DOCSLIB.ORG

SUVIVIRRESTÄ HARD ROCK HALLELUJAAN? Uskonnollinen Musiikki Perusopetuksen Evankelisluterilaisen Uskonnon Ja Musiikin Oppikirjoissa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
SUVIVIRRESTÄ HARD ROCK HALLELUJAAN? Uskonnollinen Musiikki Perusopetuksen Evankelisluterilaisen Uskonnon Ja Musiikin Oppikirjoissa Teologinen tiedekunta Helsingin yliopisto Jenni Urponen SUVIVIRRESTÄ HARD ROCK HALLELUJAAN? Uskonnollinen musiikki perusopetuksen evankelisluterilaisen uskonnon ja musiikin oppikirjoissa AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA, joka Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi salissa PII, Porthania (Yliopistonkatu 3), perjantaina 25. syyskuuta 2020 kello 14. Helsinki 2020 1 Teologian ja uskonnontutkimuksen tohtoriohjelma Väitöskirjan ohjaajat Professori Antti Räsänen, Helsingin yliopisto Dosentti Tapani Innanen, Helsingin yliopisto Esitarkastajat Professori Inkeri Ruokonen, Turun yliopisto Professori Martin Ubani, Itä-Suomen yliopisto Vastaväittäjä Professori Martin Ubani, Itä-Suomen yliopisto ISBN 978-951-51-6420-9 (nid.) ISBN 978-951-51-6421-6 (PDF) Unigrafia Helsinki 2020 The Faculty of Theology uses the Urkund system (plagiarism recognition) to examine all doctoral dissertations. 2 TIIVISTELMÄ Jenni Urponen SUVIVIRRESTÄ HARD ROCK HALLELUJAAN? Uskonnollinen musiikki perusope- tuksen evankelisluterilaisen uskonnon ja musiikin oppikirjoissa Helsinki: Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, 2020 Tutkimus tarkastelee uskonnollisen musiikin ulottuvuuksia ja asemaa perusopetuksen luokka-asteiden 1–6 suomenkielisissä evankelisluterilaisen uskonnon ja musiikin oppikir- joissa, jotka on julkaistu noudattamaan ja toteuttamaan Perusopetuksen opetussuunnitel- man perusteet 2004 (POPS 2004) -asiakirjaa. Oppikirjojen tekstejä ja lauluja lähestytään seuraavin kysymyksin: Miten uskonnollisesta musiikista kirjoitetaan? Mikä tekee laulusta uskonnollisen laulun? (Vrt. Smart 2005, 13.) Minkälainen on uskonnollinen laulu? Mitä ja minkälaisia uskonnollisia lauluja on julkaistu? Minkälainen on uskonnollisen musiikin ja erityisesti uskonnollisten laulujen asema? Tutkimus edustaa laadullista tutkimusotetta niin tutkimustehtävän, tutkimusasetel- man, aineistokorpuksen muodostamisen kuin sen analysoimisen perusteella. Kyseessä on empiirinen ja käytännöllisesti orientoitunut uskonnonpedagogiikan alan oppimateriaalitut- kimus. Tutkimuksen lähdeaineistona on neljän musiikin ja kolmen evankelisluterilaisen uskonnon suomenkielisen oppikirjasarjan yhteensä 24 (N) oppikirjaa, jotka on julkaistu vuoden 2004 ja kesän 2012 välisenä aikana. Näistä oppikirjoista koottiin tutkimusaineisto, josta tiivistettiin edelleen varsinainen aineistokorpus. Analyysimenetelminä sovellettiin sisällönanalyysia, sisällönerittelyä ja lähteistöön nojaavaa luokittelua. Oppikirjateksteihin kohdistui kaksi erillistä analyysia. Ensimmäisen avulla hahmoteltiin uskonnolliseen mu- siikkiin liittyviä oppikirjatekstikokonaisuuksien pääteemoja ja toisen välityksellä jäsennet- tiin ilmauksia. Oppikirjalauluja analysoitiin seuraavista näkökulmasta: Signaalisanatarkas- telu keskittyi konkreettiseen kielenaineksen eli uskonnollisen kielen ilmauksiin. Uskonnon ulottuvuustarkastelussa sovellettiin teoreettisena taustana Ninian Smartin uskonnon piirre- perustaista mallia. Mallin avulla jäsennettiin asiakokonaisuuksissa ilmeneviä ulottuvuuk- sia. Lauluja kategorisoitiin myös laulukokoelmalähteistön avulla. Lopuksi tarkasteltiin sanoitusten keskeisiä aiheistoja. Uskonnollinen musiikki on oppikirjateksteissä jäsennettävissä yhdeksän ilmaisun avulla, jotka ovat kohde-, toimija-, toiminta-, ympäristö-, ajankohta-, instrumentti-, lähde-, attribuutti- ja argumentti-ilmaisu. Oppikirjatekstit kuvaavat ensisijaisesti kristilliseen perin- teeseen nojautuvaa institutionaalista uskonnollista musiikkia. Uskonnollisen laulun käyttö- 3 kelpoiseksi kriteeristöksi määrittyi kolme osatekijää: signaalisanat, Smartin piirreperustai- sen mallin mukaiset uskonnon seitsemän ulottuvuutta ja lähteistö. Laulustoaineiston jäsen- täminen empiirisesti edellä kuvatun kriteeristön avulla osoitti uskonnollisen laulun moni- naisuuden ja rajojen liikkuvuuden. Oppikirjalaulustoanalyysin perusteella muodostettiin kolmetoista erilaista uskontoon liittyvää laulutyyppiä, joista viisi on määriteltävissä varsi- naisiksi kristinuskon mukaisiksi uskonnollisiksi lauluiksi. Muita ovat uskonnollisaiheiset, uskonnollissävytteiset, hengellissävytteiset, maallistetut uskonnolliset, muut laulut ja ei- kristillisten uskontojen signaalisanoja sisältävät laulut. Uskonnon ja musiikin oppikirjoihin sisältyy yhteensä 231 eri uskonnollista laulua. Oppiaineiden laulustoissa on 24 yhteistä uskonnollista laulua. Pääteemojensa perusteella uskonnolliset laulut on jaoteltavissa juhla- lauluiksi, luonto- ja vuodenaikalauluiksi, kansallisiksi lauluiksi, eettisiksi lauluiksi, raamat- tulauluiksi, perusturvallisuutta tukeviksi lauluiksi, rukouslauluiksi, kristillisiksi yhteisölau- luiksi ja tuonpuoleisuudesta kertoviksi lauluiksi. Lauluista suurin osa liittyy juhla-aikoihin. Uskonnollisella musiikilla ja uskonnollisilla lauluilla on paikkansa vuosina 2004–2012 julkaistuissa uskonnon ja musiikin oppikirjoissa. Uskonnon jälkiä on havaittavissa sekä laulusanoituksissa että oppikirjateksteissä. Oppikirjateksteissä uskonnolliseen musiikkiin viitataan kuitenkin useimmiten vain satunnaisin fragmentein, jotka ilmenevät eri yhteyksis- sä. 2000-luvulla on uskonnon ja uskonnollisen kulttuurin asemasta perusopetuksessa keskusteltaessa sivuttu säännöllisesti virsiä. Uskonnonopetuksen ja sen oppiaineksen nä- kökulmasta virsidebatti on näyttäytynyt kuitenkin yksipuolisena ja uskonnollisen laulun näkökulmasta kapea-alaisena. Suomalaisessa uskonnonpedagogiikassa on perin vähän pohdittu uskonnollista musiikkia oppiaineksena, musiikin pedagogisia mahdollisuuksia uskonnonopetuksessa tai vastaavasti uskonnollisten aiheiden paikkaa musiikinopetuksessa. Hymnologisessa tutkimusperinteessä ei puolestaan ole kiinnitetty huomioita käsitteiden tarkkaan määrittelemiseen. Tutkimus avaa siten uria sekä musiikkiorientoituneelle uskon- nonpedagogiselle tutkimukselle että empiriaan perustuvalle hymnologiselle käsitetutki- mukselle. Avainsanat: hymnologia, oppikirja, perusopetus, uskonnonpedagogiikka, uskonnollinen laulu, uskon- nollinen musiikki 4 ABSTRACT Jenni Urponen FROM THE ‘SUMMER HYMN’ TO ‘HARD ROCK HALLELUJAH’? Religious music in the textbooks of religious (Evangelical Lutheran) and music education in basic education Helsinki: University of Helsinki, Faculty of Theology, 2020 This study examines the dimensions and position of religious music in Finnish-language textbooks for religious (Evangelical Lutheran) and music education in grades 1–6 in basic education. These textbooks have been published to comply with and implement the Na- tional Core Curriculum for Basic Education 2004 (POPS 2004). The texts and songs pub- lished in the textbooks are approached through the following questions: In what manner is religious music examined in texts? What aspect(s) transform a song into a religious song? (Cf. Smart 2005, 13.) How does a religious song materialize? Which religious songs along with which characteristics have been published? Is religious music, with a special focus on religious songs, appreciated? The current research utilizes a qualitative approach that fits the task, the research design, the development of the data corpus, and its analyses. This is an empirical and prac- tically oriented study of the field of religious education. The material of the study is re- trieved from a total of 24 (N) textbooks of four ME and three RE (Evangelical Lutheran) textbook series published in Finnish between 2004 and the summer of 2012. The research material was compiled from these textbooks, from which the corpus of the actual material was further compressed. Content analysis and classification based on the sources were used as methods of analysis. The textbook texts were subjected to two separate analyses. The first analysis was applied to outline the main themes of the textbook texts associated with religious music, and the second analysis was used to structure their expressions. The textbook songs were scrutinized from the following perspective: signal-word analysis fo- cused on existing expressions of linguistic material, that is, religious language. In examin- ing the dimension of religion, Ninian Smart's Seven Dimensions of Religion model was used as a theoretical background to structure the dimensions that emerged from the studied topics. The songs were also categorized using the song-collection source. Finally, the key themes of the lyrics were examined. Religious music can be organized into nine means of expressions from the texts in the textbooks, which are as follows: object, actor, action, environment, time, instrument, source, attribute, and argument extractions. The textbook texts primarily describe official 5 religious music based on the Christian tradition and the church institution. Three compo- nents were identified as useful criteria for a religious song: signal words, the seven dimen- sions of religion according to Smart, and the source. The empirical structuring of vocal material using the criteria currently described demonstrated the diversity of religious songs and the plasticity of their boundaries. Based on the textbook song analysis, thirteen differ- ent types of religious-related songs were identified, five of which can be defined as reli- gious songs. Others include religiously themed, religious overtones, spiritual overtones, secularized religious, and other songs. The RE and ME textbooks contained a total of 231 different religious songs. They have 24 common religious songs among them. Based on their main themes, religious songs can be divided into celebration songs, nature and seasonal songs, national songs, ethical songs,
Load more

Recommended publications
  • LYHYT TAIVAL on RIEMUSTA MURHEESEEN ILON JA SURUN KIELENTÄMINEN POPULAARIMUSIIKISSA Suomen Kielen Pro Gradu -Tutkielma Oulun Y
    LYHYT TAIVAL ON RIEMUSTA MURHEESEEN ILON JA SURUN KIELENTÄMINEN POPULAARIMUSIIKISSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 2.1.2019 Mervi Niva SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen aihe ja tavoitteet 1 2. KOGNITIIVINEN KIELENTUTKIMUS 5 2.1. Kognitiivisen kielitieteen yleisiä periaatteita 5 2.2. Tunteiden määrittelystä 6 2.3. Metafora 7 2.3.1. Metafora ja mielikuvaskeemat 7 2.3.2. Kognitiivinen metaforateoria 10 2.3.3. Primaarit metaforat ja kehollisuus 13 2.3.4. Metaforan ja metonymian suhde 16 2.4. Muita tutkimuksessa hyödynnettyjä teorioita 18 2.4.1. Kognitiivinen kielioppi 18 2.4.2. Voimadynamiikka 20 3. TUTKIMUSMETODIT JA -AINEISTO 22 3.1. Tutkimusmetodit 22 3.2. Tutkimusaineisto 23 3.3. Metaforan rajaaminen tässä tutkimuksessa 25 4. SURUN JA ILON METAFORAT 32 4.1. Primaarit tunnemetaforat 32 4.1.1. SURU ON TUMMUUTTA ~ ILO ON VAALEUTTA 33 4.1.2. SURU ON ALHAALLA ~ ILO ON YLHÄÄLLÄ 36 4.1.3. SURU ON KYLMYYTTÄ ~ ILO ON LÄMPÖÄ 38 4.2. Tunne säätilana 39 4.2.1. SURU ON HUONO / PILVINEN SÄÄ ~ ILO ON HYVÄ / AURINKOINEN SÄÄ 41 4.3. Tunne ajanjaksona 46 4.3.1. SURU ON SYKSY/TALVI ~ ILO ON KEVÄT/KESÄ 48 4.3.2. SURU ON YÖ ~ ILO ON PÄIVÄ 49 4.4. Tunne tulena 50 4.4.1. SURU ON TULTA 51 4.4.2. ILO ON TULTA 52 4.5. Tunne spatiaalisena tilana 54 4.5.1. SURU ON PAIKKA 56 4.5.2. ILO ON PAIKKA 59 4.6. Tunne toiminnan estäjänä 60 4.6.1. SURU ON VASTUSTAJA 61 4.6.2.
    [Show full text]
  • Finnish Title Artist ID
    Finnish Title Artist ID 0010 APULANTA 300001 008 (HALLAA) APULANTA 300002 12 APINAA NYLON BEAT 300003 12 APINAA NYLON BEAT 300004 1963 - VIISITOISTA VUOTTA MYÖHEMMIN LEEVI AND THE LEAVINGS 305245 1963 - VIISITOISTA VUOTTA MYÖHEMMIN LEEVI AND THE LEAVINGS 305246 1972 ANSSI KELA 300005 1972 ANSSI KELA 300006 1972 ANSSI KELA 300007 1972 MAIJA VILKKUMAA 304851 1972 (CLEAN) MAIJA VILKKUMAA 304852 2080-LUVULLA ANSSI KELA 304853 2080-LUVULLA SANNI 304759 2080-LUVULLA SANNI 304888 2080-LUVULLA (CLEAN) ANSSI KELA 304854 506 IKKUNAA MILJOONASADE 304793 A VOICE IN THE DARK TACERE 304024 AALLOKKO KUTSUU GEORG MALMSTEN 300008 AAMU ANSSI KELA 300009 AAMU ANSSI KELA 300010 AAMU ANSSI KELA 300011 AAMU PEPE WILLBERG 300012 AAMU PEPE WILLBERG 300013 AAMU PEPE WILLBERG 304580 AAMU AIRISTOLLA OLAVI VIRTA 300014 AAMU AIRISTOLLA OLAVI VIRTA 304579 AAMU TOI, ILTA VEI JAMPPA TUOMINEN 300015 AAMU TOI, ILTA VEI JAMPPA TUOMINEN 300016 AAMU TOI, ILTA VEI JAMPPA TUOMINEN 300017 AAMUISIN ZEN CAFE 300018 AAMUKUUTEEN JENNA 300019 AAMULLA RAKKAANI NÄIN LEA LAVEN 300020 AAMULLA RAKKAANI NÄIN LEA LAVEN 300021 AAMULLA VARHAIN KANSANLAULU 300022 AAMUN KUISKAUS STELLA 300023 AAMUN KUISKAUS STELLA 304576 AAMUUN ON HETKI AIKAA CHARLES PLOGMAN 300024 AAMUUN ON HETKI AIKAA CHARLES PLOGMAN 300025 AAMUUN ON HETKI AIKAA CHARLES PLOGMAN 300026 AAMUYÖ MERJA RASKI 300027 AAVA EDEA 300028 AAVERATSASTAJAT DANNY 300029 ADDICTED TO YOU LAURA VOUTILAINEN 300030 ADIOS AMIGO LEA LAVEN 300031 AFRIKAN TÄHTI ANNIKA EKLUND 300032 AFRIKKA, SARVIKUONOJEN MAA EPPU NORMAALI 300033 AI AI JUSSI TUIJA
    [Show full text]
  • 1984-2005 Hakemisto
    TEOLOGINEN AIKAKAUSKIRJA TEOLOGISK TIDSKRIFT Hakemisto Register 1984–2005 Vuosikerrat Årgångarna 89–110 Laatinut – Redigerat av Minna Ahokas Alkusana Teologisella Aikakauskirjalla on ilo lähettää tilaajilleen uusi, vuosikerrat 89–110 ja vuodet 984– 005 käsittävä hakemisto. Näiden kahdenkymmenenkahden vuoden aikana lehti on julkaissut yhteensä 487 kirjoitusta, joista 990 Kirjoituksia/Uppsatser-osastossa, 458 Katsauksia ja keskus- telua / Överblick och diskussion (aik. Ajan varrelta / Ur samtiden) -osastossa ja 79 Kirjallisuutta/ Litteratur-osastossa. Sivuja näihin vuosikertoihin mahtuu 874. Teologisen Aikakauskirjan edellinen hakemisto julkaistiin vuonna 985. Tämä Raili Pentin laa- tima hakemisto käsitti lähes kolmenkymmenen vuoden aineiston eli vuosikerrat 6–88 vuosilta 956–98. Tuona ajanjaksona ajanjaksona lehti julkaisi 986 artikkelia, 65 kirja-arvostelua ja 0 muuta kirjoitusta. Uuden hakemiston laatiminen tuli ajankohtaiseksi jo bibliografisten tarpei- den vuoksi, mutta erityisesti siksi, että suomalainen yliopistoteologia on kasvattanut volyymiaan huomattavasti ja sen painopisteet ovat muuttuneet. Hakemiston käyttäjä huomannee pian, mi- ten lehden Teologinen Aikakauskirja on heijastanut akateemisen maailman mullistuksia. Uusi hakemisto on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa on luetteloitu kaikki lehdessä ilmesty- neet kirjoitukset osastoittain siten, että Kirjoituksia/Uppsatser-osaston ja Katsauksia ja keskuste- lua / Överblick och diskussion (aik. Ajan varrelta / Ur samtiden) -osaston kirjoitukset on numeroitu kirjoittajan nimen
    [Show full text]
  • Discoursing Finnish Rock. Articulations of Identities in the Saimaa-Ilmiö Rock Documentary Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 229 P
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S210 toukokuun 14. päivänä 2010 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in Auditorium S210, on May 14, 2010 at 12 o'clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Editor Erkki Vainikkala Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture by Marika Tamminen, Museum Centre Vapriikki collections URN:ISBN:978-951-39-3887-1 ISBN 978-951-39-3887-1 (PDF) ISBN 978-951-39-3877-2 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright © 2010 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010 ABSTRACT Skaniakos, Terhi Discoursing Finnish Rock.
    [Show full text]
  • Various Villit Vuodet Mp3, Flac, Wma
    Various Villit Vuodet mp3, flac, wma DOWNLOAD LINKS (Clickable) Genre: Stage & Screen Album: Villit Vuodet Country: Finland Released: 2012 Style: Musical MP3 version RAR size: 1766 mb FLAC version RAR size: 1388 mb WMA version RAR size: 1312 mb Rating: 4.7 Votes: 262 Other Formats: FLAC WAV MP1 VOX AUD XM MP3 Tracklist Hide Credits Ruusunpunainen 1 3:15 Composed By – Costello HautamäkiLead Vocals – Sani Kaduilla Tuulee 2 4:03 Composed By – Kassu HalonenLead Vocals – Jani Koskinen St Pauli Ja Reeperbahn 3 2:56 Composed By – Irwin GoodmanLead Vocals – Antti Mikkola Vippaa Mulle Viitonen 4 3:08 Composed By – Jay GorneyLead Vocals – Mikko Töyssy Reteesti Vaan 5 2:16 Composed By – Irwin GoodmanLead Vocals – Jani Koskinen Ei Tippa Tapa 6 2:49 Composed By – Irwin GoodmanLead Vocals – Joni Leponiemi Anna Käsi 7 3:21 Composed By – Kassu HalonenLead Vocals – Antti Mikkola Kerrasta Poikki 8 2:21 Composed By – Antti Hyvärinen, Matti RuohonenLead Vocals – Sani Naiset 9 3:30 Composed By – Georg KajanusLead Vocals – Jani Koskinen Poing Poing Poing 10 2:36 Composed By – Irwin GoodmanLead Vocals – Antti Mikkola, Joni Leponiemi Rentun Ruusu 11 4:17 Composed By – Kassu HalonenLead Vocals – Susanna Laine Yksin Oon Tietenkin 12 4:01 Composed By – Gilbert O'SullivanLead Vocals – Jani Koskinen Työmiehen Lauantai 13 2:16 Composed By – Irwin GoodmanLead Vocals – Joni Leponiemi Mahtava Peräsin Ja Pulleat Purjeet 14 2:41 Composed By – Jori SivonenLead Vocals – Mikko Töyssy Viuhahdus 15 2:08 Composed By – Irwin GoodmanLead Vocals – Antti Mikkola, Jani Koskinen ,
    [Show full text]
  • Kotimaiset Kappaleen Mukaan
    • RELAX • DRINK • SING • DANCE • KARAOKE Kotimaiset kappaleen mukaan www.esongbook.net/lista/677 Voit varata lauluvuorosi myös kännykällä! KOTIMAISET KAPPALEEN MUKAAN 1 / 55 0010 Apulanta 008 (Hallaa) Apulanta 2080-luvulla Sanni Aallokko kutsuu Georg Malmstén Aamu Anssi Kela Aamu Pepe Willberg Aamu airistolla Olavi Virta Aamu toi, ilta vei Jamppa Tuominen Aamukuuteen Jenna Aamun kuiskaus Stella Aamuun on hetki aikaa Charles Plogman Aaveratsastajat Danny Addicted to you Laura Voutilainen Adios amigo Lea Laven Afrikan tähti Annika Eklund Ai Carino Jari Sillanpää Aiemmin Anna Eriksson Aika näyttää Jukka Kuoppamäki Aikaan sinikellojen Paula Koivuniemi Aikanaan Tommi Soidinmäki Aikuinen nainen Paula Koivuniemi Aila Reijo Taipale Aina kun sä meet Taikapeili Aina mun pitää Pertti Kurikan Nimipäivät Aina yksin Anna Eriksson Aito rakkaus Juha Tapio Aja hiljaa isi Mari Laurila Ajan päivin, ajan öin Pate Mustajärvi Ajetaan tandemilla Freeman Ajoin koko yön Kaija Koo Ajomies Olavi Virta Ake, Make, Pera ja mä Hector Akselin ja Elinan häävalssi Tapani Kansa Alanyan kuningas Bablo Alaska Teijo Joutsela www.esongbook.net/lista/677 Voit varata lauluvuorosi myös kännykällä! KOTIMAISET KAPPALEEN MUKAAN 2 / 55 Albatrossi Juha Vainio Albumi Jari Sillanpää Alkaa rakkaus Charles Plogman Alku kaiken kauniin Kirka Alla onnellisten tähtien Antti Huovila Alle mun sateenvarjon SINITAIVAS Almaz, onnen lapsi Katri Helena Amado Mio Tapani Kansa Amarillo Johnny Amerika Apulanta Amor, amor, amor Olavi Virta André Marita Taavitsainen Angelique Olavi Virta Angels are calling
    [Show full text]
  • Maamme Unser Land
    Maamme Unser Land Finnische Nationalhymne seit 1848 Text: Johan Ludwig Runeberg (1804 – 1877) Melodie: Fredrik Pacius (1809 – 1891) Finnlands Nationalhymne (Maamme, nebenan Titelseite) wurde ursprünglich als Prolog zu Runebergs Dichtung Erzählungen des Fähnrich Stahl verfasst. Die erste Aufführung fand am 13. Mai 1848 statt. Die finnische Nachdichtung des Textes wurde 1889 von Paavo Cajander (1846 – 1913) erstellt. Der aktuelle Text der Hymne geht aber zurück auf eine aus dem Jahr 1867 stammende Übersetzung von Julius Krohn (1835 – 1888). Bei offiziellen Anlässen werden gewöhnlicherweise nur die erste und die letzte (11.) Strophe gesungen. Die autonome Inselgruppe Åland besitzt eine eigene Nationalhymne, Ålänningens sång („Lied des Åländers“). Dieselbe Melodie dient auch in Estland als Nationalhymne (wieder seit der Unabhängigkeit 1990) gesungen mit dem Text Mu isamaa („Mein Vaterland“). Auch die Liven verwenden die Melodie für ihre Hymne Min iz āmō. Seit 1923 ist die Religionsfreiheit in der finnischen Verfassung garantiert. Die Evangelisch- Lutherische Kirche und die Orthodoxe Kirche sind per Gesetz als Volkskirchen festgeschrieben und genießen besondere Vorrechte. Ihre Mitglieder zahlen eine Kirchensteuer in Höhe von 1 bis 2,25 % ihres Einkommens, zudem erhalten die Volkskirchen staatliche Zuwendungen für soziale und karitative Zwecke und Instandsetzungsaufgaben. Obwohl die finnische Gesellschaft weitgehend säkularisiert ist, sind rund 80 % der Bevölkerung konfessionell gebunden. Hymnentext 1. und 11. von 11 Strophen (von Benny Benz ) (1.) O Heimat, Finnland unser Land Kling laut, du teures Wort! Kein Land, so weit der Himmelsrand. Kein Land mit Berg und Tal und Strand Wird mehr geliebt als unser Nord, Hier unsrer Väter Hort. (2.) Einst ringt sich deine Blüte los Reif aus der Knospe Zwang.
    [Show full text]
  • SAKSANKIELISET EUROVIISUT JA SCHLAGERIT SUOMALAISINA ISKELMINÄ: Laulujen Kääntäminen Pentathlon-Kriteerien Ja Käännösmenetelmien Näkökulmasta
    !! !"#$%&'%()#$*$& !"#!"$#%&'%!&()&*+,-%%!*().") !/0'"1&+%()!*,2"'"%!%$")%!#&'2%$34) '%+"+,*$&-..$)./#$*$&0*$)%)("1$2-3#)**3#*$&,%& -..$$45/*$*)*"/#*$&$.-4-+"/%5)%& & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & 6$713/%%)#1)*-$1"18#%$&,%&9#*5)#$$.$&)#*:*-+$)%& ;1$#-#*"#5*$&9#*5)#$$.$&,%&-..$$45)#*)**$&/%#5)*3#1<#$$1)& 031&83%:+&2)+)-#*"/%& =1+-1-++&>?@A& & ! (%%-%!(&'23) 'BC=6D!DE&!'6DB&FGH!I66DBJ&H%-5%$-#*"#5*)&*+319##5+)&,%&5K("%8*3#)&5+1/%"%#5#$%&#5-*"/#$.J&& '%+"+,*$&-..$)./#$*$&0*$)%)("1$2-3#)**3#*$&,%&-..$$45/*$*)*"/#*$&$.-4-+"/%5)%& 031&83%:+&2)+)-#*"/%&L?&5#9+%E&"##))**)&@>&5#9+%E&5%-5%$-#*"#$*$&"M(*$$*"/.&@>&5#9+%& =%/<*3**$&M"#1<#5)1& ;1$#-#*"#5*$&9#*5)#$$.$&,%&-..$$45)#*)**$&/%#5)*3#1<#$$1)& H%-5%$&-..$)./#5*$&,%&)+"--%+-5*$&1<#$)15++$)%& =1+-1-++&>?@A& & & ;+5##-#$& 5%$1)%%$& 1"*9%$& +$#9*35%%"#& -#*"#E& /+))%& )+)-#)+5)#& $#/*$1/%%$& "%+"+/+5##--#& -15-*))%%& /*#).N&O"-1/%#5#%&5+15#))+,%&"%+"+,%&1$&-..$$*))M&5+1/*$-#*"#5#-5#&#5-*"/#-5#&%(-*3%5)#&*3#)M#5*5)#& @AP?Q@AR?2"+9+#""%E&,%&/1$*)&$##5).&19%)&51<*+)+$**)&H+1/*$&#5-*"/.3*<*3)+%%3##$&$##$&(M9#$E&*)).& $##:*$& %"-+<*3.& 1$& (./.3)M$M)N& =.55.& )+)-#*"/%55%& )%3-%5)*""%%$& 5%-5%"%#5)%& %"-+<*3..& 1"*9#%& *+319##5+,%&,%&5K("%8*3*#)%&5*-.&$##:*$&5+1/*$-#*"#5#.&"%+"+9*35#1#)%N&=%91#))**$%&1$&)+)-#%E&/#)*$& 0*)*3& '1ST$& 0*$)%)("1$2-3#)**3#)& U"%+"*))%9++5E& 3M)/#E& "+1$$1""#5++5E& 3##/#& ,%& /*3-#)M5V& )1)*+)+9%)& 5+1/*$-#*"#5#55.&-..$$45#5-*"/#55.&5*-.&/#""%#5#%&-..$$45/*$*)*"/#.&$##55.&1$&-.M)*))MN& =*13#%15#155%& "+1:%%$& -%)5%+5& "%+"+,*$& -..$)./#5*$& 9%#(*#5##$& ,%& )+)-#/+-5**$&
    [Show full text]
  • Mini-Europe. in These Times of Crisis and These Years of Remembrance Of
    "Mini-Europe offers a unique opportunity to experience and see first hand the beauty and diversity of our continent. Europe is a political endeavour which we in the European Parliament fight to defend, but it is also a cultural treasure whose value must be learnt and seen by Europeans and foreigners alike." Martin SCHULZ Martin SCHULZ, Donald TUSK, President of the President of the * * "I said that Europe needs to be big on big things and small on small things. European Parliament. European Council. Well, Mini-Europe is now the only place in the EU where it is allowed to be small on big things !" Jean-Claude JUNCKER "This concept, Europe, will make the common founda- tion of our civilisation clear to all of us and create little by little a link similar to the one with which the nations were forged in the past." Robert Schuman Jean-Claude JUNCKER, Federica MOGHERINI, President of the Commission High Representative of the European Union.* for the Common Foreign and Security Policy.* Thierry MEEÙS Director Mini-Europe Welcome to Mini-Europe. Éducation ASBL In these times of crisis and these years of remembrance of the 1914-18 war, we must not forget that the European Union and the Euro have maintained solidarity between Europeans. A hundred years ago, nationalism and competition between nations led us to war. This guide is an essential help on your trip through The European Union. As Robert Schuman said, you will find out what these people, regions and countries have in common … and what makes each one special.
    [Show full text]
  • Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S International Influences in Finnish Working-Class Literature and Its Research Guest Editors Kirsti Salmi-Niklander and Kati Launis Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Titus Hjelm, Lecturer, University College London Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • Musikk Og Nasjonalisme Versjon5
    HiT skrift nr 3/2008 Musikk og nasjonalisme i Norden Anne Svånaug Haugan, Niels Kayser Nielsen og Peter Stadius (red.) Avdeling for allmennvitenskapelige fag (Bø) Høgskolen i Telemark Porsgrunn 2008 HiT skrift nr 3/2008 ISBN 978- 82-7206-287-2 (trykt) ISBN 978- 82-7206-288-9 (elektronisk) ISSN 1501-8539 (trykt) ISSN 1503-3767 (elektronisk) Serietittel: HiT skrift eller HiT Publication Høgskolen i Telemark Postboks 203 3901 Porsgrunn Telefon 35 57 50 00 Telefaks 35 57 50 01 http://www.hit.no/ Trykk: Kopisenteret. HiT-Bø Forfatterne/Høgskolen i Telemark Det må ikke kopieres fra rapporten i strid med åndsverkloven og fotografiloven, eller i strid med avtaler om kopiering inngått med KOPINOR, interesseorganisasjon for rettighetshavere til åndsverk ii iii Forord Ideen om en konferanse viet temaet musikk og nasjonalisme i Norden ble unnfanget høsten 2005 på et planleggingsmøte i Nordplus-regi på Renvall-institutet i Helsingfors. Denne skulle være en oppfølger av konferansen Språk og nasjonalisme i Norden, i regi av Nordplusnettverket Nordiska erfarenheter arrangert i Helsingfors i august samme år. Ideen var å samles om et hittil lite belyst fellesnordisk prosjekt, som både hadde en historisk og en kulturanalytisk dimmensjon. Ut fra disse kriteriene falt valget på musikk i Norden sett i et historisk og nasjonalt perspektiv, men med den viktige tilføyelse at det ikke skulle fokuseres snevert på den finkulturelle, klassiske musikken. Populærmusikken og folke- og spillemannsmusikken skulle også være representert, primært ut fra en betraktning om at også hverdagslivets "banale" nasjonalisme, som den kommer til uttrykk utenfor kunstmusikken, måtte tas med. Professor Nils Ivar Agøy foreslo at konferansen skulle arrangeres ved Høgskolen i Telemark (HiT), og slik ble det.
    [Show full text]
  • Titel, Text Nr
    Land Titel, Text Nr. Kategorie Aba heidschi bumbeidschi 165 WEIHNACHTEN Abend wird es wieder über Wald und Feld 388 ZEIT Abendlied 323 ZEIT Ach bittrer Winter, wie bist du kalt 17 ZEIT Ach, wie ist's möglich dann 249 LIEBE Ade zur guten Nacht 322 ZEIT Ännchen von Tharau 310 LIEBE All mein Gedanken 31 LIEBE Alle Jahre wieder 347 WEIHNACHTEN Alle Vögel sind schon da 257 ZEIT Alle, die mit uns auf Kaperfahrt fahren 262 SCHIFF Allein Gott in der Höh sei Ehr 339 CHORAL Alleweil ein wenig lustig 306 LUSTIG Als ich bei meinen Schafen wacht 187 WEIHNACHTEN Als ich ein jung Geselle war 56 LEBEN Als ich einmal reiste 127 WANDERN Als unser Mops ein Möpschen war 377 LUSTIG Als wir jüngst in Regensburg waren 53 SCHIFF Am Brunnen vor dem Tore 295 WANDERN Am Weihnachtsbaum die Lichter brennen 11 WEIHNACHTEN An der Saale hellem Strande 212 LAND As Burlala geboren war 98 JUX Auf der Lüneburger Heide 101 LAND Auf der Rudelsburg 213 STUDENT Auf der schwäb'sche Eisebahne 385 LUSTIG Auf, auf zum fröhlichen Jagen 287 JAGD Auf, auf, ihr Wandersleut 18 WANDERN Auf, du junger Wandersmann 368 WANDERN Auf, Glückauf! Auf, Glückauf! 153 BERGBAU, HARZ Auferstanden aus Ruinen und der Zukunft 393 HYMNE zugewandt Bald gras ich am Neckar 29 LIEBE Bayernhymne 97 HYMNE Beim Kronenwirt, da ist heut' Jubel und Tanz 129 TANZ Beim Rosenwirt am Grabentor 45 STUDENT Bierlein, rinn! 45 STUDENT Bigben 4 Uhr 281 JUX Bolle reiste jüngst zu Pfingsten 148 JUX Bruder Jakob 238 ZEIT Brüder, reicht die Hand zum Bunde 104 HYMNE Bundeslied 223 STUDENT Bunt sind schon die Wälder 318 ZEIT
    [Show full text]