Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq

Oqaluttuarisaanera, pisinnaatitaaffiit innuttaasullu oqartussaaqataatinnerat

Aaqqissuisut: Mette Frost aamma Mads Fægteborg

Juuli 2014

Nalunaarusiaq manna Kalaallit Nunaanni Aatsitassarsiorneq Oqaluttuassartaa, pisinnatitaaffiit innuttaasullu oqartussaaqataatinnerat Saqqummersitsisut Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiat (ICC), Kalaallit Nunaat, P.O. Box 204, 3900 Nuuk Oqarasuaat: +299 32 36 32 – E-mail: [email protected] WWF Verdensnaturfonden, Svanevej 12, 2400 København NV Oqarasuaat: +45 3536 3635 – E-mail: [email protected] Suliarineqartoq Nalunaarusiap massuma saqqummiunneratigut suliarineqartoq “Kalaallit Nunaanni suliffissualiornik- kut ineriartortitsinermi innuttaasut akuutinnissaat peqataatinnissaallu siuarsarniarlugu” ukiuni 2012- 2014 ingerlanneqarsimasoq naammassineqarpoq. Suliarineqartoq Villum Fonden-imit aningaasalii- nikkut ingerlanneqarpoq (bevilling VKR022498). Suliarineqartumi nalunaarusiarineqarsimasut Kalaallit Nunaanni Aatsitassarsiorneq-mik qulequtserne- qarsimapput Nalunaarusiami immikkoortoq # 1: Pinngortitami mianernartumi inuiaqatigiinnilu allanngoriartortuni misissueqqaarnernut, piiaanernut malitsigisaannullu oqaluttuarisaanermi pisimasut tusartilaarlugit (All.: Mads Fægteborg). Nalunaarusiami immikkoortoq # 2: Innuttaasut pisinnaatinnerisigut? Pisuussutit uumaatsut tungaasi- gut tusarniaanernik ingerlatsinerit innuttaasullu oqartussaaqataatinneqarnerat (All.: Rune Langhoff). Nalunaarusiami immikkoortoq # 3: Kalaallit nunaminni nunallu tamat akornanni ataatsimoorussamik pisinnaatitaaffiit illersorneqarnerat (All.: Thomas Trier Hansen). Nalunaarusiami immikkoortoq # 4: Issittumi misilittakkat – Issittumi nunani assigiinngitsuni aatsitas- sarsiornernut atatillugu innuttaasunik oqartussaaqataatitsineq qiviarlugu assersuusiornerit (All.: Mette Frost & Olivia Handberg Scott). Nalunaarusiami immikkoortoq # 5: Ataatsimoorussamik piginnittuunermut pisinnaassutsit aatsitassar- siorfinnillu ingerlatsinerit. Siusinnerusukkut ullutsinnilu inatsiseqarnikkut ingerlatsinikkullu sinaakku- siarineqartut ingerlatsinerillu (All.: Steen Jeppson). Aaqqissuisut Mette Frost, WWF Verdensnaturfonden aamma Mads Fægteborg, ICC Kalaallit Nunaat. Assilissat il.il.: Allatut nalunaarsorneqanngitsuni ICC Kalaallit Nunaat, WWF Verdensnaturfonden aamma ilassute- qartut allat tassaapput assilisanik il.il. ilanngunneqartunik piginnittussaassuseqartut. Allatigut ator- niaraanni suminngaanneerneri kimillu pigineri ersarissumik taasariaqarpoq. Saqqaa: Qaanaami sissap qulinnguani illu, maj 2014 (Ass. Mette Frost). Download Nalunaarusiaq manna kattuffiit nittartagaannit akeqanngitsumik aaneqarsinnaavoq: ICC Kalaallit Nunaat – www.inuit.org aamma WWF Verdensnaturfonden – www.wwf.dk/arktis ISBN 978-87-996395-8-8

2 Imarisai

Kattuffiit assigiinngeqisut – naligiillutik suleqatigiittut Qupp. 4 Oqaluttuarsartaa, pisinnaatitaaffiit innuttaasullu oqartussaaqataatinnerat - 7 Oqaluttuarisaaneq ilinniutigisinnaavarput? - 7 Nunamik assiliornerit siulliit - 7 Orsugiaq - 8 Aamaarutissat - 8 Marmori - 9 Aqerloq, zinki aamma sølvi - 9 Urani - 11 Uulia gas-ilu - 11 Misilittakkat – aningaasaqarneq - 12 Misilittakkat – sulisoqarneq - 12 Misilittakkat– inuiaqatigiit atugaat - 14 Misilittakkat – mingutsitsinerit - 15 Inaarutaasumik oqaatigiumasat - 16 Inatsisiliorneq allaffissornikkullu ingerlatsineq - 17 Kalaallit pisinnaatitaaffii - 18 Nunat inoqqaavi - 19 Nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit - 19 Pisussaaffiit – Danmark imaluunnit Kalaallit Nunaat - 20 Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnerat - 21 Suliffeqarfiit namminersortut akisussaaffii pisussaaffiilu - 23 Tunngaviusut qulit - 24 Nutaanik suliffissualiornerni innuttaasunillu oqartussaaqataatitsinermi milisilittakkat - 26 Innuttaasut oqartussaaqataatinnerunissaat siunertaralugu naalakkersuisutiguunngitsumik suliniaqatigiiffiit suleqatigiiffiat - 30 Issittumi misilittakkat - nunani sanilerisatsinni innuttaasunik oqartusaaqataatitsineq - 31 Innuttaasut oqartussaaqataatinnerat qitiutillugu - 34 Innuttaassunit piumasaqaatigineqartut - 34 Innuttaasut oqartussaaqataatinnerisa ilisimatusarnikkut isiginerat - 36 Atsitassanut inatsip nutarterneqarnera - 38 Naggasiut - 40 Ilanngussat - 43 1. Innuttaasut oqartussaaqataatinnerunissaat siunertaralugu naalakkersuisutiguunngitsumik suliniaqatigiiffiit suleqatigiiffiat - 43 2. Oqallinnermi ilanngussat ataatsimiisitsinerillu - 44

3 Kattuffiit assigiinngeqisut – naligiillutik suleqatigiittut

Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiannut (ICC), Kalaallit Nunaannut WWF Verdensnaturfond- imullu ulloq 19. januar 2011 imaannaanngitsuuvoq, tassanimi suleqatigiiffiit taakku København-imi Christiansborg-imi ataatsimeersuarnermi Atlantikup Avannaani Suleqatigiinnit aaqqissorneqartumi naapeqatigiipput. Ataatsimeersuarneq ”Piujuaannartitsineq imaluunniit naalliutsitsineq?”-mik” qule- qutserneqarluni ingerlanneqarpoq. ”Piffissami sivisuumi immitsinnut tusaaniarnissarput pisariaqartinnikkuuarput – tassaasugut piniar- nermik aallaaniarnermillu illersuisut akerliusullu akunnitsinni taamatut aallarniisinnaagatta qujarut- tariaqarpoq. Issittumi uumasut navianartortivinnerat – tassaasoq silap pissusaata allanngoriartornera – pillugu piviusumik suleqatigiilernissarput periarfissillugu toqqammavissatsinnik nutaanik pilersitsillu- ta manna ataatsimeersuarneq naammassisinnaassallugu neriuutigaara” – taama oqarpoq Aqqaluk Lynge, taamaalillunilu Gitte Seeberg suleqatigiinnissamik tikilluaqqusineratigut suleqatigiinneq uper- naap ingerlanerani suliassanngortinneqarluni piviusunngortinneqarpoq. Villum Fonden-ip aningasa- liineratigut kattuffit taakku marluk aatsitassarsiorneq nunatsinnilu innuttaasut aalajangiisoqartinna- gu peqataatinneqartarnissaat siunertaritillugit ukiuni marlunni suleqatigiinnissartik isumaqatigiissu- tigaat. Suliniuteqalernikkut nunatsinni maannakkorpiaq annertunerpaamik pisariaqarluinnartumillu oqa- luuserineqartut ilaat pineqalerput; nunatsinni inuiaat piujuaannartitsinissaq siunertaralugu oqallin- nermi ilannguttariartut tungaasigut innuttaasut qanoq pitsaanerpaamik peqataatinneqassappat? Nunarsuarmi niuertut akornanni aatsitassanik uuliamillu piumasaqarneq nunatsinnilu pisuussutinik pimoorussilluni nittarsaanerit nunatsinni nunap iluani piiagassaasinnaasunik misissueqqaarnernut annertuumik aningaasaliisalernerit kingunerisimavaat. Silap pissusaata allanngoriartornerata kingu- nerisaanik imartatsinni sikusartut annikilliartorsimapput, taamatullu ukiup kaajallannerani avatitta annertunersaani suliniuteqarnissaq periarfissakissimagaluartoq maannakkut aatsitassarsiornermik siunertaqarluni tikinneqarsinnaalersimalluni. Ullumikkummi Tunup avannarpiaani nunami eqqissisi- tami zink-imik aqerlummillu piiaasinnaalernissaq avammullu umiarsuarnik atuilluni assartuisinnaa- lernissaq takorloorneqarsinnaalersimavoq. Sunillunniilli suliffissualiornikkut avatangiisit, pinngortitaq inuiaqatigiillu atugaat unammisassaa- juarput. Inuiaqatigiillu kalaallit ullumikkut nunatta imartaani pisuussutinik uumassusilinnik peqar- tuarnissartik pisariaqartilluinnartuaannarpaat. Taamaammat matumani suliniuteqarnikkut nunatsinni aatsitassarsiornerup iluani aalajangiussisar- nerup ingerlanneqarnera pillugu oqallinnerup annertusarnissaa innuttaasullu peqataatinnerunissaat siunertarineqarsimavoq. Pingaarnerit pingasut toqqammavigalugit suliniutaasut siunertarisamut tassunga ikorfartuutaasussat atorlugit ingerlanniarneqarsimavoq: 1. Innuttaasut oqartussaaqataatinnissaat qitiutillugu nunatsinni aatsitassarsiornikkut suliniutit suliffissualiorniarnikkullu ineriartortitsineq pillugit ilisimasassarsiorneq siunnersuutigisinnaa- sanillu inerikkiartortitsinissaq. 2. Aalajangiisussat, pingaaruteqartunik suliarinnittussat tamakkiisumillu innuttaasunut qaam- marsaanissat inaarutaasunillu innersuussutigineqartunillu paasisassaqartitsinissat. 3. Inatsiseqarneq aatsitassarsiorniarnerillu aalajangersimasut avatangiisitigut inuiaqatigiinnullu attuumassuseqartutigut tunaartalinnik tusarniaasarneq pillugu ICC Kalaallit Nunaanni WWF- imilu pisinnaatsutsinik ineriartortitsinissaq.

4 Issittoq kaajallallugu pisuussutinik uumaatsunik atuinissaq, taamatullu allatigut suliffissuaqartitsinik- kut ingerlatsinissaq kattuffinnit suliarinnittunit akerlerineqanngilaq, taamaattorli taamatut ineriar- tortitsinermi piujuaannartitsinissap pingaartinneqarnissaa, taamatullu suliffissualiornerni, uuliasior- nerni aatsitassarsiornernilu avatangiisinut, pinngortitamut inuiaqatigiinnullu sunniutaasinnaasut tamakkiisumik ilisimatitsissutigineqartarnissaasa pingaaruteqarnera naqissuserneqarpoq. Suliniummik matuminnga ukiut marluk suliarinninnermi ICC-mi WWF-imilu sulisut siunnersortillu avataaneersut isummerfigisassat nunatsinni aatsitassarsiornikkut ingerlatsinermut atatillugu oqallin- nerni ilanngussassatut naleqquttutut isigisat pillugit nalunaarusiat tallimat suliarisimavaat. Naatsumik oqaatigissagaanni piiaanissat siunertaralugu qaammarsaanissat, innuttasunik tusarniaa- nissat taamatullu akuersinissat pillugit ersarissunik malitassaqarsimanngilaq. Annertunerpaamik pisarsimasut tassaapput suliffeqarfissuit nunani tamalaani ingerlatsisut nunatsinni pisuussutinik iluaquteqarnissaminnik akuerineqarnissaminnut kissaatigisaqartut saqqummiuttagaat, taakkuullutil- lu suliniutiminnik nunatsinni inuiaqatigiinnut iluaqutaasussatut saqqummiussillutik qaammarsaatis- sanik paasissutissanillu siammarterisartut. Tassanilu eqqaaneqarsinnaavoq Greenland Minerals and Energy Ltd., Narsami uranimik pissarsiaqarsinnaaneq pillugu paasissutissanik naqitanik siaruaatitsisimasoq. Innuttaasutut eqqarsariaannartoqarsinnavoq tamatumani “amaroq savanik paarsisuutinneqartoq”. Allat assersuutaasinnaapput, soorlu Maniitsup eqqaani aluminiumik aatsitsivissualiornissamut pilersaarut aamma Nuup kangerluata qinnguani saviminissanik piiaaniarluni pilersaarut. Taakku tassaapput suliniutissatut pilersaarutit annertoqisut, atatillugullu sulisussanik avataaneersunik untritilikkaanik atorfissaqartitsivissat.

16. marts 2012 Københavns Universitet-imi Issittoq pillugu ataatsimeersuartitsinermi WWF- mit aaqqissorneqartumi Gitte Seeberg aamma Aqqaluk Lynge najuupput. Ass.: Arktis Media / Sermitsiaq/AG.

5 Ingerlatseqatigiifferujussuit nunani tamalaani ingerlatsisut nunap qaavani imartatsinnilu sunik sulia- qarnissaminnik kissaatigisaqarnersut nunatsinni innuttaasut ersarissumik ilisimasariaqarpaat. Kik- kulluunniit pissusissamisoortunik itisiliisussanillu apeqquteqarnissaannut periarfissinnagit, assersuu- tigalugu mingutsitsinernut tunngasunik, sulisussanik avataanit tikisitsinikkut immikkut inuiaqatigii- liornikkut, kalaallit suliffissaqarnissaasa piviusumik pilersinneqarnissasigut, minnerunngitsumillu nunatta tamakkiisumik nunallu immikkoortuini najugaqartut aningaasaqarnerisigut sunniuteqarsin- naanerisigut sulifferujussuit nammineerlutik annertuumik paasisitsiniaasarneri aqqutissaanngilaq. Tamakkununnga ilanngullugu nunap immikkoortuinik piginnittussaanermut apeqqutit maannamut akissutigineqarsimanngitsut - imaappormi aperisariaqarluni nunami suliffissualiortitsinissanut im- mikkoortut atorniarneqartut kikkunnit pigineqarpat/atorneqarpat? ICC Kalaallit Nunaat aamma WWF Verdensnaturfonden piviusunngortinneqarnerminni kattuffiit assi- giinngiukkaluaqaat , matumanili suliuniuteqatigiinnermi pimoorussamik suleqatigiinnikkut naligiissu- tut tasiorlutillusooq suleqatigiilersimapput, taamaliornitsigullu isumaqarpugut innuttaasut akornanni oqallinnerni ilisimasassanik amigaateqartarneq tikkuartarsinnaasimallugu, taamatullu piviusorpa- laarnerusumik oqallinnernut tapertaasinnaasimalluta. Suliniut ingerlanneqarsimasoq nalunaarusiap massuma saqqummiunneratigut naammassivoq, taamaattorli kattuffiit marluk suleqatigiit immikkut pisinnaasatik aallaavigalugit ikioqatigiinnikkut suliniutitigut allatigut nangissinnaaneri periarfissaqar- tittariaqartoq isumaqarnarpoq. Suliniuteqarnermi suleqatigiinneq ilisimasanik paarlaateqatigiinnernik oqallittarnernillu imaqarsima- sumik suliaqarnerput Villum Fonden aningaasaliisimanngikkaluarpat piviusunngortinneqarsinnaasi- massanngikkaluarpoq. Suleqatigiissimaneq pillugu Villum Fonden periarfissiisinnaasimammat qutsa- vigerusupparput.

Aqqaluk Lynge Gitte Seeberg Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni WWF Verdensnaturfonden-imi siulittaasoq pisortaaneq

6 Oqaluttuarsartaa, pisinnaatitaaffiit innuttaasullu oqartussaaqataatinnerat

Oqaluttuarisaanitsinnit ilinniuteqarsinnaavugut?

Nalunaarusiap immikkoortuanii siullermi ”Pinngortitami mianernartumi inuiaqatigiinnilu ukiuni ikaarsaariartorfiusuni innuttaasunut misissueqqaarnernik, piiaanernik, tamakkulu kingunerisinnaannik oqaluttuarisaaneq aallaavigalugu ilisarititsineq” nunatsinni suliffissuaqarnikkut qanga ingerlanneqar- tarsimasut assersuusiornikkut Mads Fægteborg-imit eqqartorneqarput. Inuit pisuussutit uumassusillit ineriartornermi taamaallaat toqqammavigisimareerlugit maannakkut ulluinnarni ineriartornermi pisuussuutit uumaatsut tapertaasussatut ilanngussimavaat. Pisuussutinil- li atuineq Thulekultur-ip ukiuni tusintilikkaani ukiut untritilikkaat aappaannut ikaarsaariarnerata tungaanut sumiiffinni aalajangersimanerusuni pisarsimavoq. Kulturimi tassani nutaajusoq nunami imartamilu pisuussutinik eqaannerujussuarmik atuineq kulturinut allanut naleqqiullugu pissuserin- nerujussuusimavoq. Puisinniarnissaminnut qajaq atortarsimavaat, angallannernut arfanniarnernullu umiat, ukiuuneranilu angallannernut qimussit atortarsimallugit. Taamatut assartuinermut nutaaliornikkut pitsaaliornikkul- lu Thule-mi niuernermut ileqqut nutaat atuutsilerneqarput, tamatumanilu nunatta kujaterpiaani na- jugaqartut amernik nassarlutik Nuup Kangerluanit ukkusissanik angerlamut assartuisinnaalerlutik, taamatullu Qeqertarsuup Tunuanit arferit soqqaannik useqartarlutik. Naak Thulekultur-ip nalaani inuit qallunaatsianik kingusinnerusukkullu arfannianik Europa-miunik naammaattuuisaraluartut inuiaqatigiit akornanni allanngortoqarujussuanngilaq, aatsaalli palasip Norge-miup Hans Egedep 1721-mi nunatsinnut tikinneratigut kulturi inuiaqatigiillu pitsaasunik ajor- tunillu kinguneqartumik malitsigisalimmik allanngoriartulerput .

Nunamik assiliornerit siulliit Nunatsinnut aallartinnani Egede Bergen-imi sulinngiffeqarnermini nunamut nutaamut piguni sule- riaatsit pisariaqartussat atorfissaqartissinnaasanilu paasiniaavigisarsimavai. Taamaaliornermigut ilaatigut nunamik uuttortaasarneq paasisaqarfigisimavaa, taamaaliornermigullu nunap ornitassani assiliornissaa siunertarisimallugu, kiisalu ullutsinni eqqarsartariaaserput naapertorlugu eqqumiigi- narsinnaasoq, alkymi, tassaasoq guultiliornissaq siunertaralugu qanoq iliuuseqartarneq paasiniaavi- gisimallugu. Nunarput qimallugu 1736-imi angerlamut apuukkami Egedep ilaatigut Kalaallit Nunaatoqaata Nu- taamik Isiginninnilernera saqqummersippaa. Tassani kapitalit pingajuanni ima allappoq: ”Saffiugassat atortussiassallu eqqarsaatigigaanni Kalaallit Nunaanni annikitsuminernik maluginiagaqarsimavunga”. Taamaattorli København-ip tungaanit peqqussutit kajumissaarutillu ikittuinnaanngillat. Taakkunani nunasiaateqartut atorfilittaat aatsitassaasinnaasunik ujaqqanillu alaatsinaaqquneqarput, katersuisaq- quneqarput misiliutissanillu illoqarfiit pingaarnersaannut nassitseqquneqartarlutik. Eqqarsaatigisa- riaqarporli inuit taamatut kajumissaarneqartut ujaqqanik aatsitassaasinnaasunillu naliliinissaminnut aalajangiisinnaanissaminnullu qanoq pissanerlutik nalusarsimammassuk, taamaammammi Karl Lud- wig Giesecke, tyskiusoq, nunatsinnut 1806-imi tikimmat aatsaat pisoqalerpoq. Nunatsinniinnissaa ukiut pingajuata affaanik sivisussuseqartussaasimagaluarpoq, Tuluit Nunaannili sorsuunnerit patsisigalugit Giesecke allatut ajornartumik ukiuni arfineq pingasuni nunatsinni saper- nusariaqarsimavoq. Taama sivisutigisumik maaniittariaqarnini kissaatiginarnerpaasutut isigisima-

7 gunnangikkaluarpaa, illuatungaatigulli piffissaq atorluarlugu nunatta kitaani inoqarfiit taamani piusut eqqaanni aatsitassaqarneq nunallu sananeqaataa annertuumik takussutissarsiorsimallugu. Nunatsinnik aaqqissuussamik pimoorussamillu misissueqqissaarnernik misiliinerit tullinnguuttut Hinrich Johannes Rink-imit, nunatsinnut 1848-mi tikittumit ingerlanneqarut. 1868-ip tungaanut nu- natsinniinnermini ukiuni sisamani nunatta sananeqaataa pillugu atuakkanik arlaqartunik saqqum- mersitsivoq. Taakkunani nunap sananeqaataanik, silap pissusaanik inuussutissarsiutitigullu ingerlat- sinernik maluginiakkaminik allaaserinnittarsimavoq. Nunarput aatsaat taama sukumiitigisumik pimoorussamillu misissuivigineqalermat 1878-imi Com- missionen for Ledelsen af de geologiske og geographiske Undersøgelser i Grønland pilersinneqarpoq, aappaaguanilu Meddelelser om Grønland – (Nalunaarutit) kommission-imit saqqummersinneqarta- lerlutik.

Orsugiaq 1809-mi Giesicke Nuumminngaanniit kujammut angalavoq, tassanilu sumiffiit assigiinngitsut tikittar- simallugit. Giesicke Ivittuunut tikinnermini orsugiaq allaaserisimavaa, tassanilu oqaatigalugu ujarak taanna kalaallinit orsugissamik taaguuteqartinneqartoq, ujarallu taanna ningittakkani oqimaalutassa- tut atorneqartartoq. Orsugiaq masatserlugu puisip orsuanut eqqaanartinneqarsimavoq. Ujarassiuut aatsitassamik taassuminnga atsiuisut aamma taamatupajaaq eqqarsarsimapput, taamaammalu issten - imik atsersimallugu; grækerit oqaasii naapertorlugit kryo-lithos . Orsugiaq Ivittuut eqqaani nassaassaasoq nunarsuaq tamakkerlugu annertunerpaavoq, piiaaffissiarlu ammasoq atorlugu piiarneqalerluni. Sunaaffalu orsugiaq danskit nunatsinni soqutiginninneranni pin- gaarnerpaatut isertitassaqarfiulersussaq. Ukiuni 1900–1940 naalagaaffimmut akitsuutigitinneqartoq nunatsinni tamakkiisumik angisaartuutinit marloriaammik annertussuseqarluni isertitsivigineqarpoq, taamaammallu naalagaaffik ingerlassamik piginneqataarusulerluni, taamatullu piginneqataaneq 50%- iussasoq aalajangerneqarpoq. Tamaattorlu Sorsunnersuit Aappaata nalaani orsugissamik avammut nioqquteqarnikkut nunatsinni aningaasartuutit naalagaaffimmit tamakkiisumik matuneqarsinnaasi- mapput. 1800-kkut qeqqata missaani orsugissamik piaanissamut ukiut qulit 15-inillu akornanni naammattu- mik peqassasoq naatsorsuutigineqarpoq, orsugissamilli piiaaneq aatsaat 1962-imi unitsinneqarpoq, tamassumalu kingorna orsugissat toqqorsivinni katersat imaarnissaasa tungaannut Danmark-imut nassiussorneqartarlutik, aatsitassarsiorfillu 1987-imi matuneqarluni. Taamaalilluni piffissap ingerla- nerani orsugissat aatsitassanngortitat 3,7 mio. tonsit miss. qaqinneqarsimapput.

Aamaarutissat Nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni aamarsuit iluaqutigineqartarsimapput, ilisimaneqarnerpaasor- li tassaavoq Qullissat, tassanilu ukiumut 6.000 tonsit sinnerlugit nioqqutissiarineqarsinnaasimallutik. Taamani aamarsuit avammut tuniniarneqartaratik nunatsinni atugaapput. Tuluit Nunaanni USA-milu aamaarutissanut nassaassaasunut naleqqiullugit nunatsinni pigisat 50%-imik ajornerusutut oqaatigi- neqartarsimapput, aamaarutissallu Tuluit Nunaanneersut USA-meersullu nunatsinnut assartornerini aningaasartuutit assersuutigalugit nunatsinni aamaarutissanik piiaaneq ”amigartooruteqarfittut” eqqartorneqartarluni. 1962-imi april-ip qaammataani isumaliutissiissut Aamaarutissiornermut Ataatsimiititaliamit (Kulbrudsudvalget) saqqummiunneqarpoq, nunatsinnilu aamaarutissat nunani allani aamaarutissanut naleqqiullugit pitsaassutsimikkut inissisimanerinik saqqummiussinerit eqqunngitsutut oqaatigineqar- lutik. Aamaarutissiornermut Ataatsimiititaliamit aalajangersimasumik oqaatigineqarpoq Qullissani

8 aamaarutissat aamaarutissanut nunanit allaneersunut sanilliullugit pitsaassutsimikkut 93,5%-mik assigiiginnangajattut. Taamaammat tunineqarnerminni akit aalajangerneqarnerini piviusut tunngavi- galugit ingerlatsisoqarsinnaalerpoq, taamaalillunilu aamma aamaarutissiorfimmi amigartoorutit an- nikillisarneqarsinnaalerlutik. Kiisalu aamma 1950-ikkut naalernerisa kingorna aamarsuarnik ukiumut 5.000 tonsinik Danmark-imut nioqquteqartarsimaneq piffissaq iluatsillugu ilisimatitsissutigineqar- poq. Qullissalli ingerlatseqqinnissaa naalakkersuinikkut akuerineqanngilaq, ullorlu 5. oktober 1972 aa- maarutissiorfik matuneqarpoq. ”Tamassuma pisup uanga ministeriunerma nalaani pisussaasimammat pisup suli ajorneqarulersippaa, tassami ilaatigut annernartumik imminnut assortuuttutut naalakkersui- neruo iluani inooqataalluni periataarsinnaasarput” – taamani nunatsinnut ministeriusoq Knud Hert- ling, ataasiaannarani aamaarutissiorfimmik ingerlatseqqinnissamut sorsuuteqartarsimasoq allaatigi- samini oqarpoq. 1960-imi Qullissat nunatsinni illoqarfiit anginerit pingajorivaat, 1.260-inik innuttaqarluni, 1972-imilu matuneqarmat innuttaasut 1.400-nik amerlassuseqarlutik, taakkunanilu 90%-it sinnerlugit kalaaliul- lutik. Naak innuttaasut akerliugaluarlutik tamarmik sinerissami inoqarfinnut allanut nutsertinneqar- put, pingaartumik Qeqertarsuup Tunuani illoqarfinnut anginerusunut kitaanilu illoqarfinnut allanut anginerusunut - suliffissuaqarfittut taaneqartartunut – nutsertinneqarlutik.

Marmori Uummannap kommuniani qeqertami Appani marmorimik piiaaffik 1934-imi ammarneqarpoq. Appa- nili tulaffissaqarniarneq tamatigut ajornartorsiorfiusarmat, taamatullu Qaamarujuup kangerluata qinnguani marmorimik annertuumik nassaartoqarsimammat Appani piiaaneq 1936-imi unitsinne- qarpoq, nioqqutissiornerlu sumiiffimmut Maarmorilimmik atserneqartumut nuunneqarluni. Appani kalaallit tamaani najugaqavissut sulisorineqarsimapput, Maarmorilimmili kitaani sineriak tamakkingajallugu sulisussarsiortoqarpoq, Avannaani Upernavimmiit kujataanut Paamiunut. Ulloq unnuarlu ujaqqanik qillerisussanik angutinik 36-inik pissarsisoqarpoq, taamatullu marlunngorlutik nikittaarlutik 18-ikkaarlutik akunnerni aqqaneq marlunni sulisarlutik. Tamassuma saniatigut inissias- sanik sanaartornerni il.il. kalaallinik ikiorteqarluni ingerlatsisoqarpoq. Ukiuni 1936–1940 marmori 4.000-tonsi Danmark-imut assartorneqarpoq. 9. april 1940 Danmark Tyskland-imi nazistinit tiguarneqarneranut atatillugu piiaaffik matuneqarpoq, piffissamili sivikitsumi 1966–1971 misileraaffittut piiaaffigineqarluni ammaqqinneqarluni. Tamatumanilu 5.000 tonsit piiarneqartut Danmark-imut assartorneqarput.

Aqerloq, zink-i sølv-ilu De danske Østgrønlandsekspeditioner Lauge Koch-imit siulersorneqarput, tassanilu Ittoqqortoormiit avannaatungaani Mestersvig-imi 1948-imi aqerlummik nassaartoqarluni. Tamassuma kingorna ukiut ingerlanerini suli annertunerusumik nassaartoqarpoq, pingaartumillu qaqqaqarfik Blyklippe -mik taaguuserneqartoq nioqqutissiorfissatut piukkunneqalerluni. Taamaammat Nordisk Mineselskab A/S pilersinneqarpoq, tassanilu naalagaaffik aktiat 27,5%-iinik piginnittooriarami sinneri aningaasaliisunut danskinut nunanilu allamiunut agguataarneqarput. Ukiuni 1956–1963 aqerloq, zink-i sølv-ilu annikitsumik piiarneqarput. Piffissaq tamakkerlugu aatsitassat katillugit 545.000 tons-it tons-imut ataatsimut 9,5%-imik aqerluttaqartut, 9,9%-imik zink- ertaqartut aamma 15 gram sølv-ertaqartut qaqinneqarput. Allanut naleqqiullugu aatsitassaqarfeqarnera annertunngimmat, aammalu aqerluup zink-illu akii appariartormata aatsitassaqarfiup piffissami sivikitsuinnarmik iluaqutigineqarneranut pissutaapput.

9 Blykippe-p kujataatungaani 25 kilometer-inik ungasitsigisumi qaqqami Malmbjerget -imik taasagaanni 1954-imi molybdæn-eqartoq paasineqarpoq. Molybdæn-illi Nyhavn-ip tungaanut assartornerani aningaasartuutit annertussussaat pissutaallutik taamatut nioqquteqarnissaq imminut akilersinnaanngitsoq paasineqarpoq. Tassungali killitsinnani Malmbjerg-ip qaavata atom-ip nukinganik atuilluni qaartinneqarsinnaanera pimoorussamik eqqarsaatersuutigineqaleraluarsimavoq. 1984-imi aallartittumik ukiorpaalunnilu Nordisk Mineselskab Jameson Land-imi uuliasiorfeqarfik ARCO suleqatigalugu uuliasiorneq ingerlappaat, taamatulli pilersaarneq 1990-imi taamaatiinnarneqarpoq 1991-milu ingerlatsiviillioraluarnerup kingorna akiliisinnaartoqarmat matuneqarluni. Marmoriliup matuneqarnerata kingorna allanik aallartittoqarpoq, tassaavorlu Greenex A/S , taakkuninngali marmori soqutigineqanngilaq, killormulli aqerloq aamma zink-i kangerluup ilaani Affarlikassaap akiani qaqqami Inngili Qernertumi nassaarineqartut sammineqalerlutik. Greenex A/S tassaavoq aatsitassarsiornermut ingerlatseqatigiiffik Canada-miunit danskinillu pigineqartoq 1964-imilu pilersinneqartoq, piiaanissamullu akuersissummik 1971-imi tunineqartoq, taakkulu ilaatigut Danish Arctic Contractors (DAC) ingerlatseqatigalugu 1972-imi qaqqami pineqartumi piiaanissaq siunertaralugu aallartisarput. Aatsitassat 600 m qaffasitsigisuni piiarneqarput. Silaannakkullu ikaarut amoorutilik atorlugu kangerluk qulaallugu aatsitassat Maarmorilimmi suliareqqiffissaannut ikaarunneqartarput, tassanngaannillu aqerloq aamma zink-i umiarsuarnut usineqarlutik Europa-mi aatsitsivinnut assartorneqartarlutik. Inngili Qernertoq ukiuni 1973– 990 ingerlanneqarpoq, aningaasarsiornikkulli periarfissaaruttutut isigineqalermat, tamatumanilu ingerlatseqqinnissaq amigartooruteqarfissanngormat matuneqarluni. Tamanna tunngavigalugu ingerlatseqatigiiffik Kalaallit Nunaata Misteriaqarfianut 1985-imi saaffiginnippoq ingerlaqqissinnaaneq ujartorlugu, taamaattorli Canada-mi pingaarnertut piginnittut, Cominco Ltd. , Greenex A/S-imut aningaasaleeqqinnissaminnik kissaateqarsimanngillat. Tamassuma kingorna Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit Greenex A/S akiliisinnaajunnaartutut nalunaarutigineqarnissi qinnuteqaatigaa, tamannali Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmit itigartinneqarpoq. Taamaammat aktianik piginnittuunerit tiguneqarsinnaanerat pillugu svenskit aatsitassarsiornermut ingerlatseqatigiiffiat Boliden AB isumaqatigiissuteqarfiginiarneqalerpoq. Bo- liden AB-mi aallartisarnermi 1987-ip naanissaata tungaanut aatsitassarsiorfimmik ingerlatsisinnaaneq naatsorsuutigineqarsimavoq, amigartooruteqarnerulli sinneqartooruteqalernermut saatsinneqarmat aatsitassarsiorfiup matuneqarnissaa 1990-imut kinguartinneqarpoq. Tassunga killinnermi aatsitassat katillugit 11,3 mio. tonsit piiarneqarsimapput, taakkuninngalu tons-imut ataatsimut 12% zink-i, 4% aqerloq aamma 29 gram sølv-i pissarsiarineqarsimallutik.

10 Urani Ukiuni 1958–1980 kujataani Narsap avannamut kangiani kilometer-inik arfineq pingasunik ungasitsigisumi Kuannersuarni uran-isiornermik danskit naalagaaffiat ingerlatsivoq. 1962-imi Kuannersuup killingani aatsitassanik 180 tonsinik piiaasoqarpoq, ukiunilu 1979–81 nunap iluatigut 970 meter-inik isorartutigisumik sulluliornikkut 150 meter-inik appasitsigisumi aatsitassat 4.700 tonsit aaneqarlutik. Kuannersuarni ujaqqat katitigaanerat uran-isiorfinnut allanut naleqqiullugit immikkooruteqarmat nutaaliornikkut immikkoortitsiniarneq nassaariniassallugu pisariaqalersimavoq, tamassumalu suliassartaa Risø-mi ingerlanneqarsimalluni. Uranisiornissaq siornatigut nunatsinni innuttaasut akornanni avissaarutaasarsimanngilaq, ukiunili kingulliunerusuni aatsitassat qaqutigoortut , ilaatigut Kuannersuarni nassaassaasut eqqartorneqalermata piiarneqarsinnaaneri imaluunniit piiarneqaqqusaannginneri aalajangiiffigisariaqalersimalluni, aatsitassammi qaqutigoortut aatsitassani uranertalinni akuummata. 2013-imi 26. april suleqatigiiffiit 48-t ataatsimoorlutik avammut nalunaaruteqarlutik nunatsinni Danmark-imilu naalakkersuisut uran-imik piiaanissamut naaggaarluinnarneq attatiinnaqqullugu kajumissaaruteqarput. Taama iliuuseqarnermut aallarniisut tassaapput Det Økologiske Råd aamma Noah nunatsinni avatangiisinik pinngortitamillu illersuiniat peqatigiiffiat Avataq peqatigalugu. Tassunga ICC Kalaallit Nunaat aamma WWF Verdensnaturfonden atsioqataapput. Tamattali ilisimavarput Inatsisartuni uran-imik piiaanngivinnissamik peqqussut 2013-imi oktobarip qaammataani Inatsisartuni ilaasortanit amerlanerussuteqalaartunit 15–init 14-it akerliusut atorunnaarsinneqarpoq.

Uulia gas-ilu Piffissani akuttunngitsuni nunap qaavani (onshore) aamma imartatsinni (offshore) uuliamik gas- imillu nassaarniarluni qillerisoqartarsimavoq. 1970-kkut qeqqisa missaanni Davis Stræde-mi, Qeqertarsuup kujataani, qillerisoqarpoq. Tallimariarlunili kinguneqanngitsumik qillerisoqarnerup kingorna ingerlatseqatigiit nunanit allaneersut taamaatiinnarput. Nunap qaavani 1980-ikkunni Tunumi Ittoqqortoormiit avannaani Jameson Land-imi uuliaqarnersoq misissuisoqarpoq, kisiannili 1993-imi Nuussuarmi Marraani uuliaqarsinnaagunartoq paasineqarmalli ingerlatseqatigiiffiit avataaneersut uuliamik ujarlertut nunatsinni qillerinissaminnik soqutiginninnerat killeqalersimavoq. Taamaattorli soqutiginnittoqaqqilerpoq, nunattalu imartaani misissueqqaarnerit ingerlanneqalerlutik. 2010-mi Baffin-ip Kangerliumanersuani misissueqqaarnissanut akuersissutit arfineq marluk atsioqatigiissutiigineqarput, tamatumuunalu kisermaassillutik ingerlatsisussanut akuersissutit 20-iulerlutik. 2012-imi 2013-imilu Tunumi sinerissap avataani Grønlandshav-imi marloqiusanngorlugit akuersissutissanik tunniussassanik Naalakkersuisut saqqummiussipput. Misissueqqaarnissanut qaqitsinissanullu qinnuteqaatit tiguneqartut aqqaniliusut akornanni ingerlatseqatigiiffiit suleqatigiit pingasut Naalakkersuisunit akuerineqarput, taakkulu avataani gas-imik qaqitsinissaminnut misissuinissanut immap immikkoortui tallimat misileraaffigisinnaalerpaat: Amaroq, Avinngaq, Umimmak, Nerleq aamma Qiavilaq. Isorartussusaat katikkaanni 12.292 kvadratkilometer-it tassani pineqarput.

11 Misilittakkat– aningaasaqarneq Siuliani eqqartutsiakkani nunatsinni aatsitassat tungaasigut ingerlanneqarsimasut pineqarput. Soorunami naatsuliorluni eqqaaneqaraluartut matumuuna taamatut suliffissualiornernut – annertuunik mikinerusunilluunniit - atatillugu misilittakkanik eqeersimaarfigisariakkanik ilaartorneqalaassapput. Kuupik Kleist, kingusinnerusukkut Naalakkersuisuni siulittaasuusoq (2009-2013) Namminersorneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmi danskit kalaallillu ilaasortaaffigisaani pisuussutit uumaatsut pillugit suleqatigiissitani siulittaasuusoq pisuussutinik uumaatsunik ingerlatsinikkut nunatsinni misilittakkat pillugit 2008-mi juunip qaammataani ilaatigut ima oqarpoq : ”Taamani imminut akilersinnaarpianngitsumik aamaarutissiornerup ingerlanneqarnerani ukiuni arlaqaqisuni misilittagaqartitaaqaagut, taamanillu kobber-imik, aqerlummik, zink-imik marmor-imillu sinneqartoorfiuallaanngitsunik piiaanernik kiisalu akilersinnaalluartumik orsugissamik piiaanerup nalaanitamakku pipput. Naak ukiorpassuarni taamatut ingerlatsisoqarsimagaluartoq nunatsinni kalaallit najugaqavissut killilerujussuarmik sulisorineqartarsimapput - aamaarutissarsiorfeqarneratali nalaani atorneqarnerusimallutik”. Kleist-ip taama isumaqarnera takornartaanngilaq, ujarassiuunut pisortaq Richard Bøgvad nunarput pillugu ataatsimiititaliarsuup (G-50) isumaliutissiissutaani ima allammat: ”Suliniutigineqartulli assigiingitsut arlaalluunniit – orsugissamik piiaaffissuaq eqqaassanngikkaanni – maannamut sinneqartooruteqarlutik ingerlasinnaasimanngillat.” Nunatsinni aatsitassarsiornerni misilittakkat siullersaasa takutippaat nunatsinnut killilimmik aningaasarsiornikkut iluaqutaasimasoq. Orsugissap saniatigut ingerlassat allat aningaasarsiornikkut aamma tapertaasimapput, Inngili Qernertoq assersuutigineqarsinnaalluni, tassanimi ingerlalluarnerup nalaani Uummannap Kommunianut aningaasaqarnikkut isertitaqarfiusimavoq, akileraartarnikkullu illoqarfik nutarterneqarsinnaasimalluni, taamatullu kommunip iluani aalisarnerup annertusarnissaa siunertaralugu aalisartut piniartullu angallateerartaarnissaannut aningaasanik atortinneqasinaasimallutik.

Misilittakkat – sulisoqarneq Misilittakkani tullinnguuttoq sulisoqarnermut tunngavoq. Ivittuuni orsugissamik piiaanerup aallartisarnerani piiaasut tassaapput angutit Arsummeersut, taakkulu taamani orsugiaq umiamut usillugu qeqertamuukkaattarpaat, tassanilu umiarsuarnit Atlantikukkoortaartunit aaneqartarluni. Ukiulli ingerlanerini danskit suleriaasiisa kalaallillu piniarnermik ingerlassaqartut sulinermik paasinnittaasiat isumaqatigiinngissutigineqartalermat piiaavimmi pisortaasoq ingerlatsisinnaajunnaarnerarsimavoq, tamassumalu kingorna sulisussanik danskiinnarnik atuerusulersimalluni. Ilaatigulli sanioqqutsinerit naliginnaasut uppernarsarneqarput, kalaaliinnangajaammi Appani Maarmorilimmilu marmor-isiorfinni sulisuummata, taamatullu aamma Qullissani aamaarutissarsiorfimmi. ”Naalakkersuisut oqarput tassa” - ilisimaneqartutummi nunasiaanerup kingorna naalagaaffimmi atorfillit taama oqarput, innuttaasullu 1.260-it inuttut atukkamikkut ajornerpaamik pineqarlutik. Taamaattorli piffissami tassani inuiaat soorlu tamakkiisumik naalakkersuinikkut qaammaasaqalerlutik massinniarsarilersut. Finn Lynge ”nutaamik aaqqissuussinerup” G-60-illu nalaanni pisut ima allaaserai: ”Ukiut taakku tassaapput innuttaasut najugaqarfiini suliffissuaqarfiusunilu imaannaanngitsumik sanaartorfiusut, taamatullu nalunaarasuartaatikkut atassuteqarneq ineriartortinneqarluni, taamatullu immakkut silaannakkullu angallannermut assartuinermullu ataqatigiissaarinermut aaqqissuussinerit ingerlanneqalerlutik. Tamarmillu danskinit pikkorissorsuarnit pilersaarusiorneqarput,

12 sanaartorneqarlutik ingerlanneqarlutillu. Tamarmik kalaallinut iluaqutaapput, tamanna qularisarisassaananngilaq – taamaattorli kalaallit isiginnaaginnartutut katataasutullu misigisimanerat malunnarsiartulerpoq. Pisariaqartitat inuiaqatigiit piorsarneqarnissaanni atorfissaqartitaasut ilinniarsinnaasimanngilaat - naak tamakku kalaaleqativut siuttuusut akornanni akuersaarneqarsimasut”… ”Ataatsimut isigissagaanni ukiut 1953–1970 tassaapput pisinnaatitaaffiit assigiilerfii – periarfissalli taamaagatik.” Inngili Qernertoq sanaartorfigineqarmat inuit 400-t miss. peqataapput. 1974-imi 162-nik sulisoqariarluni amerliartuaarmata kingusinnerusukkut 350-inngorput. Nunatsinni sulisussanik ilinniarsimasunik naammattunik pissarsisoqarsinnaanngimmat aatsitassarsiortut nunatta avataani sulisussaminnik - pingaartumik Danmark-imit nunanillu avannarlernit - pissarsiorsinnaatitaalerput. Qaarusuk matuneqarmat sulisorineqarsimasut 970-iusimapput, taakkunanilu 851-it imaluunniit 88%-ii nunatta avataani inunngorsimasuullutik. Kalaallit Maarmorilimmi sulisut tassaapput kitaani sinerissamit uteqattaarlutik suliartortartut. Isumaqatigiissusiornikkut atorfinitsinneqartarput, piffissamilu aalajangersimasumi qaarusuup eqqaani najugaqartaallutik. Najugaqarfiat najuqarfinnit allanit avinngarusimavoq, inuunerinillu nakkutilliineq inuiaqatigiit avataaniilluni ilaquttaniinnanilu tamakkiisumik qaarusummi pisortani ingerlatsisuniippoq. Ajornartorsiutaasoq alla tassaavoq aatsitassarsiorfik inuiaqatigiinni akissarsianit atuuttunit qaffasinnerusunik neqerooruteqarsinnaariarmat nunap sinnerani suliffeqarfiit ilaanni sulisussaaleqisoqalernera. Kalaallit sulisut amerlanngitsut naleqquttumik akissarsiaqartinnerat eqqaassanngikkaanni inuiaqatigiit ataatsimut isigissagalugu iluanaaruteqarujusuanngillat, nerisassanimmi allanillu amerlanernik pilersuineq nunatta avataanit isumagineqartuarmat. Akissarsialli naleqquttut 1977-imi oqallisigineqalerput, Kalaallit Nunaanni Sulisartut Kattuffiata (G.A.S.) isumaqatigiinniarnernut atatillugu piumasarimmagu ”Greenex AS-ip LO-llu isumaqatigiissutaat naapertorlugu sulisut danskiugunik kalaaliugunilluunniit assigiimmik akissarsiaqalissasut.” . Isumaqatigiinniarnerilli kinguneqanngitsoorput, taamaalillunilu suliumajunnaarnissamik eqqarsaat pilerluni. Suliumajunnaarniarneq marloriarluni kalerriutigineqareermat Greenex A/S tunniutiinnarpoq, kisiannili taamaalisariaqarnermini danskit suliffinni inatsiseqarnikkut maleruagassarisaasa eqqunneqarnissaat piumasaralugu, tamannali kalaallit tungaannit itigartinneqarmat qaammatip aappaata affaa suliumajunnaarneq aallartippoq. Suliumajunnaarneq qaangiummat illuatungeriit isumaqatigiissummik atsioqatigiipput, tamassumalu kingorna tamanna GAS-ip ajugaaneratut isigineqalerluni.

13 Misilittakkat – Inooqatigiinnut tunngasut Misilittakkat pingajuat tassaavoq sulisartut avataaneersut nunamilu innuttaasut akornanni pissutsit tamatigut pitsaavallaartarsimanngimmata. Tamanna orsugiarsiorfimmi siullermik malugineqarsimavoq. 1800-kkut naalernerini ”Danskit Ivittuuniitut annertusiartortumik qanilliartornerisa nassataanik Arsummi kalaalerpaaluit kinguaassiutitigut nappaatinik tunillanneqartalerput. Napparsimavimmik sanasoqartariaqalersimavoq, ukiunilu 1882–1893 asimioqarfimmi tassani aalajangersimasumik nakorsaqartitsisariaqalersimalluni”. Arsummi taamatut kinguaassiutitigut nappaatiqartalerneq innuttaasut pisinnaatitaaffiinik annertuumik innarliisimavoq. Tassaannaanani taamatut pisoqaqqinnginnissaa anguniarlugu Ivittuut Arsuullu akornanni attaveqarneq pisortanit inerteqqutaalersimammat, kisiannili taama aalajangiineq ullutsinni akuersaarneqarsinnaasut qaangerujussuarlugit iliuuseqarnerulluni, kingunerisaalu tassaalluni Arsuk sinerissap sinneranut matusaalluinnarmat. Arsummi innuttaasut nunatsinni inoqarfinnut allanut aallaqqusaajunnaarput, taamatullu kalaallit allat sinerissap sinneraneersut Arsummut tikeqqusaajunnaarlutik. Taamatut aalajangersaaneq 1930-kkut tungaannut atuutsinneqarpoq. Sorsunnersuit Aappaata kingorna inuiaqatigiit nutarterneqalermata suliffissuarnillu pilersitsiortorneqalermat ajornartorsiutit allat malinnaapput. Nutarterinerup aallartisarnerata nalaani suliffeqarfinni arnanik sulisoqarnissaq pisariaqartinneqalerpoq, taamaalillunilu arnarpassuit inuusunnerit sinerissaminngaanniit raajaleriffinnut suliartortalerlutik, taamaammalu ”rejepiger”-inik taagorneqalerlutik. Teknikkikkulli ineriartupiloornerup kingunerisaanik atorfissaqarunnaariartorput, inuiaqatigiinnilu nutaani inissisimalersimanertik annertuunngikaluartoq annaavaat, tamannali anguniaqqinneqarsinnaavoq patsisigalugu ”angutaataat” danskit - aasaanerani suliartortartut – ooriiteqalerlutillu barak-ini najugaqarfigisaminni baajaateqartarmata. Angutilli danskit taama eqqarsaatersunngillat, niviarsissalli tatiginninnerat atornerlullugu ima isigisarpaat ”atortartittartut akikitsunnguit qanorluunniit pineqarsinnaasut ataqqineqarnissaallu pisariaqanngitsoq. Nivissat kalaallit danskit aningaasaqarnikkut piginnaassusaat qummut isigisarpaat, malugineqarniarnertik nuannaarutigisarlugu, taamatullu aappariissagunikkik imminnut qaffasinnerulaartutut misigisimasarlutik. Nivissat ilarpassuisa atasumik ataavartumillu aappariilernissaq neriuutigisarpaat, taamaattorli soorunami angutit danskit piumasaat aalajangiisuusarput, taakkulu aappariinnermi atugassat aalajangertarlugit, oqaatigineqarsinnaallunilu soorlu atoriarlugu igiinnagassatut isiginneriaaseq malinneqartoq .” Tamassuma kingunerisaanik ajornartorsiutit arlaqartut ilagilersimavaat aappariinnerup avataani meeqqat inunngortut. Peqatigiiffik ”Inatsisitigut ataataqanngitsut” 2010-mi pilersinneqarpoq, pissutigalugu ”Inuiaqatigiinni kalaallini paqumigineqartutut meeraasimapput, danskit inatsisaanni isiginngitsuusaarneqarsimapput taamatullu politikerinit danskinit attuinisaminnut annilaangasunit kinguartiterineq atorlugu puigorneqarniarsimallutik. Maannakkullu inuttut pisinnaatitaaffitik ukiut untritillit affaasa missaani innarlerneqartarsimasut Inuit Pisinnaatitaaffii Pillugit Siunnersuisoqatigiinnit (Institut for Menneskerettigheder) uppernarsarneqarsimalerpoq.” Suliassaq tamanna Folketing-imi suliarineqarpoq, taamaattorli inatsisitigut ataataqanngitsut kissaatigisaattut naammassineqarani ataataasoq toqukkut qimagutereersimappat pigisaalu agguaanneqareersimappata kingornussanik inatsisitigut ataataqanngitsut pissarsinnaanngitsut naalakkersuisuni aalajangiusimaneqarmat. Tamanna patsisigalugu naalagaaffiup kingornussassaagaluinik taarsiivigineqarnissaq inatsisitigut ataataqanngitsunit piumasarineqalerpoq. Tamanna danskit naalakkersuisuisa maannamut akuerisimanngilaat, kingullermillu 2014-imi majip qaamataani tamanna aalangiusimallugu oqarlutik.

14 15 Misilittakkat – mingutsitsineq Misilittakkat sisamaat tassaavoq suliffissualiorluni ingerlatsinerit amerlanertigut arlaatigut mingutsitsisussaammata. Mingutsinerit tassaasinnaapput silaannarmut aniasut (maskinat aniatitaat) aammalu najugaqarfilianit suliffigisanillu eqqagassat. Aatsitassarsiornermili mingutsitsinikkut ajornartorsiutaanerpaaq tassaavoq qaarusummiit eqqarneqartut, tassaasut ujaqqat atugassaanngitsut (aatsitassaviip anguniarnerani piiartariaqartut) aammalu tailings (aatsitassap suliareqqinerani sinneruttut). Sinneruttut amerlanertigut qaqqap eqqaanni toqqorterneqartarput, taamaattorli erngup koorusaartoqartuartarneratigut assersuutigalugu aqerloq kuunnut, tatsinut kangerlunnullu anngussinnaasarlutik. Aatsitassat qaqinneqartut suliareqqinnerini akuutissat assigiinngitsut atortariaqartarput, tamakkulu avatangiisini toqunarluinnartunik siammaasinnaasarlutik. Aatsitassarsiorfiit eqqaanni mingutsitsinernut akuusoq aamma tassaavoq pujoralak - qillerinerni, assartuinerni ujaqqanillu aserorterinerni pilersartoq, tassanilu saffiugassat oqimaatsut annertunerpaamik ajornartorsiutaasarlutik. Kuunni, tatsini imartatsinnilu uumasoqarneq taamaalilluni innarlerneqarsinnaarpoq, taamatullu uumasut, aalisakkat il.il. inunnit tamaani najugaqartunit atukkat annertusiartortumik mingutsikkiartuaarneqarsinnaallutik. Ivittuuni orsugissamik piiaaneq Arsuup kangerluani aqerlummik zink-imillu mingutsitsisimanermik kinguneqarpoq. Kangerluup immikkoortuini assigiinngitsuni equutit uillullu aqerlumik zink-imillu qanoq akoqartiginerat naapertorlugu sinerissamut qanittumiittut eqqakkat sinneri tassaasut mingutsitsinermut annertunerpaamik pissutaasut takuneqarsinnaavoq. Aatsitassarsiorfik Mestersvig-imi ingerlassaqartoq aatsitassat qaqitat suliareqqinnissaannut mingutsisussarpassuarnik aniatitsisimavoq. Tamakkulu aatsitassarsiorfiup eqqannguani inissitsiterneqarsimapput, tassanngaanniillu kuummut Tunnelelv -imut kuussimasarsimallutik, taamaalillutillu Kong Oscar-ip Kangerluanut pisimallutik. Tamaani ataavartumik tamakkuninnga misissuisoqartarpoq, 1985-imilu misissuinerni uillut, aalisakkat puisillu ilanngunneqarlutik. Naak 1979-mi misissuinerit aallartinneqarmatali mingutsitsineq annikilliartorsimagaluartoq avatangiisit naliginnaasumik pissuseqaleqqinnissaat ukiorpassuit qaangiuppata aatsaat pisinnaajumaartoq oqaatigineqarpoq. Saffiugassat oqimaatsut mingutsitsisinnaanermut qanoq ulorianartigisinnaaneri pillugu Inngili Qernertup eqqaani Ukkusissani najugaqartut sukkulluunniit ilisimatinneqartarsimanngillat, taamaammallu mingutsitsinerup oqaluuserineqarnerani isinik takusinnaasat, tassaasut nappartat uuliamut atukkat saavittut taamaallaat oqaluuserineqartarsimallutik. 1975-imi tamaani najugaqartut aatsitassarsiorfimmit kalerrinneqarput qaarusuup eqqaani aalisarniaraanni tamanna ernumanartoqarsinnaasoq. 1976-imi pisortaqarfinnit ima inerniliisoqarpoq aalisagaqarfiit arlaqartut saffiugassanik oqimaatsunik mingutsinneqarsimasut, tamaanilu aalisakkat ikiliartortut. Sumiiffinni aalajangersimasuni uumasuerutiivissimavoq. Eqqorneqartulli aalisagaannaanngillat, puisit aamma tammarput, qularnanngilarlu aatsitsiveqarfimmit kangerlummilu umiarsuarnik assartuinerni nipiliornerit pujornerillu pissutaasimassasut. Taamatuttaaq mitit timmissallu allat qaarusuup qanittuanit tammakaasimapput. Maarmorilimmi aatsitassarsiornerup Ukkusissanut imaannaanngitsumik ajoqutaasimanera taamani qularineqanngilluinnarpoq. 1980-ikkunni Kuannersuarni uran-imik piiaanermut atatillugu mingutsitsinermik misissuigallarnerit Risø-mit ingerlanneqarput: ”Piiannermi piigassatut eqqumaffigisassatut radium, saviminissaq aamma fluor mingutsitsisinnaasutut isiginissaat immikkut pingaaruteqarpoq” – 2012-imi nalunaarusiami taama inerniliisoqarpoq. Naak nunatta imartaani uuliasiorneq taamani misilittagaqarfigineqanngikkaluartoq Issittumi uuliamik ujarlerneq malunnaatilimmik nangaaffigineqarpoq, tamaanimi ajutoortoqassagaluarpat nunarsuup sinneranut naleqqiullugu iliuuseqarnissaq aqukkuminaannerujussuussammat. Pisimasulli ataasiakkaat qiviaannaraanni tamanna paasinarnerusinnaavoq, assersuutigalugulu uuliamik assartuut

16 USN Potomac-ip silap pujorlualernerani Qimusseriarsuup imartaatigut sikoqaqisukkut ingerlanerani pisoq eqqaaneqarsinnaavoq. Avanersuarmi nunaqarfimmit Savissivimmit 100 km miss. kujasitsigisumi ulloq 5. august 1977 Poto- mac ilulissamut anginngitsumut aporpoq. Taamatut apuinikkut solari ikummatissatut naatsorsuussaq 380 tons miss. annertussusilik immamut kuulerpoq. Ajutoorneq pillugu nalunaarusiaq ukiut marluk qaangiunnerini saqqummiunneqarpoq, tassanili inerniliinerit piniartut tamaani piniarfeqartuusut saqqummiussimasaannit allaalluinnarput. Solari ajutoornerup kingorna immap sarfaanik avannamut kimmut puiseqarfissuarmut nannullu piaqqiortarfiannut pingaaruteqartumut 74 km miss. ingerlaarluni siaruaassimavoq. Avanersuarmi piniartut piniartakkaminnik akornuserneqarnertik tunngavigalu taarsiivigineqarnissartik siunertaralugu suliassiipput, tassanilu ilaatigut nanoq uuliamik pooqqasoq pisarineqarsimasoq puisillu arlaqaqisut taamatut aamma uuliatitersimasut pisarineqarsimasut eqqaallugit. Eqqaaneqarportaaq uumasut piniagassat ungasillisimasut, tamassumalu kinguneranik puisit amii tunisat oktober 1976-imi 401-iusimasut oktober 1977-imi 220-iinnanngorsimasut. Tamanna Kammeradvokat-imut suliassanngortillugu tunniunneqarpoq, taassumalu ukiut arlaqartut qaangiuttut Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut allagaqarluni oqaatigaa nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit najoqqutaralugit sorsuutinut il.il. inuit nammineerlutik naliginnaasumik eqqartuussivikkoortitsisinnaanerat ajornartoq.

Inaarutaasumik oqaatigiumasaq Ajornartorsiutaasut assigiinngitsut toqqortaasimagaluartut Mads Fægteborg-imit saqqummiunneqarput, tamakkulu qularnanngitsumik uterfigeqqeriaannaajumaarput. Taamatuttaaq nalunaarusiap saqqummiunneranut patsisaavoq qinikkat akisussaaffimmik tigumminnittuusut akisussaanerat erseqqissarneqarusummat, aammalu Sermitsiaq-mi 9. maj 2013 allaaserineqartutut isumasioqatigiinnermi ullunik marlunnik sivisussuseqartumi qinikkat peqataaginnarlutik ”uuliarsiornermi aatsitassarsiornermilu siunissani unammisassat tungaasigut ilisimasamikkut naammattumik piareersarsimanavianngitsut”.

17 Inatsisiliorneq allaffissornikkullu ingerlatsineq

Nalunaarusiap immikkoortuisa siullersat Mads Fægteborg-imit suliarineqartoq ”Pinngortitami mianernartumi inuiaqatigiinnilu allanngoriartortuni misissueqqaarnernut, piiaanernut malitsigisaannullu oqaluttuarisaanermi pisimasut tusartilaarlugit” , taamatullu immikkoortut tallimaat Steen Jeppson-imit suliarineqartoq ”Ataatsimoorussamik piginnittuunermut pisinnaassutsit aatsitassarsiorfinnilu ingerlatsinerit. Siusinnerusukkut ullutsinnilu inatsiseqarnikkut siulersuinikkullu sinaakkusiarineqartut ingerlatsinerillu” aatsitassarsiornernut atatillugu inatsisiliornerit inatsisinillu ingerlatsinerit sammineqarput. Nunatsinni pisuussutinik aatsitassanik ujarlerneq taama soqutigineqartigisimasoq eqqarsaatigalugu eqqumiiginalaanngitsuunngilaq inatsisiliorneq siulleq 12. maj 1965 aatsaat atuutsinneqalermat. ”Inatsimmi aalajangerneqarpoq Kalaallit Nunaanni aatsitassat ikummatissallu tamarmik naalagaaffimmit pigineqartut, taamatullu naalagaaffik tamakkuninnga misissueqqaarnissanut, ujarlernersanut atuinissanullu piginnaassuseqartuuvoq” . Taamaakkaluartorli ilanngunneqanngitsut ima oqaasertalerneqarput: ”Kalaallit Nunaanni najugaqavissut maannamut ileqqorineqartut malillugit namminneq aamarsuarnik, issumik, ukkusissanik, ujaqqanik assigisaannillu namminneq atugassaminnik katersuisinnaatitaapput.” Sinneqartooruteqarfiusoq taamaallat orsugiaasimavoq, ilimanarporlu tamassuma immikkut inatsisiliorneqannginneranut tamanna pissutaasimassasoq. Nunatsinni aatsitassat il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat inatsisaat 29. november 1978- imeersumi aalajangersakkat aatsitassat pillugit ukiuni tullinnguuttuni aalajangiisarnerni tunngavigineqarput. Inatsit taanna ilaatigut 1991-imi aamma 1993-imilu nutarterneqartarpoq. Namminersorlutik Oqartussat atuutilernisaasa tungaanut pisuussutit uumaatsut pillugit naalakkersuinikkut oqartussaaffik Pisuussutit Aatsitassat Ikummatissallu pillugit Ataatsimoortumik Siunnersuisoqartigiinni inissisimavoq, tassanilu naalagaaffik Namminersornerullutik Oqartussallu tamarmik ilaasortaatitaasa tallimaasut saniatigut siulittaasoqartitsisoqarpoq. Ingerlatsineq Avatangiisinut Nukissiuutinullu Ministeriaqarfiup ataaniittumit Kalaallit Nunaanni Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmit isumagineqarpoq. Nunatsinni Naalakkersuisunit Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup nunatsinnut Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarnissaa kissaatigineqariartornerata sakkortusiartornera ilutigalugu 1994-imi novembarip qaammataani danskit naalakkersuisuisa nunatsinnillu Naalakkersuisut ukiuni pingasuni atuuttussamik nunatsinni aatsitassanut tunngasunik suliaqartussamik allaffimmik pilersitsisoqassasoq isumaqatigiissuteqarput, tassungalu atatillugu allaffissornikkut piukkussarneq annertusisarneqassasoq isumaqatigiissutigineqarluni. Taamatut Nuummi Namminersornerullutik Oqartussat ataanni Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmik pilersitsinikkut allaffissornikkut ingerlatsineq 1998-imi julip qaammataani tamakkiisumik nuunneqarpoq. Namminersorlutik Oqartussat oqartussaaffinnik tigusinerinut atatillugu §7-imi ima allassimasoqarpoq: ”Kalaallit Nunaanni atortussianik aatsitassanit pisunit isertitat Kalaallit Nunaanni Namminesorlutik Oqartussanut tuttassapput” §8-milu ima allassimasoqarluni: ”Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni atortussianik aatsitassanik iluaquteqarnikkut isertitaqassapata, tak. § 7, naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutai ukiumi pineqartumi isertitat 75 mio. kr.-nit amerlanerussutaasa affaannut naleqquttumik apparneqassapput”. Nalunaarusiap immikkoortuani Steen Jeppson-ip ilanngussamini allaffissornikkut ingerlatsiviup kisermaassilluni inissisimanera tikkuarpaa. Nalunaarusiamini ima inerniliivoq Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik (siusinnerusukkut Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfik – maannakkut Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik) Namminersornerulluni Oqartussaaneq eqqunneqarmalli maannamut qitiusumik piginnaanerit inissisimasut, taamatullu ilisimasassanik annertuunik imaannaanngitsunillu pigisaqartoq, saniatigullu

18 qinikkanut paasissutissiinissanut nakkutilliinnissaminnik qanorlu suliarinninnissaminnik piginnaassuseqartut. Aalajangiisussat paasissutissanik suliarinninnissaminnut imaluunniit immikkoortiterinissaminnut pissusiviusunik imaluunniit qanoq ataqatigiissarinissaminnik ilisimannittariaqartut ilisimanngikkunikkit paasissutissarpassuit ajornartorsiutaalersinnaasut eqqarsaatigalugit suliassarititaasut isumaginerini akuersissutinillu tunniussisarnerni ersarissumik malunnarpoq. Tamanna innuttaasut oqartussaaqataatinneqarnissaannut minnerunngitsumik atuuppoq. Nalunaarusiamilu allaffissornikkut ingerlatsinermi annertunerusumik paasinarsaanissaq ujartorneqarpoq. Taamatuttaaq aatsitassarsiornerni nunap immikkoortuinut siammarterinissaq, taamatut nunap immikkoortuini tamakkiisumik aatsitassarsiorfigeqqusaanngitsunik aamma aalajangersuisoqarnissaa inassutigineqarluni. Nalunaarusiami naggataatigut inassuteqaatit allat aamma takuneqarsinnaapput, pingaartumik siunissami annertuunik suliffissualiortoqarsinnaaneranut nunatta peqqissaartumik piujuaannartitsinermillu tunngaveqartumik ineriartortinnissaanik qinikkat qanoq akisussaaffeqarneri suliffissualiassanullu kalaallit ikinnerussuteqalernissaasa pinaveersartinnissaat pineqarlutik, tamatumanilu avataaneersut inuiaqatigiit kalaallit akornanni pingaartitaasunik aalajangiisinnaalernissaasa pinaveersaartinneqarnissaa siunertarineqarluni.

Kalaallit pisinnaatitaaffii Nunatsinni aatsitassat pillugit inatsit 1965-imeersoq atuutilersinnagu isumaliutissiissummi siuliani eqqaaneqartumi nunamik piginnittussaaneq ima allaaserineqarsimavoq: ”Matumuunali inuit nammineerlutik kingornussaminni soqutigisaat piviusut eqqumaffigisariaqarput, tassaasut atuinissamut pisinnaatitaaffiit, nunaminertat sanaartorfigisimasat, sakkussanut inissiiviit, savaateqarfiit, piniartarfiit il.il. Kalaallit Nunaanni nassaassaasut.” Tamannarpiaq eqqarsaatigalugu maannamut tamakku tappiffiginissaat pingaaruteqarpoq. Inuiaat ilaasa pisortallu akornanni soqutigisatigut aporaattoqartalerpoq, taamatummi ileqqutoqqat naapertorlugit ataatsimoorussilluni atuisinnaanermut pisinnaatitaaffik aatsitassarsiorfiit kisermaassillutik ingerlatsinissaminnut akuersissutinik tunineqartarnerinik aporaaffinngortarmat. Nuup Kangerluata qinnguani aatsitassarsiorfik saffiugassanik piiaarusuppoq, nunali tamanna aamma tassaalluni qangali aavariarfigineqarluarsimalluni maannamut atorneqartoq. Taamatut ajornartorsiuteqarneq aamma pivoq, tassanimi sumiiffimmi rubin-inik ujarassiorniarneq pisortanit unitsinneqarmat, misissueqqarnissamullu akuersissut ingerlatseqatigiiffimmut avataaneersumut tunniunneqarluni: Aqqaluk Lynge: ”Nunamik nunallu iluani pisuussutinik piginnittussaaneq qanoq uagut paasinerlugu iluamik eqqarsaatigeqqaarnagu aatsitassarsiornermi ajornartorsiorfigissassatsinnut periataarpugut.” Suliniummi nalunaarusiat immikkoortuisa pingajuani, Thomas Trier Hansen-imit suliarineqartumi qulequtaqartumilu ”Kalaallit nunaminni nunallu tamat akornanni ataatsimoorussamik pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnerat” kalaallit pisinnaatitaaffii, pisinnaatitaaffiillu naalakkersuinikkut allaffissornikkullu qanoq pisariaqarnersut itisilerneqarlutik sammineqarput. Naak nunarput namminersortunngoraluartoq naalagaaffeqatigiiffimmut suli atasoq erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq, taamaalillunilu nunani tamalaani isumaqatigiissutaasut nunatsinnut attuumassuseqartut tamarmik maannamut Danmark-imit akuerineqartarlutik. Kikkut nunat inoqqaavisa illersorneqarnissaannut pisussaaffeqarnerinullu tigumminninnersut, taamatullu isumaqatigiissutit pineqartut inunnit ataasiakkaanit, inunnit peqatigiittunit imaluunniit kattuffinnit kalaallit inuiaat sinnerlugit suliniuteqartunit nunap iluani aamma nunat tamalaat akornanni atorniarneqarsinnaasut aalajangiiffigineqartarneri nalunaarusiap immikkoortuani tassani eqqartorneqarput. 19 Nunat inoqqaavi Nunat inoqqaavi kikkorpiaanersut maannamut erseqqissumik nassuiaatitaqanngilaq, taamaammallu nunani tamalaani suleqatigiiffiit, nunani ataasiakkaani eqqartuussiviit pisortallu inuit aalajangersimasut nunat inoqqaavinut akuusutut imminnut taagortut imaluunnit attuumassuteqartutut isigisut isumaqatigiissutit il.il. naapertorlugit aalajangiisussaatitaapput. ILO-mi isumaqatigiissutini nr. 169, imm. 2-mi ima allassimavoq: ”Nammineerluni nunap inoqqaavinut imaluunniit naggueqatigiinnut atasutut isiginninneq inunnut pineqartunut tunngaviusutut aalajangiiffigineqartussatut isigineqassaaq, matumanilu isumaqatigiissummi aalajangersakkat atuutsinneqarnissaanni toqqammavigineqassalluni”. Inughuit 1953-imi pinngitsaalisaallutik nuutsinneqarnerinut atatillugu Danmarkimi eqqartuussiviit qullersaata (Højesteret) 2003-mi aalajangiinermini oqaatigaa inughuit Kalaallit Nunaanni inoqqaajusut sinnerinut naleqqiullugit immikkut inoqqaavissut isigineqarsinnaanngitsut. Taamatut aalajangiinermi nunatta inoqqaavinik killiliinerpaamik isiginnittumik Højesteret eqqartuussisimasoq isumaqarnarpoq. Taamatut paasinninneq ilaatigut Naalagaaffiit Peqatigiit Inuit Pisinnaatitaaffiinut Siunnersuisoqatigiivianit uparuarneqarpoq, oqaatigineqarluni nunatsinni Avanersuarmiut immikkooruteqarnerat isiginiarneqanngimmat ernumagisariaqartutut maluginiarneqarsimasoq, inuillu ikinnerussuteqartuusut imaluunniit nunap inoqqaavisut isigineqarnissaat aalajangerneqassatillugu inuit pineqartut imminnut qanoq isiginerat Danmark-imit immikkut pingaartittariaqartoq inassutigalugu. Taamaattorli, taamani Namminersornerullutik Oqartussanit isumaqatigineqartumik, oqaaseqarnermi Kalaallit Nunaanni inuiaat nunap inoqqaavi ataatsimoortuusut Danmark-imit naqissuserneqarput.

Nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiinni aalajangersakkami, Naalagaaffiit Peqatigiinni isumaqatigiissutini pingaaruteqartuni allani, Europa-mi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissummi imaluunniit Inatsimmi Tunngaviusumi § 73-imi ersarissumik eqqaaneqanngikkaluartut isumaqatigiissutit tamakku nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik illersuinissamut qulakkeerinnissamullu atorneqarsinnaapput. Nunalli inoqqaavi ILO 169 -imi aamma Naalagaaffiit Peqatigiit Nunat Inoqqaavi Pillugit Nalunaarutaani toqqaannartumik pineqarput. Isumaqatigiissut imaaliallaannarluni inatsisinut pituttuisuunngilaq, taamaattorli nunatsinni akuerineqarnissaa oqaatigereerneqarsimammat Namminersorlutik Oqartussat pisussaaffiinik paasinninnissamut pingaaruteqartumik sunniuteqarnissaa isigisariaqarunarpoq. Nunani tamalaani isumaqatigiissutit nunap iluani nunarsuarmilu nunat akornanni qanoq atorneqarsinnaanerisa nalilersornerini, isumaqatigiissummi aalajangersakkat isumaqatigiinngissutinik aalajangersimasunik aaqqiiniarnerni naleqquttuunersut paasiniarluarnissaat pingaaruteqarpoq. Tassani maluginiagassat ilagaat aalajangersagaq pineqartoq naammaginartumik oqaasertalerneqarsimanersoq pingaaruteqarmat, saniatigullu kina pisinnaatitaaffeqarnersoq kinalu pisussaaffeqarnersoq paasineqarnissaa siunertaralugu ersarissuunissaa pingaaruteqarmat. Isumaqatigiissutini aalajangersakkat ersarinngitsut kimeqanngitsullu malitsigisaannik isumaqatigiinngissutini aalajangersimasuni isumaqatigiissummik atuisinnaanerit killeqalissapput, taamaattorli naalakkersuinikkut siunnerfissiornerni pilersaarusiornernilu atorneqarsinnaanerminnut piukkunnarsinnaallutik.

20 Inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutit nunatsinnut pingaaruteqartut qiviaraanni naliginnaanerusoq tassaavoq – ILO 169 eqqaassanngikkaanni – nunat inoqqaavi immikkut pisinnaatitaaffeqartutut imaluunniit immikkut sammisariaqartutut eqqaaneqarsimanngimmata. Immikkulli pisinnaatitaaffeqartutut isigisat imaluunniit immikkut sammisariaqartutut isigineqartut tassaapput inuit ataasiakkaat imaluunniit innuttaasut aalajangersimasut. ILO 169 naapertorlugu nunatsinni nunap inoqqaavi ILO-p iluani naammagittaalliorsinnaanernut sakkorineqartuni periarfissaqartinneqanngillat, killormullu sulinermik inuussutissarsiaqartunut kattuffii (imaluunniit sulisitsisut kattuffiinut) tamanna periarfissaatinneqarluni. Europa-mi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissut nunani ataasiakkaani kisimi piumasaqaatinut oqaatigineqartoq imminut assortuuttutut taaneqarsinnaaasoq, eqqartuussivinnit imaluunniit pisortaqarfinnit eqqartuussivikkoortunit toqqaannartumik toqqammaviliisinnaavoq. Isumaqatigiissutilli allat eqqartuussivikkoortitsinerni innersuussutigineqarsinnaapput nunallu iluani aalajangersakkamik illersuinermi atorneqarsinnaallutik, tamatumanilu iliuuseqarneq imaluunniit iliuuseqannginneq Danmark-ip (taamatullu aamma Namminersorlutik Oqartussat) nunani tamalaani pisussaaffiinut naleqqiullugit nalilersorneqartussaallutik. Nunatsinni eqqartuussiviit aalajangersakkanik saqqummiunneqartunik atuerusussanerat immikkoortut oqaasertaannik qanorlu imaqarneranik atuerusussinnaanerat apeqqutaavoq, tassanilu aamma aalajangersagaq pisinnaatitaaffiviit pinnagit siunnerfissamik oqaaseqaatitut imaqartinneqarnersoq isumaqarfigineqarnersoq ilaatittariaqarluni. Naalagaaffiup inuit pisinnaatitaaffii malissimanngippagit pisinnaatitaaffeqartutut isigisoq inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimasutut naalagaaffimmut taarsiivigineqarnissamik piumasaqaateqarsinnaanera periarfissaanersoq apeqqutaalersinnaavoq. Ilisimasat naapertorlugit tamanna maannamut nunatsinni eqqartuussivitigut suliarineqarsimanngilaq, taamatullumi Danmark- imi, taamaattorli periarfissaasinnaasut naapertorlugit taamaaliornissaq ajornanngilaq. Taamaakkaluartorli isumaqatigiissummut akuusoq, tassa Danmark (taamaammallu aamma Namminersorlutik Oqartussat) inatsisiliornerminni, naalakkersuinikkut siunnerfissiornerminni pilersaarusiornerminnilu isumaqatigiissutit imarisaannik eqqumanissaat pisussaaffiuvoq. Europa-mi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissut eqqaassanngikkaanni isumaqatigiissutini tamani nakkutilliisussanik pilersitsisoqarsimavoq, tamaammallu piffissani aalajangersimasuni Danmark nalunaarusiortartussaatitaavoq. Isumaqatigiissutit tamaasa – CESCR eqqaassanngikkaanni – naapertorlugit isumaqatigiissutini naammagittaaliorsinnaanermik pisinnaatitaasut periarfissaqartinnerat akuerineqarsimavoq.

Pisussaaffiit – Danmark imaluunniit Kalaallit Nunaat? Nunarsuaq tamakkerlugu inuit pisinnaatitaaffii tunngavigalugit nunani tamalaani inuit pisinnaatitaaf- fii pillugit isumaqatigiissutit nunatsinnut atuuttut tungaasigut pisussaaffeqartuusoq ersarippoq, Dan- mark-imi tassaammat nunani tamalaani isumaqatigiissutinik akuersisuullunilu atsiortartuusoq. Namminersorlutik Oqartussat pisinnaatitaaffinnik suusupaginnissimagunik imaluunnit qulakkeerin- nissimanngikkunik kattuffinnut pineqartunut sassartitaasinnaanngillat. Taamatuttaaq Namminersor- lutik Oqartussat isumaqatigiissutit iluini nakkutilliisitaasunut toqqaannartumik nalunaarusiortartus- saanngillat. Taamaattorli Namminersorlutik Oqartussat namminneq nalunaarusiornissartik toqqar- sinnaavaat, nalunaarusiaallu Danmark-ip (naalagaaffittut) nalunaarusiaanut ilanngunneqassalluni.

21 Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnerat Kalaallit Nunaannik nunamillu piginnittuuneq Namminersorneq pilllugu Inatsimmi aalajangersima- sumik kalaallit inuiaaniinnera allanneqarpoq. Kalaallit inuiaat taamaalillutik nunap pigisaanut pigisa- nillu atuinissamut ataatsimoortumik pisinnaatitaapput. Inuit ataasiakkaat imaluunniit ingerlatseqati- giit, kalaaliugunik imaluunniit avataanit nuussimagunik, Kalaallit Nunaanni nunaminertanik piginnit- tussaanngillat, paarlattuanilli arlaatigut sanaartorniarunik nunaminertamik atuinissaminnut akueri- neqarsinnaallutik. Taamaammallu ima paasisariaqarsorinarpoq nunatsinnut isersinnaaneq nunamillu atuisinnaaneq kalaallinut tamanut ataatsimoortumik pisinnaatitaaffiusoq. Nunatta avataaneersut nunatsinni nunasi- sut taamatut ataatsimoortumik pisinnaatitaaffik aallaavigalugu nuna iserfigisinnaallugulu atorsin- naassavaat. Taamaammat nunap pisuussutaanik uumaatsunik atuiniarnerit annertuut piiaanermi nunaminertani sunniuteqarfigisassani pingaartumik piniarnermut, aalisarnermut aallaaniarnermullu ataatsimoortu- mik pisinnaatitaanermut attuisussaapput. Pilersaarutilli taamaattut ataatsimoortumik inunnullu ataa- siakkaanut atuuttunut pisinnaatitaaffinnut aamma sunniuteqarsinnaapput, soorlu kulturimut, peq- qinnissamut, nerisassaqarnermut, avatangiisinut, suliffeqarnermut, ilinniartitaanermut il.il., tamanna- lu nunatsinni najugaqavissunut, taamatullu inuit sinerissami immikoortiternerinut sunniuteqarsin- naalluni. Assersuutigalugu ALCOA-p pilersaarusiaanut atatillugu apeqqutigineqartut ilagaat aluminiumik aat- sitsiviliornikkut suna siunertarineqarnersoq, taamatullu taamatut pilersaaruteqarneq nunap immik- koortuani pineqartumi kulturikkut eriagisassanut qanoq sunniuteqarsinnaanersoq. Nunap iluaniiittunik imaluunniit nunaminertani nunap inoqqaavinit pigineqartuni atuiniartoqarnerini ILO 169-imi artikel 15 naapertorlugu naalakkersuisut: ”Pisuussutinik uumaatsunik nunami najugaqarfigisaminni misissueqqaarnissanik ima- luunnit piiaanissanik inuiaat pineqartut soqutigisaat qanoq qanorlu annertutigisumik in- narlerneqassanersut pillugit inuiaat peqataatinnerisigut ileqqorisassat eqquttariaqarpaat imaluunniit ileqqorineqareersut atatiinnartariaqarpaat. Inuiaat pineqartut taamatut in- gerlatsisoqarniartillugu sapinngisamik iluanaaruteqaqataassapput, taamatullu nunagi- saannik qanorluunniit innarliisoqassappat naleqquttumik taarsiivigineqassallutik”. Aalangersakkatigut nunap inoqqaavi nunap iluaniittunut pisinnaatitaatinneqanngillat, kisianni nuna- gisartik pillugu aalajangiinissanut toqqaannartumik peqataatinneqarnissaminnut pisinnaataaffeqarlu- tik. Aalajangersagaq taanna isumaqatigiissummi immikkoortunut allanut aamma sanilliuttariaqarpoq. Taamatullu artikel 6(2)-mi pingaartillugu ima allassimasoqarpoq: ”Isumaqatigiissut manna naapertorlugu peqataatitsisoqartillugu tatigeqatigiinnermik tunngave- qarluni ingerlatsisoqassaaq, pilersaarutillu tungaasigut isumaqatigiinnissap imaluunniit akuersi- nissap angutsernissaa siunertaralugu pissutsit atuuttut malinneqassallutik”.

22 Artikel 16 naapertorlugu inuiaat attorneqartussat akuersinissaminnut pituttugaanatillu tamakkiisu- mik ilisimasaqartittariaqarput. Artikel 7, imm. 3-mi aamma 4-mi ima allassimasoqarpoq: ”Ineriartortitsinernut atatillugu pilersaarusiornerni inuiaqatigiinnnut, anersaakkut, kulturikkut avatangiisitigullu kingunerisinnaasat nalilersorneqarnissaat siunertaralugu naleqquttutut isigi- neqarpat inuiaat pineqartut suleqatigalugit misissuinerit ingerlanneqarnissaat naalakkersuisunit qulakkeerneqartassaaq .” Kiisalu inuiaat pineqartut suleqatiginerisigut nunap immikkoortuini najugaqarfigisaanni avatangiisi- nik mianerinninnissaq attatitsinissarlu siunertaralugit iliuuseqartoqassaaq. Artikel 15-imik atuinis- samut ilangullugu artikel 13-imi ima allassimasoqarpoq: ”Inuiaat pineqartut nunap immikkoortuani aamma/imaluunniit naalagaaffiup ilaani najugari- saminni kulturiat anersaakkullu pingaartitaat, pingaartumillu pigisaanni allatigulluunniit atu- gaanni, minnerunngitsumillu ataatsimoorussineq eqqarsaatigalugu pingaaruteqarluinnartut naalakkersuisunut ataqqineqassapput .” Kiisalu artikel 17-inimi inunnut nunat inoqqaavisa avataaniittunut nunap immikkoortuinik pisinnaati- taaffeqarnissamut tunioraanermut tunngasut eqqartorneqarput. Taamatut pisoqarniartillugu inuiaqa- tigiit pineqartut attorneqartussallu ilaatigut inuiaqatigiinni qinikkat inuaqatigiinnut sinniisuusut aq- qutigalugit isumasiorneqartassapput akuutinneqarlutillu. Aatsitassarsiornernut pilersaaruteqartoqartillugu allanik pisinnaatitaasitsinerit Naalakkersuisunit akuerineqartarput (Inatsisartuniinngitsoq). Naalakkersuisut pisinnaaffeqartutut isigisariaqarput, qinikkatummi (naak inuiannit toqqaannakkiluamik) naalakkersuisuugamik, taamatullu inuiaat kalaal- lit sinnerlugit oqartussaatinneqartutut isigisariaqarlutik. Nunatsinnili Naalakkersuisut oqaatiginikuuaat ”Naalakkersuisut nunap inoqqaavinut naalakkersui- suunngimmata innuttaasununulli tamanut naalakkersuisuummata oqaatigisariaqarpoq.” Naalakkersui- sut inuit oqartussaanerat naapertorlugu qinigaapput, taakkulu oqimaaqatigiissitsinikkut iliuuseqar- nermikkut tamanut isumaginnittussaatitaapput, tamatumanili innuttaassut 88 %-ii Inunnit sorlaqar- nerat ilisimaneqartoq kanngunarsarnagu oqimaaqatigiissaarinikkut tamanik sullissisussaapput. Qanorluunniit inuiaat kalaallit nunap inoqqaavisut, nunap inoqqaavisut avissaartuussimasutut ima- luunniit nunap inoqqaavisut assigiinngissuseqarsinnaasutut isigineqaraluarpata artikel 15 nunatsinni aatsitassarsiornernut suugaluartunulluunniit naleqquttutut isigisariaqarpoq, taamatummi iliuuseqar- neq nunatta iluani Inunnit najugaqarfiusumi ingerlanneqarmat. Taamaammallu Nalagaaffik, taamatullu Namminersorlutik Oqartussat isumasiuinissaq oqartussaaqa- taanerlu pillugit anersaaq isumaqatigiissummi pingaaruteqarnerpaatut ilaatinneqartoq malissallugu pisussaaffeqarput, tamatumanilu inuit pineqartut toqqaannartumillu attorneqartussaasut peqatigalu- git ataatsimoorussamik aneriarfissanik nassaarniaqatigissallugit. Nunat tamalaat akornanni inuit pisinnaatitaaffii avatangiisillu pillugit isumaqatigiissutit nunatsinni pisuussutinik uumaatsunik piiaaniarnerni pilersaarusiornernut atatillugu inatsisiliornerni inatsisillu piviusunngortinnerini piumasaqaatitaqarput. Isumaqatigiissutini inuit inuiannut kalaallinut akuusut tusarniaavigineqarnissaminnut pisinnaatitaaffilerneqarput. Inuiaat kalaallit inuiattut assigiinngiiaar- tumik katisimasusutut imaluunniit inuiattut immikkooruteqartutut isigigaluaraanni isumaqatigiissutit pineqartut atorneqarsinnaapput. Isumaqatigiissutini ingerlatsinissaq ersarissoq piumasaqaataavoq, paasissutissanik pissarsisinnaa- nermik pisinnaatitaanerit ilaapput, taamatullu tusarniaanernik ingerlatsinerit siunertaraat kiffaann- gissuseqartumik sioqqutisumillu pisumik innuttaasunit attorneqartussanit ingerlanniarneqartunik akuerseqqaarnissaq. Tassani ersarippoq oqartussaaqataaneq, oqaloqatigiinneqataaneq ingerlatsi- nermullu angusanullu siunniussanullu sunniuteqavissinnaaneq.

23 Aatsitassarsiorniarluni pilersaarusiorneq naliginnaasumik tassaavoq nunatsini nunap immikkoortua- nik imaluunniit nunaminertamik nunatsinni innuttaasut avataaniittunut avataaneersunut atuinissa- mut tunniussineq. Taamatut tunniussineq tassaavoq inuiaat kalaallit ataatsimoorussamik nunami- nermik atuinissaannik akornusiineq. Unammilligassaasinnaasutut ersarissoq tassaavoq nunat inoqqavisa pisinnaaffiisa illersorneqarnis- saat. Aatsitassarsiornermut pilersaarutit tungaasigut tamanna naammassineqassappat pisariaqartoq tassaavoq nunap iluani inatsisiliat isumaat piviusunngortissallugit.

Suliffeqarfiit namminersortut akisussaaffii pisussaaffiilu Nunatsinni inatsisit atuuttut ataatsimut qimerloornerini inatsisinik immikkut ingerlatseqatigiiffiit tungaannit nunap inoqqaavinik pisinnaatitaaffinnik aningaasatigut taarsiivigineqarsinnaaneq ima- luunniit allatut aaqqiisoqarsinnaanera immikkut sammineqarsimasutut isikkoqanngilaq, taamaallaalli pinerluttuliorsimasoqartillugu amerlanertigut akiliisitsisinnaaneq pineqarluni. Kalaallit oqaasiinik atuinerup kalaallinillu sulisoqarnerup pitsaanerusumik aqqutissiuunnisaat pillugu inatsiseqarpoq. Tamassuma saniatigut aatsitassassarsiornermut annertuunillu suliffissualiornernut atatillugu inatsiseqarnikkut kalaallit kulturiata nukittorsarneqarsinnaanera, sulisunik ilinniartitseq- qinnerit aammalu kalaallit suliffiutaannik ikiorsiinnissanut il.il. nassaassaqarpoq. Taamaattorli akuersissummi piumasarisaasut imaluunniit soqutigisaqatigiit pingasut isumaqatigiissu- tigisaat amigaateqartumik malinneqarpat akuersissummik tunisinermut taamaallat kinguneqartus- saavoq, pilersaarutigineqartorlu aallartinneqareersimappat akuersissummik tunuartitsineq qaquti- goortumik pisartussaalluni. Kalaaleq, nunaqarfik, nunap immikkoortuani aalajangersimasumi innut- taasut imaluunniit ingerlatseqatigiiffik taamatut amigaateqartumik malitsitsinerat aatsitassarsiorfiup attorneqartullu akornanni piumasaqaateqarnissamut tapersersorneqarnissaa ilimananngilaq, taa- maallaalli naliginnaasumik taarsiiviginninnermut maleruagassat naapertorlugit annaasaqarsimaneq uppernarsarneqarsinnaappat tamanna pisinnaalluni. Ingerlatseqatigiiffiit siunissami nunatsinni suliaqarniartut nunap inatsisaannut pituttugaapput. Inatsi- sinili taakkunani nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit ilaatinneqanngillat, taamaammallu ingerlatseqatigiiffiit pisussaaffiisa taarsiivigitinniartullu akornanni qanoq naliliinissaq ersernerlus- sinnaalluni. Pingaaruteqartutullu maluginiartariaqartoq tassaavoq nunatsinni taamatut pisoqartillu- gu suliarinnittussamik maalaattarfeqanginnera. Tassani aamma sanilliunneqartoq tassaavoq naligiis- sitaanermut inatsimmut assingusumik inatsisiliortoqarsimanngimmat, tassuunatigullu inuit naligiissi- taanermik unioqqutitsilluni pineqarsimasut suliarinninnermi inatsisitigut sanngiinnerusumik aallaa- veqartinneqarlutik. Nunatsinni inatsisini atuuttuni amigaateqarsinnaagaluartoq nunanit tamalaanit inuit pisinnaatitaaf- fiinik innarliinertik pillugu qanoq iliuuseqarsimannerminnik nassuisinnaasinnaanerat ingerlatseqati- giiffiit ilimagineqarpoq, ilaatigullu pisussaaffigitinneqarluni.

24 Tunngavigineqartut qulit Kalaallit nunaminni nunallu tamat akornanni ataatsimoorussamik pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnerat – taama qulequtserlugu Thomas Trier Hansen sukumiisumik misissueqqissaarnini tunngavigalugu nalunaarusiamut ilanngussamini pisortat sulinerisa iluini tunngavigineqartussat qulit naggasiilluni saqqummiuppai: 1. Sulinermi tunngaviusumik sakkussat ilisimanissaat pissutsillu sulinermut attuumassuteqarnerit paasinissaanaleqqutissanersoq ilikkaruk: Ulluinnarni assigiinngitsorpassuarnik suliaqarluni ulapittarnerni nunat tamat isumaqatigiissutaat nalunaarutaallu sorliit atorsinnaanerlugit tunngaviusumik ilisimasaqarnissaq iluaqutaasarpoq. Immikkoortuni ataasiakkaani aalajan- gersakkat amerlanngitsut suliakkiissutaasartunut pingaaruteqartut tulleriiaarlugit inissitsi- terneqarsinnaapput. 2. Ataatsimoorussamik pisinnaatitaaffiit naleqartitallu: Nunat inoqqaavi pillugit apeqqutinut at- tuumassusillit suliaritillugit inuppassuit kinaassutsiminnut atatillugu imminnut immikkut aallaaviginatik, ataatsimoorussamilli pissutsinik apeqqutaatitsisarnerat eqqumaffigineqarta- riaqarpoq. 3. Peqataaneq akulerunnerlu: Sumiiffinni inuiaqatigiinnut inatsisit pingaaruteqarsinnaasut akuerineqarneri imaluunniit aalajangiinissat sioqqullugit, kiffaanngissuseqarluni pineqartoq pillugu iluamik paasissutissinneqarluni kiisalu suliariniagaq aallartinneqartinnagu akuersi- nissaq siunertaralugu ingerlariaasissamik piareersaasoqassaaq. 4. Tikkussissutaasinnaasut paasissutissatullu nalunaarsuutit sammisamut attuumassutillit: Sulia- riniakkani tamani - pitsaassutsimut imaluunniit annertussutsimut – tikkuussisuusinnaasut al- lattorneqassapput. Suliariniakkap ingerlannerani naammassineqareerneranilu paasissutissa- nik aamma katersuisoqassaaq. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni naleqartinneqartut aaqqis- suunneqarsimasullu ataqqillugit, paasissutissat tikkuussissutaasullu tamakkua oqaasertaler- sorniartariaqarput. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ataasiusutut qallikkut isigineqartaraluar- tut amerlasuunit inuiattut pingasutut isigineqartarput, tassaasut: Kitaamiut, Tunumiut kiisalu Inughuit. Suliniutit suugaluarpataluunniit pitsaassumikkut imaluunniit annertussutsimikkut sumut tikkuussinerat nalilersortuartariaqarpoq. 5. Oqaatsinik attaviqaqatigeeriaatsimillu ataqqinninnissaq: Oqaatsit pillugit inatsit naapertorlu- gu kalaallit oqaasii pingaarnertut oqaasiupput, tamatumatigullu sumiorpaluutit pingasuune- rat akuerineqarluni. Taamaammat assersuutigalugu kalaallisuunngortitsillutik nutserisartut misilittagaqarluartut Tunumiut oqaasii paasisinnaaneq ajorpaat. 6. Pissutsit paasiuminarnerat isertuaanngissuserlu: Pisortatigut ingerlatsineq suliassat suliari- nissaat pillugu inatsimmit tamanullu saqqummiinissaq pillugu inatsimmit pituttorneqarsima- voq. Taamaammat pisortat atorfilittaat taakkua naapertorlugit allaffissornikkut ingerlatsisus- saapput, tamannalu uppernarsisinnaassallugu. Tamatuma saniatigut tamanik takussutissiineq ammasumillu pissuseqarneq ingerlatsiviup pissutigisai pillugit ingutsinertigut tusaamanerlu- gaalersinnaanermik aamma pinngitsoortitsisinnaapput.

25 7. Maleruagassat pisortatiguunngitsut allanneqarsimanngitsullu: Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit siuarsimagaluartut suli inuiaqatigiit aaqqissuunneqarsimanerinut tunngasut malittarisassat allattorneqarsimanngitsut inuiaqatigiillu aaqqissussaanerannut uppernarsaatit aallaavigalu- git nalilersorneqarsinnaanngitsut suli amerlaqaat. Angutit arnallu inuiaqatigiinni inissisima- nerat kiisalu aalajangeriaatsit naliginnaasumik ilisimasanit aamma allaanerusimapput. Illo- qarfiit annerit avataanni isumaqatigiinnginnermi iliuuserisassanut ilaqutariinnullu tunngas- sutillit pillugit amerlasuunik allattorneqarsimanngitsunik malittarisassaqarsinnaasarpoq; aporaannerni aneriarfissarsiornerit ilaqutariinnullu tunngasut. Nunaqarfimmiit nunaqarfim- mut taamatuttaaq assigiinngitsunik takussaasoqarsinnaavoq, tassanilu aalajangiiniarnerni aaqqissuussinerit saniatigut ileqqutoqqat suli atuutut naammattuugassaasarlutik. 8. Imminut qanoq isiginerup ataqqinissaa: Naalakkersuinikkut siunnerfissarsiornerni malittari- sassanillu piareersaanerni kiisalu taakkua atuutsinneqarlerini pineqartoq immikkut kalaaler- tit imminut isiginersoq eqqarsaatigissallugu pingaartuuvoq. Taamaanngippat ingerlatsiviup pissutsit assigiinngitsut assigiimmik iliuuseqarfiginerisigut naligiimmik iliuuseqarnissamut tunngavimmik ingerlatsivik atuinngitsutut pisuutinneqassaq. 9. Pisinnaatitaaffiit tigussaanngitsut pillugit ataqqinninneq: Nunat inoqqaavisa kinaasusaat taa- maallaat nunamut nunallu ilaanut attuumassuteqanngilaq, kisiannili aamma atortorisanut, eqqumiitsulianut, nipilersukkanut, nakorsaatinut il.il. attuumassuteqarpoq. Qajaq, qilaat kii- salu tupilak tamatumunnga takussutissaapput. taamaammat pisinnaatitaaffiit taakkua iller- sorneqarnissaat kiisalu assersuutigalugu ussassaarinikkut imaluunniit aningaasatigut ilua- naarniarnikkut ataqqineqarunnaarnissaasa pinngitsoorneqarnissaa pisortat ingerlatsiviata qulakkiigassaraa. 10. Suut tamarmik eqqarsaatilluagaappat, eqqarsaatigilluarnerilu avataanit takuneqarsinnaava : Iliuuseriniakkat suliariniakkalluunniit inuit pisinnaatitaaffiinut sunniuteqarssanerinut nakku- tiginninnissamut tulleriiaarisoqarsinnaavoq, taakkununngalu ilanngullugit ataatsimoorussa- mik pisinnaatitaaffiit naleqartitallu. Nakkutiginninnissamut tulleriiaarineq aamma pingasunik siunertaqarsinnaavoq: inatsisiliornerni, malittarisassiornerni, suliariniakkanik pilersaaru- siornerni il.il. Taamatut tulleriiaarineq aamma pingasunik siunertaqarsinnavoq: apeqqummut isummersiinnaajuarnissaq; inuit pisinnaatitaaffiinut attuumassuteqarnersut, taamaassappal- lu qanoq akulikitsigisumik tamanna pisarnersoq; kiisalu avataanit takuneqarsinnaassammat ingerlatsivimmit eqqarsaatersuutigineqarsimasut suuneri aammalu apeqqutit inuit pisinnaa- titaaffiinut tunngasut qularnaarneqarsinnaanerannut periarfissaqarnersoq.

26 Nutaanik suliffissualiornerni innuttaasullu oqartussaaqataatinnerini misilittakkat Maniitsumut qanittumi tatsit marluk sapusiorfigalugit erngup nukinganik nukissamik aallernikkut aluminiumik aatsitsiviliornissamik Alcoa-p pilersaarutaa siullermik nunatsinni pisuussutit – matuma- ni taserujussuit erngup nukinganik aallerfigineqarsinnaasut – qanoq atorluarnerusinnaaneri pillugu oqallinneq aallartippoq, tassungali atatillugu oqallinneq annertuunik suliffissualiornerup kinguneri- saanik avatangiisinut inuiannullu sunniutigisinnaasai oqallisigineqalerlutik. Taamani Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiup nunatsinnilu pisortat akornanni attaveqaatissatut pilersaarutinut attatillugu suleqatigiiffiliorput. Tamanna aallartinneqariarmat pisor- tanut aalajangeeqataasussanullu pilersaarutaasut avatangiisit inuiaqatigiillu eqqarsaatigalugit qanoq kinguneqarsinnaaneri pillugit nassuiaaateqarnissat, oqallinnissat innuttaasullu peqataatillugit isuma- sioqatigiinnissat qanoq pingaaruteqartigisut allanut paasinarsivoq. Nuummi, Maniitsumi Sisimiunilu innuttaasut Alcoa-mit arlaleriarlutik ataatsimiigiaqquneqartarput, ataatsimiinnernilu ingerlatseqatigiiffiup avataangisinut tunngasunik siunnersortaat pilersaarutit pil- lugit saqqummiussisarlutik, saniatigullu aamma Namminersornerullutik Oqartussat avatangiisinik naliliinissanut pilersaarutit pillugit saqqummiussisarlutik. Avatangiisinut sunniutaasinnaasunik naliliineq tassaavoq pilersaarutaasup kingunerisinnaasaanik ersersitsussaq, taamatullu avatangiisinik innarliinnginnerpaamik kinguneqartumik, taamatullu inuiannut kalaallinut pitsaanerpaamik periarfissiisinnaanera saqqummiunneqartarluni. Alcoa-p pilersaarutaa qanoq ingerlaqqissanersoq maannamut ilisimaneqanngilaq, ukiulli 2006–2009 kingumut qiviaraanni arlalippassuartigut piffissaq taanna allannguisuuvoq. Ukiut taakku Namminer- sornerullutik Oqartussanut eqqarsartaatsimut nutaarluinnarmut saatsitsisuupput, taamanimi inger- latseqatigiiffimmik nunani assigiinngitsuni ingerlassaqartumik isumaqatigiissuteqarniarneq misileq- qaarneqarmat, taamatullu aamma avatangiisit tungaasigut nalilersuinerit innuttaasunillu ataatsimii- sitsisarnerit misilittagaqarfigineqalerlutik. Pingaartumik Nuummi, Maniitsumi Sisimiunilu innuttaasut ataatsimiisitsinerni peqataanerminni paasissutissarpassuarnillu tuniorarneqarnerminni aamma namminneerlutik misilittagaqaqqaarput. Innuttaasunik ataatsimiisitsitsinerni aallaaviusut tassaapput ingerlatseqatigiiffiup, ingerlatseqatigiif- fimmi avatangiisinut siunnersortit nunatsinnilu oqartussat najuuttunut paasissutissiisarnerat. Ataat- simiinnernilu taamaattuni taamanili kattuffinnit arlaqartunit, ICC siuttoralugu, annertunerusumik oqalliseqataanissaq ujartorneqarpoq. Tunngavigineqarpoq paasissutissat teknikkimut tunngasut ta- manit paasinarsarlugit, taamatullu saqqummiunneqartut nunatsinni oqaatsinik atorneqartunik saq- qummiunneqartarnissaat kissaatigineqarluni. Alcoa-p pilersaarusiulernerata kingorna pilersaarutit allat tusarsaalerput. 2002-mi misissueqqaarnis- sanut aatsitassanillu piiaanissanut akuersissutit 20-it sinninngilaat, ukiulli tulliuttut 2006-ip tungaa- nut amerliartorlutik 40-ut anguaat. Tamassuma kingorna amerliartupiloorput 2012-imilu akuersissu- tit 142-iullutik. Taamatut ineriartornerup nalaani misissueqqaarnissanut akuersissutit amerliartungaatsiarput, taa- maattorli piianissanut akuersissutit qaqutigoorlutik, pingaartumillu aningaasaliinerit aatsitassarsior- nivinnik kinguneqartarnerat qaqutigoortuulluni. 2013-imi London Mining-ip 2014-imilu True North Gems-ip piiaanissaminnut akuersissummik tunineqarnerisigut piiaanissanut akuersissutit ullumikkut arfiniliupput, maannamulli aallartittoqarnanilu piviusunngortitsisoqanngilaq.

27 Nunatsinni pisuussutinik uumaatsunik soqutiginninneq aamma ingerlatseqatigiiffiit aningaasanik atuinerisigut takuneqarsinnaavoq. 2011-mi aningaalissuutit aatsaat taama qaffasitsigaat. Uuliaqarne- ranik misissueqqaartut kr. 824 mio.-inik aningaasaliisut saniatigut aatsitassarsiorfiit kr. 710 mio.-inik aningaasaliipput. Tassani aningaaliissutit amerlanersaat Cairn Energy-minngaanneersuupput, taakku- lu 2010-mi 2011-milu kitaata avataani misileraallutik qillerinernik ingerlatsipput. Nalunaarusiap immikkoortuata aappaani ”Innuttaasut sinnerlugit? Aatsitassarsiornermi tusarniaa- riaatsit innuttaasullu peqataatinneqarnerat” nutaanik suliffissualiorniarneq aatsitassarsiorfiliorniar- nerlu pillugit innuttaasut oqartussaaqataatinneqarnerat Rune Langhoff-imit nalilersorneqarpoq. Ukiut qulinngulersut matuma siornatigut aluminiumik aatsitsiviliorniarneq qitiutinneqarpoq, kingor- nalu pilersaarutit nutaat oqallissutaasullu nutaat takkussuuttut sammineqarlutik. London Mining-ip Isukasiani saffiugassanik piiaaniarluni pilersaarutaa oqallinnermik pilersitsiinna- rani sumiiffimmi tassani akerliusut peqatigiiffiliornerinut aallarniutaavoq – Nuup Kangerluata Ikinn- gutai - peqatigiiffiullu aaqqissugaannik innuttaasut ataatsimiigiaqquneqartalerlutik. Qeqertarsuat- siaap eqqaani safir-inik rubin-inillu piiaanissamut pilersaarut annikitsoq innuttaasut qaqqap Aappa- luttup atorsinnaanissaannik, taamatullu tassani suliffinnik pilersitsisinnaaneq pillugit oqallinneq pis- susissamisoortoq pilerpoq. Innuttaasunik oqartussaaqataatitsineq inuuttaasullu akornanni oqallinnerit annertusiartorsimapput. Innuttaasut eqqarsaatigalugit akunnerminni ilisimatittarnissartik, aammali tusarniaanissartik ilimagi- sarivaat. Inuiaat pilersaarutit pillugit apersuisarput – pilersaarutaasullu pinngortitamut, avatangiisi- nut sumiiffinnilu inuiaqatigiinnut qanoq kinguneqassanersut akissuteqaqquaat. Nuummi innuttaasut London Mining-ip pilersaarutaanut atatillugu avatangiisit tungaasigut naliliinerit saqqummiunneqarmata arlaleriarlutik ataatsimiigiaqquneqartarput, tamatumanilu Namminersorlutik Oqartussat nutaaliorlutik toqqaannartumik peqataaffigineqartumik ataatsimiisitsineq misilippaat, tassani innuttaasut eqimattakkaarlutik eqqartuisinneqarput apeqqutigiumasaminnillu saqqummius- sillutik. Apeqqutigisalli tamarmik imaaliallaarnaq akineqarsinnaanngimmata utaqqisariaqarmallu naammagittaalliornerit malunnarput – allaammi akissutisinissaq tuavisaarinikkut aatsaat pisarluni. Ataatsimiinnerni peqataasut arlallit ingerlatseqatigiiffimmit Namminersorlutik Oqartussanillu tusar- niarniaavigineqarsimannginnertik oqaatigillattarpaat. Innuttaasunik ataatsimiisitsinerni kikkut qaaqqusaasarnerinut aamma tunngavoq. Pilersaarutaasut maannakkut piviusunngortinneqassagunik sumiiffinni nutaanik suliffissualiornikkut, nuttartariaqar- nikkut, innuttaasut akunnerini allanngortitserinikkut ilinniartitaanermillu pisariaqartitsinikkut pe- riarfissaqarnikkullu annertuunik allanngortoqartussaammat, taamatullu inuiaqatigiit ataatsimut isi- galugit allanngortoqassalluni. Innuttaasut nuttarsinnanerat pillugu misissuinermi aamma paasineqarpoq sumiiffiit ilaannit nutser- toqarnissaa, taamaattorli aatsitassarsiorfimmi sulinissaq siunertaralugu inuussutissarsiutigineqartoq maannakkut ingerlassaq qimassallugu piareersimaffigineqanngitsoq aamma paasineqarluni. Taman- nalu paasillugu imminut apererusunnarsivoq nunatsinni sulisinnaasut akornanni pisariaqartinneqar- tut nammineerluta pikkorissarnerisigut, tassanilu minnerunngitsumik suliffissaaleqisut eqqarsaatiga- lugit, pingaartumillu sulisartunik avataaniit tikisitsisariaqarnissaq qanoq annertugissanersoq. Innuttaasunit arlallinnit kattuffinnillu aalajangiiniarnerni ingerlassat nukingerpallaartutut misigisi- maneqarnerarput. Innuttaasut peqataatinneqarnertik sivikippallaartutut, paasissutissat tunniunne- qartut paasiuminaattutut innuttaasullu isummersornerisa qanoq annertutigisumik atorneqarnerisa nalorninartutut misigisarsimanerarpaat. Aatsitassat pillugit inatsip allanngortinneqarneratigut (8. juni 2014) tusarniaanernut sapaatip akun- neri arfineq pingasut atorneqarnissaat qulakkeerneqarpoq, tamassumalu saniatigut aalajangiinissap tungaanut siusinnerusukkut pilersaarummik nassuiaatit pillugit immikkut tusarniaanissat ilaatinne- qarluni. Taamaaliornikkut unammisassat ilai iliuuseqarfigineqarput, taamaattorli unammisassat iliuu-

28 seqarfigineqanngitsut suli utaqqipput. Paasissutissat inuiannut saqqummiussat paasinartuussapput pissarsiariuminassatillu. Taamatuttaaq innuttaasut ilisimasaat, ilassutigisaat apeqqutigisaallu qanoq atorneqarnersut innuttaasunut ersarissuussaaq. Aatsitassat pillugit inatsimmut allannguutissatut siunnersuut alla (missingersuut, juni 2014) takullu- gu killormut saatitsivoq. Tassani ingerlassanik paasissutissanik pissarsiniarneq sivitsorniarneqarpoq, taamaattumilli aatsitassat pillugit inatsit naapertorlugu aalajangiisoqareersoq aatsaat innuttaasut, tusagassiorfiit imaluunnit kattuffiit paasissutissanik pissarsitinneqarsinnaalerlutik. Naalakkersuisut kissaatigaat aatsitasssarsiornermut apeqqutit inatsimmi Pisortat Ingerlatsinerat pillugu Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut Inatsisaat ataatsimut isigalugu tunngaviusut ilaatinneqassanngitsut, tassungalu atatillugu innuttaasut maannakkut ingerlassanut paasisaqarniar- sinnaanerat killilerneqassasoq, taamaaliornikkummi pisortaqarfinni ingerlatsisut alaatsinaassamma- tigik. Tassungalu ilanngullugu aatsitassat pillugit inatsimmi allassimasoq maalaaruteqarnissamut killilimmik periarfissap peerneqarnissaa pilersaarutigineqarluni. Taamatut siunnersuuteqarnermi tunuliaqutaatinneqarpoq innuttaasunut paasissutissanik tunniun- niakkanik ilaatigut piiaaffigineqarsimasunik tunigaluaraanni iluaqutaanavianngitsoq. Tassa innuttaa- sut ingerlassanik paasisaqarusullutik qinnuteqaataat nukinik piffissamillu asuli atuineruvoq. Tamassumalu tunuliaqutaraa Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup pilersinneqarneratigut allakkat Aatsi- tassanut Aqutsisoqarfiup Avatangiisinullu Aqutsisoqarfiup akornanni ingerlaartut innuttaasut qinnu- teqarlutik takusinnaammatigik, taamatullu illup iluani sulinermut atatillugu allaaserineqartutut taku- neqarsinnaajunnaarlutik. Siunnersuutigineqartoq eqqortumik oqaatigissagaanni tassaavoq paasissu- tissanik paarlaateqatigiinnermi amigaataasunik matusiniarneq. Siunnersuut tuasagassiarfinnit kattuffinnillu annertuumik uparuartorneqarsimavoq, taakkumi innu- taasunik qaammarsaanerminnut aalajangiinerillu sioqqullugit oqallitsitsinernik kaammattuutaanis- saminnut periarfissaat malunnaatilimmik killilerneqartussaalermat, taamatullu uparuartuinerit ilisi- masassarsiortunit ilaatigut naalakkersuinikkut suliaqartunik aamma saqqummertarsimallutik. Aatsitassaqarfiusinnaasunik misissueqqaarnissanut, paasisassarsiornissanut ilaatigullu aamma piiaa- nissanut qinnuteqaatit amerliartupiloornerini unammisassat taamaallaat qinikkanut pisortanullu tunngillat. Tusagassiorfiit ataatsimut isigalugit – pingaartumillu pisortanit ingerlanneqartut – aatsi- taassarsiornermi ingerlanneqartuni ajunngitsortaasinnaasut ajoqutaasinaasullu pillugit innuttaasunut paasissutissiiginnaratik, pisulli illuatungaannaaniit paasissutissiinerminni oqallinnissaq tunngavissa- qarluartinnissaanut akisussaaffeqarput. Tusagassiorfiit eqeeriartuaarsimapput, taamaattorli pingaartumik aallaqqaataani akisussaaffimmin- nik sumiginnaasarsimaneq tusagassiortunit oqaatigineqarpoq. Saqqummiunneqartut amerlanertigut qassupittumik, pilersaarutigineqartullu ataasiakkaat qanorlu nunatsinnilu inuiaqatigiinnut kingune- qarsinnaaneri sukumiisumik oqalutturissanatik. Tassunga pissutaasinnaasut qularnanngitsumik arla- qarput, ilaatigut tassaasinnaallutik nukissanik amigaateqarneq, aatsitassarsiornermut tunngasunik saqqummiussinissamut misilittagaqannginneq, taamaakkaluartorlu pineqartut nutaajummata tusa- gassiornermi salliutittariaqarlutik. Tusagassiortorli Naimah Hussein nunatsinni tusagassiorfiit akun- nerminni nammineerluni nassuernissaq kajumissaarutigaa: ”Aallartisaleruttormata qanortoq tamatta eqeersimaneernerusimagaluarutta. Taamani tusagassiortu- tut pisinnaasatsinnik takunnissinnaasimassagaluarpugut. Isumaqarpungali nunatsinni tugassiornni nammineerluta killeqarnerput nassuerutigisinnaasariaqarsimagaluaripput, soorlu aamma uagut qanoq inissisimanitta oqallisaanngippallaarnera ilanngullugu. Nukissaaleqineq piunnaarlugu nukiit pigeriik- kavut qanoq atorluarsinnaanerat oqallisigisariaqalerparput.” ”Naa, pileruttormata qanoq eqeersimaarnerusimagaluarutta… taamani tusagassiorfiit tungaannit pi- sinnaasavut takutissinnaasimasimassagaluarpagut. Uangali isumaga naapertorlugu kalaallit tusagas-

29 siorfiisa akornanni nassuersinnaaneq amigaataavoq, taamatullu uagut inissisimanitta oqallisiginissaa aamma amigaataalluni. Inuttassaleqinerput piunnaarlugu nukit maannakkut pigisavut qanoq atussa- nerlugit oqallisigisariaqalerparput.” Nunatsinni tugassiorfiit ilisarnaataat aamma nunatsinni avatangiisinut inuillu piginnaatitaaffiinut peqatigiiffik annertunngitsumik atuuppoq. Naimah Hussein oqaluutuarpoq pilersaarutit ilaannut akerliuneq inuit namminneerlutik piumassuse- qarnerisigit tunngaveqarsimasoq. Nereqatigiinnerni oqallinnerit aallaavigalugit akerliussutsimik ta- kutitsinerit, immikkut innuttaasunik ataatsimiisitsinerit qarasaasiatigullu attaveqaatit atorlugit kaammattuinerit kinguneqartarsimapput. Ingerlatseqatigiiffiit akuersissutiminnik tigummiinnarsin- naanerinik pisortat atatitsiinnarnerat London Mining pilersaarutaa aallaavigalugu Nuup Kangerluata Ikinngutai pilersinneqarpoq, saniatigullu Qeqertarsuatsiaani ujaqqanik soqutigisallit Peqatigiiffik 16. august katersuuffigalugu. Ilungersuutigineqartut - pilersaarummut aalajangersimasumut akerliunerit – inuillu ataasiakkaat tunniusimanerat nammineq piumassutsimik atuinikkut annertuumik ingerlan- neqarsimavoq. Piitannguaq Titussen - Nuup Kangerluata Ikinngutaanik pilersitseqataasut ilaat - London Mining-ip pilersaarutaa pillugu oqallinnermi innuttaasut peqataatinneqarnissaat akuutinniarlugu misiliivoq. Innuttaasunik oqartusaaqataatitsineq tamat oqartusaaqataatinneranut akerliusutut inunnullu ataa- siakaannaanut saaffiginnittutut, taamatullu innuttaasunik ataatsimiisitsinerit oqartussaareersunut saaffiginnittutut, kiisalu kingusinaarlutik ingerlanneqartartutut misigisimavai. Tamanna illuatungiler- niarlugu Nuup Kangerluata Ikinnngutai innuttaasunik ataatsimiigiaqqusivoq, tassanilu kangerlummik atuisut pilersaarut pillugu erngumagisatik saqqummiuppaat, akerliussutsimik takutitsisoqarpoq kan- gerluullu eqqaani nipilersortartut tusarnaartitsillutik. Nuup Kangerluata Ikinngutaasa saniatigut kattuffiit assigiinngitsut siusinaarnerusumik innuttaasunik peqataatitsisarnissaq piumasarisimavaat. Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsit kingullermik nutar- terneqarmat (2014) avatangiisinut tunngasunik naliliinerit sioqqullugit pilersaarummik nassuiaa- siornissat piumasaqaataatinnerisa eqqunneqarnerisa killilimmik ajugaanertut taaneqarsinnaavoq. Maleruagassat nutaat maannamut atorneqanngillat, ilimagisariaqarporli ingerlatseqatigiiffiup avatan- giisinut, pinngortitamut inuiaqatigiinnullu tunngasunik naliliinissaani suut qitiutinneqassanersut pisortanit aalangiiffigineqannginnerini misissueqqissaarnerit nalaanni (scoping phase) peqatigiiffiit kattuffillu oqartusaaqataatinneqassanersut ilimagineqarsinnaagunanngilaq. Ukiut qulit kingulliit ingerlanerini nunarput ineriartupiloorsimavoq, tassanili nunarsuup sinneranit pisuussutit piumasarineqartut aallaaviupput, taamatulli aamma Namminersorneq pillugu inatsit tas- sanilu aningaasaqarnikkut sinaakkusiarineqartut, tamassumalu kinguneranik nunatsinni pisuussuti- nik uumaatsunik piiaanissaq siunertaralugu ilungersuuteqalerneq. Taama pisoqarneranut attuuma- sumik oqallinneq annertusiartorsimavoq. Ullutsinni innuttaasut qinikkanut apeqquteqartalerput aki- neqarnissartillu piumasarisarlugu, taamatullu peqatigiiffiit, kattuffiit tusagassiorfiillu oqallinnerni annertusiartortumik peqataalersimallutik.

30 Innuttaasut oqartussaaqataatinnerunissaat siunertaralugu naalakkersuisutiguunngitsumik suliniaqatigiiffiit suleqatigiiffiat Peqatigiiffiit kattuffiillu aatsitassarsiornissaq pillugu oqallinnerni peqataasut suleqatigiiffiliornissaan- nik isuma 2013-imi ukiakkut piviusunngortinneqarpoq, tamatumanilu Naalakkersuisuunngitsutigut Suliniaqatigiiffit Suleqatigiiffiat pilersinneqarluni. Suleqatigiiffiliornermi siunertaavoq oqalliffissamik ineriartorfiusussamik peqalernissaq, tassanilu nunatsinni suliffissuarnik pilersitsiartornermut atatillugu apeqqutit qulaajarlugit ammasumik oqallit- sitsisarnikkut, pikkorissartitsinikkut allatigullu iliuuseqarnikkut naapeqatigiiffiliornissaq ilaatinne- qarluni. Naalakkersuisuunngitsutigut suliniaqatigiiffiit suleqatigiiffianni sulinissami tunngavissatut ”Ukiuni makkunani qinikkatta aalajangiisarneranni, siusissukkut paasissutilliilluarneq tunngavigalugu naam- maginartumillu inuiaqatigiit peqataatinneqarnissaat illuatungiliuttut sulinerminni siunertarissavaat”. aalajangiunneqarpoq . Suleqatigiiffik tassaassaaq peqatigiiffiit, kattuffiit imalluunniit susassaqartut innuttaasut oqartussaaqataatinnerat qitiutillugu akunnerminni ilisimasanik isummanillu paarlaateqa- tigiissinnaanissaat. Suleqatigiiffimmi ilaasortaasut innuttaasut oqartussaaqataanerunissaat anguniarlugu siunertaqartu- mik suliniuteqarniarput, assersuutigalugu nutaaliorluni peqataatitsinissaq pillugu Namminersorlutik Oqartussanut siunnersuuteqarnikkut, taamatullu innuttaasut oqartussaaqataatinnerata inatsisitigut atuutsinneqalernissaata suliniutigineratigut. Suleqatigiilli aaamma paasissutissiilluarneq aallaaviga- lugu innuttaasunik peqataatitsinerunissaq qulakkeerniarlugu suleqataaniarput. Naalakkersuisuunngitsutigut suliniaqatigiiffiit suleqatigiiffiat pillugu paasisaqarnerusukkaanni imm. 1-imi innersuussutigineqartut takuneqarsinnaapput.

31 Issittumi misilittakkat – nunani sanilerisatsinni innuttaasunik oqartussaaqataatitsineq Aatsitassanik atuineq qangaaniilli aatsitassarsiorfittut Kalaallit Nunaat tassaavoq avinngarusimasutut nutaatut misileraaviusarsimasoq . Attakusiortut uppernarsarsimavaat Inuit aatsitassanik ataasiakkaanik aamma ilisimasaqarsimasut atuisarsimasullu, ilaatigut Savissiup eqqaani meteorit saviminertaanik. 1850-ikkunnili aatsitassanik piiaanikkut nioqqutissiortoqartarlersimavqoq. Ivittuuni orsugiaq ukiuni 1856–1987 nioqqutissiaralu- gu atorneqarmasimavoq, Qeqertarsuarmi Qullissani 1924-miit 1972-ip tungaanut aamaarutissarsior- filiortoqarneratigut qaarusuk aallaavigalugu illoqarfik pilersinneqarsimavoq, Mestersvig-imi ukiuni 1956– 1963 aqerlussaq annertuumik iluaqutigineqarsimavoq Maarmorilimmilu 1936 aallarnerfigalu- gu aatsitassanik assigiinngitsunik piiaasoqartarsimalluni. Taamatut nunarput aatsitassarsiorfittut nutaatut isigineqalerneranut patsisaavoq siullermik Nammi- nersornerullutik Oqartussat (1979 – 2009) kingornalu Namminersorlutik Oqartussat (2009 -) nunap pisuussutaanik atuinissamik aqutsisinnaalersimammata. Taamaattorli pisuussutinik uumaatsunik peqarluaraluarneq piiaanernik ingerlatsinernut alloriartarneq maannamut suli qaqutigortuuvoq. Aatsitassarsiornermi ingerlassat anginngitsut marluk – Nalunami guultisiorfik (2004–2008, 2009– 2013) Maniitsullu eqqaani olivin-isiorfik (2005–2009) – ukiut qulit kingulliit ingerlanerini ingerlatsi- viusimapput. Misissueqqaarnissanut akuersissutit amerliartornerisigut Nuummi naalakkersuisoqarfik piumasaqaatinik nakkutilliinikkullu malinnaanissamik misilittagarlualersimavoq, taamatullu innut- taasunik peqataatitsineq tusarniaanerit innuttaasunillu ataatsitsimiisitsinerit aqqutigalugit misilitta- gaqarlualersimalluni. Issittumili nunanut allanut sanilliutissagaanni nunatsinni innuttaasunik oqartussaaqataatitsinermik misilittakkat ukiuni amerlanngitsuni pissarsiarineqarsimapput. Nalunaarusiap immikkoortuisa sisa- maanni ”Issittumi misilittakkat – Issittumi nunani sanilerisatsinni inuutaasunik oqartussaaqataatitsi- nermut sanilliussineq” -mik qulequtserneqartumi nunani qanittuni misilittagaqarneruneq isumassar- siortitsinikkut pitsaanerusumik innuttaasunik oqartussaaqataatitsinermik kinguneqarsinnaanngin- nersoq sammineqarpoq. Innuttaasut peqataatinneqarnissaat qiviarlugu periuseq Canada-mi atorneqartoq assigiingitsutigut iluaqutaasinnaasutut isumaqarfigineqarpoq. Aalajangiisoqartinnagu inoqarfinnik aallaaveqarnissaq tassanilu oqallinnissat qulakkeerniarlugit avataangiisit pillugit naliliinissani innuttaasut peqataatin- neqarnissaat siunertaralugu Avatangiisinut Naalakkersuisuusoq inunnik alaatsinaattussanik (review board) toqqartuilluni ataatsimiititaliortarpoq, taakkulu nakkutilliisussatitaasunut (review panel) imaluunniit siulersuisunut (review board) suliassaq atammat ingerlateqqissinnaasarlugu. Pinngortitamut sunniutigineqarsinnassut nalilersornerini pilersaarutigineqartup siullermeersumik saqqummiunneraninngaanniit naliliinerup nalaani alaatsinaattussat oqaaseqaasiornissaasa tungaanut inuiaat pisut nalaanni isumasiortarneqarnissaat qulakkeerneqartussaatitaavortaaq. Nunatsinni aam- ma pilersaarutit saqqummiunneqarnerini tusarniaasoqartarnissaa aalajangiunneqarsimavoq, inger- latsiveqarfiulli kingusinnerusukkut misissueqqaarnerani pisussaaffigitinneqartunut tunngasut tusar- niaanermik kinguneqartartussaasaratik. Innuttaasut oqartussaqatinneqarnissaat pillugu oqallinnerni Canada-mi periuserineqartunut assingu- sumik pilersitsinissaq arlalinnit siunnersuutigineqartarsimavoq. Tassani qitiutinneqarpoq Nakkutillii- sussatut Toqqakkat arlaannulluunniit attuumassuteqassanngimmata, taamaattorli Canada-mi taama- tut periuseqarnikkut oqallinnernik nunap immikkoortuinut siaruarterinissaq unammilligaasussaru- jussuuvoq.

32 Arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik – immaqaluunniimmi sumiiffinni ataasiaakkaani nakku- tilliisussanik pilersitsinernik misiliinissaq nunatsinni misilissallugu pissanganarsinnaavoq. Taamaa- liornikkulli isumagisariaqartut tamarmik aaqqiivigineqarunnanngillat. Nunavummi aallartisarluni nunamik nunallu pisuussutaat pillugit oqallinnerit aamma isumassarsior- figissallugit soqutiginarput. Nunavummi Avatangiisit Atornissaannik Pilersaarut (Nunavut Land Use Plan) nunami avatitsinniittumi, pinngortitami tamaanilu pisuussutinik soqutigisaqarnerit atuinerillu pillugit oqallinnernik pilersitsivoq. Illoqarfippassuarni nunaqarfippassuarnilu nunap assinginik atui- nikkut, isumasiuinikkut innuttaasunillu ataatsimiisitsisarnikkut qanoq ineriartortoqarnersoq qulaa- jarneqarniartarpoq. Taamatuttaaq aporaaffiusinnaasut sumiinnersut ilaatinneqartarluni. Nunatsinni assingusumik inger- latsigaanni innuttaasut najugaqarfimminni ilisimasaqarnerat piffissaatillugulu aatsitassarsiorfiginiak- kat uumasunut pingaaruteqarnersut, aalisarnermut piniarnermulluunniit pingaaruteqarnersut allanil- luunniit patsiseqartumik suliffissualiorfigissallugit mianernarpallaarnersut paasisaqarfiginissaat qu- lakkeerneqarsinnaavoq. Alaska-mi innuttaasunik peqataatitsineq Canada-mi atorneqartunut arlalitsigut eqqaanarpoq, tamaani kingusinnerusukkut avatangiisinik nalilersuinissat nalaanni suut qitiutinneqassanersut siusissumik tusarniaatitsisoqartarmat oqallinnissamullu periarfissiisoqartarluni. Marloqiusamik peqataatitsisar- neq immaqa nunatsinni aamma isumassarsiorfigineqarsinnaavoq, tamassumali saniatigut Alaska-mi innuttaasunik ataatsimiisitsisarnernut peqataanissamut annikikkaluamilluunniit akornutaasinnaasut qaangerniarnerinut iliuuseqartarneq soqutiginaateqarpoq. Innuttaasutut ataatsimiisitsinerni peqataanissamut angalasariaqaraanni tapiiffigineqarnissamut qin- nuteqartoqarsinnaavoq, innuttaasunillu ataatsimiisitsinerit ukiup kaajallannerani ileqqutoqqat kultu- rilu naapertorlugu ingerlanneqartartut nalaanni innuttaasut sammisaqartillugit piffissat aalajanger- simasut eqqornaveersaarneqartarlutik. Island-imi innuttaasunik peqataatitsineq avatangiisit pillugit nalunaarusiorneq sioqqullugu ingerlas- sanut sammitinnerunissaa orniginartinneqarneruvoq. Misissugassat pillugit missingersuut – scoping- imik taaneqartartoq – tusarniaavigineqassaaq, ingerlatseqatigiiffiullu avatangiisit pillugit nalunaaru- siaata saqqummiunneqarnerani marloriarluni tusarniaatitsisoqassalluni. Apeqqutigineqartut akineqarsimanngippata imaluunniit apeqqutigiumasanik nutaanik peqartoqarpat sunik misissuisoqassanersoq missingersuummullu siullermut allannguteqartinneqartitsinissaq piu- masarineqarsinnaavoq. Ingerlatseqatigiiffiup suliarisaminik allannguinissaanik peqqusinissaq nunat- sinnittaaq periarfissaavoq, tassanilu piffissami kingullermi taamatut pisoqartarsimanera takussutis- saavoq. Island-imi nunatsinnilu ingerlassat assigiinngissutaat uaniippoq missingersuut tamatigut akuerine- qarsinnaasanngimmat. Island-imi ileqqorineqartut misissuiviginerini innuttaasunik pitsaasumik peqataatitsineq pillugu oqal- liserisat paasinarsipput, tamatumani pilersaarutinut marlunnut tunngasumik innuttaasut peqataatin- neqarnerat assersuusiorneqarsimasut paasigatsigu. Pisortat ingerlatseqatiiffiillu innuttaasunik sule- qateqarluarnissartik qulakkeerusuppassuk tassani inassutigineqartut piukkunnarluarput; siusissumik peqataatitsineq, soqutiginnittunik assigiinngitsunik, ernumagisinnaasaallu tusaallugit naleqquttumik peqataatitsineq, kiisalu ersarissumik siunertaqarluni peqataatitsineq.

33 Ersarissumik siunertaqarluni innuttaasunik peqataatitsinissamut inassut nalunaarusiami immikkoor- tumut siullermut utertitsivoq, tassanimi innuttaasut oqartussaaqataatinneqarnerat sumik siunerta- qassanersoq apeqqutigineqarmat. Innuttaasunik peqataatitsinerit ingerlanneqartarsimasut pillugit allaaserineqartarsimasut qiviaraanni pisortaqarfiit ilarpassuisa tamannarpiaq pillugu apeqqutilliisimasanngitsut paasinarsivoq. Kaspar Møller Hansen-ip, Danmark-imi kommunini innuttaasunik peqataatitsisarnernik misissuisimasup, allaaserisamini oqaatigaa pisortaqarfiit arlaanni innuttaasut peqataatinniarlugit suliniuteqartoqarpat peqataatitsinnikkut suut anguniarneqarnersut paasilluaqqaartariaqartoq siunertarisarlu toqqamma- vilerluarniarlugu innuttaasunik peqataatitsinermi sakkussat naleqqunnerit atortariaqartut. Manna nalunaarusiaq aqqutigalugu nunap pisuussutaannik piiaaneq atuinerlu pillugit nuna tamakker- lugu oqallitsitsinissamut Naalakkersuisut ICC-mit aamma WWF-imit kajumissaarneqarput, taamatut- taarlu avatangiisit pineqarnerini innuttaasut paasissutissanik pissarsisinnaanissaat, peqataanissaat naammagittaalliornissaminnullu periarfissaat pillugit isumaqatigiissutip Århus Konvention-imik taa- guuteqartumik akuersinikkut iluaqutaasinnaasut eqqarsaatigeqquneqarlutik. Taamatuttaaq innuttaa- sunik tusarniaatitsinerni nutaaliornissat misileraaffigiuartaqqullugit, soorlu Canada-mi pissuserisat atorlugit pinngortitamik naliliisartussanik suleqatigiissitaliornernik misiliinikkut.

34 Innuttaasut oqartussaaqataatinnerat qitiutillugu

Aatsitassarsiorneq pillugu innuttaasut oqartussaaqataatinnerisa nalunaarusiaatigineqarnerini Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiivinit WWF Verdensnaturfonden-imillu suliarineqartumi siunnersuuti- gisat inassutigineqartullu eqqaatinnagit oqallinnerit annertunerusumillu paasissutissiisarnissat innut- taasunillu pitsaanerusumik peqataatitsinissat pillugit piumasaqaataasut naatsumik ilanngutilaarniar- pavut. Tassaapput inuiaat akornanni oqallisigisaasimasut, taamatullu nalakkersuinikkut inatsisitigut akuerisaasumik peqataatitsineq, kiisalu oqallinneq nunatsinni inatsisiliornermut qanoq sunniuteqar- simanersoq.

Innuttaasut piumasaqaataat Aatsitassarsiorniarnernut aalajangersimasunut atatillugu avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutigi- sinnaasai pillugit tusarniaasarnerit ingerlanneqarsimasut pilersaarutigineqartut piviusunngortinne- qartut pinngortitamut avatangiisinullu, taamatullu nunap immikkoortuini inuiannut kingunerisinnaa- saannik patajaatsunik paasinartunilli ilisimatitsisarnissaq. Paasissutissat innuttaasunut saqqummiunneqartut suunissaannik piumasaqaatit amerlanertigut ersa- rilluinnartarput. Oqalittarnerit nalaanni piumasaqaatit tigussaasut arlaleriarlutik saqqummiunneqar- tartut ilaatigut makkuupput: Paasissutissiissutit inuiqatigiit kalaallit akornanni oqaatsinik atorneqartunik allagaallutik pissarsiari- neqarsinnaassapput. Tamanna tusaannarlugu pissusissamisoortuuvoq – inuiaat qaammarsarneqas- sappata taakku akornanni oqaatsit atorneqartut atorlugit tamanna pisariaqarpoq. Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsip kingullermik allanngortinnera naapertorlugu paasissutissat tamarmik saq- qummiunneqartinnagit tusarniaaneq aallartinneqarsinnaanngilaq, Oqaatsillu pillugit Inatsit naaper- torlugu tamarmik pinngitsooratik aamma kalaallisut allassimassapput. Paasissutissiissutit tamanut paasinartumik saqqummiunneqassapput. Paasissutissat allatat assit atorlu- git ersarissarneqarsinnaapput. Ingerlatseqatigiiffinnit pisortanillu saqqummiunneqartut tamarmik innuttaasunit atuarsinnaasariaqarlutik, paasineqarsinnaallutik apersuuserneqarsinnaasussaapput. Tamanna anguniarlugu nalunaarusiat takisuut teknikkertaqaqisut paasiuminarsarlugit suliareqqin- nissaat pisariaqarsinnaasarpoq. Taamaaliornerni unammillernartua tassaanerusarpoq eqikkaanermi paasissutissat pingaartut ilaatinneqarnissaat. Tamanna assit atorlugit iluaqutigalugillu anguneqarsin- naavoq. Paasissutissat patajaatsuussapput oqimaaqatigiissuusaallutillu. Paasissutissat assersuutigalugu aatsi- tassarsiorniarnermut pilersaarutaasup ajunngitsortaanik ajoqutaasinnaasaanilllu kinguneqarsinnaa- nerinik ersersitsissapput, taamatullu saqqummiussani arlaatigut nalorninartoqassappat, soorlu ava- tangiisinik nanertuinissaaq, suliffissaqartitsinissaq il.il. pillugit inerniliinerit tunngavilersorluarneqar- simassanngippata .

Paasissutissat tamakkiisumik siammartinneqassapput. Tassani pingaaruteqarpoq internet atorlugu paasissutissat aariaannalersillugit periarfissiinissaq. Tamatumanili innuttaasut tassuunatigut passis- sutissanik aallersinnaanertik, taamatullu soqutigisaminnut qanoq pingaaruteqartiginersoq ilisimasa- riaqarpaat. Tusagassiorfiit naliginnaasumik innuttaasunut paasissutissanik naleqqussaanissaminnut annertuumik tassani pisussaaffeqarput. Pisortat, ingerlatseqatigiiffiit tusagassiorfiillu innuttaasunut ullutsinni atortorissaarutinik atuisuunn- gitsunut anngunnissartik akisussaaffeqarfigaat, tassanili naqitat taamatullu radiokkut TV-kullu aalla- kaatitassiat periarfissaalluarsinnaapput.

35 Pilersaarutit oqallisiginissaannuut piffissaqarluartariaqarpoq. Assersuutigalugu aatsitassarsiorniarluni pilersaarut pillugu innuttaasut ilisimatinneqarnissaasa oqallinnernullu peqataatinneqalernissaasa tungaanut amerlanertigut ingerlatseqatigiiffiup pisortallu akornanni oqaloqatigiittarnerit ukiorpaa- lunnik sivisussuseqarsinnaasarput. Ingerlatseqatigiiffimmit pisortanillu nassuerutigisariaqarpoq in- nuttaasuttaaq tusarniaanernut atatillugu paasissutissat saqqummiunneqartut atuarnissaannut, aper- suusersinnaanissaannut oqallisiginissaannullu piffissaqartinneqartariaqarmata .

Pilersaarutaasut oqallisiginissaannut piffissaatitaasoq killeqarpat innuttaasut isumaqalersinnaapput pineqartoq aalajangiiffigineqareersimasoq. Ajornerusinnaavorli arlaatigut saqqummiukkusunngisat patsisigalugit suliassaq tuaviunneqartutut innuttaasunit misigineqarsinnaammat. Pilersaarutaasut pillugit nassuiaatit pillugit tusarniaqaartarnikkut innuttaasut sunik misissuinissanut aalajangeeqataa- sinnaatitaanngillat, taamaattorli paasissutissiinneq oqallinnissarlu aatsaat taama siusitsigisukkut aallartissinnaanera qulakkeerneqarluni. Aatsitassarsiornermi ingerlassat pillugit inuusuttut oqalliseqataanissaminnut piareersartariaqarput. Meeqqaat atuarfiini inuusuttullu ilinniarfiini aatsitassarsiornissakkut ingerlanniakkat kingunerisin- naasaat imminerminnut, inuiaqatigiinnut, avatangiisinut pinngortitamullu qanoq sunniuteqarsinnaa- nerinik oqalliseqataanissaminnut piareersimanissaat qulakkeertariaqarpoq. Ullumikkut aalajangersakkat inuiaqatigiinnut namminneq ingerlassassaminnut ilusilersugassaminnul- lu pingaaruteqarmata inuusuttunit paasineqartariaqarpoq. Ukiuni kingulliunerusuni oqallittarnerni innuttaasunik ataatsimiisitsisarnernut - ingerlatseqatigiif- fimmik, tassani siunnersortinik pisortanillu innuttaasut naapitsisarnerat - piumasaqaatit aamma saq- qummertarsimapput – tassanilu pineqartut pingasut pingaartinneqartarlutik: Oqaloqatigiinnissanut periarfissaqarneq . Innuttaasunik ataatsimiisitsinerni ingerlatseqatigiiffimmik pisortanillu oqaloqateqarsinnaanernut periarfissiisoqartassaaq. Innuttaasunik ataatsimiisitsinerni innuttaasut uppertinniarnissaat siunertaanngilaq, paarlattuanilli paasissutissat piviusut aallaavigalu- git pilersaarutigineqartup kingunerisinnaasai sumiiffimmilu innuttaasut ernumagisinnaasaat pillugit oqaloqatigiinnissaq siunertaalluni. Apeqquteqartoqarsinnaassaaq – akineqarlunilu. Innuttaasunik ataatsimiisitsinerit innuttaasunit ima isigineqarput tassaassasut ingerlatseqatigiiffimmut pisortaqarfinnullu apeqquteqarsinnaanermut periarfissiisut. Innuttaasulli apeqqutigisaasa, ernumagisaasa siunnersuutigisaasalu akineqarnissaat taamatulli pingaaruteqartigaaq. Apeqqutigerusutat, akissutigineqartut saqqummiukkusutallu ataatsimiinnerup nalaani sammineqar- nissaat, taamatullu innuttaasunik ataatsimiisitsinerup anersaava – oqaloqatigiinneq – atorneqassasoq ilimagineqartarpoq. Taamatuttaaq ingerlatseqatigiiffik imaluunniit pisortat tungaannit nassuerutigi- neqarpat saqqummiunneqartoq imaaliallaannaq akissuteqarfigineqarsinnaanngitsoq, kingornali uter- figerusunneqartoq oqaatigissappassuk tamanna aamma ilimagineqariissaaq.

36 Innuttaasunik ataatsimiisitsinerit tusagassiorfinnit issuaavigineqartassapput. Ingerlatseqatigiiffiup pisortaqarfiillu akornanni paasissutissiinerit oqallinnerillu tusagassiorfinnit ingerlateqqinneqartars- sapput, taamaalillunilu inuppassuit ataatsimiisitsinernut peqataasinnaanngitsut oqallinnernik malin- naasinnaanissaat periarfissinneqassalluni. Tusagassiorfitsigulli tusarliisarnissaq aporfissaqarpoq, nunatsinnimi tusagassiorfiit aningaasatigut tusagassiortussaqarnikkullu killilimmik nukissaqar- tuummata. Kikkut tamarmik akisussaaffeqarput. Kattuffiilli innuttaasullu tamatigoortumik oqallinnikkut aalajan- giinissanut aqqutissiuusseqataanissaminnut aamma akisussaaffeqarput. Kattuffiit tamarmik oqallin- nerni sassarlutik peqataasussaapput. Tassaapput assersuutigalugu aatsitassarsiornissamut pilersaarut pillugu oqallinnerni tusarniaanerni- lu isummanik nutaanik saqqummiussisinnaasut, taamatullu innuttaasunik ataatsimiisitsinerni peqa- taallutik, oqallinnerni sassarsimasuullutik, nammineerlutillu misissuisitsillutik, tamannalu Aatsitassat Ikummatissallu pillugit Inatsimmi aningaasanik immikkoortitanik tapiiffigineqarnermikkut pisinnaal- lutik. Innuttaasunit tunniussassaatinneqarput alaatsinaalluarnissaat kalaallillu inuiaqatigiit pitsaanerpaa- mik siunissaqarnissaat siunertaralugu soqutiginninnerit. Nutaarsiassat naqitat atuassavaat, radiomik naartassapput innuttaasunillu ataatsimiisitsinerni peqataasassallutik. Taamatullu qinikkanut apeqqu- teqartassapput akineqarnissartillu ilungersuutigisassallugu.

Innuttaasut oqartussaaqataanerisa ilisimatuunit isigineqarnera Aatsitassarsiorneq innuttaasullu peqataatinnissaat pillugit innuttaasut akornanni oqallinnerup malit- sigisaanik ilisimatuut akornanni eqqarsaatersorniinnaq aallaaviginagu ilaatigut innuttaasunik peqa- taatitsinerup ineriartortinnera paasisaqarfigerusunnerullugu nassuiarlugulu soqutiginninneq anner- tusiartorsimavoq. Tassani assersuutissaavoq Sara Bjørn Aaen, nalunaarusiamini ”Kalaallit Nunaanni annertuunik suli- niuteqarnerni tusarniaanerit ingerlannerini tamat oqartussaaqataatinnerat” angusaqarluarnartumik tamat oqartussaaqataatinnerat qanoq paasineqarsinnaanersoq 1 pillugu eqqarsaatersuutaasoq. Nalunaarusiami inassutigineqartut akornannipput pimoorussaanerusumik paasisitsinianerit, tusar- niaanerup sivisussusaata sivitsornissaa eqaannerusumilluunniit aalajangiiffiginissaa, innuttaasunik ataatsimiisitsinerni siunertarineqartut ersarissarnerunissaat, taamatullu qanoq annertutigisumik peqataatitserusunneq pisortat tungaannit kissaatigineqarnersoq, tusarniaanissat sioqqullugit inger- latseqatigiiffiit maleruagassanik aalajangersimanerusumik siunnersornerisigut iliuuseqartarnissaq, tusarniaanerit pitsaanerusumik piffissalersornissaat, kiisalu innuttaasut peqataatinnissaannut akuu- tinnissaannullu ingerlanneqartussanik innuttaasut tatiginninnissaat soqutiginninnissaallu qulakkeer- niarlugit arlaannut attuumassuteqanngitsunik ingerlatsisoqarnissaa qulakkeertariaqarluni. Avatangiisit tungaasigut inuit pisinnaatitaaffii pillugit suliniaqatigiiffiit killilimmik nukissaqartinne- qarnerat pillugu Sara Bjørn Aaen ima inerniliivoq: ”Naak NGO-t ammasumik avammut saqqummiussi- sarnerminnut periarfissaqarluaraluarlutik killilimmik nukissaqarnertik patsisigalugu periarfissatik atorluarsinnaaneq ajorpaat.” Nalunaarusiortoq naapertorlugu nukissaaleqisarneq qaangerniarlugu suliniaqitigiiffiit suleqatigiin- nissaat piukkunnarpoq, taamatulli nunatsinni NGO-t nunap avataani suleqatissarsiorsinnaanerat ilua- qutissatut eqqartorlugu. Ukiut kingulliit marluk ingerlanerini ICC Kalaallit Nunaat WWF Verdensna-

1 Bjørn Aaen, Sara. Februar 2012. Kalaallit Nunaanni suliniutinut annertuunut atatillugu tusaniaa- neeit ingelanneqarnerini tamat oqartussaaqataatinnerisa ataqqineqarnera. Kalaallit Nunaanni Su- lisitsisut Kattuffiannit saqqummersinneqarpoq.

37 turfonden suleqatigalugu ingerlassaqarsimavoq, tassuunatigullu kattuffinnut iluaqutaasunik kingune- qarsimalluni, kingornalu aamma ”NGO-koalitionen” suleqatigiinnermut ilanngussimalluni. Nalunaarusiami ”Kalaallit Nunaannut Iluaqutissanngorlugu” -mik qulequtserneqartumi innuttaasut oqartussaaqataanissaat qitiutinneqanngilaq, taamaattorli inuiaqatigiittut qanoq ajunnginnerpanik siumullu isigisunik aalajangiisarnissaq suleqatigiissitaliami eqqarsaatersuutigineqarluni. 2 Isumassarsiat saqqummiunneqartut piviusorpalaartuupput pipallattumillu piviusunngortinneqarsin- naallutik, assersuutigalugulu taaneqarsinnaavoq siunnersuisoqatigiinnik pilersitsinermi NGO-nik allanillu ilaserinninneq, taamatullu siusissukkut tusarniaasarnerit, nalunaarusiamili aamma innuttaa- sunik peqataatitsinermut atatillugu eqqarsaatigisassatut pingaaruteqartut arlaqartut pingaartinne- qarput. Isumaqartoqarpoq inuiaqatigiit qanoq ineriartortinneqarnissaat pillugu nuna tamakkerlugu oqallittoqartariaqartoq. Taamatuttaaq kalaallit inuiaqatigiit unammilligassaat eqqarsaatigalugit qini- gassat kingunerisassaallu pillugit oqallinnerni peqataanerunissamut innuttaasut periarfissaqarluar- nerunissaat suliniutigineqartariaqartoq eqqaaneqarluni. Anna-Sofie Hurup Olsen aamma Anne Merrild Hansen Avannaani innuttaasunik ataatsimiisitsinerni arlaqartuni peqataasarsimallutik apeqqut soqutiginaateqartoq, tassaasoq ingerlatseqatigiiffiit, pisor- taqarfiit kattuffiillu oqallinnerni peqataasut innuttaasunut sanilliullugit peqataatitsinissamut qanoq neriuuteqarnersut. Tupaallannanngitsumik paasisaqarput, peqataasut kikkuugaluarpataluunniit ta- marmik immikkut innuttaasunik peqataatitsineq eqqarsaatigisaraat. Tamanna paasillugu pakatsinar- poq, immaqalu kattuffiit eqqarsaatiginerullugit eqqarsarnarpoq asuli kinguneqanngitsumik akulerut- tarnertik pisartoq. Innuttaasut peqataatinneqarnissaasa tungaatigut ersarissunik anguniagassanik aalajangiisoqarnissaa, taamatullu kikkut tamarmik ilimagisinnaasaminnik paasinninnissaat siunerta- ralugu anguniakkat oqaasertalersorneqassasut arnat marluk taakku allaaserisaminni kajumissaaruti- gaat.3

2 Kalaallit Nunaanni pinngortitami pisuussutinik inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik atuinissamut ataatsimiititaliaq. Januar 2014. Kalaallit Nunaannut iluaqutissaaqqullu . Ilisimatusarfimmit Køben- havns Universitet-imillu saqqummersinneqarpoq. 3 Hurup Olsen, A.S., Merrild Hansen, A. Januar 2014. Impact Assessmentand Project Appraisal (2014): Perceptions of public participation in impact assessment: a study of offshore oil exploration in Green- land . Impact Assessment and Project Appraisal. Saqqummiisut: Taylor & Francis.

38 Pisuussutit uumaatsut pillugit inatsisit nutarterneqarneri Ukiut qulit kingulliit ingerlanerini aatsitassat ikummatissallu tungaasigut ingerlatsineq inatsisitigut sinaakkutaasut arlaleriarlutik allanngortinneqartarsimapput. Annertunerpaamik allannguineq sooru- nami Namminersornerup eqqunneqarneratigut pivoq, taamatullu aatsitassanik ikummatissanillu ingerlatsinerup nunatsinnut nuunneratigut, kingornalu Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsisartut Inatsisaat nr. 7, 7. december 2009-meersoq oqaasertalersorneqarmat tassungalu pisussat pingaarute- qartumik atasut. Avatangiisit pinngortitarlu pillugit oqallinnerit aallaqqaataaniit Avatangiisit pillugit Peqqussummi Pingortitallu mianerinissaa pillugu Inatsimmi nangaassutigineqarsimasut aaqqinneqarput, tassuuna- tigummi aatsitassarsiorneq pineqartillugu avatangiisinik pinngortitamillu mianerinninnissamik inat- sisit naliginnaasut atortussaatinneqanngimmata. Nangaassutit naalakkersuinikkut suliassat aggua- taarnerinut tunngasuuvoq, tamannalu Namminersornerup aallartinnerani ukiuni siullerni atuulluni, taamaammallu aatsitassarsiornermut tunngasuni tamangajanni Aatsitassanut Ikummatissanullu Naa- lakkersuisoqarfik aqutsisinnaanermik pisinnaatitaalerluni. Matumani pissusissamisuussaaq maanna peerussimalersup Finn Lynge-p atuakkani eqqaamasalik- kersaataanni ilaasoq, tassani taamani naalakkersuisuni ilaasortaasumut apeqqutigisimammagu sooq Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfik Namminersorlutik Oqartussani aamma avatan- giisunut tunngasunik ilisimasaqarnerpaatut qullersaasutullu inissisimanersoq? Akissutisigisaani oqartoqarpoq tamanna tassaasoq ”pissutsinik nutaalianik atuinerusoq” tamannalu ”matumik ataa- siinnarmik atuinermik ileqqorisassanngortitsinermik” taaguuserneqarsimasoq. Tamannalu ima paasi- sariaqartoq aatsitassarsiorfiit nunatsinni ingerlassaqarniarunik paasissutissanik pisariaqartitsisut tamarmik saaffissaq ataasiinnaq atorlugu pissarsiarisinnaagaat. Taamatut akissuteqarneq Lynge-mit naammagineqanngilaq, taamaammallu kingumut apereqqippoq oqaatsit ”Pissutsinik nutaalianik atuinerusoq” qanoq paasisariaqarnersoq, taamatullu ”matumik ataa- siinnarmik atuinermik ileqqorisassanngortitsineq” sumi aammaa atorneqarnersut paaserusullugu. 30. november 2009 akineqarpoq, tassanilu oqaatigineqarluni ’matumik ataasiinnarmik atuineq’ Filippine- rini, Vietnam-imi, Thailand-imi, Sri Lanka-mi aamma Amerika-mi naalagaaffiit ilaanni North Carolina- mi atorneqartoq. 4 Qulalerluni Finn Lynge imminut aperivoq: sooruna nunat taakkorpiaat, soormi nunat nunatsinnut qaninnerusut – tassani eqqarsaatigalugit Amerikap avannaaniittut nunallu allat avannarliit. Uparuartuinerup uninngitsup kinguneraa 2012-imi Aatsitassanik Ikummatissanillu Inatsit nutarter- neqarmat, tamassumalu kingorna aatsitassarsiornerup iluani avatangiisinut tunngasunik oqartussaaf- fik maannakkut nutaami Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinllut Aqutsisoqarfimmi 5 inissisi- malerluni.

4 Lynge, Finn. 2013. Killormoorluni inuuneq sivisooq. Eqqaamasat. Eqqaamasalikkersaarut oqallisissiarlu – atuakkat aappaat. 1980-2010. Forlaget Atuagkat. qupp. 314 f. 5 Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaasa nr. 7, 7. december 2009-meersup allannguuteqartinnissaa pillugu Inatsisartut inatsisissaat nr. 26, 18. december 2012-meersoq (aatsitassanut inatsit) (Annikitsumik aatsitassarsiorluni misissuineq piiaanerlu, akuersissummik peqarani aatsitassanik katersisarneq piiaasarnerlu aammalu inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniuteqartitsisarneq pillugit il.il. aatsitassanut oqartussaaneq pillugumaleruagassanik allannguuteqartitsineq). http://lovgivning.gl/Lov.aspx?rid={2BB81CAF-5378-4EE6-90CC-1908F6908AC1}

39 Tamassuma saniatigut aatsitassarsiornermut atatillugu innuttasut peqataatinneqarnissaasa qanoq aaqqissugaanissaa annertuumik oqallisigineqalersimavoq. 2014-imi Inatsisartut upernaakkut ataat- simiinnerini Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsip allanngortinneqarneratigut pilersaarutinik nas- suiaatit pillugit siusissussukkut tusarniaasoqarsinnaalerpoq, taamatullu paasissutissatut saqqum- miussassat tamakkiisumik avammut saqqummiunnerisa kingorna tusarniaanernut sapaatip akunneri arfineq pingasut piffissaatinneqalerlutik, kiisalu aatsitassarsiorniarnerit aalajangersimasut 6. kingune- risinnaasaat pillugit misissuinissanut sumiiffinni innuttaasut, innuttaasut allat kattuffiillu tassunga siunertamut aningaasanik qinnuteqarfigisinnaasaannik aningaasaateqarfiliortoqarluni. Naalakkersuisut tamassuma saniatigut ajunnginnerusumik paasisaqarnerullutik innuttaasut peqataa- nissaat 7 siunertaralugu aallartitassatut iliuuserisassat allattorsimavaat. Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsimmi allannguutit ataatsimut qiviaraanni ilorraap tungaanut allornertut oqaatigineqarsinnaapput. Taamaammat Naalakkersuisut maannakkut Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsimmut allannguutissanik siunersuuteqarnerat, ingerlaannaq innuttaasut maannakkut suliarineqartunut sulili naammassineqanngitsunik allagaatinik takunnissinnaatitaaner- mik periarfisaarutsitsisut naammagittaalliornissanullu 8 periarfissat atorunnaarsinniarnera WWF Verdensnaturfonden-imit ICC Kalaallit Nunaannillu tupigusuutigineqarpoq. Siunnersuutigineqartoq naalakkersuisoqarfimmi sulineq taamaallaat eqqarsaatigalugu saqqummiunneqarsimarpasippoq, taamatullu aalajangiinissat sioqqullugit innuttaasunik akulerutitsinissamut piumassuseqannginnertut paasisariaqarluni. Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsit tassaalersimavoq innuttaasut oqartussaaqataanerat pillugu apeqqummut aporaaffiulersimasoq, naak kiffaanngissuseqartumik, sioqqutisumik ilisimasallu tunn- gavigalugit peqataaneq aatsitassanut attuumassuteqaannanngikkaluartoq. Naalakkersuinikkut sulia- qartunit Århuskonvention-i akuerineqassasoq siunnersuutigineqarsimavoq. Tassaavoq avatangiisinut atatillugu pingaaruteqartunut innuttaasunik ilisimatinneqartarnissaannik peqataatinneqarnissaannil- lu assigiinngitsutigut pisinnaatitaaffiliisoq, ilanngullugulu maalaaruteqarnissanut aqqutissiusisoq .

ICC-p aamma WWF-ip tungaannit partiit sorliineri apeqqutaatinnagu ajunnginnerusumik innuttaasu- nik peqataatitsinissaq qulakkeerniarlugu Århuskonvention-ip akuerineqarnissaa innuttaasunut pin- gaaruteqartumik neriorsuutaasinnaanginnersoq oqaluusereqqeqquneqarsimavoq.

6 Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisissaasa nr. 7, 7. december 2009-meersup allannguuteqartinnissaa pillugu Inatsisartut inatsisissaat nr. 6, 8. ju- ni 2014-imeersoq (aatsitassanut inatsit) (siusissumik innuttaasunik peqataatitsineq tamanullu atuuttumik tusarniaatitsinerit) http://lovgivning.gl/lov?rid={9B538C4B-F208-44FB-85E1-81743E13836A} 7 Jens Erik Kirkegaard, Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq. August 2013. Innuttaasut qanoq peqataatinneqarnissaasa iliuuseqarfigineqarniarnera pillugu apeqqummut nr. 126-imut § 37 naapertorlugu akissut. http://www.landstinget.gl/documents/para3637/2013/svar/126_opfoelgende_kierkegaard_PAC H_svar.pdf 8 Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisissaasa nr. 7, 7. december 2009-meersup allannguuteqartinnissaa pillugu Inatsisartut inatsisissaat nr. xx, yy 2014-imeersoq (aatsitassanut inatsit), 16. juni 2014 – tusarniaatitsinerni iserfissaq atorlugu: Råstofloven. http://naalakkersuisut.gl/da/H%c3%b8ringer/Arkivoverh%c3%b8ringer/2014/Forslag_aendrin g_raastofloven

40 Naggasiut

Inuit Issittormiut Siunnersuiqatigiivi (ICC) – Kalaallit Nunaat aamma WWF Verdensnaturfonden Vil- lum Fonden-imit tapiiffigineqarlutik Kalaallit Nunaanni innuttaasut oqartussaaqataatinnerunissat pillugu ukiuni marlunni suleqatigiillutik ingerlatsisimapput. ICC aamma WWF nalunaarusiami immikkoortut tallimat atorlugit aatsitassarsiornerup tungaatigut oqaluttuarisaaneq, pisinnaatitaaffiit nunatsinnilu ileqquusut misissorluarsimavaat. Ilanngullugu in- nuttaasunik peqataatitsinermi ileqqorineqartut nunani qanigisani ileqqorisanut assersuunneqarsi- mapput. Nalunaarusiami immikkoortut tusagassiorfiit avammullu nalunaaruteqartarnerit aqqutigalugit inger- lanneqarsimapputtaaq, tassuunatigullu ajunnginnerusumik innuttaasunik peqataatitsinissaq tamas- sumalu oqallisigiuaannarnissaata qulakkeernissaa ataatsimoorluta ersersinniarsimavarput. Imaanngilaq kattuffiit sinniisuuffigisavut ima oqaaseqarniarsarisut nalunaarusiarineqartut naalakker- suinikkut allaffissornikkulluunniit suleriaatsinik allannguissasut, taamaattorli neriuutigeqaarput Ka- laallit Nunaanni inuiaqatigiinni soqutiginnittut tamarmik suliniutinik arlaqalersunik nunatta aningaa- sarsiornikkut namminersornerusinnaaneranik iliuuserineqartut piviusunngortinneqarnissaannut nalunaarusiat il.il. eqqarsaatersornerni tapertaasinnajumaartut. Maannakkut nalunaarusiorluni suleqatigiinnerup naammassilernerani ICC-mi siulittaasup Aqqaluk Lynge-p suliassap nanginnissaa Canada-mut tunniuppaa. Tamanna ICC-p aqqaneq aappaassanik ataatsimeersuarnerani Inuvimmi ingerlanneqartumi ulluni 21.-24. juli 2014 pivoq. ICC-mi ataatsimeersuarnerit tassaapput Inuit naggueqatigiit nunani sisamani inuusut kulturertit aal- laavigalugu naammassisimasanik eqqartuiffiusut siulittaasullu tunuartussap oqarneratut Issittumi Nutaami Pitsaanerusumilu siunissami angusaqarnissaq pillugu takorluugassanik pilersitsiviusoq. Ataatsimeersuarneq tamatigut nalunaaruteqarnikkut naammassineqartarpoq, tassanilu ukiuni sisa- mani tullinnguuttuni anguniakkat eqikkarneqartarlutik. Taamaappoq aamma Kittigaryuit -mi nalunaa- rut, tassanilu naalakkersuinikkut ingerlassat ineriartortinneqarnissaat suliassiissutigineqarlutik, suti- gullu tamatigut Inuit namminneq ineriartornissaanni annertunerusumik naalakkersuinikkut oqartus- saaffeqalernissaat naqissuserneqarluni. Nalunaarummi qitiulluinnartoq tassaavoq ”innuttaasunik oqartussaaqataatitsineq suli pitsaanerusoq”, tamannalu ataatsimeersuarnermi aallartitanit isumaqati- gineqarluni aalajangiunneqarpoq. ”- Assersuutigiinnarlugu aatsitassarsiornerit pineqartillugit innuttaasut pitsaanerusumik oqartussaaqa- tinnissaat siunertaralugu ICC-p suleqataanissaanik peqquneqarnissaa qitiulluinnartuuvoq. Tamatumani aalajangigassat kingunerisassaannik eqqarsaatigineqartut innuttaasut paasinnilluarneri aallaavigalu- git pisartussaassasut, taamaaliornikkullu akuersisinnaanerit kiffaanngissuseqarluni, siusissumik qaam- maasaqarfiusumik ingerlatsinikkut aatsaat pisinnaasussaapput, ICC tusagassiorfinnut nalunaaruteqar- luni allappoq. - Akuersinerit qinersineqartillugu taamaallaat pineq ajorput – tamanna naqissusertariaqarpoq; taa- maammallu naalakkersuisut sumiikkaluartulluunniit oqarsinnaanngillat qinersinerup pinerani taasineq pilersaarutinut anngaanerusutut isigineqarsinnaasoq. Killormulli innuttaasunik naammattumik peqa- taatitsiuarneq ataavartumik ingerlanneqartuartariaqarpoq, nalunarummi ilanngullugu allassimaso- qarpoq. Uatsinnut Kalaallit Nunaanneersunut maaniinnitsinni ICC-mut piginnaatitaanermik tunineqarnerput pingaaruteqarluinnarpoq. Nunatsinnit aallartitat assigiinngitsunik sinniisuuffeqartut, aammalu Inatsi- sartuni partiinut amerlanerussuteqarluartunut sinniisaasut, innuttaasut oqartussaaqatinnerinik pitsaa- nerusumik ingerlatsinissap suliniutiginissaa ICC-mut piumasaqaatigivaat. Uagut inuiaqatigiit qinikkanit qaangiinnarneqassanngilagut. Tamannalu ICC-mit naammassineqassasoq qularinngilluinnarpara, ICC- mi siulittaasoq Aqqaluk Lynge tunuartoq naggasiilluni oqarpoq.” 9

9 http://sermitsiaq.ag/icc-inuit-lande-kaempe 41 Ukiut marluk kingulliit kingumut qiviaraanni angusat tigussaasut arlaqartut takussaapput. Siullermik naalakkersuinikkut oqallisigisaasunut innuttaasut peqataatinnerat ilaatilersimavarput. Sivitsortumik oqallisigineqarnerata kingorna kingullermik Aatsitassat Ikummatissallu pillugit Inatsip nutarterneqarnerani siusinaartumik tusarniaasarnerit eqqunneqarput, tassuunatigullu suliassat aal- lartinnginnerini sutigut avatangiisinik misissuinissat innuttaasunit oqallisigineqarsinnaalerput siun- nersuuteqarfigineqarlutillu, taamatullu tusarniaanerni sapaatip akunnerini arfineq pingasut piffissari- tinneqalerlutik, kiisalu sumiiffinni aatsitassarsiorfiginiarneqartuni innuttaasut ataatsimiisinneqartus- sanngorlutik. Ajoraluartumilli tamakku inatsimmut allaannguutissanik akornuserneqarput, tassani paasissutissanik pissarsiniarsinnaanerneq Aatsitassanut Ikummatissanullu Inatsit malillugu maalaaruteqarsinnaanerit killilerneqarmata. Allannguutit taakku ICC-p WWF-llu tungaannit sakkortuumik uparuarneqarsimap- put. Innuttaasut aatsitassarsiornermut paasissutissarsiorsinnaanerisa killilersorniarnerat Inatsisartut 2014-imi ukiakkut ataatsimiinninnerini annertuumik oqallisigineqarnissaat ilimagineqarpoq. Aappaassaanik suliniuteqarnermut atatillugu nalunaarusiarineqartuni tallimaasuni malunnaatilimmik ilisimasassarsiortoqarlunilu avammut siammarterisoqarpoq. Nalunaarusiarineqartut malitsigisaannik tusagassiorfitsigut oqallisissianik saqqummersitsisoqartarsimavoq. Oqallinnerit ingerlanneqarnerisa nalaanni oqaluttuarisaanermi pisarsimasut ilinniutigalugit siunis- sarput sunniuteqarfigerusussimavarput. Innuttaasut oqartussaaqataatinnerisigut nunat qaninnerusa- vut qanoq iliuuseqartarnersut qiviallattaarsimavarput. 2014-imi aprilip qaammataani innuttaasunik peqataatitsinermi tamarmik assigiinngitsutigut iliuuseqaqataasut qaaqqusimavagut, siunissamilu innuttaasunik peqataatitsinerup ilusilersornissaa qanoq takorloorneqarnerinik saqqummiusseqqul- lugit qinnuigalugit. Aalajangiisussaatitaasut inatsisiliornermikkut sinaakkusiisussaatitaapput, tassuunatigullu innuttaasut peqataatinneqarnissaat qulakkeerneqassalluni. Kattuffiit tusarniaanerni qisuariaateqartarnikkut, oqallisissiortarnikkut innuttaasullu ataatsiminnerini peqataasassapput. Aatsitassarsiornermut apeq- qutit tusagassiorfinnit qanimut malinnaavigineqassapput, tassanilu siunertaassalluni taamaallaat illoqarfinni anginerusuni innuttaasut paasissutissiivigineqartarnissaat aatsitassarsiornikkullu suliniu- tinut atatillugu oqalliseqataatinneqarnissaasa pinaveersartinnissaa qulakkeerniarneqassammat. In- nuttaasullu nammineerlutik paasisassarsiortassapput angerlarsimaffimminnilu oqallinneq ingerlat- tassallugu. Naqitanik atuarnermikkut, radiomik naalaarnermikkut TV-kullu oqallinnernik malinnaanermikkut inukulunnguit tamarmik peqataasinnaapput, ajoraluartumilli amerlanernut ilaatigullu paasissutissa- nik teknikkertalerujussuarnik paasiniaalluarnissanut, ingerlatseqatigiiffiit avatangiisinik misissuisi- manerinik imaluunniit nutaanik inatsisiliornerit nalaanni tusarniaanerit nalaanni qisuariarnissanut piffissaasuaneq nukissaqarnissarlu aporfiusartut annikilliniarlugit. Tamatumani uagut kattuffiit pingaaruteqartumik inissisimavugut, pissutigalugu – avatangiisinut, pi- sinnaatitaaffinnut imaluunniit immaqa sulisitsisutut isiginninnernut – oqaatigisinnaasaratsigu aatsi- tassarsiornissaq aallarnerneqartinnagu avatangiisit tungaasigut misissuisimanerit naammaginartu- mik ingerlanneqarsimanersut, pilersaarusiornerni pinngortitap mianerinissaa naammaginartumik eqqarsaatigineqarsimanersoq kiisalu pilersaarummi naammattumik kalaallinut sulliffissaqartitsiso- qassanersoq. Uagut tassaavugut uparuartuillutalu apeqquteqartartussaasugut, taamatullu paasissutis- sat tamaviisa killormut saateqartaarlugit paasisassarsiortuulluta.

42 Taamaattorli misissuinerit VVM-imik VSB-millu taaguuserneqarsimasut iluini sunnguit tamaasa qu- laajarniassallugit kattuffeqaraluarluni ilaatigut nukissaqarnissaq ilisimasaqarnerlu ajornakusoorsin- naasarpoq. Aalajangiisoqartinnagu paasissutissanik tunniussinissanik piumasaqaateqarnerit oqaalli- sigisassallu apuunneqarnissaat kattuffinnuttaaq imaannaanngissinnaasarpoq. Tamanna tunngavigalugu siorna ukiakkut innuttaasut pitsaanerusumik peqataatinneqarnissaat siu- nertaralugu Transparency Greenland ICC-mit aamma WWF–imit suleqatiserineqarpoq . Taamatut suleqatigiiffiliornermi tunuliaqutaasoq tassaavoq kattuffiit, ilisimatuut inuillu ataasiakkaat tamarmik pitsaasumik innuttaasunik peqataatitsinissamik pingaartitsisut oqaloqatigiiffigisinnaassaannik piler- sitserusorneq. Aatsitassarsiornerli kisimi pineqanngilaq, inuiaqatigiilli kalaallit ineriartornerat ta- makkiisumik eqqarsaatigineqarluni. NGO-t suleqatigiinnermikkut pingaaruteqarnertik takutittalereersimavaat. Allorneq siulleq pingaaru- teqartoq tassaavoq innuttaasunik peqataatitsineq pillugu oqallinnikkut aalajangersimasunik arlaqar- tunik Naalakkersuisunut inassutaasussanik oqaasertalersuineq. Kingusinnerusukkullu pilersaarut nutaaq saqqummiunneqarmat avatangiisit tungaasigut kingunerisassai pillugit tunuliaqutsiullugit paasissutissat pillugit aalajangersimalluinnartunik Naalakkersuisunut piumasaqaateqarpugut. Oqal- linnerni nukitsinnik atueqatigiinnikkut nukittuneruvugut, suleqatigiiffilli aamma ilisimasanik paarlaa- teqatigiiffiupput. Naggasiullugu oqaatigisariaqarpoq ICC Kalaallit Nunaat aamma WWF Verdensnaturfonden tatigeqati- giilluta suleqatigiillualersimagatta, nuannaarutigisatsinnillu naammassisaqarluta, naammassisallu inuiaqatigiinnit kalaallinit atorluarneqarnissaat neriuutigaarput. ICC Kalaallit Nunaat aamma WWF Verdensnaturfonden assigiinngikkaluaqalutik naligiissumik suleqa- tigiillutik suliniuteqarneq aallartissimavaat, taamatullu taamatut kinguneqarluartumik suleqatigiin- nerup siunissamittaaq nangissinnaanissaa neriuutigineqarluni.

43 Ilanngussat

1. Innuttaasut oqartusaaqataatinnerunissaat siunertaralugu naalakkersuisuunngitsumik suliniuteqarfiit suleqatigiiffiat (NGO koalitionen) NGO koalitionen tassaavoq innuttaasut oqartussaaqataatinnerunissaat siunertaralugu suleqatigiiffiit innuttaasut peqataatinnerat aatsitassarsiornikkullu ingerlassat pilllugit iliasimasanik isummanillu paarlaateqatigiiffissatut pilersinneqarsimasoq. Suleqatigiiffik maannamut ataatsimoorusssamik allaf- feqaratikllu nittartakkatigut iserfissaqartitsinngillat, peqatigiiffiilli kattuffiillu peqataasut aqqutigalu- git attavigineqarsinnaavoq. Innuttaasut oqartussaaqataatinnerunissaat siunertaralugu suleqatigiiffiit suliniuteqarfiat 2013-imi oktobarip qaammaataani Nuummi pilersinneqarpoq. http://sermitsiaq.ag/ny-koalition-kraever-bedre-borgerinddragelse http://www.knr.gl/da/nyheder/gr%C3%B8nlands-f%C3%B8rste-ngo-koalition-ser-dagens-lys Suleqatigiiffimmit inassuteqaatit 25. marts 2014 Naalakkersuisunut tunniunneqarput. Inassutinik atsioqataasut ICC Kalaallit Nunaat-a WWF Verdensnaturfonden-illu saniatigut tassaapput KNAPK, Earth Charter Greenland, Peqatigiiffik 16. august, Avataq aamma Transparency International Green- land. Inassutigineqartut uani nassaarineqarsinnaapput: http://inuit.org/fileadmin/user_upload/File/2014/Reports/NGO_koalitionen_for_bedre_borgerinddr agelse_anbefalinger_Naalakkersuisut_18-03-2014__DK.pdf http://www.wwf.dk/?8200/Sdan-br- borgerinddragelsen-i-Grnland-forbedres

44 2. Oqallinnernut atatillugu allaaserineqartut ataatsimiisitsinerillu Oqallitsitsilluni ataatsimeeqatigiinneq, tassanilu ICC Kalaallit Nunaat aamma WWF Verdensnaturfon- den suliniuteqarlutik suleqatigiilernerat saqqummiunneqarpoq, septembari 2012. http://www.wwf.dk/nyheder_og_publikationer/?2600/WWF-og-ICC-Debatten-om-den-grønlandske- undergrund-skal-styrkes Iliuuseqartariaqarpoq, oqallisissiatut Aqqaluk Lynge-mit (ICC) aamma Gitte Seeberg-imit (WWF) al- lanneqartoq. http://www.wwf.dk/nyheder_og_publikationer/?6000/Brug-for-handling-i-sag-om-raastoffer Siunissami innuttaasunik oqartussaaqataatitsineq pillugu qaaqqusat oqallitsinnerat, tassanilu Inuus- sutissarsiornermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq Jens Erik Kirkegaard, IA sinnerlugu Inatsisartuni ilaasortaq Sara Olsvig, Avatami siulittaasoq Mikkel Myrup, Tusagassiuinermi Sulisut Peqatigiiffiat sinnerlugu Naimah Hussein, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffianni pisortaasoq Brian Buus Pe- dersen, ICC-mi siulittaasoq Aqqaluk Lynge kiisalu WWF Verdensnaturfonden-imi pisortaaneq Gitte Seeberg peqataallutik. http://sermitsiaq.ag/fremtidens-borgerinddragelse-debat-i-nuuk http://www.wwf.dk/nyheder_og_publikationer/?8601/Bedre-borgerinddragelse-kan-sikre-natur-og- miljoe

45