HYVINVOINNIN & TERVEYDEN

EDISTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA Miten meillä menee?

aiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tämä vanha sanonta on totta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE). Jotta voimme HYTE-työssä keskittyä oikeisiin asioihin ja saada tuloksia K aikaan, meidän on osattava vastata seuraaviin kolmeen kysymykseen: 1. Mitkä ovat Pohjois-Savon suurimmat hyvinvointiin liittyvät ongelmat? 2. Millä tutkitusti vaikuttavilla keinoilla näihin ongelmiin voidaan puuttua? 3. Miten tehokkaat keinot ja työkalut saadaan kaikkien käyttöön?

Ensiksi on tiedettävä, miten meillä tällä hetkellä menee. Pohjois-Savoon on helmikuussa 2018 valmistunut alueellinen hyvinvointikertomus, joka kokoaa yhteen Pohjois-Savon terveyteen turvallisuus ja hyvinvointiin liittyvät tärkeimmät tiedot ja kokee terveeksi elämänlaatu vertaa niitä muihin maakuntiin. Samalla hyvin- vointikertomus linjaa HYTE-työn tärkeimmät liikuntapalvelut painopisteet vuosille 2018-2021. tehokas koulutus Hyvinvointikertomuksen mukaan monet kulttuuripalvelut väljä asuminen asiat ovat meillä hyvin: maakuntamme asuk- kaat kokevat elämänlaatunsa hyväksi, olemme tyytyväinen elämään tyytyväisiä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin ja asuinalueet koetaan turvallisina. Keskimäärin ei kiusata pohjoissavolaiset kokevat itsensä varsin onnel- lisiksi: asteikolla 1-10 keskiarvoksi maakunnalli- sessa hyvinvointikyselyssä tuli 8.1. Meillä on myös paljon parannettavaa. Tämä Sairastavuusindeksi (THL) käy ilmi selvimmin Terveyden ja hyvinvoinnin v. 2014-2016 (keskiarvo), ikävakioitu laitoksen (THL) yleisestä sairastavuusindeksistä, jossa on huomioitu myös väestön ikärakenne. Indeksi koko maa = 100 Sairastavuusindeksi on Pohjois-Savossa selvästi Vieremä 124,2 Sonkajärvi koko maan korkein (130), kun maan keskiarvo on 131,5 100. Myös maakunnan sisällä erot ovat suuria. 143,3

Muita maakuntia heikompi terveys ja runsaampi 122,3 sairastaminen heikentävät pohjoissavolaisten 174,7 elämänlaatua, sekä aiheuttavat myös huomatta- 133,4 via lisäkustannuksia. 153,3 Korkeaan sairastavuuteen voidaan kuitenkin 120 Siilinjärvi vaikuttaa ja hyvinvointia kohentaa alueellisen hy- 108,1 vinvointikertomuksen linjaamilla keinoilla. Tehdyn 120,1 166,4 analyysin mukaan Pohjois-Savossa tulisi lähivuo- 137,1 128,8 sina keskittyä erityisesti seuraaviin asioihin: 163,4 140,5 Hyvään mielenterveyteen 141,5 Leppävirta Päihteiden käytön ehkäisemiseen ja vähentämiseen 133,1 Terveellisiin ja liikunnallisiin elintapoihin 126,8 Riittävään toiminta- ja työkykyyn Pohjois-Savo 130 (pl. ) Joroinen Koko maa = 100 118,1 Yksinäisyyden vähentämiseen ja osallisuuden lisäämiseen Sairastavuusindeksi 108,1 – 120,0 Tapaturmien, väkivallan ja 120,1 – 130,0 turvattomuuden ehkäisemiseen 130,1 – 140,0 Lähde: THL/Sotkanet 11.9.2019 140,1 – 174,7 Pohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö

Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat Mielenterveysindeksi (THL), ikävakioitu v. 2016 ovat Pohjois-Savon suurimpia haasteita.

Indeksi koko maa = 100 Vieremä MIELENTERVEYS 127,0 Sonkajärvi Väestöön suhteutettuna huostassa olleita Kiuruvesi 133,3  153,0 lapsia on Pohjois-Savossa eniten koko maassa (1.3 %) Iisalmi 135,5 Rautavaara 0 Lastenpsykiatrian hoitokäyntien  Lapinlahti 137,8 määrä on maan korkeimpia Pielavesi Nuorisopsykiatrisen hoidon piirissä 190,9  Keitele on 8.3 % ikäluokasta 132,7 Siilinjärvi 104,1 Itsemurhien vuoksi menetettyjä elinvuosia Kaavi  Tervo on muuta maata enemmän 0 206,0 Vesanto Kuopio 149,4 160,2 Mielenterveysindeksi on selvästi Tuusniemi koko maan korkein (151) 222,1 Rautalampi 193,6 Suonenjoki PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 183,9 Leppävirta 123,0 Yläkouluikäisistä tupakoi päivittäin 8,3 %,

ammattikoululaisista 21,5% Pohjois-Savo 151 (pl Joroinen) Varkaus Koko maa = 100 139,2 Nuuskan käyttö ja kannabiskokeilut ovat Joroinen 84,6 lisääntyneet nopeasti Mielenterveysindeksi 84,6 – 125,0 Pohjois-Savo menettää alkoholikuolemien 125,1 – 150,0 vuoksi eniten elinvuosia koko maassa 150.1 – 175,0 175,1 – 222,1 Lähde: THL/Sotkanet 11.9.2019 Tieto puuttuu Pohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos hkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat pyrkii puuttumaan erityisesti näihin aiheuttavat moninaisia haittoja sekä yksilölle että E hyvinvointiongelmiin. Mielenterveyden hänen perheelleen, sosiaalisille suhteille, lähiyh- edistäminen tarkoittaa mielenterveyttä suojaa- teisölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Ongelmia vien tekijöiden vahvistamista ja sitä vahingoitta- voidaan kuitenkin ehkäistä ja lievittää esimerkiksi vien tekijöiden vähentämistä. Pyrkimyksenä on seuraavilla toimiviksi todetuilla menetelmillä: vaikuttaa ongelmiin johtaviin kehityskulkuihin mahdollisimman varhain. Ehkäisevä päihdetyö Päihdeseulat/mini-interventio puolestaan on päihteiden aiheuttamien haittojen (päihteiden käytön puheeksiottaminen, kulu- ehkäisyä ja vähentämistä vaikuttamalla mm. tuksen kartoittaminen ja päihdeneuvonta) asenteisiin, tietoihin, saatavuuteen ja tarjontaan. Pakka-toimintamalli Ehkäisevä työ kohdistuu alkoholiin, huumausai- (yhteisöllinen alkoholi-, tupakka- ja rahapeli- neisiin, tupakkaan ja muihin riippuvuutta aiheut- haittojen ehkäisyn toimintamalli, jolla vaikute- taviin asioihin kuten rahapeliriippuvuuteen. taan asenteisiin ja rajoitetaan alkoholin, nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuutta) Suurin osa ehkäisevästä mielenterveys- ja Lapset puheeksi -toimintamalli päihdetyöstä toteutuu kuntalaisten arkiympä- (kun lapsen elämäntilanteessa tapahtuu ristöissä, kuten perheissä, varhaiskasvatukses- muutoksia ja tarvitaan tukea vanhemmuuteen) sa, kouluissa, nuorisotoimessa, työpaikoilla ja järjestöissä. Kunnalla onkin ehkäisevässä mie- Vanhemmuuden tuen menetelmät lenterveys- ja päihdetyössä keskeinen rooli, jota alueellinen työ tukee.

Koko maa 3261 Keski-Suomi 3172 Kuvio: Alkoholikuolemat, menetetyt Pohjois-Karjala 2730 Etelä-Savo 4364 elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25-80 vuotta/ 100 000 vastaavanikäistä, Pohjois-Savo 4523 pienituloiset v. 2013. Lähde: Sotkanet Toiminta- ja työkyvyn ylläpito

yvä fyysinen ja sosiaalinen toimintaky- Enemmän kuin joka kolmas yläkouluikäinen ky ja niitä tukeva ympäristö auttavat ja lukiolainen nukkuu liian vähän (alle 8 tuntia H ihmistä voimaan hyvin, löytämään paik- yössä), ammattikoululaisista lähes puolet. Myös kansa yhteiskunnassa, jaksamaan työelämässä kouluikäisten nettiriippuvuus ja siitä aiheutuvat eläkeikään asti sekä iäkkäänä selviytymään ongelmat ovat lisääntyneet. arjesta itsenäisesti. Työikäisten osalta suurimmat uhat toimin- Pohjois-Savon lasten ja nuorten osalta keskei- takyvylle aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten set uhat toimintakyvylle liittyvät lisääntyvään sairaudet sekä sydänsairaudet ja diabetes. Kelan ylipainoon ja liikkumattomuuteen, sekä vä- ikävakioitu työkyvyttömyysindeksi on Poh- hentyneeseen yöuneen. Ylipainoisten nuor- jois-Savossa koko maan korkein (137). Tämä on ten määrä on lisääntynyt kaikissa ikäluokissa. huolestuttavaa myös maakunnan elinvoiman Ammattikoululaisista pojista ylipainoisia on kannalta, koska heikentyneen terveydentilan 26,3 % ja tytöistä 26,7 %; vastaavat luvut omaavien suuri osuus vähentää osallistumista lukiolaisilla ovat 18,2 % ja 13,9%. Pohjois- työvoimaan ja alentaa työllisyysastetta. Savossa vähän liikkuvia (alle tunti viikossa) ammattikoululaisia on 22,3 %; lukiolaisia 12,3% ja yläkoululaisia 12 %. Koko maa 100 Keski-Suomi 108,5

Pohjois-Karjala 119

Etelä-Savo 125

Kuvio: Kelan työkyvyttömyysindeksi, Pohjois-Savo 137,3 ikävakioitu. Ikääntyneiden osalta suuria haasteita TYÖIKÄISET tulevaisuuteen tuo muistisairaiden määrän Kansallisten ravitsemus- ja liikuntasuosi- lisääntyminen Pohjois-Savossa. Ikääntynei- tusten toimeenpano (mm. liikuntaneuvon- den liikuntapalveluissa näkyy systemaattisen nan tarjoaminen vähän liikkuville) liikuntaneuvontapolun puuttuminen. Keskeisten kansansairauksien ennaltaeh- käisy Käypä hoito –suositusten ja Työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa, vaikuttaviksi todettujen työ- alueellisten hoitoketjujen mukaisesti menetelmien käyttöönottoa sekä itsehoidon Elinikäisen oppimisen edistäminen tukemista kaikissa ikäryhmissä. Uusien digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen LAPSET JA NUORET Lapsiperheiden, varhaiskasvatuksen, IKÄÄNTYNEET koulun ja ammatillisten oppilaitosten ja Voimaa Vanhuuteen –toimintamallin lukioiden ravitsemussuositukset käyttöön juurruttaminen Neuvokas perhe- ja Sapere-työmenetel- Vajaaravitsemuksen ehkäisy, mät kaikkiin kuntiin (edistää arkirytmiä tunnistaminen ja hoito sekä hyviä ravitsemus- ja liikuntatottu- muksia) Aktiivisen arjen tukeminen (Ilo kasvaa liikkuen, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu) Yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuus

sallisuus tarkoittaa tunnetta, joka maa 7,2%). Nuorista lähes 9 % kertoo, ettei syntyy kun ihminen on osallisena heillä ole yhtään läheistä ystävää (koko maan O jossakin yhteisössä esimerkiksi keskiarvo 8.4). opiskelun, työn, harrastus- tai järjestö- toiminnan kautta. Ihmisen osallisuuden aste Jotta yksinäisyyden tunnetta voidaan vähentää ja yhteiskunnallinen aktiivisuus vaihtele- ja osallisuuden kokemusta vahvistaa, tarvitaan vat elämänkulun ja -tilanteiden mukaisesti. monenlaisia toimia sekä nuorten, työikäisten Osallisuuden kokeminen ja sosiaaliset verkos- että ikäihmisten parissa. Erityisen tärkeää on tot ovat tärkeitä, sillä ne lisäävät hyvinvointia, järjestökentän hyödyntäminen: vähentävät yksinäisyyttä ja suojaavat syrjäytymistä vastaan. Jokaiseen kuntaan tulisi perustaa koko järjestökentän kattava järjestöfoorumi, joka Pohjoissavolaisten osallisuus on kehittynyt toimii kunnan HYTE-työn vastinparina viime vuosina myönteiseen suuntaan: Kunnan järjestökoordinaattori huolehtii, että 27.2 % raportoi osallistuvansa aktiivisesti jonkin järjestöt huomioidaan kunnan HYTE-työn järjestön, harrastusryhmän tai hengellisen suunnittelussa ja toteutuksessa yhteisön toimintaan vuonna 2018 (kasvua Järjestöjen ääni kuuluviin maakunnan tasolla noin 10 prosenttia). Myös Pohjois-Savon (Pohjois-Savon järjestöfoorumi Jerry sekä järjestökyselyn mukaan järjestöjen jäsenmäärä Järjestöneuvosto) on kasvanut 19 %. Aikuisista yksinäiseksi kokee itsensä 9,1% ja yli 65-vuotiaista 8.3 % (koko Tapaturmien, väkivallan ja turvattomuuden ehkäisy

apaturmien, väkivallan ja turvatto- Turvallisuutta voidaan kohentaa liikenne- muuden ehkäisemisessä tavoitteena turvallisuuden, kodin turvallisuuden ja es- T on, että lähiympäristöt tukevat teettömyyden edistämisellä sekä väkivallan asukkaiden hyvinvointia sekä aktiivista ja ehkäisyllä ja siihen puuttumisella. Turvallisuus- turvallista elämää. Pohjois-Savon nykytilan- suunnittelutyössä noudatetaan valtakunnalli- ne on kaksijakoinen. Kaatumisiin ja putoa- sia linjauksia mm. toimenpiteistä, tavoitteista, misiin liittyviä hoitojaksoja on maakunnas- toimintamalleista ja mittareista. Työ tehdään samme 37% maan keskiarvoa enemmän, ja toimijoiden yhteistyönä ja sen tärkeimpiä hoitojaksojen määrä on edelleen lisääntynyt menetelmiä ovat: viime vuosina. Iäkkäistä jopa 40% ilmoittaa kaatuneensa viimeisen vuoden aikana. MARAK (moniammatillinen riskinarviointi vakavan parisuhdeväkivallan uhrien Toisaalta jalankulkuväylien liukkaus koetaan auttamiseksi) Pohjois-Savossa vähemmän haittaavaksi ja Kodin turvallisuuden tarkistuslista väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneita KiVa Koulu aikuisia on Pohjois-Savossa kymmenyksen Ankkuri (menetelmä lasten ja nuorten muuta maata vähemmän (9%). Pohjois- rikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja Savossa ollaan myös tyytyväisiä asuinaluei- varhaiseen puuttumiseen) den turvallisuuteen. Rikosten määrät ovat laskussa ja henkilövahinkoon johtaneet tielii- kenneonnettomuudet ovat vähentyneet.

Pohjois-Savon tuleva HYTE-rakenne

ohjois-Savon HYTE-työ tarvitsee Pohjois-Savon alueellista HYTE-työtä johtaa paitsi yhteisen suunnan ja vaikut- Pohjois-Savon poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä. P tavat menetelmät, myös yhteisesti Käytännön työrukkasena toimii sairaanhoitopiirin sovitun HYTE-rakenteen. perusterveydenhuollon yksikön HYTE-tiimi, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat: Kunnat ovat tulevaisuudessakin päävas- Alueellisen hyvinvointikertomuksen tuussa asukkaiden hyvinvoinnista ja ter- laatiminen ja päivittäminen veydestä. Tärkeimpiä kuntatason tehtäviä lähivuosille ovat: Laaja-alainen HYTE-työn tuki alueen kunnille Alueellisen hyvinvointikertomuksen Laatia vuosittain päivitettävä  painopisteiden johtaminen hyvinvointikertomus ja –suunnitelma Perustaa kuntaan säännöllisesti Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tuki kokoontuva HYTE-ryhmä Toiminta- ja työkyvyn ylläpito Nimetä kuntaan HYTE-koordinaattori Tapaturmien, väkivallan ja turvattomuuden ehkäisy sekä ehkäisevän mielenterveys- ja Osallisuus- ja järjestötyön koordinointi päihdetyön yhdyshenkilö Tiivistää yhteistyötä järjestöjen kanssa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on pohjoissa- järjestöfoorumin ja järjestö- volaisten yhteinen asia. Siinä tarvitaan meitä kaikkia: koordinaattorin avulla asukkaita, järjestöjä, kuntia ja alueellista yhteistyötä.

Pohjois-Savon HYTE-rakenne Pohjois-Savon poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä 1. Kuntien edustus 2. Sairaanhoitopiirin ja maakuntaliiton edustus 3. Työterveyshuollon, järjestörakenteen ja apteekkien edustus

PSSHP:n HYTE-tiimi Kunta Kunnan hyvinvointitoimijat PTH-yksikkö (HYTE-koordinaattorit) Varhaiskasvatus ja Ehkäisevän EPT- Muut opetus Ehkäisevä mielenterveys- ja Ehkäisevän mt- ja mielenterveys- ja ryhmä alaryhmät Tekninen toimi päihdetyö päihdetyön verkosto päihdetyön koordinaattori Riittävä toiminta- ja työkyky Kunnan HYTE- Liikunta- ja kulttuuri ryhmä Tapaturmien, väkivallan ja HYTE-koordinaattorien Kunnan HYTE- ja Nuorisotoimi turvattomuuden ehkäiseminen verkosto järjestö- Sosiaali- ja koordinaattori(t) Hyvinvointitiedolla johtaminen LAPE- terveystoimi (alueellinen hyvinvointikertomus) ryhmä Maakunnan Kunnassa toimiva Osallisuus- ja järjestöasiat järjestöneuvosto järjestöfoorumi Työterveys- Mahdollinen Pohjois-Savon huolto / perustason SOTE- Järjestö Järjestö Järjestö järjestöfoorumi (Jerry) apteekit kuntayhtymä Sairaanhoitopiirin terveydenedistämisryhmä

Sairaanhoitopiirin palvelutuotanto ALUEELLINEN HYTE-TIIMI

PEKKA PUUSTINEN SÄDE RYTKÖNEN Ylilääkäri Hyvinvointikoordinaattori puh. 044 7179 325 puh. 044 717 6370 [email protected] [email protected] Kokonaiskoordinaatio Alueellinen hyvinvointikertomus Osallisuus- ja järjestöasiat Tapaturmien, väkivallan ja turvattomuuden ehkäisy

JAANA HÄMÄLÄINEN HELENA TÖRMI Hyvinvointikoordinaattori Ehkäisevän mielenterveys- puh. 040 4883 487 ja päihdetyön koordinaattori [email protected] puh. 044 7176 878 Toiminta- ja työkyvyn ylläpito [email protected] Kuntien HYTE-koordinaattorien verkosto Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Kuntien EPT-koordinaattorien verkosto 09/2019