Kylkirauta/Lan Rover Range 30.1.2006 14:37 Sivu 1 kubik

Range Rover Sport alk. 76 000 Maasturiksi pyrkii nykyisin kovinkin monta henkilöautoa. Kokemuksesta voimme kertoa, että siihen tarvitaan paljon muutakin kuin isot pyörät. www.landrover.fi

KAKSI VELJESTÄ, YKSI JA SAMA VISIO Auto oli paljon muutakin kuin vain tyylikäs ja JÄLLEEN UUSI LUKU MERKIN HISTORIASSA Roverin tehtailla työskennelleet veljekset Spencer ja mukava. Eräs Britannian armeijan majuri ajoi Marraskuussa 2004 esitelty täysin uusi Discovery 3 Maurice Wilks halusivat luoda toisen maailmansodan Range Roverilla ongelmitta yhtä soittoa Alaskasta viitoittaa oivalllisesti Land Roverin tulevaa kehitystä. jälkeisessä Britanniassa uudentyyppisen ajoneuvon. aina Argentiinaan. Suuntana on entistä enemmän premium-luokan Tavoitteena oli yhdistää hyötyajoneuvon yksinkertai- tuotteet, kuitenkaan unohtamatta ylivoimaisia nen rakenne ja karu, mutta luotettava laatu. maasto-ominaisuuksia. Päättäväisten veljesten työn tuloksena näki Discovery 3 on jo nyt saavuttanut enemmän ensimmäinen nelivetoinen Land Rover päivänvalon palkintoja ja kunniamainintoja kuin mikään muu vuonna 1948. Uusi malli oli heti välitön menestys. automalli. Discovery 3:n myötä Land Rover toi Land Roverista muodostui jo 50-luvun puolivälissä markkinoille ainutlaatuisen Terrain Response ™ - Range Rover alk. 128 000 (Supercharged 165 000) synonyymi kestävyydelle ja maastoajokelpoisuudelle. pidonhallintajärjestelmän. Niin armeija, maanviljelijät kuin vaativat häly- Varsin rankka puolen vuoden kestotesti, jossa tysajoneuvojen käyttäjät löysivät Land Roverissa useimmat muut autot olisivat hyytyneet moneen juuri tarvitsemansa ominaisuudet. otteeseen matkan varrelle. Uusi tähti oli syttynyt TEKNISTÄ KEHITYSTÄ JA UUSIA MALLEJA Land Roverin tekninen kehitys jatkui vahvasti 70- ja 80-luvuilla, jolloin merkki saavutti mainetta Land Rover Discovery 3 alk. 59 900 mm. moottoriurheilun kestävyyslajeissa, kuten Paris-Dakar -rallissa. VIIDES MALLISARJA TÄYDENTÄÄ PALETIN Frankfurtin autonäyttelyssä 1989 esitellystä Tuorein osoitus Land Roverin ylivoimaisesta osaa- Land Rover Discoverystä tuli lyhyessä ajassa misesta on uusi Range Rover Sport. Auto, joka on . suosikki ja johtava malli suurten maastureiden yhtä kotonaan suurissa nopeuksissa autobahnilla Land Rover Defender alk. 32 800 luokassa. kuin vaativassa maastoajossa. HYÖTYAJONEUVOISTA HERRASPIIREIHIN Discoveryä seurasi vuonna 1997 esitelty Land Rover on edelleen ainoa valmistaja maail- Luotettavien nelivetoisten ajoneuvojen kysyntä Freelander, jossa näkyi selkeästi Land Roverin massa, joka tuottaa vain ja ainoastaan jatkuva- lisääntyi merkittävästi 60-luvulla. Vastatakseen perinteinen DNA aivan uudessa kokoluokassa. toimisella nelivedolla varustettuja ajoneuvoja. kasvavaan kysyntään Land Rover ryhtyi suunnitte- Freelander nousi kaksi vuotta myöhemmin Kenties kaikkein painavin osoitus onnistuneesta lemaan uutta mallia, jossa olisi perheauton muka- Euroopan eniten ostetuksi maasturiksi. konseptista on, että 70% kaikista koskaan valmis- vuus ja ajettavuus sekä Land Roverin ylivoimaiset tetuista Land Rovereista on yhä edelleen käytössä. maasto-ominaisuudet. Siihen eivät monet pysty. Lopputulema oli vuonna 1970 esitelty Range Tervetuloa tutustumaan aitoon ja alkuperäiseen Rover, kaikkien premium-maastureiden kiistaton Land Roveriin! edelläkävijä ja selkeä suunnannäyttäjä. Päätä ylempänä muita. Land Rover Freelander alk. 42 500

Inchcape, Kaivokselan autotalo 0207 704 200 • Inchcape, Tampereen autotalo 0207 704 500 • Inchcape, Turun autotalo 0207 704 400 pääkirjoitus Kansallinen etu ja koodisanat

uomen turvallisuuspolitiikkaa on vuoden 1995 selonteossa. Se oli meille hoidettu äärimmäisellä viisaudella. keino eikä poliittinen päämäärä. Hallituk- S Suomalaiset itsenäistyivät suurval- sen ohjelmassa vuodelta 2003 todetaan, lasta. Kykenimme sodissa puolustamaan että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka elämäntapaamme, raskain uhrauksin. perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuu- Olemme tänä päivänä monilla mittareilla teen ja uskottavaan maanpuolustukseen. mitattuna maailman paras maa asua. Soti- Juuri näistä kahdesta turvallisuutemme laallinen uhka ei ole välitön. Sota tuntuu peruskivestä ja koodisanasta halutaan siten hyvin kaukaiselta. Historiamme tun- tänä päivänä keskustella, sillä se palvelee tien tiedämme, että moni asia voi politii- isänmaan etuja. Sotilaallisen liittoutumat- kassa kuitenkin muuttua nopeasti. tomuuden käsite on myös erinomainen Kylmän sodan puolueettomuuspoli- esimerkki turvallisuuspoliittisesta muu- tiikan aikana kansalaiset ja media eivät toksesta. Sisällöt muuttuvat, mutta termi kyseenalaistaneet virallista linjaamme elää. eikä muutoksen perään haikailtu. Kansa- Vuoden 2004 selonteossa sotilaallisen laiskeskustelu turvallisuuspolitiikasta oli liittoutumattomuuden merkitys väheni. vähäistä. Diplomatian koodikieltä tulkittaessa voi- Muistan opettaneeni varusmiehille 1980-luvun lopulla daan puhua turvallisuuspoliittisen linjan muutoksesta. Kan- puolueettomuuspolitiikkaa. Virallisen turvallisuuspoliitti- salaisten tasolla muutokseen ei ollut valmiutta, sillä usko sen linjan opettaminen oli luutnantille haaste. Opettaminen omaan itsenäiseen puolustamiseen oli jopa vahvistunut. meni lähinnä virallisen retoriikan toistamiseksi. Sillä ei siitä Itsetuntomme noususta - ajatellen siirtymistä tiiviimpään yh- koodistosta nuori upseeri oikein meinannut saada tolkkua. teistyöhön avautuneen maailman kanssa - oli muodostumas- Turvallisuuspolitiikan oppitunnit yleensä pitivätkin korkea- sa haaste turvallisuuspoliittiselle johtajuudelle. Johtamisen arvoisemmat upseerit. osalta mielenkiintoista on tuntuma, että turvallisuuspolitii- Jo vuosia on turvallisuuspoliittinen johto rohkaissut kan kysymys sotilaallisen liittoutumattomuuden päättämi- käymään laajalti turvallisuuspoliittista keskustelua. Soti- sestä tai sen jatkamisesta olisi annettu kansan käsiin. laatkaan eivät saa olla sen ulkopuolella. Valmiudet viisaasti Sotilaallinen yhteistyö sotilasliiton kanssa on vuosien keskustella riippuvat meistä itsestämme. Kysyminen on saatossa lisääntynyt samalla, kun puhuminen sotilaallisesta hyvä tapa lisätä ymmärrystä. Kylmän sodan ajalta voidaan liittoutumattomuudesta on vähentynyt. Yhteensopivuut- näin jälkeenpäin kriittisesti kysyä, kuinka kykenimme ta Naton kanssa on kehitetty käytännössä jo 1990-luvulta olemaan puolueettomia, kun Suomella oli YYA-sopimus alkaen. Aluksi Naton PfP-ohjelmassa hyvin pienin askelin. Neuvostoliiton kanssa. Tätä politiikkaa avataan erityisen Myöhemmin tehtiin todellinen suuri päätös, kun tavoitteeksi hyvin Kadettikunnan lähikuukausina valmistuvassa suur- asetettiin puolustusvoimien saattaminen niin materiaalisesti hankkeessa ”Suomi kylmässä sodassa”. kuin toiminnallisesti Nato-yhteensopivaksi. Tänään olemme Kenraali Jaakko Valtasen näkemykset hankkeen esitte- mukana Nato-johtoisessa sotilasoperaatiossa terrorismin lytilaisuudessa tammikuussa 2006 olivat avartavia. YYA- suoja-alueella kaukana Afganistanissa. Puolustusvoimam- sopimus rauhoitti idänsuhteemme. Samoin suurlähettiläs me on saavuttanut monella alueella eittämättä paremman Klaus Törnuddin uusi kirja Turvallisuus on oven avaamista Nato-yhteensopivuuden kuin moni Nato-maa konsanaan. päästää lukijan kurkistamaan turvallisuuspolitiikassa käy- Olimmepa Natossa tai sen ulkopuolella, joukot ovat aina tettyjen sanojen ja koodien taakse. Yhteistyön korostaminen omassa päätösvallassamme. Se on turvallisuuspoliittista itäblokkiin tähtäsikin etäisyyden pitämiseen. Minulle on vapautta. jäänyt vaikutelma, että puolueettomuuspolitiikka samalla Sotilaallisen liittoumattomuuden sisällöistä on viime mahdollisti Suomelle poliittista toimintavapautta länteen. vuosina keskusteltu paljonkin, ja koodisanaa on purettu Turvallisuuspolitiikan koodien ymmärtäminen vaatii useissa yhteyksissä auki. Perussanoma on, että pidämme mahdollisuuksia nähdä kulissien ja koodattujen sanojen varsinaisen puolustuksen omissa käsissä. Sotilaallinen taakse. Aikalaisihmisten ajatusten kuuleminen on siten liittoutumattomuus tarkoittaa, että emme ole sotilasliiton tärkeää. Siksi myös Tamminiemi-kirjaa kannattaa lukea jäsen. Osallistumme toistaiseksi sotilasliiton kanssa vain uudelleen. Sieltä löytyy nimittäin yksi turvallisuuspolitiik- kriisinhallintaan. Mielenkiintoisia ovat määritelmät, joiden kamme pysyvistä ja kantavista periaatteista: kansallisen mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus kuvaa ainoastaan edun ensisijaisuus. Se tuli ennen puolueettomuuttakin. puolustusratkaisuamme eikä enää ulkopoliittista linjaam- Sotilaallinen liittoutumattomuus on yksi turvallisuus- me. politiikkamme keskeisimpiä koodisanoja, jota julistettiin Suomen uskottavan ja itsenäisen puolustuksen kannalta pääkirjoitus on huolestuttavaa, että sotilaallisia voimavarojamme on reip- ponnisteluja ja tahtoa. Turvallisuuspoliittisen viestinnän paasti vähennetty monella rintamalla: varuskuntia, reservejä läpinäkyvyys on lisääntynyt. Tätä kehityskulkua kannattaa ynnä muuta. Tahto-rintamaa koetellaan. Taloudelliset voi- tukea. Sillä turvallisuuskysymysten verkostoituessa ja mo- mavarat maanpuolustukseen eivät tulevaisuudessa lisäänny. nimutkaistuessa vastaaminen vaatii laaja-alaista ymmärrystä, Taloudellisteknologiseen tehokkuusajatteluun perustuvilla jota keskusteleva ilmapiiri edistää. arvoilla etenevä kehitys ei voi olla vaikuttamatta siihen mil- Kansallinen etu on periaate, joka ei turvallisuuspolitii- lainen puolustusratkaisumme tulevaisuudessa on. Luulen, kasta katoa vaikka koodisanat muuttuvat. Turvallisuuspoli- että johtajamme ovat vielä suurempien päätöksentekohaas- tiikka onkin juuri siksi paitsi kiintoisaa myös haasteellista. teiden edessä lähitulevaisuudessa, vaikka suuria päätöksiä on Suomalaisten kansallinen turvallisuus ja uskottava puolustus jo tehty. Yhteiskunnallinen muutos pakottaa meidät muuttu- eivät saa jäädä hyväntahtoisuuden, toiveiden eikä vapaaeh- maan, sillä muutos haastaa uskottavan puolustuksen. Tällöin toisuuden varaan. mielestäni keskeinen kysymys on peruskysymys: Mikä on kansallinen etumme? Jari Rantapelkonen Turvallisuuspolitiikan koodisanat eivät avaudu helposti, [email protected] sillä ne ovat monivivahteisempia kuin suoraviivainen soti- laallinen toiminta. Siksi niiden ymmärtäminen vaatii erityisiä

MONISUOJAJÄRJESTELMÄ Uusi, helppokäyttöinen suoja liikkuville joukoille

• Kaksi perusmodulia: kolmio ja neliö, sivut 950 mm • V50 > 600 m/s • Neliö 18 kg, kolmio 8 kg • Pysäyttää 9 mm kp-luodin (7,5g) nopeudella 420 m/s • Mahdollistavat monimuotoiset suojarakenteet • Korkeamman tason luotisuojaus kahdella tai • Lisävarusteilla lisää monipuolisuutta useammalla panelilla

FY-Composites Oy puh. (03) 342 9900 Nosturikatu 7, 37150 Nokia faksi (03) 342 9914 www.fy-composites.com Kadettikunta 85-vuotta

1 Kansallinen etu ja koodisanat Jari Rantapelkonen 4 Kadettikunta 85 vuotta Ilkka Aspara 5 Puolustusvoimain komentajan tervehdys 6 Minne menet Suomen puolustuspolitiikka Seppo Kääriäinen 8 Sotilaallisen maanpuolustuksen tulevaisuus Vyötti miekan vyötärölle Kari Rimpi kupeellensa Kylkiraudan. 10 Kenraali Jaakko Valtasen haastattelu Arto Kotro & Jari Rantapelkonen 18 Kadettikunta turvallisuuspolitiikan ”tietopankki” Jarmo Myyrä & Pekka Rapila & Jyrki Berner 22 Turvallisuuspolitiikan opetus Aslak Lindström 24 Rekrytointi upseeriksi Timo Jaakola 25 85 kadettiveljeä meistä kaikista Jari Rantapelkonen 30 Euroopan puolustuksen tulevaisuus Leif Blomqvist Teiss on taiston tulta peistä 34 Eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa Afrikassa kylmyyttä myös Kylkiraudan. Hanna Ojanen (Eino Leino) 38 Eurooppalainen Nato Tuomas Forsberg 42 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Pertti Hyvärinen 46 Verkostopuolustus Jyrki Heinonen 48 Puolustusvoimien maakuntajoukot Jorma Jokisalo 52 Maamme-laulu Urpo Jokinen 54 Everstiluutnantti ja kapteeni väittelivät 56 Pääsihteerin palsta ja kevätkokouskutsu 75 Kolumni ja In memoriam KYLKIRAUTA Kadettikunta ry:n jäsenlehti Artikkelitoimittaja Ulkoasu vuodesta 1935, N:o 230, 1/2006 Arto Kotro Toimitussihteeri Sabina Krogars ilmestyy neljä kertaa vuodessa Puh. 050-307 9454 [email protected] painos 6000 kappaletta [email protected] Painopaikka Päätoimittaja Toimitusneuvosto Uusimaa Oy, Porvoo 2006 Jari Rantapelkonen Sami Aarnio (pj), Pekka Rapila (vpj), ISSN 0454-7357 ye-everstiluutnantti, valtiotieteiden lisensiaatti Tapio Skog, Olli Vuorio, Jarno Limnéll, Seuraava numero Maanpuolustuskorkeakoulu, Johtamisen Panu Pokkinen, Jari Rantapelkonen, Seuraavaan numeroon tarkoitetun materi- laitos, PL 7, 00861 Helsinki Arto Kotro, Liisa Knudsen aalin on oltava päätoimittajalla 5.5. men- Puh. 09-181 46519 Kuvatoimittaja nessä, kuvamateriaali 5.5. kuvatoimittajalla. [email protected] Liisa Knudsen Tekstit tulee toimittaa digitaalisessa jpg- Tilaukset, osoitteen- [email protected] muodossa, kuvat mieluimmin paperikuvina, muutokset ja laskutus Umpiaidanpolku 4 D 20, 00840 Helsinki jos diginä niin resoluutio 300 dpi. Ei inter- Marjukka Lehtinen Puh/fax 09-677 715, 050-587 1318 net-kuvia. Paperikuvia ei palauteta. Puh. 09-490 759, Fax. 09-446 262 Tilaushinnat Ilmoitushankinta [email protected] Vuosikerta 25,00 eur, Irtonumero 8,00 eur Pertti Kukkonen, ADspace Oy Kadettikunnan toimisto Puh. 050-577 3177 Eino Leinon katu 12 E 64, 00250 Helsinki Kansikuva: Jaana Saurén-Lauronen/ Kylkirauta [email protected] Kotisivut: www.kadettikunta.fi

 Kylkirauta 1/2006 näkymiä

Kadettikunta 85 vuotta

adettikunnan, kadettiupseerien taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden maanpuolustusaatteellisen vel- jäsenten ja leskien avustamiseksi. Myös K jesjärjestön, perustamisesta tuli etujärjestötoiminta kuului Kadettikunnan 27.1.2006 kuluneeksi 85 vuotta. Kadet- toimenkuvaan alkuvuosina, kunnes edun- tikunnan perustivat itsenäisen Suomen valvonta siirtyi luontevasti Upseeriliiton Kadettikoulun ensimmäisen kadettikurs- vastuulle. sin upseerit. Perustamisen keskeinen Kadettikunta, joka perustettiin selke- lähtökohta oli Kadettikoulusta valmis- ästi jäsenistönsä yhteenkuuluvuuden ja tuneiden upseereiden tarve ylläpitää ja kadettiveljeyden lujittamiseksi, otti toi- vaalia elinikäisesti kadettikurssin aikana mintansa toiseksi keskeiseksi sisällöksi muodostunutta, lujaan yhteishenkeen ja maanpuolustusaatteellisen toiminnan. yhteenkuuluvuuteen perustuvaa kadettivel- Tavoitteena oli, jakamalla oikeaa tietoa jeyttä. Ajatuksen yhdistyksen perustami- maanpuolustuksesta, poistaa kansalaisten sesta esitti vänrikki Yrjö Valkama kurssin keskuudessa vallitsevaa tiedon puutetta ja valmistumispäivän iltajuhlassa 31.3.1920. korjata virheellisiä käsityksiä. Erityisesti Hän esitti kurssin myöhempää kokoontu- koulunuorisoon kohdistuva tiedon jakami- mista ja yhdistyksen perustamista. Ajatus nen, yhteistyössä opetusviranomaisten ja oli kypsynyt kadettien keskuudessa kurs- opettajien kanssa, on tuottanut vuosikym- sin aikana tavalla, jota saman kurssin kadetti, myöhempi menten mittaan erittäin merkittäviä tuloksia. Suuri merkitys majuri Leo Franck kuvaa kirjassaan ”Ensimmäinen kadetti- tässä on ollut Kadettikunnan tuottamalla korkeatasoisella kurssi” sanoin: ”Erityisesti ylistettiin sitä tavattoman hyvää oppimateriaalilla. toveruutta, joka oli koko ajan vallinnut meidän kadettien Viime vuosina Kadettikunta on nostanut esille voimak- kesken. Päätimme säilyttää tämän toveruuden läpi elämäm- kaasti veteraaniemme perinnön taltioimisen ja vaalimisen. me. Harvoin on mikään päätös kestänyt niin lujasti kuin tämä Se, jos mikä, on maanpuolustusaatteellista työtä parhaim- maaliskuun 29. ja 30. päivien välisenä yönä tehty. Päätimme millaan! myös yrittää kokoontua aina silloin tällöin”. Tänään Kadettikunta on vakiinnuttanut asemansa Vajaata vuotta myöhemmin, 27.1.1921, kurssi kokoontui. maamme johtavien maanpuolustusaatteellisten järjestöjen Paikalla oli 42 upseeria valmistuneista 56:sta. Kokouksen joukossa. Kadettikunta nauttii suurta arvostusta yhteiskun- puheenjohtajana oli luutnantti Matti Alftan ja sihteerinä luut- nassa ja on saanut laajalti tunnustusta työstään maanpuolus- nantti Yrjö Karhunen. Kokouksen asialistalla oli yhdistyksen tustietouden levittäjänä ja veteraanien perinnön vaalijana. perustaminen, ja sääntöehdotusta valmistelemaan valittiin Järjestömme tärkein tehtävä on kuitenkin toiminta jäsenistön toimikunta. Käytännössä Kadettikunta tuli tässä kokouksessa suuntaan. Kadettikunta on perustettu ja olemassa nimen- perustetuksi, vaikkakin sääntöjen muokkauksen ja käsittelyn omaan jäsenistöään varten ja sen tarpeisiin. Meidän ei tule sekä erinäisten viivytysten vuoksi säännöt merkittiin yhdis- unohtaa tätä jatkossakaan. Kadettiveljeyden, yhteenkuulu- tysrekisteriin vasta 23.1.1924. vuuden ja yhteishengen ylläpitäminen ja lujittaminen koko Ensimmäisen kadettikurssin merkitys Kadettikunnan kadettiupseeriston keskuudessa ovat edelleen yhdistyksemme historiassa on keskeinen. Paitsi, että se perusti Kadettikunnan, toiminnan keskeisin sisältö. Kadettikuntaan kuuluu tänä päi- se myös johti järjestöä sen ensimmäiset 25 vuotta, puheen- vänä 80 % kaikista kadettiupseereista. Luku on korkea, mutta johtajan ja monien hallituksen jäsenten ollessa ensimmäiseltä tavoitteenamme on kasvattaa tuota prosenttia! kadettikurssilta. Sillä seikalla, että juuri ensimmäinen kadet- Kadettikunnan 85 vuoteen on mahtunut monenlaisia tikurssi perusti veljesjärjestömme, on suuri periaatteellinen vaiheita. On ollut, vaihtelevasti, voimakkaan kehityksen merkitys. Kadettikoulun johdossa ja kadettien opettajina vuosia, hiljaiselon, jopa toiminnan taantumisen aikoja. Aina olivat tuohon aikaan Haminan Kadettikoulun kasvatit ja jää- on kuitenkin löytynyt henkilöitä, jotka ovat vetäneet järjestön käriupseerit. Heillä olivat omat veljesjärjestönsä ja uuden uuteen nousuun. Vastuullisissa tehtävissä on vuosikymmeni- upseeriryhmän, kadettiupseerien, sulautuminen nuoren tasa- en mittaan toiminut satoja kadettiupseereita. Kaikille heille vallan vielä hajanaiseen, monenlaisen koulutuksen saanee- sekä Kadettikunnan laajalle tukijoiden joukolle, yhteisöille seen upseeristoon oli vaikeaa. Kadettikunta tuli heti alusta ja yksityisille, Kadettikunnan hallitus haluaa kohdistaa kun- alkaen merkitsemään yhteistä nimittäjää kaikille Kadetti- nioittavan kiitoksensa! koulusta valmistuneille upseereille. Constantem decorat honor - kunnia kestävän palkka! Nuoren Kadettikunnan toiminta keskittyi aluksi upseeris- Onneksi olkoon 85-vuotias Kadettikunta! ton yhtenäisyyttä rakentaviin toimintoihin ja jäsenistön arki- päivän asioihin, mutta siihen lisättiin myös avustustoiminta Ilkka Aspara Kadettikunta 85-vuotta Puolustusvoimain komentajan tervehdys

adettikunnan aatteellisena tavoit- saama perintö välittyy oikeassa hengessä teena on jo 85 vuoden ajan ollut nuoremmille polville. Suvaitsevaisuus on K upseeriston yhtenäisyys. Kadetti- edellytys sille, että kurssien yli ulottuva kunnan toiminta kansalaisten maanpuo- kadettiveljeys säilyy voimavarana ja tur- lustustahdon lujittamiseksi on laajentanut vaverkkona kaikille kadettiupseereille. tavoitteen koskemaan koko yhteiskuntaa. Kadettiveljen on arvoon ja asemaan kat- Turvallisuuspoliittisen tietouden levittä- somatta oltava avoin tovereidensa ajatuk- minen on samalla vahvistanut veteraa- sille. nisukupolven kunnioitusta ja kansallista Lujan yhteishengen taustalla oleva identiteettiämme. periaate on vanha tuttu: kaveria ei jätetä Kadettikunta elää aikaansa seuraten. yksin vaikeuksien hetkellä. Alaisten on Viime vuosisadan alkupuolella haasteena voitava luottaa siihen, että heistä pidetään oli arvopohjaltaan yhtenäisen upseeris- huolta. Esimiesten on tunnettava, että heitä ton luominen eri tahoilla koulutetuista tuetaan. Työtovereiden epätasaisesti ja- upseereista. Tänään ja tulevaisuudessa kautunutta työkuormaa on tasattava. Ka- haasteena on uusien upseerien sitoutta- dettiveljeydellä ja rehdillä toveruudella minen yhteisiin arvoihin ja toimintaan. on olennainen merkitys upseerien julki- Nuorten maailmankuva voi olla täysin erilainen, he saattavat suuskuvaan. Yhtenäinen upseerikunta herättää luottamusta. arvostaa erilaisia asioita. Perusarvot ovat kuitenkin samat. Se on merkittävä rekrytointikeino. Puhuttaessa henkisistä Esimerkillisyys, luottamus ja vastuunkanto ovat suoma- arvoista ei ole merkitystä, onko upseeri palveluksessa tai laisen johtamisen perustekijöitä. Yhteiset arvot asettavat reservissä. suuntaviivat ja marginaalit sille, mihin suuntaan ja kuinka Kansalaisten kiinnostus sotahistoriaan on suuri. Tämä paljon olemme valmiit hyväksymään muutoksia. Arvot ja tarjoaa Kadettikunnalle mahdollisuuden toimia sillan raken- perinteet ovat puolustuskykymme henkinen perusta. Suomen tajana veteraanien ja nuorison välillä. Veteraanien perinnön puolustus perustuu kansamme tahtoon, ja maamme puolus- ja isänmaanrakkauden välittäminen nuorille sukupolville taja on tulevaisuudessakin suomalainen sotilas. Hän odot- on kutsumuksen sävyttämää, pyyteetöntä työtä. Se lujittaa taa esimiehiltään Kadettikunnan arvojen mukaista johtajan kadettiupseerien tietoisuutta perusarvoistaan ja irrottaa heidät otetta. Yhteishengen luomisessa perinteiden voima on vahva. arkipäivän rutiineista. Puolustusvoimat on huomattavassa kiitollisuudenvelassa Onnittelen 85 vuotta täyttävää Kadettikuntaa ja toivotan Kadettikunnalle sen arvokkaasta perinnetyöstä. sen jäsenistölle menestystä tärkeässä tehtävässään upseeris- Meidän on pidettävä huoli siitä, että edeltäjiltämme ton, puolustusvoimien ja koko yhteiskuntamme hyväksi.

 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta Minne menet Suomen puolustuspolitiikka

uten vuonna 2004 julkaistussa maiden puolustusratkaisut perustuvat tii- turvallisuus- ja puolustuspoliitti- vistyvään monikansalliseen yhteistyö- K sessa selonteossa arvioidaan, on hön, lisääntyvään ammattimaisuuteen, Suomen lähialueiden vakaus vahvistunut pieneneviin joukkomääriin ja moderniin Euroopan unionin ja Naton laajentumi- sotateknologiaan. Niiden painopiste on sen myötä. Samalla kansainvälinen tilan- siirtymässä kansallisesta puolustuksesta ne yleisesti ja myös Suomen kannalta on kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomen haasteellisempi. Maamme turvallisuuteen puolustusvoimia kehitetään entistä yhteis- vaikuttavat enenevässä määrin paitsi soti- toimintakykyisemmäksi ja samalla syve- laallinen myös taloudellinen ja poliittinen nevällä kansainvälisellä yhteistoiminnalla kehitys Euroopassa sekä maailmanlaa- tuetaan puolustusvoimien suorituskyvyn juisesti. Seuraava laaja arvio tapahtuu kehittämistä. vuoden 2008 selonteon yhteydessä. Vaikka lähitulevaisuudessa maatam- Turvallisuusuhkien ja me vastaan ei kohdistune välitöntä konfliktien muutos sotilaallista uhkaa, ylläpidetään lähiym- päristössämme merkittävää sotilaallista Myös turvallisuusongelmien vaikutukset potentiaalia. Tämä edellyttää Suomen so- välittyvät globalisaation myötä rajojen yli tilaallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja entistä nopeammin ja laajemmalle alu- pitkäjänteistä kehittämistä. Tässä tarkoi- Seppo Kääriäinen eelle. Globalisaatiosta syrjäytyneet val- tuksessa tehdään puolustusministeriössä Puolustusministeri, VTT tiot voivat muuttua nopeasti leviäviksi pitkän aikavälin strategista suunnittelua, konfliktipesäkkeiksi. Toisaalta, globali- jossa erilaisia kehityssuuntauksia pyritään saatio myös liittää maailman kehittyneim- hahmottamaan jopa 20-25 vuoden aika- on saatavissa ainoastaan Nato-jäsenyyden mät valtiot yhä kiinteämmäksi yhteisöksi, jänteellä. Strategiatyön tuloksena olemme kautta, sillä EU:n käyttöön osoitetut so- jossa jaetut taloudelliset intressit tekevät päätyneet tiettyihin sekä kansainvälistä tilaalliset voimavarat ja unioniin luodut valtioiden välisen sotilaallisen konflik- että kotimaista toimintaympäristöämme sotilaalliset rakenteet soveltuvat tietyin tin entistä epätodennäköisemmäksi. Tu- koskeviin johtopäätöksiin, jotka Suomen rajoituksin kriisinhallintatehtäviin - ei jä- levaisuuden sotilaalliset konfliktit ovatkin on syytä ottaa huomioon tulevaisuuden senmaiden alueen puolustamiseen. valtioiden välisten avoimien konfliktien puolustuspolitiikkaan liittyvissä suunni- Sotilaallisen kriisinhallinnan vaati- sijaan pääosin alueellisesti rajoittuneita telmissa. vuus kasvaa entisestään. Sen haasteena tai valtioiden sisäisiä. ovat nopeaa liikkeellelähtöä edellyttävät, Sotilaallisten uhkakuvien ohella Yhteistyön uudet usein sotilaallisesti vaativat ja kaukana maamme turvallisuuteen ja hyvinvointiin Euroopasta toteutettavat tehtävät. Kyky mahdollisuudet vaikuttaa yhä laajempi kirjo ei-sotilaalli- rakentaa konfliktin jättämille raunioille sia tekijöitä, jotka ovat luonteeltaan mo- EU-maiden keskinäinen solidaarisuus toimiva yhteiskunta nousee kehittyneiden niulotteisia ja koskettavat huomattavasti vahvistaa Euroopan vakautta ja Suomen valtioiden näkökulmasta yhtä tärkeäksi Suomea laajempaa aluetta. Esimerkiksi turvallisuuspoliittista asemaa. Tämä edel- kuin kyky käydä sotaa, mikä korostaa tii- energiavarojen hallinta on poliittinen- ja lyttää Suomelta täysimääräistä panostusta vistä koordinaatiota siviili- ja sotilastoimi- turvallisuuskysymys. Energian saatavuu- EU:n syventyvään yhteiseen turvallisuus- joiden välillä. Kansainväliseltä yhteisöltä den ja siirtoreittien strateginen merkitys ja puolustuspolitiikkaan sekä solidaari- se edellyttää merkittäviä resursseja ja pit- kasvaa ja tuottaja-alueiden vakaus vai- suutta muita jäsenmaita kohtaan. EU:n käkestoista sitoutumista. Tarve yhteis- kuttaa energian hintaan sekä saatavuu- kehitys puolustusyhteistyön saralla on po- toimintakyvyn ja uusien joukkotyyppien teen. Maailmanlaajuisen väestönkasvun sitiivinen suuntaus, joka avaa Suomelle kehittämiseen kasvaa, mikä merkitsee jatkuminen, luonnonvarojen kasvava uusia mahdollisuuksia sekä kansallisen panostamista korkeaan teknologiaan, kulutus sekä taloudellinen kilpailu voi- puolustuskykymme kehittämisessä että laatuun ja erikoisosaamisalueiden hallit- mistavat ympäristöongelmia. Laaja- kansainväliseen toimintaan osallistumi- semiseen. mittaisilla ympäristöonnettomuuksilla, sessa. Yhä useammat kansalliset strategi- luonnonkatastrofeilla sekä hitaasti ke- Samalla on hyvä pitää kirkkaana mie- set turvallisuusedut eivät ole enää sidok- hittyvillä ympäristömuutoksilla voi olla lessä myös se, että sotilaalliset turvatakuut sissa oman valtion alueeseen. Euroopan maailmanlaajuisia heijastusvaikutuksia ja

Kylkirauta 1/2006  Kadettikunta 85-vuotta ne voivat edesauttaa avoimien konfliktien kannalta ensiarvoisen tärkeään uuteen sisäisen turvallisuuden takaamiseen so- syntymistä. materiaaliin investoiminen merkitsee tule- veltuvien sotilaallisten voimavarojen Teknologian kehitys ja uusien tekno- vaisuudessa lisääntyviä kustannuspaineita kehittämiseen. Uusien tehtävien lisäänty- logioiden käyttöönotto nopeutuvat, jolloin ja edellyttää puolustusvoimien toiminnan essäkin asevoimien ydintehtävänä pysyy korkean teknologian hallinta on keskeinen rationalisointia. kyky puolustaa omaa aluetta hyökkäystä poliittis-taloudellisen vaikutusvallan lähde Suomessa on meneillään merkittävä tai sen uhkaa vastaan. Uusista uhkaku- niin valtioille kuin ei-valtiollisille toimi- väestörakenteen muutos: väestö vanhe- vista huolimatta valtiot varautuvat myös joillekin. Pääsääntöisesti vaikutukset ovat nee. Muutos vaikuttaa talouskehitykseen perinteisiin sotilaallisiin uhkiin. positiivisia, mutta samalla uusien Kokonaismaanpuolustuksen teknologioiden väärinkäyttö ja yhteiskunnan elintärkeiden toi- helpottuu muodostaen kasvavia mintojen turvaamisen painoarvo turvallisuusriskejä. Teknologian ja samalla hallinnonalojen väli- leviäminen, vuotavat rajat ja sen yhteistyön merkitys kasva- puolustusteollisuuden siirtymi- vat. Uusien uhkakuvien myötä nen ulkomaisille markkinoille puolustusvoimien sotilaallisia kannattavuuden ylläpitämiseksi suorituskykyjä on kyettävä vaikeuttavat asevalvontaa. Riski käyttämään myös muiden vi- esimerkiksi joukkotuhoaseiden ranomaisten tukena ei-sotilaal- joutumisesta sotaakäyvien val- listen uhkien ennaltaehkäisyyn tioiden tai länsimaille vihamie- ja torjuntaan sekä niiden seura- listen ei-valtiollisten toimijoiden usten hallintaan ja jälkihoitoon käsiin kasvaa. Myös ydinaseiden kotimaassa tai tarvittaessa maan käytön uhka säilyy aserajoitusso- rajojen ulkopuolella. Puolustus- pimusten ja todentamisjärjestel- hallinnon on kyettävä tiiviiseen mien kehittämisestä huolimatta. vuorovaikutukseen ja yhteistoi- Suomen tulee muiden kehit- mintaan yhteiskunnan ja viran- tyneiden valtioiden tapaan osal- omaisten kanssa hallinnon eri listua aktiivisesti kansainvälisten tasoilla. Korostan tässäkin, että turvallisuusongelmien ratkai- puolustusvoimien tärkeimpänä suun. Kansainvälinen terrorismi, tehtävänä pysyy Suomen soti- joukkotuhoaseiden leviäminen, laallinen puolustaminen. informaatiosodankäynti, tieto- Suomessa puolustuspoli- verkkoihin kohdistuva häirintä tiikan perusteista on vallinnut ja hyökkäykset sekä alueelliset aina laaja konsensus. Suomen konfliktit voivat ulottaa heijastus- puolustusratkaisu, jonka pe- vaikutuksiaan Suomeen. ruselementteinä ovat yleinen Kuva Puolustusvoimat. asevelvollisuus, koko maan Kotimaiset puolustaminen ja tiivis kan- toimintaedellytykset sekä työllisyyteen ja sillä on mittavia jul- sainvälinen yhteistyö, perustuu kistaloudellisia seurauksia. Ikääntyvän laajaan kansalaisten hyväksyntään. Tuo Suomessa julkisen ja yksityisen sekto- väestön oloissa puolustushallinnon on hyväksyntä on säilynyt erilaisten mit- rin roolit ovat murroksessa. Julkisessa kyettävä houkuttelemaan, pitämään pal- tausten mukaan korkeana koko toisen hallinnossa keskitytään lähivuosina yhä veluksessaan ja tarjoamaan kehittymis- maailmansodan jälkeisen ajan. enemmän ydintoimintojen toteuttamiseen. mahdollisuuksia osaavalle henkilöstölle Eduskunta päätti vuoden 2004 turval- Puolustuspolitiikassakin tulee seurata yh- tietoyhteiskunnan kiristyvässä työvoima- lisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa teiskuntaa kohtaavia muutoksia ajantasai- kilpailussa. Tämän vuoksi on huolehdit- käsitellessään, että puolustusratkaisumme sesti ja yhteiskunnan yleisiä tavoitteita tava hyvän työnantajan menettelytavoin perusteet säilytetään nykyisellään. Tämä tukien. Myös puolustushallinto joutuu yleisestä työnantajakuvasta, tehtävien ei tietenkään merkitse sitä, että kieltäy- tarkastelemaan toimintojaan kriittisesti houkuttelevuudesta, kannustavien palk- dyttäisiin kaikista muutoksista ja uudis- ja etsimään uusia toimintatapoja, joissa kausjärjestelmien kehittämisestä ja toimi- tuksista. Suomen puolustuspolitiikka elää korostuvat yhteiskunnan eri toimijoiden vuudesta sekä hyvästä työilmapiiristä. ajan hermoilla ja sen on oltava valmis vas- erikoistumisen ja osaamisen monipuoli- taamaan myös uusiin haasteisiin ja alati nen hyödyntäminen. Ydintehtävä muuttuviin olosuhteisiin. Parhaillaankin Puolustuskyvyn ylläpitämisen ja toteutamme sodanjälkeisen ajan ehkä laa- kehittämisen haasteeksi on noussut hal- kirkkaana mielessä jinta muutosprosessia puolustusjärjestel- linnonalalla käytössä olevien resurssien Kansainvälisesti puolustuspolitiikan ja mässämme, jotta puolustusvoimat säilyisi riittävyys. Puolustusmateriaalin hinta sotilaallisen toiminnan painopiste siirtyy päätehtäväänsä nähden suorituskykyisenä nousee vuosittain noin seitsemän pro- yhä enemmän nopeaan toimintaan oman 2010-luvun vaatimusten edessä. r sentin vauhdilla. Puolustuskykymme alueen ulkopuolella, kriisinhallintaan ja

 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta Sotilaallisen maanpuolustuksen tulevaisuus

uolustusministeri Seppo Kääri- kehittämistä. Kansainvälisen sotilaallisen äinen on omassa kirjoitukses- yhteistoiminnan mahdollistamiseksi ke- P saan analysoinut kansainvälisen hitetään puolustusvoimien toiminnallista toimintaympäristön muutosta sekä sen ja materiaalista yhteensopivuutta Nato- vaikutusta Suomeen ja sotilaalliseen standardien ja -normien mukaisesti. maanpuolustukseen. Pyrin omassa osuu- dessani keskittymään puolustusminis- Sotilaallisen teriön hallinnonalan keskeisimpiin tavoitteisiin ja sotilaallisen maanpuolus- maanpuolustuksen tuksen kehityssuuntiin. kehityssuuntia Puolustusministeriön hallinnonalan laa- Hallinnonalan ja-alaisessa strategiatyössä pohditaan keskeisimmät tavoitteet näiden tavoitteiden kehittämiseen vaikut- tavia yleisiä kehityssuuntia ottaen huomi- Suomen puolustuksen päämääränä on oon pidemmälläkin aikavälillä tapahtuvat maan itsenäisyyden ja valtionjohdon muutokset turvallisuusympäristössämme toimintavapauden takaaminen sekä sekä suomalaisessa yhteiskunnassa. kansalaisten elinmahdollisuuksien tur- vaaminen kaikissa tilanteissa. Suomen 1. Lisääntyvä keskittyminen valta- puolustuskyky mitoitetaan siten, että Kari Rimpi kunnan toiminnan kannalta kes- koko maata pystytään puolustamaan. Kansliapäällikkö, keisten toimintojen, alueiden ja Suomen sotilaallista puolustusta ja puolustusministeriö -kohteiden sotilaalliseen puolus- osallistumista kansainväliseen sotilaal- tukseen liseen kriisinhallintaan kehitetään tur- suusviranomaisille parannetaan erityisesti Maamme sotilaallisessa puolustuk- vallisuusympäristön muutoksia seuraten. ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn sessa jouduttaneen keskittymään entistä Samalla mahdollistetaan tuki muille vi- ja torjuntaan liittyen. enemmän, paitsi valtakunnan avainalu- ranomaisille erilaisissa ei-sotilaallisissa Kolmantena tavoitteena on kehittää eiden ja -kohteiden, myös yhteiskunnan häiriö- ja kriisitilanteissa. kykyä kansainväliseen sotilaalliseen krii- elintärkeiden toimintojen jatkuvuuden Puolustusministeriön hallinnonalan sinhallintaan. Sotilaallista kriisinhal- turvaamiseen. Tähän vaikuttavat muun keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää lintakykyä kehitetään kansainvälisten muassa suomalaisen yhteiskunnan haa- kolmeen kokonaisuuteen. Ensimmäisenä sitoumusten ja toimintaympäristön muu- voittuvuuden lisääntyminen, sodan kuvan tavoitteena on kansallisen puolustuksen tosten mukaisesti. yleiset muutokset, sotateknologian kehit- ylläpitäminen ja pyrkimys sen kehittä- Sotilaallista puolustusta kehitetään tyminen sekä niukkenevat taloudelliset, miseen niin, että se vastaa muuttuvan niin, että Suomi voi toimia aktiivisena henkilö- ja materiaaliresurssit. turvallisuusympäristömme vaatimuksiin. jäsenenä Euroopan unionin muodosta- Suuntaus ei tarkoita tinkimistä puo- Keskeisimmäksi haasteeksi on noussut massa turvallisuusyhteisössä ja osoittaa lustusvoimien päätehtävän suorittami- käytössä olevien resurssien riittävyys. tarvittavat sotilaalliset voimavarat unio- sesta, alueellisen puolustusjärjestelmän Suomen sotilaallisen puolustuksen uskot- nin velvoitteiden edellyttämiin toimiin. perusrakenteista tai koko valtakunnan tavuuden ylläpitäminen nykyresursseilla Sotilaallisen puolustuksen kehittämisessä puolustamisesta. Kyse on yksinkertai- käy yhä haasteellisemmaksi kustannus- varmistetaan, ettei Suomen mahdollisuu- sesti periaatteesta, jossa luodaan pai- ten jatkuvasti noustessa. delle osallistua EU:n yhteiseen puolus- nopisteet ja kyky voiman joustavaan Toisena tavoitteena on kehittää puo- tukseen tai poliittiselle päätökselle hakea keskittämiseen kulloisenkin tarpeen sa- lustusministeriön hallinnonalan ja muiden Naton jäsenyyttä muodostu käytännön nelemalla tavalla. Lopputulosta voidaan viranomaisten yhteistoimintaa yhteiskun- esteitä. kutsua uudistuvaksi 2010-luvun alueel- nan elintärkeiden toimintojen ja koh- Syvenevällä kansainvälisellä yhteis- liseksi puolustusjärjestelmäksi. teiden turvaamiseksi. Puolustusvoimien toiminnalla tuetaan myös puolustus- Puolustusjärjestelmän rungon 2010- kykyä antaa virka-apua muille turvalli- voimien kansallisen suorituskyvyn

Kylkirauta 1/2006  Kadettikunta 85-vuotta luvulla muodostanevat maa-, meri- ja il- minnan osa-alueista. Globalisoituvassa Puolustuksen pitkä- mavoimien valmiusyhtymät sekä uusi, maailmassa ja osana Euroopan unionia jänteinen kehittäminen ja puolustushaarojen yhteisoperaatiot mah- tämä kehityssuunta on riippumaton siitä, dollistava tiedustelun-, valvonnan- ja joh- onko Suomi sotilaallisesti liittoutumaton voimavarat tamisen tilannekuvajärjestelmä yhdessä vai liittoutunut. Suomella on myös pitkät Sotilaallisen maanpuolustuksen ylläpi- kehittyvän alueellisen puolustusjärjestel- ja kunniakkaat perinteet vaalittavana rau- täminen ja kehittäminen ovat pitkäjän- mämme kanssa. hanturvaamistoiminnassa. teistä työtä, jossa tämän päivän päätökset Kansallinen puolustus ja siihen liit- vaikuttavat vuosikymmenien päähän. 2. Ei-sotilaallisiin uhkiin varautu- tyvä kansainvälinen yhteistoiminta on Puolustuksemme romuttaminen käy misen sekä virka-apuroolin mer- hyvä nähdä kokonaisuutena, jolla ylläpi- käden käänteessä, mutta sen uudelleen kityksen korostuminen muun ylösrakentaminen on käytännössä yhteiskunnan tukemisessa mahdotonta. ja kokonaisturvallisuuden Vuoden 2004 turvallisuus- ja ylläpidossa puolustuspoliittisen selonteon Sotilaallisia voimavaroja on kehittämislinjaukset ovat hyvä kyettävä käyttämään myös puo- pohja sotilaallisen maanpuolus- lustusvoimiin tai suomalaisiin tuksen tulevaisuudelle jo tehdyn kriisinhallintajoukkoihin koh- ja päätetyn jatkumona. Vuoden distuvien ei-sotilaallisten uhkien 2008 mahdollinen uusi selonte- ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan ko tuo tähän oman vaikutuksen- sekä niiden seurausten hallintaan sa, jonka sisältöä on turha tässä ja jälkihoitoon kotimaassa tai arvuutella. tarvittaessa maan rajojen ulko- Keskeiseksi haasteeksi näyt- puolella. Esimerkkeinä tällaisista tää vääjäämättömästi nousevan ra- ei-sotilaallisista uhkista voidaan hoitus. Puolustuksen kokonaisuus mainita terrori-iskut pahimmassa edellyttää tehtävänsä täyttämisek- tapauksessa joukkotuhoasein, tie- si laadullisesti ja määrällisesti tojärjestelmiin kohdistuvat uhkat toisiinsa tasapainossa olevaa hen- sekä informaatiosodankäynti. kilöstöä, materiaalia ja toimintaa. Kansallisesti ei-sotilaallisiin Puolustus on kuin könninkello, uhkiin varautuminen konkretisoi- joka käydäkseen vaatii kaikkia tuu erityisesti puolustusvoimien rattaita. Toki käytössä voi olla virka-apuroolina yhteiskunnan myös miniatyyrinen juhlakello, kokonaisturvallisuuden ylläpi- josta tosin ei ole edes ajannäyttä- dossa. Puolustusvoimien suo- jäksi, ainakaan ääritilanteissa. rituskykyjä kehitettäessä on Puolustuksemme käynnissä pitäminen tulevaisuudessa edel- tarkoituksenmukaista jatkossa- Kuva Puolustusvoimat. kin panostaa sellaisiin joustaviin kykyi- lyttää joko lisää voimavaroja, perustei- hin, jotka soveltuvat laajasti muidenkin detään ja lisätään Suomen turvallisuutta. den ja tehtävien muutosta tai nykyisestä kuin sotilaallisten kriisien hoitamiseen Syventyvä ja tarkoituksenmukainen kan- poikkeavia, kokonaan uudenlaisia rat- niin kansallisissa kuin kansainvälisissä- sainvälinen yhteistoiminta tukee puolus- kaisuja. Onneksi käyttövoimana oleva kin puitteissa. tusvoimien suorituskyvyn kehittämistä kansalaisten puolustustahto on kunnossa, Tällaista osaamista ja kalustoa puo- ja lisää puolustuksemme uskottavuutta kunhan on koneisto jota pyörittää. lustusvoimat kykenee tarjoamaan muiden ulkomailla. päävastuullisten viranomaisten tueksi Puolustusvoimien suorituskykyä Käsitteen ”uskottava laajalti jo nyt. Konkreettiset velvoitteet tulee voida käyttää joustavasti paitsi kan- kansallinen puolustus” tämän suuntaiseen toimintaan ovat li- salliseen puolustukseen myös kansain- sisältöön on paneuduttava sääntyneet ja tulevat lisääntymään myös väliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan jatkossa niin kansallisessa lainsäädännös- ottaen huomioon Suomen kansainväliset Suomen yhtenä keskeisenä toimin- sä kuin kansainvälisten yhteistoiminta- sitoumukset ja velvoitteet. Edellisten se- talinjana on uskottava kansallinen velvoitteiden muodossakin. lontekojen linjausten mukaisesti myös puolustus. Tähän linjaan en odota tu- liittoutumismahdollisuuden ja tähän levaisuudessakaan muutosta. 3. Lisääntyvä kansainvälistyminen liittyvän valtionjohdon päätöksenteko- Sen sijaan sanan ”uskottava” sisäl- Kansainvälistyminen lisääntyy mer- varan turvaaminen edellyttävät kansalli- töön on todella paneuduttava, jotta sillä kittävästi puolustusministeriön hallin- selta puolustusjärjestelmältämme edellä olisi suhteessa puolustuksemme tehtä- nonalan toiminnassa. Tässä mielessä mainittua joustavuutta. viin ja turvallisuusympäristöömme aivan puolustusministeriön hallinnonala ei tee oikea kate. Tästä on nyt ja alati, jatkuvasti poikkeusta muista yhteiskunnallisen toi- kyse. r

 Kylkirauta 1/2006

Kadettikunta 85-vuotta Sotiemme koulupoikaveteraanista puolustusvoimain komentajaksi Kenraali Jaakko Valtasen haastattelu

Arto Kotro & Jari Rantapelkonen

aastattelu pääsi käyntiin kuin Kenraali Jaakko Valtanen on upseeri, jonka persoonaa ja huomaamatta ennen kuin yhtään kokemusta arvostetaan laajalti. Hän aloitti sotilasuransa H kysymystä oli kenraalille esi- tetty. Selailimme vanhoja Kadettikun- jo sotilaspoikana talvisodassa. Jatkosodassa hän oli nan hallituksen pöytäkirjoja. Löysimme sähköttäjänä Inkerinmaalla ja tulenjohtoupseerina niistä mielenkiintoisia merkintöjä siitä, kuinka aktiivinen silloinen kapteeni rannikkolinnakkeilla. Sodan kokemukset opettivat ennen Jaakko Valtanen oli ollut Kadettikunnan kaikkea realismia. Kenraali Valtasen monipuolinen toiminnassa jo 1950-luvulla. Kenraali itsekin oli yllättynyt, mutta muisti vielä sotilasura huipentui puolustusvoimain komentajan hyvin nuo tapahtumat. Silloin keskeisiä tehtävään kylmän sodan loppuvuosina 1983-1990. kysymyksiä oli ollut turvallisuuspoliit- tisten asioiden esiin nostaminen yhteis- ilmaa. Nykypolven on vaikea ymmärtää ehtoisena palvelukseen. Siellä kysyttiin kunnassamme sekä upseerin eettisten mitä meidän sukupolvemme koki sotien osaanko saksaa. Sanoin hiukan osaa- kysymysten pohtiminen. Kenraali Val- aikana. Ihmishenkien menetys on kaik- vani. ”Mikä oli numero?”, kysyttiin. tanen toimii edelleen aktiivisena vaikut- kialla yhtä murheellista. Me voimme Sanoin, että kahdeksan. ”Se riittää. Tun- tajana ja hänen näkemyksiään halutaan olla ylpeitä siitä, että noudatimme kan- netko muita saksaa osaavia?” Sanoin, edelleen kuulla. Hän on esimerkiksi sainvälistä säännöstöä. Meillä ei syyl- että tunnen kaksi muuta, jotka olivat kadettikunnan käynnissä olevan suur- listytty sellaisiin hirmutekoihin, joita olleet kanssani samalla kurssilla. Näin hankkeen ”Suomi kylmässä sodassa” näemme mediassa. me kolme 17 - 18 vuotiasta koulupoikaa Oltermanni. Sodasta luulen itse oppineeni realis- lähdimme täyttämään erikoislaatuista mia, suhteellisuuden tajua sekä ymmär- tehtävää. rystä sodan ajan olosuhteista. Saksalaiset olivat syksyyn 1941 Sota opetti realismia ja mennessä tunkeutuneet pitkälle Viron suhteellisuuden tajua Tehtävä Inkerinmaalla rannikolle ja Inkerinmaalle. Talvella 1941/1942 oli sovittu, että saksalaiset Mitä sotakokemukset ovat antaneet Onko sotien ajalta tai sitä seuranneilta antavat alueelta ilmavalvontatietoja Suo- Teille toimiessanne myöhemmin upsee- vuosilta jäänyt mieleenne joitakin eri- meen kohdistuvista lennoista. Tiedot rinuralla? tyisiä tapahtumia tai vaiheita sotilasu- tulivat kuitenkin liian hitaasti, eivätkä Rannikkotykistön upseerina toimin raltanne? tyydyttäneet merivoimia. Tästä johtu- pääosan sota-ajasta aselajini mukaisesti en esitettiin perustettavaksi omia ilma- Aluksi haluaisin kertoa kokemuk- linnakkeilla, jotka olivat sotatoimialueil- valvonta-asemia, joilla olisivat suorat sistani Inkerinmaalta. Jatkosodan alussa la. En taistellut siis etulinjassa jalkaväen viestiyhteysjärjestelyt. olin vapaaehtoisena Ahvenanmaalla tapaan. Mutta Kannaksella linnakkeet- Meidät kolme radioaliupseerikurssin ja Karjalan kannaksella. Sieltä minut kin olivat vihollisen tykistötulen kohtee- käynyttä koulupoikaa määrättiin Suo- komennettiin radioaliupseerikurssille. na. Siellä näki sodan tuhot, kaatuneina menlinnaan ja ryhdyimme keräämään Käytyäni taas muutaman kuukauden ja haavoittuneina. radiokalustoa ja muuta varustusta. Esi- koulua menin Merivoimien Esikuntaan Mediassa esitetään nykyisin lähes miehinämme olivat silloiset vänrikki kysymään mahdollisuutta päästä vapaa- päivittäin julmuuksia eri puolilta maa- Risto Kavanne ja vääpeli Ville Nurmi.

11 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta

lä 1946 oli ensimmäinen tehtäväni saanut panna itseni likoon. toimia miinanraivaajan päällikkönä Miten koitte kenraali Simeliuksen Suomenlahdella. Tämä koski koko ajan? kurssiamme. Alukseni, Raivaaja 3, oli hyvin pieni Saimaan hinaaja. Se oli hyvin mielenkiintoinen vaihe. Päällikön hytti oli niin pieni, että Toimin vuosina 1960 - 1965 puolustus- jouduin nukkumaan siinä erilaisten voimain komentajan, jalkaväenkenraa- viritelmien jälkeen mutkalla. Rai- li Sakari Simeliuksen adjutanttina. Se vaaminen oli luonnollisesti vaaral- oli kylmän sodan aikaa. Hyvin vakavat lista. Kun miinat oli saatu pinnalle, Berliinin ja Kuuban kriisit ajoittuivat ne ammuttiin upoksiin tai räjäytet- juuri tuohon vaiheeseen. Muistan hyvin, tiin konetykeillä ampumalla. Tätä kun olin matkoilla komentajan mukana seurasi yleensä kalojen kerääminen Neuvostoliitossa sekä Yhdysvalloissa merestä. Varsinaisen tehtävän lisäk- Kuuban kriisin ollessa pahimmillaan. si oli jatkuva huoli mukana olleista Siihen aikaan komentajalla ei ollut sih- varusmiehistä ja heidän turvallisuu- teeriä, joten tehtävä tahtoi sitoa maju- destaan. rin kaiken ajan. Omaa aikaa ei juuri Työaikoja ei raivaajalla ollut. tahtonut löytyä. Kaiken kaikkiaan puo- Aamulla oli viideltä herätys ja kuu- lustusvoimain komentajan adjutanttina delta lähdettiin merelle. Illalla kuu- toimiminen oli erittäin opettavainen delta palattiin satamaan ja aloitettiin vaihe sotilasuralla. Alikersantti Jaakko Valtanen sähköt- halkojen lastaus, johon osallistuivat tämässä vuonna 1942 Inkerinmaalla. kaikki sotilasarvoihin katsomatta. Komentajana kylmän Kuva kenraali Valtasen yksityisko- Erikoinen särö toiminnassa oli se, koelmat. että esimerkiksi konemestareina oli sodan loppuvuosina sekä kanta-aliupseereita että siviilei- Komentajuus oli varmasti vaativin Toukokuun 15. päivänä 1942 lensimme tä. Siviilit saivat kanta-aliupseereihin haaste niin poliittisesti kuin sotilaal- Tallinnaan vanhalla Junkersilla veden verrattuna kaksinkertaista palkkaa täs- lisesti kylmän sodan aikana. Millä pintaa viistäen. Sen jälkeen meidät mälleen samasta työstä. Tämä vaikutti tavalla mahdollinen painostus tai ase- vietiin saksalaisella autolla Narvaan, mielialoihin ja aiheutti riitojakin. Tämä mamme Neuvostoliiton naapurissa jossa perustimme radioaseman. Se liit- hieman erikoislaatuinen upseerinuran näkyi komentajalle? tyi saksalaiseen ilmavalvontakomppa- aloitus oli hyvin kasvattava koke- niaan. Sieltä saatiin ilmavalvontatiedot mus. niistä koneista, joiden lennot suuntau- tuivat Suomeen. Me lähetimme viestit Nousujohteinen ilmavalvonta-aluekeskuksiin Helsinkiin ja Viipuriin. Toimimme siis eteentyön- upseerin ura nettynä ilmavalvonta-asemana. Kun sak- Kuinka kuvailisitte upseerinuraan- salainen ilmavalvontakomppania siirtyi ne? idemmäs, siirrettiin myös meidät elo- kuussa Inkerinmaalle. Asema toimi Olen aina ollut joukossa mukana siellä vuoteen 1944 asti. Minä jouduin nuorimpana. Olin nuorin käymissäni lähtemään jo marraskuussa 1942 kou- kahdessa aliupseerikoulussa, samoin luun, kun Mannerheim oli päättänyt, että nuorin Reserviupseerikoulussa, alle 18-vuotiaat lähetetään kotiin. Kadettikoulussa, kapteenikurssilla Asemalla toimi eri vaiheissa yh- ja Sotakorkeakoulussa. Kuitenkin teensä 13 nuorta radistia. Vuonna 1992 olen ollut usein oppilaskunnan pu- meitä oli jäljellä vielä seitsemän. Vuok- heenjohtajana. Olen siten joutunut rasimme silloin linja-auton ja kävimme nuorimpana toimimaan minua van- katsomassa meille mieliin painuneita hempien puolesta. Tämä on luon- paikkoja Virossa ja Inkerinmaalla. Nyt nollisesti ollut kehittävää. Joskus meitä on jäljellä enää neljä. Vuosittain on kuitenkin ihmetellyt, miksi olen teemme jonkun matkan, joka liittyy joutunut tällaiseen rooliin. näihin muistoihin. Olen pitänyt itseäni aatteellisena ja vakaumuksellisesti ammatissani olevana upseerina. En ole joutunut Puolustusvoimain komentaja, jal- Miinanraivaajalla kokemaan ammatissani pettymyksiä. kaväenkenraali Sakari Simelius ja Suomenlahdella Olen aina saanut hoitaakseni tehtä- adjutantti, kapteeni Jaakko Valtanen. viä, joista olen pitänyt ja joissa olen Valmistuttuani Merisotakoulusta kevääl- Kuva Puolustusvoimat.

Kylkirauta 1/2006 12 Kadettikunta 85-vuotta

Oma puolustusvoimain komentaja- vaiheeni vuosina 1983 - 1990 oli jo kylmän sodan jäähdyttelyä. Neuvosto- liiton painostus oli jo suurelta osalta ohi. Yrityksiä kuitenkin vielä oli, kun tehtiin vuosittaisia vastavuoroisia vie- railusuunnitelmia. Neuvostoliittolainen osapuoli pyrki nimeämään suunnitel- mat sopimuksiksi, mihin emme voineet suostua. Neuvostoliiton puolustusministe- rin, marsalkka Ustinovin vuonna 1978 tapahtuneen vierailun aikana olin yleisesikuntapäällikkö ja seurueeseen määrättynä. Silloinhan Ustinov esitti Suomen ja Neuvostoliiton yhteisiä so- taharjoituksia. Tilanne rauhoittui tämän esityksen jälkeen eikä yhteisistä sotahar- joituksista enää puhuttu komentajakau- dellani. Neuvostoliiton puolelta ei ollut siis juuri lainkaan painostusta, joten ko- mentajana pääsin tässä suhteessa vähäl- lä. Kylmän sodan jälkilaineet näkyivät kyllä komentajakaudellani. Ulkomaan- matkoilla Yhdysvaltoihin, Isoon-Britan- niaan ja Ranskaan isäntien ensimmäiset kysymykset eivät useinkaan koskeneet Suomea vaan Neuvostoliittoa. Syntyi sellainen vaikutelma, ettei Suomella ollut itseisarvoa vaan meillä on arvoa vain suhteessa Neuvostoliittoon. Huo- mattavaa julkisuutta ja hämmennystä herätti erityisesti vieraillessani Isossa- Britanniassa sikäläisen apulaispuolus- Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja puolustusvoimain komentaja, tusministerin kysymys siitä, kuinka kenraali Jaakko Valtanen vuonna 1984. Kuva Puolustusvoimat. paljon Neuvostoliiton joukkoja oli vielä Suomessa. Hänet oli perehdytetty vie- joiden kesto oli yleensä viisi vuotta laisia näkökantoja. Neuvotteluissa saa- railuumme todella huonosti. Ranskan ja eräissä tapauksissa enemmänkin. vutettiin kuitenkin konsensus siitä, mitä puolustusvoimien komentaja puolestaan Monet tilausvaltuudet tulivat aikaisem- tehdään. Oli erittäin tärkeää, että tämän kysyi ennen kuin olin edes ehtinyt istuu- pien päätösten perusteella. Olin ollut jälkeen ei ollut erimielisyyttä johdon pii- tua hänen virkahuoneessaan: ”Kertokaa valmistelemassa tilausvaltuuksia jo ye- rissä. minulle käsityksenne Neuvostoliitosta”. päällikkönä ja pääesikunnan päällikkö- Puolustusvoimia kehitettäessä ko- Tällainen vastaanotto ei tuntunut kovin nä, joten minun oli puolustusvoimain rostin tiedustelun ja ennakoivan pää- mukavalta. komentajana helppo hyväksyä tilausval- töksenteon merkitystä. Parlamentaariset tuudet ja niihin liittyvä puolustusvoimi- puolustuskomiteat olivat arvioineet, että Valtanen korosti en kehittämisen suunta. riski Suomen joutumisesta jonkin suur- ennakoivaa Erään uudistuksen tein puolustus- vallan hyökkäyksen kohteeksi oli aika päätöksentekoa voimien ylimmän johdon toimintaan. pieni. Sen sijaan Suomi voisi joutua Muodostin puolustusvoimain komenta- suurvaltojen välisen sodan aikana sen Mitkä olivat puolustusvoimien tär- jan neuvottelukunnasta eräänlaisen kol- välillisten vaikutusten alaiseksi. Tämä keimmät kehittämisalueet toimiessan- legion, jossa säännöllisesti käsiteltiin koski erityisesti Suomen ilmatilaa ja ne puolustusvoimain komentajana? keskeisiä asioita. Esimerkiksi valmisteil- maastamme eräitä osia, jotka saattai- la ollut Kenttäohjesäännön yleinen osa sivat joutua sotatoimien piiriin. Kun Puolustusvoimien kehittäminen on käsiteltiin hyvin perusteellisesti tekstiä meidän turvallisuuspolitiikkamme pää- pitkäjänteistä toimintaa. Puitteet oli myöten. Samoin selviteltiin kaikki ma- määränä oli pysyä suurvaltojen ristiriito- määritelty parlamentaaristen puolustus- teriaalihankkeet. Neuvottelukunnassa jen ulkopuolella, oli olennaisen tärkeää komiteoiden mietinnöissä. Materiaali- oli käsittelyn aikana luonnollisesti eri- tietää, mitä ulkopuolellamme tapahtui. hankinnat tapahtuivat tilausvaltuuksilla,

13 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta

Jotta aloite säilyisi omissa käsissä, pitää Nykyään siihen halutaan sisällyttää valvontajärjestelmät. Olemme niissä tiedon olla niin hallinnassa, että voi- lähes kaikki inhimillisen turvallisuu- teknillisesti edistyneitä ja meillä on daan tehdä ennakoivia päätöksiä. Käytin den alat ja tarpeet. Useimmat Euroopan hyvin toimivat pelastus-, terveydenhoi- silloin ilmaisua, että kriisien hallinnan maat ovat muuttaneet asevoimiensa teh- to- ja muut valmiusjärjestelmät. Ne tärkein elementti on ennakoiva pää- täviä ja toimintaperiaatteita laajentunei- antavat meille malttia ja todellisuudenta- töksenteko. Se sopii moneen muuhun- ta kansainvälisiä tehtäviä varten, mutta jua voidaksemme nukkua yömme edel- kin sotilaalliseen johtamiseen. Kriisien myös palvelemaan erilaisia siviiliyhteis- leen rauhassa, mutta valppaasti seuraten hallinnasta puhuessani tarkoitin silloin kuntaa koskevien uhkatilanteiden tor- maailman menoa. oman puolustuksemme kriisejä. Ny- juntaa. kyisinhän käsitteen sisältö on muuttu- Puolustuksen uskottavuus nut. Terrorismin haaste Edellä esitetyn johdosta komenta- ja sotilaallinen jakautenani panostettiin tiedustelun ke- Mitä ajattelette kokeneena sotilaana liittoutumattomuus hittämiseen, reaaliaikaisen varmistetun terrorismista? Millaisena näette itsenäisen puolus- johtamisjärjestelmän luomiseen, jouk- Terrorismi ei ole mikään uusi ilmiö. tuksen ja sotilaallisen liittoutumatto- kojen toimintaan panon suojaamiseen ja Historian kulussa on aina tehty sel- muuden merkityksen? nopeuttamiseen sekä erityisesti pääkau- laisia väkivaltatekoja, joissa syyttömät pungin suojaamiseen. Painotin sinänsä Ensinnäkin, jotta itsenäinen puolus- ovat joutuneet kärsimään ja joiden ainoa itsestään selvää, mutta julkisuudessa tus olisi uskottava, siihen täytyy sijoittaa tarkoitus on ollut purkaa aggressioita uutta tosiasiaa: pääkaupunki on valta- voimavaroja. Pelkkä järjestelmän toimi- jonkun asian puolesta. Nykyisin ter- kunnan tärkein strateginen kohde. Tästä vuus ei riitä, sillä vanhentunutkin jär- rorismi on entistä järjestäytyneempää. johtuen tehostettiin Helsingin ilmapuo- jestelmä voi toimia näennäisesti hyvin. Terrorismi on saanut yhä fanaattisem- lustuksen järjestelyjä sekä aloitettiin Vaara on, että uskottava puolustus jää pia muotoja, joita on vaikea ymmärtää. asutuskeskustaistelun koulutuksen ja vä- vain hokemaksi, ellei löydy poliittista Tällaisia ovat erityisesti itsemurhaiskut. lineistön kehittäminen. Itä-Helsingissä tahtoa ylläpitää sitä. Kiihtyvä teknillinen Mahdollisimman suuri kansainvälinen järjestettiin ensimmäinen kaupunkipuo- kehitys luo uusia haasteita. Jotta itsenäi- julkisuus on terrorismin yksi päätavoit- lustuksen kertausharjoitus. nen puolustus olisi politiikkana uskot- teista. Nykyinen nopea tiedonvälitys tava, sen pitäisi näkyä myös ulospäin. mahdollistaa sen. Puolustusvoimien on oltava tasolla, jota Turvallisuusympäristön Monenlaiset varotoimet ja yhteis- puolustuksen itsenäisyys edellyttää. Mi- kuntien sisäiset ristiriidat ylläpitävät le- muutokset nulle on tullut sellainen käsitys, että vottomuutta ja häiritsevät eri puolilla nykyisellä taloudellisella tasolla, jolle Millaisia keskeisiä muutoksia näette maailmaa kansalaisten normaalia elä- puolustusvoimat joutuu rakentamaan tu- turvallisuustilanteessamme tapahtu- mänmenoa. Terroriteot ovat meilläkin levaisuutensa, tätä vaatimusta tulee ole- neen ja mihin suuntaan tilanne on ke- mahdollisia, mutta niiden todennäköi- maan vaikea täyttää. hittynyt? syys on kuitenkin pieni. Suomi ei ole Sotilaallinen liittoutuminen merkit- maailmanpolitiikan suuri vaikuttaja. Viime vuosikymmenen alussa Eu- see määräasteista luopumista itsenäi- Emme ole myöskään markkinakapita- roopassa tapahtuneen suuren poliittisen sestä puolustuksesta. Liittoutuminen ei lismin tai kansainvälisten jättiyhtiöiden ja sotilaallisen murroksen tärkein seura- tarkoita sitä, että joku muu huolehtisi toiminnan johdosta esimerkiksi kehi- us maanosamme turvallisuustilantees- meidän puolustamisestamme. Tällainen tysmaissa vihattu valtio. Demokraatti- sa oli epäilemättä ydinasein käytävän ajatus ei sisälly koko liittoutumisjärjes- nen yhteiskuntamme on hyvin toimiva. eurooppalaisen suursodan väistynyt to- telmään. Jossain määrin voidaan mate- Meillä ei ole sorrettuja vähemmistöjä dennäköisyys. Vaikka kaikki sotilaalliset riaalihankintoihin kohdistuvaa painetta eikä sellaisia sisäisiä yhteiskunnallisia uhkatekijät eivät ole Euroopasta vielä helpottaa sen kautta, että ollaan mukana paineita, jotka odottaisivat väkivaltaista poistuneet, on meidänkin maamme ul- suurissa hankinnoissa. Suuret hankin- purkautumistaan. Suomalainen yhteis- koinen turvallisuus olennaisesti parempi tamäärät laskevat kustannuksia. Myös kunta on hyvin suvaitsevainen. kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta yhteiset järjestelmät pienentävät kus- Toisaalta nykyinen yhteiskuntam- sitten. tannuksia. Kehitystyö voidaan keskittää me on erittäin haavoittuva. Olisi verra- Toinen suuri muutos turvallisuus- tarkoituksenmukaisesti. ten helppoa saada aikaan suurta tuhoa tilanteessa on se, että olemme nyt Eu- Tehtäessä ratkaisuja itsenäisen puo- monissa keskitetyissä järjestelmissäm- roopan Unionin jäsen. Emme hakeneet lustuksen ja liittoutumisen välillä joudu- me, kuten laajoissa sähkönjakelu- ja jäsenyydestä sotilaallisia turvallisuusta- taan perusteelliseen harkintaan. Ennen lämmitysverkostoissamme, vesijohto- kuita, mutta jäsenyys liittää meidät yh- kaikkea on harkittava kuinka pitkälle verkoissamme tai keskusliikkeiden ta- teiset demokratian arvot tunnustaviin voidaan luopua itsenäisestä puolustuk- varanjakelu- ja koko hallintomme maihin. Koemme kuuluvamme yhtei- sesta yhteisen turvallisuuden nimissä kattavissa tietoverkoissa. Terrorismi on söön, jossa ”kaveria ei jätetä”. ja toisaalta kuinka voidaan huolehtia haastava uhka kehittyneelle yhteiskun- Perinteisessä kielenkäytössä turval- omasta päätösvallasta omien etujen ol- nalle. Meillä on kuitenkin valppaat lisuuspolitiikka ymmärretään valtion lessa ratkaisevia. ulkoisen turvallisuuden edistämisenä. viranomaisten tiedustelu- ja yritysten

Kylkirauta 1/2006 14 Kadettikunta 85-vuotta

Puolustusvoimat onnistunut tehtävissään Mitä ajattelette nykyisestä puolustusvoi- mien kehityksestä, johon liittyy kansain- välistyminen, reservin vähentäminen, ammattilaistuminen, teknologisoitumi- nen ja toimintojen ulkoistaminen? En halua ottaa yksityiskohtiin me- nevää kantaa oman komentajakauteni jälkeisiin puolustusvoimien johdon rat- kaisuihin. Ne perustuvat ajankohtaisiin ja nähtävissä oleviin haasteisiin. Sen sijaan tuon esille muutamia näkökohtia yleisellä tasolla. Puolustusvoimat ei ole itsetarkoitus eikä voi olla irti yhteiskun- nasta. Puolustusvoimat on sidoksissa sekä kansainväliseen että Suomen yh- teiskunnalliseen kehitykseen. Puolus- tusvoimat, sen johto ja työntekijät ovat mielestäni onnistuneet hyvin tehtävis- sään. Vaikka lehdistössä on silloin täl- löin ollut hämmästelyä ja kysymyksiä siitä, mihin ollaan menossa, on kehitys ollut kuitenkin oikeasuuntaista. Luonnollisesti minua kirpaisevat nyt reservissä ollessani pitkälle menevät säästötoimet. Erittäin ikäviä ovat pitkien ja jopa vuosisataisten perinteiden omaa- vien joukko-osastojen lakkauttamiset. Ainoa mitta on ollut useimmiten raha. Perinteet ja monet arvot ovat joutuneet väistymään. Niitä kun ei voi mitata rahal- la. Myös alueellinen puolustusjärjestel- mä, joka on yleisen asevelvollisuudenkin kannalta keskeinen, voi olla uhattuna. Puolustusvoimain komentaja Tammi-86 sotaharjoituksessa. On muistettava, että Suomi on pieni maa Kuva Puolustusvoimat. ja naapurina on suurvalta. Vaikka nyt on kaikki hyvin, emme voi tietää, mikä on se voi murtaa yleisen asevelvollisuuden tilanne tulevaisuudessa. muutoksenhallintaan perusteita. Varusmiehet ja nuoriso voivat On selvää, että nykyinen puolustus- aiheellisesti kysyä, miksi heidät koulute- Maanpuolustuskoulutus ry:llä on järjestelmämme joutuu ja on joutunut taan, jos heille ei ole paikkaa isänmaan edelleen suuri merkitys. Se vahvistuu muutosten kohteeksi. Nyt kun raken- puolustuksessa. olennaisesti, kun yhdistys vielä saa netaan entistä joustavampaa ja nykyai- Siitäkin syystä on hyvä, että nyt ke- julkisoikeudellisen yhteisön aseman. kaisempaa puolustusjärjestelmää, jotta hitetään vapaaehtoista maanpuolustus- Silloin sen asema säädetään lainsää- voidaan vastata myös kansainvälisiin järjestelmää. Se hyödyntää koulutetut dännöllisesti niin, että valtiovalta voi haasteisiin, on entistäkin tärkeämpää va- asevelvolliset jossakin muodossa ja jos antaa sille tehtäviä. Jos joudutaan va- paaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän joudutaan valikoivaan asevelvollisuu- likoivan asevelvollisuuden tielle, sitä rakentaminen. teen, se antaa mahdollisuuden myös ko- ei tule tehdä niin, että osa vapautetaan konaismaanpuolustukseen niille, jotka kokonaan asevelvollisuudesta. Heidät Valikoivaan eivät suorita aseellista palvelusta. Tur- voidaan vapauttaa varusmiespalveluk- asevelvollisuuteen? vallisuuskoulutusta motivoi erityisesti sesta, mutta ei mainitsemastani turvalli- valmistautuminen uusien uhkien varalle. suuskoulutusvelvollisuudesta. Tällainen Kun operatiivisiin joukkoihin sijoitetaan Niihinkin on suhtauduttava vakavasti. turvallisuuskoulutusvelvollisuus on yksi alle 35-vuotiaita ja jossakin määrin alle keino ylläpitää pienessä maassa puolus- 40-vuotiaita, jäänee sijoittamatta suuri tustahtoa ja kansalaismielipidettä, jonka määrä koulutettuja asevelvollisia. Jos Turvallisuuskoulutus keino mukaan jokaisen on osallistuttava isän- tätä ylijäänyttä reserviä ei hyödynnetä, maan puolustamiseen.

15 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta

Korostan vielä sitä, että jos joudu- kaikki Suomen puolesta” luottamus. taan valikoivan asevelvollisuuden tielle, Kylmän sodan aikana tehtiin puolueetto- olisi vapautetut velvoitettava ja koulu- Upseerin etiikka tettava perustuslakimme mukaisesti jo- muusopetusohjelma, jossa oli tarkoitus honkin maanpuolustusta hyödyttävään tehdä uusi puolueettomuus ymmärret- Olette toiminut aktiivisesti myös Ka- tehtävään. täväksi. Puolueettomuus antoi meille dettikunnan hallituksessa. Esititte toimintavapautta erityisesti länteen. 1950-luvun lopulla eettisen ohjeen tar- Yya-sopimuksen tärkein elementtihän Arvot kaiken taustalla vetta upseereille. Onko tällaista tarvetta oli se, että sopimus rauhoitti idänsuh- nykyisinkin? Mikä on kokemuksienne mukaan kes- teemme. Sodan jälkeen olisi ollut vaikea En ole enää ollenkaan varma eet- keistä upseerina olemisessa? Mikä on päästä eteenpäin, jollei suhteita Neu- tisen ohjeen tarpeesta. Silloin lähes esimerkiksi arvomaailman merkitys? vostoliittoon olisi jollain tavoin saatu järjestykseen. Vaikka yya-sopimus sai 50 vuotta sitten tilanne oli monessa Arvot ovat luonnollisesti tärkeitä. aikaan kielteisiä ilmiöitä ja ylilyöntejä suhteessa toinen. Esimerkiksi Yhdys- valloissa joudutaan ammattiarmeijan upseereille opettamaan myös etiikkaa. Siellä on sotilasyliopistoissa sotilasetii- kan ja sotilaslainsäädännön oppituolit. Rekrytointi tapahtuu monista kansal- lisuuksista, uskontokunnista ja kieli- ryhmistä. Näin ollen on välttämätöntä opettaa tuleville upseereille lainsää- däntöä ja amerikkalaisen yhteiskunnan arvoperustaa. Meillä on hyvin homogeeninen yh- teiskunta ja yleinen asevelvollisuus. Asevelvolliset ovat hyvin koulutettuja ja he ovat omaksuneet kotinsa ja kas- vatuksensa arvot. Ei voida ajatella, että muutamassa kuukaudessa voitai- siin aikaansaada kokonaan jotakin uutta. Tämä koskee myös upseereita. Eettinen ohje, joka koskisi vain puolustusvoimia Kylkiraudan päätoimittaja Jari Rantapelkonen ja artikkelitoi- tai upseereita, ei ole sen tähden tarkoi- mittaja Arto Kotro haastattelevat kenraali Jaakko Valtasta. Kuva tuksenmukainen. On tietysti selvää, että Puolustusvoimat. sotilaallisen toiminnan pohjana täytyy olla sellaiset arvot, joita kohtaan yksi- On olemassa ehdottomia arvoja, joita politiikassamme, se mahdollisti toimivat löt voivat olla solidaarisia. Puolustus- tavoitellaan mutta ei voida elämässä saa- suhteet Neuvostoliittoon. Päästäksem- voimien täytyy toiminnassaan edustaa vuttaa. Pyrkimys luo kuitenkin hengen. me irtautumaan Neuvostoliiton korosta- niitä arvoja, joita se valmistautuu puo- On myös arvoja, jotka edustavat käy- masta ”liitto”-merkityksestä oli keinona lustamaan. Ei voi olla sellaista etiikkaa, tännön tavoitteita. On aina muistettava, puolueettomuuspolitiikka, joka antoi joka olisi tässä suhteessa ristiriitainen. että upseerikin on vain ihminen. Upseeri toimintavapautta. Presidentti Kekkonen Se murtaisi koko järjestelmää. Arvoilla on johtaja ja esimies. Jotta hänen johta- ymmärsi tämän erittäin hyvin. Kysymys ei saa myöskään olla sellaista hohtoa, juutensa olisi toimiva, hänen pitäisi itse oli siinäkin arvoista: ”Ei ketään vastaan, että ne irtautuvat todellisuudesta. Up- työssään edustaa niitä arvoja, joita hän vaan kaikki Suomen puolesta”. seerin etiikan on kuljettava läpi koko vaatii alaisiltaan. Aivan samalla tavalla Puolueettomuuskasvatusohjelmaa elämän. kuin puolustusvoimien tulee edustaa epäiltiin ja sitä syytettiin ns. Paasikiven- niitä yhteiskunnallisia arvoja, joita se Kekkosen linjan aivopesuohjelmaksi. Viimeisen kysymyksen jälkeenkin on valmis tarvittaessa puolustamaan. Osa epäili, että siinä tulkitaan väärin haastattelun olisi suonut jatkua pitkään. Arvoja ei pitäisi myöskään romanti- yya-sopimusta ja ohjelma on ulkopo- Kenraalilla olisi ollut varmasti paljon soida. Usein, kun arvoista keskustellaan, liittisesti arveluttava. Puolueettomuus- mielenkiintoista sanottavaa ja kerrotta- niille synnytetään lisäarvoa tekemällä opetuksella pyrittiin torjumaan myös vaa, jota ei lyhyessä haastattelussa ollut niistä ihmiselle tavoittamattomia. Soti- lännessä esiintyneitä suomettumisväit- mahdollista käsitellä. Kenraali Jaakko lasvala on erinomainen arvo-ohjelma, teitä ja esitettiin selvästi, että Suomi ei Valtanen on ollut koko sotilasuransa samoin upseerivala. ole Neuvostoliiton alistama satelliitti. ajan arvostettu upseeri. Kokeneen soti- Kysymys oli taas ennen kaikkea arvois- laan arvokkuus henki myös läpi haas- ”Ei ketään vastaan, vaan ta, kuten isänmaallisuus, puolustustahto, tattelun. r kansallinen oman arvon tunto ja itse-

Kylkirauta 1/2006 16 WÄRTSILÄ® is a registered trademark.

Wärtsilä enhances the business of its customers by providing them with complete lifecycle power solutions. When creating better and environmentally compatible technologies, Energy, Wärtsilä focuses on providing engines, related products and solutions as well as services for the shipping and power generation markets. Excellence and Through innovative products and services, Wärtsilä sets out to be the most valued business partner of every customer. This will Excitement be achieved by the dedication of more than 12,000 professionals manning 130 Wärtsilä offices in more than 60 countries around the world. www.wartsila.com

MB_Unimog165x125 31.8.2004 09:24 Page 1

Mercedes-Benz kaikille teille.

Mercedes-Benz Erikoisajoneuvot Veho Group Oy Ab puh. 010 569 16

17 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta Kadettikunta arvostettu turvallisuuspolitiikan ”tietopankki”

Eversti Jarmo Myyrä & eversti Pekka Rapila & komentaja Jyrki Berner

istä lähdettiin? Vuosi 1968 Suomalaisilla upseereilla on ammattiryhmänä oli radikalismin suuri murros- koulutuksensa ja virkauransa puolesta erittäin M vuosi kaikkialla maailmassa. Suomessakin keskustelua sävyttivät eri- perusteellinen ja syvä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tyisesti nuorison esiin nostamat rauhan- tuntemus ja siksi upseerit ovat halunneet tarjota kysymys, kansainvälisyys, Vietnamin sota ja kolmas maailma. Ulkopolitiikan asiantuntemuksensa kansalaisten ja ennen kaikkea puolueettomuuslinja antoi oman maus- Suomen koulunuorison käyttöön. Artikkeli avaa teensa keskusteluun. Maamme maan- puolustuksen tarpeellisuus asetettiin näkymän siihen, miten Kadettikunta on kolmen sangen voimakkaasti kyseenalaiseksi. vuosikymmenen aikana vakiinnuttanut asemansa Helmikuussa 1969 käynnistyi Suomes- arvostettuna turvallisuuspolitiikan asiantuntijayhteisönä. sa voimakas kampanja aseistakieltäy- tymisen puolesta. Radikaalin nuorison kapteeni Reijo Maunula. kellokkaat polttivat julkisesti sotilas- Tietämättömyyttä vastaan Jo saman vuoden kesäkuun alussa passejaan ja kutsuntatilaisuuksia pyrit- Kadettikunnassa oli maanpuolustus- Kadettikunnan hallitus hyväksyi maan- tiin kaikin tavoin häiritsemään. vastaisuuden lisääntyminen havaittu puolustusaatteellisen jaoston laatiman jo1960-luvulla. Selvästi todettiin, että suunnitelman Kadettikunnan maanpuo- erityisesti nuorison maanpuolustuksen- Hälytyskellot soimaan lustusaatteellisesta työstä. Tästä saatiin vastaisen liikehdinnän syynä oli väärä perusta tulevien vuosien toiminnalle. Peruskoulu-uudistus 1970-luvun alussa tieto maanpuolustuksestamme tai nais- Suunnitelmassa esitettiin selkeitä suo- nähtiin eräissä piireissä oivalliseksi ten ja varusmiespalvelusta suorittamat- situksia maanpuolustusmyönteisyyttä mahdollisuudeksi ujuttaa poliittinen tomien nuorien miestenkin osalta jopa edistävän ja kielteisyyttä estävän toi- kuohunta koululaitokseen. Oppia suo- täydellinen tietämättömyys. minnan käynnistämiseksi. Perustet- malaisen koulun kehittämiseen oli Vuonna 1970 Kadettikunnan hal- tavan koulutusryhmän tehtävänä oli haettu Itä-Saksasta ja Neuvostoliitos- litus päätti perustaa ”maanpuolus- materiaalin kokoaminen, virikkeiden ta. tusaatteellisen jaoston” selvittämään antaminen ja toiminnan käynnistämi- Niin sanotun Pirkkalan opetusmo- vastatoiminnan mahdollisuuksia ja nen. Oli myös tarpeen tehostaa toimin- nisteen paljastuminen 1975 toi kyseisen suuntaamista sekä suunnittelemaan toi- taa kadettioppilaskunnan keskuudessa toiminnan julkisuuteen. Satasivuinen mintamuotoja ja tehokasta piiriorgani- sekä pitää kiinteätä yhteyttä sellaisiin opetusmoniste oli osa Tampereen Yli- saatiota välittömiä vastatoimia varten. laitoksiin ja järjestöihin, jotka voivat opiston psykologian laitoksen ja Kou- Päätöksen jälkeen perustettu maan- antaa käyttöön toimintaa hyödyntävää luhallituksen opetusmenetelmien ja puolustusjaosto käynnistikin heti pu- materiaalia tai jotka järjestivät maan- opetusmateriaalin ”tieteellistä kehittä- heenjohtajansa eversti Niilo Riuttalan puolustustilaisuuksia. Todettiin myös misprojektia”. Kansalaiset saivat kou- johdolla tiiviin suunnittelutyön. Tämän selkeä tarve esiintyä julkisilla kan- riintuntuvasti nähdä, miten opetettiin uraauurtavan jaoston muina jäseniä nanotoilla tilanteissa, joiden merkitys ihmiskunnan historiallista kehitystä olivat majuri Lauri Reunala, majuri maanpuolustuksen kannalta oli valta- aste asteelta kohti sen korkeinta oloti- Aimo Euramo, kapteeni Asko Sivula ja laa - sosialismia. kunnallisesti merkittävää.

Kylkirauta 1/2006 18 Kadettikunta 85-vuotta

Koulutus käynnistyi tasavuosikymmeninä vuonna 1977, jol- huomiota useita kertoja. Asiasta tehtiin loin oli noin 64.000 ja vuonna 1982 vuosina 1974 (Hamina) ja 1980 (Turku) Koko toiminnan kannalta perustavaa noin 59.000 kuulijaa. Puolustusvoimi- myös kaksi eduskuntakyselyä. Majuri laatua oleva seminaari järjestettiin Päi- en tasavuosikymmeninä vuonna 1978 Martti Haavisto käsitteli elävästi ”na- völän kansanopistolla 18-19.9.1971. oli noin 53.000 ja vuonna 1983 noin kertajajuttunakin” tunnettua Haminan Siihen kutsuttiin kadettipiireistä noin 47.000 kuulijaa. Kolmen vuosikymme- tapausta Kylkiraudan vuoden 2004 40 aktiivisesti toimivaa jäsentä. Se- minaarissa pohdittiin alustusten ja ryhmätöiden pohjalta Kadettikunnalle sopivia maanpuolustustyön toiminta- muotoja ja menetelmiä. Seminaari- materiaali lähetettiin kadettipiireille suosituksella järjestää vastaavat paikal- liset koulutustilaisuudet. Saman vuoden marraskuussa järjes- tettiin vielä Kadettikoululla maanpuo- lustusopetustilaisuuden suunnittelua koskeva keskustelu, josta käynnistyi aina 1990-luvulle kestänyt järjestö- ja tiedotusseminaarien sarja. Vuosit- tain koulutettiin kolmessa eri puolilla Suomea järjestetyssä seminaarissa useita satoja nuoria kadettiupseereita osallistumaan maanpuolustuskeskus- teluun omassa toimintaympäristössään. Seminaarin ohjelmaan kuului aina tu- tustuminen sanomalehden toimituk- seen ja lehteen kirjoittamiseen. Lehden edustajalle luovutettiin ruodittavaksi osallistujien etukäteistehtävänä laati- mat lehtijutut ja toisena seminaaripäivä- nä kyseinen toimittaja kävi antamassa jutuista rakentavaa palautetta. Näin laajan seminaaritoiminnan mahdollis- ti kadettiveli, joka ”Tuntemattoman kadettiupseerin” nimikkeellä lahjoitti tähän toimintaan runsaat miljoona markkaa. Seminaarien kokemusten pohjalta Kadettikunnan hallitus julkaisi vuonna 1988 ohjeen ”Kadettipiiri toimii II - Kadettikunnan tuottamaa materiaalia. Kuva Kadettikunta. Turvallisuuspolitiikan opetus kouluis- sa”, jossa kerrottiin kouluopetuksen periaatteista ja toimintatavoista sekä nen aikana kadettiupseerien pitämiin kesänumerossa. Molempien kyselyjen käytännön esimerkein annettiin ohjeita turvallisuuspolitiikan tilaisuuksiin on vastauksissaan eduskunnalle opetusmi- asiantuntijaopetuksen läpiviemiseksi osallistunut runsaat 60.000 opettajaa, nisterit ovat selkeästi todenneet, että kouluissa. miljoona koululaista ja kaksi miljoonaa kyseinen opetus on Kouluhallituksen muuta Suomen kansalaista. Viimeksi antaman ohjeistuksen mukaista asian- Asiantuntijaopetus mainitussa määrässä on 1990-luvul- tuntijaopetusta ja Suomen virallisen tuli tarpeeseen ta alkaen ollut paljon myös MPKry: turvallisuuspolitiikan esittelyä eikä n kurssilaisia, joille Kadettikunnan jä- kysely siten anna aihetta minkäänlai- Koulutustyön tuloksena käynnistyi ak- senet ovat esitelmöineet turvallisuus- siin jatkotoimenpiteisiin. tiivinen maanpuolustusaatteellinen työ politiikasta. Myönteisessä mielessä Kadettikun- opettajien ja koululaisten keskuudessa. Kadettikunnan ulostäin suuntautu- nan aatteellisen maanpuolustustyön Työn tuloksia on tilastoitu vuodesta va maanpuolustusaatteellinen työ no- noteerasi maamme koulumaailma, 1975 alkaen. Vuosittain on tilaisuuksiin teerattiin yhteiskunnassamme sangen joka otti kiitollisena vastaan kaiken osallistunut 20.000 - 60.000 koululaista voimakkaasti. Tiedonantaja-lehti kiin- tarjotun asiantuntija-avun. Toisaalta ja opettajaa. Runsaimmin asiantunti- nitti upseerien lisääntyvään toimeliai- maamme lukuisat säätiöt ja rahastot ja-apua on pyydetty itsenäisyytemme suuteen koulumaailmassa tuomitsevaa antoivat voimakkaan taloudellisen

19 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta tukensa Kadettikunnan työlle. Tär- oli kolme aihetta ”Puolustusvoimat Turpo-pankin alkuperäinen tavoite oli keimpiä maanpuolustustyömme tuki- yhteiskunnan auttajana”, ”Suomen tarjota lähdeaineistoa turvallisuuspoli- joita ovat kuluneiden vuosikymmenten puolueettomuus ja puolustusvoimat” tiikasta esitelmöiville tai sitä opettaville aikana olleet URLUS-säätiö, Jenny ja ja ”Suomalainen sotilas - YK:n rau- kadettiupseereille. Ulkopuolisten pääsy Antti Wihurin rahasto, Uuden Päivän hansotilas”. Arvioitavaksi saatiin 76 sivuille olisi estetty käyttäjätunnuksella Rahasto, Sotavahinkosäätiö, Maan- koulusta yhteensä 120 kirjoitusta. Pari ja salasanalla. Tavoite laajeni kuitenkin puolustuksen Kannatussäätiö ja Puo- vuotta myöhemmin järjestettiin saman- syksyllä 2002, kun työryhmässä näh- lustusvoimien Tukisäätiö. Kyseiset lainen kilpakirjoitus Ammattikasva- tiin, että sivujen laittaminen kaikkien säätiöt ja rahastot ovat vuodesta 1985 tushallituksen alaisissa ammatillisissa saataville tarjoaisi opettajille ja koulu- lähtien antaneet Kadettikunnalle yh- oppilaitoksissa. laisille opetus- ja opiskelumateriaalia. teensä noin miljoona euroa apurahaa Toiminnan laajentuessa ja saades- Opettajilta ja opetushallinnolta onkin suunnattavaksi maanpuolustusaat- sa myös edellä esitettyä ”julkisuutta” saatu runsaasti kiitosta sivujen toimin- teelliseen työhön nuorison ja naisten järjestettiin Kadettikunnan turvalli- nasta. Päätös täydellisestä tietopankin keskuudessa. Erityisen merkittävä oli suuspolitiikan opetuksesta 7.3.1979 avoimuudesta tarjosi myös suoraan Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna keskustelutilaisuus puolustusvoimien kansalaisille mahdollisuuden saada 1999 Kadettikunnalle antama miljoo- johdon kanssa. Tilaisuuden yhteen- tietoja Suomen turvallisuuspolitiikas- nan markan kunniapalkinto käytettä- vetona todettiin, että puolustusvoimi- ta ja tärkeimmistä siihen vaikuttavista väksi Veteraanien perintö-hankkeen en johto asennoitui Kadettikuntaan toimijoista. toteuttamiseen. myönteisesti ja arvosti sen suorittamaa Keväällä 2004 tietopankkia ja sen maanpuolustusaatteellista työtä. sisältöä päivitettiin muun muassa lisää- Opetusmateriaalin Maanpuolustusjaoston tuotantotoi- mällä linkkejä toimijoiden sivustoille. minta jatkui 1980-luvulla everstiluut- Kesällä 2005 pankin tarjontaan lisät- tuottaminen nantti Matti Närhen johdolla vilkkaana tiin Venäjää, IVY:ä ja Viroa koskevat Kadettikunnan tarkoituksena on koko ja tuolloin valmistettiin peruskoulun sivut. ajan ollut antaa luennoitsijoille konk- ala-asteen oppilaille tarkoitettu video- Julkistamisen jälkeen on Turpo- reettista apua tuottamalla heille val- elokuva ”Maanpuolustus OK” sekä pankissa ollut pääsivun kautta hieman mista korkeatasoista opetusmateriaalia. toimitettiin kirjat ”Väitteitä ja vasta- toistakymmentätuhatta käyntiä. Suo- Näin kouluun luennoitsijaksi lähtemi- väitteitä” vuonna 1983, ”Puolustamme raan joillekin sivuille, esimerkiksi sen kynnys on pyritty tekemään mah- Suomea” vuonna 1984 ja ”Maamme Kadettikunnan aloitteesta ja vahvalla dollisimman matalaksi. puolustus” vuonna 1985. myötävaikutuksella opetushallituksen Lahden kadettipiiri oli alkuvaihees- 1990-luvun lopulla siirryttiin Ka- EDU.fi-portaaliin valmistettujen Tur- sa kunnioitusta herättävän aloitteel- dettikunnassakin tietokoneaikaan ja vanetti-sivujen (www.edu.fi/teemat/ linen tuottamalla paikallisin voimin silloin tuotteisto täydentyi internetsi- turvallisuus/) kautta tehtyjä käyntejä tasokkaat diasarjat ”Turvallisuutemme vustolla ja sen myötä käynnistettiin voidaan syksyllä 2005 alkaneen uuden peruskivet” ja ”Turvallisuuspolitiikkaa 2000-luvun alussa vielä seuraavassa tilastoinnin perusteella melko luotet- koululaisille”, joka käsitti 25 kuvan esitellyt laajat multimediaprojektit. tavasti arvioida olleen noin 50.000 - kuultokuvasarjan ja 18 sivua tekstiä. 60.000. Koska turvallisuuspolitiikan opetus Turvallisuuspolitiikan Turvallisuuspolitiikan tietopankkiin pääsee siis jokainen ja sen osoite on oli 1970-luvun Suomessa todella tietopankki herkkä alue, päätettiin aineiston kokoa- www.kadettikunta.fi/turvallisuus. misessa käyttää hyväksi puolustusvoi- Kadettikunnan hallitus käynnisti mien virallisesti tarkistettuja kuvastoja. vuonna 2002 hankkeen turvallisuuspo- Veteraanien Pääesikunnan päällikölle tehty anomus litiikan tietopankin tuottamiseksi Ka- perintö nuorisolle puolustusvoimien kuvasarjojen käyt- dettikunnan internetsivujen yhteyteen. töön saamisesta tuotti myönteinen vas- Hanke nimettiin Kadettikunnan tär- Jokaiselle ajattelevalle suomalaiselle tauksen - oltiinhan asialla edistämässä keimmäksi turvallisuuspolitiikan hank- on selvää, kuinka suuri merkitys kan- myös puolustusvoimien lakisääteisen keeksi. Sivustojen rakenne, sisältö ja samme korkeaan maanpuolustustah- tehtävän suorittamista. Tuloksena tästä tekninen toteutus hakivat kuitenkin toon on ollut keskuudessamme olevilla yhteistyöstä syntyivät puolustusvoimi- muotojaan varsin pitkään, sillä teknii- veteraanisukupolven edustajilla. Ka- en turvallisuuspolitiikan aineistosta jo kan nopean kehittymisen takia sen ke- dettikunta päättikin olla omalta osal- samana vuonna monisterungot ja dia- hityksessä ei tahdottu pysyä mukana. taan mukana sen sanoman siirtämisessä sarja ”Turvallisuuspolitiikka ja maan- Loppusyksyllä 2002 pankin tavoi- nuorisolle käynnistämällä yhdessä ve- puolustus”, joka käsitti 40 tekstisivua te, sivustojen laajuus, rakenne, sisältö teraaniliittojen, opetusviranomaisten ja 64 diakuvaa. ja tekninen toteutus lyötiin kuitenkin ja puolustusvoimien kanssa suurhank- Puolustusvoimien 60. juhlavuon- lukkoon ja Turpo-pankin ensimmäi- keen ”Veteraanien perintö - Itsenäinen na 1978 Kadettikunta järjesti yhteis- nen versio voitiin julkaista kesäkuussa Isänmaa”. Kaikki mukaan pyytä- toiminnassa Kouluhallituksen kanssa 2003. Tuolloin se käsitti aihekokonai- mämme tahot lupautuivat mielellään lukiolaisille maanpuolustusaiheisen suuksina Suomen turvallisuuspolitiikan mukaan tähän kansallisesti tärkeäksi ainekirjoituskilpailun. Kilpailussa lisäksi tietoa YK:sta, EU:sta ja Natosta. nähtyyn hankkeeseen.

Kylkirauta 1/2006 20 Kadettikunta 85-vuotta

Kadettikunnan hanke veteraani- ja maanpuolustusjuhlan järjestämiseksi kouluissa julkistettiin 25.4.2005. Kuvassa Sotaveteraaniliiton kunniapuheenjohtaja Simo Kärävä esittää veteraanien kiitoksen Kadettikunnan työstä veteraanien sanoman välittämiseksi nuorisolle. Kuva Kadettikunta.

Kahden vuoden tiiviin työskentelyn jälkeen niin, että siinä on ilmestynyt maailmantilanne luonut kansalaisiin tuloksena kansallisen veteraanipäivän edellä mainitun perustuotteen lisäksi epävarmuuden tunteen, jota halutaan pääjuhlassa Kotkassa vuonna 2001 internetsivusto Veteraanien perintö - It- hälventää luotettavalla tiedolla. Jonkin- luovutti veteraanien edustaja suorassa senäinen Isänmaa, DVD elokuvalevy It- laiseksi ongelmaksi on alkanut muodos- televisiolähetyksessä nuorisoa edusta- senäinen Isänmaa, DVD levy Isänmaan tua puolustusvoimien rakennemuutos, ville kahdelle meripartiolaiselle Kadet- puolustajat - Mannerheim-ristin ritarit joka harventaa varuskuntaverkkoa tikunnan hankkeen tuotteet, cd-rom:in sekä internetsivusto Turvallisuuspolitii- loitontaen tavallisen kansalaisen yhä ja videoelokuvan ”Veteraanien perintö kan tietopankki. Suurin osa tuotteista kauemmaksi puolustusvoimista. Tämän - Itsenäinen Isänmaa” toivomuksella on julkaistu myös ruotsinkielellä. Ensi ongelman todettuaan Kadettikunta on siinä esitetyn perinnön vaalimisesta ja syksynä tulee kouluille käyttöön sarjan pyrkinyt luomaan internetiin mahdol- eteenpäin viemisestä. viimeisin tuote Suomi kylmässä sodas- lisimman valmista ja käyttökelpoista Koulumaailma otti uuden oppimis- sa - oppimisympäristö, joka on jatkoa tietosisältöä jokaisen kansalaisen käyt- välineen myönteisesti vastaan. Tätä veteraanien perintöaineistolle. Siinä töön. Viime syksynä vahvistetussa Ka- edesauttoi se, että historianopettajat käydään läpi Suomen turvallisuuspo- dettikunnan strategiasuunnitelma 2005: olivat koko hankkeen ajan mukana ja litiikan historia Paasikiven, Kekkosen ssä päätimme edelleen jatkaa erityisesti ohjelman oppisisältö tehtiin vastaa- ja Koiviston aikakausilla liittäen se tämän nykyaikaisen oppimateriaalin maan lukion ja peruskoulun historian maailmanpoliittiseen ympäristöön. tuotantoa. Luonnollisesti kadettiupsee- oppimääriä. Opettajien käyttämissä rit ovat edelleen valmiita osallistumaan puheenvuoroissa ilmeni, että erityi- Turvallisuuspoliittisen koulujen apuna vihdoin myös koulujen sesti projektin lähestymistapa teki siitä opetussuunnitelmiin edenneen turval- kouluun sopivan opetusmateriaalin. tiedon välittäjä lisuuspolitiikka-oppikokonaisuuden Projektihan rakentui veteraanien ker- Kadettikunta on runsaan kolmen vuosi- hoitamiseen. r tomuksille, joiden runkona olivat his- kymmenen aikana hankkinut itselleen torialliset tapahtumat. Se, että historian vankan aseman asiantuntevana tur- tapahtumia elävöitettiin kertomuksilla, vallisuuspolitiikan tiedonvälittäjänä. teki tapahtumasta paljon todellisem- 1970-luvun poliittissävytteinen epä- man. Oppilaille tämä näkökulma oli luulo on vähitellen kääntynyt myön- aika yllättävä ja mikä tärkeintä, se he- teiseksi uteliaisuudeksi ja kautta maan rätti heissä tunteita, joiden pohjalta oli koulut pyytävän kadettiupseereita ker- helppo jatkaa aiheen pohdintaa. tomaan maanpuolustuksesta. Tarve on Veteraanien perintö-hanke on täy- kasvamaan päin, onhan alati vaihtuva dentynyt tuon ensimmäisen tapahtuman

21 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta

Avoin yhteistyö on ollut tehokasta turvallisuuspolitiikan opetuksessa

Vaikeat lähtökohdat Kouluneuvos, KT, FM Aslak Lindström toimi yhteistyölle Opetushallituksen ylijohtajana vuosina 1991 - 2005. Sodan jälkeisiä vuosia leimasi turvalli- Hän on perehtynyt syvällisesti turvallisuuspolitiikan suuspoliittisten kysymysten käsittelyssä ainakin koulumaailmassa äärimmilleen opetukseen jo 1970-luvun alusta lähtien. Hän on viety tasapainoilu. Oma työelämämuis- toiminut useissa Kadettikunnan hankkeiden johto- tini yltää 1970-luvun alkuun, joten jätän ja projektiryhmissä. Yhteistyö Opetushallituksen ja sodanjälkeiset ensimmäiset vuosikym- menet sivuun. Valtioneuvoston asettama Kadettikunnan kesken on näin ollut saumatonta ja Henkisen maanpuolustuksen suunnitte- tuloksellista. Artikkelista selviää monelle varmaan lukunta julkaisi turvallisuuspolitiikan käsikirjaksi tarkoitetun kirjasen ”Tietoa yllätyksenä, kuinka laajaa yhteistyö on ollut ja mitä on turvallisuudesta” syksyllä 1970. Se jaet- saatu aikaan. tiin kaikille opettajille. Edistääkseen tämän kirjan käyttöä ja yleensäkin ope- kouluhallituksen jostakin syystä hyväk- Avoimeen yhteistyöhön tussuunnitelmaan kuuluvien turvalli- symä ns. Pirkkalan kokeilu on surullisen 1990-luvulla suuspoliittisten kysymysten opetusta eri kuuluisa. Kokeilussahan hyväksyttiin koulu- ja opistomuodoissa suunnittelu- käytettäväksi Pirkkalan eräässä koulus- Tultuani vuonna 1991 juuri perustetun kunta kutsui eri alojen opettajia laati- sa uusi historian opetuksen materiaali Opetushallituksen ylijohtajaksi käyn- maan viitteitä opetuksen tehostamiseksi. viime sotien osalta. Historiamme oli nistettiin kaikkien yleissivistävien Tähän työryhmään kuuluivat Kai R. siinä käännetty ylösalaisin, näkökulma oppilaitosten opetussuunnitelmien uu- Lehtonen, Matti Hyvönen, Erkki Holvi- olikin Kuusisen hallituksen. No, kokeilu distamistyö. Suurtyön aloittamiseen oli kivi, Matti Savonjousi ja tämän artikkelin johti kanteluihin ja aikanaan myös oi- monia syitä, mutta tyydyn tässä yhtey- kirjoittaja. Tämän hetken näkökulmas- keusviranomaisten päätöksiin. Tärkeä- dessä viittaamaan vain Neuvostoliiton ta tarkastellen nämä pedagogiset vinkit tä tulevia kokeiluja ajatellen oli se, että romahtamiseen ja Baltian maiden itse- ja ohjeet olivat varsin moderneja ja opetusministeriö otti aikaisempaa tiu- näistymiseen sekä turvallisuuspolittisen Suomen geopoliittinen asema hahmottui kemman otteen kokeilulupiin. Päätös tilanteen selvään muutokseen. Oli tullut kuten Pekka Visuri sen sanoisi ”isojen tärkeissä kokeiluissa jaettiin ministeriön koko joukko uusia itsenäisiä valtioita poikien ”näkökulmasta. ja keskusviraston kesken siten, että Kou- ja Euroopan yhdentyminen otti entistä Varsinkin 1970- ja jossain määrin luhallitus päätti kokeilun sisällöstä ja nopeampia kierroksia. Oli aika uudistaa 1980-luvullakin turvallisuuspoliittisten ministeriö lopulta koko kokeilun aloit- tavoitteet ja sisällöt opetuksessa. Oppi- kysymysten käsittely kouluissa oli vai- tamisesta. Tämäkään ei riittänyt. Lisäksi materiaali oli myös uudistettava. Men- keaa, koska sekä viranomaiset että yksit- Kouluhallitukseen asetettiin ns. kokei- neinä vuosikymmeninä tällaiset suuret täiset opettajat saivat helposti militantin lutoiminnan koordinaatioryhmä, johon opetussuunnitelmauudistukset oli tehty leiman käsitellessään työssään kyseis- minäkin sain kutsun OAJ:n edusta- pääsääntöisesti komiteoissa tai muutoin tä aihepiiriä. Tästä seurasi varovaisuu- jana. Tämä ryhmä tarkisti ennakolta suljetuissa asiantuntijakehissä. Nyt luo- teen ja jopa suomettumisilmiöön liittyvä kaikki kokeilusuunnitelmat ja antoi tiin alusta asti uudenlainen tapa toteuttaa koko asiaryhmän käsitteleminen ää- niistä lausunnon. Näen tämän tapauksen uudistus avoimessa yhteistyössa asiasta rimmäisen neutraalisti ongelma-aluei- käännekohtana kohti avoimempaa yh- kiinnostuneiden kanssa. Pohjaksi koko ta vältellen. Ylilyöntejäkin sattui. Tästä teiskuntaa. prosessille luotiin ns. Akvaarioprojek-

Kylkirauta 1/2006 22 Kadettikunta 85-vuotta ti. Se oli itseohjautuva, avoin koulujen oma kehittämisverkosto. Tavoiteltiin siis todellista uudistusta ja muutoksiin rea- goivien pisteiden tuhatkertaistamista. Jokaisella koululla oli oma reagoin- timahdollisuus omassa opetussuunni- telman osassa. Koko yhteiskunnan muutosvoimat oli saatava liikkeelle ja näin luotava pohja todelliselle suomalai- sen koulutuksen tason nousulle. Tämän tulokset näkyvätkin mm. Pisa-arvioin- tien tuloksissa nyt, kun uudistuksen tuloksista nauttineet oppilaat ovat kan- sainvälisen arvioinnin kohteena. Suomi on nyt peruskoulunsa osalta kiistaton maailman kärkimaa. Tähän prosessiin saimme turvalli- suusopetuksen osalta Opetushallituksen Aslak Lindström kumppaniksi Kadettikunta ry:n. Kadet- tikunnan valinta kumppaniksi oli helppo teistyö Kadettikunnan kanssa oli tiivistä siksi, että se on aatteellinen järjestö, Yhdessä tehtyä ja tuloksellista. Kun tarkastelee tehtyä jonka säännötkin jo edellyttävät turval- Yleissivistävän koulutuksen opetus- ja tekeillä olevaa oppimateriaalia laadun lisuuspolitiikan tietämyksen syventä- suunnitelmat uudistettiin turvallisuus- kannalta, on todettava, että tuotettu ma- mistä koko maassa. Olihan toki minulla politiikan osalta yhteistyössä Kadet- teriaali on tehnisesti viimeistä huutoa itselläni maanpuolustuskurssin ja mm. tikunnan ja sen organisoiman laajan ja ne muodostavat koulun tueksi hyvin naisten vapaaehtoista asevelvollisuutta asiantuntijaverkoston avulla vuonna moderneja opetusalustoja. Olen monesti suunnitelleen toimikunnan jäljiltä lu- 1994. Uudistukset otettiin käyttöön kai- joutunut ihmettelemään Kadettikunnan kuisia henkilösuhteita Pääesikuntaan ja kissa maan peruskouluissa ja lukioissa pääsihteerin, eversti Pekka Rapilan pe- puolustusministeriöön, mutta Kadetti- vuoteen 1996 mennessä. Tämän jälkeen dagogisen tietämyksen korkeaa tasoa. kunta toi kumppanina aivan uudenlaisen aloitimme tukimateriaalin toimittami- Joissakin asioissa on ollut tunne, että organisoidun yhteistyökentän. Kadet- sen opettajien ja koulujen avuksi. Mai- Opetushallitus hiihtää perässä. Opiksi tikunnan tapa työskennellä erilaisten nitsen näistä yhteisistä hankkeistamme kuitenkin on otettu. yhteistyöryhmien kanssa on ihailtavaa. vain muutamia: Turvassa - turvallisuu- Se on avointa, täsmällistä, erilaisia nä- den palapeli CD-rom vuonna 1999, kökulmia kunnioittavaa, kiihkottomas- Veteraanien perintö - Itsenäinen isän- Muita ti asiantuntevaa. Olen aina arvostanut maa multimedia vuonna 2001, Itsenäi- yhteistyökumppaneita suomalaista upseeria, mutta tehdessäni nen Isänmaa DVD-video vuonna 2001, Kadettikunnan kautta Opetushallitus sai Kadettikunnan monissa johto- ja pro- Isänmaan puolustajat - Mannerheimin- monia muitakin yhteistyökumppaneita jektiryhmissä työtä opetuksen laadun ristin ritarit DVD vuonna 2004 sekä Tur- maanpuolustustietouden laajentamises- nostamiseksi ja tiedon syventämiseksi vanetti WWW.edu.fi/teemat/turvallisuus sa. Helsingin Suomalainen klubi tuotti on arvostukseni vain lisääntynyt. Asiat vuonna 2005. Tämän vuoden loppuun vuonna 1999 laadukkaan Mannerheim perustellaan, toimitaan koko yhteiskun- mennessä saadaan valmiiksi kylmän DVD:n ja Tykkimiehet ry vuonna 2003 ta huomioon ottaen, kuunnellaan aivan sodan aikaa käsittelevä multimedia ja Ihantalan ihme - veteraanit kertovat oikeasti ja sitten pannaan toimeksi. Vielä siihen liittyvä Pekka Visurin laaja tutki- DVD:n. Vetres, Vantaan veteraani-ja re- eräs suuriarvoinen asia; Kadettikunnan mustyö. Olen kokenut suureksi kunni- serviläisjärjestöjen yhtestyötoimikun- kautta avautui yhteistyökumppaneiksi aksi, että minä ja kauttani Opetushallitus ta, tuotti Kuvat kertovat sodista kirjasen moninaisten maanpuolustusorganisaa- on saanut olla mukana Kadettikunnan vuonna 2005 ja Tykkimiehet ry Taistelu tioiden joukko. Näistä erityisen suuren suuriarvoisessa työssä. Tämän yhteis- Laatokan Karjalassa -veteraanit kertovat arvon olen antanut veteraanijärjestöille. työn ansiosta kouluillamme on erin- videon ja DVD:n. Eipä ole voinut muuta kuin ihmetellä omaiset mahdollisuudet kouluttaa ja Minä haluan kiittää kaikkia osa- sitä energisyyttä, jolla näiden järjestöjen kasvattaa lapsia ja nuoria todellakin puolia turvallisuuspolitiikan opetuksen sanomaa meille kaikille, ei vähiten lap- koulutuksen osalta maailman huippu- eteen tehdystä suuriarvoisesta työstä. sille ja nuorille, itsenäisestä isänmaas- maassa. Turvallisuuspolitiikan opetus- Olen halunnut olla mukana raivaamas- ta on viety. Jotenkin tuntuu siltä, kuin materiaalin osalta voimme varmasti sa avoimelle yhteistyölle ovia. Nyt, veteraanijärjestöt maltillisella sanomal- esiintyä maailmalla koulutuksen malli- kun minulla ei ole enää virkavastuuta laaan olisivat veteraanien puolesta pelas- maana opetussisältöjenkin osalta. kannettavanani, haluan kuitenkin olla tamassa maatamme jo toisen kerran. Peruskoulujen ja lukioiden kansalli- mukana takaamassa sitä, ettei kuljettu set opetussuunnitelmat uudistettiin vielä polku nurmetu. r kerran vuosina 2003-2004. Tässäkin yh-

23 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta Rekrytointi upseeriksi kamppailua kuulijoista

Kilpailu ammatinvalinnasta on kovaa. Kadetti Timo Jaakolalle tarjoutui mahdollisuus rekrytoida lukiolaisia upseerin uralle. Hän päätti käyttää mahdollisuuden hyväksi vierailemalla lukiossa Kajaanissa.

Kadettikurssin 2. vuosi- alkoi kello 12.00, jolloin auditoriossa kurssin kadeteille tarjot- istui yhteensä 8 lukiolaista. Olin odot- 90. tiin mahdollisuus käyttää tanut ennakolta suurempaa kuulijakun- yksi koulupäivä tulevien upseereiden taa. Paikalla olevat kuitenkin kertoivat, rekrytointiin eri oppilaitoksista. Rek- että ainakin yksi ruotsin opettaja oli il- rytoinnin tarkoitus oli herättää mie- moittanut, ettei hänen tunniltaan saa lenkiintoa ja tunnettavuutta upseerin lähteä kuuntelemaan esitystä. Olin ammattia kohtaan. Rekrytointipäivä juuri suunnitellut kertovani kuinka tär- oli 13.12.2004. Oppilaitos, johon itse keää on jo lukiossa luoda hyvä pohja lähdin oli Kajaanin Lyseon lukio. ruotsinkielelle, jonka virkamiehenkie- Olin jo aikaisemmin ollut yhtey- litutkinnon kanssa monella kurssitove- dessä lukion opintojenohjaajaan, joka rillani on ollut vaikeuksia. oli yhteyshenkilö rekrytointiin liitty- Aloitin tilaisuuden kertomalla kuu- en. Hän ei osannut tarkkaan sanoa mitä lijoille omasta taustastani ja siitä, minun tulisi kertoa, vaan pyysi kerto- kuinka olen valinnut kyseisen uran. Timo Jaakola maan jotain puolustusvoimista ja up- Varsinaisen esityksen alussa pidin lu- seerikoulutuksesta. Opintojenohjaaja kiolaisille pienen yleisesittelyn puo- kertoi laittaneensa ilmoitustaululle tie- lustusvoimista, jossa kerroin mm. kiinnostuksen perusteella olisi varmaan dotteen infosta. Lisäksi hän kertoi, että puolustusvoimien tehtävistä, henki- ollut järkevämpää rekrytoida varus- kohdeyleisönä olisivat lukion 2. luokan löstörakenteesta ja varusmiespalve- miesaikaiseen johtajakoulutukseen ja oppilaat. luksesta. Toisena osa-alueena oli painottaa muutenkin esitys enemmän Santahaminassa kadetteja oli oh- tämänhetkisen upseerikoulutuksen esit- varusmiespalvelukseen, koska kuulijat jeistettu siten, että rekrytointi tapahtui- tely. Esittelyssä kävin läpi upseeri- eivät olleet käyneet vielä edes kutsun- si 92. kadettikurssia varten. Jo silloin koulutuksen pääsyvaatimuksia, kuten noissa. heräsi keskustelua siitä, kuinka voi- korkeakoulukelpoisuutta ja varusmies- Rekrytointi oli mielestäni kuitenkin simme saada oppilaita syksyllä 2005 palveluksessa saatavaa johtajakoulutus- onnistunut niiden osalta, jotka olivat alkavalle kurssille, kun suurin osa kuu- ta. Kerroin myös eri opinto-oikeuksien saapuneet paikalle. lijakunnasta olisi silloin vielä lukion mahdollisuuksista, aselajivaihtoeh- Kuuntelijat olivat kiinnostuneita penkillä. Toisaalta oli täysin ymmär- doista sekä opetettavista aineista asiasta, vaikka se ei ollut heille vielä rettävää, että kertoisimme nykyisestä Maanpuolustuskorkeakoulussa. täysin ajankohtainen. Olisin mielelläni koulutusjärjestelmästä emmekä Bolog- Esityksen jälkeen kysymykset kä- kertonut uravalinnastani useammalle- na-prosessin myötä muuttuvasta järjes- sittelivät pääasiassa varusmiespalve- kin kuulijalle. r telmästä. lusta. Kuulijoita kiinnosti tietää muun Rekrytointipäivänä suuntasin kohti muassa se, mitä eri aselajissa tehdään Kajaanin Lyseon lukiota kertomaan lu- ja mistä aselajista olisi helpoin päästä kiolaisille valitsemastani urasta. Esitys Reserviupseerikouluun. Kuulijoiden

Kylkirauta 1/2006 24 Kadettikunta 85-vuotta 85 Kadettiveljeä meistä kaikista

Jari Rantapelkonen

”Yhteisiä kokemuksia” Mitä kadettiupseerius ja/tai kadettiveljeys merkitsee Oma käsitykseni kadettiupseeriu- sinulle? Kylkiraudan päätoimittaja pyysi 85 desta kiteytyy kolmeen tuttuun sanaan: kadettiupseerilta vastauksen tähän kysymykseen. Paljastui, Constantem Decorat Honor, kunnia kestävän palkka. Tämä lause merkitsee että kysymys on kiveen hakatusta perusarvosta. Sen minulle sitä, että kadettiupseeri on van- varaan on niin Kadettikunnan kuin suomalaisen noutunut työhönsä ja kokee sen kun- nia-asiakseen. Vain vahva johtaja voi sotilasjohtajuuden hyvä jatkossakin laskea perustansa. olla hyvä upseeri. Kad Stefan Boshkov, kadk92 Kadettiupseerius/veljeys merkit- ”Elämäntapaa” see minulle ennen kaikkea voimakas- Kadettiupseerius merkitsee elämän- Puhutaan myös kadettisiskoista. Se ta yhteisöllisyyttä. Tunnen vahvasti tapaa, elämänkatsomusta. Kadettivel- on hyvä juttu, että on paljon yhteisiä kuuluvani joukkoon, jolla on yhteiset jeys merkitsee sielujen sukulaisuutta, kokemuksia ja tilanteita, joista pystyy kokemukset ja koettelemukset niin hy- äärimmäistä luottamusta ja elinikäistä keskustelemaan ja kysymään vanhem- vässä kuin pahassakin. Tämä yhteisöl- ystävyyttä. milta vinkkejä. Kadettiveljeys on to- lisyyden tunne tiivistyy etenkin oman Ylil Tuomas Arajuuri, kadk84 siaan sellaista toveruutta ja yhteisiä kurssin kesken, mutta yhtälailla se kos- juttuja. kettaa kaikkia kadettikursseja 1:stä Vastuuntunto ja luotettavuus. Isän- Kad Anu Posti, kadk91 92:een. Ylil Hanna Alanko, kadk86 maan puolustaja. Kadettiveljeys on Keskinäistä erityisen vankkaa luot- ikuista ystävyyttä. Ylil Jari-Pekka Kettula, mek67 tamusta. Yhteenkuuluvuus. Kad Jesse Ehtamo, kadk90 Ylil Jani Saksinen, mek69 Velvollisuudentuntoa tehtävien hoitamisessa. Sukupolvien välistä yhteenkuulu- Karussa yksinkertaisuudessaan se Ylil Teemu Metsola, kadk84 vuutta ja työtä yhteisen tärkeän pää- merkitsee minulle luotettavuutta ja jär- määrän vuoksi. kähtämättömyyttä; pätee sekä työ- että Uskollisuutta, miehuutta, kunniaa Kadalik Jari Nousiainen, kadk89 vapaa-ajan elämään ja elämän eri aloil- ja toveruutta. le. Kapt Jarno Limnéll, kadk83 Elämäntapa, jonka voima tulee Ylil Klaus Fromholz, mek68 edeltävien upseerisukupolvien työn ar- Luottamusta. vostuksesta, uskosta yhteiseen asiaan Konkreettisesti kadettiveljeys on Kapt Jussi-Pekka Tanninen, kadk83 sekä velvollisuudentunteesta Isänmaata neljä äärettömän hyvää ystävää ja li- (raja) kohtaan. Samanlaisten arvojen tuoman säksi kuulumista ideologiseen ”hei- yhteisöllisyyden kautta parhaimmillaan moon”, jota myös kadettiupseereiksi Yhteishenkeä. kadettiveljeys on hyvää ystävyyttä, vä- kutsutaan. Kapt Pekka Passinen, kadk82 himmillään tuen antamista ja saamista Ylil Mirella Kuosa, kadk85 tarvittaessa muilta kadettiveljiltä. Kadettiveljeys on toveruutta ja voi- Ylil Pekka Hietakangas, mek71 Kadettiveljeys on läheisiä veljiä mavara, johon on helppo tukeutua, sillä ja siskoja sekä etäisiä serkkuja, joita ajattelemme monista asioista samalla Lojaalisuutta upseeriveljiä ja isän- yhdistävät kokemukset ja ammattiyl- tavalla. maata kohtaan. peys. Kapt Risto Linsuri, kadk81 Ylil Tuomas Vanne, mek70 Kapt Anna Riikonen, kadk85

25 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta

Kadettiupseerius/-veljeys sisältää seen joukkoon, josta voi olla ylpeä niin Komkapt Petteri Partanen, mek58 mielestäni olettamuksen tilanteesta sisäisesti kuin ulkoisestikin. (raja) riippumattomasta luotettavuudesta. Se Maj Jari Riihimäki, kadk78 on pysyvyyden lisäksi sekä ajasta että Kadettiupseerius merkitsee minulle paikasta irrallaan. Yhteishenkeä ja veljellistä tove- laaja-alaista ”näköalapaikkaa” suoma- Kapt Jami Virta, kadk81 ruutta. laisessa yhteiskunnassa, jatkuvaa uuden Kapt Mikko Valtanen, kadk78 tiedon oppimista ja mahdollisuutta vai- Tunnelmia, muistoja ja vahvoja kuttaa turvallisuusympäristömme ke- mielikuvia palvelusvuosiltani. Nykyään Kadettiveljeys merkitsee luotta- hityksen kannalta merkittäviin asioihin upseerius on kohdallani yhteydenpitoa musta ja yhteisten asioiden eteenpäin niin kansallisessa kuin kansainvälises- ja henkistä mukanaoloa kadettiveljien viemistä ja kehittämistä. säkin ulottuvuudessa. Hyviä työkave- tämänhetkisiä tilanteita ja tekemisiä Kapt Marko Kurjenmäki, kadk77 reita ja ystäviä joiden tukeen voi aina mielenkiinnolla kuulostellen. Työssäni luottaa ja joiden kanssa on lukematto- upseerius näkyy arkipäivän valinnois- Täydellistä luottamusta. mia kokemuksia sekä muistoja jaetta- sa ja vaikuttamisessa muihin. Muun Maj Petri Siivonen, kadk77 vana. muassa johtamis- ja koulutustilanteissa Komkapt Kari Aapro, kadk74 upseerius edelleen kumpuaa sisälläni. Luottamusta. Ylil evp Pekka Väänänen, kadk80 Maj Markku Jämsä, kadk76 Kadettiupseerius merkitsee minulle ammattia, josta olen aidosti ja terveellä Kunniaa. Toimimista Isänmaan hyväksi jou- tavalla ylpeä. Joka kerta tunnen tiettyä, Kaptl Jonas Cederlöf, kadk 79 kossa, jonka arvomaailma on saman- vaikeasti määriteltävissä olevaa sisäistä kaltainen. tunnetta aloittaessani uuden palvelus- Kadettiupseerius merkitsee minulle Maj Aki Alho, kadk75 päivän. Toivon ja uskon tunteen säily- kuulumista johonkin suurempaan ko- vän myös tulevaisuudessa. konaisuuteen - olla osa jotain sellaista Tavattaessa kadettiveljen kanssa, Maj Marko Alamäki, kadk74 mitä itse ainakin arvostaa. mielessä joskus vilahtaa tapahtumia Kaptl Antti Rainio kadk79 menneisyydestä ja usein ne nostavat ”Yhteenkuuluvaisuutta” hymynkareen vähintään sisimpään. Veljeyttä. Toisinaan aloitan jonkun asian hoita- Yhtenäisyys ja elinikäinen kilpai- Kapt Jarmo Vesikko, kadk79 misen ottamalla ensin yhteyden tuttuun lu. (ilmav) ihmiseen, jonka tiedän olemalla asian/ Komkapt Ilja Hakanpää, mek57

Kadettiupseerius merkitsee minulle yhdistäviä perinteitä. Maj Heikki Bruce, kadk73

Yhteiset arvot, asenteet ja keskinäi- nen luottamus. Komkapt Jörgen Engroos, mek56

Saman kaltaisia arvoja tärkeimmis- tä asioista. Maj Petteri Jouko, kadk73

Uhraan työpanokseni maamme tur- vallisuuden takaamiseksi. Upseerina kunnioitan aiempien sukupolvien - etenkin sodan kokeneiden - isänmaan puolesta tekemiä uhrauksia. Konkreet- tisesti koen tämän jouluna kunniavar- tiossa sankarihaudoilla. Kadettiveljien puoleen voin helposti kääntyä asioissa ”Luottamusta” alan kanssa tekemisissä. Maj Pasi Jokinen, kadk75 (ilmav) kuin asioissa. Se on sellaista varmuut- Kadettiupseerius merkitsee minulle ta, että ”kaveria ei jätetä” missään olo- kolmitasoista vastuunkantoa: Isänmaan Luottamusta. suhteissa. Se on se katkeamaton ketju turvallisuudesta, organisaation tehtävis- Komkapt Janne Muurinen, mek58 - vuodesta toiseen - yli kurssi- ja ikä- tä ja työkavereista, läheisistä kanssaih- rajojen. misistä. Kadettiveljeyden koen vahvana Arvoyhteisöä. Maj Kari Danielsson, kadk72 kuulumisena vastuunkantajien yhtenäi- Kadettiupseerius merkitsee minulle

Kylkirauta 1/2006 26 Kadettikunta 85-vuotta voimakasta yhteenkuuluvaisuuden tun- ”Isänmaallisuutta” Kadettiupseerius - Tinkimätöntä netta ja luottamusta kadettiveljiin. työmoraalia ja vastuuntuntoa ja samalla Maj Timo Kostiainen, kadk72 Kadettiupseerius ja -veljeys merkit- ylpeyttä olla kadettiupseeri. Kadetti- (ilmav) see minulle kuulumista samaan osaa- veljeys - Lämminhenkistä ystävyyttä misryhmään. Kaikki sen jäsenet ovat ja yhteenkuuluvuutta (oman kadetti- Yhteenkuuluvaisuus. Joukkomme kokeneet ja kasvaneet yhteismitallisella kurssin osalta). on hitsautunut yhteen, muun muassa arvopohjalla ja kokemuspohjalla vaa- Maj Sami Aarnio, kadk68 pitkissä harjoituksissa. Meillä on sa- tivaan tehtävään yhteiskunnan ja Isän- mankaltainen ajatusmaailma ja suhtau- maan puolustuksen johtajiksi. tuminen asioihin. Kaptl evp Ari Rajamäki, mek53 Evl Juha Uusikartano, kadk72 (raja)

”Vastuuntuntoa” Kadettiupseerius merkitsee vas- tuuntuntoa ja rehellisyyttä sekä alaisista huolehtimista. Kadettiveljeys merkit- see kokemuksen perusteella syntynyttä luottamusta ja arvostusta toisen am- mattitaitoa kohtaan. Evl Jussi-Petri Hirvonen, kadk71

Mielenkiintoinen ja haastava am- matti, erilaisia upseerin tehtäviä ja palveluspaikkoja. Hyviä kadettikave- reita halki Suomen eri puolustushaa- roissa, aselajeissa ja joukko-osastoissa. Kadettipiirin toiminnassa pääsee ole- maan monessa mukana. Ja onkin tullut nähtyä ”maita ja mantuja”. Maj Ari Huhtamo, kadk71 Kadettiupseerius ja -veljeys mer- ”Kunniakkaita perinteitä” kitsee minulle uskollisuutta ja luotta- Kadettiveljeys merkitsee minulle musta. Kadettiupseerius merkitsee minulle identiteettiä ja perinteiden tuomaa jat- Komkapt Kimmo Salomaa, kadk70 kunniakkaita perinteitä, isänmaallisia kuvuutta. arvoja, veljeyttä ja elinikäisiä ystäviä. Kom Ari Kallio, mek54 Keskinäinen arvostus, isänmaal- Olen ylpeä siitä, että saan kuulua kadet- lisuus ja yhteiset syvimmät arvot yh- tiupseereihin. Se on henkinen voima- Luotettavia ihmissuhteita. distävät vanhimmasta nuorimpaan. vara ja arvopohja myös ”siviilielämän Maj Kari Melanen, kadk71 Yhteenkuuluvuutta ja ymmärrystä taistoissa”. ammatillisissa yhteyksissä ja vapaal- Maj evp Eero Kukkola, kadk68 Minulle asia merkitsee luottamusta, la, kotimaassa ja ulkona, yli puolus- veljeyttä. tushaarojen ja aselajien - kestää vielä Kadettiveljeys merkitsee minulle Evl Jarmo Vainikka, kadk71 (raja) reservissäkin. ennen kaikkea sitä, että tavatessaan Evl Ossi Sivén, kadk70 (ilmav) suomalaisen, Kadettikoulun käyneen Kadettiupseerius oli harkittu urava- upseerin tietää, että ei tarvitse pingot- linta, mutta sen antoisuus on yllättänyt Yhteenkuuluvaisuutta ja luotet- taa. Heti tietää, kuinka tälle kaverille ja ylittänyt odotukset monella tapaa. tavuutta kaikkien kadettiupseerien asioita voi esittää, koska kaveri tuntee Ev Pasi Kostamovaara, kadk70 kesken. Kadettiveljeys on ensisijaisesti monet asiat entuudestaan. On varmas- (raja) oman kadettikurssin sisäinen tunneside ti yhteisiä tai ainakin samansuuntaisia ja yhteenkuuluvaisuuden osalta kadet- kokemuksia, joista keskustelun voi Se on luottamusta pohjautuen tiupseeriuteen verrattuna syvempi. aloittaa kenen hyvänsä kadettiveljen yhdenmukaiseen arvomaailmaan ja Maj Timo Ala-Mutka, kadk69 kanssa. Suomalaiseen kadettiveljeen yhteiseen historiaan. Täällä siviilimaa- voi luottaa ilman sen kummempia kom- ilmassa voi luottaa kadettiveljeen, kun Yhteisiä kokemuksia ja yhteen- mervenkkeja tai taka-aavistuksia. tietää mihin hänen arvomaailmansa kuuluvuutta kadettiajoista lähtien, eri- Ev Kari Janhunen, kadk67 pohjautuu. tyisesti jalkaväkilinjalla palvelleiden (ilmav) Maj evp Antti Kuljukka, kadk70 kadettien keskuudessa. Evl Timo Mustaniemi, kadk69

27 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta

Elinaikaista toveruutta ja usein mista (osaoptimoinnin vastakohtana). perien kulmakivi. myös ystävyyttä samanhenkisten ja Kadettiveljeyden olen kokenut evp: Prkenr Raimo Jyväsjärvi, kadk63 yleensä myös samat arvot sekä normit näkin tervehenkisenä kollegiaalisuu- omaavien upseerien kesken. Erityisen tena yli kurssirajojen: apua/tukea on Liittymistä arvostettuun kadettivel- voimakasta tunne on kurssiveljien saatu ja annettu. jien pitkään ketjuun yhtenä vahvana kesken. Kapt evp Jari Lahdenvesi, kadk65 lenkkinä, joka on luottamuksen arvoi- Evl Harri Luoma, kadk67 nen. Kadettiupseerius merkitsee minulle Ev Jukka Sorvari, kadk63 Kadettiveljeys on yhteisten koke- henkilökohtaisesti perinteitä ja oman musten kautta sielujemme syövereihin koulutuksen arvostamista. Kadettiupseerius on kuulumista rakentunutta keskinäistä luottamusta ja Evl Teuvo Soppela, kadk65 henkistä voimaa antavaan arvoyhtei- vilpittömyyttä, joka antaa sijan rehdille (ilmav) söön, jossa kaikilla on yhteisenä tavoit- kannustukselle, ohjaukselle ja tuelle. teena toimia isänmaan turvallisuuden Veljeys on elinikäistä - se kestää ja Yhteisöllisyyttä upseerien arvo- ja hyvinvoinnin parhaaksi. kantaa eikä sitä voi kukaan ottaa meiltä maailmassa. Ev Martti Lehto, kadk62 (ilmav) pois. Se on voima, jota ei voi rahalla Ev Juha Suonperä, kadk65 mitata. (ilmav) Minulle kadettiupseerius merkitsee Ev Jukka Ojala, kadk67 elämänikäistä tehtävää isänmaani pal- ”Yhteinen arvoyhteisö” veluksessa. Tähän sisältyy sotilasurani, Kadettiupseerius ja kadettiveljeys jonka aikana olen upseeri myös vapaa- antavat minulle aihetta ammattiylpey- Kadettiupseerius ja -veljeys tar- aikanani ja urani jälkeinen aika, jolloin teen, niin kansallisesti kuin kansain- koittaa minulle ehdotonta luottamusta muistan juureni ja palvelen edelleen välisesti. kadettiveljiä kohtaan kaikissa olosuh- isänmaatani parhaan kykyni mukaan, Ev Anders Gardberg, kadk66 teissa. mitä sitten teenkin. Minulle kadettivel- Evl Juha Tammikivi, kadk65 jeys merkitsee vankkaa veljeyttä ja ys- Ylpeyttä ja jotain erilaisuutta. tävyyttä. Se ilmenee luottamuksena, Kai kadettiupseeriudessa on jotain Elinikäistä ystävyyttä. Sitä, että rehellisyytenä, lojaalisuutena ja tuke- mystisyyttä ja tinkimätöntä, ulospäin kadettiveljeen voi luottaa aina ja kai- misena sekä auttamisena, kun kaveri suuntautunutta isänmaallisuutta. Kadet- kissa tapauksissa. Jaamme samat arvot, on vaikeuksissa ja yhdessä kokemi- sen riemuna, kun menee hyvin. Se on syntynyt yhteisissä kovissakin koke- muksissa ja on parhaimmillaan tietysti oman kurssin kesken, mutta on myös läsnä muiden samat liemet kokeneiden kesken. Ev J-P Liikola, kadk61

Olen sisäistänyt suomalaisen ka- dettiupseeriuden perusarvona sisäisen ja ulkoisen totuuden, joka ”palkkiosta tai rangaistuksesta välittämättä” vaatii suoran tien kulkemista. Ev evp Tapio Niitynperä, kadk61

”Toistemme arvostamista” Yhteinen arvomaailma, toistensa arvostus ja avunanto pyyteettömästi. Komdri Hannu Taskinen, mek44 tiveljeyden koen koskettelevan enem- vaikka mielipiteissä voikin joskus olla män porukan sisäistä, elämänpituista eroavaisuuksia. Elämää, arvoja ja ystävyyttä, joista samanhenkisyyttä. Komdri Jaakko Savisaari, mek47 voi olla nöyrästi ylpeä. Maj Olli Taskinen, kadk66 (raja) Kenrl Hannu Herranen, kadk59 Minulle kadettiupseerius merkit- Minulle kadettiupseerius merkitsee see luottamusta toiseen kadettiupsee- Kadettiupseerius on useissa yhteyk- (tai kadettiupseeriksi opiskelu on opet- riin kaikissa tilanteissa. Luottamus on sissä ja omissa lähiverkostoissa tuonut tanut) tunnollisuutta, vastuuntuntoa ja rakentavan vuorovaikutuksen, yhteisen mukanaan mm selkeästi hyödyllistä kokonaisuuden edun huomioon otta- arvoperustan ja vilpittömien tarkoitus- arvostusta. Kadettiveljeys merkitsee

Kylkirauta 1/2006 28 Kadettikunta 85-vuotta minulle mm samoihin elämänarvoi- Se merkitsee kuulumista veljes- paljon. Totuuden nimessä on myönnet- hin sitoutuneiden henkilöiden yhteen- kuntaan, jolle isänmaan turvallisuus tävä, että on myös kadettiveljiä, jotka kuuluvuutta sekä hyvää ja luotettavaa ja menestyminen on tärkein asia. ovat minulle yhdentekeviä. kaveripiiriä. Ev evp Matti Skyttä, kadk45 Evl evp Matti Kinnari, kadk41 Evl evp Matti Jääsärö, kadk58

Kadettiupseerius merkitsee minul- le, että voin luottaa saman koulutuk- sen saaneeseen henkilöön. Nuoreen tai vanhaan. Harvoin olen pettynyt tässä asiassa. Kadettiveljeys menee enem- mänkin aatteelliselle puolelle. Kadet- tilupauksen sanomaa olen selvittänyt nuorten upseerien tulojuhlissa. Sen asiasisältö kattaa niin entisen kuin tu- levan ajan. Ev evp Aarno Liusvaara, kadk53 (ilmav)

Se on antanut ”kehyksen ja si- sällön” koko upseerin palvelusuralle. Suomalainen upseeri on vuosikymme- nien aikana joutunut tekemään vaikeis- sa olosuhteissa tuloksellista työtään. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman lujaa eettistä arvokehystä. Siirryttäessä reserviin kymmenien palvelusvuosien jälkeen emme putoa tyhjän päälle. Syn- ”Kadettiveljeyden Kadettiveljeys ja -sisaruus on yksi tynyt kadettiveljeys ja Kadettikunta an- merkitys kasvaa iän tärkeimmistä tuntemuksistani, joka luo tavat upseerille mahdollisuuden ”jatkaa yhteenkuuluvuuden ja ylpeyden miel- elämää arvokkaasti”. Liikkuessani yh- myötä” lyttävän tunteen aina veljiä, sisaria sekä teiskunnassa omaa viiteryhmääni ei ole Kadettiveljeys merkitsee iän myötä heidän läheisiään tavatessani. Olen aina tarvinnut koskaan peitellä tai hävetä enemmän. Kadettikurssimme on ollut ollut sitä mieltä, että kadettiveljeys on vaan siitä on voinut olla ylpeä. Olen poikkeuksellinen heti alusta alkaen. voimavara, vaikka en ole sitä itse näin myös saanut kokea ympäristön suuresti Olimme viimeinen kurssi, jolla ei ollut lyhyesti osannut ilmaista. arvostavan kadettiupseeriutta! Harvas- vaatimuksena ylioppilastutkintoa. Pie- Evl evp Tarmo Saurus, kadk41 sa, näinkin suuressa ammattikunnas- nellä kurssillamme palveli vain maa- sa, on niin vähän (tosi harvoja) oman voimien upseereja. Vuosien myötä olen Kadettiveljeys on tosiystävyyttä, pesän ”mätämunia”. Se on myös todis- saanut kokea kurssimme tiiviin yhteis- joka käsittää myös ”siskot” eikä veljen tus kadettiveljeyden eettisten, yhteis- hengen tapaamisissamme niin arjessa poismeno sitä katkaise. ten, arvojen voimakkuudesta. Kuljen kuin juhlassa. Yhtenäisyys on meitä Ev evp Jussi Kivelä, kadk40 aina Kadettikunnan jäsenmerkki rin- kadettiveljiä yhdistävä tekijä. nassa ja olen ylpeä, että saan olla yksi Kenrl evp Heikki Koskelo, kadk43 Kadettiupseerius merkitsee taiste- sen kantajien joukossa. lua puhtain asein puhtaan asian puoles- Ev evp Heikki Hult, kadk51 Usko ja veljeys yli vaikeuksien! ta! Kadettiveljeys tekee luonnolliseksi Ev evp Esko Nieminen, kadk42 kuunnella ja tulla kuulluksi oikeamie- Olen kokenut kadettiveljeyden lisiä ystäviä, joiden kanssa saa tehdä keskinäisenä luottamuksena ja Talvisodan sotaorpona kadet- työtä koko elämänsä. Kadettiveli arvos- samanhenkisyytenä. tiupseerius on merkinnyt minulle taa veljensä sanomaa eikä tuomitse sitä Evl evp Mikko V Mäki, kadk51 miehisyyttä ja vastuuta Suomen itse- väheksyen, vaikkei se olisikaan aina näisyydestä. mieluinen. Kadettiupseerius merkitsee minulle Ev evp Mikko Virrankoski, kadk42 Maj evp Kari Norkola, kadk40 r vahvaa isänmaallista arvopohjaa, korke- aa maanpuolustustahtoa sekä turvallista Kadettiupseerius liittää minut toimeentulon lähdettä. Kadettiveljeys kiinteästi isänmaan palvelukseen vih- puolestaan merkitsee leegiota elinikäi- kiytyneiden sotilaiden joukkoon. Iän siä ystäviä sekä monitaitoista ja luotet- karttuessa kadettiveljeys merkitsee mi- tavaa tukiverkostoa koko perheelle. nulle aina vain enemmän. Monien ka- Ev evp Seppo Uro, kadk51 dettiveljien ystävyyttä arvostan todella

29 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta Euroopan puolustuksen tulevaisuus

Suurlähettiläs Leif Blomqvist piirtää selkeää kuvaa Euroopan puolustuksen kehittymisestä. Artikkelin sanoman painavuutta lisää kirjoittajan laaja kokemus, sillä hän on toiminut suurlähettiläänä muun muassa Lontoossa ja Euroopan Yhteisössä sekä viimeksi Suomen Nato-edustustossa Brysselissä vuosina 1997-2002.

aailmankatsomuksemme ja reen apua kahdessa maailmansodassa ja historiankäsityksemme ovat niitä seuranneessa kylmässä sodassa. M Eurooppa-keskeisiä. Kuiten- Yhdysvallat ratkaisi viime vuosisa- kin Euroopan asema maailmassa on jo dan sodat - kuumat ja kylmät - demo- pitkään heikentynyt - lyhyitä jaksoja kratioiden eduksi. Sillä oli kuitenkin Leif Blomqvist lukuun ottamatta - aluksi Pohjois-Ame- taipumus vetäytyä takaisin omalle man- rikkaan ja sittemmin Aasiaan nähden, tereelleen, kun työ oli tehty. Näin tapah- Japanin toimiessa päänavaajana. tui aluksi myös toisen maailmansodan hain, että Yhdysvallat oli saatava jälkeen. Neuvostoliitto oli sodan päätty- sidotuksi maanosan puolustukseen. Eri- tyisesti Britannian labour-hallituksen Kaksi maailmansotaa essä sotilaallisesti ylivoimaisesti vahvin valtio Euroopassa. Neuvostoliitto va- ulkoministeri, pitkän linjan ammat- ja kylmä sota kiinnutti kommunistisen järjestelmän tiyhdistysmies Ernest Bevin, toimi määrätietoisesti Naton luomiseksi. Yh- Osaltaan Euroopan aseman heikkene- valloittamassaan etupiirissä ja sen ko- dysvaltojen kongressissa isolationis- minen johtuu sodista, jotka ovat raadel- ettiin esiintyvän uhkaavasti ja laa- milla oli kuitenkin vahva kannatus. leet maanosaamme ja kuluttaneet sen jentumishaluisesti Länsi-Eurooppaan Samaan tapaan kuin ensimmäisen maa- voimavaroja ja elinvoimaa. nähden. Olihan Yhdysvallat vetänyt ilmansodan jälkeen he olivat haluttomia Maailmansotien välisenä aikana tur- joukkonsa kotiin ja Britannian sekä sitomaan Yhdysvaltoja Euroopan koh- vauduttiin Kansainliittoon. Se jäi kui- Ranskan joukot olivat sidottuja torju- taloihin. Nato syntyikin vaivalloisesti. tenkin torsoksi, kun vahvin demokratia maan niiden siirtomaissa syntyneitä Erityisesti Washingtonin sopimuksen ja liiton alullepanija Yhdysvallat alusta vapautusliikkeitä, joita Neuvostoliitto avunantovelvoitteen, maineikkaan Art. alkaen jättäytyi sen ulkopuolelle. Lisäk- puolestaan tuki ja rahoitti. 5:n, kiemurainen sanamuoto kielii neu- si vahvimmat diktatuurit Saksa, Neu- Näissä vaikeissa oloissa syntyi Län- vottelujen vaikeudesta. Kommunistien vostoliitto, Italia ja Japani jättäytyivät si-Euroopan Unioni (WEU) kuuden valtaantulo Tshekkoslovakiassa vuonna Kansainliiton ulkopuolelle, erotettiin maan kesken Ison-Britannian ja Rans- 1948 antoi kuitenkin vauhtia kehityk- siitä tai eivät lainkaan kunnioittaneet kan ympärille, mutta ilman sodan hävin- selle. Yhdysvalloissa alettiin ymmärtää, peruskirjan henkeä ja kirjainta. Kan- nyttä Saksaa. Liiton konventionaaliset että Länsi-Euroopan demokratioiden sainliiton keskeisten valtioiden, euroop- sotilaalliset voimavarat eivät muodosta- tukeminen oli sen oman edun mu- palaisten suurvaltojen Ison-Britannian neet uskottavaa vastapainoa Neuvosto- kaista. Eurooppaan virtaava Marshall- ja Ranskan, voimavarat eivät riittäneet liitolle. Neuvostoliitto tiedosti kuitenkin apu käynnisti taloudellisen kehityksen Euroopan - saatikka maailman - rauhan Yhdysvaltojen ydinasemonopolin, joka ja Nato levitti suojaavan sateenvarjon turvaamiseen. vallitsi vuosina 1945-48. Se vakautti Länsi-Euroopan ylle. Viime vuosisadalla totalitääristen tilanteen meidänkin ”vaaran vuosina” Vuonna 1950 alkanut Korean sota virtausten - kommunismin, fasismin ja enemmän kuin Länsi-Euroopan omat nähtiin monella taholla Neuvostoliiton natsismin - taltuttaminen ei osoittautu- voimavarat. Länsi-Eurooppaan kohdistuvan hyök- nut mahdolliseksi ilman uuden mante- Länsi-Euroopassa nähtiin jo var-

Kylkirauta 1/2006 30 Kadettikunta 85-vuotta käyksen kenraaliharjoituksena. Amerik- olivat vapautuneet. Euroopan Unionin yritti vakauttaa tilannetta sotilaallisel- kalaisten joukkojen paluu Eurooppaan integraatio oli edennyt raha- ja talous- la rauhanturvaamisella, paljolti Länsi- kiihtyikin vasta 1950-luvun alussa. liiton kynnykselle ja asettanut yhteisen Euroopan maiden joukkoja käyttäen. Länsiliittoutuneiden sodanaikaisten yk- ulkopolitiikan tavoitteekseen. Näihin Toiminnalta puuttui uskottavuus, kun kössotilaiden Eisenhowerin ja Mont- aikoihin Natossa käytiin jopa lyhyt Yhdysvallat ei ollut täysimääräisesti gomeryn asettamisella liittokunnan keskustelu siitä pitäisikö liittokunnan mukana. Vasta viisi vuotta kestäneiden joukkojen johtoon lienee tavoiteltu lakkauttaa itsensä, kun Varsovan liitto- YK:n ja EU:n epäonnistumisten ja nöy- signaaliarvoa. kin oli hävinnyt näyttämöltä. Tähän ei ryytysten jälkeen Yhdysvallat suostui Viime vuonna tuli kuluneeksi 50 kuitenkaan päädytty, koska ilmeisesti puuttumaan asiaan täydellä voimalla. vuotta siitä, kun ajatus Euroopan puo- haluttiin seurata Venäjän kehitystä. Tämä merkitsi Naton käyttämistä vuo- lustusyhteisöstä ja Euroopan armeijasta Lisäksi puolustuksen uudelleen kan- desta 1995 alkaen. syntyi ja kuoli. Hanketta on virheel- sallistaminen arvelutti historiallisten Samalla EU:n voimattomuus toimi lisesti kuvattu ensimmäiseksi yrityk- seksi organisoida Euroopan puolustus eurooppalaisin voimin. Ajatuksen alku- juuret ovat muualla. Jo Naton syntyessä Yhdysvallat teki liittolaisilleen selväk- si, että uskottavaa konventionaalisin asein tapahtuvaa Länsi-Euroopan puo- lustusta ei saada aikaan ilman Saksan uudelleen varustamista. Tähän Saksan naapurit, erityisesti ranskalaiset, suh- tautuivat varsin epäluuloisesti näin pian sodan jälkeen. Jean Monnet, yhdistyneen Euroo- pan ”isä” esitti siksi, että Saksan uu- delleen aseistaminen organisoitaisiin eurooppalaisiin puitteisiin, Euroopan armeijaan, jota komentaisi ranskalainen kenraali. Se oli kuitenkin tarkoitus alis- taa Natolle eurooppalaisena panokse- na maanosan yhteiseen puolustukseen. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Javier Solana Ajatus syntyi Ranskassa ja kuoli Rans- tapaamassa Naton sotilaskomitean puheenjohtajaa kenraali Ray kan kansalliskokouksessa. Seurauksena Henaultia. Kuva Euroopan Neuvosto. oli, että Saksa otettiin Naton jäseneksi ja varustettiin kansallisella pohjalla uu- kokemusten valossa. EU:ssa vallitsi herätteenä. Tietoisuus siitä, että EU: delleen. Näihin päiviin saakka Saksan kuitenkin kehitysoptimismi. n pitää kyetä puuttumaan tehokkaasti asevoimat ovatkin olleet kiinteämmin Neuvostoliiton hajoaminen oli edes oman maanosan laitamilla puh- kytkettyjä Naton komentojärjestelmään avannut valtavan geopoliittisen tyhjiön, keaviin kriiseihin, oli herännyt. Kaikki kuin muiden jäsenmaiden joukot. Näin joka ulottui Tyyneltä valtamereltä At- se, mitä EU on viimeisten 6-7 vuoden siis naapurimaiden epäluulojen lantille ja Välimerelle. Venäjän asettu- aikana tehnyt sotilaallisella alalla yh- hälventämiseksi. minen Neuvostoliiton seuraajavaltioksi teistyönsä kohentamiseksi, on taval- onnistui vakauttamaan suurimman osan la tai toisella johdettavissa Balkanin Kylmä sota päättyy, EU:n aluetta, vieläpä lähes ilman verenvuoda- kriisin opetuksista. Se laukaisi EU:n tusta. Keski- ja Itä- Euroopassa saman valtavirrassa tietoisena tai alitajuisena tavoitteet täsmentyvät vaikutuksen tuotti EU:n taloudellisen elävän ajattelun, jonka mukaan Unionin Kylmä sota jäädytti ajatuksen Euroopan ja poliittisen yhteistyön sekä Naton täytyy kyetä tarvittaessa toimimaan it- omasta puolustuksesta lähes 40 vuo- rauhankumppanuuden ulottaminen senäisesti Yhdysvaltoihin nähden. Näin deksi. Jo 1980-luvulla Ranska yritti Neuvostoliitosta tai sen vaikutuspii- ymmärrettynä itsenäinen kriisinhallin- tosin elvyttää WEU:a, mutta huonolla ristä irrottautuneisiin maihin, vieläpä takyky, tarvittaessa Naton voimavaroja menestyksellä. Kun Euroopan Unio- Kaukasian ja Keski-Aasian valtioihin. käyttäen, tehostettu puolustusteollinen nin Maastrichtin sopimukseen 1990- Jälkikäteen ajatellen oli melkein ihme, yhteistyö ja jopa turvallisuustakuiden luvun alussa sisällytettiin ajatus siitä, että kaikki tapahtui kohtalaisen hyvässä sisällyttäminen Unionin perussopi- että Unionin maiden puolustusyhteistyö järjestyksessä ja lähes ilman verenvuo- mukseen ovat perusteltuja, legitiimejä saattaa ajan oloon johtaa yhteiseen puo- datusta. toimenpiteitä. Yhdysvallat hyväksyy ne lustukseen, oli paljon ehtinyt tapahtua. Vain Balkanilla vakauttaminen - ehkä hieman empien - olettaen, että ne Kylmä sota oli päättynyt viimeistään epäonnistui, mutta sitä pahemmin. eivät sellaisenaan vahingoita liittokun- Neuvostoliiton hajottua. Saksa oli taas Jugoslavian hajotessa EU ei kyennyt nan yhtenäisyyttä. yksi valtio. Itä- ja Keski-Euroopan maat toteuttamaan yhteistä politiikkaa. YK

31 Kylkirauta 1/2006 www.ibm.com/fi

SRV Yhtiöt ilm 177x130 11.1.2005 14:16 Page 1

Rakentamisen malli

Kylkirauta 1/2006 32 Kadettikunta 85-vuotta

Eurooppalainen vai mukaan avaudutaan toisille, kehitytään rellisillä laidoilla. Heikoimmillaan se euroatlanttinen puolustus? ja hyödytään yhdessä, ei talouskasvun on suojassa olevilla ydinalueilla, Rans- ontuessa nyt toimi. Turvallisuuden kan- kassa ja Saksassa. Yhdysvallat on tot- EU:n kehityksessä on turvallisuuspo- nalta on muitakin ongelmia. Unionin tunut käymään Aasian sotansa ilman liittisessa mielessä tultu tienhaaraan. riippuvuus tuontienergiasta kasvaa sanottavaa apua Euroopasta. Näin oli Säilyykö alueellinen puolustus Natol- nopeasti. Tilanne vaihtelee maasta toi- jo Korean sodassa, joka sitä paitsi oli la vai siirtykö se ajan mittaan Unionil- seen. Ranska panostaa suurelta osin YK:n turvallisuusneuvoston julistama le? Jatkokehityksessä ovat tarkkailtavia kotimaassa tuotettuun ydinenergiaan. puolustussota. Itse asiassa Yhdysvallat tunnusmerkkejä sotilaallinen komen- Saksa luottaa Venäjältä tuotuun öljyyn on saanut enemmän apua liittolaisiltaan tojärjestelmä, sotilaallinen suunnittelu, ja kaasuun. Johtoparilla on vastakkainen Afganistanissa ja Irakissa kuin aikoi- harjoitustoiminta ja normiston kehittä- energiapolitiikka. Venäjä näkee ener- naan Koreassa ja Vietnamissa. minen. Jos näiden kohdalla EU lähtee giansa ja raaka-aineensa pikemminkin On oireellista, että asemansa haa- luomaan Natolle rinnakkaisia rakentei- strategisena voimavarana kuin pelkkänä voittuvaksi kokevat maat, kuten naapu- ta, on ilmeistä, että liittokunta näivettyy rimme Baltiassa, tuntevat turvallisuuden ja menettää merkityksensä. takaajana suurempaa luottamusta Yh- Virallisella tasolla ei ainakaan avoi- dysvaltojen johtamaan Natoon kuin mesti esiinny tällaisia kaavailuja, ehkäpä Ranskan ja Saksan johtamaan EU:hun. Belgiaa lukuun ottamatta. Niitä saat- Parhaiten onnistutaan kuitenkin, jos EU taa löytyä poliittisissa puolueista (esim. ja Nato toimivat saumattomasti yhdes- gaullistit Ranskassa), valtion hallinnois- sä. sa, tutkimuslaitoksissa ja yksilöiden ta- Toistensa vaihtoehtoja EU ja Nato solla, vähemmän kuitenkin sotilaiden eivät ole, mutta EU:n etäistavoite keskuudessa. omasta puolustuksesta pysyy näköpii- Ne tahot, jotka kehittelevät tällaisia rin ulkopuolella. Siitä pitävät huolen ajatuksia, lähtevät ilmeisesti siitä, että liittokunnan vanhat atlantti-henkiset jä- Atlantin liiton perustamiseen aikoinaan senmaat Ison-Britannian johdolla ja johtaneet uhkakuvat ovat kokonaan ja uudet jäsenmaat. Nato syntyi euroop- lopullisesti poistuneet. Oletuksena on, palaisesta aloitteesta palvelemaan en- että Unioni kykenee jo itse huolehti- sisijaisesti eurooppalaisia etuja. Ei ole maan myös aluepuolustuksestaan ja että ajateltavissa, että eurooppalaiset hyl- siihen ei edes tarvita sellaista yliver- käisivät sen. Sen voi tehdä vain Yhdys- taista sotilaallista voimaa, jota vain Yh- vallat, joka kuitenkin tarvitsee parhaat Yhdistyneen Euroopan isä Jean dysvallat pitää hallussaan. Näin ollen liittolaisensa enemmän kuin pitkiin ai- Monnet Time-lehden kannessa yhteistyökyky Yhdysvaltojen kanssa, koihin. vuonna 1961. joka nyt jo heikkenee, ei olekaan ensi- Visio Unionin omasta puolustuk- arvoisen tärkeää. sesta elää kuitenkin, ja houkutus ko- Mitä todennäköisimmin massiivi- kauppatavarana. keilla kepillä jäätä tulee näkymään set vanhat uhkakuvat ovatkin poistuneet Ydinaseproblematiikka on uudes- yrityksinä pystyttää ”eurooppalaisia” ainakin mitä Unionin ja Naton sydän- taan ajankohtaistunut. Venäjällä on sotilaallisia rakenteita aloilla, jotka osit- maiden turvallisuuteen tulee. Unionil- samankokoinen ydinase kuin Yhdys- tain astuvat liittokunnan reviirille. Tämä la on kuitenkin ongelma: miten vastata valloilla. Jälkimmäinen on Naton puo- toiminta ei tapahdu Unionin puitteissa Narvasta Azoreille ja Lapista Välime- lustuksen viimeinen lukko, joka suojaa vaan siihen ryhtyvät muutamat Rans- relle ulottuvan alueen valtioiden varsin myös ydinaseetonta Saksaa tilanteessa, kan ja Saksan ympärille ryhmittyvät jä- erilaisiin turvallisuustarpeisiin ja odo- jossa uudet valtiot hankkivat itselleen senmaat. Se ärsyttää Yhdysvaltoja ja tuksiin. Millaista poliittista tahtoa ja näitä aseita. Jos EU rakentaisi oman Euroopan atlantti-henkisiä jäsenmaita, solidaarisuutta Unioni kykenisi mobili- puolustuksensa, suojaisiko Yhdysval- mutta siihen on jo totuttu, eikä se jär- soimaan vaikeuksissa olevan jäsenmaan tojen ydinase pelkällä olemassaolollaan kytä liittokunnan asemaa. hyväksi ja millaisia sotilaallisia resurs- enää Eurooppaa. Jos (ja kun) näin ei Kylmän sodan päätyttyä eurooppa- seja on tarjolla sen tueksi? Miten Unio- ole, pitäisikö Britannian ja Ranskan pie- laisten jäsenmaiden vaikutusvalta Na- nin oma puolustus ilman Yhdysvaltojen nemmät ydinaseet yhdistää ja asettaa tossa on lisääntynyt merkittävästi. Sitä voimavaroja rahoitettaisiin? EU:n käyttöön, vuorottelevan puheen- onkin mahdollista lisätä nyt, kun Yh- Unionin integraatiokehitys on vai- johtajamaan pitäessä laukaisukoodia dysvallat vastoinkäymistensä jälkeen keuksissa. Sen uudelleen käynnistymi- hallussaan?! Ajatus EU:n omasta puo- on kenties halukkaampi kuuntelemaan nen odottaa etenkin johtoparin Ranskan lustuksesta herättää enemmän kysy- liittolaisiaan. Yhdysvallat ja EU tarvit- ja Saksan ongelmien selvittämistä. myksiä kuin vastauksia on tarjolla. sevat toisiaan demokraattisten arvojen Tämä vie aikaa ja sillä välin Unioni on Natollakin on ongelmansa. Uskolli- ja konkreettisten etujensa puolustami- vaarassa joutua jonkinlaiseen nolla- suus liittokuntaa kohtaan näyttää olevan seksi maailmassa, jonka kehityksen dy- summapeliin, joka heikentää solidari- suurimmillaan Venäjän läheisyydessä, namiikka näyttää siirtyvän muualle. teettia. Vanha integraatiokonsepti, jonka Pohjolassa ja muualla maanosan me- r

33 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta Eurooppalaista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa Afrikassa

uoden 2004 turvallisuus- ja EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) puolustuspoliittisessa selonte- V ossa Afrikka mainitaan pari- myötä Suomen turvallisuuspolitiikan kenttä on kymmentä kertaa. Siinä todetaan muun huomattavasti laajentunut, ei vain oman maan, vaan muassa, että Afrikan kehitys ja vakaus myös oman maanosan ulkopuolelle. Erityisesti Afrikka kuuluvat unionin välittömiin turvalli- suusetuihin. Esiin tuodaan myös Afri- nousee nyt esiin tuon tuostakin: esimerkiksi EU:n kan unionin AU:n kriisinhallintakyvyn taisteluosastojen todennäköisenä kohdealueena kehittämisen tärkeys. Jo vuoden 1995 turvallisuus- ja puolustuspoliittinen se- pidetään Afrikkaa. lonteko itse asiassa hieman pohjusti uutta ajattelua toteamalla, että selkka- Sotilasoperaatiot AMIS II pyrkii konfliktin osapuolten ukset ja uhat kansainväliselle turvalli- Kongossa ja Sudanissa keskinäisen luottamuksen lisäämiseen, suudelle Euroopan lähialueilla - kuten siviilien suojeluun ja humanitaarisen Afrikassa - heijastuvat monin tavoin Unionin tähänastisista 15 kriisinhallin- tilanteen parantamiseen. Sitä tuetaan myös Eurooppaan. taoperaatiosta neljä on ollut sotilasope- mm. siviilipoliisien kouluttamisella, Miksi Afrikka on niin keskeinen raatioita, ja niistä kaksi Afrikassa. sotilasteknisellä avulla ja koulutuk- EU:n yhteisessä turvallisuus- ja puo- Kesän 2003 operaatio Artemis Kongon sella sekä tarvittaessa ilmatilan val- lustuspolitiikassa? Uhkaako Afrikka demokraattisessa tasavallassa oli EU:n vonnalla. Kyseessä onkin yhdistetty Euroopan turvallisuutta? Vai takti- ensimmäinen sotilaallinen kriisinhal- siviili- ja sotilasoperaatio. Parhaillaan koidaanko yhteisen turvallisuus- ja lintaoperaatio Euroopan ulkopuolella. tutkitaan käytännön mahdollisuuksia puolustuspolitiikan kehittämisessä et- Operaatio pohjusti YK:n ja EU:n uutta uuteen operaatioon Kongossa, jonne siskelemällä ”helppoa” kohdetta, josta yhteistyötä; se perustui YK:n pääsih- YK on pyytänyt apua myöhemmin tänä muut toimijat eivät olisi kiinnostu- teerin pyyntöön ja vaikutti myös taiste- vuonna järjestettävien vaalien turvaa- neita, ja korostetaanko omia, vähäisiä- luosastokonseptin kehittymiseen. EU:n miseksi. kin operaatioita oman kansainvälisen tehtävänä oli rauhoittaa Bunian aluetta, imagon kiillottamiseksi? jotta YK voisi jatkaa omaa rauhanturva- EU:n Yhteisen ulko- ja turvallisuuspoli- operaatiotaan. Operaatio osoitti EU:n tiikan kannalta Afrikka on vielä uusi ja pystyvän paitsi itsenäiseen, myös no- monimuotoinen läsnäolo tuntematon maanosa. Euroopan unio- peaan päätöksentekoon ja toimintaan. EU on aloittanut Afrikassa myös siviili- nille kokonaisuutena se ei kuitenkaan Yhteisymmärryksestä ja joustavuudes- kriisinhallintaoperaatioita. Huhtikuusta ole outo. EU:n kriisinhallintaoperaa- ta kertoi se, ettei ulkoministereiden 2005 sillä on ollut Kinshasassa maan tioiden välitön haaste onkin luonteel- tarvinnut kokoontua, vaan ministeri- hallituksen pyynnöstä 30 hengen polii- taan unionin sisäinen: miten nivoa neuvoston muut kokoonpanot (oike- sioperaatio (EUPOL Kinshasa), jossa yhteen turvallisuuspolitiikan ja unionin us- ja maatalousministerit) päättivät komissio on mukana, samoin kuin YK muiden ulkosuhteiden tarpeet ja asia- operaatiosta. yhteistyökumppanina. Operaatio EUS- listat? Toisen haasteen asettavat muut Toinen sotilaallinen operaatio Af- EC-RD Congo on puolestaan viime toimijat. EU ei todellakaan ole Afrikas- rikan mantereella on ollut Afrikan kesäkuusta lähtien auttanut kahdeksan sa yksin: sen pitää toiminnassaan ottaa unionin AMIS II-operaation tukemi- asiantuntijan voimin Kongon turvalli- huomioon ainakin mantereen omat or- nen Sudanissa. AMIS-operaatiossa oli suussektorin uudistamisessa. Samalla ganisaatiot, YK ja Nato. kyse tulitaukosopimuksen valvonnasta.

Kylkirauta 1/2006 34 Kadettikunta 85-vuotta

EU on tukenut elokuusta alkaen Af- Selkeitä rajat eivät kuitenkaan ole, sillä rikan unionin siviilipoliisioperaatiota ykköspilarin kautta rahoitettaviin toi- (AMIS II CIVPOL) Sudanin Darfuris- miin voivat kuulua myös monenlaiset sa; 16 poliisin tehtäviin on kuulunut selkeästi turvallisuutta edistävät toimet, muun muassa koulutus. kuten aseistariisunta ja miinanraiva- Afrikan tekee EU:lle keskeiseksi us. siirtomaahistoria mutta myös maan- Komission ja ministerineuvoston, tieteellinen läheisyys. Afrikka ei ole ylikansallisten elinten ja jäsenvaltioi- Euroopasta kovinkaan kaukana, Gib- den hieman keinotekoisesti toisistaan raltarin salmen kohdalla 14 kilometrin erotetut roolit erilaisissa toimintamuo- päässä. Pohjois-Afrikan valtiot kuu- doissa hidastavat EU:n uuden sotilaal- luvatkin Unionin naapuruuspolitiikan lisen ulottuvuuden sulautumista osaksi piiriin. Turvallisuuden lisääminen lä- unionia. Samalla uusi ulottuvuus on hialueilla on myös yksi EU:n turval- osaltaan ehkä vauhdittamassa pilarija- lisuusstrategian tavoite. Epävakaus ja on murtumista. Kestää aikansa, ennen konfliktit Afrikassa voivat yhdessä esi- kuin yhteisymmärrykseen turvallisuus- merkiksi siirtolaisuuden tai asekaupan ja kehitystavoitteiden yhdistämisestä kanssa epäsuorasti uhata myös Euroo- päästään. Siihen suuntaan pitäisi kui- pan turvallisuutta, mutta ennen muuta Hanna Ojanen tenkin olla menossa. Kuten EU:n ja ne uhkaavat maanosan omaa kehitys- PhD, Erikoistutkija Afrikan maiden suhteita säätelevä Co- tä ja samalla EU:n tavoitteiden toteu- tonoun sopimus korostaa, turvallisuus tumista esimerkiksi ihmisoikeuksien Ulkopoliittinen instituutti on kehityksen edellytys. turvaamisessa ja köyhyyden vähentä- Toinen haaste ovat muut toimijat. misessä. EU:lle keskeistä on pyrkimys edesaut- Siinä missä taisteluosastot ovat vain Kokonaisvaltaisen taa Afrikan konfliktien ennaltaehkäi- pieni osa EU:n kriisinhallintakykyä, kriisinhallinnan haasteet syä, hallintaa ja ratkaisua vahvistamalla ovat myös EU:n tähänastiset operaati- ja kehittämällä Afrikan maiden ja jär- EU:lla on periaatteessa hyvät edellytyk- ot Afrikassa olleet vain pieni osa Af- jestöjen omaa kriisinhallintakykyä. set sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan rikan ja Euroopan välisten suhteiden Tämä voi olla myös vaihtoehto tai täy- yhteen nivoutumiselle. Kokonaisval- kokonaisuutta. EY:tä ja Afrikan maita dennys sen omille operaatioille. EU:n taista kriisinhallintaa voivat kuitenkin ovat jo 1960-luvulta yhdistäneet laajat toimintasuunnitelma Afrikan rauhan haitata myös EU:n pilarijakoon liittyvät kauppasopimukset, joihin ajan myötä ja turvallisuuden tukemiseksi marras- rahoitusongelmat. Käytännössä lähes on sisällytetty enemmän myös poliit- kuulta 2004 korostaa Afrikan oman toi- kaikki yhteiset ulkosuhteiden hoitoon tista vuoropuhelua. Komissio on näissä mintakyvyn vahvistamista, koulutusta, tarkoitetut varat kuuluvat ykköspilarin suhteissa merkittävä toimija myös varustamista, operaatioiden tukemista piiriin. Kakkospilarin YUTP-budjetti kehityspolitiikkansa kautta. Viime sekä YTPP:n neuvonta- tai muita ope- on siitä vain prosentin luokkaa, 62 M joulukuussa hyväksytty EU:n Afrikka- raatioita AU:n tai YK:n operaatioiden euroa vuonna 2005. YUTP-budjetti on strategia puhuu jo strategisesta kump- yhteydessä. Afrikan unioni on käyn- tarkoitettu toimiin, joilla ei ole sotilaal- panuudesta ja korostaa EU:n suoraa nistänyt omia kriisinhallintaoperaatioi- lista tai puolustuksellista merkitystä, tukea AU:lle, alueellisille ja YK:n taan Burundissa ja Sudanissa. Afrikan kuten siviilikriisinhallintaan. Sotilaal- hankkeille Afrikassa, myös taistelu- valmiusjoukot (African Standby Force, lisesti tai puolustuksellisesti merkittä- osastot mainiten. ASF) toivottaisiin saatavan toiminta- viä hankkeita, esimerkiksi sotilaallista Afrikan kriisinhallinnan ensim- valmiiksi vuonna 2010. Niihin kuului- kriisinhallintaa, rahoittavat jäsenmaat mäinen haaste onkin se, että EU on si viisi alueellista prikaatia. Joukkojen suoraan. Kriisinhallinnan rahoituksen Afrikassa läsnä samanaikaisesti mo- henkilöstömäärä olisi yhteensä 15 000. turvaamiseksi on perustettu erityinen nessa eri muodossa, eivätkä sen oikea Kyseessä eivät olisi yksinomaan so- EU:n Afrikan rauhanrahasto (Afrikan ja vasen käsi aina tunnu kuuluvan tilasjoukot, vaan niihin liittyisi myös Peace Facility). Sen kautta osoitettiin samaan vartaloon. Kehitysyhteistyö siviilipoliiseja sekä ihmisoikeus- ja hal- vuonna 2004 kaikkiaan 250 miljoonaa monine muotoineen, humanitaarinen linnon asiantuntijoita. euroa Euroopan kehitysrahastosta Af- apu, kauppapolitiikka ja poliittinen rikan kriisinhallintakyvyn parantami- dialogi kuuluvat EU:n ylikansalliseen seen AU:n harkinnan mukaisesti. Tämä Afrikka puoleen, Euroopan yhteisön eli ns. herätti vilkkaan keskustelun siitä, voiko ykköspilarin piiriin ja siten komis- kiinnostaa muitakin kehitysapuvaroja käyttää sotilaalliseen sion vastuulle. Komissio kehittää kriisinhallintaan. Ehtoja asetettiin: ra- Afrikka ei kiinnosta ainoastaan EU: aktiivisesti myös omaa nopeaa kriisin- haston varoilla ei esimerkiksi voida ta, vaan myös esimerkiksi Kiinaa ja hallintavalmiuttaan ja operaatioiden ra- varustaa sotilaita hankkimalla aseita. Yhdysvaltoja. YTPP:n alkuvaiheessa hoitusmahdollisuuksia. Sotilaallinen Varusteet on siis saatava jostain muu- ehkä vielä ajateltiin, että Afrikka voisi kriisinhallinta taas on kakkospilarin alta tai jonkin muun toimijan tuella. olla luonteva maanosa eurooppalaisille hallitustenvälistä toimintaa. operaatioille sen tähden, ettei Yhdys-

35 Kylkirauta 1/2006 Kylkirauta 1/2006 36 Kadettikunta 85-vuotta

Kongo demokratisoituu. Vaalimateriaalia jaetaan monin eri keinoin. Kuva Bil Tchagbele Monuc.

valloilla ollut siellä erityisiä intresse- apua operaatioihinsa sekä EU:lta että muiden keinojen kustannuksella. EU: jä. Näin tuskin on. Afrikan nähdään Natolta, ja Nato onkin kouluttanut AU: n toiminnassa heijastuu kuitenkin rea- kuuluvan Yhdysvaltain elintärkeiden n upseereita. AMIS II:n tukena Nato listinen varovaisuus. EU:n jäsenmaat kansallisten etujen piiriin yhtäältä on toiminut EU:n kanssa rinnakkain; tuntuvat ymmärtävät hyvin, ettei Af- luonnonvarojen, toisaalta terrorismin EU:n Artemis-operaatiossa Natolla ei rikka ole Balkan. Esimerkiksi Saksa takia. Yhdysvallat tuo noin 16% öljys- ollut roolia. Järjestöjen välinen Berliini onkin ollut pidättyväinen sotilasope- tään Afrikasta, ja osuuden odotetaan plus-sopimusten mukainen yhteistyö ei raatioiden ja erityisesti oman osallis- lähivuosina kasvavan neljännekseen. näytä vielä konkretisoituneen. tumisensa suhteen. Se vastusti aluksi Arveltu yhteys heikkojen tai romahta- Toimijoita on siis paljon. Monet myös Artemis-operaatiota, ja saattaisi neiden valtioiden ja terrorismin välillä ovat kiinnostuneita esimerkiksi Afrikan nyt olla kannattamassa poliisivoimava- näyttää lisäävän tarvetta sotilaalliseen maiden turvallisuussektorien uudista- roihin turvautumista Kongon vaalien läsnäoloon mantereella. Myös Naton misesta, niin järjestöt kuin yksittäiset rauhoittamisessa esimerkiksi saksalais- läsnäolo Afrikassa perustuu osin kol- maatkin. Niiden tavoitteet ja toiminta- ranskalaisen taisteluosaston käytön lektiiviseen puolustukseen terrorismia periaatteet eivät välttämättä ole yhte- sijaan. Suomikaan ei osallistunut EU: vastaan. Sen Välimeren merenkulkua nevät, eikä koordinaatio ole helppoa. n ensimmäiseen sotilaalliseen Afrikan- valvova operaatio ”Active Endeavour” EU:lla onkin pohdittavanaan paitsi se, operaatioon. Taisteluosastojen myötä on liittouman mukaan artikla 5:n mu- miten se itse haluaa toimia, myös se, se voi olla seuraavassa mukana. Sitä kaista puolustusta, johon ryhdyttiin millä lailla ja missä määrin se voi tehdä ehkä kuitenkin odotetaan jonkin aikaa. vuoden 2001 syyskuussa Yhdysval- yhteistyötä muiden kanssa. Sotilaallinen kriisinhallinta on unionin toihin kohdistuneiden terrori-iskujen Afrikan-politiikan kokonaisuudessa lo- seurauksena. Nato on myös kiinnostu- Sotilaallinen kriisinhallinta pulta kuitenkin poikkeuksellinen toi- nut tiiviistä suhteista Pohjois-Afrikan mintamuoto. r maihin. poikkeuksellinen Natoa suuntaa Afrikkaan myös EU: toimintamuoto n kehityksen seuraaminen. On esitet- EU:n uutta sotilaallista kriisinhallintaa ty sellainenkin tulkinta, että Nato on on kritisoitu esimerkiksi siitä, että Af- pitänyt EU:n kasvavaa kiinnostus- rikan-operaatioissa olisi ensisijaisesti ta Afrikkaa kohtaan pyrkimyksenä kyseessä EU:n omien tarpeiden edistä- autonomiaan ja jonkinlaiseen yk- minen, ei niinkään kriisien estäminen sinoikeuteen. Siksi se on vastannut il- tai hallinta sinänsä, tai että sotilaallisen moittamalla olevansa itse kiinnostunut voiman käyttö olisi nyt korostumassa operaatioista Afrikassa. AU on pyytänyt

37 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta Eurooppalainen Nato Tätä päivää vai tulevaisuutta?

Presidentinvaalien yhteydessä käytyä turvallisuuspoliittista keskustelua väritti kysymys siitä, onko Nato eurooppalaistumassa. Joidenkin mielestä eurooppalainen Nato on satuolento, jota ei ole olemassa, toiset taas katsoivat, että Nato on pikemminkin muuttumassa globaaliksi turvallisuusjärjestöksi. Kuten niin usein suomalaisessa keskustelussa käy, eurooppalaisesta Natosta tuli iskulause, jonka puolesta ja vastaan otettiin kantaa ilman, että olisi välttämättä tarkennettu sitä, mitä Naton eurooppalaistumisella oikein tarkoitetaan. Itsestään Tuomas Forsberg selvää ei pitäisi olla senkään, että Naton mahdollinen Professori eurooppalaistuminen olisi Suomen kannalta pelkästään myönteistä.

aton eurooppalaistumisessa on eivät myöskään muodosta Natossa la. Naton käymässä Kosovon sodassa karkeasti ottaen kysymys kah- mitään omaa erillistä blokkia. Ollaan Yhdysvallat oli pääosassa, mutta Naton N desta asiasta: päätöksenteosta ja siis vielä kaukana siitä tilanteesta, nykyisissä kriisinhallintaoperaatioissa sotilaallisesta taakanjaosta. Eurooppa- että Natossa olisi yhtenäinen euroop- eurooppalaisten panos on ollut paljon laistuminen voi siis tarkoittaa yhtäältä palainen pilari Yhdysvaltojen rinnal- mittavampi kuin amerikkalaisten. Esi- sitä, että eurooppalaisten asema Naton la. Täysin eurooppalaista Natoa ei merkiksi Kosovossa olevista 17 000 päätöksenteossa vahvistuu tai toisaalta kukaan edes pyrikään rakentamaan, hengen vahvuisista joukoista vain yksi sitä, että ne ottavat enemmän vastuuta koska koko liittouman ytimessä on ni- kymmenesosa on nykyään amerikka- Naton kollektiivisesta puolustuksesta menomaan muodostaa side Yhdysval- laisia. Afganistanissa 8000 hengen ja sotilaallisista operaatioista. Vaikka tojen ja Euroopan välille. ISAF-operaatiossa amerikkalaisia on nämä kaksi ulottuvuutta on syytä erot- mukana vain 150 (tosin niiden määrää taa, on selvää, etteivät ne ole erillisiä Naton on suunniteltu lisättävän). Myös näiden vaan vaikuttavat toisiinsa: euroop- Nato-operaatioiden johtovastuu on eu- palaisten asema päätöksenteossa voi eurooppalaistumisesta rooppalaisilla. Bosniassa Naton ope- vahvistua vain mikäli eurooppalaiset voidaan puhua raatio siirrettiin vuonna 2004 EU:n vahvistavat myös sotilaallista panos- vastuulle ja paikalle jäi vain pieni Nato- Kollektiivisen puolustuksen osalta se taan suhteessa Yhdysvaltoihin ja päin yksikkö, joka keskittyi terrorismin vas- näkyy amerikkalaisten joukkojen ra- vastoin. taisiin toimiin. dikaalina supistamisena Euroopassa. EU:n tavoitteena ei kuitenkaan Naton 25 000 miehen vahvuisten Kylmän sodan aikaisesta 300 000 mie- ole rakentaa samanlaista sotilaallista nopean toiminnan joukkojen (NRF) on hestä on tultu noin 100 000 miehen voimaa kuin Yhdysvalloilla. EU:n tur- myös tarkoitus koostua eurooppalaisis- vahvuuteen ja suunnitelmissa on vä- vallisuus- ja puolustuspolitiikan ke- ta sotilaista. Näin eurooppalaiset voi- hentää näitä joukkoja vielä noin puolel- hittymisestä huolimatta eurooppalaiset sivat jatkossa antaa isomman panoksen

Kylkirauta 1/2006 38 Kadettikunta 85-vuotta

Naton globalisoituessa kysymykset kulttuureista nousevat tärkeiksi. Kuva Reuters.

myös entistä vaativampiin kriisinhal- sia operaatioita ilman, että Yhdysvallat listen hallitusten. Tammikuussa 2006 lintaoperaatioihin. Nopean toiminnan olisi kuitenkaan antanut eurooppalai- uutisoitu Hollannin epäröinti lähettää joukkojen kokoaminen on ylipäätään sille riittävää poliittista sanansijaa? Eu- 1000 sotilasta Afganistanin rauhat- väline modernisoida eurooppalaisia rooppalaistuminen ei ehkä ole näkynyt tomaan eteläosaan kertoo siitä, että joukkoja. Naton päätöksenteossa ja komentora- päätöksentekovalta säilyy jäsenmaissa, Yhdysvaltojen kannalta tässä ke- kenteissa samalla tavalla kuin Naton vaikka operaatio olisi sinänsä hyväk- hityksessä ei ole ollut mitään erityistä operaatioissa, sillä perusrakenteita on sytty yhteisesti. Yhdysvallat voi yrit- ongelmaa, sillä Washingtonin näkö- hankala muuttaa. Eurooppalaiset teke- tää painostaa maita poliittisesti, mutta kulmasta tärkeimmät operaatiot ovat vät keskenään yhteistyötä enemmän sillä ei ole keinoja pakottaa jäsenmaita olleet Natosta erilliset ”Operaatio Irakin kuin kylmän sodan aikana, mutta silti operaatioihin. vapaus” Irakissa ja ”Operaatio kestävä mitään yhtenäistä eurooppalaista rin- Eurooppalaisten näkökulmasta vapaus” Afganistanissa, joihin se on tamaa Naton sisällä ei ole olemassa, suurin ongelma ei olekaan siinä, että halunnut keskittää voimansa. Näihin- mikä nähtiin hyvin mm. Irakin sodan Nato olisi päätöksentekorakenteeltaan kin operaatioihin monet eurooppalai- aikana. Eräät eurooppalaiset ovat ha- liian amerikkalainen vaan siinä, että set liittolaiset ovat osallistuneet, mutta lunneet muuttaa komentojärjestelmiä Yhdysvallat ei käytä keskeisissä tur- pääosa niiden sotilaallisesta panoksesta enemmän eurooppalaiseen suuntaan, vallisuuskysymyksissä Natoa yhteisenä ja niiden johto ovat olleet Yhdysvalto- mutta asia on ainakin toistaiseksi vielä päätöksentekofoorumina. Eurooppa- jen vastuulla. Monien eurooppalaisten sen verran arka, että esimerkiksi Naton laisten halukkuus kantaa isompaa vas- on sotilasteknologisen kuilun vuoksi Euroopan joukkojen komentajuus säi- tuuta Naton kriisinhallintaoperaatioista vaikeasta edes käydä amerikkalaisten lynee jatkossakin amerikkalaisilla, kun perustuu juuri siihen ajatukseen, että kanssa samaa sotaa. Esimerkiksi Ira- taas liittouman pääsihteeri pysyy eu- vain sitä kautta voitaisiin säilyttää Yh- kissa on noin 150 000 amerikkalaista ja rooppalaisena. Käytännössä Yhdysval- dysvaltojen mielenkiinto Natoa koh- noin 20 000 liittolaisten sotilasta, joista loilla on edelleen keskeinen asema taan. Niin kauan kun eurooppalaiset hieman alle 15 000 Euroopasta. Afga- Naton päätöksenteossa, mikä näkyy vielä uskovat, että Yhdysvaltoja tarvi- nistanissa taas on noin 18 000 ame- aloitteellisuutena Naton uudistusten taan varmuuden vuoksi turvaamaan so- rikkalaista ja noin 3000 liittolaisten suhteen ja Yhdysvaltojen kansallisen tilaallisesti Euroopankin aluetta ja että sotilasta Naton ulkopuolisessa operaa- komentorakenteen rinnakkaisena käyt- sen voimavaroilla voidaan tukea eu- tiossa. tönä monissa Naton operaatiossa. Silti rooppalaista kriisinhallintaa, Naton ei Onko siis niin, että Naton eurooppa- Yhdysvallat ei voi päättää asioista ohi haluta näivettyvän. Monet eurooppalai- laistuminen on koskenut sen sotilaalli- eurooppalaisten jäsenmaiden kansal- set ovat kuitenkin selvästi valmiimpia

39 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta

Sotilaalliset operaatiot sisältävät aina riskejä olivatpa ne Euroopassa tai Euroopan ulkopuolella. Kuvassa ISAF-helikopterit Afganistanin vuoristoon törmänneen siviilikoneen hylyllä. Kuva ISAF. kuin ennen ottamaan tämänkin riskin. Jos Naton kriisinhallintaoperaati- maailmantilanteessa sittenkin neutraa- ossa päävastuu tulee olemaan euroop- limpi väliintulija kuin Yhdysvaltoihin Euroopan ja Yhdysvaltojen palaisilla, niin mikä sitten on Naton ja assosioitu Nato. EU:n välinen työnjako kriisinhallinnas- Toisaalta työnjakoa voidaan hah- välinen työnjako sa tulevaisuudessa. Mitään sopimusta motella niinkin, että sotilaallisesti vaa- Toimivan tasapainon löytäminen Naton asiasta ei ole olemassa eikä varmaan tivammat operaatiot myös Euroopassa päätöksenteossa ja taakanjaossa tulee- tullakaan tekemään. Eräitä käytäntöjä ja sen lähialueilla kuuluisivat Natolle kin säilymään poliittisena kiistakysy- on jo kuitenkin muotoutunut. ainakin niin kauan kun EU:n kriisin- myksenä Euroopan ja Yhdysvaltojen Yhtäältä työnjako voidaan ajatella hallintakyky on vielä kehitteillä ja vaja- välillä. Mitään helppoa ratkaisua ei maantieteellisesti: mitä kauempana vainen. Esimerkiksi Kosovon tilanteen ole olemassa, sillä erimielisyydet eivät Euroopasta operaatiot ovat, sitä tär- kärjistyminen saattaisi olla edelleenkin johdu Euroopassa päätään nostanees- keämpää on nojata Yhdysvaltojen re- liian vaativa haaste EU:n hoidettavak- ta antiamerikkalaisuudesta tai Bushin sursseihin ja sitä todennäköisemmin si. Yhdysvaltojen halukkuus sitoutua unilateraalista ulkopolitiikasta vaan operaatiot suoritettaisiin Naton lipun Kosovon tilanteen jälkihoitoon tulee taustalla on jo kylmän sodan ajoilta alla kuten Afganistanissa. EU taas kes- todennäköisesti olemaan testi siitä, tu- periytynyt rakenteellinen jännite. Esi- kittyisi Euroopan lähialueiden ja ai- leeko Natolla vielä olemaan mielekästä merkiksi Vietnamin sodan aikana Yh- nakin ranskalaisten mielestä Afrikan roolia kriisinhallintaoperaatioissa Eu- dysvallat halusi, että eurooppalaiset kriiseihin, jonne se ei haluaisi Yh- roopassa. Raja operaation vaativuu- ottaisivat suuremman vastuun Euroo- dysvaltojen liiaksi tunkeutuvan. Tämä den suhteen on kuitenkin häilyvä ja on pan puolustuksesta kun taas euroop- työnjako veisi Natoa enemmän ’glo- hyvä pitää mielessä, että Natoa ei kui- palaiset halusivat pitää Yhdysvallat baalin Naton’ suuntaan, sillä tällaisiin tenkaan pystytä (tai ei haluta) käyttä- sitoutuneena Eurooppaan. Tuolloin yh- kriiseihin keskittyvästä Natosta olisi mään kaikkein vaativimpiin ja samalla teinen uhkakuva oli kuitenkin selvä ja loogista tehdä myös jäsenkunnaltaan kiistanalaisimpiin operaatioihin vaan se rajoitti kiistojen luonnetta. Kylmän entistä globaalimpi: yhteistyösuhteita niitä varten Yhdysvallat kokoaa var- sodan jälkeen tilanne on muuttunut. ollaankin kehittämässä mm. Australian, masti jatkossakin oman halukkaiden Mitä enemmän uhkakuvat, toimintata- Japanin ja Korean kanssa. Vastaväit- koalition. vat ja arvot Euroopassa ja Amerikassa teenä tälle työnjaolle voidaan kenties Työnjakoa on pohdittu siltäkin kan- toisistaan erkanevat, sitä tiukemmiksi esittää se, että EU voisi monissa maa- nalta, että Nato olisi jotenkin primää- ja toistuvammiksi kiistat tulevat. ilman kriiseissä olla ainakin nykyisessä rimpi toimija EU:hun verrattuna: EU

Kylkirauta 1/2006 40 Kadettikunta 85-vuotta hoitaisi ottaisi hoitaakseen tai ainakin harkittavakseen ne operaatiot, jotka eivät jostain syystä soveltuisi Natolle. Tällaista suhdetta ehdotti muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel puhuessaan Münchenin turvallisuus- konferenssissa helmikuussa 2006. Hie- rarkiaa järjestöjen välille tuskin silti pystytään muodostamaan, sillä riittä- vän monet eurooppalaiset eivät halua antaa Natolle etusijaa päättää, mitkä operaatiot kuuluisivat sille ja mitkä EU:lle. Esimerkiksi EU:n Kongon ope- raatio vuonna 2003 suoritettiin ilman, että asiaa olisi ensin käsitelty Natos- sa.

Eurooppalaistuminen ja globaalistuminen rinnakkain Naton tavoitteena on toimia ennakoivasti jäsenmaidensa alueiden ul- kopuolella. Kuva Kunduzin kaupungista Afganistanista. Kuva ISAF. Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa Euroopassa on Suomessa pidetty toi- vottavana siitä riippumatta haluamme- ei välttämättä takaisi meille tärkeiden Naton toimintakyky riippuu tule- ko me itse liiton jäseniksi tai emme. pohjoisten alueiden turvallisuuskysy- vaisuudessakin siitä, että se on euroop- Suomen kannalta on tietysti hyvä, mysten huomioon ottamista nykyistä palaisia ja amerikkalaisia yhdistävä että eurooppalaisten ääni kuuluisi paremmalla tavalla. Suomalaisten ja ja molempia hyödyttävä organisaatio. Naton kautta myös Washingtonissa. ruotsalaisten poissaolon vuoksi agen- Monessa suhteessa Nato on eurooppa- Jos Natoon muodostuisi yhtenäinen dan ajaminen jäisi Baltian maiden sekä lainen jo nyt eikä se voi ainakaan krii- eurooppalainen rintama, voisivat eu- Norjan ja Tanskan harteille, joilla on sinhallinnan osalta enää kovin paljon rooppalaiset saada paremmin läpi omia perinteisesti ollut suhteellisesti enem- eurooppalaisemmaksi tulla. Siksi eu- näkemyksiään esimerkiksi kriisinhal- män vaikutusvaltaa Washingtonissa rooppalaistumisen vastapainona tulee linnassa mutta se edellyttäisi euroop- kuin Brysselissä. Tässä mielessä Naton myös olemaan Naton globalisoitumi- palaisilta myös entistä suurempaa eurooppalaistuminen antaisi Suomelle nen, mikä näkyy ei vain uusien teh- sotilaallista panostusta. Toisaalta se selkeän perustan harkita jäsenyyttä. tävien vaan myös uusien kumppanien hakemisena eri puolilta maailmaa. Vaikka eurooppalainen ja globaali Nato helposti ymmärretään toistensa vasta- kohtina, ne eivät ainoastaan voi vaan niiden jopa täytyykin elää päällekkäin, mikäli Naton halutaan säilyttää paik- kansa keskeisenä turvallisuusjärjestönä jatkossakin.

Kirjoittaja hoitaa maailmanpolitii- kan professuuria Helsingin yliopistos- sa. r

Ranskalaiset sotilaat partioivat Naton johtamassa ISAF-operaatiossa Afganistanissa. Kuva ISAF.

41 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta Kokonaisuusmaanpuolustuksen yhteensovittaminen Verkottuvan yhteiskunnan henkivakuutus

Turvallisuusympäristön Kokonaismaanpuolustus on kansallista muuttuminen turvallisuusratkaisuamme toteuttava toimintamalli. Uhkien monimuotoistuminen, kansalli- Siihen liittyvien toimien yhteensovittaminen on säädetty nen ja kansainvälinen keskinäisriippu- vuuden lisääntyminen sekä osin näihin puolustusministeriön tehtäväksi. Vastattaessa tämän liittyen yhteiskunnan haavoittuvuuden päivän uhkiin tarjoaa kokonaismaanpuolustus toimivan lisääntyminen pakottavat viranomaiset ja kustannustehokkaan työkalun. Uhkakuvien kiinnittämään yhä enemmän huomio- ta yhteiskunnan kriittisten toimintojen muuttuessa yhä moniulotteisemmiksi on ja niihin liittyvien kohteiden suojaa- toimintamallimme käyttökelpoisuus vain lisääntymässä. miseen. Kansallisen suvereniteettim- me ja kansalaistemme suojaaminen tähän kuuluu luonnollisesti toimiva Edellä todetun perusteella voidaan edellyttävät lisääntyvässä määrin myös kriisiviestintä ja harjoittelu. Kokonai- siis selkokielellä todeta, että koko- elintärkeiden toimintojen turvaamista. suuden hallinta edellyttää kuitenkin toi- naismaanpuolustus tarkoittaa sellaista Alueiden ja kohteiden suojaamisen rin- mivaa koordinointialustaa. valtiota tai sen kansalaisia koskevaa nalle, siis rinnalle ei tilalle, on selvästi toimintamallia, jossa niin uhkia, niihin noussut tarve turvata myös yhteiskun- Kokonaismaanpuolustuksen liittyvää varautumista harjoituksineen nan elintärkeät toiminnot. kuin varsinaisia kriisitilanteen hal- Turvallisuusuhkat ovat keskenään käsite linnassa tarvittavia toimenpiteitä yhä syvemmin sekoittumassa, työntä- Määritelmän mukaan ”kokonaismaan- tarkastellaan aina kokonaisuutena. mässä lonkeroitaan toistensa lomaan. puolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä Tämä on kokonaismaanpuolustuksen Raja sotilaallisten ja ei-sotilaallisten sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla yhteensovittamista. uhkien ja keinovalikoimien välillä on turvataan valtakunnan itsenäisyys sekä hämärtynyt. Uhkien kategorisoiminen kansalaisten elinmahdollisuudet ja tur- Yhteensovittaminen joko sisäisiin tai ulkoisiin on yhä kei- vallisuus ulkoista, valtioiden aiheutta- - mitä se on? notekoisempaa. Kriisien hallinta ja jäl- maa tai muuta uhkaa vastaan”. kihoito ei useinkaan ole mahdollista Määritelmä on erittäin kattava. Se Valtionhallinnossa yhteensovittaminen puhtaasti joko sotilaallisin tai ei-soti- sisältää kaikki kuviteltavissa olevat uh- liittyy aina päätöksenteon valmiste- laallisin toimenpitein ja voimavaroin. katyypit sekä kaikki mahdolliset niiden luun. Varsinaiset päätökset, yhteenso- Mitä vaatimuksia edellä lyhyesti varalta ja hallitsemiksi tehtävät toimen- vittamisen jälkeen tai sen kuluessa, kuvattu turvallisuusympäristön muut- piteet, jotka ovat välttämättömiä niin tekee aina toimivaltainen viranomai- tuminen sitten asettaa suomalaiselle valtakunnan kuin sen kansalaistenkin nen sen mukaisesti, mitä asiasta on turvallisuusratkaisulle? Keskeisimpinä turvaamiseksi. Näiltä osin kokonais- säädetty. Näin ollen yhteensovittavan haasteina lienevät valtion kyky reagoi- maanpuolustus terminä kattaa kaiken tahon määrittämisen eräänä tavoitteena da tapahtumiin ja mahdollisiin ennus- sen, jota nykyinen turvallisuusympä- on tilanteiden hallintaan liittyvän pää- merkkeihin riittävän ajoissa sekä kyky ristön hallinta edellyttääkin. töksenteon tukeminen siten, että voi- keskittää kaikki mahdolliset, niin kan- mavarojen käyttö on kokonaisuuden Jokaisella hallinnonalalla on ko- salliset kuin kansainvälisetkin voima- kannalta tarkoituksenmukaisinta. konaismaanpuolustukseen liittyviä varat, tilanteen hallintaan ja haitallisten Kokonaismaanpuolustus-termin en- tehtäviä. jälkiseurausten minimointiin. Kaikkeen simmäinen osa ”kokonais” pitää si-

Kylkirauta 1/2006 42 Kadettikunta 85-vuotta sällään tarpeen rakentaa ja käyttää yhteensovittamisen kohteet. Valtioneu- mekanismeja, jotka mahdollistavat voston tasolla niistä aiemmin mainit- toimien kokonaisvaltaisen käsittelyn. tujen lisäksi ovat tärkeimpinä Tällaisen mekanismin on oltava lain- - Tilannekuvaan liittyvän yhteisen säädännössä säädetty tai ainakin ymmärryksen varmistaminen toi- kaikkien hyväksymä ja harjoiteltu. Ko- mijoiden kesken konais-etuliite siis jo sellaisenaan edel- - Tilanteen edellyttämien toimenpi- lyttää toimien yhteensovittamista. teiden koordinointi sekä tähän liit- Yhteensovittamisen perimmäinen tyvät virka-apujärjestelyt tarkoitus on hakea tarvittavaan toimin- - Valmiuslain perusteella säädettävi- taan liittyviä synergiaetuja periaatteella en lisätoimivaltuustarpeiden koko- ”1+1=3”. Tarkoituksena on siten raken- naisvaltainen käsittely taa kokonaisjärjestelmä, jossa lopputu- - Valtion lisätalousarvion käsittely los on enemmän kuin yksittäisten osien sekä summa. Käytännössä tämä tarkoittaa - EU- ja ulkosuhteiden ylläpitoon päällekkäisen toiminnan välttämistä liittyvien vastuiden ja aikataulujen sekä toisaalta vielä huolehtimattomien täsmentäminen. tehtävien tunnistamista ja vastuuttamis- ta. Pertti Hyvärinen Kokonaismaanpuolustuksen Yhteensovittaminen yhteensovittamisen edut käytännössä miksi. Sanotaan, että jokainen kriisi Kokonaismaanpuolustuksen malli on on myös tiedotuskriisi. Kriisitilantei- Käytännön tasolla kokonaismaanpuo- edelleen, alati muuttuvassa turvallisuu- den hallintaan sisältyy usein useamman lustuksen yhteensovittaminen lähtee sympäristössä ajantasainen toiminta- kuin yhden hallinnonalan vastuulle liikkeelle yhteisen foorumin tarjoami- malli. Voidaan jopa väittää, että mitä kuuluvia toimia. Näin intressejä ja sesta eri osapuolille. Tämä voi tarkoit- enemmän eri turvallisuusympäristön myös velvollisuuksia asioista tiedot- taa joko osaa tai kaikkia hallinnonaloja ulottuvuudet ja käsitteet sekoittuvat tamiseen on usealla. Mitä selkeämpi sekä tapauksesta riippuen myös elin- keskenään, sitä toimivammaksi koko- kokonaiskuva niin tilanteesta kuin eri keinoelämän ja kansalaisjärjestöjen naismaanpuolustuksen toimintamalli tahojen toimenpiteistä halutaan kan- edustusta. osoittautuu. Tältä suunnalta ei siis aina- salaisille jakaa, sitä tärkeämpää on Yhteensovittamisesta vastaavan on kaan ilmene tarvetta muuttaa toiminta- sopia tiedotukseen liittyvistä vastuista varmistuttava, että asioiden käsittelyssä malliamme. ja varmistaa usealta eri taholta jaetta- käytettävä terminologia on yhteisesti Kukaan ei pysty ennakoimaan seu- van tiedon sisällöllinen yhtenäisyys. hyväksyttyä ja ymmärrettyä. Nopeas- raavan kriisin luonnetta, tapahtuma- Kansalaisten näkökulmasta ei voitane ti muuttuvassa toimintaympäristössä paikkaa eikä aikaa. On varauduttava hyväksyä tilannetta, jossa yksi viras- tämän merkitys on alati kasvava. Eri- siihen, että tilanteen hallinnasta ko- to toteaa asioiden olevan hallinnassa laisista toiminta- ja muista vastuista so- konaisvastuun kantava hallinnonala ja toinen niiden olevan hallitsematto- vittaessa terminologian yksiselitteisyys selviää vasta tapahtuneen perusteella. mia. on ehdoton vaatimus. Kriisijohtami- Samoin on varauduttava siihen, että ti- Muita yhteensovittamiseen liittyviä sessa kysymys on usein ihmishenkien lanteen hallinnassa eri viranomaisilta toimenpiteitä ovat muun muassa pelastamisesta. tarvittavat voimavarat voidaan täsmäl- Suomalaiseen pragmaattiseen asi- - Varautumisen perusteena tarvitta- lisesti tunnistaa vasta tapahtuneen pe- oiden käsittelyyn liittyy, että sovitaan vista yhtenäisistä skenaarioista tai rusteella. Kokonaismaanpuolustuksen menettelytavat vastuutettujen asioiden uhkamalleista sopiminen mukainen toimintamalli mahdollistaa toimeenpanon seurannasta sekä mah- - Poikkihallinnollisiin hankkeisiin sekä johtamisvastuun että voimavaro- dollisesti tarvittavasta harjoittelusta. liittyvien asioiden ja vastuiden so- jen tarkoituksenmukaisen määrittämi- Seurannalla kaikkia osapuolet, jälleen pimisen edistäminen sen. yhteisen pöydän ääressä, voivat var- - Varautumiseen liittyvien tarvittavi- Veronmaksajien varojen käytössä mistua, että asiat on yhtäältä ymmär- en painopisteiden joko toiminnal- on oleellista, että hallinnon eri alojen retty oikealla tavalla sekä toisaalta linen tai ajallinen sopiminen sekä varautumisessa ei rakenneta päällek- toimenpiteet on kullakin taholla toteu- - Varautumista ja kriisitilanteiden käisiä järjestelyjä ja toisaalta ei jätetä tettu sovitusti. Yhteisesti sovitut seu- hallintaa käsittelevien poikkihallin- kriittisiä alueita hoitamatta. Nämä voi- rantamekanismit toimivat voimakkaana nollisten ohjausasiakirjojen valmis- daan estää sovittamalla toimet yhteen motivaatiolähteenä kaikelle toiminnal- telu. riittävän ajoissa. le. Kriisitilanteissa ja ääritapaukses- Kokonaismaanpuolustuksen yh- Tämän päivän mediamaailmassa sa valtakunnan jouduttua poikkeus- teensovittaminen on kustannusteho- ovat viestintään liittyvät yhteensovitta- oloihin, muuttuvat luonnollisesti myös kas ja toimenpiteiden kattavuuden misen tarpeet nousseet yhä keskeisem-

43 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta varmistava toimintamalli. ja kansalaisjärjestöjen toiminnan ko- nössään lokakuussa 1999, että valta- konaismaanpuolustuksen tehtävissä. kunnan sotilaallinen puolustaminen ja Jo varautumiseen liittyvässä val- Tarvittava toimenpiteiden yhteenso- maan itsenäisyyden säilyttäminen ovat miussuunnitteluvaiheessa alkaneella vittaminen hoidetaan suomalaisessa kaikkein vaativimpia ja koko yhteis- hallinnonalojen välittömällä yhteis- järjestelmässä eritasoisissa poikkihal- kunnan resursseja vaativia kokonais- toiminnalla on saavutettavissa useita linnollisissa virkamiestoimielimissä. maanpuolustuksen tehtäviä. Siksi myös etuja. Työssä mukana olevat oppivat Kokonaismaanpuolustuksen yh- kokonaismaanpuolustuksen yhteen- tuntemaan muiden hallinnonalojen eri- teensovittamiseen liittyvistä vastuista sovittamisen on kuuluttava puolus- tyispiirteet ja -tarpeet samoin kuin on säädetty valtioneuvoston ohjesään- tusministeriön vastuulle ja siksi ko. kultakin taholta tarvittaessa käyttöön nössä (VNOS) ja asetuksessa turval- mietinnön esittämä puolustusneuvoston saatavat voimavarat. Samalla ne henki- lisuus- ja puolustusasiain komiteasta. seuraaja, turvallisuus- ja puolustusasi- löt, jotka mahdollisen kriisin sattuessa Säädöksiä on täsmennetty turvallisuus- ain komitea, on säädettävä toimimaan osallistuvat toimintoja yhteensovitta- ja puolustuspoliittisilla selonteoilla puolustusministeriön yhteydessä. vien elinten kokouksiin, oppivat tun- sekä valtioneuvoston periaatepäätök- Turvallisuus- ja puolustusasiain ko- temaan toisensa ja työskentelemään sellä yhteiskunnan elintärkeiden toi- mitea avustaa ulko- ja turvallisuus- yhteisten päämäärien edellyttämällä mintojen turvaamisesta (YETT). poliittista ministerivaliokuntaa sekä tavalla. Yhdessä toimiminen hioutuu VNOS 25 § säätää, että ulko- ja puolustusministeriötä kokonaismaan- luonnollisesti edelleen erityyppisissä turvallisuuspoliittisen ministerivalio- puolustusta ja sen yhteensovittamista useita hallinnonaloja käsittävissä val- kunnan (UTVA) on valmistelevasti koskevissa asioissa. Komitean ko- miusharjoituksissa. Yhteenhitsatuilla käsiteltävä tärkeät kokonaismaanpuo- koonpanoa voidaan joustavasti tarkis- toimintamalleilla ja toisensa tuntevalla lustusta koskevat asiat sekä asioiden taa tarpeiden edellyttämällä tavalla, henkilöstöllä on kyky hyvinkin nope- yhteensovittamista koskevat kysymyk- mikä yhdessä ajantasaisen säädöspoh- asti ja tehokkaasti käynnistää ja vastata set. jan kanssa mahdollistaa komitean toi- kriisitilanteiden edellyttämästä toimen- VNOS 16 § säätää, että koko- minnan kaikissa yhteensovittamista piteiden koordinoinnista. naismaanpuolustuksen yhteensovitta- edellyttävissä tehtävissä. minen kuuluu puolustusministeriön Valtioneuvoston toimintaan liitty- Yhteensovittavia toimialaan. Tämä on eräs esimerkki vä toimien yhteensovittaminen on sää- toimielimiä suomalaisten vahvuudesta ratkaista detty VNOS:ssä kansliapäällikkö- ja vastuukysymyksiä käytännönläheisis- valmiuspäällikkökokouksille. Muiden pohjoismaiden tapaan Suo- tä lähtökohdista. Puolustusneuvoston messa ei ole yhtä nimettyä vastuu- lakkauttamista käsitellyt valtiosihteeri Valmiuslain 40 §:ssä on säädetty viranomaista, joka sovittaisi yhteen Rauno Saaren työryhmä totesi mietin- julkisen sektorin varautumiseen liit- hallinnon eri alojen, elinkeinoelämän

Uhkien ja riskien analysointi sekä toisaalta niiden hallinnassa tarvittavien voimavarojen käyttö edellyttävät jatkuvaa yhteensovittamista.

Kylkirauta 1/2006 44 Kadettikunta 85-vuotta

Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean kokoustunnelmaa. Kuvassa komitean puheenjohtaja kans- liapäällikkö Kari Rimpi (kesk.), varapuheenjohtaja valtiosihteeri Risto Volanen (oik.) ja pääsihteeri Pertti Hyvärinen (vas.). tyvästä toimien yhteensovittamisesta. täväksi tarkoitettuun tilanteeseen ja On harjoiteltava Lain mukaan poikkeusoloihin varautu- asiaan liittyvien yhteensovittamistar- Kokonaismaanpuolustuksen malli on mista johtaa, valvoo ja yhteensovittaa peiden tuominen esille. osoittanut elinvoimaisuutensa ja muun- valtioneuvosto sekä kukin ministeriö On varauduttava myös siihen, että tumiskykynsä. Toimintamallin ylläpi- toimialallaan. valtion ja kansalaisten turvaaminen to edellyttää vastuutahoilta kuitenkin edellyttää päätöksentekoon liittyviä jatkuvaa turvallisuusympäristön ja yh- kompromissien löytämistä. Ei ole pois- Yhteensovittaminen teiskunnan kehityksen seurantaa ja suljettua, että yksittäisen toimijan analysointia sekä uusien tarpeiden mu- johtamisen näkökulmasta näkökulmasta tarkoituksenmukainen kaista säädösten tarkistamista. Jokaisella hallinnonalalla on kokonais- toimenpide saattaisi kokonaisuuden Paraskaan konsepti ei ole luotetta- maanpuolustuksen hoitamiseen liittyviä kannalta olla heikosti perusteltu. Yh- va, ellei sitä harjoitella. Yhteiskunnan tehtäviä. Kokonaismaanpuolustuksen teensovittamisesta vastaavien toimielin- elintärkeiden toimintojen turvaamisesta yhteensovittaminen ulottuu lisäksi elin- ten johdolle tämän tyyppiset tilanteet annettua strategiaa tarkistettaessa onkin keinoelämän toimintaan sekä kansa- ovat mitä haastavimpia. noussut esille tarve järjestää nykyistä laisjärjestöihin ja kansalaisiin. Näin Kriisijohtamiseen liittyvässä toi- enemmän lyhyehköjä, valittuun erityis- ollen ainakin tarkastelussa mukana ole- mintojen yhteensovittamisessa aika on tilanteeseen keskittyviä harjoituksia. vien toimijoiden lukumäärän perusteel- kriittinen, ellei kriittisin tekijä. Yhteen- Keväällä 2006 järjestettävät lintuinflu- la yhteensovittamistehtävä on vaativa, sovittamisesta vastaavien on punnit- essa- ja influenssapandemia-tapauksiin sisällöllisistä ulottuvuuksista puhumat- tava tarkoin, milloin eri osapuolet on keskittyvät harjoitukset ovat tästä esi- takaan. tarkoituksenmukaista kutsua kokoon, merkkejä. Kokonaismaanpuolustuksen Kysymystä on tarpeen käsitellä milloin taas toimet voidaan sovittaa yhteensovittamiseen liittyvien toimin- siitä näkökulmasta, mitkä ovat yhteen- yhteen muin toimenpitein. Yhteen so- tamallien harjoittelemiseksi ne tarjoa- sovittajan tehtävän saaneen asettamat, vittavia toimielimiä koolle kutsuttaessa vat erinomaiset puitteet. tai sille säädetyt toiminnan päämäärät. on myös keskeistä tunnistaa, millä ta- solla asioiden käsittely on tarpeen jär- Yksi ensimmäisistä ”johtamissuorituk- Kirjoittaja palvelee turvallisuus- ja jestää. sista” on varmaan eri tahojen saaminen puolustusasiain komitean pääsihteeri- saman pöydän ääreen sekä käsitel- nä. r

45 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta Verkostopuolustus yhteiskunnallisen muutoksen heijastumana

Verkostoituminen on aikamme avainsana alueellisen puolustusratkaisun kehittämisessä. Tästä lähtökohdasta ye-everstiluutnantti, valtiotieteiden maisteri Jyrki Heinonen piirtää kuvaa puolustuksemme haasteista. Verkostopuolustuksen rakentaminen heijastuu yhteiskunnallisesta muutoksesta. Silmiä avaava artikkeli kysyy onko muutoksen suurin haaste sittenkin me ihmiset eikä raha tai teknologia.

itkällä aikajänteellä tarkasteltu- kutuksineen sekä riippuvuuden kasvu na yhteiskunnallinen muutos on informaatioteknologia- ja muita oheis- P jatkuvaa. Kullakin sukupolvel- palveluja tuottavista kumppaneista. la on kuitenkin taipumus ja ehkäpä oi- Tässä vähemmän tieteellisessä päät- keuskin kuvata omaa aikaansa entistä telyketjussa voidaan johtopäätöksenä kiivaammaksi ja ainutlaatuisemmaksi todeta, että samalla kun tarpeeseen sekä mieltää omat aikalaisensa todella toimia laajemmalla vastuualueella yhä suurten muutosten tekijöiksi. Nykyisen, useamman yhteistyötahon kanssa vas- Jyrki Heinonen tähän asti kiivaimman muutoksen avain- tataan tarjoamalla tarpeen tyydyttämisen sana on verkostoituminen. mahdollistavat välineet ja tekniikat, on Everstiluutnantti, VTM verkostoiduttu. Yhteiskunnallinen muutos Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan laiset viranomaistoiminnot vaativat yhä saralla verkostoitumista on harrastettu enemmän ammattilaisia riveihinsä krii- Tutkijat ovat kuvanneet viime vuosi- jo pitkään. Kautta historian tunnetaan sitilanteissa. Yhdenkään valtion kan- sadan lopulla alkanutta ja edelleen jat- erilaisia alliansseja ja liittokuntia, joiden santalous ei kestä samanlaista budjetin kuvaa yhteiskunnallista murrosvaihetta tuottamalla voimalla on varauduttu koh- pääluokkien uudelleen kohdentamista termeillä kylmän sodan jälkeinen, infor- taamaan ulkopuolelle jääneitä tai sinne kuin kuusikymmentä vuotta sitten eikä maatioaikainen tai vaikkapa jälkiteolli- jätettyjä. Meille tutuimmat ja tärkeim- enää voida kuvitella sitäkään, että am- nen riippuen siitä, minkä intressitahon mät liittokunnat tällä hetkellä ovat EU ja mattisotilaat ottaisivat merkittävän roolin näkökulmasta asiaa halutaan tarkastel- Nato. Ne tarjoavat jäsenilleen sekä eri- esimerkiksi kuntien hallintoa järjestet- la. Yhtä lailla vaikuttavaa on se, mistä laisissa kumppanuus- ja yhteistyösuh- täessä. päin maapalloa muutosta katsotaan, teissa oleville maille sekä taloudellisia Sotakokemusten perusteella kyettiin esimerkiksi brysseliläisellä ja guan- että turvallisuuspoliittisia verkostoitu- kuitenkin jo 1950-luvulla luomaan koko- gzhoulaisella koululaisella lienee täysin mismahdollisuuksia. Turvallisuuskäsi- naismaanpuolustuksen perinne. Kylmän päinvastainen käsitys siitä, miten yh- tyksen laajentuessa kansallisvaltioiden sodan aikana luotiin järjestelmä, jolla teiskunnallinen muutos on heijastunut sekä myös niiden välisten liittoutumien kyettiin tarvittaessa keskittämään yhteis- heidän läheistensä arkeen. rooli on kuitenkin muuttunut monesta- kunnan kaikki voimavarat valtakunnan Oleellisempaa kuin aikakauden nimi kin syystä. Viime sotien aikainen totaa- sotilaalliseen puolustukseen. Sittemmin tai sen keskeiset heijasteet, lienee sille lisen sodan periaate ei toimi enää tänä kokonaismaanpuolustuksen määritel- ominaisten piirteiden tunnistaminen. päivänä. Nykypäivän yhteiskunnassa ei mä on entisestään laajentunut. Nykypäi- Yleisesti tunnustettuja ilmiöitä ovat voida miespuolista väestöä irrottaa tais- vänä se kattaa kaikki ne toimet, joilla ainakin globalisoituminen aika- ja telutehtäviin samassa laajuudessa kuin turvataan Suomen valtiollinen itsenäi- matkakäsitystä pienentävine oheisvai- aiemmin, koska elinkeinoelämä ja eri- syys sekä kansakuntamme elinmahdol-

Kylkirauta 1/2006 46 Kadettikunta 85-vuotta lisuudet ja turvallisuus eli toimijoina alustaksi. Integraatio nopeuttaa ratkai- arkipäivää uusia asejärjestelmiä kehi- ovat kaikki viranomaiset ja yhteiskun- sevasti päätöksentekoa ja kasvattaa ole- tettäessä. Suomessa uuden johtamis- ja nan sektorit. massa olevista järjestelmistä saatavaa hallintojärjestelmän kehittäminen osuu suorituskykyä. Näin ollen on luonnollis- hyvin antoisaan aikaan. ”Uusien maa- Yhteiskunnan ta, että ensi vuosikymmenen alueellisen voimien” rakentaminen antaa mahdol- puolustuksen ratkaisuperiaatteesta on lisuuden tarkastella yhteisoperaatioiden elintärkeiden toimintojen ryhdytty käyttämään termiä verkosto- vaatiman suorituskyvyn luomista hyvin turvaamisen strategia puolustus. luovasti. Joint fires ja joint -johtaminen Kuten edellä jo viitattiin, verkosto- ovat keskeisessä asemassa päätöksiä Muutama vuosi sitten julkaistussa Yh- puolustus laajentaa puolustusvoimien tehtäessä. teiskunnan elintärkeiden toimintojen yhteistoimintamahdollisuuksia muiden Kuten edellä on kuvattu, informaa- turvaamisen strategiassa on eri viran- viranomaisten kanssa. Vähintään yhtä tioteknologian muutokset vaikuttavat omaisten tehtäväkenttä ja niiden kes- keskeistä on verkostopuolustuksen si- organisaatioihin sekä niiden keskinäi- kinäiset suhteet määritetty. Asiakirjaa ollaan juuri päivittämässä, mutta pe- rusperiaatteet tullevat säilymään enti- sellään. Valtioneuvoston kanslia vastaa kokonaiskehittämisestä, ja substanssimi- nisteriöt huolehtivat oman erityisosaa- misalueensa panoksesta. Ohjenuorana on se tosiasia, jonka viimeaikaiset so- tilaalliset kriisit, luonnonmullistukset ja onnettomuudet ovat osoittaneet, että mikään tulevaisuuden uhkamalli ei ole pelkästään yhden viranomaistahon re- surssein ratkaistavissa. Sotilaallisen komponentin päävas- tuullisena käytännön toteuttajana toimii luonnollisesti puolustusministeriön hal- linnonala, mutta sen riippuvuussuhteet muista toimialoista tulevat lisääntymään yhteiskunnallisen muutoksen myötä. Erityisesti puolustusvoimien tarvitse- mat johtamisjärjestelmäpalvelut sekä Verkostopuolustus hyödyntää laajalti tietoverkkoja. kuljetukset ja muu huolto ovat riip- Kuva Puolustusvoimat. puvaisempia yhteiskunnan tuesta kuin koskaan aikaisemmin. Viranomaisten säänajo puolustusvoimien omaan toi- seen kanssakäymiseen. Yhtä lailla ne välisen yhteydenpidon kehittämiseksi mintakulttuuriin. Verkostopuolustus on muuttavat ihmisten käyttäytymistä ja ollaan luomassa tietoverkkoja ja -jär- epävirallisesti määritelty seuraavasti: toimintatapoja. Voidaan todeta, että jestelmiä, jotka lisäävät toimijoiden alueellisen puolustusjärjestelmän ke- samalla kun ihmiset ovat verkottuneet keskinäisriippuvuutta. Tämä lisää mah- hittämiseen liittyvä käsite, joka kuvaa internetin ja muiden teknisten apuvä- dollisuuksia, mutta toisaalta myös lisää 2010-luvun kokonaismaanpuolustuksen, lineiden avulla, yksilöt ovat samalla riskejä. alueellisen taistelun ja tehtävätaktiikan entistä ”irrallisempia” ja vapaampia. toteuttamista yhteiskäyttöisiä tietoja ja Samoin voidaan jo nyt nähdä, että Kohti verkostopuolustusta tietoverkkoja laajasti hyödyntäen. useille meistä kaikenlaiset muutokset Puolustusvoimien kriisiajan toiminnan Määritelmä kuvaa hyvin ajattelu- totutuissa toimintatavoissa ja johtamis- menestyksen avaimia ovat mm. oikea- tavan kaksi keskeistä komponenttia; rutiineissa ovat enemmänkin uhka kuin aikaisuus ja ennakointi. Jotta nämä yhteistoimintaverkostot ja erilaiset mahdollisuus. Tämä luo mittavan haas- olisivat saavutettavissa, pitää sensorei- tietoverkot. Tämän kaksinaisuuden si- teen pohdittaessa ensi vuosikymmenen den, asejärjestelmien ja päättäjien olla säistäminen onkin asian ydin. Teknisten yhteiskuntapalvelujen rakentamis- ja reaaliaikaisessa yhteydessä toisiinsa eli viestiverkkojen yhdistämien komponent- toteuttamisperiaatetta. sama tilannekuva tulee olla käytettävissä tien ohella verkostojen muodostumiseen kaikilla organisaation tasoilla yhdenai- tarvitaan myös inhimillistä kontaktia. Kirjoittaja ye-evl, VTM Jyrki Hei- kaisesti. Tämän mahdollistamiseksi yksi Ja mitä laajempi on tuo verkosto, sen nonen toimii Hämeen Ilmatorjuntapat- keskeisimmistä kehittämisohjelmista enemmän tietoa on mahdollisuus saada teriston komentajana. Tätä ennen hän on integroidun tiedustelu-, valvonta- ja yhteisesti hyödynnettäväksi. Verkostoi- toimi Pääesikunnassa Johtamisjärjes- johtamisjärjestelmän luominen verkos- tunut toimintatapa on siirtymässä kovaa telmäosastolla vastaten mm toimialan toituneen puolustusratkaisun tekniseksi vauhtia käytännön tasolle. ”Joint- vaa- strategisesta suunnittelusta. r timus” ja ”Joint-toimintamalli” ovat

47 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta Puolustusvoimien maakuntajoukot - haaste puolustusvoimille ja reserviläisille

”Sotilaallista maanpuolustusta tukeva vapaaehtoinen maanpuolustus organisoidaan uudelleen siten, että se voi tukea viranomaisten toimintaa kaikilla tasoilla. Tässä tarkoituksessa muodostetaan maakuntajoukkoja, jotka kuuluvat puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin.”

uolustusvoimat on saanut tehtä- että puolustusvoimat voisivat valmi- vän Valtioneuvoston selonteossa utta nostaessaan perustaa ja lähettää P 2004. Selonteon eduskuntakä- joukot tehtäviinsä. Puolustusvoimat ei sittelyssä tehtävämme on vahvistettu muodosta mitään uusia sodan ajan vah- ponsiäänestyksessä. Selonteossa esi- vuuden ulkopuolella olevia maakunta- tetyt asiat perustuvat perusteelliseen joukkoja vaan nimeää maakunnallisesti selvitykseen vapaaehtoisesta maanpuo- erikseen valitut sodan ajan alueelli- lustuksesta, sen kehittämismahdolli- siin joukkoihin kuuluvat paikallispuo- suuksista sekä säädöspohjan tarpeesta lustuksen joukot. Sotilasläänien sekä ja pääsisällöstä. ilma- ja merivoimien esikunnat valit- Puolustusvoimat on myös tehnyt sevat ja Pääesikunta hyväksyy maa- päätöksen maakuntajoukkojen perus- kuntajoukot. Maakuntajoukkoja johtaa tamisesta. Maakuntajoukot, puolustus- puolustusvoimat lakisääteisien tehtävi- voimien sodan ajan joukoista valitut en, johtamisjärjestelmän, toimivaltuuk- Jorma Jokisalo alueelliset joukot, ovat kotiseudun puo- sien ja tilanteen valmiusvaatimuksien lustajia ja turvallisuuden vahvistajia. perusteella ja mukaisesti. Eversti, vapaaehtoisen Tavoitetilassa puolustusvoimien maa- Maakuntajoukkoihin rekrytoidaan maanpuolustuksen tarkastaja kuntajoukot edistävät puolustusvoimi- oman kotiseutunsa puolustamiseen si- en sodan ajan valmiutta ja merkitsevät toutuneita vapaaehtoisia reserviläisiä, parempaa yhteiskunnan toimintavalmi- joilla on paikallistuntemusta ja monia- kyä. Joukkoon hyväksytyn täytyy olla utta normaaliajan häiriötilanteissa ja laista osaamista. Maakuntajoukkoihin valmis sitoutumaan oman aikansa käyt- poikkeusoloissa. hakeutuminen on vapaaehtoista, mutta tämiseen joukkonsa hyväksi. Paikka koulutukseen osallistuminen ja omatoi- joukossa on ansaittava asenteellisesti, taidollisesti ja tiedollisesti. Puolustusvoimien minen harjoittelu edellyttävät jo sitou- tumista. Sopivuutta arvioitaessa tärkeää Henkilö voi sitoutua eriasteisesti sodan ajan joukkoja on myönteinen asennoituminen maan- maakuntajoukkojen toimintaan. Vaa- tivimpiin ja monipuolisempiin tehtä- On hyvä muistaa, että Valtioneuvos- puolustuksellisiin arvoihin - toiminnan viin käytetään kaikkein sitoutuneimpia ton selonteossa mainitut maakuntajou- arvoperustan hyväksyminen. Reser- ja pisimmälle koulutettuja henkilöitä. kot ovat puolustusvoimien sodan ajan viläisen kansalaiskunnon on oltava Maakuntajoukon henkilöstölle laadi- kokoonpanoon kuuluvia joukkoja. Ne moitteeton. Reserviläisellä täytyy olla taan koulutus- ja tutkintojärjestelmä, ovat tälläkin hetkellä olemassa. Niiden valmiutta kehittää omia sotilaallisia jonka tulosten perusteella päätetään sotavarustus on puolustusvoimien eri valmiuksiaan ja valmiutta kehittää sekä henkilöstön käytettävyys eri tehtä- materiaalivarastoissa. Joukoilla on ole- pitää yllä sodan ajan tehtävänsä edel- viin. massa käyttösuunnitelmat siltä varalta, lyttämää hyvää fyysistä suoritusky-

Kylkirauta 1/2006 48 Kadettikunta 85-vuotta

Maakuntajoukkojen tuleva kannus- alkaa virka-apunakin ja jatkua sitten jen koulutukseen osallistuvat joukon tejärjestelmä tukee edellä mainittuja valmiutta kohotettaessa kohteen suo- oma päällystö, sotilasläänien henki- periaatteita. Kannustejärjestelmään ei jauksena. löstö ja Maanpuolustuskoulutus ry:n sisälly taloudellisia kannusteita, kuten Valtioneuvoston selonteossa edel- paikallinen tai alueellinen henkilöstö. palkkaa. Tietenkin on luonnollista, lytetään puolustusvoimien kehittävän Kokonaisvastuu on kuitenkin aina puo- että henkilöstön todelliset kustannukset kykyään tarvittaessa tukea muita vi- lustusvoimilla. Muut ovat osaamiseen- korvataan. Kannusteiden päämuodot ranomaisia erilaisten turvallisuusris- sa perustuen puolustusvoimilta tilatun tulevat olemaan muun muassa erilaiset kien hallinnassa. Selonteossa todetaan koulutustapahtuman toteuttajia. oikeudet koskien vastuuta ja materi- myös, että uusiin uhkiin varautumiseksi aalia, oikeus johdonmukaiseen kou- kehitetään ja täsmennetään nykyistä Maakuntajoukkojen luttautumiseen, erikseen määritettävät virka-apumenettelyä. Puolustusvoimat viralliset tunnukset ja merkit. Kan- on suunnitellut kouluttavansa maakun- perustamisen tilanne nusteet ryhmitetään sitoutumisastetta tajoukoille myös lain mukaisten virka- Helsingin, Uudenmaan, Kuopion, vastaaviksi. Ylentämien ei sinänsä ole aputehtävien edellyttämiä valmiuksia. Oulun ja Vaasan sotilaslääneissä on kannuste mutta sijoitus sodan ajan jou- Viranomaisia tukevia tehtäviä voisivat muodostettu ensimmäiset yksiköt. Va- kossa sitä on. Sijoitus perustuu osaa- olla pelastuspalvelutehtävät ja virka- miseen ja sopivuuteen. Maakuntajoukkoihin sijoitetaan henkilöstöä niin sanotun jatkosijoitta- misen yhteydessä. Se tarkoittaa hetkeä, jolloin varusmiespalveluksen aikana tuotettu joukko vapautuu tehtävästään operatiivisissa joukoissa ja joukosta tulee esimerkiksi alueellinen joukko. Sijoitus maakuntajoukoissa merkitsee reservin osaamisen kustannustehokasta käyttöä. Pääsääntöisesti puhumme sil- loin noin 35-vuotiaista reserviläisistä. Päällystö voi olla vanhempaakin edel- lyttäen, että fyysinen kunto on kohdal- laan. Valtioneuvoston selonteon henki ja eduskunnan puolustusvaliokunnan lausunto edellyttävät naisten osallis- tumismahdollisuuksien parantamista vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. Naisilla, jotka ovat suorittaneet vapaa- ehtoisen asepalveluksen, on siinä kuin Reserviläisiä Porvoo 2000 kertausharjoituksessa. miehilläkin mahdollisuus päästä maa- Kuva Puolustusvoimat. kuntajoukkoihin. Valmistelussa oleva vapaaehtoisen maanpuolustuksen sää- döspohja tuo voimaan tullessaan nai- aputehtävät poliisille ja muille viran- paaehtoisten haussa saatiin valittuihin sille mahdollisuuden osallistua myös omaisille. Yksilöidymmin ilmaistuna joukkoihin henkilöstöä 78 %. Vaasan puolustusvoimien vapaaehtoisiin har- kyseeseen voisi tulla palontorjunnan sotilasläänin maakuntajoukon hen- joituksiin. tukemistehtävät, etsintätehtävät, öljyn- kilöstöhaku tuotti yli 90 % tuloksen. torjuntatehtävät, liikenteen ohjaustehtä- Valinta tietenkin jatkuu yksiköiden Alueellisia joukkoja vät ja alueen eristämistehtävät. koulutuksen edetessä. Viidessä pilot- Puolustusvoimat varustaa maakun- tiyksikössä on reserviläisiä yhteensä Maakuntajoukkojen perus- ja ensisi- tajoukot, varastoi materiaalin ja johtaa noin 600 henkilöä. jainen tehtävä tulee puolustusvoimien valinnat sekä koulutuksen. Koulutus Pilottiyksiköiden koulutus alkaa sodan ajan vaatimuksista. Maakunta- muodostuu reservin kertausharjoituk- täysipainoisesti tänä vuonna. Suunni- joukot kuuluvat alueellisiin joukkoi- sista, puolustusvoimien vapaaehtoisis- telmissa on kuluvalle vuodelle yhteen- himme ja edustavat tyypillisimmillään ta harjoituksista ja puolustusvoimien sä noin 50 koulutustapahtumaa, joihin siinä kokonaisuudessa paikallisjoukko- Maanpuolustuskoulutus ry:ltä erik- sisältyy muutama kertausharjoitus, jamme. Tavanomaiset tehtävät voivat seen tilattavista koulutustapahtumista. parikymmentä puolustusvoimien va- olla kohteensuojaustehtäviä, jotka erin- Puolustusvoimien asein, ampumatar- paaehtoista harjoitusta ja kolmisen- omaisella tavalla sopivat kotiseudun vikkein tai räjähtein tapahtuvan kou- kymmentä Maanpuolustuskoulutus puolustusajatteluun ja turvallisuuden lutuksen johtaa aina puolustusvoimien ry:ltä tilattua kurssia. Koulutuksen varmistamiseen. Tällainen tehtävä voi kantahenkilökunta. Maakuntajoukko- sisältö on moninaista käsittäen muun

49 Kylkirauta 1/2006 ESRI Finland Paikkatietojärjestelmä on kriittinen päätöksenteon väline. Tarjoamme kokonaisvaltaiset paikkatietoratkaisut johtamisjärjestelmiin, tiedusteluun, viestintään, operaatioiden suunnitteluun ja seurantaan sekä erilaisiin tukitoimintoihin.

• Johtamisjärjestelmät • Operaatioiden suunnittelu • Näkemäanalyysi • Joukkojen liikkuvuuden analysointi maastossa • Kaupunkiympäristöjen mallinnus • Maaston visualisointi • Onnettomuuksien vaikutusten mallintaminen • Kaukokartoitusmenetelmät tiedustelussa

ESRI Finland Oy Piispanportti 10, 02200 ESPOO puh. 0207 435 435, myynti@esri-fi nland.com www.esri-fi nland.com, www.esri.com/defense

Kylkirauta 1/2006 50 Kadettikunta 85-vuotta muassa kohteensuojausharjoituksia, jossa tämä vuosi muodostaa tulevaisuu- kaisuutta kohtaan - valitettavasti. aselajikursseja, ampumakoulutusta ja den jatkosuunnittelun yhden lähtökoh- Jos on virheellisiä mielikuvia tai suunnitteluharjoituksia sekä eri viran- dista, on monessa asiassa vielä paljon tietoja maakuntajoukkojen todellisesta omaisten kanssa tapahtuvan yhteistoi- tekemistä. Vielä ei puolustusvoimien sisällöstä puolustusvoimien henkilös- minnan aiheita. Maakuntajoukkojen omassa toiminnassa ole osattu sijoit- töllä, niin sitä on myös reservillämme. päällystölle suunnattu kouluttajakou- taa maakuntajoukkoja ja niihin liitty- Odotuksissa ei ole oikein ymmärretty lutus toteutetaan RUK:ssa kevään 2006 viä mahdollisuuksia oikealle paikalle. maakuntajoukkojen ja niiden toimin- kouluttajakursseilla. Syynä on muun muassa väärä mieliku- nan luonnetta. Puolustusvoimien sodan Pilottiyksiköt ovat lähtökohdiltaan va joukkojen olemuksesta ja luonteesta. ajan joukoissa ei kenellä tahansa vapaa- hieman erilaisia. Kuopion sotilaslää- Kuvat muutamissa median julkaisuissa ehtoista maanpuolustusta harrastavalla nissä maakuntajoukon perustan ovat muodostaneet YK-tehtävissä palvelleet vapaaehtoiset reserviläiset. Joukkoa on täydennetty muilla vapaaehtoisilla re- serviläisillä ja perustettu näin Pohjois- Savon maakuntakomppania.. Vaasan sotilasläänissä on seutukunnittain ja kunnittain koottu vapaaehtoisten yksik- kö, joka on nimetty Etelä-Pohjanmaan komppaniaksi. Oulun sotilasläänissä on perustettu kaupungin ympäristökun- tien reserviläisistä vartiokomppania. Uudenmaan sotilasläänissä on muo- dostettu nykyiseen sotilasaluejakoon perustuva ja kotiseutuharjoituksien aikana kouliintunut ja valikoitunut Hiidenveden komppania. Helsingissä on muodostumassa ja koulutuksen al- kuvaiheessa vapaaehtoisista koottava torjuntakomppania ja toisena muista poikkeava ratkaisu eli koulutusyksikkö, johon kootaan kokeneita ja asiantunte- Reserviläisiä kertausharjoituksessa Syndalenissa. via, kouluttajatehtäviin sopivia vapaa- Kuva Puolustusvoimat. ehtoisia reserviläisiä. Pilottiyksiköiden lisäksi maakun- tajoukkojen suunnittelu, yksiköiden ovat niin ikään rakentaneet väärää mie- ole mahdollisuutta saada sodan ajan si- nimeäminen ja henkilöstön valinta likuvaa ”ukkoutuneista intohimoisista joitusta. Eikä kaikilla ole edellytyksiä on käynnistynyt tai käynnistymässä maanpuolustajista” siitä syystä, että päästä joukkoon vain siksi, että mieli muissakin sotilaslääneissä ja puolustus- varsinaisia maakuntajoukkoja ei vielä tekisi. haaroissa. Vuonna 2007 tulee koulutuk- ole ollut. Aitoja mielikuvia on saata- Puolustusvoimilla ei ole varaa seen uusia yksiköitä pilottiyksiköiden vissa kuluvan vuoden pilottien tapah- epäonnistua maakuntajoukkojen ko- lisäksi. Maakuntajoukkoihin sijoitettua tumista, kun koulutus heidän osaltaan koamisessa, henkilöstövalinnoissa ja reserviä lienee koossa noin 6000 hen- alkaa kevättalvella maaliskuussa. koulutuksessa. Asian ovat käsittääkseni kilöä vuoden 2008 kuluessa. Toiminta Puolustusvoimain komentajan ymmärtäneet juuri ne henkilöt, joilla laajenee uuden johtamis- ja hallintojär- sanoma, että ”maakuntajoukot ovat puo- on vastuu käytännön toimenpiteistä. jestelmän käynnistymisen myötä niin, lustusvoimien ydintoimintaa” on ollut Erityisesti pilottisotilasläänimme ovat että vuonna 2010 maakuntajoukoissa vaikea sijoittaa toiminnan ja resurssi- tehneet erinomaista työtä. Niistä koke- saattaa olla 16 000 - 20 000 reservin en suunnitteluun kesken kaiken. Maa- muksista saamme eriomaisen pohjan sotilasta. kuntajoukkojen varustamiseen liittyvät kehittää maakuntajoukkoajatusta ja kysymykset ovat myös sekoittamassa toteutusta. Luotan siihen, että haas- Avoimia kysymyksiä suunniteltua joukkojemme varustamis- teista huolimatta tai ehkä juuri siksi järjestystä. Lisäksi on muistettava, että maakuntajoukoista tulee ainakin sitä, ja haasteita eräitä maakuntajoukkojenkin toimin- mitä selonteko edellyttää. r Edellä mainitut lähtökohdat muodos- taan liittyviä perusasioita, kuten laki tavat maakuntajoukkojen valinnan, vapaaehtoisesta maanpuolustuksessa ja koulutuksen, varustamisen ja käytön vapaaehtoisen maanpuolustuksen toi- suunnittelun lähtökohdat. Nyt, kun mintakeskusverkoston selvitystyö, on puolustusvoimat on edennyt maakun- vasta valmistelussa. Epäilyksiä on ollut tajoukkojen osalta pilottivaiheeseen, jopa koko toiminnan tarkoituksenmu-

51 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta Maamme-laulusta ja vähän muustakin

iime aikoina on paljon pu- me-laulu, kaikki silloin ruotsinkielel- huttu Maamme-laulusta ja sen lä. Innostus oli niin valtava, että esitys V korvaamisesta jollakin muulla, piti toistaa useita kertoja. Ei ihme, sekä siitä, miksi Virolla on sama kan- että tuosta laulusta tuli kuin itsestään sallislaulun sävelmä kuin meillä. Näistä Suomen kansallislaulu. Mutta tästä ei asioista on kysymys tässä artikkelis- ollut myöhemminkään minkäänlaista sa. säädöstä tai lakia, jolla kansallislaulu olisi virallisesti vahvistettu, joten se sai Maamme-laulu vain yhteisesti sovitun arvon.

Toimiessaan Saarijärvellä ja Ruovedel- Muitakin lä kotiopettajana vuosina 1823 - 26 J.L.Runeberg sai lopullisen sysäyksen säveltäjiä Vänrikki Stoolin tarinoiden kirjoitta- Maamme-lauluun on tehty sekä ennen miseen. Kotiopettajan työllä Runeberg että jälkeen Paciuksen muitakin sävel- hankki kesäisin varoja varsinaiseen miä. Ensimmäisen teki Fredrik August opiskeluunsa Turun yliopistossa. Vän- Ehrström, joka on myös säveltänyt tun- rikki Stoolin tarinat ilmestyi kahtena netut Runebergin runot Lähteellä ja runokirjana vuosina 1848 ja 1860. En- Joutsen. Urpo Jokinen simmäisessä niteessä oli muun muassa Myös itse Runeberg teki Maamme- runo Maamme. lauluun oman sävelmänsä, jonka nuo- Kun Helsingin Aleksanterin Yli- tinsi ja sovitti sekakuorolle Porvoon Viron opiston opiskelijat, Venäjän tsaarin lu- lukion laulunopettaja C.F.Blom. Kaksi kansallislaulu valla tietenkin, jälleen valmistelivat ruotsalaista säveltäjää, J.A. Josephson On ihmetelty, miksi Virossa on sama sä- Flooran-päivän juhlaansa, oli siihen ja Otto Lindblad ovat sen myös sä- velmä kansallislaulussaan kuin meillä. muun arvokkaan ohjelman lisäksi saa- veltäneet. Edellisen tunnetuin laulu on Edellä mainitussa artikkelissaan Uolevi tava juhlavaa musiikkia. Tällöin Fredrik serenadi Kimmeltää kirkkahat, jälkim- Lassander, joka oli Mieskuoroliiton Pacius, joka tuolloin toimi yliopiston mäisen taas Sotarukous. toiminnanjohtaja ja edelleenkin suuri musiikin lehtorina, sävelsi Runebergin Kaksi saksalaissyntyistä, mutta suo- Viron ystävä ja puuhamies, kirjoittaa Maamme-runoon sävelmän, sovitti sen malaistunutta, on säveltäjien joukossa, myös Viron Maammelaulusta. Virolai- perustamalleen mieskuorolle nimeltä nimittäin Porvoossa urkurina ja laulun- sethan ovat tunnetusti laulun kansaa. Akademiska Sångsällskapet, sekä soit- opettajana toiminut Heinrich Wächter Ensimmäiset suuret laulujuhlansa he tokunnalle, joka puolestaan tunnetaan ja toinen Suomen musiikin isäksikin järjestivät jo vuonna 1869. Silloin tuli nykyisin nimellä Kaartin Soittokunta. mainittu Fredrik Pacius. Sotaveteraa- kuluneeksi 50 vuotta maaorjuudesta Juhlakulkue lähti liikkeelle Yliop- nilehdessä olleessa artikkelissa Uolevi vapautumisesta, jonka Baltian talonpo- pilastalolta ja pysähtyi Pitkänsillan Lassander mainitsee vielä neljä muu- jille myönsi Venäjän tsaari Aleksante- päässä, jossa ensi kerran harjoiteltiin takin säveltäjää, muun muassa niinkin ri I. Tuon muiston vaalimiseksi tsaari ja kokeiltiin Maamme-laulua. Päivä oli myöhään kuin vuodelta 1942 hämeen- Aleksanteri II antoi virolaisille luvan 13.5.1848. Esitys sai heti innostuneen linnalaisen Tauno Marttisen. Mikään järjestää laulujuhlat. vastaanoton. Varsinainen esitys tapah- näistä sävelmistä ei ole jäänyt elämään. Kun he halusivat esittää myös suo- tui sitten Kumtähden kentällä. Sitä Vain Runebergin omaa sävelmää on malaisia lauluja, Yrjö Sakari Yrjö- edelsi Fredrik Cygnaeuksen ikimuis- ikään kuin kuriositeettina esitetty myös Koskinen lähetti kolme laulua, joiden toinen juhlapuhe Suomen niemelle, viimeaikoina. ja sitten kajahti ilmoille tuore Maam- joukossa oli myös Maamme-laulu.

Kylkirauta 1/2006 52 Kadettikunta 85-vuotta

Mutta tähän Paciuksen sävelmään piti saada virolaiset sanat, jotka kirjoitti Johan Voldemar Jannsen, meilläkin tunnetun runoilija Lydia Koidulan isä. Laulu alkaa sanoilla ”Mu isamaa on minu arm”. Tuosta hetkestä alkoi myös Viron kansallislaulun historia. Kun sitten Viro itsenäistyi 24.2.1918, siitä tuli virallisesti maan kansallislaulu. Jos nyt halutaan arvioida oikeuksia, on pakko todeta, että Pacius-Runeberg - yhdistelmä on ainoa oikea alkuperä. Näin ollen Viron tulisi vaihtaa kansal- lislauluaan, esim. Ernesaksin lauluun ”Mu isamaa”, joka on harras ja arvo- kas.

Miksi ei Finlandia-hymni? On ehdotettu Sibeliuksen Finlandia- hymniä Suomen uudeksi kansallislau- luksi. On olemassa useita syitä, miksi se ei sovi. Ensinnäkin Sibeliuksen Fin- landia, josta hymni on pieni osa, on orkesteriteos. Siinä ei ole laulua lain- kaan. Kun tätä myöhemmin haluttiin, mestari itse vastusti sitä aluksi. Vasta 1930-luvun lopulla hän antoi periksi ja itse sovitti sen mieskuorolle vuonna 1938. Tekstinä oli Väinö Solan tekemät sanat. Se ei kuitenkaan elänyt, vaan kahta vuotta myöhemmin Sibelius teki V.A.Koskenniemen sanoihin perustu- vat sovitukset seka- ja mieskuorolle. Tämä jäi elämään. Toinen syy tai perustelu on tämä. Kaikki laulut voidaan jakaa kahteen tai Fredrik Pacius. useampaan ryhmään. Toiset ovat so- pivia yhteislauluiksi, kun taas toiset on alun alkaenkin tehty esityslauluik- si, joita yleisö kuuntelee. Nämä ovat joko yhteislauluja tai kuorolauluja. Ei Finlandia-hymni sovi jopa tuhansien ihmisten yhdessä laulettavaksi. r

53 Kylkirauta 1/2006 Kadettikunta 85-vuotta Everstiluutnantti ja kapteeni väittelivät

Mistä syntyi innostus Kaksi upseeria kamppailivat tieteen areenoilla. He väitöskirjan tekemiseen, käyttivät miekan sijaan kynää osoittautuen päteviksi kapteeni Jyri Raitasalo? korkeimman tieteellisen sanan säilässä. Kapteeni Jyri Aloitin kadettikurssin (ensimmäinen Raitasalo väitteli sodan kuvan muutoksesta valtiotieteen 4-vuotinen) aikana valtio-opin approba- tur-opinnot Helsingin yliopistossa. Ruo- tohtoriksi Helsingin yliopistosta marraskuussa 2004. kahalu kasvoi syödessä ja yliluutnantiksi Everstiluutnantti Kaarle Lagerstam väitteli Natosta valmistumisen jälkeen anoin vähitellen lisää opinto-oikeuksia. Ennen pitkää olin sotatieteiden tohtoriksi Maanpuolustuskorkeakoulusta tilanteessa, jossa valtio-opin professori tammikuussa 2005. Tohtoreita haastatteli Kylkiraudan ehdotti jatko-opiskelijaksi tuloa, olinhan päätoimittaja. jo suorittanut yhden tieteellisen perus- tutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulus- sa - upseerin tutkinnon. Ajatus kuulosti Missä välissä ehdit tehdä että olin aikaisemmin harrastellut tut- hyvältä, vaikkakin työn ohessa väitös- väitöskirjan? kimuksen tekemistä historian opintojen kirjan kirjoittaminen tuntui kohtuullisen yhteydessä Helsingin yliopistossa. Lisäk- Tein tutkimuksen ollessani strategian lai- rasittavalta projektilta. Omalta kannal- si sain palvella stipendiaattina Geneves- toksen pääopettaja. Ehkä suurin innoit- tani onneksi jatko-opintojen edetessä sä erinomaisella ITC-kurssilla vuosina taja oli laitoksen kannustava ilmapiiri, tulin valituksi maanpuolustuskorkeakou- 2000-2001. Geneven kurssilla silmäni josta suuri ansio kuuluu laitoksen johta- lun tieteelliseen jatkokoulutusohjelmaan avautuivat havaitsemaan kansainvälisen jina toimineille eversti Heikki Hultille tutkijaupseeriksi päätyönä väitöstutki- politiikan armottomat pelisäännöt, jotka ja Pertti Salmiselle. Tosin tutkimuksen muksen tekeminen. perustuvat usein suurvaltojen kansal- kirjoittaminen työaikana oli lähes mah- lisiin intresseihin. Tutkimuksen vii- dotonta, sillä normaalien opetustehtävien meistelin palvellessani KFOR-joukkojen Everstiluutnantti Kaarle lisäksi ensin Afganistanin sota ja sitten esikunnassa, joka olikin kiireinen, mutta Lagerstam, mistä sinä Irakin konflikti työllistivät minut kiitettä- tutkimuksen kannalta hedelmällinen ammensit innostuksen? västi. Näin ollen väitöskirjani onkin tehty näköalapaikka. lähinnä viikonloppuisin ja lomalla. Väitöskirjan tekemistä helpotti se, Mitä te oikein sitten väititte? Kapt Jyri Raitasalo: Tutkimustyöni ”Constructing War and Military Power after the Cold War” perustana on ajatus siitä, että kylmän sodan jälkeisellä ajalla läntinen sodan kuva on muuttunut. Väitin, että sodan kuvan muutoksen liittyen so- tilaallisen voiman ’luonne’ on muuttunut ja että länsimaissa, erityisesti Yhdysval- loissa, vaikuttanut strateginen keskustelu sodankäynnin vallankumouksesta (Re- volution in Military Affairs, RMA) on ollut tärkein tämän päivän sotilaallisen voiman hahmottamiseen vaikuttavista te- kijöistä. Evl Kaarle Lagerstam: Tutkimuk- sessa selvitettiin Naton organisaation, joukkojen ja tehtävien kehittymiseen vaikuttavat tekijät. Niiden perusteella laadin vaihtoehtoja siitä, millaisiksi liiton sotilaalliset rakenteet voivat kehittyä Kapteeni Jyri Raitasalo (oik.) ja Maanpuolustuskorkeakoulun reh- 2020-luvulle tultaessa. Onhan meidän tori, prikaatikenraali Pertti Salminen väitöstilaisuuden jälkeen.

Kylkirauta 1/2006 54 Kadettikunta 85-vuotta pitkän aikavälin suunnittelun kannalta keskeistä pyrkiä arvioimaan millaisen toi- mintakyvyn omaavan sotilasliiton kanssa työskentelemme tulevaisuudessa. Tut- kimuksen avulla voitiin myös selvittää Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Ranskan ja Saksan toimintaa ohjaavia todellisia tekijöitä, jotka usein poikkeavat kyseisten valtioiden julistamista tavoitteista. Tutkimuksen perusteella voidaan väittää, että Yhdysvaltojen asema on tu- levaisuudessakin täysin keskeinen. On- gelmana meidän kannaltamme on se, että Naton merkitys Yhdysvalloille ja Saksal- le on hiipunut.

Mitä väitösprosessi opetti sinulle? Kapt Raitasalo: Tutkimustyön tekemi- sessä aika ajattelulle on kaiken a ja o. Vaikka väitöskirjoja on mahdollista kir- joittaa joillakin tieteenaloilla varsin no- peasti, on ajatusten jalostumisen ehdoton edellytys aika, jolloin voi pohtia, ky- seenalaistaa ja uudelleen muotoilla omia ajatuksia. Väitösprosessi opetti myös tieteellisen työn yhteisöllisen luonteen: yksinäinen puurtaminen ei voi tuottaa parasta tulosta. Mahdollisuus ajatusten vaihtoon, keskusteluun ja debattiin edes- auttaa omien ajatusten testaamista. Jos nyt aloittaisin väitöskirjatyön, lähtisin heti ensimmäisestä päivästä lähtien esit- tämään ajatuksiani tieteellisiin kon- ferensseihin Suomessa ja ulkomailla sekä pyrkisin saamaan mahdollisimman monta väitösprojektiin liittyvää artikkelia julkaistua. Nämä ovat parhaita kanavia kommenttien saamiselle omille ajatuk- sille. Tutkimustyön tekeminen on antoisaa Everstiluutnantti Kaarle Lagerstam väitöskirjansa kanssa. puuhaa. Itselleni oli kuitenkin hyvä asia, että ’vapaa-aikana’ sain ajatukset irti teo- rioista ja metodeista omakotitaloni raken- Mitä tästä eteenpäin? jossa voin paneutua johtajien ja joukko- nustyömaalla. Pidänkin tärkeänä sitä - jen toimintakyvyn kehittämiseen. Samal- Kapt Raitasalo: Nyt olen oppilasupseeri olipa työtehtävä mikä tahansa - että työ ja la voin hyödyntää akateemista taustaani. esiupseerikurssilla Maanpuolustuskorke- vapaa-aika ovat tasapainoisessa suhteessa Maasotakoulun päämääränähän on jal- akoulussa. Kurssi jatkuu kesäkuun lop- toisiinsa. kauttaa teoria käytännön taidoksi. puun saakka. Tämän jälkeinen tehtävä Evl Lagerstam: Väitöskirjan tekemi- Molemmat upseerit palvelivat kes- on vielä tällä hetkellä auki. Luonnollises- sessä pätevät normaalit sotilaselämän keisimmän väitöskirjatutkimuksen teke- ti tulen hakeutumaan sellaisiin upseerin perusopit. On tehtävä tiukka, mutta to- misen ajan Strategian laitoksella, joka tehtäviin, joihin väitöskirjatutkimukseni teuttamiskelpoinen tutkimussuunnitelma. tarjosi tutkimiseen loistavan ympäristön. suorittaminen antaa hyvät eväät. Tämän jälkeen on pidettävä aikataulusta Parhaillaan kapteeni Raitasalo opiske- Evl Lagerstam: Olen aina pitänyt kiinni. Samalla on tärkeää, että työtehtä- lee esiupseerikurssilla, ja everstiluutnant- käytännön johtamisesta enemmän kuin vien ja kodin välillä säilyy kohtuullinen ti Lagerstam palvelee Maasotakoulussa teoreettisista pohdiskeluista. Näin ollen tasapaino. Lappeenrannassa. r on nyt erittäin hienoa palvella Maasota- koulussa koulutuskeskuksen päällikkönä,

55 Kylkirauta 1/2006 pääsihteerin palsta Maanpuolustustahto

aanpuolustustiedotuksen tärkeimmät yhteiskunnalliset päättäjät suunnittelukunta (MTS) on alkoivat saada todellista tietoa maan- M tutkinut suomalaisten maan- puolustuksemme tilasta, suorituskyvys- puolustusasenteita säännöllisesti jo run- tä ja tulevaisuuden suunnitelmista. saan kolmenkymmenen vuoden ajan. Kadettikunta aloitti turvallisuuspo- Kansalaisten maanpuolustustahtoa on liittisen valistustoimintansa 1970-luvun perinteisesti mitattu vakiokysymyksel- alussa, kun oli selvästi nähty maamme lä: ”Jos Suomeen hyökätään, suoma- ulkopuolelta ”rauhantyön” nimissä syö- laisten pitäisi puolustautua aseellisesti tetyn yksipuolisen informaation tur- kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyt- miollinen vaikutus kansalaistemme täisi epävarmalta”. käsitysiin maanpuolustuksen tarpeelli- Kun MTS vuonna 1970 ensimmäi- suudesta ja mahdollisuudesta suoriutua sen kerran kysyi tämän kysymyksen, tehtävistään. Erityisesti tuo vaikutus oli luottamus maamme puolustusky- alkoi näkyä ja kuulua nuorison kes- kyyn vain 42 %. Vuonna 2005 julkis- kuudessa ja ilmeni muun muassa tetun kyselyn mukaan neljä viidesosaa sotilaspassin ”polttamisena” ja maan- oppimateriaalin valmistaminen. 1970- suomalaisista katsoi, että suomalaisten puolustustilaisuuksien systemaattisena ja 1980-lukujen opetusmonisteita sekä pitäisi puolustautua kaikissa tilanteis- häirintänä. Tuolta ajalta iskostui sa- dia- ja kalvosarjoja seurasivat 1990- sa. Miehistä tätä mieltä on 86 prosent- nastoomme käsite maanpuolustuksen luvun videoelokuvat ja 2000 luvulla tia ja naisista 74 prosenttia. Viimeisten ”nakertaja”, jota emme halunneet pu- nykyaikaisimpaan oppimisnäkemyk- kymmenen vuoden aikana kyseinen rematta niellä. seen perustuvat multimediaoppimis- prosenttiluku on aina ollut yli 75 %. Kadettikunnan valistustoiminnan ympäristöt Turvassa - Turvallisuuden Tärkeimpänä puolustautumista kaikis- kohderyhmäksi valittiin alusta alkaen palapeli, Veteraanien perintö -Itsenäi- sa tilanteissa ovat pitäneet sodan koke- nuoriso ja 1980-luvulta alkaen uutena nen Isänmaa ja valmistumassa oleva neen veteraanisukupolven edustajat ja kohderyhmänä asevelvollisuuden ul- Suomi kylmässä sodassa. toisaalta varusmiespalvelusiän ohitta- kopuolelle jäävät naiset, jotka olisivat Edellä esitettyjä MTS:n tutkimus- neet ja siten maanpuolustuksen perus- muuten jääneet kokonaan perustietou- tuloksia tarkasteltaessa ei voi olla asiat tietävät miehet. den ulkopuolelle. Tavoitteena on koko ajattelematta, että myös tällä kadettiup- Enemmistö kansalaisista haluaa kolmenkymmenen vuoden ajan ollut seerien tekemällä valistustyöllä on ollut säilyttää Suomessa nykyisenkaltaisen antaa nuorille oikeaa tietoa maanpuo- pysyvää vaikutusta korkeaan maanpuo- yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan lustuksesta turvallisuuspolitiikkamme lustustahtoon maassamme. armeijan, jossa mahdollisimman suuri toisena tukipylväänä ja näin mah- osa ikäluokasta saa aseellisen koulu- dollistaa heille itsenäinen harkinta ja Pekka Rapila tuksen. Yli puolet kansalaisista on sitä päätöksenteko tässä kansamme elin- [email protected] mieltä, että Suomella on hyvät mah- mahdollisuuksien kannalta elintärkeäs- dollisuudet puolustautua, jos Suomi sä asiassa. joutuisi tavanomaisin asein käytävään Kouluviranomaiset ja erityisesti sotaan. opettajat ottivat kiitollisina vastaan Edellä esitetty tutkimustulos on tarjotun yhteistyön asiantuntija-avun ennen kaikkea osoitus kansalaistemme saamiseksi. Yhä useammassa koulus- vahvasta ja terveestä maanpuolustus- sa nähtiin virkapukuinen upseeri tai ajattelusta. Kunhan vain tietoa asioi- kadetti pitämässä esitystä varusmies- den oikeasta laidasta on saatavilla, ovat palveluksesta ja maanpuolustuksesta kansalaisemme valmiit muodostamaan tai koulun itsenäisyyspäivän juhlassa kantansa näihin itsenäisyytemme kan- juhlapuhujana. Kadettikunta on tilas- nalta ratkaiseviin kysymyksiin. Pitkän toinut kyseiset tilaisuudet vuodesta aikavälin lähes pysyvään tulokseen on 1975 alkaen. Tähän vuoteen mennes- varmasti vaikuttanut valtakunnallisen sä Kadettikunnan jäsenten kouluissa valistustoiminnan tehostuminen ja näin pitämiin tilaisuuksiin on osallistunut tiedonsaannin varmistuminen. Muun runsaat 61.000 opettajaa ja yli miljoo- muassa maanpuolustuskurssitoiminta na koululaista. Opetukseen on liittynyt alkoi jo 1960-luvulla, jolloin maamme kiinteästi siihen soveltuvan ajantasaisen toiminta

Kadettikunta ry:n kevätkokous Turussa 25.3.2006

Kadettikunta ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään Turun ja Porin So- tilasläänin esikunnan Heikkilän luentosalissa (Heikkilän kasarmi, Rykmentintie 15, 20520 Turku) lauantaina 25.3.2006 klo 11.00 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10 §:ssä mainitut asiat sekä jäsenten Ka- dettikunnan hallitukselle sääntöjen mukaisesti kirjallisesti lähettämät kokousaloit- teet. Lisäksi päätetään kahden uuden kunniajäsenen kutsumisesta Kadettikunnalle. Äänioikeutettuja kokouksessa ovat kaikki Kadettikunnan jäsenet. Äänestäminen nimetylle jäsenelle annetulla valtakirjalla on sallittu.

Kokous- ja juhlapäivän ohjelma: 10.00 - 11.00 Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus luentosalin aulassa (kahvimahdollisuus myös seuralaisille). 11.00 - 12.45 Sääntömääräinen kevätkokous luentosalissa. 12.45 - Kokouslounas sotilaskodissa. Seuralaiset ja kutsuvieraat kutsutaan kokousedustajien kanssa lounaalle. 14.00 - 15.30 Päiväjuhla sotilasläänin luentosalissa (seuralaiset mukana). 15.30 - 16.00 Kuljetus jalkaväenkenraali Ehrnroothin muistokivelle, kukkalaitteen lasku, Kaaderilaulajien laulu ja siirtyminen jalan kaupungin vastaanotolle. 16.00 -17.30 Turun kaupungin vastaanotto Turun kaupunginvaltuuston kokoustiloissa Aurakatu 2. 19.00 - Kadettikunta 85 vuotta iltajuhla ravintola Suomalaisessa Pohjassa, Aurakatu 24. (Rajoitetusta tilasta johtuen mukaan mahtuu 150 henkeä).

Päivätilaisuuksissa asuna palveluspuku tai tumma puku. Iltajuhlassa asuna juhlapuku tai tumma puku, kunniamerkit. Tervetuloa Itämeren partaalle Turkuun! Kadettikunta ja Turun kadettipiiri

Ilmoittautumiset osanotosta eri tilaisuuksiin pyydetään tekemään viimeistään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää Marjukka Lehtiselle, puh. 09-490759, fax. 09-446262 tai [email protected]. Turun kadettipiiri järjestää kuljetukset Turun rautatieasemalta klo 09.55 junalta Hotelli Holiday INN:n kautta Heikkilään, klo 12.30 seuralaisten kuljetuksen hotellilta Heikkilään sekä Heikkilästä kaupungin vastaanotolle. Kevätkokouksen aikana voidaan järjestää halukkaille seuralaisille opastettu kiertoajelu (Heikkilä klo 10.50 - Holiday INN - kiertoajelu - Holiday INN (12.30) - Heikkilä, missä kenttälounas klo 12.45).

57 Kylkirauta 1/2006 toiminta

Ilmoittautumiset eri tilaisuuksiin (kaksi kokonaisuutta): - Kevätkokoukseen, päiväjuhlaan ja kaupungin vastaanotolle solo/avec (avec+ = seuralainen osallistuu kiertoajeluun). - Iltajuhlaan solo/avec, sotilasarvo, nimi, kadettikurssin numero. - Maksaminen tilille: Kadettikunta/iltajuhla n:o 101450-91505, 36 euroa/hlö var- mistaa osallistumisen. Majoittumisvaihtoehtoja (jokainen varaa itse majoituksensa): Restel-ketjun vip-asiakkaan edullinen yöpyminen 25. - 26.3.2006. Hotelli on keskustahotelli Holiday INN Turku, osoite Eerikinkatu 28. E-mail: [email protected]. puh: 02-338 211. Kahden hengen huoneen hinta on kahdelta henkilöltä yht. 60 euroa sisältäen asiakassaunan ja sunnuntain aamupalan. Huone on mahdollista saada käyttöön jo klo 10. Lähtöajasta jokainen voi sopia erikseen. Huonetta varattaessa on ilmoitettava, että kyse on Hannu Rantalan varauksesta. Keskustassa on myös useita muita hotelleja, esimerkiksi: Sokos hotellit Börs, City- Börs ja Scandic Julia. Omatoimista oheisohjelmaa sunnuntaina 26.3.: Esim: Forum Marinum näyt- telyt (7 euroa, eläk.4 euroa), www.forum-marinum.fi ja www.turku360.fi. Mannerheim- näyttely Turun linnassa (presidentti Koivisto avasi näyttelyn viime vuonna Pietarissa) (6 euroa, eläk. 3.50); www.turku.fi ja www.nba.fi. Turun Tuomiokirkko. Edellä mainitut avoinna klo 10.00 alkaen. Aboa Vetus&Ars Nova, www.aboavetusarsnova.fi (8 euroa, eläk. 7 euroa) avautuu klo 11.00.

Kahdeksas Kaaderigolf Tuusulassa 3. - 4.8.2006

Kahdeksas Kaaderigolf järjestetään pääosin entisin järjestelyin Tuusulan Golfklubin hyviksi havaituilla kentillä to-pe 3.-4.8.2006. Torstaina 3.8 illalla järjestetään jälleen kaaderi-illanvietto Taistelukoulun (MPKK) upseerikerholla.

Lisätietoja saat majuri, liikuntaneuvos Risto H. Luukkaselta, puh. 0400 458 565 sekä kesäkuussa Kylkiraudan numerosta 2/2006.

Kylkirauta 1/2006 58 toiminta Kylmästä sodasta uuteen maailmanjärjestykseen Kadettikunnan ja Reserviupseeriliiton ”160-vuotisjuhlaseminaari” MpKK:LLA 30.3.2006 Yhteistyössä MpKK:n sekä Historian ja Yhteiskuntaopin Opettajien Liiton kanssa

0900 - Ilmoittautuminen ja kahvi 0930 Tervetulotoivotus, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, prikaatikenraali Pertti Salminen 0935 Seminaarin avaus, Kadettikunnan puheenjohtaja, kenraalimajuri Ilkka Aspara 0945 Kylmä sota - Kv-poliittinen asetelma, suurlähettiläs, VTT Klaus Törnudd - Suomi kylmässä sodassa, dosentti, eversti Pekka Visuri - Suomen puolustusratkaisu, majuri, FL Petteri Jouko 1115 Paneelikeskustelu, kenraaliluutnantti Heikki Tilander 1200 Lounas 1300 Uusi maailmanjärjestys - Kv- toimijoiden tavoitteet, keinot ja yhteistyö, ministeri Jaakko Iloniemi - Suomi EU:ssa ja Naton rauhankumppanina, professori Tuomas Forsberg 1400 Kahvi 1430 Suomen puolustuksen haasteet - Puolustusvoimat muutoksessa, kenraalimajuri Markku Koli - Kestääkö sotilasperinteemme muutoksen? eversti Sampo Ahto - Reservin huolenaiheet, RUL:n puheenjohtaja Tapio Peltomäki 1545 Paneelikeskustelu, professori Antti Ahlström Päätössanat

Ilmoittautuminen Ilmoittautumiset seminaariin pyydetään tekemään 20.3.2005 mennessä. Kadettikunnan jäsenet ilmoittautuvat Marjukka Lehtiselle 09-490 759 tai [email protected].

Korjauksia merkkipäiväluetteloon

Majuri Boris Kotiranta 90 v 4.10 ei juhli Everstiluutnantti Aarre Seppänen 75 v 13.6 matkoilla Everstiluutnantti Alexander Aminoff 50 v 30.4

59 Kylkirauta 1/2006 ajankohtaista Kylmä sota nykyaikaisessa oppimisympäristössä

adettikunnan 85-vuotisjuhlal- rittää hankkeen linjaukset. Sen tuurirahastolta, Jenny ja Antti Wihu- lisuuksiin liittyen esiteltiin puheenjohtajana on Kadettikunnan pu- rin rahastolta, Sotavahinkosäätiöltä ja K 27. tammikuuta Pääesikun- heenjohtaja. Asiantuntijaryhmää, joka Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä nan keskuspaviljongissa Kadettikunnan tarkistaa ohjelman sisällön, johtaa pro- ohjelmakokonaisuuden tuotantokustan- suurhanke ”Suomi kylmässä sodassa”. fessori Ohto Manninen ja siinä ovat nuksiin avustuksia, joilla pystytään kat- Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieras- mukana johtavat suomalaiset poliitti- tamaan hankkeen menot. joukko. sen historian professorit sekä opettajien Esittelytilaisuudessa Kadettikunnan Avauspuheenvuorossaan Kadetti- edustus. Projektin johtajan, Kadetti- pääsihteeri, eversti Pekka Rapila sel- kunnan puheenjohtaja kenraalimajuri kunnan pääsihteerin, eversti Pekka Ra- vitti meneillään olevan hankkeen ny- Ilkka Aspara selvitti hankkeen tavoitteet pilan johtama projektiryhmä vastaa kyaikaista lähestymistapaa oppimiseen ja rakenteen. Kadettikunta toimii hank- hankkeen käytännön toteutuksesta. sekä esitteli ohjelman. keessa yhteistoiminnassa Opetushalli- Siinä ovat mukana opetushallinnon ja Käsikirjoittaja dosentti, eversti tuksen, Historian ja Yhteiskuntaopin opettajien edustajat sekä käsikirjoittaja Pekka Visuri toi esille hankkeen Opettajien Liiton, Maanpuolustuskor- dosentti, eversti Pekka Visuri ja multi- tutkimuksellisen näkökulman. Noin keakoulun historian laitoksen sekä mediakäsikirjoittaja everstiluutnantti 1000 sivun käsikirjoituksella on tarkoi- Yleisradion kanssa. Kyseessä on ny- Arto Kotro. Ohjelman tekijä on toimi- tus hahmottaa kokonaiskuvaa kylmän kyaikaiseen oppimisnäkemykseen ja tusjohtaja Aarno Unkila. sodan ajasta ja Suomen aseman kehi- tietotekniikkaan perustuva multimedia- Kadettikunta toteuttaa hankkeen tyksestä sen eri vaiheissa. Käsikirjoitus ohjelmakokonaisuus, johon kuuluvat täysin aatteellisin perustein. Valmis- perustuu uusimpaan tutkimustietoon ja CD-ROM-oppimisympäristö, Internet- tuneita tuotteita ei tulla käyttämään sisältää myös ennen julkaisematonta sivusto ja kirja. kaupallisesti. Aineisto jaetaan oppima- arkisto- ym. tietoa, mutta uusien ”pal- Hankkeen johtoryhmä, jossa ovat teriaalina ilmaiseksi kaikille kouluille. jastusten” tai sensaatioiden esittely ei edustettuina osallistuvat tahot, mää- Kadettikunta on saanut Suomen kult- ole kuitenkaan tavoitteena. Rehtori Harri Rinta-Aho, joka oli Historian ja Yhteiskuntaopin Opettaji- en Liiton puheenjohtaja vuosina 2000 - 2005, esitteli multimedian käyttömah- dollisuuksia historian opetuksessa. Hän kiitti Kadettikuntaa aktiivisesta ja en- nakkoluulottomasta usean vuoden yh- teistyöstä sekä totesi Kadettikunnan tuottaman aineiston sopivan erinomai- sesti opetukseen ja olevan opettajille merkittävä nykyaikainen työväline. Hankkeen Oltermanni, kenraali Jaakko Valtanen esitti ajatuksia kylmän sodan kaudesta. Hän tarkasteli mielen- kiintoisella tavalla esimerkiksi yya-so- pimusta, joka rauhoitti idänsuhteet ja 1960-luvun puolueettomuusopetusta, jossa ajatuksena oli: ”ei ketään vastaan, vaan kaikki Suomen puolesta”. Hän totesi vakuuttavalla tavalla, että ”Suomi taipui, mutta ei taittunut”. Kadettikunnan hanke Suomi kyl- Hankkeen esittelytilaisuuteen osallistui arvovaltainen kutsuvieras- mässä sodassa valmistuu kevään aikana joukko. Eturivissä puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani ja oppimismateriaali on koulujen käy- Kaskeala sekä kylmän sodan aikaiset komentajat, kenraalit Lauri tössä lukuvuoden alkaessa ensi syksy- Sutela ja Jaakko Valtanen. Kuva Kadettikunta. nä.

Kylkirauta 1/2006 60 ajankohtaista Kirjallisuusarviot Ilkka Puukka: vallasta, jossa teknologia, uudet Valtapelit hallinnos- mediat ja informaatio näyttelevät keskeistä roolia. Suorasta fyysi- sa. Tapaustutkimus sestä vaikuttamisesta on siirrytty sotilaskulttuurin epäsuoraan vaikuttamiseen. puolustuksesta puo- Puukan kirjassa on kolme lustushallinnon uudis- keskeistä tutkimuskohdetta. Yksi mielenkiintoisimmista on varus- tamisessa. miespalvelusta koskenut muutos Kustannus Oy Suomen 1990-luvulla, jossa taistelupa- mies 2005, 288 sivua radigma törmäsi muihin para- digmoihin. Varusmiespalvelus haluttiin nähdä vain sotilaskäs- Sotilasjohtaminen kyasiana. Taisteluparadigman tiedon intressi perustuu sotilas- muuttuu eli käskyyn. Suomessa ”kuningas” politisoituu uudella on edelleen presidentin tehtäväs- tavalla sä ylipäällikkö. Ajatus periytyy 1700-luvun lopun ruotsalaisen Puhe muutoksesta kuuluu po- kuningaskunnan ajoilta jatkuen litiikkaan. Lännessä uskotaan tsaarin roolista itsenäisyytemme yhä vahvemmin, että demokra- aikaan. tiat eivät sodi klassisesti keske- Puukan kirjan kansi kuvaa nään tuhoten miljoonia ihmisiä kolmen strategiaparadigman ja yhteiskuntia. Globalisaation käsiä, jotka ovat suomalaisessa suorituskyvyltään tehokkaita tavoite- aiheuttama paine, erityisesti puolustushallinnossa vääristyneet (kaksi hakuisia ja kilpailuhenkisiä ihmisiä. uhkien moninaisuus, nostaa turvalli- sotilasta ja yksi siviili). Puukan mukaan Taisteluparadigmaa ei kuitenkaan saa suuspoliittiseen keskusteluun jatkuvasti nykyiset uhat ja toimintaympäristöjen lukea negatiiviseksi ilmiöksi, vaan se uusia teemoja ja pakottaa suomalaisen muutokset pitäisi huomioida niin, että kuuluu perinteisen sodankuvan ytimeen. puolustusjärjestelmän muutokseen. puolustusministeri on poliittisen para- Kyseisen paradigman lisäksi tarvitaan Teknologisesti halutaan puhua verkos- digman, puolustusvoimain komentaja poliittista ja hallinnollista paradigmaa toitumisesta - jopa muuttaa alueellisen taisteluparadigman ja puolustusminis- uusien uhkien ja turvallisuuden toimin- puolustuksen käsite ”verkostopuolus- teriön kansliapäällikön tai pääesikunnan taympäristöjen muutoksessa. tukseksi” - mutta poliittisesti kyse on päällikkö hallintoparadigman asiantun- Taisteluparadigmalla pyritään sotilaallisen liittoutumisen välttämät- tija. Hallintoparadigman asiantuntijas- aina voittoon. Kriisillä on kuitenkin tömyydestä, vaikka asiaa ei lausuta ta eli sotilasmanagerista esimerkkinä aina elinkaari, kuten tsunamilla tai suoraan ääneen. Koska kysymys siitä, kelpaa kenraali Rudolf Walden, joka WTC-iskuilla. Ennen kriisiä ja kriisin mitä sodalla tarkoitetaan ja mikä on EU: hallitsi sotilaallisen substanssin, mutta lopussa joudutaan yhteiskuntaa aina n luonne ovat avoimia ja epämääräisiä, myös poliittisen keskustelun ja yritys- ”kuntouttamaan”, mihin taistelupara- voidaan turvallisuuspoliittista toimin- hallinnon. digma soveltuu huonosti. Alueellinen taa laajentaa useiden tulkintojen vuoksi Ilkka Puukan väitöskirja on mie- puolustusjärjestelmä perustuu taistelu- perinteisestä sotilaallisesta toiminnasta lenkiintoinen ja esimerkillinen juuri paradigmaan. Alueen puolustamisesta uusiin uhkiin. metodisesti. Puukka on itse ollut em- siirrytään yhä enemmän etujen ja ar- Ilkka Puukka kuvaa väitöskirjassaan piirisen aineistonsa agentti ja haastaa vojen puolustamiseen. Johtaminen on Valtapelit hallinnossa, kuinka taistelu- siten perinteisen lähtökohdan empiiri- yhä enemmän pelikenttä, jossa maine paradigma on se lähtökohta, joka opi- sen aineiston osalta. Puukan henkilö- ja imago luodaan sanattomilla mer- taan jo reserviupseerikoulutuksessa ja kohtainen osallistuminen työntekijänä kityksillä. Kunnia, maine ja arvoval- viimeistään Kadettikoulussa. Taiste- tutkimustapauksiin on hyväksyttävää ta rakentuvat yhä enemmän median luparadigman keskeiset elementit pe- laadullisessa tutkimuksessa. Laadulli- kontekstissa pehmeän vallan varaan. rustuvat byrokratiaan ja sotilaskäskyn sen tutkimuksen kriteerinä on tutkijan Mielikuvien merkitys on ohittanut voi- maailmaan. kyky kuvata subjektiiviset kokemukset makeinot niiden riskialttiuden vuoksi. Taisteluparadigman sisällä ei sal- esiin tutkimusaineistosta. Puukka on Vallan fysiologiasta on siirrytty vallan lita poliittista, yhteiskunnallista tai onnistunut tässä vaikeassa tehtävässä psykologiaan. Kurista ja rangaistuk- hallinnollista ”siviili-ajattelua”. Tais- hyvin. teluparadigman sisällä olevat henkilöt sista on siirrytty kontrolliin ja sopeut- ovat kovakuntoisia, selväjärkisiä ja tamiseen. Puhutaan behavioristisesta Aki-Mauri Huhtinen

61 Kylkirauta 1/2006 ajankohtaista

Sunzi, Dao kuvaa laajaa, jatkuvasti Sodankäynnin taito. muuttuvaa ja itseään uudelleen määrittävää vuorovaikutusten Suomentanut ja toimitta- kokonaisuutta, jossa tarkkailija nut Matti Nojonen ja tarkkailtava, ystävä ja vihol- Gaudeamus 2005 linen ovat yhtä. Dao tarkoittaa ISBN 951-662-956-3 oppia, jonka avulla on mahdol- lista ymmärtää sodan muutosta, 190 sivua tapaa toimia sodassa ja taitoa, jota sodankäynti vaatii. Kyse ei Ei sata taistelua tai ole moraalista tai moraalisista voittoa, vaan voitto valinnoista. ilman taistelua Kuten yin-yang -kehässä, mikään ilmiö ei muutu pysy- Sun Tzu tai Matti Nojosen suo- västi toiseksi, vaan vastakohdat mentama ja toimittama noin ovat jatkuvassa muutoksessa 2500 vuotta vanhoihin kirjoituk- toisikseen. Mikään hyökkäys siin perustuva Sunzi on tänään ei koskaan ole puhdas, vaan yhä suositumpi strategista ajat- sisältää aina puolustuksellisia telua harrastavien keskuudessa. elementtejä. Mikään voitto ei Idän taloustiikereiden nousu koskaan ole täydellinen, vaan maailmantalouden kilpaan on sisältää tappion siemenen. saanut talouden ja politiikan joh- Kaikki on aina todellisessa tai tajat myös lännessä tarttumaan mahdollisessa muutoksen tilas- tarunhohtoisen kiinalaisajatte- sa. Yksi tärkeimmistä käsitteistä lijan sotataidon salaisuuksiin. on epäsymmetria, joka tarkoittaa Vietnamin sodan jälkeen Yhdysvalto- filosofin oli kirjoitettava sodasta, jotta esimerkiksi Daavid-Goljat -asetelmaa: jen sotakouluissa palattiin Sun Tzun ja häneen suhtauduttaisiin vakavasti. Filo- voimaltaan heikomman on aina mah- Clausewitzin oppien ääreen. sofin ajatuksia ei kunnioitettu, jos hän dollisuus harhauttaa ja tehdä valheel- Matti Nojonen on mielenkiintoinen ei osannut keskustella sodankäynnis- lisia manöövereitä. Sunzin keskeinen toimija sotataidon filosofian kentällä. tä. Arvostetun oppineen tuli harjoittaa ajatus onkin, että sotataidon huippu Kauppakorkeakoulussa väitöskirjaa myös aseenkäytön taitoja, kuten mm. on saavuttaa voitto vastustajasta ilman viimeistelevä Nojonen on opiskellut Kungfutse teki. taistelua. Sunzin mukaan epäsuorat ja käännöksessä vaadittua alkuperäis- suorat toimet saavat alkunsa toisistaan. kieltä mm. Tukholman ja Sanghain Mestarit ja oppipojat Tämä on loputon kehä eikä sitä voida yliopistoissa. Lisäksi Nojosella on koskaan kuluttaa loppuun. Pekingistä ja Sanghaista kokemusta Kun sodankäynnissä tapahtuu val- Tänään sodan tutkijat puhuvat sekä opiskelun että työnteon osalta yli lankumous, vanha soturi turhautuu. epäsymmetrisestä sodankäynnistä. kymmenen vuoden ajalta. Nojosen 50- Vanha ratsumies turhautuu tykkien ja Tämä lineaarisen sodankäynnin vas- sivuinen johdanto onkin erinomainen konekivääreiden tehdessä hänen uljaan takohta perustuu tilanteeseen, jossa juuri Nojosen kiinalaisen nykyelämän ratsastamisensa turhaksi. Mutta muu- läntiset tekno-asevoimat ovat juuttu- ja tavallisten kiinalaisten ihmisten käy- tosvastarintaan sisältyy myös seuraavan neet keskelle köyhyyttä, terrorismia ja tännön kokemuksen vuoksi. vallankumouksen siemen: tulevaisuu- kaaosta. Kun Yhdysvaltojen asevoima Sodankäynti ja -johtaminen ovat ih- dessa jälleen kerran taito ja sodan ”laskeutui” Afganistaniin ja Irakiin, misyhteisön vanhimpia organisoidun dialektiikka syrjäyttävät nyt valtaan samalla kone, metalli ja sähkö iskey- toiminnan muotoja. Sunzin Sodan- päässeet keinot. Samuraiden Japanissa tyivät mutaan, puuhun ja pölyyn. Myös käynnin taito on tämän kulttuuriperi- tarjolla olevat sotatekniikan parannuk- kaksi toisilleen epäsymmetristä maail- män vanhin ja edelleen valovoimaisin set tehtiin laittomiksi vallitsevan sosi- mankatsomusta ja tapaa elää iskeytyi- edustaja. Napoleon opiskeli aikoinaan aalisen rakenteen ylläpitämiseksi. vät yhteen. Sotataidon historia tuntee tuota teosta ja myös Suomessa viime Daavidin ja Goljatin tarinasta alkaen sotien aikana päämajoitusmestarina Ystävä on vihollinen lukemattomia esimerkkejä siitä, kuinka toiminut Aksel Airo suositteli teosta epäsymmetrinen tilanne saattaa kääntää Erityisesti varhainen daolaisuus vai- Mannerheimille. Nojosen mukaan taistelun pyörremyrskyn määrällises- kutti soturistrategien maailmankatso- tähän mennessä ei ole kyetty selvittä- ti heikomman voiman voitoksi. Yh- mukseen. Daon käsite löytyy myös mään onko kyseessä historiallinen hen- dysvallat ei hävinnyt yhtään taistelua Sunzin sotataidon taustalta. Perusajatus kilö vai perimätietona siirtyvä myytti. Vietnamissa, mutta hävisi sodan. Sodan on, että kuolemanjälkeisellä elämällä Sotilaallisella ajattelulla oli tärkeä voittaminen on aina jotakin enemmän tai luomishetkellä ei ole merkitystä, merkitys klassisessa kiinalaisessa aa- kuin voitettujen taisteluiden summa. vaan kaikki keskittyy nyt hetkeen. temaailmassa. Klassisen kiinalaisen

Kylkirauta 1/2006 62 ajankohtaista

Tieto taistelee ajasta ta. Mikään valtio ei koskaan ole hyö- pasifistisen asenteen sodankäyntiin. tynyt pitkitetystä sodasta. Aika on siis Sunzi oli hyvin tietoinen siitä, että ää- Harhauttamisen lisäksi aika on so- määre, jota sodanjohtajan on kyettävä rimmilleen ahdistettu armeija ja kansa dankäynnin keskeinen käsite. Aika on hallitsemaan. Se, joka hallitsee aikaa, taistelevat raivokkaasti viimeiseen ih- kriittinen määre, koska sodankäynti hallitsee myös sodan psykologista ja miseen. Siksi sodankäynnissä keskeistä on kuluttavaa ja vaarallista, sotaan johtamisen ulottuvuutta. on jättää psykologista tilaa vastustajal- ryhdyttäessä tulee pyrkiä mahdol- Yhä tänään länsimaisten kaupankä- le. Abu Ghraib -kidutusskandaali on lisimman nopeaa ratkaisuun. Pitkät vijöiden kristillisen moraalin perustalta osoitus siitä, että Yhdysvallat ei ole taistelut kroonistuvat, tulevat kalliiksi on vaikea ymmärtää kiinalaisten tapaa ymmärtänyt sodan kulttuurista ulot- eikä kansan mielipide ole enää taiste- johtaa harhaan ja jymäyttää: tuvuutta kaikesta teknologiasta ja tie- lun takana. Kuten Napoleon ja Hitler toylivoimasta huolimatta. Vastustajan ”Kun olet voimissasi, hämää aikaisemmin, nyt Bush kokee sen, mitä kunnioittaminen, sen tapojen ja elämän kyvyttömyydellä; kun olet val- sodalle tapahtuu sen kroonistuessa: huomioon ottaminen, on ainoa läh- mistautunut, teeskentele valmis- yleinen mielipide kääntyy sotaa vas- tökohta, jonka varaan asevoima voi tautumatonta; kun olet lähellä, taan. Aseet ”tylstyvät”, sotilaat väsyvät rakentaa sotilaallista voittoa, joka kye- anna vaikutelma, että olet kau- ja sotataidon moraali katoaa. Kansan tään poliittisesti säilyttämään hengis- kana; kun olet kaukana, anna tuki romahtaa ja sodan torvet eivät enää sä. raikaa. Kansan kassa on tyhjä, ja näin vaikutelma, että olet lähellä”. kansa saa syyn syöstä hallitsijan vallas- Sunzin ajattelu mahdollistaa myös Aki-Mauri Huhtinen

Martti Turtola: poikkeuksellisen ja merkittävän Jääkärikenraali Einar kenraalin persoonaa ja elämän- vaiheita. Vihma ei ollut missään Vihma suhteessa keskivertoupseeri. Ihantalan taistelun Kenraalien elämäkertoja lu- ratkaisija kiessa kiinnostaa tietää mihin Kustannusosakeyhtiö henkilökohtaisiin ominaisuuk- siin ja minkälaiseen kouliintu- Otava miseen menestyminen uralla ISBN 951-1-19155-1 on perustunut. Turtola esittelee Keuruu 2005, 264 sivua suorasukaisesti Vihman vahvuu- det ja puutteet, joten lukijalle Sankarikenraalin muodostuu kokonaiskuva per- soonasta. Jääkäriupseeri Vihma elämäkerta oli kenttäupseeri ja oman tiensä Sodanaikaisten kenraalien elä- kulkija. Sotaa edeltävinä vuosi- mäkertoja ilmestyy edelleen na hän palveli koulutustehtävis- jatkuvasti, mikä kertoo kiin- sä eikä osallistunut ylimmissä nostuksesta sekä henkilöhisto- esikunnissa valtakunnan puo- riaan että sotiemme historiaan. lustuksen kannalta merkittä- Tunnetuimmista kenraaleista viin johtotehtäviin. Hän kävi elämäkerta puuttuu enää vain Sotakorkeakoulun ensimmäi- muutaman kohdalla, Harald sen kurssin ollen kurssinsa vii- Öhquist ehkä merkittävimpänä. meinen, kun priimus oli Paavo Hänen päiväkirjansa talvisodasta Talvela. Vihma myös erosi kir- on toki klassikko. kosta, mikä ei ollut meriittiä Aloite Einar Vihman elämä- essä Turtola oli vielä Suomen Viron- 1930-luvun upseerille. Ennuste kerrasta syntyi Vihma-Wichmannien instituutin johtajana Tallinnassa. menestymiseen ei Vihman kohdalla siis sukuseurassa, joka kutsui kirjoittajaksi Einar Vihma muistetaan kenraali- ollut kovin hyvä. nykyisen Maanpuolustuskorkeakoulun na, joka kaatui etulinjassa Ihantalan Turtola hyödyntää onnistuneella ta- sotahistorian professorin, valtiotieteen kirkonmäellä kesän 1944 torjuntatais- valla henkilöarvosteluja sekä rauhan tohtori Martti Turtolan. Hän on kokenut teluissa. Vaikka hän oli Mannerheim- että sodan ajalta. Ne tuovat elämä- elämäkertojen kirjoittaja ja upseereis- ristin ritari, hänen muu palvelusuransa kertaan mielenkiintoisen lisän, koska ta Erik Heinrichsin, Aksel Airon sekä ei ole ollut kovin tunnettu. Martti Tur- tuolloin henkilöarvostelut kirjoitettiin Jussi Turtolan elämäkerrat ovat hänen tolan kirjoittama elämäkerta valottaa- pitkinä suorasanaisina luonnehdintoi- kynästään. Kirjoittamisen käynnisty- kin mielenkiintoisella tavalla tämän na ja sen vuoksi ne aukeavat lukijalle

63 Kylkirauta 1/2006 ajankohtaista jälkeenpäinkin hyvin. Kenraalimajuri upseerikoulutuksen kannalta olisi kiin- koelmaa ”Balladi Ihantalasta”, jossa Edvard Hanell moitti vuonna 1936 ar- nostavaa luettavaa. on runo ”Kenraali Vihma”. Korpraali vostelussaan Vihman arvostelukykyä, Kirjan painopiste on selvästi sota- Heikkilä osallistui henkilökohtaisesti mutta uskoi tämän olevan ”sodan aikana ajassa. Turtola on laajentanut käsittelyä Ihantalan taisteluihin ja kirjoitti runo- ensiluokan joukko-osaston komentaja”. huomattavasti Vihmaa ja hänen jouk- kokoelman, jota ei kuitenkaan hänen Tässä Hanell osui oikeaan. Sodan ai- kojaan laveammalle pohtien esimer- elinaikanaan julkaistu. Vasta Talin- kaisia henkilöarvosteluja kirjassa on kiksi kesän 1944 suurhyökkäykseen Ihantalan taistelun 60-vuotismuisto- runsaasti ja niillä kuvataan myös ko- liittynyttä problematiikkaa ja toisaalta juhlassa runokokoelma tuli tunnetuksi. mentajien keskinäisiä suhteita. torjuntavoiton merkitystä. Vaikka kyse ”Mene ja kerro, että suomalainen ken- Turtolan yhteenveto 1920- ja on moneen kertaan käsitellyistä asiois- raali makaa saman mullan alla kuin so- 1930-lukujen Vihmasta on ”voimakas- ta, Turtolan näkökulma on tuore. tamiehet, saman kunnian kantaen kuin tahtoinen käytännön upseeri, joka il- Vihmasta piirtyy kuva voimakasot- sotamiehet”. meisesti nautti alaistensa arvostusta, teisena komentajana, joka oli siellä Einar Vihman elämäkerta on tärkeä mutta joka toisinaan saattoi olla käyt- missä tapahtui. Kokonaisuuden hallinta lisä sodan ajan kenraaleista kertovaan täytymiseltään jyrkkä ja kiihkeä, jopa jäi usein esikuntapäällikön vastuulle, kirjallisuuteemme. Henkilökuvaus ja hillitön”. kun divisioonan komentaja johti henki- tapahtumakuvaus ovat kirjassa sopu- Sotia edeltävän ajan merkittävin lökohtaisesti jotain pienehköäkin osas- soinnussa ja sotahistoriaa on käsitelty tehtävä Vihmalla oli Kadettikoulun toa etulinjassa. Tällaisessa tilanteessa syvälle ulottuvalla otteella, mutta mie- johtajuus 1930-luvun puolivälissä. Sinä Vihma myös kohtasi matkansa pään lenkiintoisimmaksi nousevat monet aikana koulutettiin huomattava osa Ihantalan taistelun ratkaisevan vai- osuvat henkilöarvioinnit. Silti täyttä talvisodan nuoremmista upseereista. heen ollessa jo ohi. Samalla divisioo- vastausta ei löydä sille, miksi Turtola Muistona tuosta ajasta Santahaminassa na menetti kerralla komentajansa ja kirjan nimessä kutsuu Vihmaa Ihanta- on Vihma-kabinetti ja kookas muoto- esikuntapäällikkönsä, mikä on erittäin lan taistelun ratkaisijaksi. kuva Maanpuolustuskorkeakoulun sei- poikkeuksellista ja myös järjestelyjen nällä. Itse johtajakaudesta kirjassa tosin osalta anteeksiantamatonta. Heikki Tilander on hyvin niukalti, mikä on valitettavaa, Elämäkerrassa lainataan kosketta- koska sotaan valmistautuminen myös valla tavalla Lasse Heikkilän runoko-

Stig Ramel: Suomen myöhemmän ulkopo- Yrjö Maunu Sprengt- liittisen linjan edelläkävijänä. Ruotsalainen Stig Ramel on porten Nobel-säätiön entinen toimitus- Maanpetturi ja patri- johtaja, jolla on elävä kiinnostus ootti Suomea kohtaan. Hänen edel- Kustannusosakeyhtiö linen teoksensa ”Kustaa Mauri Armfelt 1757-1814” ilmestyi Otava suomeksi vuonna 1998. Sen ISBN 951-1-19074-1 jälkeen Suomen entinen Tuk- Keuruu 2005, 296 sivua holman suurlähettiläs Heikki Talvitie kannusti hänet kirjoit- Suomalaisen tamaan kirjan Sprengtportenista. Tehtävä ei ajatuksenakaan ollut upseerikoulutuksen helppo, koska Sprengtportenia luoja on pidetty Ruotsin historian suu- rena petturina ja koska Ruotsi Siitä lähtien, kun ylioppilas- - Suomen vuosisataisten sitei- kirjoituksissa olin valinnut den katkeamista vuonna 1809 äidinkielen aineekseni aiheen on Ruotsissa pidetty yksiselit- ”kiistanalainen historian henki- teisesti huonona asiana. Mutta lö” ja kirjoittanut Yrjö Maunu Ramel tarttui ennakkoluulot- Sprengtportenista, tuo mer- tomasti työhön ja Yrjö Maunu killinen mies on kiinnostanut Sprengtportenista ”tuli hänen minua. Olen lukenut hänestä alituinen seuralaisensa kolmen kirjoitettuja kirjoja, viimeisim- ”Sprengtportenin linja” vuodelta 1988. vuoden ajaksi”. Ramel tunnus- pinä Tuomas Keskisen ”Haavekuva- Molemmissa Sprengtporten kuvataan taa, ettei ”Sprengtportenin kanssa ollut ni” vuodelta 1983 ja Kullervo Killisen

Kylkirauta 1/2006 64 ajankohtaista helppo elää, ei edes sellaisen, jolla on Pietarissa on hakattu huonolla ruotsin- temään maailmalle täysin itsenäisenä ollut häneen kahdensadan vuoden etäi- kielellä kolme sanaa - ARAN LONAR tasavaltana. ”Ei ole vaikeata kuvitella syys”. MODAN (Vaivan palkka on kunnia). skenaariota, jossa yhtenäisenä pysynyt Stig Ramelin kirja liikkuu valtiol- Siitä sittemmin tuli latinankielisenä Ruotsin valtakunta olisi 1800-luvun lo- lisella ja psykologisella tasolla. Hän lauseena CONSTANTEM DECORAT pussa kohdannut suomenkielisen itse- tarkastelee Sprengtportenin roolia kes- HONOR tunnuslause niin Suomen Ka- näisyysliikkeen, jossa luokkataistelu keisenä vaikuttajana sekä Ruotsin että dettikoulun kasvateille kuin itsenäisen olisi tuonut ylimääräistä räjähdysvoi- Venäjän vaikutuspiirissä, jossa peli- Suomen kadeteillekin. Kirjassa on va- maa keitokseen”. Pitkän pohdintansa nappulaksi muodostuu Suomi. Samalla lokuva vahingoittuneesta hautamuisto- Ramel tiivistää seuraavasti: ”On siksi Ramel keskittyy Sprengtportenin luon- merkistä Vasilin saarella Pietarissa. luonnollista, että minä, kirjoittaessani teen kuvaukseen ja siitä johtuviin ris- Kunnia oli Sprengtportenin elämän tänään Yrjö Maunu Sprengtportenin tiriitoihin. Sprengtportenin koko elämä keskeinen päämäärä, jonka hän muisti tarinaa ja etenkin ottaessani kantaa oli kamppailua hallitsijan suosiosta, aina tuoda esiin. Tätä joutuu tietysti häneen ”maanpetturina”, olen taipuvai- jonka hän vuoroin saavutti ja taas ras- miettimään, koska hän petti kotimaan- sempi antamaan hänelle vapauttavan kaasti menetti. Vaikuttamismahdolli- sa siirtymällä vihollisen palvelukseen. tuomion kuin ne, jotka menneisyydessä suudet muuttuivat samassa tahdissa. Elämänsä lopulla hän määritti itsensä tuomitsivat hänet”. Ramel kirjoittaa mukaansa tempaa- ”venäläiseksi kenraaliksi, Suomessa Stig Ramelin kirja Yrjö Maunu valla, suorastaan nautittavalla tavalla syntyneeksi ja kasvaneeksi”, ja hän piti Sprengtportenista on poikkeuksellisen siitä valtapelistä ja juonittelusta, joka Venäjää ”adoptoituna kotimaanaan”. mielenkiintoista luettavaa. Se on kirjoi- hovien liepeillä vallitsi. Ystävyyssuh- Ramelin johtopäätös on, että Sprengt- tettu sujuvalla, rikkaalla kielellä, johon teita syntyi ja tuhoutui. Ilmeikkäät portenin isänmaa oli Suomi mutta tietysti suuri ansio on suomentaja Iiro luonnekuvaukset kuuluvat tämän kirjan kotimaa Venäjä. Tämä määrittely Ra- Kuuranteella. Kirja kertoo upseereista, sisältöön. melin mielestä helpottaa ymmärtämään jotka olivat laajasti sivistyneitä, ajat- Sprengtporten on ollut eräs Kadetti- Sprengtportenin ”maanpetosta”. telivat koko Euroopan näkökulmaa ja kunnan perinteisiin suuresti vaikuttanut Ramelin kirjan keskeinen pohdin- olivat kosmopoliitteja, mutta samalla henkilö. Hänen aloitteestaan upseeri- ta ilmenee jo kirjan nimessä. Oliko pikkusieluisia ja nöyristeleviä. Sprengt- koulutus käynnistyi Suomessa, vaikka Sprengtporten maanpetturi vai pat- portenin ajan suurta historiallista mur- tätä vaihetta ei kirjassa laajalti käsitel- riootti? Vastauksessaan Ramel ir- rosta ei voi olla vertaamatta siihen läkään. Hänen aikanaan Haapaniemes- rottautuu perinteisestä ruotsalaisesta suureen murrokseen, jota parhaillaan sä aloitti toimintansa Samuel Möller, maanpetturi-tulkinnasta. Hänen mieles- elämme. Siihenkin kirja tuo näkökul- jota yhä pidetään suomalaisen kadet- tään Sprengtportenin toiminta oli ollut mia. tikasvatuksen isänä. Sprengtportenin historiallisesti vaikuttamassa siihen, hautakiveen unohdetulla kirkkomaalla että Suomi vuonna 1917 kykeni läh- Heikki Tilander

65 Kylkirauta 1/2006 ajankohtaista

Jatkosodan Pikkujätti- taisteluineen on riittävän laajalti läinen käsitelty. Myös silloiselle vihol- liselle on annettu puheenvuoro. Jari Leskinen ja Antti Petroskoin yliopiston professo- Juutilainen (toim.) ri Juri Kilin on kirjoittanut Ilo- ISBN 951-0-28690-7 mantsin taistelusta venäläisten WSOY 2005 näkökulmasta. Valtaosa artikkeleista, lähes 1259 sivua 80, käsittelee muita kuin tais- telukuvauksia. Tämä on luki- Tieto-Finlandia joiden kannalta oikea ratkaisu. palkittu suurteos Joukko-osastojen nimiä ja pai- kannimiä täynnä olevat taiste- WSOY julkisti 14.11.2005 kus- lukertomukset, joita monissa tantamansa Jatkosodan pikku- teoksissa täydentävät epäselvät jättiläisen. Yli 1250-sivuinen karttapiirrokset, ovat työlästä hakuteos on kaikkiaan noin luettavaa muille kuin sotahis- seitsemän vuotta kestäneen toriasta todella kiinnostuneille projektin pääteteos ja luonteva tai sotahistorian ammattitutki- sekä välttämätön jatko vuonna joille. 1999 ilmestyneelle Talvisodan Rintamaelämä pitkän ja pikkujättiläiselle. Teoksen ovat uuvuttavan asemasotavaiheen toimittaneet dosentti Jari Les- aikana sekä elämä kotirintamalla kinen ja ye-everstiluutnantti on monipuolisesti esitetty. Mai- Antti Juutilainen. Kirjoittajina neikkaat sodanjohtajat saavat ovat olleet maan parhaat po- kysymys heidän isovanhempiensa ko- teoksessa oman esittelynsä. liittisen- ja sotahistorian asiantuntijat kemuksista vaan isovanhempien isien Kuvien hankinta tekstiin jollakin ja myös nuoren polven tutkijat mm. ja äitien kokemuksista. Talvi- ja Jatko- tavoin liittyen on monesti hyvin hanka- Joensuun yliopiston historian laitok- sodan pikkujättiläisissä on kompaktina la ja aikaa vievä ongelma. Kuvatoimit- selta. Käytettävissä ovat olleet aivan pakettina kaikki se, minkä luulisi ny- taja Veikko Kallio on onnistunut hyvin viimeksi avautuneiden arkistojen kynuoriakin kiinnostavan. käyttäen myös venäläistä aineistoa. tiedot. Kaikkiaan kirjoittajia on 63, Jatkosodan pikkujättiläinen käsittää Luonnollisesti on muutamissa kohdissa joista 27 kadettiupseeria. Viisi näistä kaikkiaan 98 eripituista artikkelia, joista puutteita. Teoksen oikoluku on tehty kadettiupseereista on 43.kadettikurssil- valtaosa on varustettu hyödyllisellä huolella, vaikka näin laajassa teoksessa ta (Juutilainen, Käkelä, Lukkari, Skog kirjallisuusluettelolla, mikä helpottaa on myös kiusallisia virheitä, joskin ne ja Särkiö). Kun otetaan huomioon, että syvällisempää aiheeseen perehtymistä. ovat yleensä vähäisiä. kurssilta on elossa enää 29 upseeria, Kun runsaat kolme kuukautta kestä- Talvisodan pikkujättiläistä myytiin voidaan oman kurssini panosta tämän neestä talvisodasta saatiin aikaan yli yli 15.000 kappaletta. Tätä kirjoitetta- tasoisen historiateoksen aikaansaatta- 950-sivuinen pikkujättiläinen, niin yli essa Jatkosodan pikkujättiläisen toinen misessa pitää ainutlaatuisena. 15 kertaa kauemmin kestäneestä jatko- painos on myynnissä. Talvisodan Jatkosodasta on virallisen 11- sodasta olisi tietenkin voinut kirjoittaa pikkujättiläisen käänsi viroksi Endel osaisen ”Suomen sota 1941-1945” huomattavasti laajemmankin teoksen. Mallene. Siitä otettiin kaksi painosta. ja Sotatieteen Laitoksen 6-osaisen Perinteisesti pikkujättiläisen tulee kui- Kun Suomessa palveli eri tehtävissä Jatkosodan historian lisäksi julkaistu tenkin mahtua yksien kansien väliin jatkosodan aikana yli 3300 virolaista, tuhansia sivuja eritasoisia tutkimuksia, ja tuollainen yli 1250-sivuinen laitos luulisi Jatkosodan pikkujättiläisen kiin- muistelmateoksia, elämäkertoja, lehti- alkaa olla jo vaikea käsitellä. nostavan virolaisia vieläkin enemmän kirjoituksia ja romaaneja sekä Suomes- Artikkelien aihevalinta on ollut kuin Talvisodan pikkujättiläisen. sa että ulkomailla. Voidaan kysyä, onko vaativa tehtävä. Päätoimittajat ovat on- Historiankirjoituksessa on aina se tällainen teos vielä tarpeen. Vastaus on: nistuneet aihevalinnassaan hyvin. Aina huono puoli, että arkistot avautuvat Kyllä on tarpeen ja tarvitsijoita riittää. löytyy tietysti ihmisiä, joiden mielestä vähitellen ja tieto vanhenee. Nytkin Sitä todistaa, että ensimmäinen 10 000 tämä tai tuo aihe olisi välttämättä pitä- odotetaan mm Stalinin, Molotovin ja kappaleen painos myytiin loppuun kuu- nyt ottaa mukaan, tai että tämän tai tuon KGB:n arkistojen avautumista tutkijoil- kaudessa. Veteraanit lienevät kirjansa puolustushaaran tai aselajin toimintaa le. Paljon mielenkiintoisia detaljeja ja lukeneet, mutta nykynuorisolle, joka on olisi pitänyt käsitellä laajemmin. Kaik- sensaatioitakin saattaa löytyä. Uskon, tottunut ”netissä surffaillessaan” saa- kien toiveita on kuitenkin mahdoton että Jatkosodan pikkujättiläinen tulee maan kaiken tiedon tiiviissä muodossa ottaa huomioon. kuitenkin säilyttämään tuoreutensa valmiiksi pureksittuna, tällaisen teok- Sodan taustat, sen kolme päävaihet- hamaan tulevaisuuteen. sen luulisi olevan tervetullut. Monelle ta: hyökkäysvaihe, asemasota, ratkai- Jos välttämättä haluaa teoksesta kaksikymppiselle nuorelle ei enää ole suvaihe ja Lapin sota merkittävimpine löytää puutteita, niin mielestäni Pa-

Kylkirauta 1/2006 66 ajankohtaista riisin rauhansopimuksen tekstin olisi lunut olla mukana, ettei sitä tarvitsisi taa lämpimät onnitteluni Jari Leskiselle, voinut autenttisena sisällyttää teoksen muista asiakirjoista etsiä. Antti Juutilaiselle, kaikille kirjoittajille liitteisiin. Se olisi vaatinut pari sivua Jatkosodan pikkujättiläinen voitti ja WSOY:lle. lisää, mutta koska siitä selviää koko vuoden 2005 Tieto-Finlandia palkin- sodan saldo, sen olisi mielestäni kuu- non, joten mieluisa tehtäväni on osoit- Purmo Saarikoski

Ari Raunio - Juri Kilin taisteluja. Itenäisyyden puolus- Sitä enemmän tilaa on uhrattu vuoden 1944 taisteluille Laatokan tajat molemmin puolin. Kaikki kesän Sodan taisteluja 2 tärkeimmät taistelut on käsitelty Jatkosota erinomaisesti. Myös saksalaisten ISBN 951-593-927-5 122. Divisioonan, 303. Rynnäk- kötykkiprikaatin ja Lento-osasto Weilin + Göös, Porvoo Kuhlmey:n ansiokas rooli on 2005 otettu huomioon. Raunion ja Kilinin kirja on uulisi kaiken olevan jo painoasultaan erinomainen. Paperi kerrottu koskien jatkosotaa on korkeata luokkaa, valokuvat L 1941-44 ja Lapin sotaa erinomaisia ja osin tutkijallekin 1944-45, mutta edessäni oleva uusia. Kartoista ja taulukoista voi painoasultaan upea kirja todis- vain sanoa, että parempia en ole taa ajatukseni vääräksi samalla nähnyt. Uusi tekniikka on tuntu- kertaa, kun se kahlaa vielä kerran vasti parantanut karttojen laatua. sodan pääasialliset vaiheet lävitse. Niin taulukoissa kuin kartoissakin Todellakin pääasialliset vaiheet, on väriä käytetty erinomaisesti, sillä sotavuosien mittaan tapahtui riittävästi mutta ei liikaa. niin paljon, että aiheitten rajaus Eivät Raunio ja Kilin yksin on pakon sanelema. Tästä huo- ohella melkoiseen joukkoon puna-armei- ole saaneet aikaan tätä erin- limatta on aikaansaatu korkealaatuinen jan kenraalikuntaan, joukossa tuttujakin omaista kirjaa. Asiantuntijakirjoittajina yleisteos. nimiä, mutta pääosan ollessa minulle esiintyvät eversti Ari Rautala, everstiluut- Sodan alkuvaiheet selvitetään teok- tuntemattomia. Yllättävän moni näistä nantit Antti Juutilainen, Pasi Kesseli, Arto sessa selkeästi mukaan luettuina neuvot- oli aloittanut upseerinuransa jo tsaarin Kotro, Martti Peltonen, Hannu Valtonen, telut saksalaisten kanssa sekä saksalaisten armeijassa, joten aikanaan lukemani dipl.ins., insinöörimajuri Esa Muikku ja rooli mahdollisessa sodassa. väite 55 000 tsaarin armeijan upseerin museonjohtaja Markku Palokangas. Toi- Sotatapahtumia selviteltäessä asian siirtymisestä puna-armeijaan pitänee mitus on Mikko Lantzin, kuvatoimitus käsittely on omalta puoleltamme tavan- paikkansa. Erääseen seikkaan heidän Juri Kilinin ja Liisa Knudsenin. omaista, mutta nyt tulevat kirjan sivuille elämäkerroissaan kiinnitin huomiota: Yleisvaikutelma kirjasta on erinomai- myös silloiset viholliset, neuvostoarmei- varsin moni on kuollut nuorena. Sodan nen niin käsiteltävän asian kuin tekstiä ja. rasitukset ovat olleet tärkeä osatekijä. tukevien valokuvien ja taulukoittenkin Kirjoittajista toinen kuvaa suunnitel- On huomattava, että monen jatkoso- osalta. mat ja operaatiot suomalaisten puolelta ja dassa merkittävässä asemassa olleen neu- Jos jotain kaipasin, niin selvitystä taas toinen - professori Juri Kilin - saman vostoliittolaisen komentajan elämäkerta puna-armeijan tappioista jatkosodassa. neuvostoarmeijan puolelta. Tähänastisis- on esitetty jo talvisodan taisteluja käsit- Kaatuneitten osalta on näkynyt lukuja sa historiateoksissa on ollut se varjopuoli, televässä 1. osassa. Tällainen upseeri oli 264 000 -305 000, mutta mikä on viimei- että vihollisen todellisista ratkaisuista ei muun muassa 43. Divisioonan komentaja simpiin tutkimuksiin perustuva arvio? juuri ole ollut tietoa. Näin asioita käsi- kenraalimajuri Vladimir Kirpitshnikov, Joka tapauksessa teos on merkittävä tellen sodan kuva muuttuu tietenkin mo- joka jäi suomalaisten vangiksi Porlam- edistysaskel totuuden tiellä. Siitä kiitos nipuolisemmaksi. min motissa vuonna 1941 ja tiettävästi niin kirjoittajille kuin muulle henkilökun- Kirjan sivuilla on esitelty lähes kaikki teloitettiin Neuvostoliitossa sodan jäl- nalle unohtamatta kustantajaa Weilin+ suomalaiset ylemmät komentajat. Erityi- keen. Göösiä. sen ansiokasta on se, että myös vastus- Asemasodan aika 1942 - 44 kuita- tajan kenraalikunta on esitelty samalla taan kirjassa verrattain lyhyesti, vaikka Tapio Skog tavoin. Näin tutustumme samalla kertaa ajoittain käytiinkin kiivaita paikallisia Leonid Govorovin ja Kirill Meretshkovin

67 Kylkirauta 1/2006 Turvana kaikissa oloissa

Kylkirauta 1/2006 68 Kadettikunta 85.indd 1 18.1.2006 11:53:37 For Your Safety. Environics is a high technology entity providing a full range of chemical detection products for the protection of people, the environment, and property.

Suomen Puolustusvoimatkin ChemPro100 luottaa OFA-liukuesteketjuihin

OFA Oy Ab, Hirvikoskentie 128, 32200 Loimaa Puh. 0201 442 360 www. ofachain.net

EnviScreen

M90-D1-C

Time does matter. We are ready for that.

Environics Oy P.O. Box 349 FI-50101 Mikkeli Finland Tel: +358 201 430 430 Fax: +358 201 430 440 LAATUA E-mail: [email protected] AMMATILAISILLE www.environics.fi

69 Kylkirauta 1/2006 Teleskooppimastojen asiantuntija Mastsystem Int’l Oy

puh. (013) 717 790 +46 (8) 860 446 faksi (013) 717 789 +46 (8) 860 447 [email protected] [email protected] www.mastsystem.com

WWWSENAATTIl

Kylkirauta 1/2006 70 NBC Dekontaminaatio, henkilö- ja kalustopuhdistusjärjestelmät

Puhdistamontie 26, 05840 Hyvinkää Puh. 019-4603 600 fax 019-434 920 www.mavatech.com

71 Kylkirauta 1/2006 Sotilasammattiliitto SoAL RY Onnittelee 85-vuotiasta Kadettikunta ry:tä www.soal.fi

UPSEERILIITTO Maanpuolustuskorkeakoulu Upseereiden edunvalvoja PL 7, 00861 Helsinki

Suomen Karbonaatti 53500 Lappeenranta Puh. 020 7109800

Turvallisuus tarvitsee tekijänsä.

www.conlog.fi

Järjestelmäalustat – erikoiskontit – erikoisajoneuvot

Kylkirauta 1/2006 72

3UOMENMONIPUOLISINGRAAlSENVIESTINNËNPALVELUTALO s 'RAAlNENSUUNNITTELU s 0RE0RESSnPALVELUT s 3ËHKÚINENAINEISTONHALLINTA s +AIKKIPAINOPALVELUT s $IGITAALISETRATKAISUT s 0ERSONOIDUTSUORAMARKKINOINTIRATKAISUT s 2EKISTERIPALVELUT s ,OGISTISETPALVELUT ,ISËKSIKËYTETTËVISSËSIOVAT%DITANKUSTANTAMONJAVIESTINTËTOIMISTONPALVELUT 3OITAJAKYSYLISËËPUH WWWEDITAl

www.fitelnet.fi

73 Kylkirauta 1/2006 KAADERILAULAJIENKAADERILAULAJIEN KEVÄTKONSERTTI KEVÄTKONSERTTI lauantainalauantaina 22.4.2006 22.4.2006 klo klo 15.00 15.00 RitarihuoneellaRitarihuoneella johtaa Matti Orlamo solistinajohtaa Eeva Matti Laine, Orlamo mezzosopraano solistinajuontaa Eeva Laine, Georgij mezzosopraano Alafuzoff juontaa Georgij Alafuzoff

Erkki Tanttu

Ikikaaderi Pallen syntymästä Erkki Tanttu 100 vuotta

Ikikaaderi Pallen syntymästä 100 vuotta Lippu 15 € sisältää kahvitarjoilun lippua vastaan saa ohjelman ovelta

Lippuja á 15 € (sisältää kahvitarjoilun) saa Kadettikunnan toimistosta [email protected], puh. 09-490 759 ja kuorolaisilta.

Ohjelma

Suomal. kansanmarssi Parolan marssi Juhana Ennola Suomen salossa H Hans Carste Tellervo Paul Abraham Katkelmia operetista Viktoria Evert Taube Keväthuumaus ja hänen husaarinsa Matti Orlamo Vapaan Suomen vartiossa Elemér Szentirmay Csak egy szeszèp – Mustalainen Nic. von Weymarn Maanpuolustajat Unk. kansansävelmä Kurucz-laulu – ket kurucz nota

Suomal. kansanlaulu Ol’ kaunis kesäilta Kreeta Haapasalo Kanteleeni W.A.Mozart Aamulaulu Jean Sibelius Sydämeni laulu W.A.Mozart Tule rakas toukokuu Fredrik Pacius Suomen laulu Louis Spohr Nouse laulu

väliaika

Kylkirauta 1/2006 74 KOLUMNItoiminta Sota terrorismia vastaan

skulauseita vastaan on toivotonta taistella, vikkien Venäjällä kunnioitettiin muun muassa varsinkin jos koko valtamedia jokseenkin nimeämällä eräs Pietarin merkkikaduista hänen I yksituumaisesti toistaa niitä joka tuutista ja mukaansa. päivästä päivään. Niinpä ei ole auttanut mitään, Terroristeiksi ei ole tapana kutsua myös- että jotkut itsenäisen ajattelukyvyn säilyttäneet kään viime sotien partisaaneja ja vastarintaliik- ovat huomauttaneet, että ”sota terrorismia vas- keen jäseniä, vaikka näiden ihmisten toiminta taan” on käsitteenä absurdi. Terrorismihan on oli usein sitä lajia, että nykyajan terroristien vain eräs toimintatapa - taistelumenetelmä, jos aikaansaannokset ovat harrastelijoiden puuhaa niin halutaan määrittää - ja siten sitä vastaan on sen rinnalla. Mutta tunnemmehan me kaikki yhtä mieletöntä käydä sotaa kuin on käydä sotaa fraasin, jonka mukaan toisen terroristit ovat salamasotaa tai asemasotaa vastaan. toisen vapaustaistelijoita ja päinvastoin. Var- Koska en halua itselleni saivartelijan titte- maan jossain joku joskus tekee videopelejä, liä, hyväksyn kuitenkin pitkin hampain käsi- joissa niin sanotut rättipäät ovat sankareita ja tehirviön ”sota terrorismia vastaan” olettaen jenkkisoturit maaleja. hyväuskoisesti, että käsitteen takana olevat ovat Tämän hetken suuri ongelma on kuitenkin, tarkoittaneet sotaa terroristeja vastaan. Sellaisen- miten aikamme pommeja heittelevät ”vapaus- han pitäisi olla mahdollista, jos kohta sanaa sota on ainakin minun taistelijat” saataisiin aisoihin. Vastaava ongelma on tunnettu mielestäni käytetty tässä yhteydessä luvattoman laveasti. ennenkin. Päämenetelmiä vaaran torjumiseksi on ollut kaksi. En- Seuraava kysymys koskee itse terroristeja. Kuka tai ketkä simmäinen menetelmä on ollut sellainen, että pistetään matalaksi ovat terroristeja? jokainen, joka vähänkin katsoo vinoon. Toisessa menetelmässä Viime maailmansodan käsitteistöön kuului sana terroripom- on pyritty poistamaan edellytykset, jotka synnyttävät ihmisissä mitus, ja alan kirjallisuudessa sanaa käytetään edelleen yleisesti. halua tarttua pommiin. Tällöin tarkoitetaan lähinnä länsiliittoutuneiden toteuttamia Kes- Ensimmäisen menetelmän tunnettuja kannattajia oli Hitler ki-Euroopan kaupunkien silmittömiä tuhoamisia, Hiroshiman ja miehineen, mutta hänen yrityksensä onnistumisesta on vaikea Nagasakin joukkoteurastuksia ja myös Helsingin pommituksia sanoa mitään, koska ulkoinen vastustaja pysäytti sen. Mallia helmikuussa 1944. Terroristeja olisivat siis olleet pommitusten on kuitenkin silloin tällöin toteutettu onnistuneesti. Antiikin toteuttajat ja tietenkin myös niiden takana olleet päättäjät. Toveri roomalaiset ”rauhoittivat” varsin tehokkaasti imperiuminsa ka- Stalinin kohdalla terroristi-sana tuntuukin istuvan hyvin, mutta pinalliset, samoin Stalin jo väärämielisyydestä epäillytkin. Myös miten on esimerkiksi Churchillin laita, vaikka mies terrorin tällä Yhdysvalloissa vastaavasta ongelmasta selviydyttiin armottomin alalla oli epäilemättä toimeliaampi kuin aseveljensä Kremlis- keinoin. Luodin ja viinan avulla kymmenmiljoonainen intiaani- sä? väestö supistettiin muutamaan sataantuhanteen, ja siihen loppui Näen pari perussyytä, miksi Churchilla ei kutsuta terroris- ”terrorismi”. tiksi. Terroristi on ensinnäkin erittäin kielteinen käsite, ja sen Inhimillisesti ainoa hyväksyttävä menetelmä on kuitenkin vuoksi terroristeja ovat vain ”viholliset”. Churchill on ”lännen pommin tarttumisen halun poistaminen hävittämällä epäkohdat, arvoyhteisön” idoleja, ja sen vuoksi hän ei voi olla terroristi, teki jotka sellaista aiheuttavat. Menetelmä on ollut lisäksi menestyk- hän sitten mitä tahansa. Stalin sitä vastoin kuuluu ”vihollisiin”, sellinen, kuten yleinen yhteiskunnallinen kehitys länsimaissa on joten hänen nimittämisensä terroristiksi ei säpsähdytä. osoittanut, mutta hidas se on ja vaivalloinen. Heikoin menetel- Silti ei ole tavallista, että edes Josif Vissarionovitshin nimen mä sitä vastoin on ollut välimenetelmä eli horjuminen sinne ja yhteyteen liitettäisiin terroristi-käsite lukuun ottamatta hänen tänne, joka esimerkiksi tsaari-Venäjän tapauksessa toi aikanaan nuoruusvuosiensa roolia. ”Ihmissielujen insinöörihän” edusti mukanaan totaalisen tuhon. valtiota, Neuvostoliittoa, ja vaikka valtioterrorismista joskus Yhdysvallat, jolla omasta perinteestään johtuen on taipu- puhutaan, sen harjoittajia ei yleensä tarkoiteta, kun joku leima- musta ongelmien ”loppuratkaisuihin”, ei monestakaan syystä taan terroristiksi. Ei, vaikka yleisesti tiedettäisiin, että joidenkin johtuen voi nykyään avoimesti kulkea pelkän väkivallan linjalla. maiden ministereiden ja presidenttien päivärutiiniin kuuluu ”täs- Tuloksena on ollut porkkanan mutta varsinkin ruoskan seka- mäeliminointien” käskeminen vieraissa maissa olevien epätoi- menetelmä, mitä puolestaan ainakin toistaiseksi on seurannut vottujen henkilöiden päiviltä saattamiseksi. ”terrorismin” huima lisääntyminen siihen tapaan kuin kävi van- Terroristi ei siis tavanomaisessa kielenkäytössä ole valtio- halla Venäjälläkin. organisaation edustaja ja koskaan hän ei ole vallalla olevan Myös Euroopassa on tehty ja tehdään töitä olan takaa, jotta mielipidesuunnan suosima henkilö. En itsekään poikkea tästä meidänkin maanosassamme tutustuttaisiin terrorismiin. Uudella normaalista inhimillisestä ajattelutavasta. Minulle Bobrikovin menetelmällä edistämme vieraiden maahanmuuttoa ja ”moni- ampunut Eugen Schauman on kansallissankari, ja tunnen suurta kulttuurisuutta”, ja näin innolla luomme terrorismille maapohjaa ärtymystä, jos sankarini luonnehditaan terroristiksi. Kuitenkin siellä, missä sitä muuten ei olisi ollut. Nyt sitten ihmetellään, mitä kansainvälisessä kirjallisuudessa, jossa kerrotaan terroristitoi- seuraavaksi olisi tehtävä. Ja kun parempaa ei ole keksitty, liitytään minnasta tuon ajan Venäjällä, Schauman helposti niputetaan yhä tiiviimmin amerikkalaisten absurdiin sotaan terrorismia yhteen jonkun Stepan Halturinin kanssa, joka kyllä minunkin vastaan. silmissäni oli terroristi ja joukkomurhaaja, mutta jota bolshe- Sampo Ahto

75 Kylkirauta 1/2006 IN MEMORIAM

Kallio Liimatainen Tauno Kalervo Tero Juhani Majuri Yliluutnantti s. 20.5.1918 s. 4.8.1976 k. 9.12.2005 k. 5.1.2006 Kad.n:o 2029 Kad.n:o 8971 25.kurssi 84.kurssi

Takanen Kukkonen Erkki Juhani Raimo Kyösti Antero Majuri Everstiluutnantti s. 11.3.1923 s. 28.9.1919 k. 14.12.2005 k. 15.1.2006 Kad.n:o 3014 Kad.n:o 2056 28.kurssi 25.kurssi

Poppius Mäntylä Antero Hannu Reino Kalevi Kapteeni Majuri s. 13.10.1922 s. 10.6.1940 k. 19.12.2005 k. 7.2.2006 Kad.n:o 2574 Kad.n:o 4347 26.kurssi 48.kurssi

Arimo Auvinen Atri Onni Olavi Tanu Eino Majuri Majuri s. 18.5.1913 s. 10.7.1907 k. 20.12.2005 k. 12.11.2005 Kad.n:o 1180 Kad.n:o 117 17.kurssi 2.rt-kurssi

Jokinen Leinonen Matti Oskar Antti Heikki Everstiluutnantti Everstiluutnantti s. 18.3.1919 s. 17.9.1921 k. 21.12.2005 k. 7.2.2006 Kad.n:o 2230 Kad.n:o 2807 26.kurssi 27.kurssi

Hohti Raimo Mikko Eversti s. 16.6.1941 k. 29.12.2005 Kad.n:o 4291 48.kurssi

Kervola Aimo Johannes Majuri s. 18.7.1916 k. 5.1.2006 Kad.n:o 1454 20.kurssi

Kylkirauta 1/2006 76 Etäpalveluratkaisut kiinteistön turvallisuuden hallintaan.

Maan kattavat peruspalvelut, ratkaisut erityistarpeisiin

x Kamerakierrokset ja -valvonta x Hälytyskuvavalvonta x Kulun- ja liikenteenvalvonta x Yleisön palvelu- ja opastustehtävät x Huolto- ja varaosapäivystykset x Portti- ja oviohjaukset

Securitas Oy Palvelukeskus Puh. 0204 911 [email protected] x www.securitas.fi Kadettikunta r.y. Eino Leinon katu 12 E 64 00250 HELSINKI

.D763

I^aVccZi^Zid^hjjYZc_V e~~iŽ`hZciZdcna^kd^bVV

IZ`aV9Z[ZcXZ"ajdiZiiVkV`jbeeVc^

IZ`aVDn_dcbVaa^ed]_V^hiZc!deZgVi^^k^hiZc hdkZaajhiZchjjccVcc~nii~_~#

NY^cdhVVb^hiVbbZdcV^cjiaVVij^cZcbVaa^ccjhiZ`cdad\^V_V h^^]ZceZgjhijk^ZckVab^^YZc!^ciZ\gd^ij_Zcid^b^VaV`d]iV^hiZc d]_Zab^hidijdiiZ^YZc_VeVakZaj_ZcijdiiVb^cZc_VbVg``^cd^ci^#