Päätösten tueksi 42 |2018 THL:n asiantuntijaryhmäTHL:n syksy Asiantuntija-arvio, Satakunta terveyspalvelut Sosiaali- ja ITUSHARJO 2018

Sosiaali- ja terveyspalvelut Satakunta HARJOITUS

THL:n asiantuntijaryhmä Sisällys Maakuntien seurannan ­ja arvioinnin vastuuhenkilönä on Maakunnan arvioinnin toiminut arviointijohtaja, professori Pekka Rissanen, arviointi- tausta ja toteutus 3 työtä on koordinoinut projektipäällikkö Kimmo Parhiala. 1. Keskeiset havainnot ja asiantuntija-arvio 4 Alueellisina arviointi­ Johanna Lammi-Taskula päällikköinä ovat toimineet: tutkimuspäällikkö 2. Maakunnan väestö ja lasten, nuorten ja Tiina Hetemaa toimintaympäristö perheiden palvelut Kainuu, Keski-Pohjanmaa, järjestämistehtävän Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Jaana Suvisaari lähtökohtina 6 tutkimusprofessori Eija Rintala 3. Maakunnan mielenterveyspalvelut Etelä-Pohjanmaa, järjestämistehtävän Kanta-Häme, Pirkanmaa Tiina Hetemaa haltuunotto 8 arviointipäällikkö Nina Knape perusterveydenhuolto 4. Sosiaali- ja terveys- Etelä-Savo, Keski-Suomi, palvelujen rahoitus Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo Airi Partanen ja kustannukset 11 kehittämispäällikkö Hannele Ridanpää päihdepalvelut 5. Tehtäväkokonaisuuksien Pohjanmaa, Satakunta, arviointi 15 Varsinais-Suomi Marina Merne-Grafström johtava ylihammaslääkäri, Jukka Kärkkäinen 5.1. Hyvinvoinnin ja Turku, suun terveydenhuolto Etelä-Karjala, Kymenlaakso, terveyden edistäminen 15 Uusimaa, Päijät-Häme Eeva Liukko 5.2. Erikoissairaanhoito 16 erityisasiantuntija työikäisten sosiaalipalvelut 5.3. Perusterveydenhuolto 19 Tehtäväkokonaisuuksien Päivi Nurmi-Koikkalainen ja ulottuvuuksien arviointi­ 5.4. Suun terveydenhuolto 20 kehittämispäällikkö ryhmien vastuuhenkilöinä vammaisten palvelut 5.5. Lasten, nuorten ja ovat toimineet: perheiden palvelut 21 Anna-Mari Aalto Timo Ståhl tutkimuspäällikkö johtava asiantuntija 5.6. Mielenterveys- ja asiakaslähtöisyys ennaltaehkäisevät palvelut päihdepalvelut 23 Salla Sainio Eeva Reissell 5.7. Työikäisten kehittämispäällikkö hallintoylilääkäri sosiaalipalvelut 25 laatu ja vaikuttavuus erikoissairaanhoito 5.8. Vammaispalvelut 26 Juha Honkatukia Anne Lounamaa tutkimuspäällikkö johtava asiantuntija 5.9. Ikääntyneiden palvelut 27 rahoituksen riittävyys ja hyvinvoinnin ja terveyden kustannukset 6. Asiakaslähtöisyys, edistäminen yhdenvertaisuus ja Tiina Hetemaa Minna-Liisa Luoma saatavuus 29 arviointipäällikkö tutkimuspäällikkö saatavuus ikäihmisten palvelut Lähteet 31 Eila Linnanmäki johtava asiantuntija yhdenvertaisuus

Kaikkiaan arvioinnin asiantuntijaryhmä­ koostuu noin 100 THL:n asiantuntijasta.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 2 HARJOITUS Sosiaali- ja terveyspalvelut Satakunta HARJOITUS

Maakunnan arvioinnin tausta ja toteutus

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja kiinnostuneiden saatavilla Tietoikkunassa (proto. hyvinvoinnin laitos THL harjoittelevat maakuntien thl.fi/tietoikkuna). sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liit- tyvää ohjaustoimintaa myös syksyllä 2018. Syksyn Arvioinnissa käytettiin uusimpia saatavilla olevia 2018 arviointikierroksella on hyödynnetty valtiova- kansallisia tietolähteitä, maakuntien suunnittelus- rainministeriön keväällä 2018 koordinoiman simu- saan käyttämiä dokumentteja sekä valvontaviran- laatioharjoituksen kokemuksia. omaisten harjoitusta varten laatimia raportteja. Arvioinnin aikana on tehty tiiviistä yhteistyötä Syksyn harjoituksen avulla valmistaudumme var- maakunnan asiantuntijoiden kanssa. Arvioinnin sinaisten asiantuntija-arviointien toteuttamiseen, osana syntyy pohjatietoa myös maakuntien omalle jotka tehdään vuonna 2019, mikäli eduskunnassa ohjaus- ja kehittämistoiminnalle. oleva sote-lainsäädäntö tulee hyväksytyksi (järjes- tämislakiluonnos HE 15/2017, § 30 ja 31). Arvioinnissa esitetyt tiedot ovat suuntaa-antavia ja osa arvioinnissa käytetystä tiedosta on vuodelta Arviointi kohdistui vuoden 2017 toimintaan ja arvi- 2016. THL:ssä käynnissä olevassa sote-tietopohjan oinnissa käytettiin HE 15/2017 mukaista aluejakoa. kehitystyössä tavoitellaan tietoa, jolla maakuntien suoriutumista järjestämistehtävästä voidaan arvi- THL on koonnut harjoituksessa käytettävän sote- oida ajantasaisesti ja luotettavasti. tietopohjan ja laatinut asiantuntija-arvion siitä, miten maakunnissa suoriudutaan sote-palvelujen Maakuntien suoriutumista verrattiin muihin maa- järjestämisestä. kuntiin ja koko maahan. Arviointi nosti esiin suuren joukon havaintoja, joista on raportoitu erityisesti Arviointi pohjautuu kansallisiin sellaiset, jotka maakunnassa poikkesivat maan indikaattoritietoihin ja tiiviiseen keskimääräisistä arvoista. Tulosten tulkinnassa on yhteistyöhön maakuntien kanssa otettava huomioon, että maakuntien järjestämis- Arviointia varten valittiin joukko indikaattoreita, toimintaa voidaan arvioida vasta, kun järjestämis- joiden tuli olla vertailukelpoisia kaikkien maa- vastuu alueen palveluista on siirtynyt niille. kuntien kesken. Pääosa arvioinnissa käytetyistä indikaattoreista poimittiin valmistelussa olevasta Kiitämme lämpimästi Satakunnan maakunnan kansallisesta KUVA-mittaristosta. Arvioinnissa valmistelijoita erinomaisesta yhteistyöstä ja THL:n käytetty tietopohja on koottu indikaattoripankki asiantuntijoita arvokkaasta työstä sote-järjestä- Sotkanetistä löytyvistä tietolähteistä ja on kaikkien mistehtävän onnistumisen arvioinnissa.

Helsingissä 20.9.2018

Pekka Rissanen, FT, professori Hannele Ridanpää Arviointijohtaja Arviointipäällikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL – Päätösten tueksi 42/2018 3 HARJOITUS 1. Keskeiset havainnot ja asiantuntija-arvio HARJOITUS

ote-uudistuksen toimeenpano etenee Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon maakunnassa kohtalaisesti. Muutosor- käyttö on vähäistä, mutta nettokäyttökustan- ganisaatio on ollut kevyesti resursoitu, nusten osuus on keskimääräistä suurempi. Smutta uusia valmistelijoita on rekrytoitu hil- Perusterveydenhuollon avosairaanhoitoa jattain. Maakunnan omia toimijoita on laa- käytetään väestön palvelutarpeisiin näh- jasti osallistettu valmisteluun. Järjestä- den vähän. Alueella on paheneva pula misvastuu on kuitenkin vielä hyvin terveyskeskuslääkäreistä, eikä hoitota- hajautunut; yksinomaan perustason kuu täysin toteudu. Lääkärin vastaan- palveluja järjestää 11 eri tahoa. Maa- ottopalvelujen peittävyys väestössä kunnassa kuitenkin selvitetään parhail- on kuitenkin keskimääräistä suurempi. laan vapaaehtoisen kuntayhtymän perus- Absoluuttinen hoitajakäyntien osuus lää- tamista integraation syventämiseksi. kärikäynteihin verrattuna ylitti hieman maan Satakunnan väestön terveydentila on keskitason. Vastaanottojen käyntisyyt kirja- lähellä maan keskitasoa. Alueen väestö on taan potilastietojärjestelmiin maan keskitasoa melko matalasti koulutettua ja työllisyysti- harvemmin. lanne vastaa maan keskitasoa. Maakunnassa asuu keskimääristä enemmän ikääntyneitä. Paljon ikääntyneitä ympärivuorokautisissa Vuoteen 2030 ulottuvien ennusteiden mukaan palveluissa väestökehitys on laskeva. Sekä nuorten että Maakunnan 75 vuotta täyttäneiden kotona asu- aikuisten elintavat ovat selvästi maan keskita- vien osuus on pieni. Paljon tukea tarvitsevat soa huonommat; erityisenä haasteena on päih- saavat palvelunsa pääasiassa ympärivuorokau- teiden käyttö, liikkumattomuus ja ylipaino. tista palvelua tarjoavista yksiköistä, joista osa Sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset on laitoshoitopaikkoja. Säännöllisen kotihoidon nettokäyttökustannukset ylittivät maan keskita- asiakkaista yli kolmanneksella on suhteellisen son 4,4 prosentilla. Tarvevakioidut menot olivat vähäinen palvelutarve. Omaishoidossa on saa- maan keskitasoa. Sairausvakuutuksesta makset- vutettu valtakunnallinen tavoitetaso. 75 vuotta tavien lääke- ja sairaanhoitomatkojen kustannuk- täyttäneiden päivystyskäyntien määrä erikois- set ovat korkeammat kuin maassa keskimäärin. sairaanhoidossa oli maan toiseksi matalin. Ennustelaskelmien mukaan tulevan maakunnan Lasten rokotuskattavuus on maan parhaim- saama valtion rahoitus pysyy lähes samana vuo- pia. Toiminta- ja taloustietojen valossa LAPE- den 2019 tasoon verrattuna. Sote-kustannusten palvelujen painopiste jakautuu maan keski- kasvuennuste alittaa maan keskiarvon. arvoa vastaavasti sekä sosiaalihuoltolain että lastensuojelulain mukaisiin palveluihin. Var- Terveyspalvelut painottuvat haista tukea tarjoavan perhetyön asiakkaita on erikoissairaanhoitoon vähän, ja kodin ulkopuolisissa sijoituksissa per- Erikoissairaanhoidon tarvevakioitu käyttö on hesijoitusten osuus on muuta maata suurempi. runsasta, mutta nettokäyttökustannusten osuus Somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö on vastaa maan keskitasoa. Hoitotakuun mukainen erityisen runsasta. Nuorisopsykiatrista avohoi- kiireetön hoitoonpääsy ei täysin toteudu, mutta toa käytetään eniten maassa. tilanne on maan keskitasoa hieman parempi. Kuljetuspalveluissa painottuvat vammaispal- Hoidon komplikaatioita on vähän, kun huo- velulain mukaiset palvelut, ja kehitysvammaisia mioidaan, että sairaalassa tehdään paljon toi- on paljon ympärivuorokautisissa palveluissa. menpiteitä ja että hoitoajat ovat keskimääräistä Mielenterveysasiakkaita hoidetaan keskimää- pidemmät. Lähetteitä saapuu runsaasti, mutta räistä enemmän psykiatrian avohoidossa sekä päivystyksen käyttö alittaa maan keskitason. päihdeasiakkaita ympärivuorokautisissa asu- Tuottavuus on keskimääräistä parempi. Väes- mispalveluissa ja vuodeosastoilla. Vaikeasti tön palvelutarpeisiin suhteutettu, maan keski- työllistyvien kuntouttava työtoiminta on aktii- tasoa vastaava palvelujen käyttö toisi maakun- vista; silti alueen kunnat maksoivat työmarkki- nalle lähes seitsemän miljoonaan euron säästöt. natukea yhteensä noin 11 miljoonaa euroa.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 4 HARJOITUS 1. Keskeiset havainnot ja asiantuntija-arvio HARJOITUS

Asiantuntija-arvio maakunnan palvelujen toteutuksesta

Järjestäjien runsas määrä on aiheuttanut alu- vuorokautisten palvelujen osuus on suuri. Terveys- eellisia eroja palvelutuotantoon, mikä vaikuttaa palvelut ovat painottuneet kalliimpaan erikoissai- palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen. Perus- raanhoitoon, jota tuotetaan monessa sairaalassa. terveydenhuollon vähäinen käyttö voi heikentää Erikoissairaanhoidon kustannuksia vähentävät kui- lähipalvelujen saatavuutta. Erityisesti perusta- tenkin keskimääräistä parempi tuottavuus ja laatu. son lääkäri- ja hammaslääkäripalvelujen riittävän nopeassa saatavuudessa vaikuttaa olevan ongel- Perusterveydenhuollon avohoidon osuus on sel- mia. Lääkäripalvelujen keskimääräistä suurempi västi maan keskiarvoa pienempi, ja vuodeosas- peittävyys väestössä kertoo niiden paremmasta totoiminnan kustannukset vaikuttavat korkeilta yhdenvertaisesta saatavuudesta. Liikkuvat perus- palvelutuotannon volyymiin nähden. Perustervey- tason terveyspalvelut eivät ole kaikkien asukkaiden denhuollon kyky hoitaa akuuttitilanteita vaikuttaa saatavilla. hyvältä, sillä erikoissairaanhoidon päivystykseen ohjautuu suhteellisen vähän päivystysasiakkaita. Yöaikainen kotihoito ei tavoita alueen kaikkia Väestön elintapojen kohentamiselle on alueella ikääntyneitä. Kaikkien asiakasperheiden tilanteita erityistä tarvetta. ei saada selvitettyä yhtä nopeasti, sillä osa lasten- suojelun palvelutarpeen arvioinneista viivästyy. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa korostuvat Päihdepalvelut ja nuorten perustason mielenter- kalliimmat erityispalvelut, ja myös vammaispal- veyspalvelut vaikuttavat riittämättömiltä. Sähköi- veluissa kustannuksia lisäävät runsaat palvelut sen asioinnin vähyys heikentää palvelujen yleistä ja niiden painottuminen raskaampiin palvelui- saatavuutta. Palvelujen myöntämiskriteerien yhte- hin. Kustannuksia lisää myös kuljetuspalvelujen näistäminen ja tehdyt palvelujen sisältökuvaukset myöntäminen pääasiassa vammaispalvelulain lisäävät palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. perusteella vanhusvoittoisesta ikärakenteesta huolimatta. LAPE-palveluissa sosiaalihuoltolain Palvelujen kustannustehokkuutta heikentää erityi- mukaisen perhetyön mahdollisuudet ovat osittain sesti ikääntyneiden raskas palvelurakenne. Kotona vielä hyödyntämättä. asuvien ikääntyneiden osuus on pieni ja ympäri-

THL – Päätösten tueksi 42/2018 5 HARJOITUS 2. Maakunnan väestö ja toimintaympäristö HARJOITUS järjestämistehtävän lähtökohtina

atakunnan maakunta muodostuu Satakunnassa työllisten osuus väestöstä oli HE15/2017 aluejaon mukaan 17 kun- vuonna 2016 maan keskiarvoa pienempi (38,3 nasta. Alueen väestömäärä oli vuoden %, koko maa 41,4 %) ja työttömyysaste vuo- S2017 lopussa 220 398 asukasta. Ikärakenteel- den 2017 lopussa maan keskitasoa (11,9 %, taan alueella asuu maan keskiarvoa enemmän koko maa 11,5 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus ikääntyneitä: 65 vuotta täyttäneitä on 26 pro- työttömistä oli kuitenkin keskiarvoa pienempi senttia. (30,7 %, koko maa 35,5 %). Vaikeasti työllis- Väestöllinen huoltosuhde on korkeampi tyvien (rakennetyöttömien) 15–64-vuotiaiden kuin maassa keskimäärin (69,1, koko maa 60,1). osuus (5,6 %), nuorisotyöttömyys (15,4 %) sekä Synnyttäneisyys on hedelmällisessä iässä ole- alueen yleinen pienituloisuusaste (13,6 %) oli- villa naisilla maan keskitasoa. vat kaikki maan keskitasoa. Taloudellinen huol- Väestöennusteen mukaan alueen asukaslu- tosuhde oli hieman maan keskitasoa heikompi. kumäärä tulisi vuoteen 2030 mennessä vähe- Väestön sairastavuus ja ennenaikainen kuol- nemään noin 2 500 asukkaalla. Ikääntyneiden leisuus ovat hieman maan keskitasoa korkeam- osuuden ennustetaan pysyvän väestössä maan pia. Ajanjaksolla 2013–2015 alueen väestön keskiarvoa korkeampana (30 %). ikävakioimaton THL:n sairastavuusindeksi1 Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus (103,4) oli hieman maan keskitasoa korkeampi alueen väestöstä on maan keskitasoa (43,5 %). (kuvio 2). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeu- Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus tettujen osuus (26,7 %) oli lähellä maan kes- puolestaan on maan keskitasoa pienempi (25 kitasoa. Asukaslukuun suhteutettuna alueen %) (kuvio 1). Koulutuksen ulkopuolelle jäänei- alle 80-vuotiailla oli ennenaikaisten kuolemien den 17–24-vuotiaiden nuorten osuus on maan vuoksi menetettyjä elinvuosia hieman maan keskitasoa (8 %, koko maa 8,3 %). keskitasoa enemmän (kuvio 4).

1 Alueelle kohdentuvaa sairaustaakkaa ja palvelujen tarvetta heijasteleva THL:n vakioimaton sairastavuusindeksi huomioi seitsemän eri sairausryhmää (syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia) ja neljä eri painotusnäkökulmaa (kuolleisuus, työkyvyttömyys, elämänlaatu ja terveydenhuollon kustannukset).

Kuvio 1 Maakunnan toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä vuonna 2017.

Demografinen Koulutustaso* huoltosuhde Väestönkasvu Työttömyys Väestöntiheys Vieraskielisyys – + – +

* Tieto vuodelta 2016

Tulkinta: Mitä lähempänä valitut pisteet ovat kuvion oransseja päätyjä, sitä haastavampi maakunnan tilanne on. Pisteen sijainti kuviossa määräytyy suhteessa muiden maakuntien tilanteeseen. Satakunnassa korkea-asteen suorittaneiden osuus on maan keskitasoa pienempi ja väestön ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 6 HARJOITUS 2. Maakunnan väestö ja toimintaympäristö HARJOITUS järjestämistehtävän lähtökohtina

Kuvio 2 Kuvio 3 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin.

Uusimaa 1,00 Pohjanmaa 0,75 1,25 Varsinais-Suomi

Pirkanmaa , SATAKUNTA Kanta-Häme 0,50 1,50 Satakunta Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi 0,25 1,75 Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Tulkinta: Kun tarvekertoimen keskiarvo (1) ylittyy, maakunnan Pohjois-Pohjanmaa väestöllä on keskimääräistä suurempi palvelutarve, kun arvo on Etelä-Savo alle 1, väestön palvelutarve on sitä pienempi. Lappi Satakunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve Pohjois-Karjala on alueen ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja Kainuu sosioekonominen asema huomioiden 6 prosenttia maan Pohjois-Savo keskitasoa korkeampi. 0 75 100 125 150 Maan keskiarvo Sairastavuusindeksi 2015

Ajanjaksolla 2013–2015 Satakunnan väestön ikävakioimaton sairastavuusindeksi oli hieman maan keskitasoa korkeampi.

Kuvio 4 Menetetyt elinvuodet (PYLL) -indeksi, 0–80-vuotiaat, 2006–2016.

10 000

9 000 Satakunta 8 000

Koko maa 7 000

6 000

0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tulkinta: Menetettyjen elinvuosien (PYLL) -indeksi mittaa ennenaikaista kuolleisuutta ja kuvaa väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa 0–80-vuotiailla / 100 000 asukasta. Asukaslukuun suhteutettuna Satakunnassa alle 80-vuotiailla on ennenaikaisten kuolemien vuoksi menetettyjä elinvuosia (PYLL) maan keskitasoa enemmän.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 7 HARJOITUS 3. Maakunnan järjestämistehtävän haltuunotto HARJOITUS

Vapaaehtoisen kuntayhtymän perustamista valmistelu ovat käynnissä yhteiskehittämisen selvitetään periaattein. Maakunnassa on myös päivitetty Satakunnan maakunta- ja sote-uudistuksen Satakunnan alueen hyvinvointipalvelujen jär- valmistelu yhdistyivät 1.7.2017. Väliaikai- jestämissuunnitelma, joka on maakunnan koko nen valmistelutoimielin suunnittelee uutta väestöä, sote-palveluja ja tukipalveluja koskeva maakuntaorganisaatiota tukenaan poliittinen ensimmäinen tietopohja. Maakunnan osalli- ohjausryhmä. Väliaikainen yhteistoimintaelin suussuunnitelman ensimmäinen versio valmis- käsittelee henkilöstöä koskevat asiat. ”Sata- tui keväällä. soten” valmisteluryhmät luovuttivat tilannera- Satakunta kuuluu samaan yhteistyöaluee- porttinsa maakuntahallitukselle tammikuussa seen Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maakun- 2018, jonka jälkeen valmistelu on jatkunut. tien kanssa. Alueen yhteenlaskettu väestömäärä Maakunnassa on tehty runsaasti selvityksiä ja on noin 874 000 asukasta. Yhteistyöalueella on esityksiä, kuten sote-palvelujen toimintamalli- käynnistynyt yhteistyösopimuksen valmistelu, ja prosessikuvauksia, organisointi- ja resurssi- ja ensimmäinen luonnos sopimuksen raken- mallinnuksia, ehdotuksia tulevista tietojärjes- teesta on tehty. Yhteistyöaluetta koskevassa telmistä ja niiden hankinnasta sekä selvityksiä valmistelussa käsitellään myös muita asioita, asiakkaiden palvelutarpeista, asiakassegmen- kuten sote-palvelutuotantoa ja tukipalveluja. teistä ja digitaalisuudesta. Voimassaolevien Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään asi- lakien puuttuessa näistä ei kuitenkaan ole tehty akkuudenhallintaan. TKI-toiminnan valmistelu päätöksiä. Maakunnassa selvitetään parhaillaan on käynnistynyt yhteistyöalueella. vapaaehtoisen kuntayhtymän perustamista. Järjestämisen käsikirjaa ei ole valmisteltu, Valmisteluun on hiljattain palkattu mutta muiden ohjaavien asiakirjojen valmis- lisäresursseja telu on käynnissä. Maakuntastrategiasta on val- Sote-uudistuksen valmisteluun on kesän 2018 mistunut ensimmäinen luonnos ja maakunnan aikana rekrytoitu 15 uutta valmistelijaa jo aiem- konsernirakennetta on luonnosteltu. Konserni- min rekrytoitujen kuuden valmistelijan lisäksi. valmisteluun sisältyy myös hallintopäätöksen Heistä osa työskentelee osa-aikaisesti. Ulkopuo- valmistelu sekä palveluntuottajia koskevien listen asiantuntijoiden käytön sijaan uudistuk- hallintopäätösten ja korvausmallien määrit- sen toimeenpanossa on sitoutettu maakunnan tely. Palvelustrategian ja palvelulupauksen omia toimijoita.

Maakunnan järjestämistehtävän haltuunotto Satakunnassa

Hyvällä mallilla: Parannettavaa: Uudistuksen toimeenpanoon on lisätty Osassa kuntia sosiaalipalvelujen resursseja viime aikoina. tuotantovastuu on eriytetty Maakunnan omia toimijoita on terveyspalvelujen tuotannosta. osallistettu laajasti valmisteluun. Erikoissairaanhoito on hajautettu Henkilöstön muutosvalmennus on moneen eri sairaalaan. käynnistetty. Pula terveyskeskuslääkäreistä on kasvanut.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 8 HARJOITUS 3. Maakunnan järjestämistehtävän haltuunotto HARJOITUS

Erikoissairaanhoidon palvelutuotanto raanhoitoa tuottavat myös Porin kaupunginsai- hajautettu moneen eri sairaalaan raala sekä Rauman aluesairaala, mutta näiden Satakunnan alueella toimii 11 perustason volyymit ovat viime vuosina vähentyneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjää. Neljä (kuvio 5). Yliopistosairaalatasoisten palvelujen kuntaa järjestää sosiaalipalvelut omana toimin- saatavuudesta vastaa Varsinais-Suomen sai- tanaan. Keski-Satakunnan terveydenhuollon raanhoitopiiri. kuntayhtymä järjestää näiden kuntien terveys- Kehitysvammaisten erityishuollon järjestä- palvelut. Keski-Satakunnan terveydenhuollon misestä vastaa Ulvilassa sijaitseva Antinkarta- kuntayhtymän ja Pohjois-Satakunnan peruspal- non kuntoutuskeskus, joka kuuluu Satakunnan velukuntayhtymän yhteenlaskettu väestöpohja sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen alaisuu- on noin 120 200. Vastuukuntamallilla toimivan teen. Porin yhteistoiminta-alueen väestöpohja on Sote-asemien sijainteja on hahmoteltu pal- noin 101 500 asukasta. Terveysasemia alueella veluverkkosuunnitelmassa, jonka ensimmäi- on 31. nen versio valmistui keväällä. Suunnitelman Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Sata- toimeenpano odottaa lakien voimaantuloa. Pal- kunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jolla velujen saavutettavuuden parantamiseksi maa- on palvelutuotantoa vielä tällä hetkellä kol- kunnassa suunnitellaan digitaalisten ja liikku- messa eri sairaalassa. Perustason erikoissai- vien palvelujen lisäämistä.

Kuvio 5 Terveydenhuollon palveluverkko Satakunnan terveydenhuollon Yliopistollinen keskussairaala palveluverkko ja kaupunki– Keskussairaala tai muu sairaala Psykiatrinen sairaala maaseutu-luokitus (SYKE). Terveyskeskussairaala Terveysasema Ikäihmisten laitos- tai asumispalvelu Tulkinta: Kartassa on kuvattu maakunnan terveydenhuollon palveluverkko. Kartassa on hyödynnetty Suomen Ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kehittämää kaupunki–maaseutu-luokitusta. Maakuntarajat on muodostettu hallituksen esityksen 15/2017 mukaisesti.

Satakunnan keskussairaala sijaitsee Porissa. Kaupunki–maaseutu luokitus Sairaanhoitopiirillä on terveydenhuollon toimintaa Sisempi kaupunkialue myös Harjavallassa. Rauman aluesairaala on Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Rauman kaupungin toimintaa. Satakunnan Maaseudun paikalliskeskukset alueella on 31 terveysasemaa. Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu

THL – Päätösten tueksi 42/2018 9 HARJOITUS 3. Maakunnan järjestämistehtävän haltuunotto HARJOITUS

Pula terveyskeskuslääkäreistä on kasvanut ICT-valmistelua on hidastanut maakunnan Sote-uudistuksen yhteydessä kuntasektorilta ja valtakunnallisen tehtäväjaon epäselvyys maakuntiin siirtyvän sote-henkilöstön luku- Satakunnan ICT-valmistelua varten on perus- määräksi on Satakunnassa arvioitu noin 8 900 tettu työryhmä, joka on selvittänyt nykyiset tie- henkeä. tojärjestelmät ja tunnistanut integraatiotarpeet. Satakunnassa on erityisesti pulaa erikois- Ratkaisuja ei vielä ole tehty, sillä maakunnassa lääkäreistä sekä kuulontutkijoista ja puhetera- odotetaan valtakunnallista kehittämistyötä, peuteista. Ammattibarometrin mukaan alueella johon Satakunta on ilmoittanut osallistuvansa. on vaikeuksia rekrytoida myös yleislääkäreitä, Valtakunnan ja maakunnan tehtäväjaon epäsel- hammaslääkäreitä, sosiaalityön erityisasiantun- vyys on hankaloittanut valmistelutyön etene- tijoita sekä sosiaaliturvaetuuksien käsittelijöitä. mistä. Lääkäriliiton selvityksen mukaan loka- Tiedolla johtamista kehitetään pääasiassa kuussa 2017 Satakunnassa oli 156 terveyskes- ICT-työryhmässä sekä monitieteisessä sote-alan kuslääkärin tehtävää. Näistä 81 prosenttia oli kehittämisyksikkötyöryhmässä. Myös Satakun- joko virkalääkärin tai sijaisen hoitamia ja osuus nan sairaanhoitopiirin raportoinnin kehittämis- on maan keskitasoa. Yhdeksän prosenttia oli työtä hyödynnetään uudistuksen valmistelussa. ulkoistettu tai järjestetty ostopalveluna. Yhdek- Alueella ei ole käytössä yhteistä potilastietojär- sän prosenttia tehtävistä oli kokonaan täyttä- jestelmää. Satakunnan sairaanhoitopiiri kehit- mättä, mikä on maan viidenneksi suurin osuus. tää yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopii- Vuoteen 2016 verrattuna lääkäripula on kasva- rin kanssa tietoallasratkaisuja. Kehittämistyön nut maan toiseksi eniten (9 %). tuloksia tullaan hyödyntämään muun muassa Alueella ei ole omaa yliopistoa, mutta Turun Vimanan tietointegraatiohankkeessa. Maakun- ja Tampereen yliopistot sekä Tampereen teknil- nan näkemyksen mukaan tietojärjestelmäinteg- linen yliopisto järjestävät opetusta Porissa. raatio sekä tietovarastot ja -altaat vaativat vielä Yhteensä sata -hanke on maakuntaan siirty- paljon kehittämistä. Satakunnan sairaanhoito- välle henkilöstölle suunnattu muutosvalmen- piiri on mukana UNA-kehittämistyössä. Tieto- nus. Hankkeen tavoitteena luoda Satakunnan järjestelmien kehittämistyön rinnalla maakun- sote- ja maku-toimijoiden välille aitoa yhteis- nassa on keskitytty tiedon jalostamiseen sekä toimintaa sekä varmistaa, että julkisen sekto- tukemaan tiedolla johtamisen kulttuuria. rin työnantajamielikuva on positiivinen ja että henkilöstöllä ja esimiehillä on uudenlaista osaamista toimia uusissa rakenteissa.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 10 HARJOITUS 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus ja kustannukset HARJOITUS

Palvelujen rahoitustaso säilynee nykytasolla 4,4 prosenttia korkeammat kuin maassa kes- Kuntien talousarviokyselyn perusteella tehty- kimäärin (kuvio 6). Sosiaali- ja terveystoimen jen rahoituslaskelmien mukaan Satakunnan nettokäyttökustannuksista suhteellisesti suurin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten osuus kohdentui Satakunnassa erikoissairaan- laskennallinen lähtötaso, vuoden 2019 tasolla hoitoon, jonka osuus sosiaali- ja terveystoimen arvioituna, on 721,7 miljoonaa euroa. Valtio- menoista vastasi maan keskitasoa (37 %, koko varainministeriön ja sosiaali- ja terveysminis- maa 36,8 %). Toiseksi eniten sosiaali- ja ter- teriön (28.5.2018) laskelmien mukaan sosiaali- veystoimen menoja kohdentui ikääntyneiden ja terveyspalvelujen rahoitus (mukaan lukien palveluihin, joiden osuus oli maan toiseksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) olisi suurin (16,0 %, koko maa 13,5 %). Vammais- siirtymäkauden päättyessä vuodesta 2025 palvelujen nettokäyttökustannusten osuus oli alkaen 722,2 miljoonaa euroa. Satakunnan sosi- hieman koko maata suurempi (10,7 %, koko aali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen käytet- maa 9,7 %). Myös perusterveydenhuollon vuo- tävissä oleva valtion rahoitus kasvaisi 0,06 pro- deosastohoidon osuus oli Satakunnassa hie- senttia. Asukasta kohti lisäys olisi kaksi euroa. man koko maata suurempi (5,7 %, koko maa Satakunnan rahoitusta korottaa keskimääräistä 5,1 %). Sen sijaan lasten, nuorten ja perheiden suurempi palvelutarve. palvelujen nettokäyttökustannusten osuus oli lähellä maan keskitasoa (6,2 %, koko maa 6,6 Ikääntyneiden palvelujen osuus netto­ %), Muun sosiaali- ja terveystoiminnan suh- käyttökustannuksista maan toiseksi suurin teellinen osuus oli koko maahan verrattuna pie- Satakunnan sosiaali- ja terveystoimen net- nempi (5,1 %, koko maa 8,4 %) ja päihdehuol- tokäyttökustannukset2 olivat vuonna 2016 lon erityispalvelujen nettokäyttökustannusten yhteensä 754,3 miljoonaa euroa (3 402 euroa/ osuus oli maan neljänneksi pienin (0,7 %, koko asukas). Asukaskohtaiset kustannukset olivat maa 1,1 %).

2 Ikääntyneiden palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: ikääntyneiden laitoshoito, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut, muut ikääntyneiden palvelut. Lasten, nuorten ja perheiden palveluihin on yhdistetty: lastensuojelun laitos- ja perhehoito, lastensuojelun avohuoltopalvelut, muut lasten ja perheiden avopalvelut. Vammaisten palveluihin on yhdistetty: vammaisten laitoshoito, vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut ja muut vammaisten palvelut. Muuhun sosiaali- ja terveystoimintaan on yhdistetty työllistymistä tukevat palvelut, ympäristöterveydenhuolto ja muu sosiaali- ja terveystoiminta. Ks. tarkemmin Kuntatalous – muut taloustiedot.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus ja kustannukset Satakunnassa

Hyvällä mallilla: Parannettavaa: Ennuste valtion rahoituksen säilymisestä Päihdehuollon erityispalvelujen lähes ennallaan viittaa nykyisen suhteellinen osuus rahoituksen riittävyyteen suhteessa nettokäyttökustannuksista on pieni ottaen väestön palvelutarpeisiin ja alueen huomioon väestön alkoholin kulutuksen. erityispiirteisiin.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 11 HARJOITUS 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus ja kustannukset HARJOITUS

Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot Sairausvakuutuksesta maksettavat Kelan vastaavat väestön palvelutarpeita korvaukset ylittävät maan keskitason Vuonna 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon net- Satakunnassa sairausvakuutuksen korvaamien tomenot3 olivat keskimäärin 3 060 euroa asu- reseptilääkkeiden asukaskohtaiset kokonaiskus- kasta kohti koko maassa. Satakunnassa sosi- tannukset olivat 382 euroa, mikä on yhdeksän aali- ja terveydenhuollon nettomenot olivat prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin 3 248 euroa asukasta kohti eli kuusi prosenttia vuonna 2017 (kuvio 8). Alueen sairausvakuu- enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Alu- tuksen korvaamien sairaanhoitomatkojen koko- een palvelutarve oli keskimääräistä suurempi, naiskustannukset (69 euroa/asukas) olivat 16 mistä johtuen tarvevakioidut menot olivat prosenttia korkeammat kuin maassa keskimää- prosentin korkeammat kuin koko maassa kes- rin (kuvio 9). kimäärin (kuvio 7). Tarvevakioitujen menojen laskennassa ei huomioida alueiden välisiä eroja yksityisten palvelujen tai työterveyspalvelujen saatavuudessa.

3 Tarvevakioitujen menojen laskennassa käytetyt sote-nettomenot eivät sisällä ympäristöterveydenhuoltoa eikä ns. muuta sosiaali- ja terveystoimintaa. Lisäksi omaishoidon ja kotipalvelujen osalta arvioidaan ainoastaan yli 65-vuotiaiden kustannukset. Tarvetekijöinä on huomioitu ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema.

Kuvio 6 -36,4 % Satakunnan sosiaali- ja terveystoimen -32,7 % nettokäyttökustannusten jakauma ja ero -2,9 % maan keskiarvoon, %, 2016. +8,3 % +5,2 %

Tulkinta: Kuviossa on maakunnan kustannusten jakauma tehtävittäin. Jos maakunnan menot ovat maan keskiarvoa suuremmat, kuvion tehtäväkohtainen osa ylittää katkoviivalla +15,1 % kuvatun maan keskiarvon. Kuvion ulkokehän palloissa on kuvattu tehtäväkohtaisten +4,4 % Ero koko maahan nettokäyttökustannusten ero maan keskiarvoon prosentteina. Tarkemmat kuvaukset tehtäväkohtaisista nettokäyttökustannuksista löytyvät raportin myöhemmistä luvuista. Satakunnassa sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttö­ +24,0 % kustannukset ovat 4,4 prosenttia suuremmat kuin maassa keskimäärin. Ikääntyneiden palvelujen osuus oli maan kolmanneksi suurin. +2,0 % -2,7 % +16,0 %

Erikoissairaanhoito Kotihoito Perusterveydenhuollon avohoito Lasten, nuorten ja Perusterveydenhuollon perheiden palvelut vuodeosastohoito Päihdehuollon erityispalvelut Suun terveydenhuolto Muu sosiaali- ja terveystoiminta Ikääntyneiden palvelut Vammaisten palvelut Maan keskiarvo

THL – Päätösten tueksi 42/2018 12 HARJOITUS 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus ja kustannukset HARJOITUS

Kuvio 7 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioitujen Etelä-Karjala menojen poikkeama koko maan keskiarvosta Keski-Suomi maakunnittain, %, 2016. Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Tulkinta: Maan keskiarvo on luku 100. Tämän ylittävä luku Pohjois-Karjala kertoo keskiarvoa suuremmista tarvevakioiduista menoista. Kanta-Häme Tarvetekijöinä on huomioitu väestön ikä- ja sukupuolirakenne, Kymenlaakso sairastavuus ja sosioekonominen asema. Uusimaa Satakunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut Pohjois-Savo menot ovat yhden prosentin maan keskiarvoa korkeammat. Etelä-Savo Pirkanmaa Satakunta Kainuu Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi

0 95 100 105 110 115

Maan keskiarvo Tarvevakioidut sote-menot

Kuvio 8 Kuvio 9 Sairausvakuutuksen korvaamien resepti- Sairausvakuutuksen korvaamien sairaanhoito- lääkkeiden kustannukset, euroa/asukas, 2017. matkojen kustannukset, euroa/asukas, 2017.

Etelä-Savo

Kymenlaakso Kainuu

Pohjois-Savo Lappi Kanta-Häme Kainuu 124,4 Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 83,1 Keski-Suomi Lappi Pohjois-Karjala 128,2 Etelä-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo 71,9 Varsinais-Suomi Etelä-Karjala 53,3 83,1 89 95 Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme 69,9 Pirkanmaa Pirkanmaa 52,7 Keski-Pohjanmaa 87 Kanta-Häme 68,6 Pohjanmaa 62,9 Satakunta 53,8 44,7 49,8 54,4 Uusimaa Varsinais-Suomi 33,4 0 100 200 300 400 500 Uusimaa kustannukset, euroa / asukas <60 € 60–70 € 70–80 € 80–90 € 90–100 € 100–110 € 110–120 € >120 €

Satakunnassa sairausvakuutuksen korvaamien Sairausvakuutuksen korvaamien sairaanhoitomatkojen reseptilääkkeiden kokonaiskustannukset asukasta kohti olivat kokonaiskustannukset asukasta kohti olivat 16 prosenttia yhdeksän prosenttia korkeammat kuin maassa keskimäärin. korkeammat kuin maassa keskimäärin.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 13 HARJOITUS 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus ja kustannukset HARJOITUS

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten Satakunnassa vuosina 2016–2030 keskimäärin kehitys hallittua 2016–2030 0,85 prosenttia vuodessa. Reaalikustannusten THL:n ennustelaskelmien4 mukaan sosiaali- ja kokonaiskasvun ennuste vuoteen 2030 men- terveyspalvelujen reaalikustannusten enna- nessä on 13,6 prosenttia. Maakunnan väestön koidaan kasvavan koko maassa 20 prosenttia ennakoidaan vähenevän vuosina 2016–2030 vuoteen 2030 mennessä. Vastaavalla ajanjak- 2,3 prosentila. Vanhusväestön eli 65 vuotta solla väestömäärän ennustetaan kasvavan 4,7 täyttäneiden määrä kasvaa Satakunnassa 16,4 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kus- prosentilla vuoteen 2030 mennessä (koko tannusten vuotuinen kasvu on suurinta maa- maassa 28,3 %). Väestömäärän kääntyminen kunnissa, joissa väestönkasvu on koko maata laskuun hillitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen suurempaa. Väestörakenteen muutoksen perus- reaalikustannusten kasvua alle maan keskiar- teella arvioitujen sosiaali- ja terveyspalvelu- von (kuvio 10). jen reaalikustannusten ennakoidaan kasvavan

4 Ennusteet perustuvat HE 15/2017 maakuntajaon mukaan alueellistettuun SOME-malliin, jossa on tarkasteltu ikäryhmäkohtaisesti Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2015 -tilaston erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon, perusterveydenhuollon avohoidon (pl. työterveys-, opiskelu- ja suun terveydenhuolto), ikääntyneiden ja vammaisten laitoshoidon sekä ikääntyneiden ja vammaisten ympärivuorokautisen hoivan sisältävien asumispalvelujen menoja. Vuonna 2015 em. menot olivat koko maassa noin 12,5 miljardia euroa.

Kuvio 10 milj. € Sosiaali- ja terveyspalvelujen reaalikustannusten ennuste vuosille 2016–2030, %.  Erikoissairaanhoito ja vuodeosastohoito* +, % Tulkinta: Kuviossa tumma viiva esittää, kuinka paljon eri tehtäväkokonaisuuksien kustannusten ennakoidaan muuttuvan maakunnan alueella vuoteen 2030 mennessä. Vaaleampi väri kuvaa maakunnan  kustannusten eroa maan keskiarvoon. Erotus Satakunnassa sosiaali- ja terveyspalvelujen koko maan reaalikustannusten ennakoidaan kasvavan vuoteen keskiarvoon 2030 mennessä maan keskiarvoa vähemmän. Eniten kasvupainetta kohdistuu ikääntyneiden ja vammaisten  Ikääntyneiden palveluihin. ja vammaisten pitkäaikaishoito +, %

 Perusterveyden- huollon avohoito +, %

  

* perusterveydenhuollon vuodeosastohoito

THL – Päätösten tueksi 42/2018 14 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

5.1. Hyvinvoinnin ja terveyden Maakunnassa on onnistuttu kohtalaisesti nuorten päihteiden käytön vähentämisessä edistäminen Terveyteen yhteydessä olevat elintavat ovat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) Satakunnassa monilta osin maan keskitasoa valmistelu etenee maakunnassa hyvin. Hyte-toi- huonommat (kuvio 11). Satakunnan haasteena minnan suunnitteluun on nimetty erillinen työ- on erityisesti tupakointi, sillä päivittäin tupa- ryhmä. Kuntien hyte- ja ehkäisevän päihdetyön koivien nuorten osuus on maan toiseksi suu- verkostot muodostavat yhdyspinnan maakunnan rin. Myös aikuisväestön päivittäinen tupakointi hyte-valmisteluun, joka tukee kuntia hyvinvoin- ylittää maan keskitason (13,1 %). Raskauden nin ja terveyden edistämisessä. Maakunnassa on aikana tupakoivien osuus on selvästi keskimää- laadittu ehdotus yhtenäisistä hyte-käytännöistä. räistä suurempi (19,1 %, koko maa 14,2 %). Lisäksi on työstetty mallia yhteistyörakenteelle, Vaikka nuorten humalahakuinen juominen joka yhdistää laajasti maakunnan eri toimijoita. on vähentynyt maan keskitasoa enemmän, Maakunnan ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä esiintyvyys on yhä selvästi keskimääräistä ylei- on laadittu alustava selvitys. Valmisteilla on sempää. Vähintään kerran kuukaudessa itsensä maakunnallinen hyvinvointikertomus. tosi humalaan juovia yläkoululaisia on maan toiseksi eniten. Huumeita kokeilleiden yläkou- Matalasti koulutettujen usko työkykynsä lulaisten osuus on valtakunnallisesta kehityk- säilymiseen on erityisen heikko sestä poiketen puolestaan kasvanut ollen nyt Satakunnan aikuisväestöstä 39 prosenttia lähellä maan keskitasoa. Toisen asteen opiske- kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huo- lijoiden huumekokeilut ovat sen sijaan keski- nommaksi, mikä on maan suurin osuus (koko määräistä harvinaisempia. Alkoholi on myös maa 33 %). Nuorten kokema terveys on puo- aikuisväestön ongelma; alkoholikulutuksen lestaan lähellä maan keskitasoa. Työ- riskirajat ylittävän aikuisväestön ikäisistä 31 prosenttia (koko maa 24 osuus (34 %) on maan suurin. Myös %) uskoo, ettei todennäköisesti jaksa alkoholia liikaa käyttäviä ikäänty- työskennellä vanhuuseläkeikään asti, neitä on maan kolmanneksi eniten. matalasti koulutetuista lähes puolet Niiden alakoululaisten osuus, jotka (43 %). Alueen asukaslukuun suh- 69,3 % ovat kokeneet vanhempien liiallista kokee jaksavansa teutettuna vammojen ja myrkytysten työskennellä tai haittaa aiheuttavaa alkoholinkäyt- vuoksi sairaalassa hoidettuja potilaita eläkeikään töä, on hieman maan keskitasoa suu- asti. oli maan neljänneksi eniten. rempi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnassa

Hyvällä mallilla: Parannettavaa: Hyte-rakenteita on määritelty Aikuisväestön arvio omasta terveydestään osallistamalla laajasti maakunnan eri sekä työ- ja toimintakyvystään on huono. toimijoita. Väestön elintavat ovat monilta osin Maakunnan sote-valmistelu tukee kuntia huonot. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sairaalahoitoa vaativia vammoja ja Maakunnallista hyvinvointikertomusta myrkytyksiä on keskimääräistä enemmän. valmistellaan.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 15 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

Myös ylipaino on Satakunnassa haasteena, tapaneuvontaa niin, että satakuntalaiset lisää- sillä ylipainoisia yläkoululaisia on eniten vät liikkumista, vähentävät istumista, syövät maassa, noin joka neljäs. Ero ylipainoisten monipuolisesti sekä nukkuvat paremmin. Sata- lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien osuu- Lipake-hanke on terveyden edistämisen hanke, dessa on suuri (14 %). Yläkoululaiset nuoret jonka tavoitteena on rakentaa Satakuntaan lii- syövät kuitenkin koululounaan hieman sään- kuntaneuvonnan palveluketju yhteistyössä eri nöllisemmin kuin muualla maassa. Ammatil- toimijoiden kanssa. Selvin päin Satakunnassa lisissa oppilaitoksissa opiskelevista nuorista -hankkeen tavoitteena on ehkäistä nuorten vähän liikkuvien osuus on maan kolmanneksi päihteiden käyttöä, ensikokeilua sekä päihtei- suurin. Vajaa neljännes aikuisväestöstä ei har- den käytöstä aiheutuvia sosiaalisia ja terveydel- rasta lainkaan vapaa-ajan liikuntaa, ja heidän lisiä ongelmia. Neuvokas perhe -menetelmää osuutensa on maan kolmanneksi suurin. Liha- on juurrutettu koko maakuntaan. Myös järjes- vien osuus maakunnan aikuisväestöstä on töillä on käynnissä monia hyvinvointia ja ter- maan suurin (24,4 %). veyttä edistäviä hankkeita. Lounais-Suomen aluehallintoviraston val- vontahavaintoraportin mukaan alueella on 5.2. Erikoissairaanhoito tarve ottaa systemaattisemmin käyttöön näyt- töön perustuvia, ennaltaehkäisevän työn mene- Erikoissairaanhoidon käyttö on runsasta telmiä. Satakunnassa on somaattisessa erikoissairaan- hoidossa laskennallisia sairaansijoja eniten Elintapoihin pyritään vaikuttamaan maassa, kun taas perusterveydenhuollossa aktiivisella hanketoiminnalla niitä on maan toiseksi vähiten. Yhteenlaskettu Maakunnassa on käynnissä monia hyvinvointia vuodeosastokapasiteetti on maan keskitasoa, ja terveyttä edistäviä maakunnallisia hankkeita. mutta painottuu kuitenkin selvästi keskimää- VESOTE-hankkeen tavoitteena on kehittää elin- räistä enemmän erikoissairaanhoitoon (71 %,

Kuvio 11 Nuorten ja aikuisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia elintapoja.

Tulkinta: Mitä lähempänä pisteet ovat kuvion AIKUISET NUORET oransseja ulkokehiä, sitä haastavampi maakunnan tilanne on. Pisteen sijainti kuviossa määräytyy suhteessa muiden maakuntien väestön elintapoihin. Lihavuus Ylipaino Satakunnassa sekä aikuisten että nuorten elintavat ovat lähes kauttaaltaan huonommat kuin maassa keskimäärin. Päivittäinen Päivittäinen tupakointi tupakointi

Alkoholin Humala- liikakäyttö hakuinen juominen

Liikkumattomuus Liikkumattomuus

THL – Päätösten tueksi 42/2018 16 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

koko maa 48 %). Satakunnan sairaanhoi- topiiri on vähentänyt runsaasti vuodepaik- Erikoissairaanhoito Satakunnassa kojen määrää, ja lähivuosien tavoitteena on vähentää vielä 100 paikkaa. Somaattisen erikoissairaanhoidon vuo- Hyvällä mallilla: deosastohoidon potilaiden ja hoitojaksojen Ei-päivystykselliset lähetteet käsitellään määrät ovat asukasmäärään suhteutettuna keskimääräistä nopeammin. maan suurimpia. Myös hoitojaksojen kes- Päivystyskäyntejä on vähän ja kimääräinen pituus on maan toiseksi pisin, päivystykseen kahden vuorokauden neljä päivää. Sen sijaan perusterveyden- kuluessa palaavien osuus on maan huollon vuodeosastohoidon hoitopäiviä ja neljänneksi pienin. hoidettuja potilaita on selvästi keskimää- Hoidon laatu on hyvä. räistä vähemmän. Maakunnan mukaan Porin kaupunginsairaalan ja Rauman alue- Parannettavaa: sairaalan tuottama vuodeosastohoito on Erikoissairaanhoidossa on runsas vuonna 2016 kirjattu erikoissairaanhoi- vuodeosastokapasiteetti. toon. Keskimääräinen hoitoaika peruster- Lähetteitä erikoissairaanhoitoon tulee veydenhuollon vuodeosastolla on lyhy- runsaasti. empi kuin maassa keskimäärin (10,2 pv). Erikoissairaanhoitoa käytetään runsaasti; paljon hoitojaksoja ja pitkät hoitoajat.

Kuvio 12 Erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit / 1 000 asukasta ja 75 vuotta täyttäneiden päivystyskäynnit / 1 000 vastaavan ikäistä, 2016.

Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Lappi Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Etelä-Karjala 75 vuotta Käynnit / täyttäneiden Etelä-Pohjanmaa 1 000 käynnit / 1 000 Kanta-Häme asukasta vastaavan- ikäistä Keski-Suomi Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa 0 100 200 300 400 0 200 400 600 800

Satakunnassa erikoissairaanhoidon päivystyskäyntejä on suhteessa alueen väestöön maan toiseksi vähiten. Myös 75 vuotta täyttäneillä on päivystyskäyntejä vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna maan toiseksi vähiten.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 17 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

Lähetteitä saapuu runsaasti asiakkaista toisen maakunnan alueella asuvien Erikoissairaanhoitoon saapuvien lähetteiden osuus oli maan toiseksi pienin. määrä asukasta kohti on maan toiseksi suurin. Vuoden 2017 lopussa erikoissairaanhoidon kii- Erikoissairaanhoidon päivystystä reetöntä hoitoa yli puoli vuotta odottaneiden käytetään vähän potilaiden osuus suhteessa alueen asukaslu- Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien määrä kuun oli lähellä maan keskiarvoa; kuten myös suhteessa maakunnan asukaslukuun on maan keskimääräinen odotusaika kiireettömään hoi- toiseksi pienin (kuvio 12). Kaikista päättyneistä toon (36 vuorokautta, koko maa 29–48 vuoro- hoitojaksoista päivystyksenä alkaneiden osuus kautta). Erikoissairaanhoidon ei-päivystyksel- on maan toiseksi pienin. Myös ilman lähe- lisistä lähetteistä 0,7 prosenttiin (koko maa 0,9 tettä alkaneiden hoitojaksojen osuus on lähellä %) otettiin kantaa yli kolmen viikon kuluttua maan keskitasoa, samoin ennalta suunniteltu- lähetteen saapumisesta. Erikoissairaanhoidon jen, ajanvarauksellisten hoitojaksojen osuus. Alueen asukasmäärään suhteutettuna somaattisen erikoissairaanhoidon avohoi- tokäyntejä on 16 prosenttia enemmän kuin Kuvio 13 maassa keskimäärin. Erikoisaloista mikään Somaattisen erikoissairaanhoidon ei erotu poikkeuksellisella käyntimäärällä. tarvevakioidut kustannukset ja tarvevakioitu Toimenpiteellisten hoitojaksojen ja käyttö, indeksi (koko maa 100). potilaiden määrä on maan suurimpia, mutta hoitojaksojen pituus on maan kes- Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa kitasoa. Myös päiväkirurgian potilaita on Etelä-Savo maan toiseksi eniten. Lonkan tekonivelen Kainuu ensileikkauksia tehdään asukasmäärään Kanta-Häme suhteutettuna enemmän kuin muualla Keski-Pohjanmaa maassa, kun taas nivustyräleikka- Keski-Suomi Kymenlaakso uksia ja sepelvaltioiden pallolaajen- Lappi nuksia puolestaan tehdään selvästi Pirkanmaa keskimääräistä vähemmän. Pohjanmaa Päivystyksessä hoidetuista poti- Pohjois-Karjala +3 % Pohjois-Pohjanmaa Somaattisen laista kahden vuorokauden sisällä Pohjois-Savo erikoissairaanhoidon palaavien osuus on maan pienimpiä tuottavuus. Päijät-Häme (8,9 %, koko maa 11,5 %). Kirurgi- Satakunta sen ja muun lääketieteellisen hoidon Uusimaa Varsinais-Suomi komplikaatioiden määrä prosentti- 80 85 90 95 100 105 110 115 120 osuuksina päättyneistä hoitojaksoista on Somaattisen erikoissairaanhoidon Somaattisen erikoissairaan- maan toiseksi pienin. Myös korvattujen tarvevakioidut kustannukset, hoidon tarvevakioitu käyttö, indeksi (koko maa 100) indeksi (koko maa 100) potilasvahinkojen määrä on maan keskita- soa pienempi. Tulkinta: Kuvio kertoo miten somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset suhteutuvat maakunnan Erikoissairaanhoidosta löytyy palvelutarpeeseen. Tarvekerroin perustuu tietoihin alueen väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja säästöpotentiaalia sosioekonomisesta asemasta Satakunnan erikoissairaanhoidon netto- Kuviossa tuottavuuden positiivinen prosenttiarvo tarkoittaa, käyttökustannukset (1 260 euroa/asukas) että maakunnan palvelujen tuottavuus on maan keskiarvoa ylittivät vuonna 2016 maan keskiarvon 5,2 parempi. prosentilla. Perusterveydenhuollon vuo- Somaattisen erikoissairaanhoidon tarvevakioidut menot ovat deosastohoidon nettokäyttökustannukset kolme prosenttia suuremmat kuin maassa keskimäärin. Väestön (193 euroa/asukas) olivat 16 prosenttia tarvevakioitu somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö on kuusi prosenttia suurempaa kuin maassa keskimäärin. korkeammat kuin maassa keskimäärin.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 18 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

Somaattisen erikoissairaanhoidon tarve on seit- 5.3. Perusterveydenhuolto semän prosenttia maan keskitasoa korkeampi. Tarvevakioidut kustannukset asukasta kohti Alhaiset käyntimäärät suhteessa väestön olivat kolme prosenttia suuremmat kuin koko palvelutarpeisiin maassa. Euromääräisesti kustannukset asukasta Avosairaanhoidon käyntejä oli vuonna 2017 kohti olivat noin 30 euroa korkeammat kuin Satakunnan alueella 1,8 käyntiä asukasta kohti, maassa keskimäärin, mikä johtuu kuusi pro- mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin maassa senttia keskimääräistä suuremmasta keskimäärin (keskiarvosta tarveker- palvelujen käytöstä. Sen sijaan kolme toimella5 korjattu käyntimäärä). Lää- prosenttia keskimääräistä parempi kärikäyntejä oli seitsemän prosenttia tuottavuus laski tarvevakioituja kus- vähemmän ja muita kuin lääkärikäyn- tannuksia (kuvio 13). Somaattisen eri- 56 % tejä 26 prosenttia vähemmän kuin em. koissairaanhoidon käyttöindeksi ylitti Käyntisyistä kirjattu laskennallinen käyntimäärä (kuvio hieman maan keskitason. perusterveyden- 14). Avohoidon hoitajakäyntien abso- huollossa. luuttinen määrä lääkärikäynteihin ver-

5 Tarvekerroin on laskettu käyttäen perusterveydenhuollon tarvetekijöiden painotettuja kertoimia. Ks. Vaalavuo, Häkkinen & Fredriksson, 2013.

Perusterveydenhuollon arviointi Kuvio 14 Satakunnassa Perusterveydenhuollon tarvekertoimella korjattujen avosairaanhoidon käyntimäärien poikkeama (%) koko maan keskiarvosta, Hyvällä mallilla: 2017. Käytössä on liikkuvia palveluja. Lääkärin vastaanottopalvelujen Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo hyvä peittävyys väestössä. Keski-Suomi Mammografiaseulointoihin Pohjois-Pohjanmaa osallistutaan aktiivisesti. Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Parannettavaa: Pohjanmaa Avosairaanhoidon käyntejä on Kanta-Häme vähemmän kuin maassa keskimäärin Varsinais-Suomi Satakunta suhteessa väestön palvelutarpeeseen; Lappi erityisesti hoitaja­vastaanottojen määrä Etelä-Karjala on vähäinen. Pohjois-Karjala Avosairaanhoidon lääkärin vastaanoton Päijät-Häme Kainuu käyntisyyt kirjataan puutteellisesti. Etelä-Savo Hoitotakuu toteutuu huonommin kuin Kymenlaakso maassa keskimäärin. -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40 50 % Yhteensä Lääkäri Muu kuin lääkäri

Satakunnassa avosairaanhoidon lääkärikäyntejä oli seitsemän Tulkinta: Kuviosta selviää, missä maakunnissa on laskennalliseen prosenttia vähemmän ja muita kuin lääkärikäyntejä 26 tarpeeseen nähden koko maan keskiarvoa enemmän tai vähemmän prosenttia enemmän suhteessa väestön palvelutarpeeseen. perusterveydenhuollon käyntejä eri ammattiryhmien vastaanotolla. Käytetty tarvekerroin on laskettu käyttäen perusterveydenhuollon­ tarvetekijöiden painotettuja kertoimia (ks. Lähteet).

THL – Päätösten tueksi 42/2018 19 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

rattuna ylitti hieman maan keskitason (1,7, koko nettokäyttökustannukset olivat 366 euroa, asu- maa 1,6). Avosairaanhoidon lääkärin vastaanot- kasta kohti, kaksi prosenttia maan keskiarvoa topalvelujen peittävyys väestössä oli hieman kes- enemmän. kimääräistä suurempi (42 %, koko maa 40 %). Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon palveluja tarjoaa osassa maakuntaa liikkuva, Käyntisyitä jää runsaasti kirjaamatta moniammatillinen yksikkö. Lähes puolet avosairaanhoidon lääkärikäyn- neistä (44 %) on tilastoitu ilman diagnoosi- ja 5.4. Suun terveydenhuolto käyntisyytietoa, mikä on maan neljänneksi hei- koin tulos. 4.- ja 5.-luokkalaiset ja 8.- ja 9.-luokkalaiset har- Kyselytutkimuksen mukaan maakunnan jaavat hampaansa keskimääräistä harvemmin. asukkaiden kokemus lääkäripalvelujen riittä- Hampaiden harjaus harvemmin kuin suosi- vyydestä vastasi maan keskitasoa. Sen sijaan tellut kaksi kertaa vuorokaudessa on selkeästi tyytyväisyys hoitajapalvelujen saatavuuteen oli yleisempää myös lukiolaisten että ammatilli- keskitasoa parempi. Kysymys ei erotellut jul- sissa oppilaitoksissa opiskelevien keskuudessa. kista ja yksityistä palvelua. Kyselytutkimuksen mukaan vähintään kahdesti vuorokaudessa hampaitaan harjaavia naisia ja Kiireettömissä tilanteissa noin joka kolmas miehiä oli myös keskiarvoa vähemmän. pääsee lääkärille viikon sisällä Kariutuneiden, paikattujen tai poistettujen Kiireetön hoitoonpääsy lääkärin avosairaanhoi- hampaiden lukumäärää kuvaava DMF-indeksi don vastaanotolle ei täysin toteudu lakisäätei- on 12-vuotiailla korkeahko ja tervehampais- sessä määräajassa. Lokakuussa 2017 3,5 pro- ten osuus on noin puolet tästä ikäryhmästä. senttia avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolla AvoHilmo-tietojen perusteella yli puolella kai- käyneistä oli odottanut aikaa yli kolme kuu- kista suun terveydenhuollon asiakkaista ei ole kautta (koko maa 2,3 %). Viikon sisällä yhtey- kariesta eikä iensairauksien hoidon tarvetta. denotosta lääkärin vastaanotolle pääsi 36 pro- senttia asiakkaista, mikä on maan kolmanneksi Odotusajat hammaslääkärin kiireettömään pienin osuus. hoitoon pitkittyvät Satakunnan väestö koki tietävänsä terve- Suun terveydenhuollon terveyskeskuspalvelu- ysaseman valintamahdollisuudesta maan kes- jen asiakas- ja käyntimäärät ovat lähellä maan kitasoa vastaavasti. Vain noin joka neljäs koki keskiarvoa (kuvio 15). Yksityishammaslääkärin tietävänsä, miten terveysaseman vaihto käytännössä tapahtuisi, mikä on maan kol- manneksi heikoin tulos. Väestö on kuiten- kin käyttänyt valinnanvapauttaan saman verran kuin maassa keskimäärin. Suun terveydenhuolto Satakunnassa 65 vuotta täyttäneiden influenssaro- kotuskattavuus on maan kolmanneksi Hyvällä mallilla: matalin ja jää selvästi alle EU:n neuvos- Palveluja on hyvin saatavilla. ton asettaman yli 75 prosenttia tavoitteen. Osallistuminen rintasyövän joukkoseulon- Liikkuvat palvelut parantavat taan oli maan aktiivisinta, mutta syövän palvelujen saavutettavuutta. sairastaneiden viiden vuoden suhteellinen Parannettavaa: eloonjäämisluku oli maan keskitasoa. Väestö ei harjaa hampaitaan Liikkuva yksikkö lisää palvelujen suosituksen mukaisesti. saavutettavuutta Hoitoon pääsy hammaslääkärin Vuonna 2016 perusterveydenhuollon avo- kiireettömälle vastaanotolle pitkittyy. hoidon (pois lukien suun terveydenhoito)

THL – Päätösten tueksi 42/2018 20 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

palveluista korvausta saaneiden henkilöiden maan keskiarvon kolmella prosentilla. Sairaus- osuus oli maan kolmanneksi suurin (18,8 %, vakuutuksen korvaaman yksityisen hammashoi- koko maa 17 %). don kustannukset (60 euroa/asukas) olivat seit- Lokakuussa 2017 yli kolmen viikon kuluttua semän prosenttia keskimääräistä alhaisemmat. yhteydenotosta hammaslääkärin kiireettömälle perusterveydenhuollon vastaanottokäynnille 5.5. Lasten, nuorten ja perheiden päässeitä potilaita oli maan kolmanneksi eniten palvelut (53,6 %, koko maa 45,7 %). Kyselytutkimuksen mukaan maakunnan asukkaiden kokemukset Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajami- hammaslääkäripalvelujen riittävyydestä vasta- toitukset täyttivät suositukset ja olivat maan sivat kuitenkin maan keskitasoa. Suun terve- keskitasoa jonkin verran korkeammat; sen ydenhuollon palvelujen saatavuutta lisäävät sijaan lääkärien määrä vastasi huonosti henki- liikkuvat pop-up-hoitolat. löstömitoituksesta annettuja suosituksia. Suun terveydenhuollon nettokäyttökustan- nukset (76 euroa/asukas) alittivat vuonna 2016 Koululääkäreistä pulaa, mutta nuorten kokemukset terveystarkastusten laadussa vastaavat maan keskitasoa Kouluterveydenhuollon lääkäriresurssit Kuvio 15 ovat alueella puutteelliset; laskennalli- Yksityishammaslääkärin palveluista set oppilasmäärät vuonna 2015 olivat yli korvausta saaneiden henkilöiden määrä kaksinkertaiset valtakunnalliseen mitoi- ja kaikki suun terveydenhuollon potilaat tussuositukseen nähden. Sen sijaan opis- terveyskeskuksissa / 1 000 asukasta, 2017. keluterveydenhuollon lääkärimitoitus on suositusten mukainen. Perusopetuksen ja Etelä-Pohjanmaa lukion psykologiresurssit ovat selvästi kes- Pohjois-Pohjanmaa kimääräistä heikommat, mutta kuraattori- Keski-Pohjanmaa resurssit ovat puolestaan maan keskitasoa Kainuu selvästi paremmat. Kanta-Häme Satakunnassa lasten rokotuskattavuus

Keski-Suomi tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia

Pohjois-Savo (MPR) vastaan on maan parhaimpia. Koh-

Etelä-Savo dunkaulansyöpää ehkäisevän papillooma-

Kymenlaakso virusrokotuksen (HPV) kattavuus vastaa

Satakunta maan keskitasoa; 60 prosenttia 11–15-vuo-

Pirkanmaa tiaista tytöistä on suojautunut virukselta.

Pohjois-Karjala Raskaudenkeskeytyksiä tehtiin alle 25-vuo-

Varsinais-Suomi tiaille maan kolmanneksi eniten (12,7, koko maa 11,3). Etelä-Karjala

Pohjanmaa

Päijät-Häme Kotiin tarjottavaa varhaisen tuen

Uusimaa perhetyötä tarjolla vähän Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen Lappi yhteenlaskettu asiakasmäärä vastaa maan 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 lkm / 1 000 keskitasoa. Varhaista tukea tarjoavan per- Kaikki potilaat (sh) Yksityishammaslääkärin palveluista asukasta terveyskeskuksissa korvausta saaneiden henkilöiden määrä hetyön asiakkaita on kuitenkin selvästi koko maata vähemmän. Sen sijaan kasva- Satakunnassa suun terveydenhuollon asiakkaita tus- ja perheneuvolan asiakkuus on verra- terveyskeskuksissa on suhteessa väestöön saman verran kuin maassa keskimäärin. Yksityishammaslääkärin palveluista ten yleistä. korvausta saaneiden osuus on maan kolmanneksi suurin.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 21 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

Satakunnassa tehtiin lastensuojeluilmoi- (42,5 %, koko maa 38,1 %). Lounais-Suomen tuksia saman verran kuin maassa keskimäärin. aluehallintoviraston valvontahavaintoraportin Tarkastelujakson 1.10.2017–31.3.2018 aikana mukaan alueella on pulaa lastensuojelun sosi- lastensuojelun palvelutarpeen arviointiprosessi aalityöntekijöistä ja sijaishuoltopaikoista sekä ei toteutunut lakisääteisissä määräajoissa, sillä niiden tuottamista monimuotoisista, kuntout- käsittely aloitettiin seitsemän arkipäivän kulu- tavista palveluista. essa maan toiseksi heikoiten (96,1 %, koko maa 97,7 %) ja palvelutarpeen arvioinnit valmistui- Perustasolla pulaa psykologeista – nuorten vat kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta mielenterveysongelmien hoito painottuu maan keskitasoa vastaavasti (93,1 %, koko maa erikoissairaanhoitoon 93,1 %). Somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö on Lastensuojelun avohuollon yhteenlaskettu selvästi maan keskitasoa runsaampaa; avohoi- asiakasmäärä on maan keskitasoa, mutta pai- tokäyntejä kertyy noin 30 prosenttia enemmän nopiste oli kodin- ja lastenhoitopalveluissa, ja vuodeosastolla hoidettuja potilaita on lähes joita saavien asiakkaiden osuus oli maan kor- 40 prosenttia enemmän kuin maassa keskimää- kein. Tehostettua perhetyötä saavien perhei- rin. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon käyttö den osuus oli puolestaan maan keskitasoa on puolestaan keskimääräistä, poikkeuksena pienempi. Lasten osuus sijaishuollossa oli nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit, joita oli maakuntien keskitasoa; perheisiin sijoitettu- eniten maassa. jen lasten osuus oli maan neljänneksi suurin

Kuvio 16 Lasten, nuorten ja perheiden Sosiaalihuollon avopalvelujen ja palvelut Satakunnassa lastensuojelun nettokäyttökustannukset, euroa/asukas, 2016. Hyvällä mallilla: Kodin ulkopuolisissa sijoituksissa Etelä-Karjala perhesijoitusten osuus on Kanta-Häme Varsinais-Suomi keskimääräistä suurempi. Päijät-Häme Perusopetuksen kuraattoriresurssit Kymenlaakso ja opiskeluterveydenhuollon Uusimaa Kainuu lääkäriresurssit ovat hyvät. Pirkanmaa Pohjois-Savo Parannettavaa: Satakunta Lastenneuvola- ja koululääkäreistä sekä Pohjois-Karjala psykologeista on pulaa. Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Perheet saavat vähän varhaista tukea Etelä-Savo tarjoavan perhetyön palveluja. Lappi Pohjois-Pohjanmaa Nuorten mielenterveysongelmien hoito Keski-Pohjanmaa painottuu psykiatrian avohoitoon. Pohjanmaa 0 50 100 150 200 250 300 e Muiden lasten ja perheiden avopalvelujen nettokäyttökustannukset Lastensuojelun avohuoltopalvelujen nettokäyttökustannukset Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokäyttökustannukset

Sosiaalihuollon avopalvelujen ja lastensuojelun nettokäyttö­ kustannukset asukasta kohti ovat Satakunnassa maan keskitasoa. Painopiste on korjaavissa palveluissa.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 22 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

Satakunnassa lastensuojelun laitos- ja per- yhdyspinnat varhaiskasvatukseen, kouluihin ja hehoidon nettokäyttökustannukset (127,1 oppilaitoksiin. Myös opiskeluhuollon maakun- euroa/asukas) olivat maan keskitasoa, mutta nallisesta rakenteesta on valmisteltu luonnos. lastensuojelun avohuoltopalvelujen nettokäyt- Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvis- tökustannukset (39,9 euroa/asukas) olivat 13 tavaa toimintakulttuurin muutosta on edistetty prosenttia maan keskitasoa matalammat. Mui- muun muassa pilotoimalla lapsiystävällisen den lasten ja perheiden avopalvelujen netto- hallinnon toimintamallia. käyttökustannukset (42,9 euroa/asukas) olivat lähellä maan keskitasoa (kuvio 16). 5.6. Mielenterveys- ja LAPE-muutosohjelmaa toteutetaan Satakun- päihdepalvelut nassa tulevaisuus lapsissa (SATULA) -hank- keessa. Yhtenäistä perhekeskustoimintamallia Satakunnassa mielenterveyshäiriöiden esiinty- sekä vanhemmuutta tukevia vaikuttavia työme- vyys ja siten palvelujen tarve on maan keski- netelmiä on linjattu osana uudistuksen valmis- tasoa. Psyykkistä kuormittuneisuutta koetaan telua. Lastensuojelussa ollaan ottamassa käyt- vähemmän kuin maassa keskimäärin, mutta töön systeemistä lastensuojelun mallia. Lisäksi itsemurhakuolleisuus on jonkin verran ylei- on linjattu Länsirannikon osaamis- ja tukikes- sempää. Mielenterveysperusteisesti sairauspäi- kuksen toimintaperiaatteita sekä suunniteltu värahaa saaneiden 25–64-vuotiaiden osuus oli lastensuojelun perhetyön ja perhekuntoutuk- maan kolmanneksi pienin. Sen sijaan mielen- sen mallia. Perhekeskuskehittämisessä on luotu terveyden tai käyttäytymisen häiriöiden vuoksi

Kuvio 17 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tahdosta riippumattomaan hoitoon Satakunnassa määrätyt yli 18-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä, 2016. Hyvällä mallilla:

Pistohuumeiden aiheuttamia hepatiitti Keski-Suomi C -infektioita on vähän. Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Parannettavaa: Uusimaa Mielenterveyspalvelut painottuvat Etelä-Karjala psykiatrian avohoitoon. Pohjanmaa Pirkanmaa Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille Keski-Pohjanmaa on vähän tarjolla kevyemmin tuettua Varsinais-Suomi asumispalvelua. Pohjois-Savo Lappi Päihdehuollon erityispalvelujen Satakunta nettokäyttökustannukset ovat matalat Kainuu huomioiden väestön alkoholikulutus. Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Karjala

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0

Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjä 18 vuotta täyttäneitä on Satakunnassa vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna maakunnista viidenneksi eniten yhdessä Kainuun kanssa.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 23 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

työkyvyttömyyseläkettä saavia on keskimää- toutuspsykoterapiaa on 16–24-vuotiaiden ikä- räistä enemmän. Kyselytutkimuksen mukaan ryhmässä saatu maan toiseksi vähiten. Myös terveyspalveluja käytettiin mielenterveysongel- Lounais-Suomen aluehallintoviraston valvon- mien vuoksi maan neljänneksi vähiten. tahavaintoraportin mukaan alueella on puut- teita ns. matalan kynnyksen mielenterveyspal- Mielenterveysongelmia hoidetaan veluissa. psykiatrian avohoidossa Psykiatrisen laitoshoidon käyttö vastaa Aikuisten mielenterveyspalveluissa avohoidon maan keskitasoa. Keskimääräinen hoitoaika käyntejä vuonna 2016 oli 12 prosenttia enem- psykiatrian laitoshoidossa oli vuonna 2016 män kuin maassa keskimäärin. Painopiste oli maan neljänneksi lyhin (28,1 pv). Tahdosta psykiatrian avohoidossa, jossa käyntejä oli riippumattomaan hoitoon määrättyjä 18 vuotta maan kolmanneksi eniten, 22 prosenttia enem- täyttäneitä on maan keskitasoa enemmän män kuin maassa keskimäärin. Perustervey- (kuvio 17), mutta pakkotoimia käytetään keski- denhuollon mielenterveyspalvelujen käyttö määräistä vähemmän. oli lähellä maan keskitasoa; lääkärikäyntejä Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja oli 50 prosenttia vähemmän ja käyntejä muilla on tarjolla vähemmän kuin maassa keskimää- ammattiryhmillä 14 prosenttia enemmän kuin rin; erityisesti ei-ympärivuorokautisia asu- maassa keskimäärin. Kelan korvaamaa kun- mispalveluja oli maan vähiten, 70 prosenttia vähemmän kuin maassa keskimäärin. Alueella 65 vuotta täyttäneiden alkoho- likuolleisuus suhteessa vastaavanikäiseen Kuvio 18 väestöön on maan neljänneksi korkein. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja Huumeiden aiheuttamia hepatiitti C -infek- terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut tioita on maan kolmanneksi vähiten. potilaat / 1 000 asukasta, 2016. Päihdehuollon avopalveluja KOKO MAAN keskiarvo 2,8 on tarjolla vähän Päihdehuollon avopalveluissa on asukas-

Lappi määrään nähden 16 prosenttia vähemmän Kainuu 3,9 asiakkaita kuin maassa keskimäärin. Päih- Pohjois-Pohjanmaa teiden käytön vuoksi sairaaloiden ja ter- Keski-Pohjanmaa veyskeskusten vuodeosastoilla hoidetaan Pohjanmaa potilaita enemmän kuin maassa keskimää- Etelä-Pohjanmaa 3,0 Keski-Suomi rin (kuvio 18). Päihdehuollon katkaisu- ja Pohjois-Karjala 4,0 kuntoutusyksiköiden laitoshoidossa on Pohjois-Savo potilaita saman verran kuin maassa keski- Etelä-Savo 1,7 määrin. Päihdehuollon asumispalvelujen Etelä-Karjala 1,5 4,1 4,3 asiakasmäärä on hieman pienempi kuin Kymenlaakso 3,1 Päijät-Häme 3,4 maassa keskimäärin. Valvontaviranomai- Pirkanmaa 2,6 2,8 nen on todennut, etteivät alueen mielen- Kanta-Häme 3,7 terveys- ja päihdekuntoutujien asumispal- 2,2 Satakunta 3,4 3,6 1,9 2,2 velut ole riittävän monimuotoisia. Varsinais-Suomi 2,4 Uusimaa Päihdehuollon erityispalvelujen netto- käyttökustannukset (23,70 euroa/asukas) 0–1 1–2 2–3 3–4 4–5 vuonna 2016 olivat 33 prosenttia maan keskiarvoa matalammat. Kustannukset ovat Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuode­ viitteelliset, koska päihdehuollon nettokus- osastoilla hoidettuja potilaita on Satakunnassa asukaslukuun tannuksissa ei näy esimerkiksi sairaaloissa suhteutettuna enemmän kuin maassa keskimäärin. ja terveyskeskuksissa tehty päihdetyö.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 24 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

5.7. Työikäisten sosiaalipalvelut neljänneksi matalin (50,50 euroa/asukas, koko maa 78,20 euroa/asukas). Työikäisten sosiaalipalvelujen tavoitteena on Kelan myöntämää perustoimeentulotukea tukea työikäisiä asiakkaita elämänhallintaan, saaneiden 18–24-vuotiaiden osuus vastaa maan asumiseen, työhön, toimeentuloon ja opiske- keskitasoa (14,7 %), kun taas 25–64-vuotiaiden luun liittyvissä asioissa sekä vähentää eriarvoi- osuus oli maan toiseksi pienin (5,0 %). Myös suutta. Palvelut toteutetaan yleensä yhteistyössä pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden muiden toimijoiden, kuten työvoimahallinnon osuus oli maan pienin (1,1, %). Ehkäisevää toi- ja työllisyyspalvelujen, nuorisotoimen, Kansan- meentulotukea saavia oli saman verran kuin eläkelaitoksen sekä päihde- ja mielenterveyspal- muualla maassa ja täydentävän toimeentulotuen velujen kanssa. Työikäisten sosiaalipalvelujen saajia oli puolestaan keskimääräistä vähemmän. onnistumisesta kertoo se, miten työttömyydestä, Lounais-Suomen aluehallintovirasto on kiinnit- elämänkriiseistä tai taloudellisista vaikeuksista tänyt huomiota ylityksiin ehkäisevän ja täyden- aiheutuvia haittoja kyetään yhteistyössä mui- tävän toimeentulotuen lakisääteisissä käsittely- den toimijoiden kanssa vähentämään ja syrjäy- ajoissa sekä palveluverkon monimutkaisuuteen tymistä ehkäisemään. toimeentulotukiasiakkaiden näkökulmasta.

Palveluja on sovitettu yhteen onnistuneesti Työllistymistä edistetään monipuolisen Satakunnassa työttömien aktivointiaste oli hanketoiminnan avulla vuonna 2017 maan keskitasoa (30 %, koko maa Maakunnassa on meneillään monta työllis- 28,3 %) (kuvio 19). Kuntouttavaan työtoimin- tymistä edistävää hanketta. Satakunto-, Sata- taan osallistuneiden osuus 15–64-vuotiaasta kunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen- sekä väestöstä oli vuonna 2016 maan toiseksi suurin SATAOSAA-hankkeet muodostavat kuntoutuk- (2,0 %, koko maa 1,2 %). Alueen kuntien osa- sen ja työllisyyden kehittämiskokonaisuuden ja rahoittaman työmarkkinatuen määrä oli maan täydentävät toisiaan. Tämän lisäksi työikäisten

Kuvio 19 Työikäisten sosiaalipalvelut Rakennetyöttömyys ja työttömien Satakunnassa aktivointiaste, %, 2017.

Hyvällä mallilla: 10 Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on järjestynyt hyvin. KS Toimeentulotukiasiakkuudet eivät 8 PK PH Kym pitkity ja pitkäaikaistyöttömyyttä on Kai EK vähemmän kuin maassa keskimäärin. Lap Pir ES PS Sat Parannettavaa: 6 PP VS Uus KH Perustoimeentulotuen saajien määrä

vaikuttaa vähäiseltä suhteessa alueen KP 4 EP työttömyysasteeseen. Poh

Tulkinta: Maakunnan sijainti kuviossa kertoo eri akseleilla 0 sekä maakunnan rakennetyöttömyydestä että työttömien 0 25 30 35 40 aktivointiasteesta.

Satakunnassa rakennetyöttömyys ja työttömien Maakunta Maan keskiarvo aktivointiaste ovat maan keskitasoa.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 25 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

sosiaalipalveluja kehitetään aikuispalvelujen työ- on 38 prosenttia enemmän kuin maassa keski- ryhmässä ja sen alatyöryhmissä sekä sote- ja kas- määrin. Kuljetuspalvelupäätökset painottuivat vupalvelujen yhteisessä yhdyspintatyöryhmässä. maan keskiarvoa selvästi enemmän vammais- palvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin ja 5.8. Vammaispalvelut niiden saajia oli eniten maassa. Vammaispal- velulain mukaisten kuljetuspalvelujen kustan- Korotettua ja ylintä vammaisetuutta sekä eläk- nukset olivat hieman maan keskiarvoa kor- keensaajan hoitotukea sai Satakunnassa vuonna keammat (29 euroa/asukas, koko maa 27 euroa/ 2017 useampi asukas kuin maassa keskimää- asukas). Sosiaalihuoltolain mukaisia, liikku- rin, jolloin palvelujen tarve näyttäytyy hieman mista tukevia palveluja oli puolestaan myön- keskitasoa runsaampana. Vammaisuuden perus- netty saman verran kuin maassa keskimäärin. teella myönnettyjä palvelupäätöksiä tehtiin Maakunnan näkemyksen mukaan Satakunnan vuonna 2016 lähes puolet (44 %) enemmän kuin alueen kunnissa on ollut vähemmän määrära- maassa keskimäärin. Palvelupäätösten määrä ei hoja varattuna sosiaalihuoltolain mukaiseen kuvaa palvelujen piirissä olevien henkilöiden liikkumisen tukeen ja myös matkaoikeusmäärät määrää, vaan annettujen tai myönnettyjen pal- ovat olleet pienemmät. velujen kokonaismäärää. Samalla henkilöllä voi olla yksi tai useampi palvelu käytössään. Laitoshoitoa on vielä jäljellä, vaikka purkamisessa on edistytty Vammaisten osallisuutta tuetaan Satakunnassa oli kehitysvammaisten tuetun, myöntämällä runsaasti kuljetuspalveluja ohjatun ja autetun asumispalvelun saajia hie- Kuljetuspalvelujen saajia oli asukaslukuun man enemmän kuin maassa keskimäärin (kuvio suhteutettuna maan kolmanneksi eniten, mikä 20). Myös kehitysvammaisten laitosasumista

Kuvio 20 Kainuu Kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten Pohjois-Karjala laitos- ja asumispalvelut / 100 000 asukasta, Lappi 2016. Etelä-Savo Kymenlaakso Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Vammaispalvelut Satakunnassa Kanta-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Hyvällä mallilla: Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Palvelujen saatavuus on hyvä. Pirkanmaa Uusimaa Parannettavaa: 0 100 200 300 400 500 Sosiaalihuoltolain mukaisten Kehitysvammalaitosten asiakkaat (/ 100 000 asukasta) kuljetuspalvelujen käyttö on vähäistä, Vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkaat (/ 100 000 asukasta) Kehitysvammaisten tuetun, ohjatun ja autetun asumisen asiakkaat kun huomioidaan ikääntyneiden (/ 100 000 asukasta) väestöosuus. Laitoshoidossa asuu keskimääräistä Satakunnassa kehitysvammaisten pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaita on maan viidenneksi eniten. Kehitysvammaisten useampi. asumispalveluissa on asukaslukuun suhteutettuna asiakkaita hieman enemmän kuin maassa keskimäärin.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 26 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

oli selvästi enemmän kuin maassa keskimää- sainta, kun taas perusterveydenhuollon vuode- rin (28 henkilöä / 100 000 asukasta, koko maa osastohoitoa käytetään selvästi vähemmän kuin 16,7). Maakunnan oman ilmoituksen mukaan maassa keskimäärin. laitoshoitoa on purettu ja tällä hetkellä laitok- sessa asuu 14 henkilöä. Kehitysvammaisten Paljon hoivapalveluja tarvitsevat asuvat asumispalveluissa ja laitoshoidossa on Lou- harvoin omassa kodissaan nais-Suomen aluehallintoviraston toteuttaman Ikääntyneiden palvelurakennetta voidaan valvonnan yhteydessä todettu rajoitustoimen- kuvata sillä, kuinka suuri osuus paljon hoiva- piteisiin liittyviä menettelytapaongelmia. Vai- palveluja (joko ympärivuorokautista asumispal- keavammaisille suunnattua palveluasumista, velua, pitkäaikaista laitoshoitoa tai intensiivistä jota voidaan toteuttaa sekä yksittäisiin asun- kotihoitoa eli vähintään 60 kotihoidon käyntiä toihin että asumisryhmiin, oli tarjolla kolman- kuukaudessa) tarvitsevista asuu kotona. Paljon neksi eniten. Henkilökohtaisen avun saajia oli hoivapalveluja tarvitsevia 75 vuotta täyttäneitä hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. on Satakunnassa saman verran kuin maassa Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja keskimäärin (kuvio 21). Heistä intensiivistä taloudellisten tukitoimien menot olivat maan kotihoitoa saavien osuus on maan toiseksi pie- neljänneksi korkeimmat, 13 prosenttia suurem- nin (20 %, koko maa 30 %). mat kuin maassa keskimäärin. Omaishoidon tuella hoidettavien 75 vuotta täyttäneiden osuus (5,3 %) on valtakunnallisen Kustannuksia kertyy ympärivuorokautisista tavoitteen mukainen. palveluista 75 vuotta täyttäneitä monilääkittyjä ikään- Vammaispalvelujen asukaskohtaiset nettokäyt- tyneitä eli vähintään 10 lääkevalmistetta nel- tökustannukset ylittivät maan keskitason 15 jän kuukauden aikana hankkineita on vas- prosentilla. Ympärivuorokautisen hoivan asu- taavanikäiseen väestöön suhteutettuna maan mispalvelujen nettokäyttökustannukset (160 kolmanneksi vähiten. euroa/asukas) olivat maan toiseksi korkeimmat, Kotihoidon henkilöstön osuus on Satakun- 25 prosenttia korkeammat kuin maassa keski- nassa selvästi pienempi kuin maassa keskimää- määrin. Laitoshoidon nettokäyttökustannukset rin (31 %, koko maa 34 %). Tarkastelussa on (31 euroa/asukas) ylittivät maan keskitason 22 mukana sekä julkiset että yksityiset palvelun- prosentilla. Muiden kuin edellä mainittujen tuottajat. Toisin sanoen ympärivuorokautista vammaisten palvelujen nettokäyttökustannuk- hoivaa tarjoavissa yksiköissä työskentelee selvä set (174 euroa/asukas) ylittivät maan keskiar- enemmistö iäkkäiden palvelujen kokonaishen- von kuudella prosentilla. kilöstöstä. Tästä huolimatta juuri näissä palve- luissa on Lounais-Suomen aluehallintoviraston 5.9. Ikääntyneiden palvelut mukaan lisääntyviä, laajoja ongelmia hoitohen- kilöstön riittävyydessä. Epäkohtia on todettu Satakunnassa on 75 vuotta täyttäneitä kotona myös kuntouttavan kotihoidon toteutumisessa. asuvia maan kolmanneksi vähiten (89,9 %, koko maa 90,9 %). Säännöllistä kotihoitoa saa- Pitkäaikaista laitoshoitoa on vielä jäljellä via oli neljänneksi vähiten. Säännöllisen koti- Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 hoidon asiakkaista yli kolmanneksella (37,6 vuotta täyttäneitä asiakkaita oli vuonna 2016 %) on käyntimäärien (1–9 käyntiä/kuukausi) vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna perusteella suhteellisen vähäinen palvelutarve enemmän kuin maassa keskimäärin. Terveys- osuuden ollessa maan kolmanneksi suurin. keskusten pitkäaikainen laitoshoito oli tuolloin 75 vuotta täyttäneillä oli vuonna 2016 päi- jo purettu, mutta vanhainkotien tuottamaa lai- vystyskäyntejä erikoissairaanhoidossa maan toshoitoa oli maan neljänneksi eniten. toiseksi vähiten. Somaattisen erikoissairaanhoi- don vuodeosastohoidon käyttö on maan run-

THL – Päätösten tueksi 42/2018 27 HARJOITUS 5. Tehtäväkokonaisuuksien arviointi HARJOITUS

Ympärivuorokautisten hoivapalvelujen Maakunnassa on asetettu prosentuaalisia runsas käyttö kerryttää kustannuksia tavoitteita ikääntyneiden palvelurakenteen Ikääntyneiden palvelujen asukaskohtaiset net- kehittämiseksi vuoteen 2023 mennessä: ympä- tokäyttökustannukset ylittivät maan keskita- rivuorokautista hoivaa saa 6 prosenttia, sään- son 24 prosentilla. Ikääntyneiden laitoshoidon nöllistä kotihoitoa 16 prosenttia ja omaishoidon nettokäyttökustannukset olivat vuonna 2016 tukea 8 prosenttia alueen 75 vuotta täyttäneistä. maan toiseksi korkeimmat (112 euroa/asukas), Lisäksi ikääntyneiden perhehoito aiotaan kol- 30 prosenttia maan keskiarvoa korkeammat. minkertaistaa nykytilanteeseen verrattuna. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan Osassa maakuntaa on käytössä keskitetty asumispalvelujen (tehostetun palveluasumisen) palveluohjaus. Lisäksi on valmisteltu maakun- nettokäyttökustannukset (381 euroa/asukas) nallinen palveluohjauksen sisältökuvaus sekä olivat 35 prosenttia maan keskitasoa korkeam- selvitetty maakunnallisen asiakasohjausjärjes- mat. Kotihoidon nettokäyttökustannukset (187 telmän ja palvelutarpeen arviointimittariston euroa/asukas) olivat maan keskitasoa. Muiden hankintaa. Yöaikainen kotihoito kattaa noin 60 kuin edellä mainittujen ikääntyneiden palvelu- prosenttia alueen kotihoidon asiakkaista. Kun- jen nettokäyttökustannukset (52 euroa/asukas) toutuksen kokonaisuutta valmistellaan maa- olivat 27 prosenttia maan keskitasoa matalam- kunnallisessa työryhmässä. Omais- ja perhe- mat. hoidon palvelusisältökuvaukset yhtenäistävät maakunnan käytäntöjä. Teknologiaa hyödynne- tään osana kotihoitoa paikallisten kokeilujen kautta.

Kuvio 21 Ikääntyneiden palvelut Satakunnassa Kotihoidossa olevien osuus paljon palveluja käyttävistä, %, 2017.

Hyvällä mallilla: Etelä-Karjala Omaishoidon valtakunnallinen Kainuu Pohjois-Savo tavoitetaso on saavutettu. Etelä-Savo Vähän päivystyskäyntejä Pohjois-Pohjanmaa erikoissairaanhoidossa. Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Parannettavaa: Pirkanmaa Kotona asuvien osuus on pieni Lappi verrattuna maan kärkeen. Varsinais-Suomi Päijät-Häme Kotihoidossa on paljon asiakkaita, joilla Keski-Suomi on vähäinen palveluntarve. Kanta-Häme Uusimaa Ympärivuorokautisten hoivapalvelujen Etelä-Pohjanmaa osuus on suuri. Satakunta Somaattista erikoissairaanhoitoa Kymenlaakso 0 10 20 30 40 50 % käytetään runsaasti. Maan keskiarvo Kotihoidossa olevien osuus paljon palveluja käyttävistä

Tulkinta: Osa paljon palveluita tarvitsevista iäkkäistä Paljon hoivapalveluja tarvitsevia 75 vuotta täyttäneitä on asiakkaista pystyy asumaan kotona. Kuviossa esitetään niiden Satakunnassa saman verran kuin maassa keskimäärin. Heistä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden osuus, jotka saavat intensiivistä kotihoitoa saavien osuus maan toiseksi pienin. kotihoitoa.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 28 HARJOITUS 6. Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja saatavuus HARJOITUS

osiaali- ja terveyspalvelujen asiakasläh- Asiakasmaksut ovat haitanneet erityisesti töisyyttä arvioitiin väestön kokemuksilla matalasti koulutettujen naisten hoidon palveluprosessien asiakaslähtöisyydestä, saantia Svalinnanvapauden toteutumisen edellytyksistä, Korkeat asiakasmaksut ovat haitanneet hoidon digitalisaation hyödyntämismahdollisuuksista saantia enemmän kuin maassa keskimäärin; ja asiakasosallisuudesta. matalasti koulutetuista naisista näin ilmoitti lähes joka kolmas; osuus on viisi prosenttia Pitkäaikaissairaat tietävät keskimääräistä maan keskiarvoa suurempi. harvemmin heille laaditusta Asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa hoitosuunnitelmasta internetin välityksellä oli 75 vuotta täyttänei- Satakunnan väestö kokee sosiaali- ja terveys- den naisten ikäryhmässä seitsemän prosenttia palvelujen asiakaslähtöisyyden toteutuvan vähäisempää kuin koko maassa keskimäärin. varsin keskimääräisesti – mikään edellä maini- Myös sukupuolten välinen ero ikääntyneiden tuista näkökulmista ei noussut erityiseksi vah- naisten ja miesten välillä oli suurempi kuin vuudeksi. Haasteena on puolestaan pitkäaikais- maassa keskimäärin. sairaiden hoitosuunnitelmat; asiakkaat tiesivät Toimintakyky vaikuttaa Satakunnassa 8.- ja heille laaditusta hoitosuunnitelmasta heikoi- 9.-luokkalaisten kokemukseen terveystarkastus- ten maassa. Myös sähköinen asiointi oli kes- ten laadusta saman verran kuin maassa keski- kimääräistä harvinaisempaa. Lounais-Suomen määrin. Ero ei-toimintarajoitteisten ja toiminta- aluehallintoviraston valvontahavaintoraportin rajoitteisten nuorten välillä on yhtä suuri kuin mukaan lastensuojelussa sekä ikääntyneiden ja maassa keskimäärin (ero 18,1 %, koko maa vammaisten palveluissa on puutteita hoito- ja 18,4 %). palvelusuunnitelmien laadinnassa ja sisällölli- sessä laadussa. Yhdenvertaisuutta on arvioitu lääkäripal- velujen koetulla riittävyydellä, asiakas- maksujen vaikutuksella hoidon saantiin, internetin käytöllä sosiaali- ja terveyspal- veluissa sekä eroilla kouluterveystarkas- tuksen koetussa laadussa toimintarajoit- Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus teisten nuorten ja ei-toimintarajoitteisten ja saatavuus Satakunnassa nuorten välillä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhden- Hyvällä mallilla: vertaisuudessa on puutteita. Satakunnassa Matalasti koulutetut miehet saavat korkeasti koulutetuista miehistä lähes joka lääkäripalveluja paremmin kuin viides koki saaneensa liian vähän lääkä- maassa keskimäärin. rin palveluja tarpeeseensa nähden, mikä on seitsemän prosenttia maan keskiarvoa Parannettavaa: enemmän. Sen sijaan matalasti koulute- Pitkäaikaissairaat ovat harvemmin tut miehet kokivat saaneensa palveluja tietoisia heille laaditusta paremmin kuin maassa keskimäärin. Myös hoitosuunnitelmasta. korkeasti koulutetut naiset kokivat kes- Ikääntyneiden naisten asiointi kimääräistä enemmän tyytymättömyyttä internetin välityksellä on harvinaista. lääkäripalvelujen riittävyyteen; heillä kou- lutusryhmien väliset erot olivat kuitenkin verraten pienet.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 29 HARJOITUS 6. Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja saatavuus HARJOITUS

Kuvio 22 Palvelujen saatavuus.

Lastensuojelun Erikois- Perusterveyden- Terveyspalveluiden Sosiaali- palvelutarpeen arviointi sairaanhoito huollon hoitoon- koettu saatavuus* palveluiden aloitus valmistuminen odotusaika pääsy määrä- pääsy määräajassa yli odotusaika** määräajassa määräajassa (mediaani) ajassa (6kk) 10/2017 Kaikki 75-vuotiaat

Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi

Hyvä Kohtalainen Vaatii huomiota Ei tietoa

* Väestökysely / terveyspalveluja käyttäneistä ** Väestökysely / sosiaalipalveluja käyttäneistä, jotka joutuivat odottamaan palvelun saamista alle viikon tai ei yhtään.

Satakunnassa lastensuojelun palvelutarpeen arviointeja koskevat lakisääteiset määräajat ovat toteutuneet kohtalaisesti, mutta uusimpien tietojen mukaan tilanne on arviointien käsittelyn aloitusten kohdalla heikentynyt. Erikoissairaanhoidon kiireetön hoitoonpääsy määräajassa ei täysin toteudu, mutta tilanne on maan keskitasoa hieman parempi. Perusterveydenhuollon kiireetön hoitoonpääsy lakisääteisessä määräajassa ei myöskään täysin toteudu. Palveluja käyttänyt väestö kokee terveyspalvelujen saatavuuden keskimääräistä heikommaksi ja odotusajat sosiaalipalveluihin kohtalaisiksi.

THL – Päätösten tueksi 42/2018 30 HARJOITUS Lähteet HARJOITUS

TEM Toimialapalvelu: Toimialaraportit, Terveys- ja Kansalliset lähteet sosiaalipalvelut. Syksy 2017. TEM: Työllisyyskatsaus, Arvioinnissa käytetyn indikaattoritiedon www.temtyollisyyskatsaus.fi käyttöliittymä Tietoikkuna http://proto.thl.fi/tietoikkuna Terveytemme.fi THL: Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014. Ammattibarometri. www.ammattibarometri.fi Tilastoraportti 1/2018, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Aro, Timo & Aro, Rasmus: Seutukuntien elinvoima­ Tilastokeskuksen tilastotiedot. http://www.stat.fi indeksi. Helmikuu 2016. – Väestö https://www.slideshare.net/TimoAro/ – Kansantalous seutukuntienelinvoimaindeksi-2016 – Terveys Helminen, Ville & Nurmio, Kimmo & Rehunen, Antti – Koulutusaste & Ristimäki, Mika & Oinonen, Kari & Tiitu, Maija & Tilastokeskus: Kuntatalous – muut taloustiedot. Kotavaara, Ossi & Antikainen, Harri & Rusanen Jarmo. Tiedonkeruun sisällöt ja ohjeet 2017. Kaupunki-maaseutu-alueluokitus. Suomen ympäristö- https://www.stat.fi/keruu/kuta/files/kuntatalous_ keskuksen raportteja 25/2014. muut_taloustiedot.pdf Kuntaliitto. Lastensuojelun 2017 kuntakyselyn tuloksia. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet www.kuntaliitto.fi https://www.sotkanet.fi Lääkäriliitto. Terveyskeskusten lääkäritilanne. – Kansallinen KUVA-mittaristoehdotus https://www.laakariliitto.fi/tutkimus/ – Maakuntien arviointi 2018 laakarityovoima/ Vaalavuo, Maria & Häkkinen, Unto & Fredriksson, Sami. Maakunnittainen kuntalistaus 1.1.2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtion- https://alueuudistus.fi/maakunnat2021 osuusjärjestelmän uudistaminen. Raportti 24/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Maakuntien rahoitus siirtymäkauden aikana 2019– 2024, muutos suhteessa lähtötilanteeseen. Valtiovarainministeriö 28.5.2018 Alueelliset lähteet https://alueuudistus.fi/maakuntien-rahoituslaskelmat Satakunnan sote-valmistelun väliraportti 1.10.2017– Ranta, Tommi & Manu, Samuli & Laasonen, Valtteri & 31.5.2018 Uusikylä, Petri & Leskelä, Riikka-Leena. Kohti uusia maa- Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämis- kuntia. Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon suunnitelma vuoteen 2017+ esivalmisteluvaiheen yhteenveto. Valtioneuvoston selvi- tys- ja tutkimustoiminnanjulkaisusarja 74/2017. Osallisuus Satakunnassa -asiakirja TEM: Alueellinen matkailutilinpito. Työ- ja elinkeinomi- http://www.satakunta2019.fi nisteriön julkaisuja 21/2017. Maakunnalta saadut muut materiaalit TEM: Alueiden vahvuuksien analyysi. Työ- ja elinkein- Valvontahavaintoraportti sosiaali- ja terveydenhuollon oministeriön julkaisuja. 24/2017. palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta vuonna TEM (Repo, Joona): Maakuntien suhdannekatsaus 2017. 2017 Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialu- Tuotanto, työmarkkinat, yritystoiminta, väestö. TEM- eella maakunnittain. Aluehallintovirasto, Peruspalvelut, analyyseja 78/2017. oikeusturva ja luvat, Sosiaali- ja terveydenhuoltoyksikkö. 11.6.2018. TEM Toimialapalvelu: Alueelliset kehitysnäkymät. Syksy 2017

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki

ISBN:978-952-343-181-2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-181-2 ISSN 1799-3946 (verkkojulkaisu)

THL – Päätösten tueksi 42/2018 31 HARJOITUS