DOCSLIB.ORG

Paimio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen Taustat Ja Toteutus 1/2

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Paimio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen Taustat Ja Toteutus 1/2 Kuntaraportti Paimio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 • Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tulosten raportointi: Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien kunnan tulos vuonna 2014 ja 2016 (mikäli vastaajia yhteistyön kehittymisestä. ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä • Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt koko maan tulos vuodelta 2014, 2016 ja 2018. kahdeksatta kertaa. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, • Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti- mihin kunta kuuluu. informoituna internet-kyselynä 16.2.-14.4.2018 välisenä aikana. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten • Ensimmäinen kutsu lähettiin 16.2. osalta ovat: • Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa Koko maa, N=5836 (20.2., 5.3. ja 15.3.). Alue, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry, N=468 Kunta, Paimio, N=24 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Paimio, kuntaraportti, 23.5.2018 Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 • Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin • Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan vastaajat arvioivat osa-alueista sekä kokonaisarvosana yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla (asteikko -2 … +2). 4-10. Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 0 = Pysynyt ennallaan 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 4. koulutus ja osaaminen 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. kunnan elinkeinotoimen, elinkeino- tai kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 3 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Paimio, kuntaraportti, 23.5.2018 Raportin lukuohje Kunnan tulos on Kunnan Koko maan hajontatulos: esitetty %-arvoina keskiarvotulos 2018 Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan minimi ja maksimiarvot on laskettu vain niistä kunnista, joissa vastaajia 10 tai enemmän. Tämä johtuu tilastollisen merkittävyyden varmistamisesta. 4 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Paimio, kuntaraportti, 23.5.2018 Kokonaisarvosana Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Paimio, N=24) Keskiarvo KUNTA 2018 7,4 2016 6,4 2014 6,2 Kunta 17 4 17 39 22 ALUE 2018 6,8 2016 6,7 2014 6,6 KOKO MAA 4 5 6 7 8 9 10 2018 6,7 2016 6,7 2014 6,6 6 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Paimio, kuntaraportti, 23.5.2018 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Varsinais-Suomi, N=468) Keskiarvot 4-10 6,7 6,7 Koko maa 6,7 Koko maa 6,7 6,6 6,6 6,8 6,8 Aluejärjestö 6,7 Aluejärjestö 6,7 6,6 6,6 8,9 6,5 Lieto 8,2 Turku 6,4 7,5 6,5 7,7 6,4 Rusko 7,1 Loimaa 6,1 6,1 7,6 6,3 Naantali 7,1 Uusikaupunki 6,5 7,0 6,4 7,6 6,1 Kaarina 8,0 Raisio 7,1 7,9 6,4 7,4 6,1 Paimio 6,4 Parainen 6,1 6,2 6,0 7,2 6,0 Laitila 6,5 Sauvo 7,1 6,2 7,0 7,0 6,0 Mynämäki 6,9 Somero 6,3 6,4 6,8 6,9 5,8 Masku 5,9 Pöytyä 6,8 6,2 6,4 6,9 5,4 Kemiönsaari 6,9 6,0 6,6 Taivassalo 6,7 4,9 Salo 6,4 Nousiainen 6,4 6,2 6,2 2018 2016 2014 7 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Paimio, kuntaraportti, 23.5.2018 Mittariston koonti osa-alueittain (Paimio, N=24) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Ka Min Max 7,8 Elinkeinopolitiikka ja resurssit 4 12 17 25 42 7,0 6,8 7,3 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 12 12 21 33 21 6,7 6,6 7,6 Kunnan viestintä ja tiedottaminen 9 4 30 30 17 9 7,0 6,8 6,8 Koulutus ja osaaminen 5 5 25 45 15 5 7,0 6,8 6,6 Kunnan hankintapolitiikka 5 11 42 11 26 5 6,5 6,4 7,4 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 14 14 18 32 23 6,9 6,8 Kunnan elinkeinotoimen, elinkeino- tai 7,4 5 5 5 43 19 19 5 6,8 kehitysyhtiön tai vastaavan toiminta 6,7 4 5 6 7 8 9 10 Kunta 46810 Alue Koko maa 8 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Paimio, kuntaraportti, 23.5.2018 Mittariston koonti osa-alueittain (Paimio, N=24) Keskiarvot 4-10 Kunta Alue Koko maa 7,8 7,0 6,8 Elinkeinopolitiikka ja resurssit 6,5 Elinkeinopolitiikka ja resurssit 6,8 Elinkeinopolitiikka ja resurssit 6,7 6,4 6,6 6,7 Kunnan päätöksenteon 7,3 Kunnan päätöksenteon 6,7 Kunnan päätöksenteon 6,6 6,5 6,6 6,5 yrityslähtöisyys 5,6 yrityslähtöisyys 6,4 yrityslähtöisyys 6,5 Kunnan viestintä ja 7,6 Kunnan viestintä ja 7,0 Kunnan viestintä ja 6,8 6,6 6,9 6,7 tiedottaminen 5,8 tiedottaminen 6,6 tiedottaminen 6,7 6,8 7,0 6,8 Koulutus ja osaaminen 6,6 Koulutus ja osaaminen 6,9 Koulutus ja osaaminen 6,8 6,4 7,0 6,9 6,6 6,5 6,4 Kunnan hankintapolitiikka 6,2 Kunnan hankintapolitiikka 6,4 Kunnan hankintapolitiikka 6,3 5,8 6,3 6,3 7,4 6,9 6,8 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 6,9 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 6,8 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 6,7 7,0 6,7 6,8 Kunnan elinkeinotoimen, 7,4 Kunnan elinkeinotoimen, 6,8 Kunnan elinkeinotoimen, 6,7 elinkeino- tai kehitysyhtiön tai 6,1 elinkeino- tai kehitysyhtiön tai 6,6 elinkeino- tai kehitysyhtiön tai 6,6 vastaavan toiminta 5,6 vastaavan toiminta 6,5 vastaavan toiminta 6,7 2018 2018 2018 2016 2016 2016 2014 2014 2014 9 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Paimio, kuntaraportti, 23.5.2018 1. Elinkeinopolitiikka ja resurssit Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Paimio, N=24) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, Hajonta Ka keskiarvo Min Max 1,1 Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 9 9 48 35 0,4 0,3 0,7 Kunta ja yrittäjät asettavat 5 9 18 50 18 0,1 elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 0,0 0,5 Kunta toteuttaa asetettuja 5 9 27 50 9 0,2 elinkeinopolitiikan tavoitteita 0,2 0,4 Kunnan elinkeinotoimen 14 5 24 43 14 0,0 resurssit ovat riittävät -0,1 -2 0 2 -2 -1 0 1 2 Kunta Aluejärjestö Koko maa 11 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Paimio, kuntaraportti, 23.5.2018 2. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (Paimio, N=24) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, Hajonta Ka keskiarvo Min Max 0,4 Kunnan päätöksenteko on 9 9 17 61 4 0,0 yritysten kannalta avointa -0,1 0,3 Kunnan päätöksenteko on 18 23 50 9 -0,2 nopeaa yritysten kannalta -0,3 0,6 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään 13 13 61 13 0,0 yrityksiin vaikuttavia päätöksiä -0,1 0,5 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon 18 14 50 18 -0,1 jo päätösten valmistelussa -0,2 -2 0 2 -2 -1 0 1 2 Kunta Aluejärjestö Koko maa 13 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Paimio, kuntaraportti, 23.5.2018 3. Viestintä ja tiedottaminen Viestintä ja tiedottaminen (Paimio, N=24) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, Hajonta Ka keskiarvo Min Max 0,7 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja 9 4 26 30 30 0,1 päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 0,0 0,7 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena 8 25 46 21 0,6 yritys- ja asuinpaikkana 0,4 -2 0 2 -2 -1 0 1 2 Kunta Aluejärjestö Koko maa 15 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Paimio, kuntaraportti, 23.5.2018 4. Koulutus ja osaaminen Koulutus ja osaaminen (Paimio, N=24) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, Hajonta Ka keskiarvo Min Max 0,4 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 5 55 35 5 0,5 0,4 0,5 Oppilaitokset kunnassa kannustavat 71 12 18 0,6 yrittäjyyteen 0,5 -0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia 11 22 56 6 6 0,3 yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 0,1 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman 11 21 21 42 5 0,1 saamista yrityksiin -0,1 -2 0 2 -2 -1 0 1 2 Kunta Aluejärjestö Koko maa 17 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Paimio, kuntaraportti, 23.5.2018 5. Hankintapolitiikka Hankintapolitiikka (Paimio, N=24) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, Hajonta Ka keskiarvo Min Max -0,1 Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 12 12 44 31 -0,3 -0,4 0,2 Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta 11 58 32 0,1 0,1 -0,1 Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla 5 21 47 26 -0,3 -0,4 Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten -0,5 pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esimerkiksi 22 17 50 11 -0,3 jakamalla hankinnat pk-yrityksille sopiviin kokonaisuuksiin -0,5 Kunta huomioi paikalliset yritykset -0,1 pienhankinnoissa (= hankinnat joita ei 22 17 28 17 17 -0,2 tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) -0,2 -0,4 Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 20 15 45 20 -0,3 -0,3 -2 0 2 -2 -1 0 1 2 Kunta Aluejärjestö Koko maa 19 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Paimio, kuntaraportti, 23.5.2018 6. Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Paimio, N=24) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, Hajonta Ka keskiarvo Min Max 0,4 Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti 13 43 39 4 0,1 ja laadukkaasti 0,0 0,6 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 9 32 45 14 0,2 0,1 0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 10 5 52 29 5 0,0 0,0 0,9 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 10 24 38 29 0,3 0,2 0,1 Kunta huolehtii liikenne- ja 14 5 52 19 10 0,1 tietoliikenneyhteyksistä 0,0 -2 0 2 -2 -1 0 1 2 Kunta Aluejärjestö Koko maa 21 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Paimio, kuntaraportti, 23.5.2018 7. Kunnan elinkeinotoimen, elinkeino- tai kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Kunnan elinkeinotoimen, elinkeino- tai kehitysyhtiön tai vastaavan toiminta (Paimio, N=24) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, Hajonta Ka keskiarvo Min Max 0,6 Tukee yritysten toiminnan kehittämistä 5 10 29 38 19 0,1 0,1 0,5 Toiminta ja palvelut tunnetaan
Load more

Recommended publications
  • Finland: Architecture and Design 2022
    Finland: Architecture and Design 2022 13 SEP – 26 SEP 2022 Code: 22237 Tour Leaders Stephen Crafti Physical Ratings For 14 days, architecture and design writer Stephen Crafti charts the very latest in Finland contemporary art, architecture, furniture and fashion. Overview With architecture and design writer Stephen Crafti, explore the very best of Finland’s modernist and contemporary art, architecture, furniture and fashion in Helsinki, Jyväskylä, Seinäjoki and Turku. Begin in Finland’s capital, Helsinki visiting the Design Museum and the Museum of Finnish Architecture. Accompanied by an architect, discover Helsinki’s rich architectural history; visit Eliel Saarinen’s Central Station, the Chapel of Silence, Oodi – the new Helsinki Central Public Library, and the famous Finlandia Hall. Experience a private visit of the multi-award winning Amos Rex Art Museum, accompanied by project mastermind Asmo Jaaksi, JKMM Architects. Meet with Tuuli Sotamaa in her renowned design studio Ateljé Sotamaa. Tours of the Artek Flagship store and the Aalto House and Studio introduce us to Alvar Aalto, Finland’s most famous architect of the 20th century. At Marimekko Outlet, see some examples of world-renowned Marimekko prints. Tour the private showroom of Marita Huurinainen, famous for her ‘wave shoes’. Meet new artists at the Design Lab at the Iittala & Arabia Design Centre. View contemporary art at Didrichsen Art Museum, a seaside villa designed by Alvar Aalto’s assistant, Viljo Revell. Meet designer Harri Koskinen and learn about his internationally renowned range of products. Travel through Finnish forests to Lahti to view its wooden architecture and understand more about the relationship Finns share with wood; in Haltia, tour the award-winning Finnish Nature Centre.
    [Show full text]
  • Turku-Uusikaupunki Joukkoliikenteen Työmatkapilotti Kysymyksiä Ja Vastauksia
    Turku-Uusikaupunki joukkoliikenteen työmatkapilotti Kysymyksiä ja vastauksia Mikä Turku-Uusikaupunki joukkoliikenteen työmatkapilotti on? Varsinais-Suomen ELY-keskus, Valmet Automotive ja Turun kaupunki järjestävät yhteistyössä uusia joukkoliikennevuoroja Turusta Uuteenkaupunkiin. Liikenne on kaikille avointa, mutta vuorot on ajoitettu autotehtaan työaikoihin sopiviksi ja reitti kulkee Uudenkaupungin linja-autoasemalle tehtaan portin kautta. Tarkoituksena on tarjota vaihtoehto oman auton käytölle työmatkoilla. Nopean yhteyden takaamiseksi vuorot pysähtyvät vain muutamilla pysäkeillä. Työmatkapilotin tarkoituksena on selvittää kyseisen reitin matkustajapotentiaalia. Lisäksi kokeillaan mobiilisovelluksen ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta. Mikäli matkustajamäärät muodostuvat kokeilun aikana riittäviksi, tavoitteena on että liikenne järjestyy jatkossa markkinaehtoisesti ilman viranomais- tai yritystukea. Miksi kokeiluhanke toteutetaan? Pilottihankkeella pyritään osaltaan vastaamaan Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tarpeisiin. Valmet Automotive rekrytoi kevään 2017 aikana Uudenkaupungin autotehtaalle yli 1 000 uutta työntekijää. Arvion mukaan merkittävä osa uusista työntekijöistä tulee pendelöimään Turun seudulta. Sekä autotehtaan että alueen viranomaisten intressinä on tukea työvoiman liikkuvuutta ja löytää työntekijät avoimiin työpaikkoihin. Työntekijöille halutaan tarjota vaihtoehtoja työmatkan kulkemiseen. Toimivalla joukkoliikenneyhteydellä madalletaan kynnystä hakeutua autotehtaalle töihin ja mahdollistetaan se myös henkilöille,
    [Show full text]
  • Soldiering and the Making of Finnish Manhood
    Soldiering and the Making of Finnish Manhood Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918–1939 ANDERS AHLBÄCK Doctoral Thesis in General History ÅBO AKADEMI UNIVERSITY 2010 © Anders Ahlbäck Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi University Fabriksgatan 2 FIN-20500 Åbo Finland e-mail: [email protected] ISBN 978-952-12-2508-6 (paperback) ISBN 978-952-12-2509-3 (pdf) Printed by Uniprint, Turku Table of Contents Acknowledgements v 1 Introduction 1 1.1 Images and experiences of conscripted soldiering 1 1.2 Topics in earlier research: The militarisation of modern masculinity 8 1.3 Theory and method: Conscription as a contested arena of masculinity 26 1.4 Demarcation: Soldiering and citizenship as homosocial enactments 39 2 The politics of conscription 48 2.1 Military debate on the verge of a revolution 52 2.2 The Civil War and the creation of the “White Army” 62 2.3 The militiaman challenging the cadre army soldier 72 2.4 From public indignation to closing ranks around the army 87 2.5 Conclusion: Reluctant militarisation 96 3 War heroes as war teachers 100 3.1 The narrative construction of the Jägers as war heroes 102 3.2 Absent women and distant domesticity 116 3.3 Heroic officers and their counter-images 118 3.4 Forgetfulness in the hero myth 124 3.5 The Jäger officers as military educators 127 3.6 Conclusion: The uses of war heroes 139 4 Educating the citizen-soldier 146 4.1 Civic education and the Suomen Sotilas magazine 147 4.2 The man-soldier-citizen amalgamation 154 4.3 History, forefathers and the spirit of sacrifice
    [Show full text]
  • Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of Finnforum XI
    Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen This volume is based on a selection of papers presented at Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) the conference FinnForum XI: Transnational Finnish Mobili- ties, held in Turku, Finland, in 2016. The twelve chapters dis- cuss two key issues of our time, mobility and transnational- ism, from the perspective of Finnish migration. The volume is divided into four sections. Part I, Mobile Pasts, Finland and Beyond, brings forth how Finland’s past – often imagined TRANSNATIONAL as more sedentary than today’s mobile world – was molded by various short and long-distance mobilities that occurred FINNISH MOBILITIES: both voluntarily and involuntarily. In Part II, Transnational Influences across the Atlantic, the focus is on sociocultural PROCEEDINGS OF transnationalism of Finnish migrants in the early 20th cen- tury United States. Taken together, Parts I and II show how FINNFORUM XI mobility and transnationalism are not unique features of our FINNISH MOBILITIES TRANSNATIONAL time, as scholars tend to portray them. Even before modern communication technologies and modes of transportation, migrants moved back and forth and nurtured transnational ties in various ways. Part III, Making of Contemporary Finn- ish America, examines how Finnishness is understood and maintained in North America today, focusing on the con- cepts of symbolic ethnicity and virtual villages. Part IV, Con- temporary Finnish Mobilities, centers on Finns’ present-day emigration patterns, repatriation experiences, and citizen- ship practices, illustrating how, globally speaking, Finns are privileged in their ability to be mobile and exercise transna- tionalism. Not only is the ability to move spread very uneven- ly, so is the capability to upkeep transnational connections, be they sociocultural, economic, political, or purely symbol- ic.
    [Show full text]
  • Paimio Sanatorium
    MARIANNA HE IKINHEIMO ALVAR AALTO’S PAIMIO SANATORIUM PAIMIO AALTO’S ALVAR ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: : PAIMIO SANATORIUM ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium TIIVISTELMÄ rkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimon arkkitehtuurin histo- rian alaan kuuluva väitöskirja Architecture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio A Sanatorium tarkastelee arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta suomalaisen mestariarkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa (1928–1933). Teosta pidetään Aallon uran käännekohtana ja yhtenä maailmansotien välisen moder- nismin kansainvälisesti keskeisimpänä teoksena. Eurooppalainen arkkitehtuuri koki tuolloin valtavan ideologisen muutoksen pyrkiessään vastaamaan yhä nopeammin teollis- tuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin. Aalto tuli kosketuksiin avantgardisti- arkkitehtien kanssa Congrès internationaux d’architecture moderne -järjestön piirissä vuodesta 1929 alkaen. Hän pyrki Paimion parantolassa, siihenastisen uransa haastavim- massa työssä, soveltamaan uutta näkemystään arkkitehtuurista. Työn teoreettisena näkökulmana on ranskalaisen sosiologin Bruno Latourin (1947–) aktiivisesti kehittämä toimijaverkkoteoria, joka korostaa paitsi sosiaalisten, myös materi- aalisten tekijöiden osuutta teknologisten järjestelmien muotoutumisessa. Teorian mukaan sosiaalisten ja materiaalisten toimijoiden välinen suhde ei ole yksisuuntainen, mikä huo- mio avaa kiinnostavia näkökulmia arkkitehtuuritutkimuksen kannalta. Olen ymmärtänyt arkkitehtuurin
    [Show full text]
  • HAJAJA TEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA HAKKU2016 –Hankkeen Loppuraportti
    HAJAJA TEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA HAKKU2016 –hankkeen loppuraportti Katariina Yli-Heikkilä 17.11.2017 päivitetty 2.1.2018 SISÄLLYS 1. TIIVISTELMÄ ................................................................................................................................................................. 1 2. YLEISTÄ HANKKEESTA ................................................................................................................................................... 2 2.1. HANKKEEN TAUSTAT ......................................................................................................................................................... 2 2.2. HANKKEEN RAHOITUS ........................................................................................................................................................ 3 2.3. HANKKEEN TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET ............................................................................................................................ 3 3. HANKKEEN TOIMINNAN SUUNNITTELU ........................................................................................................................ 4 3.1. YHTEISTYÖ KUNTIEN KANSSA ............................................................................................................................................... 4 3.2. MUUT YHTEYSTYÖTAHOT ................................................................................................................................................... 6 3.3. PAIKKATIETOAINEISTO NEUVONNAN TUKENA
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • 2013 Turun Pyrkivä Ry
    2013 Turun Pyrkivä ry toimintakertomus JOHTOKUNTA 2013 Pentti Sonck puheenjohtaja Ismo Jalava varapuheenjohtaja Mia Salonen sihteeri Saara Aaltonen Pauli Haverinen Lauri Keskinen Pertti Soukka Jari-Pekka Tamminen Tilintarkastajat Juhani Honkasalo varsinainen tilintarkastaja Jarmo Harju varsinainen tilintarkastaja Jarmo Almenoksa varatilintarkastaja Tuula Kettunen varatilintarkastaja Edustus TUL:n palvelutoiminnan valiokunta Kirsi-Marja Blomster TUL:n tutkimusjaosto Lauri Keskinen TUL:n nuorisojaosto Mia Salonen TUL:n pöytätennisjaosto Johanna Schüpbach TUL:n valtuusto M. Salonen ja Virpi-Marja Tuominen TUL:n V-S piirin piirihallitus Mia Salonen Turun Seuraparlamentti Pentti Sonck TUL:n V-S piirin koulutusvaliokunta K-M Blomster TUL:n V-S piirin nuorisojaosto Mia Salonen TUL:n V-S piirin yleisurheilujaosto Risto Rantanen TUL:n V-S piirin veteraanijaosto Lea Valtanen TUL:n V-S piirin piirikokous 7.4. Lauri Keskinen, Pentti Sonck ja Heimo Välimäki TUL:n liittokokous Kemi 8.-9.5. Mia Salonen TUL:n Seurapäivät Tampere .- 4.11. Kirsi-Marja Blomster, Mia Salonen, Virpi-Marja Tuominen ja Lauri Keskinen. Lauri oli sunnuntaina yhtenä alustajana aiheesta ”Arvo- kasvatus urheilujärjestöissä – ja seuroissa ”. Muistamiset Salon Vilpas 05v Risto Rantanen 70v. Suruvalittelut Terttu Honkasalon ja Åke Suomen omaisille Palkitut Vuoden joukkue: Sanix, joukkuevoimistelu Vuoden valmentaja: Susanna Luukkala, Sanix Vuoden tulokas: Smindi, joukkuevoimistelu Vuoden Pyrkiväläinen: Saara Aaltonen, naisvoimistelujaosto & johtokunta JALKAPALLO Jalkapallojaostonhallituksen
    [Show full text]
  • 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 149 GEOLOGICAL SURVEY of FINLAND Report of Investigation149 Pertti Lahermo and Birgi
    Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti — Geological Survey of Finland, Report of Investigation 128, 1995 Julkaisun nimi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 149 Report of Investigation149 Pertti Lahermo and Birgitta Backman THE OCCURRENCE AND GEOCHEMISTRY OF FLUORIDES WITH SPECIAL REFERENCE TO NATURAL WATERS IN FINLAND Espoo 2000 1 Lahermo, Pertti & Backman, Birgitta 2000. The occurrence and geochemistry of fluorides with special reference to natural waters in Finland. Summary: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 149. 40 pages, 11 figures and 8 tables. Geological Survey of Finland (GTK) has collected groundwater samples for chemical analyses in different parts of the country from the 1960s in order to elucidate the geochemical and anthropogenic controls on groundwater quality. One of the most interesting features in the geochemistry of groundwater is the outstandingly high fluoride concentrations in areas composed of a special type of postorogenic granites, i.e. rapakivi granites. The largest rapakivi batholiths are named according to the local names: Wiborg in southeastern Finland, and Laitila, Vehmaa and Ahvenanmaa in southwestern Finland. Coarse-grained K-rich rapakivi granites have higher concentration of fluorine (0.20-0.42%) than other plutonic or metamorphic rocks. The primary fluoride sources for waters are fluorite and fluorapatite, although the common OH- -bearing minerals such as micas and amphiboles, containing elevated amounts of fluorine (0.2-1.1%), contribute likewise to fluorides in water. High fluorine concentrations in rocks are omnipresently reflected as regional fluoride anomalies in soils, groundwater and surface waters. The average F- concentrations in streams and shallow groundwater draining areas composed of rapakivi granites are more than one order of magnitude higher (1-1.5 mg/L) than elsewhere (generally around 0.1 mg/L).
    [Show full text]
  • 12359947.Pdf
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
    [Show full text]
  • Soldier, Structure and the Other
    CORE Metadata, citation and similar papers at core.ac.uk Provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto SOLDIER, STRUCTURE AND THE OTHER SOCIAL RELATIONS AND CULTURAL CATEGORISATION IN THE MEMOIRS OF FINNISH GUARDSMEN TAKING PART IN THE RUSSO- TURKISH WAR, 1877-1878 Teuvo Laitila Dissertation in Cultural Anthropology, University of Helsinki, Finland, 2001 1 ISSN 1458-3186 ISBN (nid.) 952-10-0104-6 ISBN (pdf) 952-10-105-4 Teuvo Laitila 2 ABSTRACT SOLDIER, STRUCTURE AND THE OTHER:SOCIAL RELATIONS AND CULTURAL CATEGORISATION IN THE MEMOIRS OF FINNISH GUARDSMEN TAKING PART IN THE RUSSO-TURKISH WAR, 1877-1878 Teuvo Laitila University of Helsinki, Finland I examine the influence of Finnish tradition (public memory) about the ’correct’ behaviour in war and relative to the other or not-us on the ways the Finnish guardsmen described their experiences in the Russo-Turkish war, 1877-1878. Further, I analyse how the men’s peacetime identity was transformed into a wartime military one due to their battle experiences and encounters with the other (the enemy, the Balkans and its civilian population) and how public memory both shaped this process and was reinterpreted during it. Methodologically I combine Victor Turner’s study of rituals as processes with Maurice Halbwachs’s sociologial insights about what he termed mémoire collective and what I have called public memory, and Eric Dardel’s geographical view about the meaning of space in remembering. My sources are the written recollections of the Finnish guardsmen, both volunteers and professionals. I have broken each recollection (nine together) down into themes (military ideals, views of the enemy, battle, the civilians or Bulgarians, etc.) and analysed them separately, letting every author tell his story about each thema.
    [Show full text]