Yhteenveto Pohjavesialueiden Luokista Ja Toteutetuista

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Yhteenveto Pohjavesialueiden Luokista Ja Toteutetuista POSELY/398/2018 9.1.2019 Yhteenveto pohjavesialueiden vuoden 2018 lopussa päivitetyistä luokista ja toteutetuista rajausmuutoksista Iisalmi: Pohjavesialueen Muu Vanha Nykyinen Rajaus- Tunnus nimi Pääsijaintikunta sijaintikunta luokka luokka muutos Lisätietoja 0814001 A Kuusimäki Iisalmi Vieremä II 2 ei 0814001 Alueella merkittävä B Kuusimäki Iisalmi I 1E ei tihkupintainen lähteikkö Peltosalmi- Alueella merkittäviä 0814002 Ohenmäki Iisalmi I 1E ei tihkupintaisia lähteitä 0814004 Lauttamäki Iisalmi Sonkajärvi I 1 ei 0814005 Pienlahti Iisalmi I 1 ei Rajausmuutos toteutettu. Pohjavesialuetta laajennettu 0814006 Pörsänmäki Iisalmi I 1 kyllä lounaaseen. 0814051 Nieminen Iisalmi Lapinlahti I 1 ei Poistettu pohjavesialueluokituksesta vuonna 2009. Ei luokitella 0814003 Pikku-Ii Iisalmi IV pohjavesialueeksi. Kiuruvesi: Pohjavesialueen Muu Vanha Nykyinen Rajaus- Tunnus nimi Pääsijaintikunta sijaintikunta luokka luokka muutos Lisätietoja 0826302 Ukonmäki Kiuruvesi I 1 ei Toteutettu rajauksen tarkentaminen maastossa 0826304 Lapinsalo Kiuruvesi I 1 kyllä helposti havaittavaan kohtaan. 0826305 Kangaslampi Kiuruvesi II 2 ei 0826351 Lahnajoki Kiuruvesi Pyhäjärvi I 1 ei Kaavi: Pohjavesialueen Muu Vanha Nykyinen Rajaus- Tunnus nimi Pääsijaintikunta sijaintikunta luokka luokka muutos Lisätietoja 0820401 Kaavinjärvi Kaavi II 2 ei 0820402 Luikonniemi Kaavi II 2 ei 0820404 Niskalammenkangas Kaavi II 2 ei 0820406 Syrjänsärkkä Kaavi II 2 ei Alueella on merkittävä pohjavedestä 0820407 Hiekkakangas Kaavi II 2E ei riippuvainen suo. 0820409 A Keikonniemi Kaavi II 2 ei 0820409 B Keikonniemi Kaavi II 2 ei Alueella on 0820410 Maarianvaara Kaavi I 1E ei merkittävä lähteikkö. 0820411 Niemikylä Kaavi II 2 ei Poistettu luokituksesta vuonna 2009. Ei luokitella 0820412 Ommuskangas Kaavi IV pohjavesialueeksi. Lapinlahti: Muu Vanha Nykyinen Rajaus- Tunnus Pohjavesialueen nimi Pääsijaintikunta sijaintikunta luokka luokka muutos Lisätietoja 0840201 Honkalampi Lapinlahti I 1 ei Alueella merkittävä pohjavedestä riippuvainen rantalehto ja tihkupintaa. Pohjavesialueen 0840202 Haminamäki-Humppi Lapinlahti I 1E kyllä rajausmuutos toteutettu. Ei vedenhankintakelpoinen. Poistettu 0840203 Alapitkä Lapinlahti Siilinjärvi II pohjavesialueluokituksesta. 0840204 Taipale-Nerkoo Lapinlahti Iisalmi I 1 ei 0840205 Pajujärvi Lapinlahti I 1 ei Ei vedenhankintakelpoinen. 0891603 Poistettu A Silmälampi-Syrjäharju Lapinlahti II pohjavesialueluokituksesta. Ei vedenhankintakelpoinen. 0891603 Poistettu B Silmälampi-Syrjäharju Lapinlahti II pohjavesialueluokituksesta. Alueella merkittäviä 0891604 Karjalaisenmäki Lapinlahti I 1E ei lähteikköjä. 0891605 A Huuhkaja Lapinlahti Rautavaara I 1 ei 0891605 B Huuhkaja Lapinlahti Rautavaara II 2 ei Merkittäviä tihkupintoja ja pohjavedestä riippuvaista 0891606 Maaselänkangas Lapinlahti II 2E ei suota alueen eteläosassa. Ei vedenhankintakelpoinen. Rajausmuutos toteutettu. Alueella on pohjavedestä riippuvainen lampi ja 0891607 Vuorisenkangas Lapinlahti II E kyllä merkittävä lähteikkö. 0891651 Kankainen Lapinlahti Rautavaara II 2E ei Alueella merkittävä lähde Poistettu luokituksesta jo aiemmin. Ei luokitella 0840251 Rokuankangas Lapinlahti IV pohjavesialueeksi. Poistettu luokituksesta jo aiemmin. Ei luokitella 0891608 Kokkoharju Lapinlahti IV pohjavesialueeksi. Poistettu luokituksesta jo aiemmin. Ei luokitella 0891652 Mustikkamäki Lapinlahti Rautavaara IV pohjavesialueeksi. Rautavaara: Pohjavesialueen Muu Vanha Nykyinen Rajaus- Tunnus nimi Pääsijaintikunta sijaintikunta luokka luokka muutos Lisätietoja Alueella merkittäviä lähteikköjä ja pohjavedestä riippuvaista suojeltua 0868702 Harsukangas Rautavaara Lapinlahti I 1E ei suota 0868703 Rouskun - Valkeinen Rautavaara I 1 ei 0868704 Paljakka Rautavaara II 2 ei 0868705 Ylä-Luosta Rautavaara I 1 ei 0868706 A Vellikangas Rautavaara I 1E ei Alueella useita lähteitä 0868706 B Vellikangas Rautavaara II 2 ei 0868708 Ollinjärvenkangas Rautavaara II 2 ei 0868710 Pohjoisniemi Rautavaara II 2 ei 0868713 Apulaisenkangas Rautavaara II 2 ei 0868715 Särkänmäki Rautavaara II 2 ei 0868718 Kukonsärkkä Rautavaara II 2E ei Alueella useita lähteitä 0868719 Ukko-Pyry Rautavaara II 2 ei 0868720 Sarvikangas Rautavaara II 2 ei 0868722 Metsäkartano Rautavaara I 1 ei Poistettu luokituksesta jo aiemmin. Ei luokitella 0868711 Kalmoniemi Rautavaara IV pohjavesialueeksi. Alueella merkittävä lähde, joten pohjavesialue on 0868714 Miilukangas Rautavaara IV E ei luokiteltu E-luokkaan. Poistettu luokituksesta jo aiemmin. Ei luokitella 0868717 Silvikkopuronkangas Rautavaara IV pohjavesialueeksi. Poistettu luokituksesta jo aiemmin. Ei luokitella 0868721 Nälkämännikkö Rautavaara IV pohjavesialueeksi. Siilinjärvi: Pohjavesialueen Muu Vanha Nykyinen Rajaus- Tunnus nimi Pääsijaintikunta sijaintikunta luokka luokka muutos Lisätietoja Rajausmuutos toteutetaan myöhemmin lisätutkimusten 0874901 Harjamäki-Kasurila Siilinjärvi I 1 ja uuden kuulemisen jälkeen. Rajausmuutos toteutetaan myöhemmin lisätutkimusten 0874903 Jälänniemi Siilinjärvi I 1 ja uuden kuulemisen jälkeen. 0874904 Autioranta Siilinjärvi I 1 ei 0874951 Kärängänmäki Siilinjärvi Lapinlahti I 1 kyllä Rajausmuutos toteutettu. Poistettu luokituksesta jo aiemmin. Ei luokitella 0874902 Rissala Siilinjärvi IV pohjavesialueeksi. Poistettu luokituksesta jo 0874904 aiemmin. Ei luokitella B Autioranta Siilinjärvi IV pohjavesialueeksi. Sonkajärvi: Pohjavesialueen Muu Vanha Nykyinen Rajaus- Tunnus nimi Pääsijaintikunta sijaintikunta luokka luokka muutos Lisätietoja 0876201 Jalkomäki Sonkajärvi I 1 ei 0876207 Kiukoonkangas Sonkajärvi I 1 ei 0876211 Selkäniemi Sonkajärvi II 2 ei 0876213 Luotosenkangas Sonkajärvi I 1 ei 0876216 Järvenpää Sonkajärvi I 1 ei Poistettu 0876217 Hongikko Sonkajärvi I - pohjavesialueluokituksesta. Poistettu pohjavesialueluokituksesta vuonna 2010. Ei luokitella 0876202 Lahnakangas Sonkajärvi IV pohjavesialueeksi. Poistettu pohjavesialueluokituksesta. Ei luokitella 0876206 Santamäki Sonkajärvi Vieremä IV pohjavesialueeksi. Poistettu pohjavesialueluokituksesta. Ei luokitella 0876208 Kangaslamminsärkkä Sonkajärvi IV pohjavesialueeksi. Poistettu pohjavesialueluokituksesta. Ei luokitella 0876209 Salmisenkangas Sonkajärvi IV pohjavesialueeksi. Poistettu pohjavesialueluokituksesta. Ei luokitella 0876210 Ruunaharju Sonkajärvi IV pohjavesialueeksi. Poistettu pohjavesialueluokituksesta. Ei luokitella 0876212 Matokangas Sonkajärvi IV pohjavesialueeksi. Poistettu pohjavesialueluokituksesta vuonna 2009. Ei luokitella 0876215 Poskikangas Sonkajärvi Lapinlahti IV pohjavesialueeksi. Tuusniemi: Pohjavesialueen Muu Vanha Nykyinen Rajaus- Tunnus nimi Pääsijaintikunta sijaintikunta luokka luokka muutos Lisätietoja Alueella on merkittävä 0885702 Palokangas Tuusniemi I 1E ei lähde. 0885703 Tuusniemi Tuusniemi I 1 ei Ei vedenhankintakelpoinen. Poistetaan 0885704 Käärmevaaru Tuusniemi II ei pohjavesialueluokituksesta. Rakennetutkimus tehty ja sen mukaan pohjavesialueen rajausta ei 0885705 Tuusjärvi Tuusniemi I 1 ei ole tarpeen muuttaa. 0885706 Kiukoonniemi Tuusniemi I 1 ei 0885707 Hottikangas Tuusniemi II 2 ei 0885712 Ihalankangas Tuusniemi I 1 ei Alueella on merkittävä lähteikkö ja pohjavedestä 0885714 Telkkämäki Tuusniemi II 2E ei riippuvaista suota. Alueella on useita lähteitä. Rajausmuutoksesta kuullaan alkuvuonna 2019 ja se toteutetaan vuoden 0885751 Kiiskiniemenkangas Tuusniemi Kuopio II 2E 2019 aikana. Alueella on merkittävä lähteikkö ja suojeltu 0885752 Nivanmaa Tuusniemi Kuopio II 2E ei pohjavesivaikutteinen järvi Vieremä: Pohjavesialueen Muu Vanha Nykyinen Rajaus- Tunnus nimi Pääsijaintikunta sijaintikunta luokka luokka muutos Lisätietoja Hiisiharju- 0892502 Laajakangas Vieremä II 2 ei 0892503 Karjumäki Vieremä I 1 ei Alueella on pohjavedestä riippuvainen suojeltu 0892504 Marjomäki Vieremä I 1E ei Hetteensuo. 0892507 Sorronmäki Vieremä I 1 ei 0892508 Pyöree Vieremä I 1 ei 0892509 Honkamäki Vieremä II 2 ei Alueella sijaitsee merkittävä Mammonhaudan 0892510 Mammonkangas Vieremä I 1E ei lähdepurkauma. 0892511 Linnaharju Vieremä I 1E ei Alueella on useita lähteitä. 0892512 Marttisenjärvi Vieremä I 1 ei 0892513 Kylmäkorpi Vieremä Sonkajärvi I 1 ei Lehmimäki- 0892514 Karjalankangas Vieremä I 1 ei 0892551 Valkeiskangas Vieremä Pyhäntä II 2E ei Alueella on useita lähteitä. Poistettu luokituksesta jo 0892501 aiemmin. Ei luokitella B Kirkonkylä Vieremä IV pohjavesialueeksi. Poistettu luokituksesta jo aiemmin. Ei luokitella 0892506 Jatapuro Vieremä IV pohjavesialueeksi..
Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Discoursing Finnish Rock. Articulations of Identities in the Saimaa-Ilmiö Rock Documentary Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 229 P
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S210 toukokuun 14. päivänä 2010 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in Auditorium S210, on May 14, 2010 at 12 o'clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Editor Erkki Vainikkala Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture by Marika Tamminen, Museum Centre Vapriikki collections URN:ISBN:978-951-39-3887-1 ISBN 978-951-39-3887-1 (PDF) ISBN 978-951-39-3877-2 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright © 2010 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010 ABSTRACT Skaniakos, Terhi Discoursing Finnish Rock.
    [Show full text]
  • (KDR AIM) Mining –Initiating Coverage 17 January 2019
    Karelian Diamond Resources (KDR AIM) Mining –Initiating Coverage 17 January 2019 Stock Data Introduction Karelian Diamond Resources (“Karelian”) is an AIM listed diamond exploration Share Price 3.40p company operating in Finland. It acquired the Lahtojoki diamond mining concession in April 2016 from A & G Mining OY. Since then, Karelian have identified further Market Cap (£M) 1.2 diamond potential through the discovery of kimberlite boulders in till adjacent to the EV (£M) 1.3 Lahtojoki diamond deposit. In the Kuhmo area, Karelian have further defined the Seitapera pipe, the largest known kimberlite pipe in Finland which covers an area of 6.9Ha, and discovered a number of other kimberlite dykes in the vicinity. Price Chart 8.0 Diamonds in Finland 7.0 The first kimberlite in Finland was discovered in the 1960’s by Malmikaivos Oy. 6.0 Despite 50 years of exploration no diamond mine has been developed yet, despite the fact that there are two very significant diamond mines in the Russian controlled 5.0 part of the craton. Additionally, in the latest Fraser Institute survey for 2017, the top 4.0 jurisdiction for investment, based on the Investment Attractive Index was Finland. In 3.0 the Policy Perception Index, which is a “report card” to governments on the 2.0 Jan-18 Apr-18 Jul-18 Oct-18 Jan-19 attractiveness of their mining policies, Finland rated second. Valuation 52 Week Range BHC has modelled the Lahtojoki Diamond Project based on the preliminary economic assessment (“PEA”) and valued it at US$32.9M, with an IRR of 50.2%.
    [Show full text]
  • WELL-BEING for People, Companies and the Environment Vieremä
    EU-funding createses WELL-BEING for people, companies and the environment Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi SAVON TÄHDET SAVO STARS Iisalmi Rautavaara IN ENGLISH Lapinlahti Pielavesi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Kaavi Tervo KUOPIO Vesanto Tuusniemi Dear reader, Suonenjoki Rautalampi this magazine is for you! It presents various EU-funded star projects in North Savo. Leppävirta EU-programs may seem fairly distant but their effects are shown in multiple ways in the Varkaus daily lives of almost all inhabitants of North Savo. They promote the well-being of people,e, companies and the environment. North Savo uses three funds of the EU: the European Regional Development Fund (ERDF), the European Social Fund (ESF) and the Rural Development Programme for Mainland Finland. The province has received 379 million Euros through these funds between 2007 and 2013. Funding also offers significant benefits: the state, municipalities, companies, educational and research institutes and societies canalize co-funding to the projects. Project activities have created several new jobs and companies in North Savo. In addition, thousands of employees have received up-to-date education, various companies and organizations have received new research and education equipment and municipalities have been supported through building municipal infrastructure that helps industry and trade. All this promotes employment, competitiveness, innovation and production activities. Financial support from the European Structural Funds in North Savo are granted by the Regional Council of Pohjois-Savo, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North Savo and Finnvera. These organizations work in close cooperation with each other. Funding is aligned with provincial development programs.
    [Show full text]
  • District 107 K.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 K through November 2018 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs more than two years old 20790 IISALMI 10/27/1956 Active 23 0 0 0 0.00% 27 0 M,MC,SC 2 33105 IISALMI/KOLJONVIRTA 12/13/1976 Active 20 1 2 -1 -4.76% 23 2 0 MC,SC 1 20791 IISALMI/POROVESI 11/22/1966 Active 33 1 1 0 0.00% 30 1 0 0 59172 IISALMI/YLÄSAVOTTARET 02/25/1997 Active 30 3 0 3 11.11% 26 0 0 20792 JÄPPILÄ 06/13/1973 Active 16 0 1 -1 -5.88% 18 4 0 2 M,MC,SC 5 20793 JOROINEN 12/18/1960 Active 32 0 7 -7 -17.95% 39 16 0 M,MC,SC 4 $100.00 20794 JUANKOSKI 09/25/1961 Active 17 0 1 -1 -5.56% 22 2 1 VP,MC,SC 5 20705 KAAVI 12/08/1963 Active 28 3 0 3 12.00% 25 0 MC,SC 0 20795 KANGASNIEMI 12/15/1963 Active 23 1 0 1 4.55% 23 0 MC,SC 2 20796 KARTTULA 10/28/1963 Active 20 1 1 0 0.00% 22 5 0 MC 2 20798 KEITELE 05/22/1969
    [Show full text]
  • Luonnonsuojelualuevarausten Nykytilan Selvitys Kesällä 2007
    Pohjois-Savon maakuntakaavan selvityksiä Luonnonsuojelualuevarausten nykytilan selvitys kesällä 2007 Kalle Ruokolainen POHJOIS-SAVON LIITTO 2008 Pohjois-Savon maakuntakaavan selvityksiä LUONNONSUOJELUALUEVARAUSTEN NYKYTILAN SELVITYS KESÄLLÄ 2007 Selvityksen tausta ja suoritus Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Pohjois-Savon liiton edustajat neuvottelivat joulukuussa 2006 seutukaavojen ja Ylä-Savon seudun maakuntakaavan luonnon- suojelualuevarausten nykytilan selvittämistarpeista. Muutamien alueiden luonnonarvoja koskevat selvitykset arvioitiin siinä määrin vanhentuneiksi, että alueiden nykyti- lan selvittämistä pidettiin tarpeellisena. Neuvotteluissa sovittiin, mitkä alueet selvittää Pohjois-Savon liitto, mitkä Pohjois-Savon ympäristökeskus. Maastokäyntien tulos- ten perusteella arvioidaan alueiden rajaus ja mahdollinen kaavamerkintä Pohjois-Savon maakuntakaavassa. Selvitykset eivät koske Kuopion seutua, koska alueen luontoselvitykset on tehty Kuopion seudun maakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Pohjois-Savon liiton selvityksen on tehnyt MMM Kalle Ruokolainen kesällä 2007. Hän on myös kuvittanut ja taittanut selvitysraportin. Suunnitteluavustaja Mikko Rummukainen on rajannut tutkittavat alueet ilmakuville ja maastokartoille. Työtä on oh- jannut kaavoituspäällikkö Seppo Laitila. Alueet: sivu Poskisenkallio (SL 41.546) Juankoski 2 Kuusela (S 44.512) Rautavaara 3 Ikosensuo-Päresuo (SL 44.552) Rautavaara 4 Joutenjärvensuo (SL 45.542) Tuusniemi 6 Silmäsuo (SL 45.546) Tuusniemi 7 Palokankaansuo (SL 45.549) Tuusniemi 7 Pönkämäki (SL 45.548)
    [Show full text]
  • Hyvä Olla, Hyvä Tulla
    HYVÄ OLLA, HYVÄ TULLA Ylä-Savon seutustrategia 2004 - 2010 Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Rautavaara Sonkajärvi Varpaisjärvi Vieremä Ylä-Savon Talousalueen Liitto r.y. Seutuhallitus 18.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO Hyvä olla - hyvä tulla on yhteinen haasteemme 1. Siinä näkijä - missä tekijä: strategiatyön ydinryhmä 5 2. Seutustrategiatyön ohjausryhmä 6 2.1. Vaiheistus 6 2.2. Strategiatyön organisointi 9 3. Tasapainoinen onnistuminen seudun kehittämisstrategiana 10 4. Motiivit ja odotukset Ylä-Savon strategialle 12 5. Ylä-Savon identiteetti eli menestyksen kulmakivet seutustrategian perustana 13 6. Ylä-Savo 2010 seutustrategia 14 6.1. Visio 2010 14 6.2. Kriittiset menestystekijät 16 6.2.1. Seutuyhteistyön vaikuttavuus 16 6.2.2. Prosessit ja rakenteet 27 6.2.3. Seudun aineelliset resurssit/ infrastruktuuri 28 6.2.4. Osaaminen, uudistuminen ja sosiaalinen pääoma 30 4 Hyvä olla – hyvä tulla on yhteinen haasteemme Ylä-Savon seutukunnan yhdeksän kunnan yhteisen strategian laatimiseen antoi sysäyksen kolme tekijää. Ensimmäinen oli aluekeskusohjelman arvioinnissa ulkopuolelta tullut paine saada ohjelmalle sateenvarjo, jonka alla voidaan ohjelman eri kokonaisuuksia paremmin strategisesti hahmottaa ja toteuttaa. Toinen tekijä oli vuonna 1999 laaditun Ylä-Savon tavoite 1-strategian uudistamisen tarve. Kolmas ja tärkein tekijä oli kuitenkin havainto siitä, että ohjelmatyöstä riippumatta tarve kuntien sekä keskinäiseen että seudun eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön on kasvanut eri syistä huomattavasti. Ylä-Savon Talousalueen Liitto ry, jonka tehtäväksi strategian käytännön toteuttaminen annettiin, pyysi keväällä 2003 tarjoukset strategiaprosessin ohjaamisesta kolmelta alan toimijalta. Kilpailun perusteella seutustrategiaprosessin ohjaajaksi valittiin HAUS Kehittämiskeskus Oy. Strategian työstäminen tapahtui hyvin lyhyellä ajanjaksolla ja työskentely oli tiivistä. Prosessin eteneminen vaati sekä ydinryhmän osallistujilta että prosessin vetäjältä Timo Ojalalta valmiutta ajankäytölliseen ja henkiseen panostukseen.
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]
  • 6.10.2020 Liite 1
    6.10.2020 LIITE 1 Kuopion kaupunki KEHA/5320/2020 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSSUUNNITELMA AJOKAUDELLE 2020-2021 1. RAHOITETTAVA BRUTTOSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Rahoitusosuus yhteensä 630 000 € Kaupungille tuloutuvat Waltti-lipputulot (arvio) 538 887 € Nettokustannukset (arvio) 91 113 € Rahoitettava liikenne: Kuopio-Suonenjoki-Rautalampi Kuopio-Tervo-Vesanto Lisäauton kustannus Kuopio-Karttula 15 717 € Kuopio-Pielavesi-Keitele Kuopio-Siilinjärvi-Varpaisjärvi Nettokulut yhteensä 106 830 € Ilmoitettu maksuosuus (sis. alv 10 %) indeksitarkistetaan kunkin sopimuksen sopimusehtojen mukaisesti. Kuopion Waltti-lippu- ja maksujärjestelmä vyöhykkeillä A-F (Pielavesi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto) ja liikenteenharjoittajan järjestelmä yhteysväleillä Keitele-Pielavesi ja Rautalampi-Suonenjoki sekä Varpaisjärvellä. Waltti-lipputulot tuloutuvat Kuopion kaupungille ja liikenteenharjoittajan järjestelmän lipputulot ELY-keskukselle. Rahoitusosuudet on laskettu kuntakohtaisten toteutuneiden kustannusten suhteessa (lipputulot 1.12.2018- 30.11.2019 ja ajokauden 2019-2020 käyttöoikeuskorvaukset). Lipputuloriskin vuoksi rahoitussuunnitelman toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavat korjaukset Kuopion kaupungin maksuosuuksiin jälkikäteen puolivuosittain. Liikenteen rahoittamiseen osallistuvat lisäksi kunnat Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto. 2. RAHOITETTAVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Sopimuskohtaiset rahoitusosuudet Kuopio-Juankoski-Kaavi 29 374 € josta kunnan sisäisen liikenteen osuus (100 %) 19
    [Show full text]
  • Siilinjärven Ympäristöterveyspalvelut VALVONTASUUNNITELMAN 2020
    Ymptltk 17.3.2021 § liite, Valvontasuunnitelman 2020 toteutuminen Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue VALVONTASUUNNITELMAN 2020 TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Valvontasuunnitelman arviointiraportti 2020 sivu 2 (18) Ympäristöterveyslautakunta 1. Johdanto ................................................................................................................... 3 2. Yhteistoiminta-alue ja valvontakohteet .................................................................. 3 3. Terveysvalvonnan valvontasuunnitelman toteutuminen ..................................... 4 3.1 Elintarvikevalvonta............................................................................................... 4 3.2 Terveydensuojelulain mukainen valvonta ............................................................ 7 3.3 Tupakkalain mukainen valvonta ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta ......... 9 3.4 Muut terveysvalvonnan tehtävät .......................................................................... 9 3.5 Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten toteutuma ................................. 12 4. Eläinlääkintähuollon suunnitelman toteutuminen .............................................. 13 4.1 Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonta ...................................................... 13 4.2 Eläinlääkäripalvelut...........................................................................................
    [Show full text]
  • Ylä-Savon Waltti-Liikenteen Aikataulut 12.8.2020 – 6.6.2021
    YLÄ-SAVON WALTTI-LIIKENTEEN AIKATAULUT 12.8.2020 – 6.6.2021 24.7.2020 1 WALTTI-LIPUT YLÄ-SAVON MAASEUTU- Uusi kortti nettikaupassa maksaa 4 € ja LIIKENTEESSÄ JA IISALMEN KAUPUNGIN Iisalmen Matkahuollossa 5 € sisältäen PAIKALLISLIIKENTEESSÄ korttikotelon. Iisalmen paikallis- ja maaseutuliikenteessä Nettikauppa toimii osoitteessa sekä ELY-keskuksen hankkimassa Ylä-Savon https://kauppa.waltti.fi. Nettikaupasta voi maaseutuliikenteessä on käytössä ostaa henkilökohtaisen Waltti-kortin. ELY- joukkoliikenteen lippujärjestelmä Waltti. keskuksen Waltti-liikenteen sivuilta löytyy lisätietoja ja ohjeita osoitteesta Waltti on käytössä yhteysväleillä Varpaisjärvi- http://www.ely-keskus.fi/web/waltti-ita- Lapinlahti-Iisalmi, Keitele-Pielavesi-Iisalmi, suomi/waltti-nettikauppa. Kiuruvesi-Iisalmi, Vieremä-Iisalmi ja Sonkajärvi-Iisalmi. Näillä reiteillä liikennöi Waltti-kortit ovat henkilö- tai myös vuoroja, joissa Waltti-lippu ei kelpaa. haltijakohtaisia. Osa lipputyypeistä on ladattavissa ainoastaan henkilökohtaiselle Waltti-liikenteen autot on merkitty W-kyltillä. matkakortille (esim. kuntakausilippu). Jos Waltti-lippu katoaa, ainoastaan henkilökohtaisille korteille ladattuja lipputuotteita voidaan hyvittää. Samalle kortille voi ladata sekä kausilipun että arvolipun. LIPPUJEN HINNOITTELUPERUSTEET Waltti-lippujen hinnoittelu perustuu Yhteysväleillä Kiuruvesi-Iisalmi, Sonkajärvi- vyöhykkeisiin. Lipun hinta määräytyy sen Iisalmi ja Vieremä-Iisalmi on vuoroja, joihin mukaan, kuinka monella vyöhykkeellä kelpaavat sekä Matkahuollon liput että Waltti- matkustaa.
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]