Ruotsin Ensimmäiset Kauppakomppaniat 1600-Luvulla
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta LAIVOJEN TUOMAA LAKIA Ruotsin ensimmäiset kauppakomppaniat 1600-luvulla Katja Tikka AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi luentosalissa P III, Porthania, lauantaina 19. syyskuuta 2020 klo 10. Helsingin yliopisto 2020 Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Työn ohjaajat Heikki Pihlajamäki Mirkka Lappalainen Tarkastajat Jari Ojala Kaius Tuori Vastaväittäjä Jari Ojala Kannen kuva Kauppakomppaniaprivilegion sinetti vuodelta 1622, Riksarkivet, Tukholma. Copyright © Katja Tikka Unigrafia Helsinki 2020 Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan laatujärjestelmän mukaisesti tutkimuksen alkuperäisyys on tarkastettu Urkund system -järjestelmällä. ISBN 978-951-51-5958-8 (nid.) ISBN 978-951-51-5959-5 (PDF) Isoäideilleni ABSTRACT SHIPPING LEGAL NORMS - Swedish Trading Companies in the Seventeenth century. The doctoral dissertation examines the earliest Swedish Trading Companies and their administrative practices during the seventeenth century. The study focuses on two main company types: Copper Companies and Tar Companies, which represent two different and comparative entities. The objective is to understand the development of the trading companies in their political and legal context. The Copper Companies were Sweden’s first experiment of companies with limited liability, and they were based on foreign models (legal transplants). Furthermore, they characterize a new kind of global trade and monetary economy. The Tar Company, founded in 1648, arose from different kind of needs. At that time Sweden was rising to become a great power in the Baltic Sea region in part because of its economic policies. The study’s methodological approach is based on analyzing the Swedish companies’ position in relation to the formation of organizations and institutions as a part of Swedish state formation. As government control was strict in a mercantilist society, trading companies were required to have privileges even though they were led by individual merchants. The Swedish Crown as well as local and foreign merchants were all looking out for their own interests in the companies. The study compares the Swedish companies with company models adopted elsewhere in Europe. Moreover, it also compares the privileges of Swedish Copper and Tar Companies with each other. Company privileges are linked to the social development of the Swedish state as well. The study reveals that the administrative and judicial environment in early seventeenth century Sweden was not yet prepared to adopt a Western European legal transplant permanently. Nevertheless, temporarily, Sweden was on the crest of a wave in adopting such legal innovations. The trading companies introduced significant reforms to Sweden, and shaped the model of the Collegium of Commerce, for instance. Later the foreign influence regarding the Tar Companies had nearly vanished from the 1640’s onwards, mainly because of the rulers attempt to achieve more monarchical position. The research results correct the former view according to which the Tar Companies were closed down and then founded again only due to economic reasons. In fact, the privileges granted by the Crown were crucial in the development of the trading companies. Company privileges were always connected to the person of the ruler. Regency governments could not grant company privileges. In addition, I claim that foreign merchants offered their models to circumvent the strict Swedish alien policy. In the end, foreign models were also essential for Sweden to manage in the rapidly changing field of international commerce. The first Swedish trading companies were organizations aimed at controlling risks and minimizing the instability of the export trade. The study shows that legal change arose from practical needs such as the reactions of local traders. However, these legal transplants, being adopted into different legal circumstances, could not have continuity. Trading companies represent the first economic entities in Sweden, which had to be based on anonymous shares in order to succeed in the new global markets. iv ESIPUHE ”En ole ikinä kuullutkaan ruotsalaisista 1600-luvun kauppakomppanioista!” oli yleisin toteamus, kun kerroin väitöskirjani aiheen. Sama reaktio oli toistunut jo kandidaatin ja pro gradu -töitteni suhteen. Historioitsijana olen halunnut tarttua haasteellisiin aiheisiin. Tätä tosin melkein kaduin väitöskirjani osalta, kun vihdoin saavutin omat rajani. Väitöskirja ei ole vain yksi irrallinen projekti, vaan epätasaista vuoren huipulle kapuamista. Jokainen julkaisu, kirja ja artikkeli ovat kypsyttäneet ajatteluani ja tuoneet lähemmäksi väitöskirjan viimeisen luvun viimeistä lausetta. Onneksi tätä mutkikasta ja kumpuilevaa tietä ei ole tarvinnut kulkea yksin - en olisi siihen pystynytkään. Koska kykyihini on uskottu, olen saanut olla mukana professori Heikki Pihlajamäen johtamassa hankkeessa The Making of Commercial Law: Common Practices and National Legal Rules from the Early Modern to the Modern Period. Työskentelin projektissa ensin tutkimusavustajana ja myöhemmin pienen hetken väitöskirjatutkijana. Suurin kiitokseni kuuluukin Heikille, joka on myös toiminut väitöstyöni ohjaajana. Hän on tutustuttanut minut projektin puitteissa kansainväliseen tutkijayhteisöön sekä luottanut kykyihini projektinsa yhteisjulkaisun toimittajana. Pihlajamäki vaikutti suuresti siihenkin, että olin vierailevana tutkijana Max Planck instituutissa Frankfurtissa keväällä 2019. Toisena ohjaajanani toimineelle yliopistonlehtori Mirkka Lappalaiselle olen kiitollinen neuvoista oman tekstin kriittisessä tarkastelussa sekä perehdyttämisestä 1600-luvun tutkimuksen monimutkaiseen maailmaan. Esitarkastajiani kiitän huolellisesta paneutumisesta tutkimukseeni. Professori Jari Ojalalle lämmin kiitos taloushistoriallisesta tarkkanäköisyydestä työni kommentoinnissa. Ojala on ystävällisesti suostunut myös toimimaan vastaväittäjänä. Toiselle esitarkastajalle professori Kaius Tuorille olen erityisen kiitollinen oikeudellisten näkökulmien syventämisestä työni viimeistelyvaiheessa. Oikeustieteellinen tiedekunta on laajentanut yhteiskuntahistoriallista ymmärrystäni kattavammin kuin olisin koskaan voinut etukäteen aavistaa. Professori Jukka Kekkoselle kiitokset asiantuntevista kommenteista väitöskirjani käsikirjoituksesta. Olen saanut esitellä tutkimustani Kekkosen oikeushistorian jatkokoulutus- ja tutkijaseminaarissa. Kiitokset kaikille siellä työtäni kommentoineille. Professori Mia Korpiolaa kiitän innostavasta ja rohkaisevasta palautteesta käsikirjoituksestani. Yliopistonlehtori Liisa Nieminen on vuosien ajan ohjannut minua apurahoihin ja muihin käytännön asioihin liittyvissä pulmissa, mistä suuri kiitos. Lisäksi kiitän dekaani Pia Letto-Vanamoa, joka on mahdollistanut ensiluokkaiset työskentelyolosuhteet Porthaniassa työhuoneen muodossa. Humanistisen tiedekunnan puolelta kiitän dosentti Mikko Huhtamiestä mahdollisuudesta toimia projektinsa tutkimusavustajana sekä ensikosketuksesta komppanioihin ja merihistoriaan. Kiitokset lausun myös Suomen ja Pohjoismaiden historian tutkijaseminaarilaisille. Seminaarin vetäjät professorit Anu Lahtinen, Niklas Jensen-Eriksen, Juha Siltala ja yliopistonlehtori Maiju Wuokko ovat antaneet teräviä huomioita teksteistäni. Erityiskiitokset vielä Elina Maaniitylle, Jaakko Björklundille, Esa Ruotsalaiselle ja Eeva Kotiojalle työni lukemisesta ja kallisarvoisesta palautteesta. Kiitän vilpittömästi kaikkia muitakin seminaarissa työtäni kommentoineita. Lisäksi professori Laura Kolbe on tukenut akateemisen urani etenemistä monin tavoin, mistä olen tavattoman kiitollinen. Saman kiitoksen ansaitsee myös emeritus professori Matti Klinge. v Ensimmäisinä vuosina historian laitoksella tärkeinä esikuvinani toimivat professorit Markku Kuisma ja Panu Pulma, joilta opin mitä historiantutkimus on. Pihlajamäen projektissa olen saanut myös tutustua professori Marko Lambergiin sekä tutkijatohtori Ulla Ijäkseen, joita kiitän huonetoveruudesta ja antoisista keskusteluista. Tutkimuskentällä koin alussa olevani aiheineni kovin yksin, kunnes tutkijatohtori Kaarle Wirta jakoi kiinnostukseni tervakomppanioihin. Sydämellinen kiitos loputtomasta kannustuksestasi. Kiitokseni myös Henri Hannulalle. Enpä olisi uskonut, että yliopisto-opiskelun ensimmäisten viikkojen fuksiaisryhmäläisyytemme jalostuu syvällisiksi keskusteluiksi 1600-luvun tervakaupasta. Kaarle ja Henri – mikä ilo! Lämmin kiitos myös Johanna Pankakoskelle tuesta ja ystävyydestä. Oikeushistorian oppiaine on tarjonnut mitä mainioimman yhteisön väitöskirjan tekoon. Kiitokset yhteisistä tärkeistä hetkistä Marianne Vasara-Aaltonen, Ilja Kokkonen, Aura Kostiainen, Katariina Simonen, Jussi Sallila, Juhana Salojärvi, Markus Kari, Toni Malminen ja Pauno Soirila. Tiedekuntamme tutkimusavustaja Enna Hakala on myös ystävällisesti auttanut teknisissä pulmissani. Onnekseni olen löytänyt tutkimukselleni rahoittajia, jotka ovat mahdollistaneet työskentelyni yhteensä kolmen ja puolen vuoden ajan. Kiitän tutkimusapurahoista Kanslianeuvos Kaarle Koskimiehen ja Irma Koskimiehen stipendirahastoa, Suomen Kulttuurirahastoa, Niilo Helanderin säätiötä, Olga ja Kaarle Oskari Laitisen säätiötä sekä Eino Jutikkalan rahastoa. Näiden lisäksi olen saanut Helsingin yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijakoulun myöntämää matkarahaa ja loppuunsaattamisapurahaa. Tukholmaan suuntautuneita arkistomatkojani ovat rahoittaneet Oskar Öflundin säätiö sekä Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto.