DOCSLIB.ORG

MANNERHEIM JA MUUTTUVAT TULKINNAT Mediatisoitunut Kansalaisuskonto 2000‒2010-Lukujen Kulttuurikiistoissa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
MANNERHEIM JA MUUTTUVAT TULKINNAT Mediatisoitunut Kansalaisuskonto 2000‒2010-Lukujen Kulttuurikiistoissa 124 KYYRÖ – Mannerheim ja muuttuvat tulkinnat KYYRÖ muuttuvat Mannerheim ja – Marsalkka Mannerheim esiintyi usein uutisotsikoissa vuosi- na 2001–2014. Keskustelua synnytti aika ajoin Renny Har- linin ja Markus Selinin Mannerheim-suurelokuvahanke. Lööppeihin nousi myös Katariina Lillqvistin nukkeanimaatio Uralin perhonen, jossa Mannerheimia muistuttava hahmo seikkailee Keski-Aasiassa ja sisällissodan Suomessa, ottaa kirgiisinuorukaisen rakastajakseen ja teloittaa punaisten pahvikuvia. Kesällä 2012 tuli julki tieto Ylen Mannerheim- elokuva projektista, jossa Mannerheimia esittää tummaihoi- nen kenialainen. Tässä kirjassa tarkastellaan näiden kolmen Mannerheim- aiheisen teoksen ympärillä käytyjä mediakeskusteluja, joissa produktiot sijoitetaan kulttuurin kentille eri tavoin. Erilais- ten asemointien kautta hahmottuu kuva paitsi suomalaisen median ja kulttuurintuotannon kentistä myös eräänlaisesta mediatisoituneesta kansalaisuskonnosta. Jere Kyyrö MANNERHEIM JA MUUTTUVAT TULKINNAT Mediatisoitunut kansalaisuskonto 2000‒2010-lukujen kulttuurikiistoissa NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 124 MANNERHEIM JA MUUTTUVAT TULKINNAT Copyright © tekijät ja Nykykulttuurin tutkimuskeskus Urpo Kovala (vastaava toimittaja, Jyväskylän yliopisto) Pekka Hassinen (kustannustoimittaja, Jyväskylän yliopisto) Laura Piippo (kustannustoimittaja, Jyväskylän yliopisto) Eoin Devereux (University of Limerick, Irlanti) Irma Hirsjärvi (Jyväskylän yliopisto) Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto) Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto) Hanna Kuusela (Tampereen yliopisto) Katariina Kyrölä (Åbo akademi) Maaria Linko (Helsingin yliopisto) Olli Löytty (Turun yliopisto) Jim McGuigan (Loughborough University, Iso-Britannia) Jussi Ojajärvi (Oulun yliopisto) Tarja Pääjoki (Jyväskylän yliopisto) Leena-Maija Rossi (Lapin yliopisto) Tuija Saresma (Jyväskylän yliopisto) Piia Varis (Universiteit Tilburg, Alankomaat) Juhana Venäläinen (Itä-Suomen yliopisto) Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisusarja perustettiin vuonna 1986. Sarja on monitieteinen ja tieteidenvälinen. Siinä ilmestyy tutkimuksia nykykulttuurista ja kulttuuriteoriasta. Myös modernin kulttuurin vaiheisiin liittyvät kulttuuri- ja sosiaalihistorialliset tutkimukset kuuluvat kustannuslistalle. Sarjassa julkaistavat käsikirjoitukset valitaan asiantuntija-arvioiden perusteella. Julkaisusarjan kirjat ilmestyvät joko painettuina kirjoina ja myöhemmin sähköisinä rinnakkaisjulkaisuina tai suoraan verkkokirjoina. Painettuja julkaisuja voi tilata osoitteesta Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto. Gsm. 040 548 64 44, Email: laura.piippo@jyu.[, http://www.jyu. [/nykykulttuuri/. Julkaisuja voi ostaa myös Yliopistokauppa Sopista (Jyväskylä) sekä muista hyvin varustetuista kirjakaupoista. Julkaisun taitto: Pekka Hassinen Painoasun suunnittelu: Sami Saresma Kansi: Sami Saresma Jyväskylän yliopistopaino Jyväskylä 2019 ISBN 978-951-39-7658-3 (PDF) ISSN 1457-6899 Jere Kyyrö MANNERHEIM JA MUUTTUVAT TULKINNAT Mediatisoitunut kansalaisuskonto 2000‒2010-lukujen kulttuurikiistoissa NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 124 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2019 ESIPUHE Tämän väitöskirjan juuret ovat uskontotieteen pro gradu -tutkiel- massani, jossa käsittelin Kristian Smedsin Kansallisteatterille oh- jaamaa Tuntematon sotilas -teatteriesitystä ja sen vastaanottoa me- diassa. Päätin jatkaa aiheen parissa väitöskirjaa kirjoittaen. Tarkoi- tus oli analysoida myös muita ajankohtaisia, kansallisia aiheita kos- kevia kulttuurikiistoja, ja otin mukaan Katariina Lillqvistin nuk- keanimaation Uralin perhonen sekä Erkko Lyytisen ja kumppanien monimediaprojektin Suomen marsalkka. Pian alkoikin olla selvää (ohjaajilleni hieman itseäni aiemmin), että rajauksen kannalta oli selkeämpää keskittyä Mannerheimia käsitteleviin kiistoihin. Kun tämä askel oli otettu, oli selvää, että myös Solar Filmsin kesken jäänyt Mannerheim-elokuvaprojekti oli pakko sisällyttää tutkimuk- seen tavalla tai toisella. Ajatus Mannerheim-tutkijaksi ryhtymisestä tuntui kuitenkin hankalalta: en ollut niinkään kiinnostunut ”oikeas- ta Mannerheimista” (tosin häntä käsittelevää kirjallisuutta lukiessa mielenkiinto toki kasvoi), vaan siitä, miksi hänen ympärilleen ra- kentui kiistoja nykyajan Suomessa. Tästä syystä määrittelen itse- ni tämän tutkimuksen puitteissa Mannerheim-kuvan tutkijaksi – ja yleisemmin uskonnon ja nykykulttuurin tutkijaksi. Tämän työn aikana olen saanut tukea monelta suunnalta. Suu- rin kiitos kuuluu ohjaajilleni, yliopistonlehtori Tiina Mahlamäel- le, emeritusprofessori Veikko Anttoselle sekä viime metreillä Vei- kon tilalle tulleelle professori Terhi Utriaiselle. Kuten väitöskirjan sivuilta mahdollisesti käy lukijalle ilmi, olen paljosta velkaa Tii- nalle ja Veikolle ymmärryksessäni siitä, miten uskontotiedettä teh- dään. Heiltä olen saanut myös kaksi tämän tutkimuksen kannalta olennaista käsitettä, ”kansalaisuskonnon” ja ”pyhän”. Ilman heidän kirjoittamia suosituksia tämä työ ei olisi myöskään ollut taloudel- lisesti mahdollinen. Tiinaa haluan kiittää vielä erikseen siitä, miten paljon hän on antanut omaa aikaansa tekstieni ja tutkimussuunni- telmieni kommentointiin: tämä onkin suurin yksittäinen syy sille, että tämä väitöskirja on nyt valmis. Myös Veikon työn alku- ja kes- kivaiheessa sekä Terhin loppuvaiheessa esittämät terävät kommen- tit ovat auttaneet minua tarkentamaan keskeisiä väitöskirjassa esit- tämiäni ajatuksia. Esitarkastajiltani apulaisprofessori Johanna Sumialalta ja aka- temiatutkija Marcus Mobergilta sain erittäin hyödyllisiä, sopivan kriittisiä ja opettavaisia kommentteja, jotka auttoivat käsikirjoituk- sen muokkauksen loppuvaiheessa. Olen kiitollinen että olen saanut kaksi suuresti arvostamaani tutkijaa kommentoimaan työtäni. Tämän työn rahoitus on muodostunut useasta lähteestä. Kiitän Emil Aaltosen säätiötä, Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suo- men rahastoa, Turun yliopistosäätiötä, Oskar Ö\ unds Stiftelseä ja Turun yliopiston Juno-tohtoriohjelmaa itse väitöskirjatyön ja siihen liittyneiden konferenssimatkojen rahallisesta tukemisesta. Lisäksi kiitän Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimus- keskusta ja sen edustajana yliopistotutkija Urpo Kovalaa väitöskir- jan ottamisesta Nykykulttuuri-julkaisusarjaan, johon kuuluvia jul- kaisuja olen lukenut paljon. Kiitän myös käsikirjoitusta arvioineita toimituskunnan jäseniä kommenteista ja kustannustoimittajia teks- tin viimeistelystä. Olen ylpeä saadessani väitöskirjani näin hienon joukon jatkoksi. Akateeminen kotiväkeni on Turun yliopiston uskontotieteen op- piaineessa, ja lähin vertaisryhmäni on ollut oppiaineen jatko-opis- kelijoissa. Haluan kiittää erityisesti Anna Haapalaista, Riina Keto- Tokoita, jo tohtoroitunutta Teemu T. Mantsista, Tuomas Äystöä ja helsinkiläis-turkulaista ulkojäsentä Essi Mäkelää yhteisistä projek- teista, matkoista ja vertaistuesta akateemisen maailman paineissa. Teemulle myös kiitos sankariantropologiasta! Helsingin yliopistoon siirtynyttä Teemu Tairaa kiitän tieteelli- sistä ja vähemmän tieteellisistä keskusteluista, akateemista maail- maa koskevasta hiljaisesta tiedosta, matkoista ja yhteisistä projek- teista. Teemuun tutustuminen rohkaisi minua hakeutumaan tutki- januralle – varoituksista huolimatta. Lisäksi kiitän Jaana Kouria keskeneräisten tekstieni sitkeästä oikomisesta, Matti Kamppista hänen jo proseminaarin aikana an- tamastaan virikkeestä tieteellisen ajatteluni ja ilmaisun selkiyttämi- seen sekä Tuija Hovia, Minna Opasta, Pekka Tolosta, Johanna Jyl- Nykykulttuuri 124 6 hää, Anu Isotaloa, Ilmari Raevuorta, Katriina Hulkkosta, Tommi Laitista, Nina Kokkista, Heidi Grönroosia ja Kalle Toivoa keskus- teluista uskontotieteestä ja sen liepeiltä. Uskontotieteen kohdalla ei voi olla mainitsematta Tiinan ja Jaanan vetämää jatko-opiske- lijoiden tekstityöpajaa, joka on tarjonnut tutkijaseminaarin ohessa sopivan rennon foorumin omien tekstien esittelylle ja koettelulle sekä toisten teksteistä oppimiselle. Irmeli Kivekästä, Sirpa Kelos- toa, Erja Aarniota ja Anu Raulaa kiitän avusta erinäisissä käytän- nön asioissa. Turun yliopiston uskontotieteen väen lisäksi monet muut ovat vaikuttaneet väitöskirjaani. Sosiologian opinnot Tampereen yli- opiston Porin yksikössä muodostuivat eräänlaiseksi väitöskirja- työni esivaiheeksi. Haluan kiittää professori Antti Saloniemeä ja yliopistotutkija Jukka Niemelää opastuksesta sosiologiseen ajatte- luun. Tuomas Hovilta olen saanut paljon hiljaista tietoa akateemises- ta maailmasta ja hänen malliksi antamansa tutkimussuunnitelma oli ratkaiseva apu ensimmäisen oman apurahani saannissa. I would like to thank Mehdi Ghasemi for basketball, discussions in the low- er corridors of Main Library, and lunches during which we shared the ups and downs of early career researcher’s life. Päivi Saloselle kiitos keskusteluista etenkin Bourdieun ja muun teorian ympärillä. Otto Latvaa kiitän yhteisistä visioista. Apurahatutkijan uran alku- puolen hybriksen sävyttämät gin tonic -tiistait saattoivat viivästyt- tää väitöskirjojemme valmistumista muutamalla päivällä, mutta il- man niitä prosessi olisi ollut vähemmän hohdokas. Janne Rantalaa haluan kiittää ajatustenvaihdosta erityisesti liittyen Suomen Mar- salkka -monimediaprojektiin. Lisäksi haluan kiittää yliopistonlehtori Jussi Ojajärveä, yliopis- tonlehtori Susanna Välimäkeä, professori Peter Nynäsiä ja yliopis- tonlehtori Jan Svanbergiä työni kommentoinnissa sen alkuvaihees- sa, ollessani vielä keskittynyt tutkimaan Kansallisteatterin Tunte- matonta sotilasta. Lasse Määttää kiitän alkuperäisen ideani jalostamisesta teok- sen promokuviksi.
Load more

Recommended publications
  • Yhteinen Vihollinen, Yhteinen Etu
    Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto YHTEINEN VIHOLLINEN, YHTEINEN ETU Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana Ida Suolahti Väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi pienessä juhlasalissa perjantaina 22.1.2016 kello 12. Helsinki 2015 Kannen kuva: SA-kuva. Alkuperäinen kuvateksti: Majuri Salis käymässä Hiihtolan sotavankileirillä, missä rintamaan ovat asettuneet eri "kansallisuudet": vas. Dargin Kaukasiasta, tatari, tshuvashi, ukrainalainen, kirgiisi, georgialainen, kasakka, kirgiisi, armenialainen ja kasanilainen. Hiitola 1942.07.30. Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 40 ISBN 978-951-51-1830-1 (nid.) ISBN 978-951-51-1831-8 (PDF) ISSN 2342-0138 Unigrafia Helsinki 2015 Esipuhe Kuulin sotavangeista ensimmäisen kerran vuonna 1981, kun isäni kertoi sotaretkestään neljävuotiaalle sovitetun version. Muiden muistojen ohella hän kertoi joukkoyksikössään olleesta sotavangista, joka oli toiminut tupapalvelijana. Isäni selostuksen perusteella pystyin kuvittelemaan miehen lattiaharja ja rikkalapio aseinaan, mutta sotavangin käsite oli vielä epäselvä. Siksi kysyin isältäni, minkälainen sotavanki oikein oli. Isäni vastasi: ”Hän oli hyvin sivistynyt ihminen”. Käsitys sotavangeista ihmisinä ja vieläpä tavallisina ihmisinä jäi osaksi maailmankuvaani jo tuolloin. Tämän työn alku on hieman myöhemmässä ajassa, vuosina 2004–2008, jolloin työskentelin Suomi, sotavangit
    [Show full text]
  • Puolustusvoimien Maakuntajoukot
    Kylkirauta/Lan Rover Range 30.1.2006 14:37 Sivu 1 kubik Range Rover Sport alk. 76 000 Maasturiksi pyrkii nykyisin kovinkin monta henkilöautoa. Kokemuksesta voimme kertoa, että siihen tarvitaan paljon muutakin kuin isot pyörät. www.landrover.fi KAKSI VELJESTÄ, YKSI JA SAMA VISIO Auto oli paljon muutakin kuin vain tyylikäs ja JÄLLEEN UUSI LUKU MERKIN HISTORIASSA Roverin tehtailla työskennelleet veljekset Spencer ja mukava. Eräs Britannian armeijan majuri ajoi Marraskuussa 2004 esitelty täysin uusi Discovery 3 Maurice Wilks halusivat luoda toisen maailmansodan Range Roverilla ongelmitta yhtä soittoa Alaskasta viitoittaa oivalllisesti Land Roverin tulevaa kehitystä. jälkeisessä Britanniassa uudentyyppisen ajoneuvon. aina Argentiinaan. Suuntana on entistä enemmän premium-luokan Tavoitteena oli yhdistää hyötyajoneuvon yksinkertai- tuotteet, kuitenkaan unohtamatta ylivoimaisia nen rakenne ja karu, mutta luotettava laatu. maasto-ominaisuuksia. Päättäväisten veljesten työn tuloksena näki Discovery 3 on jo nyt saavuttanut enemmän ensimmäinen nelivetoinen Land Rover päivänvalon palkintoja ja kunniamainintoja kuin mikään muu vuonna 1948. Uusi malli oli heti välitön menestys. automalli. Discovery 3:n myötä Land Rover toi Land Roverista muodostui jo 50-luvun puolivälissä markkinoille ainutlaatuisen Terrain Response ™ - Range Rover alk. 128 000 (Supercharged 165 000) synonyymi kestävyydelle ja maastoajokelpoisuudelle. pidonhallintajärjestelmän. Niin armeija, maanviljelijät kuin vaativat häly- Varsin rankka puolen vuoden kestotesti, jossa tysajoneuvojen
    [Show full text]
  • Tulisuluista Tappioiden Tuottamiseen
    TULISULUISTA TAPPIOIDEN TUOTTAMISEEN TAPPIOIDEN TULISULUISTA TULISULUISTA TAPPIOIDEN lmatorjuntataktiikka on oppi TUOTTAMISEEN ilmatorjuntajoukkojen tarkoituk- I senmukaisesta käytöstä taiste- Vuosisata suomalaista lussa. Tässä teoksessa tutkitaan suomalaisen ilmapuolustustykistön ilmatorjuntataktiikkaa 1919–2019 ja ilmatorjunnan taktiikan kehit- tämistä sadan vuoden aikajän- teellä 1919–2019. Suomalaista ilmatorjuntataktiikkaa on kehitetty ensivuosikymmenten tulisulkuajat- telusta nykypäivän tappioiden tuot- tamista painottavaan suuntaan. JUSSI PAJUNEN Kirjoittaja, kapteeni Jussi Pajunen on ilmatorjuntaupseeri ja sotatieteiden toh- tori, joka opiskelee Yleisesikuntaupsee- rikurssilla 60. Hän on upseerinurallaan palvellut muun muassa Maasotakoulussa ilmatorjunnan opettajana ja Maanpuo- lustuskorkeakoulussa sotahistorian opettajana. Pajusen päätutkimusintressi suuntautuu ilmasotataidon historiaan. ISBN 978-951-37-7587-2 • KL 04 JUSSI PAJUNEN TULISULUISTA TAPPIOIDEN TUOTTAMISEEN TULISULUISTA TAPPIOIDEN TUOTTAMISEEN Vuosisata suomalaista ilmatorjuntataktiikkaa 1919–2019 JUSSI PAJUNEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU EDITA • HELSINKI Kansi: 5. Raskas Ilmatorjuntapatteri ampuu sulkutulta Helsingin Taivaskalliolta. Kuva: SA-kuva. Takakansi: Stinger RMP Block 1 – Ilmatorjuntaohjus 15. Kuva: Puolustusvoimat. Kustantaja: Edita Publishing Oy © tekijä, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Edita Publishing Oy Ulkoasu ja kansi: Petteri Kivekäs Taitto: Crisme Kotilainen/Edita Publishing Oy Kustannustoimittaja: Arja Olin/Edita Publishing Oy Kuvat: SA-Kuva, Sotamuseo,
    [Show full text]
  • Talvisodan Raskaasta Rauhasta 80 Vuotta
    FÄLTPOST Nro 1/2020 Viesti sotiemme 1939-1945 veteraaneilta Varusmiehet saivat ensimmäiset rautasormukset Sivu 3 Jaakko Valtanen täytti 95 vuotta Sivu 6 Sotaveteraaniliiton XXIX Liittopäivät Helsingissä Sivu 12 Talvisodan raskaasta Yhdysvaltain entinen puolustusministeri rauhasta 80 vuotta Mattis muistaa Talvisodan aseet vaikenivat 13. maaliskuuta Talvisotaa 1940. Jälkilasku tuli Karjalan, Sallan ja Sivu 18 Suomenlahden saarten asukkaiden maksettavaksi. Teemasivut 16–35 Veteraanien etuudet 2020 Tämän vuoden veteraanietuudet Tuntematon kootusti keskiaukeaman kaatunut vänrikki liitteessä. sai kuvatiedot Sivut 28–29 Sivu 37 2 KENTTÄPOSTIA 1/2020 Pääkirjoitus 5.3.2020 Edunvalvontaa ja perinnettä Julkaisija: Suomen Sotaveteraaniliitto ja rintamaveteraaniliitto Kenttäpostia -lehti on nyt ilmestynyt vuoden. Kädessäsi on huomattavasti palveluiden määrittämistä ja kustannusten ar- lehden seitsemäs numero. Rintamaveteraaniliiton ja Sota- vioimista. Eräät kunnat, kuten Tuusula, ovat alkaneet oma- ilmestyy kuusi kertaa vuodessa veteraaniliiton lehtien yhdistyminen oli eräs liittojen tiivis- toimisesti tukemaan veteraanien puolisoita ja leskiä veteraa- tyneen yhteistyön tulos. Uusi lehti ei ole samanlainen kuin nipalveluista säästyneillä varoilla. Tästä juttu lehdessämme Lehden vuosikertatilaus: 15 € liittojen aiemmat Veteraani- ja Sotaveteraani -lehdet olivat. toisaalla hyvänä esimerkkinä muille kunnille. Niin ei ole ollut tarkoituskaan. Niinpä lukijat ovat joutuneet kustantaja: totuttelemaan uuteen, ulkoasultaankin erilaiseen, mutta ai-
    [Show full text]
  • Ulkomaisista Esikuvista Kohti Omaperäisempiä Ratkaisuja
    ULKOMAISISTA ESIKUVISTA KOHTI OMAPERÄISEMPIÄ RATKAISUJA ULKOMAISISTA ESIKUVISTA KOHTI alkaväki on maavoimien OMAPERÄISEMPIÄ suurin aselaji, mutta sen J kehittämisen historiasta ei ole aiemmin tehty kokoavaa tutki- RATKAISUJA musta. Tässä teoksessa selvite- tään suomalaisen jalkaväkitaktii- Itsenäisen Suomen jalkaväkitaktiikan kan kehittämistä itsenäisyyden kehittämisen neljä ensimmäistä ensimmäisinä vuosikymmeninä ohjesääntöjen, sodan ajan ko- vuosikymmentä koonpanojen, sotavarustuksen ja koulutuksen kautta. Kirjoittaja, eversti evp. Hannu Liimatta (s. 1957) on yleisesikuntaupseeri, joka on palvellut muun muassa Kymen jääkäripataljoonan ja Kaartin jääkäri- rykmentin komentajana, Pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopääl- likkönä sekä Maanpuolustuskorkea- koulun jatkotutkinto-osaston johtajana. HANNU LIIMATTA ® ISBN 978-951-37-7453-0 • KL 04 HANNU LIIMATTA HANNU LIIMATTA ULKOMAISISTA ESIKUVISTA KOHTI OMAPERÄISEMPIÄ RATKAISUJA Itsenäisen Suomen jalkaväkitaktiikan kehittämisen neljä ensimmäistä vuosikymmentä Akateeminen väitöskirja, joka Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi sotatieteiden tohtorin tutkintoa varten Maanpuolustuskorkeakoulun Santahamina-talossa Helsingissä, maanantaina 22. lokakuuta 2018 klo 12. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2018 ULKOMAISISTA ESIKUVISTA KOHTI OMAPERÄISEMPIÄ RATKAISUJA ULKOMAISISTA ESIKUVISTA KOHTI OMAPERÄISEMPIÄ RATKAISUJA Itsenäisen Suomen jalkaväki­ taktiikan kehittämisen neljä ensimmäistä vuosikymmentä HANNU LIIMATTA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
    [Show full text]
  • Villnäs Riddarpark / Askainen Knights Park
    Askaisten Ritaripuisto Villnäs Riddarpark / Askainen Knights Park Talvisodan aikana syntyi ajatus Under vinterkriget väcktes tanken During the Winter War an idea was kunniamerkistä, joka voitaisiin myöntää på en utmärkelse som oberoende av born to introduce a decoration that sotilasarvosta riippumatta sodan aikana militär grad kunde ges som belöning för could be awarded regardless of military osoitetun erinomaisen urheuden, taistel- utmärkt tapperhet, särskilt viktiga rank in times of war for special bravery, len saavutettujen erittäin tärkeiden tulos- resultat i strid eller synnerligen for important results in battles and for ten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen förtjänsfullt ledda operationer. De som meritorious command of operations. sotatoimien palkitsemiseksi. Kunnia- tilldelats utmärkelsen benämns riddare The bearers of this decoration are called merkin saajasta käytetään nimitystä av Mannerheimkorset. För att hedra Knights of the Mannerheim Cross. Mannerheim-ristin ritari. Askaisten dessa riddare har Villnäs Riddarpark Askainen Knights Park was established Ritaripuisto on perustettu Suomen anlagts i födelsesocknen för Marskalken in the native parish of the Marshal of Marsalkka C.G.E. Mannerheimin synnyin- av Finland C.G.E. Mannerheim. Finland C.G.E. Mannerheim to honour pitäjään näiden ritarien kunniaksi. these knights. Askaisten kunta käynnisti vuonna 2005 toimet Villnäs kommun inledde arbetet med parken The Municipality of Askainen initiated the building ritaripuiston nousemiseksi. Vapaudenristin år 2005. Riddarparken vill hedra Mannerheim- of the Knights Park in 2005. Founded to honour Mannerheim-ristin ritarien kunniaksi perustettu riddarna inom Frihetskorsets orden och utgöra the Knights of the Mannerheim Cross, Cross of ritaripuisto on ainutlaatuinen huomionosoitus en unik hyllning till alla riddare och därigenom till Liberty, the Knights Park is a unique distinction to Mannerheim-ristin ritareille ja heidän kauttaan hela veterangenerationen och deras insatser.
    [Show full text]
  • Ladattavissa
    Sotahist34_001-317:__Aikakauskirja 11.11.2014 12:26 Sivu1 Sotahistoriallinen aikakauskirja 34 Sotahist34_001-317:__Aikakauskirja 11.11.2014 12:26 Sivu2 Journal of Military History 34 Published by: The Association for Military History in Finland and the Military Museum of Finland Sotahist34_001-317:__Aikakauskirja 11.11.2014 12:26 Sivu3 Sotahistoriallinen aikakauskirja 34 Helsinki 2014 Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotamuseo Sotahist34_001-317:__Aikakauskirja 11.11.2014 12:26 Sivu4 TOIMITUSKUNTA Riitta Blomgren, Mikko Karjalainen, Ohto Manninen, Pekka Saloranta, Pasi Tuunainen ENGLISHSUMMARIES Tapio Kakko TAITTO JA TYPOGRAFIA Irmeli Kuhlman ISSN 0357-816X Myynti / Distributor: TIEDEKIRJA Kirkkokatu 14 00170 Helsinki Finland Tel +358-9-635 177 Fax +358-9-635 017 e-mail [email protected] http://www.tiedekirja.fi Tallinna Raamatutrükikoja OÜ Tallinn 2014 Sotahist34_001-317:__Aikakauskirja 11.11.2014 12:26 Sivu5 Lukijalle Vuosi 2014 on ollut merkkivuosi sekä Suomen Sotahistorialliselle Seu- ralle että Sotamuseolle. Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n 70-vuo- tista olemassaoloa juhlistettiin tammikuussa juhlaseminaarilla Valkoi- sessa salissa ja iltajuhlalla Ostrobotnia-ravintolassa Helsingissä. Sota- museo puolestaan juhli marraskuussa 85-vuotista taivaltaan. Seuran ja museon menneisyys on osin yhteinen. Seura perustettiin tammikuussa 1944 Sotamuistoyhdistys-nimisenä Sotamuseon kanna- tusyhdistykseksi, ja alkuaikoina sen päätehtäviin kuului sotahistoriaa tallettavien yhteisöjen tukeminen. Museokonteksti näkyi myös seuran nimessä – Sotamuseoseura ry. – vuodesta 1949 vuoteen 1957. Sotamuis- toyhdistyksen perustamisen aikoihin Sotamuseo oli ollut olemassa noin viidentoista vuoden ajan. Puolustusministeriö hyväksyi 25.11.1929 esi- tyksen Sotamuseon perustamiseksi Sota-arkiston kellaritiloihin Liisan- katu 1:een Helsingissä. Sotahistoriallisen aikakauskirjan edeltäjä Sotamuseo näki päivän- valon vuonna 1948. Vuodesta 1971 lähtien julkaisu tunnettiin nimellä Sotahistoriallinen seura ja Sotamuseo, mikä sekin kertoo läheisistä kyt- köksistä.
    [Show full text]
  • Baronul Carl Gustaf Emil Mannerheim, Mareşal Al Finlandei (1867-1951)
    BARONUL CARL GUSTAF EMIL MANNERHEIM, MAREŞAL AL FINLANDEI (1867-1951) BARON CARL GUSTAF EMIL MANNERHEIM, MARSHAL OF FINLAND (1867-1951) General-locotenent prof. univ. dr. Teodor FRUNZETI * Commanding Officer 13th Russian Ulan Regiment (1909 - 1910); Commanding Officer Russian Imperial Guards Ulan Regiment (1910 - 1914); Commanding Officer Russian Guards Cavalry Brigade Warsaw (1914 - 1915); Gen eral Officer Commanding 12th Russian Cavalry Division (1915 - 1916); General Officer Commanding Russian- Romanian Group Vrancza (1916); General Officer Commanding VI Russian Cavalry Corps (1917 - 1918); Joins the Finnish Army (1918) Commander in Chief of the Armed Forces (1918 - 1919); Regent of Finland (1918 - 1919); In reserve (1919 - 1931); Chairman of the Defence Counsel (1930 - 1939); Commander in Chief of the Armed Forces (1940 - 1944); President of Finland (1944 - 1946) Sursa: Enciclopedia Wikipedia n acest an se împlinesc 60 de ani de la trecerea în eternitate a mareşalului Finlandei, baronul Carl Gustaf Emil Mannerheim, care a fost comandant Î suprem al ForŃelor Armate ale Finlandei, atât în timpul Războiului de * General-locotenent profesor universitar dr. Teodor FRUNZETI, ([email protected]) este membru titular al AOŞR şi rectorul (comandantul) UniversităŃii NaŃionale de Apărare „Carol I”. Cu doctorate în ştiinŃe militare şi ştiinŃe politice, remarcabil om de ştiinŃă, este autor şi coautor a mai multor cărŃi cu tematică militară, de securitate şi apărare, a peste 100 de articole de specialitate şi comunicări ştiinŃifice. 22 IndependenŃă, din anul 1918, cât şi în timpul celui de-al Doilea Război Mondial, regent al Finlandei (1918-1919), preşedintele Consiliului Apărării (1940-1944) şi preşedinte al Finlandei (1944-1946). Mareşalul Mannerheim s-a născut în Askainen, în Finlanda, într-o familie fino-suedeză cu rădăcini germane care a fost înnobilată, străbunicul său primind titlul de baron, în 1768, iar în 1825, rangul de conte.
    [Show full text]
  • Työvelvollisia, Toipilaita Ja Sotavankeja: Työvoiman Sotilaallinen Käyttö
    Valtiotieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana Otto Aura AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Väitöskirja esitetään Helsingin valtiotieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkis- tettavaksi yliopiston päärakennuksen auditoriumissa XV (Unioninkatu 34, 4 krs.) perjantaina 11. tammikuuta 2019 klo 12. Helsinki 2019 Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 105 Poliittinen historia Publications of the Faculty of Social Sciences 105 Political history © Otto Aura Ohjaaja: Pauli Kettunen Esitarkastajat: Mikko Karjalainen ja Kari Teräs Vastaväittäjä: Petri Karonen Kansikuva: ”Lujasti siinä saa huiskia jos mieli saada urakan valmiiksi. Ja sen jälkeen odottavat taas uudet työt. Summa 1943.03.13” SA-kuva. ISSN 2343-273X (painettu) ISSN 2343-2748 (verkkojulkaisu) ISBN 978-951-51-3365-6 (nid) ISBN 978-951-51-3366-3 (pdf) Unigrafia Helsinki 2019 Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkitaan, miten työvoimaa käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin Suomessa toisen maailmansodan aikana. Tutkimuskysymyksiin vastataan institutionaalisella makrota- solla ja toimeenpanevalla mikrotasolla. Makrotasolla tutkitaan organisaatioita ja niiden kehi- tystä, kuten työvelvollisuuslain toimeenpanoa. Mikrotasolla tarkastellaan kahden rakennusalan ammattilaisen, insinööri Matti Janhusen ja rakennusmestari Veikko Mäkisen, toimintaa talvi- ja jatkosodassa. Työvelvollisuuslaki oli valmistunut kesäkuussa 1939 ja ylimääräisten harjoitusten alkaessa lo- kakuussa 1939
    [Show full text]
  • TULEVA SOTA Turvaa Ilmatilan Nyt Ja Tulevaisuudessa
    KYLKIRAUTA kylkirauta.fi 1/2020 TULEVA SOTA Turvaa ilmatilan nyt ja tulevaisuudessa F-35 Lightning II -hävittäjä tarjoaa Suomelle maailman parasta suorituskykyä. Sen selviytymiskyky monitoimitehtävissä haastavissa toimintaympäristöissä on vailla vertaistaan, ja sen pelkkä läsnäolo on strateginen pelote. Edistykselliset datayhteydet mahdollistavat F-35-hävittäjän toiminnan itsenäisesti sekä yhdessä Suomen johtamis- ja tilannekuvajärjestelmien kanssa vahvistaen eri puolustusharojen yhteistoimintaa. F-35 tarjoaa sotilaallista verkottunutta huoltovarmuutta ja mahdollisuuksia teolliselle yhteistyölle sekä parantaa Suomen kykyä yhteistoimintaan muiden F-35-käyttäjämaiden, kuten Norjan ja Tanskan, kanssa. Samalla se luo työpaikkoja ja teknologista osaamista Suomeen seuraavien 50 vuoden ajan. F-35 on ainutlaatuinen 5. sukupolven hävittäjä, joka turvaa Suomen alueellisen koskemattomuuden ja itsenäisyyden tänään ja tulevaisuudessa. Lue lisää: F35.com. Live: NA Trim: W: 200mm H: 270mm Job Number: FG19-23961_022 Bleed: 3mm Designer: Kevin Gray Publication: Sotilasaikakuslehti Gutter: None Communicator: Ryan Alford Visual: F-35 Resolution: 300 DPI Due Date: 1/27/20 Country: Finland Density: 300 Color Space: CMYK © 2020 Lockheed Martin Corporation Live: NA FG19-23961_035 Kylkirauta Finland.indd 1 Trim: W: 210mm H: 297mm 3/2/20 4:21 PM Job Number: FG19-23961_035 Bleed: 3mm Designer: Kevin Gray Publication: Kylkirauta Gutter: None Communicator: Ryan Alford Visual: F-35 Resolution: 300 DPI Due Date: 3/02/20 Country: Finland Density: 300 Color Space: CMYK pääkirjoitus Tulevaisuuden sota ja ihmisen johtaminen ”Suomalaisia ei lähetetä kuolemaan artikkeleissa tuodaan esille ongelman elektronisesti allekirjoitetulla käskyllä – taustalla vaikuttavia inhimillisiä tekijöi- on mentävä itse sinne eteen ja annettava tä, kuten ”mukavuusalueella pysymisen” käskyt naamakkain.” Näin kiteytti edes- ja ”uusien asioiden ymmärtämättömyy- mennyt eversti Erkki Nordberg koulut- den pelon” tottumukset, joista on vaikea taessaan kapteeneja, jotka harjoittelivat luopua.
    [Show full text]