Enacting Community Economies Within a Welfare State Enacting Community Economies Within a Welfare State

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Enacting Community Economies Within a Welfare State Enacting Community Economies Within a Welfare State 3 – Diverse work practices Enacting Community Economies Within a Welfare State Welfare a Within Community Economies Enacting Enacting Community Economies Within a Welfare State Teppo Eskelinen, Tuuli Hirvilammi & Juhana Venäläinen (eds.) i Enacting Community Economies Within a Welfare State ii Published by Mayfly Books. Available in paperback and free online at www.mayflybooks.org in 2020. © Teppo Eskelinen, Tuuli Hirvilammi & Juhana Venäläinen (eds.) 2020 Layout by Mihkali Pennanen (based on earlier MayFly book layouts by Kaajal Modi). Cover photo by Maia C from Rebecca Louise Law's Community exhibition (Toledo Museum of Art). Photo's license: Attribution-NonCommercial- NoDerivs 2.0 Generic (CC BY-NC-ND 2.0) isbn 978-1-906948-51-1 (Print) isbn 978-1-906948-52-8 (pdf) isbn 978-1-906948-53-5 (ebook) This work is licensed under the Creative Commons Attribution-Non commercial-No Derivatives 4.0 International (CC BY-NC-ND 4.0). To view a copy of this license, visit http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 Enacting Community Economies Within a Welfare State Teppo Eskelinen, Tuuli Hirvilammi & Juhana Venäläinen (eds.) Contents Authors �������������������������������������������������������������������������������������vi Acknowledgements ....................................................................xi 1. Introduction: Community economies and social transformation with, within and beyond the welfare state........... 1 Teppo Eskelinen, Tuuli Hirvilammi & Juhana Venäläinen 2. The conception of value in community economies ................ 23 Teppo Eskelinen 3. Diverse work practices and the role of welfare institutions .....47 Tuuli Hirvilammi & Maria Joutsenvirta 4. Building upon, extending beyond: Small-scale food production within a Nordic welfare state .................................................... 71 Pieta Hyvärinen 5. Commoning surplus food in Finland – actors and tensions ... 95 Anna-Maria Isola and Janne Laiho 6. Self-organised online ridesharing as a ‘transport commons’ �� 117 Juhana Venäläinen 7. Epilogue: On the possibilities to learn from the Global South .................143 Laura Kumpuniemi & Sanna Ryynänen Bibliography ............................................................................152 vi Authors Teppo Eskelinen is a senior lecturer at the Department of social sciences and philosophy, University of Jyväskylä. Having obtained his PhD in philosophy (2009), he moved to teach social and public policy and subsequently development studies. His multidisciplinary research covers a variety of themes, chiefly related to the normative and political aspects of the economy: global justice and extreme poverty, economy/ics as power, alternatives to growth/capitalism, and heterodox economics. He has also published on themes such as development policy, radical democracy and the possibility of utopias. In general, Eskelinen hopes his academic work to retain the transformative spirit of the global justice/solidarity movements which originally drew him into having an interest in societal matters. Tuuli Hirvilammi is a postdoctoral researcher who currently works at the Faculty of Social Sciences at Tampere University, Finland. Her academic background is in social policy but her long term aim has been to integrate sustainability concerns into social policy as well as into wellbeing research. She believes that multidisciplinary research and learning from alternatives is a key answer to radically transform our current societies. Her research interests include sustainable wellbeing, eco-welfare state, ecosocial policies, degrowth and ecological economics which is seen in her publications she has co-authored both for the Finnish and international readers. Besides the academic research she is a degrowth and timebank activist, even though lately she has been more occupied as a local politician in her hometown. Juhana Venäläinen is an assistant professor in cultural studies at the University of Eastern Finland, Joensuu. His research revolves around fractures and new formations of work and the economy. In and after his doctoral thesis (2015), he has strived to explore how vii the notion of “the commons” could recalibrate understanding of the value-creating processes in contemporary capitalism, with case studies ranging from silence tourism to the affective economies of googling. Venäläinen has edited volumes and special issues e.g. about employment precarity, the experience economy and financial cultures. Lately, he has focused on the paradoxes of “sharing” and “gig” economy. Pieta Hyvärinen is a doctoral researcher in gender studies at Tampere University, with an academic background also in environmental politics. Their research concentrate on small-scale food production from the perspective of feminist postcapitalist economics and interspecies relations. In their doctoral thesis in the making, they develop a concept of multispecies livelihoods to elaborate the interdependencies and contradictories in everyday food production practices. So far they have authored journal articles on communal agriculture and urban beekeeping, co- authored book chapters on translating and teaching diverse and community economies, as well as co-edited a special issue on naturecultures in feminist studies. Along with research and writing, small-scale food production also plays a minor role in their everyday life as a hands-on practice. Anna-Maria Isola is a Research Manager at The Finnish Institute for Health and Welfare. Her research has covered the politics of breastfeeding, experiences of poverty and experienced inclusion, and population-political rhetorics – on which topic she obtained her PhD in 2013. She leads a research group that has developed and validated the Experienced Social Inclusion Scale (ESIS) -indicator. Anna-Maria’s thinking is that the welfare state continuously needs to renew itself; however the renewal can only happen sustainably when economic systems change as well. Change processes are global, but solutions are first found locally. “Think globally, act locally” describes her thinking well. viii Maria Joutsenvirta is a Senior Research Fellow affiliated with the Sustainability-in-Business (SUB) program at Aalto University School of Business (https://people.aalto.fi/maria.joutsenvirta). She is interested in finding answers to how economy can be harnessed to serve ecological and social wellbeing through, for example, practice of commons, new ’monies’ and systemic co- design. She has used post-growth and heterodox economics lenses to detach wellbeing and societal structures from the extractive, growth-dependent economy. Maria believes that a sustainable future demands a shift in the way people and organizations relate to one another and with the Earth. Her academic and practical work aims to foster deeper and more meaningful relationships between people, with nature and with our own inner worlds. Laura Kumpuniemi is a doctoral researcher at the University of Eastern Finland. At the moment, she is working on her PhD thesis about political and democratising aspects of solidarity economy in Bolivia. In her research she is interested in exploring the possibilities of post-capitalist politics, post-development practices, and local and global networks of reciprocal solidarity. In Finland, she is active in an organic food cooperative and in the network and communication group called commons.fi. Laura is also passionate about fostering global networks of solidarity in practice and in her activism she has worked especially with Latin American countries and Western Sahara. Janne Laiho is a film-maker and marketeer. He is especially interested in the application of art (particularly film) for communicating societal change and issues. With degrees in economics (MBA) and art (M.A.), he has been able to examine market economy dynamics through art. The Family Federation of Finland, The Finnish Youth Research Society, and The Finnish Institute of Occupational Health have commissioned Janne to produce documentary films on societal topics. These films have ix been parts of larger, academic research initiatives; the role of these films in the research initiatives has been both to uncover new information as well as to communicate dynamics that are hard to communicate by other means. Sanna Ryynänen is a senior lecturer at the Department of Social Sciences, University of Eastern Finland. Her academic background is in sociology, and her PhD she obtained in educational sciences, specialising in social pedagogy (2011). Her research topics range from social inequalities, processes of marginalisation and excluding bordering practices to belonging and citizen participation, as well as to social and political theatre as an invitation to political discussion and dialogue. In her research, she often experiments with creative and participatory research methods, and believes in the transformative potential of academic work and research. Her interest in solidarity economy comes with her long history in Brazil, and her research in this field focuses on the pedagogical dimensions of solidarity economy and solidarity economy incubators as pedagogical and political actors. x xi Acknowledgements s becomes hopefully evident to the reader, this book is not A so much a collection of individually authored articles, but first and foremost an outcome of a collective effort. This effort was not a brief one but involved a seemingly endless sequence of meetings filled with ideas, discussion and collective inspiration. Therefore, it is necessary to mention a
Recommended publications
  • Pyynikki Circuit
    Pyynikki Circuit Pyynikki is a district and a nature reserve in Tampere, Finland. It is located in the Pyynikinharju ridge, between the city center and the western district of Pispala. Pyynikinharju is the highest esker in the world, rising 85 meters above the level of lake Pyhäjärvi.Tampere Circuit was a motorsport race track which ran on public streets of Pyynikki. Pyynikki is a district and a nature reserve in Tampere, Finland. It is located in the Pyynikinharju ridge, between the city center and the western district of Pispala. Tampere Circuit was a motorsport race track located in Tampere, Finland. The route was used for an annual motorcycle race called Pyynikinajo in 1932-1939 and 1946-1971. In 1962 and 1963, the circuit hosted the Finnish motorcycle Grand Prix, a round of the Grand Prix motorcycle racing world championship. The track ran on public streets of the Pyynikki district. The event was banned after 1971 due to general safety concerns. street circuit in Tampere, Finland. Pyynikki Circuit (Q2120091). From Wikidata. Jump to navigation Jump to search. street circuit in Tampere, Finland. Tampere Circuit. edit. Language. Pyynikki. New York has Central Park, but how many cities can boast about having a central forest? One of the Tampere city centre neighbourhoods, Pyynikki, is home to a gorgeous pine tree forest on top of a ridge. In the forest there is an illuminated jogging trail that becomes a skiing trail in the winter, and the view from the high cliffs will take your breath away. Het Pyynikki Circuit is een voormalig stratencircuit in de Finse stad Tampere.
    [Show full text]
  • Useful Info Explore the History Pop By
    Naistenlahden voimalaitos 7 EXPLORE THE HISTORY Satamatoimisto 6 6 37 5 Visit the Finlayson and Tampella areas to witness the new life Myllysaari Kekkosenkatu 2 4 Rauhaniementie of the industrial heritage sites. Admire the national landscape, den Parantolankatu kanlah katu 11 Näsijärvi Sou2 15 historical red brick buildings and roaring rapids. Operational in- Pursikatu 19 Kekkosentie ARMONKALLIOHelenankatu dustrial areas and hydroelectric plants coexist in harmony with 95,2 5 19 esplanadi 5 13 Särkänniemi Tampellan 21 4 Soukkapuisto 11 restaurants, movie theatre, cafés, and stores that nowadays 2 16 2 9 7 1 Kaivokatu Tunturikatu 1 8 Helenankuja 5 inhabit some of the former industrial buildings. Walk down by 2 Tammelan puistokatu Tammelan 25 8 6 3 1 7 the rapids towards Kehräsaari where you fi nd the idyllic old 5 6 2 7 3 4 Pohjoinen 4 2 Siltakatu Naistenlahdenkatu Haarakatu 2 Kaarikatu 11 Pohjankulma 6 Moisionkatu factory milieu, which is worth visiting. It is a home to design Välimaankatu6 katu 5 Välimaanpolku Huvipuisto 8 8 2 5 2 5 13 5 3 tu and artisan boutiques, restaurants and an independent Yrjön äka 5 31 TOURIST MAP 8 6 7 25 Kauppi Pajasaari Törngrenin Ihanakatu13 15 17 Pohjolankatu movie theatre Niagara. An es- Sara Hildènin taidemuseo Lepp ratapihankatu 9-11 aukio Rohdin kuja 2-4 VISITTAMPERE.FI Näsinneula 32 30 33 sential part of the city’s history, Kaivokatu 22 10 15 7 Pohjolankatu 18-20 10 13 11 Verstaankatu 11 2 9 10 12 esplanadi 28 5 29 58 Kihlmaninraitti 9 3 and some of the architectural Tel: +358 3 5656 6800 28 Siltakatu 4 sandranenonen 17 6 Akvaario-Planetaario TAMPELLA 7 10 1 pearls of Tampere, are Finlayson Osmonkatu Osmonraitti 9 14 visittampere@visittampere.fi Keernakatu 7 2 2 3 24 Palace, Näsilinna and Tampere Osmonpuisto 17 Runoilijan Tampellan Pajakatu 9 1 Pellavan- 14 Annikinkatu Cathedral.
    [Show full text]
  • RANTATIE 43, 33250 TAMPERE Visualisointikuvassa Taiteilijan Näkemys Erinan Julkisivusta JÄRVEN RAUHA KOTONA KAUPUN- GISSA
    ASUNTO OY TAMPEREEN PISPARANNAN ERINA RANTATIE 43, 33250 TAMPERE Visualisointikuvassa taiteilijan näkemys Erinan julkisivusta JÄRVEN RAUHA KOTONA KAUPUN- GISSA Vedellä on aina ollut erityislaatuinen merkitys suo- malaisille. Sen lisäksi että saamme nauttia maailman puhtaimmasta vedestä, se tarjoaa meille ympärivuo- tisen virkistäytymisen muun muassa uinnin, veneilyn 4 tai kalastamisen muodossa. Maisema on kuin postikortista. Järvimaisemaa par- vekkeeltaan ihastellessa saattaa jopa unohtaa, että asuu kaupungissa. Kaupunkiasuminen ei tarkoita, että omista ehdoistaan tulee luopua. Santalahti yhdistää unelman urbaanista asumisesta järvimaise- masta tinkimättä. Santalahdesta muodostui aikanaan keskeinen teol- lisuusalue sijaintinsa ansiosta Näsijärven rannalla, Tampereen keskustan kainalossa. Tulitikkujen, pa- perin ja pahvin valmistus kukoisti ja alueen yritykset olivat suuri paikallinen työllistäjä. Santalahden vanhat tukkilaiturit ovat sittemmin kadonneet ja teollisuus alueella lakannut. Tilalle on syntynyt hiekkaranta, venesatama ja suuri virkistäy- tymiselle pyhitetty puisto. Teollisuusalue muuttuu asteittain uudeksi ja monimuotoiseksi kaupungi- nosaksi upeilla järvinäkymillä ja virkistysmahdolli- suuksilla, aivan keskustan äärelle. Elämä on onnellisinta kauniin Näsijärven rannalla, kaupungin keskellä. Visualisointikuvassa taiteilijan näkemys asunnosta A13. ASUNTO OY TAMPEREEN PISPARANNAN ERINA ASUNTO OY TAMPEREEN PISPARANNAN ERINA TAMPEREEN OMINTAKEISIN KAUPUNGIN- OSA Tampereen Santalahti herää uuteen elämään, kun vanha teollisuusalue
    [Show full text]
  • § 156, KHLIJA 8.12.2015 13:00 Kokouksen Laillisuuden Ja Päätösvaltaisuuden Toteaminen
    § 156, KHLIJA 8.12.2015 13:00 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Khlija 8.12.2015 Päätösehdotus. Puheenjohtaja: Liiketoimintajaosto päättää todeta kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. § 157, KHLIJA 8.12.2015 13:00 Pöytäkirjantarkastajat Khlija 8.12.2015 Pöytäkirja tarkastetaan viimeistään keskiviikkona 9.12.2015. Päätösehdotus. Puheenjohtaja: Liiketoimintajaosto päättää, että tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan jäsenet Harri Airak- sinen ja Anneli Kivistö (varalle Petri Siuro). § 158, KHLIJA 8.12.2015 13:00 TRE: 7534/2015 Kiinteistöomaisuuden myynnin periaatteet ja myyntikohteet Lisätietoja valmistelusta: kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen, puh. 040 801 2665, toimitusjohtaja Virpi Ekholm, puh. 0400 205 044 ja ra- hoitusjohtaja Arto Vuojolainen, puh 050 345 1397, [email protected] Khlija 8.12.2015 Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen: ”Tampereen kaupunki on aika ajoin tarkistellut omaisuuden myynnin mah- dollisuuksia osana kaupungin pääomien järkevää käyttöä ja tulevien inves- tointien rahoitusta. Edellinen laajempi omaisuuden myynnin tilannekatsaus ja periaatepäätös on tehty kaupunginhallituksen suunnittelujaoston ko- kouksissa 30.11.2009 § 99 ja 15.12.2009 § 108. Päätöksissä linjattiin eri- tyisesti kiinteistöomaisuuden myynnin periaatteista. Tämän jälkeen aihetta on seurattu vuosittain kaupunginhallituksen suunnit- telujaoston ja edelleen liiketoimintajaoston kokouksissa sekä sivuttu eri yh- teyksissä päätöksentekoelimissä ja johtoryhmien kokouksissa. Omaisuu- den myynnin periaatteiksi
    [Show full text]
  • Susaninguide Открылась В 1906 Году И До Сегодняшнего Дня Сохраняет Свой Вообще Не Захотят Оттуда Уходить
    2 Район Finlayson 8. 9 10. Общественные сауны коллекции с целью поддержать существование и развитие фин- ской культуры и искусства. Во дворце Pyynikinlinna вы увидите Автор проекта: Антон Данилов, выпускающий редактор: Мария Территорию бывшей фабрики Finlayson можно по праву назвать Тампере — это официальная столица саун не только Финляндии, как постоянные, так и временные выставки и произведения Киннунен, иллюстрации карты: Любовь Дронова, старым городом Тампере. Сегодня это один из крупных деловых, но и во всем мире! Поэтому посетить общественную сауну — это искусства. Также там проводятся экскурсии на русском языке. вёрстка: Валерий Бабур, леттеринг и айдентика: Саша Уткин. развлекательных, культурных и ресторанных центров. Летом там дело чести гостя города (общественных саун в Тампере насчиты- Mariankatu, 40 Локальные герои: София Тиккакоски (студентка Университета проходит бесплатный фестиваль Finlayson Art Area, в котором вается 35). Kaupinoja — самая новая из «старой гвардии» обще- Ср 12:00–18:00 / сб–вс 12:00–16:00 / летом также чт 12:00–16:00 Тампере), Ольга Явич (Visit Tampere), Эмми Нуоргам (журналист принимают участие финские и иностранные художники. Также ственных саун, находящихся на берегу озера Näsijärvi. Испытайте YLE Kioski, блогер @emminuorgam), Эмилия Кииалайнен (дизай- там расположено много музеев, кафе и ресторанов, кинотеатр непередаваемое ощущение — выйдя из сауны, прыгнуть 15 Музей муми-троллей нер, директор DesignOnTampere), Вилле Виркки (Dream Hostel Plevna и галерея Himmelblau. Кстати, Finlayson — это старейший в прохладную воду! В Bikini Bar по соседству можно взять напро- & Hotel, Tullin Sauna), Мария Киннунен (выпускающий редактор). знаменитый финский текстильный бренд. Фабричный магазин кат SUP-борд. Сауна Rauhaniemi тоже расположилась на берегу Единственный в мире музей муми-троллей открылся летом Finlayson тоже находится в этом районе (адрес: Kuninkaankatu 3), Näsijärvi, чуть ближе к центру города.
    [Show full text]
  • Pispala Visio © 2008 Rakennusoikeus -Ryhmä
    ”Tasavertaisuus, Oikeudenmukaisuus, Laillisuus” Pispala Visio © 2008 Rakennusoikeus -ryhmä Pispalan asemakaavan muutosta pohjustavan Rakennusoikeus- työryhmän julkaisu 2008: PISPALA VISIO Näsijärveltä Ilmasta Pyhäjärveltä Julkaisun kokoajat: Antti Ivanoff, Aarne Raevaara, Mårten Sjöblom, Juho Kuusinen Valokuvat: Antti Ivanoff, Juho Kuusinen, Aarne Raevaara Ilmakuvat: Lentokuva Vallas 2008, http://suomi.ilmasta.fi Kustantaja: Tampere Pispala - Rakennusoikeus –ryhmä ISBN 978-952-67061-1-5 Versio 1.0 1 Pispala Visio © 2008 Rakennusoikeus -ryhmä SISÄLLYS 1 PISPALA VISIO ........................................................................................................................4 2 PISPALALAINEN RAKENTAMISKULTTUURI ................................................................5 2.1 PISPALAA RAKENNETAAN VIELÄ ...........................................................................................5 2.2 KEINOJA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMISEEN ......................................6 2.3 JULKISIVUMUUTOKSILLA ON MAHDOLLISUUS KEHITTÄÄ SEKÄ ASUMISMUKAVUUTTA ETTÄ PISPALAN ILMETTÄ ...........................................................................................................................8 2.4 RAKENNUSTEN LAAJENTAMINEN ON OSA PISPALAN KULTTUURIHISTORIALLISTA ERITYISPIIRRETTÄ ...........................................................................................................................11 2.5 UUDISRAKENTAMINEN SOPII PISPALAAN , MYÖS VANHAT RAKENNUKSET OVAT AIKANAAN OLLEET UUSIA .................................................................................................................................13
    [Show full text]
  • Program ICR Conference 2017
    ICOM – International Committee for Regional Museums Conference in Helsinki – Hämeenlinna – Tampere 27th August – 1st September 2017 TOGETHER Regional Museums engaging with the new realities Program Monday 28 August 8:00 Registration starts at Helsinki City Museum, Aleksanterinkatu 16 Venue: Helsinki City Hall, Auditorium, Katariinankatu 2 B, Helsinki 9:00 Opening Nasima Rasmyar, Deputy Mayor, Helsinki City Culture and Leisure Division Eero Ehanti, President of ICOM Finland Irena Žmuc, President of ICR 9:30 1. Keynote Speaker: Kimmo Levä: A Museum is a Service. New professional practices – customer orientation and networking. 10:00 Session 1 Collections and collection policies Moderator: Sue Hanna Havatzelet Yahel: Shibli: Establishing a Bedouin Regional Heritage Center in the Galilee. Andrej Chilikin: Peasant uprising in the Tambov region (1920-1922). Jaana Kataja: How can Museums Preserve Collections Together? Kenji Saotome: Peace Memorial Museums in Japan Engaging with the New Reality. 11:00 Coffee 11:15 Session 2 Collections and collection policies Moderator: Tuulia Tuomi Irena Žmuc and Barbara Savenc: New Reality – New Collection? Blanca Gonzalez: From one century to another. Four museums in Merida. 11:45 Kenji Saotome: Presentation of ICOM General in Kyoto 2019 12:15 Discussion 12:30 Tiina Merisalo: The New Helsinki City Museum – The Museum of the Year in Finland 2017 12:45 Lunch 13:45 Helsinki City Museum guided tour 15:00 Session 3 Topographies of Fear, Hope and Anger Moderator: Jane Legget 15:00 2. Keynote Speaker: Jette Sandahl: Topographies of Fear, Hope and Anger 15:45 Round Table Workshop The ICOM Committee of Museum Definition, Prospects and Potentials is running a series of round-tables across the world to explore the future of museums and the shared, but also the profoundly dissimilar conditions, values and practices of museums in diverse and rapidly changing societies.
    [Show full text]
  • ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS Ehdotusvaihe 7.1.2019 2
    PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN II-VAIHE Asemakaavat nro 8309 ja 8310 ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS Ehdotusvaihe 7.1.2019 2 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Pispala sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Tampereen keskustasta länteen Näsi- ja Pyhäjärven välisellä harjulla. Pispalan asemakaava uudistetaan kolmessa eri vaiheessa. I-vaiheen kaavat 8256 ja 8257 ovat tulleet voimaan 13.3.2017. Nyt laadittavan II-vaiheen kaava-alueet 8309 ja 8310 sijaitsevat Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Santalahden kaupunginosien alueella Pispalan valtatien molemmin puolin, kaava-alueeseen kuuluu myös vähäisiä alueita Hyhkyn ja Särkänniemen kaupunginosista. Kaavamuutosalue on itä-länsisuunnassa noin 1,8 km pitkä ulottuen Ratakadulta Pohjanmaantiehen. Pohjoisessa alue rajautuu Porin rataan ja etelässä Uittotunnelinkatuun, Tahmelan viertotiehen ja Uittoyhtiönkatuun. Valmisteluvaiheessa päädyttiin rajaamaan Ratakadun asuinkiinteistöt kaava-alueen 8309 ulkopuolelle, koska niiden kaupunkikuvallista ja toiminnallista tilannetta kahden melua tuottavan liikenneväylän välissä on tarkoituksenmukaista tarkastellavasta Santalahden rakentumisen edettyä. Kaava-alueen 8310 rajausta tarkistettiin liittämällä siihen Punaisen tukkitien uoman eteläosa, koska se on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta tukkitien kokonaisuutta. Kaavaan liitetty alue käsittää korttelin 1088 sekä puisto- ja katualuetta Tahmelan viertotien, Pulkkasaarenkadun, Saunasaarenkadun ja Pyhäjärven rannan välisellä alueella. Pispala tunnetaan työväestön ilman valvontaa rakentamana puutaloalueena. Rakennuskanta
    [Show full text]
  • Tampere Product Manual 2020
    Tampere Product Manual 2020 ARRIVAL BY PLANE Helsinki-Vantaa Airport (HEL) 180 km (2 hours) from Tampere city center Tampere-Pirkkala Airport (TMP) 17 km from Tampere city center Airlines: Finnair, SAS, AirBaltic, Ryanair Transfer options from the airport: Bus, taxi, car hire 2 CATEGORY Table of Contents PAGE PAGE WELCOME TO TAMPERE ACCOMMODATION Visit Tampere 5 Lapland Hotels Tampere 43 Visit Tampere Partners 6 Holiday Inn Tampere – Central Station 43 Top Events in Tampere Region 7 Original Sokos Hotel Villa 44 Tampere – The World’s Sauna Capital 8 Solo Sokos Hotel Torni Tampere 44 Top 5+1 Things to Do in Tampere 9 Original Sokos Hotel Ilves 45 Quirky Museums 10+11 Radisson Blu Grand Hotel Tammer 45 Courtyard Marriott Hotel 46 ACTIVITIES Norlandia Tampere Hotel 46 Adventure Apes 13 Hotel-Restaurant ArtHotel Honkahovi 47 Amazing City 14 Hotel-Restaurant Mänttä Club House 47 Boreal Quest 15 Hotel Mesikämmen 48 Ellivuori Resort 49 Dream Hostel & Hotel 48 Grr8t Sports 16 Ellivuori Resort - Hotel & restaurant 49 Hapetin 17 Hotel Alexander 50 Hiking Travel, Hit 18+19 Mattilan Majatalo Guesthouse 51 Villipihlaja 20 Mökkiavain – Cottage Holidays 52 Kangasala Arts Centre 20 Niemi-Kapee Farm 52 Korsuretket 21 Wilderness Boutique Manor Rapukartano 53 Kelo ja kallio Adventures 22 Petäys Resort 54 Mobilia, Automobile and road museum 22 Vaihmalan Hovi 56 Moomin Museum 23 Villa Hepolahti 57 Matrocks 24+25 Taxi Service Kajon 25 FOOD & BEVERAGE Petäys Resort 55 Cafe Alex 50 Pukstaavi, museum of the Finnish Book 26 Restaurant Aisti 59 The House of Mr.
    [Show full text]
  • Pispalalainen 2/2008
    Pispalalainen 2/2008 Suuri Kaavoitusnumero Mukana kaupungin asukaskysely kaavoitusalueen asukkaille 2 Pispalalainen 2/2008 Päätoimittaja Hannu T. Sepponen Putoaako enkeli Toimitussihteerit Irma Rantonen (kaavoitus) Pispalaan? Ismo Torvinen Toimituskunta Lauri Viidan aikaan Hannu T. Sepponen ”ei kysytty rakennuspiirustusta, ei työsuunnitelmaa, kustannusarviota, arkkitehtiä, Irma Rantonen mestaria, teettäjää – ei muuta kuin siitä poikki ja seinään.” Mirita Heinämäki Marita Sandt Pispalalaiset ovat nyt vuoden verran osallistuneet oman asuinympäristönsä suun- Leena Pukki nitteluun. Lisäksi kymmenkunta uutta selvitystä on saanut päivän valon. Polkuja, Veikko Niskavaara palapeliä... Silti vielä ei ole mitään valmista. Asko Parkkonen Ilpo Mikkonen Syntyykö kaavoituksesta kahden suuren taiteilijaryhmän, pispalan asukkaat ja kaavoittajat, välinen voimakas rakkaustarina? Rakentuuko tästä monisäikeinen ja Kansikuvat yllättävä draama, joka lähestyy aihettaan lämmöllä ja kunnioituksella? Ilpo Mikkonen Hyvää joulua onnellista uutta vuotta toivottaen Taitto Hannu T. Sepponen Mikko Lipiäinen Painopaikka Tampereen Offsetpalvelu Oy Painosmäärä 4500 kpl Sisältö Julkaisija 5 Pispalan asemakaavan muutos 28-30 Pispalan palapeli Pispalan kumppanuusverkosto/ 6 Tule, tule hyvä kaava - älä tule 31 Muinaisjäännös esiin! Pispalan kirjastoyhdistys ry paha kaava 32-33 Katutaide syntyy sinne, missä 7 Pispalan monimuotoisuus sitä eniten tarvitaan Jakelu 8-9 Pispala - toimiva asuinalue myös 34-35 Ikinuori Pulteri täytti 40 v. Suur-Pispalan alue tulevaisuudessa 36-37
    [Show full text]
  • Finland Re-Drawing the Economy Workshop
    Finland Re-drawing the Economy Workshop NOTE: Work-in-progress Introduction This document provides an overview of the “Re-drawing the Economy” workshop conducted in Finland in April 2017, as part of the larger Re-drawing the Economy project supported by a Scholar- Activist Project Award from the Antipode Foundation. The document gives an overview of the activities and the discussion, and includes images of activities. The workshop was held in Tampere and there were ten participants associated with eight initiatives from different locations in Finland (see Map below). There were also four organisers/facilitators. The participants and initiatives are introduced in more detail below (pages 3 to 8). The document has been prepared by Jenny Cameron with input from Eeva Talvikallio and … [to be completed]. 1 Day One, Friday 21 April Participants were invited to arrive from 3pm in preparation for the first session at 4pm, and “right on the dot” people began to arrive. The first were Jehki and Jussi who had come the furthest, from Joensuu in Eastern Finland (with Jussi having a 5am start so he could catch the 6am bus with Jehki). Most of the participants from “out-of-town” were organised enough to come via an afternoon tea of the renowned donuts from Pyynikin Observation Tower Café, located between the downtown area and the area of Pispala, where the workshop was being held. Pispala is an important cultural and historical area with its old wooden houses and strong labour background. It was a deliberate decision by the organisers to hold the workshop in Pispala, and to be based in Hirvitalo, a non-profit cultural space, while also using the adjacent Pispala Library (a people’s library) and the nearby Space of Possibility.
    [Show full text]
  • Lue Pdf-Tiedostona
    1 2 Pispalalainen 1/2007 Pispala ja Tampere Päätoimittaja: Hannu T. Sepponen, sepponen(at)tamperelainen.org Toimituskunta: Aura Kalli (toimitussiht.), Kati Lehtinen, Mikko Lipiäinen, Virpi Matala, Kalle Mäkelä, Asko Park- Pispala liitettiin Tampereeseen 70 vuotta sitten ilmeisen ristirii- konen, Marita Sandt, Arto Säntti, Katja Walleni- taisin tuntein. Pispalaa pidettiin toisen luokan kansalaisten asuin- us alueena, mutta eivätpä tuolloisen rinteen asukkaatkaan Tähän lehteen kirjoittaneet: hurranneet liitokselle. Tietty epäluulo on vallinnut erityisesti Frida Ahonen, Jael Assulin, Sebastian Boulter, Ilona Björn, Nina Hakala, Kristiina Harjula, Anna- suhteessa kaupungin päätösportaaseen, jolle vuosikymmeniä Sofia Joro, Aura Kalli, Iita Kettunen, Juuso Lind- tuotti vaikeuksia kuunnella pispalalaisten ääntä. Nykyisin ti- berg, Mikko Lipiäinen, Jorce Markkula, Virpi lanne alkaa olla toinen. Matala, Amanda Metsoja,Ella Miller, Jari Nie- melä, Veikko Niskavaara, Jenni Partanen, Sakari Muutos johtuu varmasti monesta seikasta. Kun 1970-luvulla Patjas Panu Punkari, Aarne Raevaara, Aliisa pispalalaiset ryhmittyivät kaavataistelussa varsin yhtenäiseen Ristmeri, Valentin Salo, Veikka Sandt, Hannu T. rintamaan, oli mielipidettä pakko kuunnella. Nykyisin Pispalan Sepponen, Satu Sepänniitty-Valkama, Osmo ääntä kuunnellaan herkemmin ehkä senkin vuoksi, että Sounela, Siiri Suominen, Jasu Terävä, Pasi Virtamo kaupunginosaa ei pidetä alemman luokan asuinpaikkana. Pi- Kuvat: kemminkin kaupunginosa on paitsi haluttu, myös entistä Timo Olavi Jalkanen, Anna-Sofia
    [Show full text]