Yhteinen Vihollinen, Yhteinen Etu
Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto YHTEINEN VIHOLLINEN, YHTEINEN ETU Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana Ida Suolahti Väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi pienessä juhlasalissa perjantaina 22.1.2016 kello 12. Helsinki 2015 Kannen kuva: SA-kuva. Alkuperäinen kuvateksti: Majuri Salis käymässä Hiihtolan sotavankileirillä, missä rintamaan ovat asettuneet eri "kansallisuudet": vas. Dargin Kaukasiasta, tatari, tshuvashi, ukrainalainen, kirgiisi, georgialainen, kasakka, kirgiisi, armenialainen ja kasanilainen. Hiitola 1942.07.30. Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 40 ISBN 978-951-51-1830-1 (nid.) ISBN 978-951-51-1831-8 (PDF) ISSN 2342-0138 Unigrafia Helsinki 2015 Esipuhe Kuulin sotavangeista ensimmäisen kerran vuonna 1981, kun isäni kertoi sotaretkestään neljävuotiaalle sovitetun version. Muiden muistojen ohella hän kertoi joukkoyksikössään olleesta sotavangista, joka oli toiminut tupapalvelijana. Isäni selostuksen perusteella pystyin kuvittelemaan miehen lattiaharja ja rikkalapio aseinaan, mutta sotavangin käsite oli vielä epäselvä. Siksi kysyin isältäni, minkälainen sotavanki oikein oli. Isäni vastasi: ”Hän oli hyvin sivistynyt ihminen”. Käsitys sotavangeista ihmisinä ja vieläpä tavallisina ihmisinä jäi osaksi maailmankuvaani jo tuolloin. Tämän työn alku on hieman myöhemmässä ajassa, vuosina 2004–2008, jolloin työskentelin Suomi, sotavangit
[Show full text]