124 KYYRÖ – Mannerheim ja muuttuvat tulkinnat KYYRÖ muuttuvat Mannerheim ja – Marsalkka Mannerheim esiintyi usein uutisotsikoissa vuosi- na 2001–2014. Keskustelua synnytti aika ajoin Renny Har- linin ja Markus Selinin Mannerheim-suurelokuvahanke. Lööppeihin nousi myös Katariina Lillqvistin nukkeanimaatio Uralin perhonen, jossa Mannerheimia muistuttava hahmo seikkailee Keski-Aasiassa ja sisällissodan Suomessa, ottaa kirgiisinuorukaisen rakastajakseen ja teloittaa punaisten pahvikuvia. Kesällä 2012 tuli julki tieto Ylen Mannerheim- elokuva projektista, jossa Mannerheimia esittää tummaihoi- nen kenialainen. Tässä kirjassa tarkastellaan näiden kolmen Mannerheim- aiheisen teoksen ympärillä käytyjä mediakeskusteluja, joissa produktiot sijoitetaan kulttuurin kentille eri tavoin. Erilais- ten asemointien kautta hahmottuu kuva paitsi suomalaisen median ja kulttuurintuotannon kentistä myös eräänlaisesta mediatisoituneesta kansalaisuskonnosta. Jere Kyyrö MANNERHEIM JA MUUTTUVAT TULKINNAT Mediatisoitunut kansalaisuskonto 2000‒2010-lukujen kulttuurikiistoissa NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 124 MANNERHEIM JA MUUTTUVAT TULKINNAT Copyright © tekijät ja Nykykulttuurin tutkimuskeskus Urpo Kovala (vastaava toimittaja, Jyväskylän yliopisto) Pekka Hassinen (kustannustoimittaja, Jyväskylän yliopisto) Laura Piippo (kustannustoimittaja, Jyväskylän yliopisto) Eoin Devereux (University of Limerick, Irlanti) Irma Hirsjärvi (Jyväskylän yliopisto) Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto) Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto) Hanna Kuusela (Tampereen yliopisto) Katariina Kyrölä (Åbo akademi) Maaria Linko (Helsingin yliopisto) Olli Löytty (Turun yliopisto) Jim McGuigan (Loughborough University, Iso-Britannia) Jussi Ojajärvi (Oulun yliopisto) Tarja Pääjoki (Jyväskylän yliopisto) Leena-Maija Rossi (Lapin yliopisto) Tuija Saresma (Jyväskylän yliopisto) Piia Varis (Universiteit Tilburg, Alankomaat) Juhana Venäläinen (Itä-Suomen yliopisto) Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisusarja perustettiin vuonna 1986. Sarja on monitieteinen ja tieteidenvälinen. Siinä ilmestyy tutkimuksia nykykulttuurista ja kulttuuriteoriasta. Myös modernin kulttuurin vaiheisiin liittyvät kulttuuri- ja sosiaalihistorialliset tutkimukset kuuluvat kustannuslistalle. Sarjassa julkaistavat käsikirjoitukset valitaan asiantuntija-arvioiden perusteella. Julkaisusarjan kirjat ilmestyvät joko painettuina kirjoina ja myöhemmin sähköisinä rinnakkaisjulkaisuina tai suoraan verkkokirjoina. Painettuja julkaisuja voi tilata osoitteesta Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto. Gsm. 040 548 64 44, Email: laura.piippo@jyu.[, http://www.jyu. [/nykykulttuuri/. Julkaisuja voi ostaa myös Yliopistokauppa Sopista (Jyväskylä) sekä muista hyvin varustetuista kirjakaupoista. Julkaisun taitto: Pekka Hassinen Painoasun suunnittelu: Sami Saresma Kansi: Sami Saresma Jyväskylän yliopistopaino Jyväskylä 2019 ISBN 978-951-39-7658-3 (PDF) ISSN 1457-6899 Jere Kyyrö MANNERHEIM JA MUUTTUVAT TULKINNAT Mediatisoitunut kansalaisuskonto 2000‒2010-lukujen kulttuurikiistoissa NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 124 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2019 ESIPUHE Tämän väitöskirjan juuret ovat uskontotieteen pro gradu -tutkiel- massani, jossa käsittelin Kristian Smedsin Kansallisteatterille oh- jaamaa Tuntematon sotilas -teatteriesitystä ja sen vastaanottoa me- diassa. Päätin jatkaa aiheen parissa väitöskirjaa kirjoittaen. Tarkoi- tus oli analysoida myös muita ajankohtaisia, kansallisia aiheita kos- kevia kulttuurikiistoja, ja otin mukaan Katariina Lillqvistin nuk- keanimaation Uralin perhonen sekä Erkko Lyytisen ja kumppanien monimediaprojektin Suomen marsalkka. Pian alkoikin olla selvää (ohjaajilleni hieman itseäni aiemmin), että rajauksen kannalta oli selkeämpää keskittyä Mannerheimia käsitteleviin kiistoihin. Kun tämä askel oli otettu, oli selvää, että myös Solar Filmsin kesken jäänyt Mannerheim-elokuvaprojekti oli pakko sisällyttää tutkimuk- seen tavalla tai toisella. Ajatus Mannerheim-tutkijaksi ryhtymisestä tuntui kuitenkin hankalalta: en ollut niinkään kiinnostunut ”oikeas- ta Mannerheimista” (tosin häntä käsittelevää kirjallisuutta lukiessa mielenkiinto toki kasvoi), vaan siitä, miksi hänen ympärilleen ra- kentui kiistoja nykyajan Suomessa. Tästä syystä määrittelen itse- ni tämän tutkimuksen puitteissa Mannerheim-kuvan tutkijaksi – ja yleisemmin uskonnon ja nykykulttuurin tutkijaksi. Tämän työn aikana olen saanut tukea monelta suunnalta. Suu- rin kiitos kuuluu ohjaajilleni, yliopistonlehtori Tiina Mahlamäel- le, emeritusprofessori Veikko Anttoselle sekä viime metreillä Vei- kon tilalle tulleelle professori Terhi Utriaiselle. Kuten väitöskirjan sivuilta mahdollisesti käy lukijalle ilmi, olen paljosta velkaa Tii- nalle ja Veikolle ymmärryksessäni siitä, miten uskontotiedettä teh- dään. Heiltä olen saanut myös kaksi tämän tutkimuksen kannalta olennaista käsitettä, ”kansalaisuskonnon” ja ”pyhän”. Ilman heidän kirjoittamia suosituksia tämä työ ei olisi myöskään ollut taloudel- lisesti mahdollinen. Tiinaa haluan kiittää vielä erikseen siitä, miten paljon hän on antanut omaa aikaansa tekstieni ja tutkimussuunni- telmieni kommentointiin: tämä onkin suurin yksittäinen syy sille, että tämä väitöskirja on nyt valmis. Myös Veikon työn alku- ja kes- kivaiheessa sekä Terhin loppuvaiheessa esittämät terävät kommen- tit ovat auttaneet minua tarkentamaan keskeisiä väitöskirjassa esit- tämiäni ajatuksia. Esitarkastajiltani apulaisprofessori Johanna Sumialalta ja aka- temiatutkija Marcus Mobergilta sain erittäin hyödyllisiä, sopivan kriittisiä ja opettavaisia kommentteja, jotka auttoivat käsikirjoituk- sen muokkauksen loppuvaiheessa. Olen kiitollinen että olen saanut kaksi suuresti arvostamaani tutkijaa kommentoimaan työtäni. Tämän työn rahoitus on muodostunut useasta lähteestä. Kiitän Emil Aaltosen säätiötä, Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suo- men rahastoa, Turun yliopistosäätiötä, Oskar Ö\ unds Stiftelseä ja Turun yliopiston Juno-tohtoriohjelmaa itse väitöskirjatyön ja siihen liittyneiden konferenssimatkojen rahallisesta tukemisesta. Lisäksi kiitän Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimus- keskusta ja sen edustajana yliopistotutkija Urpo Kovalaa väitöskir- jan ottamisesta Nykykulttuuri-julkaisusarjaan, johon kuuluvia jul- kaisuja olen lukenut paljon. Kiitän myös käsikirjoitusta arvioineita toimituskunnan jäseniä kommenteista ja kustannustoimittajia teks- tin viimeistelystä. Olen ylpeä saadessani väitöskirjani näin hienon joukon jatkoksi. Akateeminen kotiväkeni on Turun yliopiston uskontotieteen op- piaineessa, ja lähin vertaisryhmäni on ollut oppiaineen jatko-opis- kelijoissa. Haluan kiittää erityisesti Anna Haapalaista, Riina Keto- Tokoita, jo tohtoroitunutta Teemu T. Mantsista, Tuomas Äystöä ja helsinkiläis-turkulaista ulkojäsentä Essi Mäkelää yhteisistä projek- teista, matkoista ja vertaistuesta akateemisen maailman paineissa. Teemulle myös kiitos sankariantropologiasta! Helsingin yliopistoon siirtynyttä Teemu Tairaa kiitän tieteelli- sistä ja vähemmän tieteellisistä keskusteluista, akateemista maail- maa koskevasta hiljaisesta tiedosta, matkoista ja yhteisistä projek- teista. Teemuun tutustuminen rohkaisi minua hakeutumaan tutki- januralle – varoituksista huolimatta. Lisäksi kiitän Jaana Kouria keskeneräisten tekstieni sitkeästä oikomisesta, Matti Kamppista hänen jo proseminaarin aikana an- tamastaan virikkeestä tieteellisen ajatteluni ja ilmaisun selkiyttämi- seen sekä Tuija Hovia, Minna Opasta, Pekka Tolosta, Johanna Jyl- Nykykulttuuri 124 6 hää, Anu Isotaloa, Ilmari Raevuorta, Katriina Hulkkosta, Tommi Laitista, Nina Kokkista, Heidi Grönroosia ja Kalle Toivoa keskus- teluista uskontotieteestä ja sen liepeiltä. Uskontotieteen kohdalla ei voi olla mainitsematta Tiinan ja Jaanan vetämää jatko-opiske- lijoiden tekstityöpajaa, joka on tarjonnut tutkijaseminaarin ohessa sopivan rennon foorumin omien tekstien esittelylle ja koettelulle sekä toisten teksteistä oppimiselle. Irmeli Kivekästä, Sirpa Kelos- toa, Erja Aarniota ja Anu Raulaa kiitän avusta erinäisissä käytän- nön asioissa. Turun yliopiston uskontotieteen väen lisäksi monet muut ovat vaikuttaneet väitöskirjaani. Sosiologian opinnot Tampereen yli- opiston Porin yksikössä muodostuivat eräänlaiseksi väitöskirja- työni esivaiheeksi. Haluan kiittää professori Antti Saloniemeä ja yliopistotutkija Jukka Niemelää opastuksesta sosiologiseen ajatte- luun. Tuomas Hovilta olen saanut paljon hiljaista tietoa akateemises- ta maailmasta ja hänen malliksi antamansa tutkimussuunnitelma oli ratkaiseva apu ensimmäisen oman apurahani saannissa. I would like to thank Mehdi Ghasemi for basketball, discussions in the low- er corridors of Main Library, and lunches during which we shared the ups and downs of early career researcher’s life. Päivi Saloselle kiitos keskusteluista etenkin Bourdieun ja muun teorian ympärillä. Otto Latvaa kiitän yhteisistä visioista. Apurahatutkijan uran alku- puolen hybriksen sävyttämät gin tonic -tiistait saattoivat viivästyt- tää väitöskirjojemme valmistumista muutamalla päivällä, mutta il- man niitä prosessi olisi ollut vähemmän hohdokas. Janne Rantalaa haluan kiittää ajatustenvaihdosta erityisesti liittyen Suomen Mar- salkka -monimediaprojektiin. Lisäksi haluan kiittää yliopistonlehtori Jussi Ojajärveä, yliopis- tonlehtori Susanna Välimäkeä, professori Peter Nynäsiä ja yliopis- tonlehtori Jan Svanbergiä työni kommentoinnissa sen alkuvaihees- sa, ollessani vielä keskittynyt tutkimaan Kansallisteatterin Tunte- matonta sotilasta. Lasse Määttää kiitän alkuperäisen ideani jalostamisesta teok- sen promokuviksi.