DOCSLIB.ORG

Pohjois-Savon HYTE-Esite

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

HYVINVOINNIN & TERVEYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA Miten meillä menee? aiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tämä vanha sanonta on totta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE). Jotta voimme HYTE-työssä keskittyä oikeisiin asioihin ja saada tuloksia K aikaan, meidän on osattava vastata seuraaviin kolmeen kysymykseen: 1. Mitkä ovat Pohjois-Savon suurimmat hyvinvointiin liittyvät ongelmat? 2. Millä tutkitusti vaikuttavilla keinoilla näihin ongelmiin voidaan puuttua? 3. Miten tehokkaat keinot ja työkalut saadaan kaikkien käyttöön? Ensiksi on tiedettävä, miten meillä tällä hetkellä menee. Pohjois-Savoon on helmikuussa 2018 valmistunut alueellinen hyvinvointikertomus, joka kokoaa yhteen Pohjois-Savon terveyteen turvallisuus ja hyvinvointiin liittyvät tärkeimmät tiedot ja kokee terveeksi elämänlaatu vertaa niitä muihin maakuntiin. Samalla hyvin- vointikertomus linjaa HYTE-työn tärkeimmät liikuntapalvelut painopisteet vuosille 2018-2021. tehokas koulutus Hyvinvointikertomuksen mukaan monet kulttuuripalvelut väljä asuminen asiat ovat meillä hyvin: maakuntamme asuk- kaat kokevat elämänlaatunsa hyväksi, olemme tyytyväinen elämään tyytyväisiä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin ja asuinalueet koetaan turvallisina. Keskimäärin ei kiusata pohjoissavolaiset kokevat itsensä varsin onnel- lisiksi: asteikolla 1-10 keskiarvoksi maakunnalli- sessa hyvinvointikyselyssä tuli 8.1. Meillä on myös paljon parannettavaa. Tämä Sairastavuusindeksi (THL) käy ilmi selvimmin Terveyden ja hyvinvoinnin v. 2014-2016 (keskiarvo), ikävakioitu laitoksen (THL) yleisestä sairastavuusindeksistä, jossa on huomioitu myös väestön ikärakenne. Indeksi koko maa = 100 Sairastavuusindeksi on Pohjois-Savossa selvästi Vieremä 124,2 Sonkajärvi koko maan korkein (130), kun maan keskiarvo on Kiuruvesi 131,5 100. Myös maakunnan sisällä erot ovat suuria. 143,3 Muita maakuntia heikompi terveys ja runsaampi Iisalmi 122,3 Rautavaara sairastaminen heikentävät pohjoissavolaisten 174,7 elämänlaatua, sekä aiheuttavat myös huomatta- Lapinlahti 133,4 via lisäkustannuksia. Pielavesi 153,3 Keitele Korkeaan sairastavuuteen voidaan kuitenkin 120 Siilinjärvi vaikuttaa ja hyvinvointia kohentaa alueellisen hy- 108,1 Tervo Kaavi vinvointikertomuksen linjaamilla keinoilla. Tehdyn 120,1 166,4 Vesanto Kuopio analyysin mukaan Pohjois-Savossa tulisi lähivuo- 137,1 128,8 Tuusniemi sina keskittyä erityisesti seuraaviin asioihin: 163,4 Rautalampi 140,5 Suonenjoki Hyvään mielenterveyteen 141,5 Leppävirta 133,1 Päihteiden käytön ehkäisemiseen ja vähentämiseen Terveellisiin ja liikunnallisiin elintapoihin Varkaus 126,8 Riittävään toiminta- ja työkykyyn Pohjois-Savo 130 (pl. Joroinen) Joroinen Koko maa = 100 118,1 Yksinäisyyden vähentämiseen ja osallisuuden lisäämiseen Sairastavuusindeksi 108,1 – 120,0 Tapaturmien, väkivallan ja 120,1 – 130,0 turvattomuuden ehkäisemiseen 130,1 – 140,0 Lähde: THL/Sotkanet 11.9.2019 140,1 – 174,7 Pohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat Mielenterveysindeksi (THL), ikävakioitu v. 2016 ovat Pohjois-Savon suurimpia haasteita. Indeksi koko maa = 100 Vieremä MIELENTERVEYS 127,0 Sonkajärvi Kiuruvesi Väestöön suhteutettuna huostassa olleita 133,3 153,0 lapsia on Pohjois-Savossa eniten koko maassa (1.3 %) Iisalmi 135,5 Rautavaara 0 Lastenpsykiatrian hoitokäyntien Lapinlahti 137,8 määrä on maan korkeimpia Pielavesi 190,9 Nuorisopsykiatrisen hoidon piirissä Keitele on 8.3 % ikäluokasta 132,7 Siilinjärvi 104,1 Itsemurhien vuoksi menetettyjä elinvuosia Kaavi Tervo on muuta maata enemmän 0 206,0 Vesanto Kuopio 149,4 160,2 Mielenterveysindeksi on selvästi Tuusniemi koko maan korkein (151) 222,1 Rautalampi 193,6 Suonenjoki PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 183,9 Leppävirta 123,0 Yläkouluikäisistä tupakoi päivittäin 8,3 %, ammattikoululaisista 21,5% Pohjois-Savo 151 (pl Joroinen) Varkaus Koko maa = 100 139,2 Joroinen Nuuskan käyttö ja kannabiskokeilut ovat 84,6 lisääntyneet nopeasti Mielenterveysindeksi 84,6 – 125,0 Pohjois-Savo menettää alkoholikuolemien 125,1 – 150,0 vuoksi eniten elinvuosia koko maassa 150.1 – 175,0 175,1 – 222,1 Lähde: THL/Sotkanet 11.9.2019 Tieto puuttuu Pohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos hkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat pyrkii puuttumaan erityisesti näihin aiheuttavat moninaisia haittoja sekä yksilölle että E hyvinvointiongelmiin. Mielenterveyden hänen perheelleen, sosiaalisille suhteille, lähiyh- edistäminen tarkoittaa mielenterveyttä suojaa- teisölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Ongelmia vien tekijöiden vahvistamista ja sitä vahingoitta- voidaan kuitenkin ehkäistä ja lievittää esimerkiksi vien tekijöiden vähentämistä. Pyrkimyksenä on seuraavilla toimiviksi todetuilla menetelmillä: vaikuttaa ongelmiin johtaviin kehityskulkuihin mahdollisimman varhain. Ehkäisevä päihdetyö Päihdeseulat/mini-interventio puolestaan on päihteiden aiheuttamien haittojen (päihteiden käytön puheeksiottaminen, kulu- ehkäisyä ja vähentämistä vaikuttamalla mm. tuksen kartoittaminen ja päihdeneuvonta) asenteisiin, tietoihin, saatavuuteen ja tarjontaan. Pakka-toimintamalli Ehkäisevä työ kohdistuu alkoholiin, huumausai- (yhteisöllinen alkoholi-, tupakka- ja rahapeli- neisiin, tupakkaan ja muihin riippuvuutta aiheut- haittojen ehkäisyn toimintamalli, jolla vaikute- taviin asioihin kuten rahapeliriippuvuuteen. taan asenteisiin ja rajoitetaan alkoholin, nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuutta) Suurin osa ehkäisevästä mielenterveys- ja Lapset puheeksi -toimintamalli päihdetyöstä toteutuu kuntalaisten arkiympä- (kun lapsen elämäntilanteessa tapahtuu ristöissä, kuten perheissä, varhaiskasvatukses- muutoksia ja tarvitaan tukea vanhemmuuteen) sa, kouluissa, nuorisotoimessa, työpaikoilla ja järjestöissä. Kunnalla onkin ehkäisevässä mie- Vanhemmuuden tuen menetelmät lenterveys- ja päihdetyössä keskeinen rooli, jota alueellinen työ tukee. Koko maa 3261 Keski-Suomi 3172 Kuvio: Alkoholikuolemat, menetetyt Pohjois-Karjala 2730 Etelä-Savo 4364 elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25-80 vuotta/ 100 000 vastaavanikäistä, Pohjois-Savo 4523 pienituloiset v. 2013. Lähde: Sotkanet Toiminta- ja työkyvyn ylläpito yvä fyysinen ja sosiaalinen toimintaky- Enemmän kuin joka kolmas yläkouluikäinen ky ja niitä tukeva ympäristö auttavat ja lukiolainen nukkuu liian vähän (alle 8 tuntia H ihmistä voimaan hyvin, löytämään paik- yössä), ammattikoululaisista lähes puolet. Myös kansa yhteiskunnassa, jaksamaan työelämässä kouluikäisten nettiriippuvuus ja siitä aiheutuvat eläkeikään asti sekä iäkkäänä selviytymään ongelmat ovat lisääntyneet. arjesta itsenäisesti. Työikäisten osalta suurimmat uhat toimin- Pohjois-Savon lasten ja nuorten osalta keskei- takyvylle aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten set uhat toimintakyvylle liittyvät lisääntyvään sairaudet sekä sydänsairaudet ja diabetes. Kelan ylipainoon ja liikkumattomuuteen, sekä vä- ikävakioitu työkyvyttömyysindeksi on Poh- hentyneeseen yöuneen. Ylipainoisten nuor- jois-Savossa koko maan korkein (137). Tämä on ten määrä on lisääntynyt kaikissa ikäluokissa. huolestuttavaa myös maakunnan elinvoiman Ammattikoululaisista pojista ylipainoisia on kannalta, koska heikentyneen terveydentilan 26,3 % ja tytöistä 26,7 %; vastaavat luvut omaavien suuri osuus vähentää osallistumista lukiolaisilla ovat 18,2 % ja 13,9%. Pohjois- työvoimaan ja alentaa työllisyysastetta. Savossa vähän liikkuvia (alle tunti viikossa) ammattikoululaisia on 22,3 %; lukiolaisia 12,3% ja yläkoululaisia 12 %. Koko maa 100 Keski-Suomi 108,5 Pohjois-Karjala 119 Etelä-Savo 125 Kuvio: Kelan työkyvyttömyysindeksi, Pohjois-Savo 137,3 ikävakioitu. Ikääntyneiden osalta suuria haasteita TYÖIKÄISET tulevaisuuteen tuo muistisairaiden määrän Kansallisten ravitsemus- ja liikuntasuosi- lisääntyminen Pohjois-Savossa. Ikääntynei- tusten toimeenpano (mm. liikuntaneuvon- den liikuntapalveluissa näkyy systemaattisen nan tarjoaminen vähän liikkuville) liikuntaneuvontapolun puuttuminen. Keskeisten kansansairauksien ennaltaeh- käisy Käypä hoito –suositusten ja Työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa, vaikuttaviksi todettujen työ- alueellisten hoitoketjujen mukaisesti menetelmien käyttöönottoa sekä itsehoidon Elinikäisen oppimisen edistäminen tukemista kaikissa ikäryhmissä. Uusien digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen LAPSET JA NUORET Lapsiperheiden, varhaiskasvatuksen, IKÄÄNTYNEET koulun ja ammatillisten oppilaitosten ja Voimaa Vanhuuteen –toimintamallin lukioiden ravitsemussuositukset käyttöön juurruttaminen Neuvokas perhe- ja Sapere-työmenetel- Vajaaravitsemuksen ehkäisy, mät kaikkiin kuntiin (edistää arkirytmiä tunnistaminen ja hoito sekä hyviä ravitsemus- ja liikuntatottu- muksia) Aktiivisen arjen tukeminen (Ilo kasvaa liikkuen, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu) Yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuus sallisuus tarkoittaa tunnetta, joka maa 7,2%). Nuorista lähes 9 % kertoo, ettei syntyy kun ihminen on osallisena heillä ole yhtään läheistä ystävää (koko maan O jossakin yhteisössä esimerkiksi keskiarvo 8.4). opiskelun, työn, harrastus- tai järjestö- toiminnan kautta. Ihmisen osallisuuden aste Jotta yksinäisyyden tunnetta voidaan vähentää ja yhteiskunnallinen aktiivisuus vaihtele- ja osallisuuden kokemusta vahvistaa, tarvitaan vat elämänkulun ja -tilanteiden mukaisesti. monenlaisia toimia sekä nuorten, työikäisten Osallisuuden kokeminen ja sosiaaliset verkos- että ikäihmisten parissa. Erityisen tärkeää on tot ovat tärkeitä, sillä ne lisäävät hyvinvointia, järjestökentän hyödyntäminen: vähentävät yksinäisyyttä ja suojaavat syrjäytymistä vastaan. Jokaiseen
Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
  • Discoursing Finnish Rock. Articulations of Identities in the Saimaa-Ilmiö Rock Documentary Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 229 P

    Discoursing Finnish Rock. Articulations of Identities in the Saimaa-Ilmiö Rock Documentary Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 229 P

    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S210 toukokuun 14. päivänä 2010 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in Auditorium S210, on May 14, 2010 at 12 o'clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Editor Erkki Vainikkala Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture by Marika Tamminen, Museum Centre Vapriikki collections URN:ISBN:978-951-39-3887-1 ISBN 978-951-39-3887-1 (PDF) ISBN 978-951-39-3877-2 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright © 2010 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010 ABSTRACT Skaniakos, Terhi Discoursing Finnish Rock.
  • Kunnan/YT-Alueen Rooli Omistajanvaihdoksessa

    Kunnan/YT-Alueen Rooli Omistajanvaihdoksessa

    Kunnan/YT-alueen rooli omistajanvaihdoksessa Maaseutujohtaja Juha Nykänen Sydän-Savon maaseutupalvelu Sydän-Savon maaseutupalvelu Kapteeninväylä 5, 70900 Toivala http://maaseutupalvelu.siilinjarv p. 044-7401263 i.fi [email protected] Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto Kunnan/ YT-alueen rooli omistajanvaihdoksessa Alkukartoituskäynnit Avustus omistajanvaihdossuunnitelmien laatimiseen Maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät Sydän-Savon maaseutupalvelu Kapteeninväylä 5, 70900 Toivala http://maaseutupalvelu.siilinjarv p. 044-7401263 i.fi [email protected] Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto Alkukartoituskäynti Tavoitteena herätellä omistajanvaihdosta suunnittelevia tiloja aloittamaan prosessiin liittyvät toimenpiteet ja suunnittelu ajoissa ja parantaa sekä luopuvan että jatkavan yrittäjän henkistä ja tiedollista valmistautumista omistajanvaihdokseen Tavoitteena myös saada maatiloja joilla ei ole jatkajaa yhteistyöhön tuotantoaan jatkavien tilojen kanssa Alkukartoituskäynnillä kartoitamme maatilan tiedot, luopujan sekä jatkajan ajatukset ja toiveen sekä tarkastellaan omistajanvaihdoksen yleisiä ehtoja ja mahdollisuuksia tehdä omistajanvaihdos Ohjaus oikean asiantuntijan luokse Sydän-Savon maaseutupalvelu Kapteeninväylä 5, 70900 Toivala http://maaseutupalvelu.siilinjarv p. 044-7401263 i.fi [email protected] Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Rautavaara,
  • WELL-BEING for People, Companies and the Environment Vieremä

    WELL-BEING for People, Companies and the Environment Vieremä

    EU-funding createses WELL-BEING for people, companies and the environment Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi SAVON TÄHDET SAVO STARS Iisalmi Rautavaara IN ENGLISH Lapinlahti Pielavesi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Kaavi Tervo KUOPIO Vesanto Tuusniemi Dear reader, Suonenjoki Rautalampi this magazine is for you! It presents various EU-funded star projects in North Savo. Leppävirta EU-programs may seem fairly distant but their effects are shown in multiple ways in the Varkaus daily lives of almost all inhabitants of North Savo. They promote the well-being of people,e, companies and the environment. North Savo uses three funds of the EU: the European Regional Development Fund (ERDF), the European Social Fund (ESF) and the Rural Development Programme for Mainland Finland. The province has received 379 million Euros through these funds between 2007 and 2013. Funding also offers significant benefits: the state, municipalities, companies, educational and research institutes and societies canalize co-funding to the projects. Project activities have created several new jobs and companies in North Savo. In addition, thousands of employees have received up-to-date education, various companies and organizations have received new research and education equipment and municipalities have been supported through building municipal infrastructure that helps industry and trade. All this promotes employment, competitiveness, innovation and production activities. Financial support from the European Structural Funds in North Savo are granted by the Regional Council of Pohjois-Savo, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North Savo and Finnvera. These organizations work in close cooperation with each other. Funding is aligned with provincial development programs.
  • District 107 K.Pdf

    District 107 K.Pdf

    Club Health Assessment for District 107 K through November 2018 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs more than two years old 20790 IISALMI 10/27/1956 Active 23 0 0 0 0.00% 27 0 M,MC,SC 2 33105 IISALMI/KOLJONVIRTA 12/13/1976 Active 20 1 2 -1 -4.76% 23 2 0 MC,SC 1 20791 IISALMI/POROVESI 11/22/1966 Active 33 1 1 0 0.00% 30 1 0 0 59172 IISALMI/YLÄSAVOTTARET 02/25/1997 Active 30 3 0 3 11.11% 26 0 0 20792 JÄPPILÄ 06/13/1973 Active 16 0 1 -1 -5.88% 18 4 0 2 M,MC,SC 5 20793 JOROINEN 12/18/1960 Active 32 0 7 -7 -17.95% 39 16 0 M,MC,SC 4 $100.00 20794 JUANKOSKI 09/25/1961 Active 17 0 1 -1 -5.56% 22 2 1 VP,MC,SC 5 20705 KAAVI 12/08/1963 Active 28 3 0 3 12.00% 25 0 MC,SC 0 20795 KANGASNIEMI 12/15/1963 Active 23 1 0 1 4.55% 23 0 MC,SC 2 20796 KARTTULA 10/28/1963 Active 20 1 1 0 0.00% 22 5 0 MC 2 20798 KEITELE 05/22/1969
  • Luonnonsuojelualuevarausten Nykytilan Selvitys Kesällä 2007

    Luonnonsuojelualuevarausten Nykytilan Selvitys Kesällä 2007

    Pohjois-Savon maakuntakaavan selvityksiä Luonnonsuojelualuevarausten nykytilan selvitys kesällä 2007 Kalle Ruokolainen POHJOIS-SAVON LIITTO 2008 Pohjois-Savon maakuntakaavan selvityksiä LUONNONSUOJELUALUEVARAUSTEN NYKYTILAN SELVITYS KESÄLLÄ 2007 Selvityksen tausta ja suoritus Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Pohjois-Savon liiton edustajat neuvottelivat joulukuussa 2006 seutukaavojen ja Ylä-Savon seudun maakuntakaavan luonnon- suojelualuevarausten nykytilan selvittämistarpeista. Muutamien alueiden luonnonarvoja koskevat selvitykset arvioitiin siinä määrin vanhentuneiksi, että alueiden nykyti- lan selvittämistä pidettiin tarpeellisena. Neuvotteluissa sovittiin, mitkä alueet selvittää Pohjois-Savon liitto, mitkä Pohjois-Savon ympäristökeskus. Maastokäyntien tulos- ten perusteella arvioidaan alueiden rajaus ja mahdollinen kaavamerkintä Pohjois-Savon maakuntakaavassa. Selvitykset eivät koske Kuopion seutua, koska alueen luontoselvitykset on tehty Kuopion seudun maakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Pohjois-Savon liiton selvityksen on tehnyt MMM Kalle Ruokolainen kesällä 2007. Hän on myös kuvittanut ja taittanut selvitysraportin. Suunnitteluavustaja Mikko Rummukainen on rajannut tutkittavat alueet ilmakuville ja maastokartoille. Työtä on oh- jannut kaavoituspäällikkö Seppo Laitila. Alueet: sivu Poskisenkallio (SL 41.546) Juankoski 2 Kuusela (S 44.512) Rautavaara 3 Ikosensuo-Päresuo (SL 44.552) Rautavaara 4 Joutenjärvensuo (SL 45.542) Tuusniemi 6 Silmäsuo (SL 45.546) Tuusniemi 7 Palokankaansuo (SL 45.549) Tuusniemi 7 Pönkämäki (SL 45.548)
  • Hyvä Olla, Hyvä Tulla

    Hyvä Olla, Hyvä Tulla

    HYVÄ OLLA, HYVÄ TULLA Ylä-Savon seutustrategia 2004 - 2010 Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Rautavaara Sonkajärvi Varpaisjärvi Vieremä Ylä-Savon Talousalueen Liitto r.y. Seutuhallitus 18.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO Hyvä olla - hyvä tulla on yhteinen haasteemme 1. Siinä näkijä - missä tekijä: strategiatyön ydinryhmä 5 2. Seutustrategiatyön ohjausryhmä 6 2.1. Vaiheistus 6 2.2. Strategiatyön organisointi 9 3. Tasapainoinen onnistuminen seudun kehittämisstrategiana 10 4. Motiivit ja odotukset Ylä-Savon strategialle 12 5. Ylä-Savon identiteetti eli menestyksen kulmakivet seutustrategian perustana 13 6. Ylä-Savo 2010 seutustrategia 14 6.1. Visio 2010 14 6.2. Kriittiset menestystekijät 16 6.2.1. Seutuyhteistyön vaikuttavuus 16 6.2.2. Prosessit ja rakenteet 27 6.2.3. Seudun aineelliset resurssit/ infrastruktuuri 28 6.2.4. Osaaminen, uudistuminen ja sosiaalinen pääoma 30 4 Hyvä olla – hyvä tulla on yhteinen haasteemme Ylä-Savon seutukunnan yhdeksän kunnan yhteisen strategian laatimiseen antoi sysäyksen kolme tekijää. Ensimmäinen oli aluekeskusohjelman arvioinnissa ulkopuolelta tullut paine saada ohjelmalle sateenvarjo, jonka alla voidaan ohjelman eri kokonaisuuksia paremmin strategisesti hahmottaa ja toteuttaa. Toinen tekijä oli vuonna 1999 laaditun Ylä-Savon tavoite 1-strategian uudistamisen tarve. Kolmas ja tärkein tekijä oli kuitenkin havainto siitä, että ohjelmatyöstä riippumatta tarve kuntien sekä keskinäiseen että seudun eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön on kasvanut eri syistä huomattavasti. Ylä-Savon Talousalueen Liitto ry, jonka tehtäväksi strategian käytännön toteuttaminen annettiin, pyysi keväällä 2003 tarjoukset strategiaprosessin ohjaamisesta kolmelta alan toimijalta. Kilpailun perusteella seutustrategiaprosessin ohjaajaksi valittiin HAUS Kehittämiskeskus Oy. Strategian työstäminen tapahtui hyvin lyhyellä ajanjaksolla ja työskentely oli tiivistä. Prosessin eteneminen vaati sekä ydinryhmän osallistujilta että prosessin vetäjältä Timo Ojalalta valmiutta ajankäytölliseen ja henkiseen panostukseen.
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)

    A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)

    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
  • 6.10.2020 Liite 1

    6.10.2020 Liite 1

    6.10.2020 LIITE 1 Kuopion kaupunki KEHA/5320/2020 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSSUUNNITELMA AJOKAUDELLE 2020-2021 1. RAHOITETTAVA BRUTTOSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Rahoitusosuus yhteensä 630 000 € Kaupungille tuloutuvat Waltti-lipputulot (arvio) 538 887 € Nettokustannukset (arvio) 91 113 € Rahoitettava liikenne: Kuopio-Suonenjoki-Rautalampi Kuopio-Tervo-Vesanto Lisäauton kustannus Kuopio-Karttula 15 717 € Kuopio-Pielavesi-Keitele Kuopio-Siilinjärvi-Varpaisjärvi Nettokulut yhteensä 106 830 € Ilmoitettu maksuosuus (sis. alv 10 %) indeksitarkistetaan kunkin sopimuksen sopimusehtojen mukaisesti. Kuopion Waltti-lippu- ja maksujärjestelmä vyöhykkeillä A-F (Pielavesi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto) ja liikenteenharjoittajan järjestelmä yhteysväleillä Keitele-Pielavesi ja Rautalampi-Suonenjoki sekä Varpaisjärvellä. Waltti-lipputulot tuloutuvat Kuopion kaupungille ja liikenteenharjoittajan järjestelmän lipputulot ELY-keskukselle. Rahoitusosuudet on laskettu kuntakohtaisten toteutuneiden kustannusten suhteessa (lipputulot 1.12.2018- 30.11.2019 ja ajokauden 2019-2020 käyttöoikeuskorvaukset). Lipputuloriskin vuoksi rahoitussuunnitelman toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavat korjaukset Kuopion kaupungin maksuosuuksiin jälkikäteen puolivuosittain. Liikenteen rahoittamiseen osallistuvat lisäksi kunnat Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto. 2. RAHOITETTAVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Sopimuskohtaiset rahoitusosuudet Kuopio-Juankoski-Kaavi 29 374 € josta kunnan sisäisen liikenteen osuus (100 %) 19
  • Siilinjärven Ympäristöterveyspalvelut VALVONTASUUNNITELMAN 2020

    Siilinjärven Ympäristöterveyspalvelut VALVONTASUUNNITELMAN 2020

    Ymptltk 17.3.2021 § liite, Valvontasuunnitelman 2020 toteutuminen Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue VALVONTASUUNNITELMAN 2020 TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Valvontasuunnitelman arviointiraportti 2020 sivu 2 (18) Ympäristöterveyslautakunta 1. Johdanto ................................................................................................................... 3 2. Yhteistoiminta-alue ja valvontakohteet .................................................................. 3 3. Terveysvalvonnan valvontasuunnitelman toteutuminen ..................................... 4 3.1 Elintarvikevalvonta............................................................................................... 4 3.2 Terveydensuojelulain mukainen valvonta ............................................................ 7 3.3 Tupakkalain mukainen valvonta ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta ......... 9 3.4 Muut terveysvalvonnan tehtävät .......................................................................... 9 3.5 Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten toteutuma ................................. 12 4. Eläinlääkintähuollon suunnitelman toteutuminen .............................................. 13 4.1 Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonta ...................................................... 13 4.2 Eläinlääkäripalvelut...........................................................................................
  • The Wolf Debate in Finland

    The Wolf Debate in Finland

    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
  • Joukkoliikenteen Rahoitussuunnitelma Ajokaudelle 7.6.2021-5.6.2022

    Joukkoliikenteen Rahoitussuunnitelma Ajokaudelle 7.6.2021-5.6.2022

    Liite 4 Khall 9.8.2021 § 156 23.6.2021 LIITE 1 Vesannon kunta KEHA/5419/2020 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSSUUNNITELMA AJOKAUDELLE 7.6.2021-5.6.2022 1. BRUTTOSOPIMUKSIIN PERUSTUVAN LIIKENTEEN RAHOITUS Rahoitusosuus yhteensä 7 900 € Rahoitettava liikenne: Kuopio-Tervo-Vesanto Ilmoitettu maksuosuus (sis. alv 10 %) indeksitarkistetaan kunkin sopimuksen sopimusehtojen mukaisesti. Kuopion Waltti-lippu- ja maksujärjestelmä vyöhykkeillä A-F (Kaavi, Pielavesi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto) ja liikenteenharjoittajan järjestelmä yhteysväleillä Keitele-Pielavesi ja Rautalampi-Suonenjoki sekä Lapinlahdella (Varpaisjärvi). Waltti-lipputulot tuloutuvat Kuopion kaupungille ja liikenteenharjoittajan järjestelmän lipputulot ELY-keskukselle. Laskelma bruttosopimusten kuntakohtaisista rahoitusosuuksista liitteessä 1.1. 1. RAHOITETTAVA BRUTTOSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Kuopio-Tervo-Vesanto Sopimusnumero 692554 Brutto/kW Liikenteenharjoittaja Rautalammin Auto Oy Sopimuksen päättymispäivä (+optiovuodet) 4.6.2023 (+1+1 v) Reitti Ajopäivät Lähtö klo Perillä klo Karttula-Kuopio M-P 6:00 6:45 Vesanto-Kuopio-Savon ammattiopisto M-P+ 6:00 7:45 Vesanto-Kuopio M-P++ 6:10 7:45 Vesanto-Kuopio-Savon ammattiopisto M-P+ 6:50 8:45 Vesanto-Leväsentie-Kuopio M-P+ 8:25 10:05 Vesanto-Leväsentie-Kuopio M-P+ 10:20 12:00 Vesanto-Kuopio M-P++ 12:50 14:30 Vesanto-Leväsentie-Kuopio M-P+ 14:30 16:25 Kuopio-Leväsentie-Vesanto M-P+ 6:30 8:15 Kuopio-Moottoritie-Vesanto M-P+ 7:30 9:25 Kuopio-Vesanto M-P++ 10:00 11:40 Kuopio-Leväsentie-Vesanto M-P+ 12:35 14:20 Kuopio-Moottoritie-Vesanto M-P+ 14:30 16:10 Savon ammattiopisto-Kuopio-Vesanto M-P+ 16:00 17:55 Kuopio-Vesanto M-P++ 16:15 17:55 Kuopio-Kurkimäki-Karttula-Tervo-Vesanto M-P 19:00 20:45 Vesanto-Tervo-Kuopio L 9:00 10:40 1 Kuopio-Tervo-Vesanto L 14:15 16:00 Vesanto-Tervo-Kuopio S 15:00 16:35 Kuopio-Tervo-Vesanto S 17:00 18:30 Kuopion kaupungin Waltti välillä Kuopio-Vesanto Brutto/kW = bruttosopimus, käytössä kaupungin Waltti lippu- ja maksujärjestelmä 2 Liite 1.1 Pvm.