DOCSLIB.ORG

Juho Matinpoika Markkula, Valvontamies Ja Isäntä Markkulassa 1778 - 97, S

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Juho Matinpoika Markkula, Valvontamies Ja Isäntä Markkulassa 1778 - 97, S Sipi Heikinpojan ja Liisa Pekantyttären seitsemän ensimmäistä sukupolvea (Tilanne 24.5.2005) Taulu 1 I Sipi Heikinpoika, Maanviljelijä, s. 1663 Renko Nevilä Mannila, k. 1719 Renko Oinaala Markkula. Nevilän Mannilan isäntänä n. 1700 - 1719. Markkula oli 1690-luvulla nihtien asuma palkkatalo. Markkula jäi autioksi sodan aikana 1710 - luvulla. Puoliso: Vihitty 28.12.1693 Liisa Pekantytär, s. 1659 Janakkala Vanantaka Alastalo, k. 1743 Renko Oinaala Markkula. Muutti 1700-luvun alkuvuosina Rengon Oinaalan Markkulaan. Vanhemmat: Pekka ja Brita. Lapset: Jaakko Sipinpoika Markkula, s. 1696 Renko Nevilä Penttilä. Tauluun 2. Tuomas Sipinpoika Krigfelt, s. 1697 Renko Nevilä Mannila. Tauluun 196. Erkki Sipinpoika Tulittula, s. 18.5.1698 Renko Nevilä Mannila. Tauluun 197. Antti Sipinpoika, s. 1699 Renko Nevilä Mannila. Anna Sipintytär Markkula, s. 6.12.1700 Renko Nevilä Mannila. Tauluun 240. Liisa Sipintytär Markkula, s. 1702 Renko Nevilä Penttilä. Tauluun 430. Yrjö Sipinpoika Sipinpoika Manfelt, s. 1708 Renko Nevilä Mannila. Tauluun 570. Taulu 2 (taulusta 1) II Jaakko Sipinpoika Markkula, Maanviljelijä, isäntä 1726 -38, s. 1696 Renko Nevilä Penttilä, k. 28.4.1765 Renko Oinaala Markkula. 1. Puoliso: Vihitty 1717 Kristiina Yrjöntytär, Emäntä 1719-38, s. 1700, k. 1738. Veli Mikko oli Markkulassa renkinä 1726 -29. Lapset: Matti Jaakonpoika Markkula, s. 1718 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 3. Antti Jaakonpoika Markkula, s. 1719 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 93. Sipi Jaakonpoika Markkula, s. 21.1.1722 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 94. Liisa Jaakontytär Markkula, s. 16.1.1724 Renko Oinaala Markkula, k. 5.5.1741. Maria Jaakontytär Markkula, s. 29.6.1726 Renko Oinaala Markkula, k. 1726. Tuomas Jaakonpoika Markkula, s. 19.12.1728 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 106. Kristiina Jaakontytär Markkula, s. 19.1.1731 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 123. Jaakko Jaakonpoika Markkula, s. 3.1.1734 Renko Oinaala Markkula, k. 1734. Lauri Jaakonpoika Markkula, s. 2.7.1735 Renko Oinaala Markkula, k. 1736. Sofia Jaakontytär Markkula, s. 12.1.1738 Renko Oinaala Markkula, k. 3.1738. Heikki Jaakonpoika Markkula, s. 12.1.1738 Renko Oinaala Markkula, k. 1739. 2. Puoliso: Vihitty 1739 Agnes Yrjöntytär, Emäntä 1739-40, s. 1710, k. 15.5.1740. Lapset: Erkki Jaakonpoika Markkula, s. 11.5.1740 Renko Oinaala Markkula, k. 1741. 3. Puoliso: Vihitty 1741 Vappu Pertintytär, Emäntä 1741- 1749, s. 1710, k. 22.12.1796 Renko Oinaala Markkula. Lapset: Anna Jaakontytär Markkula, s. 9.7.1741 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 182. Maria Jaakontytär Markkula, s. 16.5.1745 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 195. Liisa Jaakontytär Markkula, s. 1748 Renko Oinaala Markkula. Asui kotonaan koko elämänsä. Mikko Jaakonpoika Markkula, s. 18.9.1752 Renko Oinaala Markkula, k. 1753 Renko Oinaala Markkula. Vappu Jaakontytär Markkula, s. 1756 Renko Oinaala Markkula, k. 1799 Renko Hakonkoski. Oinaalan Markkulan tytär, muutti 1792 Kuittilan Klemolaan. Puoliso: Vihitty 3.6.1792 Erkki Erkinpoika, s. 31.5.1758 Renko Kuittila Klemola. Kuittilan Klemolan poika, 1794 Hakonkosken muonamies. Taulu 3 (taulusta 2) III Matti Jaakonpoika Markkula, Maanviljelijä, isäntä 1739 - 1761, s. 1718 Renko Oinaala Markkula, k. 3.3.1788 Renko Oinaala Markkula. Markkula jaettiin 1778 Antti ja Juho Matinpojan kesken. 1. Puoliso: Vihitty 29.10.1737 Hedvig Simontytär, s. 1718 Renko Nevilä Pukkila, k. 27.12.1770. Lapset: Antti Matinpoika Markkula, s. 29.9.1738 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 4. Riitta Matintytär Markkula, s. 30.9.1740 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 14. Maria Matintytär Markkula, s. 12.6.1744 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 22. Vappu Matintytär Markkula, s. 30.4.1746 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 29. Matti Matinpoika Markkula, s. 6.5.1748 Renko Oinaala Markkula, k. 1748. Juho Matinpoika Markkula, Valvontamies ja isäntä Markkulassa 1778 - 97, s. 11.6.1750 Renko Oinaala Markkula, k. 7.2.1819 Renko Oinaala Markkula. Markkula jaettiin veljesten (Antti ja Juho) kesken 1778. Juho luovutti talon Tuomas-veljelleen 1797. Puoliso: Vihitty 1784 Riitta Juhontytär Pietilä, s. 25.9.1759 Loppi Räyskälä Ei lapsia. Anna Matintytär Markkula, s. 6.12.1752 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 33. Hedvig Matintytär Markkula, s. 5.1.1755 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 57. Mikko Matinpoika Markkula, s. 10.8.1757 Renko Oinaala Markkula, k. 18.11.1792 Renko Oinaala Markkula. Puoliso: Vihitty 8.10.1788 Katariina Heikintytär, s. 25.2.1767 Renko Asemi Vanhatalo, k. 1832 Janakkala Napiala Knuutila. Jaakko Matinpoika Markkula, s. 24.5.1760 Renko Oinaala Markkula, k. 15.6.1760 Renko Oinaala Markkula. Tuomas Matinpoika Markkula, s. 23.8.1763 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 67. 2. Puoliso: Vihitty 4.10.1773 Janakkala Uhkoila Kaisa Juhontytär, s. 1741 Janakkala Konttila, k. 23.6.1810 Renko Oinaala Markkula. Vihittäessä Uhkoilan Keskivarin piika, jonne tullut sisarineen Konttilan Mikkolasta. Lapset: Nikolas Matinpoika Markkula, s. 4.10.1774 Renko Oinaala Markkula, k. 1776. Ulrika Matintytär Markkula, s. 9.4.1777 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 85. Taulu 4 (taulusta 3) IV Antti Matinpoika Markkula, Maanviljelijä, isäntä 1762 -, s. 29.9.1738 Renko Oinaala Markkula, k. 7.3.1811 Renko Oinaala Markkula. Puoliso: Vihitty 1758 Vappu Iisakintytär, s. 1740, k. 14.12.1813 Hattula. Lapset: Maria Antintytär Markkula, s. 4.3.1759 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 5. Helena Antintytär Markkula, s. 16.3.1761 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 7. Matti Antinpoika Markkula, s. 17.8.1763 Renko Oinaala Markkula. Eli koko elämänsä Markkulassa. Naimaton ja lapseton. Hedvig Antintytär Antintytär Markkula, s. 25.3.1766 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 9. Tuomas Antinpoika Markkula, s. 30.11.1768 Renko Oinaala Markkula. Renki Hattulassa 1796 - 97, Hämeenlinnaan 1797. Sofia Antintytär Markkula, s. 5.3.1771 Renko Oinaala Markkula, k. 24.7.1772. Emmanuel Antinpoika Markkula, s. 16.4.1773 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 11. Erkki Antinpoika Markkula, s. 16.5.1775 Renko Oinaala Markkula. Renki Hattulassa 1802 - 03, Hämeenlinnaan 1803. Antti Antinpoika Markkula, s. 19.5.1778 Renko Oinaala Markkula. Tauluun 12. Sipi Antinpoika Markkula, s. 7.3.1782 Renko Oinaala Markkula, k. 26.11.1784 Renko Oinaala Markkula. Juho Antinpoika Markkula, s. 12.6.1785 Renko Oinaala Markkula, k. 1785. Taulu 5 (taulusta 4) V Maria Antintytär Markkula, s. 4.3.1759 Renko Oinaala Markkula, k. 11.21828 Hattula Pelkola Luurila. Puoliso: Vihitty 30.12.1793 Juho Yrjönpoika Luurila, s. 27.10.1756 Hattula Vuohiniemi, k. 7.1.1813 Hattula Pelkola Luurila. Lapset: Maija Juhontytär, s. 28.4.1794 Hattula Vuohiniemi Luurila. Tauluun 6. Helena Juhontytär, s. 14.7.1797 Hattula Vuohiniemi Luurila. Muuttanut: Tammela. Taulu 6 (taulusta 5) VI Maija Juhontytär, s. 28.4.1794 Hattula Vuohiniemi Luurila, k. 8.11.1829 Hattula Pelkola Skyttälä. Puoliso: Vihitty 30.12.1827 Juho Lindholm, Sotilas, s. 29.5.1800. Lapset: Johannes Lindholm, s. 7.10.1829 Hattula Pelkola, k. 9.1.1830 Hattula Pelkola. Taulu 7 (taulusta 4) V Helena Antintytär Markkula, s. 16.3.1761 Renko Oinaala Markkula. Muutti 1785 Hyvikkälään ja 1790 Viralaan. Puoliso: Vihitty 10.10.1790 Matti Erkinpoika Mattila, s. 7.8.1766 Janakkala Virala Koveron torppa. Muutti 1790 Janakkalan Viralan Koveron torppaan. Muutti 8.4.1804 Lopelle Vatsian Paalijärven Jokilan torppaan. Lapset: Wilhelm Matinpoika, s. 19.7.1791 Janakkala Virala Koveron torppa. Leena Matintytär, s. 1.12.1793 Janakkala Virala Koveron torppa. Tauluun 8. Antti Matinpoika, s. 6.11.1800 Janakkala Virala Koveron torppa. Taulu 8 (taulusta 7) VI Leena Matintytär, Lopen Paalijärven Mäkelän torpan emäntä, s. 1.12.1793 Janakkala Virala Koveron torppa, k. 6.2.1865 Janakkala Hiivola Mäkelä. Puoliso: Juho Mikonpoika Mäkelä, Torppari, s. 15.9.1794 Loppi Paalijärvi Mäkelän torppa, k. 7.4.1868 Janakkala Hiivola Mäkelän torppa. Torppari Janakkalan (aikaisemmin Lopen Paalijärven Mäkelä) Hiivolan Mäkelässä. Hiivolan kylä siirtyi 1855 Lopen seurakunnalta Janakkalan seurakunnalle. Lapset: Juho Juhonpoika Mäkelä, s. 2.1.1826 Loppi Paalijärvi Mäkelän torppa. Aapo Juhonpoika Mäkelä, s. 25.2.1828 Loppi Paalijärvi Mäkelän torppa. 1. puoliso: Brita Maria Kustaantytär, s. 20.2.1828 Renko, k. 31.5.1865 Janakkala Hiivola Mäkelän torppa. 2. puoliso: Vihitty 27.12.1865 Loviisa Kustaantytär Simola, s. 12.4.1843 Nurmijärvi Retkioja Simola, k. 11.3.1902 Nurmijärvi. Maria Elisabe Juhontytär Mäkelä, s. 21.1.1832 Loppi Paalijärvi Mäkelä, k. 10.2.1907 Janakkala. "Riuttan täti". Paalijärven Enon sisar. 1. puoliso: Karl (Kalle) Erikinpoika, s. 23.3.1831 Nurmijärvi, k. 12.10.1869 Janakkala. Tullut 9.10.1862 Nurmijärveltä. Karoliina Juhontytär Mäkelä, s. 26.3.1834 Loppi Paalijärvi Mäkelä. Taulu 9 (taulusta 4) V Hedvig Antintytär Antintytär Markkula, s. 25.3.1766 Renko Oinaala Markkula. Palveli Oinaalan Hakkolassa 1782 -83, Uudenkylän Uotilassa 1784 - 1785. Muutti 1795 Vihtiin (leskenä ?). Asui 1810-luvulla Lopella. 1. Puoliso: Vihitty 30.10.1785 Renko Hakonkoski Heikki Simonpoika Asp, Sotilas, korpraali, torppari, s. 20.6.1762, k. 7.2.1813 Urjala Urjalankylä. Hakonkoskella renkinä (Heikki Simonpoika) 1784 -85. Reservisotilas Hakonkoskella (Asp) 1785 -1791 ja Oinaalassa 1791 - 1795, jossa jatkaa Juho Asp ja Hedvig Abrahamintytär. Lapset: Adolf Fredric Heikinpoika, s. 14.5.1787 Renko Hakonkoski. Axel Magnus Heikinpoika, s. 17.8.1788 Renko Hakonkoski res. Ulla Heikintytär, s. 31.12.1789 Renko Hakonkoski. Puoliso: Juho Erkinpoika Sederholm, s. Loppi Ourajoki. Heta Kaisa Heikintytär, s. 5.10.1791 Vihti Niemenkylä Ojakkala. Tauluun 10. Carl Magnus Asp, s. 14.5.1797 Renko Oinaala. Anders Bernhard Asp, s. 14.5.1804 Urjala Urjalankylä. 2. Puoliso: Vihitty 11.10.1817
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Welcome to HAMK 2018-2019
    Welcome to HAMK 2018-2019 Table of Content WELCOME TO HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ........................................................................... 1 HAMKO – THE STUDENT UNION OF HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ......................................... 2 1. FINLAND .................................................................................................................................................... 3 Finland in Figures ...................................................................................................................................... 4 Climate ...................................................................................................................................................... 4 Currency and Banks .................................................................................................................................. 4 Electricity .................................................................................................................................................. 4 Transportation .......................................................................................................................................... 5 Shopping and Cost of Living ..................................................................................................................... 6 2. FINNS, FINNISH LANGUAGE AND CULTURE .............................................................................................. 9 Finnish Language ...................................................................................................................................
    [Show full text]
  • W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design
    A research project supported by the European Commission FP5: Energy, Environment and Sustainable Developmen t www.watertime.org Key Action 4: City of Tomorrow and Cultural Heritage Thematic Priority 4.1.2: Improving the quality of urban li fe watertime@ watertime.org Contract No: EVK4-2002-0095 D22: WaterTim e case study - Häm eenlinna, Finland Dr Jarmo J. Hukka and Dr Osmo T. Seppälä1 Institute of Environmental Engineering and Biotechnology Tampere University of Technology, Finland 31st January 2005 One of 29 WaterTime case studies on decision-making on water systems Watertime case studies Estonia: Tallinn Finland: Tampere, Hämeenlinna France: Grenoble Germany: Berlin, Munich Hungary: Budapest, Debrecen, Szeged Italy: Arezzo, Bologna, Milan, Rome Lithuania: Kaunas, Vilnius Netherlands: Rotterdam Poland: Gdansk, Lodz, Warsaw Romania: Bucharest, Timisoara Spain: Cordoba, Madrid, Palma de Mallorca, Gran Canaria Sweden: Stockholm UK: Cardiff, Edinburgh, Leeds www.watertime.org 1 Contacts: Dr. Jarmo Hukka - jarmo.hukka@ tut.fi; Dr Osmo T. Seppälä - osmo.seppala@ plancenter.fi WaterTime partners: PSIRU, Business School, University of Greenwich, UK ERL, Universidad Complutense de Madrid, Spain Institute of Environmental Engineering and Biotechnology (IEEB), Tampere University of Technology, Finland International Water Affairs, Hamburg, Germany Eötvös József College, Hungary Coordinator: PSIRU, Business School, University of Greenwich, Park Row, London SE10 9LS, U.K. www.watertime.org Table of Contents 1 INTRODUCTION 3 2 CITY AND REGION BACKGROUND
    [Show full text]
  • INVITATION/REFERRAL / 40751 -Hpvnhoj 40451 Pt-Papa
    INVITATION/REFERRAL / 40751 -HPVNhOJ 40451 Pt-Papa-2J INVITATION TO ATTEND CERVICAL CANCER SCREENING Fimlab is inviting you to attend a screening examination for cervical cancer. The examination is part of a national screening programme for adults, and it supports early diagnosis and treatment of findings that suggest or predispose you to cervical cancer. The examination has been requested by the municipal authorities of where you live. It is voluntary and free of charge. Your cervical smear sample will be tested for the high-risk type of human papillomavirus (HPV). If the test is positive, the traditional Pap test will also be performed. INSTRUCTIONS: 1. SCHEDULE AN APPOINTMENT – you can book appointments 24/7 at fimlab.fi/ajanvaraus or by calling +358 (0)10 808 515* Mon–Fri from 7 a.m. to 6 p.m. Fimlab's laboratories provide services at screening test sites. You can select any test site, regardless of where you live. • Pirkanmaa: gynaecological samples Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämsä, Kangasala, Lempäälä, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Ruovesi, Tampere Hatanpää, Tampere Tullinkulma, Tampere Tuulensuu, Toijala, Urjala, Valkeakoski, Vammala, Vesilahti, Viiala, Virrat, Ylöjärvi. • Kanta-Häme: gynaecological samples, mass screening Hauho, Hämeenlinna Main Health Centre, Kalvola, Lammi, Parola, Riihimäki, Renko, Forssa: appointments in Forssa are only available to customers of the Welfare District of Forssa. • Central Finland: gynaecological samples, mass screening Hankasalmi, Jyväskylä Central Hospital, Jyväskylä laboratory, Muurame, Uurainen, Äänekoski. 2. FILL IN THE PATIENT HISTORY FORM – Fill in the patient history form on the back and bring it with you to the laboratory. NOTE: Pap smear tests cannot be performed while you are on your period.
    [Show full text]
  • Koko Tutkimusalue
    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • District 107 C.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 C through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old SC 20458 ASIKKALA 03/27/1967 Active 27 0 0 0 0.00% 27 0 N 1 M,MC,SC 51626 ASIKKALA/KANAVA 05/16/1991 Active 26 0 1 -1 -3.70% 27 2 0 N 7 M,MC,SC 36590 ASIKKALA/PÄIJÄNNE 02/19/1979 Active 26 0 1 -1 -3.70% 28 33 0 N 24+ 20459 FORSSA 02/14/1954 Active 25 0 0 0 0.00% 26 4 N 9 57076 FORSSA/FLORES 06/20/1995 Active 35 2 0 2 6.06% 32 0 N 0 M,VP,MC,SC 127464 Forssa/Jokivarsi 05/12/2016 Active 8 0 1 -1 -11.11% 14 4 1 21 90+ Days MC,SC 20460 FORSSA/KUHA 08/25/1970 Active 25 0 0 0 0.00% 23 0 N 7 SC 46246 FORSSA/WAHREN 05/27/1986 Active 23 1 0 1 4.55% 26 1 R 7 M,MC,SC 20461 HÄMEENLINNA 04/25/1954 Active 17 0 0 0 0.00% 25 1 N 21 MC,SC 49995 HÄMEENLINNA/AULANKO 11/29/1989 Active 16 0 0 0 0.00% 16 1 N 4 MC,SC 62536 HÄMEENLINNA/BIRGER 12/02/1999
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • Loppi 23.4.2013
    LOPPI 23.4.2013 ja muistoja vuosilta 1961- 1967 puhelinasentajaharjoittelijana Lopenkin maisemissa. Nyt oltiin liikkeellä mukavasti Bussarin bussilla ja Matti toivotti ratin takaa mukavaa ja rauhallista matkaa, minne sitten menemmekään. No, olihan siinä reissussa pari pientä epäröintiä, mutta mukavaa oli. Tänään piti sataa ja tuulenkin piti olla aika kova, mutta katin kontit: aurinkohan se meitä tervehti alkumatkasta. Silloin puoli vuosisataa sitten Lopelle ajeltiin Nalle-Sisulla koppi lavalla usein yksi tai useampi pylväs kuormana. Antti oli kuskina ja määräysten mukaan nopeus sai olla enintään 35 km/t. Alkuun Lopelle piti ajaa Läyliäisten kautta. Myöhemmin tämänkertaista reittiä Riihimäeltä Lopelle, mutta silloin olikin jo koko ”miehistö hytissä ja vauhti usein ”päätä huimaava”. Edellisestä kartasta muistan ainakin kylät Joentaka, Launonen, Läyliäinen, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Teväntö, Topeno, Vojakkala. Kaikkin niihin paikkoihin piti ihmisten saada puhelin. Yksi kesä meni melkein pelkästään ajelelemalla Kaartjärvelle. Yleensä kävi niin, että kun joku tilasi puhelimen, niin kaikki muutkin lähiseudulla ”kypsyivät”. Kyllähän sen ymmärsi, ettei oma ”status” voinut olla huonompi kuin naapurilla. Täällä tapahtui hauska episodi, kun ”solkenaan” tuli esimiehen puheille puhelimen tilaajia, kuka jalan, polkupyörällä tai traktorilla saapuen ja yksi heitä oli Bruno Kivikoski. Hän oli ihan oikein täyttänyt tilauslomakkeen, jossa Brunon ammatti/arvo oli ministeri. Puhelinmestari, joka tehtäviä jakoi, nauroi makeasti, että nyt olette yrittäneet jujuttaa tai kaveri on teille pilaillut. Kaipa asia jostain tarkistettiin, kun saimme asentaa hänelle puhelimen. Hän oli ollut presidentin kanslian päällikkö ja Turkin lähettiläs ja suurlähettiläs 1954 – 1959. Jos oikein muistan, niin hän oli tuolloin 72v ja taloudenhoitaja 75v. Hän oli varsinainen tarinaniskijä ja jossain 1970- lopussa hän usein esiintyi telkkarissa. Hän oli syntynyt 1892 ja kuoli 1982.
    [Show full text]
  • E-Water Evolution of Water and Sewerage Services in Hämeenlinna
    E-WAter Official Publication of the European Water Association (EWA) © EWA 2007 Petri S. Juuti1 & Tapio S. Katko2 & Riikka P. Rajala3 & Osmo T. Seppälä4 Evolution of water and sewerage services in Hämeenlinna, Finland, 1800-2000 ABSTRACT This paper aims at discussing key long-term strategic decisions and changes concerning the evolution of water and sanitation services in Hämeenlinna, Southern Finland. After a debate of three decades the construction of the water and sewage works was completed in 1910. In the early 19th century the hygienic conditions in Hämeenlinna were poor since the city was densely built-up and “half marshland, half surrounded by lakes with muddy shores where water flowed so slowly that it appeared to stand still”. Groundwater from the Ahvenisto esker area instead of a lake was selected as the raw water source. Water consumption increased rapidly in the 1950s and a surface water plant on Lake Katuma was constructed in 1955, doubled in 1960 but taken out of use 1980. Since 1976 artificial groundwater has been used. The Paroinen wastewater treatment plant began its operations in 1966 as an activated sludge plant. In addition to Hämeenlinna’s own wastewaters, the Paroinen plant has also purified the wastewaters of Hattula, the neighbouring municipality, since 1974. A supra-municipal water and wastewater services joint-stock company owned by Hämeenlinna Town and neighbouring municipalities, Hämeenlinna Region Water Supply and Sewerage Ltd., was established in 2001. In 2007 the company takes care of water services in the Hämeenlinna region. Water supply is fully based on groundwater or artificial groundwater. KEY WORDS Water supply, sewerage, evolution, services, environmental history, Hämeenlinna, Finland 1 University of Tampere, Department of History, FI-33014 University of Tampere, FINLAND 2 Tampere University of Technology, P.O.
    [Show full text]
  • Henkilölistaus Tulostettu: 01.03.2021 Tekijä
    Henkilölistaus Tulostettu: 01.03.2021 Tekijä: Ari Kuivalainen Alvarintie 6A4 21900 Yläne Puhelin 040-7290778 [email protected] SUKUJUTUT -ohjelma ATK-palvelu Luhtasaari Oy Seinäjoki Henkilölistaus (Sukunimi) 01.03.2021 (Hokkila) (Hokkila) Kirsi Maria Espoo (Kuivalainen) (Kuivalainen), Rosenqvist Marja-Liisa Hämeenkyrö Aalto Aalto, Hyvärinen Bertta Mirjam, s. 13.1.1918 Parkano Aaltonen Aaltonen, Matikainen Satu Tuusula Aarnio Aarnio, Piitulainen Maria Heikintytär, s. 6.2.1878 , k. 28.9.1942 Impilahti,Leppäsilta 19 Raivio Abelsson Abelsson, Sandström (Soljala) Iida Josefiina Juhontytär, s. 1.10.1878 Rauma, k. 13.2.1952 Rauma Agapoff Agapoff (Aitavaara) Dimitri Mihailinpoika, s. 5.10.1870 Suistamo,Pyörittäjä, k. 29.6.1959 Kiuruvesi Ahlgren Ahlgren, Roschier Anna Wilhelmina Eliaksentytär, s. 10.5.1804 Viitasaari,Vermatsaari, k. 4.1.1849 Saarijärvi,Saarijärvi Kirkkoherran Puustelli Aho Aho Tauno Jaakko, s. 27.5.1918 Ahokainen Ahokainen (Ahokain), Neiglick Margareetta Antintytär, s. 1676 , k. 3.4.1747 Kitee,Kitee Ahokas Ahokas Eino August Matinpoika, s. 9.8.1900 Sortavala MSRK Ahokas Matti Jaakonpoika, s. 25.12.1864 Jaakkima,Kesvalahti 10, k. 25.8.1938 Impilahti,Mäkisalo 1 Ahokas Olli Juhananpoika, s. 3.7.1818 Parikkala,Kirjavala 11, k. 10.7.1880 Rääkkylä,Heinoniemi 6 Ahokas, Silvennoinen Riitta Liisa Aapontytär, s. 4.11.1861 Uukuniemi,Uukuniemi 3, k. 31.1.1935 Ruskeala,Kumuri 1 Risti Ahokas Toini Annikki Impilahti,Mäkisalo 1 Ahokas Veikko Eino Tuusniemi Yhteensä 6 henkilöä Ahola Ahola (myöhemmin Hiironen) Ville (Wilhelm) Nikodeemuksenpoika, s. 19.10.1837 Jyväskylä MSRK,Keljo, k. 14.5.1926 Jyväskylä MSRK,Keljo Hanhimäki 4 Ahola Ahonen Ahonen, Auvinen, Asikainen Tiina Yrjöntytär, s. 1.8.1839 Kitee,Misola 2, k.
    [Show full text]
  • Yleinen Väestölaskenta Allmänna Folkräkningen
    SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND VI C:103 YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN GENERAL CENSUS OF POPULATION 1960 IV VÄESTÖN ELINKEINO JA AMMATTIASEMA BEFOLKNINGEN EFTER NÄRINGSGREN OCH YRKESSTÄLLNING POPULATION BY INDUSTRY AND INDUSTRIAL STATUS HELSINKI 1963 3 Alkusanat Förord Tämä julkaisu sisältää tietoja väestön jakautumi­ Föreliggande publikation innehåller uppgifter om sesta elinkeinon (2-numeroinen ryhmittely) ja ammat­ befolkningens fördelning efter näringsgren (2-siffer- tiaseman mukaan. Tiedot kohdistuvat ajankohtaan nivå) och yrkesställning. Uppgifterna hänför sig till 31.12.1960. tidpunkten 31.12.1960. Tilaston valmistamista on lähinnä johtanut yliak­ Uppgörandet av statistiken har närmast letts av tuaari Irja Schulman. Tekstikatsauksen on laa­ överaktuarie Irja Schulman. Textöversikten tinut allekirjoittanut Hyppölä. har utarbetats av undertecknad Hyppölä. Helsingissä, Tilastollisessa päätoimistossa, joulu­ Helsingfors, Statistiska centralbyrån, i december ku u ssa 1962. 1962. Valter Lindberg Jorma Hyppölä Sisällys Innehåll Sivu Sida Johdanto ................................................................................ 7 Inledning ............................................................................... 7 Eräitä selvennyksiä taulujen tietoihin ................... 7 Några förklaringar till uppgifterna i tabellerna 7 Jämförelse med resultaten från 1950 års folk­ Vertailu vuoden 1950 väestölaskennan tuloksiin 8 räkning ..................................................................................
    [Show full text]