Hyvä Olla, Hyvä Tulla

HYVÄ OLLA, HYVÄ TULLA

Ylä-Savon seutustrategia 2004 - 2010

Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Rautavaara Sonkajärvi Varpaisjärvi Vieremä

Ylä-Savon Talousalueen Liitto r.y. Seutuhallitus 18.12.2003

SISÄLLYSLUETTELO

Hyvä olla - hyvä tulla on yhteinen haasteemme

1. Siinä näkijä - missä tekijä: strategiatyön ydinryhmä 5 2. Seutustrategiatyön ohjausryhmä 6 2.1. Vaiheistus 6 2.2. Strategiatyön organisointi 9 3. Tasapainoinen onnistuminen seudun kehittämisstrategiana 10 4. Motiivit ja odotukset Ylä-Savon strategialle 12 5. Ylä-Savon identiteetti eli menestyksen kulmakivet seutustrategian perustana 13 6. Ylä-Savo 2010 seutustrategia 14 6.1. Visio 2010 14 6.2. Kriittiset menestystekijät 16 6.2.1. Seutuyhteistyön vaikuttavuus 16 6.2.2. Prosessit ja rakenteet 27 6.2.3. Seudun aineelliset resurssit/ infrastruktuuri 28 6.2.4. Osaaminen, uudistuminen ja sosiaalinen pääoma 30

Hyvä olla – hyvä tulla on yhteinen haasteemme

Ylä-Savon seutukunnan yhdeksän kunnan yhteisen strategian laatimiseen antoi sysäyksen kolme tekijää. Ensimmäinen oli aluekeskusohjelman arvioinnissa ulkopuolelta tullut paine saada ohjelmalle sateenvarjo, jonka alla voidaan ohjelman eri kokonaisuuksia paremmin strategisesti hahmottaa ja toteuttaa. Toinen tekijä oli vuonna 1999 laaditun Ylä-Savon tavoite 1-strategian uudistamisen tarve. Kolmas ja tärkein tekijä oli kuitenkin havainto siitä, että ohjelmatyöstä riippumatta tarve kuntien sekä keskinäiseen että seudun eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön on kasvanut eri syistä huomattavasti.

Ylä-Savon Talousalueen Liitto ry, jonka tehtäväksi strategian käytännön toteuttaminen annettiin, pyysi keväällä 2003 tarjoukset strategiaprosessin ohjaamisesta kolmelta alan toimijalta. Kilpailun perusteella seutustrategiaprosessin ohjaajaksi valittiin HAUS Kehittämiskeskus Oy. Strategian työstäminen tapahtui hyvin lyhyellä ajanjaksolla ja työskentely oli tiivistä. Prosessin eteneminen vaati sekä ydinryhmän osallistujilta että prosessin vetäjältä Timo Ojalalta valmiutta ajankäytölliseen ja henkiseen panostukseen.

Strategiatyö onnistui hyvin siinä, että ennen työn käynnistymistä seudun toimijoilla oli mahdollisuus suunnata strategiatyötä internetin kautta tehdyssä kyselyssä ja prosessin aikana ydinryhmän jäsenet saivat keskustelujen kautta varsin vaivattomasti aikaan yhteisen näkemyksen seudun kehittämisen perusteista. Puutteena valmistelussa voidaan pitää, että ajankäytöllisistä syistä strategiaa ei valmistelun aikana ehditty käyttää kuntien valtuustojen ja seudun toimijoiden kuten elinkeinoelämän ja oppilaitosten arvioitavana. Strategia oli kuitenkin välittömästi valmistumisen jälkeen seuturyhmän eli seudullisten toimijoiden arvioinnin kohteena ja se julkistettiin kuntalaisille eri tiedotusvälineiden kautta.

Strategialla tulee olla keskeinen merkitys seudun kehittämistyössä. Strategiassa on tunnistettu seudun menestymisen kriittiset menestystekijät. Tavoitteisiin päästään jokapäiväisillä päätöksillä ja arkisella toiminnalla, joissa strategialla on ohjaava vaikutus. Kun Ylä-Savo on mukana sekä EU:n tavoite 1 –ohjelmassa että aluekeskusohjelmassa, on ohjelmatyön koordinoinnin ja resurssien jakamisen kannalta tärkeää, että yhteinen tahto seudun strategisista painopisteistä on mietitty ja yhteisesti hyväksytty. Strategiaa toteutetaan sekä edellä mainituilla ohjelmavälineillä ja erillisstrategioilla että kuntien ja eri toimijoiden normaalin toiminnan välineillä.

Jotta strategia täyttää tehtävänsä ja sille asetetut odotukset, nimetään kullekin kokonaisuudelle vastuutaho konkreettisten tavoitteiden mukaisten toimintojen käynnistämiseksi. Vaikka strategia on vasta valmistunut, on syytä ottaa jo tässä vaiheessa huomioon, että strategian seuranta ja ajanmukaistaminen on välttämätöntä. Strategian seuranta liittyy luontaisesti Ylä-Savon kehityksen ennakointiin ja tavoite 1 – ohjelman seurantaan, joissa molemmissa on jo olemassa omat järjestelynsä ja välineensä.

Ylä-Savon strategia hyväksytään kuntien päättävissä elimissä. Strategia on onnistunut, jos se tulee osaksi Ylä-Savon arkea.

Ylä-Savon Talousalueen Liitto ry

Soili Kuosmanen puheenjohtaja

5 1. Siinä näkijä – missä tekijä: strategiatyön ydinryhmä

Seudun kuntien ylin luottamushenkilöjohto ja kunnanjohtajat muodostivat ns. ”ydinryhmän”. Ydinryhmä vastasi strategian laadinnasta. Ydinryhmän kokoonpano:

Markku Eestilä Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iivo Polvi Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaisa Raatikainen Keiteleen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paavo Huuskonen Keiteleen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Tikkanen Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Tenhunen Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ossi Martikainen Lapinlahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Soili Kuosmanen Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Elsi Katainen Pielaveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Timo Laukkanen Pielaveden kunnanhallituksen puheenjohtaja Liisa Korkalainen Rautavaaran kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Ahonen Rautavaaran kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkki Tuovinen Sonkajärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Partanen Sonkajärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Reino Miettinen Varpaisjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aune Koskela Varpaisjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Eveliina Vidgren Vieremän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reijo Ahtonen Vieremän kunnanhallituksen puheenjohtaja Eino Pennanen seutuhallituksen edustaja, Iisalmi Pekka Savolainen seutuhallituksen edustaja, Keitele Heikki Airaksinen Varpaisjärven kunnanjohtaja Timo Halonen Kiuruveden kaupunginjohtaja Martti Harju Iisalmen kaupunginjohtaja Ari Hukkanen Vieremän kunnanjohtaja Simo Mäkinen Sonkajärven kunnanjohtaja Eero Ryhänen Keiteleen kunnanjohtaja Seija Teittinen-Enlund Rautavaaran kunnanjohtaja Juha Valkama Pielaveden kunnanjohtaja Kari Virranta Lapinlahden kunnanjohtaja Jouko Pennanen Ylä-Savon Talousalueen Liitto r.y., toiminnanjohtaja Leena Pietikäinen Ylä-Savon Talousalueen Liitto r.y.:n EU-koordinaattori Riitta Topelius Iisalmen kaupungin kehittämispäällikkö

2. Seutustrategiaprosessin ohjaus

2.1. Vaiheistus

Ylä-Savon kuntien (Iisalmi, Kiuruvesi, Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Varpaisjärvi, Vieremä) seutustrategiaprosessi toteutettiin seuraavasti:

VIII Viestintä, seutuajattelun ja verkostotaitojen kehittäminen

IV VII II Tilanne- V VI •Arviointi- Motiivit arvio: I Visio ja Kriittiset kriteerit/kehi- Tunnustelu •Toiminta- strategiset menestystekijät tämisportaat ympäristön -mitä Arviointi päämäärät •Tavoitetasot III muutos -miten •Vastuutus Esteet •Resurssit

Analyysivaihe Strategian laadintavaihe

Kuva 1. Ylä-Savon seutustrategiaprosessi.

0. vaihe: Strategiaprosessin suunnittelu o projektisuunnitelman täsmentäminen: mm. aikataulutus, työnjako, viestintä o ylimmän luottamus- ja kunnallisjohdon haastattelut o seudun toimijoille suunnatun www-kyselyn suunnittelu konsultti/ asiakas

7 1. vaihe: Analyysivaihe o konsulttien perehtyminen seutua koskeviin asiakirjoihin ja tilastotietoihin o www-kysely seudun toimijoille, teemoina: seudun strategisen kehittämisen onnistuneisuuden arviointi (onko kiinnitetty huomiota oikeisiin asioihin) seudun strategisen kehittämisen organisoinnin onnistuneisuuden ja yhteistyön toimivuuden arviointi yhteistyön motiivit ideat keskeisimmistä kehittämiskohteista (sekä strategisten painotusten että organisoinnin suhteen)

2. vaihe: Strategiaperusta o kiteytetty toimintaympäristöanalyysi: keskeisimmät muutoshaasteet o vetovoimatekijät, resurssit ja niiden hyödynnettävyys suhteessa toimintaympäristön haasteisiin o seudun vision luonnostelu

3. vaihe: Kriittiset menestystekijät o kriittisten menestystekijöiden määritys ja sisällön täsmentäminen kriittisiä menestystekijöitä toteuttavien toimenpiteiden hahmottelulla

4. vaihe: Strategiaperustan ja kriittisten menestystekijöiden arviointi seutuseminaarissa o seudun toimijoiden kannanotot kertyneeseen aineistoon

5.–6. vaiheet: Kriittisten menestystekijöiden täsmentäminen o kriittisten menestystekijöiden ja niitä toteuttavien toimenpiteiden täsmennys o strategian näkökulmien mukaisten tavoitteiden keskinäinen tasapainotus o kriittisten menestystekijöiden arviointikriteerit o strategian toimeenpanon/etenemisen vastuutus, tavoitetasot vuosille 2004-2005 o kuntakohtaiset tilaisuudet kuntien luottamushenkilöille ja elinkeinoelämälle

7. vaihe: Strategian täsmentäminen o strategian täsmentäminen saadun palautteen pohjalta

- Eri vaiheisiin sisältyi lisäksi seutuajattelun ja verkostomaisessa toimintaympäristössä toimimisen taitojen kehittämistä.

JULKINEN KESKUSTELU KUNTAKESKUSTELU

Tiedotusvälineet 25.9.

Ohjausryhmä 27.11.

Seuturyhmä 25.9.

Ydinryhmä 12.3-10.4 22.4 5.5. 12.5. 21.5. 11.6. 21-22.8

Strategiatyöryhmä

7 VAIHE 0 VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHE 3 VAIHE 4 VAIHE 5- 6 VAIHE Seutu- Nurmes/Iisalmi Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti/ Sonkajärvi hallitus

Kuva 2 Strategiaprosessin ohjauksen vaiheistus

2.2. Strategiaprosessin organisointi

Seudun ylin luottamushenkilöjohto ja kunnallisjohtajat muodostivat strategian laadinnan ”ydinryhmän”. Ydinryhmä laati strategian yhteensä kuudessa työseminaarissa, joissa työskentely perustui osallistavaa yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyyn. Syyskuussa 2003 järjestettyyn seminaariin osallistuivat lisäksi seudun kehittäjätoimijat, jotka muodostivat ns. seuturyhmän. Konsultin yhteistyötahona Ylä-Savossa prosessin käytännön suunnittelussa ja toteutuksessa oli ns. strategiatyöryhmä. Seutuhallitus ja sen työvaliokunta vastasivat strategiaprosessin ohjauksesta, seurannasta ja prosessin toteutuksen arvioinnista. Seutustrategiaprosessin organisointi

Ydinryhmä (ks. sivu 4) Kunnallisvaltuustojen ja –hallitusten puheenjohtajat Seutuhallituksen edustajat Kunnallisjohtajat Työskentelyssä oli mukana myös strategiatyöryhmä.

Strategiatyöryhmä

Riitta Topelius Ylä-Savon yhteyshenkilö Leena Pietikäinen Jouko Pennanen Terttu Kinnunen/ Helka Luttinen Tuula Rönkkö sihteeri/ seminaarijärjestelyt Timo Ojala HAUS konsultti Matti Ruusula HAUS konsultti

Seuturyhmä Ydinryhmä Seutuhallituksen muut jäsenet Aluekehityssäätiön johtaja Ylä-Savon Kehittämisyhtiön toimitusjohtaja Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän tulosaluejohtaja Ylä-Savon Matkailu ry., hallituksen puheenjohtaja Elinkeinoelämän edustus (kauppakamariosasto, Teollisuusliitto, yrittäjäjärjestöt) Strategiatyöryhmä

3. Tasapainoinen onnistuminen seudun kehittämisstrategiana

Seudullisessa yhteistyössä on kyse monitoimijaisesta prosessista, jonka hallinta edellyttää kehittämistyön systematisointia. Haasteena on saavuttaa kokonaisnäkemys seutukunnan kehittämisen kannalta kriittisistä menestystekijöistä. Huomiota tulisi kiinnittää strategisen muutoksen kontekstiin eli siihen, missä tilanteessa ja millaisessa toimintaympäristössä kehittämistyötä tehdään, strategisen kehittämisen sisältöihin eli siihen, mitä yhteistyöllä tavoitellaan ja strategian luomiseen sekä toteutukseen eli millaisen prosessin kautta strategia muodostetaan, miten ja millä organisoinnilla strategiaa toteutetaan ja miten sitä arvioidaan.

Ylä-Savon strategiaprosessin ohjauksessa sovellettiin Balanced Scorecard – ajatteluun pohjautuvaa, julkishallintoon kehitettyä Tasapainoisen Onnistumisen (TAON™) – strategia-ajattelua ja - prosessia1. Tässä työtavassa seudun haasteita ja onnistumista tarkasteltiin eri näkökulmista.

TAON on ns. visiolähtöinen strategiaprosessi, joka perustuu strategian laatijan tahtoon tehdä omaa tulevaisuuttaan omasta identiteetistään (vetovoimatekijöistään) lähtien tavoitteena kilpailukyvyn jatkuva vahvistaminen. Tämä edellyttää yhteistyön motiivien ja esteiden tunnistamista, identiteetin kirkastamista sekä yhteisen tahtotilan, vision, luomista. Se on kuva siitä, millaista tulevaisuutta prosessiin osallistuvat haluavat yhdessä rakentaa.

Visiosta käsin on keskeisintä määrittää vaikuttavuusnäkökulman kriittiset menestystekijät/tavoitteet. Ne kuvaavat seudun alueellisia/aluepoliittisia kilpailukykytekijöitä eli taloudellisia, teknologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia menestystekijöitä, niiden puoleensavetävyyttä ja uusiutumiskykyä sekä kuntien kykyä alueena luoda hyviä sijoittumisvaihtoehtoja (aluepoliittinen vaikuttavuus) niitä palveluja, suoritteita ja työn lopputuloksia, joita seudun on saatava aikaan tyydyttääkseen asukkaidensa ja seudulla toimivien yritysten tarpeet (asiakasvaikuttavuus)

Vaikuttavuusnäkökulman lisäksi on oleellista pohtia, miten tavoitteet voidaan saavuttaa. Näkökulmana on ensiksi prosessit ja rakenteet –näkökulma, jolla tarkoitetaan mm. seudullisen toiminnan organisointitapoja kuten seudullisia palvelurakenteita ja – prosesseja.

Resurssien hallinta –näkökulma tarkoittaa seudun päätösvallassa olevia tai päätösvaltaan haluttavia aineellisia resursseja/ infrastruktuuria, joiden hyvällä hallinnalla osoitetaan, että voimavaroja käytetään tehokkaasti ja taloudellisesti vaikuttavuuden ja prosessien tehokkuuden varmistamiseksi.

1 Mallista ja prosessista enemmän Määttä – Ojala: Tasapainoisen onnistumisen haaste – johtaminen julkisella sektorilla ja Balanced Scorecard. Edita 1999.

Uudistumisnäkökulmalla tarkoitetaan asioita, joilla varmistetaan seudun toimijoiden osaamisen ja muun aineettoman pääoman kehittyminen. Seutuyhteistyössä tähän näkökulmaan kuuluu myös seutuajattelun vahvistaminen.

Vaikuttavuus Mitä asiat kertovat seudun asukkaiden hyvinvoinnin ja

yritysten kilpailukyvyn sekä vetovoiman parantuneen?

SeudullisetSeudulliset prosessitprosessit jaja rakenteetrakenteet ResurssienResurssien hallinta ••Onko Onko tapammetapamme toimiatoimia jaja tuottaatuottaa Ylä - Savo •• kuinkakuinka tehokkaasti,tehokkaasti, taloudellisestitaloudellisesti jjaa palveluitapalveluita riittävänriittävän tehokas?tehokas? tuottavasti hallitaan ja hyödynnetään 2010 tuottavasti hallitaan ja hyödynnetään •• OnkoOnko yhteistyörakenteemmeyhteistyörakenteemme seudunseudun aineellisiaaineellisia voimavarojavoimavaroja(mm. (mm. riittävänriittävän tehokas?tehokas? Visio liikenneyhteydet,liikenneyhteydet, kaavaratkaisut,kaavaratkaisut, tontit,tontit, (mm.(mm. seudullisetseudulliset yhteistyömallit,yhteistyömallit, palvelupalvelu -- toimitilat,toimitilat, energianenergian saanti,saanti, luonnonvarojenluonnonvarojen rakenteet,rakenteet, palveluidenpalveluiden ohjausohjaus -- jjaa tuotantotavat,tuotantotavat, jjaa raakaraaka--aineidenaineiden saatavuussaatavuus edunvalvonta,edunvalvonta, markkinointi)markkinointi) Sos.Sos. pääoma,pääoma, uudistuminenuudistuminen

••Millä Millä toiminnantoiminnan alueillaalueilla tulisitulisi

osaamistaosaamista jaja uudistumistauudistumista

kehittää?kehittää? (uudet(uudet avaukset)avaukset) ••Miten Miten tuemmetuemme osaamisenosaamisen kehittymistä?kehittymistä? (mm.(mm. alueenalueen identiteettiidentiteetti jaja erityislaatu,erityislaatu, kehittäjäverkostot,kehittäjäverkostot, patentitpatentit jaja muidenmuiden uusienuusien mahdollisuuksienmahdollisuuksien hyödyntäminenhyödyntäminen

Kuva 3. Tasapainoinen onnistuminen seudun kehittämisstrategiana

4. Motiivit ja odotukset Ylä-Savon strategialle

Seutuyhteistyöllä on Ylä-Savossa on pitkät perinteet. Eri yhteyksissä on vuosien varrella noussut esille samanaikaisia, eri osapuolille tärkeitä käytännöllisiä ongelmakysymyksiä, joita on joukolla ryhdytty ratkaisemaan.

Ylä-Savon seutustrategian lähtökohtana on tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen. Näkökulma on korostunut siksi, että verkostoituneen, erilaisten osaamisalueiden ja erityisominaisuuksien synergisen yhteistoiminnan on havaittu hyödyttävän kaikkia osapuolia eniten ja tuottavan parhaat tulokset. Toisaalta nopeasti muuttuvassa yhteiskunnallisessa tilanteessa ei enää riitä pelkkä sopeutuminen muutokseen. Tulevaisuuteen on suhtauduttava ennakoivasti, se on pyrittävä ottamaan haltuun. Visiolähtöinen suunnittelu on myös oiva katalysaattori organisaatiokohtaisten innovaatioiden synnyttämiseksi.

Ylä-Savo on noin 63 000 asukkaan markkina-alue. Jokaisella sen yhdeksästä kunnasta on omaleimaiset vahvuutensa, mutta niiden ohella niillä on lukuisia yhteisiä ja yhdistäviä tekijöitä. Kustannustehokkuuden lisääminen kunnallisten palveluiden tuottamisessa korostuu kaiken aikaa.

Seutuyhteistyö ei ole itseisarvoinen asia, vaan väline eri osapuolten toiminnan, talouden ja palvelukyvyn parantamiseksi. Seutustrategiassa on kuntien omien erityiskohteiden korostamisen asemasta haettu näkemystä kehittämistarpeista nimenomaan sellaisissa kohteissa, joilla sovittu toiminta tuottaa jokaiselle kunnalle lisäarvoa ja yhteisesti osiensa summaa enemmän. Yläsavolaisten kuntien strategisella kumppanuudella ei tavoitella kuntaliitoksia, vaan pyrkimyksenä on kumppanuudella edistää asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita palvelevaa sujuvaa toimintaa yli kuntarajojen.

Ylä-Savon seutustrategia on syntynyt alueen luottamus- ja viranhaltijajohdon yksituumaisen, huolellisen valmistelutyön tuloksena. Siinä esitellään ja perustellaan ensi vaiheessa 14 seudun kriittistä menestystekijää, jotka perustuvat seudun identiteettiin eli menestyksen kulmakiviin ja joista seudullinen visiolähtöinen kehitystoiminta voi käynnistyä. Strategian lähtökohtana on oivallus, että seudun yhdeksän kuntaa ovat yhdessä enemmän kuin erikseen.

Ylä-Savon seutuyhteistyön motiivit ja niihin liittyvät odotukset

1. Seudun kilpailukyvyn kehittäminen suhteessa muihin alueisiin/seutuihin 2. Seudun asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen 3. Mahdollisen lisäarvon saaminen seutuyhteistyön kautta tulevaisuudessa (valtion toimintojen alueellistaminen, laajakaistaverkon hyödyntäminen työn siirtämisessä alueelle jne.) 4. Mittakaavaetujen saavuttaminen seudullisten palvelurakenteiden luomisella 5. Erikoistuminen seudullisessa palvelutuotannossa.

5. Ylä-Savon identiteetti eli menestyksen kulmakivet seutustrategian perustana

Ylä-Savon vetovoimatekijöiden ja menestyksen kulmakivien tunnistaminen perustuu seudun identiteettiin ja imagoon, mutta myös positiiviseen vastaanottokykyyn. Identiteetti, imago ja seudun todellinen asukkaiden ja toimintojen vastaanottokyky ovat jatkuvasti "markkinoilla" vertailtavina muiden alueiden vastaaviin tekijöihin. Niiden merkitys on ratkaiseva Ylä-Savon kilpailukyvyn kannalta. Menestyksen kulmakivet kuvaavat seudun taloudellisia, teknologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia menestystekijöitä, niiden puoleensavetävyyttä ja uusiutumiskykyä sekä kuntien kykyä alueena luoda hyviä sijoittumisvaihtoehtoja. Ylä-Savon seutustrategia perustuu seuraaviin menestyksen kulmakiviin:

Metalli- ja puuklusterin yhteenliittymä o energia/ metsä ja metalli, kone- ja laiteteollisuus, ajoneuvoteollisuus, puunjalostustuotteet Maidon elintarvikeketju o alkutuotannosta jalostukseen, ”alkiontuotannosta huippujuustoihin” Ympäristöosaaminen ja -teknologia o kestävää kehitystä edistävä liiketoiminta, erityisesti teollisuuden sivuainevirtojen kierrätys, ympäristönsuojeluteknologiset tuotteet ja -palvelut, bioenergia, ympäristömittaukset Verkostoinfra o 5-tie, Savon rata, lentoliikenne, poikittaisyhteydet, vesitiet, laajakaistaverkko Kulttuuriperinne ja yläsavolaisuus o itäisen ja läntisen kohtaamispaikka, kansallisromantiikka (Haloset, Aho), suullinen ja kirjallinen kansankulttuuri, taidealan osaajat, vieraanvaraisuus, o kulttuuriperinteen sekä luonnon ja maiseman hyödyntäminen matkailun kehittämisessä

6. Ylä-Savo 2010 seutustrategia

6.1. Visio 2010

Visio on yläsavolaisten yhteinen unelma, verbaalisesti upea maalaus, joka innostaa huomaamatta ponnistelemaan tavoitetta kohti. Vision voima perustuu toiveisiin, joilla on taipumus toteutua, eli kuten Winston Churchill aikoinaan totesi: “Ennemmin tai myöhemmin olemme siellä, missä ajatuksemmekin ovat”. Visio auttaa poimimaan, käsittelemään ja jäsentämään tietoja, ilmiöitä ja kehityskulkuja, jotka vaikuttavat sen toteutumiseen.

Ylä-Savon vision tehtävä on antaa seutuyhteistyölle yhteisesti hyväksytty ja jaettu suunta. Se on yhteinen näkemys ”parhaasta” – tahtotilasta, joka motivoi tekemään tavoitteesta totta.

Visio 2010 Ylä-Savo - hyvä olla, hyvä tulla

o maito-, metsä-, metalli- ja ympäristöosaamisen keskus, joka tietoyhteiskunnan mahdollisuudet hyödyntäen tavoittelee seudun asukkaiden ja elinkeinoelämän hyvinvointia ja vaurautta

o uudistuva ja tasapainoinen alue, joka erityisesti Kuopion ja Oulun osaamiskeskittymiä hyödyntäen saa voimansa vahvasta vuorovaikutuksesta, luovuudesta, omista juurista ja elävästä kulttuurista

o yritysten, kansalaisjärjestöjen sekä julkisen hallinnon toimijoiden puoleensa vetävä verkosto

15 Seutuyhteistyön ik tt ● Yritysten kilpailukyky

● Ihmisten hyvinvointi ● Aluetalouden vahvistaminen ● Seudun vetovoimaisuus

Prosessit ja rakenteet Aineelliset resurssit / infrastruktuuri ● Seudullisen palvelutuotannon syvyys Visio ● Seutuverkon hyödyntäminen 2010 ● Ylä-Savon saavutettavuus ● Seudullisen johtamisen ja ● Ympäristön laatu ja kaavoituksen päätöksenteon toimivuus ja toimivuus tehokkuus ● Raaka-aineiden laatu ja hinta

Osaaminen, uudistuminen ja

sosiaalinen pääoma

● Osaamisverkoston toimivuus ● Vahva omaehtoinen kulttuuri ● Yhteisöllisyys ja osallisuus

Kuva 4. Ylä-Savon seutustrategia: kriittiset menestystekijät näkökulmittain (yhteenveto)

16 6.2 Kriittiset menestystekijät

Seuraavissa taulukoissa on esitetty Ylä-Savon seutustrategian kriittiset menestystekijät sekä määritelty niille arviointikriteerit ja tavoitteet vuosille 2004 ja 2005. Kriittisiä menestystekijöitä määritettäessä on sovittu niistä asioista, joissa Ylä-Savon seudun on ehdottomasti onnistuttava, jotta seudun kehitys etenisi vision ja asetettujen tavoitteiden suunnassa. Kriittisille menetystekijöille määritellään vastuutahot ja tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain.

6.2.1. Seutuyhteistyön vaikuttavuus Seutuyhteistyön vaikuttavuus kuvaa seutuyhteistyön tuloksia tai aikaansaannoksia, jotka näkyvät haluttuina muutoksina Ylä-Savon asukkaiden hyvinvoinnissa, yritysten kilpailukyvyssä sekä seudun vetovoimassa vision 2010 suunnassa Kriittinen Tavoite 2004 (2005) menestystekijä Arviointikriteerit Liikevaihdon kasvu 1.Yritysten Liikevaihdon kasvu kilpailukyky Liikevaihdon vuosimuutokset 1996 - 2002 yli Pohjois-Savon v.1996 v.1997 v.1998 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 12 keskimääräisen 10 kasvun

8 6

4 2

Muutos vuodessa % 0

-2 Ylä-Savo Pohjois-Savo Koko maa v.1996 3,5 -0,1 3,8 v.1997 10,6 8,5 9,5 v.1998 95,57,5 v.1999 1,1 3 5,1 v.2000 8,4 6,7 11,1 v.2001 1,4 4,7 3,1 v.2002 3,8 2,6 0,8

Kärkitoimialojen yritysten innovatiivisuus - Tekesin myöntämä rahoitus teknologian kehityshankkeisiin

2 % nousu/vuosi Tekesin myönnöt Ylä-Savoon 2001 ja 2002 Tekes-rahoitukseen 9,4 MEur 10 8 6 4 1,7 2 0 v.2001 v.2002

Tekesin myöntöjen jakautuminen Pohjois-Sa vossa 2001 ja 2002

Kuopion seutu Ylä-Savo Varkauden seutu Sisä-Savo Koillis-Savo

v.2001

v.2002

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Viennin osuus liikevaihdosta

3 % kasvu/vuosi Viennin vuosimuutokset 1996 - 2002

v.1996 v.1997 v.1998 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002

20 10

vuodessa % Muutos -10

-20 Ylä-Savo Pohjois-Savo Koko maa v.1996 22,6 -8,6 4,6 v.1997 17,2 11,6 18,2 v.1998 14,3 12,6 12,7 v.1999 -2,1 -11,5 6,6 v.2000 37,1 16,5 21,1 v.2001 -2,7 6 -0,2

v.2002 -2,8 3,6 -2

2.Ihmisten Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus hyvinvointi / pahoinvointi Ylä-Savon osuuden Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 1998 - 2001 kasvu 1 %/vuosi

Koko maa P-Savo Ylä-Savo

45 1998 1999 2000 2001 Koko maa 57,7 58,5 59,4 60,2 P-Savo 56,6 57,3 58,2 58,9 Ylä-Savo 46,8 47,5 48,4 49,2

Koulutustasomittain Ylä-Savon luku Koulutustasomittain 1998 - 2001 vuonna 2004 on 214

Koko maa Pohjois-Savo Ylä-Savo 290 270 250 230 210 190

170 1998 1999 2000 2001 Koko maa 268 273 278 283 Pohjois-Savo 249 253 258 263 Ylä-Savo 193 197 201 198

Sairastavuusindeksi Sairastavuusindeksi v. 1990, 1996 ja 2001 (Koko maa=100) Kasvun hidastuminen 0,5 Pohjois-Savo Ylä-Savo yksikköön/vuosi

130

128

126 124 122 120 v.1990 v.1996 v.2001 Pohjois-Savo 122 125 129 Ylä-Savo 121 126 129

Työllisyysaste Työllisyysasteen Työllisyysaste 1990 - 2001 kasvu 60 %:iin vuoteen 2005 Koko maa Pohjois-Savo Ylä-Savo mennessä 80,0 60,0 (valtakunnallinen 40,0 tavoite 75 % vuonna 20,0 2010) 0,0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Koko maa 74,1 70,0 64,7 60,6 59,9 61,1 61,9 62,9 64,1 66,0 66,9 67,7 Pohjois-Savo 70,1 66,9 61,8 55,9 55,3 56,3 56,4 55,5 56,6 60,0 61,3 59,8 Ylä-Savo 54,3 51,3 46,8 44 44,4 43,9 44 45,1 47,1 47,3 47,6 48,3

Työttömyys-% Ylä-Savossa Työttömyysaste 1990 - 2002 työttömyysaste keskimäärin 10 % Koko maa Pohjois-Savo Ylä-Savo 30

20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Koko maa 3,2 6,6 11,7 16,3 16,6 15,4 14,6 12,7 11,4 Pohjois-Savo 5,8 10 15,3 20,8 21,3 21,5 20,8 19,4 18 Ylä-Savo 7,1 11 16,6 21 21,4 21,8 21,1 20,3 18,7

Pitkäaikaistyöttömien määrä Pitkäaikaistyöttö- Pitkäaikaistyöttömien määrä mien osuus

Koko maa Pohjois-Savo Ylä-Savo pienenee 1 %/vuosi

20 Nuorisotyöttömyy- 0 den osuus pienenee 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 1%/vuosi Koko maa 2,5 8,1 17,8 27 30,1 30,1 30,5 30,2 28,1 27,7 27,4 26,4 Pohjois-Savo 1,9 6,5 14,8 21,1 23,8 26,7 27,1 25,6 23 22,4 23,1 21,4 Ylä-Savo 2,3 6,4 14,2 18,7 20,8 25,9 25,3 24,6 20,6 19,8 21,1 20 Ylä-Savon työvoiman palvelukeskus Nuorten työttömien määrä toiminnassa

Nuorisotyöttömyys 1991 - 2002 Maakunnallisen Koko maa Pohjois-Savo Ylä-Savo työllisyysstrategian hyödyntäminen 30 seudullisesti 20 % työttömistä 10

0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Koko maa 21,5 21,4 20,3 18,7 17,3 15,3 13,2 12,6 12,7 12,2 12,1 12,2

Pohjois-Savo 24,3 23,3 21,9 19,6 18 16,7 14 13,7 14,3 13,9 13,7 13,4

Ylä-Savo 21,1 20,3 20,6 18,2 16,2 13,6 11,8 11,3 11,7 11,4 11,6 11,7

23 Verotettava tulo/asukas 3.Aluetalouden vahvistuminen Verotulo vähintään Verotettava tulo/asukas 1993 - 2001 maakunnan v. 2001 Koko maa Pohjois-Savo Ylä-Savo keskitasoa

16000 14000 12000

10000

8000 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001

Koko maa 10948 11179 11728 12116 12735 13470 14376 15443 15833

Pohjois-Savo 9710 9902 10366 10696 11178 11680 12135 12894 13392

8808 9008 9477 9733 10258 10660 11194 11872 12439 Ylä-Savo

Vero-% Vuoden 2003 taso Vero-% 2002 ja 2003 säilytetään

v. 2002 v. 2003

18,5

17,5

17 Ylä-Savo P-Savo Koko maa

v. 2002 18,36 18,44 17,78 v. 2003 18,36 18,44 18,03

Alueen bkt/as (EU= 100) Indeksiluvun kasvu Bkt/asukas 199 - 2001 (EU = 100) 1 % yli maakunnan v.1999 v.2000 v.2001 keskitason

150

100

0 Ylä-Savo Pohjois-Savo Koko maa

v.1999 66 79 101 v.2000 68 79 104 v.2001 68 80 105

4.Seudun Muuttovoitto/-tappio vetovoimaisuus Ylä-Savon nettomuutto 1996 - 2002 Muuttotappio pienenee

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 0

-200

-400 -341 -401

-600 -538 -613 -664 -672 -800 -762

hlöä -1000

Matkailijoiden määrä / matkailun liikevaihto

Yöpymisvuoro- Yöpymisvuorokausien kehitys Ylä-Savossa 1996-2002 kausissa yöpymisvrk 2 %:n kasvu/vuosi 195 000 200 000

150 0 0 0

125 171 130 464 toteutunut 10 0 0 0 0 tavoite

50 0 00

0 1996 2002 2006

Pohjois-Savon ja Ylä-Savon matkailutulon Matkailutulon kasvu kehitys 1996-2002 ja tavoitteet 2006/2010 2 %/vuosi milj. eur 272 250

200 204,6 PS 150 YS 136,4 100 43,7 34,1 39,2 50

0 1996 2002 2006 2010

Yritysten lukumäärä - Liiketoiminnan toimipaikat, joiden toiminta-aika ylitti tarkasteluvuonna puoli vuotta. Lisäksi yrityksen tulee työllistää yli puoli henkilö tai liikevaihdon olla vähintään 8987 euroa. Maatiloista sisältyy ainoastaan sellaiset, joilla on palkattua henkilöstöä. Toimipaikkojen lkm Ylä-Savossa 1993 - 2001 Nettolisäys 20 yritystä/vuosi 2579 2600 2566 2542 2558 2550 2521 2498 2500 2454 2450 2386 2369 2400 2350 2300 2250 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001

Työpaikkojen lukumäärä

Työpaikkojen lkm Ylä-Savossa 1993 - 2001 Työpaikkojen määrä kasvaa 2 %/vuosi 22500

21936 22003 22000 21813 21625 21516 21549 21500 21231 21100 21000 20876

20500

20000 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001

27 6.2.2. Prosessit ja rakenteet Seuraavassa on tunnistettu ne seudulliseen yhteistyöhön ja palvelutuotantoon liittyvät rakenteet, prosessit tai toiminnot, joiden suoritus- ja palvelukykyä ja toimivuutta tulisi välttämättä parantaa, jotta seudun yhteistyön em. vaikuttavuustavoitteet voidaan saavuttaa vision suunnassa.

Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitteet 2004/ 2005 1. Seudullisen palvelu- • Uusien kuntien yhteisten palvelujen - Seudullinen palvelutuotannon tuotannon syvyys käynnistyminen kehittämissuunnitelma ohjaa kehittämistoimintaa ("Ylä-Savon mosaiikki") (kaksi tai useampi kunta toteuttajana) - Ylä-Savon terveydenhuoltokuntayhtymän toiminta • Kuntien työnjakoon pohjautuva käynnistynyt palvelutuotanto (erikoistuminen) - II asteen koulutuksen ylläpitojärjestelmän muutokset toteutettu

- Jokaisella kunnalla vähintään yksi uusi kuntien yhteinen palvelumuoto verrattuna vuoteen 2003 2. Seutuverkon tehokas • Seutuverkkoa hyödyntävien palvelujen - Hankkeet pohjautuvat yhteiseen seutuverkon hyödyntäminen määrä ja laajuus kehittämisohjelmaan ("Ylä-Savo verkossa") • Ylä-Savon näkyvyys ja palvelujen saatavuus - Seudullinen kuntapalvelu/ -tilitoimisto käynnistynyt internetissä - Seutuportaali uusittu • Valtion toimintojen sijoittuminen Ylä-Savoon (alueellistaminen) - Yksi uusi seutuverkkoa hyödyntävä valtion toiminto Ylä-Savossa - Ylä-Savon kuntayhtymät ja seurakunnat seutuverkon käyttäjinä

3. Toimiva ja tehokas seu- • Seudullisen johtamis- ja - Seudullista päätöksenteko- ja yhteistyö- dullinen johtaminen sekä päätöksentekojärjestelmän selkeys järjestelmää koskeva uudistus käynnissä päätöksentekojärjestelmä ("Ylä-Savon ääni ja tahto")

28 6.2.3. Seudun aineellisten resurssien hallinta/infrastruktuuri

Seuraavassa on tunnistettu ne asiat , jotka vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka tehokkaasti, taloudellisesti ja tuottavasti hallitaan ja hyödynnetään vision suunnassa seudun aineellisia voimavaroja ja sitä tukevaa infrastruktuuria (mm. liikenneyhteydet, kaavaratkaisut, tontit, toimitilat, energian saanti, luonnonvarojen ja raaka-aineiden saatavuus)

Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitteet 2004/2005/ 2010

1. Ylä-Savon • Liikenneväylien kunto (maantiet, rautatie, - Peruskunnostustoimenpiteisiin käytettävien saavutettavuus vesitiet) resurssien lisäys + 15 %/vuosi - Painorajoitusten määrän väheneminen - 5 %/ vuosi - Päätieverkon nopeusrajoitusten määrän väheneminen 30 % (2010)

• Liikenneyhteyksien nopeus (erityisesti - Helsinki- Ylä-Savo matka-ajan lyhentyminen / kaukoliikenne) raideliikenteen nopeustavoite 180 km/t (2010) - Savon radan ja Valtatie 5 peruskorjaus - Yhteinen edunvalvonta Pohjois-Savon ja Kainuun liiton kanssa

• Liikenneturvallisuus - Henkilöliikenneonnettomuuksien määrän vähentyminen

• Verkkopalvelujen toimivuus, nopeus ja - Laajakaistaverkon palvelujen piirissä 90 % kattavuus asukkaista

2. Ympäristön laatu ja • Vesistöjen kunto - Kunnostussuunnitelmat vesistöille; kunnostetaan kaavoituksen toimivuus vähintään 2 vesistöä vuodessa, erityisesti taajamien läheisyydessä

• Jätteiden hyötykäyttöaste - 2004: 55 %, 2005: 60 % (koko maa 2007: 70 %) 2000: 50 %, 2002: 52 % biojätteen keräily alkaa syksyllä 2005)

• Tonttitarjonnan monipuolisuus - Kaavoituksen saattaminen ajantasalle

• Palvelujen hyvä saavutettavuus - Omarantaisten tonttien lisäys 20 % vuoteen 2010 seudullinen tonttipörssi

- Riittävät joukkoliikenteen palvelut taajamissa hyvät kevyenliikenteen yhteydet asuinalueilta palveluihin

3. Raaka-aineiden • Sähkön toimintavarmuus - Hintakilpailukyvyn parantaminen saatavuus, laatu ja hinta • Veden laatu ja toimintavarmuus - Pohjaveden tuotannon varmistaminen

• Maidontuotannon tehokkuus - Maitokiintiöt 2002/2003 145,7 milj.l. (kasvu - Lisäkiintiöitä 5-10 milj.l. (2007) 1997-2003 yht. 9,2 milj.l) - Osuus koko maan maidontuotannosta 6,7 % - Tavoite 9 % (2007) (2002)

• Alueella tuotetun puun määrä - Hakkuusuunnitteen täysimääräinen hyödyntäminen (1,9 milj. m3/v)

6.2.4. Osaaminen, uudistuminen ja sosiaalinen pääoma

Seuraavassa on tunnistettu ne asiat (uudet avaukset), jotka vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millä toiminnan alueilla tai missä asioissa tulisi seudun osaamista ja sosiaalisen pääoman uudentamista kehittää vision suunnassa.

Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitteet 2004/2005

1. Toimivat osaamisen • Korkeakouluyhteyksien laajuus ja - Pohjois-Savon aluekeskusten yhteistyö- yhteydet monipuolisuus sopimuksen osaamishankkeet toteutettavana - Yhteistyösopimusten määrä - Kuopion ja Oulun yliopistojen puitesopimus - Yhteistyökumppaneiden määrä uusittu Ylä-Savon osalta - Yhteistyöhankkeiden määrä

• Koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden - Korkeakouluasiamiestoiminta käynnissä yhteistyön toimivuus - Työnjaon toimivuus/ ei päällekkäisiä hankkeita - Toimiva tiedonkulku - Omistajaohjauksen tehokkuus

• Yritysten ja osaamisverkoston yhteistyön - Ylä-Savon ympäristöalan verkosto/ Envitecpolis toimivuus linkittynyt Oulun seudun osaamiskeskusohjelmaan - Yritysten ja osaamisorganisaatioiden yhteisten - Ylä-Savon Multipolis-jäsenyyttä hyödynnetään hankkeiden määrä muillakin kuin ympäristöalalla - Yrityksiä palvelevien opinnäytetöiden määrä - Uusia yhteyksiä valtakunnallisiin - Työharjoittelupaikkojen määrä osaamiskeskittymiin - Yritysten koulutustarpeiden kanavoituminen - Pilottihankkeen jatkona käynnissä osaamisorganisaatioiden käyttöön kokonaisvaltaisempi yrittäjyyskasvatushanke

• Kärkitoimialojen osaamisen kehittyminen - Yritysten ja osaamisverkoston yhteisiä uusia - Yritysten t & k toiminnan laajuus hankkeita vähintään 1 uusi/ verkoston jäsen - Henkilöstön koulutukseen panostetut resurssit - Ylä-Savon t&k –toimintamalli käynnissä

- Kulttuuristrategian kolme keskeistä hanketta 2. Vahva omaehtoinen • Seudullisen kulttuuristrategian käynnissä kulttuuri toteutumisaste

• Paikallishistorian tunnettuus - Kouluissa paikallishistoriaa koskeva kampanja

• Sukupolvien vuorovaikutuksen lisäys - Tapahtumien järjestäminen nuorten ja ikäihmisten kohtaamiseen • Kulttuuritoimijoiden määrä

• Kulttuurimatkailutuotteiden tunnettuus - Kulttuurimatkailutuotteiden markkinoinnin ja myynnin tehostaminen

3. Yhteisöllisyys ja • Kansalaisten omaehtoisen toiminnan - Selvitys kolmannen sektorin palvelutuotannon osallisuus aktiivisuus laajuudesta, ostopalvelusopimusten lisäys - Toimivien järjestöjen määrä - Järjestöjen toiminnan aktiivisuus - Palveluja tuottavien yhdistysten määrä

• Asukkaiden osallistumisaktiivisuus - Äänestysprosentti - Kunnallisvaalien äänestysprosentti 80 - Kyläsuunnitelmien kattavuus/ kylähankkeiden - Kylähankkeiden määrän lisäys määrä - Käyttäjädemokratian laajuus - Käyttäjädemokratiaan liittyviä uusia käytäntöjä - Nuorten osallisuushankkeisiin osallistuvien määrä

• Kumppanuuden monipuolisuus - Uusia partnereita alueelliseen kehittämis- - Hankkeissa mukana olevien toimintaan (ammattijärjestöt, seurakunnat jne.) yhteistyökumppaneiden määrä