DOCSLIB.ORG

Hämeen Vyöhykkeen Granitoidien Luokittelu

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Hämeen Vyöhykkeen Granitoidien Luokittelu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ALUEELLINEN GEOTIETO Espoo 30.06.2016 33/2016 Hämeen vyöhykkeen granitoidien luokittelu Hannu Mäkitie, Niilo Kärkkäinen, Pekka Sipilä, Markku Tiainen, Hannu Kujala & Jarkko Klami GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Hämeen vyöhykkeen granitoidien luokittelu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Raportin laji Hannu Mäkitie, Niilo Kärkkäinen, Pekka Sipilä, Arkistoraportti Markku Tiainen, Hannu Kujala & Jarkko Klami Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Hämeen vyöhykkeen granitoidien luokittelu Tiivistelmä Raportissa on kuvattu Hämeen tutkimusalueella (ns. Hämeen vyöhyke) sijaitsevien granitoidien luokittelua, petrologiaa ja malmipotentiaalia. Se on osa laajaa "Etelä-Suomen mineraali- ja malmipotentiaalin arviointi" -hanketta, joka toimi GTK:ssa vuosina 2011‒2015. Yhteensä 28 granitoidialuetta (a' 5‒180 km2) on eroteltu. Lisäksi on mikrokliinigraniittia leveinä juonina. Alueista osa muodostaa batoliitteja. Yleisin granitoidityyppi on deformoitunut granodioriitti, mutta vas- taavanlaista tonaliittia ja graniittia on lähes yhtä paljon. Kivien rakenne vaihtelee tasarakeisesta porfyyriseen ja paikoin on epätasalaatuinen, jopa gneissimäinen. Monet tutkituista granitoideista sisältävät dioriittisia ja gabromaisia sulkeumia ja sijaitsevat mafisten syväkivien vieressä. Selvimmin peralumiiniset granitoidi-intruusiot muodostavat melko yhtenäisen ja laajan ”suuralueen”, jonka sisällä on merkkejä malmiutumisesta. Nimetyt granitoidalueet ovat enimmäkseen metavulka- niittien ja -sedimenttien ympäröimiä, eli ne muodostavan erillisiä intruusioita nykyisessä maanleikkauksessa. Granitoidit on luokiteltu lähinnä kemiallisen ja mineralogisen koostumuksensa perusteella. Harker-tyyppisillä diagram- moilla on osoitettu, että moodeiltaan melko samanlaisilla syväkivillä on ollut erilaisia kantamagmoja ja differentiaatioita. Malmiutumisen kokeneiden kivien vieressä sijaitsevat granitoidit ovat kemiallisesti usein muuttuneet ja samalla kivien peralumiininen luonne on vahvistunut. Eräät malmiutumiset kuitenkin näyttävät olevan myös ruheiden kontrolloimia. Uu- det ikämääritykset osoittavat granitoidien pääasiallisesti edustavan 1886±2 miljoonaa vuotta vanhaa magmaa. Jokainen granitoidialue on kuvattu, luokiteltu ja rajattu omassa liitteessään. Niistä 23 kpl voidaan lisätä uusina litodeemeinä GTK:n ylläpitämiin Finstrati- ja DigiKP-tietokantoihin. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Granitoidit, graniitit, granodioriitit, tonaliitit, syväkivet, geokemia, petrografia, petrologia, malmipotentiaali Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi; Kanta-Häme: Hämeenlinna, Hattula, Tammela, Forssa, Jokioinen, Ypäjä, Humppila; Varsinais-Suomi: Somero, Marttila, Loimaa, Pöytyä, Aura, Mynämäki, Lieto; Satakunta: Huittinen, Säkylä; Pirkanmaa: Akaa, Urjala, Punkalaidun Karttalehdet L341, L342, L343, L344, L421, L422, L423, M331, M332, M333, M334, M411, M413 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 33/2016 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 146 Suomi Julkinen Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus Alueellinen geotieto 50402-20067 , 50402-2007221 Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Hannu Mäkitie GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Hämeen vyöhykkeen granitoidien luokittelu Sisällysluettelo sivu 1. JOHDANTO 1 2. HÄMEEN VYÖHYKKEEN GEOLOGISET YLEISPIIRTEET 1 3. TUTKIMUSMENETELMÄT 2 4. GRANITOIDIALUEET 3 5. MOREENIN GEOKEMIA 5 6. GRANITOIDIEN IKÄ 6 7. GRANITOIDIALUEIDEN KESKINÄINEN VERTAILU 8 7.1. Peralumiinisten granitoidien alue 7.2. Magman kiteytymisen trendejä 7.3. Granitoidien suhde gabroihin ja metavulkaniitteihin 8. UUSIA LITODEEMEJA FINSTRATI- ja DIGIKP-TIETOKANTOIHIN 14 9. HUOMIOITA GRANITOIDIEN MALMIKRIITTISYYDESTÄ 16 10. JOHTOPÄÄTÖKSET 16 KIRJALLISUUSLUETTELO 17 LIITTEET 1‒28. Granitoidialueiden kuvaukset LIITE 29. Granitoidien kemialliset kokokivianalyysit GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Hämeen vyöhykkeen granitoidien luokittelu 1 1. JOHDANTO "Etelä-Suomen mineraali- ja malmipotentiaalin arviointi" -hanke toimi Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) vuosina 2011–2015. Sen keskeinen tavoite oli Hämeen vyöhykkeen geologisen kartoitustiedon päivitys ja alueen malmimuodostusprosessien tunnistaminen. Työ rajattiin Hämeen vulkaanis- intrusiiviselle vyöhykkeelle (Kuva 1), josta tunnettiin jo ennestään runsaasti erilaisia malmiviitteitä ja muutamia kulta-, kupari-, sinkki- ja litium-esiintymiä (ks. esim. Grönholm & Kärkkäinen 2012). Hanke- päällikköinä toimivat geologit Niilo Kärkkäinen (2011–2013) ja Markku Tiainen (2014–2015). Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen on vaatinut runsaasti kohteellista kallioperäkartoitusta, kiinnosta- vimpien malmiaiheiden syväkairausta ja tutkimista, kallioperän ja moreenin geokemiallisia tutkimuksia, alueen valtakivien metavulkaniittien ja granitoidien luokittelua, kohteellista geofysiikkaa ja 3-D mallin- nusta. Näiden lisäksi on laboratoriossa tehty tarkkoja mineralogisia tutkimuksia, muun muassa isotoop- pisuhteisiin perustuvia U-Pb ikämäärityksiä ja malmimineraalien tunnistamisia. Graniittiseen magmatismiin liittyy muun muassa porfyyri-Cu ja RE pegmatiittityypin mineralisaatioita (Budd ym. 2002). Tässä raportissa luokitellaan ja kuvataan Hämeen vyöhykkeen graniittisia kiviä ja arvi- oidaan niiden malmipotentiaalia sekä ryhmitellään uusia erillisiä felsisiä-intermediäärisiä intruusioita kal- lioperäkartalla. Tätä tietoa voi hyödyntää uusien litodeemien lisäämisessä GTK:n DigiKP ja Finstrati tie- tokantoihin. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi toisaalta hankkeen aikana kerättyjä tutkimustulok- sia ja toisaalta saatavilla olevaa vanhaa tietoa, jota löytyy vanhoista kallioperäkartoista ja niiden selityk- sistä, samoin kuin yksittäisistä julkaisuista, raporteista ja opinnäytteistä sekä GTK:n tietokannoista. Nyt käsillä olevan tutkimusalueen granitoidisista kivistä ei ole ollut olemassa yhtenäistä kuvausta, vaikka seu- tua on eri aikoina ja eri hankkeissa tutkittu jo yli 70 vuoden ajan. 2. HÄMEEN VYÖHYKKEEN GEOLOGISET YLEISPIIRTEET Hämeen tutkimusalueen (Kuva 1, ns. Hämeen vyöhyke) kallioperä sai alkunsa Svekofennialaisen Etelä- Suomen subprovinssin magmaattisen kaaren muodostumisen aikana, noin 1.91–1.87 Ga sitten (Lehtinen ym. 1997; Nironen ym. 2016). Alueen kivilajit voidaan litologisesti jakaa (1) suprakrustisiin eli pintasyn- tyisiin kivilajeihin ja (2) sekä felsisiin että mafisiin syväkiviin. Suprakrustisia kivilajeja ja syväkiviä on Hämeen tutkimusalueella suunnilleen yhtä paljon (Kuva 1). Suprakrustisista kivilajeista yleisimpiä ovat erilaiset metavulkaniitit, ja epiklastisia sedimenttejä tavataan vähän verrattuna muihin Svekofennidien alueisiin (Sipilä ja Kujala 2014). Granitoideja on selvästi enemmän kuin dioriitteja ja gabroja. Grani- toidien yleisin kivilaji on deformoitunut granodioriitti, mutta myös graniitteja ja tonaliitteja on paikoin runsaasti. Tutkimusalueen kallioperägeologiaa on kuvattu GTK:ssa vuosina 1945–2008 toimineen 1:100 000 - mittakaavaisen kartoitusohjelman karttalehdissä ja niiden selityskirjoissa (esim. Huhma 1957; Matisto 1978). Saman alueen granitoidien petrografiaa, petrologiaa ja geokemiallista koostumusta on myös kuvat- tu monissa erillisissä julkaisuissa (esim. Simonen 1948; Lahtinen 1996; Nironen 1999; Lehtinen ym. 2005; Rasilainen ym. 2007), ja GTK suorittamissa kiviaines- ja rakennuskivitutkimuksien raporteissa (esim. Härmä 1998). GTK:n tietokannoista, varsinkin DigiKP:sta ja Geotietoytimestä, on saatavilla run- saasti paikkaan sidottua numeristettua kallioperätietoa ja -havaintoja. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Hämeen vyöhykkeen granitoidien luokittelu 2 Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti ja rajaus (punaisella viivalla) Kanta-Hämeen alueella. Taustalla oleva kallioperä on GTK:n DigiKP karttatietokannan (2016) mukaan. Ruudukko osoittaa 1:100 000 kallioperäkartta-alueet, numero viittaa karttalehteen. 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Hämeen tutkimusalueen granitoidisten kivien petrologisia piirteitä tarkasteltiin lähinnä seuraavien lähtei- den avulla – jotta niiden mahdolliset eroavaisuudet erillisinä intruusiona selviäisivät: (1) GTK:n julkaisemat 1:100 000 mittakaavaiset kallioperäkartat ja niiden selityskirjat (2) Alueen lentogeofysikaalista dataa ja uutta alueellisen painovoimamittauksen tuloksia (3) GTK:n DigiKP karttatietokantaa ja Geotietoydin tietokannan havaintoja (4) Hankkeen aikana tehtyjä maastohavaintoja, geokemiallisia kokokivianalyyseja ja moreenin geokemi- allisia tuloksia (5) Erillisten julkaisujen, raporttien, opinnäytteiden ja karttojen tietoja Tarkastelun tuloksena rajattiin petrografian, kemiallisen koostumuksen (160 kokokivianalyysia) ja geofy- sikaalisen datan perusteella 28 erillistä, felsistä-intermediääristä syväkivialuetta (Kuva 2). Jokaiselle sy- GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Hämeen vyöhykkeen granitoidien luokittelu 3 väkivialueelle annettiin oma nimi. Tämä jako- ja erotteluproseduuri nähtiin tarpeelliseksi myös siinä mie- lessä, että jatkossa olisi tarkasti tiedossa mistä syväkivialueesta tai intruusiosta on kyse, kun paikkaan si- dottuja kivilajien tutkimushavaintoja tai kemiallista dataa tuodaan julki tai kun tehdään edellä mainittujen datojen ja syväkivialueiden keskinäisiä vertailuja, luokitteluja ja tulkintoja. Intruusioalueiden erottelu an- taa mahdollisuuden myös yhdistää vierekkäisiä melko samanlaisia syväkiviä laajemmiksi "Suiteiksi". Erillisten syväkivialueiden laajuuden ja kemiallisen koostumuksen sekä mineralogisten samoin kuin pet- rografisten piirteiden selvittämistä on kuitenkin haitannut vanhan tiedon hajanaisuus ja jopa tulkinnanva- raisuus, ja toisaalta Hämeen malmipotentiaali hankkeessa kerättyjen uusien tutkimustuloksien
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design
    A research project supported by the European Commission FP5: Energy, Environment and Sustainable Developmen t www.watertime.org Key Action 4: City of Tomorrow and Cultural Heritage Thematic Priority 4.1.2: Improving the quality of urban li fe watertime@ watertime.org Contract No: EVK4-2002-0095 D22: WaterTim e case study - Häm eenlinna, Finland Dr Jarmo J. Hukka and Dr Osmo T. Seppälä1 Institute of Environmental Engineering and Biotechnology Tampere University of Technology, Finland 31st January 2005 One of 29 WaterTime case studies on decision-making on water systems Watertime case studies Estonia: Tallinn Finland: Tampere, Hämeenlinna France: Grenoble Germany: Berlin, Munich Hungary: Budapest, Debrecen, Szeged Italy: Arezzo, Bologna, Milan, Rome Lithuania: Kaunas, Vilnius Netherlands: Rotterdam Poland: Gdansk, Lodz, Warsaw Romania: Bucharest, Timisoara Spain: Cordoba, Madrid, Palma de Mallorca, Gran Canaria Sweden: Stockholm UK: Cardiff, Edinburgh, Leeds www.watertime.org 1 Contacts: Dr. Jarmo Hukka - jarmo.hukka@ tut.fi; Dr Osmo T. Seppälä - osmo.seppala@ plancenter.fi WaterTime partners: PSIRU, Business School, University of Greenwich, UK ERL, Universidad Complutense de Madrid, Spain Institute of Environmental Engineering and Biotechnology (IEEB), Tampere University of Technology, Finland International Water Affairs, Hamburg, Germany Eötvös József College, Hungary Coordinator: PSIRU, Business School, University of Greenwich, Park Row, London SE10 9LS, U.K. www.watertime.org Table of Contents 1 INTRODUCTION 3 2 CITY AND REGION BACKGROUND
    [Show full text]
  • Koko Tutkimusalue
    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • E-Water Evolution of Water and Sewerage Services in Hämeenlinna
    E-WAter Official Publication of the European Water Association (EWA) © EWA 2007 Petri S. Juuti1 & Tapio S. Katko2 & Riikka P. Rajala3 & Osmo T. Seppälä4 Evolution of water and sewerage services in Hämeenlinna, Finland, 1800-2000 ABSTRACT This paper aims at discussing key long-term strategic decisions and changes concerning the evolution of water and sanitation services in Hämeenlinna, Southern Finland. After a debate of three decades the construction of the water and sewage works was completed in 1910. In the early 19th century the hygienic conditions in Hämeenlinna were poor since the city was densely built-up and “half marshland, half surrounded by lakes with muddy shores where water flowed so slowly that it appeared to stand still”. Groundwater from the Ahvenisto esker area instead of a lake was selected as the raw water source. Water consumption increased rapidly in the 1950s and a surface water plant on Lake Katuma was constructed in 1955, doubled in 1960 but taken out of use 1980. Since 1976 artificial groundwater has been used. The Paroinen wastewater treatment plant began its operations in 1966 as an activated sludge plant. In addition to Hämeenlinna’s own wastewaters, the Paroinen plant has also purified the wastewaters of Hattula, the neighbouring municipality, since 1974. A supra-municipal water and wastewater services joint-stock company owned by Hämeenlinna Town and neighbouring municipalities, Hämeenlinna Region Water Supply and Sewerage Ltd., was established in 2001. In 2007 the company takes care of water services in the Hämeenlinna region. Water supply is fully based on groundwater or artificial groundwater. KEY WORDS Water supply, sewerage, evolution, services, environmental history, Hämeenlinna, Finland 1 University of Tampere, Department of History, FI-33014 University of Tampere, FINLAND 2 Tampere University of Technology, P.O.
    [Show full text]
  • No Slide Title
    MetNet International Workshop in Hämeenlinna Opening speech Managing Director Jouni Haajanen, Häme Development Centre Ltd 25-26.2.2008 MetNet Workshop 1 25-26.2.2008 MetNet Workshop 2 HÄME DEVELOPMENT CENTRE DEVELOPMENT CENTER OF THE HÄMEENLINNA REGION Company was established in the summer 2000. The owners of the company are the city of Hämeenlinna and surrounding municipalities Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko and Tuulos. Companys main function is to promote and to develop regional economic policy and also to arrange and to organize business services in the Hämeenlinna region. 25-26.2.2008 MetNet Workshop 3 FACTS ABOUT THE CITY OF HÄMEENLINNA The City of Hämeenlinna was founded in 1639. Population 2007: 47 899 as of January 1st Total area: 185 km2, of which 19 km2 are lakes (10 % of the total area). Municipal budget for 2007: 263 million € Municipal tax for 2007: 18 % Distances from/to: Helsinki 100 km Tampere 80 km Lahti 80 km Turku 140 km Twin towns: Baerum/Norway Celle/Germany Fiskenaesset/Greenland Hafnarfjördur/Iceland Tver/Russia Püspökladanyi/Hungary Torun/Poland Uppsala/Sweden Weimar/Germany 25-26.2.2008 MetNet Workshop 4 FACTS ABOUT THE CITY OF HÄMEENLINNA The City of Hämeenlinna was founded in 1639. Population 2007: 47 899 as of January 1st Total area: 185 km2, of which 19 km2 are lakes (10 % of the total area). Municipal budget for 2007: 263 million € Municipal tax for 2007: 18 % Distances from/to: Helsinki 100 km Tampere 80 km Lahti 80 km Turku 140 km Twin towns: Baerum/Norway Celle/Germany Fiskenaesset/Greenland Hafnarfjördur/Iceland Tver/Russia Püspökladanyi/Hungary Torun/Poland Uppsala/Sweden Weimar/Germany 25-26.2.2008 MetNet Workshop 5 FACTS ABOUT THE CITY OF HÄMEENLINNA Hämeenlinna is the Hämeenlinna presents the Lines of business: administrative centre of the ideal combination of nature Services 41 % province of Southern and culture.
    [Show full text]
  • Vesihuollon Yleissuunnitelma-Esite
    Hämeen ympäristökeskus Hämeen liitto Hämeenlinnan Seudun Vesi Janakkalan Vesi Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat Hämeenlinnan seudun Vesihuollon yleissuunnitelma 2008 Hämeenlinnan seudun Vesihuollon yleissuunnitelma 2008 JOHDANTO Hämeenlinnan seudun vesihuollon yleis­ väkiluku kasvaa vuoteen 2025 mennessä päämääriä ja turvata maankäytön suun­ suunnitelman tarkoituksena on selvittää noin 101 000 henkilöön. nittelun kautta osoitettujen avainalueiden yhdyskuntien vesihuollon kehit tämis­ Liittymisasteen vesihuoltoverkostoihin en­ kehittämismahdollisuudet. toimen piteitä 20 – 30 vuoden aika jänteellä. nustetaan kasvavan keskimäärin tasolle Tavoitteiden määrittelyssä on otet­ Suunnittelutyöstä on vastannut työryhmä, 90 %. tu huomioon mm. maakuntakaava ja johon ovat kuuluneet Hämeen ympäristö­ Hämeen maakuntaohjelma 2007–2010. keskus, Hämeen liitto, Hämeenlinnan Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely Päämäärien asettelu on tehty yhteistyös­ Seudun Vesi Oy ja Janakkalan Vesi sekä Vedenhankinta perustuu pohjaveteen ja te­ sä eri sidosryhmien kuten Hämeen liiton, Kehittämiskeskus Oy Häme ja Seutukeskus kopohjaveden muodostamiseen. alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten, puo­ Oy Häme. Suunnitelman on laatinut Hämeenlinnan Paroisten puhdistamol­ lustushallinnon ja ympäristöviranomaisten Ramboll Finland Oy. la käsitellään Hämeenlinnan, Hattulan, kanssa. Hauhon, Rengon ja Tuuloksen jätevedet. NYKYTILANNE Janakkalassa on kolme jätevedenpuh­ Ydintavoitteet: Suunnittelualue ja väestö distamoa,
    [Show full text]
  • Kaikki Rekisteriin Hyväksytyt Suurkalat
    Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 27.9.2016 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A tai B luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B =Punnittu kaupan vaa ́alla tai vastaavalla. Riippumattomat todistajat. Kelvollinen kuva. Lisätietoja päätöksestä: LT = 1: Laji on määritetty kalasta. LT = 2: Laji on määritetty kuvasta. LT = 3: Laji on määritetty suomusta. LT = P: Kala on punnittu perattuna. KAIKKI REKISTERIIN HYVÄKSYTYT SUURKALAT Kalalaji Paino Pituus Kalamies Pvm Vesistö Kunta Pyyntitapa Luokka LT kg cm ahven 3,0 53 Pekka ja Sinikka 8.5.2002 Enonvesi Pertunmaa verkko C Pinnioja 2,87 53,8 Kalle Vaaranen 4.9.2010 Ahvenanmaa Kökar virveli B 2,492 53 Markku Sairanen 31.5.2011 Pyhäjärvi Parikkala verkko B 2 2,49 53 Henri Pennanen 26.1.2013 Puruvesi Kerimäki pilkki jäältä B 2 2,48 50,05 Pekka Ristola 27.5.2009 Saimaa Savitaipale verkko B 2,47 51 Jouko Rontu 14.2.2005 Kukkia Luopioinen pilkki jäältä B 2,42 46 Hannes Hekkala 17.5.2003 Iijoki Ii moottoriuistelu C 2,41 Veikko Marttinen 8.5.2012 Hietasen järvi Mikkeli verkko B 2 2,395 Erkki Tikka 15.5.2014 Karjalan Pyhäjärvi Kesälahti/Sarvisalo verkko B 2 2,386 50 Eero Korhola 4.5.2005 Partakoski Savitaipale verkko B 2,350 53,2 Hannu Mustaparta 15.9.2015 Pyhäjärvi OL Pyhäsalmi virveli B 2 2,342 51,0 Eero Jaako 7.4.2014 Tengeliönjoki Ylitornio pilkki jäältä B 2 2,34 52,6 Valtter Perälä 13.9.2004 Kymenvirta Heinola uistelu B 2,338 55 Matti Tynkkynen 10.5.2004 Puruvesi Punkaharju verkko B 2,320 53 Matti Alanko 9.5.2001 Punelia Loppi verkko B 2,27
    [Show full text]
  • Hattula Tenholan Sukuhaara 1. Kotisivuversio 22.04.2006 TAULU 1 I Anders Puoliso: N.N
    Hattula Tenholan sukuhaara 1. kotisivuversio 22.04.2006 TAULU 1 I Anders Puoliso: N.N. Lapset: Olof Andersson Lakkonen. Tauluun 2. TAULU 2 (taulusta 1) II Olof Andersson Lakkonen, Talollinen Tenholan Lakkosella. Mainitaan Tenholan Lakkosella 1539- 1544. Puoliso: N.N. Lapset: Lars Olofsson Lakkonen. Tauluun 3. TAULU 3 (taulusta 2) III Lars Olofsson Lakkonen, Talollinen Tenholan Lakkosella. Mainitaan Tenholan Lakkosella 1545-1569. Puoliso: N.N. Lapset: Olof Larsson Lakkonen. Tauluun 4. Sigfrid Larsson Lakkonen, Talollinen Tenholan Lakkosella. Mainitaan Tenholan Lakkosella 1575- 1590. TAULU 4 (taulusta 3) IV Olof Larsson Lakkonen, Talollinen Tenholan Lakkosella. Mainitaan Tenholan Lakkosella 1570-1574. Puoliso: N.N. Lapset: Eric Olofsson Lakkonen. Tauluun 5. TAULU 5 (taulusta 4) V Eric Olofsson Lakkonen, Talollinen Tenholan Lakkosella, profossi. Mainitaan Tenholan Lakkosella 1590-1637. Puoliso: N.N. Lapset: Lars Ericsson Lakkonen, syntynyt 1600 Hattula,Tenhola,Laakkonen. Tauluun 6. Olof Ericsson Lakkonen, Ratsumies, talollinen Tenholan Lakkosella. Mainitaan Tenholan Lakkosella 1634-1635 Olof Ericsson ryttare, bonde. Valborg Ericsdotter Lakkonen. Mainitaan Tenholan Lakkosella 1634-1637. TAULU 6 (taulusta 5) VI Lars Ericsson Lakkonen, Rusthollari Tenholan Lakkosella, korpraali, syntynyt 1600 Hattula,Tenhola,Laakkonen, kuollut 14.4.1697 Hattula,Tenhola,Laakkonen. Mainitaan Tenhola Lakkosella 1639-1668. Tyrvännön RK 1669-1694 Lars Ericsson Lackoinen död. 1. Puoliso: Carin. Mainitaan Tenhola Lakkosella 1644-1648 1 hustru ja 1649-1652 Carin hustru. Lapset: Erich Larsson Lakkonen, syntynyt noin 1625 Hattula,Tenhola,Lakkonen. Tauluun 7. Gabriel Larsson Lakkonen, syntynyt Hattula,Tenhola,Lakkonen. Mainitaan SAY Tenhola Lakkosella 1675-1680, Gabriel bror ja Tyrvännön RK 1669-1694 Gabriel son. Johan Larsson Lakkonen, syntynyt Hattula,Tenhola,Lakkonen. Tauluun 51. Valborg Larsdotter Lakkonen.
    [Show full text]
  • Kanta-Hämeen Potentiaalisten Kaivosten Aluetaloudelliset Vaikutukset Summary: Regional Economic Impacts of Potential Mining in Kanta-Häme
    Geologian tutkimuskeskus 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset Summary: Regional economic impacts of potential mining in Kanta-Häme Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä Tutkimusraportti 229 ISBN 978-952-217-381-2 (PDF) ISBN 978-952-217-382-9 (nid.) ISSN 0781-4240 gtk.fi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 229 Report of Investigation 229 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset Summary: Regional economic impacts of potential mining in Kanta-Häme Ne kuvat, joissa ei mainita tekijää, ovat julkaisun kirjoittajien tekemiä. Kansikuva: Mikroskooppikuva Huittisten Uunimäen malmiaiheen kultarakeesta. Raekoko noin 0,1 mm. Kuva: N. Kärkkäinen, GTK. Front cover: Microphoto of a small gold grain of the Uunimäki prospect in Huittinen. Grain size about 0,1 mm. Photo: N. Kärkkäinen, GTK. Taitto: Elvi Turtiainen Oy Painopaikka: Lönnberg Print & Promo Espoo 2017 Tiainen, M., Kujala, S., Ahtola, T., Eilu, P., Grönholm, S., Hakala, O., Istolahti, P., Jumppanen, A., Kärkkäinen, N., Rasilainen, K. & Törmä, H. 2017. Kanta- Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset. Summary: Re- gional economic impacts of potential mining in Kanta-Häme. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 67 pages, 37 figures, 21 tables and 6 appendices. The project “Regional economic impact of the potential mines in Kanta-Häme” has been executed in collaboration with the Geological Survey of Finland (GTK) and the Ruralia Institute of the University of Helsinki.
    [Show full text]
  • VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU UNIVERSITY of APPLIED SCIENCES Business Economics and Tourism
    Lari Särssi CITY DEVELOPMENT IN THE CITY OF HÄMEENLINNA The Views of Locals in Correlation with the Official Strategies Business Economics and Tourism 2016 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Business Economics and Tourism TIIVISTELMÄ Tekijä Lari Särssi Opinnäytetyön nimi City development in the City of Hämeenlinna: the Views of Locals in Correlation with the Official Strategies Vuosi 2016 Kieli englanti Sivumäärä 94 Ohjaaja Thomas Sabel Alkuvuonna 2016 suoritettiin kyselytutkimus Hämeenlinna keskustan alueella. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa hämeenlinnalaisten mielipiteistä kaupun- kisuunnittelua- sekä paikallista identiteettiä koskien. Johtoajatuksena oli selvittää, kuinka kansalaisaktiivisuuteen kannustava kaupunki onnistuu vastaamaan kansa- laisten toiveisiin todellisuudessa. Tutkimus pyrki kerryttämään tietoa kansalaisten tarpeista ja haluista, sekä löytämään identiteettikysymysten avulla kulttuurisidon- naisuuksia näkökannoista. Tutkimus aloitettiin laadullisina ryhmähaastatteluina, joiden rakenne perustui sana-assosiaatioihin ja vapaan sanan keskusteluihin. Haastatteluissa pyrittiin saa- maan esille yksilöiden henkilökohtaisten mielipiteiden lisäksi ns. yleispätevyyk- siä, jotka ilmenisivät vapaassa keskustelussa toistuvina asiateemoina. Ilmenneiden teemojen perusteella tehtiin alan kirjallisuuteen tukeutuen vertailu yleisten mieli- piteiden ja aihepiiriin liittyvien virallisten strategioiden välillä. Lopulta päädyttiin myös johtopäätöksiin selkeimmin ilmenneiden ilmiöiden mahdollisista syistä. Yksi
    [Show full text]
  • MLL Kanta-Hämeessä Sisältö
    MLL Kanta-Hämeessä Sisältö MLL toimii lähes jokaisessa Suomen kunnassa 3 Lähellä lapsia, nuoria ja vanhempia 4 Perhekahvilat ja kerhotoiminta 4 Vertaisryhmät ja Terhokerhot 5 Tapahtumat, retket ja vuokraustoiminta 6 MLL:n Hämeen piirin tuki paikallisyhdistyksille ja yhteistyö kuntien kanssa 7 Kunta- ja perhekeskusyhteistyö 7 Koulutus ammattilaisille 8 Vapaaehtoisten tuki 8 Kouluyhteistyö ja tukioppilastoiminta 9 Lastenhoito- ja Perhekummitoiminta 10 Yhteystiedot 11 Esite julkaistu 2017. Tilastot vuodelta 2016. Aluetoimipiste Mannerheimin Lasten- Kumppanuustalo suojeluliiton Kirjastokatu 1 Hämeen piiri ry 33100 HÄMEENLINNA Pyhäjärvenkatu 5 B, 2. krs. p. 050 436 3230 33200 TAMPERE p. 044 599 0580 Aluetoimipiste [email protected] Tiilijärventie 7 hameenpiiri.mll.fi 15870 HOLLOLA MLL toimii lähes jokaisessa Suomen kunnassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on yhteisö, joka muodostuu keskusjärjestöstä, kymmenestä piirijärjestöstä ja 556 paikallisyhdistyksestä. Yhdessä MLL:n Hämeen piiri ja piirin 80 paikallisyhdistystä luovat mahdollisuuksia koh- taamisille ja perheiden tarpeiden kuulemiselle. Vapaaehtoistyö lisää yhteisöllisyyttä, sillä vapaaehtoiset tutustuvat uusiin ihmisiin, pääsevät vaikuttamaan itselleen merki- tyksellisiin asioihin ja tuntevat kuuluvansa johonkin ryhmään (MLL, Vapaaehtoiskysely 2016). Piirijärjestö on alueensa paikallisyhdistysten tuki ja alueellinen vaikuttaja. MLL:n Hä- meen piiri ohjaa,
    [Show full text]