Hirvitalo – Pispalan Nykytaiteen Keskus, Kirja Kaikesta Maan Ja

HIRVITALO - PISPALAN NYKYTAITEEN KESKUS

Kirja kaikesta maan ja taivaan välillä

toimitus, taitto ja suunnittelu Mikko Nurmi

kansi Mira Heija

erityiskiitos Eeva-Liisa Grönlund, Jaana Uusimäki, Pauliina Leikas, Asko Suominen

kirjoittajat Mikko Nurmi, Sebastian Boulter, Mikko Lipiäinen, Sami Maalas, Jaana Uusimäki,

Mira Heija, Valpuri Talvitie, Teemu Takatalo, Erkki Pirtola, Omar Truco-Kallonen

valokuvat Tommi Taipale, Mikko Lipiäinen, Mikko Henrik Huotari, Sami Maalas, Päivi Viinikainen,

Lauri Leino, Jukka Tilus, Asko Suominen, Ilpo Mikkonen, Mikko Nurmi, Sebastian Boulter, Jyri Pitkänen,

Stina Riikonen, Jerker Ramberg, Mira Heija, Anne Savitie, Tanja-Lotta Hakala, Omar Truco-Kallonen,

Håkon Berre, Katja Lappalainen, Ari Nurmi, Johanna Peltola, Nathan Lambertson, Simo P.J. Ulvi,

Mikko Ängeslevä, Majit Däshäjoi, Essi Laurila, Jarkko Mikkonen, Ville Hyvönen, Leena Pukki,

Tampereen yliopiston kansanperinteen arkisto, Vapriikin kuva-arkisto Sisällysluettelo H E H - H E H - huumorinäyttely 104 Muut näyttelyt 110 Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo 4 Muu taidetoiminta Paikallista historiaa Pispalan Runotulet 132 Hirvikatu 10:n historiaa 14 On lautalla pienoinen puutarha 136 Talon asukkaita 18 Performanssifiesta 144 Grönlundien löytyminen ja seikkailuja Osuustoimintaleiri Coop Camp 164 päärynäpuiden kanssa Töysästä Tampereelle 20 Solidaarisuushillo 168 Rakentaminen Pispalan ja Tahmelan alueella 22 Kulttuurien kahvila 172 Pispalan vanhat kasvot 34 Pispalan Lasten Kuvataidekoulu 176 Pispalalaisia erikoisuuksia 39 Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset 182 Vireä Pispalan kaupunginosa 45 Butoh- ja nykytanssi-improvisaation kurssi Työläisten ja taiteilijoiden Pispala ja Tahmela 46 Tanssilaboratorio 186 Pispalalainen yhteisöllisyys 46 Leikkimisen ja Rajattomuuden tutkielma 190 Muusikoiden sokkotreffit - Kirjoituksia Hirvitalosta, vapaan improvisaation illat 194 taiteesta ja aktivismista Hirvitalon varhaisvaiheita 50 Tilannekuvia Hirvitalolta 202 Pispalan kylätaiteilija houkuttelee taiteen tekoon 52 Talo elävälle kulttuurille 53 Hirvikalenteri Verkostoitumista, rihmastoitumista, juurtumista 55 Hirvitalon näyttelyt 258 Matka Užupiksen tasavaltaan - Muut näyttelyt 270 Hirvitalon työntekijän raportti 56 Hirvitalon tapahtumat 274 Yes, yes, yes! Right on! 58 Muut tapahtumat 305 Hirvitalo maailmalla, maailma Hirvitalolla 60 Talo, tila ja paikka 63 LÄHTEET 319 Taiteen mahdottomuus ja uusi taide 67 Kuinka maalata taidetalo? 84

Näyttelytoiminta ISBN 978-952-93-4827-5 (nid.) Fiktiivinen taidenäyttely Taidesuunnistuksen ISBN 978-952-93-4828-2 (PDF) yhteydessä 88 Uudistettu laitos Huvipuisto - Pispalan kulttuuriyhdistys ry:n yhteisnäyttely 92 © Pispalan kulttuuriyhdistys ry 2014 Massiivinen Hirvitaloretrospektiivi – Kaikki oikeudet pidätetään Antimateria, Tullintori, Tampere 96 2 3 Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo ja tilaisuuksia eri taiteenalojen tekijöiden kohtaamiseen. Pispalan nykytaiteen keskuksen tarkoituksena on rikas- Pispalan nykytaiteen keskus sai alkunsa keväällä 2005, taa paikallista kaupunginosakulttuuria mm. yhteisötai- kun ryhmä nuoria tamperelaisia taiteilijoita aloitti tai- deprojektein ja verkostoitumalla muiden paikallisten detoiminnan Tahmelassa Kurpitsatalon yläkerrassa. kulttuurialan toimijoiden kanssa. Toinen painotusalue Ryhmän tavoitteena oli luoda puitteita korkeatasoiselle on kulttuurienvälinen työ, joka ilmenee yhteisinä pro- kulttuurien- ja taiteidenväliselle toiminnalle Pispalassa. jekteina maahanmuuttajayhteisöjen kanssa, sekä kon- Lisäksi ajatuksena oli tuottaa ja tilata ennakkoluulotto- taktien luomisena taiteilijoihin ja taideyhteisöihin ulko- masti paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten tai- mailla. Näyttelyiden painopiste on ollut paikallisessa ja teilijoiden sekä taiteilijaryhmien taidetta ja näin esitellä kansainvälisessä nykytaiteessa. kiinnostavia nykytaiteen ilmiöitä. Tampereen kaupungin kulttuuritoimen myötämie- Toiminta siirtyi tarkoitukseen paremmin sopiviin ti- linen suhtautuminen Hirvikatu 10:n taidekäyttöön on loihin Hirvikatu 10:een. Tampereen kaupunki oli vuok- näkynyt mm. kulttuuritoimen joulukuussa 2006 myön- rannut sitä edellisen kerran virolaiselle rakennusporu- tämänä Vuoden kulttuuriteko-palkintona. kalle ja talo oli ollut pari vuotta tyhjillään. Tampereen Kiinnostus julkista näyttelytilaa sekä ateljee-, harjoit- kaupunki lainasi rakennusta vuonna 2006 saman vuo- telu- ja kokoontumistilaa kohtaan on ollut alueella suur- den helmikuussa perustetulle Pispalan kulttuuriyh- ta. Lähiympäristöstä saatu palaute on ollut positiivista distys ry:lle (alunperin Pispalan kulttuurineuvosto ry) sekä kannustavaa. Myös Tampereen kaupunki, luovu- Taidesuunnistuksen ajaksi 21.-23.4. Pian tämän jälkeen, tettuaan asumiskäytöstä poistetun perinnerakennuksen 2.5. solmittiin määräaikainen vuokrasopimus kesäksi. taidekäyttöön, on saanut kulttuuriväeltä paljon kiitosta Lopulta saatiin neuvoteltua toistaiseksi voimassaoleva harjoittamastaan esimerkillisestä ja rohkeasta kulttuuri- Mehdi Farajpour: Confessions, tanssiteos vuokrasopimus, mikä on mahdollistanut ympärivuoti- politiikasta. Performanssifiesta - Tanssi Outo Paikka (2009) / kuva Tommi Taipale sen toiminnan tiloissa. Galleria ja talon muu taidetoiminta on keväästä 2006 Taidetoiminnan aloittamista Hirvikatu 10:ssä tukivat työllistänyt taide- ja kulttuuriväkeä näyttelyiden ja pro- kirjallisuuden, musiikin ja tekstiilisuunnittelun taitajille hetket, Ho Chi Minh City, Shannon Rowley, Re-clip, mm. Tampereen kaupungin kulttuuritoimen puheen- jektien sekä työkokeilujen kautta. Pispalan nykytaiteen mahdollisuuden myydä omia tuotteitaan. Ulkoraken- Teemu Raudaskoski, Black Motor, Teemu Takatalo, johtaja Jaakko Masonen sekä Pirkanmaan läänintai- keskus on myös tarjonnut alan työharjoittelupaikkoja nuksessa toimii polkupyöräpaja, jonne voi ilmaiseksi Utu, Dxxxa D sekä Vuohi ja poliisi. Black Motor –yh- teilija Marketta Mäkinen. Jaakko Masonen piti myös esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen tulla korjaamaan pyöränsä ja saamaan neuvoja ja opas- tyeen toinen albumi Club el Toro on äänitetty Hirvitalon puheen Pispalan nykytaiteen keskuksen ensimmäistä ja viestinnän koulutusohjelman opiskelijoille. Talon toi- tusta pyörän huollossa. Talolta löytyy myös serigrafiatila, studiossa. Levy on saanut myös nimensä studion mu- toimintavuotta Hirvikatu 10:ssa juhlistaneessa tapahtu- mintatavat ovat tähdänneet yhdessä tekemisen ilmapii- jota on mahdollista varata käyttöön. Aiemmin toimin- kaan. Musiikin lisäksi studiota on käytetty muun muassa massa osana kastajaisseremoniaa, jossa talon lempinimi rin luomiseen. nassa oli myös toisessa kerroksessa sijainnut Epätodel- Viimeinen joiku Saamenmaassa -dokumentin espanjan- Hirvitalo virallistettiin. Talon vapaaehtoiset työntekijät ovat tulleet mukaan lisuuden tutkimuskeskukseksi nimetty kokeilutila, jossa kielisen ääniraidan äänittämiseen. Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo tarjoaa puitteet nykytaiteen keskuksen toimintaa tukemaan perustetun kuka tahansa pystyi testaamaan ideoitaan. Hirvitalon sisätiloja ja piha-aluetta on käytetty eri- näyttelyiden ja taidetapahtumien järjestämiseen, sekä ti- Pispalan kulttuuriyhdistyksen kautta. Pispalan nykytai- Lisäksi paikalliset musiikki- ja tanssiryhmät ovat näisten lyhytelokuvien ja musiikkivideoiden kuvauspaik- lat työskentelyyn. Sen toiminnan toiminnan pysyvän yti- teen keskus on näin osa aluetta aktiivisesti elävöittävää käyttäneet Pispalan nykytaiteen keskuksen tiloja harjoit- kana. Esimerkiksi Lassi Valtosen Pispala musiikkivideo men muodostavat galleriatoiminta sekä erilaiset työpajat kulttuuriyhdistysverkostoa, joista mainittakoon Pispa- teluun. Kellarikerrokseen rakennetussa äänitysstudiossa (2011) on kuvattu osittain Hirvitalolla. Koululaisiakin ja lukupiirit. harjoitteluun ja kokoontumiseen. Pispalan lan musiikkiyhdistys ja Pispalan kirjastoyhdistys. ovat työskennelleet niin yksittäiset muusikot kuin orkes- on käynyt kuvaamassa, kuten Tammerkosken lukion nykytaiteen keskus pyrkii toiminnallaan madaltamaan Pispalan nykytaiteen keskus on kaikille avoin tapah- teritkin. Elävän kuvan kurssilaiset kulttuuridokumenttia Kult- julkisen luomistyön kynnystä tarjoamalla maksuttoman tuma- ja näyttelytila. Ensimmäisessä kerroksessa sijait- Äänityksiä studiossa ovat tehneet Heikki Tuorila, tuurishokki (2011) varten. näyttelytilan, huokeita kursseja sekä muuta julkista tilaa seva Hirvitalon omakustannepuoti tarjoaa sarjakuvan, Hanneriina Moisseinen ja tango-orkesteri Kipeimmät Yksi tärkeimmistä periaatteista Hirvitalolla on pysyä

4 5 ilmaisena sekä näyttelyä pitäville taiteilijoille, tapah- Työpajaa varten piirretyistä kaavavaihtoehdoista eniten tuman järjestäjille että yleisölle. Tarjoamalla ilmaisia kannatusta sai Jenni Partasen piirtämä vaihtoehto 2, jos- näyttelytiloja Hirvitalo on pyrkinyt antamaan mahdol- sa tontin itäiselle osalle tulisi pieni aukio ja pohjoisosaan lisuuden sellaisille, joilla ei korkeita näyttelyvuokria ole rakennettaisiin yksi uudisrakennus. Uudisrakennuksen mahdollista maksaa. Lisäksi näyttelytilojen ilmaisuudel- toivottiin senkin olevan julkisessa käytössä, esim. kah- la on haluttu tukea kulttuuripolitiikkaa, jossa esimerkik- vilana. si apurahat tukevat mahdollisimman suoraan taidetta, Muista mahdollisista asuinkäyttöön tarkotetuista taiteilijoita ja taiteen tekemistä, ei esimerkiksi galleri- uudisrakennuksista tuli runsaasti ehdotuksia tontin län- oita. Varsinkin kuvataiteilijoiden kohdalla käytäntö on, tiselle osalle. Sinne sijoitetuilla rakennuksilla voitaisiin että taiteilija maksaa tilan usein kohtuuttoman suuren selkeyttää tontin tällä hetkellä epämääräistä luonnetta. näyttelyvuokran. Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo Hirvitalo 10 nykyisen puutalon oletettiin säilyvän työpa- on myös pyrkinyt maksamaan näyttelykorvauksia, joita jassa nykyisessä käytössään kulttuurikeskuksena. alalla liian harvoin maksetaan. Pispalan nykytaiteen keskuksen ympärille on syntynyt monikulttuurinen ja monikansallinen verkosto eri Tunnustuksia ja palkintoja taiteen alojen toimijoita. Myös taiteilijoita eri puolilta maailmaa vierailee esittelemässä taidettaan ja järjestä- Pispalan kulttuuriyhdistys ry ja Pispalan nykytaiteen mässä työpajoja Hirvitalolla. keskus ovat palkittu toimintansa aikana Tampereen kau- Pispalan kulttuuriyhdistys on osaltaan pyrkinyt myös pungin myöntämällä Vuoden kulttuuriteko -palkinnolla ottamaan kantaa ja vaikuttamaan Hirvikatu 10:ssä si- (2006), Tampereen City-lehden myöntämällä vuoden jaitsevan tontin tulevaisuuteen. Taustalla on Tampereen 2007 kaupungin paras kulttuuriteko -tunnustuksella, kaupungin ilmoitus vuonna 2006 tontin kaavamuutok- Vastedes ry:n myöntämällä vuoden 2007 Edesvastuu- sen hakemiselle. Tästä esimerkkinä huhtikuussa 2007 palkinnolla virkeästä, moniäänisestä ja kuvia kumar- järjestetty kaavoitustyöpaja, jossa ideoitiin Hirvitalon telemattomasta kulttuuritoiminnasta, Pirkanmaan ja sen viereisen tyhjän tontin tulevaa käyttöä. Työpa- taidetoimikunnan vuonna 2009 myöntämällä kulttuu- jan vetäjänä toimi arkkitehti Jenni Partanen. Työpajaan ritekopalkinnolla, Kiila ry:n myöntämällä vuoden 2010 osallistui aktiivisesti 12 henkeä, joista pieni osa naapu- valtakunnallisella Kiila-palkinnolla, Tampereen yliopis- rustosta. Myös Pispalan asukasyhdistys ry oli työpajassa ton ylioppilaskunnan myöntämällä vuoden 2012 Vap- edustettuna. Kaavoitustyöpajan ideointi- ja järjestely- pulakkipalkinnolla sekä Galleristit - Galleristerna ry:n apuna toimi saksalais-latvialainen sosiaalinen suunnit- ja Messukeskuksen myöntämällä vuoden 2014 Vuoden telija Jonas Buechel. Työpajan järjesti Pispalan kulttuu- taidetekopalkinnolla. riyhdistys ry. Lähes kaikki työpajaan osallistuneet esittivät jonkin- Tampereen kaupungin Vuoden kulttuuritekopalkinto laista julkista tilaa alueelle. Päävaihtoehdoiksi nousivat puisto ja tori. Tori-vaihtoehdossa nähtiin kaksi hyvää Tampereen kaupungin kulttuuritoimen myöntämän Vuoden puolta: torin asettuessa Hirvikadun ja Tahmelan vierto- kulttuuriteko –palkinnon saivat joulukuussa 2006 sekä Taka- tien risteykseen autoliikenne voisi toivottavalla tavalla huhdin ateljeetalo että Pispalan nykytaiteen keskus. Päätöksen hidastua, lisäksi avoin torialue mahdollistaisi hyvän nä- mukaan: “molemmat vapaaehtoistyöhön perustuvat kulttuu- kyvyyden, ja alueen puutalojen julkisivut tulisivat esille. rikeskukset edustavat sekä taiteilijoiden valtavirrasta poikke- Kaavoitustyöpajan ehdotuksia Hirvikatu 10:n käytölle (2007)

6 7 koko osallistujajoukon yhdessä muovaaman yhteisötaideteok- sa maailmassa on syytä kiinnittää huomiota siihenkin, kuka sen syntymiseen. taiteen määrittelee. Onko taiteen tekeminen sinällään arvokas- Pispalan nykytaiteen keskus muodostaa poikkeuksellisen ta, vai pitäisikö jo lähtökohtaisesti ottaa huomioon sen mah- onnistuneen ja nuorekkaan mallin vapaaehtoistyön mahdol- dolliset tuotto-odotukset investointikohteena? Kenellä on sii- lisuuksista kulttuurin ja taiteen alueella. Sen toiminnallisiin hen varaa? Kenelle taide kuuluu ja keitä ovat ne portinvartijat, periaatteisiin sisältyvät maksuttomuus sekä tekijöille että ylei- jotka sen määrittävät? Uusliberalistinen taidekäsitys kaventaa sölle ja sen ympärille on myös syntynyt esimerkillinen moni- taiteen kenttää. Autonominen, demokraattinen kaikille avoin kulttuurinen ja monikansallinen verkosto eri taiteenalojen toi- toimintamalli on vaihtoehto etabloituneen kulttuurieliitin hie- mijoista. Tästä on seurannut, että Keskus toimiikin osaltaan rarkialle. tärkeänä yhteyskanavana ulkomaisille taiteilijoille.” Avoimella toiminnallaan yhteistyössä eri järjestöjen ja ihmisten kanssa ympäri maailmaa Hirvitalo ja Pispalan kulttuu- Kiila-palkinto riyhdistys ovat luoneet Tampereelle elävän kulttuuriyhteisön, jonka vaikutukset ulottuvat paljon Pispalaa kauemmaksi.” Kiila ry:n myöntämän vuoden 2010 Kiila-palkinnon peruste- luiden mukaan: ”Hirvitalo on hyvä esimerkki avoimesta, au- Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan tonomisesti muodostuvasta kansalais- ja kulttuuritoiminnasta. Vappulakkipalkinto Vuodesta 2006 toiminut Hirvitalo on luonut uudenlaisen ta- van esitellä ja tarjota mahdollisuuksia taiteilijoille. Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan myöntämän vuoden Hirvitalo ja Pispalan nykytaideyhdistys on aktiivisesti mu- 2012 Vappulakkipalkinnon perusteeksi todettiin, että: ”Hir- kana Pispalan alueen kulttuuri- ja yhdistystoiminnassa. Musta vitalo on ansioitunut tamperelaisen kulttuurielämän edistäjä- Pispala, Pispalan karnevaalit, Pispalan runotulet - mitä Pispa- nä vuonna 2012, jolloin valintakriteereinä palkinnon saajaksi lassa tapahtuukin, myös kulttuuriyhdistys on siellä mukana. ovat olleet mm. monivuotinen ja laaja toiminta kulttuurisek- Pispalan järjestöt toimivat yhdessä toisiaan auttaen. Toisiaan torilla sekä paikallisen kulttuurielämän rikastuttaminen kan- tukien on mahdollista saavuttaa enemmän ja parempaa toi- sainvälisellä toiminnalla ja suhteiden luomisella kulttuurialan mintaa. toimijoihin eri puolilla Suomea. Hirvitalon periaate pysyä il- Hirvitalon toiminta on merkittävää korttelissaan Pispalas- maisena kaikille osapuolille tukee opiskelijakulttuuria ja sen sa, mutta Pispalan kulttuuriyhdistys ei ole tyytynyt vain tähän. vapaaehtoisvoimin tarjoamat moninaiseen käyttöön soveltu- Pauline Cournier-Jardin ja Miss Le Bomb Heillä on yhteistyötä moneen suuntaan: Tampereella toimivat, maksuttomat tilat edistävät kulttuurielämän hyvinvointia Äänialkemiaa - äänitaidetapahtuma (2007) / kuva Tommi Taipale taan yhdessä esimerkiksi Työväen museon ja muiden tahojen Tampereella.” kanssa. Mutta verkostot ulottuvat myös pääkaupunkiseudulle avaa luovuutta että kaupunkilaisten rohkeaa ja sitoutunutta tuuritekopalkinto myönnettiin: ”siitä monipuolisesta, jopa ja kansainväliseen toimintaan. Lokaali ja globaali kohtaavat, Galleristit - Galleristerna ry:n ja Messukeskuksen kulttuuritahtoa. Ne ovat myös erinomainen esimerkki omaeh- laaja-alaisuudessaan hengästyttävästä, taiteiden rajoja ylittä- muuallakin kuin internetissä. Sillä ihmisten kohtaamisestahan Vuoden taidetekopalkinto toisesta kaupunginosa- ja korttelitoiminnasta. Kulttuuritoimi västä ja elävään kulttuuritoimintaan aktivoivasta työstä, mihin koko kulttuurissa on loppujen lopuksi kyse. tulee sisällyttämään Takahuhdin ateljeetalon ja Pispalan nyky- keskuksessa, tuttavallisemmin Hirvitalossa jo muutamassa Mikäpä sen parempi keino huomata, kuinka samanlaisia Vuoden taideteko -palkinnon tavoitteena on tuoda esiin ta- taiteen keskuksen v. 2007 suunniteltaviin kulttuuriraitteihin.” vuodessa on ylletty. Nykytaiteen keskus on lyhyessä ajassa ra- ihmiset joka paikassa ovat kuin kohdata se kaukainen muuka- hoja, jotka ovat edistäneet nykytaiteen asemaa ja arvostusta kentanut puitteet tarjota monipuolisia ja virikkeellisiä galle- lainen omassa lähiympäristössään. ja toimineet taidealan hyväksi laaja-alaisesti, kekseliäästi ja Pirkanmaan taidetoimikunnan Kulttuuritekopalkinto ria-, toiminta- ja oleskelutiloja ja synnyttää käytännössä kaik- Palkitsemalla Hirvitalon Kiila haluaa yleisemminkin nostaa monipuolisesti. Vuonna 2014 palkinnolla haluttiin erityisesti kien taiteenalojen tekijöille ja tekijäryhmille keinoja ja syitä esiin omaehtoista kulttuuritoimintaa, josta Hirvitalo on toi- kiinnittää huomiota nykytaiteen monimuotoisuuteen ja läsnä- Pirkanmaan taidetoimikunnan vuonna 2009 myöntämä Kult- toteuttaa itseään. Samalla on syntynyt mahdollisuus osallistua miva, mutta ei suinkaan ainoa esimerkki. Uusliberalisoitunees- oloon ihmisten arjessa.

8 9 ”Hirvitalo on sympaattinen taidetalo, joka järjestää todella monipuolista taidetoimintaa ja sekoittaa iloisesti ammatti- maista taidetta, harrastelijataidetta ja muita kulttuurin muotoja. Hirvitalo tekee nykytaiteesta helposti lähestyttävää ja ei niin vakavaa, ja madaltaa näin kävijän kynnystä tutustua myös muuhun taiteeseen, raadin puheenjohtaja,” Galleristit ry:n puheenjohtaja Hannele Nyman perustelee. ”Hirvitalo - Pispa- lan nykytaiteen keskus Hirvitalo on toiminut vuodesta 2006 vanhassa puutalossa Tampereella. Hirvitalossa järjestetään kuukausittain vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä, erilaisia työpa- joja ja muuta kulttuuri- ja kansalaistoimintaa. Näyttelytilana Hirvitalo on maksuton sekä kävijälle että taiteilijalle. Hirvi- talon toiminta linkittyy lähiyhteisöön monipuolisella tavalla ja se toimii alueellaan solmukohtana ja asukkaiden julkisena olohuoneena.” Vuoden taidetekopalkinnon myönsivät Galleristit - Galle- risterna ry ja Messukeskus. Palkintosumman lahjoitti Suomen Messusäätiö. Palkintoraadissa olivat puheenjohtaja Hanne- le Nyman (Galleristit ry/Galleria Katariina), Clarice Finell (Galleria Johan S) ja päätoimittaja Pessi Rautio (Taide-lehti).

Hirvitalon aktiiveja vastaanottamassa Vuoden taidetekopalkintoa (2014) / kuva Leena Pukki

10 11 Paikallista historiaa

vas. Lapsia aidan edessä Hirvikatu 10:n pihassa / kuva Eeva-Liisa Grönlundin kokoelmasta 12 13 Hirvikatu 10:n historiaa säilyneet ja vuodesta 2006 paikalla on toiminut Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo. Rakennuskokonaisuutena ja pihapiirinä Hirvikatu 10 Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on peräi- on osa perinteistä, ennen 1940-lukua rakennettua Pis- sin 1920-luvun alusta ja säilyttänyt muutoksista huoli- palaa ja on vanhinta Tahmelan alueen vielä olemassa matta hyvin alkuperäisen muotonsa. Sen ilme on kerrok- olevaa rakennuskantaa. Hirvikatu 10:n (entinen Hirvitie sellinen sekoitus 1920-luvun, 1930-luvun ja 1950-luvun 248; osoitteen numero 248 viittaa metreihin päätieltä) piirteitä. 1930 - 1950-luvuilla rakennettu piharakennus noppamainen yksittäispientalotyyppinen pääraken- on osa vanhan pihapiirin kokonaisuutta ja säilynyt alku- nus sijaitsee Hirvikadun ja Tahmelankadun risteyksen peräistä vastaavassa asussa. Eteläpuolen pihan pinnat ja tuntumassa, lähes kiinni Hirvikadun katulinjassa. Pää- kasvillisuus ovat perinteiset. rakennus on rakennettu todennäköisesti 1920-luvun Tontin eteläosan jäljellä olevat asuin- ja piharaken- alussa, oletettavasti vuonna 1924. Puurakenteinen piha- nus, pihan pinnat ja kasvillisuus muodostavat 1900-lu- rakennus on rakennettu 1930 - 1950-luvuilla. vun alkupuolelle ominaisen pihapiirin. Asuin- ja piha- Alkuperäinen tontti oli pitkä kapea suorakaide, jon- rakennus ilmentävät alueen 1900-luvun alkupuolelle ka lyhyt pääty on rajautunut Hirvikatuun. Sittemmin tyypillistä asumisen ja elämisen tapaa, asuntoja puuta- tonttia laajennettiin ostamalla viereinen nykyään tyhjä- lossa ja aputiloja piharakennuksessa. Sisätiloissa on säi- nä oleva tontti. Tonttiin kuului myös osa nykyistä Tah- lynyt runsaasti sekä alkuperäisiä rakennusosia (väliovia, melankatua. Nykyään tyhjänä olevalla tontilla oli ennen komeroita ja kaakeliuuneja) että 1950-luvun remontin siirtolapuutalon kokoinen tai pienempi asuinrakennus. jälkeisiä pintoja ja ratkaisuja. Alkuperäisten piirteiden Talossa asui viisihenkinen perhe. Tontilla oli myös pe- joukkoon on sekoittunut myös piirteitä myöhemmistä runapelto. muutoksista. Pensasaitojen rajaama eteläpuoli laajennetusta ton- Katto on jyrkkä satulakatto saumattua peltiä ja siinä tista on entinen Hirvikatu 10:n asuinrakennuksen piha- on ns. jalkaränni. Ikkunat ovat 1930-luvulla yleistä for- piiri, johon kuuluu piharakennuksen lisäksi kaunis puu- tuskamallia (ns. terveysikkunat), jossa ikkunan alaosas- tarhapiha. Pihassa on Pispalan nykytaiteen keskuksen sa on pienet avattavat ruudut. Kadunpuoleisella sivulla hoitama kasvimaa, vanhoja omenapuita, marjapensaita on lisäksi räystään alla pienet kaksijakoiset haukkaikku- ja muutamia perennoja. nat. Päädyissä vintillä on kaksijakoiset 1950-luvulle tyy- Hirvikatu 10 Pispalan vesijohto-osuuskunnan 30-vuotispäivänä 14.3.1937 Pohjoispuoli on pusikoitunutta lehtipuutaimikkoa, pilliset ikkunat ja ylävintillä koristeelliset kolmionmuo- Kuva Sulo Markkanen / Vapriikin kuva-arkisto (AL/2305:2) jossa kasvaa joukossa yhä muutamia puutarhakasveja, toiset, moniruutuiset ikkunat. kuten sireeniä. Alueen keskiosassa on täytetty kaivo. Julkisivut on laudoitettu pystypeiterimalaudoituksel- korkeat betoniportaat. Oven päällä on pieni taivutettu man puupilarein tuettu avokatos saa sen vaikuttamaan Tontista on lohkottu 1960 - 1970-luvuilla osia lounais- la, vintin osalla on pystypaneeli. Laudoitus on maalat- metallikatos. suorakaiteen muotoiselta. Eteläkulman autotalliosa ja reunasta Tahmelankadun jatkon rakentamista varten ja tu keltaiseksi, listoitukset ovat ruskeat ja ikkunapuitteet 1937 otetun valokuvan perusteella rakennus on ollut länsikulman katos on lisätty myöhemmin, mahdollisesti kaakkoissivusta Hirvikadun leventämistä varten. Lisäksi valkoiset. Perustus on lohkotuista nurkkakivistä, joiden vaakapaneloitu, vintin osalla on ollut pystypaneeli. Jul- 1950-luvulla. pohjoiskulmassa ollut talo ja piharakennus on purettu välit on muurattu tiilestä. Sisäänkäynti on pihanpuolei- kisivujen alaosa on ollut maalattu tummaksi, mahdolli- Rakennus on matala, nurkkakiville perustettu ja suunnitellun Valtakunnantien linjauksen ja/tai Tahme- selta sivulta, poikkeukselliselta lasikuistilta. Kuisti on sesti punaiseksi ja vinttikerros vaaleaksi, ehkä vaalean- rankorakenteinen. Julkisivuissa on pääosin pystyrima- lan viertotien leventämisen alta. puolitoistakerroksinen, melko kookas ja satulakattoinen. keltaiseksi. Pääkerroksen ja kivijalan ikkunat ovat olleet laudoitus, osin kapeahko pystylaudoitus. Laudoitus on Tampereen kaupunki suunnitteli 1990-luvulla asuin- Ikkunat ovat suuret ja moniruutuiset. Kuisti on laudoi- 6-ruutuiset, ristimalliset. ollut maalattuna keltaiseksi. Hieman painuneen loivan rakennuksen purkamista, jolloin myös tonttijako muu- tettu keskeltä vaakaan ja ylhäältä sekä alhaalta pystyyn. Piharakennus on ilmeisesti peräisin 1930-luvulta. pulpettikaton katteena on ollut saumahuopa. Sittemmin tettiin nykyiseen muotoon. Rakennukset ovat kuitenkin 1950-luvun tyyliselle pystypaneloidulle ovelle nousevat Rakennuksen pohja on L-muotoinen, joskin länsikul- huovan päälle on asennettu aaltopelti. Koillis- ja kaak-

14 15 Tahmelaa, kuvassa vasemmalla Hirvikatu 10 ja sen viereinen tontti (1943) Kuva Eino Hirvonen / Vapriikin kuva-arkisto (1073/43) koissivujen ovet ovat vaakapaneloidut. Kaakkoissivulla sesti alkujaan kahden perheen asunnot, minkä lisäksi nusten arvojen säilymisen kannalta on tärkeää säilyt- on myös entisen autotallin pystypaneloitu 1950-luvun yläkerroksessa ja kivijalassa on pidetty vuokralaisia. tää eteläosan asuin- ja piharakennus, pihan pintojen ja tyylinen pariovi. Kaakkoissivun ovien päällä on matalat Hirvikatu 10:n asuin- ja piharakennuksen sekä kasvillisuuden muodostama 1900-luvun alkupuolelle kolmiruutuiset ikkunat. puutarhan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominainen pihapiiri, asuinrakennus - piharakennus ra- Piharakennus kuuluu olennaisena osana asuinra- tyypillisen pihapiirin säilyttämisen merkitykseen ra- kennuspari, rakennusten julkisivujen aukotus, katto- ja kennuksen ja pihan muodostamaan pihapiirin kertoen kennushistoriallisista, sosiaalihistoriallisista ja ympä- runkomuoto sekä rakennusajankohdalle ominainen jul- vaatimattomasta piharakennusten rakennustavasta sekä ristöarvosyistä on kiinnitetty huomiota myös Pispalan kisivumateriaali ja muodot. Lisäksi eteläosan asuin- ja niihin sijoitetuista asumisen tukitoiminnoista. – Tahmelan alueen rakennetun kulttuuriympäristön in- piharakennuksen muodostaman pihapiirin asema tulisi vas. oik. Hirvikatu 10:n elämää Päärakennuksessa on ollut asuintiloja kaikissa kol- ventoinnissa 2008, 2009 ja 2012. säilyttää Hirvikadun ja Tahmelankadun katumaisemas- Kuvat Eeva-Liisa Grönlundin kokoelmasta messa kerroksessa. Pääkerroksessa on ollut todennäköi- Toimenpidesuositusten mukaan pihapiirin ja raken- sa.

16 17 Talon asukkaita

Hirvikatu 10:ssä, silloisessa Hirvitie 248:ssa, asui pitkään Grönlundien perhettä. Ida Grönlund osti Hirvitie 248:n kiinteistön vuonna 1935. Hän oli muuttanut Pohjan- maalta Töysästä Tampereelle kohta junaradan valmistu- misen jälkeen 1890-luvun alussa. Tampereella hän toimi nuorena Finlaysonilla ompelijana. Hänen miehensä Aleksanter Grönlund oli koristemaalari ja maalasi myös lavastuksia Tampereen Työväenteatterille. Nykyisen Hirvikadun asunto saattoi olla Grönlundeille sijoitus- asunto. Heillä oli myös kiinteistö kivitalosta Amurissa Amurinkadulla. Talon osti sittemmin maalarimestari Eero Grönlund. Hänellä oli oma maalausliike ja Hirvitie 248:n kiinteistö olikin aina hyvässä maalissa. Talo oli keltainen ja katto oli vihreä. Talossa asui maalarimestari Grönlund per- heensä kanssa ja vuokralaisia. Enimmillään talossa asui kolme perhettä eli parisenkymmentä asukasta. Alakerran (kellarikerroksen) asuintilassa asui yhteen aikaan 6 ihmistä. Keskikerroksessa nykyään Hirvitalon toimistohuoneena oleva tila oli aiemmin Grönlundien asuintilana. Viereinen nykyään galleriatilana toimiva huone oli vuokralaisten käytössä. Vuokralaisten muu- vas. oik. Hirvikatu 10:n elämää / kuvat Eeva-Liisa Grönlundin kokoelmasta tettua pois Grönlundit ottivat tilan itselleen. Tässä yh- teydessä seinään puhkottiin oviaukko kahden huoneen Koko Hirvitien puoleinen reuna oli täynnä sinisiä se oli pitkään vuokrattuna. Hirvikatu 10 oli vuokralla väliin. mentiin portaita pitkin. Portaiden alla oli sementtinen sireenejä. Pihalla oli runsaasti omenapuita ja lisäksi edellisen kerran virolaiselle rakennusporukalle, jonka Nykyään käytössä olevat keskikerroksen ja yläker- kylpyamme pyykinpesua varten. löytyi kriikunapuuta, kirsikkapuuta, luumupuuta, kei- jälkeen talo oli pari vuotta tyhjillään. Pihaa on käytetty ran väliset portaat on rakennettu 1950-luvulla. Aiem- Yläkerrassa asui myös vuokralaisia. Yläkerrassa oli sarinkruunuja. Tien piha oli kivetty molemmilta puolil- jossain vaiheessa myös autokorjaamona. min yläkertaan kuljettiin eteisestä, alaspäin menevien sekä keittiö että makuuhuone. Yläkerrassa oli myös ta. Kivetyksen vieressä joka toinen kukka oli harmaa ja Huhti-toukokuussa 2014 Pispalan nykytaiteen kes- portaiden vierestä. Portaat johtivat vinttitilan etuosaan, edelleen vinttinä toimiva tila. Vinttitilan huone toimi joka toinen punainen. Pihalta löytyi myös myöhemmin kuksella oli esillä Hirvitalon entisen asukkaan Eeva- joka toimi ennen yläkerrassa asuneiden eteisenä. Van- myös kesäasuintilana samoin kuin portaiden yläpäässä täytetty ulkokaivo, marjapensaita, mansikkamaa, peru- Liisa Grönlundin Hirvitalon historiaan liittyvä näytte- hat portaat ylös lukittiin uusien portaiden rakentamisen olevat kaksi pienempää huonetta. napelto ja leikkimökki. Pihaan tultiin Hirvitien päässä ly. Näyttelyssä oli esillä Eeva-Liisan teoksia, kuvituksia jälkeen. Yläkertaan menneistä portaista on edelleen pari Monissa Pispalan pihoissa oli vielä 1930-luvullakin portin kautta. Piharakennuksessa oli alunperin ulko- ja vaatesuunnittelua eri vuosikymmeniltä sekä vanhoja porrasta jäljellä. Nykyinen sisähuusi toimi aiemmin ko- kotieläimiä, ja pihojen varustuksiin kuului liiterin sekä huusi ja liiteri ja myöhemmin piharakennukseen raken- talon historiaan liittyviä esineitä. Näyttelyn avajaisissa merona. Keittiön yhteydessä oli työtila. ulkohuusin lisäksi myös eläinsuoja. Vuosisadan alussa nettiin autotalli ja verstastila. kuultiin tarinoita Eeva-Liisan kertomana Pispalan ja Alakerrassa oli asuintilan lisäksi jälkeenpäin raken- oli lehmiä ja lampaitakin, mutta myöhemmin suosituin Maalarimestari Grönlund vaihtoi kiinteistön 1960-lu- Tahmelan ihmisistä, elämästä ja historiasta. nettu vessa, pieni kellaritila, sauna ja sisäkaivo talous- oli ehdottomasti oma sika. Grönlundien pihalla pihara- vulla osakkeeseen Raholassa ja paikan osti rakennusyh- vettä varten. Sauna oli ennen katon rajassa, ja saunaan kennuksen yhteydessä oli kanoja ja lampaita. tiö. Kiinteistö siirtyi 1980 - 1990-luvuilla kaupungille ja

18 19 Grönlundien löytyminen ja seikkailuja päärynä- Asuessani Hirvikadulla näin merkillisen unen: Joku puiden kanssa Töysästä Tampereelle sanoi minulle että en saa unohtaa sitä, että minulla on tällä kadulla sukulaisia. Heidän löytymiseen kuluikin teksti: Jaana Uusimäki sitten aikaa seitsemän vuotta. Grönlunditkin olivat muistelleet kotipihallaan ollutta ”Etelämäen historiaa kuvin ja tarinoin” -sukualbumin harvinaista päärynäpuuta, joka oli sittemmin hävinnyt. tekeminen vuonna 2013 innosti minua samalla etsi- Sitä he eivät tienneet, että Grönlundin Ida oli lähettänyt mään kadonnutta Grönlundin sukuhaaraa Tampereelta. vuonna 1943 junalla päärynäpuun taimia mummolle- Grönlundin Idan (os. Rankila) Tahmelasta postittamat ni Impille Töysään Etelämäkeen. Siellä puun jälkeläiset kirjeet mummolleni Impille päärynäpuun lähettämises- olivat säilyneet näihin päiviin asti, äitini Ullakin muisti tä kotiseudulle Töysään eivät jättäneet minua rauhaan. vielä, kuinka taimet olivat saapuneet junarahtina. Olin jo vuosia sitten löytänyt äitini Ullan kanssa Soitimme Eeva-Liisan kanssa Etelämäen nykyiselle Grönlundien vanhan kotitalon Tahmelasta. Talo oli isännälle, Klaus Lavilalle ja kysyimme, olisiko mahdol- muuttunut taiteilijayhteisön pitämäksi Hirvitaloksi, Pis- lista hakea päärynäpuun taimia, jotta saataisiin Hirvi- palan nykytaiteen keskukseksi. Onnekkaiden sattumus- talolle Tampereelle paluumuuttajapuu ja Grönlundien ten ja Hirvitalon Mikko Nurmen avulla löytyivät vih- Tottijärven mökille varapuu kasvamaan. Niinpä sitten doin myös kadonneet sukulaisetkin vuoden 2014 alussa. kävimme kesällä 2014 hakemassa taimet Töysästä ja is- Samoihin aikoihin kun löysin kadonneet Grönlundit, tutimme ne Hirvitalon pihaan ja Tottijärvelle. Niin pa- Hirvitalon yhteisöllä oli työn alla kirja nimeltä ”Hirvi- lasi päärynäpuu 71 vuoden kierroksen jälkeen takaisin talo Pispalan nykytaiteen keskus, kirja kaikesta maan ja Tahmelaan. taivaan väliltä”. Teoksessa kerrottiin myös talon entisistä Olisipa edesmennyt Grönlundin Ida näkemässä tätä asukkaista. kaikkea mitä hänen talossaan tapahtuu nyt! Hirvitalon yhteisöllä ja Eeva-Liisa Grönlundilla syntyi idea järjestää Eeva-Liisan vanhoista ja uusista piirus- ”Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhan tuksista näyttely hänen lapsuudenkodissaan. Samaan hoito, eikä sekään ole kovin tärkeää.” aikaan oli myös Hirvitalo-kirjan julkistamistilaisuus ja Pispalan nykytaiteen keskuksen 8-vuotissynttärit. Osa - Japanilainen sananlasku Eeva-Liisan piirustuksista palasi näyttelyssä jopa sa- moille paikoille, missä ne olivat olleet viimeksi 1960-luvun alkupuolella. Näyttelyn avajaisissa kuultiin hauskoja tarinoita Ee- va-Liisan kertomana Pispalan ja Tahmelan ihmisistä ja heidän elämästään. Hirvitalon historia pääsi ensimmäi- sen kerran päivänvaloon. Minäkin päätin kurkistaa hieman ikkunasta ulos Hirvikatu 10:n asukkaita yhteiskuvassa / kuva Eeva-Liisa Grönlundin kokoelmasta näyttelyn avajaisten aikaan, ja mitä näinkään; vinosti vastapäätä talon, jossa olin asunut vuosia sitten. Kuinka hyvin sinne näkyikään täältä, kyllä maailma on ihmeel- lisen pieni!

20 21 Rakentaminen Pispalan ja Tahmelan Pohjoisrinteellä oli asutusta, mutta etelärinne sailyi vielä alueella asumattomana. Kaikkein eniten kuitenkin rakennettiin 1920-30-luvuilla. Pispalanharjun etelärinne oli tällöin Vanhaa Pispalaa rakennettiin ilman asemakaavaa tai ylivoimaisesti suosituin rakennusalue. Elettiin taloudel- muita säädöksiä sikin sokin. Maaston vaihtelu oli syynä lista nousukautta, mikä näkyi myös Pispalassa. Pispala erilaisiin taloratkaisuihin. Taloja rakennettiin sellaisiksi, oli käytännössä lähes täyteen rakennettu 1930-luvun että talo on oman näköinen ja oman tuntuinen. Pispalan loppuun mennessä. Rakennuskanta vielä hieman tiivis- kaupunginosan persoonallinen ja epäyhtenäiseltä vai- tyi 1940-luvulla ja alkoi samalla vähitellen muuttua, kun kuttava ilme on syntynyt tästä 1900-luvun alun vuosi- vanhimpia ja huonokuntoisimpia mökkejä purettiin tai kymmenten rakentamisen vapaudesta, rakennusmäärä- uudistettiin. ysten ja asemakaavan rajoitusten puutteesta. Perinteinen, ennen 1940-lukua rakennettu pispala- Täysin suunnittelemattomasti alueelle ei rakennettu, lainen pihapiiri on muodostunut useista rakennuksista. sillä maanomistajat laativat alueilleen palstoitussuunni- Tontilla on ollut yksi tai useampi asuinrakennus sekä telmia, joissa luonnosteltiin kulkureitit ja niiden varsille yksi tai useampia piharakennuksia. Rakennukset on suorakaiteen muotoiset tontit. Lisäksi naapureita halut- usein sijoitettu pienille tonteille kaupunkimaisesti kiin- tiin kunnioittaa eikä taloa rakennettu toisen eteen jär- ni tai lähes kiinni katulinjaan tai tontin rajoille, jolloin vinäkymää peittämään. Mutta rakennusten koko, muo- tontille jää mahdollisimman suuri yhtenäinen piha-alue. dot ja tyylipiirteet vaihtelevat, ne on sijoitettu tonteilleen Näitä piharakennuksia on kuulunut ennen jokaiseen milloin päädyt kadulle, milloin pitkä sivu kadullepäin. pispalalaiseen pihaan. Tyypillisimpiä ovat olleet liiterit, Sisäänkäynnit ovat kadun puolella tai pihan puolella. ulkohuoneet, pihasaunat, pesulat, mankelit, verstashuo- Toisinaan rakennukset ovat kiinni katulinjassa, toisi- neet, varastot ja eläinsuojat tai näiden erilaiset yhdistel- naan sisempänä tonteillaan. Rakentajat ovat saaneet ton- mät. teillaan lähes rajoituksetta toteuttaa omaa näkemystään. Pirkanmaan maakuntamuseon teettämässä Pispalan- Asutus levisi Pispalan alueelle siten, että maantien Tahmelan alueen rakennetun kulttuuriympäristön in- varsi ja radan ympäristö rakentuivat ensin 1890-luvul- ventoinnissa (2008-2013) on kiinnitetty huomiota näi- ta alkaen. Muutamia yksittäisiä mökkejä nousi myös den vanhojen piharakennusten merkitykseen. Vanhat harjulle, mutta lähinnä vain sen maantien puoleiseen piharakennukset tulisi suositusten mukaan kunnostaa Lapsia Hirvikatu 10:n piharakennuksen ja kanalan edessä / kuva Eeva-Liisa Grönlundin kokoelmasta pohjoisrinteeseen. Hyhkyn puolella oli Pispalan aluet- ja säilyttää pihapiirin kokonaisuuden kannalta. Uusien ta vanhempaa asutusta. Tahmelan tasaisille maille syn- piharakennusten, kuten autotallien, -katosten ja jäteka- rakennusmääräykset. Kaikessa monimuotoisuudessaan- talon kokoa jatkettiin, sen kylkeen tai uutena kerroksena tyi asutusta myöskin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. tosten sijoitteluun, mittasuhteisiin ja materiaaleihin tu- kin perinteisessä pispalalaisessa rakennuskannassa on päälle tehtiin toinen tai kolmas huoneen ja keittiön asun- Harjun etelärinne ja lakialue saivat rakennuskantaa vä- lisikin jatkossa Pispalassa kiinnittää erityistä huomiota. kuitenkin myös yhteneväisiä piirteitä, jotka toistuvat to, johon sitten otettiin vuokralaisia. Pienipiirteisyydellä hitellen 1900-luvun alun ja 1910-luvun välisenä aikana, Nykyisin yleiset suurikokoiset autotalli- tai autokatosra- koko alueella. Pispalan kaupunkikuvalle on tyypillistä ja mittakaavalla viitataan myös yksinkertaiseen, melko mutta jyrkimmät ja vaikeimmin rakennettavat rinteet ra- kennelmat eivät kuulu Pispalan rakennettuun ympäris- pienipiirteisyys, rakennusten mittakaava, maantieteelli- koristelemattomaan, kooltaan hillittyyn ja sopusuhtai- kennettiin varsinaisesti vasta 1920-30-luvuilla. 1900-lu- töön. sen pinnanmuodostuksen sanelema rinnerakentaminen seen rakentamiseen. Jyrkkiin rinteisiin rakentaminen vun alkupuolella rakennustoiminta oli vilkkainta lähellä Asuinrakennusten kuten myös piharakennusten ra- sekä tiivis, mutta maisemaan sopeutuva ja ympäristön taas on luonut persoonallisia ja usein hyvin innovatii- kaupungin rajaa, niin Valtatien varrella kuin ylempänä kennustapaan pohjautuvaa yhtenäistä “pispalalaista tyy- huomioiva rakentaminen. Monia rakennuksia on ra- visiakin piirteitä rakentamiseen. Näihin kuuluvat mm. harjullakin. Samoin rakennuskanta tiivistyi Pispalan liä” ei oikeastaan ole olemassa, toisin kuin useimmilla kennettu useassa vaiheessa varallisuuden ja tilantarpeen korkeat, joskus jopa usean kerroksen korkuiset kivijalat ahteen yläpäässä, Santalahden pysäkin ympäristössä muilla samoihin aikoihin syntyneillä asuinalueilla, jossa kasvaessa, usein usean eri rakentajan toimesta. sekä rinteen jyrkkyydestä johtuvat erikoiset sisäänkäyn- sekä Pispalanharjun ja Ansionkallion välisellä alueella. rakentamista ovat säädelleet tavallisesti melko tiukatkin Pispalalaisten talot olivat aluksi hyvin pieniä, ja kun tiratkaisut.

22 23 viljely sekä oleskelu. Asuinhuoneet olivat pieniä, mistä kimaista rakentamista alueella edustivat 1900-luvun johtuen ihmiset viettivät suuren osan vapaa-ajastaan alussa rakennetut pitkärunkoiset kaupunkipuutalo- ulkona. Kadut ja pihat olivat yhteisiä oleskelualueita ja tyyppiset useita huoneen ja keittiön asuntoja käsittäneet muodostivat Pispalalle tyypillisen yhteisöllisyyden pe- rakennukset. Aikakaudella on rakennettu myös joitain rustan. huvilatyylisiä rakennuksia, joiden tyylipiirteet ovat al- Perinteisen Pispalalaisen pihan kasvillisuuteen kuu- kujaankin todennäköisesti olleet runsaammat, mutta ne luvat mm. hedelmäpuut, kuten omena-, luumu- ja kir- ovat myös säilyneet paremmin. Pispalanharjulle ei tänä sikkapuut sekä luonnonpuut, kuten koivu, mänty, kuusi aikana vielä rakennettu eikä harjulla ollut asuntoja vie- ja pihlaja. Pensaista tyypillisiä ovat mm. ruusut, jasmi- lä vuonna 1914 ensimmäisen maailmansodan alkaessa. ke-, sireeni-, angervo- (erityisesti idän virpiangervo eli Venäläiset kaivauttivat juoksuhautoja sinne sodan aika- pireeni) ja marjapensaat. Pihat ovat ajan kuluessa veh- na. reytyneet, kasvillisuus runsastunut ja puusto kasva- 1900-luvun alkupuolen asuinrakennusten alkuperäi- nut. Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan pihojen set piirteet ovat usein kadonneet myöhemmissä muu- kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta on toksissa ja korjauksissa. Ajan tyylipiirteinä olivat nik- tärkeää kuinka pihat jäsennetään ja millaisia pintama- karityyli ja puujugend. Tyylipiirteet näkyvät erityisesti teriaaleja ja rakenteita käytetään. Erityisesti vanhoissa ikkunankehyksissä: nikkarityylisissä on runsaasti veis- pihapiireissä tulisi suosia Pispalalle ominaisia element- tettyjä ja sorvattuja yksityiskohtia, jugendissa kehykset tejä, kuten perinteisiä kasvilajeja, matalahkoja penger- ovat alaspäin leveneviä. Tyypillinen ikkunoiden ruutuja- ryksiä ja hiekkapintaisia polkuja. ko on myös ollut jugendvaikutteinen T-mallinen ikkuna, Pispalassa on säilynyt varsin vähän 1800-luvun puo- joka on ylä- tai alaosastaan jaettu pienempiin ruutuihin. lella rakennettuja taloja ja vielä vähemmän ajan alku- Rakennuksissa on tai on ollut monesti kaunis lasikuisti. peräisiä rakennusmateriaaleja. Ajalle tyypillisiä raken- Kuistin ja päätyjen ikkunat ovat usein erikoisilla tavoilla nuksia olivat maaseudun rakennusperinnettä edustavat ruudutettuja, esimerkiksi siten, että ikkunan reunoilla paritupatyyppiset hirsitalot, joiden toisella sivulla, kes- on pieniä ruutuja ja keskelle jää suurempi aukko. Myös kellä taloa on umpikuisti. Maalaismaisesta rakennuspe- erilaiset rombi- ja ristikkokuviot ovat olleet suosittuja. rinteestä kertoo myös muutamissa rakennuksissa nykyi- Lisäksi huviloissa on käytetty sorvattuja pylväitä sekä Hirvikatu 10:n viereistä nykyään tyhjillään olevaa tonttia ja nykyään purettu asuinrakennus. Oikealla purettu kioskirakennus sen katteen alla säilynyt vuoliaiskattorakenne. Toinen räystäiden päätykoristeita. (Lyytin koppi) (1968). Kuva Erkki Ala-Könni / Tampereen yliopiston kansanperinteen arkisto (Tampere/1132) saman ajan rakennustyyppi ovat alueen ensimmäiset 1920-luvulla elettiin voimakasta rakentamisen aikaa. kaupunkimaista työväenasuinrakentamista edustavat Tämän ajan rakennuksista ei voida nostaa esille mitään Kaupunkirakenteen tiiviys on seurausta suhteellisen kulkijalle, mikä monelta uudisrakennuksen rakentajalta yhteiskeittiölliset asuintalot. Yhteiskeittiön huonejär- erityistä tyyppiä, sillä ratkaisuja on yhtä monta kuin on pienikokoisista tonteista, mikä vapaasti rakentuneella tuntuu unohtuneen. jestystä ei ole säilynyt yhdessäkään talossa, siitä kertoo ollut rakentajaakin. Joku on rakentanut huoneet peräk- työväestön asuinalueella johtui ymmärrettävästi varojen Perinteinen, ennen 1940-lukua rakennettu pispala- ainoastaan suullinen perimätieto. käin kapeaksi suorakaiteeksi, toinen on ryhmittänyt puutteesta; pieni tontti oli suurta edullisempi. Pispalassa lainen piha on ollut pieni, pääosin aitaamaton, nurmi- 1900-luvun alussa Pispalaan rakennettiin runsaasti huoneet keskusmuurin ympärille neliönmuotoon, myös maisema on aina ollut keskeisessä asemassa. Ympäristön ja hiekkapintainen oleskelupiha, jossa on tilan salliessa omakotitalotyyppisiä neliöpohjaisia rakennuksia, joissa huoneen ja keittiön mökkejä on rakennettu edelleen. Ai- huomioiminen rakentamisessa näkyy tavassa rakentaa ollut myös hyötypuutarha. Pihat oli suunniteltu toimin- huoneet ryhmittyvät keskusmuurin ympärille, pääker- kakauden uusi rakennustyyppi alueella oli kaksikerrok- ympäristöön sopivin rakennusmateriaalein ja muodoin, nallisiksi ulkotiloiksi asukkaiden käyttöön, jolloin tar- roksessa oli kaksi huoneen ja keittiön asuntoa, ja jois- sinen vuokrakasarmi. siten että järvimaisema ei kokonaan peity naapurustol- koituksenmukaisuus on ollut keskeinen tavoite. Tär- sa lisäksi pidettiin vuokralaisia kivijalan ja yläkerran Tyylisuuntana vaikutti 1920-luvun puuklassismi. Ra- ta. Perinteinen pispalalainen rakennustapa on jättänyt keimmät toiminnot ovat olleet erilaiset kodinaskareet, hellahuoneissa. Toinen yleinen rakennustyyppi olivat kennuksia leimaa ajalle tyypillinen julkisivujen yksin- maiseman näkyviin rakennusten välistä myös kadun- kuten pyykinkuivaus, tomutus, käsi- ja puutyöt, hyöty- huoneen ja keittiön pienet hirsimökit. Uutta kaupun- kertaisuus, johon on yhdistetty klassisia yksityiskohtia.

24 25 Jyrkkä harja-, auma- tai taitteinen mansardikatto, kuusi- luovat Välimeren seutujen tunnelman. Talot Pispalassa ruutuiset ikkunat ja korkea kivijalka ovat ajan rakennuk- oli tähän asti rakennettu puusta, nyt uuden asemakaavan sille tunnusomaisia. Klassiset yksityiskohdat ilmenevät mukaan taloista tulisi kivirakenteisia ja 2-3 kerroksisia. erilaisina päätykolmioina, pylväinä, kulmien pilasteri- Erityiset kauppakeskukset olisivat uutta suunnitelmaa ja maisena laudoittamisena, päätyihin taivutettuina räys- Pispalan keskustan muodostaisi korkeiden tornitalojen täinä (ns. kissanpenkit), rombi- ja lunetti-ikkunoina ja ryhmä Pispalan harjulla. erkkereinä. Liikenteen valtaväyläksi oli suunniteltu Valtakun- 1930-luvulla rakentaminen hidastui ensin maailman- nantie, joka Eteläpuistosta olisi kulkenut Pyynikin ja laajuisen laskusuhdanteen vuoksi ja pysähtyi lopulta Pis- 300 metriä pitkän Pyynikin harjun läpi menevän tun- palassa kokonaan 1935 asemakaavan laatimisen vuoksi nelin kautta Tahmelaan ja sieltä edelleen länteen. Seka- julistettuun rakennuskieltoon. Rakennustyypeissä, ma- vaksi miellettyä katuverkkoa oli pyritty selkiyttämään teriaaleissa ja tyylipiirteissä ei tapahtunut merkittäviä ja yksinkertaistamaan pääväyliä yhdistävillä kaduilla. muutoksia 1920-lukuun verrattuna. 1930-luvun raken- Pelkkien katusuunnitelmien toteutuminen olisi vaati- nusten yleisilme on ehkä hieman pelkistetympi, mutta nut lukuisten rakennusten pakkolunastamista tai siirtoa. 1920-luvun klassiset tyyliaiheet säilyvät rakennuksissa Suunnitelma Valtakunnantiestä alkoi kuitenkin hiljal- edelleenkin. 1930-lukulaisena lisäyksenä klassismiin leen kariutua. tulivat pyöröikkunat. Vuosikymmenen lopulla yleistyi Asemakaavan toteutuminen alkoi hitaasti. Ylä-Voi- uusi ikkunamalli, terveysikkuna eli ala- tai yläosasta pie- man luo suunniteltiin useampaakin kuusikerroksista niin avattaviin ruutuihin eli fortuskoihin jaettu tuuletu- tornitaloa, mutta niitä rakennettiin lopulta vain yksi, sikkunallinen ikkunamalli, joka kuitenkin Pispalassa on Bertel Strömmerin suunnittelema 6-kerroksinen Ylä- melko harvinainen. Voiman talo (Pispalan valtatie 45). Puurakenteinen 1930-luvulla tuli voimaan ensimmäisen rakennus- Osuusliike Voiman liiketalo purettiin Ylä-Voiman talon kiellon lisäksi joukko kaupunkialueita koskevia sään- alta. nöksiä, kuten ympäristöhygieniaa säätelevä terveyden- Kerrostaloja rakennettiin muutamia Pispalan valta- hoitolaki, jonka mukaan taajamat tuli mm. viemäröidä. tien ja Tahmelankadun varteen. Yksittäisiä taloja nousi Lakien ja säännösten vaikutukset alkoivat kuitenkin myös Pispankadun alkuun, Vallikadulle, Varalankadulle käytännössä näkyä Pispalassa vasta toisen maailmanso- ja Tahmelan viertotien varteen. Tonttien yhdistymisiä Portaanpäätä luoteeseen Pispalassa. Keskellä “Iisakin kirkko” eli Lauri Viidan kotitalo (Portaanpää 8). dan jälkeen. tapahtui vain vähän. Pakkolunastukset uusien tielinjojen Kuvan repro Erkki Ala-Könni / Tampereen yliopiston kansanperinteen arkisto (Tampere/3991) Pispalan asemakaavoittaminen käynnistyi heti Tam- rakentamiseksi ja vanhojen leventämiseksi käynnistyi- pereeseen liittämisen jälkeen vuonna 1937. Sotien vuok- vät 1950-luvun puolivälissä ja jatkuivat aina 1960-luvun tiin aikanaan Vallikadun jatkamiseksi Susikolun puiston rationalistista modernia arkkitehtuuria, johon kuuluu si kaavoitus kuitenkin viivästyi ja vuonna 1935 voimaan puoliväliin. Useat tiesuunnitelmat, kuten Valtakunnan- läpi aina Pispalan valtatielle asti. selkeä suorakaiteen muotoinen rakennusmassa, sym- astunut rakennuskielto venyi lopulta 10 vuoden mittai- tie Tahmelassa, jäivät kuitenkin toteutumatta ja kau- Modernit rakennukset poikkeavat merkittävästi van- metriset julkisivujen aukotukset, pelkistetyt muodot ja seksi. Uutta asemakaavaa odotettaessa rakennuksia ei pungille siirtyneet rakennukset päätyivät vuokrataloiksi. hasta rakennuskannasta sekä rakennusmateriaaleiltaan tietynlainen vaatimattomuus. Runkomateriaalina ker- kunnostettu. Samalla asumisen vaatimukset kasvoivat Myöhemmin monet pakkolunastetuista kiinteistöistä että mittasuhteiltaan. Perinteiset pispalalaistalot ovat ros- ja luhtitaloissa on käytetty pääosin tiiltä tai betonia, ja uudet asuinalueet houkuttelivat varsinkin nuoria per- on myyty ja niiden huonokuntoiseksi päästetyt vanhat suuremmin suunnittelematta käsityönä rakennettuja välipohjat ovat teräsbetonia. heellisiä muuttamaan Pispalasta. rakennukset purettu uudisrakentamisen tieltä. Tämä puurakennuksia. Modernit rakennukset taas ovat suun- 1960-luvun alkupuolen rakentaminen vastaa pääosin Pispalan rakennuskielto päättyi 1945, kun uusi ase- kehitys on nähtävillä erityisen selvästi esimerkiksi voi- niteltuja, teollisesti valmistetuista rakennusmateriaa- 1950-luvun rakentamista. Alueelle rakennettiin harvak- makaava valmistui. Uuden asemakaavan mukaan Pispa- makkaasti uudistuneilla Päivölänkadun ja Lauri Viidan- leista ja ainakin osin koneellisesti rakennettuja. Pispa- seltaan moderneja kerrostaloja ja uutena rakennustyyp- lan terassimaiset rakennukset riippuvine puutarhoineen kadun varsilla. Alueen tontit rakennuksineen lunastet- lan modernit talot edustavat aikakaudelleen tyypillistä pinä myös luhtitaloja. Uutta rakennustekniikkaa edus-

26 27 tasakattoisia, kookkaita rinnetaloja, jotka poikkeavat kaavallisia vaiheita ja totesi, että onneksi vuoden 1945 piirteiltään voimakkaasti alueen perinteisestä rakenta- asemakaavan mukaista rakentamista alueella on vähän misesta. ja uutena tavoitteena on säilyttää Pispalan omaleimai- Rakennuskannan ikääntyessä ja vuoden 1945 asema- suus. Kaavasuunnitelmista on nähtävissä, kuinka har- kaavan toteuttamisen osoittautuessa hankalaksi alueelle jumaiseman esteettinen ja samalla kaupallinen arvo oli julistettiin jälleen rakennuskielto uuden kaavan laatimi- alettu huomata. Vanhan rakennuskannan arvostus sen sen ajaksi. Kaavoitus käynnistyi 1960-luvun lopulla poh- sijaan oli vasta heräämässä. joismaisella arkkitehtikilpailulla. Kaavan viivästymisestä Kaavan tarkoituksena oli mahdollistaa olemassa ole- johtuen rakennuskielto kumottiin vasta vuonna 1977. van rakennuskannan säilyminen ja antaa ohjeistusta Arkkitehtikilpaisussa korostettiin, että kaavatyössä peruskorjaukselle, mutta myös sallia alueen uudista- uusien rakennusryhmien tulee soveltua vanhaan miljöö- minen ja uudisrakentaminen. Uusi asemakaava ei ollut seen. Kilpailun tulokset julkistettiin helmikuussa 1969. ns. säilyttävä kaava, jolla turvattaisiin vanhojen talojen Ehdotuksia kilpailuun tuli 20 kappaletta. Kilpailun voitti säilyminen, vaan se oli säilyttämisen salliva mutta ei vas- Arkkitehtitoimisto KTVL, Kauria-Turtola-Lummaa- tustanut uudistamista eikä uudisrakentamista kunhan Vormala, jolle kaupunki antoi varsinaisen kaavatyön tämä tapahtui niin, että tietyt perusvaatimukset miljöön teon. Kaavaluonnos valmistui joulukuussa 1970. Ase- rakenteelle toteutuvat. makaavakilpailun voittaneen ehdotuksen innoittajana Pispalassa oli vuoden 1979 lopussa kaikkiaan 760 olivat Välimeren maiden rinnekaupungit. Arkkitehdit asuinrakennusta. Rakennuskanta oli vanhaa, vuoden suunnittelivat Pispalasta modernia tasakattoisten te- 1979 tilastojen mukaan 41% asunnoista oli rakennettu rassitalojen uudisrakennusaluetta. Pispalasta olisi tullut ennen 1920-lukua, 31% vilkkaimmalla rakennuskaudel- valkoisten kahitiilirivitalojen aluetta. Joitakin yksityis- la 1920-luvulla ja 14% 1930-luvulla. Tätä uudempia ra- taloja ehdittiin rakentaa poikkeusluvalla tämän kaavan kennuksia oli vain muutama prosentti. mallin mukaan. Vuosi 1978 merkitsi intensiivisen uudisrakentamisen Kaavaehdotus sai osakseen suuren huomautusten ja ja rakennuskannan muutoksen alkua. Asemakaavan jäl- vaatimusten ryöpyn. Kaavaluonnoksesta jätettiin mää- jiltä alueelle on syntynyt strategisesti tärkeille paikoille räaikaan mennessä 93 muistutusta. Lisäksi Pispalan asu- naapurustosta suurestikin poikkeavia rakennusluomuk- Mäkikadun alku Pispalan valtatieltä (1971) kasyhdistyksen laatima Pispala-adressi keräsi yli 2000 sia, jotka eivät millään tavoin yhdisty alueen perintei- Kuva Erkki Ala-Könni / Tampereen yliopiston kansanperinteen arkisto (Tampere/3863) nimeä. Valtakunnallinen museovirastokin asettui puol- seen rakennustapaan. tamaan Pispalan säilyttämistä. Muistutuksia, lausuntoja, Uudisrakentamisen myötä pihoilta purettiin vanhat tavat Pispankadun korkeat kuusikerroksiset kerrostalot, muotoisia, usein useista yhteen liittyneistä suorakaiteen selostuksia ja mielipiteitä sateli joka suunnalta. Jotkut piharakennukset, pihamaa saatettiin asfaltoida tai laa- jotka ovat rungoltaan betonielementtirakenteisia. muotoisista rakennusosista koostuvia. Myös julkisivu- halusivat, että Pispala on säilytettävä mahdollisimman toittaa, autotalleja ja parkkipaikkoja rakennettiin, teitä 1960-luvulla rakentaminen pysähtyi jälleen raken- materiaalit olivat uudenlaisia: puhtaaksi muurattua tiiltä alkuperäisenä peruskorjaamalla vanhat talot. Toisen ää- asfaltoitiin ja levennettiin, rakennuksia laajennettiin, nuskieltoon lukuun ottamatta Tahmelaa, jonne toteutet- ja tummaksi käsiteltyä paneelia. Rakennusten asuinpin- ripään mukaan kehitys kehittyy niin, että vanhan tilalle pienet kaupat ja liikkeenharjoittajat hävisivät alueelta. tiin poikkeusluvin 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alta-alat olivat reilusti keskitasoa suurempia ja useisiin ta- rakennetaan uutta. Kaikki tämä muutti alueen maisemallista ilmettä tiheäs- kupuolella useita uniikkeja arkkitehtien suunnittelemia loihin rakennettiin tavanmukaisten saunatilojen lisäksi Vastustuksesta johtuen kaavaehdotusta jouduttiin ti rakennetusta puutalokaupunginosasta nykyaikaisen omakotitaloja. Hakijat olivat virkansa tai luottamustoi- myös uima-allas ja takkahuone. tarkastamaan. Asemakaava tuli hyväksytyksi vuonna asuinalueen suuntaan. Vaikutukset alueen sosiaaliseen miensa takia lähellä päätöksentekoa. Ajan asunto-osake- Näissä 1960-70-luvun ylemmän keskiluokan moder- 1978. Asemakaavan vahvistamista pidettiin historial- rakenteeseen vanhojen asukkaiden väistyessä uusien yhtiömuotoisista kerros-, luhti- ja paritaloista poiketen neissa asuinrakennuksissa on selkeästi nähtävissä suun- lisena tapahtumana. Apulaiskaupunginjohtaja Reino Il- tieltä olivat yhtä mullistavia. 1990-luvulla alueen suosio rakennukset olivat tasakattoisia ja niiden massat moni- nitellun asemakaavan tavoitteet. Talot ovat pääasiassa veskoski kertasi tiedotustilaisuudessa menneitä asema- kasvoi edelleenkin, mikä vaikutti tonttien ja talojen hin-

28 29 toihin. lijäljitelmäpeltiä. Monissa tapauksissa talojen alkuperäi- Tiettyjen uudistalojen istuttaminen maisemaan ei ole nen ilme ja identiteetti katosivat. luonnistunut kovin hyvin. Rakennusmateriaalit poikke- Pispalassa vuosina 1978-1984 tehdyn laajan raken- avat suuresti entisestä tyylistä. Vastaavasti monet van- nuskannan perusparantamisen ja uudisrakentamisen hojen talojen korjaukset on suoritettu ympäristöstään seurantatutkimuksen mukaan Pispalan asemakaavan poikkeavin lopputuloksin. Lisäksi on puututtu myös määräysten puitteissa voitiin rakentaa hyvin huonosti alueen lähiympäristöön tavalla, joka henkii uudenlaisen miljööseen sopivia uudisrakennuksia, vaikkakin se antoi sosiaalisen ympäristön muodostumisesta: talot on ym- edellytyksiä myös rakennusten säilyttämiselle ja miljöö- päröity korkeilla aidoilla, on rakennettu suljettuja piho- seen sopivalle uudisrakentamiselle. Kaavan yhteydessä ja ja vedetty ikkunat pois tien puoleiselta seinältä vain hyväksytty rakennustarkastajan ohje ei ole velvoittanut omaan pihaan avautuviksi. Alueelle tyypillinen vanha kunnolla, vaan on jäänyt suositukseksi. Kaupungin ra- tapa on ollut päinvastainen: ikkunoita on joka puolella kennusvalvontaviranomaisten tarkastuksessa on tutkija niin matalalla, että niistä voi hyvin myös tirkistellä si- muksen mukaan tyydytty valvomaan, että rakennuslupa sään, eikä pihoja ole rajattu aidoin. täyttää kaavan asettamat ehdot ja näistäkin on useita Helsingin Puu-Käpylän ja Turun Port Arthurin ta- kertoja joustettu varsin kohtalokkaasti. Kaavan tarkoi- voin Pispala oli mukana 1970-80-lukujen vaihteessa tusta ja toteutusta ei ylipäänsä vahdittu kovin tarkasti. Jo perusparannuskokeilussa, jonka aikana asukkaat pe- aiemmin poikkeuslupa-aikana mäelle nousi monenlais- ruskorjasivat talojaan valtion takaaman lainoituksen ta ympäristöstä poikkeavaa. Tutkimuksen mukaan Tam- turvin. Perusparannushanke ja sen avuksi tuleva lainoi- pereen kaupunki ei ole juurikaan pyrkinyt vaikuttamaan tusjärjestelmä auttoivat sitä, että useammissa paikoissa Pispalan muutokseen sosiaalista oikeudenmukaisuutta entisiä rakennuksia ei purettukaan, vaan niitä ryhdyttiin edistäen tai muilla toimilla muutosta pehmentävin tar- korjaamaan entisten tai uusien omistaja-asukkaiden koitusperin. Kaupunki on paremminkin pyrkinyt tasoit- voimin. Tampereen kaupungin johdon taholla olisi ha- tamaan tietä Pispalan jyrkälle ja nopealle muutokselle. luttu aivan toisenlaista Pispalaa. Kaupunki ei halunnut Pispalan asunnot olivat olleet pieniä: peräti 73% asun- ottaa vastaan edes asuntohallituksen tarjoamaa perus- noista oli korkeintaan huoneen ja keittiön käsittäviä. parannuskokeilua ja rahoituskanavaa. Sanottiin että ra- Asunnot olivat rakennuskiellon aikana myös päässeet kennuskanta on pahasti mädäntynyttä. Sittemmin val- huonoon kuntoon. Monet asukkaista olivat kyllästyneet mistunut rakennusinventointi antoi aivan toisenlaisen kylmiin, vetoisiin, mukavuudettomiin asuntoihinsa. lopputuloksen. Tämä mahdollisti lopullisesti peruspa- Pienten lasten hoitaminen oli näissä oloissa hyvin vai- rannuskokeilun aloittamisen. keaa. Ne, joilla oli varaa, ostivat itselleen asunnon uuden Kokeilun tarkoituksena oli, ettei alueen sosiaalinen lähiön uudesta kerrostalosta. Kolme neljäsosaa ruoka- rakenne muuttuisi radikaalisti, vaan myös vähävarai- kunnista oli yhden tai kahden hengen talouksia. semmilla olisi mahdollisuus kohentaa asuinolosuhtei- Ne jotka jäivät, joutuivat tulemaan toimeen kylmissä, taan edullisella lainalla. Lopputuloksena oli kuitenkin hatarissa, ilman juoksevaa vettä ja pesumahdollisuutta se, että asuntokoot kasvoivat ja samalla asuntojen mää- olevissa asunnoissa, puilla hoidettavan lämmityksen tai rä väheni. Monesta useita pieniä asuntoja käsittänees- öljykamiinan kanssa. Ruoanlaittomahdollisuudet oli- tä entisestä vuokratalosta muokattiin yhden perheen vat vaatimattomat: puuhelloja ja irtokeittolevyjä. Vain omakotitalo. Lisäksi korjaamisessa käytettiin moderneja puolessa asunnoista oli sisävessa ja sekin usein monen Hirvikatu 10 (1950-luku) / kuva Eeva-Liisa Grönlundin kokoelmasta rakennusmateriaaleja, kuten karaattilevyä tai katolla tii- talouden yhteiskäytössä esim. talon kellarissa. Ulkoves-

30 31 verraten hyvin. tieltänsä paljon perinteisiä pispalalaismökkejä. 1980-luvulle tultaessa alueella oli 790 asuinrakennus- Uuden maanrakennuslain astuttua voimaan vuonna ta, joista vain 14 prosenttia oli rakennettu vuoden 1930 2000 alkoi kausi, jolloin massoitukseltaan suuret uu- jälkeen. Vuokra-asuntoja kaikista asunnoista oli 60 pro- disrakennukset alkoivat saada rakennuslupia. Pispalan senttia, ja kolme neljäsosaa asunnoista oli korkeintaan asukasyhdistys ja Pispalan Moreeni olivat tuolloin yh- kahden huoneen ja keittiön kokoisia. Asukasluku oli teydessä kaupungin virkamiehiin laatien myös kirjelmiä tuolloin noin 3500. Väkimäärä oli siis laskenut puoleen tilanteen korjaamiseksi. Tätä taustaa vasten syntyi kau- 1930-luvulta. punginvaltuuston päätös uuden kaavan valmistelusta ja 1980-luvulta alkaen alueelle rakennettiin lisääntyväs- rakennuskiellon asettamisesta. sä määrin uutta. Modernien omakotitalojen ohella sel- Pispalassa ja Tahmelassa on meneillään uuden ase- kein 1978 asemakaavan runsastuttama rakennustyyppi makaavan laatimistyö ja sen toteuttaminen. Uusi ase- alueella olivat kookkaat rivi-, luhti- ja paritalot. Elinta- makaava etenee kolmessa vaiheessa. Ensimmäisen son kohoamisen myötä koteihin vaadittiin enemmän vaiheen kaavaehdotukset (numerot 8257 ja 8256) sekä mukavuuksia, kuin mitä ahdas mökki ulkokäymälöi- III-vaiheen eli Tahmelan rakennusinventoinnin päivitys neen ja kylmine vesineen pystyi tarjoamaan. Uudisra- valmistuivat kevään ja kesän aikana 2013. Kaavoituksen kennukset poikkesivat usein naapurustostaan merkit- II-vaiheen valmistuminen menee näillä näkymin vuo- tävästi sekä mittakaavaltaan että muodoiltaan. Niiden teen 2015 samoin kuin III-vaiheen käynnistyminen. II piirteet vaikuttivat vierailta alueen perinteiseen raken- ja III-vaiheiden aikatauluja tarkistetaan seuraavan kaa- nustapaan nähden. voitusohjelman laadinnan yhteydessä. Kaavoituksen III- Uudisrakentamisen myötä alueen perinteiset piirteet vaihe eli Tahmelan kaavoitusalue kattaa myös Pispalan alkoivat kadota. Pihoilta purettiin vanhat piharaken- nykytaiteen keskuksen tontin suunnitelmat. Vuoden nukset, pihamaa saatettiin asfaltoida, laatoittaa tai aidata 2013 aikana on valmistunut kaavoituksen kannalta kak- Hirvikatu 10:n piha-aluetta (1950-luku) / kuva Eeva-Liisa Grönlundin kokoelmasta korkeilla aidoilla, autotalleja ja parkkipaikkoja rakensi tärkeää raporttia: Pispalan-Tahmelan rakennusinven- nettiin, teitä asfaltoitiin ja levennettiin, rakennuksia laa- toinnin loppuraportti 2013 sekä Ryytimaiden rakennet- sat olivat pihan perällä, jonne meno oli talven liukkailla sinkin kaupungin omistamat vanhat vuokrakerrostalot jennettiin, pienet kaupat ja liikkeenharjoittajat hävisivät tavuusselvitys. vaikeaa hyväjalkaisellekin. Pispalan arvostus asuinpaik- olivat päässeet pahasti rappeutumaan. Pispalan asukas- alueelta Ahjolan aukion ja Tahmelan liikekeskusten ra- Uuden asemakaavan laatimisen tavoitteena on valta- kana oli alamaissa, samoin asuntojen hinnat ja vuokrat. määrän lasku oli alkanut 1940-luvun loppupuoliskolla kentamisen myötä. Vaikutukset alueen sosiaaliseen ra- kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Pis- Monet asukkaat kuitenkin arvostivat ympäristöä ja elä- ja uudisrakentaminen oli melkein kokonaan loppunut kenteeseen vanhojen asukkaiden väistyessä uusien tieltä palan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kult- mäntapaa eivätkä säikkyneet pieniä vaikeuksia. sodan aikana eikä jatkunut sen jälkeenkään. ovat olleet yhtä mullistavia. Alueelle leimallinen yhtei- tuuriympäristön (RKY) kulttuurihistoriallisten arvojen Pispalan väestö vähentyi rajusti 1970-luvulla ja alim- Tampereelle opiskelemaan tulevat nuoret olivat val- söllisyys on vähentynyt ja yksityisyys kasvanut. Kaikki säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen. millaan se oli vuonna 1980. Vuosien 1965 ja 1980 välillä miita tinkimään asumisen tasosta kunhan vuokra oli tämä on muuttanut alueen maisemallista ilmettä ainut- Kaavoituksen periaatelinjauksen mukaan Pispalan väki väheni 2799 hengellä eli 15-20 prosentilla. Samal- halpa. Heille Pispalan asunnot olivat juuri omiaan. laatuisesta tiheästi rakennetusta puutalokaupunginosas- valtakunnallisesta kulttuuriympäristöstä tulee säilyttää la Pispalan väestöpohjassa tapahtui 1970-luvulla suuri Asuntoja piti tietysti remontoida ja maalata, joten jokai- ta nykyaikaisen standardiasuinalueen suuntaan. alkuperäisiä rakennuksia, pihapiirejä ja rakennuskoko- muutos. Vanhat asukkaat vaihtuivat suurelta osin uusiin, nen sai muokata itselleen asumisympäristön, joka miel- Alkujaan rakennusmiesten ja tehdastyöläisten raken- naisuuksia, vanhojen rakennusten ominaispiirteitä ja vaikkakin rakennuskanta vielä säilyi. 1970-luvulla Pis- lytti omaa silmää. Useimmilla ei opiskelupaikkakunnalle tama ja asuttama alue oli nyt voimakkaiden muutosten alueelle sosiaalista sekä kulttuurista monimuotoisuutta. palassa asui paljon myös ns. läpikulkuväestöä, esimer- tullessaan ollut muuta kuin pahvilaatikollinen keittiö- ja kourissa. Harjun laelta näkyvät järvinäkymät – par- Periaatelinjauksen mukaan Pispalan kulttuuriympäris- kiksi opiskelijoita. Pitkään jatkuneet rakennuskiellot ja muuta pikkutavaraa ja kassillinen vaatteita. Harvalla oli haimmillaan kahteen suuntaan yli molempien järvien – töä tulisi vastaavasti kehittää niin, että palvelut säilyvät, asemakaavan valmistelut olivat johtaneet väestön vä- omia huonekaluja. Ne oli tarkoitus hankkia Tampereel- nostivat tonttien hintoja ja saivat rakennuttajat kiinnos- uusia palveluita syntyy, matkailua ja virkistysmahdolli- henemiseen ja rakennuskannan rappeutumiseen. Var- ta. Yhteiselo vanhojen ja uusien asukkaiden välillä sujui tumaan alueesta. Uudet, suuremmat asuintalot työnsivät suuksia kehitetään. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin Tam-

32 33 pereen kaupunki onnistuu tavoitteissaan ja välttämään esinelöydöt osoittavat, että Pispalan alueella on kulkenut edellisen asemakaavan mahdollistaman Pispalan ja Tah- ja mahdollisesti asunut ihmisiä myös myöhemmällä esi- melan alueen perinteisen ilmeen tuhoaminen. historiallisella ajanjaksolla. Rakennuskiellon aikana vuosina 2007-2013 on myön- Pyhäjärven ja Näsijärven välisen kannaksen maita netty 37 kpl poikkeamislupia, joten Pispalan kaavoitus- omisti ennen keskiaikaa heimoajalla Lempäälän Kuok- prosessi ei ole pysäyttänyt rakentamistoimintaa alueella. kalan kylä. Hyhkyn kylän asutus vakiintui K. V. Kauko- Pelkona on Pispalan ja Tahmelan kehittyminen standar- vallan arvion mukaan ilmeisesti jo heimoajan lopulla diasuinalueeksi muiden samanlaisten seuraksi. Unohtaa tai keskiajan alussa noin 1100-1200-luvulla nykyiselle ei sovi sitäkään, että suomalaisesta rakennuskannasta paikalleen. Asukkaat kylään tulivat Lempäälästä. Kes- kaikki 1900-luvun alkupuolella ja sitä ennen rakennettu kiajalta saakka kulki kannasta pitkin maantie Turkuun, on arvokasta jo ikänsäkin puolesta. 2000-luvun alussa jonka varteen rakennettiin Turun piispan tarkastusmat- alle 15 prosentia Suomen rakennuskannasta oli raken- koja varten talo viimeistään 1400-luvun alussa. Tästä nettu ennen toista maailmansotaa. Vanha Tahmelan talosta sai alkunsa Pispalan kylän kehitys. Aluksi maat kulttuuriympäristö on jo pitkälti tuhottu lyhytkatseisen olivat Turun keskiaikaisten piispojen omistuksessa, josta päätöksenteon johdosta eikä vanhan rakennuskannan ne siirtyivät kuningas Kustaa Vaasalle ja hänen kauttaan tuhoamista ole varaa enää jatkaa. aatelisille. Myöhemmin taloista tuli kruunun verotiloja. Pispalan aluetta hallitsi vielä viisisataa vuotta sitten vain yksi tila, johon kuului koko nykyisen Pispalan alue. Pispalan vanhat kasvot Turun piispan hallintoalue ulottui Pirkkalaan, jossa oli kirkolle kuuluvia tiloja. Tällaisten tilojen velvollisuus Jääkauden aikana koko Suomen peitti mannerjäätikkö, oli majoittaa piispaa silloin, kun tämä teki maaseudulle joka sulaessaan jätti jälkeensä pitkät soraharjut. Kun ulottuvia matkoja. Pispala oli osa Pirkkalaa, ja piispan enimmillään kolmikilometrinen jäätikkö suli ja sen pai- majoitustaloa alettiin kutsua Pispaksi. Tästä talosta Pis- nama maankamara alkoi nousta, ensimmäisenä merestä pala on saanut nimensä. Vuoteen 1575 mennessä Pispan nousivat Pispalan alueella nämä harjut. Niitä myöten tu- eli piispain talo oli jaettu kahdeksi taloksi, Pispaksi ja livat ihmiset ja niiden rinteille muodostuivat ensimmäi- Provastiksi, joka oli nimetty oletettavasti piispan muka- Pispalanharjun asutusta Ansionkalliolta kuvattuna (1937) set kulkutiet. Ensimmäiset asumisen merkit Pispalan na kulkeneen tuomiorovastin mukaan. Kuvan repro Erkki Ala-Könni / Tampereen yliopiston kansanperinteen arkisto (Tampere/3372) alueella ovat noin 8000 vuoden takaa. Talot sijaitsivat lähellä Pyhäjärven rantaa, mistä ne Paikka on saattanut olla joko pitkään osa-aikaisessa myöhemmin siirrettiin maantien varren läheisyyteen. ryhmäkylä paloi, jonka jälkeen kylän talot rakennettiin Aikoinaan Pispa ja Provasti olivat tärkeitä etappeja. käytössä siten, että sinne palattiin aina tiettyyn vuoden- 1500-luvun puolivälissä tehdyn veroluettelon mukaan toisistaan erilleen. Sittemmin Pispala oli niin merkittävä kauppa- ja mark- aikaan tai se ollut vain kertaluonteisesti käytössä. Alu- Pispalassa sijaitsi yhteensä kolme taloa, jotka olivat Pis- Vanhan Pirkkalan historiassa vuonna 1869 Pispalas- kinapaikka, että vuoden 1741 valtiopäivillä sitä jopa eh- eelta on löydetty yksittäisiä esineitä ja niiden osia kuten pa, Provasti ja Taipaleen talo. Taipaleen talon vieritse sa oli ainoastaan kaksi suurta taloa (Pispa ja Provasti) ja dotettiin kaupungiksi. Kaupunkioikeudet sai kuitenkin kourutaltta, keihäänkärjen teelmä, hioin sekä kvartsi- ja ylitettiin vesiteitse kuljettaessa Pyhäjärven ja Näsijärven Hyhkyssä viisi tilaa. 1800-luvun lopulla Pispan talossa 38 vuotta myöhemmin Pispalan itäpuolinen alue, kun kivi-iskokset. Lähellä Pyhäjärven rantaa sijaitsevaa Tah- välinen kannas. oli 120 alustalaista, joten oli kysymys melko suuresta ti- Kustaa III allekirjoitti Tampereen perustamisasiakirjan. melan lähdettä pidetään rautakautisena uhrilähteenä, Hyhkyn kylässä, johon Pispalan laskettiin toisissa lasta. Pirkkala taas suuruutensa päivinä käsitti mm. ny- Markkinat olivat maakunnan kuuluja ja sinne saapui vaikka lähteestä ei ole tehty irtolöytöjä. Läheltä lähdettä lähteissä kuuluneen, oli vuonna 1571 yhteensä seitsemän kyisen Tampereen, Ylöjärven, Kangasalan, Oriveden ja kauppiaita ja käsityöläisiä ympäri maata, mutta Pispa- on kuitenkin löytynyt kivikautinen reikäkivi. Rautakau- taloa. Talot olivat Karvoi, Huovari, Ikuri, Pispa, Junttila, Lempäälän. Pohjoisessa Pirkkala ulottui Soinin pitäjään la pysyi pitkään pienenä kylänä niin kuin sen naapuri den aikaisia löytöjä Pispalan alueelta ovat soikea, prons- Hakkari sekä Henneri ja ne muodostivat yhtenäisen, Keski-Pohjanmaalla. Kaiken kaikkiaan Suur-Pirkkalaan Tammerkoskikin. Pispalan asutus oli muodostunut sinen kupurasolki sekä rautakirves. Nämä muinaiset tiiviisti rakennetun ryhmäkylän. Vuonna 1770 Hyhkyn kuului yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta. Pispan talon ympärille ja kauimmainen rakennus siitä

34 35 Pispalasta, radanvarresta kuvattu näkymä pohjoiseen Näsijärvelle päin (1979) Kuva Erkki Ala-Könni / Tampereen yliopiston kansanperinteen arkisto (Tampere/3894b) Pispalan valtatietä etelään, oikealla Valtatien osto- ja myyntiliike (1930-luku?) Kuvan repro Erkki Ala-Könni / Tampereen yliopiston kansanperinteen arkisto (Tampere/3871) oli talon ainoa torppa nimeltä Tahmela. Tahmelan kau- joka toi myöhemmin mukanaan myös työläiset Pispa- punginosan nimi juontuu Pispan talon jyvärenki Heikki laan. Vuonna 1875 perustettiin Santalahden höyrysaha, palan valtatien varteen ja sen läheisyyteen 1870-luvulla. Tampere kohosi Suomen merkittävimmäksi teollisuus- Tahmelasta, joka 1870-luvulla rakensi asumuksensa ny- joka oli alueen ensimmäinen suuri teollisuuslaitos. Luu- Nämä rakennukset muistuttivat maaseudun rakennus- kaupungiksi. Enimmillään yli 40 prosenttia Suomen teh- kyisen Selininkadun alkupäähän. Vaikka Pispan talo on jauhotehdas perustettiin vuonna 1883. Vuonna 1885 ra- tyyppejä, sillä asukkaat olivat teollisuuden pariin töihin dastyöläisistä oli tamperelaisia. Kuvaavaa on myös, että purettu, sen torppa on edelleen paikoillaan osoitteessa kennettiin Santalahteen paperitehdas ja samana vuonna muuttaneita maalaisia. Parituvat ja jopa vuoliaiskatot vuonna 1860 vajaa puolet tamperelaisista sai elantonsa Selininkatu 3. Torpan hurja emäntä on päätynyt aikakir- rakennettiin sen läheisyyteen myös Asfaltti- ja huopa- olivat yleisiä ratkaisuja, jotkut toivat mukanaan puretun yksistään Finlaysonin tehtaasta. 1800-luvun puolivälin joihin häädön yhteydessä. Pispan isäntä hääti emännän tehdas. Porin rata valmistui vuosina 1890-95, mikä osal- hirsitalonsa. Taloja sijaitsi siellä täällä ja asutuksen varsi- jälkeen perustetuista tehtaista oli kuitenkin vuonna 1905 torpasta vuonna 1890, koska eukko miehensä kuoleman taan toi työväkeä Pispalaan. Vuonna 1908 siirrettiin nainen painopiste oli Hyhkyn kylässä. jäljellä enää kuudesosa. Toiminnan lakkauttamisen syy- jälkeen vain joi ja rellesti. Kruununmiesten nostettua ta- haulitehdas Pyynikiltä Pispalan pohjoisrinteeseen. 1800-luku oli Tampereella suurta muutoskautta. nä oli yleensä kannattamattomuus. varat ulos, eukko päätti tuikata talon tuleen. Palo kuiten- Punainen, teräksinen haulitorni rakennettiin samana 1800-luvun alkupuoliskon Tampere oli käsityöläisten Kun Tampereen teollistuminen pääsi vauhtiin kin saatiin tyrehdytetyksi. vuonna tehtaan viereen. Myös Kyttälän kaupunginosan kaupunki. Vuosisadan puolivälissä he maksoivat enem- 1850-luvulla, työväkeä alkoi virrata maaseudulta kau- Pispalan alue säilyi tyypillisenä maalaismaisemana purkaminen vuonna 1892 heijastui Pispalan rakentami- män kuin kaksi kolmasosaa kaupungin veroista. Pian punkiin. Itse kaupungista ei löytynyt asuinsijoja. Hatan- 1800-luvun puoliväliin saakka. Vuosisadan puolivälin seen. tämän jälkeen käsityöläisten määrä väheni - teollinen pään kartano ryhtyi vuokraamaan omistuksessaan ollei- jälkeen alueelle alkoi kuitenkin hakeutua teollisuutta, Ensimmäiset työläisten asumukset rakennettiin Pis- tuotanto oli juurtunut kaupunkiin. Tsaarinvallan aikana ta maapalstoja kosken itärannalta Messukylän puolelta.

36 37 Näin syntyi Kyttälä. Ennen asutusta alue oli pelkkää pel- alkoi syntyä myös uutta teollisuutta, joka kaipasi työvoi- kunnista 77 prosentilla oli vain yksi huone asuntona. asukkaan asuinalueeksi. 1930-luku oli Pispalan seesty- toa, josta osan omisti Ala-Erkkilän talo, joka taas sijaitsi maa. Pispalan naisväki sijoittui työhön alueen tulitikku- Vuonna 1910 lehdistössä kritisoitiinkin Pispalan oloja. misen aikaa. Pispalalaisesta maalaiskylästä oli vähitellen Ylä-Erkkilän kanssa nykyisen paloaseman tienoilla. tehtaaseen ja trikootehtaaseen. 1900-luvun vaihteessa Aluetta pidettiin slummina. muodostunut tamperelainen esikaupunki, tosin kau- Kyttälä liitettiin Tampereeseen vuonna 1877. Kyttä- Pispalassa oli toistatuhatta asukasta. Vuonna 1910 oli jo Pispalalla oli huono maine. Kaupungissa puhuttiin, pungin rajojen taakse. län torppareille tarjottiin 15 vuoden vuokrasopimusta noin 4500 asukasta. että Pispala oli rikollisten ja rottien lymypaikka, että siel- Pispala on perinteinen vanha kaupunginosa, joka vappuun 1892. Kaupunki kaavaili Kyttälästä liikealuet- Muuttajat saivat Pispalasta ostaa Pispan, Simolan ja lä haisi pahalta, että kulkutaudit rehottivat ja lapset oli- on säilyttänyt suhteellisen hyvin vanhan ulkomuotonsa ta ja maan hinta nousi niin paljon, ettei asukkailla ollut Kaarilan isänniltä halvalla oman pienen maatilkun. Tah- vat rääväsuisia, kivi kädessä syntyneitä räkäneniä. Pirk- ja siten myös omaleimaisuutensa. Pispala on valtakun- pienintäkään mahdollisuutta tonttien lunastamiseen. melaan muuttajille tonttien hinnat olivat kuitenkin aina- kalan kunnanvaltuustolle 1920-luvun lopulla osoitettu nallisesti tunnettu kaupunginosa ja samalla Tampereen Ensimmäiset Kyttälän tontit tulivat myyntiin irtisano- kin vuosisadan alussa mutkikkaampi juttu. Isännille ei kirje kertoo: ”Pispalassa oleskelee pitkin teitä sunnun- ylpeys ja tavaramerkki. Nyt valmisteilla olevan Pispalan misien jälkeen 1890. Kyttälästä häädetyt muuttivat Ar- kelvannut Tahmelan maatilkuista maksuksi raha, vaan taisin ja iltakaudet miehiä, jotka edustavat huliganismin asemakaavan yhtenä tarkoituksena on suojella tätä Pis- monkallion uuteen asuinalueeseen, Tammelaan, Järven- tontti oli maksettava työllä. eri ilmenemismuotoja. Joukossa on tyhjäntoimittajia ja palan omaleimaista ilmettä ja vanhaa rakennuskantaa sivuun ja maaseudulle Pispalaan. Varallisuutta ei useimmilla Pispalan rakentajilla ol- elostelijoita. Vietäkööt näitä koplia kunnallislautakun- sekä samalla estää 1990- ja 2000-luvuilla ilmenneet yli- Tahmelan seudun asutuksen laajennuttua 1800-lu- lut. Asunnon kooksi useimmille perheille riitti huone nan tutkittavaksi.” Kaupunkilaisten mielestä Pispala ei suuret uudisrakennusmassat. Toivottavasti asemakaava vun viimeisinä vuosina Ansionkalliolle Kaarilan karta- ja keittiö. Tämänkokoinen asunto oli kuitenkin monelle ollut alkuunkaan kunniallisen ihmisen asuinpaikka. myös toteuttaa näitä pyrkimyksiä eikä anna tilaa liialli- non isäntä Otto Thuneberg myi Provastin perintötilan huomattava parannus entiseen. Vaikka Pispalassa asut- Alueen asumistiheys oli suuri, tulipalot tavallisia ja sesti poikkeusluville. tontteja työväestölle. Kerrotaan, että Thuneberg antoi tiin erittäin ahtaasti, asuttiin työläisten kasarmeissa ja kulkutaudit rehottivat, niin että Pispalan kuten mui- paikalle nimeksi Ansionkallio viitaten mitä ilmeisim- yhteiskeittiötalouksissa ahtaasti ilman omaa yksityisyyt- denkin työväenkaupunginosien kuolleisuusluvut olivat min tähän vähän aikaisemmin tapahtuneeseen Kyttälän tä. Pispalassa taas sai hankittua oman pienen mökin tai suuret. Ammattitaudit, kuten tekstiilitehtaiden pölyisten Pispalalaisia erikoisuuksia asukkaiden pakkosiirtoon Armonkalliolle. Armo ja An- huoneen ja hieman pihamaatakin ympärilleen, vaikka olosuhteiden vaikutukset, heikensivät keuhkotaudista, sio olivat aivan eri asioita. vuokralaisia pidettiinkin yleisesti oman perheen lisänä. pahimmasta tartuntataudista, selviytymistä. 1920-lu- Tampereella on vuosien varrella tehty mitä erikoisimpia 1890-luvulla alkoi ensimmäinen varsinainen työvä- Useimmat kaupungista muuttaneet olivat asuneet ns. vulla keuhkotautiin menehtyneitä kuolleista oli melkein ehdotuksia kaupunkialueen muuttamiseksi, joista osa en muuttoaalto Pispalaan. Tähän asti Pispala oli säily- osakeittiötaloissa. Näissä taloissa saattoi asua viisikin neljännes. Ympäristöhygienisten olojen puutteellisuutta onneksi on jäänyt toteutumatta. Kaupunki kaavaili jo nyt maalaiskylänä. Tehtaanasuntoalueeksi muodostunut perhettä. Jokaisella perheellä oli hallinnassaan vain yksi kuvastaa sekin, että vielä 1920-luvulla likavedet noruivat 1933 puhkaisevansa Pyynikin 29 metrin syvyisellä poik- Amurin kaupunginosa samoin kuin Armonkallio kä- huone ja kaikilla perheillä yhteinen keittiö. Esimerkiksi pitkin ojia. Viemäreitä ei ollut. Vuoteen 1930 mennessä kileikkauksella tietä varten. Pispalan asemakaavassa vivät ahtaiksi. Kyttälä, alunperin kaupungin rajojen ul- vanhan Amurin taloissa keittiö oli muita huoneita suu- Pispalan yli 2000 huoneistosta vain vajaaseen 600:aan oli 1945 Valtakunnantie kulki Pispalan etelärinnettä. Kaa- kopuolelle syntynyt alue, purettiin 1890-luvulla uuden rempi ja toimi samalla myös koko talon yhteisenä eteise- saatu vesijohto. vaa ei toteutettu. Vuonna 1959 järjestettiin Suomen en- asemakaavan tieltä. Tämä merkitsi sitä, että työväestön nä. Jokaisella perheellä oli käytössään yksi kamari, mut- Kansalaissota oli jättänyt alueelle paljon leskiä. Yksin- simmäinen tiekilpailu Pyynikin moottoritiestä. Kisaan alimman luokan edustajat, jotka olivat olleet alivuokra- ta monesti vuokranmaksua helpottamaan otettiin vielä huoltajaperheet olivat tyypillisiä. Työttömyys oli laajalle saapui 60 ehdotusta. Palkituksi tuli työ nimeltä ”Transi- laisina Kyttälässä, etsivät itselleen uutta asuinsijaa. Suuri kamarin lattiallekin alivuokralainen. Näin käytännössä levinnyttä. 1920-luvun loppupuolella alkanut talouspula to”, joka sukelsi tunneliin Piispantalon luona ja tuli ulos osa kyttäläläisistä muutti Armonkalliolle, josta Tampe- jokainen neliömetri saatettiin öiseen aikaan käyttää ma- heijastui välittömästi pispalalaisväestöön, josta huomat- rollikkahalleilla ja jatkoi sitä junaradan vierustaa pitkin. reen kaupunki osoitti häädetyille uusia mökinpaikko- kuutilana. tava osa eli tilapäistöillä. Sekatyömiesten epävarmat työ- Näin tuhotuksi olisivat tulleet Ratakadun varren talot ja ja tarjosi muuttajille viisi vuokratonta armonvuotta. Pispalalaisten elinolosuhteet 1900-luvun vaihteessa suhteet joutuivat ensimmäisinä kovien aikojen kouriin. sekä Haulitehdas, muista radan rakennuksista puhumat- Vähän ”parempi väki” muutti Tammelaan. Loput läh- olivat perin vaatimattomat. Keskimääräinen elinikä oli Työttömien määrän selville saamista vaikeuttaa se, että takaan. TVL työsti ehdotuksia ja julisti 1964 kaksi vaih- tivät maaseudulle Pispalaan. Pispala muistutti Kyttälää 45 vuotta. Vaikka perheet olivat suuria, 41 prosentilla osa toimi alipalkattuna tai ammattiinsa sopimattomissa toehtoa: Valtakunnantie joko Pyynikin eteläreunaa tai sikäli, että sielläkään ei ollut asemakaavaa. Kyttälän hää- asukkaista oli 1909 vain yksi huone asuntona. Keski- tehtävissä, joten työttömien määrät olivat virallisten ti- sitten pohjoisrinnettä. Suunnitelmat jäivät toteutumatta, dettyjen lisäksi Pispala alkoi vetää väkeä maaseudulta, määrin koko kaupungissa vastaava osuus oli 39 prosent- lastojen mukaan pienemmät kuin mikä oli tosiasiallinen kunnes hanke haudattiin lopullisesti vuonna 1973. Amurin ahtauteen kyllästyneistä ja Porin uuden radan tia ruokakunnista. Vielä heikompi tilanne oli kuitenkin tilanne. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojelun ja vesihuol- rakentamiseen osallistuvista työläisistä. Ratatyöt alkoi- pääkaupungin vastaavalla Pitkänsillan pohjoispuolen, 1930-luvulla Pispalan uudisasutus oli pääasiassa lop- lon ensimmäiseen yleissuunnitelmaan vuodelta 1968 on vat 1890. Näsijärven ranta-alueelle Pispalan alapuolelle nykyisen Kallion, työväenasuntoalueella, jossa ruoka- punut. Pispalan kylä oli kasvanut 1930-luvun noin 7000 kirjattu suunnitelma pitkän jätevesiputken johtamista

38 39 vun lopulla haulitorni sai myös pysyvän yövalaistuksen. rakeisuus ja muutamat ympäristöstä poikkeavat raken- Keskusta-alueella Frenckellin rakennusten tilalle on nukset, kuten Pispan koulu, Ylä-Voiman kerrostalo ja suunniteltu korkeita tornitaloja. Toisessa ehdotuksessa Haulitorni. Nämä rakennukset ovat muodostuneet Pis- olisi istutettu 11-kerroksinen kaupungintalo toritilaa ja- palan symbolikohteiksi. kamaan, mikä suunnitelma olisi hävittänyt Frenckellin, Pispalan haulitorni on vuonna 1908 rakennettu Raatihuoneen ja Commercentalon ja tuonut torin etelä- 55-metrinen teollisuusrakennus, jonka juurella hau- osaan aivan Hämeenkadun varrelle neljä 10-kerroksis- litehdas sijaitsi. Haulit valettiin kaatamalla yläkopissa ta lamellikerrostaloa. Vuonna 1890 valmistunut Georg sulaa lyijyä rei’itetylle pellille, josta pisarat tippuivat va- Schreckin suunnittelema Raatihuone on ollut useaan lutorven kautta 50 metriä alemmaksi vesiastiaan. Mat- otteeseen purku-uhan alla. 1930-luvulla taloa moitittiin kalla lyijy muovautui pyöreäksi, ja alhaalla valmiit haulit ”arkkitehtonisesta sekatyylistä” ja Keskustorin tienoon kerättiin lajitteluun. Haulien valu lopetettiin Pispalassa arkkitehtikilpailun töissä ehdotettiin Raatihuoneen pur- kannattamattomana vuonna 1972. Paikalla sijaitsi aiem- kamista. 1940-luvun alkupuolella jopa Tampere-Seura min vuonna 1859 rakennettu haulitorni. Tämän puura- vaati talon purkua ja tontin myymistä ”edustavasti suun- kenteisen tornin huipulla oli ylävalimo, josta johti silta nitellun tavaratalon rakentamiseen”. Purkupuheita kuul- kallion laella sijainneelle vartijan mökille. Alavalimo tiin vielä pitkin 1950-lukua ja 1960-luvulla, jolloin kau- sijaitsi kallionjyrkkänteen alla lähellä myöhempää Suo- punginjohtaja Erkki Lindforsin tiedetään kannattaneen men Trikoon tehdasta. Vanha torni purettiin uuden tor- Raatihuoneen tilalle uutta liikerakennusta. nin alta, vartijan tupa tosin vasta 1950-luvulla. Onpahan Tampereelle suunniteltu jopa ydinvoimalaa Haulitorni on Suomen ainoa ja siten äärimmäisen aivan keskustan läheisyyteen. Ydinvoimalan oli tarkoi- arvokas teollisuushistoriallinen muistomerkki. Tornin tus tulla Kaupin Pirunvuorelle ja suunnitelmien mukaan juurella sijaitseva haulitehdas on kotiseutuyhdistys Pis- voimalan olisi pitänyt aloittaa toimintansa vuonna 1990 palan Moreenin hallinnoimana kulttuuri- ja kokouskäy- – vain neljän kilometrin päässä keskustasta. Seutukaa- tössä. vaan oli tämän lisäksi lisätty paikka toiselle atomivoima- Missään muualla Suomessa ei ole ollut sellaisia teitä lalle Tampere-Pirkkalan lentokentän tuntumaan. kuin olivat Pispalassa Rosenlewin ja Reposaaren tuk- Pispalanharju on osa Tampereen halki, Kangasalta kitiet. Edellistä sanottiin myös punaiseksi tukkitieksi, Hirvikatu 10 (1967) aina Ylöjärvelle asti kulkevaa harjujonoa. Tämän Poh- jälkimmäistä harmaaksi tukkitieksi. Vuonna 1864 ra- Kuva Erkki Ala-Könni / Tampereen yliopiston kansanperinteen arkisto (Tampere/0458) joismaiden korkeimman jääkauden muodostaman mo- kennettu punainen tukkitie oli aluksi Porin Höyrysahan reeniharjun korkein kohta, 159 metriä merenpinnasta, omistuksessa, mutta parin vuoden kuluttua konkurssin Tampereelta mereen. Suunnitelmassa tarkasteltiin yhte- Alkuvuodesta 1981 Tampereen kaupunki esitti, että on juuri Pispalassa, Pyykkimettän puistossa. Pispalan- jälkeen Rosenlew tuli omistajaksi. Koska Rosenlew ei nä vaihtoehtona johtaa jätevedet Tampereelta kallioon Pispalan haulitorni tulisi ränsistyneenä ja syöpyneenä harju on kiistatta yksi Tampereen ja sitä ympäröivän suostunut kuljettamaan toisten tukkeja, Reposaari-yhtiö porattua suurta tunnelia pitkin joko Pohjanlahdelle tai purkaa. Kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni asettui voi- kaupunkiseudun hallitsevimpia maiseman elementtejä. rakensi vuonna 1875 oman tukkitiensä. Rosenlewin tuk- Suomenlahdelle. Myös seudun suurten sellutehtaiden makkaasti puolustamaan ”Pispalan Eiffeliä”, kulmakun- Pispalanharjun muodostamalla kaupunkikuvallisella kitie kulki maantien yli Pispalan ahteen (Pispalan valta- jätevedet ajateltiin johdettavan samaista tunnelia pitkin. nan ja Tampereen erästä maamerkkiä. Moreeni vetosi kokonaisuudella on Tampereen kaupungille esteettisten tien mäkisen osuuden vanha nimitys) kohdalla. Repo- 1950-luvulla taas urakoitsija YIT:n edustajat ehdottivat, siihen, että kun torni aikanaan jätettiin purkamatta, ta- ja maisemallisten arvojen lisäksi suuri identiteettimer- saaren tukkitie kulki maantien alitse nykyisen Ahjolan että Tampereelle perustettaisiin yksi keskitetty jäteve- pahtui se nimenomaan siksi, että torni haluttiin säilyttää. kitys. talon ja Ylä-Voiman kohdalla. Tukkitiet olivat melkein denpuhdistamo. Sijainniksi ehdotettiin Saunasaarta. Moreenin myötävaikutuksella haulitorni kunnostettiin Pispalan merkittävimmät piirteet kaukomaisemassa, 70 vuoden ajan Pispalaa hallitseva näkymä. Sinne jäteveden johdettaisiin Hyhkystä ja Viinikanojalta 1990-luvulla ja halkaisijaltaan 80-senttinen valuputki vaikkapa Näsijärven selältä tarkasteltaessa ovat harjun Molemmat tukkitiet oli rakennettu alushirsien päälle. vedenalaisilla puuputkilla. vedettiin perinteen kunniaksi tornin keskiöön. 2000-lu- muoto, tiheästä rakennuskannasta muodostuva pinnan Niiden varaan oli rakennettu pyörillä kulkeva ketjurata.

40 41 Parin metrin välein olevien pyörien akseleissa, jotka oli tuksiin. Rautatiekuljetuksen ohella lisääntyivät autokul- kiinnitetty ketjuihin, oli piikit, että tukit pysyisivät pa- jetukset. Näiden kuljetusmuotojen etuna oli ajansäästö remmin niiden päällä. Näsijärven rannassa tukkimiehet eikä tapahtunut uittohukkaa. Nippu-uittotunnelille ei ohjailivat tukit telojen päälle. Konevoima hinasi tukit löytynyt käyttöä. Rakentamisen loppuvaiheessa nippu- Näsijärven rannasta harjun korkeimmalle kohdalle. Re- uittotunnelin työmaan päällä sijainnut vuonna 1908 ra- posaaren tukkitiellä tukit luisuivat tukit omalla painol- kennettu Pispalan kirkko, entinen rukoushuone, syttyi laan alas kovaa kolinaa pitäen. Rosenlewin tukkitiellä tuleen. Tutkimuksissa todettiin palon saaneen alkunsa sen sijaan konevoima kuljetti tukit myös alaspäin. sähköjohdoista. Kirkko paloi sen verran pahoin, ettei Korkein hallinto-oikeus antoi 6.6.1929 päätöksen sitä enää katsottu tarpeelliseksi korjata. Lisäksi tunnelin kolmannen tukkitien, Pispalan uittotunnelin rakentami- rakennustyömaa aiheutti Pispalan valtatien osittaisen sesta Pispalaan. Työt aloitettiin samana syksynä ja uit- romahtamisen. totunneli valmistui toukokuussa 1930. Tunnelin pituus Pispalan uittotunneli kuuluu nykyään kaupungille. Jo on 250 metriä ja sen jatkeena on avokourua Pyhäjärven 1980-luvulta on aika ajoin esitetty uittotunnelin varusta- puolella 350 metriä. Leveys on 1,60 ja korkeus 2 metriä. mista veneiden siirtokanavaksi järveltä toiselle. Pispalan Maantien kohdalla tunneli on kymmenen metriä sen uittotunneli avattiin käyttöön kevyelle liikenteelle ja ve- alapuolella. nekuljetuksille kesäkuussa 2013. Tunnelia pidetään auki Pispalan uittotunneli aiheutti myös vastalauseita. Uittotunnelin kahvilan aukioloaikojen mukaan. Metsähallitus ilmoitti pelkonsa harjun sortumisesta. Pis- Pispalasta löytyy myös vuonna 1906 toimintansa palan asukkaat pelkäsivät Tahmelan lähteen veden lop- aloittanut Rajaportin sauna, joka on Suomen vanhin pumisen puolesta. Tunnelisuunnitelmassa nähtiin myös edelleen toimiva yleinen sauna. Pispalan alueella oli maailmanlopun enteitä. Uittotunneli lopetti vähitellen aiemmin monia muitakin yleisiä saunoja, kuten 1917 vanhojen tukkiteiden toiminnot. Reposaari-yhtiön ra- tuhoutunut Puron sauna Ansionkalliolla, vuonna 1927 kennuttama Harmaa tukkitie purettiin 1932 ja Porin valmistunut Tahmelan sauna (Keskisen sauna) Tahme- Höyrysahan eli Isonsannan sahan rakennuttama punai- lankatu 28:ssa, Vekmanin sauna Tahmelan mäessä, Hon- Hirvikatu 10 (2006) / kuva Ilpo Mikkonen nen 1935. Punaisen tukkitien perustuksia on jäljellä Pis- gon sauna Tahmelantien varrella, vuonna 1923 valmis- palan valtatien eteläreunalla. Harmaan tukkitien uoma tunut Harjun sauna (Kivirannan sauna) Pispalanharju tuli kolme läpikäyntiä: Rajaportti Porin maantiellä (sit- nut lähteestä virranneen veden määräksi 18,000 tynny- Pyhäjärven puoleisessa rinteessä erottuu yhä. Pispalan 29:ssa (lopetti toimintansa 1980-luvun alussa) ja vuonna temmin Pispalan valtatie), toinen Pispalanharjun päällä riä vuorokaudessa, noin 150 kuutiometriä. Moreeni ry:n hankkeena valtatien vierelle rinteeseen 1932 valmistunut Sirenin sauna Mäkikatu 84:ssa (lopetti ja kolmas Tahmelassa. Pulteriaidan yli kiipeämisestä on Tahmelan vesiolot ovat aina olleet erikoisen hyvät. tehtiin pieni puisto, johon sijoitettiin tukkitien raken- toimintansa 1982). 1900-luvun alkukymmenillä kaikki muistitiedon mukaan ollut sakkouhkakin. Rajaportin Tahmelassa oli 1900-luvun alkupuolella, ja on vieläkin, nelma pienoiskoossa. Pispalan yleiset saunat olivat yhteissaunoja. 1930-luvulla sauna sijaitsee tämän vanhan rajakohdan lähistöllä. runsaasti lähteitä ja kaivoja. Suurin ja kaunein niistä on Pispalan uittotunnelin ahtaus tuli ongelmaksi tukki- yhteissaunominen kiellettiin. Näsijärven pinta on 18 metriä korkeammalla Pyhä- Tahmelanlähde, mitä tahmelalaiset aikaisemmin kutsui- en nippulauttoina uiton yleistyttyä. Nippu-uittotunnelin Rajaportin nimi juontautuu siitä, että kohdalla sijait- järven pintaa. Pispalan kannas on ollut estämässä vesi- vat Koivunlähteeksi. Lähde on yksi Tampereen muinais- rakennustyöt aloitettiin 1965 ja tunneli valmistui 1968. si ennen Tampereen ja Pirkkalaan kuuluneen Pispalan massojen syöksymistä Pyhäjärveen. Vesi on työntynyt jäännöksistä, mahdollisesti rautakautinen uhrilähde. Sen pituus on 304 metriä ja halkaisija 5,5 metriä. Py- välinen raja. Kohtaa merkkasi alun alkaen vuonna 1758 harjusoran läpi ja muodostanut lähteitä Tahmelan ja Perimätiedon mukaan lähteeseen olisi uhrattu jotakin häjärven puolella tunnelin suu avautuu maanpintaan, pystytetty risuaita, joka kulki Näsijärvestä Pyhäjärveen. Hyhkyn alueille. Näsijärven puolellakin lähellä Pölkky- muinaisille jumalille. Halkaisijaltaan noin 20-metrinen josta kiskot lähtivät järveen. Nosturin tarkoitus tunne- Vuonna 1831 maantielle rakennettin veräjä, jota sa- länniemeä oli lähde, josta sai hyvää juomavettä. Tahme- lähde sijaitsee rehevässä lehdossa Tahmelan viertotien lin suulla oli siirtää tukkiniput vaunuun, jonka sitten oli nottiin rajaportiksi. Portilla oli vahti, ja portin aukaisu lan lähde on poikkeuksellinen luonnonmuodostelma. varrella. määrä kuljettaa ne Pyhäjärveen. Tunnelin rakentamisen maksoi kymmenen penniä. Vuonna 1905-1906 kaupun- Sen vesipinta-alaksi on mainittu 25x50 metriä, noin 12 Pispalassa oli 1890-luvun puolivälissä yritetty hakea aikaan siirryttiin puutavaran kuljetuksessa maakulje- ki teetti risuaidan tilalle kiviaidan eli pulteriaidan, johon aaria. Maanmittari Daniel Hall on 1780-luvulla arvioi- ratkaisua vesipulmaan. Vuonna 1891 Tahmelan läh-

42 43 teen vuokrannut August Koivunen kokeili vuonna 1905 kaan haluttu lähteä. Toisaalta 2000-luvulla alkoi olla menivät vain muutaman metrin päässä joistakin talois- Näyttämö, Pispalan Työväen Sekakuoro, voimistelu- ja epäilyistä huolimatta veden nostamista harjulle lähteen selvää, että Pispalan asemakaavat uudistetaan joka tapa- ta, mutta talon asukkaat olivat tottuneet niiden kulkuun urheiluseura, raittiusyhdistys, toimintaa varhaisnuoril- omalla vesivoimalla. Vesiputket vedettiin lähteestä 83 uksessa lähivuosina ja asia kytkettiin tämän kaavasuun- ja sitä tuskin noteerattiin. le ja nuorille sekä vähitellen kehittyvää ammattiyhdis- metriä ylempänä olevalle harjulle. Matkaa oli 320 met- nittelun yhteyteen. Radan ylitse sai mennä ainoastaan joko Ahjolan tystoimintaa. Pispalan työväentalon kiinteistö myytiin riä. Harjun laelle valmistui rautabetonista 3000 litran Pispalan kaavoitukseen liittyvä Ryytimaan raken- kohdalta ylikäytävältä, josta autotkin kulkivat Rantasen vuonna 1962, talo purettiin ja paikalle rakennettiin vesisäiliö. Säiliö sijaitsi Pyykkipuistossa, joka itsessään nettavuusselvitys 2011 todistaa, että alue on huono ra- Mallastehtaan tiloihin 1920-luvulla muuttaneelle Puu- asuinkerrostalo. Työväentalon purku oli monille har- on saanut nimensä pyykinkuivauspaikkana. Pumppu kennuspaikka. Kasvimaa-alue on todennäköisesti vanha työ Uralle ja takaisin elleivät sitten käyttäneet Tipotietä, rastusryhmille murheellinen tapahtuma. Näsijärven sovitettiin lähteellä vesirattaan kampeen ja laite alkoi suo, ja lisäksi alueella on paineellista pohjavettä ja maa- josta pääsi nousemaan ylös Pirkkalan valtatielle. Toinen rannan tehtaiden alettua lopettaa toimintansa toinen kolkutella vettä ylös säiliöön 4 litraa minuutissa. Säiliön perä koostuu turpeesta ja siltistä. Selvityksen mukaan radanylityspaikka oli Santalahden pysäkin länsipuolella. toisensa jälkeen pienet pajat, verstaat ja toimistot löy- täyttö kesti 12 tuntia. Veden menekki oli niin hyvä, että kasvimaalle rakentaminen saattaa aiheuttaa maan pai- Sitä ennen piti kiivetä kipakka mäki radalle Osuuskun- sivät tilansa vanhoista tehdasrakennuksista. Sittemmin pumppu pyöri yötä päivää. numista ja rakennetulla alueella ja lisätä jyrkkien rintei- nantalojen välistä. Sen jälkeen siitä pääsi ylös Pispalan vanhoja tehdasrakennuksia alettiin purkaa. Lähdeveden jakeluun kotitalouksia varten perustet- den sortumisriskiä. valtatielle. Ennen vanhaan Pispalassa lähes jokaisessa talossa oli tiin Pispalan vesijohto-osuuskunta vuonna 1907. Osuus- Oma lukunsa Pispalan historiallista miljöötä on Nä- Erilaiset asemakaavasuunnitelmat olivat puolen vuo- kauppa tai työpajoja. Missä nykyisin on vanhan talon kunta toimi aina vuoteen 1966 asti ja siinä oli parhaim- sijärven rannassa ollut vanha Rantakylän asuinalue. Se sisadan ajan olleet uhkana asukkaille. Valtakunnantie, alakerrassa jäljet vähän normaalia isommasta ikkunas- millaan jäsenenä yli 600 taloutta. Johtoverkko ulottui oli saanut ensimmäiset talonsa ja asukkaansa 1800-lu- jonka oli määrä jatkua Ratinan sillalta Pyhäjärven poh- ta ja keskellä ovi, siinä on varmasti ollut joskus kauppa. lopulta Rajaportilta Ala-Pispalaan uuden poliisi- ja pa- vun lopun vuosikymmeninä ja vuosisadan vaihteessa joista puolta kohti Nokiaa, alkoi hankkeena kariutua ja Suurin osa oli tavallisia ruokakauppoja, mutta oli myös loaseman tontille saakka. Pispalan johtovedestä ei todet- siitä oli tullut jo tiheään rakennettu kyläyhteisö kaupun- sen sijaan ryhdyttiin pengertämään Näsijärven rantaa leipomoita, partureita, suutareita, lyhyttavaraliikkeitä. tu milloinkaan levinneen tauteja. Tutkimuksissa siitä ei gin rajan tuntumassa. tienpohjaksi. Paasikiventie muutti alueen. Sen alle jäivät Pienet puodit kuuluivat pitkään pispalalaiseen elämän- löydetty bakteereja. Vesi oli hyvää ja puhdasta. Viimeiset Sadan vuoden ajan Rantakylä sykki elämää. 1900-lu- tehdasalue ja osa Näsijärvenrannan taloista. Muu osa jäi menoon. Tämä perinne on rikkoutunut, mutta kehitys- pumppaukset Tahmelan lähteestä tehtiin vuonna 1970. vun alussa Porin junaradan ja Näsijärven rannan välissä liikenteellisesti pussiin, kun rautatien Ahjolan kohdalta tä ei tulisi viedä siihen pisteeseen, jossa koko alue olisi Lähde jäi sen jälkeen ympäristöineen unohduksiin. Vesi oli monenlaista teollisuutta. Näsijärven rannalla ollut ylittävä tie suljettiin. 1900-luvun lopulle tultaessa Ranta- kokonaan tai lähes täysin asuinasutusta ja siten pelkkä samentui ja rantamille nousi villiintynyt, rehevä kasvus- Santalahden saha oli rakennettu kallioiselle ”Sahan- kylä alkoi olla jo autio ja tyhjä. nukkumalähiö. Maisemallisesti, kulttuuri- ja rakennus- to. saarelle” ja sen varastojen pohjat järveen laskettujen historiallisesti erityisen merkittävä alue koko Suomen Tahmelan ryytimaat ovat olleet viljelykäytössä jo sa- kivenjärkäleiden sekä sinne upotetun paksun jätepuu- mittakaavassa olisi aikamoinen virhe myydä tontteina toja vuosia. Paikka on paikallisilmastoltaan ja maanlaa- kerroksen päälle. Vellamo-niminen laiva kuljetti sahan Vireä Pispalan kaupunginosa aidoilla erotetuiksi yksityisalueiksi. dultaan poikkeuksellinen paikka viljelyksille. Myöhem- rannasta työläisiä Niemen sahalle ja takaisin sekä puuta- Pispalan säilyminen vireänä kaupunginosana edel- min ryytimailla toimi mm. kauppapuutarha. Muutaman varaa proomulla. Sahan lähellä oli tien sivussa radan vie- Pispalan alue on vanhastaan vireä kaupunginosa. Sen lyttää palveluiden säilymistä. Pispalan nykytaiteen kes- vuosikymmenen ryytimaat ovat olleet kaupunkilaisten rellä Kattohuopatehdas. Rantaan päin siitä oli sahan öl- keskuksena toimi ennen Pispalan tori lähitienoineen, kus Hirvitalo on olennainen osa alueen palveluita, eikä vuokrapalstoina. Tampereen kaupunki luopui vuonna jymakasiini. Rautatien ja rannan välimaastossa, länteen joka toimi markkinapaikkana. Markkinoiden siirryt- palvele pelkästään Pispalaa, vaan on vakiinnuttanut ase- 1998 vuokraustoiminnastaan ja yleiskaavoitti alueen päin olivat Santalahden paperitehdas, luujauhotehdas ja tyä Tampereelle Pispalan tori säilyi tavallisena myynti- mansa osana paikallista ja kansallista kulttuurielämää. pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Vuokrapalstaviljelyn Näsijärven pahvitehdas sekä kauempana Rantasen mal- torina aina talvisodan aikoihin asti. Sotavuodet ja pula Pispalan nykytaiteen keskus tunnetaan myös ulkomailla. jatkumista Tampereella ja etenkin Tahmelassa puolusta- lastehdas. Näistä ”Luikku”, oikealta nimeltään luujauho- elintarvikkeista lamaannuttivat torimyynnin eikä sitä Hirvitalo ei ole merkittävä ainoastaan kulttuurikes- maan perustettiin samana vuonna Kurpitsaliike ry. tehdas, sijaitsi Rajaportilta n. 300 metrin päässä radan saatu enää elpymään parempien aikojen palattua. Pis- kuksena ja alueen kulttuurielämän yhtenä tärkeimmistä Tampereen kaupungin suunnitelmista Tahmelan alapuolella lähellä rantaa. Kesäaikaan tehdas ilmaisi palan alueella toimi oma sairaala, koulu, kirjasto, oma tekijöistä. Hirvitalon vanha 1920-luvulta peräisin oleva ryytimaiden muuttamiseksi asuinalueeksi nousi kova olemassaolonsa lähiympäristöön inhottavalla hajullaan palokunta Pispalan VPK, urheiluseura Pispalan Tarmo, rakennus ja sen alkuperäisen 1900-luvun alkupuolelle riita, mikä poiki kaavasta valituksia. Valitukset hylättiin ja suurilla vihreänkiiltävillä kärpäsillä, joita lähitilojen kauppapuutarhoja, Näsijärven rannan teollisuus yms. ominaisen puutarhamaisen muotonsa hyvin säilyttä- ja mahdollisuus uudisrakentamiselle avautui. Tarkoitus seinät kihisivät mustanaan. 1900-luvun alussa rakennetussa Pispalan työväen- nyt pihapiiri on sekin kulttuurihistoriallisesti ja raken- oli kaavoittaa kasvimaa 80-100 asunnon alueeksi. Voi- Rautatie Poriin ja Tampereelle kulki ikään kuin Ran- talossa oli monenlaista toimintaa. Varsinaisen työvä- nushistoriallisesti merkittävä ja suojeltava kohde. Ra- makkaan vastustuksen vuoksi rakentamaan ei kuiten- takylän ylimmäisenä vartijana sen ylärinteessä. Junat enyhdistyksen rinnalla tiloissa toimi Pispalan Työväen kennuskokonaisuutena ja pihapiirinä Hirvitalo on osa

44 45 perinteistä, ennen 1940-lukua rakennettua Pispalaa. Työläisten ja taiteilijoiden Pispala ja Tahmela poikkeuksellisen hyvin, mikä on suurelta osin asukkai- si radikaalisti samalla kun talot korjautuvat. Lopputulos Museoviraston ja Ympäristöministeriön 1993 laatimassa den oman aktiivisuuden ansiota. Idyllinen Pispala on oli päinvastainen: asukkaat vaihtuivat, kiinteistöjen arvo ja 2009 päivitetyssä selvityksessä Pispala on määritelty Pispalan ja Tahmelan alue on historialtaan työläistaus- nykyään Tampereen tunnetuimpia alueita ja kaupungin nousi ja ympäristömuutos oli raju. Alue keskiluokkais- valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuri- tainen, mutta työläiskaupunginosa on ollut perinteisesti matkailun vetonaula. Pispalassa on huomattava määrä tui, vuokralaisten määrä kutistui minimiin ja alueen ympäristöksi. Pispalan – Tahmelan alueen rakennetun suosittu asuinpaikka myös taiteilijoiden keskuudessa. yhdistyksiä ja siellä on paljon kansalaisaktiivisuutta ja palvelut vähenivät. Pispala on vaarassa muodostua sa- kulttuuriympäristön inventoinnin loppuraportin (2013) Muun muassa Lauri Viita, Olavi Virta, Aki Kaurismä- yhteisöllisyyttä. Pispalan kymmenet erilaiset yhdistyk- mankaltaiseksi kuin uudemmat alueet, joille on leimaa mukaan on syytä muistaa, että ilman vanhaa rakennus- ki, Katariina Lillqvist, Hannu Salama, Seela Sella, Yrjö set ja osuuskunnat edustavat mitä erilaisimpia elämän antavaa yksityisyys asumisessa, riippumattomuus naa- kantaansa Pispala ei ole se kulttuurihistoriallinen alue, Jylhä ja Aaro Hellaakoski ovat asuneet Pispalan rinteil- osa-alueita. pureista ja asukkaiden pääasiallisten kontaktien suun- jota yleisesti arvostamme. Mahdollisimman monen ra- lä. Pispalaa on esitetty merkittävissä kaunokirjallisissa Yhteisöllisyys on Pispalan alueelle ominainen tekijä. tautuminen muualle kaupunkiin. kennuksen säilyminen on siten tärkeää ja vastaavasti teoksissa, joista ehkä kuuluisin on Lauri Viidan romaa- Halu asua tiiviisti, lähellä muita, oli tuttua länsisuoma- Vuoden 1978 asemakaavan tuloksena rakennuksia jokaisen rakennuksen purkaminen vähentää kokonai- ni Moreeni (1950). Hannu Salama kertoo romaanissaan laista perinnettä. Lähes nurkka nurkkaan rakennettu purettiin sekä välittömän uudisrakentamisen tieltä että suuden arvoa. Siinä näkijä missä tekijä (1972) Pispalan kommunistiyh- yhteisö lukuisine asuin- ja vielä lukuisampine ulkora- odottamaan tontin tulevaa uutta käyttöä. Peruskorja- Perinteisestä työläiskaupunginosasta on teisön ja sodan aikaisen maanalaisen vastarintaliikkeen kennuksineen oli vanha hämäläiskylän perustyyppi, tuissa rakennuksissa kiinteistön omistajavaihdoksesta 1980-2000-luvulla tullut myös varakkaamman väen vaiheita. Myös Frans Emil Sillanpään Hiltu ja Ragnar jonka vasta isojako hajotti siirrättämällä suuren osan ky- johtuen korjaus- ja muutostoimenpiteet olivat perus- asuinalue. Katukuvaan on tullut kookkaita omakoti- ja (1923) on sijoitettu Pispalaan. lien taloista omien pelto- ja metsälohkojensa yhteyteen. teelliset ja rakennuksen alkuperäinen identiteetti katosi. rivitaloja. Jotkut muutoksista ovat olleet välttämättömiä, Myös useat muusikot ovat tehneet Pispala-aiheisia Vaikka Pispala oli jo tiheään asuttu esikaupunkialue, oli Erillisiä, monen perheen pienasuntoja yhdistettiin yh- sillä uudistuminen kuuluu elinvoimaisen asuinalueen kappaleita. Tällaisia ovat esimerkiksi Tapio Rautavaa- asukkaiden keskinäisissä suhteissa maalaiselämän tutta- den perheen asuintaloiksi. Vuokra-asunnot vähenivät. kehitykseen. Uudistumisen ei kuitenkaan tarvitse ta- ran Oli Pispalan mäellä tölli (1966) ja Pispalan poikia vallisuutta. Katumiljöö köyhtyi kivijalkapuotien ja piharakennusten pahtua perinteisen kustannuksella; vanhan asuinraken- ollaan (1966), Joose Keskitalon Pispalan tyttö (2008), Asutus oli tiivistä. 1930-luvulle kestäneen suurim- kadotessa. Joissakin uudistaloissa on nähtävissä Pispalan nuksen voi muuttaa nykyvaatimuksia vastaavaksi sen Lassi Valtosen Pispala (2011), Popedan Jäin täryjyrän man Pispalan rakennusvaiheen yleisin asuntotyyppi oli avoimuuteen perustuvan työväenkaupunginosan mil- alkuperäisiä piirteitä kunnioittaen tai säilyttää pihapii- alle Pispalassa (1990), sekä SMC Lähiörottien Vastavir- kamari ja keittiö. Yhdessä asunnossa saattoi asua kah- jöön sijasta yksityisyyden korostamisen tarve. Uudisra- rin ilmeen piharakennuksineen, polkuineen ja vanhoine ta (2012). Tunnetun brittiläisen yhtyeen The Human deksanhenkinenkin perhe, ja näitä isoja perheitä huo- kennukset käänsivät selkänsä kadulle ja pihat suljettiin kasveineen. Sosiaalinen monimuotoisuus ja monipuo- League musiikkivideo Night People (2011) on kuvattu neen ja keittiön asunnoissaan saattoi taas puolestaan läpikululta. Tilalle tulivat autokatokset, pensasaidat ja linen väestörakenne on oleellinen osa Pispalaa. Moni- osittain Pispalassa. Elokuvista Mika Kaurismäen Klaani yhdessä ja samassa talossa asua neljä tai viisi. Pispalan laatoitetut, pienet pihaterassit. muotoinen väestörakenne on yksi merkittävä osa Pispa- (1984) on kuvattu osittain Pispalassa. vuokrataloissa saattoi asua parikymmentä ihmistä, ja Pispalalaisuuteen on aina 1900-luvun alusta alkaen lalaista elävää historiaa. Taide- ja kulttuurielämä on olennainen osa Pispalan niistä paristakymmenestä toistakymmentä oli lapsia. kuulunut yhteisön keskinäiseen apuun ja yhteistyöhön Vuoden 2009 lopulla Tampereen kaupunki poisti ja Tahmelan historiaa, historiallista jatkumoa ja alueen Vuokralaisväestö keskittyi 1970-luvulla alueella ole- perustuva elämänmuoto. Pispalalaista yhteisöllisyyttä Rajaportin saunan, Kurpitsatalon ja A-killan talon kau- nykyisyyttä. viin suuriin vuokrataloihin, joista purkukiellon rauettua on vielä edelleenkin olemassa ja yksi tällainen Pispa- pungin kiinteistöjen myyntilistalta. Päätökseen vaikutti vuoden 1978 jälkeen tuli muutaman vuoden sisällä pur- lalaisuuden ilmentymä on Pispalan nykytaiteen keskus, varmaankin myös talojen kaikkialta kaupungista olevien kukohteita. Pääsääntöisesti myös jokaisesta korjatusta josta on muodostunut alueen asukkaille sosiaalinen kes- käyttäjien voimakkaat kannanotot talojen puolesta. Pis- Pispalalainen yhteisöllisyys talosta, missä aiemmin asui jopa kymmenen pientä 1-2 kus taiteen ja kulttuurin keskuksena toimimisen rinnal- palan nykytaiteen keskuksen tulevaisuus odottaa uuden hengen ruokakuntaa, tuli yhden - korkeintaan kahden - le. asemakaavan valmistumista, jonka yhteydessä harkitaan Suomen Kotiseutuliitto valitsi Pispalan Vuoden kau- perheen omakotitaloja. Pispalan palveluiden säilyminen ja niiden lisäänty- tilan tuleva käyttö. punginosaksi 2014. Suomen Kotiseutuliitto on kotiseu- Pispalan vuoden 1978 asemakaavan tavoitteena erää- minen, alempituloisten asumismahdollisuuksien tur- tu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö, joka edistää nä valtakunnallisen perusparannuskokeilun kohdealu- vaaminen sekä Pispalan väestörakenteen monimuotoi- moniarvoista suomalaista kotiseututyötä paikallisiin eena oli kannustaa olemassaolevan rakennuskannan suus ovat tärkeitä tekijöitä myös sosiaalisten verkostojen lähtökohtiin pohjautuen. Valintaraadin puheenjohta- korjaamiseen ja samalla miljöön tärkeimpien ominais- muotoutumiselle alueen sisällä ja sitä kautta myös Pis- jan, Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Rau- piirteiden säilyttämiseen. Tavoitteena oli myös se, että palalle ominaisen yhteisöllisyyden jatkumiselle ja jatku- no Lahtisen mukaan Pispala on säästynyt nykypäivään perusparannusalueiden sosiaalinen rakenne ei muuttui- vuudelle.

46 47 Kirjoituksia Hirvitalosta, taiteesta ja aktivismista

vas. Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo / Katja Lappalainen 48 49 Hirvitalon varhaisvaiheita Aktiivisen ja tapahtumarikkaan kesän jälkeen Tam- pereen kaupunki ilmoitti, että lukuisista valituksista ja teksti: Mikko Nurmi järjestyshäiriöistä johtuen vuokrasopimusta ei voida jatkaa. Valitukset olivat kummunneet lähialueen asuk- Pispalan kulttuuriyhdistys ry perustettiin helmikuussa kaiden sopeutumattomuudesta uuteen ja aktiiviseen 2006 ottamaan kulttuurikäyttöön Hirvikatu 10:ssä si- kulttuuritoimijaan, ja valtaosa niistä oli perättömiä. jaitsevan, Tampereen kaupungin omistaman puutalon; Nimilistan sekä paikallisten kulttuurivaikuttajien avus- huolehtimaan sillä hetkellä kodittomasta Pispalan nyky- tuksella uusi toistaiseksi oleva vuokrasopimus allekirjoi- taiteen keskuksesta sekä luomaan yhteisöllisiä puitteita tettiin 10.10.2006, ja joulukuussa Tampereen kaupunki alueelliseen kulttuuritoimintaan. Talon valtaamisen si- myönsi Vuoden kulttuuriteko -tunnustuksen Pispalan jaan päädyttiin järjestäytymään yhdistysmuotoon, sil- kulttuuriyhdistykselle. Kahdeksan ensimmäisen toi- lä se nähtiin ainoana laillisena mahdollisuutena luoda mintakuukauden aikana Pispalan nykytaiteen keskuk- neuvotteluyhteys kaupungin virkamiesten kanssa. 1. sella Hirvikadulla kävi 1200 vierasta ja se oli esillä radi- helmikuuta yhdistystä perustamaan kokoontunut väki ossa, verkkojulkaisuissa ja paikallisessa lehdistössä, jossa oli pitkälti samaa, joka oli kesän 2005 ajan vastannut Pis- siitä kirjoitettiin joulukuuhun 2006 mennessä yhdeksän palan nykytaiteen keskuksen toiminnasta Kurpitsatalon artikkelia. vintillä, Tahmelassa. Ensimmäisen toimintakauden hallituksen vastuu- Kurpitsatalon vinttigalleria oli pyöritetty jo vuoden tehtävissä toimivat henkilöt olivat Teemu Takatalo (pu- 2004 puolella jokseenkin epävirallisesti eräiden Tampe- heenjohtaja), Sami Maalas (varapuheenjohtaja), Mikko reen Taiteen ja viestinnän oppilaitoksen opiskelijoiden Lipiäinen (sihteeri) ja Heikki Halme (rahastonhoitaja). toimesta. Keväällä 2005 Kurpitsatalon vintillä toimineen Ensimmäisenä toimintavuonnaan Pispalan kulttuuri- galleriatilan otti käyttöön ryhmä, johon kuuluivat Tee- yhdistys liittyi Pispalan kumppanuushankkeeseen. Yh- mu Takatalo, Sebastian Boulter, Raila Knuuttila, Phi- distys on kasvanut luontevaksi osaksi aluetta aktiivisesti lip Pedersen, Heikki Halme, Valpuri Talvitie ja Vappu elävöittävää kulttuuriyhdistysverkostoa, joista mainitta- Hirvitalon eteistilaa (2006) / kuva Mikko Lipiäinen Kantola. Samana kesänä Sami Maalaksen vetämänä koon Pispalan musiikkiyhdistys ja Pispalan kirjastoyh- aloitettiin viereisessä rantalehdossa ympäristötaiteelli- distys. nen sekä suhteiden luominen koti- ja ulkomaisiin yh- na ja toteuttamana. Päinvastoin uusia aktiiveja otetaan nen Taidelehto ja siihen kuuluva Naulantaivutus-tapah- Toimintatakausi 2006 rahoitettiin Tampereen kau- teistyökumppaneihin käynnistyi tehokkaasti. Antoisasta jatkuvasti mielellään vastaan ja yhdistyksen piirissä poh- tumasarja. pungin tuotantotuella, jäsenmaksuilla, erilaisilla mak- yhteistyöstä voi mainita esimerkiksi Global Village -yh- ditaan jatkuvasti tapoja uusien aktiivien keräämiseksi. Varsinaisen yhdistystoimintansa Pispalan kulttuuri- sullisilla tapahtumilla, ruoka- ja kahvimyynnillä sekä distyksen kanssa järjestetyt tapahtumat. Kansainvälisistä Toiminnan suunnittelu tapahtuu ryhmätyönä, ei yksit- yhdistys aloitti huhtikuussa, kun Tampereen kaupunki tukikeikoilla. Lisäksi Pispalan kulttuuriyhdistys sai asioista vastasi vuonna 2006 ulkomaanasioiden koordi- täisten henkilöiden etukäteen suunnittelemana. Valta- luovutti Hirvitalon rakennuksen yhdistykselle lainaan Tampereen kaupungilta rahapalkinnon liittyen kulttuu- naattorina toiminut Sebastian Boulter. osan päätöksenteosta tekee kerran viikossa järjestettävä taidesuunnistuksen ajaksi 21.-23.4. Tämä oli myös Pis- ritekotunnustukseen sekä yhdistystä tuki nimettömänä Vapaaehtoistyöntekijöillä ja aktiivisilla vierailla on talonkokous, jossa kuka tahansa paikalla oleva voi osal- palan nykytaiteen keskuksen ensiesiintyminen Hirvika- pysyttelevä mesenaatti. Ensimmäisen vuoden aikana ollut koko toiminnan ajan tärkeä merkitys, ja heidän listua päätöksentekoon. Tällä tavalla toiminta on pyritty dulla, jonka merkiksi talon kulmaan ruuvattiin keskuk- yhdistykseen liittyi 21 jäsentä, sekä toiminnassa oli mu- ansiostaan ajatus yhteisöllisestä kulttuurikeskuksesta on pitämään demokraattisesti ohjattuna ja aktiivien itsensä sen tunnus, joka siihen jäikin. Samoin sisälle jätettiin kana noin 15 muuta aktiivia, jotka eivät ole yhdistyksen toteutunut. Merkittävää on ollut myös se, että talon ak- näköisenä. osa näyttelystä, jonka yhtenä keskeisenä osana oli talon jäseniä. tiivitoimijoiden joukosta on aina löytynyt monen sortin Talonkokoukset ovat olleet myös lennokkaan aja- mahdollisuuksien esittely näyttelyvieraille. Määräaikai- Vuoden 2006 aikana myös muita yhdistyksiä sekä osaajaa. Niinpä erilaisia talon toimintaan liittyviä asioita tuksen temmellyskenttiä. Ehdotettu on mm. Hirvikatu- nen vuokrasopimus kesäksi 2006 solmittiin toukokuun järjestäytymättömiä kansalaisryhmiä kokoontui Pispa- on kyetty toteuttamaan pitkälti omasta takaa. tv-sarjaa, langattomaista teknologioista vapaata aluetta toinen päivä. lan kulttuuriyhdistyksen toimitiloissa. Verkostoitumi- Toimintaa ei ole haluttu pitää pienen piirin ohjaama- Hirvitalolle ja Tupperware-kutsujen järjestämistä.

50 51 Pispalan kylätaiteilija houkuttelee Nykytaiteen Keskus on avoinna toukokuusta syyskuun Talo elävälle kulttuurille ja-aktiivi mainitsee. taiteen tekoon loppuun, ke-su klo 13-18. Kylätaiteilijan neuvontapalve- Talo avataan toukokuun aikana. Toukokuussa suun- lut ovat maksuttomia. Teosten valmistamiseen liittyvissä teksti: Valpuri Talvitie nitelmissa on osallistua Pispalan karnevaaleihin. Myös teksti: Teemu Takatalo tapauksissa mahdollisista kustannuksista neuvotellaan (julkaistu alunperin Pispalalainen 2 / 2006) samalle viikonlopulle suunniteltu Naulantaivutus, ym- (julkaistu alunperin Pispalalainen 1 / 2005) tapauskohtaisesti, mutta ei syytä huoleen, kallista se ei päristö- ja yhteisötaidetapahtuma tuo toistamiseen väriä missään tapauksessa ole eikä tule olemaan. Kevätaurinkoisena perjantaina 21.4. 2006 Pispalan kir- Tahmelan rannassa sijaitsevaan Taidelehtoon. Vappuaattona kurpitsatalon yläkertaan aukeavan Pispa- jastoa vastapäätä seisova tyhjä talo avattiin taiteelle. lan Nykytaiteen Keskuksen yhteydessä käynnistyy Pis- Pispalan Nykytaiteen Keskus Paikallisista taiteilijoista ja aktiiveista koostuva ryhmä palan Kylätaiteilija projekti. Kylätaiteilija neuvoo, opas- Pispalan kulttuurineuvosto ry järjesti talon ja pihan taa ja auttaa taiteen tekemiseen liittyvissä asioissa, kuten Pispalan Nykytaiteen Keskus on Kurpitsatalon yläker- siivoustalkoot Hirvikatu 10: ssä. Pian valoisat huoneet materiaalivalinnoissa, tekniikoissa ja suunnittelussa, taan 31.4.2005 aukeava uusi pispalalainen kulttuuri- täyttyivät kuvataiteilijoiden maalauksista, serigrafiatöis- sekä tarvittaessa valmistaa taideteoksia Pispalan asuk- keskus. Keskus on avoinna toukokuun alusta syyskuun tä sekä piirustuksista. Yläkertaan ilmestyi elokuvateat- kaiden tarpeisiin. Kylätaitelijana toimii joukko nuoria loppuun, keskiviikosta sunnuntaihin kello 13.00-18.00. teri, ikkunalle kukkia ja pihaan nokipannukahvit sekä Pispalalaisia taiteilijoita. Pispalan Nykytaiteen Keskuksen toiminta poikkeaa hernesoppaa. On sanomatta selvää, että Pispala on ympäristönä normaalista galleriatoiminnasta siten, että keskus ku- Elokuvien ja kuvataiteen lisäksi Pispalan kulttuuri- persoonallinen ja kiinnostava. Rikas yhdistystoiminta ja ratoi eli tilaa ja tuottaa oman taidetarjontansa. Keskus neuvosto tarjosi vierailleen elävää musiikkia ja aimo an- kansalaisaktiivisuus ovat kiitettävällä työllään vaalineet on myös luontevasti avoin ja ennakkoluuloton kaiken- noksen nykyrunoa. Lauantaina nähtiin mm. J.K. Ihalai- yhteisöllistä henkeä järjestämällä monenlaista kylätoi- laisille tuoreille taideideoille ja ideataiteelle. Kesän 2005 sen vaikuttava runosovitus sekä Kusti Vuorisen ja Simo mintaa sekä tekemällä kansalaisaloitteita. Jo vanhastaan näyttelykausi koostuu monipuolisista ja korkealaatuisis- Laihosen musiikkiduo, joka viimeistään herätti uinuvan kirjavana asuinympäristönä tunnettu Pispala elää oman ta nykytaiteen ilmiöistä. Sisällöistä vastaavat paikalliset, talon. Paikalle saapuneille taiteen harrastajille ja ohikul- omituisen historiansa synnyttämää nykyaikaa. Se puo- kansalliset ja kansainväliset taiteilijat ja taiteilijaryhmät. kijoille oli otollinen hetki katsastaa myös miltä vakaasti lustaa mainettaan itsenäisenä ja itsepäisenä kaupungin- Tällä hetkellä Pispalan Nykytaiteen Keskuksen toimin- jaloillaan seisova talo näyttää sisältä. Myös sisätiloissa osana. Oma kulttuurin ylläpitäminen on tärkeä arvo, taa luotsaa joukko nuoria Pispalassa asuvia taiteilijoita: on säilynyt alkuperäinen 20-luvun tunnelma, toimivine joka vahvistaa identiteettiä, yhdistää ihmisiä ja antaa Sebastian Boulter, Heikki Halme, Vappu Kantola, Rai- kaakeliuuneineen. sielulle sen kiihkeästi janoamaa ravintoa. la Knuuttila, Steve Pedersen, Teemu Takatalo ja Valpu- Talo näytti tarjoavan erinomaiset tilat taiteen teke- Kylätaiteilija toiminnan tarkoituksena on innoittaa ri Talvitie. miseen, opettamiseen sekä esittämiseen. Paikan päällä ja auttaa pispalalaisia konservoimaan ja luomaan omaa Merkittävillä kulttuurialueilla, valtioilla ja itseään palat loksahtelivat paikoilleen. Toiset kartoittivat talon omalaatuista kulttuuriaan. Tavoitteena on saada yhtei- kunnioittavilla kaupungeilla on omat nykytaiteen mu- kuntoa samaan aikaan kun toisaalta katsottiin sopivia nen ympäristö entistä elävämmäksi ja värikkäämmäksi seonsa tai keskuksensa. Perustavana tälle on kysyntä ja tiloja pimiölle, studiolle, työpajoille, kahvilalle ja vieras- paikaksi asua ja oleilla, eli suoraan sanoen vaikuttaa sii- halu paikallisen taiteen esittämiseen ja tukemiseen, vä- ateljeelle. hen, että Pispalan pihoille ja kujien varsille syntyisi mitä estön tutustuttaminen ulkomaailman taideilmiöihin, ja Pispalan kulttuurineuvosto ry on perustettu edistä- mielikuvituksellisempia taideteoksia ihmisten iloksi ja näin yhteisön maailmankuvan rikastuttaminen. Itsenäi- mään kaupunginosalle ominaista yhteisöllistä taide- ja ihmeteltäväksi. Yksi projektin päämääristä on jo ole- sen kulttuurialueen muodostavalla Pispalalla on luon- kulttuurityötä, järjestämään kulttuuritapahtumia, har- massa olevien taidekohteiden kunnostaminen ja ylläpi- nollisesti tarve oman taideinstituutionsa perustamiseen, joittamaan kansainvälistä taidevaihtoa sekä ylläpitä- täminen. ruokkimaan, ylläpitämään ja ehostamaan väkevää pis- mään galleriaa joka tunnetaan nimellä Pispalan nykytai- Jos sinulla on idea tai vaikka vain halu taideteoksen palalaista kulttuuri-identiteettiä. teen keskus. valmistamiseksi puutarhaan, portinpieleen, postilaatik- ”Eittämättä tunnelma on nyt korkealla. Ainakaan kotelineeksi, talonkulmaan tai vaikka katolle, tule käy- tänä kesänä keskeisellä paikalla sijaitsevan talon pihoi- mään Kurpitsatalolla tai ota rohkeasti yhteyttä. Pispalan neen ei tarvitse rytöytyä hoitamattomana.” Eräs taiteili- Taidesuunnistus alkamassa (2006) / kuva Mikko Lipiäinen

52 53 Verkostoitumista, rihmastoitumista, sekä Hirvitalolla että Tahmelan rannan läheisyydessä juurtumista sijaitsevassa Taidelehdossa työskenteli liettualainen ku- vataiteilijaryhmä. teksti: Mikko Lipiäinen Andrius Seliutas, Andrius Gailiūnas, Jurgita (julkaistu alunperin Pispalalainen 2 / 2007) Balžekaitė, Eglė Nedzinskaitė, Alina Melnikova ja Dei- vis Kundrotas käsittelivät suomalaisten ja liettualaisten Lokakuisen illan pimeydessä syttyy pieni pöytälamppu. luontosuhteille yhteisiä piirteitä kuvanveiston, maalauk- Ei ihan tavallinen, vaan puun muotoinen. Sen loisteessa sen ja videotaiteen avulla. Työpajan aikana syntyi muun ranskalainen nuori nainen on juuri aloittelemassa ker- muassa Deivis Kundrotaksen haapainen veneveistos, tomustaan Alicesta, maahanmuuttajasta, joka rakastuu jonka ikiaikaisen näköinen muoto lepää nyt talviteloil- suomalaiseen ydinreaktoriin. leen asetettuna Hirvitalon pihamaalla. Hirvitalolla lokakuun 7. päivä järjestetyssä Äänial- Kansainvälisten taiteilijavierailujen myötä on pikku- kemiaa-tapahtumassa teki yllätysvierailun pariisilainen hiljaa kehittynyt monien Pispalan nykytaiteen keskuksen mediataiteilija Pauline Cournier-Jardin, joka esitti vi- kaltaisten pienien ja vaihtoehtoisten kulttuurikeskusten deotaidetta, leikkiuruilla soitettua ranskalaista iskelmää verkosto. Yhteistyöllä valtavirran ulkopuolella omaan ja nukketeatteria yhdistelevän rakkaustarinansa, jonka johtotähteensä luottavat kulttuurikukinnot niin Gentis- keskeisenä tapahtumapaikkana oli TVO:n ydinreakto- sä ja Vilnassa, kuin Prahassa ja Belgiassakin voivat pitää rin lauhdeallas. Tähän epätavalliseen tarinaansa hän oli yllä tuoreiden ja rutiiniksi muuttuneita toimintatapoja saanut innoituksensa vieraillessaan Raumalla residens- haastavien ajatusten ja tekojen virtaa. Hirvitalo yhtenä sitaiteilijana kevättalvella 2007. näistä virtauksia yhdistelevistä pisteistä pitää huolen sii- Residenssiaikanaan Pauline käväisi myös Hirvitalol- tä, että voimme sieltä poistuessamme katsella maailmaa la, ja ihastui välittömästi sen omalaatuiseen tunnelmaan. ja Pispalaa virkistyneenä, uusin silmin. Syksyllä tuli sitten hirvitalolaisille iloinen uutinen: hän tulisi vierailemaan Pispalan nykytaiteen keskuksen jär- Juurtumista jestämässä kokeellisen musiikin tapahtumassa yhdessä englantilaisen Miss Le Bombin kanssa. Ja nyt myös uusin korvin, sillä Teemu Takatalon Hir- vitalon kellarikerrokseen perustama studio poikinee Rihmastoitumista jatkossa monia mielenkiintoisia tuotoksia omaan ää- neensä luottavilta taiteilijoilta – paikallisilta ja kauem- Pauline ja Miss Le Bomb eivät toki ole olleet ainoita kan- paakin tulevilta. Vielä nimeä vailla olevan maanalaisen sainvälisiä taiteilijavieraita Pispalan nykytaiteen keskuk- musiikkipajan äänitysmahdollisuuksia on ensimmäisten sessa tänä vuonna. Elokuussa kuvataiteilija Hanneriina joukossa käynyt testailemassa tamperelainen freejazz- Moisseisen tuottamassa Performanssifiestassa vieraili kokoonpano Black Motor. Bändin fonistin Sami Sippo- belgialaissuomalainen videotaiteilijaduo Orchid Bite, lan mukaan soundi on “älyttömän hyvä, intiimi ja läm- joka tykitti videoperformanssissaan fiesta-yleisölle my- min”. Kehuja sai myöskin talon kotoinen, positiivinen kistävää visuaalista naisenergiaa ja hypnoottista medi- ilmapiiri. asurrealismia. Hirvitalon ohjelma Taidesuunnistuksen aikana (2006) Aikaisemmin kesällä Pispalan nykytaiteen keskus jär- jesti myös kaksiviikkoinen Ratas-työpajan, jonka aikana

54 55 Matka Užupiksen tasavaltaan - kesterin johdolla, joka päättyi Enkelin aukion lavalle. Ja- Hirvitalon työntekijän raportti eltiin Užupiksen seteleitä jota vastaaan sai tuopin olutta paikallisesta. Ohjelma jatkui aukiolla Vilnan kaupungin teksti: Sebastian Boulter pormestarin puheella, Užupiksen kansallishymnillä ja (julkaistu alunperin Pispalalainen 2 / 2008) teatteri- sekä musiikkiesityksillä.

Užupis on Liettuan pääkaupungin Vilnan kaupunginosa, Matka paikkaan jota ei ole jolla on hyvin paljon samanlaisia piirteitä kuin Pispalal- la. Siitä en ole varma onko Pispalalla ollut niin laajasti Toisena matkapäivänä astun kahvilaan taskussani uzas seuraavia pyrkimyksiä, mutta Užupis on julistautunut –seteli. Puolelta päivin Užupiksen kadut ovat hiljaiset. itsenäiseksi tasavallaksi. Kahvilassa on vain pari asiakasta, Presidentti Lileikis, Heillä on perustuslaki, kansallishymni, lippu, posti- elokuvaohjaaja ja muusikko, nauttii siellä jotain aami- merkki, raha jne. Kaikkea mitä nyt tavallisellakin valtiol- aisen tapaista. Tilaan kahvin jolloin Cepaitis, kirjailija la yleensä on. Mutta Užupis on kuitenkin ennen kaikkea ja Užupiksen boheemi utopisti, astuu sisään. Hän oli mielentila, kuten Romas Likeikis, Užupiksen Tasavallan hiljattain antanut haastattelun France Inter –radioka- presidentti on asian ilmaissut. Aprillipäivä on Užupiksen navalle ja ranskalainen Christoph Cousin oli julkaissut Tasavallan itsenäisyyspäivä. kirjan nykyutopiasta, joka sisälsi kaksi lukua keskuste- Tomas Čepaitis on Užupiksen ulkoasiainministeri ja lua aiheesta Čepaitisin kanssa. Istumme alas Lileikisin on Lileikisin ohella jäsenenä Užupiksen pingviinit –tai- seuraan. Čepaitisin ja Lileikisin kehuskeltua ja moitittua teilijaryhmittymässä, joka oli perustamassa Užupiksen toisensa ja edellispäivän tapahtumat läpi käytyä, en voi Tasavaltaa Vilnassa vuonna 1997. Siitä lähtien hän on olla ottamatta esille Čepaitisin mainitsemaa, Christoph kutsunut ja nimennyt kulttuurialan ihmisiä Užupiksen Cousinin julkaisemaa kirjaa. Kirja siis käsittelee utopis- Tasavallan suurlähettiläiksi. Yksitoista vuotta itsenäisen tisia ilmiöitä nykypäivän maailmassa. Yksi osa Cousinin Užupiksen Tasavallan perustamisesta lähtien on kyseisiä tutkimusta käsittelee Užupista. Lileikis yhtyy keskuste- suurlähettiläitä kertynyt Čepaitisin toimesta yli 180. Tu- luun. Užupiksesta ja utopiasta puhuessamme ilmaantuu levan heinäkuun 1. päivänä alkaa Uzipiksessa Čepaitisin keskusteluumme uudenlainen termi užotipa. Hiljaiset suunnittelema ja Pispalan nykytaiteen keskuksen yh- kadut ja elämä kahvilan ulkopuolella tuntuvat loitto- Užupio Meno Inkubatorius taidegalleria (2009) / kuva Mikko Lipiäinen teistyökumppanin, Užupiksen taidekeskuksen, Užupio nevan meistä. Čepaitis johdattelee keskustelua utopian Meno Inkubatoriuksen järjestämä Užupiksen suurlähet- ja Lileikis Užupiksen näkökulmasta jolloin nämä kaksi tiseen, idealistiseen ja mahdottomaan täydellisyyteen, kojen ominaishengestä. Pispalan tutkimusta varten hän tiäiden Monmartre –edustajakokous. Tämä eri puolilla aihetta kietoutuvat ja sulautuvat toisiinsa. Löysin You- myyttiin. Ymmärrän että myytti on tarvinnut metaforan luettelee lähtökohdikseen turismin, antopologian, järvet Eurooppaa oleville luoville yksilöille ja yhteisöille tar- tubesta vuoden takaisen, 10. itsenäisyyspäivän Lileikisin ja Užupis on tämän myytin eräänlainen muodonmuu- ja kääpiöt. Matkan ajankohta suunnitellaan elokuun lop- koitettu festivaali on kunnianosoitus 1900-luvun vaih- tv-haastattelun jossa hän kuvailee Užupiksen Tasaval- tos. Henkilökohtaisen kokemukseni pohjalta voin yhtyä puun, Pispalan nykytaiteen keskuksen kolmannen Per- teen Monmartrelle. Festivaalin motto on ”Luova vapaus taa paikkana, joka ei ole maailmankartalla mutta jolla kaikkiin kuvauksiin Užupiksen mentaliteetista, josta formanssifiestaan aikaan. = luovat ihmiset = luova yhteisö = vapaa maailma.” on oma karttansa. Tässä Lileikis on ilmeisesti viitannut Čepaitis ja Lileikis ovat puhuneet. Tiedostan olevani hy- Saavuin Aprillipäivänä Užupikseen jossa juhla oli utopia-sanan syntyperään. Užupiksen Tasavallan 41 py- vin erikoisessa paikassa, joka kyllä on – jossain. jo täydessä vauhdissa. Užupiksen sillalla oli perinteek- kälää käsittävä perustuslaki nojaa hyvin pitkälle ihan- Keskustelun päätteeksi sovimme Ulkoasiainministeri si muodostuneet tullivirkailijoiden tarkastukset sillan nekuviin yhteiskunnassa elämiseen ja on idealistinen Čepaitisin kanssa hänen vierailustaan Pispalaan. Lähet- ylittäjille. Leiman sai kämmenselkään jollei passia tullut sekä käytännönläheinen mihin utopistinen käsite juuri täisin hänelle eräänlaisen virallisen valtiovierailukutsun, mukaan. Paraati kiersi Užupiksen kujia vaskipuhallinor- perustuu, mutta termi viittaa kuitenkin usein optimis- Čepaitis tekee ulkomaanvierailuillaan tutkimuksia paik-

56 57 Yes, yes, yes! Right on! der-taiteeseen. parhaan veistospuiston joukkoon maailmassa, mutta ryhmän esityksissä koeteltiin yleisön leikkisyyttä. Mie- Hänen ystävänsä oli saanut haltuunsa mielisairaalas- eräänä päivänä tätä ihmeellistä humanismin laulua ja sa- het ja naiset pistettiin vastakkain jonoon huuteleman teksti: Erkki Pirtola sa kuolleen mexikolaisen Martin Ramirezin 16 piirros- tojen asanoiden joogapuistoa voi ehkä katsella vain Veli ilkeyksiä toisilleen ja ryömimään ”häpeähaaraa”. (julkaistu alunperin Voima 8 / 2010) ta. Sattumalta säästyneet teokset nousivat outsider-tai- Granön kirjasta. Hauska terapeuttinen nykykansantanhu, jota voi suo- teen pörssissä lähes miljoonaan dollariin, josta Steve sai Kun kerron Stevelle tästä, hän sanoo: ”Let’s go there!” sitella jokaiseen takavittuilevaan työyhteisöön. Samaisen ”Bush romahdutti Amerikan & poliiseja on joka pai- välittäjänä noin 10 prosenttia. Hän tarkoittaa, että vain konkreettinen väliin meno voi porukan omat esitykset ”huumekoukku” ja ”tullihirviö” kassa”, taiteilija Steve Vanoni perustelee, miksi haluaa Tällä rahalla Vanoni loi oman kokoelmansa. Siitä pelastaa tällaisia paikkoja jälkipolville systeemin van- esittivät juuri ne pelkosävärit, joilla rahalla rasvatut ra- muuttaa Suomeen. Äkkirikastunut kalifornialainen pisti Hirvitalossa oli kesällä esillä osa. Teoksista mukana oli- daaleilta. Päättäjiä ei liikuta se, että yleisö tykkää ITE- kenteet pelaavat ihmisten päitten menoksi. hetkeksi Tampereen Hirvitalon ihan sekaisin. vat vain ne, jotka Steve pystyi tuomaan kapsäkissä: kes- teoksista ja ennemmin katselisivat niitä ja antaisivat pus- Kolmen naisen Juurikasvu -ryhmä esitti hauskimmat ”Olen tehnyt taidetta kolmivuotiaasta, ja se on ainut keisiä vammaistaiteilijoita sekä Raw Vision -lehden kan- kutraktorin riehua nykytaiteen museoissa! Rönkkösen missikisat ever. Siinä kruunattiin ”Piss Suomi”. syy, miksi teen sitä yhä.” sikuvatähti William Thomas Thompson, joka saatuaan puiston voisi muuten pelastaa yhden pönäkän julkisen Tekovalkohampaiset plakatut missiasuiset sussut ki- Sacramentolainen renegadetaiteilija Steve Vanoni vision maailmanlopusta alkoi pakonomaisesti maalata veistoksen hinnalla. sailivat pissaamisessa. Miss Pissikset saivat raikuvat voi- ampuu alastomia painijoita spagetilla ja väreillä itse- Apokalypsia huolimatta siitä, ettei ollut koskaan ennen Hirvitalon tunnelmalliseen pihapuistikkoon nousi- tonhuumeet kuten oikeatkin valemissit. tekemällään jylisevällä Pulssi Jet -tykillä Kalifornian koskenut pensseliin. kin melkoinen veistosrytö, josta Mia Änäkkälän Oil On Intiasta suomeistunut monitaituri Suvadeep Das outsider-areenoiden villeissä happeningeissä. Vanoni Kulttuuria ei ole se, mitä instituutiot määrittelevät, Waves vavahdutti Steveäkin. Teos on kannanotto Mek- ja lauttailija Sami Maalas pistivät porukan tanssimaan osallistuu art-car-skeneen tuunatuilla autoillaan, jotka vaan se, mitä ihmiset luovat. Tämä asiahan on nykymaa- sikonlahden öljyaaltoihin, öljysotiin ja öljyvärimaalauk- hulahulaa autonpyörien sisäkumeilla ja yrittivät lopulta ovat läpiväsättyjä, maalattuja kollaasikärryjä, joilla on ilmassa nurinniskoin. Kaliforniassa, Schwartzeneggerin seen. Öljyvahinkoja kaikki tyynni. tehdä niistä lautan Pyhäjärveen. kuitenkin ajolupa. hippilandiassa ITE-kulttuuri on vainottua. Nyt Vanonilla on kova hinku muuttaa Eurooppaan, Kaikki illan esitykset olivat kuin näytöksiä uudesta Esitykset ovat varsinaisia naamiopeijaisia, joihin Ste- Steve yritti pelastaa kotinsa lähistöllä asustaneen nimenomaan Viroon ja Suomeen. sosiaalisesta leikistä, joka väistämättä kumoaa vanhat ve Vanoni maskeerautuu itsekin huolellisesti. Meksiko- Duke Cahillin jättiläisveistoksia, jotka joutuivat pusku- ”Bush romahduttii Amerikan, ja poliiseja on joka vakavat art-rattaat. lainen räikeä kuolemanhuumori ja amerikankitsch on traktorin alle taiteilijan kuoltua. Osan hän pystyi siirtä- paikassa.” niissä sisäkkäin maukkaana karnevalistisena truuttana. mään suojaan, mutta nyt nekin joutuivat tihutyön tuho- Ehkä näemme jo ensi kesänä Vanonin taideautoshow’n Steve pitää hauskaa autoillaan myös Tallinnassa Non amiksi. Suomessa! Grata -ryhmän kanssa. Komea naispoliisi oli kerran py- ”Nämä pihamaateokset ovat hyvin haavoittuvaisia. säyttänyt Steven riemuraudan ja sakottanut 200 dollarin Yhteiskunta ei tiedä miten suhtautua niihin, ne ovat tik- Maailman paras paikka - edestä, koska ”hänellä oli auton katolle niitatussa istui- ku sen silmässä. Jolleivät omaiset tai joku asialle omis- Hirvitalo on uuden ajan enne messa matkustaja ilman turvavyötä”. tautunut suojele niitä, paikka myydään ja teokset tuho- Normaaliolossakin scifileffatähden näköisen Vano- taan. Vaikka Amerikassa on laki, jonka mukaan taiteen Steven mielestä Hirvitalo Tampereella on ”the best pla- nin ”yes-yes-yes, right on” -heimohuudot kaikuivat tuhoaminen on rikos, ei näistä pihamaateoksista piitata, ce in the world!”. Kauniin kaksikerroksisen puutalon heinäkuussa viikon ajan Tampereen Hirvitalolla. Hän koska ei tajuta, että teokset sisältävät valtavan kultturi- tunnelmaa eivät häiritse normaaligallerioitten portsarit, innosti pirkkalaisia ITE-taiteilun riemuihin roskataide- sen arvon ja ne tulisi säilyttää.” vaan tila, teokset, keittiö ja toimisto nivoutuvat toisiinsa työpajassa. Tämän voi allekirjoittaa Suomessakin. Tällä hetkel- filosofiseksi luolastoksi, jota ylläpitää vaihtuva joukko Performanssi-illassa Vanoni säesti haitarillaan Roi lä Veijo Rönkkösen patsaspuisto Parikkalassa on uhan osallistuvia nuoria. Vaaraa, joka työnsi päänsä maan sisään kurkistaakseen alla. Rönkkösen puistossa koko maailman kansakunnat Se on Pispalan nykytaiteen keskus ja lajissaan edellä- undergroundin tilaa. ovat läsnä veistettynä betonista juuri niin ekspressiivisen kävijä Suomessa. Pian pystyynkuollut julkinen museo- Steve Vanoni on elänyt ikänsä Sacramenton tai- kiinnostavasti, että se vetää ihmisiä puoleensa. laitos romahtaa, ja tulevaisuus on tämänkaltaisissa toi- teilijayhteisöissä hylätyissä tavarataloissa ja pitänyt Päättäjille ne ovat kauhistus, koska hahmothan nau- mintakeskuksissa, jotka säteilevät ideoita ympäristöön. outsider-galleriaa. Työskenneltyään ammatikseen ke- ravat villisti tekohampaissaan! Outsider-taidetta käsitte- Hirvitalossa vallitsee nauru, ja se näkyy teoksissa ja hitysvammaisten kanssa hän tutustui enemmän outsi- levä Raw Vision on määritellyt Rönkkösen paikan sadan performansseissa. Virolaisten nuorten c.n.o.p.t-taide-

58 59 Hirvitalo maailmalla, maailma Hirvitalolla son, muusikko ja entinen terästyöläinen, joka sittemmin Kulttuurihistorialliset arvot tutuksi koostamassa Suomen romaneja käsittelevässä videodo- oli ryhtynyt akateemiselle uralle Teessiden yliopistos- tietokoneanimaatioilla kumenttikavalkadissa. Samassa yhteydessä nähtiin myös teksti: Mikko Lipiäinen sa. Steve oli sorvannut Animex -festivaalille Saltburnin ohjaaja Katariina Lillqvistin nukkeanimaatioita. (julkaistu alunperin Pispalalainen 1 / 2011) mittoihin sopivan lisätapahtuman, joka Hirvitalo maa- Aallonmurtajasta tehdyillä animaatioilla on pyritty teke- Etenkin romanikulttuurin teemapäivä onnistui he- ilmalla, maailma hirvitalolla muistutti paljon kotoisia mään sen kulttuurihistoriallista arvoa paremmin tunne- rättämään keskustelua ja vuorovaikutusta. Tunnelma oli Hirvitalo on viime aikoina ollut erityisen kansainväli- Pispalan vilkkareitamme. Tapahtuman keskukseksi oli tuksi kyläläisille ja vaikuttamaan päättäjiin sen suojele- lämminhenkinen ja avoin, ja tapahtuman jälkeen alet- nen; se on muun muassa liittynyt osaksi Baltian- ja poh- valittu Yhteisöteatteri, siro punatiilinen rakennus, joka misen puolesta. Animaatioiden avulla on myös pystytty tiinkin jo ideoida lisää romaniaiheisia tapahtumia yh- joismaiden välistä kasvitietoverkostoa, isännöinyt maa- oli toiminut aikaisemmin kirkkona. Dokumenttimme esittämään visioita murtajan tulevaisuuden käytöstä sekä dessä Pertin kanssa, jolla oli visio historiallisen romani- ilmanluokan kuvataiteilijan ja ITE-taidekeräilijän, Steve näytettiin tässä tilassa osana ohjelmaa, joka sisälsi ani- luomaan epämuodollisia kohtaamisia päättäjien ja kylä- leirin rakentamisesta kesän ajaksi Pispalaan. Vanonin Tampereen vierailua ja osallistunut globaalia maatioita, joista valtaosa oli kyläläisten itsensä tekemiä. läisten välille niin, että myös päättäjät ovat osallistuneet nuorison mediakulttuuria laajasti käsittelevään näytte- Kiitos Steven rennon ja maanläheisen olemuksen, tun- animaatioiden tekoon. Ehkäpä vastaavanlaista virtuaa- lyyn Dortmundissa. nelma tilaisuudessa oli välitön. Erityisesti mieleeni jäi limaailmassa tapahtuvaa yhteisöteatteria voisi kokeilla Viimeisimpinä esimerkkeinä hirvitalolaisten kovasta tilaisuudesta kohta dokumentistamme, jossa Ismo haas- täällä Pispalassakin - esimerkiksi Ryytimaiden suhteen? kansainvälistymisinnosta käy hyvin osallistumisemme tattelee äitiään, joka esityksessä tuntui kuin keskustele- Animex -tietokoneanimaatiofestivaaleille Englannissa van suoraan yleisön kanssa. Kulttuurit kahvilla sekä osana rasismin vastaista päivää järjestetty Kulttuu- rien kahvila, joka tarjosi mahdollisuuden kohdata maa- Yhteisöteatteria virtuaalimaailmassa Maaliskuussa Hirvitalo muuttui hetkeksi Kulttuurien hanmuuttajia ja vähemmistökulttuurin edustajia heidän kahvilaksi, joka houkutteli monenlaista uutta yleisöä esitellessä kiinnostuksen kohteitaan ja asiantuntemus- Steven järjestämän illan loppuhuipennukseksi näytettiin tutustumaan ihmisiin ja kulttuureihin ympäri maail- taan kulttuurin eri saroilta. Tom and Barry Go Back -animaatio, jonka päätähtenä maa. Kuvataiteilija Stina Riikosen johdolla toteutetun oli kylä itse ja erityisesti vanha kulttuurihistoriallisesti kuusipäiväisen tapahtumakahvilan jokaisella päivällä oli Saltburn - Pispalan sisarkylä? arvokas aallonmurtaja, joka oli alueen hallinnon toimes- kulttuurinen tai alueellinen teema ja sen mukaista ohjel- ta päästetty pahasti rapistumaan. Tämän maamerkin maa sekä pientä purtavaa. Virallisen ohjelman väliin oli Markus Petz, Ismo Torvinen ja minä saimme tilaisuu- ympärille rakennettu tarina oli käsikirjoitettu, näytelty päivittäin varattu aikaa myös yleisön omille esityksille, den vierailla pienessä, asukasmäärältään noin Pispalaa ja kuvattu Steve Thompsonin avustamana virtuaalimaa- tarinoille ja keskustelunavauksille liittyen kunkin päivän vastaavassa Saltburnin kylässä, jossa tekemämme Lost ilmassa, jonne kylän tarinankerronnan kannalta tär- aihepiiriin. in Globalisation -dokumentti sai ensi-iltansa osana Ani- keimmät rakennukset oli mallinnettu. Siellä kyläläiset Osana rasismin vastaista viikkoa järjestetyssä ohjel- mex -festivaalia. Thaimaalaisten marjanpoimijoiden ohjasivat erilaisia tietokonehahmoja, joista osa esitti hei- makokonaisuudessa kuultiin muun muassa FM Kalle vaikutusta käsityksiin suomalaisista jokamiehenoikeuk- tä itseään. Kananojan ajatuksia afrikkalaisista identiteeteistä, tu- sista pohtiva animaatiomme oli toteutettu tekniikalla, Illassa esitetty video oli jo sarjassaan kolmas ja kes- tustuttiin zimbabwelaiseen musiikkimaailmaan Hilton joka oli tullut jo isolle joukolle kyläläisiä tutuksi. Se oli kittyi tällä kertaa aallonmurtajan historian esittelyyn Marowan johdolla, opittiin perustietoja Somaliasta Pir- kuvattu suositussa Second Life -virtuaalitodellisuudessa, dramaattisin ja hauskoin kääntein. Myös itse tilaisuuden kanmaan somaliyhdistykseltä, tanssittiin bulgarialaisia jota saltburnilaiset myös olivat hyödyntäneet omaa kult- dramaturgiassa tapahtui yllätys: satakunta lasta, jotka kansantansseja Lyubomira Vasilevan opastuksella, kat- tuuriperintöään, vanhaa aallonmurtajaa käsittelevissä näyttelivät videossa ensimmäisen maailmansodan ai- seltiin videoita Perusta ja syvennyttiin argentiinalaisen videoissaan. kana pommitetun kyläkoulun oppilaita, herättivät ylei- tangon filosofiaan video-DJ:n avustamana. sössä hämmästystä yhtyessään kesken esityksen videon Myös suomalaisuus oli edustettuna romanikulttuurin Saltburnin vilkkarit loppupuolella esitettyyn yhteislauluun, jonka olivat salaa ohjaaja ja laulaja Pertti Palmin pienoisnäyttelyssä, joka opetelleet ulkoa. perustui Suomen sodissa taistelleiden romanimiesten Animex -festivaalin Saltburniin oli tuonut Steve Thomp- valokuviin, sekä mestarikansanlaulaja Hilja Grönforsin

60 61 Talo, tila ja paikka na on korvaamaton. Se saa esteettisiä ja tunneperäisiä arvoja ja merkityksiä, jotka ovat taloudellisesti mittaa- teksti: anonyymi tekijä mattomia. Paikkaan kiinnittyvä järkeily ei ole länsimai- (luettavissa internetissä http://fi.theanarchistlibrary. selle ajattelulle tyypillistä valloittamiseen, hallitsemi- org/library/tuntematon-talo-tila-ja-paikka) seen ja hyödyntavoitteluun perustuvaa järkeä, vaan se on paikkaa pitävää, sitä säilyttävää. Paikasta pitävät siis Mitä eroa on talon valtaamisella ja sen vapauttamisella? myös pitävät paikkaa: he eivät halua alistaa sitä yksilöl- Tarvitseeko vapaus lisää tilaa vai enemmän paikkoja? lisen tai yhteiskunnallisen hyödyn tavoittelulle, vaan haluavat käyttää sitä säilyttäen. Paikkaan sitoutunut järki ** Tila on tasavertainen esteettisyyden, aistillisuuden, empaat- tisuuden kanssa. Paikallinen järki ei pyri pakottamaan Tila on hallinnan kohde. Se on joko yksityisen tai julkisen enempää tunteita ja aisteja kuin toisia otuksiakaan sen (valtio, kunta, yhdistys, ”hallitus”) omistussuhteen ja alaisuuteensa. rationaalisuuden kautta hallittua. Ihmisten suhde tilaan Hyödyn tavoitteluun perustuva rationaalinen hal- on yhdentekevä: tila on abstrakti, vieras ja vieraannutta- linta, niin yksityinen kuin julkinenkin, näyttää paikan va, tuntemattomien, vieraiden ja yhdentekevien ihmis- ja sen pitäjien silmin katsottuna aina ulkopuoliselta ja ten ja rakennusten (metsän tapauksessa myös eläinten, pakottavalta. Ydinjätteen loppusijoittaminen, kaivoksen puiden ym. otusten) kansoittama. Toiminta tilassa on perustaminen, moottoritien tai uuden kaupunginosan pääasiassa hyvien tapojen säätelemää pidättyvää käyt- rakentaminen voi julkisen hallinnon ”puolueettoman” täytymistä. selvityksen mukaan olla yhteiskunnan edun kannalta Kamppailut tilan hallinnasta käydään aina tällä yk- hyvinkin järkevää ja välttämätöntä, mutta mille tahan- sityisen ja julkisen akselilla. Esimerkiksi mielenosoi- sa jotain paikkaa korvaamattomana pitävälle yhteisölle tuksissa ja kadunvaltauksissa on kysymys nimenomaan sietämätöntä. tilan haltuun ottamisesta, jonkun tilan ja sen käytön hallitsemisesta. Kadunvaltaukset perustellaan tavalli- ** Modernin valta: paikoista tiloja sesti julkisen tilan ja julkisen liikenteen puolustamise- na kaupunkitilan ja liikenteen yksityistämistä vastaan. Pidetyistä paikoista voidaan haltuunoton keinoin teh- Niissä puolustetaan kaupunkitilan hallitsemista julkisen dä – ja on tehty – yhdentekevää tilaa. Tämä edellyttää rationaalisuuden keinoin, yksityisen rationaalisuuden paitsi paikan, myös siitä pitävien ja sitä pitävien yhtei- koettua mielivaltaa vastaan. Tilan valtaamisella ei siis söjen alistamista yksityisen tai julkisen rationaalisuuden ole mitään yhteistä vallan kumoamisen kanssa, vaan se ja hallinnon alaisuuteen – mahdollisesti myös heidän puolustaa julkista valtaa yksityistä valtaa vastaan. häätämistään paikasta hallinnan ja (yksityisen tai julkisen) hyödyntavoittelun edestä. Tässä ei ole juurikaan Itsensä valtaamisen, laiskuuden, kekseliäisyyden ja yllättävän toimeliaisuuden tilan peruskivi ** Paikka merkitystä sillä, kuinka despoottisesti tai demokraatti- Kuva Ilpo Mikkonen sesti tämä omistus ja hallitseminen toteutetaan: se joka Jos kaupungissa asuvalle metsänomistajalle metsä tila- tapauksessa syrjäyttää yhteisön yhteisymmärrykseen na merkitsee vain hyödynnettävää resurssia, jota hänen (konsensukseen) ja jakamiseen perustuvan elämän, täytyy hallinnoida niin että se tuottaisi mahdollisimman asettaen niiden tilalle omistuksen ja hallitsemisen käsit- paljon voittoa, niin paikalliselle yhteisölle metsä paikka- teet ja käytännöt.

62 63 Niin keskiajan Euroopassa kuin nykypäivän Ama- ole alistettu yhteisöä yksilön edulle kuin yksilöä yhtei- tee vastuunsa, tietää kuinka konflikti- tai kriisitilanteis- mintaan sekä kenties pyrkimys mahdollisimman laajaan zonasissakin modernisaation ytimessä on paikoissa sönkään edulle. Ne ovat perustuneet mutuaalisuuteen, sa toimitaan. Parhaimmillaan toiminta on luonteeltaan yksimielisyyteen ja yhdenmukaisuuteen elämän ja aja- elävien yhteisöjen paikan haltuunottaminen, ihmisten toisten (ei vain ihmisten) sisäisen arvon ja tahdon kes- spontaania ja sen periaatteita voidaan muuttaa tarvitta- tusten rikkauden kustannuksella. Yhteisöllisten paikko- erottaminen paikasta, sekä paikan ja siitä erotettujen kinäiseen tunnustamiseen ja keskinäiseen apuun. Val- essa hyvin joustavasti, muuttuvien tilanteiden mukana jen vapauttamisessa tavoitteena on sen sijaan lemmen ihmisten alistaminen valloittajan yksityisen tai julkisen loituksen lopettaminen ja vallan kumoaminen merkit- eläen. Johtajuus, sikäli kun sitä ilmenee, on aina tilanne- nostattaminen vierauden ylittämiseksi, luottamuksen hyödyn tavoittelun välineiksi. Modernisaatio tarkoittaa seekin sellaisten keskinäisten suhteiden luomista, jotka sidonnaista ja väliaikaista. löytämiseksi ja pelon hälventämiseksi. Nämä ovat vält- villeille persoonallisuuksille, kaikkien elollisten sisäiselle eivät ole valtasuhteita – ja paikkojen vapauttamista täl- tämättömiä edellytyksiä meihin ohjelmoidun sisäisen luonnolle tilaa antaneiden paikkojen ja niitä säilyttäen laisten suhteiden luomista varten. Sellaiset kysymykset ** Talo julkisena tilana kurin, pidättyvän käyttäytymisen ja ”itsehallinnon” val- pitäneiden vallattomien yhteisöjen – sanalla sanottuna kuin kenellä (millä luokalla, sukupuolella, ikäryhmällä lan kumoamiseksi. Sisäisen pelon vallan kumoaminen pitäjien – valloittamista. Ihmisistä tulee työntekijöitä ja tms.) tai missä (pääkaupungissa, naapurustoissa, työ- Jos talo puolestaan vallataan julkiseksi tilaksi, syntyy puolestaan antaa radikaalissa ja spontaanissa suorassa paikoista luonnonvaroja; molemmista tulee yhdente- paikalla) valta on, tai onko valta yksityistä vai julkista, välittömästi ongelma tilan hallitsemisesta, sen hallin- toiminnassa tarvittavia voimia, luovuutta ja lempeää keviä, hyödynnettäviä resursseja, joiden tuotannon te- despoottista vai demokraattista, eivät ole vallan kumoa- noimisesta. Siitä voi aluksi tulla rajoittamattoman pää- päättäväisyyttä. hokkuutta hallitsee joko julkinen (demokraattinen) tai misen kannalta merkittäviä. syn (”open access”) tila, jossa kukaan tai mikään taho ei Todellisessa talonvapautustilanteessa ero yhteisölli- yksityinen (despoottinen) hallinto. Ihmisten erottami- ole vastuussa, jossa ei ole mitään ohjaavia periaatteita sen ja julkisen välillä ei tietenkään ole jyrkkä ja yksise- nen pitämistään paikoista ja yhteisöistä ja sitä seurannut ** Talo pidettynä paikkana konflikti- tai kriisitilanteiden ratkaisemiseksi ja jossa litteinen. Valtauksen takana voi olla väljä yhteisö, joka paikkojen, ihmisten ja eläinten alistaminen tuotannon kukaan ei oikein tiedä kuka tai ketkä asioista päättää. haluaa talon sekä omaan että julkiseen käyttöön. Omien välineiksi (yhdentekeviksi luonnonvaroiksi, synnyttäjik- Talonvaltaukset ovat tapauksia, jotka voidaan perus- Julkisessa tilassa tai talossa ei toimi vieraantumaton (tai toimensa ja tavoitteidensa määrittelemiseksi yhteisön si, orjiksi, palkkatyöläisiksi, tuotanto- ja koe-eläimiksi tella joko julkisen tilan luomisena ja haltuunottona tai vieraudesta eroon pyrkivä) yhteisö, vaan se on toisilleen pitäisi kuitenkin tehdä itselleen periaatteellisesti selväksi jne.) massamittakaavassa on luonut niin sosiaalisen, ani- yhteisöllisenä projektina. Talon valtaamista julkiseksi väistämättä enemmän tai vähemmän vieraaksi jäävien onko kyseessä ensisijaisesti julkinen valtaus vai yhteisöl- maalisen kuin ekologisenkin kriisin sellaisena kuin sen tilaksi voi hyvällä syyllä kutsua juuri valtaamiseksi: se yksilöiden kohtaamispaikka. linen vapauttaminen. Julkinen ja yhteisöllinen toiminta nyt mielissämme ja kehoissamme tunnemme. vallataan julkisen rationaalisuuden hallittavaksi. Jälkim- Konfliktien ja ongelmien ratkaisemiseksi julkinen eivät myöskään ole toisiaan poissulkevia, ja julkiset ta- Pitäjistä ja niiden yhteisymmärrykseen perustuvasta mäisessä tapauksessa sen sijaan on kyseenalaista kutsua tila tarvitsee muodollista hallintoa, jolla käytännössä on pahtumat ovat kieltämättä tarpeellisia liikkeen viestin, tietoisuudesta erotetuista ihmisistä tulee toisilleen vie- tapahtumaa talon valtaukseksi: sen sijaan kyseessä on hallitusvalta tilan käytön suhteen. Tällaisen hallituksen tai viestien välittämiseksi. Yhteisö voi pitää itsellään va- raita ja tuntemattomia yksilöitä. Paikallisten ihmisten pikemminkin talon vapauttaminen orastavan yhteisön valta on väistämättä aina ylivaltaa, joka perustuu yksilöl- pauden päättää paikan käytöstä, mutta tästä huolimatta anti-identiteetti (paikan ja yhteisön kanssa jatkuvassa käyttöön. lisen ja yhteisöllisen vastuun luovuttamiseen päättävälle pitää paikkaa osan aikaa avoimena myös yleisölle tai tar- vuoropuhelussa elävä, epävarma ja toisten sisäiselle luon- Yhteisön käyttöön vapautettu talo muodostuu yhtei- elimelle tai johtaville henkilöille. Johtajuus kiinnittyy jota tilaa muille yhteisöille ja yksityisille – varsinkin jos nolle, erilaisuudelle tilaa antava minä-käsitys) korvataan sölleen pidetyksi, yhteisölliseksi paikaksi, lempipaikaksi. tällöin epäpersoonalliseen instituutioon, joka voi dele- vapautettavista paikoista tai väestä on pulaa. yksilöllisellä identiteetillä: pysyvyyteen, ikuisuuteen ja Siihen syntyy tunneside, jonka arvoa ei mitenkään voi goida sitä valituille henkilöille. Sen sijaan että johtajuus Jos paikkojen puute ei kuitenkaan ole ongelma, olisi varmuuteen pyrkivällä jäykällä minä-käsityksellä, joka perustella rationaalisin tai taloudellisin argumentein. olisi jotain tarpeen mukaan väliaikaisesti ilmenevää, se yhteisön kenties parasta keskittyä omaan toimintaansa rakentaa itseään toisia (”erilaisia”) vastaan. Yksilöllisen Yhteisöllinen paikka on radikaalisti yhteiskunnan vas- muodostuu osaksi johtamaan valittujen henkilöiden ja pyrkiä edistämään uusien ryhmien ja yhteisöjen syn- identiteetin syvin, vankkumattomin ja usein tiedosta- tainen. Yhteisöllisen paikan vapauttaminen ja luominen identiteettiä. tyä, sekä kannustaa ja auttaa näitä uusien talojen ja paik- mattomin osa on kansansivistyksen ja koululaitoksen on yritys kumota yhteiskunnallisen tilan vieraus ja tuo- kojen vapauttamisessa. Vapaiden paikkojen ja yhteisöjen tuottama kansallinen identiteetti, joka on välttämätön hon vierauteen liittyvän muodollisen, kohteliaan käyt- ** Pieni on kaunista määrän kasvaessa yhteisöt voivat myös jakaa vastuuta toisilleen vieraiden ihmisten liittämiseksi keinotekoi- täytymisen pakkovalta. julkisten tapahtumien pitämisessä. Sieninä maailmaan seen mielikuvitusyhteisöön, kansalliseen yhteiskuntaan. Vapautetut paikat – olivat ne sitten taloja tai metsiä Julkiseen käyttöön vallatusta talosta syntyy luontevas- pulpahtelevien vapautettujen paikkojen ja niitä pitävien Jako yksilöihin ja yhteiskuntaan, samoin kuin jako – ovat paikkoja joissa sekä yksityinen että julkinen val- ti (yhteiskunnallinen) sosiaalikeskus. Tällaista julkista yhteisöjen rihmastoituminen, keskinäinen solidaarisuus yksityiseen ja julkiseen valtaan, on modernin vallan ta kumoutuvat. Tällöin yhteisö päättää vapautetun tilan keskusta luonnehtii pyrkimys toiminnan keskittämisek- ja tarvittaessa yhteinen puolustautuminen yksityistä ja tuottamaa. Paikalliset yhteisöt eivät ole olleet individu- käytöstä ja toiminnasta yhdessä, yhteisymmärryksessä si ja kasvattamiseksi, mahdollisimman suuren joukon julkista valtaa vastaan ovat vahvuuksia, jotka yhteiskun- alistisia eivätkä kollektivistisia, niissä ei sen paremmin (konsensus); yhteisö päättää toimintaperiaatteet, tun- saamiseksi mukaan keskuksen yhteiskunnalliseen toi- nallisilta keskuksilta puuttuvat.

64 65 *** Taiteen mahdottomuus ja uusi taide kiteytyy länsimainen rationaalisuus, joka perustaa koko ymmärryksensä edellä esitettyyn rakenteeseen. Pyrkimys lopulliseen, ikuiseen ja kuolemattomaan muo- teksti: Teemu Takatalo Ajattelurakenteen yleisyys on helpommin käsitet- toon – identiteettiin – on Kulttuuri-projektin luoma, tävissä käytännöllisemmän esimerkin kautta. Yleisesti elämän kannalta tuhoisa harha. Yllä olevat tutkielmat Tämä teksti on syntynyt osana oman taiteellisen positio- ottaen kaiken tiedon ajatellaan olevan kielen tavoin so- – kuten niiden kirjoittajatkin – ovat eläviä luonnoksia. ni hahmottamista maailmassa, joka on erilaisten kerron- siaalisesti rakentunutta. Kukaan ei voi luoda kielellisiä Ne eivät väitä olevansa täydellisiä, eivätkä pyri saavut- nallisten ja visuaalisten spektaakkelin valtaama. merkityksiä yksin, vaan ne muodostetaan aina yhdessä. tamaan missään vaiheessa lopullista, ikuista, pysyvää Olen seuraavassa aikeissa kulkea erinäisten filosofis- On siis olemassa sosiaalinen ympäristö, jossa ihminen muotoa. Tutkielmia sopii käyttää sellaisenaan, lainata ten ja kulttuurihistoriallisten fragmenttien kautta siihen on osana, ja varsinainen tieto siitä mitä asiat, ihminen osin tai muokata vapaasti epäkaupallisiin ja anti-kau- miksi taide on verrattavissa Ruotsin kuningashuonee- itse tai käsittäminen ylipäätään on, muodostuu tämän pallisiin sekä epäkulttuurisiin ja anti-kulttuurisiin (van- seen, miksi pankin hakkaaminen lekalla on esteettisem- sosiaalisen ympäristön ja yksilön suhteesta. daalisiin) tarkoituksiin, kunhan mukaan liitetään tämä pää kuin perinteinen kuvanveisto ja mitä mahdollisuuk- Näin ollen siinä missä metsässä oleva kanto ei olisi maininta. sia taiteella on löytää jälleen itsensä keskellä nykyajan kanto, tai auto auto, ilman sosiaalisesti muodostunutta kaikkialle tunkevaa käsite- ja kuvatulvaa. kieltä ja merkitystä, on myös kaikki ymmärrys itses- Vaikka — ja juuri siksi, että — lähtökohtani pohjaa- tämme väistämättä representaatiota sosiaalisesti muo- vat pitkälti niihin kokemuksiin joita oma taiteen teke- dostuneista merkityksistä. Representoimme silloin kun miseni on synnyttänyt, näkisin, että seuraavista pohdin- olemme havainnon kohteita — eli objekteja — toisille ja noista voi olla iloa taiteen ja taidetilojen ajattelemisessa performoimme1 toteuttaessamme olemassa oloamme — laajemminkin. sukupuolta, seksuaalisuutta, ammattia, luokka-asemaa, identiteettiä ja niin edelleen — subjektina eli tekijänä. Olemassaolo Yksinkertaisesti sanottuna performanssi on kulttuuristen käsitteiden esittämistä ja representaatio tämä esitys, Ajattelen, siis olen on havahtumisen hetki. Lauseen pai- eli kulttuuristen käsitteiden pohjalta syntynyt käsite tai namisesta on vajaa neljäsataa vuotta, mutta voidaan vain ” k u v a”. arvailla miten usein ja missä tämä ajatus on esitetty ai- Edellä hyvin karkeasti esitelty ns. sosiaalinen kon- kaisemmin tai ollut latenttina ennen sen päätymistä kir- struktivismi on vain yksi lukuisista teorioista, jotka no- jaan — saati miten moneen otteeseen sitä on kritisoitu jaavat edellä esitettyyn tiedon kolmijakoon. Vastaava ja kumottukin — mutta yhtä kaikki, se kiteyttää hyvin rakenne löytyy myös saksalaisesta idealismista, fenome- jotain läntisen rationalismin perusteista ja vaikuttaa nologiasta, psykoanalyysista, (post-)strukturalismista edelleen. ja monesta muusta, tosin hieman toisistaan poikkeavin Erityisen kiinnostavan lauseesta tekee se, että se ha- painotuksin. vainnoi itsen kahtena: ajattelun lähteenä eli subjektina, Nyky-ymmärryksen doktriinin voisi sanoa perustu- sekä sen kohteena eli objektina; ja että vasta tämä kahte- van Descartesin lauseen päivitettyyn versioon: perfor- na näkeminen, eli subjektin ja objektin (tai ajattelemisen moin, siis olen representaatio. Viittaan tähän ajatteluta- ja olemisen) välinen suhde, pystyy tarjoamaan tietoa — paan jatkossa sanalla performatiivisuus, jolla tarkoitan tässä tapauksessa tietoa olemassaolosta. Ajattelen ajatte- edellä kuvaamaani menetelmää, jonka avulla saamme levani, siis myös minun täytyy olla. maailmasta nykyisin tietoa — jos filosofeihin ja sosio- Tähän hieman monimutkaiselta vaikuttavaan eriyty- logeihin on luottaminen. Moderni aika on performatii- mättömään kolmijakoisuuteen (subjekti, objekti, suhde) visuuden — performanssien ja representaatioiden — ai-

66 67 kaa, eikä tässä ole meille mitään omituista, päinvastoin, enenevissä määrin joukkoviestintä, uudet mediat ja mo- tiedolle ja käsittämiselle. Mutta mitä tämä tarkoittaa rationaalisia ja alati vaihtelevia, vaan yhdensuuntaisia. hankalista sanoista huolimatta asia käytännössä tuntuu ninaiset tekniset laitteet, kuten puhelimet ja tietokoneet, käytännössä ja miksi sitä täytyy kommunikoida muille? Koska väkivallan uhrin on oltava paljon enemmän niin luonnolliselta ettei sitä tarvitse edes pohtia — aina- jotka ovat kameroineen ja nauhureineen kuljetettavissa Suurin ongelma lienee spektaakkelin taipumuksessa olla varuillaan sen suhteen, mitä väkivaltaa käyttävä haluaa kaan tällä tasolla. kaikkialle. Nämä uudet teknologiat välittävät kommuni- itseriittoinen, mistä seuraa erinäisiä asioita. kuin toisin päin, täytyy uhrin myös käyttää huomattava kaatiota ja kuvia huomattavasti esiteollisen kaupungin Yhtäältä se tarkoittaa mekanistista totalitarismia, eli määrä energiaa ja mielikuvitusta vallankäyttäjän tahdon Kommunikaatio ja spektaakkeli vilkasta katua ja sen tapahtumia tehokkaammin — mikä kaikkien muiden mahdollisten maailmanymmärrysten selvittämiseksi eli käytännössä väkivallan välttämiseksi. oli spektaakkelin tapahtumapaikka vielä 1800-luvulla — ja elämäntapojen mahdottomuutta, tai sitä että kaikki Niinpä ajattelemme suhteessa paljon enemmän esimer- Ajattelija ja elokuvantekijä Guy Debord analysoi tarkka- muodostaen ennennäkemättömän massiivisia merkitys- vaihtoehdot täytyy vähintäänkin altistaa spektaakke- kiksi valtiovaltaa kuin valtiovalta meitä yrittääksemme näköisesti kirjassaan ”Spektaakkelin yhteiskunta” niitä ten kudelmia, klustereita ja merkitysmarkkinoita. lin logiikalle, jonka jälkeen on aiheellista kysyä, ovatko välttää rangaistuksia: työttömyyttä, köyhyyttä, syrjäy- prosesseja, joiden kautta performanssit ja presentaatiot Spektaakkeli tapahtuu siis yhtäältä erilaisten kuvien nämä enää toisenlaisia. Niinpä spektaakkeli on nykyajan tymistä, hyljeksintää, masennusta ja niin edelleen. Täl- eli performatiivisuus on sulautunut kiinteästi kapita- ja käsitysten massatuotannossa, toisaalta tällaisten tuot- ainoa ilmenemismuoto. lainen vakiinnutettu puolustusasema on valtarakenteen listiseen talous- ja tuotantokehitykseen ja näin saanut teiden kulutuksessa, mutta nykyisin myös prosesseissa, Toiseksi spektaakkeli kytkeytyy talouteen, eikä mi- perusta, mutta tarkoittaa myös sitä, että uhrin mielikuvi- kaupallisen muodon eli tullut spektaakkeliksi — kaupal- joissa elämää siirtyy kommunikaation piiriin ja mark- hin hyvänsä talouteen vaan kapitalistiseen sellaiseen, tus operoi pitkälle vallankäytön suuntaamana eli on ra- listuneeksi ja tuotteistetuksi versioksi maailmanymmär- kinoille vaikkapa kaupallisen sosiaalisen median kautta, ja moninaisin vaikutuksin. Kapitalistinen talous ylläpi- joittunutta. Tästä johtuen vaihtoehtojen kuvitteleminen ryksestämme. josta ne puolestaan kulkeutuvat kuluttajille ja palautuvat tää luokkajakoa, eli yhteiskunnallista hierarkiaa, jossa on hankalaa, saati että sellaisia pystyisi toteuttamaan3. Debordin spektaakkelissa kohtaa kolme modernin takaisin markkinoille seuraavan twitterviestin tai sta- pääoman ja vaurauden omistajat ja heidän etupiirinsä Kolmanneksi spektaakkeli on syvenevästi banalisoi- maailman keskeistä monoliittia: merkityksen muodostu- tuspäivityksen kautta ja niin edelleen. Nämä kuvien ja käyttävät valtaa ylitse muiden. Tämä ei ole ainoastaan tuvaa, sillä se käyttää raaka-aineena omia tuotoksiaan, minen (eli performatiivisuus), merkitysten vuorovaiku- kommunikaation kierrot ovat huomattavasti nopeampia moraalisesti väärin, vaan siitä seuraa inhimillistä kärsi- eli toisin sanoin se degeneroituu. Kuvasta tehdään kuva, tusjärjestelmä (eli talous) sekä merkitysten hallinnointi nyt kuin Debordin aikoihin — hänen analyysinsa kum- mystä ja muita ongelmia, joista on kirjoitettu niin pal- josta taas tehdään kuva, joka kuvataan ja levitetään uu- (eli politiikka). Tässä tekstissä käsittelemäni taiteen kan- pusi 60-luvun ranskalaisesta elämänmenosta — ja vauh- jon, ettei niihin tarvitse mennä tässä tämän enempää. delleen kuvattavaksi, ja niin edelleen. Koska spektaakke- nalta on oleellisinta painottaa näistä ensimmäistä, eli ti edelleen kiihtyy. Kolmanneksi kaikista vapaiden markkinoiden va- lin kierto ei ole täydellistä, se kuluttaa omia raaka-ainei- sitä miten spektaakkeli suhtautuu performatiivisuuteen. Niin totta kuin identiteetti, seksuaalisuus, sukupuo- pauspuheista huolimatta niin spektaakkeli kuin kapi- taan enemmän kuin pystyy tuottamaan. Jos spektaakkeli Spektaakkeli on performanssien ja representaatioi- li, luokka-asema, perheroolit, kansalaisuus, parisuhde talismi toteutuu spektaakkelitaloudesta riippuvaisten on, Debordia mukaillen, jo itsessään vieraantunut todel- den ekonomisoitumista, eli siirtymistä talouden piiriin. ja työ ovat performansseja ja representaatioita, ovat ne valtioiden harjoittaman väkivallan — erityisesti sen lisesta elämästä, tarkoittaa banalisoituminen sitä, että se Niinpä tänä päivänä se mitä konkreettisesti omistamme kaikki tänä päivänä myös kulutusvalintoja tai niitä il- nykyaikaisten niin sanottujen pehmeiden muotojen eli hiljalleen vieraantuu myös vieraantumisesta ja johtaa on vähemmän tärkeää kuin se mitä omistuksemme per- maistaan muuten kaupallisin keinoin — ei ainoastaan kontrollin ja hallinnoinnin — kautta, suunnaten ja ra- lopulta täydelliseen nihilismiin. Tämä ei kuitenkaan tar- formoi eli viestii, ja miten me itse ja muut tulkitsemme ostoskeskuksissa, vaan myös kaupallisessa sosiaalisessa joittaen elämän ilmentymiä haluamaansa suuntaan. koita, etteikö spektaakkeli voisi tuottaa sensaatioita — se nämä viestit. mediassa, aikakauslehdissä, elokuvissa, matkapuhelimi- Jokainen vähävaraisuutta kokenut tietää, että raha ja voi, mutta ne ovat jatkuvasti vähemmän todellisia. Suhteemme talouteen on ensisijaisesti kommunika- en välityksellä ja kadulla, joista spektaakkeli imee itseen- varsinkin sen puute on yksi tehokkaimpia tapoja kont- Spektaakkeli ei siis ainoastaan ylläpidä moraalittomia tiivista. Kommunikatiivisuuden takia spektaakkelille sä materiaa kuin musta aukko. rolloida ihmisten tekemisiä. Eikö juuri raha aja ihmiset suhteita, vaan se on merkityksiä laimentavaa ja tylsää, näkyväksi tekeminen ja näkyvillä oleminen on kaiken Debordin teoriaa tukee ilmeinen havainto siitä, mi- aamuisin ylös vuoteistaan erinäisten enemmän tai vä- eikä siinä ole lopulta aineksia muuhun kuin viihdeteol- ehto. Debord käyttää tekstissään termiä kuva, mutta ten representaatiota ja performansseja hyödyntävät hemmän mieluisten tai itse valittujen tehtävien äärelle, lisuuden ja kemianteollisuuden synteesiin, jonka suurin sama ajatus pätee yhtä lailla kaikkeen performanssiin ja teknologiat ovat yleistyneet hurjasti ja liittyvät lähes joista suuri osa on tänä päivänä spektaakkelituotantoon haaste on ylläpitää erinäisten tunnereaktioiden hallittua representaatioon. Se ”mikä ei näy, ei ole olemassa, eikä jokaiseen arkeen siinä määrin, että Debordin 60-luvun tavalla tai toisella liittyviä — Debordin mukaan kaikki. mutta jatkuvaa kasvua maailmassa, joka muuten mätä- ole olemassa mitään, mikä ei näy”2 — tai paremminkin, lopulla esittämä teoreettiselta tuntuva väite, ettei ole mi- Väkivalta on kommunikaation suuntaamista vallan- nee ympärillä. se mikä ei kommunikoi, ei ole olemassa. tään spektaakkelin ulkopuolista, ei tunnu nykyään juuri pitäjän tahdon mukaisesti. Kapitalistisessa yhteiskun- Koska olemme spektaakkelissa tekemisissä kuvan ja liioitellulta. nassa väkivalta on harvoin satunnaista vaan paremmin- Taide ja maaginen kommunikaation kanssa, on kommunikaation tekno- Jos representaatiot ja performanssit ovat siirtyneet kin rakenteellista ja tiettyyn asentoon vakiintunutta. logioilla siinä merkittävä rooli. Tänä päivänä näitä ovat markkinoiden haltuun, näin on käynyt väistämättä myös Tarkoitan, että väkivallan välittämät viestit eivät ole ir- Väitän, että eurooppalaisen kulttuurihistorian valossa

68 69 tarkasteltuna taiteella — johon termit performanssi ja dellisuuden todellisina ilmauksina, ei ole mitenkään Platon näyttää kuitenkin tarkoituksellisesti5 piilot- Kristillinen taide ja taiteen murros representaatio usein yhdistetään — oli ennen modernis- tavatonta shamanistisissa, polyteistisissä tai animisti- televan taiteen totuudellista luonnetta. Kaikesta taiteen mia4 nykyisestä poikkeava ja keskeinen merkitys maail- sissa perinteissä. Äärimmäinen esimerkki tästä lienee väitetystä epäaitoudesta ja kyvyttömyydestä huolimatta Toinen pitkään säilynyt ja merkittävä kirjallinen perintö, man käsittämisessä, siis siinä mitä maailma ihmisille on. Ovidiuksen taltioima tarina kuvanveistäjä Pygmalionis- oli taiteella Platonin mukaan silti mahdollisuus vaikut- jolla on sanansa sanottavansa taiteesta, on kristinusko. Kuvien tehtävä ei ollut vain tuottaa markkinalogiikkaan ta, joka rakastuu norsunluusta veistämään patsaaseen, taa (yhteiseen) hyvään, asiaan, joka on suoraan yhtey- Kristinusko tunnustaa arkaaisen taiteen maagisen voi- sopeutettuja olemassaolon representaatiota, vaan kertoa jonka Afrodite herättää henkiin lihaa ja luuta olevaksi dessä hyvän tai sen rappion ideaan siten, että idean omi- man kiellon kautta ja vaatii taiteilijoita luopumaan ma- tai paljastaa ja näin avata todellisia väyliä kätkettyihin — ihmiseksi, Galateaksi, jonka kanssa taiteilijan kerrottiin naisuuden siirtyvät lopputulokseen. Ristiriitaista mutta giasta ja ryhtymään kuvantekijöiksi. mutta yhtä kaikki todellisiin — todellisuuksiin. saaneen jopa lapsia. ehdottoman maagista, ovathan ideat tuonpuoleisia, vain Kristillinen taideteoria esitetään puhtaimmillaan Tällaisten arkaaisten kuvien voidaan ajatella olleen Toisenlaisen näkökulman taiteeseen tarjoaa Platon, ideoiden maailmassa ilmeneviä asioita. judeo-kristillisen lain perustana olevan Kymmenen osa todellisuuden ylläpitämistä, ja niillä oli oma ja eri- joka suhtautui penseästi representoivan taiteen mahdol- Näin Platon tuli huomaamattaan tehneeksi ensim- käskyn kolmannessa teesissä. Toisen Mooseksen kirjan tyinen merkitys, jonka voisi sanoa olleen — ainakin osin lisuuksiin. Platon järkeili, että koska jonkun ilmiön tai mäisen poliittista taidetta koskevan teorian, jossa hän mukaan suora sitaatti Jumalalta kuuluu näin: ”Älä tee — ”maagista”, eli yhteydessä johonkin, jota voisimme asian kuvaaminen eli representoiminen ei siirrä tämän huomioi taiteen vaikutuksen polikseen eli kaupunkiin itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä sii- paremman ilmauksen puutteessa kutsua transsenden- ilmiön tai asian ominaisuuksia lopputulokseen, jää tuja kaupungin asioiden hoitoon eli politiikkaan. Täytyy tä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla taaliseksi tai tuonpuoleiseksi, johon vain taiteella oli loksena syntyvä taideteos näin ollen vaille todellista ar- kuitenkin muistaa, että antiikin käsitys politiikasta ei ole maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla.” pääsy — olipa kuvien käyttö sitten kevytmielistä leikkiä voa ja on teennäinen ja lussu (tämä on ymmärrettävissä suoraan rinnastettavissa nykyiseen politiikankäsityk- Tämä kuvantekemisen kielto voidaan ymmärtää joko tai ryppyotsaista palvontaa. Tuonpuoleisuudella en tar- eräänlaiseksi varhaiseksi spektaakkeli- tai banalisoitu- seen, jota voidaan hyvin perustein pitää ei-poliittisena6. platonilaisella argumentilla: Jumalan kuva ei ole sama koita tässä enkä myöhemminkään asioiden tosiolemuk- misteoriaksi). Siksi kysymys poliitisesta taiteesta on nykyään paitsi hy- kuin Jumala eikä sitä siksi sovi tehdä; tai sitä pygmalion- sen kieltämistä, vaan asioiden sellaista essentiaalisuutta, Platonin kritiikki voidaan hyvin laajentaa koskemaan vin erilainen, mutta myös jotakuinkin mahdoton. laisittain laajentaen siten, että Jumalan kuva on todella joka on jäänyt kulloinkin vallitsevan ”tämänpuoleisuu- myös modernia, ei-esittävää, abstraktia tai käsitteellistä Jos Pygmalionin taidetta voidaan pitää väylänä ju- yhteydessä jumaliin, mutta kutsuu kristillisen teologian den” varjoon. taidetta, joka on yhtä kaikki representatiivista, vaikka malten ja ihmisten todellisuuksien välillä, voidaan Pla- mielestä väärää epä-Jumalaa, johon voidaan silti suhtau- Taiteella kuvattiin siis sitä mikä oli totta, muttei vält- esittämisen kohde ei välttämättä olekaan jokin näkyvil- tonin pelkäämää runoutta pitää ideoiden ja maallisen tua kuin oikeaan uskoon, eli se on kykenevä siirtämään tämättä näkyvää, kuten maailman syntyä, kosmologis- lä oleva objekti, vaan tunne, suhde tai käsite, tai vaikka välisenä väylänä. Antiikissa nämä rajankäynnit olivat jumalallisia ominaisuuksia kuvaan ja avaa näin väylän ta järjestystä, menneitä ja tulevia tapahtumia, uskon- teoksen tekemiseen käytetty tekniikka yrittää tietoises- mahdollisia sillä niin jumalat kuin ideatkin, mutta myös tuonpuoleiseen ja luo totuuden. Yhtä kaikki, Jumalan nollisia ja myyttisiä tarinoita ja hahmoja, vainajia sekä ti välttää selvää vastaavuutta kuvaamaansa kohteeseen, politiikka, olivat kaikki totta. kuvaamisessa tunnustetaan yletön voima, joka on kyllin perinteen sisältämää ylisukupolvista käytännöllisyyttä kuten esimerkiksi kubismissa. Antiikin filosofiassa on nähtävillä kahtalainen käsitys vahva uhmaamaan koko kristillistä teististä järjestystä. eli syntytietoa, jota on mm. arkaaisissa käyttöesineissä Platonin mukaan taiteella ei ole itseisarvoa, vaan ai- taiteesta, joka kiteytyy kahden taiteesta käytetyn termin, Vaikka itse Jumala kiellettiin kuvaamasta, kristilli- ja muotoilussa. Yhtä kaikki, taideteoksilla, kuten myös noastaan hyötyarvo, joka määritetään moraalisesti ja technê ja epistêmê, välisiin eroihin. Sana technê viittaa nen taide jatkoi kuvien tekemistä raamatun tapahtu- teatterilla, tanssilla ja rituaalilla, oli vahva tiedollinen ja ideologisesti: taiteen tulee palvella yhteistä hyvää (lue: taitoon ja osaamiseen, kun taas epistêmê tietoon. Oleel- mista. Erityisesti Jeesusta ristillä, mutta myös Mariaa, totuudellinen merkitys. Platonin mielestä hyvää) sekä houkutella ihmisiä oi- lista näiden termien eroissa on niiden suhde tuonpuo- viimeistä ehtoollista, opetuslapsia, Jeesuksen ihmeitä ja Jos halutaan olla tarkkoja, niin taiteen menetelmät keasti todellisten asioiden äärelle. Vapaa taide ei tule ky- leiseen sekä ihmiseen ja hänen aktiivisuuteensa. Technê ilmestyskirjan kauheuksia on kuvattu paljon. Tämä uusi, — performanssi ja representaatio — joihin tässä viittaan symykseenkään, vaan se tulee kieltää rappioittavana ja on juuri jotain joka kehittyy oppimisen ja kokemuksen kristillinen, kuvantekemisen kulttuuri voidaan nähdä olivat monilta osin hyvinkin nykyistä vastaavia. Erilai- totuutta turmelevana, mutta myös siksi, että se herättää kautta, epistêmê puolestaan on jotain joka on, totuus sel- eräänlaisena taiteen murroksena, joka johti kehitykseen, suus ilmenee lähinnä taiteen kuvauksen kohteissa, jotka intohimoja ja villitsee nuoria typeryyksiin. Vain taide, laisenaan, josta ihminen voi saada tietoa, mutta totuus jonka seurausta myös spektaakkeli on. monissa tapauksissa olivat juuri tuonpuoleisuuteen kuu- joka kuvaa sotasankareita tai filosofeja, eli jota voidaan itse on muuttumaton. Asia ei ole aivan näin yksiselit- Yhtäältä uskonnollisten motiivien ja tapahtumien luvia; siinä miten kuvattavan ilmiön ominaisuudet siir- käyttää kasvatuksellisiin tarkoituksiin (ts. propaganda) teinen, mutta jätettäköön tällä haavaa tähän. Oleellista representaatio alistettiin ennennäkemättömälle valvon- tyvät kuvaan ja edelleen katsojaan; sekä eri aikakausien kelpaa. Taiteen sisällöllisille kysymyksille Platonilta ei on kuitenkin lisätä, että antiikin filosofian alkuaikoina nalle ja kontrollille ja näin kirkon auktoriteettien mieli- välisissä yhteiskunta- ja katsomuseroissa. Asia selittyy siis herunut ymmärrystä, mutta taiteen, erityisesti ru- näitä kahta käsitettä ei niinkään erotettu toisistaan: taito vallalle. Taiteilija ei ollut enää maagikko, joka oli yhtey- parhaiten muutaman esimerkin kautta. nouden, hurjan rappioittavan voiman hän kyllä tunnus- ja totuus olivat siis lähellä toisiaan, kuten Pygmalionin dessä tuonpuoleiseen, vaan maagikon virkaa hoiti pappi, Kuvainpalvonta, eli kuvien pitäminen kätketyn to- ti. kertomus antaa ymmärtää. joka ei itse osallistunut kuvan tekemiseen vaan värväsi

70 71 tähän taiteilijan, käsityöläisen, jonka ensisijaiseksi teh- tasoja — esteettisiä, poliittisia ja transsendentaalisia. tuu juuri sillä alueella, joka joskus kuului lähinnä yksin- on vain yksi spektaakkelin tyhjentämä käsite muiden täväksi jäi haluttujen representaatioiden tuottaminen. Vaikka taide on menettänyt voimansa, eikä ihmeitä to- omaan taiteelle. Tai paremminkin, kristillisestä taiteesta vastaavien joukossa. Taide on samaa identtistä visuaa- Hegel näkee siirtymän kristilliseen taiteeseen alkuna dellakaan tapahdu nykypäivän museoissa, tämä mahta- alkaen ja taiteen maallistuessa modernismiksi, taiteili- lista viestintää ja tasapäistynyttä performatiivisuutta erilaisille taidesuuntauksille, mutta lähes samaan hen- va menneisyys on jättänyt jälkeensä taiteessa lymyilevän joiden tehtäväksi selkeytyi pioneerin rooli ottaa haltuun siinä missä kaikki muukin: televisio, internet, sosiaali- genvetoon toteaa, ettei se alkuperästään vieraantuneena muodollisen — toisinaan häpäisyyn perustuvan mutta tuo representaatioiden ja performanssien tuntematon nen media, uutiset, muoti, supermarketin katalogi, lelut, tarjoa juuri mitään kiinnostavaa. yhtä kaikki — ylevyyden stigman, joka näkyy lähinnä maaperä, joka avautui vapaalle liikkumiselle uuden ajan arkkitehtuuri, tapakulttuuri, vitsit, julkkikset, urheilu tai Toisaalta maagiseen kuvankatsomiseen tottunut rah- taideinstituutioissa kuten taiteilijuudessa ja taidelaitok- tieteen ja ajattelun vallankumousten sekä kulttuurin se- identiteetti, vain mainitakseni jokusen. vas näki kuitenkin kristillisissä kuvissa todelliset hahmot sissa. Painotan sanaa muodollinen, sillä spektaakkelin kularisoitumisen myötä, vakiintuen 1900-luvulla vallit- Väitettäni tukee muutama huomio. Ensiksi itse taide- ja tapahtumat, ja näin kuvat toimivat edelleen väylinä yhteiskunnassa juuri taide on kohdannut kaikkein huo- sevaksi tavaksi ymmärtää maailma. Tämä prosessi on käsitys, joka 1900-luvun loppuun päästyään on päätynyt tuonpuoleiseen. Kristittyjen parissa välillä kiivaaksikin mattavimman sisällöllisen laimenemisen. tapahtunut yhdessä talouden kehityksen kanssa. määrittelemään taiteen oireellisen ristiriitaisesti siten, yltynyt kuvainpalvonta saatettiin tulkita jopa taikaus- Jotkut taiteilijat ovat edelleen, ”tavallisesta työväen- Jos taiteen tehtävä oli alkujaan johdattaa tuonpuolei- että taide on mitä hyvänsä, mitä esitetään taiteen kon- koksi ja se oli näin omiaan synnyttämään ristiriitaisia luokkaisesta statuksestaan” huolimatta, jonkinlaisia pap- seen tai osaltaan ylläpitää tuonpuoleista, voisi nykyisten tekstissa. Tämä tarkoittaa, että taidetta ei sinällään ole reaktioita myös kirkon sisällä. Kenties tunnetuin skisma peja tai munkkeja, jotka herättävät joko pelkoa tai inhoa representaatioiden sanoa olevan ikään kuin vesittynyt ilman sitä nimeävää organisaatiota, eivätkä edes alaan- sijoittuu 700–800-lukujen taiteen Bysanttiin, jossa iko- tavallisessa rahvaassa. Monet taidetilat ja työhuoneet tai banalisoitunt muoto menneestä magiikasta. Elämä sa erikoistuneet taideteoreetikot pysty tekemään eroa noklastikkojen eli kuvainraastajien ja idolatrikkojen eli ovat varjoja pyhistä paikoista: kirkosta, temppelistä tai on siirtynyt absoluuttiseen kuvainpalvontaan — tähän taiteen ja ei-taiteen välille muuten kuin viemällä asiat kuvainpalvojien välisen kalabaliikin seurauksena tuhot- luostarista kaikessa askeettisessa hartaudessaan ja tar- debordilaiseen spektaakkeliin — jossa kaikki olemassa- ensin museoon tai galleriaan, jossa mistä tahansa tulee tiin lukuisia ikoneita. Erityisesti pyrittiin tärvelemään koituksenmukaisuudessaan. Monialaisemmat kiasmat, olo on kuvaa, ja palvonnan kohteena ovat nämä kuvat, taidetta ja taiteesta puolestaan mitä tahansa. Ero tai- kuvissa olevien hahmojen silmät, joissa kuvissa piilevän kuten muutkin uudet tai vaihtoehtoiset taidekeskukset, tai itse asiassa kaikki kuvat ja koko performatiivisuuden teen ja ei-taiteen välillä syntyy vain nimeämisprosessien animismin nähtiin pesivän7. Kyseinen kärhämä päättyi ovat tässä kuin luterilainen kirkko rock-konsertteineen maailma. Juuri tästä kaikkinaisuudesta johtuen kuva on myötä, mutta itse ilmiöissä tai asioissa sitä ei ole. Tämän kuvainpalvojien voittoon, mutta aiheeseen palattiin uu- ja tanssiesityksineen. Jos taidetilan ja kirkon välillä on menettänyt ainoan sille kuuluneen voimansa, voiman voisi äkkiseltään ymmärtää täydellisenä itsemäärittelyn delleen mm. uskonpuhdistuksen aikaan. nähtävissä samankaltaisuus, ja vastaava samankaltaisuus kuvata, joka perustui sen ainutlaatuiseen kykyyn kuljet- vapautena, mutta se ei ole sitä, sillä määrittely tapahtuu Yhtä kaikki, raamatun tapahtumia esittäneet kuvat löytyy myös ostoskeskuksen ja kirkon välillä8, täytyy lo- taa näkyvään todellisuuteen niiden todellisuuden osien instituution sekä liberaalien markkinoiden ehdoilla. olivat Jumalan tavoin kristityille — erityisesti keskiajan giikan sääntöjen mukaan myös taidetilan ja ostoskes- ominaisuuksia, joihin muuten ei ollut pääsyä. Niinpä toinen teoriaani puolustava evidenssi on se, loppuun saakka — ensinnä totta, mutta toiseksi maagisia kuksen olla silloin toistensa kanssa samankaltaisia. Tätä Kaiken ollessa representaatiota ei ole enää olemassa että taiteilijuus on nykyään yhtäläinen ammatti siinä väyliä myös itse Jumalan luo. Ehkäpä juuri Kymmenen tarkoittaa spektaakkelin tasapäistävyys. kuvasta eroavaa todellisuutta, eli jotain jota voisi — sa- missä mikä hyvänsä muu kapitalistista tuotantoa yllä- käskyn tiukassa kuvanteon kiellossa piileskelleestä kun- Taiteen katsomiseen liittyy niin ikään ajatus hiljen- nan varsinaisessa merkityksessä — kuvata, tai platoni- pitävä toiminta, ja näin myös taide on alisteista samalle nioituksesta johtuen kristillinen taide onnistui säilyttä- tymisestä ja ylevyydestä, vaikka jotkut taiteilijat ovat laisittain, jonka ominaisuudet — edes huonot sellaiset markkinalogiikalle kuin kaikki muu. Taide siis osallis- mään rippeitä arkaaisesta, maagisesta taidekäsityksestä viimeiset 100-vuotta tehneet parhaansa ettei näin olisi — siirtyisivät lopputulokseen. Ainoa asia, joka liikkuu tuu kaikkien muiden ilmiöiden tavoin yhdenvertaisena ja taiteen voimasta. Eivätkö juuri kristilliset kuvat; alt- — heidän mekkalointiaan tulee kuitenkin seurata har- kuvan ja kuvista koostuvan todellisuuden välillä, on elementtinä kapitalistiseen spektaakkelituotantoon ja taritaulut, ikonit ja patsaat eli taideteokset vielä tänäkin taudella. Taidetta myös jossain määrin vieläkin pelätään, spektaakkeli itse. Todellisuudesta on tullut transsenden- sen kiertoihin. Näin taide jälleen jättää poikkeamasta päivänä vuoda verta, suitsuta savua, puhu tai tee muita vaikka se on lähes tulkoon täysin menettänyt voiman- taalista ja transsendentaalisesta todellista, ja tuonpuolei- kaikesta muusta tuotannosta ja kulutuksesta. Taiteili- ihmeitä? Eivätkö ortodoksit suutele ikonia tai ihmiset sa tulemalla yhdeksi ja samaksi spektaakkelin kanssa. nen on sekoittunut tämänpuoleiseen niin, ettei lopputu- jan erottaa muurarista, ja näin taiteen muuraamisesta, puhu juuri risteille, krusifikseille, hautakiville ja muille Tämä lause on tarkemman pohtimisen arvoinen ja avaa loksesta ole enää mahdollista tunnistaa kummankaan pelkkä ammattinimike. Taide on nielaistu kapitalismiin uskonnollisille veistoksille tai kuville? kiinnostavia tulkintaväyliä taiteeseen ja sen asemaan ominaisuuksia tai kummasta edes on kyse. ja sen sisällöt on ekonomisoitu, mutta samalla kapitalis- 2000-luvulla. Tällainen kuvaamisen itsensäkadottaminen tarkoit- mista on tullut sisällöntuotantoa ja taidetta. Banalisoitu- Taiteen maallistuminen eli maallisen taiteistuminen Kuten tekstin alussa kuvasin, representaatiosta ja per- taa tietysti sitä, ettei myöskään kuvan taitamisessa eli minen on tapahtunut siis molemmista päistä. formanssista on tullut kaiken olemassaolon ja ymmär- taiteessa ole enää mitään luonteenomaista, joka erottai- Taiteen merkityksen mitätöityminen osaksi spek- Taide oli joskus maagista ja oma erityinen keino tavoit- tämisen kieli, joka on kaupallistunut spektaakkeliksi. si sen omaksi ilmiökseen ja näin puolustaisi sen tiettyä taakkelia on nähdäkseni syy sille, miksi perinteinen taa muuten tavoittamattomissa olevia todellisuuden Toisin sanoen, nykyinen tapa muodostaa tietoa tapah- merkitystä ja tarkoitusta tässä maailmassa, vaan taide representatiivinen ja performatiivinen taide ei oikeas-

72 73 taan enää kiinnosta, kosketa tai puhuttele juuri ketään. sessa Madeleinekin todellisuudessa on. Taide on sama ja ainutlaatuistava, ja sillä on yksi funktio: irrottautua taakkelin menetelmä, kaikki taide, joka osallistuu mil- Taiteen mahdollisuudet liikkuvat samalla kategorisella asia kuin silitysrauta. Eipä siis ihme, että taide on myös spektaakkelista, sabotoida sitä ja mahdollisesti tuhota lään tavoin rahan ja kapitalistisen vaurauden kiertoihin tasolla kuin kaiken muunkin representaation: viihteel- kulttuurikonservatiiveille helppo hyökkäyksen kohde. se, jotta se mikä on representaatiossa ja performanssissa on samassa suhteessa epäesteettistä kuin miten paljon lisellä tai identiteettituotannon, eli elitismin, tasolla. Olemme jossain mielessä siirtyneet avantgardistien itsessään elinvoimaista ja jaloa voi palata itsestään takai- rahaa liikkuu, huolimatta siitä miten tai mihin raha si- Viihteen saralla sen kilpailuasetelmat ovat kaikin puolin ihannoimaan maailmaan, jossa taide on tehnyt itsensä sin yhteen10. joitetaan. Ajatusta seuraten taide, johon ei liity rahaa on heikot. tarpeettomaksi, sillä kaikesta on tullut taidetta. Tosin Näin päädytään estetiikkaan, jota voisi luonnehtia esteettisesti neutraalia, kun taas taide joka tuhoaa rahaa Taiteen konservatiivisesta perinteestä ponnistava eli- asia jota avantgardistit eivät osanneet ennustaa oli pro- formalistis-materialistiseksi idealismiksi. Idealismik- on esteettistä. tismi sentään pitää uskollisesti pintaansa, mutta on lä- sessin itseään banalisoiva olemus. Kaikki on luovaa: työ, si siksi, että sen ylin päämäärä on materialismin tuol- Miten tällainen taide sitten eroaa muusta tekemises- hinnä makuasia tai kulutusvalinta, eli keino luoda näen- kodinhoito, vapaa-aika, kuluttaminen ja identiteetti, la puolen, formalistiseksi ja materialistiseksi siksi, että tä tai itse elämästä? Ei suoranaisesti mitenkään, mutta näisesti muista poikkeava identiteetti, joka on kuitenkin mutta mikään ei ole omaperäistä. nämä termit kuvaavat parhaiten sen metodeja. Käytän taiteella on kuitenkin omia lisämääreitä, joita täsmentää sisällöllisen samankaltaisuuden takia korvattavissa peri- tästä kuitenkin jatkossa vain nimitystä formalistinen ma- formalistisen materialismin toinen kriteeri: motivaatio, aatteessa millä muulla kulutusvalinnalla tai identiteetillä Taiteen mahdollisuus spektaakkelin yhteiskunnassa terialismi11. pyrkimys tuonpuoleiseen, eli spektaakkelinvastaisuus. hyvänsä. Jos siis luopuisimme taiteesta, emme oikeas- eli lyhyt johdanto formalistiseen materialismiin Formalistinen materialismi arvioi taidetta niiden Uusi taide on elämää spektaakkelia vastaan, eli se elä- taan luopuisi sisällöllisesti mistään, vain yhden histori- konkreettisten tapahtumien ja valintojen perusteella, män osa-alue, joka kurkottaa kaikkivaltaisesta spektaak- allisen instituution tyhjistä kuorista ja sanaan daideelli- Onko taide siis turhaa? Ei, mutta väitän, että koska se joiden kautta teos syntyy ja joita sen olemassaoloon liit- kelista tuonpuoleiseen ja raivaa väylää siihen voidakseen nen9 liittyvistä identiteeteistä. Tältä pohjalta todistamme on ajatuksellista hämäryyttä, sisäistä epävarmuutta, tie- tyy. Sillä mitä muita sisältöjä taideteokset kantavat, saati jälleen uudistua tai kadota ei-spektaakkelissa lopullises- gallerioiden surkean pieniä kävijämääriä, taiteilijoiden tämättömyyttä ja sekaannusta jota se ei itsekään käsitä, mitä teokset esittävät, ei ole merkitystä, vaan taidetta on ti. ja taidelaitosten rahoitusvaikeuksia sekä itse tekemisen se vaatii tomutusta ja erityisesti mattopiiskaa. syytä analysoida intohimottomasti samojen pragmaat- syvenevää banalisoitumista. Koska taide on täysin neutraloitu osaksi spektaakkelia tisten kysymysten näkökulmasta kuin mitä hyvänsä Lähtökohtia uudelle taiteelle Näyttäisi siltä, että kerran kehityksen etujoukoissa — eli se ei eroa sisällöllisesti muista spektaakkelin niele- tekemistä: minkälaisia materiaalisia ehtoja taiteella on, marssinut taide on spektaakkelin puristuksissa epäon- mistä ilmiöistä — täytyy uuden estetiikan etsiä taiteesta mitä resursseja se kuluttaa, minkälaisia konkreettisia te- Kaiken edellisen voisi lukea sieluttomana ja taideviha- nistunut uudistumaan maailman muutosten myötä ja sellaisia ominaisuuksia, joiden myötä se on mahdollista koja taiteen tekemiseen tai tapahtumiseen liittyy, min- mielisenä kyynisyytenä, mutta se ei ole sitä. Päinvastoin, säilyttämään luonteenomaisuutensa. Näin sen nykyinen yksilöidä kaikesta muusta tekemisestä juuri taiteeksi. kälaisissa tilanteissa ja oloissa taide tai sen tekeminen banalisoituneen ja näennäisen ”sielullisuuden” uusinta- tola voidaan nähdä konservatiivisena reliikkinä, hieman Koska taiteen mahdollisuuden ajatteleminen on tapahtuu, minkälaisia sosiaalisia suhteita siihen liittyy, minen on kyynistä jos jokin. Mutta asiaa täytyy lähteä samaan tapaan kuin Ruotsin kuningashuone, jolla on spektaakkelin etukäteen rajaama, ja kaikki representatii- mitä taiteessa ja taiteen jälkeen tapahtuu, miten taide purkamaan sen perusteista alkaen. hädin tuskin edes nimellistä valtaa tai erityistä merkitys- visuus ja performassi ovat näin pois suljettuja keinoja, tullaan loppusijoittamaan ja niin edelleen. Toisin sanoen Ensinnä meidän täytyy luoda uudelle taiteelle filoso- tä nykyajassa, mutta jota silti ylläpidetään historiallisista ehdotan, että uusi estetiikka menee taiteen muodollis- taiteen ainoa huomioitava sisältö on se, minkälaista vä- finen pohja. Tämä tapahtuu altistamalla tämän tekstin syistä. Sisällöstä tyhjentyneestä instituutiosta on jäljellä tumisessa sisällön kustannuksella entistäkin pitemmälle litöntä elämää taiteen tekeminen aiheuttaa, minkälaisia alussa esittelemäni käsitys performatiivisuudesta kritii- vain sen vastenmielisin piirre, muoto tai narsismi, jon- ja paneutuu pelkkiin taiteen muodollisiin, mekaanisiin, konkreettisia ja fyysisiä vaikutuksia sillä on ympäris- kille. Näyttäisi siltä, että pelkkään representaatioon ja ka menetelmä on mediapopulismi: skandaalit, lapset ja ulkokohtaisiin ja käytännöllisiin seikkoihin, mutta siten, töön, kuten luontoon ja infrastruktuuriin, sekä miten performanssiin perustuva tiedonmuodostus on lähtö- avioliitot, jolla se oikeuttaa olemassaolonsa ”tavallisten että näitä ei arvioida perinteisen estetiikan tai taidehis- tämä kaikki vaikuttaa spektaakkeliin. kohtaisesti ongelmallinen ajatus. veronmaksajien kustannuksella”, kuten närkästys kansan torian näkökulmasta (mitä ja miten ne esittävät), vaan Perinteinen taidemaalaus tai kuvanveisto, jossa ei Ajatellaan kiveä. Jos performatiivisen teorian mu- syvistä riveistä kuuluu kuulemani mukaan muotoilla. suhteessa niiden kykyyn kumota spektaakkelia. Kaikki työkalujen liikuttelun ohella tapahdu oikeastaan käytän- kaan tieto kivestä syntyy subjektin, kiven ja kulttuurin Samalla lailla taide turvaa viimeisiin ulkoisiin arvoi- muut tavanomaiset estetiikan kysymykset harmonias- nössä mitään muuta, ei siis näyttäydy näillä kriteereillä suhteesta, niin eikö näin syntyvä ”kulttuurisesti määrit- hinsa, avajaisiin ja kritiikkiin, teosten hintaan ja julkisiin ta, kauneudesta, ilmaisusta, tyylistä, diskurssista ja niin kovin esteettiseltä. Jos sen sijaan työkaluna on leka ja tyvä kivi” ole yhtä lailla tietoisuutemme kohde eli ob- rahahuoliin, toteemiseen objektiin tai esitykseen sekä edelleen ovat täysin toissijaisia. työstettävänä materiaalina pankkirakennus alkaa esteet- jekti, jota täytyy lähestyä samalla tavoin kulttuurisesta historialliseen taiteilijamyyttiin. Ilman näitä muodollisia Vaikka uuden taiteen lähtökohta on spektaakkelis- tisiä arvoja jo löytymään. näkökulmasta, kuin niin sanotussa reaalissa maailmassa asioita koskevaa melua taide olisi yhtä tavallinen, arki- sa, sen suhde spektaakkeliin ei kuitenkaan ole dialek- Samalla tavoin formalistinen materialismi tuo myös olevaa kiveä, josta tietoa yritettiin alkujaan saada? Jos nen ja ei-erikoinen ilmiö kuin vessassa mekastava prin- tinen eli vuorovaikutteinen vaan erottautuva, pilkkova rahan esteettiseksi kysymykseksi. Koska raha on spek- asia on näin, tämän logiikan mukaan kaikki tieto on

74 75 äärettömästi saavuttamattomissa, aivan kuin maaliviiva ilmiöt näyttäisivät toimivan, meille syntyy mielikuva sii- jos taiteeseen liittyy joitakin totuutta, politiikkaa, aitout- performansseja ja representaatioita, tai olemaan hyvin Zenonin paradoksin juoksijalle, jonka on perille pääs- tä, että niiden toimiminen on kyseisten ilmiöiden oman ta tai taiteen omaperäisyyttä koskevia intohimoja. Spek- harkitsevainen niiden käyttämisessä niin kuvallises- täkseen ylitettävä ensin välimatkan puoliväli, sitten jäl- erinomaisuuden ansiota. taakkelin ruokkiminen kuvatulvalla, performanssilla ja ti kuin sanallisestikin. Parasta olla kokonaan ilman jos jellä oleva puoliväli, taas puoliväli ja niin edelleen. Näin Yhtä kaikki, vallitsevan teorian ongelmien osoitta- representaatioilla on täysin poissuljettu lähestymistapa vain voi. ainoastaan pääsy kohteeseen ei ole mahdotonta, vaan misella ei ole kovin suurta käytännön merkitystä ennen ja näin ollen syytä hylätä keinovalikoimista kokonaan13. 4) Edellä esittämäni ajatus materialistisesta forma- myös kaikki liike, sillä onhan ensimmäiselläkin puoli- kuin voidaan osoittaa jokin toinen teoria, josta pahim- Samaan johtopäätökseen tulivat myös Debord ja jotkut lismista tarjoaa taiteelle kiinnostavia mahdollisuuksia. välillä puolivälinsä ja niin edelleen. Kiven ominaisuudet millaan luodaan uusi puutteellinen dogmi12, eli niin situationisteista. Kuten sanoin, uutta taidetta on lähestyttävä siitä näkö- eivät siis siirry ”kulttuurisesti määrittyneeseen kiveen”, pitkään kuin ihmiset uskovat performatiivisuuteen ja 2) Historiaa ei voida sellaisenaan kelata taaksepäin, kulmasta miten se voi erottautua spektaakkelista. Koska saati tavoita subjektia ikinä. uudistavat sitä teoillaan. Toinen vaihtoehto on, että tie- eikä menneen haikailu eli konservatiivisuuteen takertu- kuvat ja muut representaatiot ovat spektaakkelin mitä- Performatiivisuus näyttäisi sisältävän subjektin ym- to alistetaan muille päämäärille kuin totuudellisuudelle, minen ole kaiken vallitsevan konservatiivisuuden kes- töimiä — olivatpa ne mitä hyvänsä — tämä tarkoittaa pärille loputtomasti tiukemmin kiertyvän dialektisen kuten esimerkiksi yhteisöllisyydelle, nautinnolle tai sosi- kellä muutenkaan hyvä strategia. perinteisen taidekäsityksen sisältökeskeisyydestä ja plas- kehäpäätelmän, joka jatkuvasti etääntyy varsinaisesta aaliselle moraalille, jolloin olemme tekemisissä ideologi- Näin ollen meidän on oltava valmiita päästämään irti tillisuudesta luopumista. kohteestaan, muodostaen edetessään eräänlaisen sim- oiden kanssa; tai kolmanneksi, voimme tähdätä suoraan representatiivisen taiteen historiallisesta painolastista Oleelliseksi kysymykseksi nousee minkälaista väli- pukkamaisen muodon, jossa subjektin välimatka tie- maailmaselityksistä luopumiseen, eli syiden vapautta- sekä kaikesta siihen liittyvästä romantiikasta ja nostal- töntä elämää taiteen tekeminen ja tapahtuminen aiheut- donmuodostuksen kannalta välttämättömään toiseen miseen ja myöntää, että koska syyt ovat tuntemattomat, giasta, hyväksymällä yhtäältä sellaisen taiteen kuolema, taa, minkälaisia konkreettisia vaikutuksia sillä on kaik- osapuoleen eli objektiin on mitattavissa simpukan käy- ovat kaikki asioiden ja tiedon väliset yhteydet aina mie- joka tekee kuvia, representaatiota ja esityksiä, ja raivatta- keen siihen, mikä kuuluu sen vaikutuspiiriin, ja miten tävän pituudella, ei näiden osapuolten välisellä etäisyy- likuvituksellisia. va näin lääniä taiteen uudelleenarvioinnille. paljon tämä kaikki on poissa spektaakkelilta. Tästä voi- dellä. Tätä viimeistä näkökulmaa voidaan pitää luovuuden Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita uutta daan edetä kahteen suuntaukseen tai strategiaan: poliit- Niinpä voimme päätellä, ettei performansseihin ja ja elinvoiman periaatteena ja kaiken tietoisuuden pää- ikonoklasmia tai sitä että kuvantekemisen ideasta pitäisi tiseen realismiin ja tapahtumisen taiteeseen, joista kerron representaatioihin nojaavat teoriat voi yksin selittää määränä, jonka tulisi ainakin eettisesti ylittää kaikki lopullisesti luopua, vaan sitä että jotta elämällä, kielellä, tarkemmin seuraavassa luvussa. maailmaa, vaan näiden ilmiöiden ympärillä tapahtuu muut periaatteet. Mutta näin ei kuitenkaan käytännössä minuudella, politiikalla, kuten myös kuvilla, voisi yli- 5) Performatiivisuuteen ja (re)presentaatioon voi- jotain muuta — jotain näkymätöntä — joka on kehäpää- näyttäisi olevan, sillä maailmassa on muitakin vaikutti- päätään olla jokin merkitys, niille täytyy vapauttaa alu- daan halutessa palata sitten kun niille on vapautettu telmää tärkeämpää, sillä ilmeisestä paradoksista huoli- mia kuin korkein laatu. eita, jotka ovat spektaakkelista ja sen dogmeista vapaata, spektaakkelin ulkopuolinen alue, joka ei ole tilapäinen ja matta tietoa kuitenkin syntyy. Jos performatiivisuuden Yhtä kaikki, performatiivisen teorian mahdottomuu- ja avata näin mahdollisuus spektaakkelista riippumatto- josta ne eivät valu takaisin spektaakkeliin, tai kun spek- teoriaan ei tuoda mitään sen ulkopuolisia ja sen logiik- den oivaltaminen on askel hyvään suuntaan. Se luo tar- malle olemassaololle ja merkitysten muodostamiselle. taakkeli on kokonaan tuhottu, mutta tähän prosessiin kaa ”häiritseviä” elementtejä, tiedon muodostumisen peellista optimismia kaikkeen ympärillä vellovaan nihi- 3) Taide voidaan ajatella uudelleen elvyttämällä tai- tarvitaan uutta taidetta ja/tai talousjärjestelmän täydel- olisi oltava mahdotonta. lismiin ja kenties tarjoaa ainekset kiepauttaa vallitseva teen ominaisuus tuonpuoleisen kuvaajana ja ylläpitä- listä muutosta. Teorian ulkopuolelle jäävän muun tapahtuminen ajattelutapa radaltaan takaisin pimeyteen. Tällä haluan jänä. Taiteen ”mystiikka” on tässä ajassa löydettävissä on huomionarvoista siksi, että niin pitkään kuin sitä ei sanoa, että mahdollisuuksia on ja tämä havainto avaan uudelleen sieltä, mikä on nykyiselle maailmankuvalle Poliittinen realismi ja tapahtumisen taide tunneta tai sen tuntemattomuutta ei hyväksytä, tämä näkymiä myös uuteen taiteeseen. näkymätöntä tai tuonpuoleista. Koska spektaakkeli on tiedonmuodostuksen tuntematon faktori luo mieliku- esilläolon ja näkymisen monopoli, tarkoittaa tämä luon- Poliittinen realismi on spektaakkelin kumoamisen tai- van siitä, että performatiivinen teoria näyttäisi toimivan Lisää lähtökohtia nollisesti sitä, että tuonpuoleisuutta on kaikki spektaak- detta, konfrontaatiota, suoraa toimintaa ja spektaakke- käytännössä, sillä käypää tietoa syntyy. kelin ulkopuolinen14. lin järjestelmien sabotointia, lamaannuttamista ja tuhoa. Voisimme kutsua tätä inhimillistä taipumusta to- Etenen seuraavassa johdonmukaisesti vetäen edellä esi- Tämä projekti ei ole vain teoreettinen vaan ennen Tällaisen taiteen tekeminen vaatii ennakkotietoa spek- tuuden toiveeksi, ja se koskee kaikkea dogmaattisuutta tettyjä asioita hieman yhteen. kaikkea käytännöllinen ja se täytyy kyetä tekemään si- taakkelista, sen liikeradoista ja infrastruktuurista. ja pätee näin myös spektaakkeliin, markkinatalouteen, 1) Lienee siis selvää, että performoivan tai representa- ten, ettei se luo pelkkää mielikuvaa vallitsevan maail- Kuten spektaakkelia käsittelevässä luvussa esitin, demokratiaan ja moneen muuhun. Jos emme tiedosta tiivisen taiteen tekeminen spektaakkelin yhteiskunnassa mantilan toimivuudesta, eli laastaroi ja näin vahvista ku- spektaakkeli on kommunikaatiota ja informaatiota. Jos niitä ei-spektaakkelimaisia, ei-markkinataloudellisia ja on kaikkiaan älytöntä puuhaa, erityisesti, jos spektaak- vitelmaa siitä, että toimivuus on spektaakkelin ansiota. ilmiötä yritetään hahmottaa maantieteellisellä mieli- ei-demokraattisia tapahtumia, joiden ansiosta edelliset keli koetaan ongelmallisena tai ei-toivottuna tilana, tai Näin ollen kehotan taiteilijoita toistaiseksi välttämään kuvalla, spektaakkelin voisi ajatella olevan erilaisten

76 77 kommunikaatioverkostojen tiivis kudelma, joka kytkee den elämän mahdollisuuksien luomiseksi. poissulkevia, vaan parhaimmillaan saman asian kaksi kääntää ympäri ja esittää, että vain kehitysuskon sokai- ihmiset ja asiat toisiinsa. Niinpä poliittisen realismin Tapahtumisen taiteen pyrkimys on aiheuttaa sel- eri puolta. Poliittinen realismi raivaa sekä puolustaa; sema reaktiivinen rationalismi pystyy tekemään näky- menetelmiä voi olla katkosten aiheuttaminen sekä kat- laisia hetkellisyyden ylittäviä kokemuksia ja tilanteita, tapahtumisen taide tapahtuu hetkessä ja rakentaa uut- mättömäksi sen mikä on jatkuvasti läsnä ja luonteeltaan vealueiden luominen ja niiden ylläpito. Tällaisen toimin- jotka eivät palaudu spektaakkeliin. Niinpä tärkeää on ta. Molemmat luovat osaltaan uutta merkityksellisyyt- aktiivista. nan tapahtumapaikkoja voivat olla erilaiset kommuni- henkilökohtainen osallisuus tapahtumiseen sekä ajatus tä, joka kumpuaa spektaakkelin logiikasta poikkeavasta Aktiivisuus on sen paljastumista, tulemista ja viimei- kaatioverkostot tai tiedon valtaväylät, kuten internet- ja jatkuvuudesta niin käytännöllisessä mielessä tapahtu- käytännöstä ja tarvitsevat tähän toisiaan. siin seurauksiin asti menemistä, joka on. Mutta koska puhelinlinjat ja muut kaapelit, satelliittivastaanottimet misen jatkuvuutena kuin merkityksellisessä mielessä Tiedonmuodostus on yhtäältä mielikuvitusta, mutta tuleminen tapahtuu muodonmuutoksen, sattuman, ja antennit sekä muut logistisesti tärkeät kulkuväylät ja toisenlaisen kokemuksen jatkuvuutena spektaakkelista myös materiaalisista suhteista riippuvaista; tietyt konk- säätelemättömyyden ja tiedostamattomuuden johdatte- kadut. poikkeavan tilanteen päättymisestä riippumatta. Merki- reettiset teot ja asioiden konkreettiset suhteet tuottavat lemana, pyrkien erottautumaan omanlaisekseen ilman Anonymous-ryhmän tekemät palvelunestohyökkä- tyksen jatkuvuus tarkoittaa spektaakkelin ulkopuolisten uusia tilanteita ja olosuhteita, jotka puolestaan vaativat dialektisia vastakkainasetteluja, on sen määritteleminen ykset voidaan nähdä yhtenä esimerkkinä spektaakkelin tapahtumisten linkittymistä toisiinsa ja tämän yhteyden uutta mielikuvitusta, ajattelua ja tietoa. myös paljon reaktiivisen määrittelyä hankalampaa. logistiikan sabotoinnista, vaikka ryhmän motiivina tus- ylläpitämistä. Henkilökohtainen osallistuminen on puo- Aktiivisuus on vitaalisuutta, mutta ei niin, että me- kin on suora spektaakkelinvastaisuus; samoin katutai- lestaan performatiivisuuden ja kommunikaation ylittä- Aktiivinen ja reaktiivinen kaanisuus olisi sen vastakohta. Se on vahva, etuoikeutet- teen, mutta vain sen verran kuin mitä se rikkoo lakia ja vää salaliittolaisuutta, jossa ihmiset kytkeytyvät tapahtu ja onnellinen poikkeus, joka luo todellisen järkeilyä tärvelee yksityisomaisuutta. tumisiin ja toisiinsa yhdessä jaetun kokemuksen kautta. Molempia edellä kuvattuja strategioita on tärkeä tarken- suuremman merkityksen, mutta ei ole irrationaalinen. Spektaakkeli ei kuitenkaan ole pelkkää kommuni- Yhtä kaikki, tapahtumisen taiteen päämääränä on taa käsitteillä aktiivinen ja reaktiivinen. Edelliset käsit- Sitä voisi yhtäältä kutsua asioiden oman olemuksen ja kaatiota, vaan siihen liittyy kiinteästi myös talouden ja oltava spektaakkelista irrottautuminen, ei vain taukojen teet olen löytänyt Nietzscheltä ja käytän niitä tässä kar- sen jatkuvan omalakisen muutoksen myöntämiseksi ja hallinnan organisaatiot ja menetelmät. Niinpä poliitti- tai hetkellisten helpotusten tuottaminen. Vastaavalla ta- keasti ottaen nietzscheläisessä merkityksessä, tosin itse toisaalta osallisuudeksi tähän myöntämiseen. sen realismin paikkoja voivat olla myös pörssit, pankit, valla kuin poliittisen realismin kohdalla, tapahtumisen tulkitseminani. Aktiivinen johtaa spektaakkelista eriy- Aktiivinen poliittinen realismi ja tapahtumisen taide suuryritykset, ostoskeskukset, työpaikat, rahakuljetuk- taiteen estetiikka on niissä käytännöllisissä ja välittömis- tymiseen, reaktiivinen taas takaisin spektaakkeliin tai tiivistyvät teoiksi ja tapahtumisiksi silloin kun ne eivät set, raha, virastot, äänestyskopit, poliisilaitokset, vanki- sä vaikutuksissa, joita tapahtumisella on spektaakkeliin johonkin toiseen totalitarismiin. ole reaktiivisten voimien alistamia. Asia on hyvin vai- lat, rajat, valvontakamerat ja biometriset laitteet. — se mikä on esteettistä, on spektaakkelilta pois. Tämä Reaktiivinen tarkoittaa omalakisen muutoksen kor- keasti selitettävä, mikä on sen luonne, jolle ei oikein voi Poliittinen realismi voi olla myös alueiden käyttöön- kaikki niin ikään tapahtuu siten, ettei siitä synny vain vaamista määrätietoisella ”kehityksellä”. Tämä tarkoittaa mitään, joten se lienee parempi esitellä esimerkillä. ottoa tai valtaamista ja näiden puolustamista. performansseja tai representaatioita. joko vajoamista dialektiikkaan (eli päätymistä jonkin Pessimisti voisi sanoa, että jokainen teko on kommu- Yhteisötaide on epäilemättä eräs spektaakkeliyhteis- ilmiön vastavoimaksi, negaatioksi ja ajautumista näi- Esimerkki nikaatiota ja tältä osin palautettavissa spektaakkeliin. kunnan synnyttämä vastareaktio ja siitä on löydettävissä den voimien onnettomaan mittelöön); utilitarismia (eli Näin jossain määrin on. Mutta niin kauan kuin spek- piirteitä, jotka voidaan ymmärtää formalistisen mate- oman edun ja hyödyn tavoittelua) tai fasismia (funda- Koko pohdinta taiteen mahdollisuudesta spektaakkelin taakkelinvastaisten tekojen pääpaino on niiden käytän- rialismin näkökulmasta esteettisinä. Yhtä kaikki, useat mentaalista kehitysoppia). Nämä kaikki ovat luonteel- yhteiskunnassa johtaa juurensa romusta tehtyyn Pelas- nöllisissä ja välittömissä elämää synnyttävissä vaikutuk- yhteisötaidehankkeet ovat projektiluontoisia ja painot- taan evolutionaarisia eli sisältävät ajatuksen suunnasta tusalus Silakkaan, jonka rakentamiseen osallistuin ja sissa, ei tekojen mahdollisesta kommunikatiivisuudesta tuvat yhteisöllisyyden performatiivisiin ilmentymiin, ja päämäärästä, joka johtaa Nietzschen mukaan vääjää- jonka purjehduksilla olen ollut mukana vuodesta 2010 varsinaisesti tarvitse olla huolissaan. Oleellista on, ettei jotka ovat omiaan neutraloimaan niiden tekemisen syn- mättä onnettomuuteen, joka päätyy ”vahvojen, etuoi- alkaen pitkin Saaristomerta ja Suomenlahtea aina Tal- poliittinen realismi jää ainoastaan symboliselle tasolle nyttämän mahdollisen elämän takaisin spektaakkeliksi. keutettujen ja onnellisten poikkeusten vahingoksi.”15 linnaan saakka. tai ilmene vain teon representaationa. Spektaakkelista Tällaisten hankkeiden olisi nähdäkseni päästävä eroon Reaktiivisuus tulee ilmi kylmässä järkeilyssä, joka En ole valinnut Silakkaa tähän esimerkiksi siksi, että vapautuminen ei tapahdu tekoja viestimällä vaan teko- reaktiivisuudesta ja löydettävä aktiivinen lähestymista- lähtee etsimään vastauksia olemuksellisesta vihollisuu- se olisi jotenkin esimerkkinä täydellinen, vaan siksi, jen konkreettisten seurausten kautta. pa yhteisöön ja tapahtumiseen. Palaan reaktiivisuuden desta tai kysyen mikä on hyödyllistä, millä saavutetaan että se on yksi harvoista ilmiöistä, jotka sivuavat uuden Tapahtumisen taide keskittyy välittömään elämän ta- ja aktiivisuuden käsitteisiin ja niiden eroihin hetken ku- suurin mahdollinen menestys suhteessa vastustajaan.16 taiteen ideaa nimenomaan formalistis-materialistisilla pahtumiseen, eli konkreettisten tilanteiden aiheuttami- luttua. Positiivisen reaktiivisen rationalismin, joka väittää maa- painotuksilla; keskittyen siihen mitä todella tapahtuu ja seen, joissa elämä tapahtuu ilman spektaakkelia ja sen Nämä kaksi edellä esitettyä lähestymistapaa — poliit- ilman ”kasvavan tai kehittyvän” sitä mukaa mitä enem- minkälaista elämää se itse synnyttää — ja mikä tärkein- lainalaisuuksia. Sitä voisikin kutsua laajasti ottaen uutinen realismi ja tapahtumisen taide — eivät ole toisiaan män sitä järjestellään tai järkeistetään, voi perustellusti tä, minulla on siitä omakohtaista kokemusta, jota ilman

78 79 koko esimerkin esittäminen olisi mieletöntä. Pohdiske- mutta puran edellisistä teemoista muutaman esitelläkse- vaikkapa tuulivoimalan insinööri tarkoittaa puhuessaan mahdotonta ja kaikki listat turhia. Yhtä kaikki, edellises- lut, jotka ovat johtaneet tämän teorian kehittämiseen ni formalistisen materialismin analyysitapaa. energiasta: lukseista, wateista, tunneista ja hyötysuhteis- tä voidaan kyynisesti kategorisoida yhteisöllisyys, aluk- ovat saaneet alkunsa juuri hetkistä Silakan kannella. ta, joita voidaan mitata, arvottaa ja muuttaa rahaksi ja sen ylläpito, ravintotalous, filosofia jne. Koska alus rakennettiin alkujaan taideprojektia var- 1) Lähtökohdat edelleen miksi tahansa hyödykkeiksi. Silakka tarkoittaa ten, on heti alkuun uhrattava muutama ajatus sille tosi- välitöntä suhdetta luonnonvoimiin, joihin ei suhtaudu- Miehistössä mukana ollut Ossi Kakko nosti poikkeuksellisen asialle, että ilmiö on alistettu lukuisille performansseille (R)akentamisen osalta päätimme karttaa valmiita ratkaisuja tai ta kategorisesti määränä tai laatuna, vaan jotka kohda- kirkkaasta rantavedestä pari suurta rakkoleväpuskaa. Erään ja representaatioille erilaisten näyttelyteosten, kirjan ja kaavoja soveltavaa ajattelua. Sen sijaan pysyttelimme uskollise- taan kulloisenkin hetken vaatimusten mukaan, siten että saaren poukaman kosteikon laidalta löytyi osmankäämejä ja videodokumentin muodossa. Tästä on turha olla kuiten- na luovalle prosessille ja etenimme jätemateriaalin ja projektia elämä purjeveneen kannella, keskellä tuulta, aurinkoa, metsästä kanttarelleja sekä katajanmarjoja. Näistä syntyi päivän kaan yksioikoisen pahoillaan, vaikka — jos asiaa pohdi- innoittaneiden mielikuvien ehdoilla, jättäen tekemisen omala- aaltoja ja jätettä – sekä yhdessä näiden kanssa – on mah- ateria. Aurinko kuumotti laakeaa rantakalliota, jolla istuimme taan reaktiivisen utilitaristisesti — tämä kaikki on ollut kisuudelle ylimmän päätäntävallan kaikista insinööriajattelun dollista. syömässä. Takana kohosi käkkäräisten mäntyjen ja sammaleen osaltaan turhaa, ei välttämättä haitallista, mutta ainakin houkutuksista huolimatta. valtaama rinne. epäoleellista ja hukkaan heitettyä elämää. 2) Purjehdus Representaatioiden tuottamien ei kuitenkaan ole vai- Aluksen ponttoneiksi löytyi tyhjiä öljytynnyreitä. Ne järjestel- Iltaa kohti tuuli tyyntyi lähes täysin. Päätimme tästä huolimatta kuttanut oleellisesti siihen minkälaista välitöntä elämää tiin kahteen riviin ja kiinnitettiin kahteen pitkistä rautaputkista Kaikki riippuu säästä, tilanteesta ja mielialasta. Se on yh- palata Ölmosin hiekalle nukkumaan. Työnsimme aluksen irti Silakka-aluksen yhteydessä on tapahtunut ja minkälai- hitsattuun kehikkoon vanhan paloletkun pätkillä. Kehikot kyt- dessä olemista, loikoilua, rupattelua, pohdiskelua, pää- rannasta ja nostimme hädin tuskin pullistuvat purjeet. Ryh- sia vaikutuksia sillä on ollut erilaisiin ympäristöihin. kettiin toisiinsa viidellä jämerällä lankulla, joiden väleihin upo- tösten tekemistä tai niiden välttelyä, vitsailua, tarinan- dyimme verkkaisesti etenevää matkantekoa jouduttaaksemme Olemme siis tulleet tehneeksi17 taidetta, jossa osallisuu- tettiin paloletkusta punotut kansielementit. Köliksi keksittiin kerrontaa, laulamista ja hiljaisuutta. Se on romualuksen lukemaan läpi muutamia Olli Tammilehdon kirjoituksia. Vuo- temme spektaakkeliin ei ole päässyt pahemmin häirit- puolentoista neliömetrin alumiinilevy ja peräsimeen tukevaa kestokyvyn mittailua, kunnostelua, rakentelua, viritte- rollaan yksi luki tekstiä ääneen kahden auttaessa airoilla heive- semään aluksella tapahtunutta spektaakkelin ulkopuo- vaneria, joka pultattiin kiinni vanhaan tammiseen pinniin. Mas- lyä. Se on kokeiluja, leikkiä, typeryyksiä ja oivalluksia. röistä tuulta veneen liikuttelussa. Loput loikoilivat mukavasti lista elämää. Tämä spektaakkelin ulkopuolinen taso ei ton ja purjeet lahjoitti eräs ystävällinen purjehtija, jonka pahasti Se on purjeiden kanssa pelaamista, peräsimessä oloa, kannella kuunnellen ja katsellen liikkumattomaan merimaise- tietenkään välity niistä representaatioista, joita olemme lahoamaan päässyt Louhi-vene mätäni teollisuushallin kupeessa ankkurin nostoja ja laskuja, luovimista, tyyntä, köysien maan laskevaa aurinkoa.19 purjehduksistamme tehneet, mutta emme toisaalta ole Hervannassa.18 kiskomista, reivaamista, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, tätä olettaneetkaan. Kaikkein oleellisinta on se mitä Si- nopeita yhdessä tehtyjä operaatioita ja beckettläistä lil- Muutama täsmentävä, lakka merkitsee meille — sekä niille useille kymmenille Silakka on rakennettu jätteestä ja lahjoitustavarasta. Jäte lumista. Se on kokkailua, tulentekemistä, syömistä, juo- mutta epätäsmällinen loppupäätelmä muille, jotka ovat osallistuneet sen tapahtumiseen — ja on materiaalia, joka on poistunut nykytalouden piiristä, mista, teen keittämistä, risujen ja käpyjen keräilyä, villi- minkälaisia muotoja nämä merkitykset saavat jatkossa, lahjoitukset taas vastikkeettomia, ei-mitattavia ja näin vihanneksia, merilevää, onkimista, sienestystä, nälkää ja Jos performansseja ja presentaatioita tuottavalla taiteella onhan alus vielä tätä kirjoittaessa purjehduskelpoinen. ikään kaupankäynnin logiikan tavoittamattomissa. humalaa. Se on rantautumisia ja lähtöjä. Se on iltanuoti- ei ole mitään spektaakkelin ulkopuolista merkitystä tai Silakan suhteen siis puhumme nimenomaisesti tapahtu- Silakkaa ei ole tehty työnä. Alus on tehty siksi, että oita, telttailua, levottomuutta ja sikeää unta. Se on retkiä mahdollisuutta purkaa sitä, on taas oleminen romusta misen taiteesta. se haluttiin, ei siksi, että sen tekemisestä saisi palkkaa saarissa tai lähikyliin ja kaupunkeihin. Ja paljon muuta. rakennetulla purjealuksella suuressa määrin spektaak- Formalistisen materialismin näkökulmasta Silakan tai että se loisi tai ylläpitäisi tuotanto- tai vaihtosuhteita. Parhaimmillaan purjehdusmatkat ovat kestäneet yhtä- kelista vapautumista. Se on yhtäältä irtautumista, jonka esteettiset arvot löytyvät niistä käytännöllisistä tasoista, Rakentaminen on ollut vapaaehtoista ja ei-organisoitu- jaksoisesti useita viikkoja ja niitä on tehty kesästä 2010 kautta tapahtumisen on mahdollista ainutkertaistua ja jotka kytkeytyvät ainakin sellaisiin tapahtumisiin, joita nutta. Se ei ole tapahtunut työaikana tai työpaikalla vaan saakka vailla harmainta aavistusta siitä mitä tapahtuu yksilöityä, mutta toisaalta jotain (majapaikka, kulkuväli- spektaakkeli voisi kutsua veneenrakentamiseksi, purjeh- kaikkialla ja kokoajan. Näistä syistä Silakan rakentamis- seuraavaksi. ne, kalastusalus, yhdessä olon mahdollisuus...), joka pys- timiseksi, taiteeksi, politiikaksi, yhteisöllisyydeksi, heta ei voi rinnastaa työhön, vaan on parempi puhua ak- Kuten on selvää, mikään edellä mainituista asioista tyy ylläpitämään tällaista irtautunutta elämää. Yksilöity- donismiksi, taloudeksi, filosofiaksi ja ajaksi. Näistä eri- tiviteetista tai yksinkertaisesti pelkästä elämästä, johon ei ole käytetyissä sanoissa tai niiden abstrakteissa mer- misellä en tarkoita mitään atomistiseen ihmisyksilöön tyisesti talous on ymmärrettävä laajassa merkityksessä kuuluu purjealus. kityksissä, onhan jokainen sukellus mereen erilainen liittyvää, vaan vesillä olon tapahtumisen ainutkertaistu- sisältäen rahatalouden ohella mm. luonnontalouden eli Silakka liikkuu energialla, joka ei kuulu talouteen johtuen koko tapahtumisen senhetkisestä olemuksesta mista, sen itseksi tulemista kaikkine läsnäolijoineen ja ekologian, energiatalouden sekä ravintotalouden. ja jonka olemus ylittää ihmiskäsityksen. Nämä ener- ja sen suhteesta muihin tapahtumisiin, menneeseen ja alttiuksineen muille tapahtumisille. En tee Silakan vaiheita tyhjentävää analyysia tässä, giat eivät esiinny romulautalla samassa mielessä, kuin tulevaan. Samoin asioiden välisten suhteiden erittely on Autonomisoitumisen prosessi alkaa spektaakkelis-

80 81 ta vapautumisen hetkellä. Prosessilla ei ole varsinaista vid Graeber pamfletissaan Vallankumous käännetyssä järjestykses- ajattelutavoille on tiedon totuudellisuutta tärkeämpää se miten tie- suuntaa, mutta jos se ei muutu luonteeltaan reaktiivi- sä. Teksti löytyy osoitteesta: http://fi.theanarchistlibrary.org/library/ to väärinymmärretään eli minkälaisia väärinymmärryksen meka- seksi, se väistämättä johtaa spektaakkelin vaikutuksen david-graebervallankumous-kaannetyssa-jarjestyksessa.pdf nismeja mikäkin väärinymmärrys käyttää. Päädytään siis erilaisiin heikkenemiseen, eli tapahtumisen ja asioiden hetero- 4 Viittaan tällä aikaan ennen kuin ihmisen täytyi ollakseen olemassa mekanistisiin tai diskursiivisiin selityksiin: kulttuuriin, valtaan, su- genisoitumiseen. Mitä pidemmälle prosessi etenee, sitä ensin ajatella olevansa olemassa. kupuoleen, biopolitiikkaan, liberaaliin demokratiaan, jopa markki- enemmän tarvitaan uusia käsitteitä, uutta kieltä ja uu- 5 Platonilla on tunnetusti ollut henkilökohtaista kaunaa runoilijoita noihin, ja niin edelleen. Yhtä kaikki yksikään näistä teorioista ei ole denlaista kommunikaatiota, sillä spektaakkelin kieli tör- kohtaan. Hänen mukaansa ”filosofien ja runoilijoiden välillä vallitsee pystynyt välttämään uutta dogmatismia tai metatotuudellisuutta, tai mää maiseman vaihduttua nopeasti ahtaisiin rajoihinsa. vanha riita”. syyttämättä toisiaan fasismin mahdollisuudesta, joka tuntuu olevan Puhe on kuitenkin vielä jotain enemmän. Kuten 6 Filosofi Giorno Agambenin mukaan syyskuun 2001 terrori-iskujen yksi toisen maailmasodan jälkeisen yhteiskuntafilosofian suurimpia kaikki muukin ilmaisu, on puhe aina epätäydellistä eli jälkeen hallinnan paradigma on muuttunut. Olemme siirtyneet tur- kysymyksiä. kykenemätöntä asioiden täydellisen kattavaan tyhjentä- vallisuusyhteiskuntaan, joka perustuu kansalaisten kattavaan kont- 13 Representatiivisesta ja performatiivisesta taiteesta luopumisen miseen. Niinpä erinäiset tapahtumiset ja näiden auto- rolliin (nauhoittavat valvontakamerat, biometriikka, digitaalisen suhteen ei tarvitse olla huolissaan, se ei kaikista pelotteluista huo- nomisoitumisprosessit — kuten myös konfrontaatiot ja kommunikaation valvonta) ja ajatukseen, että jokainen on potentiaa- limatta tule aiheuttamaan laadullista romahdusta visuaalisessa ym- tuho — synnyttävät yhtäältä kieleen diversiteettiä, mutta linen terroristi. Tämän myötä eurooppalainen valtio on Agambenin päristössä tai sen monimuotoisuudessa. Kuten olen edellä esittänyt toisaalta luovat uusia kielellisiä katvealueita, jotka ovat sanoin ”ei-demokraattinen mutta sitä ei voi myöskään pitää politiik- tämä laadullinen romahdus on tapahtunut jo. sanojen uupumisesta huolimatta totta, vaikka niihin ei k a n a”. 14 Tämä on myös etenemistä kohti totuutta, sillä samassa tuonpuolei- ole yksiselitteistä rationaalis-symbolista pääsyä. Niinpä 7 Tässä on kiinnostava yhteys Debordinkin mainitsemaan näkemi- suudessa piileskelee totuus, kuten edellisessä luvussa totesin. tällaiset prosessit pystyvät luomaan tuonpuoleisuutta, seen, johon viittasin tekstin alkupäässä. ”Se mitä ei nähdä, ei ole ole- 15 Gilles Deleuze: Nietzsche ja filosofia, Summa 2006. Deleuze lainaa joka on kielen, mutta myös spektaakkelin ulkopuolis- massa, eikä ole olemassa mitään, mikä ei näy”. Nietzscheä teoksesta Epäajanmukaisia tarkasteluja. ta. Tämä on potentiaalinen uusi alue jonka kokemiseen 8 Esitän ajatuksen perusteluineen videoteoksessani ”Valistuneen ku- 16 Vaikka formalistinen materialismi saa muotonsa spektaakkelin yh- kenties tarvitsemme jälleen performanssia ja represen- luttajan evankeliumi”, joka on katsottavissa verkossa osoitteessa teiskunnan periaatteista, se ei ole lähtökohtaisesti dialektisessa suh- taatiota, mutta tällä kertaa ilman spektaakkelia, mysti- http://vimeo.com/teemutakatalo/ teessa spektaakkelin kanssa silloin kuin sen korkein vaikutin on elin- sesti. 9 Äännetään lispaten. voiman periaate; eikä se havittele synteesiä tai kehitystä vaan pitäytyy 10 ”Riistämme arvon käsitteeltä kaiken mielen, ellemme näe arvoja taiteen oman olemuksen vapauttamisessa ja sen sisäisen muutoksen Viitteet kerääntymispaikkoina ja patsaina, jotka on lävistettävä ja rikotta- aktivoitumisessa asettamatta tälle ehtoja. Formalistinen materialismi va, jotta saisimme selville mitä ne sisältävät, jalointa tai alhaisinta. tarkastelee myrskyä, joka ei suoranaisesti kajoa taiteeseen, vaan tu- 1 Käsitteet performoida ja performanssi eivät tässä yhteydessä esiin- Dionysoksen hajanaisten jäsenten tavoin ainoastaan jalot patsaat pa- hoaa kaiken sen ympäriltä. ny sanojen yleiskielisessä merkityksessä — joilla lähestulkoon aina laavat itsestään kokoon”. Gilles Deleuze: Nietzsche ja filosofia, Summa 17 Käytän tarkoituksella taiteen tekemisestä epämääräistä ilmausta viitataan esitystaiteeseen ja sen performansseihin — vaan termit on 2006, s. 77 tulleet tehneeksi, sillä prosessi on ollut alusta saakka hyvin omaval- syytä lukea sosiaali- ja kulttuuritieteiden käyttämässä merkityksessä 11 Ollakseni uskollinen niin spektaakkelinvastaisuudelle kuin radi- tainen. eli karkeasti ottaen kulttuuristen merkitystenantojen kehollistamise- kaalille perinteelle — johon formalistinen materialismi tosin ei mi- 18 Lainaus Pelastusalus Silakka kirjan johdannosta. na, toisintamisena ja muokkaamisena. Tosin taiteellisen performans- tenkään liity — täytyy tehdä selväksi, ettei ole sellaista absoluuttista 19 Sama kuin edellinen. sin ja sosiaali- ja kulttuuritieteiden performanssin välisen rajanvedon asiantilaa kuin formalistinen materialismi; tällä termillä siis ei voi tekeminen on — ainakin taiteilijan näkökulmasta — paikoin haasta- kuvata mitään olemassaolevaa todellisuutta koskaan. vaa. Tästä syystä tekstin edetessä näitä kahta eri diskurssia pyritään 12 Valtaosaa 1900-luvun loppupuolen filosofisia suuntaksia — ku- paikoin myös tietoisesti sekoittamaan. ten konstruktivismia, (post-)strukturalismia mutta myös kriittistä 2 Mikko Jakonen, Spektaakkelin yhteiskunta re-fero, realismia ja jopa angloamerikkalaista liberalismia (jos sitä voidaan http://megafoni.kulma.net/index.php?art=340&artp=0 edes pitää filosofiana) — voidaan itse asiassa pitää eräänlaisina pyrki- 3 Väkivallan ja mielikuvituksen suhdetta on käsitellyt laajemmin Da- myksinä hyväksyä jälkikartesiolaisen tiedon ongelma. Niinpä näille

82 83 Kuinka maalata taidetalo? liittyy katseen varassa tapahtuvaan vuorovaikutukseen, raamalla, vaan on liattava lahkeensa, kahlattava osaksi käyttäjäjoukko määrittelee siis yhdessä, millaista toi- katseen valtaan. Katsominen on aina normatiivista toi- tekemisen virtaa ja asetuttava näin itsekin arvostelevan mintaa talolla on. Hirvitalolaiset ovatkin myös aina kes- teksti: Mikko Lipiäinen mintaa, ja ihminen muokkaa visuaalista ympäristöään katseen kohteeksi. Vaatiikin aina hieman rohkeutta as- kenään jonkinlaisessa konfliktissa myös tilan yllättävästi (julkaistu alunperin Esitys 3 / 2013) erilaisissa yhteiskunnallisissa käytännöissä. Visuaalisia tua sisälle Hirvitalon määrittelyjä ilkikurisesti pakene- vaihtuilevan visuaalisen järjestyksen suhteen, kun eri järjestyksiä löytyy kuvallisen esittämisen muotojen ja vaan tilaan, koska edessä on todennäköisesti valinta tul- toimijat muokkaavat tilaa omien esteettisten arvostus- Hirvitalon jokaviikkoisessa talonkokouksessa käsitel- sisältöjen lisäksi myös fyysisessä ympäristössä. Voidaan- lako osaksi - edes hetkellisesti - visuaalista epävarmuutta tensa ja toimintansa tarpeiden mukaan tai haastaakseen lään nimimerkki Juudas Kävyn talon nettifoorumille kin ajatella, että on olemassa erityinen gentrifioiva katse, vai ei. tietoisesti toisiaan ja talon yleisöä. Taidegallerian val- postittamaa ehdotusta ulkoseinien maalauksesta. Kä- joka muuttaa kaupunkia1. Kaikki Hirvitalon käyttäjät sen toimintaan aktiivises- koisten seinien selkeyteen tottuneet saattavat esimerkik- vyn mukaan Hirvitalossa toimintaa järjestävän yhteisön Performatiivisen politiikan teoriaa tutkivan Tiina ti osallistuvista satunnaiseen sivustaseuraajaan joutuvat si säikähtää talonvaltaajien luomaa huoletonta, julkisen tulisi toteuttaa koko talon peittävä kollektiivimaalaus Rättilän mukaan poliittinen performanssi on ‘esitys’, painimaan tämän visuaalisen epävarmuuden kanssa, ja yksityisen välillä epämukavasti tasapainoilevaa kodin- haastamaan keskiluokkaistuneen Pispalan kapeakatseis- jonka tavoitteena on katkaista performatiivien, eli luon- joka on seurausta niistä avoimuutta ja hierarkiattomuut- omaisuutta, kun galleriatila onkin kokouksessa päätetty ta esteettistä normistoa, jossa seinämaalaukset nähdään nollistavien toistojen vahvistamat rutiinit, kyseenalaista painottavista käytännöistä, joilla tilaa tehdään yhtei- muuttaa autonomiseksi olohuoneeksi, jossa ikkunaver- jonain tuomittavana. taa niiden mielekkyys tai oikeudenmukaisuus ja luoda seksi. hojen tilalla roikkuu likainen pyyhe. Kun visuaaliseen Tulevan maalaustyön tekijät voisivat ottaa mallia esi- tilaa vaihtoehtoisille käytännöille2. Hirvitalon tilaa hallitaan siinä toimintaa järjestävän järjestykseen tulee näin särö, tulee mahdolliseksi järjes- merkiksi Montrealissa toimivasta, noin 30-henkisestä Hirvitalo on syntyhetkestään asti tuottanut toimin- yhteisön toimesta kolmella tasolla, jotka kaikki voivat tysten, niitä rakentavien valtasuhteiden ja ideologioiden En Masse -kollektiivista, joka on onnistunut kehittä- taa, jota on hankala katsella. Sitä voidaan tarkastella asettua ristiriitaan keskenään. Virallisin taso, taloa kau- tietoinen ja yhteinen tarkastelu. Yhteiskunnallisen kes- mään itselleen yhtenäisen, sarjakuvamaisen tyylin. Kos- poliittisena performanssina, joka pyrkii luomaan häiri- pungilta vuokraava Pispalan kulttuuriyhdistys tekee toi- kustelun kannalta voisikin olla parempi olla maalaamat- ka Hirvitalo on Kävyn mukaan luovan toiminnan kes- öitä kaupungin visuaalisissa järjestyksissä ja näin haas- minnan mahdolliseksi käsitellä virkakoneistolle ja on ta Hirvitaloa ollenkaan, antaa sen rappeutuvan olemuk- kus, sillä on oikeus ja suorastaan velvollisuus vaikuttaa tamaan normatiivisen katseen. juridisessa vastuussa esimerkiksi siitä, että kiinteistön sen häiritä ja keskustella analyyttisesti, miksi rappion alueella vallitseviin käsityksiin rohkaisevan esimerkin Hirvitalo on Tampereen kaupungin omistama ja pur- vuokrasopimuksessa ilmoitettuja ehtoja noudatetaan. merkit häiritsevät. voimalla, virkamiehiä liikoja varomatta. ku-uhan alla oleva pienehkö entinen asuintalo, jonka Sille on siis tärkeää osoittaa vuokranantajalleen, että se Kävyn ehdotuksesta ei kokouksessa innostuta, vaikka joukko kaupungin tilapolitiikkaan kriittisesti suhtautu- kykenee toimimaan uskottavana neuvottelutahona ja pi- Viitteet monet Hirvitalon toiminnassa mukana olevat toivoisi- neita kaupunkilaisia, pääasiassa Tampereen ammatti- tämään kiinteistön kunnossa. Yhdistys pyrkii kuitenkin vatkin rapistuneen maalipinnan pikaista uusimista. Täl- korkeakoulun kuvataideopiskelijoita, vapautti yhteiseen olemaan puuttumatta tärkeimmän Hirvitalon päätök- 1 Janne Seppälä, Katseen voima (2001), Vastapaino lä kertaa kokouksessa paikalla oleville yhteisön uskot- käyttöön 2006. sentekoelimen, joka keskiviikko järjestettävän talonko- 2 Tiina Rättilä, Kansalaisperformanssi (2008). Saatavilla: tavuus kiinteistön historiallisten arvojen vaalijana vie Alun perin Pispalan nykytaiteen keskuksen nimellä kouksen toimintaan, jossa pyritään sopimaan kaikesta http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/kansalaisperformanssi voiton ympäristönsä kanssa uutta luovaan vastahankaan toimintansa aloittanut omaehtoinen kulttuuritila, joka oleellisesta Hirvitaloon liittyvästä tekemisestä kaikkien asettumisen sijaan. Johtuuko talonkokoukseen osallis- on olemassaolonsa aikana tarjonnut tilojaan ilmaiseksi kiinnostuneiden kesken konsensusdemokratian avulla. tuneiden kallistuminen kannattamaan vain jo olevan taiteilijoille ja tapahtumajärjestäjille sillä seurauksella, Lopulta on vielä kolmas taso, avoimen tilan mahdol- ilmeen ehostamista kenties talon ympäristön hieno- että paikka on suorastaan kuhissut erilaisia kuva- ja esi- listama yhdistyksestä ja talonkokouksesta piittaamaton varaisesta painostuksesta esteettiseen normaaliuteen? tystaiteen tapahtumia, lukupiirejä, videonäytöksiä, vaih- tekeminen: keittiön seinään voi yllättäen ilmestyä graffi- Onko alun perin Tampereen gentrifikaation - kaupun- toehtoisia elokuvafestivaaleja sekä työpajoja ja muuta ti, alastomat ihmiset saattavat rynnätä odottamatta sau- kitilanpäivittymisen asumisvaltaiseksi ja vastaamaan vertaisoppimista, sai kaupunkilaisten suussa pian lem- nasta pihamaalle vilvoittelemaan, lapset saattavat vallata korkeampien tuloluokkien tarpeita - mukanaan tuomaa pinimekseen katuosoitteeseensa viittaavan Hirvitalon, näyttelytilan leikeilleen, gallerian nurkkaan voi kömpiä vaihtoehdottomuutta puhkomaan syntynyt löyhä yhtei- jota on käytetty viime aikoina myös kaupungin Pispalan kattoa pään päällä vailla oleva lepäilemään tunniksi tai sö, hirvitalolaiset antamassa periksi kaupunkia kurissa alueen yleiskaavasuunnitelmia varten tehdyissä selvityk- pariksi ja aamulla voi bongata pihamaalta teltan, jon- pitävälle normatiiviselle katseelle? sissä. ka omistaja saattaa vaihtaa maisemaa vasta kuukausien Janne Seppälä kertoo kirjassaan Katseen voima vi- Hirvitalon toiminnan juju on siinä, että siihen ei päästä. suaalisen järjestyksen olevan sosiaalista järjestystä, joka oikeastaan voi tyydyttävästi osallistua vain sivusta seu- Hirvitalon suuri, nopeasti vaihtuva ja monitahoinen

84 85 Näyttelytoiminta

vas. Tara Pattenden, taidenäyttely Sässyssä (2011) / kuva Mikko Lipiäinen 86 87 Fiktiivinen taidenäyttely Taidesuunnistuksen yhteydessä

Tampereen kaupunki luovutti pari vuotta tyhjillään olleen osoitteessa Hirvikatu 10 sijaitsevan rakennuksen Pispalan kulttuuriyhdistys ry:lle lainaksi Taidesuunnistuksen ajaksi 21. - 23. 4. 2006. Taidesuunnistuksen ajaksi pystytettyyn fiktiivisen taidenäyttelyn kautta yleisö pääsi tutustumaan tilaan sellaisena kuin se olisi taidekeskuksena ja mitä kaikkea tilalla voisi tehdä, jos siihen annettaisiin mahdollisuus. Ehdotusten pohjalta vuokrasopimus saatiin aikaan pian Taidesuunnistuksen jälkeen.

Tampereen kaupungille laaditussa ehdotuksessa tyhjillään seisova talo muutettaisiin julkiseen kulttuurikäyttöön. Ehdotuksessa tähdennettiin, että Pispalan kaupunginosalle ominaisen yhteisöllisyyden vaaliminen on olennäises- ti läsnä yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa mm. yhteisötaideprojektien, ja avoimien opintopiirien muodossa. Suunniteltu tilojen käyttö ja yhdistyksen muu toiminta on voittoa tavoittelematonta. Lisäksi tähdennettiin sitä, että laadukkaista epäkaupallisista näyttelypaikoista on puutetta Tampereella ja että tullakseen valituksi vuoden 2011 kult- tuuripääkaupungiksi Tampere tarvitsee lisää tiloja taiteen tekemiseen ja esittämiseen nimenomaan katu/ruohonjuuritasolla.

Hirvitalo löytyi Pispalan nykytaiteen keskuksen tilaksi, kun joukko näyttely- ja kokoontumistilaa etsineitä jäseniä osallistui näyttelynavajaisiin Pispalan kirjastolla. Sitä vastapäätä oli tyhjillään viehättävä puutalo. Taskulamppujen kanssa taloa tutkimaan lähteneet taiteilijat saivat huomata rakennusta viimeksi asuttaneen virolaisen rakennuspo- rukan jättäneen kaikenlaista mätänemään sen nurkkiin. Talo teki kuitenkin vaikutuksen, ja yhdistys halusi sen käyt- töönsä.

Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalosta on muodostunut niin paikallisesti kuin myös valtakunnallisesti tunnustettu kulttuurikeskus.

Fiktiivinen taidenäyttely Taidesuunnistuksen yhteydessä (2006) / kuva Mikko Lipiäinen

88 89 Fiktiivinen taidenäyttely Taidesuunnistuksen yhteydessä (2006) / kuva Sami Maalas

Fiktiivinen taidenäyttely Taidesuunnistuksen yhteydessä (2006) / kuva Ilpo Mikkonen

90 91 Huvipuisto - Pispalan kulttuuriyhdistys ry:n yhteisnäyttely

4. – 26. 7. 2009

Harri Hykkö, Stina Riikonen, Saara Piispa, Sarianna Tamminen, Maija Kovari, Teemu Raudaskoski, Laina Koskela, Tmi Mikon Palvelut, Mira Heija

Vempaimia, huijareita, hattaraa ja popcornia. Parrakkaita naisia, friikkejä, maailmanpyöriä, tiikereitä, elefantteja ja kaiken maailman kieputtimia ja vetkuttimia. Ja kaiken tämän keskellä ihminen jota varten kaikki on luotu ja joka haluaa irrota elämästään hetkeksi kirkkaiden värien peittämään huvitodellisuuteen, jossa kaikuvat nauru, kiljahdukset, juoksuaskeleet ja iloinen puheensorina.

Mitä huvipuisto on nykyisin? Mitä ihminen kaipaa huvipuistolta? Mikä on nykyajan freakshow tai kuka on meren- neito, joka pudotetaan altaaseen? Täytyykö viihtymisestä aina maksaa, voimmeko huvittaa itseämme käyttämättä suuria summia viihde- ja elämysteollisuuden tukemiseen? Tarvitseeko meidän edes huvittua?

Heinäkuussa 2009 Hirvitaloon ja sen pihalle pystytetään Pispalan kulttuuriyhdistyksen jäsenten yhteisnäyttely teemalla “Huvipuisto”. Avajaisia vietetään lauantaina 4.7, jolloin huvipuisto herää eloon valojen, musiikin ja sirkustun- nelman voimin. Avajaisten jälkeen näyttely ylläpidetään ulkona ilman sähköä; sisätiloissa jatkuu väikkyvä tunnelma kuun loppuun asti.

Huvipuisto – Pispalan kulttuuriyhdistyksen yhteisnäyttely (2009) / kuva Mikko Lipiäinen

92 93 Huvipuisto – Pispalan kulttuuriyhdistyksen yhteisnäyttely (2009) / kuva Mikko Lipiäinen Huvipuisto – Pispalan kulttuuriyhdistyksen yhteisnäyttely (2009) / kuva Mikko Lipiäinen

94 95 Massiivinen Hirvitaloretrospektiivi – Performanssissaan pöydän takana istunut (maanisen symys on samanaikaisesti valokuvissa nähdyistä dyy- viemäriä kaikkine roskineen ja romuineen mitä taiteilija Antimateria, Tullintori, Tampere oloinen) Luddite kasasi kahden muovikassillisen verran kattavista valokuvista ja sen dokumentoinnista. Kuvissa oli valokuvissaan kuvannut. erinäisiä kulutuselintarvikkeita pöydälle toisen kätensä Pitkänen herätti sarkastisesti kysymyksen ruoan ja muun Sebastian Boulterin lyijykynäpiirrossarjassa Varik- teksti: Sebastian Boulter päälle valtavaksi sekatarvikekakuksi kahliten näin itsen- materian tuotannon ylitsepursuavaisuudesta kulutusyh- senpelättimet ihmisen välinpitämättömyys kohtaa jätteen sä nykypäivän kulutustulvaan. teiskunnassamme. Ruoan dyykkaaminen ja kaikenlaisen muodossa luonnon. Piirustuksissa on kuvattu puiden Myynti- ja markkinointitoimisto Veravia kutsui Pispa- Performanssin jäänteet, jotka koostuivat tyhjistä käyttötavaran uudelleen käyttöönotto on oletettavaa ja oksiin ripustettuja muovipusseja. Muun muassa Balka- lan kulttuuriyhdistyksen eli tuttavallisemmin Hirvita- muovipusseista, pakkausjätteistä sekä itse elintarvik- pitäisi olla täysin suotavaa kun otetaan huomioon kapi- nilla näkee yleisesti muovipusseja ripustettavan puiden lon taiteilijat kokoamaan ryhmänäyttelyn Tullintorin keista jäivät näyttelyn ajaksi osaksi installaatiota. Tai- talistiseen tuotantoon kuuluva materian haaskaus. oksiin. Niiden tarkoituksena on karkottaa puiden sie- kauppakeskuksen Kulttuuriviikoille Tampereella 29.9.- teilijan aikomus oli jättää elintarvikkeet mätänemään Elina Ojanperän tuohesta, sammaleesta, kivis- meniä syövät linnut. Muovijäte on kaupankäynnin eräs 12.10.2011. Järjestäjien motiivit tuoda taidetta ostoskes- saaden installaation myös haisemaan, jolla hän olisi tä, kävyistä yms. rakennettu veistos, Käpyautomaatti, lieveilmiö ja aikamme yksi pahimmista ympäristöön kukseen oli epäilemättä houkutella kauppakeskukseen voinut aiheuttaa etovan vaikutuksen kauppakeskukseen, kommentoi Lastikulttia (eng. cargo cult), ilmiötä mikä vaikuttavista vitsauksista. Elintarvikkeet ja mitä erilai- enemmän asiakkaita. Vaikka tällaisella kulutuskulttuu- mutta yleisistä hygieniasyistä se ei ollut mahdollista ja tunnetaan muun muassa eräiden Tyynenvaltameren simmat yleishyödykkeet, joista suuri osa on itsessään rilla ei ole mitään tekemistä sen kulttuurin kanssa jota elintarvikkeet tuli laittaa suuren lasiastiaan vain visu- alkuperäiskansojen keskuudesta. Toisen maailman so- muovia, kääritään lähes poikkeuksetta muoviin. Ostok- Hirvitalon taiteilijat tukevat ja tekevät, näki ryhmä tässä aalisesti havaittavaksi. Valokuvakollaasi koostui kuvista dan jälkeen saarelaiset huomasivat etteivät valkoihoiset set sullotaan muovipusseihin ja hyödykkeiden käytön mahdollisuuden taiteelliseen kannanottoon, jota ei olisi jotka kertoivat rappeutumisesta, hedonismista, sodasta valmistaneet tai korjanneet tavaroitaan itse. Kun jokin jälkeen niiden pakkausjäte, eli muovi, ajautuu vääjää- voinut toteuttaa galleriassa tai muussa tavallisessa taide- ja ihmisten keskeisistä rikoksista, korostaen kulutuksen tavara oli esimerkiksi korjattava, se lähetettiin muualle mättä luontoon. Tästä yhtenä pahimpana esimerkkinä tilassa. Niinpä tarjoukseen tartuttiin. ja kärsimyksen suhdetta nk. valistuneessa nyky-yhteis- ja uusia tavaroita saapui kaiken aikaa lastina laivoissa ja ollaan saatu todistaa satojen tuhansien neliökilometri- Antimateriaksi nimetty näyttely kokosi yhteen teok- kunnassamme. myöhemmin lentokoneissa. Saarelaisista valkoihoisten en suuruisen jätepyörteen muodostuminen Pohjoiselle sia, joiden kautta taiteilijat toivat vahvasti esiin näkemyk- Mikko Gromovin Ilmakitarakauppa –installaatio käsittämättömät toimet olivat jonkinlainen rituaali, jota Tyynellemerelle merivirtauksien mukana. siään mm. kulutuksesta, kapitalismista ja sen kestämät- koostui yhdestä kitaratelineestä sekä hintalapuista. Se jäljittelemällä saarelaiset taivuttelivat jumalia lähettä- Minta Metterin veistoskokonaisuus Mörkö, käsitti tömyydestä niin ympäristön, elintapojen kuin ihmisen kommentoi humoristisesti ilmakitaran soiton kilpailuil- mään heille lastia. paperimassasta rakennettuja, pelottamisen yksittäistä itsensä kannalta; kaikki tämä keskellä kulutuksen peli- miötä antamalla näyttelyvieraan kokeilla ilmakitaraa ja Käpyautomaatti voidaan nähdä raha- ja peliauto- kohdetta vailla olevia, mutta kaikkialle ympäriinsä ha- kenttää, eräässä Tullintorin tyhjäksi jääneessä suureh- kritisoi kaupallisuutta myymällä tilaustyönä valmistet- maattien hilpeänä parodiana ja lastikultin mukaisena puilevia olioita. Möröt kuvaavat kaupallisen mainonnan kossa kiinteistötilassa, joka muuttui näyttelyn avajaisia tuja ilmakitaroita, ts. tyhjää. Antimateria on myös jota- ”käsittämättömän toiminnan jäljittelynä”. Rahasta on pelottavuutta joka kohdistuu suoraan kulutusyhteisöön edeltävällä viikolla eräänlaiseksi Hirvitalon taiteilijoiden kin mitä kuluttajille tyrkytetään. tullut maailman kansojen ylivoimaisesti palvotuin koh- ja vaikuttaa jokaisen alitajuntaan, ajaa yksilöt vaivihkaa workshopiksi. Valpuri Talvitie toi seinämaalauksessaan esille kau- de ja sen eräs lieveilmiö on peliriippuvuus, mikä ilmenee kulutuksen kahleisiin ja tekee kuluttajasta kapitalismin Näyttelyteoksista viisi toteutettiin seinämaalauksi- pallisen mainonnan aiheuttaman kuvasaasteen maise- yhtenä yhteiskuntamme kenties oudoimmista ongelmis- orjan. na, installaatioita rakennettiin neljä, tilaan pystytettiin massa, jossa me kaikki jokapäiväistä elämäämme eläm- ta. Sami Maalaksen useamman vuoden ympäristötai- lava musiikille ja runoudelle ja loput teokset koostuivat me. Pyhäjärven aaveet -teoksen hauras maalausjälki ja Future home –installaatio ilmensi antimateriallisuut- deprojekti Kelluva Puutarha oli näyttelyssä mukana maalauksista, piirustuksista, veistoksista, valokuvista ja kuvan pitsiset kehykset romantisoivat Pirkanmaan idyl- ta kaiken katoavaisuutena; ruostumisen, mädännäi- videoinstallaation muodossa. Projekti käsittelee raken- videoteoksista. liä, mutta samalla muistuttivat haavoittuvasta järvimai- syyden ja lahoamisen luhistuneena huoneena, joka oli nuskaavoitusten ja maatalouden holtittomuutta agri- semasta jonka horisontissa näkyi sukupolvellemme tu- rakennettu romusta ja roskasta. Teos näytti ekspressii- kulttuurin näkökulmasta. Maalas rakensi Pispalassa työ- Poimintoja näyttelykokonaisuudesta tuksi tullut valtava mainoskyltti. Järvellä seilaavat aaveet visesti sen miten turhaa on ylenpalttinen materian tuot- ryhmänsä kanssa Pyhäjärven rantaan lautan, johon he todistivat aikakauteemme kuuluvan mainonnan hiljal- taminen ja miten roskasta kylläinen maailmamme on. istuttivat puutarhan. Tämä yhteisöllinen taideteko otti Näyttelyn avajaisissa nähty Philip Ludditen performans- leen saaman ylivallan, jonka varjossa olemme kasvaneet. Teoksen tukena oli saman taiteilijan, Visa Knuuttilan myös kantaa Pispalan kaavoitukseen jonka alle esimer- siesitys Shut up and shop oli performatiivinen osa saman Taking pictures -valokuvasarjassa taiteilija Jyri Pitkä- valokuvakooste nimeltä Tammerkoski. Tampereen kau- kiksi Tahmelan ryytimaat ovat vaarassa jäädä. nimistä teoskokonaisuutta, joka sai lopullisen muotonsa nen kuvasi kahta kaveria dyykkaamassa supermarketin pungin teollistumisen alkuunsa pannut voiman lähde Antimateria –näyttelyssä projisoitu videoteos Pelas- esityksen jäänteiden tullessa osaksi tilassa roikkuvaan jäteastioista valtavia mainosvalokuvia ruoista. Teossar- Tammerkoski oli vuonna 2011 padottu siltarakennus- tusalus Silakka on dokumenttielokuva nk. Silakkaprojek- rautaverkkoon rakennettua valokuvakollaasia. jan nimi leikki kuvan ottamisen eri merkityksillä. Ky- työmaan takia. Kosken pohja muistutti kuivunutta lika- tista, jossa jätteestä ja lahjoituksista kerätyistä aineksista

96 97 rakennettiin purjelautta. Purjehduksia on tehty vuoteen ry:n laajin ryhmänäyttely. Muut ryhmänäyttelyyn osal- 2014 mennessä pitkin Saaristomerta ja Suomenlahtea listuneet taiteilijat olivat Emma Lappalainen, Mira Hei- aina Tallinnaa myöten. Tommi Taipale, Teemu Takata- ja, Emma Keiju, Yannes Sclivagnotis, R. R. Jensen, Saa- lo ja Juha Mehtäläinen ovat varsinaisen elokuvan tekijät, ra Piispa, Anne Savitie ja Suvadeep Das. mutta heidän mukaan Silakkaprojektissa oleellisinta oli Pispalan kulttuuriyhdistys ry:n pienempiä ryhmä- sen tekijöiden ja siinä vierailleiden ihmisten halu osal- näyttelyitä on järjestetty Hirvitalon omien näyttelytilo- listua, tehdä, kokeilla ja kokea itse erittelemättä asioita jen lisäksi mm. Gallopperiet galleriassa Kööpenhaminan veneenrakentamiseksi, purjehtimiseksi, taiteeksi, poli- Kristianiassa 2013, poliittisen taiteen tapahtumassa Fis- tiikaksi, taloudeksi tai filosofiaksi. Tästä huolimatta pro- karsissa 2013 jonka kuraattorina toimi Otso Kantokorpi, jekti tulee ottaneeksi kantaa kaikkiin edellä mainittuihin ja Uzupisin taidekeskuksessa Vilnassa 2008. Samaisessa aiheisiin olemalla ottamatta niihin kirjaimellisesti kan- taidekeskuksessa oli vuonna 2007 Lost Foundation – taa, mutta toteuttamalla ja sivuamalla kyseisiä aiheita ryhmänäyttely, jonka yhteydessä myös tuhottiin yhden käytännössä. Pispalan kulttuuriyhdistyksen jäsenen teos. Kyseessä oli Teemu Takatalon yrityslogoista ja tekstistä koostunut Pispalan kultturiyhdistys ry:n monivuotisen puheenjoh- seinämaalaus Valistuneen kuluttajan synninpäästö nou- tajan Mikko Lipiäisen teos A Proposal for a cultural deed datti näyttelyn teemaa voimakkaimmin median valossa. in Vilnius 2009 -Same-Sex Marriage, joka kommentoi Teos paneutui Tullintorin kauppakeskuksen yhdeksään Vilnassa virkavallan toimesta peruutettua seksuaalivä- eri yritykseen, (mukaan luettuna Tullintorin omista- hemmistön marssia. Teos oli Uzupisin taidekeskuksen va Citycon ja markkinoinninedistämisyritys Vera Via). välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan siltaan kiinni- Kyseessä oli kulutus- ja kapitalismikriittinen teos, joka tetty, vanerille maalattu, moniarvoisuuden merkkiä, eli kommentoi kauppakeskuksessa toimivien liikkeiden sateenkaarilippua (engl. Pride Flag) muistuttava suureh- yhteiskunta- ja ympäristövastuusuunnitelmia ja niiden ko sateenkaarilukko. Siltaan kiinnitetyt lukot ovat muun toteutumista. muassa Liettuassa merkki vihkiäisistä. Teoksen tarkoitus Takatalon teoksen aiheuttaman närkästyksen takia oli tukea avoimempaa asennetta kulttuurien monimuo- kauppakeskuksen omistaja Citycon sulki koko näyttelyn toisuutta kohtaan Euroopan kulttuuripääkaupungissa vajaa kaksi tuntia näyttelyn avajaisten jälkeen. Näyttely- Vilnassa 2009. Näyttelyn avajaisia seuranneena aamu- tila suljettiin teräsverkko-ovella ja eräs Vera Vian työn- na joukko paikallisia nuoria tuhosi teoksen ja toi julki tekijä maalasi Takatalon teoksen peittoon. Siten näyttely oman näkemyksenä koskien homoseksuaalisuutta, mikä voitiin avata uudelleen. Takatalo itse kommentoi teok- mitä ilmeisimmin osoitti vastaavan liettualaisen virka- sensa tuhoamista muun muassa seuraavasti: ”Näemmä vallan asennetta seksuaalista vähemmistöä kohtaan. kritiikki osui kohteeseensa reaktiosta päätellen. Ilmei- Kaiken kaikkiaan Hirvitalon taiteilijoita yhdistää sesti se mitä esitin teoksessa pitää paikkansa.” Seinämaa- henkilökohtaisen työskentelyn lisäksi tarve yhteisöllisen laus nousi kannanottona näyttelyn tärkeimmäksi yksit- taiteen tekoon kuin myös pyrkimys yhteiskunnallises- täiseksi teokseksi. Sen valokuvadokumentointi ennen ti kantaaottavaan kansalaistoimintaan taiteen keinoin. sensuroimista, ts. tuhoamista, päätyi Helsingissä vuonna Heidän toimintaansa kuvaa vuonna 1819 syntyneen 2008 perustettuun Tuhoutuneen Taiteen Museo ry:n ar- ranskalaisen kuvataiteilijan Gustave Courbet’n ajatus kistoon (www.adam.fi). siitä, että taiteilijan tehtävä on esittää totuus, mikä aut- Tullintorin kauppakeskuksen näyttely on tähän asti taisi yhteiskunnallisten epäkohtien ja sosiaalisten ongel- ylh. Valpuri Talvitie: Pyhäjärven aaveet, seinämaalaus / kuva Sebastian Boulter ollut osallistujamäärältään Pispalan kulttuuriyhdistys mien korjaamisessa. alh. Sebastian Boulter: Variksenpelättimet, lyijykynäpiirrossarja / kuva Sebastian Boulter Hirvitaloretrospektiivi Antimateria (2011) 98 99 ylh. Philip Luddite: Konsume, installaatio / kuva Sebastian Boulter Elina Ojanpera: Kapyautomaatti, veistos / kuva Sebastian Boulter alh. Visa Knuuttila: Future home, installaatio / kuva Tommi Taipale Hirvitaloretrospektiivi Antimateria (2011) Hirvitaloretrospektiivi Antimateria (2011) 100 101 Teemu Takatalo: Tiedostavan kuluttajan synninpäästö, seinämaalaus / kuva Sebastian Boulter Hirvitaloretrospektiivi Antimateria (2011)

ylh. Jyri Pitkanen: Taking pictures, valokuvasarja / kuva Sebastian Boulter alh. Minta Metteri: Morko, veistoskokonaisuus (yksityiskohta) / kuva Sebastian Boulter Hirvitaloretrospektiivi Antimateria (2011) 102 103 H E H - H E H - huumorinäyttely Huumori on vaikea laji.

8. – 29. 12. 2013 Näyttelyprojektin alussa yhtenä kantavana ajatuksena oli havainto siitä, että mieleenpainuvat ja sykähdyttävät taideteokset ovat usein hauskoja. Taide ja huumori paljastavat ihmiskunnan ja yhteiskunnan totunnaisuuksia sekä rik- Liisa Ahola, Rami Airola, Heikki H. Attila, Risto-Pekka Blom, Mira Heija, kovat tabuja. Ne molemmat vaikuttavat ihmisen persoonaan ja elämään hyvin laajalti, ja monille ne voivat tarjota Risto Honkasalmi, Jouni Isotalo, Tommi Juutilainen, Mirja Kurri, Sony Kåhre, elämän parhaat hetket – tai selviytymiskeinon. Silti näyttelyn pitäminen huumorista tuntui huonolta idealta: oleelli- Marianne Laiti, Tiina Lehikoinen, Tuulia Luomala, Henriikka Luukinen, Lauri Mäkimurto, selta tuntui ratkaista se, voidaanko huumoria tehdä tosissaan, vai kasataanko näyttely “läpällä”. Alkuvaiheessa toisena Elina Ojanperä, Ulla Pohjola, Jerker Ramberg, Johannes Rojola, Maija Saksman, Jere Tuominen, näyttelyehdotuksena oli nälkä, ja huumori alkoi tuntua myös paljon, no, hauskemmalta teemalta SA. Salmela, Veera Salmio, Scandinavian Punks, Vitsiniekat, XXX Group syksyn pimeimmille ajoille.

Työryhmä: Pauliina Leikas, Elliina Peltoniemi, Stina Riikonen, Omar Truco-Kallonen, Päivi Viinikainen Avoin työryhmä päätti lähteä lähestymään huumoria empiirisin ottein: analysoimme hauskoja youtube-videoita, teimme kotiläksynä stand upia sekä keräilimme vitsejä ja koostimme niistä vitsikaraokevideoita. Hirvitalon avoin työryhmä on syksyn synkimpinä aikoina lähestynyt huumoriteemaa erilaisin pohdinnoin ja kokeiluin. Huumorinäyttelyssä on esillä projektin humoristisia, hauskoja, ja mahdollisesti naurattaviakin löydöksiä. Tärkeänä selventävänä jakona tuntui olevan hauskan ja huumorin (naurunkin) erotteleminen. Hauska ei välttämät- Työryhmä päätyi myös absurdiin positioon: toimimaan huumoriauktoriteettina teoksia juryttäessä. Avoimella haulla tä vaadi huumoria – eikä huumori ole aina hauskaa. Eivätkä nämä kumpikaan välttämättä aiheuta naurua. Hauska löytyneet teokset käsittelevät huumoria laajalti: hyvänmielentunteiden ja tilannekomiikan kautta mustaan huumo- vaikuttaa hetkessä läsnäolevalta tunteelta, kun taas huumori on ennemminkin rakenne, joku mekanismi tai koukku. riin. Näyttelyyn kutsuttiin mukaan myös huumorintajuja jo vuosia tutkinut ja koetellut Vitsiniekat-ryhmä. Yleensä siitä löytyy joku yllätys.

Avajaiset la 7.12. Työryhmän kanssa huomasimme joutuneemme absurdiin positioon, kun aloimme näyttelyn teoksia juryttäessä toi- Kansankeittiö klo 17– mia huumorin auktoriteetteina. Avoimella haulla saadut teokset käsittelevät huumoria laajalti: hyvänmielenoloista, Heikki H. Attilan avajaispuhe klo 18 tilannekomiikan kautta mustaan huumoriin. Näyttelyn ei ole tarkoitus tyhjentävästi määrittää huumoria, vaan esittää Kesyt veljekset erilaisia näkökulmia aiheeseen. Mari Aaltonen ja Pikku-Pietari Suva Pyysimme näyttelyyn valittujen teosten tekijöitä kertomaan muutamalla lauseella siitä miksi he hakivat teoksellaan + huumori DJ:t Höpöjanne ja Ellu näyttelyyn, ja mikä heidän mielestään teoksessa on hauskaa. Vastaukset olivat laaja-alaisuudessaan niin mielenkiintoisia, että liitimme ne teostietojen yhteyteen. Hassunhauska mykkäelokuvailta livesäestyksellä su 15.12. klo 17 Näyttelyyn kutsuimme mukaan myös huumorintajuja jo vuosia tutkineen ja koetelleen Vitsiniekat-ryhmän sekä Päättäjäisviikonloppu muutaman muun hauskan tyypin. la 28.12. Rami Airolan & Johannes Rojolan Tapporalli I, klo 17 jatkobileet Myrskytilan Leikki-Klubilla, klo 20 - 02 Näyttelyssä on esillä teoksia, jotka saattavat järkyttää tai edustaa huonoa makua. Teokset eivät edusta Hirvitalon su 29.12. Rami Airolan & Johannes Rojolan Tapporalli II, klo 17 näkemyksiä, eivätkä välttämättä ole taiteilijoidenkaan “statementteja” vaan esimerkkejä erilaisista huumorin lajeista.

104 105 Näyttelyteoksia Kesyt veljekset -duon kitaristi veivaamassa Väyrys-naamari kasvoillaan loputonta Smoke on the Waterin alkuriffiä H E H H E H - huumorinäyttely (2013) / kuva Päivi Viinikainen H E H H E H - huumorinäyttely (2013) / kuva Jukka Tilus

106 107 Mari Aaltonen juttelemassa mukavia Lauri Mäkimurto huumorin viidakoissa H E H H E H - huumorinäyttely (2013) / kuva Jukka Tilus H E H H E H - huumorinäyttely (2013) / kuva Päivi Viinikainen

108 109 Muut näyttelyt

Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalon tiloissa on järjestetty vuodesta 2006 alkaen yli 250 tapahtumaa ja lähes 150 näyttelyä. Laskettaessa mukaan hirvitalolaisten Pispalan nykytaiteen keskuksen ulkopuolella paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla järjestämät tapahtumat, näyttelyt sekä eri kutsunäyttelyt, joihin Hirvitalo 2012 on osallistunut, on kulttuuritapahtumien määrä nykyään lähenemässä kuutta sataa. Jodie Baltazar (Puola/Yhdysvallat), Suvadeep Das (Intia), Darko Aleksovski (Makedonia), Emanuele R. Meschini (Italia), Paolo Baraldi (Italia), Nance Klehm (Yhdysvallat), Näistä tärkeimpiä näyttelyitä ovat olleet muun muassa: Baaba Jakeh (Sambia), Marian Kivila (Viro), Kiwa Noid (Viro), Ikuko Ishida (Japani)

osallisuus näyttelyssä Kipinä – Kantaaottavaa nykytaidetta ja muotoilua (Makasiini, Fiskars) (2013) 2011 Kulttuurikeskus Arteles ja sen kansainvälisten residenssitaiteilijoiden näyttely (2013) Caroline Trigo (Yhdysvallat), Xavier Renou (Ranska), Tara Pattenden (Australia), Jaan Malin (Viro) T.E.H.D.A.S. ja Hirvitalo: ISSUE – Open Demonstration Forum (Galleria Rajataide, Tampere) (2012) American Outsider & Folk Art -näyttely (2010) 2010 Omakuva -nukketaidenäyttely yhteistyössä mm. Rajataide ry:n ja lastenkulttuurikeskus Rullan kanssa (2010) Steve Vanoni (Yhdysvallat), Suvadeep Das (Intia), Danuta Milewska (Puola), Johannes Deimling (Saksa), Seppo Renvallin ja Markus Renvallin yhteisnäyttely (2009) GangZI (Kiina), Ville Karel (Viro), c.n.o.p.t (Viro), Ig Noir (Viro), Baka (Viro), Kaarel Kytas (Viro) kansainvälinen Truth -näyttely osana Paula Toppilan kuratoimaa Pirkanmaan 4. triennaalia (2009) Pispalan nykytaiteen keskuksen taidenäyttely Vilnassa (Uzupio Meno Incubatrius galleria, Vilna, Liettua) (2008) 2009 Hirvivaara - Pispalan kulttuuriyhdistys ry:n yhteisnäyttely (2008) Lenka Kotlanova (Tsekki), Suvadeep Das (Intia), Andrew Paterson (Iso-Britannia), Mehdi Farajpour (Iran), Erkki Pirtolan näyttely ja luento (2008) Grigory Glazunov (Venäjä), Natalia Zhestovskaya (Venäjä), McJabber (Iso-Britannia), Claus Ankersen (Tanska), Markku Haanpään näyttely (2008) Ludditák (Unkari) Luonnoksia, hahmotelmia, herkkuja ja muita unelmia - Pispalan kulttuuriyhdistys ry:n yhteisnäyttely (2007) Gratis Georgin (Itävalta) kuratoima Wienin Taideakatemian opiskelijoiden ryhmänäyttely (2007) 2008 Cédric Anglaret (Ranska), Suvadeep Das (Intia), Andrew Knox (Yhdysvallat), Alina Melnikova (Liettua), Hirvitalon kansainväliset taiteilijavieraat ja esiintyjät vuodesta 2006 alkaen: Marius Abramavicius (Liettua), Grigory Glazunov (Venäjä), Odddance (Venäjä), Tomasz Szrama (Puola), Head of Wantastiquet (Yhdysvallat), Mik Quantius (Saksa), Phoebus (Portugali), Fyoelk (Alankomaat), 2014 City Hands (Alankomaat), Isidor Wence (Alankomaat), Hakan Nurcanli (Turkki) Gwang Cheol (Etelä-Korea), Kyeong Hwa (Etelä-Korea), Tomas Szrama (Suomi/Puola), Jodie Baltazar (Puola/Yhdysvallat), Topadur (Tanska/Saksa), Jimbino Vegan (Yhdysvallat) 2007 Gratis Georgin (Itävalta), Sonja Vectomov (Tsekki), Mark Divo (Luxemburg), Andrius Seliuta (Liettua), 2013 Andrius Gailiunas (Liettua), Egle Nezinskaite (Liettua), Gitan Balzekaite (Liettua), Alina Melnikova (Liettua), Inês Querido (Italia), Håkon Berre (Norja), Shanie Mor (Israel), Amber Lee (Yhdysvallat), Hiroko Tsuchimoto (Ja- Deivis Kundrotas (Liettua), Michelangelo Setola (Italia), Sunday Ngakama (Tansania), pani), Christine Olson (Yhdysvallat), Non Grata (Viro), Mathieu Sylvestre (Ranska), Steve Vanoni (Viro/Yhdysval- Alexia de Ville de Goyet (Belgia), Orchid Bite (Suomi/Belgia), Miss Le Bomb (Iso-Britannia), lat), Ken Siebert (Yhdysvallat), Julischka Stengele (Saksa), Jazz Cannibals (Yhdysvallat), William S. Burroughs Hurts Pauline Cournier-Jardis (Ranska) (Itävalta), g.u.l.i.s. (Itävalta), Mylittletale (Itävalta), Addoley Dzegede (Yhdysvallat), Lyndon Barrois, Jr (Yhdysvallat), Pierce Healy (Irlanti), Caroline Von Gunten (Sveitsi), Amy Johnson (Yhdysvallat), Sophie Lee (Iso-Britannia), 2006 Ian Nolan (Irlanti), Benedetta Alfieri (Italia), Emilie McDermott (Ranska), Danielle Bleackley (Kanada), Gøril Wallin (Norja), Gesine Kikol (Saksa), John Grzinich (Yhdysvallat), Hitoshi Kojo (Japani), Eku (Viro) Dana Buzzee (Kanada), Ida-Elisabeth Larsen (Tanska), Marie-Louise Stentebjerg (Tanska), Paolo Griffin (Kanada), Myriam Guillamón (Espanja), Elizabeth Armour (Iso-Britannia), Seza Bali (Turkki), Shohreh GolAzad (Iran), Susan E. Evans (Yhdysvallat)

110 111 Sebastian Boulter: Varattu, installaatio Sami Maalas: Galatea Grönlund, veistos Taidenäyttely Luonnoksia, hahmotelmia, herkkuja ja muita unelmia (2007) / kuva Jarkko Mikkonen Taidenäyttely Luonnoksia, hahmotelmia, herkkuja ja muita unelmia (2007) / kuva Tommi Taipale

112 113 Taidenäyttely Luonnoksia, hahmotelmia, herkkuja ja muita unelmia (2007) / kuva Mikko Lipiäinen Markku Haanpää Taidenäyttely Kylä (2008) / kuva Mikko Lipiäinen

114 115 Vappu Kantola: Kapitalistisen kuonan labyrintti (yksityiskohta) Tuija Teiskan teoksia taidenäyttelyssä I Want to Believe (2013) / kuva Lauri Leino Taidenäyttely Kapitalistisen kuonan labyrintti (2008) / kuva Jarkko Mikkonen

116 117 Marko Kaiponen: Händ meid in Finland, installaatio Hirvitalo kadultapäin Marko Kaiposen ja Harri Hykön taidenäyttely (2009) / kuva Mikko Lipiäinen Lost Foundation -taiteilijaryhmän taidenäyttely Koti – Home (2009) / kuva Mikko Lipiäinen

118 119 Taidenäyttely Anonymous Artists 2009 (2009) / kuva Mikko Lipiäinen Ihmisen kuva – nukketaidenäyttely (2010) / kuva Mikko Lipiäinen

120 121 Katri Sipiläinen: The Dream Industry (yksityiskohta) Anna Sailamaa: Escape, part one (yksityiskohta) GlömpX – Kolmiulotteisen sarjakuvan näyttely (2010) / kuva Mikko Lipiäinen GlömpX – Kolmiulotteisen sarjakuvan näyttely (2010) / kuva Mikko Lipiäinen

122 123 Risto Kajon taidenäyttely (2007) / kuva Jarkko Mikkonen Amerikkalaista outsidertaidetta - David Olson Taidenäyttely American Outsider Art and Southern Folk Art (2010) / kuva Mikko Lipiäinen

124 125 Lys-Ange LeBlanc: Majava Taidenäyttely Com-Post-Modern Sculpture for the Avant Gardeners (2010) / kuva Essi Laurila

Taidenäyttely Com-Post-Modern Sculpture for the Avant Gardeners (2010) / kuva Essi Laurila

126 127 Anne Vaténin taidenäyttely Väärin! - Wrong! (2008) / kuva Mikko Lipiäinen Pispalan nykytaiteen keskuksen taidenäyttely Užupio Meno Inkubatorius galleriassa Vilnassa (2008) / kuva Sebastian Boulter

128 129 Muu taidetoiminta

vas. Henna Hanhineva: Maasta olet sinä tullut, tanssiteos Performanssifiesta - Tanssi Outo Paikka (2009) / kuva Tommi Taipale 130 131 Pispalan Runotulet

Pispalan Runotulet on tähän mennessä neljänä vuonna järjestetty runofestivaali.

Tapahtumissa ovat esiintyneet mm. Kirsi Kunnas, Seela Sella, Jaan "Luulur" Malin (Viro), Sirkka Turkka, Leevi Lehto, Tommi Liimatta sekä Kristiina Wallin. Kansainvälistä säkenöintiä festivaaliohjelmiin ovat tuoneet mm. Poetry Slam -mestarit McJabber (Iso-Britannia) ja Claus Ankersen (Tanska) sekä unkarilainen hiphopyhtye Ludditák.

Pispalan Runotulet on ohjelmistossaan esittänyt myös poikkitaiteellisia runouden muotoja. Vuoden 2011 festivaalissa liikuttiin runon äänteellisillä ja musiikillisilla rajoilla, mutta nähtiin myös runotanssia, -sirkusta, -tulitaidetta ja nuorten sanataiteilijoiden tekemiä runovideoita.

ylh. Seela Sella - Pispalan Runotulet (2009) / kuva Mikko Lipiäinen oik. Kirsi Kunnas - Pispalan Runotulet (2010) / kuva Mikko Lipiäinen

132 133 Sirkka Turkka ja Sami Kukka - Pispalan Runotulet (2009) / kuva Mikko Lipiäinen ylh. Jaan Luulur Malin - Runotulet - Runo rajalla (2011) / kuva Asko Suominen alh. Vilja-Tuulia Huotarinen - Runotulet – Runo rajalla (2011) / kuva Asko Suominen

134 135 On lautalla pienoinen puutarha vain punaviiniä, jota säännösteltiin laivan keskiötä hal- veistoksessa aloitettua prosessia. Rakensimme Pispa- sen Elävän Tulen Olohuoneen kesällä 2011 järjestämät lussaan pitävien upseerien toimesta. Lautalla alkoi pian lassa edelleen yhteisöllisesti suunnitellun ja toteutetun Henkien kätkemä -teehuoneiltamat, jotka olivatkin iki- teksti: Sami Maalas kapina, ja kolmantena päivänä syötiinkin jo ruumiita. kelluvan kansan kesämökin. Tähän Mökkielämää (2010) muistoisia lauttailuelämyksiä. Kolmentoista vuorokauden ajelehtimisen jälkeen neljä- kollektiiviveistokseen kuului punainen mummon mök- Osa matkustajista oli pukeutunut tätä merellistä seik- Kelluva Puutarha (2011-2014) toista viimeistä hengissä selviytynyttä pelastettiin. ki, pihaistutuksia, pihanurmikko, tikkataulu ym. mök- kailua ja ajelehtimista varten mielikuvituksellisiin asus- Mökkielämää (2010) Helsingin Töölönlahdelle toteuttamani Medusan keilyyn kuuluvaa. Prosessin sisällä tutkin suomalaista teisiin (merirosvoja ja Kiinan prinsessoja). Seikkailim- Medusan Lautta (2009) Lautta (2009) vertautui tähän alkuperäiseen kannibaali- mökkikulttuuria ja haastattelin lautalla vierailevia ihmi- me Pyhäjärven eteläistä rantaa. Teimme rantautumisia tarinaan ihmisiä osallistavana yhteisötaidetapahtumana. siä, samalla keräten materiaalia tähän suomalaisen mök- valloittaen hyödykkeitä, rannalla iltaa viettävien viehät- ”Ympäröivän järven vesi kimalteli auringossa ja kesä Tarina rinnastui tähän aikaan, jossa kansainvälinen ta- kikulttuurin multihuipentumaan. tävien alkuasukasedustajien kanssa. Työntäen lauttaam- oli kukkeimmillaan. Pyhäjärven laineilla kellutteli jälleen lous- ja pankkikriisi, ylikansoitus ja ihmisen raadollinen Mökkilautta kellutteli heinäkuussa Kuopion Asun- me pitkin peilityyntä Pyhäjärveä, kirkkaana loistavan puutarhalautta.” käyttäytyminen on osa jokapäiväistä ihmiseloa. Yhtei- tomessuilla ja loppukesästä se seilasi Tampereella Py- tähtitaivaan alla, nautimme teestä, hedelmistä, omena- söllisessä tapahtumassa osallistin ihmisiä pelastuslautan häjärveä osana Sanastaja ry:n ja Pirkanmaan taidetoi- piirakasta ja hyvästä seurasta pitkälle yöhön asti. Kesällä 2011 Hirvitalolla järjestämässäni avoimessa työ- rakentamiseen ja lopulta ajelehdimme sillä Töölönlahtea mikunnan järjestämää poikkitaiteellista ja -tieteellistä Muita ikimuistoisia Kelluvan Puutarhan yhteydes- pajassa rakensimme Pyhäjärveä seilaamaan kierrätys- monta viikkoa. Tulevaisuuskuvia -näyttelyä. sä järjestettyjä tapahtumia on ollut mm. Täydenkuun materiaaleista kootun kelluvan puutarhalautan. Lautalla Viitaten neoliberalistiseen, globaalin markkinata- Teos oli avoin kaikille kiinnostuneille. Erityisesti kut- Runoristeilyt, ja toistakymmentä performanssitaiteilijaa kasvatettiin erityisiä, eksoottisia kasveja ja järjestettiin louden järjestelmiin ja yleiseen taloudelliseen, sekä suttuna olivat kaikki ne, joilla ei ole Suomessa mahdol- Tahmelan rantaan tuonut Performanssifiesta - Fear and poikkitaiteellisia tapahtumia. henkiseen taantumaan, nostimme teemalliseen poh- lisuutta mökkeilyyn järven rannalla. Tuntui että ihmiset Floating at Pyhäjärvi, vain muutamia mainitakseni. Monivuotisen lauttaprosessin ideana on ollut tarjo- dintaan myös ihmisen perusolemuksen, raadollisena, suhtautuivat tähän silti hieman varauksella, onhan mök- Yhteisölautta luo mahdollisuuden eräänlaiselle sosi- ta ihmisille osallistavaa tekemistä kollektiiviveistoksen selviytymisestä taistelevana, eläimen kaltaisena oliona. keily perinteisesti koettu yksityisenä suvun tai muun aaliselle välitilalle, joka aikaansaa ainoastaan sille omi- muodossa. Lauttaa rakennetaan, tapahtumia ideoidaan Taidehistoriallisesti ikuistettu tapaus rinnastui siten suljetun yhteisön alueena. Tästä syystä aloin kehittele- naista sosiaalista kanssakäymistä ja vaihtoa. Tuon väli- ja toteutetaan yhdessä osallistujien kanssa. Kiintopistee- Töölönlahdella tapahtuvassa prosessissa tämän päivän mään avointa ja yhteisöllistä puutarhalauttaa. tilan toimintarytmi ja ajallinen kesto voi olla hyvinkin nä on ihmisten kohtaaminen, aktiivinen kaupunkitilan korruptioon ja rakenteelliseen väkivaltaan, joka alkupe- vastakkainen sille, miten arkipäivämme on normaalisti haltuun ottaminen ja kokemukset joita tämä prosessi räisessä lauttatarinassa esiintyy mm. pakotettuna kanni- Kelluva Puutarha ( 2011 - 2014 - ) strukturoitunut. synnyttää. Halusin että lautan kautta syntyisi poeettinen balismina. Yhdessä rakennettu lautta myös symboloi yhteisön ajelehtiminen ja ihmisiä osallistava elämys. Lautalla ollaan pakostakin yhdessä sitä liikuttavan Hirvitalolla avoimessa työpajassa rakensimme siis jäl- pyrkimystä rakentaa omaehtoisesti liikkuva pohja koke- kollektiivin eli sen aktiivisten osallistujien kanssa. Valta leen lautan, mutta tällä kertaa istutimme sinne monen- mukselle, ilman itsestään selvää päämäärää. Medusan Lautta (2009) lautalla toteutuu ilman ohjausta: Maihin ei päästä eikä laista suun- ja silmän iloa; itämaisia salaatteja, härkä- ja Psykomaantieteessä varsinkin situationistien harjoit- pelastusta näy, ennenkuin suurin osa lautalla seilaavista ruusupapua, kesäkurpitsaa, chiliä, yrttejä, mansikoita ja tama käsite dérive tarkoittaa suunnittelematonta, yleen- Alkuperäisen pohjan pitkäjännitteiselle lauttaproses- on saatu saman aikeen taakse. Tämä onkin yksi lautta- erilaisia ylöspäin kohoavia köynnöksiä. Yhteisöpuutar- sä urbaanissa miljöössä tapahtuvaa arjen ajan kadotta- sille loi Théodore Géricaultin maalaus Medusan lautta ajelehtimisen sosiaalisen luonteen tutkimuskohde: ra- huri-kuvataiteilija Anne Savitie suunnitteli Kelluvaan vaa ajelehtimista, matkaa. Tässä sattuman sanelemassa vuodelta 1819, joka on yksi ranskalaisen romantismin jallisella, yhteen suuntaan liikkuvalla alustalla tapahtuva Puutarhaan näyttävän ja tuoksuvan kokonaisuuden eri- matkassa arkkitehtuurin ja geografian monivivahteiset tunnetuimpia teoksia. Maalauksen aiheena on tosita- dialogi ja siihen liittyvät päätöksenteon ja vallan kysy- laisista kesän eri aikoina avautuvista kukista. piirteet alitajuisesti ohjaavat matkaajia kohti täysin uut- pahtumiin perustuva raadollinen selviytymistarina, joka mykset. Lautalla tätä vuorovaikutuksen ristivetoa ei voi Suurin osa lauttaprosessin materiaaleista on joko ta ja autenttista kokemusta. Varsinkin Guy Debordin alkoi ranskalaisen laivaston lippulaiva-Medusan haaksi- paeta – miettiessämme, kenet söisimme ensimmäisenä. saatu lahjoituksina tai dyykattu. Sen pinnalla pitävät määrittelemään dérive-kokemukseen liittyi sattumaa sy- rikkouduttua Länsi-Afrikan rannikkovesillä. ponttoonit ovat kierrätettyjä, suurkeittiöistä kerättyjä leilevä joutilas ajelehtiminen, jopa eksyminen, ja tämän Kapteenin ja eliitin pelastauduttua paikalta pelastus- Mökkielämää - suomalaisen mökkikulttuurin ruokaöljy- ja mehukanistereita. Kesien aikana lauttailun kautta saavutettu paikan ja tilan uudelleen hahmottami- veneillä, heitteille jätetty 147 henkinen miehistö yritti multihuipentuma (2010) yhteydessä on järjestetty useita performanssi-, runoja nen. selviytyä maihin, täyteen ihmisiä ahdetulla, hätäisesti musiikkiesityksiä. Lauttadérive luo kollektiivisen tarinan rinnalle jo- rakennetulla lautalla, ilman ruokaa ja vettä. Juomana oli Kesällä 2010 jatkoimme Medusan Lautta -kollektiivi- Eräänä hienona hetkenä voidaan mainita mm. silloi- kaisen osallistujan subjektiivisen kokemustason. Tämän

136 137 lisäksi se esittäytyy teoksesta tietämättömille jonkinlai- miötä, joka on korostunut nykytaiteessa 90-luvulta lähti- sena mysteerinä, kaupunkiutopiana, joka ei välittömästi en. Tämä taiteen laajentunut dialoginen kenttä ei tähtää paljasta merkitystään. Merkitys pakenee ja ilmenee jo- enää ainoastaan utooppisten tai imaginaaristen visioi- nain selittämättömänä, kenties allegorisena visiona. den ja maailmoiden toteuttamiseen, vaan tavoitteena on Prosessin poeettisena päämääränä onkin ollut päästä myös synnyttää ja nostaa esiin kestäviä elintapoja sekä arkitason ilmisisältöjen taakse, tutkimaan utopian kehit- toimintamalleja konkreettiseen, olemassaolevaan maa- tymistä todellisen ja kuvitellun välimaastossa. ilmaan. Ihmisten aktiivinen osallistuminen kaupunki- Ikinä ei voi tietää mitä gallerian ulkopuolinen, jul- kulttuurin luomiseen ei tyydy esittämään utopiaa vaan kinen, villi ja raadollinen maailma tuo tullessaan. Ho- pyrkii elämään sitä. meroksen eeppisessä runoelmassa Odysseus-sankari Paikkasidonnaisesti kantaaottavana tarkoituksena on palaamassa sodasta kotisaarelleen Ithakaan ajautuen on ollut kommentoida Pispalan ja Tahmelan rannan myyttisiin meriseikkailuihin. Matkallaan hän kohtaa ryytimaiden tärkeyttä ihmisten henkireikänä ja virkis- mm. kyklooppeja, noita rannan huutavia juoppoja, se- tysalueena. Kaupungilla oli vielä tuolloin kovat paineet kakäyttäjiä, seireenejä, mystisiä lumoojattaria ja hullu- rakentaa tälle alueelle, joka on sittemmin onneksi toja kuninkaita; tahoja joiden kanssa neuvotellaan mm. dennettu rakennuskelvottomaksi maaperäksi. maan ja kaupunkitilan käyttö-oikeuksista. Pispalassa Teoksen sosiaalisen tai poliittisen vaikutuksen ko- kun ollaan niin rannoilla liikkuu myös noitia ja hippejä; rostaminen on kuitenkin toissijaista, koska tällainen julkisen tilan ja toiminnan besserwissereitä. arvottaminen jää usein yksipuoliseksi ja pyrkii latista- Esoteerisesta näkökulmasta saattaakin olla kiinnos- maan prosessin järkeistetyksi yhteiskuntaa palvelevaksi tavaa nähdä lautta transsin ja arkimaailman välisessä hyödykkeeksi. Osallistujan kokemuksen kannalta ei ole liminaalisessa tilassa lipuvana kulkuvälineenä, jolla sha- tärkeää, onko lauttailu tarkoitettu poliittisesti tulkitta- maani tekee ekstaattisen matkansa henkimaailmaan, vaksi vai ei. Lauttakokemus ei tarvitse tulkintaa, kos- vapauttaakseen yhteisön vangitun tai turmellun sielun. ka se palauttaa aistittavan maailman teoksen keskiöön. Itse lautturille löytyy monia muitakin myyttisiä esi- Olennaisinta Kelluvalla Puutarhalla on että aistit avau- kuvia. Kreikkalaisessa mytologiassa Haadeen lauttu- tuvat itse tapahtumiselle, ajelehtivalla lautalla olemiselle. ri Kharon kuljetti kuolleiden sieluja Akheronjoen yli. Tässä tilassa ympäröivä järvi ja loitompana humiseva Mutta jos onnettomalla sielulla ei ollut antaa kolikkoa kaupunki herättävät kokijan aistimukset. Nykykulttuu- maksuksi, joutui tämä vaeltamaan sata vuotta joen ran- rimme rakentuu ylijäämälle ja liikatuotannolle, josta nalla. Niin Kelluvalla Puutarhalla kuin Hirvitalollakin syystä aistiemme terävyys on vaarassa tylsyä ja lauttailu on kulttuurijanoisten sielujen onneksi aina kavahdettu auttaa tähän nihkeilyyn. Se verestää elämää. pääsymaksuja. Kulttuuritapahtumia tuotetaan kaikille, ja oma-aloitteiseen osallistumiseen sekä kansalaisaktii- visuuteen rohkaistaan monilla eri tavoin. Vuodesta 2009 Medusan Lautta (2009) / kuva Sami Maalas ajelehtineen kollektiiviveistoksen ympärille on kerään- tynyt useiden eri alojen asiantuntijoita, taiteilijoita ja aktiiveja kansalaisia, vapaaehtoisia ihmisiä, joista jokainen ansaitsisi oman lippunsa tai kaiverruksensa lautan rakenteisiin. Kelluva Puutarha toimii yhteisön sisällä ja on osa il-

138 139 Mökkielämää Kuopiossa (2010) / kuva Sami Maalas Kelluva Puutarha (2011) / kuva Sami Maalas

140 141 Kelluva Puutarha (2011) / kuva Sami Maalas

Kelluva Puutarha (2011) / kuva Sami Maalas

142 143 Performanssifiesta

Pispalan nykytaiteen keskuksen vuotuinen Performanssifiesta -livetaidetapahtuma keskittyy joka vuosi vaihtuvin teemoin esittelemään korkealaatuista koti- ja ulkomaista performanssitaidetta sekä sen liepeillä tapahtuvia ilmiöitä ja suuntauksia. Teemoituksella on pyritty aikaansaamaan vaihtelua performanssitapahtumien järjestelytraditioihin ja 2010 Fiesta luomaan uusia keskustelunavauksia myös laajemmalti performanssitaiteen määrittelystä ja lähtökohdista. Baka (Viro), Ville Karel (Viro), C.N.O.P.T. (Viro), Helinä Hukkataival, Juurikasvu, Kaarel Kytas (Viro), Lys-Ange LeBlanc (Kanada), Peter Rosvik, Philip Pedersen, Roi Vaara, Steve Vanoni, Suvadeep Das (Intia), Performanssit ovat olleet pääasiassa Hirvitalolla levittäytyen kuitenkin myös eri puolille Tamperetta. Esityksiä tapah- Sami Maalas, Taina Valkonen, Tiina Tuurna, Ig Noir (Viro), Päikased Lapsed, Olavit tumassa on keskimäärin ollut kaksikymmentä ja ne ovat yleensä jakautuneet kahdelle päivälle. Yleisöä Performanssifiestassa on ollut noin 400 ihmistä kutakin tapahtumaa kohti. 2009 Tanssi outo paikka Mehdi Farajpour (Iran), Grigory Glazunov & Natalia Zhestovskaya (Venäjä), Sini Haapalinna, Katja Hartikainen, Performanssifiestojen teemat ja esiintyjät vuosittain: Anna Jussilainen, Pia Lindy, Tanssiteatteri TanssiBoxi, Butotyöpaja, Niilo Apukka, Dollys Diamond Bra, Maxim Orankutang, Henna Hanhineva 2014 Kamppailu Gwang Cheol (Etelä-Korea), Kyeong Hwa (Etelä-Korea), Tomas Szrama (Suomi/Puola), 2008 Usko Timo Viialainen, Heta Yli-Tepsa, Horonkäristys, Iida Nikitin, Mikko Gromov, Tuuli Tuikka, Tiilikan syndikaatti, Pentti Aitta, Alina Melnikova (Liettua), Iida Nikitin ja Jussi Matilainen, Pekka Luhta, Grigory Glazunov (Venäjä), Sami Maalas, Ilmari Säävälä, Suva, Matomeri Cédric Anglaret (Ranska), Lii-San Tuote, Pentti Otto Koskinen, J. K. Ihalainen, Maanalainen Seurakunta, Iiris Koistinen, Paju Becker, Irma Optimisti, Odddance (Venäjä), Tampo, 2013 Fear and Floating at Pyhäjärvi Joose Keskitalo & Kolmas maailmanpalo, Orkestar Business Class, Mikko Lipiäinen, Steve Vanoni (Viro/Yhdysvallat), Ken Siebert (Yhdysvallat), Julischka Stengele (Saksa), Wisa Knuuttila, Philip Pedersen, Tomasz Szrama (Puola/Suomi) Monika Ratalahti, Peter Rosvik ja Kaisa Luukkonen, Terho Sire, Good Girls (Iida Nikitin & Tuuli Tuikka), Janne Rahkila, Sami Maalas, Suva, Albert Laine 2007 Esitys Tanssiboxi, ”No?”, The Most Ass Girls, Kirsi Pitkänen, Maria Kananen, Huutomerkki ry, 2013 Diverse Universe Messiaaninen Visuaalisen Etiikan Tutkimuskeskus, Sanna-Mari Pirkola, Aalto, Heikki Salo, Amber Lee (Yhdysvallat), Hiroko Tsuchimoto (Japani), Christine Olson (Yhdysvallat), Jussi Koitela ja Timo Bredenberg, Reetta Aalto, Alexia de Ville de Goyet (Belgia), Non Grata (Viro), Mathieu Sylvestre (Ranska), Peter Rosvik, Philip Luddite, J. K. Ihalainen, Muuttohaukat Anja Helminen ja Mia Tiihonen, Ihoteollisuus, Flamenco Azul, Philip Pedersen, Orchid Bite, Porin Taidemuseo/Pori Art Museum, Pori, Helka Kaski, Selma Vilhunen, High Revolution band, 2012 Todellisuus Hanneriina Moisseinen ja tango-orkesteri Kipeimmät hetket, DJ Isokäsi Laihonen, Sami Maalas, Baaba Jake (Sambia), Marian Kivila (Viro) & Kiwa Noid (Viro), Philip Luddite, Terho Sire, Raila Knuutila, Mari Sydänmaanlakka, Johanna Lonka, Jonna Karanka Kaisa Luukkonen, Sami Maalas, Miro Mantere & Teemu Päivinen, Jussi Matilainen & Janne Rahkila, Iida Valentina Nikitin & Tuuli Tuikka, Anna Sofia Sysser, Sarvipäät 2006 Tila J.K. Ihalainen, Pekka Kainulainen, Mikko Lipiäinen, Johanna Rossi, Taina Valkonen, Hitoshi Kojo (Japani), 2011 Politiikka John Grzinich (Yhdysvallat), Eku (Viro), Hannu Elenius, Joose Keskitalo Carolina Trigo, Eero Yli-Vakkuri, Katariina Mylläri, Mira Heija, Jasper Klevering, Ismo Torvinen, Sähkö Ruuska, Sebastian Boulter, Peter Rosvik, Skandinavian Punks, Krisse Sydän, Elina Ojanperä, Amal Laala, Philip Luddite, Taina Valkonen, Jasper Klevering, Mikko Lipiäinen, Maija Saksman, Sari Kivinen, DJ Frankie Shannon, Puiset Heilat, DJ Läski Pete, Petri Rainer

144 145 Kirsi Pitkänen: Julistaja, performanssi Philip Pedersen Performanssifiesta - Esitys (2007) / kuva Jyri Pitkänen Performanssifiesta – Esitys (2007) / kuva Jyri Pitkänen

146 147 Maria Kananen: Liikekertomuksia – Movement Stories, tanssiteos Pentti Otto Koskinen: Mika Aalto-Setälä imettää haavoistaan, performanssi Performanssifiesta – Esitys (2007) / kuva Jyri Pitkänen Performanssifiesta - Usko (2008) / kuva Tommi Taipale

148 149 Alina Melnikova Henna Hanhineva: Maasta olet sinä tullut, tanssiteos Performanssifiesta - Usko (2008) / kuva Ilpo Mikkonen Performanssifiesta - Tanssi Outo Paikka (2009) / kuva Tommi Taipale

150 151 Butokurssilaisten tanssiteos Butokurssilaisten tanssiteos Performanssifiesta - Tanssi Outo Paikka (2009) / kuvat Tommi Taipale Performanssifiesta - Tanssi Outo Paikka (2009) / kuvat Tommi Taipale

152 153 Ville Karel Roi Vaara ja Steve Vanoni Performanssifiesta - Fiesta (2010) / kuva Tommi Taipale Performanssifiesta - Fiesta (2010) / kuva Tommi Taipale

154 155 Taina Valkonen: Childchild!, performanssi Elina Ojanperä Performanssifiesta - Fiesta (2010) / kuva Tommi Taipale Performanssifiesta - Politiikka (2011) / kuva Lauri Leino

156 157 Baaba Jake Mona Ratalahti Performanssifiesta – Todellisuus (2012) / kuva Stina Riikonen Performanssifiesta - Fear and Floating at Pyhäjärvi (2013) / kuva Jerker Ramberg

158 159 Suvadeep Kyeong Hwa Performanssifiesta - Fear and Floating at Pyhäjärvi (2013) / kuva Jerker Ramberg Performanssifiesta - Kamppailu (2014) / kuva Simo P.J. Ulvi

160 161 162 Performanssifiesta - Fear and Floating at Pyhäjärvi (2013) / kuva Jerker Ramberg 163 Osuustoimintaleiri Coop Camp

Coop Camp on tähän mennessä kolmena vuotena toteutettu Pispalan kulttuuriyhdistyksen ja Pixelachen järjestämä monialainen tapahtumaviikonloppu, jonka tavoitteena on luoda siltaa epämuodollisen yhdessä tekemisen, osuuskuntatoiminnan ja akateemisen osuustoiminnan tutkimuksen välille.

Tapahtumaviikonloppujen aikana jaetaan näkemyksiä ja kokemuksia pirkanmaalaisesta ja suomalaisesta osuustoi- minnasta – kansainvälistä ulottuvuutta unohtamatta.

Coop Campien ohjelma koostuu osaksi etukäteen suunnitelluista luennoista ja osaksi vapaamuotoisesti unconference tai barcamp -mallin mukaisesti toteutetusta sisällöstä, jossa osallistujia kannustetaan jakamaan ideoitaan ja kokemuksiaan sekä esittelemään esimerkkejä yhdessä tekemisen hankkeista.

Osuustoimintaleirien pääpuhujina ovat toimineet Global Villages-asiantuntija Franz Nahrada (Itävalta), merkittävän uran yhteisöllisen maisemasuunnittelun ja permakulttuurin parissa tehnyt Nance Klehm (Yhdysvallat) sekä Diego Cruz Martinez (Meksiko/Suomi), joka on Suomessa tullut tutuksi ennen kaikkea Ääni intiaanikylille -yhteisöradio- projektin insinöörinä.

Nance Klehm - Osuustoimintaleiri Coop Camp II (2012) / kuva Mikko Lipiäinen

164 165 Franz Nahrada - Osuustoimintaleiri Coop Camp (2011) / kuva Mikko Lipiäinen Osuustoimintaleiri Coop Camp (2011) / kuva Mikko Lipiäinen

166 167 Solidaarisuushillo

Suomen metsämarjateollisuus on hyväksikäyttänyt vuosikausia tuhansia thaimaalaisia marjanpoimijoita tavoilla, jotka muistuttavat ihmiskauppaa. Tästä on ollut seurauksena poimijoiden vakavaa velkaantumista ja turvattomuut- ta. Solidaarisuushillo on alun perin Hirvitalon ideoima hillotuote, jolla tuetaan thaimaalaisten marjanpoimijoiden kamppailua oikeuksistaan. Ensimmäinen erä hilloa valmistettiin osana Tampereen Työväenmuseo Werstaalla jär- jestettyä Taide konfliktissa -näyttelyä 2011 ja myytiin Eettisillä joulumarkkinoilla Helsingin Kaapelitehtaalla. Toisen kerran hilloa valmistettiin Hyrynsalmella 2013 osana Mustarinda-seuran Talouselämä-näyttelyä, mikä noteerattiin laajasti paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa herättäen kipakkaa keskustelua. Solidaarisuushillon tuotto on lahjoitettu kokonaisuudessaan Thai Labour Campaignille, joka on antanut saamallaan rahalla lakitukea marjanpoi- mijoille heidän oikeustaistelussaan Thaimaassa sekä raportoinut poimijoiden kohtaamista epäkohdista Ruotsissa ja Suomessa.

Solidaarisuushillo-hanke on toteutettu vahvassa vuoropuhelussa myös thaimaalaisten marjanpoimijoiden oikeuksia puolustavien aktivistien Junya Yimprasertin ja Richard Thompson Coonin kanssa. Dialogin vahvistaminen suomalaisten ja thaimaalaisten toimijoiden välillä tulisi olla Solidaarisuushilloa valmistavien vapaaehtoisten keskeinen tavoite myös tulevaisuudessa.

Solidaarisuushillo on ehdotus vaihtoehtoisesta mallista hyödyntää luonnonmarjoja, joka on vapaasti kopioitavissa ja paranneltavissa. Perusta oma solidaarisuushillo-työryhmä!

Solidaarisuushillo-työryhmä kävi tutustumassa thaimaalaisten marjanpoimijoiden tilanteeseen Ruovedellä Vasemmistonuorten järjestämällä haastattelumatkalla (2011) / kuva Mikko Lipiäinen

168 169 Ensimmäisen solidaarisuushilloerän mustikat poimittiin Muun maan mustikka -marjanpoimintatapahtumassa (2011) Kuva Mikko Lipiäinen Ensimmäinen koe-erä valmistettiin 1900-luvun alun keittokirjasta löytyneen mustikkahilloke-reseptin mukaan (2011) Kuva Mikko Lipiäinen

170 171 Kulttuurien kahvila

Kulttuurien kahvila -tapahtumien lähtökohtana on luoda kohtaamispaikkoja eri kulttuureista tuleville ja niistä kiinnostuneille ihmisille. Tapahtumissa kahvila nähdään ennen kaikkea tilana, joka tarjoaa mahdollisuuden kulttuurien- väliseen vuorovaikutukseen. Samalla halutaan korostaa, että myös suomalaisuus on monikulttuurista. Pääosassa ovat yhdessä oleminen sekä ihmisten ja kulttuurien välisen, suvaitsevaisuutta ja keskinäistä ymmärrystä kasvattavan dialogin luominen.

Tapahtumat rakentuvat vapaaehtoisvoimin tee-se-itse -periaatteella. Jokaisessa tapahtumassa on vaihtuva kulttuurinen tai alueellinen teema, jonka mukaan myös kahvilan sisustus on koottu. Tarjolla on päivän teemaan liittyvää ohjelmaa, kuten musiikkia, tanssiesityksiä, työpajoja, luentoja ja lyhytelokuvia, sekä luonnollisesti pientä juotavaa ja syötävää. Virallisen ohjelman välillä on aikaa yleisön omille, teemaan liittyville esityksille, tarinoille ja keskustelunavauksille.

Kulttuurien kahvila järjestettiin ensimmäistä kertaa talvella 2011 osana kansainvälisen Rasismin vastaisen viikon ohjelmaa Tampereella. Vuonna 2011 kuusipäiväisen tapahtumakahvilan teemoina olivat vuoropäivinä Afrikka, Bal- kan, Latinalainen Amerikka, Itämainen teehuone, Venäjä ja romanikulttuuri. Tapahtuman ohessa nähdyn näyttelyn teoksissa olivat esillä erilaiset näkökulmat monikulttuurisuuteen, maahanmuuttoon ja rasismiin sekä paikallisuuteen ja kulttuuriseen identiteettiin. Vieraita kahvilassa kävi yhteensä n. 300 ja kävijöiltä saatu palaute oli positiivista ja kannustavaa.

Kulttuurien kahvila (2012) / kuva Stina Riikonen

172 173 Hilja Grönfors Kulttuurien kahvila (2011) / kuva Stina Riikonen Kulttuurien kahvila (2011) / kuva Stina Riikonen

174 175 Pispalan Lasten Kuvataidekoulu

Pispalan Lasten Kuvataidekoulu aloitti toimintansa vuonna 2013. Hirvitalon galleriaa, studioita ja pihaa opetustiloi- naan käyttävä kerho sai alkunsa alueen tarpeesta järjestää lapsille luovaa vapaa-ajan toimintaa. Koska Hirvitalolla on jo valmiiksi hyvät puitteet eri taiteiden harrastamiseen, oli se luontevin paikka Lasten Kuvataidekoululle. Hirvitalon jäsenistöstä taidekoulu on saanut monta apuohjaajaa ja eri alojen vierailevia opettajia ja neuvojia.

Kuvataidekoulun poikkitaiteellinen opetusohjelma sisältää luovan alan opintoja perinteisistä kuvataiteen tekniikoista lähtien aina kokeellisen musiikin, tanssin, nukketeatterin ja elokuvauksen alkeisiin. Opetuksen pääperiaatteina ovat lasten oman ilmaisun tukeminen, ekologisuus ja yhteisöllisyys. Lukuvuonna 2013-2014 koulussa mm. opiskeltiin kasvivärjäystä, kelluvien lauttojen rakennusta, serigrafiaa, animaation tekoa, soitinrakennusta ja arkkitehtuuria pi- parkakusta leivotuilla taloelementeillä. Syksyisin ja keväisin taidekoululaiset tekevät materiaalien keräysretkiä alueen metsiin ja rannoille, minkä tarkoituksena on avartaa lasten näkemystä luonnonmateriaalien laajoista käyttö- mahdollisuuksista taiteen teossa.

Pispalan suurimman Kurpitsan kaiverrusprojekti (2013) Pispalan Lasten Kuvataidekoulu / kuva Majit Däshäjoi

176 177 Animaatiomme äänittämisvaihetta Hirvitalon Kellari-studiossa (2014) Pispalan Lasten Kuvataidekoulu / kuva Mira Heija

Kevätlukukauden alku meni animaation vääntämisessä. Hirvitalon alakertaan rakensimme oman studiomme. (2014) Pispalan Lasten Kuvataidekoulu / kuvat Mira Heija

178 179 Kova inspis päällä (2014) Pyhäjärven lauttaretki (2013) Pispalan Lasten Kuvataidekoulu / kuva Mira Heija Pispalan Lasten Kuvataidekoulu / kuvat Mira Heija

180 181 Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset

Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset oli vuosina 2010-2011 toiminut hanke, joka pyrki tuomaan taidetta ja kulttuurielä- myksiä epätavanomaisiin tiloihin. Kalleria Avajaiset toimi Rajakioskin tiloissa Pispalan valtatien varrella.

Kalleria perustettiin alun perin kokeilumielessä. Kalleria Avajaisten taidetoimintaa pyörittäneellä Mikko Gromovil- la oli tapana taiteilijakaverinsa Sebastian Boulterin kanssa käydä Rajakioskilla syömässä. Grillin omistaja Shamim Alam suostui ehdotukseen näyttelyn järjestämisestä grillillä. Kun ensimmäinen näyttely oli pulkassa, Gromov rupesi kyselemään tutulta väeltä jatkon puolesta.

Kulttuurigrillillä järjestettiin vuosina 2010-2011 yhteensä 13 näyttelyä, 20 livemusiikkikeikkaa, ja lisäksi esitettiin elokuvaa, runoutta ja performanssia tapahtumien muodossa. Tila veti arviolta kolmisenkymmentä henkilöä, joten välitön tunnelma oli taattu. Toiminta jatkui lyhyen ajan vuoden 2011 lopulla Kahvila Hertan ja Vastavirta-klubin tiloissa eri konseptilla, mutta lopahti toiminnan vetäjien haluun tehdä välillä jotain muuta.

Kalleria Avajaiset sai näkyvyyttä mediassa Voima-lehden, Pispalalainen-lehden ja Radio 957:n tekemissä jutuissa. Kulttuurigrilli Rajakioskin tiloissa toimii nykyään Pispalan Soppa ja Soosi.

Iida Umpikuja & Mikko Mies Kulttuurigrillillä (2010) / kuva Lauri Leino

182 183 Emma Lappalaisen avajaiset Kulttuurigrillillä (2011) / kuva Mikko Nurmi Kulttuurigrilli Kalleria Avajaisten näyttely- ja tapahtumajuliste (2011)

184 185 Butoh- ja nykytanssi-improvisaation kurssi Tanssilaboratorio

7. - 12. 6. 2011

Kurssin butoh-osuudessa harjoitellaan läsnäoloa, tietoisuutta, tilan, ajan ja energian kuuntelua ja aistimista sekä vahvistettua kontaktia itseen, toiseen ja ympäristöön butoh-taiteilija Osku Leinosen opastamana. Lisaksi tutkitaan kehon keskustasta lähtevää liikettä ja liikkumattomuutta, seisomista ja omaa liikettä mielikuvien avulla ja liikkeellisten periaatteiden herättämänä.

Tanssija-koreografi Helena Kekäläisen ohjaamassa nykytanssi-improvisaatio–osuudessa sekä vasta-alkajat että tanssia harrastaneet pääsevät luomaan oman näköistään tanssia ja jakamaan tanssikokemuksensa ryhmässä. Lisäksi tehdn improvisoituja koreografioita. Improvisaatioharjoituksia pohjustettiin erilaisilla elementeillä, kuten tilallisilla ratkaisuilla, liikkeellisellä lähtökohdalla, ääniharjoituksilla ja tehtävillä.

Työpajojen päätteeksi järjestetään yleisölle avoin nykytanssi-improvisaatiokurssin esitys Hirvitalon Tanssi ja butoh-kurssin esitys teemalla Aika. Päätöstapahtumassa esiintyvät myös Dj:t Lauri Leino ja Tommi Jakonen.

Kurssi on kaikille avoin ja ilmainen ja se järjestettiin yhteistyössä Pirkanmaan taidetoimikunnan ja Pispalan teatterin kanssa.

Butokurssilaisten esitys Aika Tanssilaboratorio (2011) / kuva Anne Savitie

186 187 Hirvitalon Tanssi, taustalla Anna-Liisa Kankaanmäen ja Katariina Katlan Itsesensuuri-taidenäyttely Hirvitalon Tanssi, taustalla Anna-Liisa Kankaanmäen ja Katariina Katlan Itsesensuuri-taidenäyttely Tanssilaboratorio (2011) / kuva Tanja-Lotta Hakala Tanssilaboratorio (2011) / kuva Tanja-Lotta Hakala

188 189 Rajaton Leikki - ilmiötaidenäyttelyn 8. taideteosten kuoleminen ja museoituminen on kahdeksan ydinajatusta surullinen asia.

1. ajattelemme että meissä jokaisessa elävälle ”leikkivälle lapselle” maailma ja toiset ovat tavoitettavis- Leikkimisen ja Rajattomuuden tutkielma sa ja täynnä mahdollisuuksia seikkailuun ja vuorovaiku- Yhteisöllisen taiteen tekemisen ja leikkimisen helmikuu Pispalassa 1.-29.2.2012 tukseen. Jos tämä elementti hukataan voi kokemus maailmasta ja maailma myös konkreettisesti muuttua vain Tutkielmaprosessi lähti liikkeelle loppuvuodesta 2011 avoimilla viikottaisilla keskusteluilla ja kokeiluilla Leikkimisen ahdistavien ja itseään toistavien mekanismien tehtaaksi. ja Rajattomuuden suhteista ja siitä minkälaista taidetta siltä pohjalta voisi syntyä. Värien Helmikuussa 2012 Hirvi- 2. Rajattomuuden teeman ja näkökulman kautta talolla ja Olohuoneella järjestettiin useita yhteisötaiteen tekemiseen keskittyneitä tapahtumia. Oli paljon erilaisia tarkoituksenamme on myös avata mahdollisuuksia sille työpajoja kuten esimerkiksi kiehisten veistoa ja perinnelauluja, leikkimisen teoriaa, soitinrakennusta romu- ja luon- kokemukselle että meillä on tavallisina ruohonjuurita- nonmateriaaleilla, symbolikielien tutkimista, performatiivisia keskusteluita, jäälyhtyjen tekoa jne. Lisäksi järjestettiin son kansalaisina mahdollisuuksia vaikuttaa aidosti sii- Saamelaisen kulttuurin päivänä Joikutiipii -tapahtuma, joka keräsi tiipiin täydeltä väkeä joikhaamaan. Laskiaisena hen mihin suuntaan olemme ihmiskunnan kokonaisuu- pidetty kolmepäiväinen sirkusworkshop huipentui tarinalliseen sirkusesitykseen, joka tapahtui kolmessa eri kerrok- tena menossa. sessa ja johdatti lopulta lapset ja aikuiset karnevalistiseen pulkkamäkeen. Leikkimisen ja Rajattomuuden tutkielma 3. Leikkisyys ja välittömyys ovat luonnollisia olo- jatkui loppukevään ajan workshopeissa muodostuneiden työryhmien kokoontumisilla ja taideteosten työstöllä tilojamme, terveydelle hyväksi ja maailmanrauhan tär- kesän taidenäyttelyä varten. keimpiä aineksia. Myös vakavuus ja jopa pidättyväisyys on tärkeää, mutta tällä hetkellä koemme leikin ja välittö- myyden olevan jokseenkin alakynnessä. Rajaton Leikki 4. ottaessamme leikkimielisesti lähtökohdaksi ra- Näyttely Hirvitalolla ja lähialueella 26.5.-17.6.2012 jattomuuden tai sen että mikä tahansa on mahdollista, emmekä murehdi epäonnistumisista, niin saatamme Rajattomuuden ja leikkimisen teeman mukaisesti näyttelyprojektin ideoinnin lähtökohtana oli lapsenkaltainen usko keksiä ja uskaltaa jotain aivan uutta. mahdollisuuksiin toteuttaa asioita ja vaikuttaa maailmaan kansainväliselläkin tasolla täysin rajattomasti, kunnes rajat 5. ihminen usein olettaa tai luo itselleen rajoja löytyisivät yrittämisen ja kokeilun kautta. Hirvitalo asetettiin näyttelyssä leikkimielisesti koko maailman navaksi, sekä toiminnan ja vaikuttamisen esteitä, jotta ei joutuisi josta käsin koko ihmiskunnan pystyi tavoittamaan luomiemme ilmiötaideteosten kautta. kohtaamaan velvollisuuttaan parantaa maailman oloja ollessaan niihin sisäisesti tyytymätön. Rajaton Leikki näyttelyssä oli esillä monenlaista yleisöä osallistavaa ja yhteisöllisesti tuotettua taidetta. Näyttelyvie- 6. vaikka tutkimme näyttelyssä leikkimistä ja ra- raat saivat harjoittaa mm. leikkihahmojen kanssa matkaamista, kansainvälistä kivien vaihtokauppaa, piirtää hiekal- jattomuutta hyvin konkreettisilla ja arkkityyppisillä le tai kerrostaloasunnon seiniin, tunnelmoida taidelehdossa runoillen, maistaa vadelmapirtelöä, leikkiä vesisotaa, menetelmillä on hyvä muistaa että leikki tai turhien ra- keksiä omia sääntöjä lautapeleihin jne. Ilmiötaideteoksista pyrittiin luomaan ilmiöitä jotka elävät ja jatkavat omaa joitusten ylittäminen voi olla myös äärimmäisen hieno- elämäänsä näyttelyn jälkeenkin. varaista ja huomaamatonta. 7. tutkimme näyttelyssä rajattoman leikin kon- (*/-) septia, mutta on myös olennaista todeta että on olemas- Rajaton Leikki (2012) - juliste sa rajoja, jotka ovat tärkeitä ja paikallaan ja oikeastaan Graafinen suunnittelu Omar Truco-Kallonen mahdollistavat usein lisää vapauksia ja kestävää leikkiä. Huomasimme tämän erityisesti suunnitellessamme ve- sisodan sääntöjä tai säännöttömyyttä.

190 191 vas. Rajaton Leikki (2012) / kuvat Mikko Lipiäinen, Mikko Ängeslevä, Johanna Peltola, Omar Truco-Kallonen oik. Rajaton Leikki (2012) / kuvat Omar Truco-Kallonen

192 193 Konserttisarja on saanut myös lehdistöltä hyvin positiivista palautetta. Aamulehden Jussi Niemi kirjoitti konserttiarviossaan 23.8.2012 otsikolla Huikeaa menoa sokkotreffeillä: Muusikoiden sokkotreffit - vapaan improvisaation illat ”Vapaa kollektiivinen improvisaatio on ehkä loppujen lopuksi se vaikein musiikkilaji. On osattava kuunnella Muusikoiden sokkotreffit – vapaan improvisaation illat on syksystä 2011 toiminut konserttisarja. Konserttisarjan ide- kavereita herkästi ja uskallettava heittäytyä musiikin vietäväksi, mutta toisaalta pitää varoa, ettei ala ana on koota samaan paikkaan joukko kotimaisia eturivin jazzmuusikoita ja nuoremman muusikkopolven tulevai- loistaa muiden kustannuksella. suuden nimiä vapaan improvisaation pariin. Konserttisarjan ensimmäisissä konserteissa pienet kokoonpanot olivat avainasemassa. Tällaisia konserttisarjassa esiintyneitä pieniä kokoonpanoja ovat olleet mm. trumpetisti Tero Saarti ja Pahimmillaan lopputulos voi olla sietämättömän tylsä tai teennäisyydessään muuten vaan sietämätön. lyömäsoittaja-rumpali Markus Ketola duona sekä trumpetistit Eero Savela ja Martti Vesala duona. Parhaimmillaan se on enemmän kuin osiensa summa ja tarjoaa huiman seikkailun sekä soittajille että kuulijoille.

Haastavista pienistä kokoonpanoista on sittemmin luovuttu ja keskitytty luomaan kokoonpanoja, jotka eivät aiem- Vastavirta-klubilla ajoittain pidettävillä Muusikoiden sokkotreffeillä liittoutuivat nyt saksofonistit Mikko Innanen min ole esiintyneet keskenään mutta joiden soitinkokoonpano on perinteisempi. Kokoonpanot on alusta asti luotu (Plop, Inkvisitio, Gourmet, Passborg’s Odessa jne.) ja Manuel Dunkel (oma kvartetti, Hurmio, Tonic jne.) sekä kutsumalla yksittäisiä muusikoita esiintymään ja muodostamalla kokoonpanoja mielenkiintonsa ennakkoon ilmoit- Black Motor-rumpali Simo Laihonen ja hiljan tukholmalaisesta musiikkikorkeakoulusta valmistunut sähkökitaristi taneiden pohjalta. Konserttisarjassa ei ole kyse jamien järjestämisestä, vaan vapaaseen ilmaisuun pyrkivästä impro- Tuomas Paukku (oma kvartetti, Chank Groove). Elämys oli mahtava lavan reunan molemmin puolin. visaatiosta. Yhtenä pitkänä nauhana edennyt soitto hurmasi heti luontevalla virtauksellaan, joka otti matkan varrella monia eri Erityishuomion kiinnittämisessä kokoonpanojen erikoisuuteen, harvinaisuuteen ja uusien kokoonpanojen luomi- hahmoja. Jos soundi oli täydellinen, niin sitä oli porukan dynamiikkakin. Avaruudessa kelluneesta free jazzista seen on pyritty siihen, että olisi mahdollista kuulla hyvin yllättävää ja erikoista musiikkia. Vapaa improvisaatio on siirryttiin saumattomasti muiden muassa calypsoon, funkyyn suobluesiin, orastavan psykedeeliseen rokahtavuuteen haastavaa puuhaa, joka voi epäonnistua täysin mutta myös tuottaa erityisen mieleenpainuvia musiikillisia kokemuk- ja jopa tummasävyiseen ”Black Sabbath plays jazz” -tyyppiseen ratkaisuun. sia niin esiintyjille itselleen kuin myös kuulijoille. Hurja svengi sai vastinetta lyyrisistä suvannoista. Dunkelin puhaltaessa tenoria ja sopraanoa ja Innasen vaihdellessa Konserttisarjassa on esiintynyt tähän saakka mm. Yrjö-palkitut Teemu Viinikainen, Mikko Innanen, Markus Ketola, alton, baritonin, erilaisten huilujen ja oudon ”kelttiklarinetin” välillä sointiin tuli alati uutta väriä. Kauttaaltaan Kari ”Sonny” Heinilä ja Manuel Dunkel sekä joukko muita kotimaisen jazzmusiikin huomattavia artisteja. ällistyttävässä yhteydessä olleet puhaltajat punoivat alkupuolella myös tiheästi sykkivää, terryrileymaisesti kosmista kudosta.

Jos homma taltioitiin, siitä saisi upean levyn.”

194 195 Kari “Sonny” Heinilä ja Julius Heikkilä - Muusikoiden sokkotreffit (2011) / kuva Asko Suominen Mikko Innanen, Simo Laihonen, Manuel Dunkel - Muusikoiden sokkotreffit (2012) / kuva Mikko Nurmi

196 197 Teemu Viinikainen, Suva ja Mikko Iivanainen - Muusikoiden sokkotreffit (2012) / kuva Ari Nurmi ihaUtUllin! yhtyeen jäsenet Markus Pesonen ja Håkon Berre Hirvitalolla (2013) / kuva Håkon Berre

198 199 Tilannekuvia Hirvitalolta

vas. Maria Kananen: Liikekertomuksia – Movement Stories, tanssiteos Performanssifiesta – Esitys (2007) / kuva Jyri Pitkänen 200 201 Sanna Hukkasen, Sunday Ngakaman ja Jonne Kaukon taidenäyttelyn avajaiset (2007) / kuva Tommi Taipale Sanna Hukkasen, Sunday Ngakaman ja Jonne Kaukon taidenäyttelyn avajaiset (2007) / kuva Tommi Taipale

202 203 Puutalkoot Hirvitalolla (2008) / kuva Tommi Taipale Hirvitalon ilmoitustaulu (2006) / kuva Mikko Lipiäinen

204 205 Steve Vanoni ja Erkki Pirtola Black Motor ja alkava kesä Keskustelutilaisuus nykykansantaiteesta ja nykytaiteesta (2010) / kuva Tommi Taipale Pispalan karnevaalit (2011) / kuva Lauri Leino

206 207 Hirvitalon ulkopiha (2012) / kuva Katja Lappalainen Maa kutsuu (2012) / kuva Katja Lappalainen

208 209 Pispalan karnevaalit (2006) / kuva Ilpo Mikkonen Pispalan karnevaalit (2006) / kuva Ilpo Mikkonen

210 211 Kirjallisuuspeijaiset ja Sadunkorjuu – kirjallisuuspäivä lapsille (2006) / kuva Mikko Lipiäinen Kirjallisuuspeijaiset ja Sadunkorjuu – kirjallisuuspäivä lapsille (2006) / kuva Mikko Lipiäinen

212 213 Sound Garden & Micro FM workshop (2008) / kuva Tommi Taipale Sound Garden ja Micro FM workshop (2008) / kuva Tommi Taipale

214 215 Tuula Ahon taidenäyttelyn avajaistunnelmia (2006) / kuva Mikko Lipiäinen Saara Piispan ja Risto Kajon taidenäyttelyn avajaistunnelmia (2007) / kuva Tommi Taipale

216 217 Vaihtoehtoisten kulttuuritoimijoiden huippukokous (2007) / kuva Tommi Taipale Vaihtoehtoisten kulttuuritoimijoiden huippukokous (2007) / kuva Tommi Taipale

218 219 Kesäinen Kansankeittiö (2013) / kuva Mikko Nurmi Heinäkuinen Kansankeittiö (2013) / kuva Jerker Ramberg

220 221 Joose Keskitalo esiintymässä Performanssifiestassa (2006) / kuva Ilpo Mikkonen Performanssifiesta käynnissä (2011) / kuva Lauri Leino

222 223 Maja -työpaja (2006) / kuva Sami Maalas Kodinelektroniikkaorgiat (2011) / kuva Mikko Lipiäinen

224 225 Hirvitalo juhlistaa 5-vuotista taivaltaan (2011) / kuvat Mikko Henrik Huotari

226 227 Kulttuurien kahvila valmisteilla - Ruokapiiri Hirvitalolla / kuva Mikko Lipiäinen Eerikki Sääksniemi rakentaa ja korjaa (2011) / kuva Lauri Leino

228 229 Hirvitalon piha-aluetta (2007) / kuva Tommi Taipale Hirvitalon piha-aluetta (2007) / kuva Tommi Taipale

230 231 Keittiössä tapahtuu (2007) / kuva Tommi Taipale Keittiössä tapahtuu (2007) / kuva Tommi Taipale

232 233 Tarkkaileva herrasmies (2007) / kuva Tommi Taipale Fiktiivisen taidenäyttelyn avajaistunnelmia (2006) / kuva Ilpo Mikkonen

234 235 Yleiskokous, kahvia ja keksejä (2013) / kuva Lauri Leino

Jazz Cannibals Hirvitalolla (2013) / kuva Nathan Lambertson

236 237 Judo of Art – Taide ja tottelemattomuus työpaja (2011) / kuva Sami Maalas Jenni Rutanen valmistelee teostaan Steve Vanonin kierrätys- ja löytömateriaalin taidekäyttöä koskeva työpaja (2010) / kuva Mikko Lipiäinen

238 239 Yhdessä Global Village -maahanmuuttajajärjestön kanssa toteutettu monikulttuurinen saunailta Yhdessä Global Village -maahanmuuttajajärjestön kanssa toteutettu monikulttuurinen saunailta Sauna ja shisha (2006) / kuva Mikko Lipiäinen Sauna ja shisha (2006) / kuva Mikko Lipiäinen

240 241 Gesine Kikolin taidenäyttelyn avajaiset (2006) / kuva Mikko Lipiäinen Tea-Mari Braxin ja Pietu Tammisen taidenäyttelyn avajaiset (2006) / kuva Mikko Lipiäinen

242 243 Lumiscreenin valmistelua Näytös illalla hurjassa pakkassäässä Shorts on Ice 2 – elokuvia lumiscreenille (2011) / kuva Lauri Leino Shorts on Ice 2 – elokuvia lumiscreenille (2011) / kuva Lauri Leino

244 245 Pispala Vilkkari Off (2008) / kuvaT ommi Taipale Pispala Vilkkari Off (2008) / kuva Tommi Taipale

246 247 The Most Ass Girls Juhannuskokko (2011) / kuva Asko Suominen Performanssifiesta - Esitys (2007) / kuva Jyri Pitkänen

248 249 Pispalan kulttuuriyhdistyksen vuosikokous (2007) / kuva Tommi Taipale Pispalan kulttuuriyhdistyksen vuosikokous (2007) / kuva Tommi Taipale

250 251 Hirvitalo eri puolilta (2013) / kuvat Asko Suominen

252 253 254 Hirvitalo (2012) / kuva Ville Hyvönen 255 Hirvikalenteri

vas. Kelluvan Puutarhan valmistelua (2011) / kuva Sami Maalas 256 257 Hirvitalon näyttelyt 1. - 23.2. Lahden taideinstituutti, Katoavan koulun näyttely Katoavan koulun näyttely koostuu kolmen viimeisen vuosikurs- 2014 sin opiskelijoiden töistä. Esillä on monipuolinen kattaus Lahden tai- deinstituuttilaisten maalauksia, grafiikkaa sekä muutama veistos ja 4. - 30.9. Mirja Kurrin ja Päivikki Alaräihän teoksia Hirvitalolla Maa- installaatio. ilmantangon nykytaideohjelmassa Näyttelyyn osallistuneet taiteilijat ovat: Mine Güngör, Anna Hil- Kahdeksannen Maailmantango-festivaalin nykytaideohjelma – tunen, Päivi Hynninen, Niklas Ingelius, Dusty Meyers, Jenni Niskala, Maailman laidalla – pohtii missä kaupungin laita on ja kuka asuu Risto Ojajärvi, Joel Pihlaja, Katri Piri, Kirsikka Ruohonen, Angelica maailman keskellä. Kokonaisuuden ovat kuratoineet kuvataiteilija Saukkonen, Anssi Uusnäkki ja Ville Välikangas. Annu Wilenius ja sosiologi Taina Rajanti. Hirvitalolla ohjelman tai- Lahden taideinstituutti sai lopettamispäätöksen 7.1.2012, ja sii- teilijoista esittäytyvät teoksineen Päivikki Alaräihä ja Mirja Kurri. tä lähtien opiskelijat sekä opettajat ovat pohtineet miten tämän yli 15.8. - 31.8. Taidehiippailut: Tiilikka syndikaatti goes Hirvitalo 40-vuotiaan taidekoulun perintö saadaan siirrettyä tuleville sukupol- Taidehiiipailut käsittää taidenäyttelyn Hirvitalolla, sekä eri tai- ville. Nyt kun koulun viimeiset vuodet ovat käsillä eikä uusia opiske- teen muotojen tapahtumia ja niiden yhtymiä. Poikkitaiteellinen lijoita enää oteta sisään, taideinstituutin kasvatit kunnioittavat kou- Hiippailu sisältää maalaustaidetta, installaatioita, performansseja, lunsa muistoa ja ottavat taiteesta kaiken ilon irti. keikkoja, perinteisen Mysteerinäytelmän, esityksiä ja leffa-iltoja kah- 5. - 26.1. Elliina Peltoniemi: Omakuvia den viikon aikana. Avajaisissa Kansankeittiö ja sisilialaisen Nuovo Cinema Casalin- Taidenäyttelyn osallistujat: Henriikka Pöllänen, Hanna-Maria go -elokuvakollektiivin (Francesco Tagliavia ja Angelo Liccardello) Nauska, Isabel Pathirane, Viljami Wager, Sara Kovamäki, Ninni Wa- lyhytelokuvia. Lisäksi Kuolema-duo esittää kuolema-aiheisia laulel- ger ja Antti Mankonen. mia ja Jungle Rainheart elektronista ja akustista loungemusiikkia. 27.7. - 10.8. Tiina Vanhapelto: Tulipunaruusut 27.7. - 10.8. Irma Heiskanen & Pirkko Lammenoja: Esiäitien elämän- 2013 voiman juurilla Avajaisten yhteydessä Kansankeittiö ja livenä Mikko Silvennoi- 8. - 29.12. H E H – H E H / huumorinäyttely nen Taiteilijat: Liisa Ahola, Rami Airola, Heikki H. Attila, Risto-Pek- 21.6. - 12.7. Ritva Larsson: Maalauksia hyvinvointivaltiosta ka Blom, Mira Heija, Tommi Juutilainen, Mirja Kurri, Sony Kåhre, 25.5. - 13.6. TreStalkers Marianne Laiti, Tiina Lehikoinen, Jouni Isotalo, Tuulia Luomala, 26.4. - 18.5. Eeva-Liisa Grönlund ja Hirvitalon historia Henriikka Luukinen, Lauri Mäkimurto, Elina Ojanperä, Ulla Pohjo- Hirvitalon historiaa kuvaava näyttely, jossa töitä esillä myös talon la, Jerker Ramberg, Stina Riikonen, Jere Tuominen, Johannes Rojola, entiseltä asukkaalta Eeva-Liisa Grönlundilta. Avajaisten yhteydessä Maija Saksman, SA. Salmela, Veera Salmio, Vitsiniekat, XXX Group. Hirvitalo-kirjan julkaisutilaisuus sekä Hirvitalon 8-vuotissyntymä- Hirvitalon avoin työryhmä lähestyy syksyn synkimpinä aikoina päivät. huumoriteemaa erilaisin pohdinnoin ja kokeiluin. Huumorinäytte- 30.3. - 19.4. J.A. Mäki & Päivi Säävälä – 366 Omakuvaa + muutama lyssä on esillä projektin humoristisia, hauskoja, ja mahdollisesti nau- muu rattaviakin löydöksiä. Työryhmä päätyi myös absurdiin positioon: Avajaisissa Ainomaria Säävälän musiikkia ja Ilmari Säävälän per- toimimaan huumoriauktoriteettina teoksia juryttäessä. Avoimella formanssiesitys haulla löytyneet teokset käsittelevät huumoria laajalti: hyvänmielen- Hirvivaara - Pispalan kulttuuriyhdistyksen ryhmänäyttely (2008) -juliste 2. - 23.3. Surulliset tytöt: Hauraita rakennelmia tunteiden ja tilannekomiikan kautta mustaan huumoriin. Näyttelyyn Surulliset tytöt-ryhmän taiteilijat: Aino Suonio, Karkki Mäkelä, kutsuttiin mukaan myös huumorintajuja jo vuosia tutkinut ja koetel- Sini Kosonen, Katja Määttä ja Satu Tani-Maddox lut Vitsiniekat-ryhmä.

258 259 Avajaisissa Kansankeittiö, Heikki H. Attilan avajaispuhe, Kesyt ja keskustelu, siitä päivästä alkaen, jolloin TAMK julkaisi lakkautta- veljekset, Mari Aaltonen ja Pikku-Pietari, Suva ja huumori-dj:t Hö- mista koskevan tiedotteen. Lisäksi esillä oli kerättyjä videoadresseja, pöjanne ja Ellu. Näyttelyn aikana myös hullunhauska mykkäeloku- joissa mukana kuuluisia kulttuurivaikuttajia, opiskelijoita ja yhteis- vailta livesäestyksellä sekä Johannes Rojolan Tapporalli I ja Tapporal- työkumppaneita. li II esitykset päättäjäisviikonloppuna. 18.5. – 9.6. Shanie Mor (Israel): Parachutes Näyttelytyöryhmä: Pauliina Leikas, Elliina Peltoniemi, Omar 20.4. – 10.5. Marjatta Heinonen-Semenoff ja Paul Semenoff: The Birds Truco Kallonen, Stina Riikonen, Päivi Viinikainen and The Trees 9. - 30.11. Tuija Teiska: I Want to Believe 20.4. – 10.5. Kelluva Puutarha 2013 – näyttely ja projektitila Avajaisissa Krisse Chrissie Heart Sydän soittaa rokkia ja itkuvir- 23.3. – 14.4. Inês Querido (Italia): Building on a Dream siä. 23.3. – 14.4. Mari Paikkari: Pala, tila, ääni 12.10. - 1.11. Kekri 23.3. – 14.4. Tuomas Koskialho: Diary Notes (January – March) Taiteilijat: Ilai Elias Lehto, Reetta Partanen, Jonna Lepistö, Emmi Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo osallistui 23.3.2013 järjes- Kallio, Jaana Häivälä, Vesa Taskinen, Sanni Weckman. tettyyn Earth Hour -tapahtumaan katkaisemalla sähköt seuraavien 31.8. – 25.9. Luovuuden vapauden ja itseilmaisun puolesta - Kulttuu- näyttelykokonaisuuksien ajaksi galleriatiloistaan. Earth Hour on rikeskus Arteles ja sen kansainväliset residenssitaiteilijat Pispalan ny- maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, jonka aikana ihmiset eri puo- kytaiteen keskuksessa lilla maapalloa sammuttavat sähkövalonsa ja kertovat näin huolensa Arteles on vapaata taidetta tukeva kansainvälinen kulttuurikes- ilmastonmuutoksesta. kus, jonka residenssissä majoittuu vuosittain noin 85 taiteilijaa eri Hirvitalo haastoi Earth Hourista alkavien näyttelyiden sarjan luovuuden aloilta. Arteles Kulttuurikeskus perustettiin vuonna 2010 sähköttömyydellä kulttuurikenttää ja erityisesti taidetiloja pohti- ja se sijaitsee Haukijärven kylässä, Hämeenkyrössä. Residenssissä on maan rooliaan kuluttamiseen liittyvien normien muokkaajina sekä tähän mennessä vieraillut yli 200 taiteilijaa 38 eri maasta. Näyttely on kehittämään uusia, radikaalisti nykyistä vähemmän luonnonvaroja osa Maailmantangon Kuvataideviikkojen ohjelmistoa. kuluttavia taiteen tekemisen ja esittämisen tapoja. Taiteilijat: Addoley Dzegede (Yhdysvallat), Lyndon Barrois, Jr Maailmanlaajuinen nykykulttuurin valtavirta näyttäisi kuvatai- (Yhdysvallat), Pierce Healy (Irlanti), Caroline Von Gunten (Sveitsi), teessakin suosivan yhä enemmän sähkön ja luonnovarojen kestä- Amy Johnson (Yhdysvallat), Sophie Lee (Iso-Britannia), Ian Nolan mätöntä kulutusta. Epäekologiset wau-arkkitehtuurimuseohankkeet, (Irlanti), Benedetta Alfieri (Italia), Emilie McDermott (Ranska), konsumerismin estetiikkaan perustuvat näyteikkunagalleriat sekä Danielle Bleackley (Kanada), Dana Buzzee (Kanada), Ida-Elisabeth yhä intensiivisemmin flatscreenejä, videotykkejä, uusimpia Macin Larsen (Tanska), Marie-Louise Stentebjerg (Tanska), Paolo Griffin tietokoneita ja muuta kulutuselektroniikkaa ihannoivat esityskäytän- (Kanada), Myriam Guillamón (Espanja), Elizabeth Armour (Iso-Bri- nöt kertovat taidemaailman vallitsevista arvostuksista. tannia), Seza Bali (Turkki), Shohreh GolAzad (Iran), Susan E. Evans Sähköttömyys ei ole pelkästään eettinen tai ekologinen kysymys, (Yhdysvallat), Mauri Kosonen (Suomi), Laura Laukkanen (Suomi), vaan myös – ja ehkä ennen kaikkea – esteettinen. Sähkövalot ja -ko- Teemu Räsänen (Suomi). jeet muokkaavat voimakkaasti yleisön ja taiteilijoiden käsitystä siitä, 13.7. – 4.8. Katja Luoto ja Anne Savitie: Pula-aika kuinka taidetta tulisi kokea tai esittää. Ne tuntuvat kuuluvan nyky- 5. – 8.7. Anarkistisen Toiminnan Espanjan sisällissotaa käsittelevä taiteen näyttelyihin niin oleellisesti, että niiden mielekkyyttä ei tulla näyttely edes kyseenalaistaneeksi. 12. – 20.6. Ilman taidetta en voisi elää! Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK:in kuvataiteen koulu- Erkki Pirtolan taidenäyttely Hirvetyksiä ja muita ite olijoita (2008) -juliste tusohjelman lakkautusuhkaan liittynyt näyttely. Informatiivisessa näyttelyssä tuotiin esille aiheen ympärillä pyörivä mediajulkisuus

260 261 2012 Babes Näyttelystä, kahdesta työpajasta ja päätösjuhlasta koostuva koko- 10.11. - 2.12. Arjen huoneet naisuus. Trash - action and show art – look – kostyymit –työpajassa Kuuden nykyvalokuvataiteilijan muodostama yhteisöllinen ja tehdään kuvataiteilija Miia Änäkkälän johdolla kostyymejä kierrä- sosiaalinen valokuvataideprojekti, joka valottaa tamperelaista ajan- tysmateriaaleista teippaamalla, nitomalla ja spreijaamalla. Asut esi- kuvaa ja ilmiöitä. Projekti kuuluu myös Valokuvakeskus Nykyajan tellään päätösjuhlassa. 30-vuotisjuhlanäyttelyohjelmaan ja on Pirkanmaan 5. triennaalin Dia de los muertos – mexicolaisia kuolemanjuhlanaamioita –työ- satelliittiprojekti. Ryhmän jäsenet: Juha Allan Ekholm, Eijaa Heikki- pajassa valmistetaan kuvataiteilija Paula Ervamaan johdolla paperi- nen, Auli Heinävä, Maikki Kantola, Mirja Paljakka ja Hans Viebrock. massasta pääkalloja meksikolaisen kuolemanjuhlan hengessä. Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalossa esitetty näyttely kokosi 2. – 24.7. Musta Pispala – näyttely erillään pitkin kesää kaupunkitilassa esillä olleet näyttelyt samojen Näyttelyssä yläkerrassa Krisse Sydämen Moderni Hermafrodi- seinien sisään ensimmäisen kerran. tos-kokonaisuus ja alakerrassa mahdollisuus kaikille piirtää seinille. 13.10. - 4.11. Riia Leisti (os. Paasonen): Sukellus Avajaisohjelmassa mm. Krisse Sydän esittelemässä näyttelyosuut- 13.10. - 4.11. Konstantina Achilleos: Reitti Hirvitalon puutarhassa taan, lausumassa runoja ja musisoimassa. Minna “Stanzara” Tuukka- 15.9. - 7.10. Emanuele R. Meschini (Italia) ja Paolo Baraldi (Italia): nen ja Jaana Junttila lausuvat runoja. Lisäksi Open Stage. Economics Department. Communication Breakdown 3. – 24.6. Anna-Liisa Kankaanmäki & Katariina Katla: Itsesensuuri 21.8. - 9.9. Irinja Teikari: Olemassaolon harjoitus akryyli-, öljyväri- ja lasimaalauksia 21.8. - 9.9. Hans-Peter Schütt: Oodi yksinäisen valaan taajuudelle 3. – 24.6. Lost Foundation: Black Box 21.7. - 12.8. Art Cannibals videoesitys 24.6. - 15.7. Noora Ojala: Exarchia – Ateenalaisen anarkismin aikaan- 20. – 22.5. Ilo – Hirvitalolaisten oma näyttely saannos 24.4. – 15.5. Maia Häkli ja Mari Sydänmaanlakka: Poisjätetyn puhe 26.5. - 17.6. Rajaton Leikki – Ilmiötaidenäyttely 22.3. – 17.4. Kulttuurien kahvila 28.4. - 20.5. Perfo Fartistsuva: The Other in the Space of An-Other Kuusipäiväinen monikulttuurinen tapahtumakahvila ja taide- 28.4. - 20.5. Darko Aleksovski (Makedonia): Inbox 1 näyttely osana kansainvälistä rasismin vastaista viikkoa. Kulttuurien 1.4. - 22.4. Jodie Baltazar (Puola/Yhdysvallat) ja Sanna Konola: Open kahvila -tapahtumien lähtökohta on luoda kohtaamispaikka eri kult- Craft Workshop tuureista tuleville ja niistä kiinnostuneille ihmisille. Tapahtumassa Jodie Baltazarin kannibaaliaiheinen näyttely sekä yhteisöllistä kahvila nähdään ennen kaikkea tilana, joka tarjoaa mahdollisuuden käsityötä ja puutarhurointia Baltazarin johdolla. Sanna Konolan joh- kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen. Samalla halutaan korostaa, dolla osallistavaa vaatesuunnittelua ja yhteisöllistä käsityötä. että myös suomalaisuus on monikulttuurista. 3. - 25.3. Annika Rantola: Sisäinen intiaani Näyttelyssä ovat esillä mm. seuraavat teokset/projektit: Imagina- 3. - 25.3. Ikuko Ishida (Japani) ry sights (Jyri Pitkänen); Emigrantti-tarha (Kalle Hamm ja Dzamil Kamanger); kukkahattutäti.com (Ninni Luhtasaari ja Jaana Ristola); 2011 Mange pattijako – Munnje divrras – Minulle arvokasta (Raija Pulli- nen); Youth as refugees (Anna Knappe, Pekka Niskanen, Timo Piik- 3. - 27.12. Perttu Koppinen kilä ja Jaana Ristola) sekä Spicetrade -tietokonepeli (Kalle Hamm, 3.9. – 1.10. Emma Keiu: Se minkä ihmismieli keksi kerta, se mielessä Juha Holopainen, Michiko Isogai, Sade Kahra, Dzamil Kamanger ja siis olemassa on – ystäviä mielikuvituksesta Goran Mrdja.) 3.9. – 1.10. R. R. Jensen: Exhibition No. 2 Kulttuurien kahvilan artistivieraita ovat mm. mestarikansanlau- GlömpX - Kolmiulotteisen sarjakuvan näyttely (2010) -juliste 10. – 28.8. Paula Ervamaa ja Miia Änäkkälä: Out of the Mouths of laja Hilja Grönfors, romanikulttuurinohjaaja ja laulaja Pertti Palm,

262 263 bulgarialaisen kansantanssin opettaja ja tanssija Lyubomira Vasileva, keskus Hirvitalolla esiintyy Olimpia Slendid. persialaisen musiikin taitajat Sini Pajunen ja Bahador Hatami Lan- di, kuvataiteilija/muusikko Jan Jwan Kurimi, andilaista musiikkia 2010 esittävä Sofia & Betty Paz -duo, sekä muusikko/korutaiteilija Hilton Marowa. Virallisen ohjelman väliin varataan aikaa päivittäin yleisön 9. – 31.10. Elina Linna: Stenciled Dreams omille esityksille, tarinoille ja keskustelunavauksille liittyen kunkin 24.7. – 15.8. Com-Post-Modern Sculpture for the Avant Gardeners päivän teemaan. Veistospuisto Hirvitalon ulkopihalla. Teokset ovat syntyneet 27.2. – 13.3. Tara Pattenden (Australia): Sässyssä amerikkalaisen taiteilijan Steve Vanonin workshop-tapahtumassa, Kokoelma päälle puettavia, elektronisia ääniä tuottavia naamioi- johon osallistui Vanonin lisäksi 12 pirkanmaalaista taiteilijaa. Vii- ta ja lisäruumiinosia. Näyttelyvieraat ovat tervetulleita kokeilemaan kon kestävän työpajan teemana oli kierrätys- ja löytömateriaali ja sen näitä vaatekappaleita ja pukuja, leikkimään niillä ja luomaan yhdessä käyttömahdollisuudet taiteenteossa. henkeäsalpaavaa kakofoniaa. Näyttelyn taiteilijat: Harri Hykkö, Anna Hyrkkänen, Virpi Kok- 20.2. – 13.3. Kodinelektroniikkaorgiat kinen, Jussi Löf, Hannamari Matikainen, Arto Nurro, Leena Pukki, Kokeellisen elektroniikan seura KOELSE:n ja Pispalan nykytai- Jenni Rutanen, Minna Soraluoma, Tiina Tuurna, Taina Valkonen, teen keskuksen järjestämä kaikille avoin maksuton työpaja, jossa Steve Vanoni ja Miia Änäkkälä. muokataan tarpeettomaksi käynyttä kodinelektoniikkaa kokeellisiksi 8. – 29.8. Demoskene soittimiksi. Tietokoneisiin ja ohjelmointiin liittyvää alakulttuuria, demoske- 4.12.2010 – 4.1.2011 GlömpX - Kolmiulotteisen sarjakuvan näyttely neä valottava näyttely Uuden suomalaisen sarjakuvataiteen näyttely, kirja ja kiertue, 4. – 31.7. American Outsider Art and Southern Folk Art (Yhdysvallat) joka saa päätöksensä Tampereen Pispalan Hirvitalolla joulukuussa Neljän yhdysvaltalaisen outsider- ja kansantaiteilijan teoksia. Ku- 2010. Näyttely lähestyy sarjakuvaa uudesta suunnasta – kokonaisuu- raattorina toimii Steve Vanoni, yhdysvaltalainen taiteilija ja taiteen den työt on toteutettu kolmiulotteisina sarjakuvateoksina. Kuusitois- kerääjä. Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Ken ta taiteilijaa, viisi muusikkoa ja kaksi piirtäjäkollektiivia lukuisine Brown, David Olson, John Henry Toney ja William Thomas Thomp- avustajineen teki kokeen siitä, mitä kolmiulotteinen kerronta voi olla. son. Kokonaisuus osoittaa, miten moneen suuntaan sarjakuvan keinoin Näyttelyn yhteydessä 21.7.2010 järjestetään Pispalan kirjastolla voi kurottaa, ja miten tila ja aika sulautuvat yhdeksi kokemukseksi. keskustelutilaisuus, jossa Steve Vanoni valottaa laajemmin pohjois- Samalla GlömpX on katsaus uuteen suomalaiseen sarjakuvaan, täy- amerikkalaista outsider- ja kansantaidetta Erkki Pirtolan kertoessa dessä rikkaudessaan ja kompromissittömyydessään. suomalaisesta ITE-taiteesta. GlömpX-näyttelykiertue alkoi keväällä 2009 Italian Bolognan 6. – 27.6. Ihmisen kuva –nukketaidenäyttely Bilbolbul-festivaaleilta. Kokonaisuus ja tekijät jatkoivat sen jälkeen Avajaisissa esityksiä Vekkuliketulta, Toni Kandelinilta, kantele- matkaansa Portugaliin, Helsinkiin, Venäjälle, Kiinaan, Viroon, Itä- muusikko Noora Laiholta, improvisaatiokollektiivi Pähkinäsaarelta, valtaan, Saksaan, Norjaan ja viimeisenä juhlallisena etappina Tam- Teatteri Ramppi & Kuumeelta sekä Suohumalalta (feat. Herra Mä- pereelle. kikuisma). Avajaisten jatkoilla Slaavilainen Duo Vastavirta-klubilla. K18: Uusi elokuva (2011) -juliste Näyttelyn taiteilijat: Sami Aho, Amon Düde, Jan Anderzén, Duu- 9. – 30.5. Kristiina Tuominen & Jenni Munne: Kaunis eläin serit, Fricara Pacchu, Roope Eronen, Jyrki Heikkinen, The Hoopo, 9. – 30.5. Laura Kaselius: Talviunia – Winter Sleeps Kiiskinen, Reijo Kärkkäinen, Jarno Latva-Nikkola, Hanneriina Mois- 10.4. – 2.5. Aiko Waegelain: Ihon Värit seinen, Tommi Musturi, Pauliina Mäkelä, Nuslux, Aapo Rapi, Anna Avajaisohjelmana Minna Hagmanin videoteos Toinen huviretki Sailamaa, Katri Sipiläinen, Sonja Salomäki, Janne Tervamäki, Aman- 11.3. – 2.4. JäTeMaSa: Kohtaamisia – Yksinäisyydestä ystävyyteen da Vähämäki ja Mikko Väyrynen. Avajaisissa Pispalan nykytaiteen Terhi Järvinen ja Maija Saksman

264 265 14.2. – 7.3. Mieletöntä! – Yhteisötaideprojektin valokuvia –niminen pienoisnäytelmä (sketsi) ja kuullaan Frankie Shannonin Projektiin osallistuneet ovat kaikki aikuisia ja opiskelivat Pirkan- soittamaa musiikkia. Lisäksi Orgonisaatio –ryhmä asettelee orgoniit- maan aikuisopistossa Opetushallituksen rahoittamassa koulutuk- teja näyttelytilaan sekä kertoo Wilhelm Reichin ajatuksista ja niiden sessa, jonka virallinen nimi on Ammatilliseen koulutukseen ja työ- soveltamisesta nykyaikana. elämään valmentava ja kuntouttava koulutus. Näyttelyssä on esillä Näyttely on osa Pirkanmaan 4. triennaalin yhteydessä järjestettä- valokuvia kahdentoista ihmisen elämästä. Esillä olevat kuvat ovat vää γνῶθι σεαυτόν – Organizing the Structure of Conspiracy -nimis- triptyykkejä: Numero 1 on arkipaikka, numero 2 lempipaikka ja nu- tä tapahtumasarjaa, joka huipentuu 22.9.2009 Hirvitalolla järjestet- mero 3 kauhupaikka tai tilanne, johon ei ikinä haluaisi joutua; kaikki tävään Art Mondo -keskustelutilaisuuteen, jota jatketaan keskiyöhön totta oikeasti elettynä ja mielessä koettuna. asti Vastavirta-klubin Disco Occultissa. 29.8. Iida Airasmaa: Vanhainkoti 2009 Tanssi Outo Paikka –festivaalin yhteydessä 8. – 21.8. Janne Tervakari 6.12.2009 – 3.1.2010 Mikko Lipiäinen: Joitain kirjoituksia tilasta 4. – 26.7. Huvipuisto – Pispalan kulttuuriyhdistys ry:n yhteisnäyttely 7. – 27.11. Re-clip: What not Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat: Harri Hykkö, Stina Riikonen, 7. – 27.11. Anu Valli: Kannanottoja Saara Piispa, Sarianna Tamminen, Maija Kovari, Teemu Raudaskos- 7. – 27.11. Velijoonas Jokinen: Klaani ki, Laina Koskela, Tmi Mikon Palvelut, Mira Heija. 10. – 30.10. Anonymous Artists 2009 31.5. – 28.6. Kalle Mustonen: Guerilla Radio Piirustuksia ja maalauksia, joiden toteutustapana on stensicil- 3. – 24.5. Minna Eloranta, Alma Rajala ja Kristiina Wallin: Kuva on tekniikka, tarra, spraymaalit, maalitussit ja muu kierrätysmateriaali sana on kuva 12.9. – 14.10. Totuus – Truth 3. – 24.5. Johanna Vilén: Maalauksia L. Onervan runoihin Näyttely kerää yhteen moniäänisen kokoelman maailmankuvaa 18. – 30.4. Laina Koskela: Taiteilijan toivomuspuu ja todellisuuden luonnetta käsitteleviä puheenvuoroja taiteilijoilta, installaatio Hirvitalon pihassa vapaa-ajattelijoilta ja aktivisteilta. Videoteoksia, intallaatioita, valo- 5. – 26.4. Venla Martikainen: Miellyttävää matkaa hyvät äärettömyys- kuvia, esinekoosteita, piirustuksia ja maalauksia on esillä Afrikasta, matkailijat! Aasiasta, Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta. 5. – 26.4. Lost Foundation: Koti Näyttelyyn osallistuvat: Marco Loechner, Andrius Kulikauskas, 7. – 29.3. Seppo ja Markus Renvall: Hässäkkä 2 Ed Water, Lia Chavez, Lisa Erb, Stefan Riebel, Jol Thomson, Abby 8.2. – 1.3. Marko Kaiponen: Händ meid in Finland Donovan, Ivo Burokvic, Guenter Puller, Marius Leneweit, Andrea 8.2. – 1.3. Harri Hykkö: Puhuva katse – Talking Gaze Huyoff, Sinasi Günes, Alan Bulfin, Harri Hykkö, Clint Enns, Leslie Supnet, Etta Säfve, Zoneziwoh, Ismo Torvinen, Mira Heija, Mikko 2008 Lipiäinen, Kristiina ”Krisse Sydän” Tuominen, Marjorie Stamm Ro- senfeld, Edna Nelson, Laina Koskela, Ria Shannon, Beth Yarnelle 11. – 21.12. Pekka Suomäki: Ruosteisia runoja maailmanmenosta Edwards, Sarawut Chutiwongpeti, Eric Schneider, Hernan Ohaco, 11. – 21.12. Tanel Päll: Magala=nukkumalähiö Kevin Morgan, Frankie Shannon, Mika Pettissalo, Kristian Jalava, 9. – 30.11. Anne Vatén: Väärin Mikko Kuorelahti, Jussi Pitkänen, Harley Keskumäki, Louna Wi- 9. – 30.11. Karoliina Paappa: Potretteja pimeässä denius, Hanneriina Moisseinen, Anni Kolehmainen, Mari Vuoren- 12.10. – 2.11. Vappu Kantola: Kapitalistisen kuonan labyrintti Huvipuisto - Pispalan kulttuuriyhdistyksen ryhmänäyttely (2009) -juliste maa, Stina Riikonen, Teemu Raudaskoski. Lisäksi mukana oli taitei- 12.10. – 2.11. Markku Haanpää: Kylä lijoita, jotka halusivat esittäytyä anonyymeinä. 7. – 28.9. Erkki Pirtola: Hirvetyksiä ja muita ITE –olijoita Näyttelyn avajaissa nähdään lisäksi Teatteri Poleemin Vaaliralli Maalauksia ja piirroksia. Nähtävillä myös Pirtolan ATV –vide-

266 267 oita, joita hän teki Helsingin aluetelevisioon 1999-2002 sekä ITE – Näyttely ja ulkoilmamaalaustyöpaja osana Ratas-projektia näytöksiä eli nykykansantaiteilijoita esimerkiksi Imppulandia ja Elis 1. – 22.7. Sarianna Tamminen ja Olga Palomäki Sinistö. 27.5. – 17.6. Gratis Georgin (Itävalta) kuratoima Wienin Taideakate- 2. – 22.8. Andrew Knox (Yhdysvallat): Oops – A Working Examination mian opiskelijoiden ryhmänäyttely of Self Destruction 29.4. – 20.5. Susanna Manner, Sonja Vectomoz (Tsekki) ja Mark Divo 6. – 27.7. Vadelma ry ja Cédric Anglaret (Ranska) (Luxemburg) Yhteisnäyttelyssä on esillä Cédric Anglaret:n ääniteos sekä töitä 31.3. – 22.4. Johanna Lemettinen ja Timo Saarelma seuraavilta Vadelma ry:n jäseniltä: Cecilia Alm, Tommi Hämäläi- 3. – 25.3. Hanneriina Moisseinen: Sanan hakijat nen, Tuulia Kasonen, Kalle Kuisma, Katri Tuulia Pelander, Jonne 3. – 25.2. Juhana Moisander: Toisen tilanteita Pitkänen, Kristiina Puukari, Susanna Salama, Antti Silvekoski, Heidi 10. – 28.1. Pispalan kulttuuriyhdistyksen ryhmänäyttely Luonnoksia, Turtiainen sekä Jouni Viljakainen. Lisäksi näyttelyssä on esillä touko- hahmotelmia, herkkuja ja muita unelmia kuussa 2008 Suomen sosiaalifoorumin yhteydessä syntynyt kollektiivinen maalausseinä. tammikuu Antti Pussisen installaatio Hirvitalon ulkopihalla 7. – 29.6. Hirvivaara – Pispalan kulttuuriyhdistyksen ryhmänäyttely Kollaaseja, valokuvia, maalauksia, pehmoleluveistoksia. 2006 11.5. – 1.6. Ladyfest 2008 – Tuula Alajoki, Anna-Kaise Laine, Heta Laitakari, Tiitu Takalo 1. – 29.12. J. Karelius Osana Ladyfest –festivaalia järjestetty näyttely. Ladyfest on yhtei- marraskuu Kuvia Kekristä näyttely söllinen, voittoa tavoittelematon maailmanlaajuinen musiikki- ja tai- 21. – 29.10. Gesine Kikol (Saksa) defestivaali naistekijöille. Vapaaehtoisvoimin järjestettävä festivaali 21.9. – 17.10. Tuula Aho: Eletyn elämän jäljet tarjoaa areenan bändeille, performanssitaiteilijoille, sana- ja kuvatai- 18.8. – 7.9. Gøril Wallin (Norja) ja Jaakko Ruuska: Kätketyn väkival- teilijoille ja työryhmille. lan kuvat 13.4. – 4.5. Jyrki Nissinen ja Laura Ruotsalainen Gøril Wallin, Frozen garbage project, jääinstallaatio 16.3. – 6.4. Leena Pukki: Karuselli Jaakko Ruuska, valokuvia ja ääni 16.3. – 6.4. TTVO:n ensimmäisen vuosikurssin kuvataideopiskelijoi- 28.7. – 16.8. Jyri Pitkänen ja Duuserit-taiteilijaryhmä den ryhmänäyttely Jyri Pitkänen, valokuvia Duuserit-taiteilijaryhmä, Eeden- installaatio 2007 11. – 25.7. Pietu Tamminen ja Tea-Mari Brax 26.6. – 7.7. Hanneriina Moisseinen, Henna Joronen ja Pia Sirén: Majo- 2. – 20.12. Amanda Vähämäki, Michelangelo Setola (Italia) ja Johanna ja ja vaihtoehtoisia asumuksia Nevalainen 17.6. – 6.7. Ainomaria Säävälä ja Ida Kirkkopelto: Laulajat ja kiilau- 4. – 25.11. Sanna Hukkanen, Sunday Ngakama (Tansania) ja Jonne tumisvaara yhteisnäyttely Kauko 26.5. – 16.6. Teemu Raudaskoski ja Jere-Ensio Seppänen 7. – 28.10. Tommi Taipale ja Johanna Pulkkila 21. – 23.4. Fiktiivinen taidenäyttely Taidesuunnistuksen yhteydessä 9. – 30.9. Saara Piispa, Risto Kajo ja Mikko Hokkanen Saara Piispa, Teemu Takatalo, Mikko Lipiäinen, Valpuri Talvi- 29.7. – 19.8. Andrius Seliuta (Liettua), Andrius Gailiunas (Liettua), tie, Steve Pedersen, Joona Ruusuvuori, J. K. Ihalainen, Sami Maalas, Egle Nezinskaite (Liettua) ja Gitan Balzekaite (Liettua), Alina Melni- Anne Savitie, Heikki Tuorila sekä Simo ja Kusti duo. Elokuvia, maa- kova (Liettua), Deivis Kundrotas (Liettua), Sebastian Boulter, Hanne- lauksia, runoutta, musiikkia. Lähtökohtia luovaan kaupunkilaisuuteen (2007) -juliste riina Moisseinen, Sami Maalas, Anne Savitie, Teemu Takatalo

268 269 2005 saari, TreStalkers, Roi Vaara, Ilkka Väätti, Liisa Väätti. Näyttelyn ovat kuratoineet Paavo Järvensivu KTT, tutkija (Aalto- Pispalan Nykytaiteen Keskus yliopisto), Antti Majava (KuM, kuvataiteilija) ja Nestori Syrjälä (ku- Kurpitsatalon vintti vataiteilija) yhdessä muun Mustarinda-seura ry:n jäsenistön kanssa. Isolähteenkatu 1, 33240 Tampere 12.5. – 15.9. Kipinä – Kantaaottavaa nykytaidetta ja muotoilua (Ma- kasiini, Fiskars) 17. – 30.9. Johanna Rossi: Tulen sytyttäminen oppiaineena Taide on usein hiljaisuutta ja keskittymistä. Toisinaan on kuiten- 3. – 16.9. Raila Knuuttila: Ansojen kokija kin hyvä sanoa sanottavansa äänekkäämmin ja selkeämmin. Kun esi- 20.8. - 2.9. The Lost Foundation ryhmänäyttely merkiksi maailman epäkohdat kaatuvat niskaan ja tuntuu siltä, ettei 6. – 19.8. Sebastian Boulter: Tapahtuipa: Tarinoita Kahviloista moni välitä muutoksen välttämättömyydestä, on taiteilijankin syytä 21.7. - 8.8. Jonne Kauko ottaa kantaa. Sanoa oma mielipiteensä - vaikka vähän alleviivatusti ja 2. – 22.7. Petteri Vehmanen ja Kalle Nieminen: Kirjautua sisään ja provokatorisestikin. ulos eri käyttäjinä Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat: Arki & Aktiiviset Seniorit, Tuija interaktiivinen tunnustusinstallaatio Arminen, Laura Beloff, Pirjetta Brander, Company, Daniel Enckell, 11.6. – 1.7. RATAS, Vyggy Wind (Liettua), Virginijus Paldavirius Globe Hope, Krister Gråhn, Eero Haikala, Minna L. Henriksson, (Liettua) sekä Andzius Scliuta (Liettua) Hirvitalo, Antti Holma, Sade Kahra, Matti Kalkamo, Jussi Koitela, 29.5. – 10.6. Steve Pedersen: Pandemonium Jaana Kokko, Meeri Koutaniemi, Heli Kurunsaari, Kalle Lampela, löytötavarainstallaatio Jani Leinonen, Laura Lilja, Mind Less Company, Timo Niskanen, 14. – 28.5. Sami Maalas: Canal Universal Nuoren Voiman Liitto, Stefan Nyström, Tatu Pohjavirta & Eino San- 30.4. – 12.5. Vappu Kantola: Älä unohda syödä kiisseliä tanen, Ritva Palander, Silja Puranen, Kukka Ranta, Markus Renvall, 30.4. Pispalan Nykytaiteen Keskuksen Avajaiset Ruumiillisia harjoitteita tuotanto, Sonja Salomäki, Minna Sarvanne, Sanni Seppo, Kim Simonsson, Ossi Somma, Juha Sääski, Vapaa vyö- 11.6. - 1.7. Marius Skudžinskas (Liettua): Subi (Pispalan kirjastotalon hyke, Klaus Welp, Hanna Weselius, Karin Widnäs ja Katja Öhrnberg. galleria) Näyttelyn järjestävän työryhmän jäsenet ovat kuraattori, taide- kriitikko Otso Kantokorpi, teollinen muotoilija Camilla Moberg pj, hienopuuseppä, muotoilija Tuulia Penttilä pj sekä näyttelysihteerinä Muut näyttelyt Elise Simonsson. 21.4 - 2.6. Uzupiz-Christiania-Hirvitalo Caravan Project (Gallopperiet 2013 galleria, Kööpenhaminan Kristiania)

12.6. – 11.8. Talouselämä (Mustarinda, Hyrynsalmi) 2012 Näyttely luo katseen aikaamme hallitsevan talousmetafysiikan tuolle puolen: säästölinjojen ja talouskasvupuheen yli, ohi ja ympäri. 17.3. - 3.4. T.E.H.D.A.S. ja Hirvitalo: ISSUE – Open Demonstration Planeetalta on sentään löydettävissä muutakin elämää kuin talous- Forum (Galleria Rajataide, Tampere) Seppo ja Markus Renvallin taidenäyttely Hässäkkä 2 (2009) -juliste elämää. Hirvitalo ja porilainen T.E.H.D.A.S. yhdistivät voimansa luo- Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat: Maija Blåfield, Brussels Pulp, dakseen Galleria Rajatilaan teoskokonaisuuden, jonka motiivina oli Pierre Chancel, Klas Eriksson, Hanne Granberg, Sabrina Guichard, kyntää ideologinen maaperä avoimeksi mielipiteen muodostuksen ja Jane Hughes, Joonas Jokiranta, Saara-Maria Kariranta, Nuutti Koski- ilmaisun tilaksi. Teos laajeni myös galleriassa yleisön kanssa käydyn nen, Pekka Niittyvirta, Jyrki Riekki, Solidaarisuushillo, Elina Talven- keskustelun pohjalta julkiseen kaupunkitilaan erilaisten interventi-

270 271 oiden muodossa, jotka heijastuivat takaisin näyttelytilassa esitettyyn 2010 videomateriaaliin. 13.11. – 1.12. Leena Pukki ja Laura Kaselius (Kulttuurigrilli Kalleria 2011 Avajaiset, Tampere) 1. – 31.10. Nelli Salmi ja Mira Heija (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, 5. - 12.11. Karoliina Paappa ja Tiina Raaterova: Diorama cake with a Tampere) small pancake (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, Tampere) 18.9. – 28.11. Open Brand Finland -projekti (Dortmund, Saksa) 28.9. – 12.10. Antimateria yhteisnäyttely (Tullintori, Tampere) Dortmundissa 2010 järjestettävän Twins-Inter_cool -näyttelyyn Mukana näyttelyssä mm. Sebastian Boulter, Suvadeep Das, Mira tulevan taiteen politiikan ja aktivismin rajoja käsittelevän kokonai- Heija, R. R. Jensen, Emma Keiu, Visa Knuuttila, Mikko Lihavainen, suuden suunnittelu ja toteutus. Näyttelyyn on valittu toteutettavaksi Philip Luddite, Sami Maalas, Minta Metteri, Elina Ojanperä, Saara kaksi projektia, Open Brand Finland ja Hellyydenilmaus. Molemmat Piispa, Jyri Pitkänen, Anne Savitie, Yannes Sclivagnotis, Tommi Tai- projektit ovat luonteeltaan performatiivisia ja monia eri medioita pale, Teemu Takatalo ja Valpuri Talvitie. yhdisteleviä. Open Brand Finland on korostuneesti prosessi, jonka Tullintorin Antimateria näyttely suljettiin sen oltua auki vain päätepisteenä Dortmundissa järjestettävä näyttely toimii. muutaman tunnin. Kauppakeskus Tullintori ärtyi teoksesta, jossa Open Brand Finland on perinteisesti suomalaisiksi miellettyjen, kritisoitiin kauppakeskuksessa toimivia yrityksiä. Teemu Takatalon globalisoituneiden metsäalan suuryhtiöiden vaikutusta suomalaiseen Tiedostavan kuluttajan synninpäästö -teos oli tehty suoraan näytte- identiteettiin tarkasteleva projekti, jossa pyritään erilaisin brändihäi- lytilan seinään, joten sen yli maalattiin. Sen jälkeen näyttely avattiin rintämenetelmin vaikuttamaan siihen, millaista tarinaa suuryhtiöt ja vielä samana iltana. Tapaus sai runsaasti mediahuomiota mm. Hel- Suomen valtio rakentavat metsästä ja suomalaisten suhteesta siihen. singin Sanomista, Voimasta ja Suomen Kuvalehdestä Iltalehteen ja Erilaisia medioita oivaltavasti hyödyntäen pyritään tuomaan esille Iltasanomiin. Lisäksi kirjailijoiden sananvapausjärjestö PEN kritisoi vaihtoehtoisia kertomuksia, jotka haastavat vallalla olevia käsityksiä Tullintorin ostoskeskusta tapahtuneen johdosta. suomalaisesta metsästä ja suomalaisten metsäsuhteesta. 7.8. – 1.9. Henriikka Pöllänen (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset Kalle- 7.8. – 2.9. Stina Riikonen: 3D Dreams (Kulttuurigrilli Kalleria Avajai- ria Avajaiset, Tampere) set, Tampere) 2.7. – 4.8. Jyri Pitkänen: Grillistudio (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, 1.7. – 5.8. Elina Ojanperä: Käpyautomaatti (Kulttuurigrilli Kalleria Tampere) Avajaiset, Tampere) 6. – 3.6. Vera Arjoma: Alkuja (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, Tam- 1. – 30.6. Sebastian Boulter (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, Tam- pere) pere) 1.4. – 5.5. Emma Lappalainen (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, Tam- Ismo Torvinen ja Sami Maalas: Päivänsäde ja menninkäinen (Kult- pere) tuurigrilli Kalleria Avajaiset, Tampere) 4. – 28.2. Maria Atosuo: Talvipaljastus (Kulttuurigrilli Kalleria Ava- jaiset, Tampere) 2009 4. – 31.3. Yannes Sclivagnotis: iNNOCUOUS iNNOCENCE (Kulttuu- rigrilli Kalleria Avajaiset, Tampere) maaliskuu Plan B prosessinäyttely (Gent, Belgia) 7. – 31.1. Jarkko Rantanen (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, Tampe- Maaliskuussa 2009 Hirvitalon taiteilijaryhmä vieraili Gentissä, re) Belgiassa Pancho Krea-galleriassa, jossa järjestettiin prosessinäyttely Plan B. Näyttely koostui galleriatilassa tapahtuvasta taidenäyttelystä sekä lukuisista oheistapahtumista, joihin myös paikalliset taiteilijat Lasten kulttuuripäivä (2012) -juliste / graafinen suunnittelu Tara Niemiö osallistuivat. Näitä olivat mm. runoilta, konsertit, performanssit ja

272 273 videonäytös. laksen ja Hirvitalon “Kelluva puutarha” ja Mira Heijan ja Mikko 1. - 30.1. Performanssifiesta-valokuvanäyttely (Kahvila Valo, Tampere) Korteen lauttailmestyshässäkkä: “M/S kiikkerä tekele joka uhkaa painovoimaa”. Jatkoklubilla Vastavirran yläkerrassa Hulda Huima ja 2008 Muuttohaukat. 23.8. Performanssifiesta/taidehiippailut 1. – 31.7. Center of Contemporary Art Pispala Expedition – Pispalan Tiilikan syndikaatin taidehiippailut osana Performanssifiestaa. nykytaiteen keskuksen taidenäyttely Vilnassa (Uzupio Meno Incubat- 22.8. Aarnen ja Jusan hauska päivä (ensi-ilta, legioona films) rius galleria, Vilna, Liettua) Ensi-ilta, Legioona Films. Osana Tiilikan syndikaatin Taidehiip- pailuja. 2007 21.8. Tiilikan syndikaatin järjestämä leffa-ilta 17.8. Ravintola Hirvi & Tiilikka 2. – 21.1. Lähtökohtia luovaan kaupunkilaisuuteen (Pääkirjasto Met- 16.8. Tiilikan syndikaatin taidehiipailut so, Tampere) 1.8. Folk-lautta 2: Ihanat Naiset Laineilla Idylliset Puutarhan lautan folk-risteilyt saavat jatkoa. Esiinty- mässä: Pihla Heikintytär, Hanna Ruuskanen, Taru Puromaa ja Pirk- Hirvitalon tapahtumat ko Mandola. Laineilla myös Liikkuva Teehuone. Tapahtuma on osa Sami Maalaksen yhteisöllistä Kelluvan Puutarha-taideprojektia. 2014 23.7. – 12.8. Pispalan Teatterin lastennäytelmä Bremenin soittoniekat Tule katsomaan kun Aasi, Koira, Kissa ja Kukko joutuvat kum- 25.9. Kansanlaulupiiri malliselle matkalle. Luvassa tietysti nimensämukaisesti soittoa, lau- Laulupiirin kokoontuminen kansanlauluista kiinnostuneille. lua ja vaarallisia tilanteita tiiviissä paketissa. Sopii kaikenikäisille. 9.9. Kansankeittiön nepalilainen ilta Esitykset Hirvitalon pihamaalla. Tarjolla perinteistä nepalilaista vuoristoruokaa. Ruokailun päät- 20.7. Kelluvan Puutarhan folkristeilyt teeksi kokit vaihtaa kauhat soittimiin, kun Manasarover tarjoilee itä- Ensimmäisellä risteilyllä esiintyvät T. Raudaskoski ja Timo Blues. maista klassista musiikkia, bluesia ja folkia. Toisella risteilyllä Guggenheim Projektz ja Topadur (Tanska / Saksa). 31.8. Suuri Mysteerinäytelmä Tapahtuma on osa Sami Maalaksen yhteisöllistä Kelluvan Puutarha- Osana Tiilikan syndikaatin Taidehiippailuja. taideprojektia. 30.8. Jimbino Vegan Kansankeittiössä 17. - 20.7. Musta Pispala Live Kansankeittiön yhteydessä: Jimbino Vegan (Jazz Cannibals) Vuoden 2014 Mustassa Pispalassa kiipeiltiin, lapset pääsivät tai- esiintyy soolona. teilemaan ja etsimään kasveja. Työpajoissa keskusteltiin muun muas- 28.8. Tiilikan syndikaatin leffa-ilta sa normikriittisyydestä, antifasismista ja anarkismista Puolassa, graf- 23.8. Performanssifiesta - Kamppailu fiteista ja sukupuolesta. Lisäksi pelattiin taas jalkapalloa fantastisessa Jo kahdeksatta kertaa järjestettävä Pispalan nykytaiteen kes- turnauksesa Tahmelan kentällä! kuksen Performanssifiesta. Fiestan esiintyjät: Gwang Cheol (Etelä- 17.7. Bofferiasetyöpaja Korea), Kyeong Hwa (Etelä-Korea), Tomas Szrama (Suomi/Puola), Pispala aseisiin! Tule rakentamaan pehmustettu miekka, nuija, Timo Viialainen, Heta Yli-Tepsa, Horonkäristys, Iida Nikitin, Mikko sauva tai mikä karmaiseva pätkintäväline käteesi sopiikin. Tehdään Gromov, Tuuli Tuikka, Tiilikan syndikaatti, Sami Maalas, Ilmari Sää- talkoohengellä asevarasto Hirvitalolle tai materiaalikuluja vastaan välä, Suva, Matomeri. voit itsekkäästi lunastaa aseen myös omaan käyttöösi. Ota mukaan Pispalan syyskuvasto (2012) -juliste Performanssifiestan yhteydessä Kansankeittiö sekä Sami Maa- vaahtomuovia, vanhaa patjaa, retkipatjaa, pp-putkea, vesiletkua, jos

274 275 nurkissasi sitä sattuu lojumaan. Työpajan viereisellä niityllä voidaan piraatiota Euroopan ja Afrikan festivaaliperinteestä, Baltazar esitte- ottaa tuntumaa aseesta ja mittaa toverista. lee mielenkiintoisia kirjoja aiheesta ja kasvikokeilujaan. Perjantaina 5.7. Topadur Kansankeittiössä 18.4. teemme oudoista kasveista taidetta. Lauantaina 19.4. Baltazar Kansankeittiön yhteydessä kokeellista kansanmusiikkia tarjoaa tarjoilee Kansankeittiössä illallista ja esittelee ekotaide-projektejaan Topadur (Tanska/Saksa). Varsovassa sekä näyttää animaatioelokuviaan ja dokumenttejaan. 18.5. Puutarhabrunssi Outo kasvitiede / Weird Plant Science - Maaperä ja kompostityö- Aamupalatarjoilua kera Teemu Raudaskosken muikean musi- pajassa rakennamme uudestaan Hirvitalon oksakompostin ja samal- soinnin. la opimme mullasta, maaperästä ja kompostoinnista. Maanantaina ja 17.5. Borssikeittoa ja baklavaa tiistaina 21. - 22.4. kompostityöpaja ja Hirvitalon puutarhan suunnit- Amnestyn paikallisryhmän Ravintolapäivän 17.5. ravintola Hir- telua kasvukaudelle 2014, vitalolla. Amnestyn Tampereen paikallisryhmä viettää ravintolapäi- 5.4. Kansankeittiö - Kake Goes Gay! vää venäläis-iranilaisissa tunnelmissa. Päivän tuotto käytetään Am- Vegan queer food @ Hirvitalo. DJ Unkle J plays queertastic mu- nestyn ihmisoikeustyöhön. sic. Photoshoot by Massimos Fantastique. 4. - 5.5. Polkupyöräpaja 16.2. Ravintola Hirvi Hirvitalolla avataan pyöränkorjauskausi. Talolla työkaluja, opas- Pispalan nykytaiteen keskus osallistuu toisen kerran ravintolapäi- tusta ja varaosia. Samalla käydään läpi myös talon pyörävarastoja vään. Keikalla Night by day & VJ Atomir. sekä suunnitellaan pyöräpajan jatkoa. 26. - 27.4. Hirvitalo osana Taidesuunnistusta Kelluva Puutarha 26.4. Hirvitalo 8v. Sami Maalaksen yhteisöllinen taideprojekti jatkuu. Kts. erillinen Hirvitalon juhlistaa kahdeksanvuotista taivaltaan syntymäpäivil- artikkeli tässä kirjassa (s. 136-143). lä. Syntymäpäivien yhteydessä Hirvitalon historiaa kuvaavan näyt- telyn avajaiset sekä Hirvitalo-kirjan julkaisutilaisuus. Näyttelyssä 2013 töitä myös Hirvitalon entiseltä asukkaalta Eeva-Liisa Grönlundilta. Maljapuheita, kertomuksia Tahmelan menneisyydestä, kakkua, ym. 28. - 29.12. Huumorinäyttelyn päättäjäisviikonloppu + Kansankeittiö Syntymäpäivien yhteydessä myös kansankeittiö, Juho Ylinampa & Päättäjäisviikonloppuna Kansankeittiö, Rami Airolan ja Johan- Suva sekä Punch & Pravda. nes Rojolan Tapporalli 2020 ja Tapporalli 2066 -Lego-animaatioiden 17. - 22.4. Jodie Baltazar – Kasvitaide/kasvitiede esitykset sekä The Pupu Deluxe Show (stand upia ja vapaata vitsailua/ Taiteilija/puutarhuri/aktivisti Jodie Baltazar (Puola/Yhdysvallat) karaoke). saapuu Hirvitalon yhteisöpuutarhan vieraaksi vetämään työpajoja 21.12. Gállok blockade Kansankeittiön yhteydessä ja esittelemään projektejaan ja elokuviaan, joissa puutarhanhoito, Kansankeittiön yhteydessä esitetään Pohjois-Ruotsin kaivos- kasvit ja taide sekä yhteisölliset projektit kaupunkitilassa yhdistyvät. toiminnasta ja Gállok blockadesta kertova dokumentti The Gallok Jodie Baltazar on amerikkalainen taiteilija, joka asuu Varsovassa. Rebellion. Tuotto lahjoitetaan Kamp Kallakin toiminnan ylläpitämi- Vuodesta 2011 hän on järjestänyt lukuisia kaupunkiviljelyyn, puu- seen. tarhanhoitoon, ruuan keräilyyn ja yhteisökompostointiin keskittyviä 30.11. Suvi & Suva Kansankeittiössä projekteja Varsovassa nimikkeen PIXXE alla. Esiintymässä Suvi & Suva. Taidetta kasveista / Weird Plant Art - Kevään ja maailman ritu- 28.11. Anarkistisen neule ja nypläyskerhon avajaiset aaliperinteiden innoittamina keräämme materiaaleja luonnosta ja 16.11. Ravintolapäivä: Ravintola Hirvi Pispala Graffiti - elokuvailta (2009) -juliste teemme pukuja ja veistoksia käyttämällä kasveja ja muita luonnolli- 9.11. DJ Lauri Kansankeittiössä sia materiaaleja (kankaita, köysiä). Torstaina 17.4. suunnittelua, ins- DJ Lauri plays deeeeep.

276 277 26.10. Ikuisuus Dj Kansankeittiössä suunnitelluista luennoista ja osaksi vapaamuotoisesti unconference Kansankeittiön yhteydessä musiikista vastaa Ikuisuus Dj. tai barcamp -mallin mukaisesti toteutetusta sisällöstä, jossa osallistu- 19.10. Pelastusalus Silakka Kansankeittiön yhteydessä jia kannustetaan jakamaan ideoitaan ja kokemuksiaan sekä esittele- Kansankeittiön yhteydessä Pelastusalus Silakka -elokuvan esitys. mään esimerkkejä yhdessä tekemisen hankkeista. 5.10. Kirjaesittely Kansankeittiössä Tapahtuman pääpuheenvuoron pitää Diego Cruz Martinez, joka Kansankeittiön yhteydessä Olli-Pekka Haavisto esittelee suomen- kertoo alkuperäiskansojen ja median suhteesta sekä siihen liittyvis- tamansa Maude Barlow’n teoksen, joka kartoittaa kattavasti maail- tä autonomisista mediaprojekteista Meksikossa. Coop Camp -leirin man makean veden kriisiä. Vesi on suuryritysten intohimoisen kiin- tukikohtana toimivat Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo ja Tah- nostuksen kohde, sillä ilman makeaa vettä ei mikään tuotanto toimi, melan kirjasto. ja juomavesibisnes tuottaa hurjia voittoja. Barlow’n Veden varassa 20.7. Klezmersu Hirvitalolla jatkaa Rachel Carsonin modernin ympäristöliikkeen 1960-luvulla Klezmersu soittaa vakavaa bilemusiikkia kahlaten Välimeren synnyttäneen teoksen Äänetön kevät perinteitä. rannoilta Itä-Euroopan halki Näsijärvelle asti. 21.9. Kulttuurien kahvila ja Kansankeittiö tarjoavat: Taxi Senegal 10.7. William S. Burrough Hurts, mylittletale ja G.U.L.I.S. Hirvitalolla Hirvitalon lauantaisessa kansankeittiössä tarjoillaan taas tuttuun Kolme itävaltalaisyhtyettä esiintyy Hirvitalolla tapaan hyvää ja halpaa kasvisruokaa, illan teeman mukaan tällä ker- 5. – 7.7. Musta Pispala taa länsiafrikkalaisin höystein. Ohjelmassa myös kuvia Senegalista, Vuoden 2013 Mustassa Pispalassa kuultiin Brasilian alkuperäis- eläinsatuprojektin esittelyä, länsiafrikkalaista musiikkia ja taksilei- kansoista, ruotsin syndikalistisesta nuorisoliitosta, venäläisistä anar- voksia. Tapahtuman tuotto lahjoitetaan työryhmän jäsenen senegali- kisteista. Käytännön työpajoissa perustettiin punkbändi ja rakennet- laisen ystäväperheen elinkeinonaan käyttämän taksin korjaamiseen. tiin omavaraista sähköntuotantoa aurinko- ja tuulivoimaa hyväksi 7.9. Piipahda Pispalan pirtteihin käyttäen. Viime vuodesta saatujen hyvien kokemusten johdosta järjeste- 22. – 27.6 Christianiasta (Tanska) – Uzupiksesta (Liettua) tulevan tai- tään nyt toista kertaa järjestettävä tapahtuma. Tänä vuonna tapah- teilijaryhmän pitämä leijatyöpaja tuman teemana on rakennusten uusi käyttö. Tapahtuman järjestää 16.6. Kaupunkiviljelyiltapäivä Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry ja Tampereen rakennus- Kaupunkiviljelijän oppaan kirjoittaja Salla Kuuluvainen antaa kulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti. Tapahtuma on osa vinkkejä kaupunkiviljelmien perustamiseen ja hoitoon, sekä näyttää vuosittain järjestettäviä Euroopan rakennusperintöpäiviä. esimerkkejä maailman kaupunkiviljelmistä. 23.8. Hapatusta Hirvitalolla 10. – 11.6. Nikkarointipaja Ossi Kakko johdattelee hapatuksen saloihin Nikkaroidaan kierrätyslaudasta, projektina voi olla vaikka kasva- 16. - 18.8. Osuustoimintaleiri Coop Camp III tuslaatikko tai penkki puutarhaan. Työpajan ohjaajana rakennusres- Coop Camp on Pispalan kulttuuriyhdistyksen ja Pixelachen jär- tauroija Mari Savolainen. jestämä monialainen tapahtumaviikonloppu, jonka tavoitteena on 27.5. Villivihanneskävely Tahmelassa luoda siltaa epämuodollisen yhdessä tekemisen, osuuskuntatoimin- Tutustuminen villivihanneksiin Tahmelan maisemissa. nan ja akateemisen osuustoiminnan tutkimuksen välille. Leirin tee- 22.5. alkaen Pyhäjärvi AvantGardeners mana on tänä vuonna Viestinnän infrastruktuuri, ja järjestäjät etsivät Kelluvia yhteisötaideteoksia Pyhäjärven vesille. Vanhan kunnon kiinnostavia esimerkkejä osuus- ja vertaistoiminnallisista viestinnän puutarhalautan rinnalle kyhätään TeeSeYhes-meiningillä uusi purje- hankkeista, kuten vaikkapa kaupunginosalehdistä, vaihtoehtomedi- lautta Pyhäjärven aalloille. Näillä lautoilla AvantPuutarhurit toimit- asta, paikallisista tietoverkoista, tiedon jakamisen tiloista tai sosi- tavat erilaisia teemallisia ja teemattomia ajelehtimisia järvelle. aalisen median kekseliäästä hyödyntämisestä. Aikaisempien leirien Kesän aikana myös Christianista (Tanska) ja Uzupiksesta (Liet- tapaan kolmannen Coop Campin ohjelma koostuu osaksi etukäteen tua) saapuvan taiteilijaryhmän vetämä leijatyöpaja, Steve Vanonin Vapaakaupungit (2013) -juliste

278 279 kierrätystaidetyöpaja sekä täydenkuun runoristeilyt. Kokonaisuus 26.4. Hirvitalo 7v. kulminoituu 8.8. Taiteiden yön performansseihin. 20. – 21.4. Hirvitalo osana Taidesuunnistusta 18.5 – 9.6. Yhteisöpuutarha projektitila 23. – 24.2. Sähkölukupiiri - mikrokontrollerit 18.5. Pispalan karnevaalit Lauantaina 23.2. opetellaan mikrokontrollereilla työskentelyn al- Pispalan karnevaalien yhteydessä julkaistaan Pispalan kulttuu- keet tutustumalla Arduinoon ja tehdään laitteita, jotka reagoivat ym- riyhdistyksen tuottama levy Liepeillä Anthology: Scenic Routes. päristöönsä. Sunnuntaina 24.2. syvennetään tietämystä mikrokont- Karnevaaleilla esiintyvät levyllä soittavista yhtyeistä Muuttohaukat, rollereista ja niiden ohjelmoinnista sekä väsäillään edistyneempien Getsemane sekä Faarao Pirttikangas. härveleiden parissa. 10.5. Ossi Kakon luento aiheesta villivihannekset ja metsäpuutarha 7.2. Salainen elokuvakerho esittää: Dokumentteja Kuubasta 8.5. Jazz Cannibals –orkesteri New Orleansista Hirvitalolla 24.1. Salainen elokuvakerho esittää Jazz Cannibals on kokeneista muusikoista koostuva viisihenki- 10.1. Salainen elokuvakerho esittää: Dokumentteja Intiasta nen orkesteri, joka pistää sukat pyörimään jalassa ja hymyt huulille, missä liikkuukin. 2012 5.5. Äiti – iäti – radiofonisen teoksen kuuntelu- ja keskustelutilaisuus Äiti – iäti on puolituntinen radiofoninen teos, joka yhdistelee 11. – 30.12. Ex tempore: Hirvitalon joulukuu musiikkia, kansanrunoutta ja dokumentaarisuutta. Yhteiskuuntelun Joulukuun tapahtumakokonaisuus. Ohjelmassa luovan kirjoitta- jälkeen yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä teoksen tekijöil- misen työpaja, karjalanpiirakkapaja, Seko - Salainen elokuvakerho, le. Koti-kuvalehden julkkarit, Politicamente perversos pelicular – mek- 27.4. alkaen Yhteisöpuutarha sikolaisia filmejä, sähkölukupiiri, joulupuuroa ja glögiä, pitsabileet. Yhteisöpuutarha on kaikille avoin puutarha, joka yhdistää taiteen 3.11. Kulttuurien kahvila: Día de los Muertos – kuolleiden päivän juh- ja puutarhanhoidon. Puutarha rakentuu ensimmäistä kertaa Pispa- la lan nykytaiteen keskukselle kesällä 2013. Yhteisöpuutarhan tavoit- Tapahtumassa tutustutaan Meksikon Día de los muertos -juhlaan teena on yhdistää eri-ikäiset ja -taustaiset ihmiset puutarhanhoidon ja siihen liittyviin perinteisiin. Mukana myös keskustelua suhtautu- kautta. Samalla tarjotaan työpajoja, joiden kautta on mahdollista ja- misesta kuolemaan Meksikossa ja Suomessa. Vieraana tapahtumassa kaa tietoutta ja soveltaa sitä myös omaan käyttöön. Yhteisöpuutarha on mm. alkuperäiskansan edustajana Diego Cruz Martinez. Hänen yhdistää puutarhanhoitoon yhteisöllisyyden ja jakamisen lisäksi tai- zapotec-kansansa parissa, Oaxacan Mitlassa, kuolemaan liittyvät pe- teen, esteettisyyden ja elämyksellisyyden. rinteet ovat hyvin tärkeitä ja pyhiä. Kuolleille on omistettu kokonai- 26.4. Muusikoiden sokkotreffit – vapaan improvisaation illat nen kuukausi, jonka aikana ihmisillä on syvempi yhteys edesmennei- Muusikoiden sokkotreffit -tapahtumien ideana on koota samaan siin. Ku olema kohdataan luonnollisena osana elämää ja sille voidaan paikkaan joukko maamme eturivin jazzmuusikoita vapaan improvi- myös nauraa. Diego kokoaa Hirvitalolle Oaxacalaistyylisen “kuol- saation pariin. Tällä kertaa konserttisarjassa esiintyy poikkeukselli- leiden alttarin”. Talon pihalla on myös paikka, johon vieraat voivat sesti jo valmis yhtye - ¡haUtUllin!. Samalla Hirvitalo juhlistaa seitse- tuoda mukanaan kynttilän, kukan tai muun muiston kunnioittamaan män vuotista taivaltaan. edesmenneen läheisen muistoa. ¡haUtUllin! on suomalais-norjalainen kahden nuoren improvi- 8. – 9.9. Hirvitalo Euroopan rakennusperintöpäivillä soijan duo, joka luo musiikkia tässä hetkessä. Laajan äänikirjon luo- Euroopan rakennusperintöpäivät on jokasyksyinen tapahtuma, tiin käytetään kaikkea kelloista, metalli levyistä ja ketjuista, pannun joka avaa ovia arvokkaisiin rakennuksiin ja muihin kiinnostaviin kansiin, tee pyyhkeisiin, haarukoihin ja syömäpuikkoihin. Äänet kohteisiin ympäri Eurooppaa. Tapahtumien avulla herätetään kes- Hirvipeijaiset 5 (2009) -juliste käsitellään elektronisesti tietokoneilla ennen kuin ne yhdistyvät ul- kustelua sekä edistetään paikallisen rakennusperinnön tuntemusta ja voviin kitaroihin, rätisevään elektroniikkaan ja jyriseviin rumpuihin. arvostusta. Vuoden 2012 teema tarkastelee liikunta- ja urheiluym-

280 281 päristöjä. Tapahtuman tarkoitus on tuottaa lapsille esiintymisen iloa ja yhdes- 1.9. Pispalan syyskuvasto säoloa muiden lasten kanssa. Future Shorts Tampere ja Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo 3.8. Hirvitalolla soi yhdistävät taas voimansa 1.9. Luvassa on kovatasoisia kansainvälisiä Esiintymässä: Otto V, The Electric Pisara lyhytelokuvia, kotimaista komediaa, musiikkivideoita ja elävä orkes- 28.7. Performanssifiesta - Todellisuus teri. Musiikista vastaa Radical Ninja. Seitsemäs vuosittainen performanssifestivaali. Esiintyvät taiteili- 14.4. – 1.9. Pyhäjärven Taidelautturit - Pyhäjärvi-Art-Raft-Avant- jat: Baaba Jake (Sambia), Marian Kivila (Viro) & Kiwa Noid (Viro), Gardeners Philip Luddite, Terho Sire, Raila Knuutila, Kaisa Luukkonen, Sami Kelluva yhteisötaideteos: puutarhalautta Pyhäjärven vesille sekä Maalas, Miro Mantere & Teemu Päivinen, Jussi Matilainen & Janne teemallisia tapahtumia Rahkila, Iida Valentina Nikitin & Tuuli Tuikka, Anna Sofia Sysser, 24. – 26.8. Osuustoimintaleiri Coop Camp II Sarvipäät. Tänä vuonna Coop Camp keskittyy ruoka-aiheiseen osuustoi- 8. - 10.7. Musta Pispala mintaan ja yhdessä tekemiseen. Viime aikoina Suomessa on osoitet- Vuoden 2012 Mustan Pispalan kohokohtia olivat työpajat Barce- tu orastavaa kiinnostusta yhteisöviljelyä (CSA), spontaaneita pop-up lonan anarkisteista ja M15 -liikkeestä, anarkistinen musta risti ja kes- -ravintoloita ja muita, naapurustoja aktivoivia ruokaprojekteja koh- kustelu suomalaisesta fasismista. Hirvitalon pihalla rakennettiin DIY taan. Kaikki tämä voidaan nähdä osana kehittyvää solidaarisuustalo- vedenkeitin. Festivaalien huipennus oli monien mielestä Tahmelan utta: näkemysten ja käytäntöjen yhteisvarantoa, jonka avulla pyritään kentällä järjestetty jalkapalloturnaus, johon osallistui toistakymmen- inhimillistämään tai syrjäyttämään globaali kapitalistinen talous pai- tä joukkuetta eri puolilta Tamperetta. kallisyhteisöjä ja globaalia solidaarisuutta vahvistamalla. 23.5. K18 – Uusi elokuva II Coop Camp -viikonloppu alkaa perjantai-iltana Kurpitsatalolla, K18: Uusi elokuva II esittelee uutta kotimaista elokuvaa. K18 – jossa tapahtuman pääpuhujaksi Chicagosta kutsuttu, merkittävän Uusi elokuva II keskittyy kolmen ohjaajan, Petri Hagnerin, Joonas uran yhteisöllisen maisemasuunnittelun ja permakulttuurin parissa Makkosen ja Sami Sänpäkkilän elokuviin. Tapahtumassa esitetään tehnyt Nance Klehm kertoo Social Ecologies -hankkeestaan, jonka myös Matti Kiviniemen, Sebastian Boulterin sekä Lauri Leinon, Ee- tavoitteena on kannustaa paikallisia asukkaita rakentamaan ja yllä- rikki Sääksniemen ja Mikko Nurmen elokuvia. pitämään terveellisiä asuinympäristöjä sitoutumalla pitkäjänteisiin 18. – 20.5. Pispalan karnevaalit naapurustoprojekteihin. Pispalan karnevaalien avaustapahtuma Hirvitalolla 18.5. Avaus- Lauantaina ohjelma jatkuu Pispalan kirjastolla ja Hirvitalolla tapahtumassa esiintymässä: Kanerva, Dxxxa D, Lili. Lauantain päi- epämuodollisten luentojen, esitysten ja videonäytösten merkeissä vätapahtumassa Puistotorilla ja Hirvitalon pihalla kirppis- ja basaa- aamupäivästä iltamyöhään, kun osallistujat kutsutaan esittelemään rimeininkiä, kahvia ja soppaa, musiikkia ja puheita, naamiotyöpaja omia osuustoimintaan ja yhdessä tekemiseen liittyviä projektejaan ja karnevaalikulkueen loistoa. ja näkemyksiään. Sunnuntai-iltapäivänä Kurpitsatalolla on mah- 26.4. Hirvitalo 6v. dollisuus osallistua Nance Klehmin permakulttuurityöpajaan, jossa 21. – 22.4. Hirvitalo osana Taidesuunnistusta tarkastellaan kompostointia, maaperää, matoja ja teorioita ihmisen 17. – 19.4. Steve Thompsonin vierailu Pispalassa ulosteesta lannoitteena kaupunginosatason permakulttuurisuunnit- Pispalassa vieraileva englantilainen muusikko ja mediataiteilija telun ja –toiminnan näkökulmasta. Steve Thompson luennoi työstään virtuaalitodellisuutta hyödyntävän 11.8. Lasten kulttuuripäivä yhteisöteatterin parissa sekä järjestää kaksipäiväisen työpajan, jossa Lasten kulttuuripäivänä esiintymishaluiset lapset esiintyvät toi- kokeillaan virtuaalista elokuvantekoa. silleen. Esiintyä voi miten vain esimerkiksi laulun, tanssin tai soitto- 7.4. Käsityömarkkinat Hirvipeijaiset 10 (2009) -juliste esityksen muodossa tai yhteisesityksenä ystävän tai ystävien kanssa. Jodie Baltazarin vetämä Open Craft-työpaja kulminoituu Käsi-

282 283 työmarkkinoihin lauantaina 7. huhtikuuta. Näytteillä on Open Craft- sikymmeneltä. Lyhytelokuvia ohjaajilta/tekijöiltä: Joonas Makkonen, työpajan tuotoksia viikon ajalta. Kaikki voivat myös tuoda itse teke- Outi Hartikainen, Minna Korhonen, Sanni Rajapolvi, Seppo Säämä- miään juttuja (mitä tahansa) vaihdettavaksi tai myytäväksi. ki, Matti Kiviniemi, Mikko Nurmi & Mikko Lihavainen, Nalle Mie- 6. – 8.4. Pispalan pidempi perjantai lonen, Eerikki Sääksniemi & Mikko Lihavainen & Mikko Nurmi & 31.3. Virpomisiltapäivä Ville Alanen, Sebastian Boulter, Jussi Sandhu & Ville Hakonen, Pilvi 24.3. Kulttuurien kahvila II Keto & Lys-Ange LeBlanc. Kulttuurien kahvila järjestettiin ensimmäistä kertaa talvella 2011, 5.11. Pyhäinpäivän juhlat ja tanssiaiset jolloin vierailijoita oli kuuden päivän aikana monta sataa, ja tapah- Tervetuloa hienon hienoihin pyhäinpäivän juhliin ja tanssiaisiin, tuma keräsi paljon positiivista palautetta. Nyt järjestettävässä tapah- jotka perinteisesti myös kekrinä; sadonkorjuun, ilon, tanssin, leikin tumassa tarjolla on eri kulttuureihin liittyvää ohjelmaa, kuten mu- ja laulun juhlana tunnetaan. Juhlat alkavat Hirvitalolla ja jatkuvat siikkiesitykset suomalaisilta, kurdilaisilta ja romanialaisilta yhtyeiltä, Hirvitalon sulkeutuessa Elävän Tulen Olohuoneella Tanssiaisilla ja intialaista joogakulttuuria, dj-esitys senegalilaisesta popmusiikista ja diskolla. Punkhenkistä sielupoppia soittava trio Maida Vale esiintyy musiikkivideoista sekä Mika Kaurismäen Mama Africa -dokument- Hirvitalolla. Tarjolla pientä purtavaa ja voit tuoda myös oman nyyt- tielokuva. tisi jaettavaksi. Iltama- ja juhlapukeutuminen sekä naamioituminen- Tapahtumaa varten Hirvitalon sisätiloihin sisustetaan tunnelmal- kin sallittua ja toivottavaa, mutta ei pakollista. linen kahvila, ja tarjolla on iranilaista ja senegalilaista ruokaa sekä 7. – 9.10. Rakkausfestivaali kahvia ja teetä. Musiikkivieraina: Tuonen lehto, romanimuusikoista 18.9. Tuntematon Intia kutsuu koostuva Formatia Roxyr, perinteisen kurdimusiikin yhtye Sämai ba. Päivän aikana voi opetella syömään käsin intialaista vuoristo- Lisäksi Tampereella asuva Birama tuo kuultavaksi senegalilaista pop- laisruokaa, siemailla teetä ja nähdä intialaisia videoita ja elokuvan. musiikkia ja senegalilaisia musiikkivideoita. Waves and Ridges -bändi esiintyy jäseninään Simo Laihonen sekä 4.3. Taideterapiailtapäivä Suvadeep Das. He luovat sillan intialaisen vuoristomusiikin ja länsi- Annika Rantolan vetämä taideterapiailtapäivä maisen nykymusiikin välille. 1. – 29.2. Värien helmikuu – Yhteisöllinen taiteen ja leikkimisen ta- 9. – 11.9. Osuustoimintaleiri Coop Camp pahtuma Pispalassa Tapahtuman päävieraana Global Villages -verkoston perustajajä- Tapahtuma kestää koko helmikuun ajan ja pitää sisällään paljon sen Franz Nahrada. Suomalaista asiantuntemusta edustavat Helsin- monimuotoista luovaa ohjelmaa: työpajoja, keskusteluita, tempauk- gin yliopiston Ruralia-instituutin Co-op Network Studies -ohjelman sia ja juhlia. Tapahtumapaikkoina toimii pääasiassa Pispalan nykytai- verkko-opetuskoordinaattori Pekka Hytinkoski sekä dosentti Tapani teen keskus Hirvitalo ja Elävän Tulen Olohuone. Köppä, jonka aiheena on osuuskuntatoiminnan humanistinen ulot- tuvuus. Paikallisesta toiminnasta alustaa osuustoimintaneuvoja Mir- Syys – lokakuu. Antiautoritäärinen lukupiiri ja Taipale Tampereen seudun osuustoimintakeskuksesta. Luettiin muun muassa juuri suomeksi käännettyä Nicolas Walte- 5. – 11.9. Fitness and Combat Workshop Hirvitalolla ja Tahmelan ran- rin kirjaa ”Anarkismista”. Lisäksi luettiin Bookchinin ”Social Anar- nassa chism or Lifestyle Anarchism”, joka kritisoi vahvasti primitivismiä ja Viikon kestävällä leirillä tulemme kohentamaan omaa yleiskun- elämäntapa-anarkismia. toamme sekä harjoittelemaan itsepuolustusta. 3.9. Pispalan runotulet 2011 – Runo rajalla 2011 Pispalan Runotulet kohdistaa lauantaina 3.9. valokeilan runon poikkitaiteellisiin rajanylityksiin. Tapahtumassa liikutaan runon Hirvipeijaiset 4 (2009) -juliste 29.12. K18: Uusi elokuva äänteellisillä ja musiikillisilla rajoilla, mutta nähdään myös runo- K18: Uusi elokuva esittelee uutta kotimaista elokuvaa tältä vuo- tanssia, -sirkusta, -tulitaidetta ja nuorten sanataiteilijoiden tekemiä

284 285 runovideoita. judon, tottelemattomuuden, performanssin, kehon sekä yhteiskun- Tapahtumassa esiintyvät: Leevi Lehto, Jaan “Luulur” Malin takritiikin kautta tarkoituksena avata uusia käytännöllisiä toiminta- (Viro), Tommi Liimatta, Dxxxa D ja Hzzzt, Juha Rautio & Samuli mahdollisuuksia poliittiselle taiteelle sekä siitä ammentavalle akti- Männistö, Vilja-Tuulia Huotarinen & Satu Tuittila, Riikka Heinonen, vismille. Työpajaan on kutsuttu kiinnostavia tottelemattomuuden ja Anne Mölsä, Tuukka Terho, Hanna Ruuskanen, Tuliryhmä Nollato- poliittisen taiteen kouluttajia ja luennoitsijoita Suomen lisäksi Rans- leranssi, Suvi Nurmi. Vastavirran iltaklubilla nähdään räjähdysmäi- kasta sekä Venäjältä. sen upea kattaus sana- ja säveltaiteen synergiaa. Esiintymässä Tommi 12. – 14.7. Simppelit soittimet –peruskurssi Liimatta, Janne Masalin ja Dxxxa D & Hzzzt. Työpajalla valmistetaan erityyppisiä rumpuja kierrätysmateriaa- 29.8. Infotilaisuus katulapsityöstä Tansaniassa leista ja perehdytään erilaisiin tapoihin kiinnittää ja virittää rumpu- 27.8. Aika voi parantaa ja vahvistaa, luento ja workshop Hirvitalolla jen kalvot. Luento ja workshop nykyihmisen asentoon ja kuormitukseen 22.6. Hirvitalolla soi liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista. Vetäjänä fysioterapeutti Esiintymässä: Rusto, Heroin and Your Veins, Tuomas Paukku, Teemu Savunen. Lazy I 13. – 14.8. Performanssifiesta - Politiikka 18.6. Keramiikkatyöpaja Lauantaina Hirvitalolla esiintymässä: Eero Yli-Vakkuri, Katariina 7. – 12.6. Tanssilaboratorio Mylläri, Mira Heija, Jasper Klevering, Ismo Torvinen, Sähkö Ruuska, Buto- ja nykytanssi-improvisaatio-kurssit Hirvitalon ympäris- Sebastian Boulter, Peter Rosvik, Skandinavian Punks, Krisse Sydän. tössä ja Pispalan teatterin tiloissa. Harjoittelemme muun muassa Illalla Tahmelan rannassa DJ Läski Pete ja Petri Rainer. läsnäoloa, tietoisuutta, tilan, ajan ja energian kuuntelua ja aistimista, Sunnuntaina kokoontuminen Näsinpuistossa. Esiintymässä: vahvistettua kontaktia itseen, toiseen ja ympäristöön. Kehon keskus- Elina Ojanperä, Amal Laala, Philip Luddite, Taina Valkonen, Jasper tasta lähtevää liikettä ja liikkumattomuutta, seisomista ja omaa lii- Klevering, Mikko Lipiäinen, Maija Saksman, Sari Kivinen. Tam- kettä mielikuvien avulla ja liikkeellisten periaatteiden herättämänä. pereen taidemuseon puistossa Carolina Trigo. Myöhemmin illalla Lisäksi teemme esityksellisiä improvisaatioita, joissa kokemaansa saa Näsinpuistossa Eero Yli-Vakkuri, Mira Heija, DJ Frankie Shannon, annetun idean sisällä tutkia ja kokeilla, antaa kokemukselle elämä ja Puiset Heilat. elämälle kokemus. Butoa luovana energiana. Sunnuntain päätösta- 13. – 26.7. Esittävä taide, ympäristö ja arkipäivä -työpaja pahtumassa Hirvitalon Tanssi –installaatio sekä butokurssin esitys Työpajassa tutkitaan ja kokeillaan, kuinka omasta elämästä ja ar- teemalla Aika. Lisäksi DJ:t Lauri Leino ja Tommi Jakonen. jesta voi tehdä esittävää taidetta. Taiteen laajaa skaalaa hyödynnetään 20. – 22.5. Pispalan karnevaalit performanssitaiteesta ympäristötaiteeseen , kirjoittamiseen ja instal- Pispalan karnevaalien avaustapahtuma Hirvitalolla 20.5. Avaus- laatioon, riippuen työpajan osallistujien kiinnostuksesta. tapahtumassa esiintymässä: Eva & The Singers, Markus Perttula, Ma- 8. - 10.7. Musta Pispala tomeri, Radical Ninja, Black Motor. Ilta jatkuu Pispalan kirjastolla ja Vuoden 2011 Mustassa Pispalassa kuultiin mm. ruotsalaisia tove- sen jälkeen vielä Kujakollissa sekä Vastavirta-klubilla. Tapahtuman reita syndikalistisesta nuorisoliitosta (SUF), Espanjan vuoden 2011 ajan Suva tekee livenä muotokuvia. Lauantaina Pispalan karnevaa- yleislakosta, kaupunkiviljelystä, palo- ja tilaturvallisuudesta sekä si- leilla Hirvitalon pihalla kahvila ja kirppis. Lisäksi karnevaalihenki- dottiin kirjoja kirjansidontatyöpajassa. nen Hirvikulkue. Likkojen Lenkki kunnioittaa juhlakarnevaaleja Muusikoiden sokkotreffit - vapaan improvisaation ilta (2012) -juliste 6. – 7.7. Rummutuskurssi Hirvitalolla reippaalla ohijuoksulla. Suomessa vieraileva beniniläinen muusikko Francois Amoussou 3.5. – 3.9. Kelluva Puutarha, kollektiivista ajelehtimista ja puutarhan antaa rumpuopetusta perinteisiin Länsi-Afrikkalaisiin rytmeihin. hoitoa 27.6. – 3.7. Judo of Art, Taide ja tottelemattomuus -työpaja Pispalan Hirvitalolla, Kurpitsatalolla ja uimarannan alueella ta- Työpajassa perehdytään poliittisen taiteen mahdollisuuksiin pahtuvassa avoimessa työpajassa rakennamme Pyhäjärvelle kelluvan

286 287 puutarhalautan. Tämän pääosin kierrätysmateriaaleista muotoutu- huone, Venäjä ja romanikulttuuri. van kollektiiviveistoksen sisälle istutamme mm. itämaisia salaatteja, Kulttuurien kahvilan artistivieraita ovat mm. mestarikansanlau- chiliä, yrttejä, auringonkukkia, mansikoita, ruusupapua, ylös kohoa- laja Hilja Grönfors, romanikulttuurinohjaaja ja laulaja Pertti Palm, via köynnöksiä ja mitä nyt innokkaat ihmiset haluavat lautalla kas- bulgarialaisen kansantanssin opettaja ja tanssija Lyubomira Vasileva, vattaa. Julkisena tekona kelluva prosessi puolustaa alueen ihmisille persialaisen musiikin taitajat Sini Pajunen ja Bahador Hatami Landi, tärkeää henkireikää, Pispalan ja Tahmelan rannan kasvimaita, jotka kuvataiteilija/muusikko Jan Jwan Kurimi, andilaista musiikkia esittä- ovat edelleen vaarassa jäädä kaavoituksissa kaupungin innokkaan vä Sofia & Betty Paz -duo, sekä muusikko/korutaiteilija Hilton Ma- uudisrakentamisen alle. rowa. Virallisen ohjelman väliin on päivittäin varattu aikaa yleisön 26.4. Hirvitalon 5-vuotissyntymäpäivä ja karnevaalikulkue omille esityksille, tarinoille ja keskustelunavauksille. Hirvitalo – Pispalan nykytaiteen keskus juhlii tiistaina 26.4. Tapahtuman ohessa nähtävän näyttelyn teoksissa ovat esillä eri- 5-vuotista historiaansa ja sitäkin ehompaa nykyisyyttä. Karnevaali- laiset näkökulmat monikulttuurisuuteen, maahanmuuttoon ja ra- kulkue starttaa Tampereen Rautatieasemalta kohti Pispalaa. sismiin sekä paikallisuuteen ja kulttuuriseen identiteettiin. Näytte- 18.4. ”Anarkistithan vastustaa järjestystä?” lyn taiteilijat: Jyri Pitkänen, Kalle Hamm, Dzamil Kamanger, Ninni Tapaaminen anarkistisen järjestäytymisen tavoista Tampereella. Luhtasaari, Jaana Ristola, Raija Pullinen, Anna Knappe, Pekka Nis- 16.4. Kulttuurien kahvilan päätöstapahtuma kanen, Timo Piikkilä, Juha Holopainen, Michiko Isogai, Sade Kahra Kulttuurien kahvilan tanssija musiikkipainotteinen päätösta- ja Goran Mrdja. Tapahtuma on osa kansainvälistä rasismin vastaista pahtuma, luvassa tahteja läheltä ja kaukaa. Ohjelmassa bulgarialais- viikkoa. ten kansantanssien opetusta, tansanialaisen rumpuopettaja Menard 12.3. Kadonnut planeetta Mponda vetämät rumputreenit ja argentiinalaisen tangon oppitunti Pispalan nykytaiteen keskus järjestää yhdessä Pispalan kirjas- Hernan Ohacon vetämänä. ton kanssa scifi-illan, jossa pohditaan toden ja fiktion sekä tutun ja 2.4. Pispala Vilkkari OFF Pispalan kirjastotalolla, Hirvitalolla ja Pub vieraan elämänmuodon kohtaamista. Ilta alkaa Aku Levolan (Tam- Kujakollissa pereen Ursa ry) kertoessa eksoplaneetoista ja maan ulkopuolisen Järjestyksessään kuudes Pispala Vilkkari Off -tapahtuma sisältää elämän kohtaamisesta. Tämän jälkeen jatketaan scifi-teemaisilla taas monenlaista mielenkiintoista ja yllättävää elokuvallista tarjontaa naamiaisilla Hirvitalolla, tutustutaan taiteilija Tara Pattendenin soi- ja tarinointia - Pispalasta, Tampereelta ja muualta. Pispala Vilkkari viin naamioihin ja asuihin sekä katsotaan viime vuoden Roskaelo- OFF –ohjelmiston osana myös monikulttuurinen taidenäyttely, joka kuvafestivaaleilla lämpimän vastaanoton saanut Viimeinen taistelu avattiin Kulttuurien kahvila-tapahtuman yhteydessä 22.3. Pub Kuja- Venuksesta. Mielikuvituksellinen ilta etenee DJ Gatto Cosmicon kollissa mm. elokuva-aiheinen tietovisa. Lavalla pispalalainen Slutna. säestämänä. Yllätysesiintyjiä. 19.2. Shorts on Ice 2, elokuvia lumiscreenille 22. – 27.3. Kulttuurien kahvila Ohjelmassa on tuore Future Shorts-lyhytelokuvakooste TAM- Kulttuurien kahvila koostuu kuusipäiväisestä monikulttuurisesta Kin opiskelijoiden alkukuvilla maustettuna. Muusta ohjelmasta vas- tapahtumakahvilasta sekä taidenäyttelystä. Kulttuurien kahvila -ta- taa elävä orkesteri Bundolo. Bundolo on pitkän linjan muusikoiden pahtuman lähtökohta on luoda kohtaamispaikka eri kulttuureista Kusti Vuorisen (haitari) ja Sami Sippolan (saksofoni) muodostama tuleville ja niistä kiinnostuneille ihmisille. Tapahtumaviikon aikana kokeellinen orkesteri. Ohjelmassa Vuorisen sävellyksiä, kotimaisia kahvilassa on päivittäin vaihtuva kulttuurinen tai alueellinen teema. tangoja ja vapaata pudostusta. Tapahtuma on osa Ratiritirallaa-talvi- Tarjolla on päivän teemaan liittyvää ohjelmaa, kuten musiikkia, tans- tapahtumaa Pispalassa. After ski -jatkot Pub Kujakollissa. siesityksiä, työpajoja, luentoja ja lyhytelokuvia sekä pientä juotavaa Performanssifiesta - Fiesta (2010) -juliste ja syötävää. Myös kahvilan sisustus vaihtuu päivittäin. Kahvilan tee- Maalis – toukokuu. Anarkistinen lukupiiri moina ovat Afrikka, Balkan, Latinalainen Amerikka, Itämainen tee- Luettiin mm. Rudolf Rockeria, Colin Wardia ja David Graeberia.

288 289 2010 vät runotulien äärelle keskustelemaan muistoista, menneestä ja runoudesta. Hirvitalon puistossa a cappella -yhtye Duo Hurme tulkit- 24.10. Leffaetkot Hirvitalolla see mennyttä esittämällä kaksiäänisesti vanhoja suomalaisia runoja Iltama koostuu kahdesta lyhytelokuvanäytöksestä: Yhteiskunta ja lauluja. ja Ihmistä lähellä. Paikalle saapuu myös elokuvien ohjaajia, joiden Runotulien jatkoilla Vastavirta-klubilla nähdään rikkovatko mu- kanssa voi rupatella enemmänkin. Ohjelmistossa muun muassa elo- siikilliset mantrat aikatasoja. Inarin Veljien lisäksi Helsinki Poetry kuvat: Korpin Laulu, Rajavartija, Perhepotretti, Helvetin hyvää työtä Connectionin runoutta ja rap-rytmejä yhdistelevät runomuusikot ja monia muita. Juho6 ja ELI. Vastavirralle saapuu myös runolegenda menneisyydes- 19. – 20.10. Alternative Currency Clinic – Valuutalle vaihtoehtoja – tä, sillä uusia ja kehuttuja Majakovski-käännöksiä kuullaan J. Kare- klinikka liuksen kokeellisten äänimaisemien säestämänä. Vaihtoehtoisia rahoitusmenetelmiä ja talouksia käsittelevä luen- 24.7. Performanssifiesta - Fiesta toja työpajatapahtuma toimii klinikkana, jossa pyritään ratkomaan Esiintymässä performanssitaiteilijat: Ville Karel (Viro), c.n.o.p.t omaehtoisten kulttuuritoimijoiden ja aktivistien rahoitukseen ja ta- (Viro), Ig Noir (Viro), Baka (Viro), Kaarel Kytas (Viro), Steve Van- louden “huonoon terveydentilaan” liittyviä ongelmia. Tapahtuman oni (Yhdysvallat), Suva (Intia), Philip Pedersen, Helinä Hukkataival, vetäjänä toimii Andrew Gryf Paterson (Pixelache) yhdessä Hirvita- Juurikasvu, Taina Valkonen, Peter Rosvik ja Sami Maalas. Musiikki: lon kanssa ja se on jatkoa Pixelache 2009 -tapahtumassa järjestetylle Olavit, Päikese Lapsed sekä dj:t Sunami ja Isotylli. Tapahtuman yh- Alternative Economy Cultures -ohjelmalle. teydessä on myös Steve Vanonin vetämän työpajan aikana syntyneen Kaksipäiväisen klinikan ensimmäisenä päivänä tutustumme eri- veistospuiston avajaiset. laisiin tapoihin tarkastella vaihtoehtoistalouden “terveydentilaa” ja Livetaidetapahtuma Performanssifiesta keskittyy joka vuosi esit- pyrimme ratkomaan yhdessä omiin projekteihimme tai henkilökoh- telemään korkealaatuista koti- ja ulkomaista performanssitaidet- taiseen talouteen liittyviä ongelmia vertais- ja itselääkityksen henges- ta sekä sen liepeillä tapahtuvia ilmiöitä ja suuntauksia. Tapahtuma sä. Tapahtuman toisena päivänä esitämme yhdessä käsittelemiimme pyrkii myös luomaan uusia keskustelunavauksia laajemmalti perfor- talousongelmiin mahdollisen lääkityksen. manssitaiteen määrittelystä ja lähtökohdista. 25.9. Future Shorts Polkupyörä-drive-in 2 17.7. Ääni itää – Aasia Pispalassa Ohjelmassa on Future Shorts-lyhytelokuvien parhaimmistoa Esiintymässä: GangZI (Kiina), Pekka Koponen, Suvadeep Das vuosilta 2009-2010. Elävästä musiikista vastaa Timo Blues. (Intia). Illan aikana esiintyy kolme mielenkiintoista artistia, joista 27.8. Pispalan runotulet ensimmäisen mainittakoon intialainen performanssitaiteilija Suva- Kolmatta kertaa järjestettävillä Pispalan Runotulet –festivaaleilla deep Das. Suvan taiteessa sekoittuu rituaalimaisuus ja intialainen on tänä vuonna teemana on Mennyt Nyt, menneen merkitys tässä fyysisyys. Tällä kertaa hänen performatiivisessa luennossaan kuu- päivässä. Kirsi Kunnaksen runojen parissa moni meistä on kasvanut, luu myös musiikkia. Lisäksi kuullaan Pekka Koposen kurkiharppua Helsinki Poetry Connectionin rap-runoilijat puolestaan luotaavat ja kokeellista kansanmusiikkia. Illan päättää kiinanmongolialainen katseensa menneeseen tämän päivän nuoresta näkökulmasta. Ilta- GangZi. Akustisen kitaran kanssa esiintyvä GanZi yhdistää kurkku- klubilla mm. Joose Keskitalo tulkitsee uuden kokoonpanonsa Inarin laulua muun muassa kiinalaiseen musiikkiin, rokkiin ja mongolialai- Veljien kanssa mantramaisia kansansävelmiä arkaaisella ja hypnoot- seen kansanmusiikkiin. tisella otteella. 8. - 11.7. Musta Pispala Festivaalin aikana esiintyvät runoilijat Kirsi Kunnas, Kristiina Vuoden 2010 Mustassa Pispalassa oli ohjelmassa mm. keskuste- Wallin, elokuussa uuden kokoelmansa julkaiseva Panu Tuomi, esi- lua anarkistisesta järjestäytymisestä Suomessa, antifasismista Venä- Performanssifiesta (2006) -juliste koisrunoilija Kirsti Kuronen sekä Helsinki Poetry Connectionin Esa jällä, Oaxacan tilanteesta ja käytännöllinen työpaja RFID -teknolo- Mäkijärvi ja Tuukka Terho. Esitysten päätteeksi runoilijat keräänty- gian sabotoimisesta.

290 291 1.7. Punkku Folk 2 kaupunkirakenteiden kanssa. Valtaukset ovat osaltaan yrityksiä luo- Runoilemassa ykkös-Punkku Folkista peruuntunut Susanna da yhteisöllisyyttä ja siedettäviä kaupunkielämisen muotoja. Joskus Taivalsalmi, Jani Salminen, Jokke “Keiju” Karjalainen, ja Kristiina ne ovat myös ainoa keino varjella ympäristöämme ja sen viimeisiä “Krisse Sydän” Tuominen pitää lavalla kirjansa ennakkomaistiaiset. kulttuurihistoriallisia rippeitä.” - Katkelma tapahtuman kutsusta. Lisäksi luvassa myös runollisia yllätysesiintyjiä. Musiikista vastaavat Anna Klaus, Mikko ja Jussi ja Krisse Sydän 2009 featuring Teija Lehto. Luvassa myös musiikillisia yllätysesiintyjiä. Vi- rallisen runoja musiikkitarjonnan jälkeen lopuksi lava aukeaa kan- 8.11. Dokumentti La vida loca salle (open stage). Suora ja mitään kaunistelematon Christian Povedan dokument- 28.6. Nukketeatterisatu Prinssi ja Hiiri tielokuva La vida loca kertoo kahden jengin jakamasta San Salvado- Ihmisen kuva -näyttelyn päätösesityksenä nähdään Julia Gauffi- rista (El Salvador), jonka arki on hullua ja myös erittäin haurasta. nin ja Tytti Marttilan lasten nukketeatterisatu, joka perustuu suoma- 17.10. Katutaidetyöpaja laisen kansansatuun. Esitys soveltuu kaiken ikäisille. Anonymous Artists 2009 taiteilijaryhmän näyttelyn yhteydessä 10.6. Punkku Folk järjestettävä katutaidetyöpaja. Sketsejä, kirjoituksia, maalauksia ja Runoilemassa Minna “Stanzara” Tuukkanen, ja Kristiina “Krisse musiikkia. Sprayllä ja maalitussilla. Sydän” Tuominen. Musiikkia tarjoilemassa Iida Umpikuja, W.A.V.E. 26.9. Future Shorts ja Pispalan nykytaiteen keskus esittää: Polkupyörä- ja Krisse Sydän & kumppanit. Lisäksi kaikille kävijöille avoin runol- drive-in -elokuvanäytös linen ja musiikillinen open stage. Punkku Folk -picnic ja iltamat on Ohjelmassa on Future Shorts-lyhytelokuvien parhaimmistoa osa Runokaupunki festivaalia. vuosilta 2008-2009. Muusta ohjelmasta vastaa elävä orkesteri Hula- 6.6. Esine/nukkeanimoinnin workshop pulaband. Nelituntisen workshopin aikana opetellaan ”herättämään esine/ 22.9. Organizing the Structure of Conspiracy –teemapäivä nukke eloon”, eli harjoitellaan esineellä/nukella näyttelemisen perus- Teemapäivä, jossa liikutaan rajoilla, ja hetken aikaa mikään ei ole tekniikkaa. Workshopin pitää Suvi Auvinen. varmaa. Päivä liittyy Hirvitalolla nähtävään Totuus -näyttelyyn, joka 5.6. Ihmisen kuva – nukketaidetapahtuma kerää yhteen moniäänisen kokoelman maailmankuvaa ja todellisuu- Ihmisen kuva -nukketaidenäyttelyn avajaistapahtuma syventää den luonnetta käsitteleviä puheenvuoroja taiteilijoilta, vapaa-ajatteli- näyttelyn tasoja nukketeatterin, musiikin ja tanssin/performanssin joilta ja aktivisteilta. kautta. Alkuillasta nähdään mm. nukke- ja esineteatteria, joka sovel- Päivä alkaa keskustelutilaisuudella, jonka teemoina ovat margi- tuu myös perheen pienimmille. Esitykset Pispalan nykytaiteen kes- naalisuus ja vaihtoehtoisuus. Keskustelussa kuullaan kolme lyhyttä kuksella ja Pispalan kirjastotalolla. Vastavirta-klubilla Slaavilainen alustusta. Marco Loechner valottaa, kuinka investointialan työnteki- Duo. jästä tuli vaihtoehtoisia talousmalleja pohtiva pyörämatkaaja. Fiktii- 21.4. Hirvitalo 4v. vinen taiteilija Ivo Burokvics näyttää videoluennossaan, kuinka tai- 3.4. Shorts on Ice – Shortsit jäässä demarkkinoiden kannalta uskottavaa taidetta tehdään ja Milla Ahola Elävää musiikkia (Maija Saksman), pääsiäispupu, lämmintä juo- kertoo vallatuista sekä vaihtoehtoisista tiloista radikaalifeministisestä mista ja pikkusyömistä, luminen valkokangas sekä tietysti kooste Fu- näkökulmasta. Illan päättää Kristian Jalava vapaamuotoisella luen- ture Shortsin parhaita lyhytelokuvia. nollaan, jonka jälkeen ohjelma jatkuu Vastavirta-klubilla, jolloin 29. - 31.1. Valtaajatapaaminen Disco Occultissa soitellaan epäilyttäviä ääniä ja musiikkia. Illan live- Pyöränkorjaustyöpaja -juliste Maanlaajuinen tapaaminen koskien talonvaltausta. Valtaajat esiintyjänä nähdään The Rise of the Children of Hell. Illan päättää majoittuivat vallatussa talossa osoitteessa Pispalan valtatie 52. ”Ta- keskiyön ateria Ruoka-alkemiaa. lonvaltaus ei tietenkään käy yhteen kapitalististen, alati muuttuvien 17.9. Workshop on Consensus Culture & Decision Making

292 293 29. – 30.8. Performanssifiesta - Tanssi Outo Paikka 8. – 10.5. Pispalan Runotulet Butokurssilaisten esitys ja sooloja, Tanssiteatteri TanssiBoxi, Gri- Poikkitaiteellinen festivaali tarjoilee mm. juutalaista ghettoruno- gory Glazunov & Natalia Zhestovskaya (Venäjä), Henna Hanhineva, utta, näkökulmia mielenterveyteen sekä ilottelevia runoperformans- Katja Hartikainen, Pia Lindy, Mehdi Farajpour (Iran). Lisäksi Anna seja. Iltaklubeilla nautitaan suomalaisugrilaisista sävelistä ja runoili- Jussilaisen ohjaama Dérive-työpaja. Päätöstapahtumassa Vastavirta- joiden stand up -komiikasta. klubilla Pia Lindy, Sini Haapalinna sekä bändit Niilo Apukka, Dolly’s Festivaalin kirkkaimpina kipinöinä loistavat Seela Sella, Sirk- Diamond Bra ja Maxim Orangutang. ka Turkka muusikko Sami Kukan kera, Elävien Runoilijoiden Klu- 24. – 28.8. 2 butokurssia bi Helsingistä sekä yhdessä esiintyvät Kirsi-Kaisa Sinisalo ja Taisto Iranilaisen Mehdi Farajpourin sekä pietarilaisten Grigory Glazu- Reimaluoto. Äitienpäiväsunnuntain runokonsertissa kuullaan mm. novin ja Natalia Zhestovskayan vetämät butokurssit. 28.-30.8.2009 muusikko Ville Leinosta. Kansainvälistä säkenöintiä festivaaliohjel- opettajat esiintyvät Tanssi Outo Paikka –tapahtumassa, joka järjeste- maan tuovat Poetry Slam -mestarit McJabber (Iso-Britannia) ja Cla- tään Pispalan nykytaiteen keskuksen ympäristössä. us Ankersen (Tanska) sekä unkarilainen hiphopyhtye Ludditák. 23.8. Tapaaminen ja suunnittelukokous koskien Tampereen 17.4. Hirvitalo 3v. vapaaopistoa Syntymäpäivien yhteydessä taiteilija Laina Koskelan Taiteilijan Tampereen vapaaopisto oli anarkistinen opintoprojekti, jonka toivomuspuun avajaiset kautta järjestettiin muun muassa pyöräpajaa, lukupiirejä ja muita tai- 28.3. Pispala Graffiti Vol. 1, graffitielokuvailta tojen jakamiseen liittyviä työpajoja. 16.3. Rajataide ry:n äänityöpaja 13.8. ”Itsehallinnolliset liikkeet Meksikossa”. Millaisia uusia vastarin- 7.3. Clip Kino videolukupiiri nan ja yhteiskunnallisen itseorganisoitumisen muotoja on syntynyt Hirvitalolla järjestetään Pispala Vilkkari OFF -tapahtuman yhte- Oaxacan kansannousun myötä? ydessä Clip Kino -videolukupiiri, jossa katsellaan lyhyitä videopät- 11. – 25.8. Työpaja kiä netistä ja keskustellaan niistä vapaamuotoisesti. Illan teemana Työpaja kolmena peräkkäisenä tiistaina (11., 18. ja 25. elokuuta). on Places of Communication, kommunikaation tilat. Tilaisuuden Teemana ovat vanhat ja uudet muistot, joihin palataan keskustellen, aloittaa Clip Kino -vetäjä, taiteilija ja tapahtumajärjestäjä Andrew piirtäen, kirjoittaen, taiteillen yhdessä, vapaassa ilmapiirissä. Paterson esittelemällä lyhyesti Clip Kino -toimintaa ja siihen liittyvää 2.8. Tampereen Vapaaopiston ylläpitämä pyöräpaja muuta omaa työtään innostavin esimerkein. Ilta jatkuu lukupiiriin 1.8. Huvipuisto –yhteisnäyttelyn lopettajaisjuhlat osallistuvien netistä löytymiensä, tai sinne lataamiensa videopätkien 10. – 12.7. Musta Pispala katselulla ja keskustelulla niistä. Vuoden 2009 Mustan Pispalan ohjelmistossa keskityttiin lasten 5. – 7.3. Pispala Vilkkari Off hoitoon ja kasvatukseen. Lisäksi poimittiin villivihanneksia, raken- Järjestyksessään neljäs Pispala Vilkkari Off -tapahtuma sisältää nettiin matokomposti ja maalipommeja, sekä keskusteltiin gentri- mielenkiintoista ja yllättävää elokuvallista tarjontaa ja tarinointia - fikaatiosta. Hirvitalon pihalla järjestettiin lisäksi Todelliset vapaat Pispalasta, Tampereelta ja muualta. Elokuvantekijät ovat itse läsnä markkinat, josta kuka tahansa sai hakea tavaraa ilmaiseksi. kertomassa töidensä taustoista. 23.5. Pispalan karnevaalit 2.3. Saamen metsä –metsäntoimintaryhmän kokoontuminen + Vii- 15.5. Villit nautinnot – villivihanneskurssi meinen joiku Saamenmaan metsissä –elokuva Kurssilla opetellaan tunnistamaan 5 – 10 yleisintä toukokuus- Metsähallituksen suunnittelemiin hakkuisiin Inarissa reagoinut sa poimittavaa villiyrttiä: nokkonen, vuohenputki, voikukka… Jos metsätoimintaryhmä kokoontui Hirvitalolla, aiheeseen liittyen esi- kasvit ovatkin jo tuttuja, saat kurssilta vinkkejä niiden käyttämisestä tettiin myös dokumentti Viimeinen joiku Saamenmaan metsistä. ruoaksi ja niiden terveellisyydestä. Opettajana Härkäpapua sarvista Shorts on Ice (2010) -juliste –kirjan kirjoittaja Päivi Mattila.

294 295 2008 marxilais-situationistisiin lähtökohtiin. Esiintymässä: Pentti Aitta, Alina Melnikova (Liettua), Iida Ni- 24.12. Jouluyö, leffayö kitin ja Jussi Matilainen, Pekka Luhta, Grigory Glazunov (Venäjä), 4.12. Filmi-ilta Vilnius Imports Cédric Anglaret (Ranska), Lii-San Tuote, Pentti Otto Koskinen, J.K. 28.11. Lasse Nordlundin kirjan Elämämme perusteista julkistamisti- Ihalainen, Maanalainen Seurakunta, Iiris Koistinen, Paju Becker, laisuus Hirvitalolla Irma Optimisti, Odddance (Venäjä), Tampo, Joose Keskitalo & Kol- 12.11. Mental Alaska Hirvitalolla mas maailmanpalo, Orkestar Business Class, Mikko Lipiäinen, Steve Esiintymässä: Mik Quantius (Saksa), Phoebus (Portugali), Fyoelk Pedersen ja Tomasz Szrama (Puola/Suomi). Festivaalin päätösklubil- (Alankomaat), City Hands (Alankomaat), DJ art barf-uncle la Vastavirta-klubilla: Tampo, Joose Keskitalo & Kolmas maailman- 10.11. Meksiko-iltamat. Tule mukaan kuulemaan Oaxacan vuoden palo, Orkester Business Class. 2006 kansannoususta ja kansalaismedian roolista siinä! Aamulehti, Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat kirjoittivat artik- 2.11. Kapitalinen kuona huutokaupassa kelin Performanssifiestassa esiintyneen Pentti Otto Koskisen perfor- Vappu Kantolan taideteos Kapitalistisen kuonan labyrintti on manssista Mika Aalto-Setälä imettää haavoistaan. Tämä herätti kes- koossa ja ehjänä viimeistä päivää 1.11.2008. Sunnuntaina sen valta kustelua yleisönosastoilla ja Aamulehden sekä Helsingin Sanomien tässä muodossa murenee ja pirstaleet jakaantuvat epätasaisesti mei- internet-sivustoilla. dän kaikkien harteille. Labyrintin muruset huutokaupataan Pispalan 23.8. Tänään katu- huomenna talo! Squattikokous nykytaiteen keskuksessa. ”Tampereella on taisteltu vapaista tiloista jo vuosia. Jos yhdis- 24.10. Erkki Pirtolan videonäytös Hirvitalolla tämme voimamme nyt, meillä on kaikki mahdollisuudet saavuttaa Erkki Pirtolan elokuvia ja videoita. Tekijä on itse paikalla kerto- ne pysyvästi. - M(A)NSE ON MEIDÄN” massa töistä ja niiden taustoista. Aiheina mm: ITE-taide ja -taiteilijat, 8. - 10.8. Marius Abramavicius - Vertikaali työpaja Helsingin alue-tv:n filmit, makasiinit ja tulet, elämä ja tilanteet. 18.7. Mental Alaska Folk Festival 28.9. Kasettiraati Hirvitalolla Esiintymässä: Head of Wantastiquet (Yhdysvallat), Samuel Meri, Mystiset kotinauhoitukset, bändidemot, radiosta äänitetyt ikihitit Jaakko Eino Kalevi, Pertsa ja Tapsa ym. sekalaiset suhinat saavat kouluarvosanansa arvovaltaisen raadin 4. - 7.7. Musta Pispala käsittelyssä Kasettiraadissa Hirvitalolla. Vuoden 2008 Mustassa Pispalassa muun muassa perustettiin 7.9. Hirvitopia. Utopioiden tavoittelua. punkbändi työpajassa, rakennettiin pienoisradiolähetin ja keskustel- ”Ensimmäisen kerran tulin Hirvitalolle 08 syksyllä, kun siellä oli tiin permakulttuurista, ydinvoiman vastaisesta kamppailusta ja eko- joku tulevaisuusutopia-ideointitapahtuma. Siellä oli erilaisia keskus- anarkistisesta näkökulmasta polyamoriaan. teluja vähän MP:n tyyliin. Se oli hyvä tapahtuma, mutta en muista 18. - 19.6. Maalaustyöpaja sen nimeä! Enkä tiedä miten tunnustuksellisen anarkistinen se oli, 16.6. – 5.7. Raunioteatteri Hirvitalolla mutta itselleni se oli hyvä, kun olin vasta palannut Suomeen ja halu- Raunioteatterin Rikko ulkoilmaesitys yhdeksänä päivänä kesä- sin tutustua aktiivisiin ihmisiin uudelleen.” - Helsinkiläinen anarkisti heinäkuussa Hirvitalolla muistelee ensikosketustaan Hirvitaloon 6.6. Työväenlaulut ja Flamenco 29. – 30.8. Performanssifiesta - Usko 24.5. Naamiotyöpaja ja naamiokulkue Pispalan karnevaalien yhtey- Sähkötön galleria - Inês Querido, Mari Paikkari, Tuomas Koskialho (2013) -juliste Performanssifiesta -livetaidetapahtuma keskittyy vuonna 2008 dessä ohjelmistossaan käsittelemään uskoa. Teemoituksella on pyritty ai- 23.5. Arvo Tilhi Musik Klubb kaansaamaan hieman vaihtelua performanssitapahtumien järjeste- Esiintymässä: Black Motor duo, Vapaa, Dxxxa D lytraditioihin ja luomaan uusia keskustelunavauksia hieman laajem- 22.5. Ladyfest-naamiaiset min myös performanssitaiteen historiaan vahvasti vaikuttaneisiin Musiikkia ja tanssia. Esiintymässä: DJ Levysoitin (ota oma levy

296 297 mukaan), Alaska sekä Krisse Sydämen ja Muru Kissan performanssi. 2007 16.5. Sound Garden ja Micro FM workshop Radiolähetintyöpaja ja kokeellinen radiotaideilta Hirvitalon 22.12. Joulumyyjäiset, Sebastian Boulterin musiikkiesitys, flamencoesi- puutarhassa. Pispalan nykytaiteen keskuksen kutsuma pariisilainen tys taiteilijavieras Cedric Anglaret järjestää kokeellisen radiotaideillan 1.12. Pispalan rumin talo -äänestys Hirvitalon puutarhassa. Osallistujia pyydetään ottamaan oma radio 24.11. Dyykatun ruoan syömingit Älä osta mitään –päivänä mukaansa. Illan ohjelmaan kuuluu mm. talon soittaminen siihen 4.11. Kesäsuomi happening, Vappu Kantola kytkettyjen erilaisten mikrofonien ja soittimien avulla. Illan vieraana 7.10. Äänialkemiaa, äänitaidetapahtuma mm. perkussionisti Janne Tuomi. Esiintyjät: Re-Clip, Earth, Inkkari Matti, Randomfarm ”automa- 27.4. Hirvitalo 2v. tism”, A3, Jarkko Petteri, Kolme malesialaista sammakkoa, Miss Le 24.4. Oaxaca ja taistelu mediasta Bomb ja Pauline Cournier-Jardis (Iso-Britannia/Ranska) sekä Mer- Elokuvanäytös ja keskustelutilaisuus. Esitettävänä Corrugated ten Kauhu esittää: Kultaiset Hedelmät. Mukana installaatiot Sarianna Filmsin dokumentti A little Bit of So much Truth, joka seuraa Oaxa- Tammiselta, Leena Tuomaiselta ja Mikko Lipiäiseltä. can konfliktia median käytön näkökulmasta. Elokuvan jälkeen kes- 25. – 26.8. Performanssifiesta - Esitys kustelua riippumattomasta mediasta sekä yhteisöradioiden tämän- Toista kertaa järjestetyssä Performanssifiesta -taidefestivaalissa hetkisestä tilanteesta Oaxacassa. Keskustelua alustamassa Oaxacassa oli nähtävissä ja koettavissa niin performanssia, musiikkia, runoutta, asunut Laura Böök. tanssia, videotaidetta, elokuvia kuin kuvataidettakin. Lähes 400 in- 19. – 20.4. Pispalan puutarhapäivät nostunutta katsojaa houkutelleessa tapahtumassa esiintyi lähemmäs Työpajaviikonloppu jossa tutustuttiin permakulttuuriin ja sen 30 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää. Festivaalin ajan Hirvitalon tiloissa mahdollisuuksiin Pispalassa. Viikonlopun aikana rakennettiin mm. oli esillä myös runousnäyttely Hallaus - äänekäs pohjoinen. bio- ja puutarhajätekompostit, tutustuttiin Pispalassa kasvaviin hyö- Esiintyjinä Tanssiboxi, ”No?”, The Most Ass Girls, Kirsi Pitkä- tykasveihin, perehdyttiin omenapuun hyvinvointiin ja katsottiin nen, Maria Kananen, Huutomerkki ry, Messiaaninen Visuaalisen permakulttuuriaiheinen dokumenttielokuva. Työpajan vetäjänä toi- Etiikan Tutkimuskeskus, Sanna-Mari Pirkola, Aalto, Heikki Salo, mi Ossi Kakko ja vieraana oli mm. Helsingin seudun permakulttuu- Jussi Koitela ja Timo Bredenberg, Reetta Aalto, Alexia de Ville de riopintopiirin väkeä. Goyet (Belgia), Anja Helminen ja Mia Tiihonen, Ihoteollisuus, Fla- 6.4. Pispalan Runotulet menco Azul, Steve Pedersen, VJ-duo Orchid Bite (Suomi/Belgia), 3.4. Petra Tikkanen: Loitsuja läpi vuosisatojen -kantelekonsertti Porin Taidemuseo/Pori Art Museum, Helka Kaski, Selma Vilhunen, 30.3. Hirvitalon dokumentti-ilta: Good Copy Bad Copy – Cood Copy High Revolution Band, Hanneriina Moisseinen ja tango-orkesteri Bad Kipeimmät hetket, DJ Isokäsi Laihonen, Sami Maalas, Mari Sydän- 24.3. Maailman jälkiruoka – Desserts from around the world, music, maanlakka, Johanna Lonka ja Jonna Karanka. sauna & shisha 17. – 19.8. Vaihtoehtoisten kulttuuritoimijoiden huippukokous 8.3. Pispala Vilkkari OFF Keskustelua kokemuksista ja niiden jakamista, verkostojen luo- 16.2. Varjonukketyöpaja mista, yhteistöiden kehittämistä sekä illanviettoa ja ohjelmaa 29.4. Mitä tälle tontille? –kaavoitustyöpaja Tammi – huhtikuu. Ekoanarkistinen lukupiiri Yhteistyössä arkkitehti Jenni Partasen sekä saksalais-latvialaisen Lukupiirissä luettiin muun muassa Zerzania, Derrick Jenseniä ja sosiaalisen suunnittelijan Jonas Buechelin kanssa Totuus - Truth taidenäyttely (2009) -juliste muuta primitivismi- ja insurrektiopainotteista kirjallisuutta. 29.4. Hirvitalo 1v. Musiikkia, ruokailua, kahvittelua, kaupunkisuun-nittelutyöpaja, Tampereen kaupungin kulttuuri-toimen johtajan Jaakko Masosen

298 299 puhe. Hirvikatu 10 kastettiin virallisesti Hirvitaloksi. 27.8. Sauna ja shisha – monikulttuurinen saunailta 22.3. – 24.5. Sukupuoli ja kaupunkitila –lukupiiri Yhdessä Global Village -maahanmuuttajajärjestön kanssa toteu- 21. – 22.4. Taidesuunnistus sekä Hanneriina Moisseinen ja tango-or- tetussa monikulttuurisessa saunaillassa vieraili ihmisiä mm. Libano- kesteri Kipeimmät hetket nista, Espanjasta, Japanista ja Filippiineiltä. 8.4. alkaen Ekoanarkistinen lukupiiri 25. – 26.8. Kirjallisuuspeijaiset ja Sadonkorjuu – kirjallisuuspäivä lap- 26.3. Tonttikaava työpaja sille 24.3. Monikulttuurillinen tapahtuma Maailman jälkiruoka, osa rasis- Pispalan kirjastoyhdistyksen kanssa järjestetty tapahtuma sisäl- minvastaista viikkoa tää luentoja, runonlausuntaa, kokeellisen nykyrunousperformanssin 10.3. Pispala Vilkkari OFF - lyhytelokuvatapahtuma ja lasten sadutusta sekä suomenruotsalaista beat-runoutta. Esiintyji- 28.1. Merten Kauhu ja Köyhät ritarit - teatteriryhmän esitys nä mm. kirjallisuudentutkija Antti Salminen, runoilijat Janne Niemi ja Antti Nummela, novellisti Hanna Hauru, Kristiina Wallin, Bosse 2006 Helsten ja Eero Yli-Vakkuri. 23.8. Tampereen kulttuuriympäristöhankkeen kokous 24.12. Kauhua kankaalla - videoita läpi yön 10.8. Ladonkorjaus –workshop, kansainvälinen klowniryhmä Too 11.12. Tukikeikka Dumb to Die sekä intialaista tanssia. Video: Jos Lada oli auto. 8.12. Runo & Hiljaisuus tapahtuma 2.8. Luovaa vastarintaa Tampereella – G8-jälkilöylyt: Moskova – Pie- Runo ja hiljaisuus -tapahtuman tarkoituksena on tuoda runon tari rakastajia yhteen nauttimaan runoudesta, keskusteluista, saunomi- 21.7. Kokeellisen musiikin tapahtuma sesta ja hiljaisen puutalon tunnelmasta. Saunan ohessa polttakaam- Sami Klemola, Kimmo Kuokkala, Boris Morgana me vesipiippua, runojen ohessa juokaamme kahvia ja syökäämme 6. - 8.7. Musta Pispala keittoa, sekä runollisen keittiömme pikkuleivonnaisia. Ja jos haluat Vuoden 2006 Musta Pispala keskittyi vapaamuotoisiin työpajoi- itse lausua runoja, on se mahdollista, sillä tapahtuman loppua koh- hin ja keikkoihin. Ennalta ilmoitetussa ohjelmassa oli mm. anarkofe- den annamme lavan olla vapaana lausujille. ministitapaaminen, sabluunoiden tekoa ja keskustelua kuokkavieras- Esiintyjät: Tapani Hietalahti, Eetu Santala, Ilmari Säävälä, Mikko juhlista. Kaupungilla osallistuttiin vaateliike Halosen vastaiseen Ängeslevä, Mia Gullman ja Johanna Raaste, Runo-orkesteri Orgaani- mielenosoitukseen turkiskauppaa vastaan. nen Aronia, Alejandro Lorenzo sekä Bahador Hatami Landi. 30.6. – 1.7. Epätodellisuuden tutkimuskeskus esittää: Performanssifies- 24.11. Älä osta mitään - päivän Dyykatun ruoan kekkerit ta - Tila 16.11. alkaen tammikuuhun saakka aina torstaisin Espanjan kielen Kansainvälisessä performanssitapahtumassa esiintyi perfor- keskustelupiiri manssitaiteilijoita mm. Yhdysvalloista, Virosta ja Japanista. Korkea- 3.11. Kekrijuhla luokkainen tapahtuma herätti kiinnostusta esim. Mongolian nyky- 13.10. The Most Ass Girlsin keikka taiteen museossa. Käsitteellistä taidemusiikkia soittava The Most Ass Girls on kol- Esiintymässä taiteilijat Pekka Kainulainen, Mikko Lipiäinen, Tai- men, Pispalan nykytaiteen keskuksessa vaikuttavan naisen punk- na Valkonen, J.K. Ihalainen, Johanna Rossi, Eero Yli-Vakkuri, John Michelangelo Setolan ja Amanda Vähämäen taidenäyttely Sadan kilon käki (2007) - flyerin etupuoli bändi. Miehiksi pukeutuneina he soittavat mm. vesikanisteria, kahta Grzinich (Yhdysvallat), Eku (Viro), Hitoshi Kojo (Japani), Sami harjaa, ruskeaa urkua sekä kahvipannua, ammentaen laululyriikkan- Maalas, Hannu Elenius sekä Joose Keskitalo. sa senssi-ilmoituksista ja asuntomainoksista. 26. – 29.6. Maja –työpaja 30.9. Tapahtumapäivä talolla Työpajassa rakennetaan osallistujien itse suunnittelemia majoja. 28.9. Lasten luontokerho Kaikenikäisille ja perheille tarkoitettu työpaja on osa Naulantaivutus 26.9. Maan ystävien sadonkorjuujuhla -ympäristötaidetapahtumaa. Rakennuspuuhissa opastavat taiteilijat

300 301 Hanneriina Moisseinen, Sami Maalas ja Teemu Takatalo sekä maja- Kansankeittiöitä on järjestetty syyskuuhun 2014 mennessä yli 50 artesaani Vellu Saikkonen. kertaa. Tapahtumien yhteydessä on järjestetty erilaisia konsertteja, Aiheeseen liittyvässä 7.7. kestävässä pienoisnäyttelyssä Majoja elokuvaesityksiä ja kirjaesittelyjä. ja vaihtoehtoisia asumuksia esillä on mm. Hanneriina Moisseisen, Pispalan Lasten Kuvataidekoulu Henna Jorosen ja Pia Sirénin teoksia. Taidelehdossa J.K. Ihalainen Pispalan Lasten Kuvataidekoulu aloitti toimintansa vuonna 2013. luennoi paimentolaiskansojen asumuksista sekä soitinyhtye Puumaja Kuvataidekoulun poikkitaiteellinen opetusohjelma sisältää luovan esiintyy. alan opintoja perinteisistä kuvataiteen tekniikoista lähtien aina ko- 19. – 21.6. Kulttuurikäräjät keellisen musiikin, tanssin, nukketeatterin ja elokuvauksen alkeisiin. Vapaata keskustelua ajankohtaisista kulttuuriaiheista sekä loppu- Opetuksen pääperiaatteina ovat lasten oman ilmaisun tukeminen, kesällä järjestettävän kulttuuriaiheisen paneelikeskustelun suunnit- ekologisuus ja yhteisöllisyys. telua. Hannele Kuitusen luento. Tanssilaboratorio 18.6. Ympäristötaidetyöpaja Tanssilaboratorio on osa Hirvitalon ja Pispalan nykytaiteen kes- Läänintaiteilija Marketta Mäkisen ohjaama työpaja kuksen toimintaa. Tanssilaboratorio järjestää kursseja ja tapahtumia 14.6. Luovan vastarinnan ilta uuden tanssin, kontakti-improvisaation ja butotanssin saralla. Tans- Ohjelmassa mm. videoita ja muita taltioita luovasta vastarinnasta silaboratorio on toiminut viikottaisten improjamien järjestäjänä sekä eri puolilla maailmaa sekä ideointia ja keskustelua nykyisestä ja tule- butokurssien ja Tanssi Outo Paikka -festivaalin järjestäjänä. vasta luovasta vastarinnasta Tampereen suunnalla. Kirjallisuussalonki 13.6. Ekoanarkistinen ulkomaankatsaus Kirjallisuussalonki valistaa ja ohjaa avointa kirjallisuudesta ja Videoita ja keskustelua, aiheena tuleva G8:n kokous ja kansalais- kirjoittamisesta kiinnostunutta ryhmää. Kahden tunnin tapaamiset aktivismi Pietarissa. koostuvat kolmesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa vetäjä esittelee 26.5. Pispalan nykytaiteen keskuksen avajaiset tunnin aiheeseen liittyvän kirjan sekä kertoo aihetta yleisesti. Toises- Avajaisten yhteydessä avattiin Hirvitalon ensimmäinen näyttely, sa osiossa kirjoittajat ohjattujen harjoitteiden kautta tuottaa tekstiä. johon osallistuivat taiteilijat Teemu Raudaskoski ja Jere-Ensio Seppä- Harjoitteita tehdään useimmiten kahdesta kolmeen ja ne muuttuvat nen. Avajaisissa esiintyivät lisäksi Black Motor ja Tuuli. helposta avaavasta tekstistä vapaampaan ja henkilökohtaisempaan. Lopuksi käsittelemme kirjoitettuja tekstejä. Muu toiminta Lisäksi kirjallisuussalongissa on kirjailijavieraita, jotka kertovat omista kirjoittamiseen liittyvistä kokemuksista. Noin kuudesti vuo- Hirvitalolla toimii ja on toiminut myös muita pitkäkestoisia työpajo- dessa tapaaminen keskittyy pelkästään antamaan palautetta kirjoit- ja, lukupiirejä ja monipuolista kansalaistoimintaa. tajien teksteille. Näihin tapaamisiin tulee myös kirjallisuudenopiske- lijoita. Kansankeittiö Improvisaatioryhmä Teho-osasto Vegaanista sapuskaa ja illallisseuraa lauantai-iltoihisi. Vaihtuvia Teho-osasto on Pispalan kulttuuriyhdistyksen ja Tarttuvan tai- kokkeja, teemoja ja tunnelmia. Kansankeittiö on talkoohenkistä, teen keskuksen yhteistyössä järjestämä poikkitaiteellinen improvi- mutkatonta ruuanlaittoa, hyödyntäen ensisijaisesti tarjolla olevia saatioryhmä. Mukana on ollut musiikkia, valokuvausta, nykytanssia, lahjoitus/osuuskuntapellon raaka-aineita. Kokilta vaaditaan hiukan teatteria, sanataidetta, performanssia, veistotaidetta, kuvataidetta ja maalaisjärkistä tuntumaa isoista ruokamääristä, mutta siihen saa taideterapiaa. Ryhmän tarkoituksena tutustuttaa jäsenensä laajas- Johanna Pulkkilan taidenäyttely Matkakertomus (2007) -juliste apua edellisiltä kokeilta. Kokkeilemalla oppii. Eikä tarkoitus olekaan ti improvisaation keinoihin sekä tuoda yllättäviä ja hätkähdyttäviä toimia ravintolana, vaan luoda yhteisöllistä, kepeää ja ekologisesti esityksiä arkiseen, urbaaniin ympäristöön. Julkiset esitykset tehdään kestävää ruokakulttuuria, johon kaikilla olisi varaa. spontaanisti ennaltamäärittelemättömään paikkaan taideiskuina.

302 303 Hirvitalon pyöräpaja Tapahtuman ensimmäisenä päivänä järjestetään myös keskuste- Polkupyöräpajaan voi ilmaiseksi tulla korjaamaan pyöränsä ja lu, johon osallistuvat muun muassa thaimaalainen siirtotyöaktivisti saamaan neuvoja ja opastusta pyörän huollossa. Junya Yimprasert ja Li Andersson Vasemmistonuorista, joka kävi flamencokerho haastattelemassa poimijoita heidän leireillään viime vuonna. Tilai- rumpupiirit suuden järjestää Solidaarisuushillo-työryhmä yhteistyössä Migrant Workers Union Thailandin, Thai Labour Campaignin, Pispalan kulttuuriyhdistys ry:n ja Mustarinda-seura ry:n kanssa. Muut tapahtumat 10.8. Performanssifiesta – Fear and Floating at Pyhäjärvi (Tahmelan ranta, Tampere) 2014 Performanssifiesta keskittyy Avant-Gardeners ryhmän rakenta- mien taidelauttojen ympärille Pyhäjärven rantaan. Illan esiintyjät: 10. – 14.9. ArtHelsinki (Messukeskus, Helsinki) Steve Vanoni (Viro/Yhdysvallat), Ken Siebert (Yhdysvallat), Julisch- ArtHelsinki tuo esille laajan ja kiinnostavan katselmuksen nyky- ka Stengele (Saksa), Wisa Knuuttila, Peter Rosvik ja Kaisa Luukko- taidetta. Tapahtumassa galleriat esittelevät nykytaidetta sekä jo etab- nen, Terho Sire, GOOD GIRLS, Janne Rahkila, Sami Maalas, Suva, loituneilta että nousevilta nuorilta taiteilijoilta. Nykytaiteen kenttä Albert Laine. näyttäytyy monipuolisesti: mukana on maalaustaidetta, grafiikkaa, 23.6. Vapaakaupungit (Vastavirta-klubi, Tampere) veistoksia, valokuvia, lasitaidetta ja installaatioita. Luento- ja keskustelutilaisuus vapaampien yhteisörakenteiden Messujen yhteydessä Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo pal- ympäriltä. Kristianialaiset ja Uzupislaiset vieraamme kertovat omis- kittiin Galleristit - Galleristerna ry:n ja Messukeskuksen myöntämäl- ta kokemuksistaan. Onnistuisivatko vastaavat ratkaisut myös esim. lä Vuoden taidetekopalkinnolla. Pispalassa? 4.9. Kansankeittiö (TAMK Finlayson, Tampere) 7. – 8.6. Roma Café – Liikkuvat romanit Tampereella (Väinö Linnan Kansankeittiö Maailmantango-festivaalin nykytaideohjelmiston aukio, Työväenmuseo Werstas, Ravintola Artturi, Tampere) avajaisten yhteydessä Tampereen sosiaalifoorumin yhteydessä järjestetty kolmiosainen 23.8. Performanssifiestan jatkoklubi (Vastavirta-klubin yläkerta, Tam- tapahtumakokonaisuus. Väinö Linnan aukion tapahtumakahvilassa pere) kunniavieraina ja esiintyjinä ovat Tampereen liikkuvat romanit ja Hulda Huima, Muuttohaukat teemana heidän kulttuurinsa. Tule kohtaamaan ja tutustumaan yh- 8.8. Hirvitalon tukikeikka (Vastavirta-klubi, Tampere) teisen ruoan, tarinoinnin, laulujen/leikkien ja muun ohjelman väli- Vuoret, Limontšik, Säärelä tyksellä. Tarjolla ruokaa, kahvia ja teetä. 1.5. Kansankeittiö (Vastavirta-klubin yläkerta, Tampere) Ravintola Artturin iltaklubilla Katariina Lillqvistin animaatioita, romanimusiikkia eri puolilta mannerta ja livenä romanikatumuusi- 2013 koiden RomaCafé houseband sekä Antero Mentu & Ajey Gotkhindi- kar. Perinteistä suomalaista mustalaismusiikkia soittaa Tumma sävel 26. - 27.7. Solidaarisuushillo (Mustarinda, Hyrynsalmi) (Pertti ja Ingrid Palm ja Antti Toivola). Illan lopuksi avoimet jamit. Hyrynsalmella sijaitsevan Mustarinda-talon Talouselämä -näyt- Työväenmuseo Werstaan auditoriossa kuvataiteilija Vladan Jere- telyä varten toteutetaan thaimaalaisten marjatyöläisten tilannetta micin Serbian romanien tilanteesta kertovan videon esitys ja keskus- tarkasteleva Solidaarisuushillo-marjanpoimintatapahtuma. Kaksi- telu aiheella “Liikkuvien romanien tilanne Euroopassa ja sen näky- päiväisen tapahtuman aikana kerätään mustikoita ja valmistetaan minen Suomessa”. Yleisön kanssa keskustelemassa Ihmisoikeusliiton erä Solidaarisuushilloa, jonka tuotolla tuetaan toimintaa reilumman puheenjohtaja Päivi Mattila, TamRoma -yhdistyksen puheenjohtaja Elliina Peltoniemen taidenäyttely Omakuvia (2014) -juliste luonnonmarjatuotannon puolesta. Keijo Svart sekä Vapaa liikkuvuus -verkoston Markus Himanen. So-

304 305 siaalifoorumin ajan Werstaan aulassa on esillä valokuvaaja Hannu 7.7. Liepeillä (Vanhan kirjastotalon puisto, Tampere) Piiraisen näyttely Romanian Malin kylän romaniväestön elämästä. Vapaan musiikin tapahtuma. Illan aikana Laikun lavalle nousee 18.5. Liepeillä Anthology: Scenic Routes levynjulkaisu viisi vaihtoehtoista musiikkia soittavaa yhtyettä, jotka tarjoavat hy- Pispalan kulttuuriyhdistys ry:n tuottaman kotimaista vaihtoehto- vän näkymän tuoreeseen tamperelaiseen musiikkiin. Esiintymässä: musiikkia esittelevän kokoelmalevyn levynjulkaisu Linka, Muuttohaukat, Aalto, Downbear, Con Trane. Liepeillä-projektin tavoitteena on luoda ruohonjuuritasolta kum- 7.6. Muusikoiden sokkotreffit – vapaan improvisaation illat (Kahvila puavan verkoston sellaisten kiinnostavien bändien ympärille, jotka Hertta, Tampere) eivät välttämättä kuulu mihinkään tiettyyn skeneen. Projekti keskit- Muusikoiden sokkotreffit -konserttisarjan vuoden 2012 avaus- tyykin esittelemään yhtyeitä, joiden musiikki ei kulje perinteisimpiä konsertti. Esiintyvät muusikot: Teemu Viinikainen, Mikko Iivanai- soitannollisia valtateitä, vaan vie kuulijansa niiden liepeille, kiinnos- nen, Suva. taville pikkuteille ja maisemareiteille. 3.4. ISSUE – Open Demonstration Forum päätöstapahtuma (Galleria Levyllä esiintyvät: Joose Keskitalo, Faarao Pirttikangas, Flags of Rajatila, Tampere) Unity, Cry Bar, Aalto, Con Trane, Muuttohaukat, Linka, Downbear, Tapaa T.E.H.D.A.S. ry:n ja Hirvitalon kansainvälisiä taiteilijoita. Getsemane Live-esityksiä, videoesityksiä. DJ Sami Mahkonen. 15.5. Performanssifiesta - Diverse Universe 28.3. Hirvipeijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) Esiintymässä taiteilijat Amber Lee (Yhdysvallat), Hiroko Tsuchi- Laura Moisio, Lost Cattle moto (Japani), Christine Olson (Yhdysvallat), Non Grata (Viro), 28.3. Pussy Riotin tukitempaus (Ortodoksikirkon edusta, Tampere) Mathieu Sylvestre (Ranska), Peter Rosvik, Philip Luddite, J.K. Ihalai- Pussy Riot on venäläinen feministinen punk rock-yhtye, joka on nen sekä Muuttohaukat. tunnettu erityisesti laittomiksi tulkittujen ex tempore-performanssien järjestämisestä Moskovassa. Esityksiä on pidetty epätyypillisissä 2012 paikoissa, kuten metroasemalla, poliisivankilan katolla, kirkossa, johdinauton katolla ja punaisella torilla. Esitysten sten aiheina ovat 21.11. Hirvipeijaiset: Sinkkubileet (Vastavirta-klubi, Tampere) olleet mm. naisten asema Venäjällä ja vuonna 2012 erityisesti pää- Napakymppi, seuraleikkejä, ongintaa sekä DJ Anton vaan ministeri Vladimir Putinin presdentinvaalikampanja sekä mm. Duu- 16.10. Morsiuslautta Pyhäjärvellä (Pyhäjärvi, Tampere) man vaalien epärehellisyys. Tällä hetkellä Pussy Riot ryhmän jäseniä 23.8. Muusikoiden sokkotreffit – vapaan improvisaation illat (Vasta- uhkaa seitsemän vuoden vankeusrangaistus huliganismista. virta-klubi, Tampere) 30.3. ISSUE Documents –filminäytös (Galleria Rajatila, Tampere) Muusikoiden sokkotreffit – vapaan improvisaation illat –kon- Esitettävänä: Invisible Empire, Once Upon A Time In Norway, serttisarjan keikka. Konsertti huomioitiin esimerkiksi Aamulehdes- Pussy Riots ja muita elokuvia sä, Jazzrytmit-verkkolehdessä ja Aamulehden blogissa riemastunein 28.3. Väentupa – Kulttuuria ja politiikkaa toisin (Kahvila Hertta, konserttiarvosteluin. Esiintyvät muusikot: Mikko Innanen, Manuel Tampere) Dunkel, Tuomas Paukku, Simo Laihonen. Tehtävänä ei ole maailman kuvaaminen, vaan sen esittäminen 18.7. Muusikoiden sokkotreffit – vapaan improvisaation illat (Vasta- toisin. Kulttuuri on muutosvoima, jolla voidaan kyseenalaistaa ja virta-klubi, Tampere) avata vaihtoehtoisen elämisen, kokemisen ja tietämisen tiloja. Miten Shanie Mor: Parachutes (2013) -juliste Heinäkuun Muusikoiden sokkotreffit kokoaa yhteen eri taustat uutta yhteiskuntaa rakennetaan teatterin, kuvataiteen ja journalis- omaavia muusikoita. Tapahtuma on samalla myös “sokkotreffit”, kos- min keinoin? Voiko tekemisen tapa olla itse sisältö? ka muusikot eivät ennakolta tiedä tarkkaa kokoonpanoa, jossa soit- Väentupa on Tampereen yhteiskunnallisen opiston tapahtuma- tavat. Esiintyvät muusikot: Eero Savela, Martti Vesala, Juha-Pekka sarja, joka avaa vaihtoehtoisia näkökulmia kulttuuriin ja yhteiskun- Linna, Otto Pulkkinen, Mikko Nurmi. nalliseen toimintaan. Perinteisesti väentupa oli työväestön majoitus-

306 307 tila ja illanviettopaikka. Tänään kutsumme ihmisiä keskustelemaan mistettavaa solidaarisuushilloa, jonka tuotolla tuemme kamppailua yhteiskunnasta ja kokoamaan voimia. reilumman luonnonmarjatuotannon puolesta. Lopuksi nautimme 11.1. Hirvipeijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) iltaohjelmasta Arteles Creative Centerissä, jossa testaamme solidaa- The Catterats, Mojo Mojo, Art Ensemble of Rural Pispala risuushillon reseptivaihtoehtoja maistajaisissa. 12.8. Muusikoiden sokkotreffit – vapaan improvisaation illat (Kahvila 2011 Hertta, Tampere) Muusikoiden sokkotreffit -konserttisarjan idea on koota samaan 5.12. Kalleria Avajaiset: Kirjo-festareiden tukibileet (Kahvila Hertta, paikkaan joukko maamme eturivin jazzmuusikoita vapaan impro- Tampere) visaation pariin. Tapahtuma on samalla myös “sokkotreffit”, koska Vita Bogana, Eero Peltonen, Lili, Jumalan Kauha, DJ Matsuri muusikot eivät ennakolta tiedä tarkkaa kokoonpanoa, jossa soittavat. Mambo Esiintyvät muusikot: Kari “Sonny” Heinilä, Tero Saarti, Julius Heik- 3. – 4.12. Muu maa mustikka –solidaarisuushillokkeen myynti (Eetti- kilä, Markus Ketola. set joulumarkkinat, Kaapelitehdas, Helsinki) 29.7. Fear and Floating at Pyhäjärvi, Kelluvan Puutarhan avajaiset 2.11. Kalleria Avajaiset: Kulttuurigrilliklubin Halloween-bileet (Kah- (Pyhäjärven ranta, Tampere) vila Hertta, Tampere) Kelluva Puutarha sonnustetaan avajaisseremonioihin ja juhlavä- Jaana Junttila, Stanzara ja Krisse Sydän runoilevat alkuillasta. Sit- ki kutsutaan paikalle . Väki sonnustautuu myös viehkeän soveliaasti ten vuorossa ovat: Mimosa Blanca, Sunny & Cloudy, Sahla & Rahkila, tai mikä parempaa soveltumattomasti kesäiseen iltaan, nauttimaan DJ Xander Pills. musikaalisista ja esitystaiteellisesti kiinnostavista akteista Pyhäjärven 13.10. Kalleria Avajaiset: Zombie Night (Vastavirta-klubi, Tampere) laineiden säestämänä. Esiintymässä: Downbear, Matomeri, Patrick Henriikka Perhonen & Korpsesirkus, Jumalan kauha, Rusto, Tu- Pro & Joona, Sunny & Cloudy, Suva (performanssi). DJ:t soittaa ja likukan tulishow, DJ Hairy Hat. Lisäksi Oten Atelje tekee kasvomaa- wokkiruokaa on tarjolla. lauksia halukkaille. 28.7. Kalleria Avajaiset: Tuomas Paukku (Kulttuurigrilli Kalleria Ava- 5.10. Kalleria Avajaiset: Kulttuurigrilli goes to Hertta (Kahvila Hertta, jaiset, Tampere) Tampere) 4. – 6.7. Vapaamuotoinen katamaraanipurjehdus-kurssi (Tahmelan Janne Laurila, Henriikka Perhonen & Valosirkus, Matomeri, DJ ranta, Tampere) That’s me in the corner Kurssilla perehdytään käytännössä pienen purjealuksen hallin- 17. - 19.9. Candy Lab (Serde Art Center, Aizpute, Latvia) taan ja purjehduksen perusteisiin. 16.9. Kalleria Avajaiset: Matomeri hissuttelee Kulttuurigrillillä (Kult- 1. – 30.7. Aamujoogaa Tahmelan uimarannalla (Tahmelan ranta, tuurigrilli Kalleria Avajaiset, Tampere) Tampere) 2. – 3.9. Kelluva Puutarha Tulevaisuuskylässä (Keskustori, Tampere) Intialainen Suva Das ohjaa kesäaamuisin heinäkuun ajan aamu- 19.8. Kalleria Avajaiset: Kulttuurigrillin vuosijuhlat (Kahvila Hertta, joogaa Tahmelan rannassa. Tampere) 2.7. Kalleria Avajaiset: Sunny & Cloudy, Sebastian Boulter (Kulttuu- Päikese lapsed, Markus Perttula, Mikko Lihavainen rigrilli Kalleria Avajaiset, Tampere) Osuustoimintaleiri Coop Camp III (2013) -juliste 17.8. Hirvipeijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) Jyri Pitkäsen avajaisten yhteydessä Radical Ninja, Jalava, Rusto, Diesel-Electric Hunter 24.6. Juhannuskokko (Tahmelan ranta, Tampere) 12.8. Muun maan mustikka –marjanpoimintatapahtuma Juhannuksena Tahmelan rannassa palaa Feenikslinnun kokko, Tapahtuman aikana keräämme mustikoita, teemme katsauksen jonka tuhkasta nousee uutta primitiivikeramiikkaa: munia, ruukkuja thaimaalaisten marjanpoimijoiden nykytilanteeseen Suomessa ja ja muita esineitä. Thaimaassa sekä suunnittelemme poimimistamme marjoista val-

308 309 2.6. Solidaarisuustalouden kartoittaminen Tampereella (Työväenmu- 2010 seo Werstas, Tampere) Tervetuloa tutustumaan hankkeeseemme ja jakamaan kanssam- 31.12. Kalleria Avajaiset: Uuden vuoden performanssitapahtuma me tietonne muista solidaarisuustalouden toimijoista. Järjestäjät: So- (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, Tampere) lidaarisuustalous-verkosto, Tampereen aikapankki, Vertaisrahasto, Mikko Lihavainen & Sari Mäkelä, Perfo Fartistsuva Taitopankki, Pispalan kulttuuriyhdistys, Yhteiskunnallinen opisto, 17.12. Kalleria Avajaiset: Laura Moisio (Kulttuurigrilli Kalleria Ava- Merkur-pankki ja Cafe Caracol. jaiset, Tampere) 6.5. Kalleria Avajaiset: Karhumauri (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, 10.12. Kalleria Avajaiset: Otto V (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, Tampere) Tampere) Vera Arjoman avajaisten yhteydessä 27.11. Kalleria Avajaiset: Sahla & Rahkila (Kulttuurigrilli Kalleria 15.4. Kalleria Avajaiset: Krisse Sydän (Kulttuurigrilli Kalleria Avajai- Avajaiset, Tampere) set, Tampere) 26.11. Kalleria Avajaiset: Iida Umpikuja ja Mikko Mies (Kulttuurigrilli 9.4. Kalleria Avajaiset: Idiomatic (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, Kalleria Avajaiset, Tampere) Tampere) 17. – 28.11. Hirvitalon Second Forest –projekti yhteistyössä Richard 1.4. Kalleria Avajaiset: Retro Roots (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, Thompson Coonin ja Junya Yimprasertin kanssa (Galleria Alkovi, Hel- Tampere) sinki) Emma Lappalaisen avajaisten yhteydessä 13.11. Kalleria Avajaiset: Muuttohaukat (Kulttuurigrilli Kalleria Ava- 18.3. Kalleria Avajaiset: Lyhytelokuvailta (Kulttuurigrilli Kalleria Ava- jaiset, Tampere) jaiset, Tampere) Laura Kaseliuksen ja Leena Pukin avajaisten yhteydessä 13.3. Hirvipeijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) 4.11. Kalleria Avajaiset: Kaunissuut (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, Otto V, Sahla & Rahkila, Puiset heilat, Eva & the Singers sekä dj Tampere) Örn 24.10. Hirvipeijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) 4.3. Kalleria Avajaiset: Juho Salmi (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, Piippu, Matomeri, Liitonarkki. Ennen Hirvipeijaisia lyhyteloku- Tampere) vailta Hirvitalolla. Yannes Sclivagnotisin avajaisten yhteydessä 1.10. Kalleria Avajaiset: Plup (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, Tam- 11.2. Kalleria Avajaiset: Alma Sipilä (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, pere) Tampere) Nelli Salmen ja Mira Heijan avajaisten yhteydessä 4.2. Kalleria Avajaiset: Mimosa Blanca (Kulttuurigrilli Kalleria Ava- 24.9. Kalleria Avajaiset: Emmi Uimonen (Kulttuurigrilli Kalleria Ava- jaiset, Tampere) jaiset, Tampere) Maria Atosuon avajaisten yhteydessä 24.9. alkaen Second Forest: Virtuaalista metsänkäsittelyä Second Li- 30.1. Hirvipeijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) fessä Toiminto, Yhden tähden, Tripolar sekä dj:t Luksushutsu ja Örn Hirvitalon luoma metsäalue Second Life -online-virtuaalitodelli- 14.1. Kalleria Avajaiset: Tentacle Pillow (Kulttuurigrilli Kalleria Ava- suudessa. Pohjoista metsää muistuttava virtuaaliympäristö on luotu jaiset, Tampere) tapaamispaikaksi kriittisesti ja visionäärisesti metsästä ajatteleville. 7.1. Kalleria Avajaiset: Tero Huh (Kulttuurigrilli Kalleria Avajaiset, Se on osa saman nimistä projektia, jossa pohditaan globalisaation ja Tampere) sosiaalisen median vaikutusta boreaaliseen metsään ja käsitykseem- Jarkko Rantasen avajaisten yhteydessä me siitä. Second Forest mahdollistaa monenlaisten tapahtumien järjestämisen metsästä kiinnostuneille aina kahdenkeskisistä nuo- Performanssifiesta - Fear and Floating at Pyhäjärvi (2013) -juliste / graafinen suunnittelu Joanna Lamberg Megapolis 2026: Kelluvan Puutarhan esittelyä tiokeskusteluista videonäytöksiin ja metsäbileisiin. Second Forest

310 311 -virtuaalimetsää moderoi avatarit Okkim Babii, Walder Qarnac ja dowfarms -vesiviljely-installaatio Kiasman Taka-ikkunalle. Joukko Ismo Trill, jotka myös kirjoittavat blogia Second Forest -projektiin koti- ja ulkomaisia taiteilijoita ja asiantuntijoita kertoivat luonnon- liittyvistä aiheista. varaisten yrttien ja kasvien ominaisuuksista, niiden keräilystä ja hyö- Seuraavan kahden kuukauden aikana virtuaalimetsässä keski- tykäytöstä, geneettisestä manipuloinnista sekä dyykkauksesta, nyky- tytään käsikirjoittamaan ja kuvaamaan thaimaalaisten marjanpoi- päivän urbaanista keräilystä. mijoiden tilannetta Pohjois-Suomen metsissä käsittelevää videota. Helsingin osuuden jälkeen tapahtuma jatkui kesäkuussa 2010 Second Forest on esillä Inter Cool 3.0 -näyttelyssä, joka vierailee Latviassa, Kurzemen alueen maaseudulla. Monitaiteellinen SERDE vuoden aikana Dortmundissa, Leedsissä, Wienissä ja Tampereelle. -organisaatio johti kenttätyöskentelyä, jossa tutustuttiin balttien kult- 18.9. Thaimaalaisten marjanpoimijoiden oikeuksia ajavat aktivistit tuuriperintöön keräämällä ja käyttämällä paikallisia yrttejä, osallis- esittäytyvät (Pispalan kirjasto, Tampere) tumalla Jaanin, juhannuksen viettoon ja luomalla dokumentaatiota Viime aikoina thaimaalaisten marjanpoimijoiden tilanne pohjoi- urbaanin “digisukupolven” käyttöön. sessa Suomessa ja Ruotsissa on herättänyt paljon keskustelua. Vast- Tapahtuman suunnittelivat ja järjestivät Andrew Gryf Paterson ikään thaimaalaisten poimijoiden työoloihin Lapissa perehtymässä (Skotlanti/Suomi), Ulla Taipale/Capsula (Suomi/Espanja) ja Signe käynyt tutkija ja aktivisti Junya Lek Yimprasert saapuu Pispalan kir- Pucena/SERDE (Latvia) yhteistyössä Pixelache-organisaation ja lu- jastolle kertomaan tilanteesta Pohjoismaissa ja Thaimaassa. kuisten muiden ohjelmaan osallistuneiden kanssa, joista Kurpitsata- Tilaisuuden yhteydessä näytettäneen viime vuonna valmistunut lolla järjestettäviin Sadonkorjuujuhliin saapuu mm. keräilijä-puutar- Ruotsin marjanpoimijatilanteesta kertova video The 2009 Blueberry huri Ossi Kakko. Fiasco in Sweden. Videossa on englanninkielinen tekstitys. Vapaa- 5.9. Ydinpeijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) muotoisen tilaisuuden lopullinen sisältö varmistuu kuitenkin vasta Maxim Orangutang, Muuttohaukat, Pirkus juuri ennen esitystä.Tilaisuuden kielenä on pääsääntöisesti englan- 29.8. Kollektiiviveistos Mökkielämää Laukontorilla (Laukontori, Tam- ti, mutta esitystä pyritään tulkkaamaan suomeksi mahdollisuuksien pere) mukaan. Junya Lek Yimprasertin mukana saapuu myös hänen työpa- Sami Maalaksen yhteisötaideteos järvessä kelluva kansan ke- rinsa Richard Thompson Coon. sämökki. Lautan päällä matkaava mökki ja pihamaa rantautuvat 18.9. Kasvimaana maailma: kansainvälinen kasvitietoverkosto esittäy- lauantaina 28.8. Tampereen Laukontorille osana Tulevaisuuskuvia- tyy (Kurpitsatalo, Tampere) näyttelyä. Kurpitsatalolla lauantaina 18.9. järjestettävien Sadonkorjuujuhli- 6.8. Kalleria Avajaiset: Päikese lapsed (Kulttuurigrilli Kalleria Avajai- en yhteydessä on mahdollista tutustua kansainväliseen Herbologies/ set, Tampere) Foraging -kasvitietoverkostoon. Stina Riikosen avajaisten yhteydessä Herbologies/Foraging Networks -ohjelma keskittyy yrttien, lää- 28.7. Forest 2.0 Taidetila Ptarmiganissa (Taidetila Ptarmigan, Helsin- ke- ja muiden syötävien kasvien ja ruoan keräilyyn ja kasvattamiseen ki) ja näihin liittyvän kulttuuriperinteen ja tiedon jakeluun internetissä Toisin kuin metsäluontomme, sitä käsittelevä kuvasto on moni- ja muissa avoimissa tietoverkostoissa. Pohjoismaissa perinne keräillä muotoistunut median digitalisoituessa. Sosiaalisen median aikana ja säilöä “villinä” luonnossa kasvavaa ravintoa on häviämässä. Miten tapamme viestiä metsästä toisillemme on muuttunut blogien, foo- estää ruoan keräilyyn ja luonnovaraisiin yrtteihin liittyvän perinne- rumeiden sekä kuva- ja videopalveluiden alkaessa kilpailla samas- Katariina Katlan ja Anna-Liisa Kankaanmäen taidenäyttely (2011) -juliste tiedon katoaminen? Voivatko kirjallisuus, GPS-teknologia, työpajat, ta elintilasta perinteisen viestinnän rinnalla. Uusi metsäaiheinen mobiiili-ohjatut kävelyreitit, open source -informaatio tai biotekno- viestintä on erottamattomassa suhteessa uusiin tapoihimme olla logia auttaa? vuorovaikutuksessa metsään. Jos haluamme kohti ekologisempaa Vuoden 2010 maaliskuussa PixelACHE -festivaalin aikana Hel- metsäsuhdetta, minkä tyyppistä viestintää ja kuvastoa meidän olisi singissä järjestettiin seminaareja ja työpajoja sekä rakennettiin Win- suosittava? Entä mikä olisi se median vieraslajisto, joka meidän ken-

312 313 ties pitäisi kitkeä mediamaisemastamme? 25.2. 15. Hirvipeijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) Forest 2.0 -näytöksessä tarkastelemme verkossa leviävää uutta Uniavaruuspöllö, Wheel of Dharma, Peacepala dj’s metsäkuvastoa, jota tuottavat yllättävän moninaiset toimijat. Illan 24.1. 14. Hirvipeijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) päätteeksi videoraati palkitsee kaikkien aikojen parhaimman ja huo- Sydänverensukeltajat, Contrane, Ponytail, Peacepala dj’s noimman metsäaktivistivideon. Kalleria Avajaiset: Rina Konttinen ja A. Weksten (Kulttuurigrilli Kal- 21.7. Keskustelutilaisuus nykykansantaiteesta ja nykytaiteesta (Pispa- leria Avajaiset, Tampere) lan kirjastotalo, Tampere) Heinäkuun 17.-24. järjestettävään amerikkalaisen kuvataiteilija 2009 Steve Vanonin ja kahdentoista pirkanmaalaisen taiteilijan jätemateri- aalien käyttömahdollisuuksia taiteenteossa käsittelevään workshop- 17.12. XIII Peijaiset (Vastavirta-klubin yläkerta, Tampere) tapahtumaan liittyvä avoin luentoja keskustelutilaisuus. Luennoit- Pekka Mikkola, ihmisten tuomia ja tekemiä lyhytelokuvia ja vi- sijoina ovat Steve Vanoni ja Erkki Pirtola, aiheenaan amerikkalainen deoita, yllätyksiä nykykansantaide ja ulkopuolinen taide sekä kotimainen nykykan- 29.11. XII Rap peijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) santaide ja nykytaide. Sahla & Rahkila, Prostitute Boys feat. Amir, Vanja ja Ihmispuo- 16.6. - 3.7. Mökkielämää-kollektiiviveistos ja Kelluva kaupunginosa – likkaat, Peacpala Dj’s työpaja (Pyhäjärven ranta, Tampere) 28.11. CARE Tampere –seminaari (Vanha kirjastotalo, Tampere) Sami Maalaksen yhteisötaideteos järvessä kelluva kansan kesä- 25.10. 11. Peijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) mökki Ihoteollisuus, Kimmo Toothpastesta, HCM-City Kollektiivisena veistoksena Mökkielämää nostaa esiin tilataide- 1.10. – 3.12. Ilmastokriisistä ilmastoturvaan –kurssi (Pispalan kirjasto, teoksen kokemuksellisena estradina, joka ei tyydy jäämään esityksen Tampere) tasolle vaan elää omaa elämäänsä. Avoin prosessi myös tutkii suoma- Kurssilla tarkastellaan ilmastonmuutosta muun muassa ekologi- laista mökkikulttuuria, tuoden sen kaupunkiympäristöön yhteisölli- sesta, poliittisesta ja psykologisesta näkökulmasta. Yhteistyössä Tam- senä kokemuksena. pereen vapaapiston kanssa. Teoksessaan Maalas on kerännyt materiaalia haastatellen mökillä 27.9. 10. Peijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) vierailevia ihmisiä mökkeilyyn liittyvistä tarinoista, mielikuvista ja Jyri Pitkänen, Avaruuskaiut, Pulahulaband, Peacepala djŽs ajatuksista. Materiaalista syntyy myöhemmin uusi esitys Suomalai- 30.8. 9. Peijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) sen mökkikulttuurin multihuipennus. Niilo Apukka, Dollys Diamond Bra, Maxim Orangutang, Siri 16.5. 16. Hirvipeijaiset (Vastavirta-klubi, Tampere) Haapalinna ja Pia Lindy Desert Red, Emmi Uimonen, Wheel of Dharma, Peacepala dj’s 12. – 13.8. Keskustelutilaisuudet Meksikon kansanliikkeistä ja ihmisoi- 19.3. Pispalan kulttuuriyhdistyksen kasvitieto-talkoot Taidetila Ptar- keustilanteesta (Kahvila Hertta, Tampere) miganissa (Taidetila Ptarmigan, Helsinki) Oaxacalainen kansalaisaktivisti, Rubén Valencia Núñez, vierailee Tapaamisessa kootaan yhdessä tietoutta kaupunkiympäristössä Suomessa 11. - 15.8. 2009. Núñez toimii VOCAL-ryhmässä (Voces kasvavista hyötykasveista ja sienistä sekä niiden keräämisestä. Tieto Oaxaqueñas Construyendo Autonomía y Libertad), joka tukee ruo- tallennetaan opastetusti nettiin avoimesti kaikkien saataville jo ole- honjuuritason itseorganisoitua kansalaistoimintaa ja alkuperäiskan- massa olevia wiki-projekteja kuten Wikipediaa, Ekopediaa ja Wikik- sayhteisöjen kamppailuja itsemääräämisoikeutensa puolesta. Näyttely- ja tapahtumaflyereita (2008) koa hyödyntäen. Tapaamisessa aikaan saatua materiaalia käytetään 25.7. Hirvipeijaiset 8 (Vastavirta-klubi, Tampere) kasvitietokylttejä varten, joita jaetaan Kiasmassa kaupunkiympäris- Muuttohaukat, Louna, Petra, Hanna Ruuskanen, Ismo töön aseteltaviksi osana PixelACHE-tapahtumaa 26.-28.3. 25.6. Beachpala Express! (Bikini Bar, Tampere) 13.3. Vospalapilk – Pilkkifolkki (Saunasaaren edusta, Tampere) Bo Halko, Undul-8, Handis, Deaf Ham, Yerrorapido, Senf

314 315 7.6. Peijaiset VII (Vastavirta-klubi, Tampere) nuotiopiiri Taidelehdossa 16.12. Tukkirummun kastajaiset (Pispalan Pyykkipuisto, Tampere) tä keräämiemme kasvien, mm. nokkosen, horsman, vuohenputken Tango-orkesteri Kipeimmät Hetket, Kontti, Puu, Tero Huh 3.5. Peijaiset VI (Vastavirta-klubi, Tampere) Intialainen performanssitaiteilija ja kuvanveistäjä Suvadeep Das ja ohdakkeiden versoja, lehtiä, kukkavarsia, kukkia ja juuria. Lisäksi 16.5. Päästökauppakioski (Mahdollisuuksien tori, Tampere) The Rats of Dead (Raoul Björkenheim, Antti Hytti, Jorma Tapio, järjestää veistämänsä tukkirummun kastajaiset Pispalan Pyykkipuis- tutustumme hapatteiden erilaisiin käyttömahdollisuuksiin. Hirvitalo ja Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestin- Ilmari Heikinheimo), Kaarna, Horse Attack Sqwad, Vuohi ja poliisi. tossa 16.12.2008. Tilaisuuteen saapuvat voivat osallistua perinteisen 11.6. Hirvitalon ja Vadelma ry:n videoteos ”Etsä voi olla vapaa” Kah- nän oppilaitoksen opiskelijat pistävät lamalle kapuloita rattaisiin il- The Rats of Dead –konsertti peruuntui viime tingassa sairastapauk- tukkirummun soittamiseen. Tapahtuma jatkuu maukkaan ruoan vila Hertassa (Kahvila Hertta, Tampere) maston kustannuksella. Kauppaa käydää hengitysilmalla, oikeuksilla sen johdosta. merkeissä Hirvitalolla, jonne rumpu siirretään tulevaa käyttöä var- 28.5. Hirvitalo esillä Mikä Pispalassa on arvokasta? keskustelutilaisuu- ja hyvällä omallatunnolla. Esillä Väinö Linnan aukion tilapäisessä 5.4. Peijaiset V (Vastavirta-klubi, Tampere) ten. dessa (Haulitehdas, Tampere) galleriatilassa myös esteettisempiä pohdintoja aiheesta. Tampo, Säärelä & Björkqvist Duo, J.K. Ihalainen, Locomotora Tukkirumpu -perinne on muinainen kylästä kylään tapahtuvan Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikön ja 16.5. Keskustelutilaisuus yhteiskunnallisesti vaikuttavasta taiteesta 5.3. Yhteisö-/nettitelevisio M2Hz esittäytyy Pispalan kirjastotalolla viestinnän muoto Pohjois-Intian alkuperäisväestön heimojen kes- Tampereen kaupungin suunnittelupalveluiden järjestämässä Mikä (Työväenmuseo Werstas, Tampere) (Pispalan kirjastotalo, Tampere) kuudessa. Heimoille pyhän tukkirummun ääntä on käytetty ilmai- Pispalassa on arvokasta? -keskustelutilaisuuden yhtenä esimerkki- Culture Crisis Management ja Pispalan kulttuuriyhdistys jär- Osana Pispala Vilkkari OFF- tapahtumaa järjestettävän vapaa- semaan monenlaisten eri tapahtumien luonnetta. Tälle hyvin voi- kohteena on Hirvitalo. jestävät keskustelutilaisuuden Tampereen sosiaalifoorumilla taiteen muotoisen tilasuuden alustaa helsinkiläisen M2Hz-tv:n tuotantoas- makkaalle shamanistiselle symbolille on annettu kahden maailman, Mitä arvoja Hirvitaloksi nimetty kiinteistö ja siellä viime aikoina yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Taiteen tie aktiiviseen yhteis- sistentti Kalle Kuisma. Esittäytymisen jälkeen mietitään ruohonjuu- taivaan ja maan yhdistäjänä jumaluuden status. Se on myös taideteos, järjestetty toiminta edustavat? Onko näillä arvoilla sijaa nyt meneil- kuntasuhteeseen tarvitsee tuekseen vahvoja näkemyksiä, suoraa ritason tv-toiminnan yhteistyökuvioita Tampere-Helsinki –akselilla. jolla on käyttöarvoa – se kutsuu paikalle koko heimoyhteisön. lään olevassa osallistavassa kaupunkisuunnitteprosessissa, jossa laa- toimintaa ja erityisen aktiivista otetta yhdeltä yhteiskuntamme syr- 22.2. Peijaiset IV (Vastavirta-klubi, Tampere) Tukkirumpu -veistos ja sen ympärille rakentuva performanssi on ditaan visiota tulevaisuuden Pispalasta? jäytyneimmistä ammattikunnista – taiteilijoilta. Taide voi osallistua On Volcano, Iida Umpikuja, Cesar Pires de Vasconcelos (Brasi- Suvadeep Dasin kunnianosoitus kotikulttuurinsa hiljalleen häviäväl- 17. - 18.5. Hirvitalon performanssi, videoteos, lasten pehmolelutyöpaja yhteiskunnalliseen keskusteluun muutenkin, kuin soveltavan taiteen, lia), dj Olli ja Paavo le perinteelle. sekä taidenäyttely (Suomen sosiaalifoorumi ja Mahdollisuuksien Tori) taideterapiatyön, erityisryhmille suunnatun taiteen tai autonomises- 29.1. 69 –dokumentin näytös Anarkistisen lukupiirin ja Pispalan kir- 5.10. Peijaiset, Hirvitalon tukikonsertti (Vastavirta-klubi, Tampere) Hirvitalo osallistui Suomen sosiaalifoorumin ohjelmaan Hä- ti kantaa ottavan taiteen kautta. Taiteen mahdollisuudet vaikuttaa ja jastoyhdistyksen kanssa (Pispalan kirjasto, Tampere) Aalto, Dxxxa D & 50/60 Posse, HCM-City meensillalla tapahtuneella Insinööritoimisto kadulla performans- tuoda välineitä päätöksentekoon, kanssakäymiseen, innovaatioon, Näytöksen aloittaa edesmenneestä tanskalaisesta sosiaalikeskus 22.9. Autoton päivä (Hämeenkatu, Tampere) silla, Vadelma ry:n kanssa toteutetulla Etsä voi olla vapaa-videote- itseilmaisuun ja arvioinnin tueksi löytyvät yhtä hyvin yritysmaail- Ungdomshusetista kertova dokumentti 69. Illan toisena elokuvana Taidetapahtuma tuo keskustaan katusoittoa sekä muita musiikki- oksella sekä samaan aikaan tapahtuvalla Mahdollisuuksien Torin man prosesseista, kuin kansalaisjärjestöjen hankkeista. Keskustelun näytetään amerikkalaisen anarko-primitivistin John Zerzanin haas- esityksiä, pyöräparkin, mimiikkaa, performansseja, ilmaista ruokaa, pehmolelutyöpajalla ja taidenäyttelyllä. alustajana taiteilija Aapo Korkeaoja. tatteluun pohjautuva Dead Society. tanssiesityksen, lautapelejä sekä ulkoilma-ateljeen, jossa taiteilijat Et sä voi olla vapaa -videoteos esitettiin Työväen keskusmuseo 16. – 17.5. Netizen Café Tampere – Guangzhou (Työväenmuseo Wers- 28.1. Peijaiset III (Vastavirta-klubi, Tampere) työskentelevät. Werstaan Bertel-salissa ja Museoiden yö -tapahtuman videonäytök- tas, Tampere) Nousu, Täti Valkoinen Tapahtuman tarkoitus on taiteen keinoin kiinnittää huomiota sessä 17.5.2008. Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo avaa Työväenmuseo Wers- 5.1. Pilkki Folkki (Saunasaaren edusta, Tampere) yhteisen tilan jakamiseen Tampereen kaupungin keskustassa. Park- 12. – 18.5. Vadelma ry:n ja Hirvitalon videoteos ”Et sä voi olla vapaa” taalle Tampereen sosiaalifoorumin yhteyteen nettikahvilan, jossa Tule luistellen, kävellen, tai esim. potkurilla, tuo sään kestävä kipaikkojen pienoistapahtumat nostavat esiin vaihtoehtoisia tapoja MEDIATunnelissa (MEDIATunneli, Tampere) on mahdollista tutustua Kiinan ihmisoikeustilanteeseen, keskustel- instrumenttisi mukanasi, lämmintä juotavaa tai vaikka makkaraa keskustan käyttöön. MEDIATunneliin suunniteltu videoteos käsittelee kaupunkitilaa la sananvapaudesta niin Kiinassa kuin Suomessakin, allekirjoittaa paistettavaksi. Tapahtumaan osallistuvat Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo, vaihtoehtoisten kulttuuritoimijoiden näkökulmasta. Osittain do- vetoomuksia toisinajattelijoiden vapauttamiseksi, kehitellä uusia Tampereen vihreät nuoret, Ruokaa ei aseita Tampere, Tre Squat sekä kumentaarinen teos sisältää mm. animaation Näsijärvenranta 34:n vaikuttamisen tapoja ja saada näppituntumaa kiinalaiseen versioon 2008 joukko riippumattomia tamperelaisia taiteilijoita, opiskelijoita ja ak- vallatulla talolla toteutetusta sarjakuvatyöpajasta ja Vadelma ry:n Linuxista. Netizen Café:ssa järjestetään myös pienimuotoisia keskus- tivisteja. taidetyötiloissa sekä Helsingin Rajasaaren vallatussa talossa kuvattua teluja, videonäytöksiä ja muuta ohjelmaa. 21.12. Peijaiset II (Vastavirta-klubi, Tampere) 1. - 3.8. Vadelma ry:n ja Hirvitalon videoteos ”Etsä voi olla vapaa” materiaalia. Kaupunkien visuaalisen tilan ajautumista mainosyhti- Netizen Café Tampere – Guangzhou pyrkii tarjoamaan tilan, joka Hirvi Explosion, Rilen, Ho Chi Minh City, Black Motor & Mikael Faces-etnofestivaaleilla öiden haltuun kyseenalaistanut sisältö katsottiin olevan ristiriidassa kannustaa ja mahdollistaa pohtimaan Tampereen ja Guangzhoun Szafirowski 17. – 18.6. Pispalan puutarhapäivät II (Kurpitsatalo, Tampere) tilan omistajan toimintaidean kanssa. ystävyyskaupunkiuden eettistä ja kulttuuriulottuvuutta. Se on myös 17.12. Tontut lahjatalouden puolesta –kampanja (Galleria 3h+k, Pori) Villivihannesten hapatuskurssi. Ossi Kakon vetämällä kurssilla Frenckellin alikulkutunneliin (MEDIATunneli) kaavailtua Hirvi- keskustelunavaus uudelle ja tuoreelle ruohonjuuritason ystävyystoi- Hirvitalon Tontut lahjatalouden puolesta! –performanssiryhmä tutustumme käytännönläheisesti Pispalassa kasvavien luonnonva- talon ja helsinkiläisen Vadelma ry:n yhteistaideteosta ei kuitenkaan minnalle tamperelaisen ja guanzhoulaisen nettiväen välillä. vieraili Porin juhlaviikoilla Galleria 3h+k:ssa. Porin juhlaviikot jär- raisten kasvien hapattamiseen, joka on eräs vanhimmista ihmisen voitu esittää. MEDIATunnelin sisällöstä huolehtiva Mainostoimisto 10.5. Fahrenheit neljäsataajotain – muistinvaraisen kirjallisuuden jesti Porin NYTE ry. käyttämistä säilöntämenetelmistä. Kurssilla hapatamme ympäristös- Roihu ilmoitti, ettei voi valitettavasti näyttää heille toimitettua mate-

316 317 riaalia suunnitellussa tilassa, koska se ei sovi tilan omistavan Tampe- 2006 LÄHTEET (Saatavilla: http://annelivia.wordpress.com/2012/09/18/piipahda- reen pysäköintitalo Oy:n imagoon. pispalaan-visit-pispala) Teoksen poistaminen nostatti huomattavaa julkista keskustelua 22.9. Autoton päivä ANONYYMI TEKIJÄ: Pispala (Saatavilla: http://fi.wikipedia.org/ Hurme, Taru & Kalliokoski, Mikko: Pispalan suuri muu- ja vastalauseiden myrskyn muun muassa Aamulehdessä ja Voimassa. 6.8. Pispala’s Folk Kitchen - Hirvikadun kesäkeittiö Tahmelan rannassa wiki/pispala) tos. Pispalan rakennuskannan perusparantamisen ja uudisrakentami- Etsä voi olla vapaa–videoteos esitettiin myöhemmin Työväenmuseo 30.7. Kukkaisvallankumous Kukkaisviikoilla anonyymi tekijä: Talo, tila ja paikka (Saatavilla: http:// sen seurantatutkimus (1987), Tampereen teknillinen korkeakoulu Werstaassa, Kahvila Hertassa, Squat Rajatilassa, Faces-etnofestivaa- 6.7. Pispala-Pirkkala –uintiretki Pyhäjärven saarien kautta fi.theanarchistlibrary.org/library/tuntematon-talo-tila-ja-paikka) JAKONEN, MIKKO: Spektaakkelin yhteiskunta re-fero (Saatavilla: leilla Lens Politica-sarjassa sekä M2HZ-yhteisötelevisiossa. 4.7. Tampere –kaupunkikävely Boulter, Sebastian: Matka Užupiksen tasavaltaan. Hirvitalon http://megafoni.kulma.net/index.php?art=340&artp=0) 29.4. Sarjakuvatyöpaja (Squat Alatalo, Tampere) 27. – 28.5. Naulantaivutus, yhteisötaidetapahtuman avajaiset työntekijän raportti (2008), Pispalalainen 2/2008 Jutikkala, Eino: Tampereen historia III - Vuodesta 1905 vuoteen Sarjakuvatyöpaja, jossa tehdään näkyväksi talonvaltauksen arkea Lauantaina 27.5. Naamiokulkue Taidelehdosta Pyykkipuiston, DEBORD, GUY: Spektaakkelin yhteiskunta (2005), Summa 1945 (1979), Tampereen kaupunki lyhyiden tarinoiden avulla ja mietitään mitä autonominen tila tar- Pispalan harjun, Kujakollin ja Pispalan nykytaiteen keskuksen kautta Deleuze, GILLES: Nietzsche ja filosofia (2006), Summa Järventie, Timo; Mäkelä, Kalle; Vesterbacka, Mar- koittaa henkilökohtaisella tasolla. takaisin Taidelehtoon, jossa mm. Loviatar, Aini & Juhani ja Flam- Friman, Lyyli: Lähteitten Tahmela ämmänlänkineen ja vesikelk- ko; Hostikka, Taina; Kuusimäki, Tuija; Laamanen, 10. - 25.3. Rasismin vastaisen viikon ikkunanäyttely (Tampereen kau- ma. Sunnuntaina Taidelehdossa performansseja Juhana Moisander & koineen. Kirjassa Ainutlaatuinen Pispala. Muistelmia ja kuvauksia Aino; Väyrynen, Marjo (toim.): Kahdeksantoista metriä pungin virastotalo) Hanneriina Moisseinen, Anna-Muori & Johanna Rossi, kansankeit- Pispalasta ja sen asukkaista (1973), Pispalan Moreeni (2006), Pesämuna tiötä ja musisointia, Sebastian Boulter yms. Grönlund, Eeva-Liisa. Haastattelu 12.10.2012, haastattelijana Karuvuori, Maria: Kulttuuria & kaikki mausteet (2011), Voima 2007 Mikko Nurmi. (Grönlund, haastattelu, 12.10.2012) 1/2011 2005 Grönlund, Eeva-Liisa. Haastattelu 28.11.2013, haastattelija- Koivisto, Tuomo: Rantakylässä asui aikaansaavaa ja aktiivista 26. - 27.5. Naulantaivutus na Mikko Nurmi, Karoliina Heikkinen, Stina Riikonen. (Grönlund, väkeä (2009), Pispalalainen 2/2009 Pispalan nykytaiteen keskus ja PET-työryhmä toteuttavat Naa- Naulantaivutus haastattelu, 28.11.2013) Koivisto, Tuomo: Tahmelassa lämpöisempääkin aina kuin miokulkueen ja Naulantaivutus-yhteisötaidetapahtuman Pispalan Harjula, Kristiina: Unelma Pispalasta (1992), Pispalan asukas- muualla (2010), Pispalalainen 1/2010 karnevaaleilla. Jo kolmatta vuottaan karnevaalien yhteydessä järjes- yhdistys Korkki, Jari & Niemelä, Jari: Melkoinen kaupunki nääs - Rah- tettävä surrealistinen yhteisötaidetapahtuma Naulantaivutus on kak- Helenius, Kyllikki: Pispala – Tampereen pääkaupunki (2001), vaanomainen tutkimusmatka Tampereen, maailman ainoan paikan sipäiväinen ilmaistapahtuma. Tampere-Seura historiaan (1989), Tampere-Seura Se alkaa lauantaina 26.5. klo 15 karnevaalihenkisellä Naamiokul- Hinnerichsen, Miia: Rakennetun ympäristön kohdeinventointi Koskiaho, Briitta: Pispala eilen, tänään ja huomenna. Teokses- kueella, joka lähtee liikkeelle Tahmelan rannan Taidelehdosta, läheltä Hirvikatu 10, 2012/0013 (2012), Pirkanmaan maakuntamuseo sa Tampereen historiallisen seuran julkaisuja VIII (1984), Tampereen Kurpitsataloa. Kulkue kulkee ylös Pispalan harjulle ja sieltä takaisin Hinnerichsen, Miia: Pispalan – Tahmelan alueen rakennetun historiallinen seura alas Pub Kujakollin kautta karnevaalinäytelmän esityspaikalle klo 16 kulttuuriympäristön inventointi 2008, 2009 ja 2012, Loppuraportti Kurpitsaliike ry, www-sivut (Saatavilla: http://www.pispala.fi/ ja lopulta takaisin Taidelehtoon. Tämän vuoden naamiokulkueeseen 2013, osa 1 (2013), Pirkanmaan maakuntamuseo (Saatavilla: http:// kurpitsa/index.php) tuovat näyttävyyttä Flamman jättikokoinen lohikäärme ja PET-työ- www.tampere.fi/material/attachments/p/6FHLcvABw/pispalalop- Lindstedt, Kerttu: Huonomaineisesta Pispalasta pop-kaupun- ryhmäläisten jättiläishauki. On siis luvassa todellinen titaanien tais- puraportti1.pdf) ginosaksi. Kirjassa Ainutlaatuinen Pispala. Muistelmia ja kuvauksia telu. Taidelehdossa juhlat alkavat n. klo. 18.00. Luvassa on Habi Bay- Hinnerichsen, Miia: Pispalan – Tahmelan alueen rakennetun Pispalasta ja sen asukkaista (1973), Pispalan Moreeni fish performanssi, musiikkiesityksiä, soittoa ja laulua. Pue siis yllesi kulttuuriympäristön inventointi 2008, 2009 ja 2012, Loppuraportti Lipiäinen, Mikko: Hirvitalo maailmalla, maailma Hirvitalolla paras naamiosi, ota soittimesi ja vetreydy! 2013, osa 2 (2013), Pirkanmaan maakuntamuseo (Saatavilla: http:// (2011), Pispalalainen 1/2011 Sunnuntaina 27.5 Naulantaivutus juhla jatkuu klo. 12.00 eteen- www.tampere.fi/material/attachments/p/6FHLk48I8/pispalaloppu- Lipiäinen, Mikko: Kuinka maalata taidetalo? (2013), Esitys päin musiikilla ja performansseilla. Esiintyjinä mm. Hanneriina raportti2.pdf) 3/2013 Mosseinen ja Tango-orkesteri Kipeimmät Hetket sekä Satin & Co- Hortamo, Toini: Pispalan kiehtovaa omalaatuisuutta. Kirjassa Lipiäinen, Mikko: Verkostoitumista, rihmastoitumista, juurtu- hen. Tarjolla on myös ruokaa ja juomaa. Ainutlaatuinen Pispala. Muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen mista (2007), Pispalalainen 2/2007 10. - 11.8. Asema tapetilla –monitaidetapahtuma (Akaa) asukkaista (1973), Pispalan Moreeni Murtamo, Urho & Murtamo, Linda (ent. Davidsson): 16. - 23.9. Turun taideslummi (Turku) Huittinen, Piia Anneli: Piipahda Pispalaan – Visit Pispala Rajaportin seudun taloja ja elämää vuosisadan vaihteessa. Kirjassa 9.11. Pelon vastainen päivä (Pispalan Paviljonki)

318 319 Ainutlaatuinen Pispala. Muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen tointi 2002 (2002), Pirkanmaan maakuntamuseo asukkaista (1973), Pispalan Moreeni Riekkola, Juhani & Helenius, Kyllikki: Pispala (1976), Niemelä, Jari: Meinattiin tehrä – näitäki on Tampereelle ehrotettu Pispalan Moreeni (2012), Tampere-Seura Rättilä, Tiina: Kansalaisperformanssi (2008) (Saatavilla: http:// Niemelä, Jari: Tamperelaisen Tiedon Portaat – Tampereen asiat kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/kansalaisperformanssi) aasta yyhyn (2008), Tampere-Seura Seppälä, Janne: Katseen voima (2001), Vastapaino Niemi, Jussi: Huikeaa menoa sokkotreffeillä (2012), Aamulehti Salo, Kirsti & Patjas, Sakari: Pispalan 20. vuosisata. Vuodet 23.8.2012 1900-1999 (1999), Pispalan Moreeni Niskavaara, Veikko: Yhteisötaloille tuki kaupungilta: Rajapor- Sepponen, Hannu T.: Amo johti puhetta alussa (2005), Pispala- tin sauna, A-kilta ja Kurpitsatalo poistettiin myyntilistalta (2009), lainen 1/2005 Pispalalainen 2/2009 Sepponen, Hannu T.: Rakennussuojelun pioneeri ja patriarkka Nätkin, Riitta: Pispalan perusparannus ja sosiaalinen murros (2005), Pispalalainen 1/2005 1970- ja 80-luvuilla (Saatavilla: http://www.pispala.fi/historia/70- Sjöblom, Mårten: Keskustelu Pispalan kaavoituksesta (2010), luku/sosiaalinen.html) Pispalalainen 2/2010 Ojanen, Reijo; Laakso, Arvi; Kallio, Seppo: Vanha Tam- Sounela, Osmo: Pispala 70-luvun puolivälissä (Saatavilla: http:// pere I 1900-luvulle tultaessa (1985), Tampere-Seura www.pispala.fi/historia/70-luku/luku.html) Palomaa, Antti: Pispalassa iloitaan Vuoden kaupunginosan SUOMEN KOTISEUTULIITTO: Pispala on Vuoden kaupunginosa tittelistä (2014), Yle uutiset 8.8.2014 (Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/ (Saatavilla: http://www.kotiseutuliitto.fi/pispala-vuoden-kaupungin- pispalassa_iloitaan_vuoden_kaupunginosan_tittelista/7400977) osa) Peltomaa, Annikki: Pispalan tukkitiet. Kirjassa Ainutlaatuinen Suursara, Kaarlo: Hyhkyn-Pispalan varhaisinta historiaa. Pispala. Muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen asukkaista (1973), Kirjassa Ainutlaatuinen Pispala. Muistelmia ja kuvauksia Pispalasta Pispalan Moreeni ja sen asukkaista (1973), Pispalan Moreeni Pirkanmaan maakuntamuseo: PISPALA I - Asemakaa- Takatalo, Teemu: Pispalan kylätaiteilija houkuttelee taiteen te- voituksen I-vaiheessa kaavoitettavien alueiden rakennetun kulttuuri- koon (2005), Pispalalainen 1/2005 ympäristön inventointi 2008 - Täydentävä liiteaineisto 2012 (2012), Talvitie, Valpuri: Talo elävälle kulttuurille (2006), Pispalalai- Pirkanmaan maakuntamuseo (Saatavilla: http://www.tampere.fi/ma- nen 2/2006 terial/attachments/p/6FHMOJsVI/pispalaarvotliitetaulukko1.pdf) TAMPEREEN KAUPUNKI, Yhdyskuntalautakunta Pirkanmaan maakuntamuseo: PISPALA II - Asemakaa- (YLA). Pöytäkirja 15.3.2011 voituksen II-vaiheessa kaavoitettavien alueiden rakennetun kulttuuri- TAMPEREEN KAUPUNKI, Yhdyskuntalautakunta ympäristön inventointi 2009 - Täydentävä liiteaineisto 2012 (2012), (YLA). Pöytäkirja 10.9.2013 ja liitteet Pirkanmaan maakuntamuseo (Saatavilla: http://www.tampere.fi/ma- Uusimäki, Jaana. Haastattelu 2.12.2013, haastattelijana Mikko terial/attachments/p/6FHMXpIjE/pispalaarvotliitetaulukko2.pdf) Nurmi. (Uusimäki, haastattelu, 2.12.2013) Pirkanmaan maakuntamuseo: PISPALA III – Ala-Pispa- Villanen, Jiipee: Tahmelan muistoja (2006), Pispalalainen la, Ylä-Pispala ja Tahmela – Asemakaavoituksen III-vaiheessa kaa- 1/2006 voitettavien alueiden rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2012 – Täydentävä liiteaineisto 2013 (2013), Pirkanmaan maakuntamuseo (Saatavilla: http://www.tampere.fi/material/attachments/ p/6FHMgGSzc/pispalaarvotliitetaulukko3.pdf) Pirkanmaan maakuntamuseo: Pispalan rakennusinven-

320