HYVÄ OLLA, HYVÄ TULLA Ylä-Savon seutustrategia 2004 - 2010 Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Rautavaara Sonkajärvi Varpaisjärvi Vieremä Ylä-Savon Talousalueen Liitto r.y. Seutuhallitus 18.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO Hyvä olla - hyvä tulla on yhteinen haasteemme 1. Siinä näkijä - missä tekijä: strategiatyön ydinryhmä 5 2. Seutustrategiatyön ohjausryhmä 6 2.1. Vaiheistus 6 2.2. Strategiatyön organisointi 9 3. Tasapainoinen onnistuminen seudun kehittämisstrategiana 10 4. Motiivit ja odotukset Ylä-Savon strategialle 12 5. Ylä-Savon identiteetti eli menestyksen kulmakivet seutustrategian perustana 13 6. Ylä-Savo 2010 seutustrategia 14 6.1. Visio 2010 14 6.2. Kriittiset menestystekijät 16 6.2.1. Seutuyhteistyön vaikuttavuus 16 6.2.2. Prosessit ja rakenteet 27 6.2.3. Seudun aineelliset resurssit/ infrastruktuuri 28 6.2.4. Osaaminen, uudistuminen ja sosiaalinen pääoma 30 4 Hyvä olla – hyvä tulla on yhteinen haasteemme Ylä-Savon seutukunnan yhdeksän kunnan yhteisen strategian laatimiseen antoi sysäyksen kolme tekijää. Ensimmäinen oli aluekeskusohjelman arvioinnissa ulkopuolelta tullut paine saada ohjelmalle sateenvarjo, jonka alla voidaan ohjelman eri kokonaisuuksia paremmin strategisesti hahmottaa ja toteuttaa. Toinen tekijä oli vuonna 1999 laaditun Ylä-Savon tavoite 1-strategian uudistamisen tarve. Kolmas ja tärkein tekijä oli kuitenkin havainto siitä, että ohjelmatyöstä riippumatta tarve kuntien sekä keskinäiseen että seudun eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön on kasvanut eri syistä huomattavasti. Ylä-Savon Talousalueen Liitto ry, jonka tehtäväksi strategian käytännön toteuttaminen annettiin, pyysi keväällä 2003 tarjoukset strategiaprosessin ohjaamisesta kolmelta alan toimijalta. Kilpailun perusteella seutustrategiaprosessin ohjaajaksi valittiin HAUS Kehittämiskeskus Oy. Strategian työstäminen tapahtui hyvin lyhyellä ajanjaksolla ja työskentely oli tiivistä. Prosessin eteneminen vaati sekä ydinryhmän osallistujilta että prosessin vetäjältä Timo Ojalalta valmiutta ajankäytölliseen ja henkiseen panostukseen. Strategiatyö onnistui hyvin siinä, että ennen työn käynnistymistä seudun toimijoilla oli mahdollisuus suunnata strategiatyötä internetin kautta tehdyssä kyselyssä ja prosessin aikana ydinryhmän jäsenet saivat keskustelujen kautta varsin vaivattomasti aikaan yhteisen näkemyksen seudun kehittämisen perusteista. Puutteena valmistelussa voidaan pitää, että ajankäytöllisistä syistä strategiaa ei valmistelun aikana ehditty käyttää kuntien valtuustojen ja seudun toimijoiden kuten elinkeinoelämän ja oppilaitosten arvioitavana. Strategia oli kuitenkin välittömästi valmistumisen jälkeen seuturyhmän eli seudullisten toimijoiden arvioinnin kohteena ja se julkistettiin kuntalaisille eri tiedotusvälineiden kautta. Strategialla tulee olla keskeinen merkitys seudun kehittämistyössä. Strategiassa on tunnistettu seudun menestymisen kriittiset menestystekijät. Tavoitteisiin päästään jokapäiväisillä päätöksillä ja arkisella toiminnalla, joissa strategialla on ohjaava vaikutus. Kun Ylä-Savo on mukana sekä EU:n tavoite 1 –ohjelmassa että aluekeskusohjelmassa, on ohjelmatyön koordinoinnin ja resurssien jakamisen kannalta tärkeää, että yhteinen tahto seudun strategisista painopisteistä on mietitty ja yhteisesti hyväksytty. Strategiaa toteutetaan sekä edellä mainituilla ohjelmavälineillä ja erillisstrategioilla että kuntien ja eri toimijoiden normaalin toiminnan välineillä. Jotta strategia täyttää tehtävänsä ja sille asetetut odotukset, nimetään kullekin kokonaisuudelle vastuutaho konkreettisten tavoitteiden mukaisten toimintojen käynnistämiseksi. Vaikka strategia on vasta valmistunut, on syytä ottaa jo tässä vaiheessa huomioon, että strategian seuranta ja ajanmukaistaminen on välttämätöntä. Strategian seuranta liittyy luontaisesti Ylä-Savon kehityksen ennakointiin ja tavoite 1 – ohjelman seurantaan, joissa molemmissa on jo olemassa omat järjestelynsä ja välineensä. Ylä-Savon strategia hyväksytään kuntien päättävissä elimissä. Strategia on onnistunut, jos se tulee osaksi Ylä-Savon arkea. Ylä-Savon Talousalueen Liitto ry Soili Kuosmanen puheenjohtaja 5 1. Siinä näkijä – missä tekijä: strategiatyön ydinryhmä Seudun kuntien ylin luottamushenkilöjohto ja kunnanjohtajat muodostivat ns. ”ydinryhmän”. Ydinryhmä vastasi strategian laadinnasta. Ydinryhmän kokoonpano: Markku Eestilä Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iivo Polvi Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaisa Raatikainen Keiteleen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paavo Huuskonen Keiteleen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Tikkanen Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Tenhunen Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ossi Martikainen Lapinlahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Soili Kuosmanen Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Elsi Katainen Pielaveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Timo Laukkanen Pielaveden kunnanhallituksen puheenjohtaja Liisa Korkalainen Rautavaaran kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Ahonen Rautavaaran kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkki Tuovinen Sonkajärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Partanen Sonkajärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Reino Miettinen Varpaisjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aune Koskela Varpaisjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Eveliina Vidgren Vieremän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reijo Ahtonen Vieremän kunnanhallituksen puheenjohtaja Eino Pennanen seutuhallituksen edustaja, Iisalmi Pekka Savolainen seutuhallituksen edustaja, Keitele Heikki Airaksinen Varpaisjärven kunnanjohtaja Timo Halonen Kiuruveden kaupunginjohtaja Martti Harju Iisalmen kaupunginjohtaja Ari Hukkanen Vieremän kunnanjohtaja Simo Mäkinen Sonkajärven kunnanjohtaja Eero Ryhänen Keiteleen kunnanjohtaja Seija Teittinen-Enlund Rautavaaran kunnanjohtaja Juha Valkama Pielaveden kunnanjohtaja Kari Virranta Lapinlahden kunnanjohtaja Jouko Pennanen Ylä-Savon Talousalueen Liitto r.y., toiminnanjohtaja Leena Pietikäinen Ylä-Savon Talousalueen Liitto r.y.:n EU-koordinaattori Riitta Topelius Iisalmen kaupungin kehittämispäällikkö 6 2. Seutustrategiaprosessin ohjaus 2.1. Vaiheistus Ylä-Savon kuntien (Iisalmi, Kiuruvesi, Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Varpaisjärvi, Vieremä) seutustrategiaprosessi toteutettiin seuraavasti: VIII Viestintä, seutuajattelun ja verkostotaitojen kehittäminen IV VII II Tilanne- V VI •Arviointi- Motiivit arvio: I Visio ja Kriittiset kriteerit/kehi- Tunnustelu •Toiminta- strategiset menestystekijät tämisportaat ympäristön -mitä Arviointi päämäärät •Tavoitetasot III muutos -miten •Vastuutus Esteet •Resurssit Analyysivaihe Strategian laadintavaihe Kuva 1. Ylä-Savon seutustrategiaprosessi. 0. vaihe: Strategiaprosessin suunnittelu o projektisuunnitelman täsmentäminen: mm. aikataulutus, työnjako, viestintä o ylimmän luottamus- ja kunnallisjohdon haastattelut o seudun toimijoille suunnatun www-kyselyn suunnittelu konsultti/ asiakas 7 1. vaihe: Analyysivaihe o konsulttien perehtyminen seutua koskeviin asiakirjoihin ja tilastotietoihin o www-kysely seudun toimijoille, teemoina: seudun strategisen kehittämisen onnistuneisuuden arviointi (onko kiinnitetty huomiota oikeisiin asioihin) seudun strategisen kehittämisen organisoinnin onnistuneisuuden ja yhteistyön toimivuuden arviointi yhteistyön motiivit ideat keskeisimmistä kehittämiskohteista (sekä strategisten painotusten että organisoinnin suhteen) 2. vaihe: Strategiaperusta o kiteytetty toimintaympäristöanalyysi: keskeisimmät muutoshaasteet o vetovoimatekijät, resurssit ja niiden hyödynnettävyys suhteessa toimintaympäristön haasteisiin o seudun vision luonnostelu 3. vaihe: Kriittiset menestystekijät o kriittisten menestystekijöiden määritys ja sisällön täsmentäminen kriittisiä menestystekijöitä toteuttavien toimenpiteiden hahmottelulla 4. vaihe: Strategiaperustan ja kriittisten menestystekijöiden arviointi seutuseminaarissa o seudun toimijoiden kannanotot kertyneeseen aineistoon 5.–6. vaiheet: Kriittisten menestystekijöiden täsmentäminen o kriittisten menestystekijöiden ja niitä toteuttavien toimenpiteiden täsmennys o strategian näkökulmien mukaisten tavoitteiden keskinäinen tasapainotus o kriittisten menestystekijöiden arviointikriteerit o strategian toimeenpanon/etenemisen vastuutus, tavoitetasot vuosille 2004-2005 o kuntakohtaiset tilaisuudet kuntien luottamushenkilöille ja elinkeinoelämälle 7. vaihe: Strategian täsmentäminen o strategian täsmentäminen saadun palautteen pohjalta - Eri vaiheisiin sisältyi lisäksi seutuajattelun ja verkostomaisessa toimintaympäristössä toimimisen taitojen kehittämistä. 8 JULKINEN KESKUSTELU KUNTAKESKUSTELU Tiedotusvälineet 25.9. Ohjausryhmä 27.11. Seuturyhmä 25.9. Ydinryhmä 12.3-10.4 22.4 5.5. 12.5. 21.5. 11.6. 21-22.8 Strategiatyöryhmä 7 VAIHE 0 VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHE 3 VAIHE 4 VAIHE 5- 6 VAIHE Seutu- Nurmes/Iisalmi Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti/ Sonkajärvi hallitus Kuva 2 Strategiaprosessin ohjauksen vaiheistus 9 2.2. Strategiaprosessin organisointi Seudun ylin luottamushenkilöjohto ja kunnallisjohtajat muodostivat strategian laadinnan ”ydinryhmän”. Ydinryhmä laati strategian yhteensä kuudessa työseminaarissa, joissa työskentely perustui osallistavaa yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyyn. Syyskuussa 2003 järjestettyyn seminaariin osallistuivat lisäksi seudun kehittäjätoimijat, jotka muodostivat ns. seuturyhmän. Konsultin yhteistyötahona Ylä-Savossa prosessin käytännön suunnittelussa ja toteutuksessa oli ns. strategiatyöryhmä. Seutuhallitus ja sen työvaliokunta vastasivat strategiaprosessin ohjauksesta, seurannasta ja prosessin toteutuksen arvioinnista. Seutustrategiaprosessin organisointi Ydinryhmä