DOCSLIB.ORG

TELMA, TUUSULA Teemu Kantelinen Uudenmaa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
TELMA, TUUSULA Teemu Kantelinen Uudenmaa UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS - MONISTEITA Nro 67 LAHELAN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNI­ TELMA, TUUSULA Teemu Kantelinen Uudenmaan ympäristökeskus Helsinki 2000 © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MYY/00 Tekijä on vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota Uudenmaan ympäristökeskuksen virallisena kannanottona. Valokuvat: Teemu Kantelinen Piirros: Milja Poikolainen Julkaisutilaukset: Uudenmaan ympäristökeskus / tiedotus PL 36, 00521 HELSINKI puh. (09) 148 881 fax (09) 1488 8295 e-mail: [email protected] ISBN 952-5237-50-8 ISSN 1238-7185 Painopaikka: Uudenmaan ympäristökeskuksen monistamo, Helsinki 2000 3 ALKUSANAT Suojelusuunnitelma-alue kattaa Tuusulassa sijaitsevan Lahelan pohjavesialu­ een. Lahelan pohjavedenottamo on Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän aktiivisessa käytössä. Suojelusuunnitelman tavoitteena on selvittää pohjavesiolosuhteet sekä tutkiaja arvioida ne tekijät, jotka suunnitelma-alueelta on saatavissa pohjave­ den määrään ja laatuun vaikuttavista riskeistä. Suojelusuunnitelmassa tuodaan esiin tietoa koko pohjavesialueen suojelutarpeesta. Suunnitelman tärkeänä -" tavoitteena on nopeuttaa pohjaveden suojelutoimenpiteiden toteuttamista ja vaikuttaa maankäyttöön siten, ettei pohjavesialueelle sijoittuisi uusia pohjavettä vaarantavia toimintoja. Lahelan suojelusuunnitelmaa tullaan käyttämään ohjeena viranomaistoiminnassa kun käsitellään ympäristölain, kemikaalilain ja lllaa-aineslain mukaisia lupahakemuksia ja ilmoituksia. Suojelusuunnitelman avulla pyritään tehostamaan pohjaveden laadun seurantaa sekä varaudutaan toimenpiteisiin arvaamattomien pohjavesivahinko­ jen varalta. Pohjaveden suojelun tarkoitus on riskitekijöiden minimointi ja hallinta pitkällä aikavälillä. Lahelan pohjavesialueen suojelusuunnitelma on laadittu yhteistyössä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän, Tuusulan kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Suunnitelman kokoamisesta ja kirjoittamisesta vastasi Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelija Teemu Kantelinen, joka työskenteli Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän palkkalistoilla. 4 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT .......... .. ... ......... .. .. 3 YLEISTÄ ....................... ........... .. .... ... 7 2 LÄHTÖ AINEISTO ... 7 3 POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGISET OLO- SlJHTEET .. ............ 8 3.1 Maaperä .................. ............. ....... 8 3.2 Pohjavesi. ......... ........... 9 4 VEDENOTTO ... ... ...... ...... ............... 10 5 VEDENOTON YMP ÄRISTÖV AIKUTUKSET .... .... .. 10 6 POHJAVEDEN LAATU. .. 11 7 POHJAVESIALUEENKAAVOITUSTILANNE ............. 12 8 POHJAVEDEN LAATUA VAARANTAVAT TEKIJÄT . .. .... 13 8.1 Teollisuus . .. 13 8.2 Asutus. .. 20 8.2.1 Öljysäiliöt.. .. .. 20 8.2.2 Jätevedet .............. ... .. ..... .. 21 8.3 Maa-ainesten ottaminen ... .. 21 8.4 Tienpito ja liikenne ........... ....... .. ...... 22 8.4.1 Liikenne .. ... ..... ...... ............. .. .. .. 22 8.4.2 Tienpito ...... .......... ... .. 23 8.4.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset ... .... .. ... ... 23 8.4.4 Maastoliikenne . .. 23 8.5 Häklin uirnalampi . .. 24 8.6 Saastuneet maa-alueet ....... .. ...... 24 8.7 Maatalous. .. ................. 25 9 POHJ A VEDEN LAATURISKIEN ARVIOINTI 25 9.1 Teollisuus ................................... 26 9.2 Tienpito ja li ikenne .......... ............... 26 9.3 Suojaamattomat öljysäiliöt ...................... .. 26 9.4 Asutuksen jätevedet . 26 9.5 Saastuneet maa-alueet ..... ................. 27 9.6 Maa-ainesten ottaminen ... .. 27 9.7 Häklin uirnalampi . .. 27 5 10 VEDENOTT fuv{OALUE JA SUOJA VYÖHYKE 27 10.1 Vedenottamoalue . .... .. .. ' 27 10.2 Suojavyöhyke . .................. .... 28 11 POHJA VESIALUEEN SUOJELUTOIrv1ENPITEET . ...... 28 11.1 Uusien toimintojen sijoittaminen ........... 28 11.2 Nykyisiä toimintoja koskevat suojelutoimenpiteet .. 29 11.2.1 Kaavoitus . .. 29 11 .2.2 Teollisuus .... .... ... .......... ........... 30 . 11.2.3 Tienpito ja liikenne ... ... .. ... ........... .. 30 11.2.4 Suojaamattomat öljysäiliöt . .. 30 11.2.5 Asutuksen jätevedet ...... .. 31 11 .2.6 Maa-ainesten ottaminen . 31 11.2.7 Saastuneet maa-alueet . ...... .. ...... .. ... ... 31 12 TOIrv1ENPITEETVAHINKOTAPAUKSISSA ............... 33 12 .1 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy ............. .. ... 33 12.2 Tiedonvälitys onnettomuustilanteessa ... ... .. .. ... 33 12.3 Vahinkojen torjunta ................... .. .. .. .. 34 KIRJALLISUUSLUETTELO .................. .. .... 35 LIITTEET .................... ... 36 Liite I Kartta Lahelan pohjavesilaitoksesta Liite 2 Analyysituloksia Liite 3 Kyselylomake Liite 4 Yritykset Lahelan pohjavesialueella Liite 5 Öljysäiliöt Lahelan pohjavesialueella Liite 6 Kuvia suunnittelualueelta Liite 7 Karttoja Kuvailulehti Presentationsblad 6 7 1 YLEISTÄ Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän toimeksiannosta Teemu Kantelinen on tehnyt tämän suojelusuunnitelman opinnäytetyönään Hämeen ammattikor­ keakouluun. Pohjavesialueella sijaitsee Lahelan vedenottamo, joka on Tuusulan seudun vesilaitos ky:n omistuksessa. Pohjavesialue sijaitsee n. 1 km Tuusulan kuntakeskuksesta Hyryiästä länteen. Alueen sijainti on esitetty liitteen 7 kartassa 1. Työn tavoitteena on selvittää pohjavettä uhkaavat riskit Lahelan -- pohjavesialueella sekä laatia näiden tietojen perusteella suojelusuunnitelma, jonka avulla voidaan turvata riittävä hyvälaatuisen pohjaveden saanti koko Lahelan pohjavesialueelta, ottamalla huomioon nykyisen maankäytön rajoitukset. Suunnittelutyön yhteydessä on Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta tarkistettu pohjavesialueen rajat. Riskikartoituksen perusteella on tehty riskiarvio sekä laadittu ohjeet uusien toimintojen sijoittamisesta pohjavesialueelle ja nykyisille toiminnoille tarvittavat suojelutoimenpiteet. Tämän lisäksi on laadittu toimenpideohjelma, jonka tarkoituksena on suojelutoimenpiteiden toteutumisen nopeuttaminen. Suunnitelmassa on myös esitetty toimintaohjeet mahdollisten pohjaveden laatua vaarantavien vahinko­ tapausten varalle. Suunnittelutyötä on valvonut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Unto Tanttu Tuusulan seudun vesilaitos ky Kalle Vuorela Tuusulan seudun vesilaitos ky Matti Lappalainen Tuusulan seudun vesilaitos ky Risto Mansikkamäki Tuusulan kunta Olli Lappalainen Tuusulan kunta Ari Tukiainen Tuusulan kunta Ulla-Maija Upola Tuusulan kunta Esko Nylander Uudenmaan ympäristökeskus 2 LÄHTÖAINEISTO Suunnittelutyön lähtöaineistona on käytetty Tuusulan seudun vesilaitos ky:n, Tuusulan kunnan sekä alueen yritysten teettämiä tutkimuksia Lahelan pohjavesialueella. Lisäksi käytössä on ollut Tuusulan seudun vesilaitos ky:ltä ja Tuusulan kunnalta saatuja asiakirjoja sekä Tielaitokselta saatuja suullisia tietoja. Tarkemmat tiedot käytetystä lähtöaineistosta löytyvät kirjallisuusluet­ telossa. 8 3 POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGISET OLO­ SUHTEET Suunnittelutyön yhteydessä suoritettiin yhteistyössä Uudenmaan ympäristö• keskuksen kanssa pohjavesipintojen mittausta ja havaintoputkien korkojen tarkistusta. Lisäksi pohjavesialueelle rakennettiin Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän toimesta uusi havaintoputki (Hp 99/9) sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta tarkistettiin pohjavesialueen raj oja Pohjavesi­ alueen rajojen tarkistuksen yhteydessä Lahelan pohjavesialuetta laajennettiin .- ja se yhdistettiin idässä Hyrylän pohjavesialueen sekä lännessä Huissamäen pohjavesialueen kanssa. 3.1 Maaperä Lahelan vedenottamo sijaitsee Ristitienkankaan hiekka- ja soramuodostuman kaakkois puolella. Vedenottamoalueella ja sen luoteispuolella sij aitsevalla Lahelanrinteen alueella maaperä koostuu pintaosistaan hienorakeisista, heikosti vettä johtavista maalajeista, lähinnä siltistäja savesta. Näiden alla on hyvin vettä johtavia hi ekka- ja sorakerroksia, joiden kautta vedenottamollaja Ristitienkankaalla on hydraulinen yhteys keskenään. Ristitienkankaalla on hiekan-ja so ranoton seurauksena laajoja kaivualu­ eita, joill a sekä kallio- että pohj avesipinta on laajalti paljastuneena. Tutkimus­ ten mukaan kalliopinnan korkeus asema ja maakerrosten paksuus vaihtelee alueella huomattavasti. Maakerrosten paksuus on suurimmillaan ns. Häklin sorakuopan kaakkoispuolella sekä Ristikiventien länsipuolella, missä lajittuneiden maakerrosten paksuus vaihtelee 15 - 22 metriin. Muodostumis­ alueen keskiosassa kalliopinta kohoaa itä-länsisuuntaiseksi selänteeksi ja maakerrosten paksuus vähenee huomattavasti. Soranoton vaikutuksesta kallioselänteen lakiosat ovat monin paikoin paljastuneena. Maaperä Ristitien­ kankaalla on pääosiltaan lajittunutta hiekkaa. Hienojakoisempia siittivaltaisia maakerroksia on todettu Instrumentariumin tieliittymän kohdalla. Ristikiventien länsipuolella maapohja koostuu pinnassa koostumuksel­ taan vaihtelevasta täyttömaakerroksesta,jonka paksuus vaihtelee tutkimuspis­ teissä välillä 0, 9 - 2,3 metriä Täytlömaakerroksen alapuolinen, luonnontilaisen maaperän pintaosa koostuu noin 0,6 - 1,9 metrin paksuisesta turvekerroksesta. Turvekerroksen alapuolella on koko alueella koekuoppien kaivusyvyyteen (noin 2 m) saakka ulottuva lajittunut hiekkavaltainen maakerros, joka maanäytteiden perusteella vaihtelee koostumukseltaan silttisestä hienosta hiekasta tasarakeiseen hiekkaan. Vallitsevana maalajina alueella on hieno hiekka. Turpeen ja hiekan välissä tavataan paikoitellen ohut siittikerros. Lahelan vedenottamon valuma-alueen maaperä on jaettu geologisen rakenteensa sekä pohjaveden muodostumisen kannalta kahteen vedenlä• päisykyvyltään ja 1ik aantumisherkkyydeltään erilaiseen alueeseen seuraavasti : 9 Vettä hyvin läpäisevään, likaantumisherkkään varsinaiseen pohjave­ denmuodostumisalueeseen,joka käsinääRistitienkankaan hiekka-soramuodos­ tuman. Pääosa vedenottamolta
Load more

Recommended publications
  • Selvitys Käytöstä Poistettujen Kaatopaikkojen Pinta- Ja Pohja- Vesitarkkailusta Uudellamaalla Maria Arola
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by National Library of Finland DSpace Services Selvitys käytöstä poistettujen kaatopaikkojen pinta- ja pohja- vesitarkkailusta Uudellamaalla Maria Arola Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2011 Selvitys käytöstä poistettujen kaatopaikkojen pinta- ja pohja- vesitarkkailusta Uudellamaalla Maria Arola 6/2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 6 | 2011 1 ISBN 978-952-257-313-1 (PDF) ISSN-L 1798-8101 ISSN 1798-8071 verkkojulkaisu Julkaisu on saatavana myös verkkojulkaisuna: http://www.ely-keskus.fi/uusimaa/julkaisut http://www.ely-centralen.fi/nyland/publikationer Valokuvat: Maria Arola Kartta: Maria Arola © Maanmittauslaitos lupa nro 7 MML/2011 2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 6|2011 Sisällys 1 Johdanto 5 1.1 Jätteiden loppusijoituksen historia ............................................................... 5 1.2 Käytöstä poistettujen kaatopaikkojen tila ..................................................... 5 2 Kaatopaikkoja ohjaavan lainsäädännön kehittyminen 8 2.1 Vesilaki (264/1961) ja -asetus (282/1962) ....................................................... 8 2.2 Asetus vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä (283/1962) ..... 8 2.3 Terveydenhoitolaki (469/1965) ja -asetus (55/1967) ...................................... 8 2.4 Jätehuoltolaki (673/1978) ja -asetus (307/1979) ...........................................
    [Show full text]
  • Talviaik Ata Ulut
    INKOO – KIRKKONUMMI TH – HELSINKI 018 HELSINKI – KARJAA – TAMMISAARI 018 HELSINKI – KARJAA – FISKARI INGÅ – KYRKSLÄTT VGS – HELSINGFORS 018 HELSINGFORS – KARIS – EKENÄS 018 HELSINGFORS – KARIS – FISKARS Merkkien selitykset – Teckenförklaring: – VINTERTIDTABELLER TALVIAIKATAULUT 018 PIKA 018 018 018 018 018 V M–P M–P M–P M–P Laituri H:ki Laituri H:ki 27 16 16 27 16 26 16 16 27 + Kouluvuoden aikana – Under skolåret Ingå/Inkoo 7,15 ~7,55TH 9,10 15,05 Plattform H:fors M–P M–P M–P Plattform H:fors M–P M–P M–P M–P M–P M–P Helsinki/Helsingfors 9,25 13,25 16,10 Vain koulujen kesäloman aikana Helsinki/Helsingfors 9,25 13,25 14.15 16.10 17,00 18.45 ++ Kyrkslätt VGS/Kirkkonummi TH 7,45 x 9,35 15,30 Lauttasaari/Drumsö - x x Under skolans sommarlov K:nummi/Kyrkslätt th - 13,55 - 16.45 17,35 - Jorvas TH x x x x Jorvas th - x x +++ 1.5–30.9 K:nummi/Kyrkslätt th - 13,55 16,45 Inkoo/Ingå - 14,25 - 17.15 18,05 - Iso Omena x x x x Maanantaista perjantaihin Inkoo kk/Ingå kby - 14,25 17,15 Lohja/Lojo 15.30 - 20.05 M–P Lauttasaari/Drumsö x - x x Karjaa las/Karis busst 11,10 14,50 17,40 Från måndag till fredag Puh./Tfn Karjaa/Karis 11,10 14,40 16.30 17.40 18,30 20.50 E-mail Helsingfors/Helsinki Kamppi 8,20 8,50 10,05 16,00 Karjaa ras/Karis jv.st. I 17,45 Jatkaa tarvittaessa T Fax Tammisaari/Ekenäs 11,35 15,10 18,10 Pohja/Pojo 11,25 15,25 16.45 18,45 21.05 Fortsätter vid behov 2.1.2018 Alkaen / Fr.o.m.
    [Show full text]
  • Pohja Parish Village
    SERVICES POHJA PARISH VILLAGE FOOD AND BEVERAGES Pohja parish village is situated in the city of Raseborg, at the bottom of Pohjanpitäjä Bay, along the historical King’s Highway. 1. Backers Café and Bakery In the parish village of Pohja and its surroundings there is a lot to see and experience. Borgbyntie 2, 10440 Bollsta. Phone +358 19 246 1656, +358 19 241 1674, A medieval church built of stone, Kasberget’s grave from the Bronze Age, the first www.backers.fi railway tunnel in Finland constructed for passenger traffic, the agricultural and home- 2. DeliTukku and Restaurant Glöden stead museum of Gillesgården, sports center Kisakeskus, two full-length golf courses, Pohjantie 8, 10420 Pohjankuru. Phone +358 20 763 9121, www.delitukku.fi Påminne sports center, riding centers and much more. In the vicinity are the foundries 3. Restaurant Åminnegård from the 17th century in Fiskars (3 miles away), Billnäs (5 miles) and Antskog (8 miles). Åminnen kartanontie 4, 10410 Åminnefors. Phone +358 19 276 6890, The Pohjanpitäjä Bay is a 9-mile-long fjord-like inlet, which splits the area of the city of www.nordcenter.com Raseborg from the parish village of Pohja to the Gulf of Finland. It is a brackish water 4. Ruukkigolf area and has one of the richest abundance of species in Finland. In the Bay there are Hiekkamäentie 100, 10420 Pohjankuru. Phone +358 19 245 4485, www.ruukkigolf.fi both brackish water and freshwater fishes. 5. Sports Center Kisakeskus The mild climate and the rather unbuilt shores result in a versatile and rich flora and Kullaanniemi 220, 10420 Pohjankuru.
    [Show full text]
  • Ekenäs KARIS Sommaröstrand Marina Tel
    VISITOR’S GUIDE TO ENGLISH 2018–2019 Raseborgvisitraseborg.com EKENÄS • KARIS • POJO • BILLNÄS • BROMARV • EKENÄS ARCHIPELAGO NATIONAL PARK • FISKARS VILLAGE JUSSARÖ ISLAND • RASEBORGS CASTLE • SKÅLDÖ ISLAND • SNAPPERTUNA • SVARTÅ MANOR • TENALA A different world Just an hour from Helsinki and Turku Svartå Manor – svartamanor.fi Raseborg Raseborg castle ruins – nationalparks.fi/raseborg The coastal route Ekenäs Port coastalroute.fi Västerby nature park Påminne ski center & Downhill Åbo go-karting – paminne.com Salo Turku ➜ 33 km Calliola – calliola.com 93 km ➜ Kisakeskus – kisakeskus.fi Malmbacka – malmbacka.fi Åminne Gård – nordcenter.fi Hanko Front Museum – rintamamuseo.fi/eng Fiskars Village – fiskarsvillage.fi Guest harbour Distances to different towns in Raseborg (by car) To KARIS: From Helsinki ..................................................76 km From Turku ....................................................118 km From Helsinki-Vantaa airport ...................89 km From Tampere ..............................................222 km From Jyväskylä ............................................329 km From Hanko .....................................................51 km To EKENÄS: From Helsinki ..................................................93 km From Turku ....................................................111 km From Helsinki-Vantaa airport ................105 km From Tampere ..............................................237 km From Jyväskylä ............................................345 km From Hanko .....................................................35
    [Show full text]
  • Talviaik Ata Ulut
    INKOO – KIRKKONUMMI TH – HELSINKI 192T HELSINKI – KARJAA – TAMMISAARI – HANKO 192T HELSINKI – KARJAA – FISKARI INGÅ – KYRKSLÄTT VGS – HELSINGFORS 192T HELSINGFORS – KARIS – EKENÄS – HANGÖ 192T HELSINGFORS – KARIS – FISKARS Merkkien selitykset – Teckenförklaring: – VINTERTIDTABELLER TALVIAIKATAULUT M–P M–P M–P 192T 192T Laituri H:ki 16 26 16 16 Laituri H:ki 16 16 Plattform H:fors M–P M–P M–P M–P Ingå/Inkoo 7.15 8.35 14.50 Plattform H:fors M–P M–P + Kouluvuoden aikana – Under skolåret Helsinki/Helsingfors 9.30 14.15 16.10 17.00 Munkin kuja - 9.00 - Helsinki/Helsingfors 9.30 16.10 Vain koulujen kesäloman aikana K:nummi/Kyrkslätt th 10.00 - 16.45 17.35 ++ Kyrkslätt VGS/Kirkkonummi TH 7.45 x 15.15 Lauttasaari/Drumsö x x Under skolans sommarlov Inkoo/Ingå 10.30 - 17.15 18.05 Jorvas TH x x x Jorvas th x x +++ 1.5–30.9 Lohja/Lojo - 15.35 - Iso Omena x x x K:nummi/Kyrkslätt th 10.00 16.45 Maanantaista perjantaihin Karjaa/Karis 10.50 16.20 17.35 18.40 M–P Lauttasaari/Drumsö x x x Inkoo kk/Ingå kby 10.30 17.15 Från måndag till fredag Puh./Tfn Pohja/Pojo 11.10 16.35 18.10 19.10 E-mail Helsingfors/Helsinki Kamppi 8.20 9.35 15.50 Karjaa/Karis 10.50 17.35 Jatkaa tarvittaessa Fax T 13.8.2020 Alkaen / Fr.o.m. Fiskari/Fiskars 11.20 16.45 T T Fortsätter vid behov Tammisaari/Ekenäs 11.15 18.00 Ansku/Antskog - T Vuoro ei käy tai pysähdy paikkakunnalla HELSINKI 192T – KIRKKONUMMI TH – INKOO Hanko/Hangö 11.45 18.30 I [email protected] (019) 245 4314 (019) 245 4311 (019) 245 4310 HELSINGFORS 192T – KYRKSLÄTT VGS – INGÅ Turen kör eller stannar ej vid orten Pysähtyy
    [Show full text]
  • Kuntajako Piirin Ja Lohkon Mukaan
    KUNNAT/KENNELPIIRIT/LOHKOT Lähde/kunnat: Väestörekisterikeskus 1.1.2021 KUNTA KENNELPIIRI LOHKO Juva Suur-Savon Kennelpiiri Itä Jyväskylä Keski-Suomen Kennelpiiri Itä A Jämijärvi Satakunnan Kennelpiiri Länsi Akaa Pohjois-Hämeen Kennelpiiri Länsi Jämsä Keski-Suomen Kennelpiiri Itä Alajärvi Etelä-Pohjanmaan Kennelpiiri Länsi Järvenpää Uudenmaan Kennelpiiri Etelä Alavieska Keski-Pohjanmaan Kennelpiiri Pohja K Alavus Etelä-Pohjanmaan Kennelpiiri Länsi Kaarina Varsinais-Suomen Kennelpiiri Etelä Asikkala Salpausselän Kennelpiiri Etelä Kaavi Pohjois-Savon Kennelpiiri Itä Askola Uudenmaan Kennelpiiri Etelä Kajaani Kainuun Kennelpiiri Pohja Aura Varsinais-Suomen Kennelpiiri Etelä Kalajoki Keski-Pohjanmaan Kennelpiiri Pohja B Kangasala Pohjois-Hämeen Kennelpiiri Länsi Brändö Ahvenanmaan Kennelpiiri Länsi Kangasniemi Suur-Savon Kennelpiiri Itä E Kankaanpää Satakunnan Kennelpiiri Länsi Eckerö Ahvenanmaan Kennelpiiri Länsi Kannonkoski Keski-Suomen Kennelpiiri Itä Enonkoski Suur-Savo Kennelpiiri Itä Kannus Keski-Pohjanmaan Kennelpiiri Pohja Enontekiö Lapin Kennelpiiri Pohja Karijoki Etelä-Pohjanmaan Kennelpiiri Länsi Espoo Helsingin Seudun Kennelpiiri Etelä Karkkila Uudenmaan Kennelpiiri Etelä Eura Satakunnan Kennelpiiri Länsi Karstula Keski-Suomen Kennelpiiri Itä Eurajoki Satakunnan Kennelpiiri Länsi Karvia Satakunnan Kennelpiiri Länsi Evijärvi Etelä-Pohjanmaan Kennelpiiri Länsi Kaskinen Vaasan Kennelpiiri Länsi F Kauhajoki Etelä-Pohjanmaan Kennelpiiri Länsi Finström Ahvenanmaan Kennelpiiri Länsi Kauhava Etelä-Pohjanmaan Kennelpiiri Länsi Forssa Etelä-Hämeen
    [Show full text]
  • Sound Quality in Finnish Lutheran Churches
    Sound quality in Finnish Lutheran churches Frida Vikström School of Electrical Engineering Thesis submitted for examination for the degree of Master of Science in Technology. Espoo 10.10.2016 Thesis supervisors: Prof. Ville Pulkki Thesis advisor: M.Sc. Henrik Möller aalto university abstract of the school of electrical engineering master’s thesis Author: Frida Vikström Title: Sound quality in Finnish Lutheran churches Date: 10.10.2016 Language: English Number of pages: 8+94 Department of Signal Processing and Acoustics Professorship: Acoustics and Audio Sound Processing Supervisor: Prof. Ville Pulkki Advisor: M.Sc. Henrik Möller Acoustical measurements were made in twenty churches in the Helsinki area, and their acoustical properties were compared to each other. The churches varied in size from small village churches to large cathedrals, were built between the 1470’s and 2005, and were built of stone, tile or wood. The churches were measured following the ISO 3382 standard. The results showed no clear distinctions between churches of different ages. The average reverberation time was longer than what is recommended for concert halls, with a small correlation to the volume of the church. The results of the modern churches were varying for all measured parameters, with no apparent correlation to the materials, sizes or ages of the churches. The average STI of 0.5 for all measured churches indicates that sound systems are needed in churches for the speech intelligibility to improve in the otherwise reverberant space. Keywords: acoustics, churches, acoustic measurements, church acoustics aalto-universitetet sammandrag av högskolan för elektroteknik diplomarbetet Författare: Frida Vikström Titel: Ljudkvalitet i Finlands lutherska kyrkor Datum: 10.10.2016 Språk: Engelska Sidantal: 8+94 Avdelningen för Signalbehandling och akustik Professur: Akustik och ljudbehandling Övervakare: Prof.
    [Show full text]
  • URBAN FORM in the HELSINKI and STOCKHOLM CITY REGIONS City Regions from the Perspective of Urban Form and the Traffic System
    REPORTS OF THE FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 16 | 2015 This publication compares the development of the Helsinki and Stockholm AND CAR ZONES TRANSPORT PUBLIC DEVELOPMENT OF PEDESTRIAN, CITY REGIONS AND STOCKHOLM THE HELSINKI URBAN FORM IN city regions from the perspective of urban form and the traffic system. Urban Form in the Helsinki The viewpoint of the study centres on the notion of three urban fabrics – and Stockholm City Regions walking city, transit city and car city – which differ in terms of their physical structure and the travel alternatives they offer. Development of Pedestrian, Public Transport and Car Zones Based on the results of the study, growth in the Stockholm region has been channelled inward more strongly than in Helsinki, which has increased the structural density of Stockholm’s core areas. During recent years, however, Panu Söderström, Harry Schulman and Mika Ristimäki the Helsinki region has followed suit with the direction of migration turning from the peri-urban municipalities towards the city at the centre. FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE FINNISH ENVIRONMENT ISBN 978-952-11-4494-3 (PDF) ISSN 1796-1726 (ONLINE) Finnish Environment Institute REPORTS OF THE FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 16 / 2015 Urban Form in the Helsinki and Stockholm City Regions Development of pedestrian, public transport and car zones Panu Söderström, Harry Schulman and Mika Ristimäki REPORTS OF THE FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 16 | 2015 Finnish Environment Institute Sustainability of land use and the built environment / Environmental Policy Centre Translation: Multiprint Oy / Multidoc Layout: Panu Söderström Cover photo: Panu Söderström The publication is also available in the Internet: www.syke.fi/publications | helda.helsinki.fi/syke ISBN 978-952-11-4494-3 (PDF) ISSN 1796-1726 (online) 2 Reports of the Finnish Environment Institute 16/2015 PREFACE In recent decades, the Helsinki and Stockholm city regions have been among the most rapidly growing areas in Europe.
    [Show full text]
  • Seepsula Oy, Maa-Aineslupahakemus Ja Aloituslupahakemus, Senkkerin Ki- Viainesalue, Tuusula
    SEEPSULA OY, MAA-AINESLUPAHAKEMUS JA ALOITUSLUPAHAKEMUS, SENKKERIN KI- VIAINESALUE, TUUSULA Maa-ainesten ottopäätös annetaan julkipanon jälkeen 16.12.2019. ASIA Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottohakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloit- tamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Seepsula oy Sulantie 19, 04300 Tuusula y-tunnus 0687708-1 SIJAINTI JA MAANOMISTUS Lupahakemusalue sijoittuu Tuusulan kunnan Ruotsinkylään ns. Senkkerin kiviai- nesalueelle (Senkkerin metsätie 111). Maa-aineslupalupahakemus koskee kiinteis- töä Fågelbergsmosse 858-411-3-140 (yksityisomistuksessa, valtakirjalla). Lupahakemusta koskevan alueen sijainti on esitetty liitekartalla. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENTÄMINEN Maa-aineslupahakemus on tullut vireille 10.5.2019. Hakemusta on täydennetty 13.11.2019. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaavan mukaan suunnittelualueella sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ 1) ja ylijäämämai- den loppusijoitukseen varatuksi alueeksi (EJ 3). Pääosa suunnittelualueesta on merkitty maakuntakaavassa lentomelualueeksi (lme-1/lme-2). Suunnittelualueen itäpuolelle on maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitti ja länsipuolelle 400 kV voi- malinja. Uusimaa-kaava 2050 vaihemaakuntakaavaehdotuksessa suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on varaukset maa-aineshuollon kehittämisalueelle sekä tuotan- non ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueelle.
    [Show full text]
  • Terassielämäsi Kestävä Pohja Twinson on Terassielämäsi Kestävä Pohja
    www.twinson.fi Terassielämäsi kestävä pohja Twinson on terassielämäsi kestävä pohja Hetki terassilla on hetki vapaudessa. Nyt voit yhdistää sekä tinkimättömän designin Kestää yli 25 vuotta Aurinkoisen päivän aloittaminen ja huolitellun ulkonäön puun lämpöön, sillä astumalla terassille antaa rauhan Twinson on uuden ajan terassi- ja parveke- Gentin yliopiston puuteknologian laboratorion ja kokonaisuudentunteen ilman materiaali – puukomposiitti – jossa yhdistyvät pr/CEN/TS 15038-2 (ENV 807) -standardin vertaistaan. Tämä tunne kasvaa männyn ja muovin hyvät ominaisuudet. Puu mukaisesti tekemän kestotestin perusteella entisestään jakamalla se perheen ja tekee siitä luonnollisen kauniin ja muovin ansi- Twinson kestää yli 25 vuotta suorassa maa- ystävien kanssa – arkena ja juhlana. osta kauneus säilyy vuodesta toiseen Suomen kosketuksessa. Koska terassit rakennetaan Kestävä, kaunis ja helppohoitoinen ankarasta ilmastosta huolimatta. perustusten päälle, on Twinsonin odotettavis- Twinson-puukomposiitti soveltuu sa oleva elinikä vielä tätäkin korkeampi. Siksi erinomaisesti terasseille sekä Voit asentaa Twinsonin itse, mutta ihan yhtä myönnämme Twinsonille 25 vuoden takuun! parvekkeille. Terassielämää hyvä vaihtoehto on antaa terassisi tai parvek- Lue yksityiskohtaiset takuuehdot osoitteessa parhaimmillaan. keesi ammattilaisen asennettavaksi ja keskittyä www.twinson.fi. itse terassielämästä nauttimiseen jo etukäteen. www.twinson.fi www.twinson.fi Design syntyy luonnollisista väreistä 502 503 504 509 Kuusi hienostuneen Twinson-värin ansi-osta voit
    [Show full text]
  • Helsingin Työssäkäyntialueen Väestömuutos 1 Km X 1 Km
    Janakkala Renko Jokioinen Kärkölä Tammela Orimattila Hausjärvi Artjärvi Riihimäki Loppi Mäntsälä Somero Pukkila Hyvinkää Myrskylä Lapinjärvi Karkkila Liljendal Askola Kiikala Nurmijärvi Pornainen Nummi-Pusula Tuusula Järvenpää Ruotsinpyhtää Vihti Kerava Suomusjärvi Loviisa Porvoo Sammatti Sipoo Vantaa Pernaja Lohja Karjalohja Kauniainen Siuntio Espoo Pohja Karjaa Helsinki Helsingin työssäkäyntialueen väestömuutos 1 km x 1 km ruuduissa 1980-2000 Kirkkonummi 101 - 6641 11 - 100 1 - 10 Inkoo 0 -10 - -1 -100 - -11 0 5 10 -2675 - -101 Kilometriä Taajama 2000 Asumaton alue 1980 ja 2000 Tammisaari © YKR/SYKE © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/06, TH/TR, TK Lievealueen ulkoraja Janakkala Renko Jokioinen Kärkölä Tammela Orimattila Hausjärvi Artjärvi Riihimäki Loppi Mäntsälä Somero Pukkila Hyvinkää Myrskylä Lapinjärvi Karkkila Liljendal Askola Kiikala Nurmijärvi Pornainen Nummi-Pusula Tuusula Järvenpää Ruotsinpyhtää Vihti Kerava Suomusjärvi Loviisa Porvoo Sammatti Sipoo Vantaa Pernaja Lohja Karjalohja Kauniainen Siuntio Espoo Pohja Karjaa Helsinki Helsingin työssäkäyntialueen väestömuutos 1 km x 1 km ruuduissa 2000-2005 Kirkkonummi 101 - 3930 11 - 100 Inkoo 1 - 10 0 -10 - -1 -100 - -11 0 5 10 Kilometriä -979 - -101 Taajama 2000 Tammisaari © YKR/SYKE © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/06, Asumaton alue 2000 ja 2005 TH/TR, TK Lievealueen ulkoraja Janakkala Renko Jokioinen Kärkölä Tammela Orimattila Hausjärvi Artjärvi Riihimäki Loppi Mäntsälä Somero Pukkila Hyvinkää Myrskylä Lapinjärvi Karkkila Liljendal Askola Kiikala Nurmijärvi Pornainen Nummi-Pusula
    [Show full text]
  • Onomasticon of Levänluhta and Käldamäki Region
    SUSA/JSFOu 96, 2017 Pauli Rahkonen (Helsinki) Onomasticon of Levänluhta and Käldamäki region The water burials in the Levänluhta (the Isokyrö parish) and Käldamäki (the former Vöyri parish) sites in Ostrobothnia have been a great mystery for the scholars because of their unique character. The dating of the burials is 5th–8th centuries AD. Similar buri- als are not known elsewhere in Finland or in its neighbouring areas. The results of an onomastic study show that the earliest Finnish maritime toponyms appeared in the 9th century and the earliest Swedish toponyms in the late 13th century. This means that the burials most probably were not conducted by Finnish or Swedish speaking populations. In Vöyri, no obvious Saami toponyms are found, but in Isokyrö, a few Saami names can be recognized. Baltic toponyms are completely unknown. The words behind the names of the largest local rivers could possibly be derived from Proto-Finno-Permian, but alternatively it is possible that they represent obscure names of Paleo-European origin. Thus, the most probable linguistic groups behind the water burials might be speakers of the West Uralic x-language or Paleo-European. 1. Introduction The ethno-linguistic background of the population who practised water burials in Levänluhta in the Isokyrö parish and in Käldamäki in the former Vöyri parish during the 5th–8th centuries AD (Wessman 2009: 81; Formisto 1993: 42) has been a mys- tery for researchers for several decades. This type of burial is unknown elsewhere in Finland and the surrounding countries. The most similar burial type, so called bog-burials, is found in Denmark, but even these are not comparable with the burials in Levänluhta and Käldamäki (Wessman 2009: 91 and attached literature).
    [Show full text]