FÄLTPOST

Nro 1/2020 Viesti sotiemme 1939-1945 veteraaneilta

Varusmiehet saivat ensimmäiset rautasormukset  Sivu 3

Jaakko Valtanen täytti 95 vuotta  Sivu 6

Sotaveteraaniliiton XXIX Liittopäivät Helsingissä  Sivu 12 Talvisodan raskaasta Yhdysvaltain entinen puolustusministeri rauhasta 80 vuotta Mattis muistaa Talvisodan aseet vaikenivat 13. maaliskuuta Talvisotaa 1940. Jälkilasku tuli Karjalan, Sallan ja  Sivu 18 Suomenlahden saarten asukkaiden maksettavaksi.  Teemasivut 16–35

Veteraanien etuudet 2020

Tämän vuoden veteraanietuudet Tuntematon kootusti keskiaukeaman kaatunut vänrikki liitteessä. sai kuvatiedot  Sivut 28–29  Sivu 37 2  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Pääkirjoitus 5.3.2020

Edunvalvontaa ja perinnettä Julkaisija: Suomen Sotaveteraaniliitto ja Rintamaveteraaniliitto Kenttäpostia -lehti on nyt ilmestynyt vuoden. Kädessäsi on huomattavasti palveluiden määrittämistä ja kustannusten ar- lehden seitsemäs numero. Rintamaveteraaniliiton ja Sota- vioimista. Eräät kunnat, kuten Tuusula, ovat alkaneet oma- Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa veteraaniliiton lehtien yhdistyminen oli eräs liittojen tiivis- toimisesti tukemaan veteraanien puolisoita ja leskiä veteraa- tyneen yhteistyön tulos. Uusi lehti ei ole samanlainen kuin nipalveluista säästyneillä varoilla. Tästä juttu lehdessämme Lehden vuosikertatilaus: 15 € liittojen aiemmat Veteraani- ja Sotaveteraani -lehdet olivat. toisaalla hyvänä esimerkkinä muille kunnille. Niin ei ole ollut tarkoituskaan. Niinpä lukijat ovat joutuneet Kustantaja: totuttelemaan uuteen, ulkoasultaankin erilaiseen, mutta ai- Kenttäpostia -lehdellä on tärkeä rooli paikallisten tapahtumi- Suomen Sotaveteraaniliitto nakin meidän tekijöiden mielestä houkuttelevaan ja sisällöl- en uutisoijana. Monet näistä ovat jo osa perinnetyötä. Tulevi- PL 600, 00521 Helsinki tään monipuoliseen lehteen. na vuosina perinneasiat valtaavat yhä enemmän tilaa. Tärkeää Puhelin: (09) 6126 200 on, että lehtemme leviää myös uusille lukijoille ja veteraani- Päätoimittaja: Yksi lehtien yhdistämisen merkittävimmistä tavoitteista oli en perintö ja tietämys kansakuntamme kohtalon hetkistä vä- Sakari Martimo saada veteraaneille ja heidän läheisilleen yhtenäinen tieto ve- littyy myös nuoremmille sukupolville. Toimitussihteeri: teraanietuuksista ja niistä tavoitteista, joita vammautumatto- Ariela Säkkinen mien veteraanien etujärjestöillä on. Heti ensimmäisestä nu- Kiinnostavia lukuhetkiä myös uuden vuosikymmenen Kent- toimitus@ merosta lähtien lehdessä on julkaistu keskiaukeamaa, jossa täpostien parissa! sotaveteraaniliitto.fi on ollut ajankohtaista tietoa veteraanien palveluista - kes- keisenä tietysti veteraaniliittojen aikaan saama, marraskuun Toimitusneuvosto: 2019 voimaan astuneen lain sisältö. Edunvalvontaan ja vete- Jukka Halonen (pj) raanien palveluihin liittyvät asiat tulevat olemaan jatkossa- Heikki Karhu Markku E. Tuominen kin keskeisellä sijalla lehdessämme. Maili Hanski Veteraanityö on merkittävän rakennemuutoksen kynnyksel- Ulkoasu: Mediataju Oy, lä. Tunnuksen omaavista veteraaneista melko tarkoin puolet Matti Halonen on naisia. Samaan aikaan veteraanien puolisoiden ja leskien palveluiden parantaminen on noussut yhä vahvemmin esil- Lehtitilaukset ja le, eivätkä veteraanien kotipalvelutkaan toteudu vieläkään ta- osoitteenmuutokset: saisen hyvin koko maassa. Menneenä vuonna tavoittelimme Riina Lillfors rintamalisän nostoa 200 euroon. Saavutimme siitä vain puo- Puhelin: (09) 6126 2015 riina.lillfors@sotaveteraani- let, joten tavoitteemme on saada ensi vuoden alusta eläkkei- liitto.fi siin vielä 75 euron korotus. Terttu Kettunen Puhelin: (09) 6840 7712 Puolisoiden ja leskien edunvalvonta ei ole yksinkertainen terttu.kettunen@rintama- asia, vaikka siltä saattaisi tuntuakin. Puolisot meidän on toki veteraaniliitto.fi helppo löytää, mutta veteraanien lesket ovat osin kadoksissa - heistä kun ei ole koskaan tehty minkäänlaista kattavaa re- Ilmoitukset: kisteriä. Ensimmäinen tavoitteemme onkin saada puolisoil- Isto Valkeapää le itsenäinen kuntoutusmahdollisuus ja löytää veteraanien GSM 044 722 5926 lesket. Kun liitoilla on käsitys leskien määrästä, parantaa se

Painopaikka: Lehtisepät Oy Tuusula  Svensk resume sidan 15

toiminnanjohtajalta

Marsalkan Talvisodan päiväkäskyt

Suomen marsalkka Carl-Gustav ja tiedän, että jokainen Teistä on Seuraavaksi käsky kunnioit- päivänä voittamattomana vihol- visodasta ihmeen, on patinoitunut Mannerheim antoi pitkällä ural- valmis täyttämään velvollisuuten- taa tunteikkaallakin tavalla tais- lisen edessä…” Samalla luodaan kansamme ydinmuistiin. laan lukuisia ylipäällikön päivä- sa aina kuolemaan saakka.” Seu- telleita sotilaita: ”Olen taistellut katsetta luovutettuun alueeseen, käskyjä. Ne kuvaavat hänen hen- raavaksi vain parilla rivillä juuri monilla tantereilla, mutta en ole ”…jota vuosisatojen hiellä ja vai- kilökohtaisia tuntojaan, mutta alkanut sota raamitetaan osaksi vielä nähnyt vertaisianne soturei- valla olemme viljelleet. ”Nämä peilaavat samalla Suomen val- itsenäisen Suomen tarinaa Va- ta. Olen ylpeä Teistä kuin olisitte tekstiosat on tulkittu osoituksek- tionjohdon ja kansan sielunmai- paussodan jatkeena ja taisteluna omia lapsiani…” Ensimmäisestä si tietystä revanssihengestä ja luo- semaa noina kriittisinä aikoina. ”kodin, uskonnon ja Isänmaan päiväkäskystä poiketen Manner- vutuksen tilapäisyydestä. Kansan Ylipäällikön Talvisodan alussa puolesta”. heim muistaa rintamataistelijoi- tahtoa ei oltu nujerrettu. 1.12.1939 antama päiväkäsky n:ro Talvisodan päättymisen yhte- den lisäksi viisasti niin lottia kuin Suomessa järjestetään 13.3.2020 1 on lyhyt ja ytimekäs sisältäen ydessä 14.3.1940 annettiin päi- kotirintamaa. Näyttääkin, että Valtioneuvoston kanslian isännöi- vain kolme kappaletta. Tuolloin väkäsky n:ro 34. Se on huo- sota syvensi ylipäällikköä myö- män valtakunnallisen tilaisuu- elettiin kiireisiä aikoja: Päiväkäs- mattavasti ensimmäistä käskyä ten kaikkien ymmärrystä Talvi- den lisäksi lukuisia alueellisia ja ky on kirjoitettu muuton keskellä pidempi. Katkerasta pakkorau- sodasta koko kansan taisteluna paikallisia muisto- ja juhlatilai- Helsingissä, sillä ylipäällikkö esi- han tunteesta huolimatta alus- rintaman lisäksi. suuksia Talvisodan päättymisen Sakari Martimo kuntineen asettui Mikkeliin kak- sa kuvataan myös omien toimi- Käskyn loppupuolella valetaan 80-vuotismerkeissä. Ylipäällikön Sotaveteraaniliiton si päivää myöhemmin 3.12.1939. en vaikutusta: ”…parisataatuhatta kansaan uskoa: ”Kuudentoista päiväkäskyjen henki ja sanoma toiminnanjohtaja Ensin luodaan side hänen ja vihollistanne lepää hangessa tai viikon veristen taisteluiden jäl- on kantanut läpi vuosikymmen- sotilaidensa kesken: ”Te tunnet- tuijottaa särkynein katsein tähti- keen ilman yön ja päivän lepoa ten. Erityisesti kiitollisuuden tun- te minut ja minä tunnen Teidät taivaallemme...”. seisoo armeijamme vielä tänä ne heitä kohtaan, jotka tekivät Tal- KENTTÄPOSTIA 1/2020  3

Veteraanisukupolven linkki nuorisoon - Rautasormus

Rautasormus symboloi arvokkaalla tavalla sidettä sotiemme veteraanien ja tämän päivän nuorison välillä.

Syksyllä 2018 Helsingissä pidetyssä Etelä- Suomen perinnetyökokouksessa eversti (evp) Timo Lehtonen esitti, että kotiuttamistilai- suuksissa varusmiehille alettaisiin jakaa pal- kinto, joka muistuttaa veteraanisukupolven arvoista ja teoista. Asia eteni, ja keväällä 2019 Suomen Ve- teraaniliittojen Valtuuskunta päätti lähestyä Puolustusvoimia ja Rajavartiolaitosta esityk- sellä saada jakaa ns. rautasormus yhdelle ko- tiutuvalle varusmiehelle jokaisessa koulutta- vassa joukko-osastossa. Esitys hyväksyttiin, ja asiasta laadittiin tarvittavat viranomais- ja ve- teraaniliittojen ohjeet niin, että ensimmäiset jakotilaisuudet järjestettiin joulukuussa 2019. Rautasormuksella halutaan symboloida erityisesti yhteisöllisyyttä, joka mahdollisti Talvisodan ihmeen, torjuntavoitot ja maam- me jälleenrakentamisen. Kunniakirjassa lu- kee seuraavasti: ”Veteraanien perinteiden mu- kaisesti kaveria ei jätetä. Silloin teitäkään ei jätetä.” Kunniakirja onkin otsikoitu ”Yhtei- Upseerikokelas Gerardo Hiltunen sai kunnian- söllisyyden ylläpitäjälle”. osoituksen veteraani Olavi Matilaiselta. Taustalla Espoon Sotaveteraaniyhdistyksen Viideksi vuodeksi puheenjohtaja Hannu Viitanen.

Sotaveteraanipiireille on jaettu viiden vuo- den tarve rautasormuksia ja niihin liittyviä Gerardo Hiltuselle Meritiedustelukomp- kunniakirjoja. Periaate on, että paikalliset ve- paniasta. Lyhyen turinatuokion perusteella teraaniliitot sopivat keskenään jakovastuut. valinta oli oikeaan osunut. Varsinaisen jakamisen tekee sotiemme ve- Yhteisöllisyyden ylläpitäjälle jaettava sor- teraani tai sotasukupolven edustaja. mus on pieni ele ylläpitää sidettä veteraa- Veteraaniliittojen toiminnanjohtajat osal- nisukupolven ja nuorison välillä. Tällaisilla listuivat joulukuussa 2019 Upinniemessä pienillä teoilla säilytämme kuitenkin tietoi- Rannikkoprikaatin kotiuttamistilaisuuteen. suuden kansamme tarinan merkittävimmäs- Rautasormuksen jako oli nostettu hienos- tä taitekohdasta. ti kotiutuvien palkitsemislista kärkeen. Es- poolaisveteraani Olavi Matilainen luovutti Teksti: Sakari Martimo sormuksen ja kunniakirjan upseerikokelas Kuva: Merivoimat

Rautasormus on todellinen yhteisöllisyyden symboli

Kesän 1939 kääntyessä syksyyn alkoi sodan uhka näyt- lun tulosta, eikä tämä ollut poikkeus. Sormuksia saatiin saivat ilmapuolustussormukseksikin kutsutun, lennos- tää entistä todennäköisemmältä. Suomi oli siihen huo- kerätyksi noin 315 000 kappaletta. Sen lisäksi keräyk- ton hakaristitunnuksella varustetun sormuksen. Sor- nosti varautunut niin taloudellisesti kuin aseellisesti. seen annettiin 19 100 muuta kultaesinettä. Yhteensä musten sisäpintaan on kaiverrettu yksinkertainen, mut- Lokakuun 20. päivä, juuri talvisodan kynnyksellä, jul- Puolustusministeriö sai kerättyä yli 1 750 kiloa kultaa, ta paljon puhuva vuosiluku: 1940. kaistiin Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa millä määrällä olisi saanut hankituksi jopa 30 hävittäjä- Kyseessä on rautainen sitoumus isänmaan asiaan, reservin vänrikki Jussi Lappi-Seppälän kirjoitus, jos- konetta. mutta rautaa sormus ei nimestään huolimatta ole, vaan sa ehdotettiin, että suomalaiset kävisivät vaihtamas- Vastineeksi lahjoituksestaan suomalainen sai rauta- alpakkaa eli uushopeaa. sa kultaiset sormuksensa rautasormuksiin, jotta Suo- sormuksen. Vihkisormuksestaan luopuneille annettiin mi saisi hankittua kipeästi kaivattuja sotavarusteita. maavoimien sormuksella tunnetun, kokardiruusuk- teksti: ariela säkkinen Talvisodan ihme oli koko kansan yhteisen ponniste- keellinen sormus, muuta arvoesineistöä lahjoittaneet 4  KENTTÄPOSTIA 1/2020 ajankohtaista

Coronasta Koronaan

Maailman rauha on Moskovan Helsingille vuonna 1990 lahjoit- tama pronssiveistos, jonka on veistänyt kuvanveistäjä Oleg Kir- juhin. Se sijaitsee Hakaniemenrannassa. Patsas on 6,5 metriä korkea. Siinä eri mantereita edustavat ih- miset kannattelevat toisella kädellään maapalloa, jossa on leh- vät. Vapaat kätensä patsaan hahmot ovat puristaneet nyrkkiin, Jarkko Niemisestä veteraanilähettiläs minkä avulla he osoittavat mieltään maailmanrauhan puolesta. Vuonna 2008 se valittiin kolmanneksi rumimmaksi helsinkiläi- seksi patsaaksi. Eräänä kesälauantaina istuskelin patsaan juurella odottamas- sa pikkusiskoani, olimme päättäneet lähteä Korkeasaaren eläin- ”Suomi aina tarhaan. Patsas oli hyvä tapaamispaikka, koska Korkeasaaren laut- ta lähti siitä vierestä. Äkkiä periamerikkalainen pariskunta pysähtyi eteeni, vilkuili lähellä sydäntä” patsasta, katseli minua säälivästi ja kuiski hetken keskenään. Lo- pulta rouva kaivoi laukustaan yhden dollarin setelin ja ojensi sen minulle. Tennistähtenä uran maailmalla luonutta Pokerini piti. Kiitin kohteliaasti ja pariskunta jatkoi matkaansa Jarkko Niemistä tullaan näkemään mm. Kenttäpostia- todennäköisesti tyytyväisenä siitä, että olivat auttaneet tällaista köyhän kommunistimaan alistettua ja riistettyä kansalaista. Ar- lehden sivuilla ja Sotaveteraaniliiton somekanavissa. velin, että kyseessä oli päiväksi Helsinkiin pysähtyneitä risteily- vieraita, joilla ei ollut Helsingistä muuta tietoa kuin että oltiin jos- sain lähellä Venäjää tai ehkä jo Venäjällä? Veteraaniasian uusin puolestapu- Ihmisten uskomukset ovat huvittavia, ja monet niistä ovat vää- huja, tennistähti Jarkko Niemi- riä. Napoleon ei ollut lyhyt (169 cm), salama saattaa iskeä samaan nen suhtautuu tehtäväänsä hyvil- paikkaan kahdesti (New Yorkin Empire State Buildingiin iskee lä mielin. noin 100 salamaa vuodessa) eikä Kiinan muuri näy avaruuteen. ”Hienoa, että pyydettiin. On it- Jotkut uskovat, että poneista kasvaa isona hevosia, japanilaiset sestään selvää, että mielellään läh- luulevat, että Suomen metsissä juoksee villejä muumeja. den mukaan. Veteraanit ja Suomi Uskomukset tulivat mieleen, kun luin uutisen lehdestä. ovat olleet aina sydäntä lähellä. So- Tammikuun lopulla maailmalla alkoi herättää huolta Kiinasta tavuosien olosuhteet ovat minulle peräisin oleva uusi Korona-virus, joka päätyi myös meille Suo- tuttuja jo isovanhempieni kautta. meen. Amerikassa alkoi pyöriä huhumylly, joka väitti, että virus Olin onnekas, että sain lapsuudes- on Kiinan armeijan laboratoriosta karkuun päässyt biologinen sani viettää aikaa kaikkien heidän ase. Valheellista tietoa alkoi levitä myös ihmelääkkeistä, jotka nu- kanssaan. Sitä kauttakin asia on mi- jertavat muka taudin. Oregano-öljy olisi kuulemma tehokas. nulle konkreettinen eikä vain histo- Suomeksi virus on Korona, englanniksi Corona. rian kirjojen, dokumenttien ja elo- Minä tipahdin nauruun siinä vaiheessa, kun lehdessä kerrot- kuvien kautta.” tiin uudesta huolenaiheesta: osa ihmisistä näyttää uskovan, että Niemisen isänisä oli merimies Korona-viruksella ja meksikolaisella Corona-oluella olisi jotain te- ja sai kuulla kotimassa syttyneestä kemistä keskenään. He miettivät aivan tosissaan, voiko Corona- sodasta merillä ollessaan. Ukki oli olutta juoda turvallisesti, entä Corona-brandyä? Ja kaikki vain rintamalla niin Talvi-, Jatko-, kuin siksi, että viruksella ja oluella on sama nimi. Lapin Sodassakin. Jos tälle linjalle lähdetään, minulla on montakin uutta ehdo- ”Mummi synnytti sotavuosi- tusta. na kaksi lasta ja piti kotia pystys- Viruspelkoisten kannattaa välttää ensinnäkin automerkki To- sä, välillä pommisuojassakin”, hän yota Coronaa sekä helsinkiläistä Corona-baaria. Ei kannata myös- hymähtää. kään katsoa meksikolaisten jalkapalloilijoiden Jesús Manuel Co- Maskussa kasvanut Nieminen ronan ja José de Jesús Coronan pelejä. On myös muistettava, että vietti lapsena paljon aikaa koulun Corona Australis on Etelän kruunu -tähdistö, Corona Borealis on jälkeen isovanhemmillaan. Pohjan kruunu-tähdistö ja Corona Austalidit tarkoittaa meteori- ”Muistan ne lukemattomat tun- parvea – ties mitä korona-viruksia sieltä putoilee! nit, kun mummi ja ukki olivat vaik- Auringon uloin kerros on nimeltään Korona, sieltä asti virus ka lounaan jälkeen päivälevolla ma- tuskin tulee. Mutta ehdottomasti kannattaa viskata roskiin van- kuuhuoneessa. Istuin siinä sängyn ha Korona-peli! vieressä ja kuuntelin sitä sota-ajan Kannattaa myös muistaa, että yhdysvaltalaisen vakoilusatel- tarinaa ja niitä kertomuksia. Rinta- liittisarjan lisäksi Corona on yhdysvaltalaisen kaupungin ja italia- ma-asioista ei puhuttu, vanhemmi- Jarkko Nieminen on myös innokas sotahistoriaharrastaja. laisen yhtyeen nimi. ten ymmärsin miksi .” Hyvä uutinen lienee se, että Silja Linen M/S Svea Corona romu- niin paljon, mitä - kiitos tenniksen mitä hänellä on vasta kun sen me- tettiin vuonna 1985. Maailmalta perspektiiviä - sain nähdä. Täällä on hyvä kas- nettää.” vaa ja elää.” ”Kiitos veteraanien, meillä on Tennisammattilaisen ura vei Nie- Niemistä tullaan tulevan vuoden niin monet asiat niin älyttömän hy- mistä n. 60-70 maahan. Vuodet aikana näkemään paitsi Kenttäpos- vin, kun vertaa muihin. Sen kuin maailmalla opettivat kasvattivat tia-lehden sivuilla ja Sotaveteraa- muistaisi ja siitä osaisi iloita, niin veteraanisukupolven kunnioitusta niliiton somekanavissa, myös kesän on helpompi nauttia, elää hetkes- entisestään. liittopäivillä, mikäli nykyään mm. sä ja auttaa niitä, joilla asiat eivät ”Siellä sai perspektiiviä niihin urheiluselostajana toimivan Niemi- ehkä ole niin hyvin. Sitten kun ve- oloihin, mitkä meillä on Suomes- sen aikataulu sen vain sallii. Perin- teraaneja ei ole enää itse kertomas- sa ja olen vieläkin kiitollisempi neaikaan siirtyminen, yksi päivi- sa noista ajoista, niin vaaditaan sitä isovanhempieni sukupolvelle siitä en ydinteemoista, mietityttää myös muistuttamista. Sota-aikahan on yl- hinnasta, minkä he maksoivat, että häntä. lättävän lähellä edelleenkin, mutta me nykysukupolvi saamme nauttia. ”Arvokkain asia, mitä tennis ja sitten kun veteraaneja ei enää ole, EVE HIETAMIES Toivottavasti kaikki osaavat arvos- isovanhempani ovat elämääni tuo- sen konkreettisuus katoaa. Silloin kirjailija, taa sitä, sillä moniin muihin paik- neet on se perspektiivi. Sitä kaut- se muistuttaminen on entistä tär- Apu-lehden toimittaja koihin verrattuna meillä menee to- ta pystyy nauttimaan pienistäkin keämpää.” della hyvin”, hän pohtii. asioista. Ihmismieli on jotenkin ”On paljon asioita, kuten turval- hölmö siinä, että se tottuu helpos- Ariela Säkkinen lisuus, joita pitäisin itsestäänselvyy- ti kaikkeen, vaikka sitä perspektii- kolumni tenä, ellen olisi nähnyt maailmaa viä olisikin. Ihminen arvostaa sitä, KENTTÄPOSTIA 1/2020  5

Mestarihiihtäjä Pekka Niemen perikunnalta arvolahjoitus Kolosjoki-palkinto Lahden Hiihtomuseoon

Talvi- ja Jatkosodan veteraanin Pekka Niemen mestarihiihtäjän palkinnot. ”Lähtö tapahtui Muoniosta Ruot- perikunta luovutti liki kaksikiloisen sin puolelle. Äidillä oli kaikki isän hopeamaljan joulukuussa Lahdessa palkinnot mukanaan puulaatikoi- hin pakattuina. Hän istui Suomen järjestetyssä tilaisuudessa puolella näiden laatikoiden päällä ja ilmoitti Suomen sotilaille, että hän Keminmaan alueella syntynyt Pek- tiin Talvisodassa partioihin, jot- ei lähde tästä minnekään, ennen ka Niemi voitti Petsamon Kolosjo- ka suorittivat tiedustelu- ja tuho- kuin tietää laatikoiden olevan tal- ella vuosina 1937-1939 sekä 1941- amismatkoja vihollislinjojen taakse. lessa”, Niemen tytär Riitta Wiesch- 1944 järjestettyjen hiihtokisojen Yksi hänen asetovereistaan muiste- mann kertoi palkinnon luovutusti- 30 kilometrin matkan neljä ker- li, kuinka Niemi päätti yksin läh- laisuudessa. taa, minkä ansiosta sai Kolosjoen teä katkaisemaan vihollisen kent- Perheen äidin ja palkintojen Tunturiveikkojen kiertopalkinnon täpuhelinjohdot. Hän hiihti yön evakkomatka Ruotsissa kesti vuo- omakseen. pimeydessä ja pääsi käsiksi vihol- den. Palkintolaatikotkin päätyivät Vaikka Ounasvaaran Hiihtoseu- lisen maassa olleisiin puhelinjoh- Ruotsin puolelle ja olivat siellä het- raa ja Kittilän Urheilijoita urallaan toihin. Vielä vihollisen tarkastus- ken aikaa kateissa, kunnes sodasta edustanut Niemi saavutti menes- partion lähestymisen kuultuaankin palannut Niemi löysi ne jostakin tyksekkäällä hiihtourallaan mm. hän jatkoi työtään. Niemen onnis- vajasta, rajan tuntumasta. Joitakin olympiapronssia sekä kolme MM- tui katkaista johdot, mutta hän tuli palkintotauluja jäi sille tielleen. mitalia, piti hän Kolosjoen liki kah- myös vihollisen havaitsemaksi. Palkinnon luovutti museolle Niemen sisarentytär Nina Breilin (vas.), den kilon painoista hopeamaljaa Hänen peräänsä ammutut vihol- Lasse Koskinen poika Tapio Niemi sekä tytär Riitta Wieschmann. uransa arvokkaimpana ja erikoi- lisluodit menivät läheltä, mutta ei- simpana palkintona. vät osuneet. Nopeasta hiihtotaidos- ta oli apua. Matti Niemi (1900-1993) Sodat katkoivat hiihtouraa Petsamossa Talvisodassa käydyt taistelut estivät Rajaseudun hiih- • Olympiapronssi Garmisch-Partenkirchenissä Niemen urheilu-uran katkaisi- tojen nimellä kulkeneiden kisojen 1936 (18 km hiihto) vat ensin Talvisota ja kahta vuotta järjestämisen 1940, mutta seuraa- • MM-kulta (50 km hiihto) myöhemmin Jatkosota. Talvisodas- vana vuonna perinne taas jatkui, • MM-hopea (4 × 10 km viesti) sa viestimiehen koulutuksen pää- kunnes Suomi menetti Petsamon osin Helsingin Radiopataljoonas- jatkosodan rauhan ehdoissa. Myö- • MM-pronssi (18 km) Chamonix'ssa 1937 sa suorittamansa asevelvollisuuden hemmin samana vuonna Niemen • SM-hopea 1935 (50 km) aikana saanut Niemi palveli viesti- vaimo joutui lähtemään Lapin so- • SM-pronssi 1938 (50 km) aliupseerina Lapin rintamalla, Jat- dan jaloista evakkoon, minne läh- • Holmenkollenin voitto 1938 (50 km) kosodassa viestiupseerin tehtävissä. tivät hänen mukanaan myös pa- Ansioituneita kilpahiihtäjiä koot- riskunnan kaksi vanhinta lasta ja

Sankarivainaja haudan Veteraanipariskunta vietti lepoon Puumalassa briljanttihääpäiväänsä

75-vuotishääpäiväänsä tammikuus- harrastukset sekä jälkipolvi - seit- huoltoa. Ja sen pitkän avioliiton sa- sa viettäneiden Rafael ja Kerttu semän lastenlasta ja saman verran laisuus? Teppanan häitä tanssittiin Luuk- lastenlastenlapsia - ovat pitäneet ”Toisen ymmärtäminen ja asiois- kosen veljesten tahdittamana Imat- pariskunnan virkeänä. sa joustaminen ovat kestävän pari- ran VPK:n Seurapirtillä 27.1.1945. Tänään Teppanat elelevät omas- suhteen perusta”, sanoo Kepa. Ulkona paukkui 42 asteen pakka- sa asunnossaan lähes omatoimises- nen ja pulaa oli kaikesta. Morsius- ti käyttäen hyväkseen rintamave- Teksti ja kuva: kimpun neilikatkin olivat paperista. teraanien kotona asumista tukevia Heikki J. Oksanen Rape ja Kepa tapasivat toisensa palveluja kuten siivousta ja ruoka- Imatran Vuoksenniskan terästeh- Kaatuneista puumalaisista jäi kentälle 30 sotilasta, nyt heistä on vuoden sisään taan laboratoriossa syksyllä 1939. löydetty ja tuotu kotiin kaksi. (Kuva: Veli-Pekka Kontinen) Nyt yhteistä polkua on kestänyt Puumalassa 22.1.1919 syntynyt Martti lauloi ”Oi kallis Suomen- jo yli 80 vuotta. Rape joutui jatko- Väinö F. Oinonen kaatui jatko- maa” -laulun. sotaan 18-vuotiaana, ensin syksyl- sodassa 25.7.1941 Tuuloksessa ja Puumalan Sotaveteraaniyhdistys lä 1941 Rukajärvelle, mistä puolen jäi kentälle. Hänen maalliset jään- järjesti Suomen lipun ja veteraanili- vuoden kuluttua Syvärille. Pitkän teensä löysi venäläinen etsintäryh- pun kirkkoon ja airueen sankari- asemasotavaiheen jälkeen kesällä mä kesällä 2019. Tammikuussa haudalle. Veteraanien lauluryhmä 1944 alkaneen perääntymisen ai- hänet siunattiin vihdoin kotimaan esitti siunaustilaisuudessa ”Veteraa- kana Rapen sotapolku päättyi Au- multiin Puumalan sankarihautaus- nin iltahuudon.” nuksen kautta vihdoin kotiin jou- maalle, Lapin sodassa kaatuneen Puumalan sankarihautausmaal- lukuussa 1944. Veikko-veljensä viereen. la on 231 muistokiveä. Vuonna 1961 Teppanat muuttivat Väinön siskonpoika kantoi san- Karhulaan nykyiseen Kotkaan kol- karivainajan arkun kirkosta hau- Teksti: Teuvo Kontinen men lapsen kanssa. Työvuodet, mo- dalle, missä Väinön 92-vuotias veli Puumalan Sotaveteraanit ry lempien liikunnallinen elämäntapa, 6  KENTTÄPOSTIA 1/2020 ajankohtaista

Kenraali Jaakko Valtanen 95 vuotta Koko elämä isänmaalle

Helmikuussa 95 vuotta täyttänyt kenraali Jaakko Valtanen sanoo, että Suomi on huikea kehitystarina, kuinka maamme selvisi sodanjäl- keisistä olosuhteista osaksi Eurooppaa sen ta- savertaisena jäsenenä. Veteraanityön hän sanoo rikastuttaneen eläkevuosiaan monella tavalla.

”Katselen tänään isänmaatani hy- 1944 – samana päivänä, jolloin Vii- vin myönteisin ja onnellisin miet- puri menetettiin. Hän palveli tulen- tein, kun ajatellaan, mistä olosuh- johtoupseerina Haapasaarten Van- teista me sodan jälkeen lähdimme hakylänmaassa sodan loppuun. ja miten hyvin kestimme sen jälki- ”Nuo vuodet opettivat minul- seuraukset”, tammenlehväkenraali le kolme asiaa. Ensinnäkin sota Jaakko Valtanen sanoo. on pienelle maalle aina hirvittävä ”Selvisimme vielä 40 vuoden kyl- koettelemus. Sen takia meidän pi- män sodan vaiheesta ja Neuvosto- tää tehdä kaikkemme, että emme liiton painostuksesta, saatoimme joutuisi sotilaallisesti uhatuksi ja liittyä Euroopan Unioniin tasaver- konfliktiin. Toiseksi, siinä tarvi- taisena ja länsimaisena suvaitseva- taan sekä viisasta politiikkaa että na kulttuurivaltiona. Se on huikea viisaasti hoidetut puolustusjärjes- kehitys niistä kaikkein vaikeimmis- telyt. Yleinen asevelvollisuus on ta sodan vuosista tähän päivään.” jälkimmäisen vankka perusta. Ja kolmanneksi, viime kädessä on kui- Pitkät sotavuodet tenkin kyse ihmisistä, heidän elä- mästään ja tahdostaan. Jos heillä Kenraali Valtanen täytti helmikuus- on yhteiskunnassa hyvä elää, siitä sa 95 vuotta. Hän toimi Puolustus- syntyy puolustettavia arvoja”, Val- voimain komentajana kylmän so- tanen tiivistää. Tammenlehväkenraali Jaakko Valtasen tie isänmaan palveluksessa dan loppuvuosina 1983-1990, ollen alkoi jo 14-vuotiaana. Hän täytti 9. helmikuuta 95 vuotta. (Kuva: Antti Virkkunen) tehtävässään viimeinen sotavuosi- Veteraanityöhön en rintamakokemusta omaava ko- nut 30 vuotta, nykyisinkin hallituk- sotamuistojen ja sotaisten tapahtu- asema ja oikeudet. Vain siten yh- mentaja. Heti sodan jälkeen Valtanen jatkoi sen jäsenenä, samoin hän on ollut mien esillä pitämisen asemasta sii- teisten tavoitteiden saavuttaminen Valtanen osallistui jo 14-vuoti- Merisotakoulun 18. merikadetti- myös Rintamaveteraaniliiton val- hen, millaiset arvot ja päämäärät ja on mahdollista.” aana talvisotaan vapaaehtoisena lä- kurssille, josta hän valmistui sen tuuskunnan jäsenenä. Kun sitten millaiset yhteiskunnalliset arvoase- hettinä sekä puhelin- ja radiomie- priimuksena. Näin elämä siis oli Veteraaniliittojen valtuuskunta pe- telmat ovat meitä yhdistäneet – ja Tuntoaistit herkkinä henä rannikkopuolustuksen Turun ohjannut hänet sotilasuralle. ”Olin rustettiin, kenraali Valtasesta teh- jotka tulevaisuudessakin pitäisivät lohkolla. Jatkosotaankin hän lähti syntynyt rannikkotykistöön”, hän tiin sen ensimmäinen kunniajäsen. pientä kansaa yhdessä ja osallise- Kenraali Valtanen sanoo, että suo- vapaaehtoisena, ensin 7. Rannik- tiivistää. Sen voi ymmärtää myös ”Veteraanityö on antanut minul- na Euroopan kansojen perheessä.” malaiset voivat elää sosiaalisesti koprikaatissa radiomiehenä. Pian kirjaimellisesti, sillä hänen isänsä, le tavattoman paljon ajattelemisen Valtanen muistuttaa, että Suo- erittäin turvallisessa maassa, me tuli komennus Erillisen Rannikko- eversti Viljo Valtanen oli saman aihetta – paljon uusia ystäviä ja toi- men sotahistoria on tutkittu varsin olemme hyvinvointiyhteiskunta. linnakkeiston Seivästön tukikoh- aselajin miehiä. mintaa, jotka ovat rikastuttaneet perusteellisesti, ainakin tapahtumi- ”Olemme myös osa Eurooppaa taan Karjalan kannakselle, jossa Sotakorkeakoulun vuoro oli elämääni monella tavalla. Ajatusten en osalta. Inhimillisten kokemusten ja maailmaa, ja siksi meidän täytyy hän sai myös tulikasteensa. Valta- 1953. Hän aloitti maasotalinjan purkaminen minulta pyydettyihin aineistoa on vähemmän. tätä olemassaoloamme ajatella suh- nen kotiutettiin alikersanttina ta- yleisen opintosuunnan opiskelut esitelmiin ja puheisiin on sekin ol- ”Silloin tullaan näiden pientä teessa ympäristöömme. Monenlai- kaisin koulun penkille tammikuus- kurssin nuorimpana. Sotilasura lut monella tavalla tärkeä ja helpot- kansaa yhdistävien arvojen pariin. sia jännitteitä on suurvaltasuhteis- sa 1942 – alaikäisyytensä takia. täyttyi ylennysten saattelemana tavakin osa uutta elämänvaihetta.” Yksi niistä on yhteinen kieli, miten sa ja Euroopassakin viime vuosien Koulujen päättymisen jälkeen yhä vaativammista tehtävistä, pää- se säilyy elävänä ja kehittyvänä. Sit- aikana ilmennyt. Tietysti me suo- Valtanen anoi jälleen vapaaehtoi- tyen lopulta kenraalina Puolustus- Yhteisöllisyys tärkeimpänä ten ovat yhteiset historiamme vai- malaiset toivomme, että voisimme seksi, päätyen nyt suomalaisten ra- voimain komentajuuteen. heet, uskontojemme harjoittamisen edelleenkin elää ja asua rauhan val- dio- ja valvonta-asemalle Viroon Vuonna 1990 elämässä tapah- Veteraanityö on siirtymässä perin- vapaus ja muut yhteenkuuluvuu- litessa – se on se keskeinen tavoit- ja Inkerinmaalle. Sieltä hänet ko- tui merkittävä kurssin muutos, neaikaan. Kuinka nämä sotiemme den tunteet, jotka liittyvät paljolti teemme, ja jopa tehtävämme.” tiutettiin lokakuussa 1942 jälleen kun Valtanen jäi eläkkeelle ja sa- koettelemusten vuodet siirretään politiikkaan.” ”Pieni maa voi kriisien ja sodan opiskelujen pariin. Seuraavana ke- man tien vakavasti sairaan vaimon- myös kansakunnan seuraavien su- ”Meidän pitäisi olla hyvin va- olosuhteissa kärsiä vain suuria me- väänä Valtanen lähti suorittamaan sa omaishoitajaksi. Hän sanoo, että kupolvien muistiin? ruillamme, ettei kansalaisryhmiä netyksiä. Siksi meidän täytyy edel- lakisääteistä varusmiespalvelustaan se oli tavattoman suuri vanha elä- ”Sinällään en usko siihen, että jakava ääriajattelu pääsisi yleisty- leenkin pitää turvallisuudestamme Uudenmaan Rannikkoprikaatiin. mänmuutos, joka vaati paljon, mut- meidän sukupolvemme voisi ikään mään. Demokratiahan toimii vain huolta ja tuntoaistit herkkinä.” Vuoden 1944 alussa hän aloitti ta myös opetti paljon. kuin määritellä, mitä tulevat suku- kompromissien kautta, jossa enem- Merisotakoulun 15. reserviupsee- Eläkevuosinaan Valtanen on ollut polvet meistä ja meidän vaiheis- mistön käsitykset pyrkivät toteutu- Teksti: jukka halonen rikurssin tykistölinjan. Vänrikiksi hyvin aktiivinen veteraanityössä. tamme muistavat ja ajattelevat. Pe- maan vain sillä edellytyksellä, että Valtanen ylennettiin 20. kesäkuuta Sotaveteraaniliitossa hän on toimi- rinnetyötä tehtäessä tulisi keskittyä otetaan huomioon vähemmistöjen KENTTÄPOSTIA 1/2020  7

Tuusulan kunnalta Rauhaa etsimässä kädenojennus veteraanien Kirkossa puhutaan usein rauhasta. Itse Vapahtaja Jeesus Kristus sa- noi usein opetuslapsilleen: ”Rauhaa teille!”. Muutaman viikon pääs- puolisoille ja leskille tä muistelemme talvisodan loppumista ja sen jälkeen solmittua rauhasopimusta. Rauhansopimuksen myötä maamme menetti alu- eita. Toisaalta se tarkoitti myös sitä, että Suomea ei voitu miehittää ja maa jäi itsenäiseksi. Tästä saamme kiittää Suomen sotilaita ja ny- Tuusulan kunnassa Uudellamaalla veteraaniapuun kyisiä sotaveteraaneja. vuodelle 2020 varatuista 47 000 eurosta pääosa tullaan Pysyvää, sisäistä ja hengellistä rauhaa on kuitenkin vaikea saa- vuttaa pelkkien rauhansopimusten avulla. Siihen tarvitaan Juma- käyttämään veteraanien puolisoiden, leskien ja muiden lan apua. Ortodoksisessa kirkossa alkaa helmikuun lopussa Suuri erityisryhmien auttamiseen. paasto eli pääsiäistä edeltävä paasto. Paaston aikana yritämme jät- tää elämästämme pois turhuudet, ja keskittyä kilvoitteluun lähim- mäistemme hyväksi. Tällä tavoin pyrimme lähemmäs Jumalaa ja Tämän mahdollistaa se, että veteraaniliittojen voimme kokea sydämessämme rauhaa jo täällä maan päällä. aikaansaaman, 1.11.209 voimaan tulleen la- Sunnuntai ennen paaston alkua on nimetty Sovintosunnuntaik- kimuutoksen myötä tunnuksen omaavat ve- si. Päivän evankeliumi (Matteus 6: 14-21) alkaa sanoilla: ”Jos te an- teraanit saavat jatkossa kotiin tuotavat palve- natte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös lunsa maksutta valtion kautta. taivaallinen Isänne teille anteeksi” (Matt. 6: 14). ”Veteraanit ovat tämän asian keskiössä, Sovintosunnuntain evankeliumi sisältää kolme eri opetusta, jot- mutta heidän elämäänsä kuuluvat olennai- ka kaikki liittyvät toisiinsa. Lähimmäisillemme anteeksi antaminen sesti myös puolisot ja lesket”, toteaa pormes- on yksi näistä opetuksista. Vapahtaja opettaa, että anteeksianto on tari Arto Lindberg. tärkeää myös meitä itseämme varten. Syntien anteeksi antaminen Hänen mukaansa veteraanien avustamises- on jokaiselle kristityille Jumalan rakkauden heijastus. Täydellisen sa on tullut aika, jolloin asiaan varattua mää- rakkauden ja anteeksiannon mallina on itse Jeesus Kristus, ja hänen rärahaa tai sen osan käyttöä voidaan laventaa. esimerkkiään seuraten meidänkin pitää olla anteeksiantavaisia. Hä- ”Veteraanit puolisoineen ja leskineen ovat net tuomittiin kuoleman ristillä, ja kuitenkin Hän sanoi: ”Isä, anna kokonaisuus”, hän painottaa. anteeksi heille, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät” (Luuk. 23: 34). Päivän pyhän evankeliumin toinen opetus liittyy paastoon. Paas- Pormestarin päätöksellä toa ei pidä ymmärtää jonkinlaisena kidutuksena, vaan tahdonlu- juuden harjoitteluna. Pyhä Basileios Suuri opettaa paastosta näin: Sotaveteraaniliiton Uudenmaan piirin so- ”Paasto avaa meille paratiisin portit, jotka ensimmäisten ihmisten siaalineuvoja Leena Jäntti kertoo, että uut- pidättäytymättömyys sulki meiltä. Kielletty hedelmä, jonka söi en- ta näkökulmaa mietittiin sotainvalidien, so- simmäinen vanhempi, oli myrkky, joka tappoi kaikki hänen jälke- taveteraanien ja rintamaveteraanien yhteisin läisensä. Paaston kautta, uusi Adam, Jeesus Kristus, kutsui meidät voimin jo viime vuonna. elämään”. Paastossa ei ole kyse vain siitä mitä ruokaa laitamme suu- ”Tuusulan kunta on jo aiemminkin hoi- humme, vaan myös siitä mitä sanoja päästämme suustamme ulos tanut veteraaniasioita hyvin ja on käyttänyt ja miten kohtelemme lähimmäisiämme. Veteraanitoimikunnan puheenjohtaja Vapahtaja puhuu myös aarteista. ”Älkää kootko itsellenne aartei- moniin palveluihin myös omaa rahaa. Nyt Antti Simola on tyytyväinen kunnan ja ruvettiin ajattelemaan, että uuden lain seu- veteraaniyhdistysten yhteistyöhön. ta maan päälle” (Matt. 26: 19). Vapahtaja ei tuomitsee tarpeellisen rauksena voitaisiin varoja käyttää myös puo- omaisuuden keräämistä. Herra kehottaa meitä kuitenkin keskitty- lisoiden ja leskien hyväksi. Pormestarin pää- mään hengellisten aarteiden keräämiseen, sillä ne eivät häviä kos- töksellä päästiin liikkeelle.” kanssa”, painottaa Tuusulan veteraanitoimi- kaan. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kunnan puheenjohtaja Antti Simola. Hänellä Nämä kolme opetusta liittyvät kaikki toisiinsa - anteeksianto, Keusoten veteraaniasioiden hoitajan Niina on veteraaniasioihin myös valtakunnallinen paasto ja hengellisten aarteiden kokoaminen. Antamalla synnit an- Nousiaisen ja johdon assistentti Minna Mä- näkökulma Rintamaveteraaniliiton valtuus- teeksi niille, jotka tekevät syntiä meitä vastaan ja paastoamalla Her- kitalon muistion (3.2.2020) mukaan kunnas- ton puheenjohtajana. ran kuolleista ylösnousemiseen saakka, keräämme aarteita taivaa- sa korvataan veteraaneille silmälaseista 500 ”Veteraanitoimikunta oli tässä työrukkase- seen, missä koi ei syö, eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat euroa joka toinen vuosi ja hammashoidosta na, kun kaikki yhdessä istuttiin saman pöy- murtaudu sisään, eivätkä varasta. Näin voimme toteuttaa Isä mei- 500 euroa/vuosi. Erityisryhmäläisten koti- dän ääressä”, kiittelee Simola yhteistyötä. dän -rukouksen sanat: ”Anna meillä anteeksi velkamme, niin kuin hoidon tarve kartoitetaan ja heille korvataan Kolmea veteraaniyhdistystä tullaan tarvit- mekin annamme anteeksi velallisillemme”. Tällä tavalla voimme pik- tarpeen mukaan fysioterapiaa, hierontaa, jal- semaan palvelusetelien jaossa. Kunnassa on kuhiljaa saada elämäämme rauhan; itsemme, lähimmäistemme ja kahoitoa ja kampaamopalveluita palveluse- kartoitettu veteraanin lesket ja puolisot. Pal- Jumalan kanssa. telillä enimmillään 20 seteliä/vuosi. Erityis- velusetelit sekä saatekirjeet tulostetaan ja sit- ryhmäläisiä on neljä. Tunnuksen omaavia ten yhdistyksille toimitetaan kirjekuoret edel- Rovasti Ion Durac veteraaneja kunnassa on kaikkiaan runsas leen postitettavaksi. Yhdistykset huolehtivat Kirkkoherra, Turun ortodoksinen seurakunta kaksikymmentä. myös siitä, että jokaiseen palveluseteliin tulee Noin 45 leskelle ja puolisoille jaetaan mak- oikea nimi. Loppukesällä 2020 tehdään seu- simissaan kymmenen 50 euron palvelusse- ranta palveluseteleiden käytöstä. teliä, jotka he voivat tarpeen mukaan käyt- ”Veteraanien, puolisoiden ja leskien suun- tää fysioterapiaan, hierontaan, jalkahoitoon, taan pitää olla aktiivinen, kertoa seteleillä kampaamopalveluihin sekä kotipalveluun. saatavista palveluista ja huolehtia, että saaja Jäljelle jäävästä määrärahasta voidaan har- löytää palvelun tuottajan, joka voi palvelun kinnan mukaan tukea esimerkiksi turvaran- tuottaa, ja että ne todella tulevat myös käy- nekkeiden ja turvapuhelimien perusmaksuis- tetyiksi”, Jäntti muistuttaa. sa (noin 30 euroa/kk). Teksti: Tero Tuomisto Hyvä yhteistyö Kuva: Markku Seppä

”Tätä asiaa on suunniteltu hyvässä yhteistyös- sä kunnan ja veteraaniyhdistysten edustajien 8  KENTTÄPOSTIA 1/2020 ajankohtaista

Veteraanijärjestökentän rakennemuutos puhutti liittojen kenttäjohtoa

Rintamaveteraanilii- ton ja Sotaveteraa- niliiton kenttäjohdon yhteisessä neuvottelu- päivässä kartoitettiin veteraanityön nykyti- lannetta ja suunnitel- tiin tulevaa

”Aihe on aika vaativa, mutta siitäkin huolimatta on syytä avoimeen ja re- helliseen keskusteluun”, muistutti Rintamaveteraaniliiton puheenjoh- taja Matti Louekoski 16. tammi- kuuta Helsingissä pidetyn neuvot- telupäivän avaussanoissaan. Meneillään olevaan rakenne- muutokseen ja tulevaan perinne- aikaan keskittyvän päivän aikana käytiin läpi myös marraskuussa voimaan astuneen, veteraanien ko- tipalvelut maksuttomaksi tehneen lakimuutoksen jalkauttamista. Kentän tukea lain toteutu- misessa tarvitaan

Viime vuonna liitot kiersivät Suo- mea yhdessä Valtiokonttorin kans- sa opastamassa kuntia uuden lain Neuvottelupäivän aluksi liittovaltuuston puheenjohtaja Antti Simola (toinen oik.) sekä puheenjohtaja Louekoski palkitsivat Rintamaveteraaniliiton kunniaristillä marraskuussa voimaan tulleen lakimuutoksen valmistelussa sisältöön ja käyttöönottoon. So- suuressa roolissa olleet kanslianeuvos Kari T. Ahosen sekä hallitusneuvos Tuulikki Haikaraisen. taveteraaniliiton sosiaalisihteeri Aikaisemmin heille on jo myönnetty Sotaveteraaniliiton ansiomitali. Leena Seppälän mukaan palaute on ollut pääosin positiivista, mut- on kuitenkin yhä ratkaisevassa roo- yhtenäisesti”, Rintamaveteraanilii- va myös tehostetussa palveluasumi- siokkaasti veteraanijärjestökentän ta myönsi, ettei toiminta kunnissa lissa, puheenvuoroissa muistutettiin. ton toiminnanjohtaja Heikki Kar- sessa olevat veteraanit. perinneaikaan valmistautuessaan ole vieläkään tasalaatuista. ”Ellette te pidä sen toteutumi- hu muistutti osallistujia. käymästä rakennemuutoksesta. Lain tuntemusta tullaan vastai- sesta huolta, on laki vain kaunii- ”Menkää veteraanienne luokse, Rakennemuutos on jo Esimerkkejä purkautuneista pai- suudessa edistämään myös van- ta sanoja. Ei ole ketään muuta ta- selvittäkää, mitä heille kuuluu, saa- käynnissä kallisyhdistyksistä ja mallista, jos- hustyön tulevien tekijöiden parissa hoa, joka kantaisi siitä vastuun. vatko tarvitsemansa palvelut ja jou- sa jäsenet ovat siirtyneet piirin jäse- heille suunnatun verkkokoulutusko- Edes suurten sosiaalipalveluyhty- tuvatko yhä maksamaan niistä”, hän Sotaveteraaniliiton suunnittelu- niksi, on jo esimerkiksi Pukkilasta. konaisuuden muodossa. Kenttäväki mien sisällä palvelut eivät toteudu vetosi korostaen, että on muistetta- päällikkö Petteri Rokka alusti an- ”Kysymyksiä on vielä paljon. Jot-

Talvisodan päättymisen muistopäivän 13.3. tilaisuuksia veteraanipiireissä:

Etelä-Karjala Kanta-Häme laskuoron esitys. 15.3. Jumalanpal- Lappi Muistokonsertti Lappeenrannan Muistotilaisuus Summan veluksen jälkeen esitelmä ja Muistojuhla seurakuntakeskuksen kaupungintalolla, esiintyjänä patsaalla klo 13.00, jonka jälkeen kahvitilaisuus seurakuntatalolla. salissa (Rauhankatu 70). Kahvit al- Rakuunasoittokunta sekä kuoroja, kahvitilaisuus Hämeenlinnan • Kivijärvellä ohjelmallinen muis- kaen klo 17.00 ja ohjelma klo 18.00. solisteina Ville Rusanen ja Mari Salo. keskusseurakuntatalolla. Juhla- tohetki seurakuntatalolla klo 10.00, Pukukoodi tumma puku kunnia- Konsertin juontaa Seppo Hovi. konsertti Hämeenlinnan kirkossa lopuksi kahvitarjoilu merkein. Vapaaehtoinen ohjelma 10€, tuotto klo 18.00, tuotto lahjoitetaan paikallisille sotaveteraaneille. paikallisille veteraanijärjestöille. Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pukukoodi: kunniamerkit. Seppeleenlasku Lääninpuiston 15.3. Muistokonsertti Joensuun Keski-Suomi muistomerkillä klo 17.00, ev.lut. kirkossa klo 18.00, minkä jäl- Etelä-Pohjanmaa • Karstulassa 12.3. Koululaisten kahvit Kouvolan seurakunta- keen juhlakahvit Joensuun Yhteis- Seppeleenlasku kaikilla piirin suorittama kukkien lasku sankari- keskuksessa klo 17.15, Lauluilta ja koululla sankarihaudoilla klo 11.00 vainajien muistopaadelle klo 12.30, esitelmä Keskuskirkossa klo 18.00. minkä jälkeen muistopuhe ja oppi- Vapaa pääsy. KENTTÄPOSTIA 1/2020  9

Muutos etenee kaksilla raiteilla

tei kunkin tarvitsisi jatkuvasti kek- Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton siä pyörää uudestaan, on työn alla yhteisten neuvottelupäivien yksi tavoite oli ohjeistus asiaan. Piireissä suorite- tun kyselyn perusteella neuvoja kai- kirkastaa rakennemuutoksen ja perinnetyön vataan etenkin varojenhoidon ja ar- valmisteluiden ja toteutuksen vastuut. kistoinnin suhteen.” Toiminnan ja perinteiden yllä- pitämisen jatkuminen on neuvo- Rakennemuutos on vaihe, jossa muuntuneille alueellisille perin- teltava vastuun jakamisella esi- veteraanijärjestöt yhdessä Tam- neyhdistyksille. merkiksi kunnille ja seurakunnille, menlehvän Perinneliiton kans- huomautti Sotaveteraaniliiton toi- sa suunnittelevat ja valmistelevat Tiiviissä yhteistyössä minnanjohtaja Sakari Martimo ja hallinnolliset muutokset veteraa- muistutti, että perinneajan rahoi- nijärjestökentän muuntuessa ve- Edellisessä Kenttäpostia-lehdes- tuksen ollessa vielä tässä vaiheessa teraanisukupolven arvoja ja tekoja sä kuvattiin suhteellisen tarkas- auki, on hyvin toimiva paikallinen vaalivaan Perinneaikaan. Muutos ti perusmenettely veteraanipiirin perinneyhdistystoiminta myös va- saattaa olla kivuliaskin toimenpi- muuntumisesta alueelliseksi pe- rainhankinnan paras tuki. de, kun totutut ja hyviksi havaitut rinneyhdistykseksi. Oleellisia toi- Eri puolilla maata ollaan muu- menetelmät ja organisaatiot jou- mia ovat sääntöjen päivitys, toi- toksessa yhä hyvin erilaisissa läh- dutaan muuntamaan uusia tehtä- mintasuunnitelman ja talousarvion töasetelmissa. viä vastaaviksi. Toisaalta muutos on laatiminen sekä tarvittavan oh- ”Paikallisten perinteiden kar- aina myös mahdollisuus! jausasiakirjan laatiminen. Ohjaus- toitus on olennaista – ilman nii- Neuvottelupäivillä havaittiin, että asiakirjassa käsitellään tarvittavat tä ei ole myöskään perinneaikaa. joissakin veteraanipiireissä liiton hallinnolliset seikat, kuten tehtä- Niiden perusteella on mahdollista toimihenkilö tai –henkilöt vastaa- vät, talous, viestintä ja perinnetoi- laatia toimintasuunnitelma ja sille vat myös perinnetyön valmisteluis- minnan muodot. talousarvio. Yhteistoiminta on tär- ta. Tämä luonnollisesti helpottaa Vaikka vastuu alueensa raken- tauksen kohdetta ei ole kuitenkaan Neuvottelupäivillä todettiin myös keää esimerkiksi piirin sekä alueen rakennemuutoksen ja sitä seuraa- nemuutoksesta on yksiselitteises- mahdollista eikä tarkoituksenmu- veteraanipiirien eriaikaisuus tule- perinnevastaavan kesken. Joissain van Perinneajan valmistelua. Useis- ti veteraanipiireillä, on työ tehtävä kaistakaan vaalia, vaan listasta on vaisuuden valmisteluissa. Tämä on paikoissa piirin toiminnanjohtaja sa veteraanipiirissä perinnetyön saumattomassa yhteistoiminnassa valittava ne kohteet, joiden toteutta- täysin perusteltua kovin erilaisista on myös perinnevastaava, mutta valmistelua hoitaa kuitenkin teh- perinnetyötä valmistelevien hen- misesta aikanaan perustettava alu- paikallisista lähtökohdista johtuen. toisaalla Suomessa nämä kaksi ta- tävään kutsuttu perinnehenkilöstö. kilöiden tai toimikuntien kanssa. eellinen perinneyhdistys suoriutuu Nyt alkaa joka tapauksessa olla vii- hoa eivät keskustele lainkaan.” Joissakin veteraanipiireissä myös Vain siten rakennemuutokselle saa- resurssiensa puitteissa. Yksi tapa meiset hetket käynnistää aktiivinen Perinneajan ”myyminen” nykyi- rakennemuutoksen suunnittelu ja daan paikallisesti sopiva tavoite ja laajentaa toimien kirjoa on suunni- ja konkreettinen suunnittelu, jot- sille, veteraanitoimintaa tukeville toteutus on annettu näille perin- muuntumisen aikataulu. Juuri nyt tella toimintaa useille vuosille mää- ta perinnekokonaisuus on valmis rahoittajatahoille oli yksi aiheen netoimia valmisteleville henkilöil- perinnehenkilöstön tärkein tehtävä rittelemällä vuotuisia perinnetyön joskus vuosikymmenen puolenvä- herättämässä keskustelussa esiin le tai toimikunnille. Piirit (ja yh- on koota paikalliset perinteet käy- teemoja, kuten sankarihaudat, Pro lin paikkeilla. nostettu huoli. Toinen yleisöä pal- distykset/osastot) ovat kuitenkin tössä olevan runkotyökalun avulla patria-taulut, seminaarit jne. Kevään ja syksyn 2020 valtakun- jon puhuttanut aihe oli epäselvyys rekisteröityinä yhdistyksinä se lail- (Excel-taulukko). Viimeistään tässä kohtaa veteraa- nallisella perinnetyön kokouskier- Tammenlehvän Perinneliiton sekä linen toimija, joka vastaa tehtävien- nipiirien ja perinnevastaavien kak- roksella tullaan keskittymään pai- veteraaniliittojen roolien suhteen sä ja organisaationsa päivittämises- Perinnelistat toiminnoista sien raiteiden on kohdattava ja nii- kallisten perinteiden tarkasteluun perinneaikaan siirryttäessä. tä. Veteraanipiireillä on hallussaan den on yhdessä tehtävä vaalittavien sekä varmistetaan kahden raiteen, myös resurssit ja vakiintuneet toi- Paikkakunnasta riippuen perintei- perinteiden valinta- ja määrittelytyö hallinnollisten ja perinnetyön, val- Ariela Säkkinen mintatavat sekä verkostot rakenne- den listauksesta rakentuu yleensä toimintasuunnitelman perusteeksi. misteluiden yhteistyö ja yhtyminen. muutoksen toteuttamiseksi ja aika- kymmeniä toimintoja käsittävä Näin lopputulos on paikallisesti ter- naan vastuun siirtämiseksi piireistä kokonaisuus. Jokaista perinnelis- veellä pohjalla perinneaikaa varten. Sakari Martimo

Helsinki Satakunta Vaasa Yhdysvallat Seppeleenlasku Talvisotapatsaalle • Harjavallassa kirkkohetki klo Kaikille avoin muistotilaisuus • 13.3. Konsertti klo 19.00, Lanta- klo 8.30 ja Hietaniemessä klo 8.50. 10.15, seppeleenlasku sankarihau- Vaasan kirkossa klo 18.00. nan Suomi-talo, Florida Kahvitilaisuus sekä veteraani- ja dalla klo 11.00, minkä jälkeen ruo- Ohjelmassa mm. lottakuoro • 14.3. Muistotilaisuus klo 13.00, maanpuolustusjärjestöjen kailu ja ohjelmaa seurakuntatalolla soittokunnan säestyksellä. St.Andrew’s Lutheran Church, Lake ohjelmaa Senaatintorilla klo 9-12 • Kiikoisissa seppeleenlasku sanka- Worth rihaudalle klo 13.00, minkä jälkeen Varsinais-Suomi Espoo juhlatilaisuus seurakuntatalolla Muistojumalanpalvelus Turun Lipunnosto Kulttuurikeskuksen • Porissa muistohetki Summan Tuomiokirkossa klo 18.00 edessä klo 9.00, seppeleenlasku miesten patsaalla klo 17.00, muisto- Tuomiokirkon sankarihaudoilla klo juhla Keski-Porin kirkossa klo 18.00 Kanada 10.00, muistojuhla Tapiolan • Rauman seudulla seppeleenlas- Jumalanpalvelus paikallisella kirkossa klo 18.00, juhlapuhujana ku Lapissa, Kodisjoella, Pyhärannas- Suomi-kirkolla klo 11.00, minkä Elisabeth Rehn sa ja Raumalla klo 11.00, muistojuh- jälkeen seppeleenlasku Scandinavi- la Tallbossa klo 18.00 an Centren veteraanimuistomerkil- Vantaa le sekä kahvitarjoilu. Kunnianosoitus Tikkurilan veteraa- nipuistossa klo 9:00 10  KENTTÄPOSTIA 1/2020 ajankohtaista

Onni Ryynänen 100 vuotta Vilho Kellokumpu 102 vuotta

tusyhteydet Suomeen päin oli myös saata- koihin. Saman vuoden heinäkuussa hän va rakennettua. haavoittui Ukrainassa vakavasti ja oli kuu- Onnin kohdalla taistelut isänmaan puo- kausia hoidettavana sotasairaalassa Saksas- lesta päättyivät 15.11.1944 jatkosodan pää- sa. Suomeen hän palasi kesäkuussa 1943, tyttyä kestettyään 4 vuotta 9 kuukautta ja minkä jälkeen osallistui Jatkosotaan JR yhden päivän. 32:ssa mm. Uhtuan suunnalla ja kesällä 1944 Sodan jälkeen Onni avioitui v. 1947 Vie- Karjalan Kannaksella taistellen. nonsa kanssa ja he saivat neljä lasta. Varsi- Tyyne-vaimonsa kanssa hän avioitui jou- naisen elämäntyönsä hän teki metsäalalla. luna 1943 ja sai viisi lasta. Sotienjälkeisen Viimeisin pesti oli Kaukas-yhtiön piiri- uransa Kellokumpu teki Vapo Oy:llä, met- työnjohtajan tehtävä Pohjois-Savon alueel- sätöissä savotoilla sekä kotitilallaan. Lisäksi la. Työvuosia kertyi peräti 74, joista viimei- hän on vaikuttanut niin Sallan kunnan kuin set 34 vuotta metsäteknikkona. seurakunnan luottamustehtävissä. Vieno ja Onni Ryynänen asuvat edelleen ”Isänmaa on minulle hyvin rakas ja lähei- omassa kodissaan. Arkeen tuovat mieluisia nen. Se on vaatinut paljon uhrauksia, mut- Tuusniemeläinen sotaveteraani Onni Ryy- hetkiä yhdessä valmistetut ateriat, ulkoilu ja Komeana tammikuisena talvipäivänä, kovi- ta varjelus on ollut mukana. Olen selvinnyt nänen syntyi 19.10.1919 Polvijärven Lipas- pieni puuhastelu piha- ja kotitöiden parissa. en pakkasten hivenen lauhduttua, vietettiin pahoista paikoista ja elämä on tuonut minut vaarassa 9-lapsiseen perheeseen. Hän tottui Virkeä mies on kirjoittanut kokemuksis- Sallassa neljän sodan veteraanin, sotainvali- tähän päivään saakka”, päivänsankari kiitte- jo pienenä kovaan työntekoon. Isä oli met- taan myös kaksi kirjaa: ”Kinttupoluilta ja ka- di Vilho Kellokummun syntymäpäivää lä- li juhlaväkeä liikuttuneena. sänvartija ja lisäksi viljeltiin maata. pulasilloilta” sekä ”Sotaveteraanin painajai- heisten ja ystävien läsnä ollessa. Hopeaharjun palvelutalolla asuva Kello- Onni liittyi nuorena suojeluskunnan poi- sunet”. Jälkimmäisessä hän toteaa: ”Emme Hänen syntyessään 28.1.1918 ihmettelivät kumpu on virkeä ja päivän tapahtumia tii- kaosastoon ja vannoi suojeluskuntavalan ole hävinneet käymiämme sotia. Olemme hänen vanhempansa ”mitähän tuosta rää- viisti seuraava 102-vuotias, jonka lämmin- 17-vuotiaana. Hänen sotataipaleensa alkoi saavuttaneet päämäärämme, säilyttäneet päleestä tulee.” Hänestä tuli aktiivinen ur- henkistä kerrontaa kuuntelee ilolla. Talvisodan loppuvaiheessa, tosin koviin tais- vapautemme ja itsenäisyytemme. Suomen heilija, isänmaan puolustaja, aviomies, isä teluihin hän ei vielä silloin joutunut. kansalla on itsemääräämisoikeus ja toimi- ja arvostettu veteraanityön puolestapuhuja. Ahti Kantola Jatkosodassa tilanne muuttui ja Onni tais- va demokratia. Näiden arvojen puolestahan Talvisotaan Kellokumpu osallistui Sallan puheenjohtaja teli Pioneeripataljoona 13 riveissä. Pionee- me olemme taistelleet. ” pataljoonana tunnetun Erillisen Pataljoona Sallan rintamaveteraanit ry rit raivasivat sulutteita ja miinakenttiä jal- 18:n riveissä ja on nyt tiettävästi sen viimei- kaväen edetessä, korjasivat tuhottuja siltoja Eija Iivarinen nen elossa oleva veteraani. ja varmistivat vesistöjen ylityksiä. Asemaso- toiminnanjohtaja Toukokuussa 1941 Kellokumpu ilmoit- dan aikoihin tehtäviin kuului myös rakentaa Pohjois-Savon Sotaveteraanipiiri tautui kymmenien muiden lappilaismiesten täydentävää tieverkostoa. Huolto- ja kulje- joukossa vapaaehtoiseksi SS Waffen- jouk-

Veikko Heikkinen 100 vuotta Tarmo Sandberg 100 vuotta

väärikomppania, jonka riveissä edessä oli Komennus oli merkittävä koko elämälle. eteneminen Rukajärvelle, minkä suomalais- Kauheuksien keskellä syntyi myös rakkaus- joukot valtasivat syyskuussa 1941. tarinoita, niin kävi Tarmollekin. Kuusamo- Tammikuussa 1942 Veikko komennet- lainen rintamalotta Alma sai sijan sydämes- tiin mukaan Suomen historian suurimmak- sä ja siitä alkoi elämänkumppanuus. si jääneelle Maj Guban kaukopartioretkelle, Yksiköt vaihtuivat, välillä oltiin koulu- jonka tavoitteena oli tuhota vihollisen suuri tuksessa. Tie vei Sallasta Kiestingin ja Ru- huoltokeskus. Retkellä Veikko sai pahoja pa- kajärven suuntaan, myöhemmin edelleen leltumavammoja. Koko sodan konekivääri- ambulanssin kuljettajana Krivin ja Povent- miehenä toiminut Veikko sai sodassa myös san taisteluihin Karhumäen suunnalla kesä- kuulovamman, minkä seurauksena hänellä kuusta 1943 alkaen, sitten vielä Ihantalaan on 15 prosentin sotainvaliditeetti. kesä-elokuussa 1944. Tarmo osallistui myös Aseveljien kertoman mukaan Veikon her- Lapin sotaan ja hänet kotiutettiin 15.11. So- mot ja kestävyys pitivät myös äärimmäisen dankylässä. tiukoissa paikoissa. Periksiantamattomuu- Sodan jälkeen perhe päätyi Kuusamoon. Veikko Ilmari Heikkinen syntyi 2.2.2020 destaan tunnettu mies ei ”kuvia kumar- Rintamaveteraani Tarmo Sandberg täytti Asuminen oli alkeellista kylmässä parakissa. Hyrynsalmella kuusilapsiseen perheeseen. rellut”. Kesällä 1944 hänet siirrettiin Eril- 100 vuotta 29.11.2019. Merkkipäivää vie- Tarmo toimi autonkuljettajana Kuusamossa, Jo nuorena hän oli tienesteissä pöllimetsällä lispataljoona 24:een Ilomantsin suunnalle, tettiin vanhainkodin rauhassa Keminmaal- Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa, mis- ja savotoilla, missä sivussa hän peri isältään missä sodan loppuvaiheessa Lupasalmessa la omaisten ja ystäväjoukon kera. sä oli aloitettu koulukuljetukset. Utajärvellä taidon mm. veneiden veistämiseen. Kaik- tuli varmistustehtävät vihollisen hyökkä- Lapsuuden Tarmo eli Jurvassa. Tädin kirkkoherra värväsi hänet suntioksi. Tehtä- kiaan Veikko kertookin tehneensä venei- yksen estämiseksi edetä syvemmälle Suo- mies opetti ajamaan autoa 15-vuotiaana. vät veivät Tornioon, missä hän toimi sun- tä yli 50. men puolelle. Taidot tulivat tarpeeseen hänen täyttäes- tiona 1980-luvulle. Viimeiset työvuotensa ja Talvisodan sytyttyä Veikko kutsuttiin vel- 1949 Veikko avioitui ja otti Mirjam-vai- sään 20 vuotta, kun Talvisota alkoi. Varus- eläkepäivänsä hän on asunut Keminmaan jiensä ja isänsä kanssa Suomussalmen Liep- monsa kanssa hoitaakseen Veikon kotitalon. miespalvelus alkoi, ja komennus tuli lääkin- Lautiosaaressa. Hänellä on kolme lasta, viisi paaseen huoltotehtäviin. Muu perhe evaku- Lapsia heille syntyi viisi. Yhteiset veteraani- täjoukkoihin. lastenlasta ja tukku lastenlastenlapsia. oitiin sodan alussa Kestilään. Sodan jälkeen tapaamiset ovat olleet molemmille tärkeitä Kesäkuussa 1941 syttynyt Jatkosota vei hän sai kutsuntamääräyksen Pulkkilaan, jos- ja tätä nykyä vaimostaan huolehtiva Veik- Tarmon kesken palveluksen JR 33:n kol- Pekka Suopajärvi ta edessä oli siirtyminen Ruutanan jalkavä- ko on niissä yhä tuttu näky. manteen pataljoonaan. Yksiköllä oli tehtä- Kemin Rintamaveteraanien puheenjohtaja enkoulutuskeskukseen Kiuruvedelle. Isä ja vä Paanajärvi-Tuutijärvi-Oulanka alueel- muut veljet määrättiin linnoitustöihin Laa- Matti Kemppainen la varmistaa ja estää vihollisen toimintaa. tokan pohjoispuolelle Räisälään. veteraaniyhdyshenkilö Siellä toimittiin erillään rykmentistä ja tar- Jatkosodan sytyttyä Veikon palveluspai- Hyrynsalmi vittiin hyviä kuljettajia. Tarmosta tuli soti- kaksi tuli vasta perustetun JR 10:n koneki- lasambulanssin kuljettaja. KENTTÄPOSTIA 1/2020  11

Martti Mikkonen 105 vuotta Maire Hokkanen ja

Sodan päätyttyä Martti jatkoi puolustus- Mirjam Molonen 95 vuotta voimissa. Koriasta ja sen pioneerivaruskun- nasta tuli hänen pääasiallisin palveluspaik- kansa. Martti toimi eri huollon tehtävissä pioneerien parissa. Eläkkeelle hän jäi Lah- desta Keskussotilassairaalan talouspäällikön tehtävästä 1975. Pioneerien keskuudessa ja Korialla Martti oli mukana monissa luotta- mustehtävissä ja tunnettu tarkkana talous- miehenä. Syvärillä palveli toimistolottana myös Martin kihlattu Toini. Sodan aikana he me- nivät naimisiin. Heille syntyi kolme poikaa. Yhdessäeloa kesti yli 76 vuotta. Juhlapäi- väänsä Martti vietti läheistensä parissa. Talvi- ja Jatkosodan veteraani Martti Mik- konen täytti 3.2.2020 Korialla 105 vuot- Arto Mikkonen ta. Hän syntyi Heinävedellä ja kuului nuo- puheenjohtaja rukaisena Tuusniemen suojeluskuntaan. Kymenlaakson Sotaveteraanipiiri Kotkalaiskaksoset, Jatkosodassa sotilaskoti- Haminassa, Säkkijärvellä ja Turussa, mistä Pioneerialikersantiksi hänet koulutettiin sisarina toimineen Maire Hokkanen ja Mir- hän palasi takaisin kotiin vuoden 1945 alus- ErPionK:ssa Kellomäessä. jam Molonen täyttivät 4.1.2020 95 vuotta. sa. Sotilaskotien tehtävänä oli ylläpitää kant- YH:n aikana Martti oli linnoittamas- Lappeenrannassa, Kaukaan tehtaan varjos- tiineja, joissa myytiin kahvikorviketta, lei- sa Leipäsuolla Karjalan kannaksella. Tal- sa ja Tirilän kylässä lapsuutensa ja ensim- vonnaisia, kirjoja, tupakkaa ja kirjepaperia. visodassa hän oli joukkueen varajohtajana mäiset nuoruusvuotensa viettäneet siskok- Kotka-Karhulan Rintamaveteraanien toi- 33.PionK:ssa. Komppania taisteli Laatokan set muuttivat ennen Talvisodan alkua, isän minta on ollut molemmille siskoille läheis- pohjoispuolella. Se miinoitti mm. alueen kuoltua Karhulaan, missä äiti oli saanut töi- tä. Mirjam toimi pitkään Naisjaoston pu- tiestöä. Sodan jälkeen hän meni Puolustus- tä Ahlströmin lasitehtaalta. heenjohtajana ja aktiivina vuosikymmenet, laitoksen palvelukseen. Jatkosodan alettua siskokset, jotka olivat samoin Maire, joka hoiti mm. varsinaisen Jatkosodassa Martti toimi perustamansa olleet mukana jo pikkulottien toiminnassa, osaston sihteerin roolia vielä muutama vuo- 15.PionVarK:n päällikkönä Aunuksen kan- olivat varttuneet 17 vuoden ikään ja niin- si sitten. Naisjaoston panos menneinä vuo- naksella Syvärillä. Sodan loppuvaiheen hän pä myös heillä oli nyt mahdollisuus tukea sikymmeninä mm. osaston talouden ylläpi- palveli toimistoupseerina V AK:n esikunnassa. omalla panoksellaan itsenäisyyden puolus- täjinä on ollut merkittävä. Voidaan sanoa, tamista. Sotilaskotisisarina he toivat sodan että ilman naisjaosten ja naisten merkittä- arkeen sotilaille kodinomaista tunnelmaa ja vää panosta Rintamaveteraanien osastojen auttoivat pitämään näiden mielialaa – teh- toimintaedellytykset 70- 90-luvuilla olisivat tävä, joka on liian usein jäänyt unohduksiin olleet lähes olemattomat. virallisia puheita pidettäessä. Itäisen Suomenlahden saaristossa, mm. Heikki J. Oksanen Esko Linsén 100 vuotta Haminan ja Kotkan edustalla, toimi sodan puheenjohtaja aikana useita saaristolinnakkeita (mm. Van- Kymenlaakson Rintamaveteraanit Esko oli mukana suunnittelussa, kun Tei- hankylänmaa, Kilpisaari ja Kuorsalo), jois- jon Tehtailla valmistettiin erilaisia tuottei- sa sisarukset palvelivat. Mirjam oli lisäksi ta aina sotakorvauksena toimitetuista maa- moottoreista Winha -moottorikelkkoihin, Pikku Pekka -perämoottoria unohtamatta. Olympiavuonna 1952 Esko avioitui Pau- lan (os. Käppi) kanssa, ja he muuttivat Mat- Paula Penttilä 75 vuotta hildedaliin, jossa perheeseen syntyi neljä las- ta. Teijolle kohosi omakotitalo 1960-luvun Penttilöiden tila on näet ollut suvun hal- alkuvuosina. Asuinpaikan myötä myös työ- lussa 1580-luvulta lähtien toimien nykyi- paikka muuttui Teijolle. Esko oli uskollinen sin maitotilana. Karjaa on tällä hetkellä 32 Teijon Tehtaille koko työuransa aina vuo- lypsävää, nuor- ja pienkarja siihen päälle. teen 1980 asti, jolloin jäi eläkkeelle. Paula Penttilä valmistui puutarhaopetta- Esko hyödynsi vielä eläkkeellä teknisen jaksi 90-luvun alussa ja sai välittömästi vi- piirtämisen taitoja öljyvärimaalauksissaan. ran Virolahden Harjusta. Ympäristönsuoje- Samana päivänä, kun Talvisota päättyi, Esko Kotitalon, lasten ja sukulaisten seiniä ko- lusta, kasvatustieteestä ja sukututkimuksesta Linsén täytti 20 vuotta. Nyt Talvisodan päät- ristavat monet Eskon maalaukset, joiden kiinnostuneen Paulan päivässä eivät tunnin tymisestä on kulunut 80 vuotta ja rintama- aiheissa toistuivat runsaasti teknisiä yksi- olleet enää riittää. Siinä vaiheessa tytär siir- veteraani Esko täyttää 100 vuotta. tyiskohtia sisältävät laivat ja rakennukset. tyi tilan töihin täysimääräisesti ja päivän- Talvisodan aikana Esko toimi koneen- Nykyisin Perniön Rintamaveteraanien van- sankari tekee niitä tilanteen mukaan silloin hoitajana synnyinkylänsä Kirjakkalan pa- himman jäsenen päivittäinen arki sujuu rau- kun on kotona. jassa, joka oli osa Teijon Tehtaita. Helmi- haisasti yhdessä Paulan kanssa Perniön kir- Piirin puheenjohtaja Erkki Pulli ja veljes- kuussa 1940 tie vei varusmiespalvelukseen konkylässä Palvelutalo Perniökodissa. Etelä-Karjalassa juhlittiin itsenäisyyspäivän pappi Antti Vanhanen vuodattivat kiitosta Tammisaareen. Jatkosotaan Esko osallistui aattona 75 vuotta täyttävää piirin toimin- merkkipäivää viettäneelle toiminnanjohta- 16.6.1941 alkaen JR 10:ssä aseseppänä Han- Arto Korpinen nanjohtajaa Paula Penttilää. jalle. Kaikkinensa juhlapuheet olivat var- gon lohkolla, Kalvatselässä, Säntämälässä, Perniön Rintamaveteraanit ry Virkeä ja aktiivinen Paula aloitti veteraa- sin hyvä kuvaus alueen arkipäivästä. Piiri ja Syvärillä ja Juustilassa. Alikersantti Linsén nipiirin puoliammattilaisena toiminnanjoh- veteraanijärjestöt ovat kiitollisia vireän toi- kotiutettiin marraskuussa 1944. tajana vuoden 2019 alussa. Sivussa menevät minnanjohtajan panoksesta veteraanityössä. Rintamalta palattuaan Esko jatkoi työ- vielä Ylämaan veteraanijärjestön sihteerin uraansa Kirjakkalassa. Koneenhoitajan ja hommat. Aikaisemmilta vuosilta hänet tun- Risto Paronen asesepän työt sekä myöhemmin hankittu netaan Säkkijärvi-lehden päätoimittajana. Etelä-Karjalan Sotaveteraanipiiri koulutus viitoittivat Eskoa Mathildedalin Kaksikymmenvuotinen ura jatkuu edelleen kautta Teijolle teknikko-suunnittelijaksi. varsinaisen ammattityön ohessa. 12  KENTTÄPOSTIA 1/2020 ajankohtaista

KOKOUSKUTSU ”Helsingin liittopäivillä ollaan Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n XXIX varsinainen monessa suhteessa taitekohdassa” liittokokous pidetään tiistaina 2. kesäkuuta 2020 klo. 13.45 Helsingin Messukeskuksessa, osoite Messuaukio 1, 00520 Helsinki.

Liittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat sekä Sotaveteraaniliiton toimintalinjaukset vuoteen 2025.

Kokousedustajien valtakirjat tarkastetaan aulassa kello 09.00−13.30.

Hallitus

MÖTESKALLELSE

Finlands Krigsveteranförbund r.f:s XXIX ordinarie förbundsmöte hålls tisdagen den 2 juni 2020 kl 13.45 i Helsingfors Mässcentrum, adress Mässplatsen 1, 00520 Helsingfors. Toiminnanjohtaja Rauno Loukkola (vas.) ja puheenjohtaja Pertti Laatikainen ovat valmiina koitokseen. Vid förbundsmötet behandlas de i förbundets stadgar 11 § nämnda ärenden samt riktlinjer för Liittopäiviä tänä vuonna isännöivä Helsingin Piirin alle kuuluvat myös Suo- verksamheten inom Krigsveteranförbundet till Seudun Sotaveteraanipiiri on todistanut men-pojiksi kutsutut virolaisvapaa- år 2025. ehtoiset sekä Yhdysvalloissa toimi- veteraanihistoriaa aiemminkin. vat sotaveteraaniyhdistykset. Mötesdeltagarnas fullmakter granskas i aulan kl. 09.00-11.30. Taitekohdassa Helsinki isännöi nykymuodossaan Ajat – ja veteraaniasian saama vuodesta 1964 vietettyjä Sotave- huomio – ovat onneksi muuttu- Tulossa olevat liittopäivät ovat his- Styrelsen teraaniliiton liittopäiviä nyt kol- neet noista päivistä. torialliset monella tapaa, miehet matta kertaa. Ensimmäiset liitto- ”Suomen Valtioneuvoston jä- huomauttavat. päivät koskaan järjestettiin juuri senet eivät osallistuneet suurjuh- ”Tässä ollaan taitekohdassa. Vie- täällä, minkä lisäksi pääkaupun- laan vuonna 1969. Tämän vuoksi lä saadaan veteraanejakin mukaan, ki on saanut todistaa muitakin ve- Sotaveteraaniliitto lähetti kokouk- mutta kahden vuoden päästä asia teraaniasian suurhetkiä: vuotui- sessa luetut vetoomussähkeet Ta- on varmasti jo hyvin toinen. Myös sen Sotaveteraaniviikkoperinteen savallan Presidentille, Eduskunnan teeman painotus tulee siirtymään aloittanut, ensimmäinen valtakun- puhemiehelle ja pääministerille vie- seuraavista liittopäivistä entistä nallinen sotaveteraanijuhla Talvi- lä elossa olevien lähes 400 000 ve- enemmän edunvalvonnasta perin- Päivitetyt säännöt sodan päättymisen muistopäivä- teraanin tukitoimien käynnistämi- neaikaan”, Laatikainen pohtii. nä järjestettiin Helsingissä 1966 seksi,” Laatikainen jatkaa. Järjestäjät myös huomauttavat Sotaveteraaniliiton edellisessä liittokokouksessa v. ja kolme vuotta myöhemmin sen näiden liittopäivien olevan toden- 2018 hyväksyttiin liitolle päivitetyt säännöt. Seu- kaduilla nähtiin kaikkiaan 18 000 Vanhimpia ja näköisesti viimeinen kaksipäiväise- raavaan listaan on koottu keskeisimmät muutok- veteraania kerännyt ensimmäinen suurimpia piirejä nä järjestettävä tapahtuma. set, jotka on hyvä ottaa huomioon seuraavaan koko- suurmarssi sitä seuranneine suur- ”Vielä on haluttu panostaa sii- ukseen valmistauduttaessa. juhlineen. Helsingin piiri perustettiin 1965 hen yhdessäoloon. Liiton kannal- Tuolloin tapahtuman tarkoituk- ensimmäisten joukossa. Vuoden ta tietysti on olennaista, että sään- • Kukin varsinainen jäsen on oikeutettu lähettä- sena oli vauhdittaa veteraaniasioi- lopussa jäseniä oli 424, mikä pää- nöissä määrätyn mukaisesti päivien mään Liittokokoukseen yhden edustajan. den – etenkin eläke- ja asumisky- kaupungin kokoon nähden oli var- yhteydessä pidettävä liittokokous • Jäsenpiirillä on kaksi (2) ääntä ja lisäksi henkilöjä- symysten – ratkaisua. sin vaatimaton luku. Tänään piiri tekee luottamushenkilövalinnat ja senistä ääniä saman periaatteen mukaisesti kuin ”Siinä mielessä ympyrä sulkeu- on väkiluvultaan maan suurimpia valitsee puheenjohtajan seuraavak- jäsenyhdistyksillä. Äänillä ei ole enimmäismäärää. tuu, paitsi liiton, myös edunvalvon- ja aktiivisimpia. si kahdeksi vuodeksi”, Laatikainen • Jäsenyhdistyksillä on yksi (1) ääni jokaista jäsen- nan kannalta”, pohtii piirin toimin- ”Täällä asuu lähes viidennes koko muistuttaa. määräänsä alkavaa 300 jäsentä kohden. Äänillä ei nanjohtaja Rauno Loukkola. kansasta ja viidennes kaikista ve- Liittopäiville odotetaan noin 300 ole enimmäismäärää. “Liittopäivät ja edunvalvonta ovat teraaneista”, summaa Laatikainen. osallistujaa. Veteraaneja he arvele- • Äänimäärän perusteena käytetään edellisen vuoden seuranneet omia teemojaan. Vete- ”Me olemme myös vähän erilai- vat saapuvan paikalle viitisenkym- lopun (2019) tilanteen mukaisesti varsinaisten, kun- raanien keski-ikä lähestyi eläkeikää nen siinä mielessä, että meillähän on mentä, lisäksi tulevat vielä heidän nia-, puoliso- sekä kannattajajäsenten lukumäärää. ja oli tuolloin 50 vuotta, moni heis- piirissä kaksi itsenäistä yhdistystä: leskensä ja puolisonsa. Tänä vuonna • Liittokokousedustajalla on oltava valtakirja omal- tä oli työtön, sairas tai vammautu- Vantaa ja Espoo. Helsingissä, jossa heihin on panostettu ihan erityisesti. ta jäsenyhdistykseltään. nut sodassa. Siinä missä nyt puhut- asuu se iso massa, toimineet lukuisat ”Heille on rakennettu ihan omaa • Yhdistys (piiri tai yhdistys) ei voi luovuttaa valta- taa perinneaikaan siirtyminen, niin yhdistykset on muuttuneet jo ker- ohjelmaa. En jaksa uskoa, että hei- kirjalla ääni- ja puheoikeuttaan toisen yhdistyksen tuossa kokouksessa teemana oli elä- hoiksi. Helsinki ei ole enää varsinai- tä kiinnostaa tuijottaa taululta sään- edustajalle. ke. Mm. lähes kaikki puheenvuo- nen yhdistystoimija itsessään, vaan tömuutoksia ja organisaatioita. He • Liittokokousedustajaksi ei voi valita liiton hallituk- ron pitäneet piirien puheenjohtajat Helsinkiä hoidetaan piirin kautta”. ovat jo oman panoksensa antaneet. sen eikä valtuuston jäsentä. toivat esiin mm, kuinka sotavete- Veteraaneja on piirissä vielä noin Heitä kiinnostaa se yhdessäolo sekä • Em. henkilöillä on kokouksessa puheoikeus kuten raanien pitäisi päästä eläkkeelle ai- 700 henkilöä. se, että vielä kerran lähdetään liik- myös kannattaja- ja kunniajäsenillä kaisemmin. Että jos he ovat olleet ”Vielä 2025 veteraaneja tulee ole- keelle ja näytetään että tämä su- neljä vuotta sodassa ja 24/7 töissä – maan yhä 300-350 ja heistä 90-95 kupolvi on voimissaan”, Loukko- siitä oli oikein tehty laskelmatkin”, prosenttia on naisia. Rintamalla tais- la kertoo. jatkaa piirin puheenjohtaja Pertti telutoiminnassa olleita veteraaneja Laatikainen. ei enää tuolloin montaa ole.” Ariela Säkkinen KENTTÄPOSTIA 1/2020  13

Mitä veteraanimme perinneajalta toivovat?

Liittopäiväinfo Yksi tulevien liittopäivien pääteemoista on pe- rinneaikaan siirtyminen, mutta millaisia ovat veteraanien itsensä ajatukset asiaan liittyen? Majoitus

Helsingin piiri on varannut kiintiön Messukeskuksen yhteydessä olevas- ”Ei meitä veteraaneja tarvitse mi- huoli siitä, että itsenäisyyspäivä ta hotelli Holiday Inn Helsingistä. nun mielestä välttämättä muistaa on vuoden arvokkain merkkipäi- 1-hengen huoneen hinta on 110 eu- ollenkaan, kunhan vain muiste- vä, jolloin koko Suomen kansa, jo- roa ja 2-hengen huoneen hinta on taan se, että me säilytimme vapau- kainen yksilö voisi juhlia eikä ai- 125 euroa. Vieraat varaavat ja mak- den. Se on arvokkain juttu. Sen noastaan pitsiporukka linnassaan.” savat majoituksensa itse. Majoituk- me saimme aikaiseksi”, pohtii asi- Jatkosodan veteraani taisteli seen sisältyy tiistain 2.6. aamupala. aa helsinkiläisveteraani Risto Lun- oman sotansa Jalkaväkirykmentti den, 96. 45:n III pataljoonan 9. komppani- Hänestä on myös tärkeä muis- assa. Kuolemaa tuli nähtyä, eikä taa, että kyseessä oli koko kansan sodassa itsessään ole hänen mu- ponnistus. kaansa mitään hienoa. Se oli kui- ”Se on koko porukan, ei ainoas- tenkin käytävä läpi, sillä vaihtoeh- taan meidän rintamamiesten, vaan to olisi ollut karmea myös tuleville kotirintaman; koko Suomen ansio- sukupolville. ta. Se oli huomattavan suuri saavu- ”Että ymmärrettäisiin, mihin me tus. Kunpa vain ymmärrettäisiin, olisimme joutuneet, jos me emme että itsenäisyyspäivä on tärkein olisi saaneet säilytettyä vapaut- päivä. Mutta se monesti unohde- tamme. Niin kuin Viro, joka vie- taan. Nyt on jo alettu hävittää Pro tiin itään”, hän muistuttaa. Patria-tauluja tarpeettomina! ”Mitä veteraanit haluavat? Eivät Koko kansan hän toivoisi tä- mitään muuta kuin sitä, että arvos- näänkin kokevan asian omakseen. tettaisiin oikeasti eikä vain puhut- ”Tässä nähdään, miten nykypol- taisi siitä juhlissa ja tarjottaisi tor- Tapahtumat vi elää omaa aikaansa, joka on tie- visoittoa mahan täydeltä. Niin sen tysti ymmärrettävää. Mutta yhteis- olisi pitänyt olla jo alun alkaenkin.” Liittopäivän eri tapahtumat (pl Il- kunnan; päättäjien ja niiden, jotka takirkko) on Messukeskuksen Sii- voivat siihen vaikuttaa, tulisi pitää Ariela Säkkinen pi-tilassa. Pysäköinti

Messukeskuksen yhteydessä on py- säköintitilaa. Jokainen maksaa itse. Linja-autoille on varattu oma pysä- köintialue. Helsingin piiri maksaa linja-autojen pysäköinnit.

Iltakirkko Helsingin piiri järjestää linja-auto kuljetuksen iltakirkkoon, Temppe- liaukion kirkkoon ja takaisin Mes- sukeskukseen. Ruokailut

Maanantain 1.6. illanvietto ja päi- vällinen maksaa 15 euroa ja tiistain lounas 12 euroa. Ruokalippuvara- ukset piirien kautta tai sähköpostil- la toiminnanjohtaja.hssvp@ kolumbus.fi

Kuvat edellisiltä liittopäiviltä 14  KENTTÄPOSTIA 1/2020 ajankohtaista

Viimeiseen iltahuutoon

Martti Latvala 1917 – 2019 Martta Lehtinen 1918 – 2020

omakotitalossa viimeiseen vuoteen saak- Suomen vallattua Jatkosodassa Karjalan ka. Sotilasarvoltaan Martti Latvala oli re- takaisin, palasi Lehtinen kotiseuduilleen servin vääpeli. 1942. Siellä hän tapasi VI Armeijakunnan Latvala harrasti aktiivisesti urheilua lä- viestijoukoissa palvelevan Olavi Lehtisen, hes läpi elämänsä. Nuorempana lajeina oli- jonka kanssa avioitui vuonna 1943. vat paini, pesäpallo, yleisurheilu ja lentopal- Sodan jälkeen Lehtiset asettuivat Jyväs- lo, minkä aktiivinen harrastaminen jatkui kylään, missä perustivat perheen. He saivat aina 84 ikävuoteen saakka. Raviurheilukin vielä neljä lasta ja kouluttivat kaikki viisi. kuului aikanaan harrastuksiin, ja kun ikää Leskeksi Lehtinen jäi liki 50 vuoden avio- karttui, Latvalan urheilun painopiste siirtyi liiton jälkeen 1990. Kuollessaan Leskisellä penkkiurheilun puolelle. oli 54 suoraa jälkeläistä ja toukokuussa 2018 Latvala osallistui aktiivisesti myös vete- hänen 100-vuotispäiväänsä kokoonnuttiin raani- ja maanpuolustustyöhön. Hän oli pe- juhlistamaan viidessä polvessa. rustamassa 15.9.1957 Viitasaaren Reservi- Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan läiset ry:tä, minkä perustamiskokouksessa 1 lk mitalin Lehtinen sai vuonna 2017. Martti Jaakko Latvala syntyi Ilmajoella hänet valittiin yhdistyksen varapuheenjoh- 11.01.2020 saatiin Keski-Suomen veteraa- ja vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Poh- tajaksi. Myöhemmin hänet valittiin yhdis- nityössä suru-uutisia Jyväskylästä: Talviso- Irene Tigerstedt janmaalla. Siellä hän tutustui tulevaan vai- tyksen kunniajäseneksi. Latvala oli perusta- dassa lottana toiminut Martta Lehtinen, en- Ylämaan Sotaveteraanit ry moonsa, neiti Vieno Takaloon. Naimisiin massa 28.2.1966 Viitasaaren Sotaveteraanit tinen Kangasniemi, os. Tarpio oli kuollut. pariskunta meni elokuussa 1941, ja heille ry:tä, minkä eri hallitustehtävissä hän toimi Hän oli kuollessaan 101-vuotias. syntyi 3 lasta. Puoliso Vieno nukkui pois pitkään ja ansiokkaasti. 22.5.1918 syntynyt Lehtinen oli kotoisin 2014. Yhteistä taivalta ehdittiin kulkea 73 Viitasaaren Sotaveteraanit sekä paikalliset Karjalasta, Suojärven Kuikkaniemestä. Avi- vuotta. reserviläisyhdistykset jäävät kaipaamaan ar- oiduttuaan 1938 rajajääkäri Johan Kangas- Viitasaarelle Vaasasta poliisivirkaan siir- vostettua jäsentään. niemen kanssa palveli hän Talvisodassa lot- tynyt Latvala kutsuttiin sotilaspoliisikomp- tana Hyrsylän mutkassa. paniaan ryhmänjohtajaksi kesäkuussa 1941. Teksti: Kauko Ikäheimonen ja Talvisodan syttyessä Lehtinen oli 21-vuoti- Hänen sotatiensä kesti syksyyn 1944 saakka. Kari Hämäläinen as tuore vaimo, joka odotti esikoistaan. Kuu- Poliisin virasta Latvala jäi eläkkeelle Vii- Kuva: Kari Hämäläinen kauden kuluttua sodan syttymisestä hän oli tasaarella 1976, ja asui itse rakentamassaan menettänyt puolisonsa, veljensä ja kotinsa. KENTTÄPOSTIA 1/2020  15

svensk resume

Intressebevakning och tradition

Fältposten-tidningen har nu utkommit i ett år. Du har korna stigit allt mer i förgrunden, och icke ens hem- nu i din hand tidningens nummer sju. Frontveteran- servicen för veteranerna förverkligas ännu jämlikt i förbundets och Krigsveteranförbundets tidningars hela landet. Under det gångna året eftersträvade vi en samgång är ett resultat av förbundens ökade samar- höjning av frontveterantillägget till 200 euro. Vi upp- bete. Den nya tidningen är icke likadan som förbun- nådde endast hälften av detta, varför vår målsättning dens tidigare Veteranen- och Krigsveteranen tidning- är att från och med nästa års början erhålla en förhöj- en var. Det har inte heller varit meningen. Sålunda ning av pensionerna med ytterligare 75 euro. har läsarna varit tvungna att vänja sig vid en ny, ock- så till sitt utseende en annorlunda, men åtminstone Intressebevakningen för makorna och änkorna är i våra skapares ögon en lockande och till innehållet ingen enkel sak, fastän det kunde verka så. Makorna mångsidig tidning. är det visserligen enkelt för oss att finna, men vete- ranernas änkor är delvis försvunna – därför att man En av tidningarnas mest betydande målsättningar var aldrig upprättat något heltäckande register. Därför är att veteranerna och dess närstående skulle få informa- vår första målsättning att erhålla en självständig re- tion angående veteranförmånerna och de föresatser habiliteringsmöjlighet och hitta veteranernas änkor. som de icke invalidiserade veteranernas intressegrup- När förbunden har en uppfattning angående änkor- per har. Genast från och med det första numret har nas antal, förbättrar det betydligt uppskattningen av i tidningen publicerats ett mittuppslag, där det fun- servicen och kostnaderna. En del kommuner, såsom nits aktuell information angående veteranernas ser- Tuusula, har på egen hand börjat stöda veteranernas vice – centralt naturligtvis innehållet i den lag som makor och änkor med medel som inbesparats av ve- veteranförbunden fått till stånd, som trädde i kraft teranservicen. Härom finns i vår tidning på en an- vetskap angående vår nations ödesstunder förmedlas i november 2019. Till intressebevakning och vetera- nan plats en artikel som ett bra exempel för övriga även till yngre generationer. nernas service anslutande ärenden kommer att även kommuner. i fortsättningen ha en central ställning i vår tidning. Intressanta läsestunder även under det nya årtiondet Fältposten tidningen har en viktig roll att publicera tillsammans med Fältposten! Veteranarbetet står på tröskeln till en betydande struk- lokala händelser. Många av dessa är redan en del av turförändring. Av de veteraner som innehar veteran- traditionsarbetet. Under kommande år erövrar tradi- tecknet är ganska exakt hälften kvinnor. Samtidigt har tionssakerna allt mer utrymme. Det är viktigt, att vår förbättringen av servicen för veteranmakorna och än- tidning sprids till nya läsare och veteranernas arv och

från verksamhetsledaren

Marskalkens dagordrar från Vinterkriget

Finlands marskalk Carl-Gustav döden.” I det följande inramas det brustna blickar mot vår stjärn- att inskaffa militärt och ekono- hedra minnet av dessa genom att Mannerheim gav under sin långa nyss inledda kriget i några få ra- himmel...” miskt stöd från Tyskland speci- visa vår högaktning för det släkt- karriär ett flertal överbefälhava- der som en del av det självstän- ellt, när Finland upplevde för sin led som genomlevt krigen. Andan rens dagordrar. En del av dessa diga Finlands sägen som fortsätt- I det följande hedrar ordern på del ”...skyddandet av den väster- och budskapet i överbefälhavarens har senare citerats flitigt, ty för- ning på Frihetskriget och som en ett känslofullt sätt soldaterna som ländska civilisationen, vilken i år- dagordrar har vidarebefordrats ge- utom, att de återspeglar hans per- strid för ”hemmet, religionen och stred: ”Jag har stridit på många hundraden varit vårt arv...”. nom årtiondena. En speciell käns- sonliga känslor, återspeglar de på Fosterlandet”. fält, men har ännu inte sett solda- la av tacksamhet gentemot dem, samma gång den finska statsled- ter som ni. Jag är stolt över Er så- I slutet av ordern ingjutes i folket som förverkligade Vinterkrigets ningens och det finska folkets sin- Dess längre text kändes det inte som ni vore mina egna barn...” Av- tillit: ”Efter sexton veckors blodiga under, har patenterats i kärnmin- nesstämningar under dessa kritis- vara behov av, ty dessa några nyck- vikande från den första dagordern strider utan vila natt och dag står net hos vårt folk. ka tider. elord förmedlade det väsentliga. Å ihågkommer Mannerheim förut- vår arme ännu i dag obesägrad in- andra sidan genomlevdes då brå- om de som stred vid fronten på ett för fienden...” På samma gång rik- Överbefälhavarens publicerade da tider: Dagordern nr 1 är skri- förnuftigt sätt också lottorna och tas en blick mot det överlämnade dagorder nr 1 från början av Vin- ven mitt under flytten i Helsing- hemmafronten. Det är också up- området, ”som vi under århund- terkriget 1.12.1939 är kort och fors, ty överbefälhavaren jämte sin penbart, att kriget inbegripande raden med svett och möda odlat. kärnfull och innehåller endast stab installerade sig två dagar se- överbefälhavaren fördjupade al- ” Dessa textdelar har tolkats som tre stycken. Trots sin korthet är nare den 3.12.1939 i St Mikkel. las förståelse för Vinterkriget som ett bevis på en viss revanchlust och dagorderns budskap klart och på en hela folkets strid utöver endast överlåtelsens tillfällighet. Folkets ett militärt sätt steril och även en I samband med vinterkrigets slut fronten. vilja hade inte besegrats. vacker skrift väl anpassad till Vin- den 14.3.1940 publicerades dag- terkrigets begynnelse. order nr 34. Den är betydligt kor- Västländernas hjälp erhöll tack I Finland anordnas förutom den tare än den första dagordern. Till men äver kritik, när (icke namn- 13.3.2020 en natinell tillställning Sakari Martimo, Till en början skapas en bindning en början upprepas trots känslan givet) grannland förbjöd hjälp- som Statsrådet kansli står värd Versamhetsledare för mellan honom och soldaterna: ”Ni av en påtvingad fred även inver- truppers genomgång till Finland. för dessutom ett antal områdes- Krigsveteranförbundet känner mig och jag känner Er och kan av de egna åtgärderna: ”...två- Dessa erfarenheter påverkade sä- visa och lokala minnes- och fest- jag vet, att var och en av Er är be- hundratusen av era fiender lig- kert på ett djupt sätt den finländ- tillfällen till 80-årsminnet av Vin- Svensk översättning: Anders Knip redd att fylla sin plikt enda intill ger i drivorna eller stirrar med ska stadsledningens senare beslut terkrigets slut. Vi kan gemensamt 16  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Talvisodan raskas rauha

Suomi taisteli 105 päivän ajan vastassaan liki kolminkertainen vihollisylivoima. Yli 26 000 kaatuneen, liki 40 000 haavoittuneen ja noin tuhannen vangiksi jääneen tai kadonneen lisäksi Suomi menetti liki 10 prosenttia maa-alastaan, minkä seurauksena yli 400 000 jäi kodittomaksi. Hinta oli kova, mutta itsenäisyys säilyi.

Talvisodan lotan Irja Ahlforsin raskas rauha: “Me olimme vailla kotia, edessä tuntematon tulevaisuus”

Lokakuussa 97-vuotiaana menehtynyt varkautelaislotta Irja Ahlfors oli yksi niistä sadoista tuhansista suomalaisista, joilta Talvisota vei koko heidän siihenastisen elämän.

Pyhäjärven suojeluskuntatalon teatteriesitys.

Rajan lähellä Käkisalmessa ennen Ahlforsin mukaan oli kuin ”pe- lähtöä vapaaehtoiseksi sotilaskotiin. muita armeijan vehkeitä. Miehistöä tää Pyhäjärven suojeluskuntatalol- sotaa asunut Ahlfors kertoi, että so- lon enkeli olisi levittänyt siipensä Sijoituspaikka löytyi lopulta Järise- oli toista sataa. ” la viihdytysjuhlassa. taa enteiltiin pitkin syksyä. koko Karjalan ylle.” västä, lähellä Taipaleenjoen suuta. Päivät kuluivat Ahlforsin mu- Sitten koitti 30.11.1939. ”Näimme iltaisin punaisten tä- Pikkuhiljaa Kannakselle alkoi ”Siellä oli RT3/79 (Rannikko- kaan mm. seuratessa venäläislen- hystyspallojen nousevan idän tai- tulla linnoitusväkeä, miehiä alettiin tykistörykmentti 3), jonka nimi tokoneiden lentoa heidän päällään Näky, joka ei unohdu vaalle, sieltä meidän liikkeitämme kutsua ylimääräisiin harjoituksiin muuttui myöhemmin Laatokan heitä kuvaten. Lisäksi hän kertoi tarkkailtiin. Eittämättä alkoi tuntua, ja rajan läheisyydessä asuvia alettiin meripuolustukseksi. Siellä oli pari mm. kersantti Toivo Kukosta koos- ”Olin aamulla ennen kello seitse- ja puheet kääntyivät siihen suun- evakuoida sisä-Suomeen. Tuolloin 4,5 tuuman japanilaista laivasto- tuvan porukan kanssa harjoitelleen mää menossa avaamaan sotilasko- taan, että taitaa tulla sota.”. 17-vuotiaalle Ahlforsille ehdotettiin tykkiä, konekivääripesäkkeet ynnä näytelmää, joka oli tarkoitus esit- tia. Päästessäni kasarmin rapulle KENTTÄPOSTIA 1/2020  17

pamahti. Venäläinen ampui valo- ympärille ja ei kun matkaan koh- ”Siellä oli autio ja kylmä talo. raketin pitkin rajaa, samalla alkoi- ti naapuria!” Pakkasta oli yli 30 astetta – täytyi vat tykit laulaa.” laittaa kaasunaamari kasvoille, ett- Asutusta oli tuolloin ihan rajaan Talvisodan joulu eivät posket paleltuneet. Minua kat- saakka, hän muistutti. sottiin kuin kummajaista!” ”Naiset olivat aamulypsyllä ynnä Jouluun tultaessa Ahlfors oli siirret- Samalla reissulla hän joutui ha- muilla navetta-askareilla. Lapset ty sotilaskotiin Kaarnajoelle, jonne keutumaan lääkärin hoitoon tuleh- ja vanhukset nukkuivat kaikes- oli ennen joulua valmistunut kor- tuneen umpisuolensa vuoksi. Hän sa rauhassa tämän kaaoksen kes- su, jossa hän ja kaksi muuta soti- kiitteli myöhemminkin ’aseveljil- kellä. Naiset päästivät karjan ulos laskotisisarta majoittui 35 miehen tään’ saamaansa hyvää huolenpitoa, pakkaseen ja kiiruhtivat hakemaan joukkoon ”yläritsille” korsun pe- jotka järjestivät hänelle kuljetuk- perheensä mukaansa kohti Taipa- ränurkkaan. sen Elisenvaaran asemalle ja lopul- leenjoen lossia. Muuta ylityspaik- ”Siellä oli hyvä kellotella yönsä – ta ambulanssijunaan Savonlinnaan. kaa ei ollut.” ei ollut edes pelkoa naapurin ter- ”Ilman näiden uskollisten velji- Samanaikaisesti vihollinen suun- veisistä, kun oli niin paljon tukke- en apua en olisi selvinnyt seuraa- tasi tykistötulensa lossin suun- ja ja maata päällä.” vaan päivään.” taan. Sitä näkyä Ahlfors ei koskaan Yöt hän leipoi toisen sisaren unohtanut. kanssa valmistellakseen pojille Takaisin rintamalle ”Kun asunnot ja muut raken- mahdollisimman hyvän joulun. nukset tyhjenivät, ne sytytettiin ”Jouluaattona tarjottiin sotilasko- Sairaalasta Ahlfors pääsi 10.2.1940. tuleen. Sytytyspullot oli kaikkialla din puolesta kahvit ja jotain hyvää. ”Menin kauppaan, ostin pitkän valmiina. Kun suljimme illalla so- Pojat lukivat jouluevankeliumin, korsetin ja jatkoin matkaani ase- tapesän, lähdimme kämpälle. Tul- veisasimme muutamia virsiä ja lau- malle. Siellä oli lomalta palaamas- tuamme ulos meitä kohtasi karmai- loimme joululauluja. Yhtäkkiä ovi sa pari yksikkömme miestä. Kysy- seva näky. Kaikki oli tulipunaista, avautui ja taistelulähetti käski tyk- essäni, minne veljet olivat matkalla, useamman pitäjän alueella paloivat kien taa!” oli vastaus ’kotiin.’ Lääkäri oli mää- talot. Nämä palot kajastuivat Laa- Sali tyhjeni sekunnin murto- rännyt minut kuukaudeksi vuode- tokan pintaan - sekin näytti veri- osassa. lepoon, mutta ei minulla ollut kuu- punaiselta.” ” Kohta kuului korvia huumaa- kautta aikaa! Niinpä olin valmis Irja Ahlfors nuorena lottana. Ahlforsin mukana sotilaskotisi- va pauhu, kun kaikki tykit ’puhui- nousemaan junaan miesten mu- sareksi lähtenyt vuotta nuorempi vat’ samanaikaisesti. Venäläiset ai- kaan, suunta kohti rintamaa.” tyttö lähti kotiin samana iltana. koivat käyttää hyväksi suomalaisten Ahlfors löysi kyydin, joka vei hä- joulun juhlintaa ja aikoivat päästä net kaatuneiden kokoamispaikalle Rakas maa linjojen läpi yön pimeydessä. Olipa lähelle taistelulinjoja. heille pettymys, kun vastarinta oli ”Taivallettuani jonkin matkaa Kiireen täyttämien päivien jälkeen yhtä kova kuin ennenkin!” kuului yön pimeydestä käskevä koitti Suomen itsenäisyyspäivä 6. ääni: ’tunnussana!’ Sanoin, että mis- joulukuuta. Uudenvuoden uutiset täpä tuon tietäisin, kun olin ollut ”Silloin saimme kohtalaisen ko- toista viikkoa poissa. ’Ai sisko tuli!’, van tervehdyksen naapurilta. Po- Uudenvuoden päivänä korsussa soi kuului iloinen huudahdus. ”Terve- jat olivat laskeneet, että noin 200 puhelin. tuloa!” kranaattia tuli lyhyen ajan sisään ”Järisevän pojat toivottivat mi- Kiire palata rintamalle kostau- meidän niemellemme”, hän muis- nulle hyvää uutta vuotta. Heillä oli tui pian. teli jälkeenpäin. ollut uudenvuodenaattona kova ry- ”Pari viikkoa paluuni jälkeen mi- Oman tulikasteensa hän sai myö- minä: oli tullut osuma kasemattiin nuun nousi kova kuume. Leikkaus- hemmin samana iltapäivänä. (tykistön miehistösuoja) ja muuta- haava oli tulehtunut. Miehet olivat ”Lähdin käymään asunnolla, ma mies oli haavoittunut.” valmiina viemään minut pois taak- joka oli noin sadan metrin pääs- Yhdeltä olivat molemmat jalat sepäin hoitoon, mutta minä pyysin, sä kasarmista. Vaisto veti maahan. menneet poikki. että antakaa minun kuolla täällä.” Kun siitä kivien ja multakokkarei- ”Hän oli pyytänyt kertomaan vai- Ahlfors säästyi kuolemalta täl- den alta nousin ja puistelin enimpiä molleen, lapsilleen ja muille omai- läkin kertaa. Kolmantena päivä- multia päältäni, tuntui, miten rakas silleen terveisensä, sitten hän oli sa- nä kuume alkoi laskea ja parane- tämä maankamara on. ” nonut ’miksi se siskokin lähti täältä minen pääsi alkuun. Maaliskuun Samanlaisia hetkiä hän kertoi tul- pois, olisi edes hän tässä lähellä’. alussa hän pääsi käymään taas Jä- leen sodan saatossa lukuisia. Kaikki miehet sanoivat minua sis- risevässä. Sotilaskotityön ohessa Ahlfors koksi”, Ahlfors huokaisi kipeisiin ”Pojat esittelivät pomminkuop- kertoi sisarten tehneen muutakin, muistoihin palatessaan. paa: ’Tuossa oli ennen korsu, nyt mm. koonneen korsuissa käsikra- Haavoittunut oli kersantti Toi- asukkaiden suolia roikkuu tuolla naatteja. vo Kukko. risukon oksilla.’ Sellaista sota on.” ”Olin ammunnoissa joskus mu- ”Heti sen jälkeen hän kuoli.” kana. Kerran tulitimme suorasuun- Katkera rauha Irja Ahlfors 1922-2019. tauksella vastarannalle syömään Viimeistä kertaa kotona ryhtyneitä joukkoja. Tämä oli so- Maaliskuun alussa tilanne oli taas taa – sääliä ei tunnettu.” Hengenlähtö oli monta kertaa lä- muuttunut. ”Olipahan konsertti! Meidänkin me tuntematon tulevaisuus.” Varustelun taso ei ollut kummoi- hellä. Ostoksille poikenneilta mie- ”Kiviniemen pelättiin murtuvan korsuun tuli hiekkaa niin, että ro- “Meille annettiin kaksi vuoro- nen, hän muistutti. hiltä Ahlfors kuuli etulinjan hirve- ja meidän jäävän mottiin. Minulle pina kävi – ensi kertaa koko sodan kautta aikaa, sitten linnake luovu- ”Tällä ’Taipaleen pelastusenke- yksistä. sanottiin, että ellei kukaan miehistä aikana.” tettaisiin venäläisille. Myllypellon liksi’ sanotulla patterilla oli neljä ”Yrjö Jylhä kirjoitti myöhem- ehdi lähteä teille mukaan, niin tuo- Sitten tuli rauha. asemalla kuulin ensimmäistä ker- kappaletta kuuden tuuman tykke- min näistä tapahtumista runoko- hon ilmansuuntaan. Kysyttiin vie- ”Kuultuamme rauhan ehdot taa nimen Varkaus. Enpä osannut jä. Ammuksia tosin oli niin vähän, koelmaan ’Kiirastuli’. Nämä runot lä, että onhan teillä puukko aseena, olimme hyvin hiljaisia. Meidän silloin arvata, että tuosta paikasta ettei niitä riittänyt kuin kaikkein ki- on Taipaleenjoella elettyjä talvel- jos lähtö tulee? Ei ollut. ” vahvuus oli 185 miestä ja kak- tulisi minun kotipaikkani. ” perimpiin tilanteisiin ja niihinkin la 1939-1940. On siellä runo mei- Maaliskuun 13. päivän aamuna si naista. Kahden miehen koti jäi niukasti. Kerrankin saatiin väärää dänkin komentokorsusta.” pojat herättivät Ahlforsin. ”Nous- uuden rajan tälle puolen tynkä- Ariela Säkkinen kokoa olevia ammuksia. Hätä kei- Synnyinkodissaan hän pääsi käy- kaa sisko kuuntelemaan viimeistä Suomeen. Me kaikki muut olim- Kuvat: Markku Ahlfors ja not keksi: rättiä vaan ammuksen mään viimeisen kerran 21.1.1940. konserttia, rauha tulee kello 11. ” me vailla kodin suojaa, edessäm- SA-kuva 18  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Yhdysvaltain entinen puolustusministeri, kenraali James Mattis: “Talvisodan muistaminen on jalo asia”

Entisen merijalkaväen kenraali Jim Matti- sin puolustusministerikaudella Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen yhteistyö sy- veni merkittävillä tavoilla. Osin kyseessä oli ulkoisten olosuhteiden ajama yhteistyö, osin kyse oli Yhdysvaltojen edellisen hallinnon kanssa käynnistettyjen yhteistyöhankkeiden toimeenpanosta. Samalla oli päivänselvää, että yhteistyötä edisti omalla henkilökohtaisella panoksellaan Mattis, joka tuntee Suomen ja joka arvostaa Suomea. Jos Pentagonin (Yhdysvaltain puo- lustusministeriön hallintorakennuksen) joh- totehtävissä on joskus ollut henkilöitä, joita voi aidosti kutsua Suomen ystäviksi, oli Jim Mattis sellainen. Mattisin ministerikauden jälkeen Suomi on jatkanut yhteydenpitoa hänen kanssaan, sekä ministeritasolla että suurlähetystön toi- mesta. Mattis vaikuttaa yhä aktiivisesti Pen- tagonin suuntaan, jossa häntä kuunnellaan herkällä korvalla. Kun Suomen Washingtonin suurlähetys- tö järjesti marraskuussa Talvisodan alkami- sen 80-vuotismuistotilaisuuden, oli itsestään selvää, että yhdysvaltalaisista paikalle halut- taisiin nimenomaan Mattis kertomaan sii- tä, mitä oppeja hän on itse omaksunut talvi- sodasta ja mitä oppeja hän on jakanut omille alaisilleen. Mattis asuu Yhdysvaltojen länsirannikol- la eikä päässyt henkilökohtaisesti paikalle. Mattis lähetti kuitenkin lähetystölle tilaisuu- dessa ääneen luetun kirjeen, jossa hän kävi läpi omaa suhdettaan talvisotaan ja Suomeen.

Rasmus Hindrén Sotilasasiamies, Suomen Washingtonin-suurlähetystö suomenkielinen käännös: Ariela Säkkinen KENTTÄPOSTIA 1/2020  19

Viipurin viimeisten lähtijöiden lupaus: ”Me palaamme tänne vielä kerran”

Rautatieläiset olivat viimeisiä Viipurista lähteneitä. Ennen ju- naan nousua tyhjässä asemahallissa laulet- tiin Karjalaisten laulu ja annettiin lupaus, joka myös lunastettiin.

Neuvostoliiton ilmapommitukset ja talvisodan tykistökeskitykset Viipuriin kiihtyi- vät helmikuun alkupuolella 1940. raskas rauha Punatähtiset pommikoneet hyök- käsivät kaupunkiin lähes kymme- nen kertaa päivässä ja kerrallaan kaupungin yllä saattoi olla lähes Ennen vetäytymistään Viipurista elo- 100 konetta. kuussa 1941, Puna-armeija räjäytti Pääosa pommituksista tähtäsi tuolloisen aseman (kuva: SA-kuva rautatieaseman ratapihaan. Hyvin- käällä sijaitsevaan Rautatiemuse- oon tallennetut asiakirjat puhuvat Tämän jälkeen hommiin pääsivät heelliseksi. Jäljellä oleva rautatieka- piti puheen, jonka lupaus jäi kai- na - toista viikkoa sen jälkeen, kun karua kieltä Viipurin ahdingosta raiteiden asentajat. Työ jouduttiin lusto evakuoitiin Viipurista länteen kumaan halliin ja kuulijoiden mie- viimeiset siviilihenkilöt olivat kau- riittävän ilmatorjunnan puutteessa. tekemään öisin, koska vihollishä- seuraavan kolmen päivän aikana, leen. pungista poistuneet. Helmikuun 18. päivänä pom- vittäjät yrittivät päivisin estää ra- minkä jälkeen asema toimi enää mitus katkaisi sekä kaupungin että tojen korjauksen konekiväärituli- läpikulkupaikkana. 29.2.1940 pää- ”Me jätämme nyt kaiken ympäril- Lupaus lunastetaan VR:n vesijohtoverkostot ja pommi- tuksillaan. osa rautatieläisistäkin jätti Viipu- lämme, mutta emme jätä sitä iäk- tuksessa tuleen syttyneet asema- Pian vihollisen raskas tykistö oli rin muutamassa veturin hinaamas- si. Me palaamme tänne vielä ker- Kaksi viikkoa myöhemmin koit- alueen varastorakennukset saatiin jo ampumaetäisyydellä kaupungis- sa vaunussa. ran ja lupaamme rakentaa rauniot ti kauan odotettu rauha ja aseet sammutettua vain palontorjunta- ta. Työskentely rautatieasemalla al- Viimeinen korjauskomennus- uudelleen. Ellei se ole mahdollista, vaikenivat. Aselepo astui voimaan junan 15 000 litran vesisäiliön tur- koi olla mahdotonta, joten rautatie- kunta marssi järjestyksessä ma- niin me lupaamme sen lastemme ja 13.3.1940 klo 11 ja kolme tuntia vin. Samana päivänä katkesivat läisten käskettiin poistua Viipurista japaikastaan SOK:n varaston kel- lastenlastemme puolesta. ” myöhemmin Viipurin linnassa vie- myös sähkönsiirron korkeajänni- 23.3.1940 keskiyön jälkeen lähte- larista ja asettui puoliympyrään lä tuolloin liehunut Suomen lippu tekaapelit, eikä dieselvaravoimalaa vällä junalla. Samalla junalla oli Viipurin rautatieaseman aulaan. Tuon jälkeen paikalla olijoilta ko- laskettiin alas. saatu käyntiin, joten valaistuksessa poistumassa pääosa kaupungin si- Vihollisen tykistön kranaattien ul- mennettiin lakit päästä ja osasto Rauhan ehtojen selvittyä koko jouduttiin rautatiealueella turvau- viiliväestöstä. voessa yllä, kajautti joukko tyhjäs- lauloi Jumala ompi linnamme-vir- Suomelle valkeni sen hirvittävä tumaan öljytuikkuihin. Samoin pu- Myöhemmin rautatieläisten saa- sä asemahallissa Karjalaisten lau- ren. Sitten, klo 20.50, lähti Viipu- hinta. Karjala oli menetetty. Vii- helinyhteydet muille asemille kat- ma poistumiskäsky todettiin vir- lun. Sen päätyttyä rautatieupseeri rin asemalta viimeinen evakkoju- puri oli viety. Järkytys siitä oli niin kesivat. suuri, että maassa oli suruliputus. Tuona päivänä rautatieaseman Reilu vuosi myöhemmin, juhan- tienoille pudotetuista 65 pommis- nuksena 1941, suomalaiset kerään- takin huolimatta aseman kautta tyivät radioidensa ääreen ja saivat kulki päivän aikana yli 50 junaa. kuulla, kun presidentti vahvisti pa- himman pelon toteutuneen. Suomi Lähtö Viipurista oli taas sodassa. Sotaan lähtevät tie- sivät, mitä heiltä odotettiin: mikä Kaksi päivää myöhemmin viholli- oli aikaisemmassa sodassa viety, ha- sen pommikoneet tuhosivat Viipu- ettaisiin nyt takaisin. ria koko päivän aina klo 17.25 asti. 29.8.1941, tasan 16 kuukautta sii- Ratapihalla katkesi taas kymme- tä, kun lupaus oli Viipurissa ääneen niä kiskoja ja 30 tavaravaunua pirs- lausuttu, suomalaisjoukot valtasivat toutui. Ratojen korjausjunia tarvit- Viipurin. Kello 17.35 Viipurin lin- tiin kuitenkin muuallakin Karjalan nan torniin vedettiin Suomen lip- kannaksella, joten Viipurin asemal- pu. Lupaus oli vihdoin lunastettu. la muodostettiin henkilökunnasta korjausryhmiä, jotka täyttivät pom- Lasse Koskisen tekstistä mikuoppia ja raivasivat tuhottujen Ariela Säkkinen junavaunujen jäännöksiä raiteilta. Viipurin nykyinen asema rakennettiin vuonna 1953. (kuva: Lasse Koskinen) 20  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Ministerien matka Päämajaan vauhditti talvisodan rauhaa

Helmikuun lopulla Suomessa tiedettiin, että olivat rauhanehdot kuinka talvisodan kovat tahansa, ei rauhanneuvotteluille ollut vaihtoehtoja. Jo tuolloin raskas rauha kuitenkin aavisteltiin, että rauha jäisi vain väliaikaiseksi.

Eräs ratkaiseva tapahtuma tiellä Ymmärrettiin, että pitkään ai- kautta, että ehdot on hyväksyttä- todettiin, että näin tärkeässä asi- Keskustelut ylipäällikön Talvisodan rauhanneuvotteluihin kaa rintama ei voi enää kestää. vä maaliskuun 1. päivään men- assa on vielä kuultava ylipäällikkö kanssa Mikkelissä ja rauhaan tapahtui helmikuun Reservejä ei ollut ja materiaaliset- nessä, muuten tarjous raukeaa. Mannerheimia ja lopullinen pää- 28. ja 29. päivän välisenä yönä. kin voimavarat olivat ehtymässä. tös tehtäisiin vasta sen jälkeen. Tutkimuskirjallisuudessa on esi- Tuolloin käydyistä keskusteluis- Venäläisiin oli haettu yhteyt- Rauhanneuvotteluihin Päätökseksi tuli lähettää minis- tetty, että Päämajassa olisi tuolloin ta ei ole jäänyt paljoakaan kirjal- tä Tukholman lähetystön kaut- on ryhdyttävä terivaltuuskunta Päämajaan. Pää- ollut koko joukko kenraaleita ja lista aineistoa ja ehkä siksi koko ta ja lopulta saatiin 23. päi- ministeri Risto Ryti tarjoutui läh- useimmat heistä olisivat vastus- vajaan vuorokauden kestänyt ta- vä helmikuuta kuulla vähän Rauhanehtoja käsiteltiin vielä sa- temään ja muiksi valtuuskunnan taneet rauhantekoa venäläisten pahtumasarja on jäänyt melkein täsmällisemmät rauhaneh- mana päivänä klo 15 alkaneessa jäseniksi valittiin sosiaaliministe- tarjoamilla ehdoilla. Rauhanvas- tuntemattomaksi. dot. Uusi raja noudattai- valtioneuvoston istunnossa. Kes- ri K.-A. Fagerholm, sisäministeri taisuudesta hämmästynyt Man- Suomi oli taistellut tuossa vai- si suunnilleen Uuden- kusteluissa kävi selväksi, että yk- Ernst von Born, oikeusministeri nerheim olisi saanut kuitenkin yli- heessa Neuvostoliiton miljoona- kaupungin rauhan rajaa sin ei enää selvittäisi ja ranskalais- J.O. Söderhjelm ja maatalousmi- puhuttua heidät rauhan kannalle armeijaa vastaan jo melkein kol- vuodelta 1721. Se merkit- englantilaiset avuntarjouksetkin nisteri P.V. Heikkinen. Mukaan neuvottelujen välisellä tauolla. me kuukautta. Taistelu oli ollut si sitä, että koko Kannas olivat sen verran epämääräisiä, lähti myös Päämajan edustajana Tapahtumien kulku asettuu sikäli menestyksellistä, että vihol- ja Laatokan pohjoispuoli että niiden varaan puolustusta ei hallituksessa toiminut kenraali- aivan eri valoon paikalla ol- linen ei ollut onnistunut tuhoa- olisi luovutettava ja sen voitaisi perustaa. majuri Rudolf Walden. leen Söderhjelmin heti maan ratkaisevalla tavalla Suomen lisäksi Hankoniemi oli- Keskustelujen lopputuloksena Aikaa ei ollut hukattavissa ja matkan jälkeen te- armeijan puolustuskykyä mil- si vuokrattava Neuvos- todettiin, että vaikka ehdot oli- lähtö Mikkeliin Otavan kansan- kemien muistiin- lään rintamanosalla. Helmikuun toliitolle 30 vuodeksi. vat raskaat, rauhanneuvottelui- opistolle - jossa Päämaja tuolloin panojen perus- 11. päivänä venäläiset olivat kui- Helmikuun 28. päivä- hin on ryhdyttävä, puolustus- sijaitsi - tapahtui samana iltana teella. Hänen tenkin murtautuneet Summassa nä venäläiset vielä li- ministeri Juho Niukkasen ja klo 18.30. Perillä oltiin epämu- mukaansa puolustusketjun läpi ja peräänty- säsivät painetta ja il- opetusministeri Uuno Han- kavan junamatkan jälkeen vähän Päämajan minen kohti Viipuria oli alkanut. moittivat Tukholman nulan ollessa eri mieltä. Sitten ennen puoltayötä. tapaami- KENTTÄPOSTIA 1/2020  21

Metsäelinkeino – lupa kukoistaa

Mannerheimia kävivät Päämajassa tapaamassa mm. pääministeri Ryti sekä kenraalimajuri Walden. sessa oli tuona yönä paikalla Man- maan aikaan, kun Ryti ja muut rau- tenkin oli, kun Jatkosota syttyi ke- nerheimin lisäksi vain päämajoitus- hanneuvottelijat olivat jo Mosko- säkuussa 1941. mestari, juuri kenraaliylennyksen vassa. Oikeusministerin mielestä Väsyneet ministerit olivat aamul- saanut Aksel Airo, sekä yleisesi- ankarat rauhanehdot olisi helpom- la 29.2. Helsingissä ja rauhanpro- kunnan päällikkö kenraaliluut- pi hyväksyä, “jos kaikki pitävät tätä sessi käynnistettiin vielä samana nantti K.L. Oesch. Antaessaan en- välirauhana ja ovat valmiit varus- päivänä. Aseet vaikenivat aamupäi- simmäisen puheenvuoron Airolle tautumaan sen hetken varalta, jol- vällä 13.3.1940 ja siniristiliput las- Mannerheim totesi, että Heinrich- loin raja palautetaan”. keutuivat puolitankoon eri puolilla sin ollessa rintamakäynnillä, se- Ulkoministeri Väinö Tanner il- Suomea. Rauha oli tullut… mutta lostaa etulinjan tilannetta ja puo- moitti olevansa samaa mieltä, mut- sen hinta oli kallis. lustuskykyä hänen sijastaan Airo. ta lisäsi että asiaa ei sanoa ääneen Myös Heinrichsin on väitetty olleen - eikä sitä juuri sanottukaan Talvi- Esko Vuorisjärvi paikalla, mutta totta tämä ei siis ole. sodan rauhan jälkeen. Totta se kui- VTT, sotahistorioitsija Airon jälkeen esiintyi Oesch. Kummankin kenraalin viesti oli lohduton. Sotamateriaalia sentään vielä jonkin verran oli, mutta jou- kot olivat läpiväsyneitä eikä reser- vejä ollut. Erityisesti päällystöstä oli pulaa. Sen vuoksi armeijan puolus- tuskyky ei enää kauan kestäisi. Sekä von Born että Ryti yrittivät saada Mannerheimilta vielä vasta- usta kysymykseen, oliko nyt tehtävä rauha. Mannerheim vastasi kum- mallekin kysyjälle, että hallituksen on tehtävä se päätös, ei hänen. Yli- päällikkö lisäsi vielä, että hän on se- lostanut rintamatilanteen ja on val- mis kertomaan siitä lisääkin, mutta ministerien on tehtävä tarvittavat johtopäätökset, eikä hän halua neu- voa hallitusta. Mitään erimielisyyt- tä kenraalien ja ylipäällikön välillä Söderhjelm ei havainnut. Ei vaihtoehtoja

Asia tuli selväksi ja paluumatkalle lähdettiin puolen yön jälkeen. Yöl- lisissä keskusteluissa vimmatusti ksoy.fi heiluvassa junassa ministerit oli- vat yksimielisiä siitä, että venäläis- ten rauhantarjoukseen on vastat- tava myönteisesti ja neuvottelut on aloitettava heti, kun se on mahdol- lista. Ministerien toinen puheen- aihe oli se, että rauhasta tulee vain väliaikainen ja on työskenneltävä lujasti varustautumisen ja revans- sin puolesta. Puheet välirauhasta alkoivat siis jo ennen lopullisen rauhasopimuk- SAINT-GOBAIN GLASS FINLAND OY sen solmimista. Esimerkiksi Söder- LIIKETOIMINTAYKSIKKÖ SEKURIT hjelm käytti sanaa jo 9.3. pidetyssä IHODE valtioneuvoston istunnossa - sa- Raskas rauha otettiin Suomessa vastaan suruliputuksella. 22  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Sotiemme 1939-1945 raskain vaihe: Talvisodan viimeinen kuukausi oli verisin Sotavuosien eniten sankariristejä vaatinut vaihe osui Talvisodan viime vaiheisiin. Reilun kuukauden aikana menehtyi hiukan yli 15 000 miestä, mikä on 57 prosenttia koko Talvisodan tappioista.

Sodan kriittisin ja rankin jakso al- jouluaatonaatolta, jolloin suomalai- koko Talvisodan. Rankimmat kuu- Upseeriston tappiot koi 11. helmikuuta, kun Neuvosto- set tekivät täysin epäonnistuneen kaudet olivat sodan ensimmäiset liiton joukot aloittivat suurhyökkä- vastahyökkäyksen Kannaksella. kaksi kuukautta, jonka aikana kaa- Sotiemme edellä käsitellyt kolme yksen Karjalankannaksella. Jakson Toisena on 19. joulukuuta, jolloin tuneita tuli 15 700. kriittisintä vaihetta vaativat kukin alussa tappiot olivat yli 500 kaatu- kaatuneita kirjattiin 373. Yleensä Jatkosodan viimeinen vaihe oli siis vähän yli 15 000 miehen hen- nutta päivässä. Maaliskuussa tappi- päivittäiset tappiot jäivät korkein- sekin verinen. Neuvostoliiton ke- gen. Olen selvittänyt aliupseerien ot kohosivat vielä suuremmiksi ja taan 200 menehtyneeseen. säkuussa 1944 Kannaksella alka- ja upseerien tappioita noilta ajan- esimerkiksi 6. maaliskuuta meneh- Vihollisen rajujen hyökkäysten nutta suurhyökkäystä torjuttaessa jaksoilta. Alikersantteja ja kersant- tyi yli 800 miestä. Rauha astui voi- torjuminen erityisesti Kannaksella menehtyi kaikkiaan 17 600 miestä teja - siis lähinnä ryhmänjohtajia maan 13. maaliskuuta klo 11. Sinä- jatkui rauhantekoon 13. maaliskuu- hiukan alle kolmessa kuukaudessa. - menehtyi Talvisodan viimeisen kin päivänä tuli liki 500 kaatunutta, ta asti. Tänä aikana (11.2. - 13.3.) Tämäkin jää kuitenkin selvästi jäl- kuukauden aikana 2536, hyökkäys- seuraavana yli 70 lisää. menehtyneiden määrä nousi keski- keen Talvisodan tappioista. Kesän sodan sekä torjuntataisteluiden määrin liki viiteensataan päivässä. 1944 osalta synkimmät lukemat ovat kahtena ensimmäisenä kuukaute- Sotien kolme Tätä voidaan verrata jatkosodan torjuntataistelun kahdelta ensim- na 2796 ja 2150. Hyökkäyssota ja talvisodan verisintä vaihetta alun hyökkäysvaiheen tappioi- mäiseltä kuukaudelta, joiden aika- jopa Talvisota kuluttivat ryhmän- hin. Vuoden 1941 loppuun jatku- na sotatoimissa kuoli 15 470 miestä, johtajia enemmän kuin kesän 1944 raskas rauha Ennen helmikuuta suurimmat päi- neen hyökkäysvaiheen tappiot oli- eli suunnitteen Talvisodan viimeisen torjuntataistelut. väkohtaiset tappioluvut (659) olivat vat aika tarkkaan yhtä suuret kuin kuukauden tappioiden verran. Vänrikit ja luutnantit toimivat KENTTÄPOSTIA 1/2020  23

Talvisodan sankarivainajan viimeiset hetket “Lähettäkää terveisiä kotiin”

Talvisota vei salmi- laisilta paitsi kodin, myös 222 aivan liian nuorena menetettyä Maaliskuussa 1940 sotatoimissa menehtyneet päivittäin. miestä. Yksi heistä oli sodissamme lähinnä joukkueen- noilla. Torjuntataistelussa luku on Johannes Pulliainen. johtajina. Heitä koskevat vastaavat selvästi vähemmän: 42 prosenttia. kaatuneiden määrät ovat 578, 874 ja Kesään 1944 mennessä oli suurin 775. Talvisodassa kaatui siten noin osa joukkueenjohtajista ilmeisesti Talvisodan sytyttyä Salmin pitäjän 4,4 aliupseeria yhtä upseeria kohti - saanut jo ylennyksen luutnanteiksi. Käsnäselän kylässä taisteluvalmi- selvästi enemmän kuin jatkosodan Talvisodan viimeistä kuukaut- udessa ollut suojajoukko Erillinen hyökkäysvaiheessa (3,2) ja torjun- ta voidaan siis pitää kaikkien itse- Pataljoona 9 viivytti vihollista va- tataisteluissa (2,8). näisyytemme sotien kriittisimpänä jaan viikon ajan Käsnäselästä Uuk- Suhteessa kokonaistappioihin vaiheena, jolloin maamme itsenäi- sunjoelle, minkä jälkeen se siirret- kaatui upseereita Jatkosodan hyök- syyden säilyttämiseksi vaaditut uh- tiin Uomaan kylästä Tolvajärvelle käysvaiheessa ja torjuntataisteluissa rit olivat suurimmat. neuvostodivisioonan edettyä nope- selvästi Talvisotaa enemmän. Kaa- asti Suojärveltä Tolvajärven maas- tuneista upseereista oli vänrikkien Juhani Snellman toon. osuus Talvisodassa ja Jatkosodan Kirjoittaja on FT ja Everstiluutnantti Aaro Pajarin hyökkäysvaiheissa 70 prosentin tie- sotahistoriaharrastaja johdolla suomalaiset saavuttivat Tolvajärven taisteluiden viime het- killä talvisodan ensimmäisen tor- juntavoiton, joka valoi uskoa ja tais- telutahtoa muillekin rintamaosille. heidän joukossaan 33-vuotias so- Viimeiset terveiset Voittoisan taistelun jälkeen Paja- tamies Janne Leppänen. rin komentamat joukot suorittivat Kun Leppänen tuodaan jouk- Haavoittuneita tuotiin JSp:lle päi- vastahyökkäyksen työntäen vihol- kosidontapaikalle, on sinne tuotu vittäin, eikä lääkintäkapteeni ollut lisdivisioonaa takaisin Suojärven toinenkin käsnäselkäläinen: patal- juuri nukkumaan ehtinyt. Uupu- suuntaan aina Aittojoelle asti. Kär- joonan 1. komppaniaan sijoitettu muksen keskelläkin siteiden vaih- jessä eteni ErP 9, jossa taisteli lähes Johannes Pulliainen. Ortodoksi- toon valmistautumassa ollut kap- puolen komppanian verran käsnä- perheessä kasvanut sotamies on teeni näkee sotamiehen sameiksi selkäläisiä miehiä. Joulun alla suo- kasteessa saanut nimen Ivan, mut- muuttuneista silmistä, ettei toimen- malaiset joukot valtasivat Ägläjär- ta siirtynyt käyttämään Johannes- pidettä enää tarvittaisi. Tämän mie- ven kylän. ta. Siviilissä hän työskentelee met- hen matka on jo päättymässä. ”Ägläjärven tsasounaa (ruko- sätyömiehenä. Muutaman viikon Kapteeni kallistuu lähemmäksi ushuonetta) vallatessa kunnioitin päästä hän täyttäisi 28. katkonaisesti sopertavan sotamies pyhättöä niin, etten ampunut lau- Rintamalla viettämiensä kuu- Pulliaisen suuta ja saa juuri ja juuri kaustakaan sitä kohti. Vasta kun kausien aikana on hän ehtinyt - ja selvän kuolevan sotilaan viimeisis- Sankarihautajaiset Suistamolla. (SA-kuva) piippalakit lähtivät livohkaan ra- selviytynyt – Käsnäselän, Uomaan tä sanoista, joissa hän lähettää ter- kennuksesta, annoin pikakiväärin sekä Tolvajärven taisteluista. 16.12. veisensä kotiin. Siellä häntä odot- laulaa”, taisteluissa mukana ollut hän oli haavoittunut ensimmäisen taa Katri-vaimo sekä heidän kaksi Janne Leppänen kertoi myöhem- kerran Ägläjärven ja Tolvajärven pientä lastaan. min Muhoksen Sotaveteraanien välillä, mutta palannut vielä rinta- Viimeisenä palveluksena kaik- puheenjohtajalle Pertti Marttiselle. malle. Nyt, toisella kertaa, on tilan- kensa antaneelle sotilaalle kaptee- Sittemmin tsasouna toimi Pajarin ne paljon pahempi. ni sulkee sankarivainajan silmät ja yksiköiden joukkosidontapaikkana. ”Sisällä tsasounassa suhisi laipi- pataljoonan tappiotilastoihin kir- oon ripustettu Petromax-lamppu. jataan uusi merkintä. Tuntolevyn Kohtalokas Seinien vierustoilla makasi haa- numero: 244623. Vainaja: Sotamies haavoittuminen voittuneita sotilaita ja hiljainen Ivan Pulliainen. vaikerrus täytti lääkkeenhajuisen Kaikessa karuudessaan sota ei Uudenvuoden jälkeen taistelut oli- ilman”, muisteli Leppänen koke- yhtä miestä kaipaa vaan elämän - vat siirtyneet Viitavaaraan, jonne muksiaan. ja taiston - on jatkuttava. Seuraa- hyökkäys oli aloitettu 7.1., viholli- ”Keskellä lavitsaa makasi vai- vana päivänä suomalaisjoukkojen sen ankarasti puolustautuessa. 14.1. keasti haavoittunut sotamies Pul- hyökkäys jatkuu kohti Suojärveä. 1940 sotapäiväkirjat kertovat ko- liainen. Taistelussa tummuneen lu- vasta tykistötulesta. Kolmannesta mipuvun rintamus oli värjäytynyt Pertti Marttisen tekstistä Tasavallan presidentti Kyösti Kallio ja sotamarsalkka Mannerheim poistuvat Tal- komppaniasta kaatui tuona päivä- punaiseksi. Vaimea valitus purkau- Ariela Säkkinen visodan sankarivainajien muistojumalanpalveluksesta Suurkirkosta 19. touko- nä yksi mies ja haavoittui kolme, tui haavoittuneen huulilta.” kuuta 1940. (SA-kuva) 24  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Karjalaiset maksoivat Talvisodan rauhasta kalliin hinnan

Kuva muistojen Viipurista.

Talvisota päättyi maaliskuussa 1940, kun nut palata, ja asioista oli päästävä ti. Olivathan evakot itsessäänkin sopimukseen. keskenään erilaisia: rajakarjalai- takana oli 105 taistelun päivää. Vaikka Karjalan Liiton perustamisko- sia ortodokseja, viipurilaisia suur- tiukkoja vaateita osattiinkin odottaa, kous pidettiin huhtikuussa 1940. kauppiaita tai kannaslaisia maan- Tuore järjestö osallistui välittömäs- viljelijöitä. tulivat Moskovan rauhansopimuksen ehdot ti valtakunnan politiikkaan, kuten Toisilla paikkakunnilla suhtautu- suomalaisille järkytyksenä. vaikuttamalla evakkoja koskevan minen oli hyvinkin ymmärtäväis- pika-asutuslain sekä korvauslain tä, kun toisaalla karjalaiset saattoi- sisältöön. Tällaista työtä jatkettiin vat joutua rajunkin arvostelun ja 1940-50-luvuilla. ”ryssittelyn” kohteeksi. Tähän vai- Rauhaa edeltävät neuvottelut olivat Yksilölliset ja yhteiset Siirtokarjalaisia yhdistivät valta- kutti myös maanluovutuksellinen kaukana yhteisestä sopimisesta, sil- haasteet kunnalliset haasteet, mutta samaan tilanne. Joissakin kunnissa heille lä Neuvostoliitto saneli niiden sisäl- aikaan yksilöt taistelivat tahoillaan palstoitettiin aivan uusia asuinalu- lön. Karjala, Salla, Suomenlahden Siirtokarjalaiset olivat suurin eva- jokapäiväisessä arjessa. Suomen vi- eita, kun toisaalla taas suurtilalli- saaret ja Jäämeren Kalastajasaaren- kuoitu kansanryhmä. Omaisuuden rallinen suhtautuminen menetyk- set joutuivat luovuttamaan isojakin talvisodan to menetettiin. Nämä tekivät noin menettäminen ei lamaannuttanut siin oli aluksi myötätuntoinen, kun viljelysalueita pienehköä korvaus- kymmenen prosenttia Suomen sil- heitä, vaan tilanne sai tarttumaan karjalaisten asia oli koko Suomen ta vastaan. raskas rauha loisesta pinta-alasta. Alueluovutuk- toimeen. Jo Talvisodan aikana tam- asia. Kuitenkin jo evakkojen asutta- set synkensivät mielialaa tilantees- mikuussa 1940 Karjalan kannaksen minen aiheutti ensimmäiset erimie- Menetettyä ei sa, jossa sankarivainajat ja lukuisat kuntien edustajat olivat ryhtyneet lisyydet. Värikkään poliittisen kes- korvannut mikään uusiin oloihin hyvin tai kohtalaises- haavoittuneet olivat traumatisoi- keskusteluihin asioittensa ajamises- kustelun jälkeen heidät sijoitettiin ti, koska arjen oli jatkuttava. Sodan neet kansaa. ta. Siirtokarjalaisten hätä oli kärjis- varsin tasaisesti Suomen kuntiin lu- Tyytymättömyys valtion tarjoamiin haavoittama Suomi koki yhteistä Aineellisten tappioiden lisäksi tynyt nopeasti suureksi: kuinka tu- kuun ottamatta Lappia ja ruotsin- korvauksiin oli usein molemmin- traumaa sodan koskettaessa kaik- kohdattiin henkisiä, sosiaalisia ja lisi toimia menetetyn omaisuuden kielisiä rannikkopaikkakuntia. puolista. Karjalaiset kokivat, et- kia jollakin tapaa. Pula-aika ja so- kulttuurisia menetyksiä. Nämä va- kanssa? Kuka määrittelisi omaisuu- tei menetettyä korvaa mikään ja takorvausten ylläpitämä puute oli kiintuivat ja realisoituivat lopullisen den arvon ja miten sodassa tuhou- Kokemus erotti ja yhdisti vastaavasti omia maitaan luovut- jokapäiväistä. jatkosodan jälkeisen rauhan laskeu- tuneet rakennukset korvattaisiin? taneet olivat tyytymättömiä saa- Karjalaisuus ei kuitenkaan unoh- duttua, kun uudelleen vallatut alu- Lopullisen rauhan jälkeen tilanne Siirtokarjalaisten kokemukset uu- miinsa summiin. Pääasiassa siir- tunut, vaan sitä vaalittiin muistois- eet menetettiin toistamiseen. oli järkkymätön – Karjalaan ei voi- desta tilanteesta vaihtelivat suures- tokarjalaiset kuitenkin sopeutuivat sa sekä yhteisissä tilaisuuksissa. Silti KENTTÄPOSTIA 1/2020  25

Karjalaisuus 2000-luvulla

Mm. Suomalaisen Kirjallisuuden musta. Muistitietokeruu tuotti yli ta vaikeuksista, kuten syrjinnästä, Seuran (SKS) organisoima, ke- 700 sivun aineiston. joka kohdistui niin lapsiin kuin ai- säkuussa 2019 päättynyt puolen Suvun historia ja tieto omista kuisiinkin. Toisaalta vaikeista ajois- vuoden Karjalaisuus 2000-luvul- juurista ovat monelle kirjoittajal- ta huolimatta elämä jatkui ja uusista la -muistitietokeruu osoitti, että le karjalaisuuden keskiössä. Vaikka asuinpaikoista ihmisineen on jää- karjalainen identiteetti on voimis- esivanhempien vaiheista ja asuin- nyt myös lämpimiä muistoja. saan vielä uudella vuosituhannel- seuduista on saatu tietoa suoraan Karjalaisuuden vaalimisen toi- lakin. Suomen Kulttuurirahaston sukulaisilta, moni kertoo laajenta- votaan säilyvän myös jatkossa. Osa ja e2-ajatuspajan sitä edellisenä neensa karjalaisuuskuvaansa myös kirjoittajista toivoo, että perintei- vuonna tekemä tutkimus paljasti suku- ja historiantutkimuksen, su- den ja menneiden muistelun rin- karjalaisuuden olevan itse asiassa kuseura- ja järjestötoiminnan sekä nalle nousisi uusia yhdessä tekemi- heimoidentiteeteistä vahvin koko mm. eri alueisiin keskittyneiden sen tapoja ja matalan kynnyksen Suomessa: Helsingissäkin karjalai- seurojen järjestämien Karjalan- yhteisöjä. Moni kokeekin sosiaa- siksi itsensä identifioivat muodos- matkojen puitteissa. Karjalaisuus lisen median, kuten Facebookin, tivat toiseksi suurimman yksittäi- on monelle paitsi keskeinen osa karjalaisryhmissä mukana olemi- Haapalan maalais- sen joukon heti stadilaisten jälkeen! identiteettiä, myös harrastus. sen itselleen sopivammaksi yhtei- Kaikkiaan 80 vastaajaa tavoitta- Vaikka kirjoittajat kokevat kar- söllisyyden muodoksi kuin perin- nut SKS-hanke innosti niin synty- jalaisuuden positiiviseksi voimava- teisen yhdistystoiminnan. JUUSTOLEIPÄ peräisiä karjalaisia kuin vanhem- raksi, monet liittävät siihen myös Lähiruokaa yli 30 vuoden kokemuksella. piensa ja isovanhempiensa kautta kipeitä muistoja sodasta, evakkou- Lähde: Suomalaisen Siinä maistuu lähitilan maito. karjalaisuuteen kasvaneita kirjoit- desta ja koti-ikävästä. Moni kertoo Kirjallisuuden Seura tajia pohtimaan karjalaisuuden ole- myös uusilla asuinsijoilla koetuis-

Karjalainen perintö elää yhä vahvana mm. suomalaisessa ruokakulttuurissa. Tästä lisää Sotaveteraaniliiton nettisivulla nyt: www.sotaveteraanit.fi

Karjalaisuus on yhä voimissaan 2000-luvulla. (kuva: Karjalan Liitto)

pysyviä ja kipeitäkin arpia jäi. Osa häivytti ortodoksisuuden elämäs- tään ja toiset eivät suostuneet ky- syttäessäänkään keskustelemaan sotaa edeltävästä elämästään Kar- jalassa. Yhteistä siirtokarjalaisille oli, että elämä muuttui jollakin ta- paa lopullisesti.

Katja Tikka tutkija, Karjalan Liitto

Kaikkiaan kotinsa menetti liki 400 000 karjalaista. (kuva: SA-kuva) 26  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Palosuojamaalarit Aitoon Koulutuskeskus Kone-Vahto Oy Suomessa Oy www.aitoo.fi Kalkkinen Alajärvi

KJM Kupari Oy K & K Mustoset Ay AutoDent Oy Asikkala Enonkoski, www.kkmustoset.fi Espoo

Fingeo Oy Sauli Rodas Oy HAAPAJÄRVEN LÄMPÖ OY Espoo Espoo

Sora Tukku Kakko Oy Brando Oy Pesu Oy Hattula, Lusi Helsinki Helsinki, www.pesuoy.fi

Kuljetusliike Metrofysio Oy Esa Set Up Oy V.Mönkkönen Oy Helsinki, www.metrofysio.fi Helsinki Helsinki

Karhupuiston Isännöinti Oy Lasihemmo Oy Suomen Polioliitto ry Helsinki Helsinki Helsinki

Tilitoimisto Rail Partners Oy S.Eklund-Consulting Oy Ab Juhani Viljaranta Ky Helsinki Helsinki Helsinki

Suomen Talkkaripalveluja Transpap Oy Ratsastajainliitto ry pääkaupunkiseudulla Helsinki Helsinki www.senioritalkkarit.fi

Paakkisen Kensapuu Oy Tilipym Oy Automaalaamo Oy Himanka Huittinen Hollola

Talonmies- ja huoltopalve- Triplan Oy Immuno Diagnostic Oy lut Oy Liljeberg & Rosell Hämeenlinna Hämeenlinna Hyvinkää

Lammin Kaivinkonetyöt A.Ollikkala HÄMEENLINNAN Kiinteistökeskus Oy Renko OSUUSMEIJERI Lammi

Sähkö-ja Automaatiosuun- Joccis-Air Oy Maalausliike K.Salo Ky nittelutoimisto SAUT Oy Renko Härmä,www.voltinvari.fi Hämeenlinna

Arkkitehtuuritoimisto SOTIEMME VETERAANEJA SOTIEMME VETERAANEJA Jyrki Kihlakaski Ky KIITTÄEN IISALMELTA! KIITTÄEN IMATRALTA! Ikaalinen KENTTÄPOSTIA 1/2020  27

Sotaveteraanipiirien sosiaalineuvojat koolla Uusi laki työllistää yhä

Marraskuussa voi- maan tullut veteraa- nilaki työllistää yhä, mutta sen puitteissa järjestetty koulutus- kierros on parantanut suhteita kuntiin kaik- kialla

Sotaveteraanipiirien sosiaalineuvo- jat kokoontuivat helmikuun alus- sa vuotuisille neuvottelupäivilleen Helsinkiin. Päivien aikana käydään läpi edunvalvonnassa sillä hetkel- lä pinnalla olevia aiheita ja jaetaan uusinta tietoa, liiton sosiaalisihtee- ri Leena Seppälä kertoo päivien si- sällöstä. ”Sosiaalineuvojat ovat avain- asemassa piirien veteraanivä- estön tavoittamisessa ja toimi- vat usein yhteyshenkilöinä myös kunnan suuntaan. Heillä on vah- Sotaveteraaniliiton sosiaalisihteeri Leena Seppälä (eturivissä toinen vas.) va yhteisöllisyys, kyky saada ih- Kilpailutus kummeksuttaa Veteraanit kun eivät halua vaihtaa kiittelee neuvottelupäivän eläväistä keskustelua. misiä yhteen sekä hyvät vuoro- heille tutuksi tullutta kävijää, joka vaikutustaidot, joiden ansiosta Pääosin sosiaalineuvojat luonnehti- osaa auttaa muutenkin ja tuo tarvit- asioiden hoito sujuu mallikkaas- vat tilannetta hyväksi. Toivomisen taessa vaikka maitopurkin”, kerro- peasti palvelutarpeen muutoksiin. velulain piiriin kuulumattoman ti”, hän kiittelee. varaa on heidän mukaansa kuiten- taan muutamastakin piiristä. ”Ei syksyllä tehty peruspalvelu- omaishoitajan kohdalla kunnat Nyt pinnalla olivat paitsi perin- kin tiedon kulussa kunnilta vete- Ikääntyneen ja usein yksinasu- tarpeen arviointi riitä, kun puhu- voivat tehdä tarveharkinnan lin- neaikaan siirtyminen, myös edus- raaneille. Kaikkien kohdalla kotiin van vanhuksen kohdalla on kysees- taan iäkkäistä veteraaneista, joiden jastaan ja vähentää omaishoidon kunnassakin virinnyt keskustelu tarjottavien palvelujen perustana sä paitsi tottumus-, myös turvalli- kohdalla tilanne saattaa jo viikossa tukea kun veteraanille valitaan ko- rintamatunnusten hakuprosessin toimiva henkilökohtaista palvelu- suuskysymys: ei kukaan meistäkään olla ihan toinen”, eräs pitkään teh- tiin tuotavat palvelut. Valtiokont- avaamisesta uudelleen sekä les- tarpeen kartoitusta ei myöskään päästäisi ketä tahansa omaan ko- tävässään toiminut sosiaalineuvo- torin ohjeistuksen mukaan mikäli kien ja puolisoiden asema. Vete- tehty ennen lain voimaan tuloa, tiinsa. ja muistutti. ihminen saa omaishoitajastatuksen raaniliittojen aikaansaaman, vete- vaikka järjestöt sitä nimenomaan Kaikki palveluntarjoajat eivät Hän myös esitti palveluntuottajil- ja -tuen, hänen myös odotetaan te- raaneille kotiin tuotavat palvelut toivoivatkin. edes pysty osallistumaan tarjous- le toiveen riittävästä koulutuksesta kevän tiettyjä tehtäviä, jotka muu- maksuttomaksi tekevän lain astut- Palvelut vaihtelevat piirien sisäl- kilpailuihin. ja keskustelua siitä, mitä kotiin me- ten kuuluisivat uuden lain puitteis- tua voimaan he ovatkin kasvavassa läkin. ”Kuntien asettamat kriteerit ovat neminen edellyttää. sa tarjottujen palveluiden piiriin”, roolissa liittojen yhä jatkuvan edun- ”Toisissa kunnissa esimerkiksi niin kovat: esimerkiksi pienyrittä- ”Se henkilö on monesti yksina- Seppälä opastaa. valvontatyön tavoitteissa. kotona kuntoutusta on paljon, toi- jät eivät pysty laskemaan hintaa lo- suvan vanhuksen ainoa juttukaveri. Sosiaalineuvojat arvelevat, että Marraskuussa voimaan tullut laki sissa taas ei juuri yhtään. Onko kyse puttomiin eikä heillä ole resursseja Haasteita aiheuttavat liian tiiukko- vasta syksyllä pystytään tekemään on sekin yhä keskeinen osa sosiaali- siitä, ettei palvelua ole, vai siitä, et- ottaa hoidettavakseen kunnan edel- jen aikataulujen lisäksi myös yhtei- kattavia arvioita lain käyttöönoton neuvojien työsarkaa. Lakiuudistuk- tei sitä osata tarjota?” pohtii erään lyttämää asiakasmäärää”, piireistä sen kielen puute.” onnistumisessa. Jo tähän mennes- sen läpimenon varmistettuaan ve- suuren piirin sosiaalineuvoja. huomautetaan. Osa veteraaneista on yhä palve- sä tilanteen kerrotaan muuttuneen teraaniliittojen ja Valtiokonttorin Toinen osallistujien parissa kes- ”Laissa kuitenkin mainitaan, että lujen ulkopuolella - omasta tah- parempaan suuntaan, yllättävällä- yhteinen koulutushanke kiersi Suo- kustelua herättänyt aihe olivat vete- veteraanien toiveet tulee ottaa en- dostaan. kin tavalla. mea tekemässä lakia tutuksi kunti- raanien ateriapalvelut: on nimittäin sisijaisesti huomioon”, kritisoi yksi ”Vaikka on tavoitettu ja monta ”Koulutuskiertue oli erittäin on- en ja veteraaniliitojen kentän väelle. käynyt ilmi, ettei monessa kunnissa sosiaalineuvoja. kertaakin tarjottu, eivät he suostu nistunut ja sen myötä yhteys ja yh- Kaikkiaan koulutustilaisuuksia pi- tarjota veteraanille kuin yksi ruoka, ”Eivät veteraanitkaan kilpailutta- ottamaan mitään palveluita vas- teistyö kuntiin on parantunut”, ker- dettiin 26. Nyt on meneillään kol- vaikka hänellä on oikeus kolmeen net Talvisotaa vuonna 1939 esimer- taan”, yllättää yksi sosiaalineuvoja. rottiin kaikkialta. mas vaihe: sen varmistaminen, että päivittäiseen ateriaan, myös viikon- kiksi ruotsalaisten kanssa, vaikka ”Etenkään naisveteraanit eivät ”Asenteet ovat muuttuneet kun- laki ja sen tarjoamat oikeudet myös loppuisin. aavistivatkin, että seuraavat vuo- halua, että kotiin tulee joku”, jat- nissa todella paljon eikä meitä enää toteutuvat. Ongelmia aiheuttaa myös palve- det ollaan harmaissa!” kaa toinen. pidetä vihollisina, vaan nyt meistä ”Tähän mennessä kentältä saa- luntarjoajien kilpailutus kunnissa. Epäselvyyttä ja tyytymättömyyt- kaikista tuntuu, että me olemme sa- dut esimerkit kuitenkin osoittavat, ”Kunta on kilpailuttanut osan Parempaa yhteistyötä tä on omaisissa kentän mukaan he- malla asialla!” että lakia tulkitaan ja toteutetaan palveluista, muttei kaikkea, min- rättänyt uuden lain myötä muuttu- eri kunnissa yhä eri tavoin”, Sep- kä seurauksena siellä on nyt ve- Huolta herättää myös se, osataan- nut omaishoitajan asema Ariela Säkkinen pälä pahoittelee. teraaneja ilman siivouspalveluja. ko kunnissa reagoida riittävän no- ”Alle 75-vuotiaan, vanhuspal- 28  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Veteraanien etuudet vuonna 2020

Suomen sotien 1939- 1945 sotainvalideilla Valtiokonttorin kautta ja miinanraivaajilla Vuoden 2020 alussa tunnuksen omaavien sekä rintamatehtävissä olleilla miehillä ja oikeus myös rintamalisään. veteraanikuntoutukseen ja palveluihin naisilla eli rintamaveteraaneilla on laeissa ja oikeutettujen veteraanien määrä oli 8047. asetuksissa säädetty oikeus saada valtion Erityisetuuksia rintamaveteraaneille ja hei- varoin eräitä erityisetuuksia. Osittain niiden hin rinnastetuille henkilöille myönnetään Seuraavassa on perus- ja viitetietoja edellä saantiin ovat oikeutettuja myös eräissä myös kuntien ja seurakuntien varoista. Jul- tarkoitetuista etuuksista. sotaan liittyvissä tehtävissä palvelleet hen- kisyhteisöjen antamaa tukea täydentävät kilöt sekä vuosien 1945- 52 miinanraivaajat. säätiöiden ja yhteisöjen rintamaveteraaneil- Edellä mainituilla on oikeus kuntoutukseen le myöntämät avustukset.

Rintamaveteraanien Lisät kuntoutus tunnukset Rintamalisä Rintamaveteraaneille myönnettyjä tunnuksia ovat Rintamalisä maksetaan henkilölle, jolle on myönnetty jokin Rintamaveteraanien kuntoutuslain nojalla kuntoutusta voi • rintamasotilastunnus(miehille) rintamaveteraanien tunnus sekä henkilöille, jolle Sota-arkis- saada henkilö, jolle on myönnetty rintamasotilas-, rintama- • rintamapalvelustunnus(naisille) to on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivauk- palvelus tai rintamatunnus. • rintamatunnus(rintamalinnoittajille) seen 1945- 1952. Rintamalisää maksetaan myös ulkomail- • ulkomaalaisen rintamasotilastunnus la asuville henkilöille. Laitoskuntoutusta myönnetään seuraavasti: (ulkomaalaisille vapaaehtoisille) Rintamalisä on 50,68 euroa kuukaudessa, 1.4.2020 alkaen 125,00 euroa. Rintamalisä on verotonta tuloa ja sitä ei oteta Kaikkien näiden tunnusten hakuaika päättyi 31.12.1994. Tun- huomioon tulona määriteltäessä asiakasmaksuja. (Asiakas- Laitoskuntoutus Enintään 10 nuksia ei voi enää hakea. maksulaki 29§, (24.4.2003/328) (toimintakyky- vuorokautta luokka III) kalenterivuodessa Ylimääräinen rintamalisä Matkakustannukset laitoskuntoutus rintama- Ylimääräistä rintamalisää maksetaan henkilölle, joka saa veteraanille, jolla on 2-4 viikkoa kalenterivuo- Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutettavalle rintamaveteraa- sekä rintamalisää että kansaneläkettä. Ylimääräinen rinta- vamma tai sairaus, joka dessa, jos se on kuntou- nille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuoli- malisä on 25- 45% siitä eläkkeensaajan kansaneläkkeestä, aiheuttaa toimintakyvyn tuksen tavoitteiden solle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset joka on suurempi kuin 91,33 euroa. Kun hakijalla ei ole lain- häiriöitä (toimintakyky- kannalta perusteltua kokonaisuudessaan. Matkat kuntoutukseen tilataan Kelan il- kaan muita eläkkeitä, jotka vähentäisivät ylimääräistä rinta- luokka I tai II) moittaman taksin alueellisesta tilausnumerosta kuten muut- malisää, hänelle maksetaan suurin mahdollinen rintamali- kin terveyspalvelujen matkat. sä. Suurin mahdollinen ylimääräinen rintamalisä maksetaan Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitet- eläkkeensaajalle, joka ei saa sen määrää pienentäviä eläkkei- Avokuntoutus: tävä Kansaneläkelaitokselle: tä, kuten eläkettä ulkomailta. päiväkuntoutusta • kunnan antama kuntoutusmaksusitoumus tai kopio hy- Suurin mahdollinen ylimääräinen rintamalisä on III- toimintakykyluokan enintään 10 päivää väksymispäätöksestä • yksin asuvalle 257,19 e/kk rintamaveteraanille ja kalenterivuodessa • selvitys kuntoutuksen osallistumisesta, joka voidaan antaa • parisuhteessa olevalle 225,21 e/kk aviopuolisoille esim. Kansaneläkelaitoksen lomakkeella Ylimääräistä rintamalisää sai vuoden 2020 alussa 3589 vete- päiväkuntoutusta I- ja II- Lisätietoja saa Kansaneläkelaitoksen toimistoista. Veteraa- raania, miehiä heistä oli 1607 ja naisia 1982. toimintakykyluokan enintään 20 päivää nin leskellä ei ole kuntoutusoikeutta veteraanikuntoutuk- rintamaveteraanille ja kalenterivuodessa sen kautta. Veteraanilisä aviopuolisoille Veteraanilisä maksetaan tunnuksen omaavalle veteraanille avokuntoutusta III- toimin- enintään 20 käyntikertaa silloin kun hän saa ylimääräistä rintamalisää ja korotettua takykyluokan rintamave- kalenterivuodessa tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Veteraanilisää ei tarvitse teraanille erikseen hakea, jos edellä mainitut ehdot täytyvät. Lisä mak- muuta avokuntoutusta I- setaan Kelan kautta. Veteraanilisän määrä on 107,49 euroa enintään 30 käyntikertaa ja II- toimintakykyluokan kuukaudessa ja se on verotonta. Se ei pienennä eläkkeensaa- kalenterivuodessa jan asumistukea. Lisä maksetaan myös laitoshoidossa oleval- rintamaveteraanille le veteraanille, mutta se otetaan huomioon pitkäaikaishoidon maksussa, jonka laitos tai kunta perii veteraanilta. KENTTÄPOSTIA 1/2020  29

Avokuntoutusta voidaan antaa esimerkiksi seuraavasti: vissä puolustusvoimien hoitopaikoissa sekä asevelvolliset, sotilaalla tarkoitetaan tässä henkilöä, jolle on myönnetty ul- jotka 1939-1945 sotien aikana ovat palvelleet puolustusvoi- komaalaisen rintamasotilastunnus tai joka täyttää tunnuksen • Toimintakykyluokkaan III kuuluva rintamaveteraani mien koulutuskeskuksissa asevelvollisuuslain nojalla mää- myöntämis- edellytykset. Kertakorvauksena myönnettävän → avokuntoutus 2 x 10 hoitokerran sarja rättyinä. Näiden kaikkien ryhmien hakuaika palvelun pii- avustuksen määrä vuonna 2020 on 2000,00 euroa. • Toimintakykyluokkaan I ja II kuuluva rintamaveteraani riin päättyi 31.12.2004. → avokuntoutus 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina Karjanajajat, jotka 1939-1945 sotien aikana ovat toimineet Hautausmaksut karjan evakuointitehtävissä ja partisaani-iskujen uhrit, jot- Kuntoutuksen pituudet on säädetty rintamaveteraanien kun- ka ovat 1939-1945 sotien aikana joutuneet partisaani-isku- Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen hautaustoimilain mu- toutuksesta annetussa asetuksessa. Rintamaveteraanin tuettu jen uhreiksi. Hakuaika palvelun piiriin päättyi 31.12.2006. kaan evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakun- kotona kuntoutuminen voi olla ennaltaehkäisevää, toiminta- Laitoskuntoutusjakso voidaan Valtiokonttorin harkinnan tayhtymän hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita. Niillä hau- kykyä yllä pitävää kotona tai palvelutalossa selviytymistä tu- mukaan jakaa aviopuolison kanssa. Vuodelle 2020 on va- taustoimessa perittävien perusteiden tulee olla samat kaikille. kevaa toimintaa. Toimintakyvyn arviointi toteutetaan omassa rattu 2,5M€. Kuntoutukseen oikeutettujen määrä on noin Laissa on olemassa poikkeussäännös, jonka nojalla seura- asuinympäristössä. Tuettu kotona kuntoutuminen katsotaan 2700, joista kuntoutettavien määrän arvioidaan olevan 843 kunta tai seurakuntayhtymä voi myöntää kokonaan tai osit- kuuluvaksi sekä kuntoutukseen että yhdeksi kotona asumis- henkilöä. tain vapautuksen hautaustoimesta perittävistä maksuista, ta tukevaksi palveluksi. jos vainaja on ollut rintamaveteraani, tai siihen rinnastetta- va. Maksuvapautus voi koskea myös edellä tarkoitetun hen- Aviopuolison kuntoutusoikeus avustukset kilön puolisoa. Valtiokonttori maksaa hautausapua, jos sotainvalidille vah- Yhteisen kuntoutusjakson tavoitteena on pyrkiä paranta- vistettu työkyvyttömyysaste oli vähintään 20%. maan rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta ja Rintamaveteraaneille kotona vaikuttamaan veteraanin kotona selviytymiseen, mm. tuke- asumista tukevat palvelut Kuntien etuudet veteraaneille malla hoitavan aviopuolison jaksamista. Yhteisen kuntou- tusjakson tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi sekä Rintamaveteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun Kuntakohtaisia etuuksia ovat mm. terveyskeskuskäyntien, kuntoutuspäätöksen tekee lähettävä terveyskeskus tai kun- tarve on ratkaiseva. Kuntien valtiolta veteraanien palvelui- joukkoliikenteen käytön ja ajoneuvon pysäköinnin maksut- nan määräämä viranhaltija. Aviopuolison osallistuminen ei hin saama määräraha käytetään rintamaveteraanin itsenäis- tomuus sekä avustukset hammashoidon ja silmälasien han- lyhennä rintamaveteraanin kuntoutusjaksoa. Kuntoutuspää- tä selviytymistä tukeviin palveluihin ja niistä aiheutuneiden kinnassa. Tietoja näistä etuuksista saa oman kunnan palve- töksen tekijä arvioi samanaikaisen kuntoutusjakson pituu- kustannusten korvaamiseen. Palveluiden myöntäminen pe- luneuvonnasta ja paikallisesta veteraaniyhdistyksestä. Eräissä den, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden. Yhteisen kun- rustuu palvelutarpeen arviointiin. (Laki ikääntyneen väes- kunnissa etuuksia myönnetään myös puolisoille ja leskille. toutusjakson edellytyksenä on molempien aviopuolisoiden tön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja yhteinen tahto. Aviopuolisoilla on oikeus osallistua veteraa- terveyspalveluista, 15§ (30.12.2014/1323)) Yleisimpiä ve- Veteraaniliittojen ja -piirien kautta nin kanssa samanaikaisesti veteraanin kanssa laitos- tai päi- teraanien tarvitsemia palveluita ovat; siivous, ateriapalvelu, haettavat avustukset vuonna 2020 väkuntoutukseen, mutta ei avokuntoutukseen. kylvetysavut, vaatehuolto, asiointipalvelut, sairaanhoito, jal- Aviopuolison kuntoutusjakso ei saa olla rintamaveteraa- kahoito ja kodissa tehtävät pienet muutostyöt kuten kynnys- Vähävarainen, ylimääräistä rintamalisää saava, Suomen Sota- nin jaksoa pidempi. ten poisto, tukikaiteiden asentaminen, luiskat portaikkoihin veteraaniliiton jäsenyhdistykseen tai Rintamaveteraaniliiton sekä pihatyöt, sosiaalinen kanssakäyminen ja tuettu kotikun- osastoon kuuluva veteraani, hänen puolisonsa tai veteraanin Eräissä sotiin liittyvissä toutus sekä omaishoidon kustannukset. leski voivat hakea taloudellista avustusta liittojen kautta. Tu- tehtävissä palvelleiden kuntoutus Sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työ- loraja on 1 400 euroa/kk. Hakemukseen on liitettävä veroto- kyvyttömyysaste on vähintään 10%, ei voida antaa tämän distus tai Kelan todistus ylimääräisestä rintamalisästä sekä Vuonna 1997 annetun lain mukaan voivat 1939-1945 tai nii- määrärahan perusteella rintamaveteraaneille tarkoitettuja kuitit niistä kuluista, joihin avustusta haetaan. Avustuksia den jälkeen eräissä Suomeen sotiin liittyvissä tehtävissä pal- kunnallisia avopalveluita, vaan he saavat palvelut sotilas- myönnetään lääke- ja hoito kulujen omavastuuosuuksiin, velleet henkilöt, joille Sota-arkisto on myöntänyt todistuksen vammalain perusteella. apuvälineisiin ja kotona asumista tukeviin kodin muutos- palvelusta, voivat hakea kuntoutusta Valtiokonttorin kautta. töihin. Avustuksen suuruus on keskimäärin noin 100- 800 Tähän ryhmään kuuluvat tunnuksettomat, henkilöt, joille oli- Hammashoito veteraaneille ja euroa, riippuen aiheutuneista kustannuksista. Avustusta voi si annettu jokin rintamaveteraaneille tarkoitetuista tunnuk- miinanraivaajille saada Sotaveteraaniliiton perinne- ja tukisäätiön, Turvalli- sista (rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rinta- suuden tuki, Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann- matunnus), jos he olisivat hakeneet tunnusta sen hakemiselle Omavastuuosuuden selvittämiseksi on etenkin ennen suu- Bruun säätiön ja Kaatuneiden Muistosäätiön myöntämistä asetetussa määräajassa eli vuoden 1994 loppuun mennessä. ria hoitotoimenpiteitä varten syytä ottaa selvää siitä, paljon- varoista tai veteraanikeräyksen tuotosta. Hakemuksia saa liit- Ulkomaalaiset vapaaehtoiset, jotka vuosien 1939-1945 soti- ko hoidosta jää itselle maksettavaksi. Hammaslääkäriltä saa tojen piireistä, osastoista, yhdistyksistä tai Suomen Sotave- en aikana ovat palvelleet ulkomaalaisina vapaaehtoisina osal- kustannusarvion tulevan hoidon kustannuksista. teraaniliiton internet- sivuilta, www.sotaveteraanit.fi, josta listuen varsinaisiin sotatoimiin Suomen puolustusvoimien löytyvät myös tarkemmat ohjeet avustusten myöntämiselle. joukoissa ja jotka asuvat joko Suomessa tai entisen Neuvos- Ulkomaalaisen vapaaehtoisen rintama-avustus Hakemukseen on merkittävä hakijan tiedot sekä tilinumero toliiton alueella. Miinojen raivaajat, jotka ovat osallistuneet on ilmoitettava IBAN- muodossa vuosina 1945-1952 puolustusvoimien alaisina merimiino- Suomen sodissa 1939- 1945 vapaaehtoisesti palvelleelle ul- jen raivaukseen tai raivausesteiden purkamiseen merivoi- komaalaiselle rintamasotilaalle, joka asuu Virossa tai muu- Teksti: Leena Seppälä mien alusyksiköissä tai maamiinojen raivaukseen Pohjois- alla entisen Neuvostoliiton alueella vaikeissa taloudellisissa Suomessa. Sairaanhoitotehtävissä palvelleet, jotka vuosien oloissa taikka asuu pysyvästi Suomessa, voidaan hakemuk- 1939-1945 sotien aikana ovat palvelleet sairaanhoitotehtä- sesta myöntää rintama-avustusta. Ulkomaalaisella rintama- 30  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Veteraanien kuntosaliryhmässä virkistyy keho ja mieli

Laakson sairaalassa toista vuotta kokoontuva ryhmä täydentää helsinkiläisveteraaneille kotiin tarjottavaa tuettua kuntoutusta

Kello ei ole vielä varttiakaan vaille, lopetettua”, kehaisee puotilalainen ne evakot vastaanottokeskukseen ja mutta melkein kaikki ovat jo pai- Jukka Koskimies. tultiin Helsinkiin. Oli juhannusaat- kalla ja helsinkiläisen Laakson sai- to ja pääkaupunki oli ihan tyhjä.” raalan käytävällä vaihdetaan jo in- Säännöllisesti mukana Ryhmäläisten mukaan hyödyt ei- nokkaasti kuulumisia. vät ole pelkästään fyysisiä. ”Tänne on niin kiva tulla!” hih- Ryhmäläiset saapuvat salille uskol- ”Kyllä tässä mielikin virkistyy. Me kaisee Vuosaaresta saapunut Leo lisesti joka viikko, eivätkä edes leik- ollaan kaikki saman ikäisiä ja koet- Helander. kaukset ja muut operaatiot saa heitä tu samanlaisia”, Forsius huomauttaa. Talvitauko on ohi ja pian alkaa pysymään poissa. Väliin ohjaajien Koskimies on samaa mieltä. Helsingin kaupungin rintamavete- täytyykin varmistaa, että muiste- ”Täällä näkee ja tapaa veteraane- raanien tuettua kotona kuntoututu- taan ottaa tarpeeksi varovaisesti. ja muutenkin kuin juhlapuvuissa – mista (TUKO) täydentävän kunto- ”Muista ne tauot!”, toruu Rantala ihan ihmisinä!” saliryhmän kevätkausi. hellästi Raimo Frimania. ”Meitä on TUKOssa kuusi työn- ”Raimo on vähän sellainen yli- Ariela Säkkinen tekijää. Käymme pääasiassa kotona, suorittaja, eikä millään muistaisi le- missä jumpataan, käydään ulkoi- vätä sarjojen välissä”, hän hymyi- lemassa, pelataan ja käydään mu- lee käsivarsia treenaavan Frimanin seoissa”, lähihoitaja Sirpa Ranta- suuntaan. la kertoo. ”Eihän se mitään kuntoilua ole, Pienessä ryhmässä henkilökohtaista ”Fysioterapian muuttaessa Laak- jos koko ajan taukoja pitää!” huu- ohjausta ehtivät saada kaikki. son sairaalasta Kivelään, vapautui dahtaa Friman ja väläyttää ison hy- Nyt vuorossa Raimo. täällä aikoja, ja keksimme aloittaa myn. kuntosaliryhmän, johon ilmoittau- Liikunta onkin aina ollut osa tä- tui seitsemän halukasta kuntoutu- män hurmurin elämää, vaikka hän jaa.” silmää iskien valitteleekin olevansa ”niin huonossa kunnossa”. Kasvava kiinnostus ”Minä olen urheillut koko elä- mäni. Yleisurheilua. Kaikki muu Toimenpiteestä toipumassa oleva Harry oli jo odottanut pääsevänsä kuntoilemaan. Maaliskuussa 2019 startanneessa, meni, paitsi nyrkkeily ja paini. Niis- aina perjantaisin kokoontuvassa tä minä en tykännyt.” ryhmässä on tätä nykyä kuusi vete- raania. Kiinnostusta toimintaan on: Valttina monipuolisuus tammikuun lopulla aloitti toinen, maanantaisin kokoontuva ryhmä ja Monipuolisuus on täälläkin valttia. juuri tehtiin päätös kolmannenkin ”Täällä on tapana käydä kaik- ryhmän käynnistämisestä. ki vempaimet läpi”, kertoo Harry ”Jos veteraanilla on kahden vii- Yletyinen. kon laitoskuntoutusjakso, saavat he ”Ja saa tehdä ihan omaan tahtiin”, TUKOa 10 kertaa vuodessa. Mikäli kiittelee Elsa Kenttämaa. ei ota laitoskuntoutusta, niin voi va- Lauttasaaresta kotoisin olevalla lita 30 kertaa TUKOa ja 10 kertaa Annikki Forsiuksella on kaiken fysioterapiaa, tai vaikka 30 kertaa muun ohessa tapana polkea kunto- fysioterapiaa ja 10 kertaa TUKOa. pyörällä viisi kilometriä. Nuoresta Tämä tulee halukkaille siihen pääl- saakka lotissa mukana ollut Forsi- le”, Rantala tarkentaa. us lähetettiin heti ylioppilaaksi kir- Ryhmä on osallistujille maksu- joitettuaan Viipurin lähelle Antre- ton, kyyditys hoituu maksuttomin aan koulutukseen. veteraanitaksein. Yhtä lukuunot- ”Sitten kesäkuussa 1944 alkoi se tamatta eivät Laakson veteraanit suurhyökkäys Kannaksella. Minul- ole mukana veteraaniliittojen toi- la oli littera viimeiseen junaan Vii- minnassa, joten entuudestaan he purista, mutta siellä oli niin kau- eivät toisiaan tunteneet. Täällä on hea kaaos, etten minä voinut jättää kuitenkin tutuiksi tultu, Helander ihmisiä sinne. Meitä oli muutama, iloitsee. jotka jäimme auttamaan siirtoväkeä ”Mikä täällä on parasta? No kaik- muuttokuormiensa kanssa. Oli va- ki! Tämä jumppaaminen pitää kun- loisaa, joten lentokoneet oikein kyt- toa yllä. Minäkin olen jo tämän an- täsivät paikkoja. Me tultiin sitten Annikki treenaa käsivarsia, taustalla siosta saanut hieman lääkitystäkin kävellen sieltä pois. Saatettiin ensin Raimo ja polkemassa Leo sekä Jukka. KENTTÄPOSTIA 1/2020  31

Rakennus ja Maalaus Rakennusentisöintiliike Hirvijärven Osuusmeijeri K.Tiippana Ukri Oy Jalasjärvi Imatra Janakkala

Metsäpalvelu Turunen Oy MP-Mesta Heikkinen T:mi Itä-Karelian Kuljetus Oy Eno Joensuu Ilomantsi

Kruunu Herkku, K-Market SOTIEMME VETERAANEJA -Suomen Juvalla käsintehtyä kotiruokaa- Juuka KIITTÄEN JUUPAJOELTA! www.kruunuherkku.fi

Sähköurakointi Aho Oy Suomen CNC-Koneistus Oy Erikoispurku Oy Säynätsalo Jyväskylä Jyväskylä

Osuuskunta ADS-Group Oy Ourex Oy Kainuun Kanerva Kalajoki Kangasala Kajaani

Suurkiitokset Teille Kangasalan Autokatsastus Oy Kuljetuspalvelu Vatiala Oy Sotiemme Veteraanit! Lentola, Kangasala, Kangasala Raimo Hakkarainen Oy, Ruutana www.kangasalanautokatsastus.fi

Sähköinsinööritoimisto Pesula Marko I.Lahtinen T:mi Peter Villanen Seppo Räsänen Oy Kankaanpää Kemiö Karkkila

Thinkflow Oy Sisäilmasepät Oy Lautta-Sähkö Oy Kirkkonummi Kerava Kirkkonummi www.sisailmasepat.fi

Edika Ay Kuljetus Leppänen Oy Levin Huoneistolomat Oy Kirkkonummi Kittilä www.levinhuoneistolomat.fi

Insinööritoimisto Kuljetus Kujala & Muuri Ky Logcoy Oy H.Eskelinen Oy Kotka Myllykoski Kotka,www.heske.fi

Manor Oy Yli-Kaatiala Forest Oy KUOPION WOODI OY Kuortane Kuortane

Toimistotiimi Pölkky Oy Dosetec Exact Oy Bello Forme Oy Kuusamo Nastola, www.dosetec.fi Lahti

Isännöinti Duo Oy Nastolan Forest Huolto Oy www.karirakenne.fi Lahti Lahti 32  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Puna-armeijan joukot marssivat Viipuriin Talvisodan päättymisen jälkeen 14. maaliskuuta 1940. Aavetykin arvoitus Talvisodan Viipurissa Talvisodan sytyttyä marraskuun 30. päivänä uksessa, koska niiden laukauksia jajoukot, jotka olivat ainakin Pää- mäkseen summamutikassa tapah- ei kaupunkiin kuultu. majan tulkinnan mukaan joutu- tuvaa kartta-ammuntaa. Ainakin 1939 Viipurista poistui tuhansia ihmisiä. neet luopumaan asemistaan liian siviiliväestöä ajatellen niiden terro- Jouluaattona alkoi kaupunkiin jääneiden Lentäjät havaitsivat nopeasti, jolloin puna-armeijalle ri- ja häirintävaikutus oli kuitenkin oli avautunut mahdollisuus perus- merkittävä. Todellisuudessa 12 tuu- kuukausia kestänyt piina, jonka he nimesivät Joulukuun 30. päivän iltana Aave- taa oma tuliasemansa noin kymme- man tykit eivät kuitenkaan voineet ”Aavetykiksi.” Mistä oikein oli kysymys? tykki jatkoi lauluaan. Tästä löytyy nen kilometrin päähän. tuliasema, olla Perkjärvellä vielä joulukuussa, merkintä myös II Armeijakunnan saatuaan myös rautatieosuuden Le- koska toimivat Talvisodan alussa Ensimmäiset kolme räjähdystä palasi Viipuriin joulupäivän iltana, komentajan, kenraaliluutnantti Ha- ningradista Perkjärvelle kuntoon. Laukaanlahdella ja Krasnaja Gor- kuultiin keskikaupungilla varhain jolloin aavetykki lähetti taas uuden rald Öhqvistin muistelmista ja päi- Ammunta oli väistämättä enim- kassa Suomenlahden etelärannalla. jouluaattona ja lisää tuli kaikkiaan sarjan ja sen jälkeen vielä viisi sar- väkirjamerkinnöistä, joista niistä- kuusi, 2 x 3 sarjoissa. Myöhemmin jaa säännöllisin välein. Ilmapom- kin heijastuu epätietoisuus siitä, jyrähdyksiä rekisteröitiin vielä li- mituksista varoitettiin hälytyssiree- mistä oikein oli kysymys. sääkin. neillä, mutta aavetykin laukauksista Sitten tulee Öhqvistin päiväkirja- Keskuspoliisiasemalla kaksi po- ei voitu mitenkään varoittaa etukä- merkintä: "Lentäjähavaintojen mu- liisia ja vartiopaikallaan ollut rat- teen. Kun mysteeriä ei kyetty sel- kaan tykit ovat rautatievaunuihin supoliisi saivat surmansa, samoin vittämään, kaupungin evakuoin- asennettuina Perkjärven aseman armeijakunnan autokorjaamos- tia vauhditettiin. Kaikkia, joilla ei ja vierustan välisellä pistoraiteella. sa yövuorossa ollut autonasenta- ollut ehdottoman välttämättömiä Tuliasemasta Viipuriin keskimää- ja. Sähkölaitoksen katto romahti ja tehtäviä kaupungissa, kehotettiin rin 38 km." kaupungista oli sähköt poikki. lähtemään. Lentäjien paikallistama järeä rau- Näin alkoi joulun vietto Viipu- Sotapoliisit olivat jo jouluaattona tatiepatteristo koostui kevyemmäs- rissa 1939. yhteydessä Viipurin linnan II Ar- tä kolmen (todellisuudessa neljän) meijakunnan esikuntaan ja kau- tykin 180 mm patterista ja järeäs- Näkymätön vihollinen pungilta kerättiin Aavetykin kra- tä 12 tuuman kolmitykkisestä pat- naattien sirpaleita. Niitä ampuvia terista. Ne sijaitsivat pääpuolustus- Tällä kertaa asialla eivät olleet len- tykkejä vihollisella varmaan oli, linjamme etupuolella alueella, josta NL:n Talvisodan jälkeen Suomelta vuokraamaansa Hankoniemeen siirtämien tokoneet. Aattona virinnyt pelko mutta missä? Kaukana joka tapa- olivat sodan alussa vastanneet suo- 12-tuumaisten Aavetykkien ammukset ovat varsin järeää tekoa. KENTTÄPOSTIA 1/2020  33

aina helmikuulle saakka olleet 180 mm:n tykit, joiden kantama juu- ri ja juuri riitti Viipuriin. 12 tuu- man tykit tulivat mukaan vasta hel- mikuussa. Ehkä Öhqvist tarkoittaa juuri niitä "toisesta kaliiberista" kir- joittaessaan? "Ilmapommitusten tuhon sun- nuntaina" eli 18. helmikuuta VVS raportoi aavetykin kranaattejakin 16 kpl. Kolme päivää myöhemmin lentopommitukset alkoivat olla ohi vihollisen maajoukkojen vähitellen lähestyessä kaupunkia. Aavetykit talvisodan tärisyttivät kuitenkin edelleen rau- raskas rauha nioitunutta Viipuria. Helmikuun loppua kohden se vihdoin vaikeni rintamalinjojen siirryttyä jo niin lä- helle Viipuria, että kaupunkiin saa- Aavetykki oli siis löytynyt, mutta tiin ammuttua tavallisellakin kent- ei vaiennettu ja toisin kuin viholli- tätykistöllä. Raskaan kenttätykistön sen lentokoneet, muistutti se kau- yksiköt olivat sinne yltäneet jo ai- histuneita kaupunkilaisia olemassa- emmin, vaikka niiden iskemiä ei olostaan säästä riippumatta. Viipurissa oikein osattukaan erot- taa ankarien ilmapommitusten rä- Arvoitus ratkeaa jähdyksiltä. Tuossa vaiheessa siviiliväestö oli Öhqvistin muistiinpanojen ja Vii- jo käytännössä kokonaan hävinnyt purin Väestösuojelun (VVS) so- ja Viipurissa oli jäljellä enää sotilai- tapäiväkirjan mukaan ”Pitkäk- ta. Tässä vaiheessa heräsivät epäi- si Ryssäksi” ristityt Aavetykit vain lykset. Voisiko olla, että Aavetyk- jatkoivat Viipurin terrorisointia. kien tulta oli johdettu saarretusta 11.2.1940 näyttää olleen eräänlai- Viipurista käsin? Aiheettomia epäi- nen huippukohta: ”rumputulisun- lykset eivät välttämättä olleet, sillä nuntaina” historiaan jääneeltä päi- Viipurista löytyi suomalaisten jät- vältä kirjattiin kuutisenkymmentä täessä kaupungin 13.3.1940 hyvin- eri räjähdysmerkintää. kin epäilyttävää väkeä. Kannaksen puolustus murtui 14. Asioita tuntevien keskuudessa Helmikuuta Summassa. VVS:n mu- Aavetykkien ammunnat ovat he- kaan Viipurissa oli kuitenkin edel- rättäneet kaikenlaista pohdintaa sii- leen pahoja pommituksia ja kra- tä, miten ammunta oikein tekni- naatinräjähdyksiäkin. Öhqvistin sesti järjestyi. Jossain tästä täytyy merkinnät kertovat ”Pitkän tietoa olla, mutta 80 vuotta myö- Ryssän taas ampuneen Viipurin hemminkään ei vastauksia kuiten- itäosiin, joita se tulitti jo eilen kau- kaan ole läheskään yhtä paljon kuin askantoisella tykistöllä. Osalla lau- kysymyksiä. kauksista oli toinen kaliiberi kuin Pitkällä Ryssällä". Göran Lindgren Näyttää siltä, että asialla olivat Sotahistorian harrastajatutkija

PS. Jutun Viipurin tuhon sunnuntaista ja 114 Summan sankarivainajan traagisesta kohtalosta löydät nettisivultamme: www.sotaveteraanit.fi 34  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Talvisotakirjat myivät, mutta niiden painaminen lopetettiin Molotovin kiukku tyrehdytti muistelemisen

Talvisotaa seurannut kirjatulva täytti kustantajien rahakirstut ja lehtien yleisönosastot, mutta uhkasi naapurisopua. Sotamuistelmia ilmestyi kymmenittäin ja niitä painettiin suuria määriä, mutta Mosko- van vaatimuksesta kirjat oli pakko vetää pois kaupoista syksyllä 1940

Ensimmäinen talvisotakirja, Ont- ollut sen enempää taiteellista kuin toni Miihkalin (oikea nimi Mikko tieteellistäkään arvoa, koska siitä Karvonen) Suomussalmen sotatan- puuttuivat päiväykset, henkilöiden terilla ilmestyi jo talvisodan aikana. ja paikkakuntien nimet ja tekstistä Se tuli painosta maaliskuussa muu- näki, että se oli syntynyt huitaise- tamaa päivää ennen rauhantekoa, ja malla. Silti sitä myytiin parissa kuu- käännettiin kevään mittaan ruot- kaudessa 12 000 kappaletta. Myös siksi, englanniksi ja hollanniksi. joitakin viikkoja myöhemmin il- Miihkalin sotapäiväkirjalla ei mestynyt saman tekijän Raatteen tiellä osoittautui suosituksi. Lähes yhtä pikaiseen suorituk- seen (mutta isompaan menekkiin) ylsi Mika Waltari, jonka nuoren avioparin vaiheista kertova ro- maani Antero ei enää palaa ilmes- tyi huhtikuun 1940 alussa. Sen si- sältö oli silkkaa sotapropagandaa ja isänmaallista paatosta; Waltari oli sodan ajan palvellut propaganda- tehtävissä ja vain pistäytynyt Kol- laan rintamalla lehtimiesretkikun- nan mukana. talvisodan Kissa sensuurin kynsissä raskas rauha Talvisotakirjoja kirjoittivat upseerit Talvisotaa seuranneina kuukausina julkaistiin Suomessa paljon aiheeseen liittyvä kirjallisuutta. ja sotamiehet, etulinjojen taistelijat KENTTÄPOSTIA 1/2020  35

ja kotirintaman väki. Rintamako- samanlaisia kohtauksia kuin en- maan aseman ja sen vaarallisuuden mentaja Hjalmar Siilasvuo julkai- simmäisen maailmansodan tun- täydellistä ymmärtämättömyyttä”. si teoksen Suomussalmen taistelut, netuimmasta kuvauksesta Länsi- Viranomaiset lähtivätkin liik- Pekka Tiilikainen kertoi, millais- rintamalta ei mitään uutta. Ja kun keelle nopeasti: ulkoministeriö ta oli ollut Radioselostajana tulilin- Saraja oli työskennellyt lääkintä- esti Suomussalmen sotatanteril- joilla ja valistusupseeri Erkki Palo- miehenä, epäiltiin, ettei hän voi- ta -teoksen uuden painoksen lä- lampi vakuutti, että Kollaa kestää. nut taisteluista mitään tietääkään. hettämisen kauppoihin, ja vajaas- Arvostelut kehuivat kirjan olevan Kriitikot sanoivat, että sotakirjoja sa kahdessa viikossa markkinoilta ”jokaista riviä myöten aito, tunnel- ilmestyi liikaa, niiden taso oli heik- vedettiin pois viitisenkymmentä maltaan ihailtavan miehinen”. ko ja sisältö paljasti sotasalaisuudet. kirjanimikettä. Kustantajat suos- Miltei mikä tahansa kelpasi kir- Otavan romaanikilpailustakaan ei tuivat samalla ulkoministeriön te- jan aineksiksi: ylioppilaiden maan- jäänyt elämään muita teoksia kuin kemään pyyntöön, ettei uusia sota- puolustusjärjestö Maan Turva yh- Pentti Haanpään Korpisotaa. kirjoja enää julkaistaisi. Tätä olivat disteli talvisodan ajan valokuvia suositelleet myös puolustusvoimien päämajan tilannetiedotuksiin sekä Neuvostojohto tiukkana: pääesikunta ja maan ylin sensuuri- ylipäällikön päiväkäskyihin. Kun- kirjat kiellettävä! viranomainen, Tiedotustoiminnan niamme päivät -teoksen tuotto käy- Tarkastusvirasto. Käytännössä kyse tettiin kaatuneiden omaisten aut- Myöhäissyksyllä 1940 Suomen oli käskystä, jonka alullepanijaa ei tamiseen. Moskovan-lähettiläs J. K. Paasi- aikalaisille kerrottu. Kahdeksassa kuukaudessa Suo- kivi kuuli, että suomalainen tal- Yleisö ei siis tiennyt, mistä syys- messa ilmestyi kaikkiaan yli 80 tal- visotakirjallisuus suututti neuvos- tä kirjat katosivat kaupoista mar- visotakirjaa. Puolet niistä oli tieto- tojohtoa. Molotov oli kerännyt raskuussa 1940. Sen sijaan lehdistö kirjoja, toinen puoli romaaneja ja työpöydälleen mielestään louk- kirjoitteli pari viikkoa innokkaasti runokokoelmia. Koska ennen so- kaavimmat teokset; niiden joukossa sotakirjojen runsaudesta ja kehno- dan syttymistä käyttöön otettu sen- olivat Suomussalmen sotatanterilla, udesta. Ehkä tieto Moskovan reak- suuri oli edelleen voimassa, kirjojen kansakoulun maantietokirja Isän- tiosta ja julkaisukiellosta oli vuota- kielenkäyttö tarkastettiin ja sopi- maa ja maailma sekä Lauri Haar- nut tai vuodatettu lehdille. mattomat ilmaukset, kuten sana lan näytelmä Idän laumoja päin. Sotakirjakielto oli voimassa jat- ”ryssä”, poistettiin. Sensuurin kä- Kiukkuisen ulkoministerin pu- kosodan puhkeamiseen saakka, ja sittelyssä Armas J. Pullan veijari- hutteluun komennettu lähettiläs ei sen aikana ilmestyi vain kaksi so- soturien Ryhmyn ja Romppaisen voinut kuin luvata, että suomalaiset tarunokokoelmaa. Niistä toinen on kissa muuttui Molotohvista Mörö- viranomaiset tekisivät kaiken mah- se, mistä talvisodan edelleen muis- kölliksi. dollisen neuvostosuhteiden paran- tamme: Yrjö Jylhän Kiirastuli. Lukijat odottivat sotakirjoilta en- tamiseksi. nen kaikkea totuudellisuutta. Ota- Paasikivi kirjoitti hädissään Suo- Helena Pilke van sotaromaanikilpailun voitta- men ulkoministeriölle ja pyysi pi- FT, propagandaan sekä sodanaikai- ja, Viljo Sarajan Lunastettu maa, kaisia toimenpiteitä. Myöhemmin seen tiedotustoimintaan erikoistu- haukuttiin lehtien yleisönosastois- hän totesi, että ”tällaisten kirjojen nut tutkija ja kirjailija sa maanrakoon, koska siitä löytyi ilmestyminen kesällä 1940 osoitti

Kollaa kesti – kirjailijan talous ei

Talvisotaa seuraavina kuukausina Huippuluvut myynnissä julkaistuista teoksista tunnetuim- maksi ja suosituimmaksi nousi Kirjasta tuli nopeasti myyntime- Erkki Palolammen elokuussa 1940 nestys, jonka kerrotaan myyneen julkaistu “Kollaa kestää”. Kollaan- 50 000 kappaletta jo kuukauden joella pataljoonan komentajana toi- sisällä julkaisustaan. Seuraavan mineen Aarne ”Marokon kauhu” vuoden maaliskuuhun mennes- Juutilaisen elämään jäänestä lau- sä myyntimäärän kerrotaan nous- sahduksesta nimensä saanut kirja seen jo liki 70 000:een. Tähän päi- dokumentoi sotaa päivä päivältä. vään mennessä kirjasta on otettu Kai Häggman kertoo 1939 -kir- neljätoista painosta, joista ensim- jassa, että ”Palolammen mukaan lu- mäiset viisi jo kirjan ilmestymis- kuisat rintamatoverit olivat vaati- vuonna. Tuorein on vuodelta 2010, malla vaatineet häntä julkaisemaan mitä seuraavana vuonnakin se myi totuuteen ja asianosaisten oikeisiin vielä yli 3 000 kappaletta. Kirja on nimiin pohjautuvan selonteon Kol- lisäksi käännetty ruotsiksi, viroksi laan tapahtumista”. Tavoitteena oli ja saksaksi. antaa kunnia niille, joille se kuu- Vuoden 1940 loppuun mennessä henkilökohtaisen suhdanneveron, lui, sillä suorastaan legendaariseen kirja oli tehnyt Aamulehden toimit- jonka tarkoituksena oli Häggmanin maineeseen nousseen taistelurin- tajana ennen sotaa työskennellees- mukaan juurikin ”suitsia äkkirikas- taman veteraaneina esiintyi paljon tä Palolammesta paitsi kuuluisan, tuneiden sotajobbareiden toimin- sellaisiakin, joilla ei asian kanssa ol- myös rikkaan. Kustantaja WSOY:n taa” ja ottaa ”sota- ja keinotteluvoi- lut mitään tekemistä. kerrotaan saaneen kirjasta pelkäs- tot valtiolle.” Palolampi elävöitti autenttisiin tään julkaisuvuonna 1,5 miljoonan Palolammen tapauksessa nor- henkilöihin ja taistelutilanteisiin markan voiton ja Palolammenkin maalin verotuksen päälle lisät- pohjautuvaa kirjaansa mm. kar- ansioiksi kerrotaan liki puoli mil- ty uusi vero johti siihen, että hän toin sekä valokuvin ja kirja nou- joonaa markkaa (nykyrahassa 144 joutui lopulta maksamaan ansiois- si kaikkien aikojen tärkeimmäksi 800 euroa). taan ja tekijänoikeuspalkkioistaan suomalaiseksi sotakirjaksi. Hägg- Palolampi ei suinkaan ollut ainoa lähes 100 prosenttia veroa, ja kirja man huomauttaa Palolammen kir- sodalla ”rikastunut” suomalainen, liki syöksi hänet henkilökohtaiseen jan erottuneen massasta jo sillä, että mutta kovimman hinnan maksa- konkurssiin. siinä uskallettiin myös arvostella neita hän varmasti on. Loppuvuo- omien joukkojen toimintaa. desta 1941 valtio nimittäin sääti Ariela Säkkinen 36  KENTTÄPOSTIA 1/2020 sotahistoria

Tunnistatko tuntemattomat? Kenttäpostia-lehden sarjassa julkaistaan kuvia rintamalta. Tunnistatko kuvissa olevia henkilöitä? Kerro siitä meille!

1 2

3 4

Nämä porukkakuvat ovat tietokirjailija Jukka Halosen kokoelmasta, ja niissä ei ole tietoja. Kuvista voi löytyä sinulle tuttuja henkilöitä. Henkilötiedot, porukkatiedot, ajat ja paikat ovat kaikki arvokasta sotahistoriallista tallennustietoa.

Ota yhteys: Kenttäpostia, PL 600, 0521 HELSINKI tai [email protected]. 5 KENTTÄPOSTIA 1/2020  37

Tämä kuva sai tunnistustietonsa Vänrikki Kokko kaatui Ihantalan taistelussa

Tarkemmat tiedot sodanaikaisesta valokuvasta kun hyökkäys alkoi. Rajan yli JR 35 töksen Kannaksen puolustuksen hemmin koko komppania seurasi marssi divisioonan muiden osien vahventamisesta. Se tapahtui Au- perässä, ja tuliasemat oli miehitet- nostavat tavallisen rintamavalokuvan merki- kanssa heinäkuussa etulinjan mies- nuksen ja Maaselän puolustuslin- ty ennen aamukolmea. tyksen ja historiallisen arvon moninkertaiseksi. ten perässä. Sitten divisioona siir- jojen kustannuksella. Puna-armeija oli rynnistänyt tyi kärkeen ja siirtyi ensimmäisenä Viimeisenä Maaselästä siirrettiin vääjäämättä eteenpäin Karjalan kokonaisuudessaan vanhan rajan kenraalimajuri Einar Vihman ko- kannaksella aina Viipuriin asti. Sen Ryhmä sotilaita raahaa panssari- maisen luona, joka tunnisti saman yli. Vieljärven kovien taisteluiden mentama 6. Divisioona. Nyt JR 35 vauhti oli saatu hidastumaan Talis- torjuntatykkiä lumen keskellä siellä porukan ja kärjessä astelevan vän- jälkeen korpisota jatkui aina jou- irrotettiin 1. Divisioonasta ja siir- sa, ja nyt oli edessä ratkaiseva Ihan- jossakin. Jatkosodasta otettu valo- rikki Kokon. Lisäksi hänen taka- lukuulle ja Karhumäkeen asti. Ryk- rettiin Vihman joukkoihin, joista talan taistelu. kuva olisi saattanut jäädä näille tie- naan tykkiä vetää sotamies Määt- mentin tappiot hyökkäysvaiheen ai- siirtyi puolestaan yksi rykmentti Raivoisat taistelut olivat alkaneet doin, elleivät tarkkasilmäiset lukijat tä. Olavi Kolehmainen palveli itse kana olivat 264 kaatunutta ja 950 (JR 33) tilalle. Lähtökäskyn JR 35 jo 25. kesäkuuta aamulla, ja ne oli- olisi tunnistaneet kuvan henkilöi- samassa porukassa. haavoittunutta. sai 16. kesäkuuta. Edessä oli 240 ki- vat jatkuneet yötäpäiväisesti tähän tä. Lehtemme Tunnistatko Tunte- Asemasodan JR 35 taisteli Maas- lometrin jalkamarssi Suolahteen. hetkeen. Suomalaiset olivat vetä- mattomat -palstalla viime vuoden Kyröstä kohti itärajaa elän kannaksella, aluksi Malun loh- Myös tykkikomppaniassa val- neet 29. kesäkuuta asemansa taak- viitosnumerossa julkaistuna se sai kolla. Rykmentti koki nuorennus- mistauduttiin lähtöön. Linjasta ir- sepäin Ihantalaan. Vihollisella oli uutta eloa. Olavi Kolehmainen oli muistellut, leikkauksen vuoden 1942 alussa, rotettiin kuusi panssarintorjunta- pistää aina uusia joukkoja tuleen. Kuvassa on Jalkaväkirykment- että vänrikki Kokko olisi kuollut kun vanhimmat ikäluokat kotiu- tykkiä ja kaksi rykmenttikanuunaa Vihman divisioonan ensimmäiset ti 35:n 14. komppanian eli tyk- Ihantalassa panssarivaunusta am- tettiin ja tilalle tuli täydennyksenä (76 RK /27-38). Tykkikomppania osat ehtivät kriittisillä hetkillä tulp- kikomppanian miehiä, mitä il- muttuun laukaukseen. Kaatumis- koulutuskeskuksista vuosina 1921 lähti 19. kesäkuuta aamukolmelta paamaan venäläisten panssarivoi- meisimmin Poventsan suunnalla paikka on oikea, ja päätimme sel- ja 1922 syntyneitä miehiä. ”marssille kohti tuntematonta tu- min vahvistettua rynnäkköä. Maaselässä. Tykin takana toise- vittää niin rykmentin kuin vänrikki Maaliskuussa 1942 rykment- levaisuutta”, kuten sotapäiväkirjaan Puna-armeijan painopiste oli 2. na vasemmalla kuvassa on Antti Kokon sotatien. ti siirtyi Poventsan lohkolle, jossa merkittiin. heinäkuuta Juustilan suunnassa, Eronen. Hänet tunnisti oma poika JR 35 oli perustettu Lounais-Suo- se oli asemissa aina seuraavan ke- Juhannuspäivänä tykkikomp- jonne JR 35:n toinen pataljoona ja Vesa Eronen Nokialta. men sotilasläänissä. Se oli reservi- sään asti. Puolivuotisen selustassa pania oli marssinut jo Porajärvelle samoin kuin tykkikomppania oli- Upseeri edessä oikealla on vän- läisrykmentti, joka liitettiin evers- olon jälkeen rykmentti palasi lin- asti, seuraavana päivänä siirryttiin vat ennättäneet. Kenraaliluutnantti rikki Pentti Kokko. Hän kaatui ti Paavo Paalun 1. Divisioonaan. jaan joulukuussa 1943, nyt Suur- yli vanhan rajan. Kahdeksantena Mihail Tihonovin käskyn mukaan Ihantalassa 2.7.1944. Sotilas etu- Tykkikomppania koostui Kyrön lahden lohkolle. marssipäivänä oltiin Suojärvellä, ja hänen 108. Jalkaväkiarmeijakun- alalla konepistooli kainalossa on so- seudun miehistä, ja Kyrön asemal- Suojoen asemalta jatkettiin junalla tansa oli vallattava päivän aikana tamies Paavo Urhonen. ta se pakkautui 22. kesäkuuta 1941 Lähtökäsky Kannakselle 26 tuntia yhtämittaisesti Jääskeen. Saimaan kanava laajalla saartoliik- Tälle valokuvalle tuli toinenkin Lahteen vievään junaan. Sieltä mat- Perillä oltiin 29. kesäkuuta aamu- keellä. vahvistus, joten ei jää epäilystä tie- ka jatkui rautateitse Kaltimoon itä- Kun vihollisen suurhyökkäys alkoi kahdelta. Saman tien kalusto puret- Jo aamuneljältä vihollinen oli tojen oikeellisuudesta. Turkulainen rajan läheisyyteen ja edelleen mars- 9. kesäkuuta 1944 Karjalan kan- tiin ja matkaa jatkettiin marssien. yrittänyt kuuden panssarivaunun Petri Kolehmainen vieraili sota- sien Koveroon. naksella, ylipäällikkö Manner- ”Tykkien jyske kuuluu ja lentotoi- tukemana läpi puolustuslinjasta, veteraani-isoisänsä Olavi Koleh- Koko divisioona oli reservissä, heim joutui pian tekemään pää- minta vilkasta”, sotapäiväkirja ker- mutta suomalaiset olivat torjuneet too. Vielä samana iltana komp- hyökkäyksen rajujen taisteluiden panian upseerit lähtivät etulinjaan jälkeen. Tästä kertoo myös tykki- asematiedusteluun. komppanian sotapäiväkirja: Kesäkuun viimeisenä päivänä ”Heti komppanian linjaan tul- saatiin kummasteltavaksi uusia lä- tua kaatui ensimmäisen joukku- hitorjunta-aseita, kaksi panssari- een johtaja vänrikki Kokko. Hän sai kauhua ja ”käsipatruunoita”. Koko pikakiväärisuihkun päähänsä yrit- tykkikomppania sai pikaisen opas- täessään tuhota ryssän hyökkäys- tuksen luutnantti Linnaluodolta vaunua. Linjassa on ankara taiste- ihmeaseiden käyttöön. lu käynnissä. Kranaattikeskitys ja lentopommitus on molemmin puo- Pahimpaan paikkaan lin valtava.” Taistelut jatkuivat koko sen päi- Toden edessä oltiin 1. heinäkuuta. vän. JR 35:n tykkikomppania tu- Komppanian päällikkö lähti ryk- hosi kaksi tankkia, suuntaajana mentin komentajan käskynjakoon korpraali Gunnar Lahtinen. Seu- yhdessä vänrikki Kokon ja kahden raavana päivänä rykmentin muut- kranaatinheitinkomppanian upsee- kin osat liittyivät taisteluun. JR 35 rin kanssa iltakahdeksalta. He sai- ei peräytynyt asemistaan, ja oli osal- vat käskyn vaihtaa linjassa pitkään taan tekemässä Ihantalan ihmettä. olleen JR 48:n vastaavat yksiköt tu- liasemista. Puolitoista tuntia myö- TEKSTI: JUKKA HALONEN

Jokainen tieto tallennetaan Viime vuoden aikana tuli runsaasti tunnistuksia viereisellä palstalla julkaistuihin kuviin. Jokainen tieto on tallennettu tärkeäksi palaseksi Suomen sotahistoriaa. Kiitämme kaik- kia mukana tähän asti olleita, toivomme uusia tunnistus- tietoja tällekin vuotta! Kenttäpostia -lehden toimitus 38  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Ekoisännät Ky Taloushallinta Leiska Oy NRG Suomi Oy Lahti Lahti Lahti

Nikko Oy Finn Lamex Safety Glass Oy T:mi Kari Kauvo Jakkula Laitila Lapinjärvi

FINN-VALVE OY Lappeen Rakennus Oy Go On Lappeenranta Joutseno Lappeenranta

Tilitoimistopalvelut LAPPEENRANNAN M-Market Taipalsaari PK Rinne KULJETUSOSAKEYHTIÖ Taipalsaari

Kiinteistö-Vesasto Oy LKV Kikaju Oy P.Packalen Oy Lempäälä Lieto Lohja

Vilakone Oy SOTIEMME VETERAANEJA www.meriturva.fi Loimaa KIITTÄEN LOVIISASTA!

LUUMÄEN KAIVU JA Jorma Hasanen Ky FH Invest Oy KULJETUS KY Mikkeli Mikkeli

Mapromec Oy Ab Kalliokaivo Oy HMV Sähkö Oy Mustasaari Mynämäki Mäntsälä

Temen-Rak Oy Jatesal Oy Vilppulan Monimetsä Oy Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mänttä-Vilppula

Minikonevuokraus Laattatyö Wikman Oy Mäntän Rengaspiste Oy J.Vänttinen Oy Nokia Nokia

Comarcon Oy Maanrakennus Onni Forsell Oy KIVIMYLLYN KONE Maamyyrä Oy Rajamäki Nurmijärvi Perttula

Josira Oy BW Hotelli Apollo Pikapaja Oy Orivesi, www.josira.fi Oulu, www.hotelapollo.fi Pyhäsalmi, Oulu

Hammarin Sähkö Oy LR-Palvelu Oy OULUN MONIASUNNOT OY Oulu Oulu KENTTÄPOSTIA 1/2020  39

”Pappa opetti esimerkillään”

Monesti kuulee sanottavan, että so- distamme hengissä selvinneet ei- vät liioin kertoneet kokemuksistaan lapsilleen tai muille läheisilleen. So- tien päätyttyä oli aika suunnata voi- mat tulevaan, rakentaa omaa elä- mää ja yhteiskuntaa, kukin omalla sarallansa ja tavallansa. Usein vas- ta seuraava sukupolvi eli me lasten- lapset olemme päässeet osallisiksi esi-isiemme tarinoista ja oppineet heiltä jotain korvaamattoman ar- vokasta. Silti on selvää, että emme koskaan voi oikeasti ymmärtää, mitä he pahimmillaan ovat joutu- neet kokemaan. Häivähdyksiä lapsuudesta

Lapsuuteni 1970-luvun Porissa he- räsin aamuisin usein isoisäni eli pap- Juttusarja avaa pani Pentti Saarton pajasta kantau- tuneeseen lekan paukkeeseen. Siellä veteraanien taottiin ja korjattiin jousia erinäisiin sotakokemuksia ajopeleihin, usein asiakkaana olivat omaisten silmin lähiseudun liikennöitsijät. Jousipaja oli pappan v. 1959 pe- Jokaisessa Kenttäpostia-lehdessä rustama yritys, josta hän sitten luo- suomalaiset kertovat veteraanis- pui eläkkeelle jäätyään. Pajaan mi- ta elämässään. Tällä kertaa nulla ei ollut menemistä, mutta sen närpiöläinen Minna Sandelin ovelta avautui pikkutytölle merkil- Veteraanipappa johdatti myös Minna Sandelinin mukaan sotaveteraanitoimintaan. jakaa Pentti-pappansa tarinan. linen ja vaarallinen maailma ahjoi- neen, hajuineen ja äänineen. Työ oli fyysisesti rankkaa ja jät- Salaa katsoin pappasta mallia, mi- Jatkosodan aika ja taas junaan ja matka kohti Viipuria sa yhdistyksen rientoihin ja toimin ti jälkensä seppään. Kesäisin paja ten kirkossa piti toimia. En tuol- Sininen Prikaati alkoi. Paljon uutta asetta ja kalus- hänen silminään ja korvinaan. pantiin hetkeksi kiinni, kun pap- loin vielä ymmärtänyt paljoa, mutta toa oli kehitelty vihollisen toimes- Liityin yhdistyksen kannattaja- pa ja mamma lähtivät Sulkavalle isänmaallinen tunnelma, kirkossa Pentti Saarto syntyi v. 1920 Ahlai- ta ajan mittaan, pahimmasta päästä jäseneksi ja olen tutustunut vuosi- Savoon kyläilemään pappan lähei- lausutut juhlalliset sanat ja kaikin- sissa Porin kupeessa. Hän oli jat- maataistelukone. Yleinen rukouk- en mittaan useisiin veteraaneihin simmän sotakaverin luokse. Jokin puolinen mahtipontisuus vakavoit- kosodan veteraani, jonka sotatie sen aihe oli myös ”huomiseksi huo- ja palannut aina voimaantuneena merkillinen side yhdisti näitä kah- tivat minutkin ja tekivät lähtemät- sai alkunsa maaliskuussa 1940. Sa- noa lentosäätä!” kotiin. Käsittämätön energia huo- ta miestä, ajattelin tuolloin. Välil- tömän vaikutuksen, jonka muistan takunnasta matka vei alkajaisiksi Aselevon astuttua voimaan pap- kuu tästä porukasta, eikä siellä va- lä Savosta tultiin Poriin mieluisal- nyt vielä keski-ikäisenäkin. härkävaunussa Taavettiin Karja- pa tuli kotiin Ahlaisiin joulukuus- liteta vaivoja ja vanhuutta, vaikka le vastavierailulle. Pappan esimerkin avulla kasvoin laan ja edelleen Salajärven rannal- sa 1944 ja täytti pian kotiintulon ne kaikille ovat tuttuja. Myönteinen Kouluikäisenä muistan erään vähitellen ymmärtämään isänmaan le. Sieltä oli rajalle lyhyt matka ja jälkeen 24 vuotta. Ympyrä sulkeu- elämänasenne ja maailmanmenon kerran, kun pappa otti minut mu- ja veteraanien perinnön vaalimisen miehet kävivät tarkastamassa raja- tui ja pappa on kirjoittanut: ”Taju- seuraaminen, kaverista välittämi- kaan Keski-Porin kirkkoon, jos- tärkeyden. Hauskana yksityiskohta- vyöhykkeellä asuvien kulkulupia. sin, että nuoruus oli ohi.” Koulut nen ja huumori ovat jäsenten tun- sa vannottiin silloin sotilasvala. na muistan myös, kun pappan auto- Salpalinjan rakennustöihinkin osal- jäivät käymättä, niin kuin monelta nusmerkkejä. Yhdistyksen toimin- Oli juhlallista istua kirkon par- radiosta silloin tällöin soi Sam Sih- listuttiin. Saksan aloitettua hyök- muultakin tuossa tilanteessa. Sotien ta on monelle tärkeä henkireikä ja vella tässä seremoniassa, nähdä von Muistoja Pohjolasta. Silloin auto käyksen Venäjälle kesäkuussa 1941 jälkeen pappa ehti olla työssä esi- samanhenkisten kohtaamispaikka. nuorten sotilaiden rivistöt ja vei- alkoi jostain kumman syystä nykiä pappan yksikkö, JR 3, siirtyi Nuija- merkiksi kengitysseppänä ja Män- Elämäni perustukset olivat pet- sata asiaankuuluvalla hartaudella. tämän paraatimarssin tahdissa. maalle. Pian tuli käsky ylittää raja. tyluodon satamassa. Kun satamassa tää pahemman kerran, kun pap- Vuoden 1942 alussa joukkoja jär- oli töistä pulaa, työmiehet pantiin pa nukkui pois kaksi vuotta sitten jesteltiin uuteen uskoon ja JR 3:n hätäaputöinä rakentamaan tiever- 96 vuoden iässä. Olihan hän ollut nimi muuttui 3. Prikaatiksi, joka kostoa. Perheeseen syntyi kaksi ty- elämässäni keskeisesti läsnä lähes myös oikeutettiin käyttämään ni- tärtä, ja leipää oli saatava pöytään. 50 vuotta. Suuri, mutta surullinen meä Sininen Prikaati. Aavisteltiin Vaikka sota ajan myötä jäi taka- kunniani oli olla kantamassa tämä uusia koettelemuksia, joita olikin alalle, ei siltä aina saanut rauhaa. paljon nähnyt ja kokenut veteraa- tulossa. Yksi näistä oli taistelu Kri- Painajaiset seurasivat pappaakin ni isänmaan multiin. Himmetä ei vin risteysasemasta, jonne pääma- vanhoille päiville saakka. Onnek- muisto koskaan saa. ja määräsi Sinisen Prikaatin asialle. si hän kuitenkin kirjoitti pääkoh- Lokakuussa 1942 Sinisen Pri- dat sotavuosistaan meille jälkipol- Teksti: Minna Sandelin kaatin 1. pataljoona, johon pappa ville muistiin. Kuvat: Minna Sandelin ja kuului, sai käskyn lähteä Seesjärven Ariela Säkkinen pohjoispuolelle ja oli siellä kenttä- Veteraanitoiminta vartiossa vuoden loppupuolelle asti. Vuosi 1943 kului asemasodan mer- Tärkeäksi kiinnekohdaksi pappan keissä, vaikkei sekään mitään jou- eläkevuosina muodostui Porin tenoloa tarkoittanut. Sotaveteraanit ry:n toiminta. Hän Maaliskuussa 1944 junamatka oli aktiivinen yhdistyksen jäsen ja vei Sinisen Prikaatin Sallaan. Sal- osallistui niin kokouksiin, kirkko- lan-reissu päättyi, kun Kannaksel- päiviin kuin virkistystoimintaan- la alkoi kesäkuun 9. päivä viholli- kin. Kun puoliso ei enää voinut olla Paja oli Pentti-pappan valtakuntaa. sen suurhyökkäys. Miehet lastattiin mukana, lähdin minä pappan kans- 40  KENTTÄPOSTIAKENTTÄPOSTIA 1/20202/2019

Tyylillä Päämajasta ja sen isännästä

 Mikko Karjalainen: Yhdet häät ja yhdet hautajaiset Mannerheimin päämaja, Sodanajan johtoesikunta 1918-1944, Otava 2019, 463 s.  Juhani Hytönen: Suomi sodissa 1939 – 1945 Nimellä Päämaja on salaperäinen kaiku ja -helsinkiläisperheen tarina se yhdistetään helposti Mikkeliin. Maan- Bookcover 2019, 212 s. puolustuskorkeakoulun apulaisprofesso- ri Mikko Karjalainen on uudella teoksel- laan Mannerheimin Päämajasta avannut Meneillään olevat Talvisodan muistovuo- sen työskentelyä, organisaatiota ja histo- det ovat synnyttäneet uusia Talvisota-aihei- riaa, taustana Suomen poliittinen asema sia kirjoja, joista Juhani Hytösen uutuus on ja siinä kulloinkin tapahtuneet muutokset. hellyttävimmästä päästä. Sodan sijaan sen Mielikuva Mikkelistä pitää paikkansa, kos- pääpaino on kotirintamassa ja siinä, miten ka siellä Päämaja toimi jo vapaussodassa ja sotavuodet koettelivat perheitä. Entistäkin sitten talvi- ja jatkosodan aikana. intiimimmän kirjasta tekee se, että kysees- Karjalaisen tutkimus on perusteellinen sä on kirjoittajan isän perhe ja teos on sa- ja pohjautuu pääosin alkuperäislähteisiin. malla hänen löytöretkensä oman sukun- Siitä johtuen johtopäätöksetkin ovat hyvin Ylipäällikön ja pääministeri ja president- sa vaiheisiin. perusteltuja ja hyvä niin, koska ne ovat vä- ti Rytin kanssakäyminen oli sota-aikana Lähdeaineistona on toiminut perheen lillä yllätyksellisiä. saumatonta, millä oli suuri merkitys po- keskinäinen, runsas ja liki kokonaisuudes- Mannerheim oli Talvi- ja Jatkosodan ai- liittisen ja sotilaallisen johdon laajemman- saan säilynyt kirjeenvaihto sekä rintamal- kaisen sodanjohdon ehdoton auktoriteetti, kin yhteistyön kannalta. Oli sovittu, että jos la olleiden muistiinpanot, joita kirjoittaja millä oli kääntöpuolensa: alaiset eivät us- Mannerheimia kohtaisi äkkikuolema, Ryti taustoittaa kirjeenvaihdon väliin upotetuin Kirjan formaatin vuoksi on väistämätön- kaltaneet tai halunneet esittää Mannerhei- siirtyisi Päämajaan ja ottaisi ylipäällikkyy- tekstein, jotka ansiokkaasti valaisevat, mitä tä, että väliin kirjeet ovat pitkiäkin. Puudut- min mielipiteistä poikkeavia käsityskanto- den. Tuhti kirja pitää sisällään suurten lin- vaihetta sodassa käydään ja mitä käänteitä tavaa luettavaa ne eivät kuitenkaan ole, vaan ja. Ne olisivat monesti olleet perustellumpia janvetojen lisäksi siis myös mielenkiintoi- perheen jäsenten elämissä on tapahtunut. niiden paikoin ”lörpötteleväkin” sävy he- ja nykyaikaiseen sodankäyntiin sopivampia sia yksityiskohtia. Tuloksena on arkipäiväisyydessään kieh- rättää niiden kirjoittajan eloon liki 80 vuo- kuin marsalkalla. Perusteellisesti tulee käsitellyksi esimer- tova ajankuva, joka autenttisten kirjeiden den jälkeen ainakin itseäni ihastuttavalla Kirjasta nousee kyllä hyvin esiin se, mikä kiksi se, miksi suomalaiset joukot eivät kautta avautuu lukijalle perheenjäsenten aitoudella. on varmaan ollut kirjoittajan tarkoituskin. Kannaksella jatkaneet hyökkäystä kesällä omin silmin nähtynä ja koettuna, ikään Hieman puuduttavaksi kokemukses- Mannerheim oli ylivertainen monessa suh- 1941 juurikaan vanhan rajan yli. Siihenkin kuin keskustelua olisi vierestä seuraamas- ta kuitenkin tekee kuvituksen totaalinen teessa ja olisi ollut todella vaikeasti korvat- oli monta syytä ja vastaus löytyy kirjasta - sa reaaliajassa. puuttuminen. Omakustannekirjana tait- tavissa. Sekin tilanne olisi voinut tulla eteen: niin kuin uskottava tulkinta moneen muu- Talvisotaa edeltävistä Ylimääräisistä Har- to on epäilemättä ollut pitkälti kustannus- Mannerheim oli jo ikämies ja sairaalloinen. hunkin talvi- ja jatkosodan kysymyksiä he- joituksista lähtevää seitsenhenkisen perheen kysymysten sanelema, mutta perheen tuon Hänen sairastumisistaan ei varmaankaan rättäneeseen operaatioon. tarinaa seurataan jatkosodan loppuun saak- aikaisten kuvien käyttö olisi ollut ehdotto- sota-aikana paljon puhuttu ja Karjalainen ka. Sortavalasta Helsinkiin asettuneen per- man suositeltavaa ja olisi palvellut kirjoit- osoittaa, etteivät ne kuitenkaan haitanneet Esko Vuorisjärvi heen kolmesta pojasta oli rintamalla kaksi, tajan tavoitetta tallentaa sukunsa historia sodan johtamista. Oli Mannerheimilla toki VTT, sotahistorioitsija mutta sodan varjossakin elämän vain on jat- myös jälkipolvia puhuttelevaksi paketiksi. sijainenkin: ylipäällikön estyneenä ollessa kuttava; iloineen, huolineen… häineen ja hänen tehtäviään hoiti kenraali Erik Hein- hautajaisineen. Perheen vaiheissa lukijalle Ariela Säkkinen richs. konkretisoituu ja välittyy tuolloisen tilan- teen arvaamattomuus ja raadollisuus.

Esko Vuorisjärvi J. O. SÖDERHJELMIN VÄRIKÄS ELÄMÄ

Presidenttien salaperäinen luottomies

Tarjoushintaan 20,00 euroa + toimituskulut osoitteesta www.editapublishing.fi koodilla LUOTTOMIES

Voimassa 31.5.2020 asti. KENTTÄPOSTIA 1/2020  41

 Jaana Laamanen:  Veikko Salkio: Pummangista Sotasiskokset Kannakselta Grjzovetsiin Omakustanne 20120, 149 sivua Länsirannikko 2019, 120 s.

Sotasiskokset Kannakselta on muistitiedon Veikko Salkion talvisota alkoi kaksi päivää keräämiseen erikoistuneen FT Jaana Laa- ennen muuta maata hänen joutuessaan masen kuudes kirja ja kertoo kahden evak- kahden rajavartijatoverinsa kanssa venä- koon joutuneen karjalaisperheen sisarusten läisten sieppaamaksi Kalastajasaarennon tarinan. Nikkasen perheen maksama hin- Pummangissa. Kyseessä oli Mainilan ”lau- ta maamme itsenäisyydestä on karu: ko- kausten” kaltainen, itänaapurin häikäilemä- tinsa lisäksi he menettivät kolme poikaan- tön provokaatio, joka on kuitenkin jäänyt sa. Vainikan perheen kohdalla käsitellään edellä mainittua esimerkkiä huomattavasti myös sodan kansainvälisiä sosiaalisia as- tuntemattomammaksi. Sitäkin suuremmal- pekteja, sillä perheen tytöistä kaksi lähe- la syyllä sieppauksen 80-vuotispäivänä jul- tettiin Ruotsiin sotalapsiksi. kaistu kirja tulee tarpeeseen. Laamasen edellisen kirjan (”Äyräpään Paitsi, että se tuo ainutlaatuisen ensikä- ärjy ja Äänisen Aleksandra”) lailla ei kir- sain muualla, kuin kirjallisissa ansioissa, den näkökulman sotaa edeltäneeseen ti- jan kertojaääninä toimivilla sisaruspareilla mutta Laamasen omistautuneisuus ihan ta- lanteeseen, se avaa yhtä sotavuosien aivan vankeusajaltaan jättivät ainakin minut ole mitään yhteyttä toisiinsa, joka saa miet- vallisten ihmisten sotakokemusten taltioin- liian vaietuksi jäänyttä aihetta: sotavankeu- miettimään, kuinka paljon hän kenties timään, että mikäli yhden ihmisen tarinas- tiin kaikessa arkisuudessaan on ihailtavaa ja teen jääneitä suomalaisia. kuitenkin päätyi pitämään itsellään. Vaik- ta ei ole kokonaiseksi kirjaksi, olisiko luki- on selvää, että ei mene montaa vuotta, en- Kirjan toimittanut Pertti Hyttinen on ka kirjassa onkin kyse nimenomaan Salkion jankin kannalta perustellumpaa koota näitä nen kuin Suomessa tullaan havahtumaan tehnyt kiitettävän ja perinpohjaisen pe- vankeusajasta, eikä tuota edeltänyttä aikaa kertomuksia isommiksi, usean kertojan ta- siihen, että hänen kaltaisiaan olisi pitänyt rinneteon, joka antaa äänen nimenomaan tai hänen loppuelämäänsä kartoiteta, olisi rinan kerrallaan yhteen kokoavaksi teok- olla paljon enemmänkin. Salkiolle itselleen. Hyttisen mukaan 2006 kirja hyötynyt runsaammasta kuvituksesta; seksi nykyformaatin sijaan. Mikään ei ole niin puhuttelevaa kuin ih- kuollut Salkio kirjoitti muistelmansa so- kirjassa kuvatuista paikoista tai henkilöistä Edellisen lailla kirjan yleisvaikutelma misen omalla äänellään kertoma tarina; ensi tavankeusajalta jo 1970-luvulla, mutta jul- itsestään. Ehkä sitä ei ollut saatavilla, ehkä kärsii samoista haasteista: runsas kuvitus käden kokemus tragediasta, jotka toivotta- ki ne pääsivät vasta nyt. Kustannusyhtiös- kyseessä ovat kustannustekniset syyt. Kirjan ja niiden kuvateksteissä jatkuva taustoitus vasti tulevien sukupolvien ei tarvitse itse tä kerrotaan Hyttisen työstäneen tarinaa vaikuttavasti päättävät Salkion omat poh- on ansioksi kirjalle, mutta hieman repalei- ikinä kokea. Näiden arvo tulee vain kasva- vuosia. dinnat sodasta, sen syistä sekä maailmas- nen kerronta sekä taustoittavasta kertojan maan siinä vaiheessa, kun ketään kokijoita Melko vastahakoisesti Salkio kertoo itse- ta, jossa elämme, tuntuvat nyt hämmentä- äänestä vähän turhankin selkeästi erottuvat, ei enää ole keskuudessamme. kin noita kokemuksiaan jakavansa, ja ker- vänkin paljon yhtä ajankohtaisilta kuin 80 viimeistä sanaa myöten litteroidut lainauk- Kirja (32.90€ + postikulut) on ostettavis- tookin sen takana olevan halu tehdä tun- vuotta sitten. set hengästyttävän runsaine lähdeviittauk- sa Bookcoverin verkkokaupasta osoitteessa netuksi hänelle karunkauniin luontonsa sineen tuovat kuitenkin kirjaan opinnäyte- www.bookcover.fi. vuoksi rakkaaksi tulleen ja Suomen sodissa Ariela Säkkinen työmäisen vivahteen. menettämän Kalastajasaarennon historiaa. Tämänkin teoksen vahvuus piilee siis jos- Ariela Säkkinen Salkion muistojen ”rauhaisuus” sota-

 Kimmo Sorko: Mainilan miehet – Niemen patteristo 1941 – 1944 Arvokkaita kirjeitä Omakustanne 2019, 1002 s. Kimmo Sorko työryhmineen on tehnyt to- della suuren perinneteon- kirjaimellisesti,  Mauri Niemi: Rakas Toini. kuulee yhden äänen, mutta lukiessa avau- sillä kokoa tällä Jämsänjokilaakson reser- Kirjeitä rintamalta 1939 - 1944. tuu laajempi elämänkirjo ja myös maisema viläisistä kootun Niemen patteriston (III/ Privatum 2019: 272 s korsun yli kotirintamalle saakka. KTR 19) taistelutaipaletta dokumentoival- Kirjaa on myynnissä kustantajalla ja Ro- la kirjajärkäleellä on yli tuhat sivua ja pai- sebudin myymälässä. noakin useamman kilon. Monilla perheillä on tallessa sota-ajan kir- Kirja on suorastaan uuvuttavan perus- jeenvaihtoa, yksittäisiä kellastuneita kent- Tero Tuomisto teellinen joukkoyksikköhistoriikki ja epäi- täpostikirjeitä ja kortteja tai sitten satojen kotiseutuneuvos, historiantutkija lemättä kyseisestä patteristosta kiinnostu- kirjeiden lähes täydellisiä kokoelmia. Kaik- neen ehdoton hankinta. Paljon perustietoa ki ne ovat arvokkaita kertoessaan raskait- kirja toki tarjoaa kenelle tahansa sotahisto- ten sotavuosiemme vaiheista - niin kirjoit- riaharrastuksen alkutaipaleella olevalle, sil- tajansa henkilökohtaisista tuntemuksista lä tämän kirjan läpi kahlattuaan on hallus- lähemmäs lukijaa, mikäli niiden yhteyteen kuin perheiden arkisesta elämästä. Harvoin sa mm. jalkaväkidivisioonan kokoonpano. olisi liitetty myös veteraanien kuvat. Hyvä- niistä saa sotahistoriaa täydentävää asiatie- Kuvitus on runsasta, minkä lisäksi patte- nä kakkosena tulee komentaja Aarne Nie- toa taistelujoukkojen liikkeistä sotakartoil- riston Karjalan Kannaksen läpi Rajajoelle men koskettavasti ja kunnioittaen kerrot- la, mutta niiden merkitys onkin muualla. ja sen yli mm. Mainilaan ja Valkeasaareen tu elämäntarina Luutnantti Eino Niemen (1913-44) kir- miehensä johdattanutta jatkosotaa taustoi- Uusien sukupolvien innostuessa tutki- jaksi kootut kirjeet rakkaalle vaimolleen tetaan mm. karttojen, lehtileikkeiden, tuon maan sukunsa veteraanien vaiheita soisi täl- Toinille ovat erinomaisen havainnollinen aikaisten mainosten ja ”ruutiruutujen” ni- laisia kirjoja olevan enemmänkin, sillä pian esimerkki. Kirjeitä on toista sataa ja ne ker- mellä kulkevien tietoiskujen kautta. tällaisten tuottaminen alkaa olla jo mahdo- tovat sodan ajoista: viimeinen on kirjoitet- Tekijöiden perinpohjaisuus ja tinkimätön tonta. Kirja onkin erinomainen hankinta tu kolme päivää ennen Niemen kaatumis- pyrkimys todenmukaisuuteen on ihailtavaa, patteriston miesten jälkeläisille ja tämän ta Kuparsaaressa. mutta lukijan kohdalla se kostautuu esim. todella toivoisi päätyvän myös paikallisten Kirja on valokuvineen hillityn aistikkaas- siinä vaiheessa, kun aletaan analysoimaan koulujen hankintalistalle. ti taitettu. Mauri Niemi on läheisineen nos- ja vertailemaan eri lähdeaineistoja. Kirja on tilattavissa mm. booky.fi- kirja- tanut isänsä ja äitinsä kirjeenvaihdon kaik- Kirjan ehdottomasti parasta antia ovat lu- kaupasta sekä tekijöiltä (53.40€ sis. posti- kien luettavaksi. Vain yksi Toinin kirje on kuisat patteriston miehiltä vuosikymmen- kulut): [email protected] säilynyt. Arkinen sisältö koskettaa, ja su- ten varrella kerätyt haastattelut ja ensikä- vun parissa varmasti enemmänkin. Lukija den kokemukset. Ne olisivat tulleet vieläkin Ariela Säkkinen 42  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Geosenser SOTIEMME VETERAANEJA HT-Maalaus Oy Muhos KIITTÄEN OULUSTA! Oulu

Oulun Lämpöputkitus Oy Tiemerkintä Ritamäki Oy Oulun Palvelusäätiö Oulu Paimio

Muntolan Puutarha Ay Paimion Naficon Liitin Oy Paimio Logistiikkakeskus Oy Nauvo

Virtasen Maalitehdas Oy Teräcenter Oy Pernajan Rakennus Parainen Parkano

Pesupalvelu Hans Langh Oy Oy Johnson Metall Ab Upcast Oy Piikkiö Pirkkala Pori

Kuljetusliike AK-Raudoitus Oy Kettumäki Oy Timo Tuominen Porvoo Pudasjärvi Pälkäne

Wagner Industrial Autoilija Juha Virta Er-Ra Metalli Oy Solutions Scandinavia Ab Pöytyä, Kyrö Pöytyä, puh.0400-648 141 Raisio

Liikenteenharjoittaja RTK Palvelu Oy SOTIEMME VETERAANEJA Pasi Ranta Rauma KIITTÄEN RAUTIOSTA! Rauma

Apricon Oy Komtek Oy Lapin Lattiamestarit Oy Riihimäki Riihimäki Rovaniemi

Maanrakennusliike Leon Hallit Salo Pensi Rescue Oy Manninen Oy Pertteli Sastamala Ruovesi

Saukrast Oy JPT Jaskari Oy Kuljetusliike Mikko Meri Oy Soini Köyliö Tammela

SOTIEMME VETERAANEJA WSK-Sähkö Oy Profinntec Oy KIITTÄEN TAMMISAARESTA! Tampere Tampere

H.Liljeroos Oy Korja-Kumi Oy Kilsa Tools Oy Tampere Tampere Toijala KENTTÄPOSTIA 1/2020  43

kentän kuulumisia

Hetki yhdessä – lomat tunnuksen omaavien veteraanien puolisoille ja leskille

Jos et ole aikaisemmin osallistunut kunto- ja virkistys lomille liiton kautta ja sinulla ei ole rintamapalvelustunnusta ja tunnet, että tarvitset vaihtelua jaksaaksesi arkipäivässä, on loma juuri sinulle tarkoitettu.

Suomen Sotaveteraaniliitto toteut- Lääkärintodistusta ei hakemuk- taa yhdessä Kaatuneiden Muisto- sen liitteeksi tarvita. Mahdollisista säätiön kanssa vuonna 2020 kun- lääkkeistä jokainen vastaa ja hoi- to- ja virkistyslomia (4-5 vrk) taa ne itse. pienituloisille tunnuksen omaavi- Lomat sisältävät täysihoidon, ma- en veteraanien leskille ja omaishoi- joituksen sekä monipuolisen ohjel- tajina toimiville puolisoille, joilla ei man. Osallistuminen on maksuton. muuten ole kuntoutusoikeutta tai Matkakustannuksista ja matkanjär- mahdollisuutta siihen. jestelyistä jokainen vastaa itse. Hakijan on oltava Sotaveteraa- Paikkoja on varattu 20/loman niliiton tai Rintamaveteraanilii- ajankohta. ton yhdistyksen tai osaston jäsen. Härmän kuntoutuskeskukses- Lomalle haetaan vapaamuotoi- sa järjestettävä loma on tarkoitet- sella kirjeellä, jossa tulee olla henki- tu vain ruotsinkielisille. lötiedot, tuloselvitys ja lyhyt kuva- Pyydämme lähettämään vapaa- us elämäntilanteesta. Jäsenyhdistys muotoiset, kirjalliset hakemukset on ilmoitettava hakemuksessa, sa- viimeistään 6.4.2020 mennessä moin paikka, johon toivoo ensisi- osoitteella Suomen Sotaveteraa- jaisesti pääsyä. niliitto, Leena Seppälä, PL 600, Hakijan on selviydyttävä omatoi- 00521 Helsinki. misesti päivittäisissä toiminnois- Lomalle hyväksytyille lähete- saan. Jos hakijalla on avun tarvetta, tään kirjallinen tieto viimeistään esimerkiksi liikkumisessa, pyyde- mennessä 30.4.2020. tään siitä hakemuksessa mainitse- maan. Myös muistihäiriöt saattavat Teksti: Leena Seppälä vaikeuttaa lomalle osallistumista. Karstulan Evankelinen Opisto Lehmirannan lomakeskus Ruotsinkieliset hakemukset 11.-15.5.2020 21.-26.7.2020 on hoidettu Vaasan Kokkolantie 12 Lehmirannantie 12 Sotaveteraanipiirin kautta Kunto- ja virkistyslomat järjestetään seuraavissa paikoissa: 43500 Karstula 25170 Kotalato (Salo) Vaasanpuistikko 15 65100 Vaasa Varalan Urheiluopisto Kylpylähotelli Rauhalahti Kitinkannus Ruotsinkielinen 13.-17.7.2020 22.-26.6.2020 10.-14.8.2020 27.-31.7.2020 Härmän Kuntoutuskeskus Varalankatu 36 Katiskaniementie 8 Kitinkuja 2 16.-20.3.2020 33240 Tampere 70700 Kuopio 69100 Kannus Vaasantie 22 62375 Ylihärmä 44  KENTTÄPOSTIA 1/2020 kenttä toimii

Porissa muistettiin Talvisodan syttymisen 80-vuotispäivää

Keski-Porin kirkossa 30. marraskuuta vietetyn muistotilaisuu- den mottona olivat suomalaisten hyvin tuntemat säkeet Yrjö Jylhän runosta Vaienneet voittajat: ”te ette turhaan taistel- leet, te ette turhaan kaatuneet.” Jääkärimarssilla alkaneen tilaisuuden musiikkiohjelmasta vastasivat urkutaiteilija Juhani Romppanen sekä Porin Sota- veteraanien perinnekuoro Vaarinlaulu, johtajanaan Harri Keto. Porin Sotaveteraanit r.y: n puheenjohtaja Kosti Rasinperä pohti illan puheessaan niin kotirintaman kuin sotarintaman tuolloisia tuntemuksia. Aloituskiekon pudotuksen suoritti kolme kunniavierasta, sotaveteraanit Esko Perälä, Unto Hakuli ja Pentti Nakari. ”Suuri huoli oli kodista, miten siellä pärjäävät. Sodat sytty- vät valtioiden välillä, niiden seuraamuksia kantavat yksilöt”, hän muistutti. Eteläkarjalaisveteraanit Veikko Lehtonen Porin Sotaveteraanit ry SaiPan kunniavieraina

Lappeenrannassa pelattu SM-lii- ki maakunnan veteraanit kunnia- yksen tuotto tullaan käyttämään gan jääkiekko-ottelu SaiPan ja vieraiksi ja tilaisuuteen saapui 19 maakunnan veteraanien toimin- Rauman Lukon välillä sai itsenäi- veteraania saattajineen. nan tukemiseen. syyspäivän aaton sekä Talvisodan Ennen ottelua Kaukaan Lau- Jääkiekkoyleisölle jaettiin Va- syttymisen 80-vuotismuistovuo- lumiehet kajauttivat sykähdyttä- paa/Fri –rintanauhat. den kunniaksi tavallista isänmaal- vän Maamme-laulun. Erätauoilla lisemmat puitteet. suoritettiin Sotiemme Veteraanit- Teksti: Risto Paronen Kotijoukkue oli kutsunut kaik- keräystä ja niin pelin kuin kerä- Kuva: Kimmo Metsälä

Juhlava tilaisuus keräsi Keski-Porin kirkkoon runsaslukuisen yleisön.

Tammikuussa menetetyt veteraaniveljet Eemil Pääkkönen (vas.), Väinö Puurunen ja Matti Huuskonen. Kohtalokas kuukausi Pielaveden pienelle sotaveteraanijoukolle Punamustarykmentin ”Panssaritorjuntatykillä sivaltel- nettiin Kuhmon kenttävartioihin veteraanitilaisuuksiin ja ilahdutti- kotiuttamisesta 75 vuotta loo”. Nämä Mielosen sanat kap- suojaamaan siviiliväestöä. vat ryhdikkäällä olemuksellaan ja teeni Kaarnalle Tuntemattoman Matti Huuskonen suoritti Tal- elämänmyönteisellä asenteellaan. Punamustarykmenttinä tunnetun JR 4 kotiuttamisesta tuli Sotilaan tunnetussa kohtaukses- visodan aikaan varusmiespalve- ”Minä olen pärjännyt poikamie- marraskuussa kuluneeksi 75 vuotta. Juhlatapaaminen pidet- sa tulivat mieleen, kun enää seit- lustaan Viipurin linnoitustöis- henä ensimmäiset 100 vuotta eikä tiin Punamustarykmentin Perinneyhdistyksen järjestämänä semän miestä käsittävästä Pielave- sä. Jatkosodassa Tuntemattoman muutos ole suunnitelmissa”, tokaisi 16.11. Kaunialassa. den sotaveteraaniryhmästä kolme sotilaan rykmentin JR 8:n riveis- Puurunen muutama kuukausi sit- Juhlatapaamisessa muisteltiin rykmentin entisiä komenta- kutsuttiin reilun viikon sisään vii- sä taistellut ja 1944 Puitsoilan lä- ten antamassaan satavuotishaas- jia. Yhdistyksen puheenjohtaja Mauri Suuperko kertoi evers- meiseen iltahuutoon. hellä haavoittunut Huuskonen oli tattelussa. ti Valter Nordgrenista ja viimeinen veteraanitaustainen Puo- 15.1.2020 menetimme 94-vuoti- Pielaveden viimeinen sotainvali- Pienen kuntamme kokema me- lustusvoimain komentaja, kenraali Jaakko Valtanen puolestaan aan Eemil Pääkkösen, seuraavan di. Toinen yli satavuotias, Väinö netys on kuitenkin myös muis- jalkaväenkenraali Sakari Simeliuksesta. Kunniavieraina oli- kymmenen päivän sisään lähtö tuli Puurunen sai kutsun rintamal- tutus siitä, kuinka äkkiä tilanteet vat muutamat punamustaveteraanit. viime vuonna sadan vuoden raja- le huhtikuussa 1941, missä toi- muuttuvat. Perinneaika on edes- pyykin saavuttaneille Matti Huus- mi puhelinmiehenä JR 9:n vies- sämme pikemmin kuin uskomme- Jukka Olsson koselle sekä Väinö Puuruselle. tikomppaniassa Sortavalan ja kaan, joten valmistautuminen sii- Pääkkönen tuli koulutuskeskuk- Äänisen suunnalla. hen on syytä ottaa tosissaan. sesta Jukolan Motin kautta Ruka- Miehet jättävät kaivatun au- järvelle, missä hän oli kolonna- kon Pielaveden veteraaniveljien Timo Laukkanen kuljetusten suojajoukoissa. Sodan riveihin. Korkeasta iästä huoli- Varapuheenjohtaja, loppukuukausiksi hänet komen- matta osallistuivat he aktiivisesti Pielaveden Sotaveteraanit ry KENTTÄPOSTIA 1/2020  45

Veteraaniliittojen toimielimet 2020

Sotaveteraaniliiton hallituksen järjestäytymiskokouksessa tammikuussa Valtuuston syksyllä 2019 valitseman hallituksen kokoonpano on seuraava: Helsingissä valittiin hallituksen varapuheenjohtajisto sekä edustajat eri Erkki Heikkinen, liittokokouksen valitsema hallituksen ja liiton puheenjohtaja toimikuntiin ja liiton edustajat eri yhteisöihin.

Hallituksen varsinaiset jäsenet varajäsenet

Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraani- Eeva Pyhälampi Jaakko Valtanen Esko Paakkala liiton yhteiset Leila Kytölä toimikunnat: Tiina Kyttälä Pirkko Karjalainen vpj. Jorma Mikkonen Aki Lindén Hengellinen toimikunta Sihteeri: Leena Seppälä Puheenjohtaja: Jaakko Simojoki Pasi Alho Pekka Paatero Tor-Erik Store Kiireellisiä asioita varten Väinö Reinilä toimikunnalla on työryhmä, Ulla Rosenqvist jonka muodostavat pj Anne-Mari Väätäinen Eija Iivarinen Markku Salminen Pekka Paatero, Pirkko Karjalainen, Seppo Väätäinen Heikki Karhu ja Leena Seppälä Hannu Savinainen Pertti Suominen vpj. Reijo Inget Paula Takala Viestintätoimikunta Juha Pesonen Puheenjohtaja: Ilkka Juva Rauno Loukkola Risto Pouttu Asiantuntijajäsen: Pekka Särkiö Elina Melgin Ilkka Ahtiainen Piirien edustajat Petri Kejonen Perinnetyön toimikunta Veteraaniliittojen Rintamaveteraaniasian Pirkanmaa, Juhani Husa Mikko Ilkko Puheenjohtaja: Pertti Suominen edustajat eri neuvottelukunta (RINE) Kanta-Häme, Juhani Muilu Jari Seppälä Ilkka Brotherus kokoonpanoissa Varsinaiset jäsenet Pohjois-Karjala, Juhani Sainio Markku Honkasalo Pekka Holopainen Suomen veteraaniliittojen val- Pekka Paatero Etelä-Karjala, Antti Vanhanen Nikolai Ylirotu Tuomo Horsma tuuskunnassa (VEVA) 2020 Heikki Karhu Pohjois-Pohjanmaa, Tero Tuomisto Tapio Kamppi Paavo Pikkuaho Sihteeri: Ariela Säkkinen Paavo Harakka Sotaveteraaniliitto Varajäsent Olli Kleemola Varsinaiset jäsenet Sakari Martimo Sosiaali- ja terveys- Kenttäpostia -lehden Riitta Kokko-Parikka Erkki Heikkinen Kari T. Ahonen palvelutoimikunta toimituskunta Antti Matilainen Jukka Paarma Puheenjohtaja: Pekka Paatero Puheenjohtaja: Jukka Halonen Eero Mattila Sakari Martimo Valmistelujaoston jäsen 2. varapuheenjohtaja: Päätoimittaja: Sakari Martimo Markku Seppä Leena Seppälä Pirkko Karjalainen Toimitussihteeri: Ariela Säkkinen Lauri Tervakangas Varajäsenet Pentti Suppola Heikki Karhu Jari-Matti Autere Pertti Suominen Suomen Veteraani- Sanna Nurmiainen Markku E. Tuominen Ariela Säkkinen Rauno Loukkola liittojen valtuuskunta Anni Grundström Maili Hanski Sihteeri: Petteri Rokka Leena Seppälä Varsinainen jäsen: Antti Olsen Pirkko Karjalainen Rintamaveteraaniliitto Varsinaiset jäsenet: Varajäsen: Matti Louekoski Pirkko Kuorehjärvi Antti Simola Heikki Karhu Rintamaveteraaniasian neuvottelukunnan Varajäsenet: valmistelujaosto Matti Leivo Leena Seppälä Heikki Haavikko Kari T. Ahonen Sulo Leivo

Sotaveteraaniliitton hallituksen puheenjohtajana jatkaa Erkki Heikkinen (vas.), 1. varapuheenjohtana Pertti Suominen ja 2. varapuheenjohtajana Pirkko Karjalainen. 46  KENTTÄPOSTIA 1/2020 kenttä toimii

Veteraanit yhteisiin joulun tunnelmiin ympäri maan

Sotavuosina joulun tunnelmia jouduttiin hakemaan kor- sujen ahtaudesta tai juoksuhaudan pohjalta. Tänään ve-

Lipun Toiviolle (oik.) luovuttivat liiton puheenjohtaja Matti Louekos- teraanit voivat viettää rauhaisia yhteisiä hetkiä. Kenttä- ki (vas.) sekä liittovaltuuston puheenjohtaja Antti Simola. (Kuva: Kari T. postia -lehti raportoi ympäri Suomen vietetyistä juhlista. Ahonen) Rintamaveteraanien lippu Reino Toiviolle

Rintamaveteraaniliiton pitkäaikaiselle toimitusjohtajalle Rei- no Toiviolle luovutettiin liiton hallinnon kokousten yhteydes- sä lokakuussa 2019 liiton korkein huomionosoitus, pienoislip- pu Vapaudenristin tunnuksin. Valtiotieteen maisteri Toivio on ollut kaiken kaikkiaan liiton työ- ja nyttemmin luottamustehtävissä 35 vuoden ajan. Työ veteraaniasialla jatkuu edelleen, nyt veteraanitoimintaa kos- kevan väitöskirjahankkeen parissa Turun Yliopistossa.

Tero Tuomisto

Hyvinkäälle kokoontui liki sata osallistujaa.

Kaikki hyvinkääläiset veteraanijär- joulujuhlaa monipuolisine ohjel- ta edelleen runsaat 70 sotiemme jestöt kokoontuivat 12. joulukuu- mineen. Veteraaneja oli saapu- veteraania ja sotaorpoa yhdessä ta yhteiselle jouluaterialle Veteraa- nut juhlaan kaksi: 94-vuotias Toi- puolisoiden ja saattajiensa kanssa. nitalolle. Yhteisiä tilaisuuksia on vo Kuoppala sekä viime keväänä Yhteistyönä toteutettua tapahtu- Hyvinkäällä ollut paljonkin, mut- sata vuotta täyttänyt Tauno Jun- maa on järjestetty vuodesta 2007 ta yhteinen jouluateria oli ensim- nikkala. alkaen. Lämminhenkinen joulu- mäinen laatuaan ja herätti yleisös- Lisäksi mukana oli runsas jouk- ruokailutilaisuus puheineen ja oh- sä paljon kiitosta. ko veteraanien puolisoita, leskiä, jelmanumeroineen kesti noin puo- Tarjolla oli perinteisiä joulu- pikkulottia sekä veteraanityön tu- litoista tuntia ja päättyi yhteisesti herkkuja kinkusta ja laatikois- kijoita. Yhteistyössä seurakunnan laulettuun ”Maa on niin kaunis” ta lähtien ja tilaisuus keräsi talon ja mahtavien esiintyjien kanssa -lauluun. täyteen iloisella joulumielellä ole- saatiin taas tarjota veteraaniväel- Tilaisuudesta poistuessaan kaik- Sotaveteraanit Allan Hakkarainen, Usko Arvonen ja Mike Rautiainen via veteraaneja puolisoineen ja les- le hieno juhla! ki saivat riistanhoitoyhdistyksen Kanadan Sotaveteraanipiirin sihteerin Petteri Mokkosen (toinen vas.) kineen sekä yhdistyksen aktiiveja. lahjana purkitettua hirvenlihaa. kanssa kahvittelemassa Vancouverin suomalaisella lepokodilla. Viihteestä vastasi paikallinen Suomussalmi Veteraanikuoro. Peurunka Vaikka veteraanisukupolven rivit Kevätkausi käyntiin Nivala ovat viime vuosina harventuneet, Kylpylähotelli Peurungan toimi- kokoontui Suomussalmen veteraa- tusjohtaja Seppo Virta kutsui Kanadan Vancouverissa Nivalan seurakuntakodilla vietet- nijärjestöjen ja Lions-klubin järjes- jälleen yksinäisiä sotiemme ve- tiin 17. joulukuuta veteraaniväen tämälle jouluaterialle 15. joulukuu- teraaneja perinteeksi muodostu- neelle joululounaalle. Paikalla oli Veteraanityön kevätkausi pyörähti käyntiin myös Kanadan Van- myös veteraanien leskiä sekä pii- couverissa, missä sinne muuttaneiden suomalaisveteraanien rijärjestöjen johtoa avustajatehtä- 1970-luvun alkupuolella perustaman yhdistyksen toiminta on vissä. yhä aktiivista. Veteraaneja, heidän puolisoitaan ja leskiä on siel- Ilmavoimien soittokunta luo- lä elossa vielä 35. vutti osallistujille lahjaksi Toivo Joka kuukauden toinen keskiviikko yhdistys kokoontuu Poh- Kärjen sodan aikana säveltämää joismaiden yhteisessä Scandinavia Centerissä, lisäksi vuosit- musiikkia sisältävän CD-levyn. tain pidetään juhlajumalanpalvelus Talvisodan päättymispäi- Veteraaniväki kiitti lämpimäs- vänä, Kansallisena veteraanipäivänä sekä Itsenäisyyspäivänä. ti herkullisesta joululounaasta ja Vuoden lopussa vietetään pikkujoulua ja elokuussa kokoon- muutoinkin muistorikkaasta tilai- nutaan perinteiselle piknikille peleineen, missä saadaan naut- suudesta. tia kenttäkeittiön tarjoamasta maailman parhaasta hernekei- tosta! Tikkakoski

Marja-Liisa Hassinen Keski-Suomen aluetoimiston pääl- Eturivissä sotaveteraanien seurassa Nivalan yhdistyksen puheenjohtaja likkö, everstiluutnantti Yrjö Lehto- Esko Kangas nen kutsui alueensa veteraaniväen, KENTTÄPOSTIA 1/2020  47

Juhlapuheen pitänyt Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikki- nen muistutti puheessaan veteraanisukupolven arvoista.

Kuhmon Sotaveteraanit juhlivat 50 toimintavuottaan

Seppo Virta (keskellä edessä) kutsui veteraaneja joululounaal- Yhteisvastuu ja yhteisöllisyys ovat olleet Kuhmon Sotavete- le Peurunkaan nyt jo viidennen raanien toiminnan perustana jo puoli vuosisataa. Joulukuun kerran. (Kuva: Lauri Jokela) puolivälissä vietetty juhlapäivä alkoi jumalanpalveluksella, jos- sa saarnasi Sotaveteraaniliiton liittovaltuuston puheenjohta- ja, emeritusarkkipiispa Jukka Paarma. Sen jälkeen oli vuoros- sa seppeleenlasku Kuhmon sankarihautausmaalla, jossa seppeleen laskivat yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Inget, lotta Laini Pääkkönen sekä sotaveteraani Aarne Pulkkinen. yhteensä 240 henkilöä, perinteek- Kuhmon kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kaupun- si muodostuneelle joululounaalle ginjohtaja Tytti Määttä, Puolustusvoimien ja Kainuun prikaa- 11. joulukuuta varuskuntaravinto- tin tervehdyksen puolestaan prikaatikenraali Tuomo Repo, la Luonettiin Tikkakoskelle. Jou- joka muistutti Puolustusvoimien vision olevan selkeä. luisesta musiikista vastasi Ilmavoi- ” Me sotilaat ja asevelvolliset olemme olemassa siksi, ettei mien Big Band. sotaa koskaan enää tulisi.” Jokainen sai joululahjana Kär- jen sota-ajan musiikkia CD:t 1 ja Taistelupaikat säväyttivät 2. Ilmavoimien Big Bandin taltioin- nissa kuullaan laulusolistien esittä- Suomussalmen juhlassa saatiin nauttia ennen ateriointia paikallisen Teatteri Nuorten puheenvuoron pitänyt lukiolainen Arttu Heikkinen mänä myös ennen kuulematonta Retikan suuren suosion saaneesta pikkujouluesityksestä. tarjosi käytännön vinkkejä uusien sukupolvien saamiseksi Kärjen musiikkia. mukaan perinnetyöhön, antaen esimerkiksi Kuhmon kaupun- Lämminhenkisen tilaisuuden yh- gin tavan viedä kuudesluokkalaiset kotiseuturetkelle Talviso- teydessä palkittiin myös ansioitu- dan tapahtumapaikoille. neita aktiiveja. Hannu Iivoselle ja ”Yhteinen matka todellisille taistelupaikoille oli meitä nuo- Teijo Oksaselle luovutettiin Rinta- ria säväyttävä. Se tarjosi mahdollisuuden nähdä konkreetti- maveteraaniliiton kunniaristi, Kei- sesti talvisodan merkit ja taistelupaikat. Nyt muistamme sota- jo Koivistolle puolestaan Vapaus- veteraanien merkityksen ja sen, kuinka he rakensivat Suomen sodan Perinneliiton Sininen Risti. sodan jälkeen. ” Helsinki Martti Huusko

Rintamaveteraaniliiton Helsingin piiri kokosi tuttuun tapaan runsaan joukon veteraaneja, puolisoita, les- kiä ja kannattajajäseniä Folkhälsa- Tikkakosken juhlassa vasemmalta Pekka Toivonen, Keijo Koivisto, Hannu Ii- nin saliin ja joulupöytään. Pien- vonen, Teijo Oksanen, Lasse Lehtinen sekä Yrjö Lehtonen. (Kuva: Tomi Keski- tä lisäjännitystä toi kukkuroilleen nen, Ilmasotakoulu) koottu arpajaispöytä. Mielet herkis- tyivät joululauluja laulamalla, joi- hin johdatti rovasti ja kamarineu- vos Veli-Matti Hynninen. Puheenjohtaja Kari T. Ahonen toivotti kaikki tervetulleiksi ja pa- lautti mieleen vuoden tapahtu- mia niin toiminnan kuin lainsää- dännönkin osalta. Vuoden 2020 alusta piirissä ei ole enää osastoja, vain henkilöjäseniä. Toiminta jat- kuu Helsingin Rintamaveteraani- en nimellä.

RAPORTIT: Olavi Kurko (Hyvinkää), Elsa Löytynoja (Nivala), Ensio Kettunen Juhlan aloittaneessa jumalanpalveluksessa saarnannut emeritusarkki- (Suomussalmi), Pekka Toivo- piispa Jukka Paarma on Sotaveteraaniliiton valtuuston puheenjohtaja. nen (Peurunka ja Tikkakos- Rovasti, kamarineuvos Veli-Matti Hynninen kertoi Helsingissä joulun sano- ki), Tero Tuomisto (Helsinki). masta ja johti vanhojen tuttujen joululaulujen yhteislaulua. 48  KENTTÄPOSTIA 1/2020 kenttä toimii

Suomen-poikien muistolaatta Hämeenlinnassa muistettiin Hangossa palasi kotiin Talvisodan tuhopommitusta

Hän itse oli mukana suojelus- kuntapojissa, toimien mm. esi- kuntalähettinä, kutsuntakirjei- den jakajana, puhelinkeskuksessa ja lottien apuna ilmavalvonnassa. Yhteiseen vastuun kantamiseen isänmaan asioista hän kasvoi jo kotona - perheen äiti toimi lotta- järjestössä, isä oli ollut mukana si- sällissodassa. Vihollisen tekemään ilmaiskuun osallistui kahdeksan pommikonetta, jotka lähestyivät kohdettaan, varus- Virolaisvapaaehtoisista kootun JR 200:n kotiinpaluun muistolaatta. kunta- ja rautatiekaupunkia, etelän (Kuva: Salla Lundelin) suunnasta. Noin 3 000 metrin kor- keudessa lentäneet koneet pudotti- Hangon Länsisataman massiivisten louhintatöiden ajaksi sata- Veteraaniyhdistyksen seppeleen muistokivelle laskivat Hämeenlinnan Seu- dun Sotaveteraanien puheenjohtaja Seppo Tikkanen sekä yhdistyksen pappi, vat pommejaan paitsi Hätilän alueel- man kassakaappiin evakuoitu Suomen riveissä taistelleita viro- kenttärovasti Kari Paavilainen. le nykyisen koulun paikkeille, myös laisvapaaehtoisia eli Suomen‐poikia kunnioittava muistolaatta Kantolanniemeen Luukkaanlahden on palannut liki alkuperäiselle paikalleen Kuningattarenvuoren Keskellä arjen touhujen pysäyt- “Muistikuviin länsipuolelle, Sairioon Metsäliiton seinämään. Suomen-poikien perinneyhdistykset kiittävät Han- ti kirkonkellojen kaiku hämeen- pysyvät jäljet” teollisuusalueelle sekä Mensan säi- gon Satamaa ja Hangon museota muistolaatasta huolehtimi- linnalaiset maanantaina 13. tam- lyketölkkitehtaan ja rautatieaseman sesta. mikuuta kellon näyttäessä aikaa ”Ilmahälytys tuli 18 minuuttia en- läheisyyteen. Vanajaveden jäälle osu- ”Huonolla onnella laatta voisi olla nyt jopa syvällä meren 14.08. Soitto kertoi alkavasta il- nen pommikoneita. Juoksin oma- neet pommit oli nähtävästi tarkoitet- pohjassa”, huomauttaa Harri Lundelin Suomen-poikien perin- mapommitusten muistohetkestä kotitalomme kivillä vahvistettuun tu kaupungin keskustaan. neyhdistyksestä. Hätilän kirkkopihalla Hämeenlin- perunakellariin”, kertoi tapahtumat Hätilän alueelle oli kaivettu joi- Sekä Suomen että Viron yhdistykset toimivat itsenäisesti, nassa. Hämeenlinnan Seudun So- kirkkaasti muistava Esko Paakka- tain pommisuojia, mutta monet mutta tiiviissä yhteistyössä. taveteraanit ry:n järjestämään ti- la, 94, joka tuohon aikaan oli vasta joutuivat etsimään turvaa lähei- ” Perinteiden vaalimiseksi yhdistykset huolehtivat sekä Suo- laisuuteen hiljentyi likimain sata 14-vuotias koulupoika. sestä metsästä. Sinne juoksivat pai- messa että Virossa olevista muistomerkeistä. Hangon muisto- henkilöä. ”Pommitukset jättivät hirmuis- kalliset ja väki työnsä äärestä niin laatta on yksi näistä, vapaaehtoisrykmentin historian kannal- Samoissa asennoissa olivat ai- ta jälkeä ympäristöön ja muistiku- Mensan tehtaalta kuin sahalta. Ta- ta varsin keskeinen.” karautojen viisarit pakkaspäivä- viin ne pysyvät jäljet. Kevättalvea pahtuman muistomerkiksi 20 vuot- nä 80 vuotta sitten, kun kaupun- 1940 leimasivat ilmahälytykset ja ta sitten Hätilä-Sairion asukasyh- Ariela Säkkinen kiin iskivät neuvostoliittolaisten pommitukset. Niitä ei jääty päivit- distys, Hämeenlinnan kaupunki ja pommikoneet. Tuo ilmahyökkä- telemään, yritettiin tulla toimeen, seurakunta pystyttivät metsästä löy- ys oli kahdeksasta Hämeenlinnaan vaikka elämää hankaloittivat sään- detyn haljenneen kivenlohkareen. kohdistuneista tuhoisin: se surma- nöstelyt ja pimennysmääräykset. si kahdeksan ja haavoitti 23, jois- Onneksi saatoin jatkaa opintoja- Marjatta Hinkkala ta kolme kuoli myöhemmin saa- ni”, elintarvikealalla elämäntyön- Hämeenlinnan Seudun Nivalan veteraanien miinsa vammoihin. sä tehnyt Paakkala muisteli. Sotaveteraanit ry kevätkausi käyntiin

Nivalan veteraaniväen kevään kuukausittaiset kahvihetket kulau- tettiin käyntiin Nivalan seurakuntakodilla 28. tammikuuta. Paikalla oli sotaveteraanien leskiä, työn tukijoita ja yksi pir- teä yli satavuotias sotaveteraanikin. Kahvittelun lomassa päästiin nauttimaan veteraanien jälki- Summan surunäytelmä polvesta kootun lauluryhmän esityksestä Juhani Latvalan pia- nolla säestämänä. ei unohdu Kalvolassa Elsa Löytynoja Nivalan Sotaveteraanit ry Kalvolassa kokoonnuttiin perintei- seen tapaan kunnioittamaan Sum- massa 21.12.1939 tapahtuneen tra- gedian muistoa. Korsuun osunut ammusisku tappoi tuolloin 19 siel- lä olleista ns. ”Kalvolan komppani- an” kaikkiaan 21 miehestä. Vain kaksi säilyi hengissä pahasti haa- voittuneina, ryömien tykin am- muksen aiheuttamasta savuavasta reiästä ylös viimeisillä voimillaan. Tapahtumaa kunnioitti läsnä- olollaan runsas yleisö. Hämeen- linnan kaupungin tervehdyksen toi apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, juhlapuheen piti Kalvolan oma kasvatti, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen.

Mm. Oravan laulun sisältäneestä esityksestä vastasivat Juhani Latvala Esko Nyyssönen (vas.), Eero Saviluoto, Matti Ruuttunen sekä Heikki Hurskainen. Tragedian 80-vuotismuistotilaisuutta vietettiin arvokkaalla ohjelmalla Kalvo- lan sankarihaudoilla, Summan ristin äärellä sekä tämän jälkeen päiväjuhlalla seurakuntatalossa. Kunniaansa osoittamassa kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen. KENTTÄPOSTIA 5/2019  49 etsitään tietoa

Antti Alamikkelän tunteneita? Isäni isä Antti Alamikkelä palveli jatkosodan loppuvaihees- sa sotilaspoliisina Oulussa yksikkönä Oulun suojeluskunta- piirin vartiokomppania. Onkohan enää olemassa ketään aikalaista, joka on toiminut tuolloin samoissa tehtävissä? Jos on mahdollista, haluaisin tietää vaarini vaiheista tuolta ajalta ja kuulla kertomuksia hänestä henkilönä. Eero Alamikkelä, eero.alamikkelä@gmail.com

Tarkka-ampujaveteraaneja etsitään Olen tarkka-ampujien toimintaa Jatkosodassa tutkinut toi- mittaja ja tarkoitukseni on saada aikaan aiheesta kirja. Olen jo neuvotellut kustantajan kanssa siitä ja he ovat kannus- taneet jatkamaan työtäni. Elättelemme nyt toiveita löytää edes yksi vielä elossa oleva suomalainen tarkka-ampuja. Onko tätä kautta mitään mahdollisuutta löytää tarkka-ampu- javeteraania tai miksei useampaakin? Ahti Koskinen, [email protected] / 0407303154

Lauri Kemin aseveljiä? Isoisäni veli Lauri ”Lassi” Kemi kaatui Noskuanselällä 28.6.1944. Löytyisikö vielä Jalkaväkirykmentti 53:n viiden- nen komppanian miehiä kertomaan hänen viimeisistä het- kistään? Yhteydenotoista kiitollisena, [email protected].

Tarjoamme sotainvalideille, veteraaneille sekä puolisoille ja leskille monipuolista avokuntoutusta ja ympärivuorokautista hoitoa ja kuntoutusta sekä palveluasumista. Keskeisenä tavoitteena on tarjota yksilöllisiä, asiakaslähtöisiä, turvallisia ja vaikuttavia kuntoutus- ja hoitopalveluja.

Tiedustelut: Jukka Mäkinen Kenttäkatu17, 33500 TAMPERE puh. 040-500 2539 50  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Rintamaveteraanien kerhopäi- Lahtelaisveteraani Sulo Leivo villä ennätyksellinen osanotto

Jo vuosikymmenten ajan ovat Kymenlaakson Rintamavete- juhli kaksinkertaisesti raanien jäsenet kokoontuneet kesää lukuun ottamatta joka toinen viikko yhteiseen kerhopäivään Karhulan seurakunta- keskukseen. Uusi vuosikymmen aloitettiin Kotkassa runsaslu- Rintamaveteraaniliiton liittoval- kuisen väen voimin. tuuston varapuheenjohtaja Sulo Kerhotapaamisen yhteydessä muistettiin 95-vuotiasta enti- Leivon viettäessä 95-vuotispäi- sen naisjaoston pitkäaikaista puheenjohtajaa ja aktiivia Mirjam väänsä oli onnittelun aihetta ta- Molosta, sekä 90 täyttänyttä osaston pitkäaikaista rahaston- vanomaistakin enemmän, sillä hoitajaa Siiri Lammenahoa, 80-vuotispäiväänsä viettänyttä edellisenä päivänä hän oli solmi- Eira Ortomaata ja tammikuussa briljanttihääpäiväänsä juhli- nut avioliiton Eevansa kanssa. nutta veteraanipariskuntaa Rafael ja Kerttu Teppanaa. Osas- Rintamaveteraaniliiton, Hämeen ton puheenjohtaja Heikki J. Oksaselle luovutettiin Rintama- piirin ja Lahden osaston edustajat veteraaniliiton kunniaristi. onnittelivat merkkipäivän kahviti- laisuudessa 9.12.2019. Teksti: Heikki Karhu Avioliiton siunaamisen toimit- ti Lahden Upseerikerhossa järjes- telyssä tilaisuudessa kenttäpiispa Pekka Särkiö. Sitä oli edeltänyt kihlaus perin vanhanaikaisella, ro- manttisella tavalla syyskuussa Ee- van 90-vuotispäivänä ja peräti 55 Kosinta hoidettiin syyskuussa perinteisesti polvistumista myöten. vuoden mittainen seurustelu ja yh- teiselo. Leivo on syntyperäinen sta- paikkaa sattumalta Hietalahden Niin Leivo kuin tuore puoliso din kundi, mutta asettui jo vuosi- torin lähellä. Hänen oma asevel- Eeva Mäkinen ovat pitkään vai- kymmeniä sitten konttorikonealan vollisuutensa alkoi vuonna 1942. kuttaneet Lahden ja Hämeen pii- teknikkona töiden takia Lahteen. Jatkosodassa hän palveli Laatokal- rien rintamaveteraanien toimin- Eläkkeelle hän jäi oman konttori- la laivastossa, mutta kesällä 1944 nassa, sulhanen lisäksi 1990-luvun koneyrityksensä toimitusjohtajan joutui hänkin perääntymisvaihees- lopulta alkaen Rintamaveteraanilii- tehtävästä. sa jalkamieheksi. ton hallinnossa: ensin liittohallituk- Talvisodan ensimmäistä pom- sessa ja sittemmin vuodesta 2005 mitusta pääkaupunkiin hän pää- Teksti: Tero Tuomisto, alkaen liittovaltuuston puheenjoh- si seuraamaan ns. aitiopaikalta ha- Rintamaveteraaniliitto ry tajana ja varapuheenjohtajana. kiessaan tsupparin eli juoksupojan Kuva: Pirjo Louekoski Vuosikymmenen ensimmäiset kerhopäivät keräsivät Kotkaan kymme- niä osallistujia kuuntelemaan mm. liiton toiminnanjohtajaa Heikki Kar- hua. (Kuva: Heikki J. Oksanen)

FÄLTPOST

Heikki Karhulle Sininen Risti

Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtajalle Heikki Karhulle on myönnetty 6.12. 2019 Vapaussodan Perinneliiton Sininen risti. Sininen Risti on Vapaussodan Perinneliiton myöntämä muis- toristi, jota jaetaan kahdessa luokassa: Sininen Risti miekan kera ja Sininen Risti havunoksatunnuksin. Sininen Risti havun- Ohjeet kirjoittajille: oksatunnuksin voidaan myöntää Vapaussodan Perinneliiton tai muun liiton tarkoituksia ja maanpuolustusta palvelevaan toimintaan osallistuneelle henkilölle. Kenttäpostia- lehdessä julkaistavat tekstien merkkimäärät:

Teksti: Ariela Säkkinen Syntymäpäivät ja muistokirjoitukset 1500 Aineisto toimitettava erillisinä teksti- ja merkkiä + tuore valokuva kuvatiedostoina osoitteisiin Sotaveteraa- niliitto: [email protected] Kirja-arviot 1500 merkkiä Rintamaveteraaniliitto: Kentän kuulumiset 500 merkkiä [email protected] + valokuva Rajallisen tilan vuoksi toimitus pidättää Pidemmissä jutuissa suosittelemme ole- oikeuden olla julkaisematta sille tarjottua maan etukäteen yhteydessä toimitukseen. aineistoa.

Ilmestymis- ja aineistoaikataulu 2020 Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 2 24.4. 14.5. 3 29.5. 18.6. 4 28.8. 17.9. Heikki Karhua (vas.) onnittelemassa Rintamaveteraaniliiton puheen- johtaja Matti Louekoski. 5 16.10. 5.11. 6 27.11. 17.12. KENTTÄPOSTIA 1/2020  51

Rakennuspalvelu Kake Container Oy Oy Tainaniemela.fi Teknorak Oy Tornio, www.kakeoy.fi Turku Turenki

Louhintaurakointi Autokorjaamo HUISKULA OY Noopila Oy Jone´s Garage Tuusula Tuusula

Paketo Recycling Oy Pointcool Oy www.alco.fi Tuusula Tuusula

Seepsula-Yhtiöt Kuljetus T.Lemström Robecorp Oy Tuusula Tuusula Ulvila

Rakennusliike Mapei Oy Circulation Oy Harry Autio Oy Vantaa Vantaa Uusikaupunki

J-Trading Oy Ab Geotrim Oy Metos Kalustetehdas Vantaa Vantaa Sorsakoski

Kara Trans Heinävesi Oy Arokivi Oy JT-Export Oy Ltd Heinävesi Varkaus Varkaus

Sorakuljetus J-PV Kuljetus Kalevi Seppälä Timo Torssonen Varkaus Virrat Vieremä

Juvatec Oy E.T.Listat Oy Rautapohja Oy Ylitornio Ylivieska Ylivieska

AV-Palvelut Tykkimies Oy Milltamo Oy Jasper Oy Ylöjärvi Ylöjärvi Ylöjärvi

Tärpäntikkeli Oy Sähkö Niskanen Oy Ähtäri Äänekoski

FÄLTPOST OY PUHOIS AB Seuraava lehti ilmestyy 14.5.2020 52  KENTTÄPOSTIA 1/2020

KUUNTELE RADIO DEI

taajuus kaapelissa taajuus kaapelissa Hietasaarenkatu 24 //sändögatan 24 Espoo 105,8 Lappeenranta 96,0 65100 Vaasa // Vasa Helsinki 89,0 101,9 Lohja 107,2 Hämeenlinna 105,9 103,6 Mikkeli 87,8 105,0 06-320 2700 Imatra 96,0 Oulu 106,9 94,1 Kemi 100,5 Pohjanmaa 89,4 102,7 Pohjois-Karjala 107,4 Keski-Suomi 94,1 93,4 www.radiodei.fi Raahe 95,2 Kokkola 87,6 Rovaniemi 93,4 93,4 Uudenmaan Hammaspalvelu Kouvola 96,2 Satakunta 95,7 94,4 Kristiinankaupunki 89,5 Savonlinna 91,3 Keskustie 5, 01900 Nurmijärvi Kuopio 106,1 103,3 Tampere 98,8 Lepsämäntie 1, 01800 Klaukkala Lahti 106,4 99,1 Turku 107,3 99,4 puh. 0207 411 420 USKO AINOASTAAN JEESUKSEEN PELASTAA

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestetään maanantaina 27.4.2020 Tampereella Tampere-talossa. Kunniavieraina juhlassa ovat Tampereen alueen veteraanit läheisineen.

Pääjuhlassa isäntäkaupungin tervehdyksen esittää Tampereen pormestari Lauri Lyly. Juhlassa esittävät tervehdyksensä myös valtiovallan ja puolustusvoimain edustajat. Pääjuhlan musiikkiohjelmasta vastaavat Kaartin soittokunta, Poikakuoro Pirkanpojat, Nuorisokuoro Sympaatti ja Maria Ylipää. Pääjuhla 27.4.2020 Tampereella Yle televisioi tapahtuman suorana lähetyksenä ja se on Huvudfest Tampere-talossa nähtävissä Ylen TV1-kanavalla sekä jälkeenpäin Yle Areenassa.

Tampere-talossa pidettävä veteraanipäivän pääjuhla on kutsuvierastilaisuus. Alueen veteraaneille toimitetaan henkilökohtainen kutsu, joka koskee myös saattajaa.

Arvoisat veteraanit, olette lämpimästi tervetulleita Ihmisten välillä hyvä tahto Tampereelle. Välvilja mellan människor Lisätiedot: puh. 040 841 6917 www.kansallinenveteraanipaiva.fi KENTTÄPOSTIA 1/2020  53

TIEDÄTKÖ 50 vuotta sitten

Poimintoja Veteraani-lehdestä 50 vuotta sitten 1. Mikä laulu alkaa: ”Kuin taattokin taistoissa kalvennut…”? 2. Missä sijaitsi Poppius-linnake? Maksuton terveyden ja 3. Mitä erityistä oli Jatkosodan aikaisessa sairaudenhoito pikainen tehtävä Erillisessä pataljoonassa 21?

4. Millä suunnalla syntyi Omelian motti? Rintamamiesveteraanien liiton edustajat kävivät 30 vuotta sitten, maaliskuun 13. päivänä, vaike- viime perjantaina luovuttamassa lääkintöhallituk- nivat aseet Suomen rintamilla. Alkoi armeijan 5. Kuka lentäjistämme oli Talvisodan ykkösässä? sen pääjohtaja Leo Norolle kirjelmän, jossa esite- marssi taaksepäin. Se ei suinkaan ollut mikään tään maksuttoman terveyden- ja sairaudenhoi- paraatimarssi. 6. Minkä rintaman miehille Sohjana tuli tutuksi? don toteuttamista huhtikuun 1. päivänä voimaan astuvan asetuksen mukaisille rintamamiehille. Ruudin ja korsujen savun mustuttamat parrak- 7. Missä kuussa Utsjoki saavutettiin Lapin sodassa? kaat miehet astuivat tietään raskain askelin. So- Myönteisessä ja asioihin perusteellisesti paneu- tasaappaitakin raskaampana painoi miehiä tieto 8. Neuvostoliitto pommitti Talvisodassa Pajalaa. tuvassa hengessä käydyssä keskustelussa voitiin siitä, millaisin ehdoin matka rauhan oloihin saat- Missä se sijaitsee? todeta, että rintamamieskysymys on viime aikoi- toi alkaa. Monen marssivan Karjalan miehen sil- na saanut voimakasta myötätuulta osakseen. On miä hämärsi sisältäpäin nouseva voimakas kas- 9. Mitä mallia oli legendaarinen vain huolehdittava siitä, että poliittinen taho pi- te. Jokainen askel merkitsi heille yhä kasvavaa ”Hanssin Jukka”? tää lupauksensa vaalien jälkeenkin. Sehän päät- etäisyyttä rakkaisiin kotikunnaisiin, oman hei- tää määrärahoista. mon raivaamiin elomaihin. 10. Missä tehtävässä toimi kenraali Waldemar Erfurth? Laki rintamasotilastunnuksesta astuu voimaan Mutta he palaavat sinne kerran toisensa jälkeen ensi kuun vaihteessa. Tämä antaa mahdollisuu- niitä polkuja, joita kukaan ei voi sulkea, muisto- den laskea elossa olevat rintamamiehet. Näin jen pitkospuita myöten, jälleen nyt kun kevät päästään selvyyteen siitä, kuinka em. toimenpi- koittaa, ja aurinko kultaa Karjalan kunnaat.  Vastaukset sivulla 55 teet ovat käytännössä toteutettavissa. Veteraani 3/3.3.1970

helmikuun RISTIKKO 54  KENTTÄPOSTIA 1/2020

Minne mennä

14. Divisioonan Rintamaveteraanien Oulun piiri perinne- V Sotahistoriallinen Rintamaveteraaniliiton Oulun pii- Aleksinkulman juhlasalissa, Alek- yhdistyksen rin kevätkokous pidetään perjan- santerinkatu 9, Oulu. Käsitellään seminaari taina 20.3.2020 klo 10.00 (valta- sääntömääräiset ja muut kokouk- vuosikokous kirjojen tarkastus alkaa klo 9.00) sessa esille tulevat asiat. Sotkamossa ”Näkökulmia Ilomantsin taisteluihin” Itä-Suomen Yliopisto, Joensuun kampus (huone AU 100), Yliopistonkatu 2, Joensuu 19.5.2020 kello 12.00 – 16.00 Sotakamreeri Rauno Suhonen ”Hakaristejä ja punatähtiä Pohjois-Karjalan taivaalla” Professori Juri Kilin ”Puna-armeijan komentajat Ilomantsin taistelussa 1944” Sotakamreeri Aarno Söder 14. Divisioonan perinneyhdistys ”Pioneeritoiminnasta Ilomantsin taistelussa 1944” ry:n vuosikokous pidetään keski- Vapaa pääsy viikkona 22.4.2020 klo 15.00 Vuo- katin urheiluopistolla osoitteessa Väliajalla mahdollisuus omakustanteiseen kahviin. Opistontie 4, 88610 Vuokatti. Tiedustelut 21. Prikaatin Perinneyhdistys ry 050-523 5514, Vuosikokouksessa käsitellään yh- [email protected] 0400-908 314, [email protected] distyksen sääntömääräiset asiat. Ennen kokousta on kahvitarjoilu.

Tervetuloa! Pohjois-Karjalan Rintamaveteraanit

Rintamaveteraanien Pohjois-Karja- ensuussa Vetrean auditoriossa. Hal- lan piiri ry:n kevätkokous pidetään litus kokoontuu jo klo 10.00. Ter- lauantaina 21.3.2020 klo 10.45 Jo- vetuloa!

RUK 104 osallistuu koulun satavuotisjuhlaan 5.-6.2020

Reserviupseerikoulun 100-vuotis- kurssiveljille, joiden osoite on tie- juhlan merkeissä RUK:n kurssi 104 dossamme. kokoontuu kurssijuhlaan perjantai- Pyydämme kaikkia RUK 104:n na 5.6.2020 klo 18 alkaen Kotkan kurssiveljiä ilmoittamaan ensi tilas- Seurahuoneelle. Seuraavana päi- sa osallistumishalukkuutensa heti vänä, lauantaina 6.6. osallistum- tämän tiedotteen nähtyään osoit- me RUK:n 100- vuotisjuhlaan Ha- teeseen kyosti.kaitila@kolum- minassa. bus.fi. Bussikuljetus Helsinki-Kotka- Hamina-Helsinki. Tarkennettu Sana kiertämään ja tervetuloa! kutsu tietoineen lähetetään helmi- maaliskuussa sähköpostina niille Järjestelytoimikunta KENTTÄPOSTIA 1/2020  55

sanakilpa OIKEAT VASTAUKSET: 1) Maanpuolustajat -marssi 2) Mannerheim-linjalla Summassa 3) Er.P. 21 oli jääkärimajuri Nikke Pärmin 18.12. ilmestyneen Kenttäpostia-lehden kilpailusana oli ”VÄLIRAUHA”. komentama vankipataljoona ”Musta Nuoli” Hyväksyttyjä sanoja löytyi tällä kertaa 57 kpl, jotka on lueteltu alla 4) Rukajärven suunnalla 5) Luutnantti Jorma olevassa luettelossa. Sarvanto, 12 5/6 ilmavoittoa 6) Sohjana virtaa Kiestingin suunnalla 7) Marraskuun 16. päivänä 1944 8) Pohjois-Ruotsissa 9) Douglas DC-2 10) Saksalainen V väli vilu vaha virua väliraha vara vaali yhteysupseeri Mikkelin Päämajassa. vita vala väri vaari vari viha valu valua

Ä fysikaalista hoitoa L lauha laari liru liha lihava luha lari laavu laiha lava laiva lärvi lirua

I ihra ihaa Fysioterapeutti R rauha raha ravi rihla rahi rivaali rial Auli Suonranta/ Fysika Haarlantie 2, 25500 Perniö A aura aari alvi aula puh. 040-500 6797 ja 040-563 8269 U uhri uiva www.fysika.fi

H hauli halu huvi haavi harva hila hara havu halia hauva halva huvila hali hula

A Hyvinvointi Sampo

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kolme Muistakaa kirjoittaa vastauksen yhteyteen lähet- Väinämöinen 2, kirjapalkintoa. Arpaonni suosi seuraavia vastan- täjän nimi ja osoite. Kuoreen merkintä ”sanakil- neita: Anita Nordgren, Helsinki; Leena Heikko- pa”. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kol- 88900 Kuhmo nen, Uusikaupunki; Terttu Aaltonen, Riihimäki. me kirjapalkintoa. Onnittelumme voittajille! Puh.08-655 7111 Tässä vielä säännöt: Seuraava kilpailusana on Hyväksyttäviä sanoja ovat suomen kieleen ”SURULIPUTUS”. vakiintuneet Kielitoimiston sanakirjan hyväksy- mät substantiivit perussijansa yksikössä (esim. Lähettäkää vastauksenne 27.4.2020 mennessä koti, sukka), ellei sana ole monikollinen (sakset) osoitteeseen Sotaveteraaniliitto, PL 600, 00521 sekä perusmuotoiset verbit, adjektiivit, prono- Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen minit, konjunktiot ja adverbit. Emme hyväksy Palokan Fysioterapia [email protected]. erisnimiä tai apusanoja. Sanassa on oltava vähin- tään neljä (4) kirjainta. Olavintie 1, 40270 Palokka puh.014-677 777

RISTIKON ratkaisu

Tampereen Kuntohoito Fysioterapeutti Seija Lehtoranta Teiskontie 12, 33540 Tampere puh.03- 255 3325

Teppanan Fysikaalinen Hoitolaitos Kuurnantie 9-11, 87200 Kajaani puh.0440-629 290 Sotaveteraaniliiton myyntitoimisto palvelee

Toimisto avoinna ma-pe 8.30-16.00. Soita Riinalle: 09 6126 2015 Sähköposti: [email protected] Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraanit.fi

4. Liiton 1. Sotaveteraanimitali standaari Hinta 15 euroa Hinta 35 euroa Myös kannattajajäsenille

2. jäsenmerkki 6. Suomen Hinta 15 euroa Myös kannattajajäsenille lippu Hinta 30 euroa

8. Liiton virallinen hautakivimerkki 9. Tammenlehvä- 11. Laulukirja Halkaisija 60 mm Myös uurnamerkkinä hautakivimerkki Veteraanin omassa Hinta 15 euroa Korkeus 90 mm laulukirjassa on toista Myös uurnamerkkinä sataa isänmaallista, Hinta 20 euroa kotiseutu-, maakunta ja marssilaulua. Hinta 10 euroa.

43. Sama kaiku on askelten Kymmenen sotaveteraanikuoron 35. sotaveteraani- ja Haminassa sotaveteraanien konsertissa taltioiduista kalenteri vuodelle 2020 äänitteistä on koottu Kalenteri on tarpeellinen ja 38 laulua sisältävä tupla-CD. hyvä tietopaketti jokaisen Hinta 20 euroa jäsenen taskuun. Hinta 6 euroa

TILAUSKORTTI Nro...... kpl...... 40. Sotahistoria- kirja Suomen Sotaveteraaniliitto Nro...... kpl...... Kirjassa on yli 20 PL 600, 00521 HELSINKI arvostetun Nro...... kpl...... suomalaisen sotahistorioitsijan Nimi (tekstaten): kirjoittamaa artikkelia. Nro...... kpl...... Hinta 30 euroa ...... Nro...... kpl...... Lähiosoite: Nro...... kpl...... Postinumero ja -toimipaikka: Nro...... kpl...... KÄYNTIOSOITE: Kellosilta 4 C, Itä-Pasila...... Nro...... kpl...... Raitiovaunut 7 ja 9 kulkevat Kellosillan pysäkille.