Hirvensalon osayleiskaavan päivitys

Turun kaupunki | Ympäristö- ja kaavoitusvirasto | Yleiskaavatoimisto | A- Konsultit Oy OsayleiskaavaLuonnos 14.06.2010 Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 2 sisällysluettelo

esipuhe 5 8. kanavakaupunki - osayleiskaavaluonnos 56 kanavakaupunki, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta 58 Johdanto 6 9. - osayleiskaavaluonnos 61 selostuksen rakenne 7 10. Maanpää - osayleiskaavaluonnos 63 historia Ja nykytilanne osayleiskaavan lähtökohtana 9 Maanpää, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta 64 historialliset vaiheet ja kulttuuriperintö 11 saaren liittyminen kaupunkikokonaisuuteen 11 11. kulhon saari 69 saaren kokonaisrakenne osayleiskaavaluonnoksessa 12 vaikutusten arviointi Ja toteuttaMinen 71 rakennettu ja kulttuuriympäristö 12 vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 72 väestö ja työpaikat 12 vaikutukset rakennettuun ympäristöön 72 palvelut 12 vaikutukset maisemaan 72 liikenne 13 Rakentamisen suhde luonnon- ja kulttuurimaisemaan 72 luonto 14 Turun hiljaiset alueet 72 Maisema 19 Turun viheralueiden sosiaalisten arvojen kartoitus 72 suunnitelMa 21 vaikutukset liikenteeseen 73 toiminnot 23 Liikennejärjestelmän toimivuus 73 Kokonaisrakenne 23 Hirvensalon ja -Kakskerran kokonaismitoituksen vaikutus 73 Asuminen 23 Autoliikenne 73 Työ 23 Joukkoliikenne 73 Palvelut 25 Kevyt liikenne 73 Virkistys 25 Tunnelit vai sillat 75 Suojelu 25 vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen 75 ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 75 osa- aluekohtaiset ratkaisut 27 Vaikutukset talouteen 75 1. pohJoisranta, osayleiskaavaluonnos 28 Vaikutukset terveyteen 75 pohjoisranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta 30 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 75 2. - osayleiskaavaluonnos 36 Vaikutukset väestön kehitykseen ja asumiseen 75 Vaikutukset palveluihin 75 3. - - osayleiskaavaluonnos 37 Vaikutuksen työpaikkoihin 75 4. uusi keskusta - osayleiskaavaluonnos 39 osayleiskaavan toteuttaminen 76 uusi keskusta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta 40 Asukkaiden odotukset 76 suunnittelutoimeksiannot asemakaavoitukselle 77 5. kaakkoisranta - osayleiskaavaluonnos 45 Yhdyskuntarakenne 77 kaakkoisranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta 46 Maankäyttö ja identiteetti 77 6. - osayleiskaavaluonnos 48 Ympäristön laatuominaisuudet ja identiteetti 77 Maisema ja viherrarkentaminen 77 7. airistonranta - osayleiskaavaluonnos 50 Liikenne ja katuverkko 77 airistonranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta 52 Tekninen huolto 77

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 3 Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 4 esipuhe

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 5 Johdanto ”… Saaristoisuutta ja vesistöisyyttä hyödynnetään alu- tässä hirvensalon osayleiskaavan päivitystyön selostuk- eiden vetovoiman kasvattamisessa. rannikkoalueiden sessa on suunnitteluperiaatteita kuvailtu myös osa-alue- käyttömuodot sovitetaan yhteen ekologisesti kestävällä kohtaisesti: tämän osayleiskaavan laatimisessa on ohjenuorana ollut tavalla. yleisesti omaksuttu käsitys kestävän yhdyskuntasuun- Lähtökohdat, suunnitteluratkaisut ja suunnitelman nittelun periaatteista, sellaisina kuin ne on kirjattu esi- ”… raideliikennettä ja joukkoliikennettä on kehitettävä ja vaikutukset verrattuna nykytilanteeseen on kuvailtu merkiksi varsinais-suomen liiton luonnokseksi 29.10.2009 tehtävä houkuttelevammaksi. Joukkoliikennemyöntei- osayleiskaavakartan yhteydessä osa-alueittain. Osa- maakuntasuunnitelmaksi ja maakuntaohjelmaksi. seuraa- syys lisääntyy kasvatuksen kautta jos lapset ja nuoriso alueiden ratkaisuperiaatteet on myös merkitty viistoil- vat poiminnot ovat kohdasta 4.5.1.1 yhdyskuntarakenne: tottuvat käyttämään joukkoliikennettä. …alueet voidaan makuviin. jaotella liikenteellisesti saavutettavuuden mukaan kehit- ”eheä yhdyskuntarakenne tarjoaa mahdollisuuden sääs- tämisvyöhykkeisiin: jalankulkuvyöhyke, pyöräilyvyöhyke, Osayleiskaavan ratkaisuja on tämän jälkeen kuvailtu tää kustannuksia, parantaa yhdyskuntien toimivuutta, joukkoliikennevyöhyke, henkilöautoiluun tukeutuva vyöhy- myös esimerkkihavainnekuvin, leikkauspiirustuksin pienentää liikennetarvetta ja vähentää kasvihuonekaa- ke ja henkilöautoilusta riippuvainen vyöhyke. … lyhyilläkin ja detaljein, joista osayleiskaavan tavoitteet ja kau- su- ja muita ympäristöpäästöjä. valtakunnallisten alu- etäisyyksillä oma auto ja joukkoliikenne voivat olla tasa- punkirakenteelliset ratkaisut käyvät ilmi. eidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä on hillit- arvoisia houkuttelevuuden suhteen. Mitä pidempi matka tävä ilmastonmuutosta. on sitä kauemmin jaksaa odottaa joukkoliikennettä/suun- ”eheä yhdyskuntarakenne luo edellytykset toimivalle nitella oman aikataulunsa sen mukaan. henkilöautoilusta joukkoliikenteelle, lyhyille työmatkoille, palvelujen saa- täysin riippuvaisia alueita tulee kehittää joukkoliikenteen vutettavuudelle, tehokkaille kuljetusjärjestelmille sekä piiriin.” luonnonvarojen ja taajamien ulkopuolisten luontoalueiden osayleiskaavaluonnoksen kokonaisratkaisussa näkyvät säästämiselle sekä tehokkaan infrastruktuurin järjestä- edellä kuvatut kestävän kaupunkirakentamisen periaat- miselle. suunnitelmallisella maankäytöllä tuetaan myös teet ja tavoitteet seuraavasti: maaseudun kylien ja taajamien elinvoimaisuutta ja jouk- - koliikenteen toimintaedellytyksiä. uusi rakentaminen sijoi- Hirvensalon pääliikenneverkko on tetaan jo rakennettujen alueiden sisälle ja yhteyteen niitä selkeä, ekotehokas ja kaupunkiseudun hallitusti laajentamalla ja tukeutumalla olemassa olevaan liikennejärjestelmään joustavasti kytkeytyvä, infrastruktuuriin. - kilpailukykyiselle joukkoliikenteelle on luotu hyvät puitteet, ”… tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, - arvokkaat virkistys- ja suojelu- ja täydennysrakentamisen suosiminen ja asukkaille hyvän kulttuurialuekokonaisuudet sekä yhtenäiset ja turvallisen asuin- ja elinympäristön varmistaminen, mu- ulkoilu- ja kevyen liikenteen reitit on turvattu, kaan lukien riittävät virkistysalueet ja ranta-alueiden moni- - yhteydet meren rannoille on avattu kaikille puolinen käyttö. hirvensalolaisille ja turkulaisille strategisista paikoista, nykyisiin loma-asuntoalueisiin ”yhdyskuntarakenteen eheyttämistä on tuettava toteut- airisto tamalla laadukasta täydennysrakentamista, ohjaamalla kajoamatta. palvelujen ja työpaikkojen sijoittumista sekä suosimalla joukko- ja kevytliikennettä. yhdyskuntarakenteen tiivistä- misessä on huomioitava myös luonnon ja rakennetun ym- päristön kulttuuriarvot. ”… Tiivis ja matala-konseptilla suunnitellut alueet sovel- tuvat esim. kaupunkien reuna-alueille. tavoitteena on, että rakentaminen ja asuminen on ympäristöllisesti kestävää. toimitilojen ja työpaikkaympäristöjen laatu ja viihtyisyys vaikuttavat työntekijöiden saatavuuteen. linnanaukko

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 6 selostuksen rakenne mistavasta. osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisek- rakennemalli a salmikaupunki si tavoitteena ohjata maankäyttöä ja rakentamista kunnes lainvoimainen asemakaava astuu ko. alueelle voimaan. voimassa oleva hirvensalon osayleiskaava 2020 hyväk- koko hirvensalo saatetaan vaiheittain asemakaavoituk- syttiin 15.06.2002. sen taustana olivat vuonna 1985 hy- sen piiriin, joten on tärkeää, että yksittäiset rakentamis- tai väksytty hirvensalon osayleiskaava 2000 ja vuonna 1991 muut toimenpiteet eivät estä kestävän, tarkoituksenmukai- järjestetty yleiskaavallinen aatekilpailu. osayleiskaavojen sen ja laadukkaan yhdyskuntarakenteen luomista. ase- pohjalta asemakaavoitus on edennyt alue alueelta siten, makaavoitetuilla alueilla tarkempi asemakaava syrjäyttää että tällä hetkellä karkeasti saaren itäranta ja keskiosa osayleiskaavan, mutta tämä toimii ohjeena kaavoja mah- alas haarlansalmeen asti on asemakaavoitettu ja pää- dollisesti muutettaessa. osin sen mukaan rakennettu tai rakenteilla. useat asema- kaavahankkeet ovat käynnissä tai kaavoitusohjelmassa. tämä selostus on jäsennelty seuraavasti: nykyinen väestömäärä on n. 7000 asukasta, mutta kun tavoitteena on n. 18 000 asukasta, on osayleiskaavan päi- osio Historia ja nykytilanne osayleiskaavan lähtökoh- vittäminen ja tarkistaminen tullut ajankohtaiseksi. tärkeä- tana antaa yleiskuvan osayleiskaavan taustoista ja ratkai- nä taustatekijänä ovat myös ajankohtaiset kehitystrendit, sujen pääperiaatteista. jotka heijastuvat esimerkiksi uusista, 1.3.2009 voimaan rakennemalli B airisTo astuneista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista en- osiot Suunnitelma ja Osa-aluekohtaiset ratkaisut ker- nen kaikkea yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja jouk- tovat suunnitteluratkaisuista ja niiden perusteluista toimin- koliikenteen edistämisen periaatteina. noittain ja osa-alueittain.

Osayleiskaavan tarkistamistyö käynnistettiin syksyllä osio Vaikutusten arviointi ja toteuttaminen suhteuttaa 2007. Aiemmin on julkaistu seuraavat raportit: osayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset asetettuihin ta- - Julkaisu 1 Perusselvitykset 28.3.2008 voitteisiin ja arvioi jatkosuunnittelun tavoitteita ja haasteita. - Julkaisu 2 Rakennemallit 4.3.2008 - Julkaisu 3 Rakennemallien arviointi ja vuorovaikutus 31.3.2008 tässä osayleiskaavan selostuksessa viitataan em. julkai- suissa esitettyihin tietoihin, kannanottoihin ja suunnitel- maluonnoksiin toistamatta niitä seikkaperäisesti. raportit ja muu suunnitteluaineisto löytyvät kaupungin nettisivuil- ta .fi / kaupunkisuunnittelu ja ympäristö / kaavoitus rakennemalli C mosaiikki / yleiskaavoitus / hirvensalon täydennysosayleiskaava (13/2007). edellisen yleiskaavakierroksen (hirvensalo, osayleis- kaava 2020) raportteja ovat Lähtökohtia ja tavoitteita 27.11.1997, Hirvensalon osayleiskaavatyön seuranta- ja Hirvensalon osayleiskaavan rakennemallit ja vuorovaikutustyö-ryhmä, loppuraportti 13.10.1998, Vai- malli synteesi keväällä 2008 kutusten arviointia / vaihtoehtojen vertailua 13.11.1998 ja Selostus 20.5.1999. Osayleiskaavaluonnoksen viimeistelyvaiheessa kaavakartta on piirretty uudestaan mm. karttakoor- Osayleiskaavan tarkoituksena on toimia ohjenuorana dinaatiston muutoksen takia. Siinä yhteydessä on tarkemmassa toiminnallisessa, kaavallisessa, kun- maankäyttövarauksia paikoin tarkistettu ennen kaik- nallisteknisessä, ympäristönhoidollisessa suunnitte- kea yleispiirteisimmiksi. Selostusta perusteluineen, lussa. Esitetyt korttelirakennetta, liikenneverkkoa ja havainnollistamiskuvineen ja vaikutusarvioineen on viheralueita koskevat ratkaisut ovat ohjeellisia; selos- pääosin päivitetty sen mukaan, mutta kuvaa tietyiltä tuksessa näytetään esimerkkejä mahdollisesta rakenta- osin lähinnä 11.3.2010 päivitettyä luonnosta.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 7 Näkymä laskettelumäeltä Hirvensalon sillalle ja kaupunkiin

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 8 historia Ja nykytilanne osayleiskaavan lähtökohtana

Historia ja nykytilanne osayleiskaavan läHtökoHtana

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 9 Pikisaaren kylää, taustalla Jänessaari, Pukinsalmi ja Ruissalo

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 10 Historialliset vaiheet ja kulttuuriperintö maana tunnettua ruissalon saarta. kaupunkilaisten muut- tettäisiin papinsaaren ja kaarinan torppalan kautta val- to kesäksi maalle tunnetaan kaikkialla maailmassa. Maalle takunnalliseen tieverkkoon. tässä “ristikaupunkimallissa” turku ja turun edusta sijaitsivat ruotsi–suomen kunin- ei kuitenkaan muutettu vain kesää viettämään, vaan syynä hirvensalo edusti asutuksen kasvureserviä; malli ei kui- gaskunnasta hyvinkin keskeisesti, joten saaren kulttuuri- oli 1800-luvulla vielä yleisesti vallitseva luontaistalous. tur- tenkaan toteutunut muiltakaan osin. set juuret ulottuvat syvälle. hirvensalon historiaa ja nyky- kulaisetkin kaipasivat maalle kaupungin noustua tuhkasta, päivää kuvataan monipuolisesti kirjassa hirvensalo eilen, mutta vaurastuneilla kauppaporvareilla ei ollut aateliston sijainti saaressa, ainakin jossain määrin hankalien liiken- tänään ja huomenna (hirvensalo-seuran julkaisu no 2, kartanoita, joissa viljellä maata tai viettää kesää. heillä oli neyhteyksien takana, on kuitenkin hillinnyt raskaampaa 2004), josta seuraavat otteet ovat peräisin: kaupungin ulkopuolella viljelyspalstoja rakennuksineen, rakentamista. saaren vaihteleva topografia ja arvokas ym- joissa työntekijät asuivat. tapa ‘viettää kesää maalla’ tart- päristö on vaikuttanut samaan suuntaan. sijainti määritte- “historian tai jopa esihistorian hämärästä ei ole löytynyt tui turkulaisille kauppiaille säätyläisten kartanokulttuurista lee myös hirvensalon reuna-alueeksi, jolle yksi ominainen vastausta kysymyksiin, milloin ensimmäiset asukkaat saa- sekä ulkomaisilta liikematkoilta. huomionarvoista on, että kasvutapa on vaiheittain etenevä maankäytön leviäminen puivat saarelle, minne he asettuivat ensiksi asumaan ja kaupungin tuloväylän kaunistamiseksi haluttiin pystyttää ja tiivistyminen seudullisesta kaupunkirakenteen kehittä- missä he polttivat ensimmäiset kaskensa tai raivasivat en- ‘aistikkaita huviloita’.” (helena soiri-snellman) misakselista (kaarina–turku–raisio–naantali) päin. toi- simmäiset peltonsa. asutuksen nimenä hirvensalo maini- nen luonteva kaupunkirakennemalli on helminauha, jol- taan kuitenkin jo 1300-luvulla... asutuksen juuret ovat kui- pienipiirteisesti vaihtelevan kulttuurimaiseman ja “aistik- loin hirvensaloon, satavaan ja kakskertaan rakennetaan tenkin mitä ilmeisimmin joo 1300-lukua varhaisemmalla kaiden huviloiden” ohella näkyvin perinneympäristö on omat, puoli-itsenäiset ja omintakeiset yhdyskunnat, jotka ajalla.” (heljä Brusila) , tiivis merenkulkuun liittyvä asuinyhteisö ja ul- liittyvät länsi-turunmaan kaupungin saaristotaajamien kosataman tukikohta. Monine asutuskerrostumineen hir- muodostamaan ketjuun. “hirvensaloon on kuulunut kaikkiaan 23 kylää, joista un- vensalolla on vahva ominaisluonne kaupungin ja saariston kila on yhdistynyt Maanpäähän 1600-luvun aikana ja pyöli välissä, kulttuurin ja luonnon yhdistäjänä. yleiskaavoituk- yhteistä näille malleille on selkeä yhdyskuntarakenteen häppilään 1700-luvun kuluessa. Muilta osin kylät ovat sa- selle tämä antaa kiitollisen lähtökohdan ja samalla huo- suuntaus: manner – silta – asutus – merenranta. silta (tun- mat kuin uuden ajan alkaessa 1520-luvulla. talojen luku- mattavan vastuun. neli, lossi) jatkoyhteyksineen on ratkaiseva solmukohta määrä kylien sisällä on vaihdellut, suurin osa on ollut kor- ja identiteettitekijä, mutta myös mahdollinen pullonkaula. keintaan kahden talon muodostamia kyliä tai yksittäistalo- Maarian pitäjän takamaita ollut saari liitettiin turun kau- Merenranta taas on vetovoimatekijä pehmeiden arvojen, ja. rannikkoseudulla tiheä kyläasutus onkin harvinainen punkiin v. 1944. asukasmäärä kasvoi voimakkaasti jäl- asutuksen ja virkistyksen kannalta, mutta myös mahdolli- ilmiö. talojen lukumäärään ovat vaikuttaneet 1600-luvun leenrakentamiskaudella. asemakaavoitus aloitettiin jo nen suojelukonfliktien paikka. nälkävuodet, sodat venäjää vastaan ja raskaat verot. Juuri 1940-luvulla lauttarannasta ja eteni pikisaareen ja kaks- verotus johti usein talojen autioitumiseen ja talolukujen vä- kertaan johtavia teitä pitkin. rintamamiestalot sijoitettiin henemiseen kylissä.” (sanna kupila) lähtökohtaisesti metsän ja pellon vaihettumisvyöhykkeel- le. ensimmäinen silta valmistui v. 1949, jolloin aloitettiin “turun kaupungille on tunnusomaista merellinen saari- myös säännöllinen linja-autoliikenne. kauppoja oli par- en rajaama sisääntuloväylä. hirvensalon luoteisrannalla, haimmillaan kymmenkunta. sopivasti laivaväylän varrella ja linnanaukon edustalla on jyrkkärinteinen niemeke, joka tänä päivänä tunnetaan Saaren liittyminen kaupunkikokonaisuuteen parhaiten nimellä pikisaari. pikisaarta on kutsuttu myös ruotsinkielisillä nimillä Beckholmen ja skeppsholmen... n. 1300 hehtaarin laajuinen hirvensalo sijaitsee välit- pikisaari oli aikanaan turun ulkosatama, jonka redillä ja tömästi historiallisen ja nykyisenkin kaupunkikeskustan satamassa laivoihin lastattiin maailman markkinoille vie- lounaispuolella, n. 3,5 km päässä kauppatorilta. saaren täväksi paitsi tervaa myös puutavaraa. nykyisin pikisaa- “leveys” on n. 7,5 km ja “korkeus” n. 5,3 km. koko saaren ren rinteillä on vireä pientaloasutus, eikä entisestä sata- alueella etäisyys lähimpään merenrantaan on korkeintaan matoiminnasta muistuta juuri muu kuin paikannimistö ja n. 1,5 km. rantavedestä esiin pistävät paalurivistöt ja -ryhmät.” (heljä Brusila) sijaintia ajatellen onkin luontevaa, että esimerkiksi 1960-70-lukujen yleiskaavoituksessa esitettiin saaren “väylän oikealla puolella on hirvensalon saari ja vasem- luoteisosaan Maanpäätä myöten tiivis kaupunkirakenne malla ruissalon saari. sisääntuloväylän merkitystä alettiin ja oriniemeen laaja satama, jonka liikenneyhteys järjes- korostaa 1800-luvun puolessa välissä, kun turun kaupun- ki alkoi havitella entisenä ruotsin kuninkaiden metsästys-

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 11 Saaren kokonaisrakenne osayleiskaavaluonnoksessa - –latokari (osa-alue 1 pohjoinen) arvokkaat rakennetut aluekokonaisuudet, kuten pikisaa- - “kanavakaupunki” särkilahden ja Jänessaren välissä ri ja rantahuvilavyöhykkeet, sekä yksittäiset arvokohteet, hirvensalon historiallinen yhdyskuntarakenne muodos- (osa-alue 8), kuten perinteisten maatilojen pihapiirit, ja osin myös tila- tui runsaasta kahdestakymmenestä muutaman talon ky- - “airistonranta” tammiston ja oriniemen välissä (osa- keskusten lähipellot, on osoitettu säilytettäviksi kohteiksi. listä, kyläteiden varsille syntyneestä haja-asutuksesta ja alue 7). rantahuvila-alueista. Jälleenrakentamiskauden voimakas- Väestö ja työpaikat ta kehitystä seurasi hiljaisempi vaihe. 1980-luvulla alkaen näitä yhdistävät toisiinsa pääkokoojakadut, jotka ovat joko on erityisesti itäistä reunavyöhykettä kaavoitettu ja raken- nykyisiä, parannettavia katuyhteyksiä tai kokonaan uusia hirvensalon nykyinen väestömäärä on runsaat 7 000 nettu pientalovaltaisesti ja kaupunginosan status asunto- väyliä. katualueilla varaudutaan joukkoliikenteen kehittä- henkeä; lisäksi on n. 500 loma-asuntoa. osayleiskaavan markkinoilla nousi selvästi. vuoden 1991 järjestetyn yleis- mistarpeisiin – ensisijaisesti pikaraitiovaunua ajatellen. väestösuunnite vuodelle 2030 on 18 000 asukasta, mikä kaavallisen aatekilpailun jälkeen osayleiskaavoituksen vastaa yli 4 %:n vuotuista kasvua. hirvensalo onkin turun asemakaavoitus on jatkunut aluealueelta. osayleiskaavan pääosin uusien asuntoalueiden lisäksi jatkuu asemakaa- tärkeimpiä väestönkasvualueita. hirvensalo 2020 yhtenä johtoajatuksena ollut ”kylien ren- voitus hirvensalon keski- ja eteläosissa. uutta täyden- gas” ei ole selväpiirteisenä toteutunut. nysrakentamista esitetään Maanpäähän ja Jänessaareen työpaikat liittyvät ensisijaisesti alueen palveluihin sekä – ranta-asutuksen kaavallisiin ratkaisuihin liittyen ja arvo- asutuksen seassa olevaan pienyritystoimintaan. nämä 1.3.2009 voimaan astuneet uudet valtakunnalliset alu- kas maisema huomioon ottaen. työpaikkamäärät kasvanevat suhteessa väestönkasvuun. eidenkäyttötavoitteet korostavat voimakkaasti kestävän yleiskaavan mitoituslaskelmissa esitetyt muu merkittävä kehityksen mukaisen alue- ja palvelurakenteen eheyttä- Rakennettu ja kulttuuriympäristö työpaikkalisäys voi toteutua lähinnä syvälahti–latokari- mistä ja toimivan joukkoliikenteen edellytysten luomista. alueella sekä jossain määrin eteläisessä keskuksessa. Nyt tulee uuden strategian turvin saada aikaan uusi hirvensaloon on rakentumassa pikkukaupunkimainen, kokonaisrakenne Hirvensaloon. luonnonläheinen, merellinen uusi kaupunginosa hyvien Palvelut joukkoliikenneyhteyksien varrelle. uuden imagon avulla hirvensalon osayleiskaavoituksessa on yhdistetty edellä hirvensalo houkuttelee uusia asukkaista koko turun ta- tärkeimmät julkiset ja yksityiset palvelut sijoittuvat van- kuvatut kaupunkiseudun “vuosirengas-“ ja “erillisyhdys- lousalueelta. haan ja uuteen keskustaan. lisäksi on paikallisia palvelu- kunta-“kasvumallit toisiinsa ja korostettu mantereen ja keskittymiä haarlassa, “airistonrannassa” ja “kanavakau- meren välistä tilasekvenssiä. kaupunkiseudun kokonais- hevosenkengän muotoinen pikkukaupunki liittyy mante- pungissa”. latokarin–lauttarannan alueella tavoitellaan rakenteen eheyttämiseksi on lisä- ja täydennysrakentami- reeseen kahden ajoneuvoliikenteen sillan kautta. liitty- sekoittunutta kaupunginosaa, jossa kerrostalovaltaisen nen pyritty ohjaamaan määrätietoisesti kahden joukkolii- miskohtiin syvälahteen ja kukolaan, ”kengän päihin” sär- asutuksen ohella voi olla myös koko kaupunkiseutua pal- kenteen kehityskäytävän varrelle – hevosenkengän muo- kilahteen ja oriniemeen sekä puoliväleihin latokariin ja velevia toimintoja. Joukkoliikennekatujen varsilla sallitaan toon. haarlaan muodostuvat toiminnolliset ja kaupunkikuvalliset – proaktiivisesti – ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tiivistymät. täydentävät pientalovaltaiset alueet kuten uu- palvelujen, työpaikkojen tms. toimitilojen sijoittuminen Uuden ajattelun mukaisena tavoitteena on pikkukau- disrakennuspainotteiset toijainen ja , täyden- pohjakerroksiin. punkimainen asuinympäristö, jossa on niin pienker- nysrakennettava huvila-alue Maanpää tai maaseutumai- rostaloja ja kytkettyjä pientaloja kuin omakotitaloja- sena säilyvä illoinen sekä laajat, metsäiset virkistysalueet kin ja jotka kytkeytyvät sekä joukkoliikenteeseen että lauttaranta–Myllyvuori ja ruotsalanmetsä tukeutuvat ”he- osa-alue 1 luontoon. palvelut ovat helposti saavutettavissa, koska vosenkenkään”. hirvensalon kokonaisrakenne hahmottuu saaren liikenne perustuu tehokkaaseen kevyen liikenteen selkeänä ja on yhteneväinen niin liikenteen, palvelujen ja joukkoliikenteen verkostoon. kuin kaupunkikuvankin kannalta. osa-alue 8

Saaren eri osa-alueille luodaan oma identiteetti. Ra- rakentamisen keskittäminen pääosin ”hevosenkengän” kennetut ja rakentamattomat alueet erottuvat selkeäs- varsille vähentää kulttuurimaisemiin ja metsäalueisiin koh- osa-alue 4 ti toisistaan. distuvia maankäyttöpaineita. kukola–illoinen–häppilä- laaksomuodostelma, Friskalanlahden ja haarlan alavat tärkeimmät kehittämisalueet ovat: viljelyaukeat sekä Jänessaari–Maanpään kaakkoispuoli- - uusi keskusta uuden sillan ja kakskerrantien ympärillä nen entinen salmi (särkilahti) pysyvät jatkossakin avoimi- osa-alue 7 (osa-alue 4) na maisematiloina, viimeksi mainittu tosin osin ”kanava- - nykyinen keskusta urheilupalvelualueineen ja kaupunkiin” integroituna. pitkäsalmen ranta-alueineen (osa-alue 1 etelä)

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 12 Liikenne nykyistä infrastruktuuria hyödynnetään mahdollisimman pitkälle ja uusi kunnallistekniikka tulee rakentaa oikeaan aikaan rakentamisen edetessä. Merkittävin kynnysinves- tointi on uuden sillan rakentaminen, joka on edellytykse- nä ei ainoastaan hirvensalon eteläosien rakentamiselle ja kakskerrantien varren tiivistämiselle ja eteläisen keskuk- sen muodostamiselle, vaan myös –satava-alu- een osayleiskaavan toteuttamiselle. sillan ja sen rakenta- misen reunaehdoista ja vaikutuksista on laadittu erilliset selvitykset. liikenneverkko jäsennetään selkeämmän hierarkian ja turvallisen liikenneympäristön aikaansaamiseksi. kortte- lirakenne on suunniteltu siten, että liikenteen määrä eri puolilla saarta ei ole tasainen vaan liikenne voidaan ohjata kokoojakaduille ja osa vanhoista maanteistä jää nykyiseen asuunsa, koska niille ei kohdistu suurta liikennemäärää. hierarkian muodostavat kakskerrantien joukkoliikenneka- tu, joukkoliikenteen kokoojakadut särkilahteen ja orinie- meen, tonttikadut sekä vanhat kylätiet. viimeksi mainitut toimivat sekä ajoneuvoliikenteen katuina alueilla, joilla on vain vähän liikennettä sekä osana kevyen liikenteen ver- kostoa. kevyelle liikenteelle luodaan uusi verkosto, joka mahdollistaa nopeat yhteydet turun keskustan suuntaan. katujen määrä pyritään minimoimaan ja yhdyskuntara- kennetta tiivistämään, jolloin myös vesihuoltoverkostojen ajoneuvoliikenteen aiheuttamat päiväajan me- pituus pysyy kohtuullisena. luvyöhykkeet nykytilanteessa. vihreillä alueilla päiväajan ohjearvo 55 dB hirvensalon ajoneuvoliikenteestä on tehty meluselvitys alittuu. vuonna 2007. Melukartat ja melutasojen ohjearvot löytyvät rakennemallivaiheeseen liittyvästä perusselvitysraportista (Julkaisu 1 perusselvitykset 28.3.2008)

ajoneuvoliikenteen aiheuttamat päiväajan meluvyöhykkeet vuoden 2030 ennustetilanteessa. vihreillä alueilla päiväajan ohjearvo 55 dB alittuu. liikennemäärät perustuvat olettamukseen, että Hirvensa- lossa on 18 000 asukasta ja satava-kakskerrassa 2 700 asukasta, ja että Hirvensaloon on rakennettu toinen silta. meluhaittoja pystytään tulevaisuudessa ehkäisemään suun- nittelemalla korttelit siten, että pihat ja muut oleskelualueet pysyvät melulta suojassa.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 13 HIRVENSALON OSAYLEISKAAVA

50707 HIROMU

HIRVENSALON LUONTOARVOJEN YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Seija Väre 27.1.2009 18 (22)

Taulukko 1 Toimenpidesuositukset maankäytölle. Alueet esitetty liitekartalla 3. Luonto Luonnon mo- Suhde raken- Toimenpiteet Suositeltava nimuotoisuus tamiseen kaavamerkintä osayleiskaavaa varten laadittiin ”hirvensalon luon- toarvojen yhteenveto ja toimenpidesuositukset” (sito Luonnon moni- Alueelle ei tule Alueelle ei kohdisteta SL, S ja /s muotoisuuden rakentaa toimenpiteitä, riittävä Natura -alueet 27.01.2009). kannalta arvokas suojavyöhyke rakentami- Suojeltava luon- kokonaisuus tai seen. Turvataan ekolo- tokohde tai alue hirvensalon saari sijaitsee noin 5 km etäisyydellä turun alue, jolla on toi- gisten yhteyksien säily- Erilliskohteet keskustasta. Monisatavuotinen maanviljely- ja asutuskult- mivat ekologiset minen alueella muuttu- suojellaan yhteydet mattomina. tuuri ovat jättänyt vahvasti jälkensä hirvensalon luontoon. alavat alueet on raivattu pelloiksi sitä mukaa kuin ne ovat Alueella on huo- Erityishuomio Vältetään rakentamasta Luo -merkintä nousseet merestä. korkeat kalliosaaret ovat jääneet met- mattavia luontoar- luonnonarvojen kohteen alueelle, huo- säisiksi. kalliot ovat karuja kasvillisuudeltaan ja avokallioi- voja ja useita eko- säilyttämiseen ja lehditaan riittävästä suo- Luonnon moni- logisia yhteyksiä haittojen torjun- javyöhykkeestä rakenta- muotoisuuden ta on paljon. Jyrkänteet ovat myös alueella yleisiä ja pai- 50707 HIROMUeri suuntiin taan misen suhteen ja vesi- kannalta erityi- koin löytyy hyvin erikoisia, jopa rotkomaisia muodostumia olosuhteiden säilymises- sen arvokas tä entisellään. Alueen kohde harvinaisine kasvilajeineen. Seija Väre 27.1.2009 5 (22) näkymä retivuorelta kohti aurajoen suuta ekologiset yhteydet säily- tetään toimivina raken- Erilliskohteet Jalopuulehtojen määrä on merkittävän suuri ja vanhoja teellisin keinoin. Kohteet voidaan myös tammia vaahteroita, lehmuksia, saarnia kasvaa kaikkialla. merkitään ja suojataan suojella rakennettaessa Maanviljelykulttuurin jäänteenä esiintyy runsaasti: kataja- 27.1.2009 ketoja, perinnemaisema-alueita ja niittyjä, elävä maaseu- Alueella on joitakin Yksittäiset luon- Huolehditaan tapauskoh- Virkistysalue tumaisema laiduntavine lehmineen ja hevosineen arvok- luontoarvoja ja tokohteet otetaan taisesti vesiolosuhteiden kaan Friskalanlahden kosteikko- ja niittyalueilla. ekologisia yhteyk- huomioon säilymisestä entisellään Arvokkaat koh- siä useaan suun- ja ekologisten yhteyksien teet merkitään taan säilymisestä ympäris- luo- merkinnällä hirvensalon alueella on runsaasti alkuperäisen luonnon töön. Kohteet merkitään ja ihmisen perinteisen maataloustoiminnan aiheuttamia ja suojataan tarvittaessa rakentamisen ajaksi. monimuotoisia luontoarvoja, yksittäisiä kohteita ja luonto- kokonaisuuksia sekä ekologisia yhteyksiä alueiden välillä. Pienet kohteet Yksittäiset pien- Merkitään kaavaan ja Luo merkintä tai hankkeen vaikutusalueella olevien luontokohteiden arvot- kohteet otetaan rakennettaessa huolehdi- kohde merkintä taminen suoritettiin aikaisempien selvitysten ja maasto- 50707 HIROMU huomioon osana taan aitaamalla ja mer- kaavaa kitsemällä kohteiden säi- käyntien tuloksena saadun tiedon perusteella. lyminen. Seija Väre kaasavuoren kallio, taustalla27.1.2009 ruissalo 10 (22) rakentamisen sijoittelussa tulee ottaa huomioon kestävän Kuva 3 Kaasavuoren kallio Tavanomainen Alueelle voidaan Noudatetaan hyvää ja kehityksen mukaiset periaatteet: luonto, ei erityisiä rakentaa luontoa säästävää ra- 2.3 Jyrkänteet - asutus sijoitetaan toimivan joukkoliikenteen ja kevyen luontoarvoja kennustapaa liikenteen verkoston varrelle. Korkeita jyrkänteitä on runsaasti Lauttarannan, Häppilän alueella, Tammistossa, Papin- saaressa ja Moikoisissa. Jyrkänteiden alla on usein jalopuulehto tai tervaleppälehto.Taulukko 1 - rakennusryhmien sijoittelussa otetaan kasvillisuuden kannalta arvokkain kohde on Peuravuoren jyrkänne monipuolisine sam- energiansäästön osalta huomioon rannikkoalueen mallajeineen. Friskalan rotkolaakso on myös arvokas kohde. 8.2Toimenpidesuositukset Asemakaavataso maankäytölle (kartta sivulla 15) tuulisuus. Luontokokonaisuudet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Luontoselvityksissä ja Turun - tulvariskialueille ei rakenneta omissa inventoinneissa havaitut luonnonsuojelulain tai metsälain mukaiset kohteet suo- - uusiutuvien energialähteiden rakentamiselle jellaan ko lain nojalla. (tuulivoima, aurinko) varataan kaavassa tilaa Rakentaminen Hirvensalossa toteutuu vaiheittain alue kerrallaan. Asemakaavan laatimi- sen yhteydessä luontoarvot tarkistetaan kaava-alueelta. Pienten erillisiksi jäävien luon- oheisissa kartoissa on esitetty toimenpidesuositukset maankäytölle (s. 15) sekä hirvensalon luontokohteiden arvoluokitus (s. 17).

maisemanhoitajatKuva 12 Maisemanhoitajat työssään työssään

2.12 Vesialueet

Meren lahdekkeet, Särkilahti ja Friskalanlahti, ovat pitkälle ruovikoituneita kosteikkoja. Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010Kulkkilanlahti on merestä eroon kuroutunut makeavetinen glojärvi. Illoistenjärvi on pieni 14 sisäjärvi.

Kuva 4 Mustalahden ja Pirttivuoren jyrkänteet

Kuva 13 Friskalanlahti

2.13 Luonnonniityt

Niittyjen laidunnus on luonut vuosikymmenten ja satojen kuluessa omanlaisensa biotoo- pin. merkittävimmät laidunalueet ovat Särkilahden ja Friskalanlahden niittyalueilla, joista jälkimmäisellä laidunnus jatkuu maisemanhoitotyönä edelleen. Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 15 SL1

Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste numero 2 Kaasavuoren jyrkänne alusmetsineen Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997, 32/1992 21 D Maarian pappilan jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 65/1997 23 E Pirttivuoren ja Peuravuoren jyrkänteet alusmetsineen Metsälakikohteet; kallioalue 42 C Toijaisten lehdot Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 28/1992 50 H Sorttamäen jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 85/1997 51 I Vaahemäen jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 86/1997 102 Friskalan käärmekallio, kokonaisuus Viherkaava_luo_muut_kohteet; 104 B Rauvonlahti/Friskalanlahti Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 23/1992 119 Iso Vihtilä, aarnimetsä, kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 21/1992 120 Tammirinteen jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 92/1997 121 F Maunulan pähkinäpensaslehto Viherkaava s-1 122 G Maunulantien jalopuulehto Viherkaava s-1 SL1 SL2 Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste numero Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste 2 Kaasavuoren jyrkänne alusmetsineen Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997, 32/1992 numero 21 D Maarian pappilan jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 65/1997 19 Syvälahden jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 71/1997 23 E Pirttivuoren ja Peuravuoren jyrkänteet alusmetsineen Metsälakikohteet; kallioalue 20 Syrjänpään jalopuumetsä Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 72/1997 42 C Toijaisten lehdot Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 28/1992 22  Pikisaarenranta ja rinne Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 66/1997 50 H Sorttamäen jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 85/1997 25 Paltauksen jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 67/1997 51 I Vaahemäen jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 86/1997 35 Jalopuumetsikkö suojeltava_luontotyyppi; Lehto 102 Friskalan käärmekallio, kokonaisuus Viherkaava_luo_muut_kohteet; 38 Häppilän katajaketo Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 78/1997 104 B Rauvonlahti/Friskalanlahti Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 23/1992 40 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 119 Iso Vihtilä, aarnimetsä, kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 21/1992 41 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 120 Tammirinteen jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 92/1997 70 Kulkkilanlahti kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 33/1992 121 F Maunulan pähkinäpensaslehto Viherkaava s-1 75 Tammistontien katajakedot, kokonaisuus Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 356 122 G Maunulantien jalopuulehto Viherkaava s-1 85 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 108, keto 97 Haarlan jalopuumetsikkö ja kallionaluslehto Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 20/1992 sekä 91/1997 SL2 LUO Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste numero Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste 19 Syvälahden jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 71/1997 numero 20 Syrjänpään jalopuumetsä Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 72/1997 6 Kallio Viherkaava_luo_metsalaki; , ID 35 22  Pikisaarenranta ja rinne Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 66/1997 12 Maanpään jalopuumetsiköt Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-3 25 Paltauksen jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 67/1997 13 Maanpään katajakedot 1 ID_1992_ja_1997; 76/1997 35 Jalopuumetsikkö suojeltava_luontotyyppi; Lehto 14 Maanpään katajakedot 2 ID_1992_ja_1997; 76/1997 38 Häppilän katajaketo Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 78/1997 17 Lehto Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1032689 40 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 18 Neva Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 41 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 26 Retivuoren jyrkänne alusmetsineen, tervaleppälehto Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 69/1997 70 Kulkkilanlahti kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 33/1992 27 Wäinö Aaltosen jyrkänne alusmetsineen Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 70/1997 75 Tammistontien katajakedot, kokonaisuus Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 356 28 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1033193 85 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 108, keto 31 Rehevä korpi Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 97 Haarlan jalopuumetsikkö ja kallionaluslehto Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 20/1992 sekä 91/1997 32 Avokallio ja jyrkänne Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1, 33 Kyyrlänmäen kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 81/1997 LUO 34 Avokallio ja jyrkänne Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 SL1 36 Killivuori Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste 37 Killivuori Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 Kohteennumero Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste 39 Niitty Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 40 6numero Kallio Viherkaava_luo_metsalaki; , ID 35 52 Alvarinmäen jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 84/1997 212 KaasavuorenMaanpään jalopuumetsiköt jyrkänne alusmetsineen Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997,Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-3 32/1992 53 Kukkolan jalopuumetsä ID_1992_ja_1997; 82/1997 2113 D MaarianMaanpään pappilan katajakedot jalopuumetsikkö 1 Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;ID_1992_ja_1997; 76/1997 65/1997 54 Kukkolan jalopuumetsä ID_1992_ja_1997; 82/1997 2314 E PirttivuorenMaanpään katajakedot ja Peuravuoren 2 jyrkänteet alusmetsineenID_1992_ja_1997; Metsälakikohteet; kallioalue 76/1997 55 Tervaleppäkorpi Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1033453 4217 C ToijaistenLehto lehdot Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1032689 28/1992 66 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 46, 5018 H SorttamäenNeva jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 85/1997 69 Jalopuumetsikkö erit_tarkea_elinymparisto; tammilehto 5126 I VaahemäenRetivuoren jyrkänne jalopuumetsikkö alusmetsineen, tervaleppälehtoArvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 86/199769/1997 72 Kokonaisuus, kallioselänne Viherkaava_luo_metsalaki; ID 49, 10227 FriskalanWäinö Aaltosen käärmekallio, jyrkänne kokonaisuus alusmetsineen Viherkaava_luo_muut_kohteet;Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 70/1997 74 Kallioalue kokonaisuus erit_tarkea_elinymparisto 10428 B Rauvonlahti/FriskalanlahtiKallioalue Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1033193 23/1992 83 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 11931 IsoRehevä Vihtilä, korpi aarnimetsä, kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 21/1992 84 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 12032 TammirinteenAvokallio ja jyrkänne jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1, 92/1997 86 Kallioalue Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 111 12133 F MaunulanKyyrlänmäen pähkinäpensaslehto kokonaisuus ViherkaavaArvokkaat_alueet_1992_ja_1997; s-1 81/1997 87 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 107 12234 G MaunulantienAvokallio ja jyrkänne jalopuulehto ViherkaavaViherkaava_luo_metsalaki; s-1 VL-2 88 Kallioalue Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 112 36 Killivuori Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 90 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 106 SL237 Killivuori Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 91 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 114 39 Niitty Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 40 92 Haarlan katajakedot Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 90/1997 Kohteen52 KohteenAlvarinmäen tyyppi jalopuumetsikkö SelvityksenArvokkaat_alueet_1992_ja_1997; nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste 84/1997 93 Haarlan katajakedot Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 90/1997 numero53 Kukkolan jalopuumetsä ID_1992_ja_1997; 82/1997 94 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 104 1954 SyvälahdenKukkolan jalopuumetsä jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;ID_1992_ja_1997; 82/1997 71/1997 95 Jyrkänne Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 116 2055 SyrjänpäänTervaleppäkorpi jalopuumetsä Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1033453 72/1997 96 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 101 2266  PikisaarenrantaKallioalue ja rinne Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_metsalaki; ID 46, 66/1997 98 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; VL-3 2569 PaltauksenJalopuumetsikkö jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;erit_tarkea_elinymparisto; tammilehto 67/1997 105 Metsälue ja jalopuumetsä Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1033501 3572 JalopuumetsikköKokonaisuus, kallioselänne suojeltava_luontotyyppi;Viherkaava_luo_metsalaki; Lehto ID 49, 106 Jalopuuvaltainen rinne Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 1607 3874 HäppilänKallioalue katajaketo kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;erit_tarkea_elinymparisto 78/1997 107 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 4083 JalopuumetsikköKallioalue Viherkaava_luo_luontotyypitViherkaava_luo_metsalaki; VL-1 108 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 4184 JalopuumetsikköKallioalue Viherkaava_luo_luontotyypitViherkaava_luo_metsalaki; VL-1 109 Katajaketo Viherkaava_luo_luontotyypit 7086 KulkkilanlahtiKallioalue kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 33/1992111 110 Jyrkänne ja suojeltava luontotyyppi Viherkaava_luo_metsalaki; VL-3 7587 TammistontienHaarlan katajakedot katajakedot, kokonaisuus Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 356107 117 Kalliojyrkänne Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1470661 8588 HaarlanKallioalue katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema;Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 112ID 108, keto 118 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1470467 sekä 1470501 9790 Haarlan jalopuumetsikkökatajakedot ja kallionaluslehto Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_perinnemaisema; 20/1992ID 106 sekä 91/1997 123 Särkilahden kosteikko Viherkaava VL 91 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 114 LUO92 Haarlan katajakedot Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 90/1997 VL 93 Haarlan katajakedot Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 90/1997 Kohteen94 KohteenHaarlan katajakedottyyppi SelvityksenViherkaava_luo_perinnemaisema; nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste ID 104 Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste numero95 Jyrkänne Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 116 numero 696 KallioKallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ,ID ID 101 35 4 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 1298 MaanpäänKallioalue jalopuumetsiköt Viherkaava_luo_muut_kohteet;Viherkaava_luo_metsalaki; VL-3 VL-3 7 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 13105 MaanpäänMetsälue ja katajakedot jalopuumetsä 1 ID_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_metsalaki; 76/1997 ID 1033501 11 Jalopuulehto ja maisema Erityisen tärkeä elinympäristö; lehto ja maisema 14106 MaanpäänJalopuuvaltainen katajakedot rinne 2 ID_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_muut_kohteet; 76/1997 ID 1607 15 Metsäalue Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-3 17107 LehtoJalopuumetsikkö Viherkaava_luo_metsalaki;Viherkaava_luo_luontotyypit ID 1032689 16 Haka Viherkaava_luo_metsalaki; ID 3467501 18108 NevaJalopuumetsikkö Viherkaava_luo_metsalaki;Viherkaava_luo_luontotyypit VL-2 24 Kallioalue ja jyrkänteitä Metsälakikohteet; kallioalue 26109 RetivuorenKatajaketo jyrkänne alusmetsineen, tervaleppälehto Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_luontotyypit 69/1997 29 Kallioalueet ja jyrkänteet, lehtometsä Metsälakikohteet; ID 1033165 27110 WäinöJyrkänne Aaltosen ja suojeltava jyrkänne luontotyyppi alusmetsineen Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_metsalaki; VL-3 70/1997 43 Metsäalue Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 11 28117 KallioalueKalliojyrkänne Viherkaava_luo_metsalaki; ID 10331931470661 44 Keto Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 10 31118 ReheväKallioalue korpi Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2ID 1470467 sekä 1470501 45 Niitty Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 13 32123 AvokallioSärkilahden ja jyrkännekosteikko Viherkaava_luo_metsalaki;Viherkaava VL ID 1, 46 Keto Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 9 33 Kyyrlänmäen kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 81/1997 47 Keto Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 8 34VL Avokallio ja jyrkänne Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 48 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 36 Killivuori Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 49 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 37Kohteen KillivuoriKohteen tyyppi Viherkaava_luo_metsalaki;Selvityksen nimi/suunnitelman VL-2 nimi/suojeluperuste 56 Kukkolan lehtomäki ja kallioalue Lehtomaisen kasvillisuuden esiintymä 39numero Niitty Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 40 57 Kallioalue, soistumia Metsälakikohteet; kallioalue 524 AlvarinmäenPienvesi jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_pienvedet 84/1997 58 Kallio Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 537 KukkolanPienvesi jalopuumetsä ID_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_pienvedet 82/1997 59 Ruotsalan metsä ja Illoisten järvi Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 5411 KukkolanJalopuulehto jalopuumetsä ja maisema ID_1992_ja_1997;Erityisen tärkeä elinympäristö; 82/1997 lehto ja maisema 60 Haka Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 42, 5515 TervaleppäkorpiMetsäalue Viherkaava_luo_metsalaki;Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 1033453 VL-3 61 Kallioalue ja jyrkänteet Metsälakikohteet; 6616 KallioalueHaka Viherkaava_luo_metsalaki; ID 46,3467501 62 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 6924 JalopuumetsikköKallioalue ja jyrkänteitä erit_tarkea_elinymparisto;Metsälakikohteet; kallioalue tammilehto 63 Kallioaluej rantalehto Viherkaava_luo_metsalaki 7229 Kokonaisuus,Kallioalueet ja kallioselännejyrkänteet, lehtometsä Viherkaava_luo_metsalaki;Metsälakikohteet; ID 1033165 ID 49, 64 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; VLL-2 7443 KallioalueMetsäalue kokonaisuus erit_tarkea_elinymparistoViherkaava_luo_muut_kohteet; ID 11 65 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 8344 KallioalueKeto Viherkaava_luo_metsalaki;Viherkaava_luo_perinnemaisema; VL-1 ID 10 67 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 8445 KallioalueNiitty Viherkaava_luo_metsalaki;Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-1 ID 13 68 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 8646 KallioalueKeto Viherkaava_luo_muut_kohteet;Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 111ID 9 71 Jyrkänne ja kallio erit_tarkea_elinymparisto 8747 HaarlanKeto katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 1078 73 Niitty Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 61 8848 KallioaluePienvesi Viherkaava_luo_muut_kohteet;Viherkaava_luo_pienvedet ID 112 76 Niitty Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 62 9049 HaarlanPienvesi katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema;Viherkaava_luo_pienvedet ID 106 SL177 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 186 9156 HaarlanKukkolan katajakedot lehtomäki ja kallioalue Viherkaava_luo_muut_kohteet;Lehtomaisen kasvillisuuden esiintymä ID 114 78 Rehevä korpi Viherkaava_luo_metsalaki; ID 56, 9257 HaarlanKallioalue, katajakedot soistumia Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Metsälakikohteet; kallioalue 90/1997 Kohteen79 KohteenKorpi tyyppi SelvityksenViherkaava_luo_metsalaki; nimi/suunnitelman ID 1034033nimi/suojeluperuste 9358 HaarlanKallio katajakedot Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 90/1997 numero80 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 57 9459 HaarlanRuotsalan katajakedot metsä ja Illoisten järvi Viherkaava_luo_perinnemaisema;Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 ID 104 281 KaasavuorenMetsäsaareke jyrkänne alusmetsineen Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997,Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 32/1992110 9560 JyrkänneHaka Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 11642, 2182 D MaarianMetsäsaareke pappilan ja keto jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_perinnemaisema; 65/1997ID 109 9661 Kallioalue ja jyrkänteet Viherkaava_luo_metsalaki;Metsälakikohteet; ID 101 2389 E PirttivuorenViherkaavakohde ja Peuravuoren jyrkänteet alusmetsineen Metsälakikohteet;Viherkaava_luo_muut_kohteet; kallioalue ID 113 9862 KallioaluePienvesi Viherkaava_luo_metsalaki;Viherkaava_luo_pienvedet VL-3 4299 C ToijaistenPienvesi lehdot Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_pienvedet 28/1992 10563 MetsälueKallioaluej ja rantalehto jalopuumetsä Viherkaava_luo_metsalaki;Viherkaava_luo_metsalaki ID 1033501 50100 H SorttamäenPienvesi jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_pienvedet 85/1997 10664 JalopuuvaltainenKallioalue rinne Viherkaava_luo_muut_kohteet;Viherkaava_luo_metsalaki; VLL-2 ID 1607 51101 I VaahemäenPienvesi jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_pienvedet 86/1997 10765 JalopuumetsikköPienvesi Viherkaava_luo_luontotyypitViherkaava_luo_pienvedet 102103 FriskalanMetsälakikohde käärmekallio, kokonaisuus Viherkaava_luo_muut_kohteet;Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 10867 JalopuumetsikköPienvesi Viherkaava_luo_luontotyypitViherkaava_luo_pienvedet 104111 B Rauvonlahti/FriskalanlahtiPienvesi Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_pienvedet 23/1992 10968 KatajaketoPienvesi Viherkaava_luo_luontotyypitViherkaava_luo_pienvedet 119112 IsoViherkaavakohde Vihtilä, aarnimetsä, kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_perinnemaisema; 21/1992ID 4 11071 Jyrkänne ja suojeltavakallio luontotyyppi Viherkaava_luo_metsalaki;erit_tarkea_elinymparisto VL-3 120113 TammirinteenViherkaavakohde jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 92/19973 11773 KalliojyrkänneNiitty Viherkaava_luo_metsalaki;Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 1470661 ID 61 121114 F MaunulanViherkaavakohde pähkinäpensaslehto ViherkaavaViherkaava_luo_perinnemaisema; s-1 ID 2 11876 KallioalueNiitty Viherkaava_luo_metsalaki;Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 1470467 ID 62 sekä 1470501 122115 G MaunulantienViherkaavakohde jalopuulehto ViherkaavaViherkaava_luo_perinnemaisema; s-1 ID 1 12377 SärkilahdenKallioalue kosteikko ViherkaavaViherkaava_luo_metsalaki; VL ID 186 116 Pienvesi Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-3 SL178 Rehevä korpi Viherkaava_luo_metsalaki; ID 56, SL2 VL79 Korpi Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1034033 MA 80 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 57 Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste 81 Metsäsaareke Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 110 Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste Kohteennumero Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste numero 82 Metsäsaareke ja keto Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 109 numero 2numero Kaasavuoren jyrkänne alusmetsineen Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997, 32/1992 19 Syvälahden jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 71/1997 89 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 113 1 A Rantamaisema Luonnonmaisema 421 D PienvesiMaarian pappilan jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_pienvedet 65/1997 20 Syrjänpään jalopuumetsä Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 72/1997 99 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 3 Rantamaisema Luonnonmaisema 237 E PirttivuorenPienvesi ja Peuravuoren jyrkänteet alusmetsineen Metsälakikohteet;Viherkaava_luo_pienvedet kallioalue 22  Pikisaarenranta ja rinne Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 66/1997 100 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 5 Rantamaisema Luonnonmaisema 4211 C ToijaistenJalopuulehto lehdot ja maisema Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Erityisen tärkeä elinympäristö; lehto 28/1992 ja maisema 25 Paltauksen jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 67/1997 101 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 8 Rantamaisema Luonnonmaisema 5015 H SorttamäenMetsäalue jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-3 85/1997 35 Jalopuumetsikkö suojeltava_luontotyyppi; Lehto 103 Metsälakikohde Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 9 Vanha metsä Luonnonmaisema, luonnontilainen metsä 5116 I VaahemäenHaka jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_metsalaki; ID 3467501 86/1997 38 Häppilän katajaketo Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 78/1997 111 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 10 Niitty, perinnemaisma Viherkaava_luo_perinne; niitty, ID 38 10224 FriskalanKallioalue käärmekallio, ja jyrkänteitä kokonaisuus Viherkaava_luo_muut_kohteet;Metsälakikohteet; kallioalue 40 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 112 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 4 30 Perinnemaisema Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 425 10429 B Rauvonlahti/FriskalanlahtiKallioalueet ja jyrkänteet, lehtometsä Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Metsälakikohteet; ID 1033165 23/1992 41 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 113 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 3 11943 IsoMetsäalue Vihtilä, aarnimetsä, kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 21/199211 70 Kulkkilanlahti kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 33/1992 114 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 2 12044 TammirinteenKeto jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_perinnemaisema; 92/1997ID 10 75 Tammistontien katajakedot, kokonaisuus Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 356 115 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 1 12145 F MaunulanNiitty pähkinäpensaslehto ViherkaavaViherkaava_luo_muut_kohteet; s-1 ID 13 85 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 108, keto 116 Pienvesi Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-3 12246 G MaunulantienKeto jalopuulehto ViherkaavaViherkaava_luo_perinnemaisema; s-1 ID 9 97 Haarlan jalopuumetsikkö ja kallionaluslehto Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 20/1992 sekä 91/1997 47 Keto Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 8 MA SL248 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet LUO 49 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet Kohteen56 KohteenKukkolan tyyppi lehtomäki ja kallioalue SelvityksenLehtomaisen nimi/suunnitelman kasvillisuuden esiintymä nimi/suojeluperuste Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste numero57 Kallioalue, soistumia Metsälakikohteet; kallioalue numero numero 158 A RantamaisemaKallio LuonnonmaisemaViherkaava_luo_metsalaki; VL-1 19 Syvälahden jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 71/1997 6 Kallio Viherkaava_luo_metsalaki; , ID 35 359 RantamaisemaRuotsalan metsä ja Illoisten järvi LuonnonmaisemaViherkaava_luo_metsalaki; VL-1 20 Syrjänpään jalopuumetsä Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 72/1997 12 Maanpään jalopuumetsiköt Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-3 560 RantamaisemaHaka LuonnonmaisemaViherkaava_luo_muut_kohteet; ID 42, 22  Pikisaarenranta ja rinne Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 66/1997 13 Maanpään katajakedot 1 ID_1992_ja_1997; 76/1997 861 RantamaisemaKallioalue ja jyrkänteet LuonnonmaisemaMetsälakikohteet; 25 Paltauksen jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 67/1997 14 Maanpään katajakedot 2 ID_1992_ja_1997; 76/1997 962 VanhaPienvesi metsä Luonnonmaisema,Viherkaava_luo_pienvedet luonnontilainen metsä 35 Jalopuumetsikkö suojeltava_luontotyyppi; Lehto 17 Lehto Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1032689 1063 Niitty,Kallioaluej perinnemaisma rantalehto Viherkaava_luo_perinne;Viherkaava_luo_metsalaki niitty, ID 38 38 Häppilän katajaketo Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 78/1997 18 Neva Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 3064 PerinnemaisemaKallioalue Viherkaava_luo_perinnemaisema;Viherkaava_luo_metsalaki; VLL-2 ID 425 Luontokohteiden tyypit ja niiden suojeluperusteet (numerot kartoilla sivuilla 15 ja 17) 40 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 26 Retivuoren jyrkänne alusmetsineen, tervaleppälehto Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 69/1997 65 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 41 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 27 Wäinö Aaltosen jyrkänne alusmetsineen Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 70/1997 67 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 70 Kulkkilanlahti kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 33/1992 28 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1033193 68 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 75 Tammistontien katajakedot, kokonaisuus Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 356 31 Rehevä korpi Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 71 Jyrkänne ja kallio erit_tarkea_elinymparisto 85 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 108, keto 32 Avokallio ja jyrkänne Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1, Hirvensalon73 Niitty osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-KonsultitViherkaava_luo_perinnemaisema; 14.06.2010 ID 61 16 97 Haarlan jalopuumetsikkö ja kallionaluslehto Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 20/1992 sekä 91/1997 33 Kyyrlänmäen kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 81/1997 Niitty Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 62 76 34 Avokallio ja jyrkänne Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 77 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 186 LUO 36 Killivuori Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 Rehevä korpi Viherkaava_luo_metsalaki; ID 56, 78 37 Killivuori Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 Korpi Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1034033 79 39 Niitty Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 40 Kohteen KohteenKallioalue tyyppi SelvityksenViherkaava_luo_metsalaki; nimi/suunnitelman ID 57nimi/suojeluperuste 80 52 Alvarinmäen jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 84/1997 numero Metsäsaareke Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 110 81 53 Kukkolan jalopuumetsä ID_1992_ja_1997; 82/1997 6 KallioMetsäsaareke ja keto Viherkaava_luo_metsalaki;Viherkaava_luo_perinnemaisema; , ID 35 ID 109 82 54 Kukkolan jalopuumetsä ID_1992_ja_1997; 82/1997 12 MaanpäänViherkaavakohde jalopuumetsiköt Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-3ID 113 89 55 Tervaleppäkorpi Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1033453 13 MaanpäänPienvesi katajakedot 1 ID_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_pienvedet 76/1997 99 66 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 46, 14100 MaanpäänPienvesi katajakedot 2 ID_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_pienvedet 76/1997 17 Lehto Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1032689 69 Jalopuumetsikkö erit_tarkea_elinymparisto; tammilehto 101 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 72 Kokonaisuus, kallioselänne Viherkaava_luo_metsalaki; ID 49, 18103 NevaMetsälakikohde Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2VL-1 26 Retivuoren jyrkänne alusmetsineen, tervaleppälehto Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 69/1997 74 Kallioalue kokonaisuus erit_tarkea_elinymparisto 111 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 83 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 27112 WäinöViherkaavakohde Aaltosen jyrkänne alusmetsineen Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_perinnemaisema; 70/1997ID 4 28 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1033193 84 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 113 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 3 86 Kallioalue Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 111 31114 ReheväViherkaavakohde korpi Viherkaava_luo_metsalaki;Viherkaava_luo_perinnemaisema; VL-2 ID 2 32 Avokallio ja jyrkänne Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1, 87 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 107 115 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 1 88 Kallioalue Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 112 33116 KyyrlänmäenPienvesi kokonaisuus Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997;Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-3 81/1997 34 Avokallio ja jyrkänne Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 90 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 106 36 Killivuori Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 91 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 114 MA 37 Killivuori Viherkaava_luo_metsalaki; VL-2 92 Haarlan katajakedot Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 90/1997 39 Niitty Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 40 93 Haarlan katajakedot Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 90/1997 Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste 52 Alvarinmäen jalopuumetsikkö Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 84/1997 94 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 104 numero 53 Kukkolan jalopuumetsä ID_1992_ja_1997; 82/1997 95 Jyrkänne Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 116 1 A Rantamaisema Luonnonmaisema 54 Kukkolan jalopuumetsä ID_1992_ja_1997; 82/1997 96 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 101 3 Rantamaisema Luonnonmaisema 55 Tervaleppäkorpi Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1033453 98 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; VL-3 5 Rantamaisema Luonnonmaisema 66 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 46, 105 Metsälue ja jalopuumetsä Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1033501 8 Rantamaisema Luonnonmaisema 69 Jalopuumetsikkö erit_tarkea_elinymparisto; tammilehto 106 Jalopuuvaltainen rinne Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 1607 9 Vanha metsä Luonnonmaisema, luonnontilainen metsä 72 Kokonaisuus, kallioselänne Viherkaava_luo_metsalaki; ID 49, 107 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 10 Niitty, perinnemaisma Viherkaava_luo_perinne; niitty, ID 38 74 Kallioalue kokonaisuus erit_tarkea_elinymparisto 108 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 30 Perinnemaisema Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 425 83 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 109 Katajaketo Viherkaava_luo_luontotyypit 84 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 110 Jyrkänne ja suojeltava luontotyyppi Viherkaava_luo_metsalaki; VL-3 86 Kallioalue Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 111 117 Kalliojyrkänne Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1470661 87 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 107 118 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1470467 sekä 1470501 88 Kallioalue Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 112 123 Särkilahden kosteikko Viherkaava VL 90 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 106 91 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 114 VL 92 Haarlan katajakedot Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 90/1997 93 Haarlan katajakedot Arvokkaat_alueet_1992_ja_1997; 90/1997 Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste 94 Haarlan katajakedot Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 104 numero 95 Jyrkänne Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 116 4 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 96 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 101 7 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 98 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; VL-3 11 Jalopuulehto ja maisema Erityisen tärkeä elinympäristö; lehto ja maisema 105 Metsälue ja jalopuumetsä Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1033501 15 Metsäalue Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-3 106 Jalopuuvaltainen rinne Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 1607 16 Haka Viherkaava_luo_metsalaki; ID 3467501 107 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 24 Kallioalue ja jyrkänteitä Metsälakikohteet; kallioalue 108 Jalopuumetsikkö Viherkaava_luo_luontotyypit 29 Kallioalueet ja jyrkänteet, lehtometsä Metsälakikohteet; ID 1033165 109 Katajaketo Viherkaava_luo_luontotyypit 43 Metsäalue Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 11 110 Jyrkänne ja suojeltava luontotyyppi Viherkaava_luo_metsalaki; VL-3 44 Keto Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 10 117 Kalliojyrkänne Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1470661 45 Niitty Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 13 118 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1470467 sekä 1470501 46 Keto Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 9 123 Särkilahden kosteikko Viherkaava VL 47 Keto Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 8 48 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet VL 49 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 56 Kukkolan lehtomäki ja kallioalue Lehtomaisen kasvillisuuden esiintymä Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste 57 Kallioalue, soistumia Metsälakikohteet; kallioalue numero 58 Kallio Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 4 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 59 Ruotsalan metsä ja Illoisten järvi Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 7 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 60 Haka Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 42, 11 Jalopuulehto ja maisema Erityisen tärkeä elinympäristö; lehto ja maisema 61 Kallioalue ja jyrkänteet Metsälakikohteet; 15 Metsäalue Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-3 62 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 16 Haka Viherkaava_luo_metsalaki; ID 3467501 63 Kallioaluej rantalehto Viherkaava_luo_metsalaki 24 Kallioalue ja jyrkänteitä Metsälakikohteet; kallioalue 64 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; VLL-2 29 Kallioalueet ja jyrkänteet, lehtometsä Metsälakikohteet; ID 1033165 65 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 43 Metsäalue Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 11 67 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 44 Keto Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 10 68 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 45 Niitty Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 13 71 Jyrkänne ja kallio erit_tarkea_elinymparisto 46 Keto Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 9 73 Niitty Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 61 47 Keto Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 8 76 Niitty Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 62 48 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 77 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 186 49 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 78 Rehevä korpi Viherkaava_luo_metsalaki; ID 56, 56 Kukkolan lehtomäki ja kallioalue Lehtomaisen kasvillisuuden esiintymä 79 Korpi Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1034033 57 Kallioalue, soistumia Metsälakikohteet; kallioalue 80 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 57 58 Kallio Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 81 Metsäsaareke Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 110 59 Ruotsalan metsä ja Illoisten järvi Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 82 Metsäsaareke ja keto Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 109 60 Haka Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 42, 89 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 113 61 Kallioalue ja jyrkänteet Metsälakikohteet; 99 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 62 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 100 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 63 Kallioaluej rantalehto Viherkaava_luo_metsalaki 101 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 64 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; VLL-2 103 Metsälakikohde Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 65 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 111 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 67 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 112 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 4 68 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 113 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 3 71 Jyrkänne ja kallio erit_tarkea_elinymparisto 114 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 2 73 Niitty Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 61 115 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 1 76 Niitty Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 62 116 Pienvesi Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-3 77 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 186 78 Rehevä korpi Viherkaava_luo_metsalaki; ID 56, MA 79 Korpi Viherkaava_luo_metsalaki; ID 1034033 80 Kallioalue Viherkaava_luo_metsalaki; ID 57 Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste 81 Metsäsaareke Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 110 numero 82 Metsäsaareke ja keto Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 109 1 A Rantamaisema Luonnonmaisema 89 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 113 3 Rantamaisema Luonnonmaisema 99 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 5 Rantamaisema Luonnonmaisema 100 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 8 Rantamaisema Luonnonmaisema 101 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 9 Vanha metsä Luonnonmaisema, luonnontilainen metsä 103 Metsälakikohde Viherkaava_luo_metsalaki; VL-1 10 Niitty, perinnemaisma Viherkaava_luo_perinne; niitty, ID 38 111 Pienvesi Viherkaava_luo_pienvedet 30 Perinnemaisema Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 425 112 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 4 113 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_muut_kohteet; ID 3 114 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 2 115 Viherkaavakohde Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 1 116 Pienvesi Viherkaava_luo_muut_kohteet; VL-3

MA

Kohteen Kohteen tyyppi Selvityksen nimi/suunnitelman nimi/suojeluperuste numero 1 A Rantamaisema Luonnonmaisema 3 Rantamaisema Luonnonmaisema 5 Rantamaisema Luonnonmaisema 8 Rantamaisema Luonnonmaisema 9 Vanha metsä Luonnonmaisema, luonnontilainen metsä 10 Niitty, perinnemaisma Viherkaava_luo_perinne; niitty, ID 38 30 Perinnemaisema Viherkaava_luo_perinnemaisema; ID 425 Hirvensalon luontokohteiden arvoluokitus

Ruissalo - Pikisaari, valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema (A) 222222 44 262626 Luonnonsuojelu- tai Natura-alue (B-I)

272727 Uhanalaisen lajin esiintymä DD 252525 DD Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kokonaisuus tai alue, jolla on toimivat ekologiset yhteydet 212121 242424 Alueella on huomattavia luontoarvoja 282828 ja useita ekologisia yhteyksiä eri suuntiin 888

Alueella on joitakin luontoarvoja ja 232323 EE ekologisia yhteyksiä useaan suuntaan EE 292929 EE 292929 EE 292929 EE 292929 999 1-123 Luontokohde

101010 33 101010 33 101010 33 Luontokokonaisuus, jatkosuunnittelussa huomioon 202020 otettavia luontoarvoja

303030

191919 313131

373737 363636 181818

777 555 666 343434 353535 22 171717 343434 323232 123123123 55

161616 494949 333333 HH 444 HH 444 HH 444 HH 444 333 505050 434343 141414 434343 11 414141 424242 424242 444444 151515 222 131313 131313 464646 454545 II 474747 I C 474747 I CC 474747 I C 474747 I CC 474747 C 474747 CC 474747 484848 66 484848 515151 535353 383838 393939 535353 525252 111 121212 555555 545454 108108108 109109109 404040 575757 109109109 404040 575757 565656 1414 103103103 14 103103103 14 103103103 14 103103103 14 103103103 14 103103103

105105105 110110110 107107107 111111 1212 1313 107107107 606060 106106106 102102102

111111111 112112112

636363 585858 616161 595959 GG 113113113 88 114114114 626262 8 626262 8 626262 8 626262 8 626262 8 626262 8 AA 626262 8 AA 122122122 122122122 115115115 116116116 646464 77 686868 77 686868 656565 BB 676767 104104104 117117117 989898 118118118 666666 1515 767676 121121121 767676 777777 99 707070 FF 999999

787878 818181

717171 100100100 120120120 696969 696969 797979 898989 747474 888888 119119119 101101101 828282 828282 919191 878787 808080 868686

909090 727272 909090 939393 757575 Hirvensalon osayleiskaava 858585 979797 737373 929292 Hirvensalon luontoarvojen yhteenveto 0 0,5 1 1010 1111 949494 Hirvensalon luontokohteiden arvoluokitus 10 838383 10 838383 10 838383 10 838383 10 838383 10 838383 848484 10 838383 848484 10 848484 848484 959595

kilometriä 969696 27.1.2009 969696 Sito Oy

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 17 Maiseman piirteet A3= 1:25 000

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 18 Maisema turussa valmistui alkuvuonna 2008 viherverkkosuunnitel- pienilmastoltaan varsinkin laaksojen matalimmat kohdat ma, pohja viherkaavalle, joka tehdään osana seuraavaa ovat asuinpaikaksi huonoja. laaksojen alavimmat paikat laadittavaa yleiskaavaa. Materiaali on ollut hirvensalon ovat syvällä saaren sisäosissakin alle + 2 m korkeuskäy- osayleiskaavatyöryhmän käytössä työn alusta saakka, ja rän alapuolella eli tulvariskialuetta. rakentamisen osoitta- työn aikana rakennemalleja ja kaavaluonnosta on verrattu minen näihin paikkoihin vaatii maan pinnan korottamista hirvensalon viherverkkosuunnitelmaan. ja rakennusten alimman kerroksen sijoittamista niin, että tulvavahingoilta vältytään. rakentamattomat laaksot ovat viherverkkosuunnitelman yhteydessä on tutkittu saaren hirvensalossa tällä hetkellä peltona tai rantaruovikkona. maisema, kasvillisuus ja eläimistö, maisema- ja asutushis- käytössä oleva pelto toimii visuaalisesti osana virkistys- toria sekä rakennetut kulttuuriympäristöt. lisäksi on kar- aluetta. Jos pelto jää pois viljelykäytöstä, sen muuttami- toitettu turun hiljaiset alueet ja viheralueiden sosiaaliset nen toimivaksi virkistysalueeksi ja hoito jatkossa – erityi- arvot. sesti jos alue halutaan pitää avoimena – on kalliimpaa kuin selännemetsän. osayleiskaavan lähtökohtana on, että uusi rakentaminen on mahdollisimman keskitettyä ja tiivistä. näin erityyppi- hirvensalossa merimaisema on merkittävä vetovoimateki- siä maiseman kohtia saadaan säilytettyä mahdollisimman jä. se nostaa sekä rakennettavien tonttien että virkistys- paljon. Maiseman ominaispiirteet toimivat vetovoimate- ympäristön arvoa. kun rakentaminen sijoitetaan tiiviisti ja kijänä ja asettavat kaikelle käytölle tiettyjä reunaehtoja. ohjatusti, pystytään samalla säilyttämään myös virkistys- Maiseman kannalta mikään paikka ei ole mahdoton ra- alueilta näkymä- ja kulkuyhteydet merelle ja rantaan. kentaa, kun olosuhteet otetaan suunnittelussa huomioon. toisaalta huonolla suunnittelulla voidaan huonontaa mitä vetovoimaisia ympäristöjä ovat myös vanhimmat säilyneet tahansa lähtötilannetta. Maiseman mielenkiintoisimmat ja kulttuurimaisemat, tilakeskukset ja niitä ympäröivät pellot monimuotoisimmat kohdat ovat kiinnostavia sekä rakenta- saarekkeineen ja peltoja rajaavine reunametsineen. par- miselle/asutukselle että virkistysalueeksi ja luonnonympä- haimmillaan vanha tilakeskus on, kun myös sen ympäristö ristöksi. säilyy alkuperäisessä käytössä, metsät metsinä ja viljely- alueet viljelykäytössä. suurin osa hirvensalon nykyisistä Maisemaltaan hirvensalo on tyypillisintä suomen etelä- peltoalueista on ollut viljelykäytössä jo pitkään. koska uusi rannikkoa. kallio- ja moreeniselänteet kohoavat mäkinä, asutus on haluttu ohjata tiiviisti hyvien joukkoliikenneyh- ja aikoinaan hirvensaloa peittänyt meri on huuhtonut kai- teyksien varrelle, sitä sijoittuu sekä selänteille että laak- ken hienomman aineksen laaksoihin mataliksi savikoiksi. soalueille. näin osa vanhoista, viljelykäytössä olleista pel- loista menetetään. vanhat, säilyneet tilakeskukset on kui- selänteet, erityisesti niiden länsi, lounais- ja etelärinteet tenkin tarkoitus säilyttää lähiympäristöineen myös siellä, ovat maaperän ja pienilmaston kannalta parhaita raken- missä ne jäävät uuden kaupunkirakenteen sisään. raken- nuspaikkoja. Maastonmuodoiltaan paikoin jyrkät selän- taminen on sijoitettu siten, että mahdollisimman monella teen reunat vaativat rakentamiselta tarkkaa suunnittelua. vanhalla tilakeskuksella säilyy näköyhteys lähipelloille ja tarkemmassa suunnittelussa valitaan osoitetuilta asuin- meren suuntaan. alueilta tonttien paikat niin, että korkeimmat kallioiden laet säilyvät vapaina. selänteiden metsät toimivat hyvin myös periaate on sama myös luontokohteiden osalta. siellä, virkistysalueina. niihin täytyy rakentaa ainoastaan riittävä missä ne osuvat rakennettaville alueille, ne jätetään ase- reitistö, ja alueiden ylläpito on suhteellisen edullista met- makaavoituksen yhteydessä rakentamatta, osaksi virkis- sänhoitoa. toisaalta tiiviisti rakennetulla alueella metsän- tysalueita. asemakaavoitusvaiheessa ratkaistaan myös hoito tulee tehdä virkistysnäkökulmaa painottaen, eikä se, millaiset suoja-alueet tai ohjatut kulkureitit kukin luon- mahdollisimman suurta tuottoa tavoitellen. tokohde vaatii säilyäkseen. laaksoissa maaperä on savea, joka vaatii rakentamiselta järeämpää perustamista kuin selänteiden kovempi maa.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 19 Hirvensalon osayleiskaavaluonnoksen kaupunkirakenneperiaate ”Hevosenkenkä”

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 20 suunnitelMa

suunnitelma

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 21 Toiminnot

Kokonaisrakenne osayleiskaavan maankäyttöratkaisun keskeisenä periaat- teena on ohjata tavoiteltu väestömäärä joukkoliikenteen vaikutuspiiriin saaren virkistyksen ja suojelun kannalta tärkeät metsä- ja maatalousalueet säilyttäen. näin muo- dostuu hevosenkengän muotoinen maankäytön päärun- ko, jonka varrelle uudet asuinalueet sijoittuvat. kortteli- rakennetta eheyttävät ja jäsentävät palvelukeskittymät sijoittuvat päärungon päihin sekä ulkoisen liikenteen yhty- mäkohtiin eli särkilahteen, pohjoisrantaan, syvälahteen, Moikoisten vaahemäkeen, haarlaan ja airistonrantaan. Muualla tapahtuva täydennysrakentaminen on väljempää ja tukeutuu olevaan asutukseen ja infrastruktuuriin.

Asuminen hirvensalo on jatkossakin pientalovaltaisen ja luonnonlä- heisen asumisen kaupunginosa. Joukkoliikennekäytävien varsilla asuminen on kuitenkin aikaisempia rakentamisvai- heita kaupunkimaisempaa ja yhteisöllisempää. suositaan tiivis–matalaa-rakentamista, jossa on enemmän ryhmära- kennettuja pientaloja, selkeämpää tilanmuodosta alueen sisällä tai rakennettujen korttelien ja rakentamattoman luonnon välillä jne. edistetään myös asumisen moninai- suutta tarjoamalla erilaisia talotyyppejä, asuntokokoja ja hallintamuotoja. esimerkiksi voidaan lähipalvelukeskitty- mien yhteyteen sijoittaa palveluasumista. toisaalta hir- vensaloon jää myös ”autovyöhykkeen” omakotitaloalueita.

Työ hirvensaloon ei osoiteta varsinaisia teollisuustyyppisiä työpaikka-alueita. palvelukeskittymissä ja esimerkiksi pohjoisrannalla suositaan kuitenkin toiminnallisesti se- koittuneita kortteleita, jossa on myös ympäristöä häiritse- mätöntä toimitilaa. Joukkoliikennekäytävien varsilla edis- tetään pohjakerrosten monikäyttöisyyttä. Merkittävä työ- paikka-ala on myös veneilyyn liittyvät ja muut vapaa-ajan toiminnot sekä julkiset ja kaupalliset palvelut. hirvensalo on myös erinomainen alue etätyötä ja muuta asumiseen liittyvää toimintaa ajatellen.

osayleiskaavan kaavamerkinnät

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 23 Osayleiskaavaluonnoksen laajemmat viheralueet ja kevyen liikenteen päärei- tistö. Virkistysalueista on kerrottu lisää kappaleessa Toiminnot sivulla 25 . A3= 1:25 000

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 24 Palvelut palvelut ohjataan pääsääntöisesti kuuteen edellä mainit- tuun solmukohtaan, josta tärkein on uusi keskusta ete- läkaarelta rakennettavan uuden sillan ja kakskerrantien liittymän kohdalla. alueelle sijoitetaan kauppakeskus, kou- lukeskus ja niitä täydentävät palvelut. Muissa solmukoh- dissa vähimmäistavoite on lähikauppa ja lasten päiväkoti/ korttelikoulu. täydentäviä palveluja voi kysynnän ja tarjon- nan mukaisesti olla muuallakin, erityisesti joukkoliikenne- käytävillä.

Virkistys pohjoinen selänne ja ruotsalanmetsän harjanne sekä nii- den välissä säilyvä maalaismaisema muodostavat virkis- tysaluetarjonnan rungon. Muuallakin lakialueet on pääosin jätetty rakentamatta, kuten myös matalimmat alavat alu- eet. näin on mm. pyritty varmistamaan hulevesien kier- ron ja luontoalueiden elinvoimaisuus. ulkoilu- ja kevyen liikenteen reitit yhdistävät virkistysalueet toisiinsa ja asun- toalueisiin. osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty pää- väylien yhteyteen tulevat kevyenliikenteen yhteydet kes- näkymä idästä Friskalanlahdelle. edustalla , lännessä airisto kustan ja uuden pitkäsalmen sillan suuntaan. samaten on esitetty suorat reitit saaren länsilaidalta siltojen suuntaan. lisäksi on esitetty rannan tuntumassa kulkeva rantaraitti ja sen varrella olevat yhteydet rantaan. rantaraitti seuraa kevyenliikenteen väyliä aina missä niitä on, saaren hil- jaisemmissa osissa reitti kulkee katulinjalla. reittikartalla rantaraitti on esitetty yhtenäisenä. niissä kohdissa, joissa reittiviiva kartalla kulkee muun reitin vierellä, reittejä on to- dellisuudessa vain yksi. (kartta sivulla 24) venesatamia on varattu eri puolille saarta. laajan, yhte- näisen viher- ja virkistysalueen lisäksi uusien asuinaluei- den yhteyteen jää pienialaisia metsiköitä ja rakennetumpia lähipuistoja. rakennetut, kaupunkimaiset puistot keskite- tään saaren tuleviin asutuskeskuksiin. harvempaan asu- tulle alueelle jää enemmän luonnonalueita ja vähemmän rakennettua puistoa.

Suojelu inventoinneissa todetut suojelualueet ja -kohteet on huo- mioitu osayleiskaavassa; muut eri perustein arvokkaiksi todetut kohteet mahdollisuuksien mukaan. näkymä lännestä. edustalla , kulkkilanlahti ja Tammisto. ruotsalanmetsän harjanne kulkee Hirvensalon halki oriniemestä Friskalanlahdelle

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 25 1. poHjoisranta 8. kanavaranta

2. moikoinen

10. maanpää

3. kukola- toijainen 4. uusi keskusta

9. illoinen

5. kaakkoisranta

6. Haarla

7. airistonranta

Hirvensalon osayleiskaavan päivityksen osa-aluejako 11. kulHo

0 0,5 1,0 1,5 2,0km a3= 1:25 000

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 26 osa- aluekohtaiset ratkaisut

osa-aluekoHtaiset ratkaisut

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 27 1. pohJoisranta, moikoinen 2 osayleiskaavaluonnos nykytilanteen kuvaus:

alueen ytimenä on paikoin jyrkkärinteinen pirttivuoren– retivuoren metsäselänne. sen alapuolella olevalla, osit- tain täyttömaasta muodostuneella rantatasanteella on te- lakka-, verstas-, yms. merenkulkuun, ja veneilyyn liittyvää maankäyttöä. retivuori 1 vanhinta rakentamista hirvensalon pohjoisosissa edustaa pikisaari, johon pohjoisrannan osa-alue rajautuu. suojel- latokari tavan alueen eteläpuolelle on rakennettu uutta asutusta rantakukkulaan tukeutuen (osa-alue 8 kanavaranta).

särkilahdentie–toijaistentie ylittää metsäselänteen kohti entistä pitkänsalmensillan päätä. tien varrelle on raken- tunut lauttarannan asuntoalue. selänteen länsirinteeseen on kaavoitettu arolan asuntoalue. pikisaari syvälahdessa, kakskerrantien ja vanhan kakskerrantien Hirvensalon pohjois- ja koillisrannat rakentuvat tehokkaaksi, edustavaksi, liittymän tuntumassa, on vaatimaton paikalliskeskus, jo- toiminnallisesti sekoittuneeksi 2000- luvun kaupunginosaksi, Turun portiksi. hon hiihtokeskus ja golfalue liittyvät.

suunnitelma ja sen tavoitteet:

Turun linna selänne säilytetään metsäisenä virkistysalueena ja lä- pikulkeva ajoneuvotie katkaistaan. rantavyöhykkeelle sijoitetaan tehokasta, valtakunnallisesti arvokkaaseen korppolaismäki kaupunkimaisemaan soveltuvaa rakentamista. asumisen ohella alueelle sopivat merelliset palvelut, työpaikat ja va- retivuori paa-ajan toiminnot, jotka ryhmittyvät rantatorien ja raittien ympärille. uusi kevyen liikenteen silta rakennetaan mante- 1 reelle, korppolaismäelle.

lauttaranta syvälahden alue täydennysrakennetaan asuntovaltaisek- si mutta myös kaupallisia, julkisia ja vapaa-ajan palveluja tarjoavaksi paikalliskeskukseksi. Merellistä identiteettiä vahvistaa kanava.

peurakallion etelärinteeseen ja nykyiselle golfalueelle esi- tetään uusi asuntoalue. silta pirttivuoren-retivuoren metsäalueet säilyvät virkistyskäy- tössä. syvälahti vanha kakskerrantie 1

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 28 arviointi: osa-alue 1 pohjoisranta + sijainniltaan yksi turun edustavimmista ja vetovoimai- simmista paikoista saa arvoa vastaavan käytön ja ulko- asun

+ korkealuokkaista vedenläheistä asumista (ns. waterf- ront)

+ rantaraitti kaikkien hirvensalolaisten (ja muidenkin) käyt- töön

+ yhtenäinen viheralue urheilupalveluineen säilyy

+ tukee hevosenkenkämallin mukaista pohjoista joukkolii- kenteen käytävää

+ paikalliskeskus monipuolistuu ja kaupunkikuva eheytyy

– huonot perustamisolot rantavyöhykkeellä nostavat kus- tannuksia

– vaiheittaisrakentaminen haasteellista nykyinen maan- käyttö huomioon ottaen

– sisältää kaupunkikuvallisen riskitekijän

(–) alueen saavutettavuus kevyen liikenteen kannalta ta- kaperoinen ennen uuden kevyen liikenteen sillan raken- tamista

Muutokset maisemassa:

luonnonmaisema, metsäinen pirttivuoren-retivuoren se- länne, säilyy ehdotuksessa nykyisellään. toijaistentien katkaisu autoliikenteeltä parantaa selänteen luonnonoloja ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.

nykyisten jo eri tavalla rakennettujen alueiden täydennys- ja muutosrakentaminen muuttaa rakennettua maisemaa. erityisesti latokarin satama-alueen käytön muuttuessa maisema muuttuu merkittävästi. alueen rakentaminen asuinalueeksi muuttaa maisemaa myös mantereen ja ruissalon suunnasta. asutuksen takana metsäisen selän- teen siluetti säilyy. Mikäli alue suunnitellaan hyvin, muutos parantaa nykyistä aluetta.

0 0,5 1,0 1,5 km a3= 1:10 000 1

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 29 Tiivis-maTala-asuinkorTTeliT

vesi Tekee alueesTa omaleimaisen ja viiHTYisän - kanavanvarsiasu- puro misTa ja puromiljöö. alueella HYödYnneTään Hulevesiä rantaraitti Hammarby sjöstadissa, Tukholmassa YmpärisTönrakenTamisessa (alTaaT ja valumauomaT) ToijaisTenTie vanHa kakskerranTie muuTTuu puisTokaduksi. kun kadun linjausTa siirreTään koHTi laskeT- TelurinneTTä, voidaan alue HYödYnTää par- HaiTen laadukkaaseen asumiseen laskeTTelumäki asumisTa, veneilYä ja TYöpaikkoja

puisTokaTu asunTolaivaT, uivaT TaloT ranTaraiTTi kanava allas merelliseT TYöpaikaT ja asuminen YHdisTYväT korTTeleissa ”lYHTYkorTTeliT”

kevYen liikenTeen silTa uudenlaisTa ranTa-asumisTa koHTi korppolaismäkeä merelliseT TYöpaikaT ja asuminen poHjoinen keskusTa YHdisTYväT korTTeleissa palveluja ja asumisTa ”kaleerikorTTeli” Tori on poHjoiskeskusTan porTTi koHTi poHjoisTa ja laTokarin asuin/ TYöpaikka-alueiTa. vesiaiHe Tuodaan Torille asTi. merenranTa-asumisTa palve- luiden TunTumassa. Pohjoisranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 30 1. pohjoisranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta

asunToja vanHa kivinaveTTa TerassoiduT asuinrakennukseT vanHa kakskerranTie asunToja, TYöpaikkoja kanava raiTTi pienTaloja

leikkaus syvälahdesta vanhan kakskerrantien poikki kohti pohjoista. vanha kakskerrantie on puistokatu, joka toimii vahvana joukkoliikenneakselina Hirvensalossa. asuminen kytkeytyy puistokatuun ja meren rannan raittiin. Työpaikat, asuminen ja venesatamatoiminta yhdistyvät alueella saumattomaksi kokonaisuudeksi

palveluTaloT osToskeskuksen jaTkeena p oHjoinen osToskeskus Tori, vesiaiHeeT, joukkoliikenTeen pYsäkki kauppa

leikkaus pitkin kakskerrantietä. palvelurakentaminen tukeutuu uuteen kakskerran puistokatuun ja moikoisten rinteeseen, taustalla laskettelumäki. vanhan kakskerrantien alku on muutettu pohjoiskeskustan toriksi, joka yhdistää kaupalliset palvelut. Torilla on myös bussi/ raitiovaunupysäkki. meri tulee torille asti.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 31 Pohjoisrannan rakentamisessa korostetaan 1. Pohjoisranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta meren läheisyyttä. Alavat alueet rakennetaan kokonaisuutena puistokadun varrelle. Bussi/ raitiotielinja ko- koaa alueet Pohjoisesta aluekeskuksesta Särki- lahden pohjukan kanavakaupunkiin. Pikisaari säilyy tärkeänä historiallisena kylänä. Pääte- pisteessä, kanavakaupungissa on uudenlaista turkulaista merenranta-asumista. Aluekeskuksessa puistokatu suuntautuu kohti Turun linnaa – rantaraitti kulkee rinnalla ai- van veden ääressä. Pienvenesatamien vieressä on uivia asuintaloja. Linnaa vastapäätä on kerrostaloasumista ja työpaikkoja on kaikkial- la merenrantakortteleissa. Puistokadulla kulkee raitiovaunu kohti länttä. Meri on läsnä puistokadun miljöössä koko matkan – sieltä avautuu näkymiä linnaan, joel- le, Airistoon ja Ruissaloon. Korttelirakennetta jäsentämään voidaan rakentaa kanavia. Vesi- bussit pysähtyvät rannassa. Lähimpänä Pikisaarta voi olla veneilyn työpaik- kakeskittymä, kauppaa, veneiden kunnostusta Kakskerranpuistotie - näkymä saavuttaessa Hirvensaloon sillalta, kohti pohjoista keskusta - palvelukeskus ja ja talvisäilytyshalleja kylämäisenä kokonaisuu- asumista, taustalla laskettelumäki. Kakskerran ja Vanhan Kakskerrantien risteyskohdassa on tori, jolla sijait- tena. sevat joukkoliikenteen pysäkit, istuskelupaikkoja ja vesiaiheita.

Hirvensalon pohjoisrantaan rakentuu mielenkiintoisia, korkeatasoisia, kaupunkimaisia asuinkortteleita rantaraitin äärelle, Esimerkkivalokuvat Hammarby Sjöstadista, Tukholmasta

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 32 1. pohjoisranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta

ToijaisTenTien alku vanHa kakskerranTie asuin/ TYöpaikkakorTTeli raiTTi silTa korppolaismäkeen leikkaus syvälahdesta vanhan kakskerrantien poikki, asumista, työpaikkoja, taustalla kevyen liikenteen silta korppolaismäkeen. asuinkorttelit sijaitsevat puisto- kadun varressa, rantaraitin äärellä. rantaraittiin liittyy myös veneilytoimintoja, venelaitureita, veneenrakennusta, veneiden talvisäilytystä sisätiloissa intergroituna kaupunkirakenteeseen.

ranTaraiTTi asumisTa ja TYöpaikkoja veden äärellä ”kaleerikorTTeli” kortteli pitkäsalmen rannalla. pohjoisrannalle voi rakentua uudenlaista merenranta-asumista rantaraitin äärelle, esimerkkinä ”kaleerikortteli”. asuminen pääsee meren rannalle, mahdollisuus luoda uudenlaisia korttelirakenteita ja asuinratkaisuja veden äärelle. uusissa kortteliratkaisuissa hyödynnetään Turun vanhaa kulttuuritraditiota merenkäynti- ja kauppakaupunkina. Tuloksena koko suomen mittakaavassa ainutlaatuista merellistä asuinympäristöä.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 33 Turun linna 1. Pohjoisranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta Latokarista tulee Turun käynti- kortti: Asumista, työpaikkoja ja Rantatori, vesibussit, asunnoista aukeaa Merinäköala turistiatraktioita Ravintoloita, kahviloita, veneenrakennusta Veneenrakennusta, venemyyntiä, talvisäi- lytystä sisätiloissa, Ruovikkoranta julkinen rakennus venemarkkinapaikka

tu toka araitti R Rant an

t tulee puis arai Pikisaari tä ies t tt

i R Pikisaaren innerai tt Venekylä i

Kevyen liikenteen silta kohti Korppolaismäkeä

tti Rinnerai

jos puistokatu sijoitetaan halkomaan aluetta saadaan jokainen kortteli sen vierelle, jolloin ei alueelle tarvita pistokatuja. Asuntojen yhteys mereen luodaan korttelia lävistävillä yhteyksillä. Meri saadaan osaksi jokaista asuntoa. Alueen autopaikat voidaan sijoittaa Puistokadun eteläpuoleisen korttelirivistön pihojen alle. Pihakansi istutetaan ja yhdistetään olevaan rinteeseen rinneraitin välityksellä. Koko suomen mittakaavassa ainutlaatuinen merellinen asuinalue

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 34 1. pohjoisranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta

vanHa kakskerranTie uivia asunToja/ asunTolaivoja ranTaraiTTi vanHa kakskerranTie lYHTYkorTTeli ranTaraiTTi leikkaus vanhan kakskerrantien poikki.vanhan kakskerrantien varren maankäyt- leikkaus vanhan kakskerrantien poikki.vanhan kakskerran puistotien varrella on tö tiivistyy. uuden kevyen liikenteen sillan vierellä on asuntolaiva-, uivien asuin- näyttävää uusinta teknologiaa edustavia asuin/ työpaikkarakennuksia, jotka liittyvät talojen kortteli. puistokadun varressa on myös liiketiloja. tiiviisti puistokatuun ja rantaraittiin, uusia energia- ja asuinkonsepteja.

vesibussit

saTama ranTaTori venelaiTuri kaHviloiTa pikisaaren puisTokaTu auToT asuinkorTTelin piHan alla rinneraiTTi reTivuori leikkaus latokarin poikki. Turun linnaa vastapäätä on rantatori, julkinen rakennus, satama ja asuinkortteleita. uusi pikisaaren puistokatu sijaitsee alueen keskivaiheilla, jolloin pis- tokatuverkostoa ei tarvita. näin koko alueesta rakentuu kaupunkimainen ja merellinen. rinneraitti seuraa vanhan pikisaarentien linjausta. retivuori jää alueen vihreäksi taustaksi Turun linnasta aluetta katsottaessa. asunnot avautuvat merelle. alueesta muodostuu Turun käyntikortti.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 35 2. Moikoinen - osayleiskaavaluonnos

nykytilanteen kuvaus:

Moikoinen on uudehko pientaloalue, joka tukeutuu kil- livuoren selännemetsää kiertävään kokoojakatuun, jota myös bussi liikennöi. rantaviiva on pääosin kaavan mu- kaista virkistysaluetta, mutta käytännössä vain kalliokuk- kula ja uimaranta ovat asukkaiden saavutettavissa ja käy- tettävissä.

kakskerrantie toimii paitsi hirvensaloa myös kakskerran ja satavan saaria palvelevana pääväylänä.

suunnitelma ja sen tavoitteet:

alue pysyy pääosin nykyisellään. eteläreunaan esitetään uutta pientalorakentamista rajaamaan alue kohti etelää ja uutta keskustaa. uusi venesatama on osoitettu asuntoalu- een kaakkoispuolelle.

uuden sillan valmistuttua kakskerrantie rauhoitetaan puis- tokatumaiseksi kokoojakaduksi. täydennysrakentamista voidaan sijoittaa kadun varrelle.

arviointi:

+ hyväksi koettu asuntoalue säilyy nykyisellään, varovai- sesti täydennettynä

1 pitkäsalmi + kakskerrantie voidaan rauhoittaa ja kohentaa kaupunki- syvälahti kuvallisesti

+ uuden keskustan läheisyyteen saadaan uutta asutusta ja virkistystoimintaa moikoinen – rantaviiva jää suureksi osittain suljetuksi

Muutokset maisemassa:

Maiseman muutokset ovat pieniä. peltoalue vähenee alu- een eteläosassa, kun asutus laajenee kohti uutta siltaa ja

keskustaa. kakskerrantie osa-alue 2 moikoinen 2

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 36 3. kukola- toiJainen - suunnitelma ja sen tavoitteet: + Metsäiset virkistysalueet ja ulkoilureitit säilyvät osayleiskaavaluonnos pientalovaltaista rakentamista jatketaan nykyisin jo suun- - alue jää pääjoukkoliikennekäytävien väliin täydentävän nitteilla olevien asemakaava-alueiden laajuudessa kohti bussiliikennelinjan varaan, mikä vaikeuttaa tyydyttävän nykytilanteen kuvaus: länttä. illoistenjärven ympäristössä säilytettään kuitenkin palvelutason ylläpitoa. harvaan rakennettu maaseutumaisema. kukola on vaihtelevaan maastoon rakennettu pientalo- – kukolantien (–kyyrläntien) luonne pääkokooja- ja bus- alue. sitä laajennetaan asemakaava-alueittain toijaisiin. kakskerrantien varrella tapahtuu uuteen keskustaan liitty- sikatuna on paikoin ristiriidassa olevan asumismiljöön vää täydennysrakentamista. kanssa ylikylässä on hirvensalon tärkein koulukeskus, virkistys- alueeseen liittyen. arviointi: – hirvensalon maaseutumaiseman säilymisen rajoja ko- etellaan kukolantie on asuntoalueiden pääkokoojatie, mutta palve- + uutta luonnonläheistä pientalorakentamista kohtuulli- lee myös laajempaa asutusta. sen hyvän palvelu- ja joukkoliikennetarjonnan puitteissa Muutokset maisemassa:

+ kakskerrantien siirtäminen luo täydennysrakentamis- alueella on toijaisten suunnalla jo asemakaavoitettua ra- mahdollisuuksia ja suojaa nykyisiä kortteleita liikenteen kentamista, jota ei vielä ole toteutettu. Maiseman muutok- häiriöiltä set uuden yleiskaavan myötä ovat vähäisiä. kukolassa kakskerrantien uuden linjauksen ja tien varren täydennys- rakentamisen myötä tien lähiympäristön maisema muut- osa-alue 3 kukola-toijainen tuu. näiden muutosten alle jää jonkin verran peltomaise- maa.

moikoinen kakskerrantie

kukolantie kukola

3

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 37 Osa-alue 4 Uusi keskusta 5 3 Näkymät lahdelle Kakskerrantien uusi linjaus Uusi keskusta 4 2 Sorttamäki

aahemäki

V

Uusi silta

Syvälahti 1 Pohjoinen keskus Moikoinen Uusi eteläinen keskusta rakentuu Sorttamäen ja Vaahemäen välille, uudel- 2 leen linjatun Kakskerrantien ja Siltakadun varteen. Keskuksessa on kaupalli- sia ja julkisia palveluita, asuntoja ja työpaikkoja.

3 Vaahemäki Uusi silta Uusi keskusta Sorttamäki 4 5 4

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 38 4. uusi keskusta - arviointi: osayleiskaavaluonnos + uusi keskusta vahvistaa hirvensalon palvelutasoa ja kaupunkikuvallista profiilia nykytilanteen kuvaus: + uittamonsillan valmistuttua uuden keskustan palvelut laajalta peltotasanteelta kohoavat luonnonsuojelullisesti ovat myös mantereella asuvien ulottuvissa arvokkaat sorttamäki ja vaahemäki. rantakukkulalla si- jaitsevat Moikoisten toiminta- ja palvelukeskus sekä eku- + uusi keskusta sottamäen ja vaahemäen välissä on alu- meeninen taidekappeli. sorttamäen eteläpuolella on seis- eena suurempi kuin pohjoinen keskustatoimintojen alue karinkadun yhtenäinen omakoti- ja rivitaloalue. laskettelumäen juurella hirvensalon päätie, kakskerrantie, kulkee peltoalueen lai- + keskustaan voidaan johtaa hyvät joukkoliikennereitit taa asuntoalueen vieressä. myös raideliikennettä ajatellen suunnitelma ja sen tavoitteet: + pyhän henrikin kappeli muodostaa näyttävän tunniste- rakennuksen sisääntulon kohdalle hirvensalon uudelta sillalta johtavan sisääntuloväylän ja uudelleen linjatun kakskerrantien ympärille rakennetaan koko hirvensaloa (ja kakskertaa–satavaa) palveleva kes- kus. kaupallisten palvelujen lisäksi siihen sijoitetaan myös – keskusta sijaitsee koko hirvensalon asutusta tarkastel- julkisia toimintoja. keskustaan rakennetaan myös kerros- len epäkeskeisesti taloja, palveluasuntoja ja tiivistä pientaloasumista. uuden – vilkasliikenteiset kokoojakadut halkaisevat keskustan sillan ja keskusta-alueen ympäristöllisen laadun avulla luodaan hirvensalolle vetovoimainen identiteettialue. – keskustatoiminnoille ei ole merkittävästi laajennusvaraa kakskerrantien uusi linjaus mahdollistaa tehokkaampaa –perustamisolot ovat heikot maankäyttöä ja nykyisten asuinkortteleiden suojaamista liikenteen melulta. katualueelle voidaan sijoittaa myös pi- – avoin maisematila supistuu karaitiotie, tavoitteena elävä kaupunkimainen bulevardi. Muutokset maisemassa

uuden sillan ja raideliikenteen myötä alue tulee raken- tamisen piiriin ja maisema muuttuu. nykyinen maisema, laaksoalueet metsäisten selänteiden välissä, jää tällä alu- eella pääosin uuden keskustarakentamisen alle, ja van- han kulttuurimaiseman arvoja menetetään. toisaalta sen säilyvät osat, suojellut tammikukkulat, tulevat yhä suurem- man käyttäjäjoukon ulottuville.

kulun ohjaaminen on jatkosuunnittelussa erityisen tärke- ää. Mikäli alue suunnitellaan hyvin, alue säilyy myös jat- kossa vetovoimaisena ja mielenkiintoisena, vaikka sen luonne muuttuu täysin. 4

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 39 Uusi keskusta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta

piTkäsalmi

venesaTama

raiTTi

vaaHemäki ranTapuisTo TYöpaikkoja

liiTYnTäpYsäköinTi silTakaTu uiTTamolTa uimapaikka kakskerranTien varren uudeT raiTTi puuTarHakaupunkikorTTeliT markeT

Tori nYkYinen kukolan pienTaloalue Taidekappeli asuinkorTTeliT asuinkorTTeliT/ liike- Tiloja kaTuTasossa

sorTTamäki

koulu

läHiliikunTa- asuminen sijoiTTuu aurinkoisille rinTeille ja paikka laaksoiHin, mäkien lakialueeT muodosTavaT nYkYinen pienTaloalue viHerverkosTon Havainnekuvaluonnos näYTTää asuinrakenTa- raiTTi misen sijoiTusperiaaTTeen. TonTTikaTu- ja viHer- verkosTo ja sen sijainTi on esimerkinomainen.

puro FriskalanlaHTeen

kakskerranTien varren uudeT puuTarHakaupunkikorTTeliT

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 40 4. uusi keskusta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta

sorTTamäki a suinkorTTeliT/ liikeTiloja s ilTakaTu k auppakeskus raiTTi v aaHemäki leikkaus siltakadun poikki, vasemmalla sorttamäki ja uuden keskustan kerrostaloasuinkorttelit, oikealla ostoskeskus ja vaahemäki.

Friskalan rinne puro asuinkorTTeliT/ TYöTiloja kakskerranTie asuinkorTTeliT/ TYöTiloja leikkaus kakskerrantien poikki uuden keskustan eteläosassa. uudenlainen puutarhakaupunkiasuminen reunustaa kakskerrantien uutta linjausta, perinteisiä materiaaleja ja uutta energiatekniikkaa. vasemmalla Friskalan jyrkkä rinne ja purolaakso.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 41 4. Uusi keskusta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta

Uudenlainen puutarhakaupunkiasuminen reunustaa Kakskerrantien uutta linjausta, perinteisiä materiaaleja ja uutta energiatekniikkaa.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 42 4. uusi keskusta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta Hirvensalon uusi eTeläinen keskusTa rakenTuu vaaHemäen ja sorTTamäen meTsäsaarekkeiden välille uudelleen linjaTun kakskerran puisToka- dun varTeen. uusi keskusTa on ainakin alussa raiTioTien pääTepYsäkki. raiTioTielinja voi jaTkua mYöHemmin Haarlan läviTse airisTonranTaan.

asunTojen pieneT sisäänkäYnTipiHaT aukeavaT kakskerranTien puisToka- piHa dulle, oleskelupiHaT aukeavaT koHTi länTTä YHTeispiHalle.

kakskerranTie on puisTokaTu

esimerkkejä puutahakaupunkimaisesta kadunvarsirakentamisesta kakskerrantien varrella (a3= 1:500). uu- denlainen puutarhakaupunkiasuminen reunustaa kakskerrantien uutta linjausta, perinteisiä materiaaleja ja uutta energiatekniikkaa, tuuli- ja aurinkovoimaa, uusia asuinkonsepteja.

asunTojen TYöTilaT avauTuvaT puisTokaTuTilaan, oleskelupiHaT ovaT suojassa melulTa

piHa porTTi piHa

kakskerranTie on puisTokaTu

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 43 Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 44 5. kaakkoisranta - suunnitelma ja sen tavoitteet: arviointi osayleiskaavaluonnos natura- ja luonnonsuojelualueiden reunoille jää avoin vil- + Maiseman ja luonnon arvoalueet säilyvät nykyisellään. jelyvyöhyke. Myös iso-vihtilä kesähuviloineen jää nykyi- nykytilanteen kuvaus: selleen. + Joukkoliikennekäytävän ja haarlan palvelukeskittymän piiriin tulee uutta asumista. laajaa ja alavaa Friskalanlahden viljelyaukeaa ympyröivät kaistarniemeen ja papinsaareen voidaan osoittaa jonkin metsäiset kukkulat. verran täydennysrakentamista. – liikennekuormitus haittavaikutuksineen kasvaa kaks- kerrantiellä. kaistarniemi, papinsaari, iso-vihtilä, vastmäki ja pohjois- vastmäen alarinteeseen esitetään tehokkaampaa asunto- mäki. kaksi ensin mainittua on rakennettu pientaloalueik- rakentamista haarlan lähipalvelukeskukseen tukeutuen ja Muutokset maisemassa: si. pohjoismäen reunassa sijaitsevan Friskalan kartanon pientaloasumista rantavyöhykkeen tuntumaan. Maunulan ruotsalanmetsän itäpää ja Friskalanlahti ympäröivine alu- länsipuolelle on samoin rakennettu ja rakenteilla pientalo- alueelle ravaksenkadun kortteleiden eteläpuolelle esite- eineen säilyvät pääosin nykyisellään. kaistarniemi, iso- asutusta. tään pientaloalue. vihtilä ja papinsaari säilyvät nykyisellään. vastmäen ala- kakskerrantie kulkee alueen halki aiheuttaen herkälle alu- rinteeseen esitetty uudisrakentaminen näkyy maisemassa eelle melu- ym. häiriöitä.. peltoaukean ylitse. toisaalta tiiviinä se vie vähän alueen pinta-alaa. luonnonsuojelu- ja natura-alueen suojavyöhy- ke säilyy, ja asutuksen takana metsäisen selänteen siluetti osa-alue 5 kaakkoisranta säilyy suurmaisemassa.

uusi keskusta Friskala pitkäsalmi näkymät lahdelle papinsaari 5 kaistarniemi

rauhaniemi

iso-vihtilä

kaakkoisranta koostuu Friskalasta,Friskalanlahdesta, kaistarniemestä ja papinsaaresta. kulho 5

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 45 kakskerranTie

uusi pienTalokorTTeli uusi pienTalokorTTeli TukeuTuu kakskerranTien joukko- iTä-länsisuunTainen kokooja- liikennekäYTävään. asuinrakennukseT muodosTavaT raiTTi kulkkilanlaHdelTa Friska- maasTokäYriä luonnollisesTi mYöTäilevän HelminauHan lanlaHdelle avoimen ja suljeTun maisemaTilan rajalle.

näkYmäT

meTsäinen mäki säilYY

WasTmäen karTano

asuminen sijoiTTuu aurinkoisille rinTeille ja laaksoiHin, mäkien lakialueeT muodosTavaT viHerverkosTon Havainnekuvaluonnos näYTTää asuinrakenTa- misen sijoiTusperiaaTTeen. TonTTikaTu- ja viHer- verkosTo ja sen sijainTi on esimerkinomainen.

Kaakkoisranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 46 5. kaakkoisranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta

kaakkoisranTa muodosTuu papinsaaresTa, kais- TarniemesTä ja FriskalasTa. uuTTa asumisTa sijoiTeTaan vasTmäen karTanon koillispuoleiseen rinTeeseen maisemaa mYöTäil- len, kYlän läpi kulkevan kadun varTeen. alueen meTsäsilHueTTi säilYY eHjänä asumisen sijoiTTu- essa meTsän ja pelTomaiseman saumakoHTaan. alueelTa on HYväT YHTeYdeT joukkoliikennepY- säkille. asuTus korosTaa saaren iTäosan asu- misTa ja muodosTaa silTi oman kYlänsä. alue on pääTe mYös kulkkilanlaHdelTa Haarlan läpi Tulevalle uudelle kevYen liikenTeen YHTeYdel- le, joka kokoaa saaren airisTon ja Friskalan linTulaHden välissä olevaT alueeT

rauHaniemen mäki asuinkorTTeli kYläTie asuinkorTTeli raiTTi viljelYsmaisema uusi pientalokortteli tukeutuu kakskerrantien joukkoliikennekäytävään. asuinrakennukset muodostavat maastokäyriä luonnollisesti myötäilevän helminauhan avoimen ja suljetun maisematilan rajalle.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 47 6. haarla - osayleiskaavaluonnos

nykytilanteen kuvaus:

haarla on pieni ”lähiö” kerros- ja rivitaloineen ja lähipalve- luineen. länteen johtavan tammistontien pohjoispuolelle on rakennettu tai rakenteilla pientaloalueita ja tien etelä- puolelle on niitä asemakaavoitettu lisää.

haarlansalmeen ja haarlanlahteen laskeutuvat avarat pel- torinteet; haarlansalmen rannalla on metsäkukkuloihin tu- keutuvaa kesäasutusta.

suunnitelma ja sen tavoitteet:

haarlan keskustaa pyritään vahvistamaan siten, että se palvelee myös kakskerran ja satavan asutusta.

alueelle osoitetaan uutta pientaloasumista pääosin pelto- alueelle, mutta maastonmuotoihin ja olevaan asutukseen tukeutuen.

tammistontie levennetään bulevardimaiseksi joukkoliiken- nekaduksi raitiotievarauksineen.

arviointi

+ haarla muodostaa tunnistettavan lähipalvelujen ja jouk- koliikenteen solmukohdan

illoinen + julkinen rantojenkäyttö lisääntyy haarlanlahden virkis- 6 tyskeskuksen myötä 3 kukola ruotsalanmetsä – avoimet maisematilat supistuvat Muutokset maisemassa:

ruotsalanmetsän arvokas metsäalue säilyy haarlan koh- dalla pääosin nykyisellään. täydennysrakentaminen si- joittuu laaksoalueille ja nykyisen rakentamisen yhteyteen. nykyisestä peltomaisemasta osa jää asutuksen alle. raitti

Haarla 6

kakskerrantie Tammistontie koulu Tammistontie osa-alue 6 Haarla 6

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 48 6. Haarla, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta Haarlan nYkYisTen alueiden jaTko koHTi länTTä TukeuTuu uuTeen puisTokaTuun. vanHaT kYläTieT palvelevaT TonTTikaTuina ja/Tai kevYen liiken- Teen väYlinä. Haarlan pelTomaisema rajaTaan Tiivis-maTala-ra- ruoTsalanmeTsä kenTamisella ja pienTalokorTTeleilla. puisToka- dulTa näkYväT pelloT ja meri – mennään koHTi länTTä ja airisToa. Haarla saa selvän merelli- sen suunnan.

asuminen sijoiTTuu aurinkoisille rinTeille ja laaksoiHin, mäkien lakialueeT muodosTavaT viHerverkosTon Havainnekuvaluonnos näYTTää asuinrakenTa- misen sijoiTusperiaaTTeen. TonTTikaTu- ja viHer- verkosTo ja sen sijainTi on esimerkinomainen.

raiTTi kulkkilanlaHdelTa FriskalanlaHTeen majamäki täydentyy tärkeän itä-länsisuuntaisen koko saaren lävitse ulottuvan puistoraitin vierelle. puutarhakaupunki rakentuu rinteeseen.

Haarlan pelToaukea pelToraiTTi puuTarHakaupunkikorTTeli TammisTonTie asuinkorTTeli leikkaus Tammistontien poikki. Haarlan puutarhakaupunkikorttelit rajautuvat peltomaisemaan ja vesiuomiin, asumisen reunassa kiertää puistoraitti, Tammiston- tieltä asuinrakennusten lomitse näkyy Haarlansalmen vesipinta.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 49 7. airistonranta - maanpää osayleiskaavaluonnos airisto 10 illoinen 9 nykytilanteen kuvaus: oriniemi ruotsalanmetsä alue on pääosin harvaan asuttua vaihtelevaa metsämaas- kulkkilanlahti toa. pohjoisessa yhtenäinen ruotsalanmetsän harjanne jatkuu oriniemenä airiston rannalle. orinimeen on asema- kaavoitettu pientaloalue. sen eteläpuolinen umpeenkas- vanut kulkkilanlahti on luonnon monimuotoisuuden kan- nalta arvokas alue. etelärannassa sijaitsevat tammiston venesatama ja Margaretan lomakylä; muutoin rannat ovat airistonranta 7 suurelta osin loma-asuntokäytössä. tammistontie jatkuu häppiläntienä kohti illoista.

suunnitelma ja sen tavoitteet:

suunnitelmassa airistonranta muodostaa hevosenkengän muotoisen joukkoliikennekäytävän lounaispäätteen, jon- ne luodaan merellinen pikkukaupunki. tavoitteena on ei vain hirvensalolle vaan koko kaupungille ainutlaatuinen, vetovoimainen ympäristö jossa on asumisen lisäksi me- reen ja veneilyyn liittyviä toimintoja ja palveluja. kortteli- ja satama-alueita rakennetaan osittain myös täyttömaalle. Joukkoliikenteen kannalta optimaalisesti uudelleen linja- tun tammistontien varrella on myös tehokkaamman asu- misen alueita. 9 illoinen 10 ruotsalanmetsä airistonrannan alueelta rakennetaan lähiulkoilureitti haar- maanpää lanlahden virkistyskeskukseen

kulkkilanlahti

oriniemi

airistonranta

Tammisto- oriniemeen rakentuu airistonrannan asumisen ja veneilyn uusi kau- punginosa, meri- Turku vahvan joukkoliikennekäytävän eteläiseksi päätteksi. 7

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 50 arviointi

+ airistonrannasta voi muodostua hirvensalon vetovoimai- sin osa-alue, joka nostaa koko saaren profiilia.

+ riittävä uudisrakentaminen ylläpitää kohtuullisen joukko- liikennetason, jonka piirissä on koko hirvensalon eheytyvä lounaisosa

+ tammistontien etelään kurottuva jakso pysyy pääosin nykyisenkaltaisena kyläraittina.

+ veneilypalveluja kehitetään

– merenrantakaupungin rakentaminen osittain täyttöalu- eelle on kallista ja muuttaa paikallisesti luonnonoloja

Muutokset maisemassa:

täydennysrakentamisen myötä alueen maisema muuttuu. nykyistä rantaruovikkoa, metsää ja peltoja jää tällä alueel- la uuden rakentamisen alle. ruotsalanmetsän länsipään arvokas metsäalue säilyy pääosin nykyisellään. raken- tamisen myötä meren ranta tulee suuren käyttäjäjoukon ulottuville.

kulun ohjaaminen jatkosuunnittelussa on säilyvien luon- nonalueiden kannalta tärkeää. Mikäli alue suunnitellaan hyvin, alueesta tulee vetovoimainen ja mielenkiintoinen, vaikka sen luonne muuttuu täysin. osa-alue 7 airistonranta

7

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 51 kulkkilanlaHTi

Airistonranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta pienTaloasuminen, ks. esimerkkideTalji sivulla 50 meTsäisTen mäkien lakialueeT ovaT virkisTYskäYTössä, rakenTaminen nYkYinen kYlämäinen asuminen sijoiTTuu rinTeisiin. TäYdenTYY merelliseksi puuTarHa- kaupungiksi. airisTo joukkoliikennekäYTävä ja pääosa ajoneuvoliikenTeesTä suunTauTuu koHTi iTää, jolloin nYkYisTä kYlä- TieTä oriniemessä ei TarviTse leven- Tää.

päiväkoTi kokoaa puuTarHakaupungin

uusi TammisTonTien linjaus lakialueeT asuminen sijoiTTuu aurinkoi- ovaT meTsiä sille rinTeille ja laaksoiHin, mäkien lakialueeT muodosTa- vaT viHerverkosTon merinäköala Havainnekuvaluonnos näYT- Tää asuinrakenTamisen sijoi- TusperiaaTTeen. TonTTikaTu- ja ranTa- viHerverkosTo ja sen sijainTi Tori lakialueeT on esimerkinomainen. ovaT meTsiä pienTaloasuminen vesiBussiT

merinäköala

merinäköala TammisTo TammisTo- oriniemeen raken- Tuu airisTonrannan asumi- sen ja veneilYn uusi kaupun- majakka ginosa, meri- Turku vaHvan ranTalaiTuriT, kaHvilaT, joukkoliikennekäYTävän uimapaikaT eTeläiseksi pääTTeksi. venesaTamaToiminTaa asunToja, venesaTamaToiminTaa merinäköala

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 52 Vanha kylärakentaminen säilyy Uusi Tammistontie on puistomainen joukko- liikennekatu

Tammistontien päätteenä on merenrantatori, merellistä asumista, venesatama ja majakka kohti Airistoa.

Lähiulkoilureitti Haarlanlahden virkistyskeskukseen

V anha Tammistontie on tonttikatu, jol- loin katua ei tarvitse leventää paljon

Hulevesien käsittelyä ja istutusjärjestelyjä asuinpihoilla, Airistonranta on hevosenkengän eteläinen esimerkkivalokuvat Hammarby Sjöstadista, Tukholmasta päätepiste, jonne saavutaan puistokatua pitkin. Airiston rantaan rakennetaan vetovoimai- Näkymät merelle nen, seudullisesti varsin ainutlaatuisen tiivis asuinmiljöö palveluineen ja vapaa-ajan toimin- toineen. asuntoja, Kestävän kehityksen mukaisen pikkukaupun- merinäköala kimaisen, pikaraitiotiehen tukeutuvan kau- punkirakenteen luomiseksi rakennetaan puis- tokadun varsi kauttaaltaan vaihtelevasti ja mielenkiintoisesti.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 53 7. airistonranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta puistoraitti s grillaus

aH s aH s

ap k k k ap työtila etupiha etupiha ap etupiha katu katu näkymät näkymät puistoraitti s

aH hedelmä- aH puut

aH ap työtila k k etupiha etupiha k katu

näkymät puistoraitti s s hedelmä- puut grillaus grillaus aH aH aH

k työtila k ap k etupiha k ap katu pientalorakentaminen Hirvensalossa. joukkoliikennekäytävien, puistokatujen varrella on tiivis-matalaryhmäkorttelirakentamista, ketjutaloja, näiden takana omakotira- kentamisen alueet. esimerkkejä tonttiratkaisuista kaupunkimaiselle pientaloalueelle, puutarhamaista asumista hyvien yhteyksien varrella, meren äärellä. Tontille voidaan muodostaa erilaisia suojaisia pihoja: sisäänkäyntipiha, pysäköintipiha, ilta-aurinkopiha, aamukahvipiha, merinäkymäpiha, saunan vilvoittelupiha. rajaukset voidaan tehdä rakennusten suunnalla, muotoilulla, pergoloin, marjapensain ja puiden sijoituksella. asunnon ja katutilan ja puistojen välille muodostuu puo- lijulkisia ja -yksityisiä alueita. asunnon ulkotila elää yhdessä asunnon sisätilojen kanssa vuodenaikojen mukaan. Tonttien koko esimerkeissä 500- 600 m2. mittakaava a3=1:500

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 54 7. airistonranta, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta

puuTarHakaupunki keTjuTalo uT usi TammisTonTie pienkerrosTalo p uuTarHakaupunki

Tammistontien kokoojakadun uusi linjaus sijaitsee laaksossa. asuntorakentaminen kiipeää viereisille rinteille, pienkerrostaloja, ketjutaloja, omakotitaloja.

luodo T m erenranTa-asuminen majakka l aiTuriT näkymä mereltä. airistonrannassa yhdistyvät merenläheisyys, perinteiset materiaalit ja viimeisin energiateknologia.

majakka rantatori

majakka laiTuri kYlä meren ääressä, TYöTiloja rannan Tasossa uimapaikka kaHvilaT, vesiBussiT ranTaTori

julkisivu satama-altaaseen. veneilyä ja asumista airistonrannassa, joukkoliikennekadun päätteessä on rantatori, työtiloja ja merellistä asumista.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 55 8. kanavakaupunki - osayleiskaavaluonnos jänessaari 8 nykytilanteen kuvaus: Jänessaari arvokas huvilayhdyskunta kanavakaupunki särkilahti avoimet tilat, entinen salmi – selkeät metsäreunat 10 maanpää suunnitelma ja sen tavoitteet: kanava, joka parantaa veden kiertoa, avaa uusia mahdol- lisuuksia pienveneilylle (pois ruotsinlaivojen reitiltä) ja luo kehykset hollantilaistyyppiselle urbaanille, matalalle asun- torakentamiselle. särkilahden pohjukkaan, maisemalli- seen solmukohtaan ja joukkoliikennerungon (hevosenken- gän) päähän korttelirakenteen keskittymä palveluineen. 9 illoinen arviointi:

+ vetovoimainen alue vahvistaa hirvensalon identiteettiä

+ täydentävää asumista maisemallisesti ja kaupunkira- kenteellisesti hyvään paikkaan

– heikot perustusolot nostavat hintatasoa latokari pikisaari – perinteisesti avoin maisematila rakennetaan osittain umpeen

jänessaari Muutokset maisemassa:

kanava 8 kanavakaupunki

särkilahti

kanavakaupunki on joukkoliikennekäytävän pohjoinen pääte 8

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 56 osa-alue 8 kanavakaupunki

täydennysrakentamisen myötä alueen maisema muuttuu. nykyistä rantaruovikkoa, metsää ja peltoja jää tällä alueel- la uuden rakentamisen alle. rakentamisen myötä meren ranta tulee suuren käyttäjäjoukon ulottuville. kulun ohjaa- minen jatkosuunnittelussa on säilyvien luonnonalueiden kannalta tärkeää. Mikäli alue suunnitellaan hyvin, alueesta tulee vetovoimainen ja mielenkiintoinen, vaikka sen luon- ne muuttuu.

kanavan rakentaminen muuttaa alueen vesisuhteita, sär- kilahteen tulee virtaamaan vettä aurajoen suunnasta. ka- nava leikkaa nykyistä maastoa, jonka korkein kohta ka- navan linjalla on yli kolme metriä. tasoero vesipinnan ja säilyvän maaston kanssa on suunniteltava huolellisesti asemakaava- ja detaljisuunnitteluvaiheessa.

8

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 57 puuTarHakaupunkimainen uusi Kanavakaupunki, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta asuminen YHdisTYY vanHoiHin Huvila-alueisiin kanava

pelToaukea Tiivis-maTalakorTTeliT, asunToja, TYöTiloja joukkoliikennekaTu

kanava

meTsä

puuTarHakaupunki, kevYen liikenTeen YHTeYs ranTapuisToon meTsä

kanavakaTu meTsäisTen mäkien lakialueeT ovaT virkisTYskäYTössä, rakenTaminen sijoiTTuu rinTeisiin. päiväkoTi

pelToaukea avauTuu ranTapuisTo asuminen sijoiTTuu aurinkoisille rinTeille ja laiTuriT laaksoiHin, mäkien lakialueeT muodosTavaT viHerverkosTon Havainnekuvaluonnos näYTTää asuinrakenTa- misen sijoiTusperiaaTTeen. TonTTikaTu- ja viHer- verkosTo ja sen sijainTi on esimerkinomainen.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 58 8. kanavakaupunki, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta saapuminen kanavakaupunkiin poHjoisrannas- Ta piTkin joukkoliikennekaTua: pikisaaren ja arolan jälkeen aukeaa pelToau- kea koHTi poHjoisTa. vasemmalla puolella on Tiivis-maTala korTTeli kadun varressa. asuin- rakennusTen poHjakerroksissa on TYöTiloja, joTka avauTuvaT kadulle. loivareunainen vesiu- oma on muoToilTu kaarevin muodoin pelToau- kean koHdalla. aukean jälkeen Tullaan sisään kanavakaupun- kiin. kanavan varrella on oleskelualueiTa au- rajoen Tapaan. puisTokaTu pääTTYY särkilaHden pengerreTTYYn ranTaan, jossa on raiTioTien pääTepisTe. maanpään pelTojen Yli avauTuvaa maisemaa rajaavaT jYrkkäpiirTeiseT meTsäsaarek- keeT sekä illoisTen ja maanpään–jänessaaren meTsäiseT rinTeeT. kanavakaupunki on pikaraiTioTien poHjoinen pääTepYsäkki ja uudenlainen alue koko Turun seudulla. siinä YHdisTYväT pikkukaupunki, luon- To, viljelYmaisema ja HisToria. pikisaaressa ja Hirvensalon poHjoisrannalla ovaT merimieHeT Hulevesien käsittelyä asuinalueen sisällä, esimerkkivalokuvat Hammarby sjöstadista, Tukholmasta aina asuneeT. Hirvensalon korkeuseroja, laaksonpoHjia ja selänTeiTä HYväksikäYTTäen voidaan luoda alueelle pienin keinoin mielenkiinToinen kana- vakaupunki ja pieni aluekeskus, ainuTlaaTuinen koko suomen miTTakaavassa.

jänessaaren meTsä asuinkorTTeliT, TYöTilaT ranTaraiTTi kanava kanavakaTu asuinkorTTeliT leikkaus kanavan poikki. kanavakaupungin asuinrakennukset kiipeävät ylös rinnettä. kanavarannassa on oleskelualueita aurajoen tapaan. metsäiset lakialueet rajaavat asumista rinteillä.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 59 jänessaari 1

kanavakaupunki maanpää 10 8

Toijainen

peltoaukeat 3 lähiruoan tuotanto 9 illoinen

illoistenjärvi

osa-alue 9 illoinen 9

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 60 9. illoinen - tusta ja häppiläntien toisella puolella on siirtolapuutarha. arviointi: osayleiskaavaluonnos suunnitelma ja sen tavoitteet: + ”maaseutupalanen” säilyy arvokkaana osana hirvensa- lon identiteettiä nykytilanteen kuvaus: illoinen ja häppilä säilyvät osayleiskaavassa rakentamat- tomina nykyisissä pihapiireissä tapahtuvaa täydennysra- + viljelytilojen ja siirtolapuutarhan yhteyteen voi kehittyä illoinen on pääosin maaseutu- ja haja-asutusaluetta. häp- kentamista lukuunottamatta. alue edustaa hirvensalon tulevaisuudessa tärkeä lähiruoan tuotantokeskittymä pilän laaja, muutaman metsäsaarekkeen jäsentämä pel- kokonaisilmeen kannalta arvokasta yhtenäistä maaseutu- toalue kommonaukon ja illoistenjärven välissä on hyvin maisemaa. + ulkoiluyhteydet täydentyvät alava. alueen halki rakennetaan kevytliikenne- ja ulkoiluyhteys – täydennysrakentamispaineet saattavat purkautua ohjaa- särkilahden rantaselänteellä on melko tiivistä mökkiasu- airistonrannalta kohti lauttarantaa. Myllyrauman yli on ul- mattomana haja-asutuksena koilureittivaraus Maanpäähän. Muutokset maisemassa:

alueen arvokas maisema säilyy nykyisellään. Myös alu- een tiestö voi säilyä maalaismaisena koska suuremmat liikennevirrat ohjataan joukkoliikennekäytäviin saaren reu- noille. lounais- koillissuuntainen kevyen liikenteen yhteys rakennetaan yhdistämään airistonranta koillisen uuteen kevyen liikenteen siltaan korppolaismäkeen.

9

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 61 osa-alue 10 maanpää illoistenjärvi

pukinsalmi

kylämäinen asuminen

maanpäässä täydennysrakentaminen sopeutetaan luonnon- ja kulttuurimaisemaan merellisyyttä hyödyntäen, rannan läheisyyteen muodostetaan ulkoilureitti, jolta pääsee yhteisiin rantoihin. mäkien lakialueet ovat metsäisiä, asuminen sijoittuu rinteisiin. metsien viherverkosto yhdistyy vanhojen peltojen laaksotiloihin.

illoistenjärvi 9 kulkkilanlahti airistonranta kanavakaupunki seulunmäki 8 särkilahti 7

10 maanpää kaasavuori vanhat pellot

näkymät airistolle kylämäinen asuminen kaasavuori

10

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 62 10. Maanpää - osayleiskaavaluonnos

nykytilanteen kuvaus:

Maanpää sijaitsee ruissalon saaren eteläpuolella. Maise- ma koostuu korkeista metsäselänteistä, vanhoista pellois- ta sekä huvila-asutuksen rannoista.

suunnitelma ja sen tavoitteet:

kylämäistä täydennysrakentamista maastonmuodot huo- mioiden valtakunnallisesti arvokkaassa maisemassa.

rantahuvilavyöhykettä ei ole yksityiskohtaisesti suunnitel- tu osayleiskaavoituksen yhteydessä. asemakaavoituksen ja muun rakentamisen ohjauksen tarvetta harkitaan erik- seen.

arviointi:

+ arvokkaan maiseman pääpiirteet (selänteen lakialueet, vanhat pellot, huvilarannat) voidaan säilyttää ja hyödyntää osana uutta asutusta

+ vetovoimaiselle alueelle, tyydyttävän joukkoliikenteen varrelle saadaan merkittävästi uutta pientaloasumista

+ yhtenäiset rannanläheiset ulkoiluraitit avaavat alueen ul- kopuolistenkin saavutettavaksi

– arvokkaaseen maisemaan kohdistuvat muutospaineet ja riskit

– rantaviivaan pääsy hyvin rajoitettua

Muutokset maisemassa:

alueen nykyinen, maisemaan hallitsemattomasti sijoittuva poikkeuslupiin perustuva uudisrakentaminen loppuu. uu- den rakentamisen sijoittuessa kyläkokonaisuuksiksi laak- soihin ja rinteille säilyy alueen suurmaisema esimerkiksi ruissalon suunnasta ennallaan. Maanpään lounas-koil- lissuuntainen peltolaakso jää kyliä kokoavaksi avoimeksi tilaksi. peltoaukealta on yhteys yleisiin rantapuistoihin. 10

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 63 Maanpää, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta maanpää on reservialueTTa rakenTamiselle, muTTa osoiTTamalla nYT minne rakenneTaan ja vanHa Huvila-asuTus minne ei, voidaan poikkeuslupaHankkeiTa oHja- Ta mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. vanHaT pelloT seulunmäki reunusTeTaan rakenTamisella pienimiTTakaavai- siksi kYläYHTeisöksi. uusi Tielinjaus olevan kanTaTilan eTeläpuoliTse meren ranTaan esTää olevan kYläTien arvojen HäviTTämisen. koska Tien poikkileikkausmiTTa saaTTaa kokoojakaTua rakenneTTaessa muuT- Tua 2-3-kerTaiseksi verraTTuna nYkYiseen kYlä- venepoukama TieHen, on varminTa säilYTTää TarkeäT kYläTieT osana viHerverkosToa ja sijoiTTaa moderniT pelToaukea kokoojaTieT Toisaalle. puisTo asuminen sijaiTsee maanpäässä on Bussin pääTepYsäkkialueella laaksoissa ja rinTeillä raiTTi YleisTä ranTaa, ulkoilupuisToa ja venesaTama. pelToaukean varressa on mYös alueen päivä- koTirakennus. ruissaloa vasTapääTä maanpään poHjoisran- nalla on YHTeinen ranTa venevalkamineen, näköalaT päiväkoTi vanHojen pelTojen eTeläpuolella on kaakkoon airisTolle avauTuva uimapaikka. vanHa Tielinja olevia HuvilaranToja Tullaan TäYdenTämään asemakaavalla kokonaisuudeksi osaYleiskaa- kaasavuori vassa eHdoTeTun laaksoiHin ja rinTeisiin sijoiT- länsiTalo pelToaukea Tuvan uuden korTTelirakenTamisen kanssa. siinä YHTeYdessä luodaan YHTenäinen kevYen uusi Tielinja liikenTeen ja ulkoilun reiTisTö ranTaviivan Tun- Tumaan siTen, eTTä riiTTävän TiHeäsTi järjesTe- Tään maHdollisuus käYdä meren äärellä. puisTo

uimapaikka puisTo jos uusi maanpäänTie raken- Bussin pääTepYsäkki neTaan länsiTalon eTeläpuoliT- nYkYinen Huvila- raiTTi se, vanHaa Tielinjaa ei TarviTse asuTus levenTää vaan se säilYY kevYen liikenTeen verkosTon osana. asuminen sijoiTTuu aurinkoisille rinTeille ja venesaTama laaksoiHin, mäkien lakialueeT muodosTavaT viHerverkosTon kommonaukko Havainnekuvaluonnos näYTTää asuinrakenTa- misen sijoiTusperiaaTTeen. TonTTikaTu- ja viHer- verkosTo ja sen sijainTi on esimerkinomainen.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 64 10. maanpää, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta

pukinsalmi r anTaHuvila T s eulunmäen rinne m äkien laeT ovaT rakenTamaTTomia uudeT kYläT laaksoissa

leikkaus pohjoinen- etelä seulunmäen kohdalta. Huvila-asutus täydentyy. mäkien laet säilyvät vihreinä.

puuTarHakaupunkimainen asuminen m aanpäänTie päiväkoTi v anHojen pelTojen laakso p uuTarHakaupunki viHreäT lakialueeT

leikkaus vanhojen laaksojen poikki. päiväkoti sijaitsee laaksossa maanpääntien varressa. uudet asuinrakennukset kiipeävät rinteeseen rajaamaan maanpään keskeistä kyliä yhdistävää peltoaukeaa. puutarhakaupunki meren äärellä.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 65 Vanha tielinja

t Kaasavuori pello t Raitti a h Länsitalo an V Näköalat tielinja Airistolle usi U Raitti

Nykyinen Raitti huvila- asutus

Puisto Nykyinen huvila- Metsien laet ovat Nykyinen asutus rakentamattomia huvila- Uimapaikka Puisto asutus

Kesäkahvila

Raitti

venesatama

asuminen sijoittuu aurinkoisille rinteille ja laaksoihin, mäkien lakialueet muodostavat viherverkoston Havainnekuvaluonnos näyttää asuinra- Nykyinen Kommonaukko kentamisen sijoitusperiaatteen. tonttikatu- huvila- ja viherverkosto ja sen sijainti on esimer- asutus kinomainen.

10. Maanpää, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 66 10. maanpää, esimerkki osayleiskaavaluonnoksen mukaisesta kaupunkirakenteesta

kommonaukko venesaTama kesäkaHvila ranTapuisTo vanHojen pelTojen laakso p uuTarHakaupunki viHreäT lakialueeT, kaasavuori leikkaus venesataman kohdalta maanpääntien päätteestä. maanpään eteläinen satama. asumista ja veneilytoimintoja

ruissalo

puuTarHakaupunki viHreäT lakialueeT, kaasavuori r anTapuisTo l aiTuri, venepoukama syrjäläntietä rantaan ruissaloa vastapäätä. maanpään pohjoinen satamapoukama ruissaloa vastapäätä on osa merenrantojen läheisyydessä kiertävää kävely- reittiä. uutta ja vanhaa asumista rinnan. Taustalla kaasavuori.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 67 11

Kulho 6 Iso-Vihtilä 5 Friskalanlahti Papinsaari 4

Pitkäsalmi

Friskalanlahti

Iso-Vihtilä Papinsaari

11 Pitkäsalmi Kulho Osa-alue 11 Kulhon saari 11

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 68 11. kulhon saari arviointi: + ympäristöarvojen varmistaminen nykytilanteen kuvaus: + virkistysalueen saavutettavuuden paraneminen luonto-ominaisuuksiltaan arvokas saari, jonka rannoilla on hajanaista, paikoin tiheää mökkiasutusta. (-) kasvillisuuteen kohdistuva kulutus lisääntyy mikäli ylei- nen virkistyskäyttö lisääntyy saaren keskeiset osat ovat viljeltyinä (-) viljelyalueiden avoimina pysyminen on epävarma suunnitelma ja sen tavoitteet: (–) kulutus mikäli yleinen virkistyskäyttö lisääntyy virkistys- ja suojelualuetta, loma-asutus jää, osa suojeltu- na Muutokset maisemassa: varaus veneyhteydelle papinsaaresta alueen arvokas maisema säilyy nykyisellään.

0 0,5 1,0 1,5 km a3= 1:10 000 11

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 69 Hirvensalon osayleiskaavaluonnoksen kaupunkirakenneperiaate ”Hevosenkenkä”

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 70 vaikutusten arviointi Ja toteuttaMinen

vaikutusten arviointi ja toteuttaminen

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 71 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen luontoselvityksen arvoluokitusta ja maankäytön suositus- rakentamista on osoitettu tulvariskialueelle. osin rakenta- ta on käytetty hyödyksi kaavaa laadittaessa, mutta joissa- minen sijoittuu melko jyrkille rinnealueille. tulvariski- ja jyr- osayleiskaavan tehokkain maankäyttö sijaitsee saaren kin jäljempänä mainituissa kohdissa kaavan toteuttaminen kät rinnepaikat tulee ratkaista sopivalla jatkosuunnittelulla. pohjoisosassa lauttarannassa, uuden uittamon sillan saattaa heikentää hirvensalon luonnon monimuotoisuutta. läheisyydessä, särkilahdessa sekä saaren eteläosassa rakentaminen muuttaa maisemaa monessa osassa hir- tammistossa. seuraavissa kappaleissa esitetyt numerot viittaavat luon- vensaloa, koska sitä on saareen tulossa lisää. osayleis- toarvojen yhteenveto ja luontokohteiden arvoluokitus – kaavalla kuitenkin säilytetään laaja, yhtenäinen maaseu- Myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen on var- kartassa esitettyihin kohteiden numeroihin. tumaisema saaren keskiosassa, illoisten, häppilän ja pyö- sinkin lähimpänä keskustaa sijaitsevilla tiiviillä asuinalu- linmäen seuduilla. ruotsalanmetsä ja lauttarannan-toi- eilla lauttarannassa, josta on uutta kevyen liikenteen yh- särkilahden kosteikkojen ja rantaniittyjen (123) lahden jaisten välinen metsäalue säilyvät pääosin nykyisellään. teyttä pitkin matkaa torille noin 3 km. Myös hirvensalon pohjukassa oleva osa jää rakentamisen alle. hirvensalossa on useita säilyneitä, maisemassa hienosti ja uittamon siltojen tuntumassa olevilta asuinalueilta on arolan kerrostaloasutus (asemakaava-alue) ulottuu syvä- lyhyt matka keskustaan ja hyvät joukkoliikenneyhteydet, sijaitsevia tilakeskuksia ympäristöineen. osayleiskaavas- lahden jalopuumetsikön (19) rajalle ja lähivirkistysalueena sa osassa tilakeskuksista säilyy näkymä rannan ja/tai pel- joten niiden rakentamisella on myönteisiä vaikutuksia yh- käytetylle suojelualueelle kohdistuu ulkoilun aiheuttama dyskuntarakenteeseen. tojen suuntaan eli yhteys maisemaan. osa tilakeskuksista kuluttava paine. saa naapurikseen asuinkortteleiden alueita. tällöin niiden ympärillä säilyy pihapiiri, josta aukeaa yhteys suurmaise- tammiston tiiviin rakentamisen alue on melko kaukana kyyrlänmäen alueella nykyisen asemakaavan mukainen maan. kaupungin keskustasta. rakenne mahdollistaa kuitenkin rakentaminen vaarantaa monimuotoisen kallio-jalopuu- sujuvan joukkoliikenneyhteyden toteuttamisen ja nauha- metsäalueen (33) luontokokonaisuuden. mainen rakenne kytkee alueen muuhun yhdyskuntaan. rakentaminen tapahtuu vaiheittain alue kerrallaan eikä maiseman kannalta ole eroa sillä, missä järjestyksessä vaahemäen (51) ja sorttamäen (50) luonnonsuojelukoh- rakentaminen tapahtuu. korttelirakentaminen sijoittuu väljien pientaloalueiden rakentaminen joukkoliikenteen ul- teiden väliin on esitetty uutta siltaa mantereelle sekä tii- osayleiskaavassa aina kokoojakadun varren tuntumaan. kopuolelle hajauttaa yhdyskuntarakennetta. vistä kerrostalorakentamista. suojelualueiden yhteys pel- suunniteltu reitistö pitää toteuttaa muun rakentamisen ai- toalueen ylitse katkeaa ja pieni metsikkö mäkien välissä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön kataulussa siten, että uusilta alueilta on aina suora yhteys pellon keskellä eristyy kokonaan. keskustan ja siltojen suuntaan olemassa. rakentamisen keskittäminen pääosin ”hevosenkengän” ruotsalanmetsän (59) itä- ja eteläosassa tiivis omakoti- Turun hiljaiset alueet kokoojakadun varrelle vähentää saaren keskiosan kult- asutus tunkeutuu metsän sisään pirstoen metsäistä luon- tuuriympäristöön ja metsäalueisiin kohdistuvia raken- tokokonaisuutta. ruotsalanmetsän (59) ja pohjoismäen tamispaineita mutta osayleiskaava ei kokonaan poista metsäalueen välinen poikittainen yhteys jää myös liian ka- hirvensalosta on kartoitettu laajat yhtenäiset hiljaiset alu- näitä paineita. osayleiskaava mahdollistaa yhtenäisen peaksi ollakseen toimiva ekologinen yhteys. eet. koska korttelirakentaminen ja pääosa ajoneuvoliiken- pikkukaupunkimaisen saaristokaupungin rakentumisen, teestä sijoittuu osayleiskaavassa pääsääntöisesti kokoo- mikä lisää rakennetun ympäristön vetovoimaa ja parantaa rakentaminen kulkkilanlahden (70) ympäristössä kaven- jakadun varren tuntumaan, voivat saaren sisäosien pelto- identiteettiä verrattuna hirvensalon toteuttamiseen erilli- taa alueen yhteyttä mereen. kulkkilanlahti rantoineen tu- alueet ja laajat yhtenäiset metsät säilyä hiljaisina alueina. sinä pieninä asuntoalueina. osayleiskaava mahdollistaa lee merkitä suojelualueeksi. nykyisten kesähuvilatonttien liittämisen osaksi hirvensa- Turun viheralueiden sosiaalisten arvojen kartoitus lon rakennettua ympäristöä. huvilatonttien rakentamisen tammiston alueella kallion päällä oleva suoluontokohde volyymi tulee tutkia erikseen tonttikohtaisesti asemakaa- (72) jää rakentamisen alle. alueelle kohdistuu voimakas osayleiskaavassa on säilytetty laaja, yhtenäinen metsä- voitusvaiheessa. suojellut rakennukset ja historialliset tila- kulutuspaine. maanviljelyalue saaren keskeisissä osissa, eli asukkaiden keskukset säilyvät osayleiskaavassa. tärkeimpänä kokemat arvot säilyvät siltä osin. osa yksit- Vaikutukset maisemaan täisistä ihmisten tärkeinä pitämistä paikoista on sellaisia, Vaikutukset luontoon Rakentamisen suhde luonnon- ja kulttuurimaisemaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet, uhanalaisten lajien esiintymispaikat sekä rauvonlahden/Friskalanlah- osayleiskaavan mukaisesta uudesta rakentamisesta pää- den natura-alue on otettu huomioon rakentamista sijoitet- osa sijaitsee pienilmaston kannalta suotuisilla alueilla. taessa. Maaperän suhteen uusi rakentaminen sijoittuu osin suo- tuisalle maaperälle, ja osin savikkoalueille. pieni osa uutta

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 72 joihin tulee uutta rakentamista. hirvensalon sosiaalisten maankäytön mitoituksella. Molemmissa vaihtoehdoissa eri liikennemuotoja koskevissa vaikutusten arvioinneis- arvojen kartoituksessa nousi esille latokari epäviihtyisänä hirvensalossa on 18 000 asukasta. satava-kakskerrassa sa lähtökohtana on saarien alhaisempi kokonaismitoitus paikkana. osayleiskaavan toteuttaminen alueella paran- on kevyemmän mitoituksen vaihtoehdossa 2 700 asukas- (20 700 asukasta). taa ympäristön viihtyisyyttä nykyisestä. ta ja raskaammassa vaihtoehdossa 12 000 asukasta, eli saarilla on yhteensä 20 700 tai 30 000 asukasta. Molem- Autoliikenne Vaikutukset liikenteeseen missa tapauksissa hirvensaloon tarvitaan toinen silta (uit- tamon silta). hirvensalon katuverkon rungon muodostavat kakskerran- Liikennejärjestelmän toimivuus tie ja siitä lähtevät vanha kakskerrantie ja tammistontie alhaisemmalla mitoituksella liikenne on mahdollista syöt- sekä yhteydet silloille. tää mantereen puolen katuverkkoon ilman, että nykyiset ja nykyisin valtaosa hirvensalon asukkaiden työ-, opiske- suunnitellut uudet liittymät tukkeutuvat. liikennemäärät li- suuri osa särkilahden ja Maanpään autoliikenteestä ha- lu- ja asiointimatkoista suuntautuu turun keskustaan, tai sääntyvät uittamon sillan myötä varsinkin eteläkaarella ja keutuu saaren keskelle osoitetulle kukolantielle. Muilta asukkaat kulkevat liikenneverkon rakenteen takia keskus- ispoisten puistotiellä, mutta näiden välityskyky on kuiten- osin autoliikenne ohjautuu katujen runkoreiteille. tan kautta. ennustetilanteessa uuden suunnitellun maan- kin riittävä lisääntyvälle liikenteelle. katuverkolla tarvitaan käytön toteuduttua tämä liikenne vilkastuu merkittävästi. toki joitain liittymäjärjestelyjä ja kevyen liikenteen järjeste- saaren sisällä autoliikenteen toimivuudessa ei ole ongel- samaan aikaan autoliikenteen määrä myös muilta suun- lyjä turvallisuussyistä. mia. nilta turun keskustaan johtavilla kaduilla ja teillä kasvaa. katujen välityskykyä tiiviisti rakennetussa ydinkeskustas- hirvensalon sillan kautta keskustaan kulkevalla reitillä lii- Joukkoliikenne sa ei kuitenkaan pystytä merkittävästi lisäämään, jolloin kenne jonoutuu aamuruuhkan aikana vähäheikkiläntien autoliikenne väistämättä ruuhkautuu vilkkaimpina aikoina liittymässä, mutta bussit pääsevät omaa kaistaansa pitkin yleiskaavassa suurin osa maankäytöstä on sijoitettu jouk- ja matka-ajat henkilöautolla keskustaan pitenevät. sujuvasti stålarminkadulle ja osa keskustaan kulkevasta koliikenneyhteyksien varteen. toimivan joukkoliikenteen henkilöautoliikenteestä voi siirtyä vähäheikkiläntien kautta edellytyksenä on riittävän suuri asukasmäärä lähellä jouk- toimivan liikennejärjestelmän kannalta kaikkein tärkeintä kulkeville vaihtoehtoisille reiteille ns. ”vapaa oikea” kaista- koliikenteen pysäkkejä. siksi joukkoliikennereittien var- on turvata joukkoliikenteen sujuvuus. ruuhkautuva henki- järjestelyn avulla. teen on osoitettu kerrostalo- ja tiivis-matala korttelialueita. löautoliikenne ei saisi hidastaa tai tukkia bussien ja mahdol- kaavaratkaisu mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen to- listen pikaraitiovaunujen kulkua. hirvensalon ja keskustan korkeammalla maankäytön mitoituksella mantereen puo- teuttamisen. välistä liikennettä ajatellen kriittisin kohta joukkoliikenteen len katuverkko ei pysty ottamaan vastaan saarilta tulevaa kannalta on Myllytunneliin johtava stålarminkatu-Martin- liikennettä. vilkkaimpiin liittymiin muodostuu jonoja ja jo- Kevyt liikenne katu reitti. reitin kapeimmille osuuksille ei mahdu nykyistä nojen takia myös joukkoliikenteen toimivuus heikentyy enempää kaistoja eli käytössä on tulevaisuudessakin vain merkittävästi. kevyen liikenteen reitit on osoitettu katujen varsiin sekä yksi koko reitin läpi kulkeva ajokaista suuntaansa. hirvensalon saaren puolella kriittisimmät liittymät ovat saaren keskiosaan. rantoja pitkin kulkevia kevyen liiken- stålarminkadun-Martinkadun reitin kohtuullinen toimivuus kakskerrantien liittymät vanhan kakskerrantien kohdalla teen reittejä on osoitettu vain lauttarantaan, koska muual- myös joukkoliikennekatuna on mahdollista hirvensalon saaren pohjoisosassa ja uusi uittamon sillalle johtava liit- la rakennetut rannat estävät kulkureitit rannoilla. puistotien ja vähäheikkiläntien liittymän kaltaisilla liiken- tymä. nämä liittymät on mahdollista toteuttaa valo-ohjat- Merkittävin uusi kaavassa osoitettu kevyen liikenteen nevalo- ja kaistajärjestelyillä, joilla rajoitetaan liian suuren tuina tai kaksikaistaisina kiertoliittyminä siten, että kaikki muutos on uusi kevyenliikenteensilta lauttarannasta ja mahdollisesti koko liikenteen ruuhkauttavan henkilöau- liikenne pystytään ruuhka-aikaankin ohjaamaan liittymien mantereelle. se luo erittäin hyvät pyöräilymahdollisuudet tovirran pääsyä stålarminkadulle, mutta mahdollistetaan läpi. tämä ei kuitenkaan auta raskaamman mitoituksen hirvensalon pohjoisosasta turun keskustaan. toinen mer- bussien pääsy sujuvasti liittymien läpi omia bussikaistoja vaihtoehdossa, jossa mantereen liikenneverkko ei pysty kittävä uusi kevyen liikenteen yhteys on uittamon sillalla. käyttäen. ottamaan kaikkea saarilta tulevaa liikennettä vastaan. kaavaratkaisu luo uusia kevyen liikenteen reittejä mante- Hirvensalon ja Satava-Kakskerran kokonaismitoituksen saarien alhaisemmalla kokonaismitoituksella liikenne saa- reen ja hirvensalon välille ja saaren ympäri kulkeva yhte- daan toimimaan kohtuullisesti. autoliikenne ei tuki joukko- vaikutus näinen kevyenliikenteenreitti luo houkuttelevan pyöräretki- liikenteen reittejä ja joukkoliikenteelle saadaan riittävästi reitin sekä mantereen että saaren asukkaille. liikenteen toimivuuden kannalta hirvensalo ja satava- käyttöä, kun uusi maankäyttö sijoitetaan hirvensaloon kakskerta muodostavat yhden kokonaisuuden, jonka lii- osayleiskaavan mukaisesti pääosin lähelle joukkoliiken- kenneyhteyksien toimivuutta on tarkasteltu kahdella eri neyhteyksiä.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 73 0 0,5 1,0 1,5 2,0km a3= 1:25 000

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 74 Tunnelit vai sillat hirvensalossa joudutaan tekemään isoja investointeja sil- tiivis joukkoliikennereittien varteen keskittyvä asutus jät- toihin ja pohjarakentamiseen. varsinkin saaren pohjois- ja tää runsaasti vapaa-alueita saaren keskiosiin, joissa on kansalaiskeskustelussa on noussut esiin tunneli hirven- itäosa ovat kuitenkin yhdyskuntarakenteelliselta sijainnil- hyvät virkistyskäyttömahdollisuudet. salon pohjoisosasta meren ja sataman ali keskustan länsi- taan niin hyviä, että alueiden toteuttaminen on kannatta- puolelle. tämä ei ole liikenteellisesti järkevää, koska kes- vaa. Vaikutukset väestön kehitykseen ja asumiseen kustan länsipuolen maankäyttöä ollaan tehostamassa ja länsipuolen katuverkon kapasiteetti tulee silloin kokonaan kaavaratkaisu tukee taloudellisen yhdyskunnan toteutta- hirvensalon osayleiskaavan toteuttaminen tuo turun kau- käytetyksi. tunneli ei siten nopeuttaisi yhteyttä hirvensa- mista hirvensaloon. Maankäytön toteutuksessa on edet- pungin alueelle melko lähelle keskustaa uusia viihtyisiä lon suunnalta keskustaan. Myös uittamon sillan vaihtoeh- tävä niin, että ensin rakennetaan lähimpänä keskustaa asuinalueita. tällä on myönteisiä vaikutuksia turun väes- doksi on esitetty tunnelia. olevat alueet. tökehitykseen ja asumiseen. osayleiskaavan mukainen maankäyttö kolminkertaistaa hirvensalon asukasmäärän tunnelit palvelevat siltaa huonommin joukkoliikennettä Vaikutukset terveyteen noin 18 000 asukkaaseen. ja kevyttä liikennettä, jota ei voi ohjata tunneliin. alueen maastonmuodoista ja kallioperästä johtuen tunnelit jou- hirvensalon osayleiskaavaan ei sisälly merkittäviä haitalli- Vaikutukset palveluihin duttaisiin rakentamaan varsin syvälle ja myös varsin pit- sia vaikutuksia ihmisten terveyteen. liikenteen kasvu kas- kinä, jolloin ne olisivat myös huomattavasti kalliimpia kuin vattaa melualueita varsinkin kakskerrantien varressa. toi- hirvensalon asukasluvun kolminkertaistuminen lisää kau- siltaratkaisu. saalta meluhaittoja pystytään ehkäisemään meluesteiden pallisten palveluiden kysyntää, jolloin saaren kauppapal- lisäksi myös rakenteellisin ratkaisuin (pihojen suojaaminen velut paranevat nykyisestä. väestöpohja ei riitä elintarvi- Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen korttelitason suunnittelussa) ). tähän on hyvä edellytykset kekauppojen perustamiseen oriniemeen tai särkilahteen, varsinkin uittamon sillan kohdalla, jossa kadut tulevat ko- mutta asukasmäärä voi niissä riittää elintarvikekioskiin. hirvensalon saari on suurimmaksi osaksi vaikeasti raken- konaan uuteen paikkaan. nettavaa joko pehmeikköä tai kalliota. kaavaratkaisun mu- uudet asukkaat tarvitsevat uusia palveluita, muun muassa kainen maankäytön keskittäminen melko tiiviisti pääkatu- kaavatyön yhteydessä on koottu tiedot hirvensalon pi- kouluja, päiväkoteja ja terveyspalveluita. jen varsille tuo teknisen huollon verkoille mahdollisimman laantuneiden maiden riskikohteista. riskikohteiden koh- paljon käyttäjiä, jolloin verkkopituutta tarvitaan vähemmän. dalla on tutkittava mahdollisen maankäytön muutoksen koulut keskittyvät nykyisten paikkojen (kukola ja haarla) tällä on myönteisiä vaikutuksia teknisen huollon järjestä- yhteydessä, onko riskitoiminta pilannut maaperää. Jos lisäksi uittamon sillan ja kakskerrantien risteyksen tuntu- miseen. haitta-aineita löydetään, maaperä puhdistetaan, jonka jäl- maan. hyvän joukkoliikenteen ansiosta koululaiset pääse- keen riski ihmisiin kohdistuvista haitallisista terveysvaiku- vät sujuvasti myös mantereen puolella sijaitseviin koului- Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tuksista poistuu. hin. siten kaavaratkaisu lisää koulujen valikoimaa ja pa- rantaa niiden saavutettavuutta. kaavaratkaisu ei aiheuta haittoja ja riskejä ihmisten terve- Vaikutukset talouteen ydelle. päiväkodeille on osoitettu alueita saaren itäosan lisäksi Maanpäästä, särkilahdesta ja oriniemestä. lisäksi päi- hirvensalon rakentaminen vaatii yhteiskunnalta investoin- Vaikutukset sosiaalisiin oloihin vähoitopaikkoja voi syntyä perhepäivähoitoon asutuksen teja katuihin, kunnallistekniikkaan, uuteen siltaan, koului- keskelle. hin, päiväkoteihin ja muihin julkisiin palveluihin sekä jouk- kaavaratkaisu tukee hirvensalon eri osa-alueiden alu- koliikenteeseen. eellisen identiteetin syntymistä. osa-alueet muodostavat Vaikutuksen työpaikkoihin runkoreittien ja joukkoliikenneyhteyksien kautta yhteisen vastapainoksi hirvensaloon muuttavat asukkaat tuovat hirvensalolaisen kokonaisuuden. turun työpaikat keskittyvät suurimmaksi osaksi turun verojen kautta tuloja kaupungille. keskustan ja kupittaan alueelle. hirvensalo ei pysty kil- suurin osa asutuksesta sijaitsee tehokkaan joukkoliiken- pailemaan toimistotyöpaikka-alueena, joten niitä ei ole taloudelliset vaikutukset ovat myönteisimmät silloin, kun neverkon varrella, ja joukkoliikenne johtaa hirvensalon pystytään tuottamaan asuntoja kohtuullisin investointikus- kaavassa osoitettu. hirvensalo on siten pääosin asumisen kahteen pääkeskukseen, jotka sijaitsevat saaren itäosas- aluetta. hirvensalosta on kohtuullisen lyhyt matka keskus- tannuksin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. tällai- sa silloille johtavien katujen risteyksissä. sia alueita ovat yleensä lähellä nykyistä yhdyskuntaraken- tan työpaikoille, jonne uuden maankäytön toteuduttua on myös sujuvat joukkoliikenneyhteydet. osayleiskaavalla ei netta sijaitsevat kohteet. tällaiset alueet ovat myös yksi- asutuksen sijoittuminen joukkoliikennereittien varrelle ole merkittäviä vaikutuksia työpaikkoihin. tyistalouden kannalta edullisimpia, koska matkapituudet mahdollistaa myös autottomille (lapset, nuoret, vanhuk- ovat mahdollisimman lyhyitä ja joukkoliikenne toimivaa. set) hyvät kulkuyhteydet kouluihin ja kauppoihin.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 75 Osayleiskaavan toteuttaminen

päättäjiltä edellytetään suunnitelman periaatteiden sisäis- 1 tämistä ja sitoutumista periaatteisiin.

toteutuksen suunnitelmallisuus on ratkaiseva asuinympä- 8 ristön laadun kannalta. yksityisomistuksessa tai pitkäaikai- sella vuokrasopimuksella sidotut alueet tulee sopimuksin 2 tai perustettavien kehitysyhtiöiden tms. avulla saamaan 10 suunnitelmalliseksi osaksi yhtenäistä kaupunkirakennetta. 3 eri aikaan toteutettujen asemakaava-alueiden tulee liittyä 9 4 saumattomaksi kokonaisuudeksi. osayleiskaavan päivityksen tavoitteena on toimivaan, ta- loudellinen ja ekologisesti kestävä yhdyskuntarakenne. 6 nykyistä rakennetta hyödynnetään saaren itäosissa ja 7 5 saaren uudet asuinalueet lännessä liittyvät osaksi olevaa yhdyskuntarakennetta. suunnitelma perustuu tehokkaa- seen joukkoliikenteeseen ja kevytliikenteeseen.

ekologisia rakentamistapoja kehitetään hirvensalon alu- 11 eella.

rakennuslupia myönnetään vain asemakaavoitetuille alueille. nykyisille ranta-alueille laaditaan asemakaavat tarpeiden ja resurssien mukaisesti. oleva kesäasutus si- Hirvensalon osa-aluejako ja aluetehokkuuden mukaiset teoreettiset jaitsee maisemallisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti hyvin asukasmäärät 2030, osa tulevaisuuden kerrosalasta tulee toteutu- erilaisissa paikoissa. loma-asutustonttien ja niihin välittö- maan palvelu- ja työpaikkarakentamisena. mästi liittyvien alueiden rakentamistehokkuudet ja raken- Hirvensalon osayleiskaavan asukasmäärätavoite vuoteen 2030 nuspaikkojen määrä tutkitaan asemakaavoitusvaiheessa. mennessä on yhteensä 18000 asukasta. Asukkaiden odotukset

1. poHjoisranTa, n. 3000 as. nykyiset asukkaat: 2. moikoinen, n. 1800 as. osayleiskaavan päivityksen mukaisella kaupunkiraken- 3. kukola- Toijainen, n. 3000 as. teella taataan hyvät kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet kaikille asukkaille. sijoittamalla rakentaminen 4. uusi keskusTa, n. 1500 as. kyläkokonaisuuksiin taataan myös yhtenäisten laajojen vi- 5. kaakkoisranTa, n. 3000 as. heralueiden ja maaseudun säilyminen hirvensalossa. 6. Haarla, n. 4500 as. tulevat asukkaat: 7. airisTonranTa, n. 3000 as. hirvensaloon on rakentumassa pikkukaupunkimainen, 8. kanavakaupunki, n. 2000 as. luonnonläheinen, merellinen uusi kaupunginosa hyvien 9. illoinen, nYkYinen as.TäYdenTYY joukkoliikenneyhteyksien varrelle. uuden imagon avulla 10. maanpää, n. 1000 as. hirvensalo houkuttelee uusia asukkaista koko turun ta- lousalueelta. 11. kulHo

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 76 Suunnittelutoimeksiannot asemakaavoitukselle pohjoisrannan, kanavarannan ja airistonrannan keskuk- Liikenne ja katuverkko sissa puistojen luonne on merellinen, ja rakennetuimmat Yhdyskuntarakenne puistot keskittyvät aivan veden äärelle. väljemmillä alueil- liikenneverkko jäsennetään määrätietoisesti: kakskerran- la puistot ovat luonnonmukaisempia. tien ”joukkoliikennebulevardi”, joukkoliikenteen kokooja- asemakaavoituksessa tulee uudet osa-alueet suunnitella kadut särkilahteen ja oriniemeen, tonttikadut sekä vanhat asemakaavoituksessa pyritään välttämään rakentamisen kylätiet. viimeksi mainitut toimivat ajoneuvoliikenteen ka- toimiviksi kokonaisuuksiksi, jotka liittyvät saumattomasti väliin jääviä liian pieniä luonnonvaraisia kaistaleita. yhteis- yhteen tiiviiksi ja viihtyisäksi yhdyskuntarakenteeksi. tuina alueilla, joilla on vain vähän liikennettä sekä osana piharatkaisuilla voidaan varata alueelle asukkaiden omien kevyen liikenteen verkostoa. kevyelle liikenteelle luodaan pihapiirien lisäksi puolijulkisia alueita yhteiseen käyttöön kakskerrantien varren korttelirakennetta pyritään tiivistä- uusi verkosto, joka mahdollistaa sujuvat yhteydet turun sekä säätää rakentamisen haluttua tiheyttä. mään osaksi ”joukkoliikennebulevardia”. (keskustat) keskustan suuntaan. alueiden hulevesijärjestelmä tulee tutkia jo asemakaavoi- haja-asutusta ei sallita korttelialueiden ulkopuolella. katujen määrä pyritään minimoimaan ja yhdyskuntaraken- tuksen alkuvaiheessa, koska toiminnan takaamiseksi ne netta tiivistämään, näin myös vesihuoltoverkostojen pituus rantahuvilavyöhykkeen merkittävä täydennysrakentami- pitää mitoittaa oikein. pysyy kohtuullisena. nen ja muuttaminen pysyvään asumiseen edellyttää tar- detaljisuunnittelussa on tavoite rakentaa luonnonmukais- kempaa kaavallista suunnittelua ja rakentamisen ohjausta. alueen liikenneverkko on hierarkkinen ja alueella on help- ta ympäristöä, välttää laajoja räjäytys- ja maansiirtotöitä, po liikkua. tavoitteena turvallinen liikenneympäristö Maankäyttö ja identiteetti säilyttää hirvensalolle tyypilliset maastonmuodot ja paikal- liset luonnon arvokohteet. lisärakentaminen on sijoitettu Tekninen huolto ottaen huomioon nykyinen yhdyskuntarakenne. hirvensaloon pyritään sijoittamaan merellisiä työpaikka- alueita. asuminen, työpaikat ja palvelut sekoittuvat hirven- alueen viherverkosto on asukkaiden hyvin saavutettavis- nykyistä infrastruktuuria hyödynnetään mahdollisimman salossa. sa. viherverkosto on laaja ja tarjoaa erilaisia osa- alueita. pitkälle. uusi kunnallistekniikka tulee rakentaa oikeaan ai- kaan. Ympäristön laatuominaisuudet ja identiteetti pilaantuneita maita tutkitaan ja pudistetaan tai vaihdetaan särkilahden (kanavakaupunki), Maanpään ja koristo- 1 tarvittaessa. tammiston (airistonranta) kylien rakentaminen antavat koko hirvensalon alueella hulevesien käsittely nostetaan turulle uuden merellisen myyntivaltin. luonnolliseksi osaksi lähiympäristöä. se on osa luonnon- selkeiden rakennettujen ja rakentamattomien alueiden mukaista asumista. luominen antavat myös nykyisille hirvensalon asukkaille 8 takeet asuinympäristön laadun säilymisestä. lähiympäristö suunnitellaan kaikille asukasryhmille. 4 asuinalueille luodaan luontevia kokoontumispaikkoja. eri osa- alueille luodaan oma rakenteensa ja ominaispiir- teensä. hirvensalon vanhat kulttuuriympäristöt ovat osa hirvensalon uutta rakennetta. Maisema ja viherrarkentaminen 7 suunnitelmassa on määritelty hirvensalon viherverkos- ton laajuus ja suunnat. hirvensalossa on laajoja metsiä ja maaseutualueita. Hirvensalon uudet kaupunkikokonaisuudet. pohjoinen ranta (1) linnaa vastapäätä ja uusi eteläinen keskusta (4) sekä kanavakaupunki (8) ja rakennettujen alueiden sisällä viheralueet ovat osayleis- airistonranta (7) saaren joukkoliikennnekadun läntisinä päätepisteinä. kaavan keskuksissa kaupunkipuistomaisesti rakennettuja.

Hirvensalon osayleiskaavaluonnos Arkkitehtitoimisto A-Konsultit 14.06.2010 77