05 0,oJ <0,03 <0,01 0,01 0,01 MangaaniMn mgll <0,001 <0,001 0,003 0,005 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,32 0,04 <0,01 <0,01 Kloridi mgll . 28 30 40 31 49 49 36 42 45 45 36 Kokonaiskovuus dH 4,2 4,3 4,5 4,4 5,2 4,9 5 4,8 4,9 4,8 5,2 4,5 Alumiini ugll 47 51 49 61 <1,00 Arseeni ugll 0,02 <0,01 0,2 Boori ugll <0,01 15 14, I Elohopea Hg ugll 16 4,9 <0,1 Fluoridi mgll 4,9 0,88 <0,1 Kadmium Cd ugll 1, I 1 0,03 Koboltti Co ugll 0,03 Kromi Cr ugll <0,01 0,84 Kupari Cu ugll 0,4 1,18 Lyijy Pb ugll 0,15 0,15 Nikkeli Ni ugll 1,47 r' ~ . 1,88 ~ SinkkiZn ugl1 (1) N w~ 41

Liite 2/4 LAHELAN VESILAITOS Raakavesinäytteet

5/6/99

HP HP HP Määritys Laatu 99/3 99/4 233

Lämpötila C 5,2 6,7 5,5 Sähkönjohtavuus 25 C mS/m 21 10 14 pH-luku 6,7 6,7 5,9 Väri mgPtll <5 <5 <5 Kokonaiskovuus dH 5,1 2,5 2,8 KTH(Mn) kemiallinen hape~lutus MgOIl 0,2 6 0,5 F ek. kolif. bakteerit kpV100 ml °1 Ammoniumtyppi mgNIl <0,03° <0,03° <0,03° Nitriittityppi mgN/I <0,003 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgN/1 1,1 0,22 1,7 Mineraaliöljyt mg/l <0,05 <0,05 <0,05 RautaFe mg/l 0,01 0,01 0,01 MangaaniMn mg/l 0,01 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 21 6 16 Sameus FTU 0,53 0,89 3,6 Kolif. bakteerit kpV100 ml 21 20 5 Pesäkeluku 35 C kpVml 7 10 2 AOX orgaaniset halogeeniyhdisteet mg/l <0,005 <0,005 <0,005 Fluoridi mg/l <0,1 <0,1 <0,1 42

Liite 311 Tuusulan seudun vesilaitos ky Kirkkotie 49 04310 TUUSULA Kiinteistön osoite:

Kiinteistön nro:

1. Onko Teillä öljysäiliöitä? o Kyllä o Ei

2. Mikä on öljysäiliöidenne tilavuus? _____ litraa

3. Kuinka öljysäiliöt on sijoitettu? o Säiliöhuone oMaanalla o Suoja-allas o Kattilahuone o Suojakammio o Muu, mikä:

4. Onko Teillä polttoainesäiliöitä? o Kyllä o Ei

5. Mikä on polttoainesäiliöidenne tilavuus? _____litraa

6. Kuinka polttoainesäiliöt on sijoitettu? o Säiliöhuone o Maan alla 0 Suoja-allas 0 Kattilahuone 0 Suojakammio 0 Muu, mikä:

7. Onko kiinteistö liitetty kunnalliseen viemäriverkkoon? o Kyllä o Ei

8. Jos ei, kuinka jätevedet käsitellään? o Umpikaivo o Saostuskaivo o Maahan imeytys o Maaperäsuodatin o Muu, mikä:

9. Mikäli kiinteistöllä on erillinen sauna-, varasto- tms. rakennus, onko myös tämä liitetty yleiseen viemäriverkkoon? o Kyllä o Ei 43

Liite 3/2

Tuusulan seudun vesi laitos ky Kirkkotie 49 04310 TIJUSULA 10. Jos ei, mikä rakennus on kysymyksessä ja kuinka sen jätevedet käsitellään?

Rakennus: o Sauna o Autotalli o Muu, mikä:

• Käsittely: o Umpikaivo o Saostuskaivo o Maahan irneytys o Maaperäsuodatin o MuJl, mikä:

11. Onko kiinteistöllä omaa kaivoa? o Kyllä o Ei

12. Muuta: Nro Kohteen nimi Kiinteistö Osoite Toiminta

1 Instrumentarium lmaging Oy 858-407-0003-0083 Nahkelantie 160 röntgenlaitteiden valmistus ~ ~ 2 Lohja Abetoni Oy 858-407-0005-0010 Ristikiventie 2 belonituotteiden valmistus en ~ 3 Vantaan Teollisuusmaalaamo VTM Oy 858-407-0004-0054 Ristikiven teollisuusalue 5 maalaamo

4 OP-Jousiteos Oy 858-407-0004-0051 Qjakärsålllöntie 2 jousien valmistusta ~r 5 Suomen Tckllohaus Oy 858-407 -0004 -0069 Pihasaunionkuja 2 laboratoriokaasl~i~l~icstelmiell ;Z ." 858-407-0004-0053 Ojakärsälllöutie 5 koneiden valmistusta o 6 JJ Color Service Oy 858-407-0004-0052 Ojakärsärnöntie 4 A auto- ja 1lI00ttoripyörårDl,alaamo .>23 7 KPPR Steel Oy 858-407-0001-0130 Ristikiventie \0 l r;; en 8 Suomen Projektivuokraus Oy 858-407-0004-0032 Ristikiventie 19 rakennuskoneiden vuokrausta ~ "'" Raimont Trade Oy 858-407-0004-0071 Pihasaunionkuja maahantuontia 9 ! r~ JO S. Pohtimo Oy 858-407-0004-0054 Pihasauuionkuja ~ II Noramcr Oy 858-407-0004-0054 Pihasaunionkuja metaIlituotteiden valmistusta

12 Ristikiven Grilli 858-407-0004-0056 Ristikiventie ruokala

13 Hio-Mex Oy 858-407-0004-00n Pihasaunionkuja 8 ruostumattonllln ja haponkestävän teräksen sähkokemiallista kiiHotusta

858-407-0004-0066 Ojakärsämöntie 12 ruostunlllttonlllsta teräksestä tuotteiden valmistusta

14 Elektrorakenne Oy 858-407-0004-0064 Pihasauniontie 3 B elektroniikkateollisuudelle mekaniikkaa

858-407-0004-0057 Ristikiventie 14 sammutusjärj estelntiä 15 MeksportOy r ~. ~. -~ Nro Kohteen nimi Kiinteistö Osoite Toiminta 16 Kokkonla Oy 858-407-0004-0068 Tietotaajamankehä 4 råkennusliike (varasto) ~ ~ 17 A-Timanttiporaus Oy 858-407-0004-0068 Tietotal\jamankehä 7 rall.ennusliike (varasto) [/)

18 JokakmHlva Oy 858-407-0004-0061 Tietotaajamankehä 21 ilmastointiputkien valmistus ~

19 Riipilän kone Oy 858-407 -0004-0068 Tietotaajamankehä 3 toiminta lopetettu 20 Mmmsiirtopalvelu Ky SavillHincll Keijo Ristikiventie 3 - 5 maansiir1okoneiden ja niiden osien myynti ~ ~ Ristikiventie 3 - 5 21 AsbergmlOy kivituotteiden valmistus ."o 22 Vepe Ky Peltonen 858-407-0004-0033 Liekonknja 6 metalli tuotteiden valmistusta t5 23 Bemu Osa Oy 858-407-0004-0029 Liekonkuja 5 autojen purku ja osien myynti en~ Koivuselkä Oy 858-407-0004-0030 Liekonkuja 5 .jO>. 24 ~ IJ> 25 Euro Compo Finland Oy 858-407-0004-0035 Liekonkuja autopurkaaroo

26 Habitec Oy Ristikiventie 6 siemenvarasto 27 Kalux Oy Tietotaajamansuora 20 ~ 28 Latvataio & Mattila Oy Ristikiventie I lastauslaitteiden valmistus, metalliteollisuus

29 Grafeko Oy 858-407-0004-0073 Ristikiventie 4 kemikaalien valmistusta graafiselle teollisuudelle

30 AutokOljaamo S. Lindqvist 858-407-0003-0051 Lahelantie 1 autokOljaamo

31 Nito-Tuote Oy 858-407-0015-0002 Lallelantie 5 kiljansitomo

32 Euroracing 858-407-0015-0001 Lallelantie 7 autourheiluvälineiden maahantuonti ja myynti

t-< ~. ..~ . :S Nro Kohteen nimi Kiinteistö Osoite Toiminta 33 Ent. Hyrylän Autopurkaamo Oy 858-407-0004-0035 Liekonkuja romurenkaiden keräys- ja käsittely toiminta ~ ~ 34 Lasipena Oy 858-407-0003-0014 Nahkelanlie 99 rakennuslasilus, myynti ja asennus (/) ~ 35 Elllppi Pub 858-407-0003-0014 Nahkelautie 99 ravintola

36 Nahkelan Lähikauppa 858-407-0003-0014 Nahkelantie 99 elintarvikekauppa

37 Protosystem Oy 858-407-0003-0014 Nahkelanlie 99 ~ ~ 38 Tuusvet Ky 858-407-0003 -03 03 Pllivänkakkaranlie 22 eläinlääkäri ""o 39 Monimet Oy 858-407-0004-0073 Ristikiventie 4 metalliteollisuus a 40 JAP Metalli Oy 858-407-0004-0065 Ristikiventie 4 telakoilla laivojen huoltoa (varasto) ~ (/) .j>. 41 Seriheimo Oy 858-407-0004-0065 Pihasauniontie silkkipaino ~ '" 42 Elonlm Oy 858-407 -0004-0061 Tietotaajamankehä 22 sähkökeskusten kokoaminen

43 Ruotsinkylän automaalaamo Oy 858-407-0004-0061 Tietotaajamaukehä 23 auto maalaus r~ 44 Kylmäsepät Oy 858-407-0004-0066 Ojakärsämöntie 12 kylmälaitteiden kOlupressorin huolto, aselUlUS, suunn. >-

45 Seuex Oy 858-407-0004-0029 Liekonkuja 5 lasikuiturakenteiden valmistus

46 Edustus Miko Oy 858-407-0004-0066 Pihasauniontie teollisuuslaitosten huoltotöitä (varasto)

~ ~. CD ~ _. 4.2.2 llU , .,

,

i o Öljysäiliöt Lahelan pohjavesialueella (0185807) t-' Tiedot säiliöistä I Mihin sijoitettu Asennus ja tarkastus Huom! en~ ~' ...... ~ Q o .. El'" ä , >-1 0 ~ 0 $ ~ ~ ~ ~ ~ "0 .~ 0 ~ = 0 :ti'" ~ ~ ~ = El 0 1~ .5 ~ ~ ~ Ei , ~ ~ ~ ~ '{' " ~ -= ~ ·v - t-' Vl ~ '" .0' .0''" '" 'g '" ~ .5 ~ StlilWIl omistaja Osoite ~ ~ :;@ " '" '" Vl '" ~ ~ ~ .> ft - El " " -'" "El -'"'" El ~ Turtiainen Pasi ja Aune Autionkuja 4 3915 3000 x 10/80 o'"C Sipilä Antti Autionkuja 7 3915 3000 x 10179 tS Salmela Marko Esikontie 8 2735 4000 x 10/61 » Rinne Mikko ja Irmeli Hosionsuonmutka 2 2735 3000 x 05/80 ~ .j>. en -..l Lappi Pertti Kaskikuja 10 3915 3000 x 10179 ~ Toukonen Pekka Kaskikuja 3 3915 3000 x 10179 Komulainen Reijo Kaskikuja 5 3915 3000 x 12179 ~r Aalto Mikko Kaskikuja 9 3915 3000 x 01/80 »r Keltanontie 2736 3000 x 05/67

Vesalainen Sirkka Keltanontie 3 3915 3000 . x 05/86,·67 Hongisto Hannu Keltanontie 6 2736 5000 x 05179 Leppänen Simo Kultapiiskuntie 13 2735 2800 x 09175 25.7.95 A Portti la Hannu Kultapiiskuntie 16 3915 3000 x 12178 Aamikko Jouni Kultapiiskuntie 12 2770 3000 x 10/83 15.8.95 A Asunto Oy Kultapiisku Kultapiiskuntie 2 A 3915 1500 x _12/9~ _ ------c ~. -.....Vl 4.2.2000

0 Öljysäiliöt Lahelan pohjavesialueella (0185807) Tiedot säiliöistä Mihin sijoitettu Asennus ja tarkastus Huom! r ~ (/l

~ '" a'" t:l, ~' ~ ~ ä0 i(I ...: :a 0 ~ 0 .. '" ~ ~ li! '" ~ "'" I ...J "ei :!l .~ fl '" ~ ~ 0 g ~ 11 ":> "0 .9 0 r lii :> ~ :;; ~ :> I :;; :>'" <ö, f.l .!!! , -a i(I ~ - VI ~ lii .0' .0' "" :> '" '" ~ "" .~ .5 Ö. ~ '" I ~ Stiililln omistaja Osoite Vl ~ 6'" 6 ';:: 6 r '" "' "'" "'" '" '" " "'"'" "" Asunto Oy Knltapiisku Kultapiiskuntie 2 13 3915 1500 x 12/91 ~ Kultupiiskuntie 9 2735 4000 x 06/88 '"0 Nikku Margit 0 Kekkonen Kari Käenkukankuja 4 3915 1 500 x 08/89 t5 x 10/62 ;J> Kivelä Mikko Nahkelantie 99 as 2 2736 5000 2.10.93 B ;;i Stenroos Jari Voikukantie 1 2770 3000 x 05/94,-63 26.4.94 A (/l """00 Laurokoski Jouko Marunantie 12 2736 4000 x 03/69 2.10.96 A ~ Haili Leena Lähteentie 5 3915 3000 x 04/82,-64 Lähteentie 73 4000 x ~ Halme Esko trIr Lähteentie 2736 4000 x 10/73 r ;J> Mäkinen Ritva Maitiaisentie 9 2736 3000 x 07/65 14.8.96 A Kettunen Jaakko Marunantie 14 2735 4500 x 05179 7.10.98 A Mokkila Torsti ja Raili Marunantie I 3915 3000 x 12178 Gustafsson Satu Marunantie 2 2736 4000 x . 05179,-70 20.7.94 A Salmensuu Penlli Metsätähdentie 8 3915 1 500 x 04/93 Hyytiäinen Heikki Nahkelantie 107 2736 5000 x 08/69 25.10.94 D Savolainen Seppo Vaunukankaantie 4 2770 3000 x 06/81,-65 1.8.94 A

~ ~. ~ CI> v. N" ~r.,,:,..:.\.I'';V ,

o Öljysäiliöt Lahelan pohjavesialueella (0185807) Tiedot säiliöistä Mihin sijoitettu Asennus ja tarkastus Huom! ~

~ §'" a'" (:1, ~' 0 :a 0 :5 0: " ] " ~ "" >-l 'tl Ec- .~ "0 " g S ~'" iii " 11 "0 .5 0 ~ ;g ~ ~" .E '" ~ ~ " ~" ';;'" ch 5! 'ö' '0''" '8 ""'" .§ "" Sfiiliön omistaja Osoite ~ ~ " ta'" ~ ~ (/) :fr ~'" S "S ';; S t"" '" "'" "'" ""'" '" "" Opelllet Oy I'ujokaari 1 2736 5000 x 11176 11.7.94 B ~ Takala Pentti Vaunukankaantie 2 2770 3000 x 12/82 26.4.95 A o"0 Nahkelmllie 2736 5000 x 06179 31.1 0.89 '! tS Salminen Satu Pujokaari 3 2736 3000 x 09170 19.8.92 ~ A ;'i Kivinen Karo Ohdaketie 19 A 2735 3000 x 10/64 +­ C/l -0 Haukkaniemen aS.alue 2736 3000 x 12/65 Vesander Eino Ohdake tie 2 2736 4000 x 02171 2.6.99 A ~ Kostamo Juha Ohdaketie 14 2736 5000 x 11170 16.5.94 B t""~ Koski Taina Ohdaketie 22 2736 3000 x 02173 1.6.94 A t"" ;J> Parkkila Heikki Ohdaketie 4 2736 4000 x 05175 26.8.97 A i Liukkonen Esko Ohdaketie 8 2736 3000 x 10/69 1.6.94 A Kääriäinen Veikko Ohdaketie 10 2736 4000 x 06170 20.8.92 A Tanttu Esko Pietaryrtintie 14 2735 3000 x 06173 Saarentaus Sinikka Pietaryrtintie 13 2736 3000 x 12171 8.7.92 A Sahlman Sirkka Pietaryrtintie II 2736 3000 x 08170 16.5.94 B Riikonen Aulis Pietaryrtintie 1 2736 3000 x 04171 16.5.94 A

C ii" wVI 4.«.:'::UUlJ

00 Öljysäiliöt Lahelan pohjavesialueella (0185807) Tiedot säiliöistä Mihin sijoitettu Asennus ja tarkastus Huoml l' ~

~ .. El A, ~' ~ § :il 'Ö 0 $ 0: " ~ ~ .. '0 .~ "0 ~ ~ :il " " ~ ~ "0 0 '"" ~ e .5 @ " ~ ~ .. .a ~ ~ :;: ~ , .a " '<) .E @ ~ .. .. :il J, ~ '0' '"'5' 'Ei § ~ .;; ~ .5 :ei'" SUilitin omistaja Osoite 0. .."l.;:: .. ~ ~ .. 1ii ~ VJ Ei ~ ~ .:.: ~ Ei .:.: '> Ei r "" '" (: Viitahalll1c Aarne I'ietaryrtilltie 5 2736 3000 x 06/70 1.10.91 A ~ LylYlloja Esko Pietaryrtintie 8 2736 5000 x 09/76 10.9.90 A "0o Sjöblom Lars Pietaryrtintie 7 2736 3000 x 12/72 28.4.98 A ;piE Rinta-aho Yrjö I'ietaryrtintie 10 2736 3000 x 08/70 17.5.94 A Hemesniemi Lauri Päivänkakkarantie 14 3915 3000 x 09/79 ~ v, Vl o Toimi Väänäsen periku. Päivänkakkarantie 18 2735 3000 x 03/78 ~ Päivänkakkarantie 20 2736 7000 x 11/82 Sinkkonen Heli 2.9.94 A ~ Teräskallio Aira Päivänkakkarantie 7 2736 5000 x 03/73 23.9.93 tn A r 2736 5000 x r Ristikiventie ?,-71 17.3.83 A > Ristikiventie 2735 8700 x 11/74 Lindqvist Maija Ruiskukantie 7 2735 3400 x 07170 llIberg Reijo Ruiskukantie 6 2770 3000 x 09/84 1.6.94 A Syrjälä Veikko Saullakukankuja 3 2770 3000 x 12/76 1.7.94 A Wahlsten Esko Länkikuja 3 1 500 x Harsunen Esko Pujokuja 4 1 500 x Eriksson Gunhild Pietaryrtintie 6 4000 x A r ~. :;;:V>

- 4.2.2000 "

o Öljysäiliöt Lahelan pohjavesialueella (0185807) Tiedot säiliöistä Mihin sijoitettu l' Asennus ja tarkastus Huom! ::< CIl

~ " a Q, ~' ~ § ~ ...: :a 0 ~ -o " Ii! ~ ..., "0 .~ " " ~ ~ 0 " a ~ " 0 g 0 @ ~ " " .5 ~ ~ öi .g" .a ~ ~ .;;; ~" " ~

3000 x 02179 ~ V> Ortamala Jouko ja Ritva Kankurintie 6 3915 CIl Karanen Minna Suksitie 4 2735 3000 x 06/75 ~ Ylisaari Leo Rastitie 6 3915 3000 x 02/81 Salminen Hannu ja Aila Rastitie 8 2733 3000 x 01179 maan päällä Hedenborg Magnus ja Gunn Suksitie 9 3915 3000 x l'~ ~ Kauppinen Erkki ja Eila Rastitie 4 2735 3000 x Instrumentarium Oy Nahkelantie 160 1 25000 x 1 2736 50000 x 23.11.99 A säiliö on tyhjä

Lohja Abetoni Oy Ristikiventie 2 2 2733 5200 x 11/72,03173 " 3 2736 21000 x 11/63,03/73 15.6.92 A 2kplA(6ja 10m3) 03173,11173 1 kpl B (5 m3) Kiinteistö Oy Ristikekkilä Ristikiventie 6 2736 !O 000 05178 18.5.98 A

l' ~. ~ ...... V> V. 4.2.2000

o Öljysäiliöt Lahelan pohjavesialueella (0185807) Tiedot säiliöistä Mihin sijoitettu Asennus ja tarkastus Huom! l' ~ ~ ~ §'" El 9 ~' ~ 0 gj ::) 0 0: .. ] " ~ "'" -l .~ ~ "0 "0 a '" c- "0 g :ii '"~ 0 " '1 " "~ .5 ~ "@ .!: ~ '0' '0' ~ .9 "" Sailiön omistaja Osoite ]- "-'" ~ ~ ~ ~ '" ~ Vl ." El ~ ~ -'"'"" 8 ~ '> 'El l' ArsenalOy Rislikivcnlie 4 5000 x ~ Kiinteistö Oy Tuusulan Mikl Pihasaunionkuja 8 3915 3000 x o'"C VEPE Oy Peltonen Liekonkuja 6 2770 20000 x 03/82 7.1.98 A t5 Latvataio & Mattila Oy Ristikiventie 1 8000 x ;y Maansiirtopalvelu Ky Keijo ~istikiventie 3-5 3000 x r;; en V> Tuusulan kunta Vaunukankaantie 3-5 2735 20000 x 11/86 '" I

i>-

t: ~...... VI 0\

• "t,,-,LUUu

.,

SFS·standardit: g 2735 rakennuksen sisään sijoitettava teräksinen suorakulmainen säiliö ~' 3915 rakennuksen sisään sijoitettava lujitemuovinen säiliö -0' 2733 rakennuksen sisään tai ulkoalueelle sijoitettava teräksinen lieriömäinen makaava säiliö >-l l' 2734 rakennuksen sisään tai ulkoalueeUe sijoitettava teräksinen lieriömäinen pystysäiliö 2737 ulkoalueeUe sijoitettava suuri teräksinen ympyräpohjaiilen säiliö < 500 m3 ~ 2740 ulkoaluceUe sijoitettava suuri teräksinen ympyräpohjainen säiliö > 500 m3 ~ 2736 maan aUe sijoitettava teräksinen bitumiUa tai lujitemuovilla pinnoitettu säiliö '"tl 2770 maan aUe sijoitettava lujitemuovinen säiliö o

VI CIl~ Tarkastusluokat: W metaUisäiliöt ~ A uusinta tarkastus 5 vuoden kuluessa B uusintatarkastus 2 vuoden kuluessa l'~ C poistettava käytöStä 6 kuukauden kuluessa tai korjattava :> D poistettava käytöstä välittömästi tai korjattava

muu kuin metallisäiliö A tiiviystarkastus 10 vuoden kuluttua D poistettava käytöstä välittömästi tai korjattava

r.~. :s1>' -~" I.iite 6 1/3

Kuva 1 Lahelan vedenottamo

-'- /'.. - ."

t

Kuva 2: Maa-ainesten ottoalue

------_._------. 55 I.iite 6 2/3

Kuva 3: \'anha maa-ainesten ottoalue

Kuva 4: Maantie 139 56 Liite 6 3/3

Kuva 5: Paikallistie ll-t65

C_,';-'"

, ~-,', . I! .( , , .. ":, .. ~~~ ,:~-<_;~,;.~~tt~.ci·.

Kuva 6: Häklin uimalampi

------~~~~~~~~ Liitekartta 1 > r$1l1~ ~I~ I TUUSULAN ~~~~ POHJAVESIALUEET

--

@ POHJAVEDENOTTAMO :0 ••••• 0•·c. ._. U U 0 E N MAA N I@._.I PORAKAIVO-OTTAMO : : : - YM P ÄR I S T ÖK E SK US ~ ... .." .... N Y LANDS @ TUTKITTU VEDENOTTAMO

0 • •• • • •• • ' ... Mf L J OCE N T RA L Cl KUNTARAJA p N pohjavesialueen raja o 2 4 6 /\ " Pohjavesialueen osa-alueen raja 11 .1.2000 ''AV"AV, Pohjavesialueiden välinen raja Kilometriä AE.Nylander /'\1 Varsinaisen muodostumisalueen raja + Liitekartta 2 Tuusula Pohjavesialuekartta 1: 20 000 Lahela 01858507 I Pohjavesiputkien ja kaivojen numerot

•

--

POHJAVESIALUEEN RAJA = SUOJAVYÖHYKKEEN RAJA POHJAVESIALUEEN VARSINAISEN IV MUODOSTU MISALUEEN RAJA N POHJAVESIALUEIDEN VÄLINEN RAJA POHJAVESIALUEEN OSA-ALUEIDEN VÄLINEN RAJA

@ POHJAVEDENOTIAMO 0 POH JAVESI PUTKI e POHJAVESIKAIVO 0+ LÄHDE KILOMETRIÄ

U UOrNl'l AA N POHJAVEDEN VIRTAUSSUUNTA YMPAA...... I..STÖKESK...... US.... - POHJAVESILAMPI N Y l Ar-J Ol> MILJOCENTRAL E;;;I• KALLlOPALJASTUMA E. Nylander ~ Maanmittau slaitos lupa nro 1!MAR19 8 10.1.2000 IV PÄIJÄNNETUNNELI + Li itekartta 3 Tuusula Pohjavesialuekartta 1: 20 000 Lahela 01 858507 I Pohjaveden pin nan korkeudet

' .

POHJAVESIALUEEN RAJA = SUOJAVYÖHYKKEEN RAJA POHJAVESIALUEEN VARSINAISEN MUODOSTUMISALUEEN RAJA POHJAVESIALUEIDEN VÄLINEN RAJA ",V' POHJAVESIALUEEN OSA-ALUEIDEN VÄLINEN RAJA

@ POHJAVEDENOTTAMO 0 POHJAVESIPUTKI o 0.5 1,0 p e POHJAVESIKAIVO ~~KI-LO-M-E~T~R~IÅ~' ~~ ~ 0>- LÄHDE

POHJAVEDEN VIRTAUSSUUNTA :,., •• •••••• ... U U 0 E N M AA N :: . : : YMPAnISTOKESKU$ POHJAVESILAMPI :...... : ~ ; ·· Y·· L·· ~ · ; ; · D ·· S · ··· ·· .. ··.. ·· "' ·" .. ·· ··· ·.. •••••• • • ••••••• MI LJ OCENTAAL • KALLlOPALJASTUMA eH!1 E. Nylandel /V PÄIJÄNNETUNNELI () MmmiHaus l a~os lupa 010 lA1A RIU 10.1 .2000 Li itekartta 4 TUUSULA LAHELA 0185807 I Kartoitetut pohjavettä vaarantavat kohteet 1 :10000

/ ---_ .. I I I I II I ~~l;~rt~~~~~list ie 11465 0 \ , :~ \ }< t\ 1 I

VÄHÄINEN POHJAVESIRISKI ILMEINEN POHJAVESIRISKI SUURI POHJAVESIRISKI

POHJAVESIALUEEN RAJA = /V SUOJAVYÖHYKKEEN RAJA POHJAVESIALUEEN OSA-ALUIEDEN ".... tI'· VÄLINEN RAJA N POHJAVEStALUEIDEN VÄUNEN RAJA POHJAVESIALUEEN VARSINAISEN /V MUODOSTUMlSALUEEN RAJA @ POHJAVEDENOTIAMO o 0.1 0.2 0.3 p (:; POHJAVESIPUTKI r""_ e POHJAVESIKAlVO Kilometriä 0+ LÄHDE : ...... A U UO~N MAAN POHJAVEDEN VIRTAUSSUUNTA : ' ; YMPÄRISTÖKE SK US POHJAVESILAMPI ...... N Y l AN O S • ...... MILJOCENTRAL KALLIOPALJASTUMA E. Nylander MOOTTORIKÄYTTÖISTEN AJONEUVOJEN @ilmmiltausböoslupanro 1IMAR.I98 MAASTOKÄYTÖN RAJOITUSALUE 12.1.2000 Liitekartta 5 TUUSULA Lahelan pohjavesialue 01858071 Öljysäiliöt 1 : 15 000

1\

ÖLJYSÄILlÖT ON LUOKITELTU SÄILlÖTILAVUUDEN MUKAAN '. o - 2999 litraa 3000 - 5000 litraa 5001 - 10000 litraa 10001 - 20000 litraa 20001 - 100000 litraa

N POHJAVESIALUEEN RAJA N VARSINAISEN MUODOSTIJMISALUEEN RAJA N POHJAVESIALUEIDEN VÄLINEN RAJA N POHJAVESIALUEEN OSA-ALUEIDEN VÄLINEN RAJA o 0.2 0.4 p @ POHJAVEDENOTTAMO Ö POHJAVESIPUlKl Kilometriä e POHJAVESIKAIVO 0·' • • ••• • • LÄHDE U U 0 E N M A A N A 0> · "" :· : : YMPÄRISTÖKES I<.US .. POHJAVEDEN VIRTAUSSUUNTA :. .". ..: . · .... N Y lANDS POHJAVESILAMPI ...... MILJOCENTRAL Iml KALLlOPALJASTIJMA E. Nylander 11,12000 l e",1 SORANOTTOALUE oMm.mm' Hos lupa nro 1 ~ AR I 9 ! Kuvailulehti

Julkaisija Uudenmaan ympäristökeskus

Päivämäärä Helsmikuu 2000

Tekijä(t)/ Teemu Kantelinen Toimittaja(t) Julkaisun nimi Lahelan pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Tuusula

Tiivistelmä TiivistelmäLahela n pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa täsmennettiin pohjavesialuekartoitusta ja selvitettiin pohjavettä uhkaavat riskitekijät. SuojeJusuunnitelma laadittiin yhteistyössä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän, Tuusulan kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Suunnitelman tavoitteena on turvata riittävän ja hyvälaatuisen pohjaveden saanti koko Lahelan pohjavesialueelta.

Lähtöaineistona työssä on käytetty Tuusulan seudun vesilaitos kunta yhtymän, Tuusulan kunnan sekä paikallisten yritysten alueella aiemmin teettämiä tutkimuksia ja selvityksiä. Lisäksi käytössä ovat olleet suulliset tiedonannot Tielaitokselta sekä Tuusulan kunnan pelastuslaitokselta. Näitä tietoja on tarkennettu kiinteistökyselyllä sekä tarkastuskäynneillä alueen yrityksiin.

Lahelan pohjavesialueella on useita erilaisia pohjavettä vaarantavia toimintoja. Riskikohdekartoitukses­ sa oli mukana yli neljäkymmentä yritystä. Pohjavesiriskit arvioitiin riskipisteytyksen, riskitoiminnan sijainnin, kemikaalien käyttö- ja varastointimäärien mukaan. Riskientärkeysjärjestykseksi muodostui: teollisuus, tienpito ja liikenne, suojaamattomatöljysäiliöt, asutuksen jätevedet, saastuneet maa-alueet, maa-ainestenotto ja Häklin uimalampi. Suojelusuunnitelmassa määritettiin Lahelan ottamalle koko pohjavesialueen kattava suojavyöhyke. Uusien laitosten ja toimintojen sijoittamisesta pohjavesialueelle esitettiin suositukset Riskikartoituksen perusteella laadittiin suojelutoimenpideohjelma, jonka avulla nykyisistä toiminnoista aiheutuva pohjavesiriski voidaan minimoida. Pohjaveden suojelutoimenpiteisiin tartutaan välittömästi ja ohjelman mukaan kaikki suojelutoimenpiteet on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2005 mennessä. Asiasanat pohjavesialueet, pohjavesi, vesiensuojelu, suojelusuunnitelmat, riskikartoitus, Tuusula

Julkaisusarjan Uudenmaan ympäristökeskus - Monisteita 67 nimi ja numero ISSN 1238-7185 " ISBN 952-5237-50-8

Sivuja 56 S., 5 karttaliitettä

Kieli Suomi

Julkisuuden aste Julkinen ja ehdot Hinta 40,- mk / 6,73 euroa (sis. alv:n 8 % = 2,96,- mk / 0,50 euroa)

Julkaisun nimi Pian for protection of Lahela groundwater area in Tuusula (Southern Finland) englanniksi Muut tiedot

Kustantaja Uudenmaan ympäristökeskus

Julkaisun myynti! Uudenmaan ympäristökeskus / tiedotus puh. (09) 148881 Jakaja PL 36 (Asemapäällikönkatu 14) fax (09) 1488 8295 00521 HELSINKI Presentationsblad

Utgivare Nylands miljöcentral

Datum Februari 2000

FÖrfattarel Teemu Kantelinen Redaktör Publikationens Skyddsplan för grundvattenområdet Lahela i Tusby titel

Referat Skyddsplanen för grundvattenområdet Lahela bygger på en preciserad kartläggning av området och en utredning av de faktorer sam utgör ett hot mot grundvattnet. Planen harutarbetats av samkommu­ nen Tusbynejdens vattenverk, Tusby kommun och Nylands miljöcentral. Syftet med planen är att garantera en tillräckllg tll1gång på gatt grundvatten i hela grundvatlenområdet. •

Alla de utredningar och undersökningarsom samkommunen Tusbynejdensvattenverk, Tusby kommun och lokala företagare tidigare Jätit gära haranvänts sam källmaterial och därtill muntlig information av Vägverketoch Tusby räddningsverk. De muntliga uppgiftema harpreciseratsgenomfastighetsenkäter och företagsbesök.

Inom grundvattenamrådet Lahela idkas verksamhet sam utgör hat mot grundvattenkvaliteten. Över förtioföretag ingick i en karteringen av olika riskfaktorer. Dessa poängsattes utgående från geografiskt läge och använd eiler lagrad kemikaliemängd och på så sätt erhölls en graderad skala över riskfa ktorerna: industri, vägunderhåll och trafik, oskyddade oljecisterner, avloppsvatten från glesbebyggelse, förorenad mark, jordtäkt och träsket Häklin, där många badar. I skyddsplanen föreslås en skyddszon förhela detgrundvatlenområde, varifrån Lahela vatlentäkttarvatlen. I planen ges rekommendationer om var nya anläggningar och ny verksamhet kan placeras. På basis av karteringen utarbetades etl program för skyddsåtgärder i avsikt att minimera de hot som den nuvarande verksamheten utgör. Arbetetmed atlvidta skyddsåtgärderna skall omedelbartinledas och programmet bygger på att alla åtgärder har vidtagits före slutet av år 2005.

Nyckelord grundvattenområde, grundvatten, vattenskydd, skyddsplaner, riskfaktorer, kartering, Tusby Publikationsserie Nylands miljöcentral • Duplikat 67 och nummer ISSN 1238·7185

" ISBN 952·5237·50·8

Sidantal 56 s" 5 kartbilagor

Språk Finska

Offentlighet och Offentlig andra villkor Pris 40,· mk 16,73 euro (inkl moms 8 % = 2,96 mk 1 0,50 euro)

Publikationens Pian for protection of Lahela groundwater are in Tuusula (Southern Finland) titel på engelska Övriga uppgifter

Förläggare Nylands miljöcentral

Beställningarl Nylands miljöcentrall infonmation tfn (09) 148881 Distribution PB 36 (Stinsgatan 14) fax (09) 1488 8295 00521 HELSINGFORS UUDENMAAN YMP.:\RISTÖKESKUS - MONISTEITA ISSN 1238-7185

Täydellinen luettelo löytyy Internetistä URL: http://www.vyh.fJlpalvelut(julkaisuJuyklmonisteet.htm

28. Satu Yli-Karhula: LuoIUlon monimuotoisuus ympäristön tilan seurannassa: LuoIUlon monimuotoisuuden ilmentäjätja niiden sisältyminen Uudenmaan ja Lohjan ympäristön tilan seurantoihin. Helsinki 1999. 112 s.

29. Pasi Lempinen: Keravanjoen tulvasuojelutöiden kalataloudellisten tarkkailututkimus­ ten loppuraportti. Helsinki 1998. 42 s.

30. Pasi Lempinen: Myrskyiän Kirkko-, Sopa-ja NiemenjärvienjäJjestelytyöhön kunluva ,~ kala-ja rdjlutaloussehitys. Helsinki 1998. 34 s.

> 31. Ilkka Sarnmalkorpi: Uudenmaan järvien kurmostustarveselvitys. Helsinki 1998. 49 s.

32. Kirsi Pitkäranta: Saastuneen maa-alueen tutkiminen geofysikaalisin menetelmin. Helsinki 1998. 89 s.

33. Jyrki Kangasmäki: Jätevesien käsittely Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pintakäsitte• lylaitoksissa. Helsinki 1998. 58 s.

34. Yrjö Ala-Heikkilä: Landskapsvård, vattenskydd ochlantbruketsmiljöstödi Svartådalen. Helsingfors 1998. 88 s.

35. Aino Tamsi-Joensuu (toim.): PKT-alan sidosryhmäpäivä : Uudenmaan yrnpäristökes• kuksen sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäJjestäntä konlutuspäivä Helsingissä 12.2.1998. Helsinki 1998. 62 s.

36. Tiina Kankaanranta: Kemikaalien ympäristö- ja kaatopaikkakäyttäytymisen perusteita. Helsinki 1998. 94 s.

:~. 37. Irmeli Abtela: Maatalouden vesiensuojelu Pohjanpitäjänlahden ympäristössä. Helsinki 1998. 38 s. 0 , 38. Kaija Savelainen (toim.): Saastuneet maat ja likaantnneet pohjavedet : Uudenmaan ympäristökeskuksen neuvottelupäivä Helsingissä 24.3.1998. Helsinki 1998. 50 s.

0 39. Raimo Antikainen: Rumpuaukkojen mitoitus: Kirjallisuusselvitys. Helsinki 1998. 46 S., 3 liil.

40. Harma Y.li-Tolppa (toim): Viemärlverkon saaneraus : Uudenmaan ympäristökeskuksen konlutuspäivä 17.3.1998. Helsinki 1998. 62 s.

41. ReaLultinen: Nummenjoenvesistöhankkeenkasvillisuus-ja maisema selvitys. Helsinki 1999.225.

42. Riitta Salasto ja IVlinna Laitinen (toim): Agenda 21 oppimisverkosto : Uudenmaan ympäristökeskuksenkonlutuspäivä 26.3.1998. Helsinki 1998. 48 s.

43. Esa Lammi, Maiti Koivula, Esa Pienmunne ja Pekka Routasuo: Kirkkonummen Saltfjärdenin pesimälinnusto 1997. Helsinki 1998. 26 s.

44. Leena Villa (toim.): Uudenmaan yrnpäristökeskuksen tutkimus- ja kehittämisohjelma vuosille 1998 - 2000. Helsinki 1998. 54 s.

45. Eija Lehtonen (toim.): Kokemuksia ja suosituksia ohjelmien ja suunnitelmien ympäristövaikutusten arvioinnista: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ohjelma-yva -jaoston loppuraportti. Helsinki 1999.32 s. 46. Marketta Jolkkonen: Maisemaselvitys ja maisemanhoito-ohjeita Skärlandetin-Gullön alueelle Tanmusaaressa. Helsinki 1998. 63 s.

47. Matti Laitio ja Pipsa Poikolainen (toim.): Alueidenkäytön neuvottelupmvä 18.3.1998: Underunaan ympäristökeskus. Helsinki 1998. 148 s.

48. Tnija Hiili, Kati Keto ja Susan Londesborough: Uudenmaan ympäristökesknksen alueen pienten virtavesien seurannan raportointi vuosilta 1990 - 1996 ja seurannan keltittänti• nen. Helsinki 1999. 5-l s.

49. tvlinna Laitinen: ·Yhteenveto kuntakyselyn (elokuu 1998) tuloksista ja kuntien sitoutuntisesta paikalliseen Agenda 21 -työhön. Helsinki 1998. 64 s.

50. Teija Haavisto ja Pasi Lempinen: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kalataloudellisesti ja luo1l1lonsuojelullisesti. arvokkaat pienvedet. Helsinki 1999. 168 s.

51. Hanna Yli-Tolppa (toim.): HAAVE-projekti: Jätcvcsicnkäsittcly haja-asutusalneella : Uuderunaan ympäristökesknksen koulutustilaisuus 12.11.1998. Helsinki 1998. 76 s.

52. AriLavinto: Tuusulanjoenlillllustoselvitys 1996 -1997: Loppuraportti. Helsinki 1999. 43 s., 20 liites.

53. Anu Lamminpää: Suojavyöhykkeiden yleissuunnite1ma Porvoonjoen valuma-alueella Askolassaja Pnkkilassa. Helsinki 1999. 54 s.

54. Pasi Lempinen: Sipoonjoenja Mustijoen kalatietutkimus. Helsinki 1999. 36 s.

55. Kirsi Vilonen: Suojayyöhykkeiden yleissuunnitelma Hirvijoen valuma-alueella Nununi­ Pusulassa. Helsinki 1999. 30 s.

56. Leena Villa, SiIpaPenttilä, Janne SoininenjaAnu Seppäla: Maataloudenympäristötnki• en totetItunugegja_ Yaikutul

57. Eija Lehtonen oeh Teija Haavisto (red.): Nylands miljöprogram 2005. Helsinglors 1999. 176 s.

58. Harri Aulaskari ja Pasi Lempinen: lngarski1aån vesistöalueella vuosina 1991 ja 1992 tehtyjen meritaimenistntusten tulokset Helsinki 1999. 28 s. • 59. Merja Autiola: Keski-Uuderunaan soranottoalueet. Helsinki 1999. 198 s.

60. Hanna Yli-Tolppa (toim.): Haave-projekti: Vedenhankinta haja-asutusalueella - Uudenmaan ympäristökesknksenkoulutuspäivä 9.11.1999. Helsinki 1999. 52 s.

61. Pasi Lempinen, Rea Luttinen ja Arto Pummila: Tuusulanjoen ympäristöselvitys. Helsinki 1999. 64 s.

62. Päivi Piispa: Sosiaalisten vaikntusten arviointi "Kestävä maatalous Vantaanjoella" -hankkeesta. Helsinki 1999. 34 s.

63. Sirpa Penttilä ja tvlinna Kulmala: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Vanjoen ja Vihtijoen valuma-alueilla Vihdissä ja Karkkilassa Helsinki 1999. 46 s.

64. Mikla Koivunen: Koskenkyläjokilaakson yleissuunnitehna: Suojavyöhykkeet, maisema ja virkistyskäyttö. Helsinki 2000. 96 s.

65. Hemo Tuomola: Uudenmaan ympäristökesknksen teollisuuden valvonnan kehittäntis• suunnitelma. Helsinki 2000. 44 s.

66. Hannu Airolaja Janne Soininen: lhnaulaadun bioindikaattoriseuranta metsäympäristös• sä: Tarkkailuohjelma Uuderunaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueelle. Helsinki 2000. (pAINOSSA.)