Tulisuluista Tappioiden Tuottamiseen
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
TULISULUISTA TAPPIOIDEN TUOTTAMISEEN TAPPIOIDEN TULISULUISTA TULISULUISTA TAPPIOIDEN lmatorjuntataktiikka on oppi TUOTTAMISEEN ilmatorjuntajoukkojen tarkoituk- I senmukaisesta käytöstä taiste- Vuosisata suomalaista lussa. Tässä teoksessa tutkitaan suomalaisen ilmapuolustustykistön ilmatorjuntataktiikkaa 1919–2019 ja ilmatorjunnan taktiikan kehit- tämistä sadan vuoden aikajän- teellä 1919–2019. Suomalaista ilmatorjuntataktiikkaa on kehitetty ensivuosikymmenten tulisulkuajat- telusta nykypäivän tappioiden tuot- tamista painottavaan suuntaan. JUSSI PAJUNEN Kirjoittaja, kapteeni Jussi Pajunen on ilmatorjuntaupseeri ja sotatieteiden toh- tori, joka opiskelee Yleisesikuntaupsee- rikurssilla 60. Hän on upseerinurallaan palvellut muun muassa Maasotakoulussa ilmatorjunnan opettajana ja Maanpuo- lustuskorkeakoulussa sotahistorian opettajana. Pajusen päätutkimusintressi suuntautuu ilmasotataidon historiaan. ISBN 978-951-37-7587-2 • KL 04 JUSSI PAJUNEN TULISULUISTA TAPPIOIDEN TUOTTAMISEEN TULISULUISTA TAPPIOIDEN TUOTTAMISEEN Vuosisata suomalaista ilmatorjuntataktiikkaa 1919–2019 JUSSI PAJUNEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU EDITA • HELSINKI Kansi: 5. Raskas Ilmatorjuntapatteri ampuu sulkutulta Helsingin Taivaskalliolta. Kuva: SA-kuva. Takakansi: Stinger RMP Block 1 – Ilmatorjuntaohjus 15. Kuva: Puolustusvoimat. Kustantaja: Edita Publishing Oy © tekijä, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Edita Publishing Oy Ulkoasu ja kansi: Petteri Kivekäs Taitto: Crisme Kotilainen/Edita Publishing Oy Kustannustoimittaja: Arja Olin/Edita Publishing Oy Kuvat: SA-Kuva, Sotamuseo, Puolustusvoimat, Ilmapuolustuksen esikunta, Pääesikunta ja Kansallisarkisto. (Kuvalähde on mainittu erikseen jokaisessa kuvassa.) Kuvatoimitus: Jussi Pajunen Teoksen sähköinen versio: Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 37 ISBN 978-951-25-3109-7 (pdf) ISSN 2343-0001 (verkkojulkaisu) ISBN 978-951-37-7587-2 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2019 LUKIJALLE Arvoisa lukija, käsissäsi on Puolustusvoimien eri aselajien ja eräiden keskeisten toimialojen taktiikan sadan vuoden kehityshistoriaa käsittelevän laajan tutki- mussarjan viides julkaisu. Suomalaisen sotataidon historiantutkimus on ollut vähäistä viimeisten vuosikymmenien aikana. Julkaistava tutkimussarja täyttää omalta osaltaan tätä tutkimuksellista aukkoa. Sarjan sisällön, tutkijoiden ja rahoittajien hahmottelu alkoi helmikuussa 2013. Alustavan tutkimussuunnitelman perusteella projektin päärahoittajak- si sitoutui Suomen Marsalkka Mannerheimin Sotatieteellinen Rahasto, joka halusi tällä tavoin osallistua itsenäisyytemme juhlavuoteen. Projekti organisoitiin vuonna 2014 Maanpuolustuskorkeakoulun siipien suojaan ja samalla korkeakoulu sitoutui sarjan toiseksi rahoittajaksi. Eri teos- ten tutkijoiksi ovat valikoituneet tohtorikoulutetut oman alansa asiantuntijat. Sarjassa ilmestyy vuosina 2017–2022 kaikkiaan yksitoista teosta. Sarja jat- kaa nyt Edita Publishing Oy:n kustantama sotatieteiden tohtori, kapteeni Jussi Pajusen tutkimus ”Tulisuluista tappioiden tuottamiseen – vuosisata suoma- laista ilmatorjuntataktiikkaa 1919–2019”. Vesa Tynkkynen Projektin johtaja Emeritusprofessori, kenraalimajuri SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 11 Tutkimuksesta 11 Ensimmäisen maailmansodan opit ja keisarillisen Venäjän perintö 14 Suomalaisen sotataidon kehittämisen lähtökohdat 18 2 ILMAPUOLUSTUSTYKISTÖSTÄ ILMATORJUNTAAN – ILMATORJUNNAN TAKTIIKAN ENSIASKELEITA 21 Ilmapuolustuksen ideointia kenttätykistössä ja rannikkotykistössä 21 Komiteatyöskentelyn aikakausi 25 Tykistökomiea ja Rannikkopuolustuskomitea uranuurtajina 25 Ajatuksia ilmapuolustustykistöstä 1920-luvun alkupuoliskolla 32 Puolustusrevisioni 38 Koulutuksen ja harjoitustoiminnan käynnistyminen 43 Ilmatorjunta Yleisesikunnan vastuulle – Ilmatorjuntapatteristo perustetaan 53 Ilmatorjuntataktiikan oppeja ulkomailta 70 Ilmatorjuntarykmentin perustaminen ja opetusmateriaalin muodostuminen 84 Ilmatorjunta Ilmavoimien johtoon 93 Talvisodan kynnyksellä 106 3 ILMATORJUNTA JA DEFENSIIVI 125 Ilmatorjuntajoukkojen perustaminen talvisotaan 125 Johtosuhteiden muotoutuminen 129 Ilmatorjuntaa oli liian vähän 132 Talvisodan johtamisproblematiikka 137 Ilmatorjunnan taktiset ohjeet 143 Talvisodan opit 149 Voimakkaan kehittämisen välirauha 156 Puolustussuunnittelua ja kotiuttamistoimia uuden valtakunnanrajan takana 156 Ilmatorjunta uuteen asentoon 160 Ilmatorjunnan sodan ajan johtosuhteet muuttuivat 176 Kohti hyökkäyssodankäyntiä 178 4 PITKÄ JATKOSOTA 182 Hyökkäysryhmitykseen siirtyminen 182 Ilmatorjunnan käyttöperiaatteet hyökkäysvaiheessa 186 Hyökkäysvaiheen kokemuksia ja oppeja 195 Asemasotavaiheen kehittämistoimenpiteet sotanäyttämöllä 204 Yötorjunnan ja sulkuammunnan kehittäminen 215 Rannikon ilmapuolustuksen yhtenäistämistä ja sulkuammuntakokeiluja 215 Yötorjunnan oppeja Saksasta ja alueellisen ilmatorjunnan alasajo 224 Ilmatorjuntarykmenttien torjuntamenetelmien kehittäminen 234 Ilmatorjuntarykmentti 1 torjui suurpommitukset Helsingissä 242 Torjuntajärjestelmän kehittäminen Helsingin suurpommitusten jälkeen 252 Ilmatorjunta kesän 1944 viivytys- ja torjuntataisteluissa 260 Ainutkertainen maihinnousun tukemistehtävä Lapin sodassa 267 5 KEHITTÄMINEN AMMENSI SOTAKOKEMUKSISTA 272 Sotien kokemukset puntarissa 272 Rauhan ajan kokoonpanoon siirtyminen 290 Sodan ajan kokoonpanot ja puolustussuunnitelmat pohjana 297 Maavoimien aselajiksi 317 Ohjesääntötyö vakiinnuttaa ilmatorjuntataktiikkaa 327 Toimikuntien kultakausi 337 Rakettitoimikunta ja Ilmatorjunta-asetoimikunta ohjusalan tiennäyttäjinä 337 Ilmatorjunnan tila 1960-luvun alussa 346 Ilmatorjuntaohjuskauppa kariutui 349 Murroskauden vaikutukset ilmatorjuntataktiikkaan 361 6 ALUEELLINEN PUOLUSTUS JA ILMATORJUNTA 374 Ilmatorjunta ammusaseiden varassa 374 Alueellisen puolustuksen suuntaviivat 378 Kaappaushyökkäys ja ilmatorjunta 385 Alueelliseen puolustukseen 388 Ilmatorjunnan sodan ajan kokoonpanojen ja ohjesäännöstön päivittäminen 392 Ohjushankinta toteutuu viimein 404 Ohjuskaluston vaikutukset ilmatorjuntataktiikkaan 416 7 KOHTI UUTTA VUOSITUHATTA 433 Ilmatorjunnan johtamisjärjestelmien kehittäminen 433 Ilmatorjunnan asejärjestelmien käyttömahdollisuudet 439 Ilmatorjuntaa vahvistetaan 449 Vahvat valmiusprikaatit – ilmatorjunnan kokonaismäärä vähenee 467 Suojaamisesta tappioiden tuottamiseen 476 8 SYNTEESI 484 9 TUTKIMUSPERUSTEET 496 Rajaukset ja kysymyksenasettelu 496 Tutkimusmenetelmät 499 Lähdeaineistosta 500 Aikaisempi tutkimus, kirjallisuus ja opinnäytetyöt 500 Artikkelit 505 Arkistolähteet 505 Ohjesäännöt ja painamattomat lähteet 507 Viitteet 508 Lähteet 580 Henkilöhakemisto 602 TULISULUISTA TAPPIOIDEN TUOTTAMISEEN 75 ItK/37 Škoda tuliasemassaan Helsingissä jatkosodan aikana. Kuva: SA-kuva. 10 1 JOHDANTO Tutkimuksesta Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten suomalaista ilmapuolustustykistön ja ilmatorjunnan taktiikkaa kehitettiin vuosisadan mittaisella aikajänteellä 1919–2019. Ilmatorjunnan kehittämiseen vaikuttaneista tekijöistä tutkitaan muun muassa aseistuksen kehitystä ja ulkomailta kerättyjä oppeja. Jälkim- mäisiin liittyvät suomalaisupseerien opintomatkat ja ulkomaisten asiantun- tijoiden toiminta Suomessa. Aseistuksen määrällisen kehityksen päälinjoja on mahdotonta sivuuttaa, koska aseistus määritti taktiikalle reunaehdot ja mahdollisuudet eri aikakausilla. Kansainvälinen näkökulma on olennainen, koska kansallisen taktiikan kehittäminen ei tapahtunut tyhjiössä. Vaikka il- matorjuntataktiikan voi ymmärtää sisältävän myös yhteistoiminnan muiden aselajien ja joukkojen kanssa, ei tutkimuksessa syvennytä yhteistoiminnan yk- sityiskohtiin eikä kaikkiin yhteistoimintaosapuoliin. Kun rajausta tarkastellaan ennen toista maailmansotaa vallinneen käsitejaottelun mukaisesti, tutkimus keskittyy ilmatorjunnan taistelu- ja liikemuotoja käsittelevään muodolliseen taktiikkaan. Aselajien yhteistoimintaa käsittelevä sovellettu ja yleinen taktiik- ka on huomattavasti vähäisemmässä roolissa. Sovellettu taktiikka on lähellä nykyistä operaatiotaidon käsitettä. Muodollinen taktiikka oli pohjimmiltaan aselajitaktiikkaa, vaikka ilmatorjunnan asema aselajina ei sellaisenaan vakiin- tunut vielä sotavuosiin mennessä.1 Ilmatorjuntataktiikan käsite on itsessään ongelmallinen, koska sitä on käytetty vakiintuneesti vasta tutkimusajanjakson viimeisinä vuosikymmeni- nä. Tutkimusajanjakson ensimmäisinä vuosikymmeninä puhuttiin lähinnä 11 TULISULUISTA TAPPIOIDEN TUOTTAMISEEN ilmapuolustustykistön tai ilmatorjunnan ”taktillisista” kysymyksistä.2 Tästä johtuen tutkimuksen ensimmäisissä luvuissa ei puhuta ilmatorjuntataktiikasta, vaan ilmapuolustustykistön tai ilmatorjunnan taktiikasta. Aikalaisten käyt- tämää käsitemuotoa taktillinen ei käytetä, koska sen sisältö vastaa nykyään käytettävää käsitettä taktinen. Vastaavalla tavalla tutkimuksessa puhutaan teknisestä, ei teknillisestä, kehityksestä. Muilta osin tutkimuksessa käytetään aikalaiskäsitteitä. Ilmatorjuntataktiikan käsitettä on mahdollista tarkastella esimerkiksi vuonna 1958 laaditun Ilmatorjunnan taisteluohjesäännön pohjalta. ”Taktillinen johtaminen” sisälsi sota- ja taistelujaotuksen määrittämisen sekä sotatoimien suunnittelun, valmistelun ja suorituksen johtamisen. Ohjesäännön voi arvioi- da lähestyneen ilmatorjunnan taktiikkaa verrattain laveasti, mutta voimien tarkoituksenmukainen käyttö nähtiin keskeiseksi kysymykseksi.3 Everstiluutnantti Olavi Seppälä määritteli vuonna 1963, että ilmatorjun- tataktiikka on ilmatorjuntatykistövoiman tarkoituksenmukaista käyttämistä taistelutehtävän suorittamiseksi. Taktiikka – taistelutaito – oli taitoa voittaa taistelu ja suorittaa siihen liittyvät toiminnot menestyksekkäästi. Seppälä piti ilmatorjuntatykistövoiman