Puolustusvoimien Maakuntajoukot
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Load more
Recommended publications
-
Yhteinen Vihollinen, Yhteinen Etu
Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto YHTEINEN VIHOLLINEN, YHTEINEN ETU Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana Ida Suolahti Väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi pienessä juhlasalissa perjantaina 22.1.2016 kello 12. Helsinki 2015 Kannen kuva: SA-kuva. Alkuperäinen kuvateksti: Majuri Salis käymässä Hiihtolan sotavankileirillä, missä rintamaan ovat asettuneet eri "kansallisuudet": vas. Dargin Kaukasiasta, tatari, tshuvashi, ukrainalainen, kirgiisi, georgialainen, kasakka, kirgiisi, armenialainen ja kasanilainen. Hiitola 1942.07.30. Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 40 ISBN 978-951-51-1830-1 (nid.) ISBN 978-951-51-1831-8 (PDF) ISSN 2342-0138 Unigrafia Helsinki 2015 Esipuhe Kuulin sotavangeista ensimmäisen kerran vuonna 1981, kun isäni kertoi sotaretkestään neljävuotiaalle sovitetun version. Muiden muistojen ohella hän kertoi joukkoyksikössään olleesta sotavangista, joka oli toiminut tupapalvelijana. Isäni selostuksen perusteella pystyin kuvittelemaan miehen lattiaharja ja rikkalapio aseinaan, mutta sotavangin käsite oli vielä epäselvä. Siksi kysyin isältäni, minkälainen sotavanki oikein oli. Isäni vastasi: ”Hän oli hyvin sivistynyt ihminen”. Käsitys sotavangeista ihmisinä ja vieläpä tavallisina ihmisinä jäi osaksi maailmankuvaani jo tuolloin. Tämän työn alku on hieman myöhemmässä ajassa, vuosina 2004–2008, jolloin työskentelin Suomi, sotavangit -
Tulisuluista Tappioiden Tuottamiseen
TULISULUISTA TAPPIOIDEN TUOTTAMISEEN TAPPIOIDEN TULISULUISTA TULISULUISTA TAPPIOIDEN lmatorjuntataktiikka on oppi TUOTTAMISEEN ilmatorjuntajoukkojen tarkoituk- I senmukaisesta käytöstä taiste- Vuosisata suomalaista lussa. Tässä teoksessa tutkitaan suomalaisen ilmapuolustustykistön ilmatorjuntataktiikkaa 1919–2019 ja ilmatorjunnan taktiikan kehit- tämistä sadan vuoden aikajän- teellä 1919–2019. Suomalaista ilmatorjuntataktiikkaa on kehitetty ensivuosikymmenten tulisulkuajat- telusta nykypäivän tappioiden tuot- tamista painottavaan suuntaan. JUSSI PAJUNEN Kirjoittaja, kapteeni Jussi Pajunen on ilmatorjuntaupseeri ja sotatieteiden toh- tori, joka opiskelee Yleisesikuntaupsee- rikurssilla 60. Hän on upseerinurallaan palvellut muun muassa Maasotakoulussa ilmatorjunnan opettajana ja Maanpuo- lustuskorkeakoulussa sotahistorian opettajana. Pajusen päätutkimusintressi suuntautuu ilmasotataidon historiaan. ISBN 978-951-37-7587-2 • KL 04 JUSSI PAJUNEN TULISULUISTA TAPPIOIDEN TUOTTAMISEEN TULISULUISTA TAPPIOIDEN TUOTTAMISEEN Vuosisata suomalaista ilmatorjuntataktiikkaa 1919–2019 JUSSI PAJUNEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU EDITA • HELSINKI Kansi: 5. Raskas Ilmatorjuntapatteri ampuu sulkutulta Helsingin Taivaskalliolta. Kuva: SA-kuva. Takakansi: Stinger RMP Block 1 – Ilmatorjuntaohjus 15. Kuva: Puolustusvoimat. Kustantaja: Edita Publishing Oy © tekijä, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Edita Publishing Oy Ulkoasu ja kansi: Petteri Kivekäs Taitto: Crisme Kotilainen/Edita Publishing Oy Kustannustoimittaja: Arja Olin/Edita Publishing Oy Kuvat: SA-Kuva, Sotamuseo, -
Talvisodan Raskaasta Rauhasta 80 Vuotta
FÄLTPOST Nro 1/2020 Viesti sotiemme 1939-1945 veteraaneilta Varusmiehet saivat ensimmäiset rautasormukset Sivu 3 Jaakko Valtanen täytti 95 vuotta Sivu 6 Sotaveteraaniliiton XXIX Liittopäivät Helsingissä Sivu 12 Talvisodan raskaasta Yhdysvaltain entinen puolustusministeri rauhasta 80 vuotta Mattis muistaa Talvisodan aseet vaikenivat 13. maaliskuuta Talvisotaa 1940. Jälkilasku tuli Karjalan, Sallan ja Sivu 18 Suomenlahden saarten asukkaiden maksettavaksi. Teemasivut 16–35 Veteraanien etuudet 2020 Tämän vuoden veteraanietuudet Tuntematon kootusti keskiaukeaman kaatunut vänrikki liitteessä. sai kuvatiedot Sivut 28–29 Sivu 37 2 KENTTÄPOSTIA 1/2020 Pääkirjoitus 5.3.2020 Edunvalvontaa ja perinnettä Julkaisija: Suomen Sotaveteraaniliitto ja rintamaveteraaniliitto Kenttäpostia -lehti on nyt ilmestynyt vuoden. Kädessäsi on huomattavasti palveluiden määrittämistä ja kustannusten ar- lehden seitsemäs numero. Rintamaveteraaniliiton ja Sota- vioimista. Eräät kunnat, kuten Tuusula, ovat alkaneet oma- ilmestyy kuusi kertaa vuodessa veteraaniliiton lehtien yhdistyminen oli eräs liittojen tiivis- toimisesti tukemaan veteraanien puolisoita ja leskiä veteraa- tyneen yhteistyön tulos. Uusi lehti ei ole samanlainen kuin nipalveluista säästyneillä varoilla. Tästä juttu lehdessämme Lehden vuosikertatilaus: 15 € liittojen aiemmat Veteraani- ja Sotaveteraani -lehdet olivat. toisaalla hyvänä esimerkkinä muille kunnille. Niin ei ole ollut tarkoituskaan. Niinpä lukijat ovat joutuneet kustantaja: totuttelemaan uuteen, ulkoasultaankin erilaiseen, mutta ai- -
Ulkomaisista Esikuvista Kohti Omaperäisempiä Ratkaisuja
ULKOMAISISTA ESIKUVISTA KOHTI OMAPERÄISEMPIÄ RATKAISUJA ULKOMAISISTA ESIKUVISTA KOHTI alkaväki on maavoimien OMAPERÄISEMPIÄ suurin aselaji, mutta sen J kehittämisen historiasta ei ole aiemmin tehty kokoavaa tutki- RATKAISUJA musta. Tässä teoksessa selvite- tään suomalaisen jalkaväkitaktii- Itsenäisen Suomen jalkaväkitaktiikan kan kehittämistä itsenäisyyden kehittämisen neljä ensimmäistä ensimmäisinä vuosikymmeninä ohjesääntöjen, sodan ajan ko- vuosikymmentä koonpanojen, sotavarustuksen ja koulutuksen kautta. Kirjoittaja, eversti evp. Hannu Liimatta (s. 1957) on yleisesikuntaupseeri, joka on palvellut muun muassa Kymen jääkäripataljoonan ja Kaartin jääkäri- rykmentin komentajana, Pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopääl- likkönä sekä Maanpuolustuskorkea- koulun jatkotutkinto-osaston johtajana. HANNU LIIMATTA ® ISBN 978-951-37-7453-0 • KL 04 HANNU LIIMATTA HANNU LIIMATTA ULKOMAISISTA ESIKUVISTA KOHTI OMAPERÄISEMPIÄ RATKAISUJA Itsenäisen Suomen jalkaväkitaktiikan kehittämisen neljä ensimmäistä vuosikymmentä Akateeminen väitöskirja, joka Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi sotatieteiden tohtorin tutkintoa varten Maanpuolustuskorkeakoulun Santahamina-talossa Helsingissä, maanantaina 22. lokakuuta 2018 klo 12. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2018 ULKOMAISISTA ESIKUVISTA KOHTI OMAPERÄISEMPIÄ RATKAISUJA ULKOMAISISTA ESIKUVISTA KOHTI OMAPERÄISEMPIÄ RATKAISUJA Itsenäisen Suomen jalkaväki taktiikan kehittämisen neljä ensimmäistä vuosikymmentä HANNU LIIMATTA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU -
Villnäs Riddarpark / Askainen Knights Park
Askaisten Ritaripuisto Villnäs Riddarpark / Askainen Knights Park Talvisodan aikana syntyi ajatus Under vinterkriget väcktes tanken During the Winter War an idea was kunniamerkistä, joka voitaisiin myöntää på en utmärkelse som oberoende av born to introduce a decoration that sotilasarvosta riippumatta sodan aikana militär grad kunde ges som belöning för could be awarded regardless of military osoitetun erinomaisen urheuden, taistel- utmärkt tapperhet, särskilt viktiga rank in times of war for special bravery, len saavutettujen erittäin tärkeiden tulos- resultat i strid eller synnerligen for important results in battles and for ten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen förtjänsfullt ledda operationer. De som meritorious command of operations. sotatoimien palkitsemiseksi. Kunnia- tilldelats utmärkelsen benämns riddare The bearers of this decoration are called merkin saajasta käytetään nimitystä av Mannerheimkorset. För att hedra Knights of the Mannerheim Cross. Mannerheim-ristin ritari. Askaisten dessa riddare har Villnäs Riddarpark Askainen Knights Park was established Ritaripuisto on perustettu Suomen anlagts i födelsesocknen för Marskalken in the native parish of the Marshal of Marsalkka C.G.E. Mannerheimin synnyin- av Finland C.G.E. Mannerheim. Finland C.G.E. Mannerheim to honour pitäjään näiden ritarien kunniaksi. these knights. Askaisten kunta käynnisti vuonna 2005 toimet Villnäs kommun inledde arbetet med parken The Municipality of Askainen initiated the building ritaripuiston nousemiseksi. Vapaudenristin år 2005. Riddarparken vill hedra Mannerheim- of the Knights Park in 2005. Founded to honour Mannerheim-ristin ritarien kunniaksi perustettu riddarna inom Frihetskorsets orden och utgöra the Knights of the Mannerheim Cross, Cross of ritaripuisto on ainutlaatuinen huomionosoitus en unik hyllning till alla riddare och därigenom till Liberty, the Knights Park is a unique distinction to Mannerheim-ristin ritareille ja heidän kauttaan hela veterangenerationen och deras insatser. -
Ladattavissa
Sotahist34_001-317:__Aikakauskirja 11.11.2014 12:26 Sivu1 Sotahistoriallinen aikakauskirja 34 Sotahist34_001-317:__Aikakauskirja 11.11.2014 12:26 Sivu2 Journal of Military History 34 Published by: The Association for Military History in Finland and the Military Museum of Finland Sotahist34_001-317:__Aikakauskirja 11.11.2014 12:26 Sivu3 Sotahistoriallinen aikakauskirja 34 Helsinki 2014 Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotamuseo Sotahist34_001-317:__Aikakauskirja 11.11.2014 12:26 Sivu4 TOIMITUSKUNTA Riitta Blomgren, Mikko Karjalainen, Ohto Manninen, Pekka Saloranta, Pasi Tuunainen ENGLISHSUMMARIES Tapio Kakko TAITTO JA TYPOGRAFIA Irmeli Kuhlman ISSN 0357-816X Myynti / Distributor: TIEDEKIRJA Kirkkokatu 14 00170 Helsinki Finland Tel +358-9-635 177 Fax +358-9-635 017 e-mail [email protected] http://www.tiedekirja.fi Tallinna Raamatutrükikoja OÜ Tallinn 2014 Sotahist34_001-317:__Aikakauskirja 11.11.2014 12:26 Sivu5 Lukijalle Vuosi 2014 on ollut merkkivuosi sekä Suomen Sotahistorialliselle Seu- ralle että Sotamuseolle. Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n 70-vuo- tista olemassaoloa juhlistettiin tammikuussa juhlaseminaarilla Valkoi- sessa salissa ja iltajuhlalla Ostrobotnia-ravintolassa Helsingissä. Sota- museo puolestaan juhli marraskuussa 85-vuotista taivaltaan. Seuran ja museon menneisyys on osin yhteinen. Seura perustettiin tammikuussa 1944 Sotamuistoyhdistys-nimisenä Sotamuseon kanna- tusyhdistykseksi, ja alkuaikoina sen päätehtäviin kuului sotahistoriaa tallettavien yhteisöjen tukeminen. Museokonteksti näkyi myös seuran nimessä – Sotamuseoseura ry. – vuodesta 1949 vuoteen 1957. Sotamuis- toyhdistyksen perustamisen aikoihin Sotamuseo oli ollut olemassa noin viidentoista vuoden ajan. Puolustusministeriö hyväksyi 25.11.1929 esi- tyksen Sotamuseon perustamiseksi Sota-arkiston kellaritiloihin Liisan- katu 1:een Helsingissä. Sotahistoriallisen aikakauskirjan edeltäjä Sotamuseo näki päivän- valon vuonna 1948. Vuodesta 1971 lähtien julkaisu tunnettiin nimellä Sotahistoriallinen seura ja Sotamuseo, mikä sekin kertoo läheisistä kyt- köksistä. -
Baronul Carl Gustaf Emil Mannerheim, Mareşal Al Finlandei (1867-1951)
BARONUL CARL GUSTAF EMIL MANNERHEIM, MAREŞAL AL FINLANDEI (1867-1951) BARON CARL GUSTAF EMIL MANNERHEIM, MARSHAL OF FINLAND (1867-1951) General-locotenent prof. univ. dr. Teodor FRUNZETI * Commanding Officer 13th Russian Ulan Regiment (1909 - 1910); Commanding Officer Russian Imperial Guards Ulan Regiment (1910 - 1914); Commanding Officer Russian Guards Cavalry Brigade Warsaw (1914 - 1915); Gen eral Officer Commanding 12th Russian Cavalry Division (1915 - 1916); General Officer Commanding Russian- Romanian Group Vrancza (1916); General Officer Commanding VI Russian Cavalry Corps (1917 - 1918); Joins the Finnish Army (1918) Commander in Chief of the Armed Forces (1918 - 1919); Regent of Finland (1918 - 1919); In reserve (1919 - 1931); Chairman of the Defence Counsel (1930 - 1939); Commander in Chief of the Armed Forces (1940 - 1944); President of Finland (1944 - 1946) Sursa: Enciclopedia Wikipedia n acest an se împlinesc 60 de ani de la trecerea în eternitate a mareşalului Finlandei, baronul Carl Gustaf Emil Mannerheim, care a fost comandant Î suprem al ForŃelor Armate ale Finlandei, atât în timpul Războiului de * General-locotenent profesor universitar dr. Teodor FRUNZETI, ([email protected]) este membru titular al AOŞR şi rectorul (comandantul) UniversităŃii NaŃionale de Apărare „Carol I”. Cu doctorate în ştiinŃe militare şi ştiinŃe politice, remarcabil om de ştiinŃă, este autor şi coautor a mai multor cărŃi cu tematică militară, de securitate şi apărare, a peste 100 de articole de specialitate şi comunicări ştiinŃifice. 22 IndependenŃă, din anul 1918, cât şi în timpul celui de-al Doilea Război Mondial, regent al Finlandei (1918-1919), preşedintele Consiliului Apărării (1940-1944) şi preşedinte al Finlandei (1944-1946). Mareşalul Mannerheim s-a născut în Askainen, în Finlanda, într-o familie fino-suedeză cu rădăcini germane care a fost înnobilată, străbunicul său primind titlul de baron, în 1768, iar în 1825, rangul de conte. -
MANNERHEIM JA MUUTTUVAT TULKINNAT Mediatisoitunut Kansalaisuskonto 2000‒2010-Lukujen Kulttuurikiistoissa
124 KYYRÖ – Mannerheim ja muuttuvat tulkinnat KYYRÖ muuttuvat Mannerheim ja – Marsalkka Mannerheim esiintyi usein uutisotsikoissa vuosi- na 2001–2014. Keskustelua synnytti aika ajoin Renny Har- linin ja Markus Selinin Mannerheim-suurelokuvahanke. Lööppeihin nousi myös Katariina Lillqvistin nukkeanimaatio Uralin perhonen, jossa Mannerheimia muistuttava hahmo seikkailee Keski-Aasiassa ja sisällissodan Suomessa, ottaa kirgiisinuorukaisen rakastajakseen ja teloittaa punaisten pahvikuvia. Kesällä 2012 tuli julki tieto Ylen Mannerheim- elokuva projektista, jossa Mannerheimia esittää tummaihoi- nen kenialainen. Tässä kirjassa tarkastellaan näiden kolmen Mannerheim- aiheisen teoksen ympärillä käytyjä mediakeskusteluja, joissa produktiot sijoitetaan kulttuurin kentille eri tavoin. Erilais- ten asemointien kautta hahmottuu kuva paitsi suomalaisen median ja kulttuurintuotannon kentistä myös eräänlaisesta mediatisoituneesta kansalaisuskonnosta. Jere Kyyrö MANNERHEIM JA MUUTTUVAT TULKINNAT Mediatisoitunut kansalaisuskonto 2000‒2010-lukujen kulttuurikiistoissa NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 124 MANNERHEIM JA MUUTTUVAT TULKINNAT Copyright © tekijät ja Nykykulttuurin tutkimuskeskus Urpo Kovala (vastaava toimittaja, Jyväskylän yliopisto) Pekka Hassinen (kustannustoimittaja, Jyväskylän yliopisto) Laura Piippo (kustannustoimittaja, Jyväskylän yliopisto) Eoin Devereux (University of Limerick, Irlanti) Irma Hirsjärvi (Jyväskylän yliopisto) Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto) Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto) Hanna Kuusela (Tampereen yliopisto) -
Työvelvollisia, Toipilaita Ja Sotavankeja: Työvoiman Sotilaallinen Käyttö
Valtiotieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana Otto Aura AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Väitöskirja esitetään Helsingin valtiotieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkis- tettavaksi yliopiston päärakennuksen auditoriumissa XV (Unioninkatu 34, 4 krs.) perjantaina 11. tammikuuta 2019 klo 12. Helsinki 2019 Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 105 Poliittinen historia Publications of the Faculty of Social Sciences 105 Political history © Otto Aura Ohjaaja: Pauli Kettunen Esitarkastajat: Mikko Karjalainen ja Kari Teräs Vastaväittäjä: Petri Karonen Kansikuva: ”Lujasti siinä saa huiskia jos mieli saada urakan valmiiksi. Ja sen jälkeen odottavat taas uudet työt. Summa 1943.03.13” SA-kuva. ISSN 2343-273X (painettu) ISSN 2343-2748 (verkkojulkaisu) ISBN 978-951-51-3365-6 (nid) ISBN 978-951-51-3366-3 (pdf) Unigrafia Helsinki 2019 Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkitaan, miten työvoimaa käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin Suomessa toisen maailmansodan aikana. Tutkimuskysymyksiin vastataan institutionaalisella makrota- solla ja toimeenpanevalla mikrotasolla. Makrotasolla tutkitaan organisaatioita ja niiden kehi- tystä, kuten työvelvollisuuslain toimeenpanoa. Mikrotasolla tarkastellaan kahden rakennusalan ammattilaisen, insinööri Matti Janhusen ja rakennusmestari Veikko Mäkisen, toimintaa talvi- ja jatkosodassa. Työvelvollisuuslaki oli valmistunut kesäkuussa 1939 ja ylimääräisten harjoitusten alkaessa lo- kakuussa 1939 -
TULEVA SOTA Turvaa Ilmatilan Nyt Ja Tulevaisuudessa
KYLKIRAUTA kylkirauta.fi 1/2020 TULEVA SOTA Turvaa ilmatilan nyt ja tulevaisuudessa F-35 Lightning II -hävittäjä tarjoaa Suomelle maailman parasta suorituskykyä. Sen selviytymiskyky monitoimitehtävissä haastavissa toimintaympäristöissä on vailla vertaistaan, ja sen pelkkä läsnäolo on strateginen pelote. Edistykselliset datayhteydet mahdollistavat F-35-hävittäjän toiminnan itsenäisesti sekä yhdessä Suomen johtamis- ja tilannekuvajärjestelmien kanssa vahvistaen eri puolustusharojen yhteistoimintaa. F-35 tarjoaa sotilaallista verkottunutta huoltovarmuutta ja mahdollisuuksia teolliselle yhteistyölle sekä parantaa Suomen kykyä yhteistoimintaan muiden F-35-käyttäjämaiden, kuten Norjan ja Tanskan, kanssa. Samalla se luo työpaikkoja ja teknologista osaamista Suomeen seuraavien 50 vuoden ajan. F-35 on ainutlaatuinen 5. sukupolven hävittäjä, joka turvaa Suomen alueellisen koskemattomuuden ja itsenäisyyden tänään ja tulevaisuudessa. Lue lisää: F35.com. Live: NA Trim: W: 200mm H: 270mm Job Number: FG19-23961_022 Bleed: 3mm Designer: Kevin Gray Publication: Sotilasaikakuslehti Gutter: None Communicator: Ryan Alford Visual: F-35 Resolution: 300 DPI Due Date: 1/27/20 Country: Finland Density: 300 Color Space: CMYK © 2020 Lockheed Martin Corporation Live: NA FG19-23961_035 Kylkirauta Finland.indd 1 Trim: W: 210mm H: 297mm 3/2/20 4:21 PM Job Number: FG19-23961_035 Bleed: 3mm Designer: Kevin Gray Publication: Kylkirauta Gutter: None Communicator: Ryan Alford Visual: F-35 Resolution: 300 DPI Due Date: 3/02/20 Country: Finland Density: 300 Color Space: CMYK pääkirjoitus Tulevaisuuden sota ja ihmisen johtaminen ”Suomalaisia ei lähetetä kuolemaan artikkeleissa tuodaan esille ongelman elektronisesti allekirjoitetulla käskyllä – taustalla vaikuttavia inhimillisiä tekijöi- on mentävä itse sinne eteen ja annettava tä, kuten ”mukavuusalueella pysymisen” käskyt naamakkain.” Näin kiteytti edes- ja ”uusien asioiden ymmärtämättömyy- mennyt eversti Erkki Nordberg koulut- den pelon” tottumukset, joista on vaikea taessaan kapteeneja, jotka harjoittelivat luopua.