Miten Sodasta Tuli Pornoa?
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
IRTONUMERO 9,90 EUROA 33. VUOSIKERTA NUMERO 4–5/2005 MitenMiten sodastasodasta tulituli pornoa?pornoa? MATTIMATTI ROSSIROSSI kertoo kaiken 4 0 0 5 0 5 4 5 6 0 1 4 8 8 KUUBA | TAIDEKASVATUS | PIENET TEATTERIT 4 1 4 410654-0504 pal.vko 2005-47 6 KANNESTA: TEEMA: Taidekasvatus TEEMA: Teatteri Sotaporno, sotapunk! Kulttuurivihkot luotasi suomalaisen taide- Tarkastelussa erityisesti pienet teatterit, ”Sotapunk on laivue B52-koneita, jotka vis- kasvatuksen nykytilaa koulujen perustyöstä joissa on tekemisen vapautta. Kurkistam- kovat libidinaalisia pommeja ja radikaale- kirjoittajakoulutukseen ja Turun taideaka- me myös kulissien taakse, valosuunnitteli- ja kuvia läntisen kuvaston sydämeen.” temian nukketeatterilinjaan. jan työhön. Lisäksi haastattelussa nuori Kulttuurivihkot julkaisee ensimmäisenä Lue artikkelit sivuilta 34–51 liettualainen näytelmäkirjailija. Suomessa italialaissyntyisen mediafilosofin Artikkelit sivuilla 22–33 Matteo Pasquinellin esseen sotapropagan- dan uusista muodoista. Sivut 58–63 35 Äidinkielenopettajien näkökulma Minkälaisen painon taide ja kulttuuri saavat äidinkielen opetuksen arjessa? HELINÄ KUUSELA 40 Kulttuuria kouluihin Annantalolla räätälöidään eri oppiainei- siin nivoutuvia kulttuurikursseja helsinki- läisille koululaisille. 42 Lastenkulttuuri tutuksi Porin lastenkulttuurikeskuksessa tehdään tärkeää työtä lasten ja nuorten kulttuuri- palvelujen hyväksi. KANSIKUVA: SAMI MAKKONEN 44 Nukeilla on asiaa Nukketeatteri on muutakin kuin lasten juttu. 48 Kirjoittaminenkin vaatii ARTIKKELIT koulutusta Neljä luovan kirjoittamisen opettajaa Matti Rossin haastattelu sivulta 18. 18 Ritari Siniparta vastasi Kulttuurivihkojen kyselyyn. Erikoishaastattelussa kirjailija Matti Rossi. 82 Kirjailijan rakkaus 52 Opettaja on kätilö Mukkulassa pohdittiin kirjoittamista 22 Intohimoa uraputkien sijasta Pertti Julkusen filosofinen essee taiteen rakkauden tekona. Itsenäisyys on pienten teatterien tekijöille opettamisesta. tärkeämpää kuin taloudellinen varmuus. KAUNOKIRJALLISUUS Katsaus pienteatteritoiminnan näkymiin 64 Kulttuurimatkalla Kuubassa Suomessa. Esittelyissä Kokoteatteri, Suomalaista teatteri- ja tanssialan delegaa- 85 Runoja Nälkäteatteri ja Oranssin koiran teatteri. tiota johtanut Maiju Tawast raportoi Mika Terho Kulttuurivihkoille kuubalaisesta teatterista 30 Esiin pimennosta ja taidealan kasvatuksesta. 87 Menestyvä uusioperhe Valosuunnittelija Mia Kivinen kertoo Tuomas Kärkkäisen sarjakuva työstään. 70 Musiikin ytimeen Laura Naukkarinen liikkuu teoksissaan PALSTAT 32 Liettualaista teatteria vapaan harhailun ja suunnittelun välissä. Nuori näytelmäkirjailija Marius Ivaske- 5 Pääkirjoitus vicius uskoo teatterin voimaan. 73 Raja-ilmiöitä kartoittamassa 6 200 sanaa Tim Hodgkinsonin essee improvisoidusta 17 Kirahvi 37 Sanataidekasvatusta musiikista ja samanismista. 86 Mielipide vapaassa ilmapiirissä 88 Jokisalo Espoolaisessa lasten taidetalossa oma- 80 Tohtori Esperanto 90 Kirja-arviot peräisyys on sääntöjä tärkeämpää. Suunnitelmakielen harrastajat kokoontui- 97 Lehtiverkko vat festivaaleille Helsingin Kallioon. 98 Soikkeli KULTTUURIVIHKOT 3 Tämän numeron kirjoittajia 33. vuosikerta Tim Hodgkinson Matteo Pasquinelli Julkaisija Samanismiin erikoistunut ant- Bolognassa, Italiassa, syntynyt Domirola Oy ropologi ja Henry Cow’n perus- media-aktivisti ja vapaa kirjoitta- Toimituksen jäsenten työnjako on osoitettu nimen jälkeen. tajajäsen, joka on siirtynyt prog- ja. Työskentelee tällä hetkellä Asioissa, joissa työnjakoa ei ole osoitettu, ottakaa ystävällisesti ressiivisesta rockista vapaaseen Lontoossa mediafilosofiaan kes- yhteyttä toimitussihteereihin. improvisaatioon ja nykymusiik- kittyvänä kouluttajana ja kriitik- Päätoimittaja kiin. kona. Kirjoittanut teoksen Me- Elias Krohn (politiikka, filosofia, mielipide) dia-aktivismi (Derive Approdi, Toimituspäällikkö, kehitys Pertti Julkunen Rooma 2002). Toimittaa vai- Ari Lahdenmäki (kehitystehtävät) Kierkegaardin filosofiasta kiin- kutusvaltaista italiankielistä Toimitussihteerit nostunut vapaa tamperelainen Rekombinant-sivustoa (www. Jouni Avelin (esseet, filosofia, kirja-arviot, kolumnit) journalisti ja opettaja. rekombinant.org), joka käsitte- Heidi Laine (kaunokirjalliset tekstit) lee media-aktivismia, kulttuuria Hanna Kuusela (teatteri, kirjallisuusaiheet, 200 sanaa) Heidi Laine ja radikaalia filosofiaa. Valokuvaaja Kulttuurivihkojen uusi toimi- Helinä Kuusela (valokuvat) tussihteeri on filosofian maiste- Turkka Ylinen Vt. ulkoasupäällikkö ri, jonka elämästä kirjallisuus Helsinkiläinen viestinnän opis- Johan Alén (valokuvat, kuvitukset, pilapiirrokset) vie suuren lohkon. Nenänsä kelija ja krooninen kulttuurin- Toimittajat hän pyrkii kuitenkin työntä- kuluttaja. Rakkauden ja intohi- Aleksi Ahtola (historia), Reeta Heino, Eero J. Hirvenoja mään mahdollisimman mo- mon kohteita omaehtoinen, (elokuva), Pia Hyttinen (Tampere), Heini Oikkonen, neen paikkaan. Runous, eloku- näkemyksellinen ja tunteva elo- Tuuli Vattulainen, Turkka Ylinen, Marianne Zitting vat, teatteri ja kirjallisuusterapia kuva, musiikki ja kirjallisuus. Kustantaja ovat kestosuosikkeja. Johan Alén (ideologiat, kansantalous) Toimituksen yhteystiedot Juuso Paaso http://www.kulttuurivihkot.fi Helsinkiläinen musiikinharras- Sähköpostiosoitteet: [email protected]. taja, intoilija ja aloitteleva Puhelin: (09) 4114 5369 (vastaaja) sosiaalipummi. Osoite: Lönnrotinkatu 25 A, 00180 Helsinki Osoitteenmuutokset ja tilaukset Kulttuurivihkot ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lähetä tilaus tai tieto osoitteenmuutoksesta toimituksen osoittee- MAKKONEN http://www.samimakkonen.com seen kirjeitse tai sähköpostitse [email protected] tai käyttäen WWW-asiakaspalveluamme osoitteessa http://www.kulttuurivihkot.fi/asiakas/. Kuuden numeron kestotilaus 34 euroa, määräaikainen tilaus 40 euroa. Ilmoitushinnat SAMI MAKKONEN Koko sivu 800 euroa (nelivärinen 850 e), puoli sivua 500 euroa (nelivärinen 550 e) sekä arvonlisävero 22 prosent- tia. Katso: http://www.kulttuurivihkot.fi/mediakortti.html. Ilmoitukset force majeure -varauksin; lehden vastuu rajoittuu maksettuun ilmoitushintaan. Kirjoitusten lähettäminen Toimitus ottaa sitoumuksetta vastaan lehdessä julkaistavak- si tarkoitettua materiaalia. Tekstit vain RTF- eli Rich Text Format- tai ASCII- eli tekstitiedostoina sähköpostitse toimitussihteereille tai lehden osoitteeseen (tuloste ja mahdollinen levyke). Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Aiheiden tarjoaminen onnistuu parhaiten ottamalla yhteyttä toimitussihteeriin. Ks. työnjako yltä. Kulttuurivihkoihin kertyvä aineisto luovutetaan vanhen- nuttuaan Kansan Arkistoon tallennettavaksi. Kirjapaino Ykkös-Offset, Vaasa ISSN 0356-3367 4 KULTTUURIVIHKOT 4–5/2005 PÄÄKIRJOITUS Sivistysvaltion loppu? jan henki on sellainen, että Suomen valtiota ajetaan alas. Julkisen sek- torin supistukset alkoivat 1990-luvun alussa laman nimissä. Monia A tuolloin tehtyjä leikkauksia ei ole talouden tilan kohennuttua perut- tu. Kuntien rahoitusta eriväriset hallituksemme ovat leikanneet vuodesta 1991 lähtien lähes 30 miljardin entisen markan edestä, mikä on merkinnyt muun muassa koulutus-, terveydenhuolto- ja kirjastopalvelujen heikennyksiä. Terveys- menot ovat Suomessa OECD:n mittauksen mukaan EU-maiden neljänneksi pienimmät ja sairastamisen omavastuu on kolmanneksi korkein. Valtionyhtiöi- tä, tuottavaa kansallisomaisuuttamme, on yksityistetty ennätystahtia. Muka IDA PIMENOFF/HELSINGIN YLIOPISTO edullisiksi tulevat pätkätyöt ovat kaikkialla julkisella sektorilla yhä useammin korvanneet pysyvät työsuhteet. Yliopistotkaan eivät tietenkään ole säästyneet juustohöylältä. Tehokkuusvaa- timukset ovat kovat, ja rahoitusta joudutaan hakemaan yksityiseltä sektorilta. Uusi palkkausjärjestelmä (UPJ) sinetöi akateemiselle maailmalle vieraan tuot- tavuusajattelun osaksi yliopistojen henkilökunnan arkea. Uusin uhka on hallituksemme kehyspäätös, jonka mukaan vuoteen 2011 mennessä vapautuvista valtion viroista täytetään vain puolet. Yliopistoissa tämä merkitsisi mekaanisesti toteutettuna 6 000 viran vähennystä ja ainakin pienem- missä yliopistoissa kokonaisten tieteenalojen lakkauttamista. Samaan aikaan hallitus haluaa panostaa yliopistotutkimuksen laatuun ja vaatii yliopistoilta lisää tuottavuutta, mihin epäilemättä tarvittaisiin henkilöstöresurssejakin. Kun korkeakoulutus ja huippututkimus esitetään tärkeinä nimenomaan kil- pailukyvyn, talouskasvun ja muiden aikamme pyhien arvojen näkökulmasta, pahiten uhattuina saattavat olla sellaiset alat, joista ei voida osoittaa olevan hyö- tyä niin sanotulle elinkeinoelämälle. Koulutusta arvostetaan välineenä, mutta sivistyksellä itseisarvona on vähemmän puolestapuhujia. Samoihin aikoihin yliopistojen henkilöstövähennysuhan kanssa julkisuuteen tuli tieto toisen sivistyslaitoksen, Yleisradion, suunnitelmista vähentää väkeään yli 400:lla vuoteen 2008 mennessä. Irtisanomisia tämä merkinnee 100–200:lle työntekijälle. Mitä se merkitsee Ylen julkisen palvelun ja sivistystehtävän kannal- ta, sitä emme vielä tiedä. Ainakaan ei ole syytä luottaa yhtiön johtajien lausun- toihin, joiden mukaan vähennykset eivät näkyisi juuri missään. Yleisradionkin taloudellisten ongelmien taustalla on julkisen sektorin heik- kous suhteessa yksityisiin voitontavoittelijoihin: ongelmat johtuvat paljolti kau- pallisten kanavien Yleisradiolle maksaman toimilupamaksun puolittamisesta vuonna 2002 ja sen tulevasta poistamisesta vuonna 2007. Poliitikoillamme ei ol- lut riittävästi selkärankaa ja sivistystahtoa pitää yllä maksua, jonka poistamisek- si tv-kanavien omistajat SanomaWSOY ja Almamedia