Teologinen tiedekunta Helsingin yliopisto Jenni Urponen SUVIVIRRESTÄ HARD ROCK HALLELUJAAN? Uskonnollinen musiikki perusopetuksen evankelisluterilaisen uskonnon ja musiikin oppikirjoissa AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA, joka Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi salissa PII, Porthania (Yliopistonkatu 3), perjantaina 25. syyskuuta 2020 kello 14. Helsinki 2020 1 Teologian ja uskonnontutkimuksen tohtoriohjelma Väitöskirjan ohjaajat Professori Antti Räsänen, Helsingin yliopisto Dosentti Tapani Innanen, Helsingin yliopisto Esitarkastajat Professori Inkeri Ruokonen, Turun yliopisto Professori Martin Ubani, Itä-Suomen yliopisto Vastaväittäjä Professori Martin Ubani, Itä-Suomen yliopisto ISBN 978-951-51-6420-9 (nid.) ISBN 978-951-51-6421-6 (PDF) Unigrafia Helsinki 2020 The Faculty of Theology uses the Urkund system (plagiarism recognition) to examine all doctoral dissertations. 2 TIIVISTELMÄ Jenni Urponen SUVIVIRRESTÄ HARD ROCK HALLELUJAAN? Uskonnollinen musiikki perusope- tuksen evankelisluterilaisen uskonnon ja musiikin oppikirjoissa Helsinki: Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, 2020 Tutkimus tarkastelee uskonnollisen musiikin ulottuvuuksia ja asemaa perusopetuksen luokka-asteiden 1–6 suomenkielisissä evankelisluterilaisen uskonnon ja musiikin oppikir- joissa, jotka on julkaistu noudattamaan ja toteuttamaan Perusopetuksen opetussuunnitel- man perusteet 2004 (POPS 2004) -asiakirjaa. Oppikirjojen tekstejä ja lauluja lähestytään seuraavin kysymyksin: Miten uskonnollisesta musiikista kirjoitetaan? Mikä tekee laulusta uskonnollisen laulun? (Vrt. Smart 2005, 13.) Minkälainen on uskonnollinen laulu? Mitä ja minkälaisia uskonnollisia lauluja on julkaistu? Minkälainen on uskonnollisen musiikin ja erityisesti uskonnollisten laulujen asema? Tutkimus edustaa laadullista tutkimusotetta niin tutkimustehtävän, tutkimusasetel- man, aineistokorpuksen muodostamisen kuin sen analysoimisen perusteella. Kyseessä on empiirinen ja käytännöllisesti orientoitunut uskonnonpedagogiikan alan oppimateriaalitut- kimus. Tutkimuksen lähdeaineistona on neljän musiikin ja kolmen evankelisluterilaisen uskonnon suomenkielisen oppikirjasarjan yhteensä 24 (N) oppikirjaa, jotka on julkaistu vuoden 2004 ja kesän 2012 välisenä aikana. Näistä oppikirjoista koottiin tutkimusaineisto, josta tiivistettiin edelleen varsinainen aineistokorpus. Analyysimenetelminä sovellettiin sisällönanalyysia, sisällönerittelyä ja lähteistöön nojaavaa luokittelua. Oppikirjateksteihin kohdistui kaksi erillistä analyysia. Ensimmäisen avulla hahmoteltiin uskonnolliseen mu- siikkiin liittyviä oppikirjatekstikokonaisuuksien pääteemoja ja toisen välityksellä jäsennet- tiin ilmauksia. Oppikirjalauluja analysoitiin seuraavista näkökulmasta: Signaalisanatarkas- telu keskittyi konkreettiseen kielenaineksen eli uskonnollisen kielen ilmauksiin. Uskonnon ulottuvuustarkastelussa sovellettiin teoreettisena taustana Ninian Smartin uskonnon piirre- perustaista mallia. Mallin avulla jäsennettiin asiakokonaisuuksissa ilmeneviä ulottuvuuk- sia. Lauluja kategorisoitiin myös laulukokoelmalähteistön avulla. Lopuksi tarkasteltiin sanoitusten keskeisiä aiheistoja. Uskonnollinen musiikki on oppikirjateksteissä jäsennettävissä yhdeksän ilmaisun avulla, jotka ovat kohde-, toimija-, toiminta-, ympäristö-, ajankohta-, instrumentti-, lähde-, attribuutti- ja argumentti-ilmaisu. Oppikirjatekstit kuvaavat ensisijaisesti kristilliseen perin- teeseen nojautuvaa institutionaalista uskonnollista musiikkia. Uskonnollisen laulun käyttö- 3 kelpoiseksi kriteeristöksi määrittyi kolme osatekijää: signaalisanat, Smartin piirreperustai- sen mallin mukaiset uskonnon seitsemän ulottuvuutta ja lähteistö. Laulustoaineiston jäsen- täminen empiirisesti edellä kuvatun kriteeristön avulla osoitti uskonnollisen laulun moni- naisuuden ja rajojen liikkuvuuden. Oppikirjalaulustoanalyysin perusteella muodostettiin kolmetoista erilaista uskontoon liittyvää laulutyyppiä, joista viisi on määriteltävissä varsi- naisiksi kristinuskon mukaisiksi uskonnollisiksi lauluiksi. Muita ovat uskonnollisaiheiset, uskonnollissävytteiset, hengellissävytteiset, maallistetut uskonnolliset, muut laulut ja ei- kristillisten uskontojen signaalisanoja sisältävät laulut. Uskonnon ja musiikin oppikirjoihin sisältyy yhteensä 231 eri uskonnollista laulua. Oppiaineiden laulustoissa on 24 yhteistä uskonnollista laulua. Pääteemojensa perusteella uskonnolliset laulut on jaoteltavissa juhla- lauluiksi, luonto- ja vuodenaikalauluiksi, kansallisiksi lauluiksi, eettisiksi lauluiksi, raamat- tulauluiksi, perusturvallisuutta tukeviksi lauluiksi, rukouslauluiksi, kristillisiksi yhteisölau- luiksi ja tuonpuoleisuudesta kertoviksi lauluiksi. Lauluista suurin osa liittyy juhla-aikoihin. Uskonnollisella musiikilla ja uskonnollisilla lauluilla on paikkansa vuosina 2004–2012 julkaistuissa uskonnon ja musiikin oppikirjoissa. Uskonnon jälkiä on havaittavissa sekä laulusanoituksissa että oppikirjateksteissä. Oppikirjateksteissä uskonnolliseen musiikkiin viitataan kuitenkin useimmiten vain satunnaisin fragmentein, jotka ilmenevät eri yhteyksis- sä. 2000-luvulla on uskonnon ja uskonnollisen kulttuurin asemasta perusopetuksessa keskusteltaessa sivuttu säännöllisesti virsiä. Uskonnonopetuksen ja sen oppiaineksen nä- kökulmasta virsidebatti on näyttäytynyt kuitenkin yksipuolisena ja uskonnollisen laulun näkökulmasta kapea-alaisena. Suomalaisessa uskonnonpedagogiikassa on perin vähän pohdittu uskonnollista musiikkia oppiaineksena, musiikin pedagogisia mahdollisuuksia uskonnonopetuksessa tai vastaavasti uskonnollisten aiheiden paikkaa musiikinopetuksessa. Hymnologisessa tutkimusperinteessä ei puolestaan ole kiinnitetty huomioita käsitteiden tarkkaan määrittelemiseen. Tutkimus avaa siten uria sekä musiikkiorientoituneelle uskon- nonpedagogiselle tutkimukselle että empiriaan perustuvalle hymnologiselle käsitetutki- mukselle. Avainsanat: hymnologia, oppikirja, perusopetus, uskonnonpedagogiikka, uskonnollinen laulu, uskon- nollinen musiikki 4 ABSTRACT Jenni Urponen FROM THE ‘SUMMER HYMN’ TO ‘HARD ROCK HALLELUJAH’? Religious music in the textbooks of religious (Evangelical Lutheran) and music education in basic education Helsinki: University of Helsinki, Faculty of Theology, 2020 This study examines the dimensions and position of religious music in Finnish-language textbooks for religious (Evangelical Lutheran) and music education in grades 1–6 in basic education. These textbooks have been published to comply with and implement the Na- tional Core Curriculum for Basic Education 2004 (POPS 2004). The texts and songs pub- lished in the textbooks are approached through the following questions: In what manner is religious music examined in texts? What aspect(s) transform a song into a religious song? (Cf. Smart 2005, 13.) How does a religious song materialize? Which religious songs along with which characteristics have been published? Is religious music, with a special focus on religious songs, appreciated? The current research utilizes a qualitative approach that fits the task, the research design, the development of the data corpus, and its analyses. This is an empirical and prac- tically oriented study of the field of religious education. The material of the study is re- trieved from a total of 24 (N) textbooks of four ME and three RE (Evangelical Lutheran) textbook series published in Finnish between 2004 and the summer of 2012. The research material was compiled from these textbooks, from which the corpus of the actual material was further compressed. Content analysis and classification based on the sources were used as methods of analysis. The textbook texts were subjected to two separate analyses. The first analysis was applied to outline the main themes of the textbook texts associated with religious music, and the second analysis was used to structure their expressions. The textbook songs were scrutinized from the following perspective: signal-word analysis fo- cused on existing expressions of linguistic material, that is, religious language. In examin- ing the dimension of religion, Ninian Smart's Seven Dimensions of Religion model was used as a theoretical background to structure the dimensions that emerged from the studied topics. The songs were also categorized using the song-collection source. Finally, the key themes of the lyrics were examined. Religious music can be organized into nine means of expressions from the texts in the textbooks, which are as follows: object, actor, action, environment, time, instrument, source, attribute, and argument extractions. The textbook texts primarily describe official 5 religious music based on the Christian tradition and the church institution. Three compo- nents were identified as useful criteria for a religious song: signal words, the seven dimen- sions of religion according to Smart, and the source. The empirical structuring of vocal material using the criteria currently described demonstrated the diversity of religious songs and the plasticity of their boundaries. Based on the textbook song analysis, thirteen differ- ent types of religious-related songs were identified, five of which can be defined as reli- gious songs. Others include religiously themed, religious overtones, spiritual overtones, secularized religious, and other songs. The RE and ME textbooks contained a total of 231 different religious songs. They have 24 common religious songs among them. Based on their main themes, religious songs can be divided into celebration songs, nature and seasonal songs, national songs, ethical songs,