Yleisradion Hallinto- Neuvoston Kertomus Eduskunnalle Yhtiön Toiminnasta Vuonna 2016

Home , Nelonen Media, Uuden Musiikin Kilpailu, Yle Vega

Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2016

Yleisradion toiminnasta annetun lain 6 §:n mukaisesti yhtiön hallintoneuvosto antaa eduskunnalle kertomuksen Ylen julkisen palvelun toteutumisesta.

K 7/2017 vp Uudistuva 90-vuotias

HALLINTONEUVOSTON PUHEENJOHTAJA

Tasavallan Presidentti Svinhufvudin aikana hallintoneuvosto teki linjaukset puhe Mäntsälän kapinan aikaan, uuti- tv-kanavauudistuksesta, josta käynnis- sointi John F. Kennedyn murhasta, Lasse tettiin myös ennakkoarviointimenettely. Virenin kaatuminen Münchenin olym- Lisäksi päätettiin teräväpiirtojakeluun siir- pialaisissa tai piispa Huovisen iltahar- tymisen aikataulusta. Yle Areena kehittyy taus Estonia-onnettomuuden aikaan. ja monipuolistuu jatkuvasti niin, että yhä Nämä tapahtumat ovat jääneet lähte- useampi suomalainen on löytänyt sen mättömästi suomalaisten mieleen. Vas- osaksi päivärutiineitaan. taavanlaisia hetkiä, jotka Yle on meille Kertomusvuoden kevään ajan työs- välittänyt, voisi luetella loputtomasti. kenteli kansanedustaja Arto Satosen joh- Liioittelematta voidaan sanoa Ylen ole- tama parlamentaarinen työryhmä. Sen van keskeinen osa suomalaista mielen- tehtävänä oli selvittää Ylen julkisen palve- maisemaa. lun tehtävän laajuutta, toteuttamistapaa Ja Yle välittää edelleen, suomalaisille ja ja rahoituksen tasoa, arvioida Ylen ase- suomalaisista, läheltä ja kaukaa – perin- maa ja merkitystä suomalaisilla media- teisin ja tutuin välinein, mutta samalla markkinoilla sekä punnita yhtiön mer- myös uusinta teknologiaa hyödyntäen. kitystä demokratian, sananvapauden ja Julkisen palvelun yleisradioyhtiö toimii viestinnän riippumattomuuden kannalta. ajassa, peilaten ja kuvaten sen monen- Samalla työryhmän tuli arvioida, miten laisia ilmiöitä ja tapahtumia. Ylen toimin- eduskunnan omistajaohjaus Yleisradioon nassa keskeisiä kulmakiviä ovat merkityk- toteutetaan. sellisyys, luotettavuus ja totuudellisuus. Alkuvaikeuksien jälkeen työryhmän Ilman tällaisia elementtejä ei voi raken- työskentely eteni ripeästi, ja työryhmä taa elävää ja vuorovaikutteista yleisösuh- päätyi yksimielisyyteen keskeisistä peri- detta. aatteista. Työryhmän yksimielisyys osal- Samanaikaisesti on pidettävä tunto- taan mahdollistaa sen, että yhtiötä voi- sarvet herkkänä tulevaisuuteen. Tulevai- daan kehittää tulevaisuudessa tempoilua suutta ei voi hallita, mutta siihen tulee val- välttäen. Työryhmä esitti, että jatkossa mistautua ja varautua. Toimintavuoden eduskunnan valitsema Yleisradion hallin-

2 toneuvosto päättäisi yhtiön strategiasta mikään toimituksen ulkopuolinen taho voi ja säädettäisiin pysyvästä asiantuntija- ohjata journalistista työskentelyä. menettelystä. Lisäksi jokaisen vähintään Hallintoneuvoston tehtävien ja Ylen kolme kansanedustajapaikkaa eduskun- sisältöjä koskevien päätösten välille on tavaaleissa saaneen puolueen tulee olla rakennettu palomuuri, jota strategi- edustettuna hallintoneuvostossa. asta päättäminen ei horjuta. On äärim- Edelleen työryhmä esitti, että yhtiön mäisen tärkeää, että hallintoneuvoston rahoituksen tulee olla valtiontalouden itseymmärrys yhtiötä valvovana elimenä kehysten ulkopuolella ja että indeksitar- syvenee ja vahvistuu. Hallintoneuvosto kistuksista pidättäydyttäisiin valtionta- eduskunnan täysistunnon valitsemana louden yleisen tilanteen vuoksi vuosina elimenä toteuttaa kansanvallan periaat- 2017–2019. Lisäksi työryhmä teki eräitä teita ja turvaa yhtiön riippumattomuuden muitakin esityksiä. Hallintoneuvosto ja julkisen palvelun tehtävän asianmukai- aloitti jo valmistautumisen tuleviin muu- sen toteuttamisen. toksiin ja uudistuksiin. Loppuvuodesta käynnistyi keskustelu Helsingissä huhtikuun 4. päivänä 2017 yhtiön journalistisista periaatteista, sanan- Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston puolesta vapaudesta ja riippumattomuudesta. Luonnollisesti on selvää, että journalisti- Kimmo Kivelä nen riippumattomuus tulee turvata eikä puheenjohtaja

Ylen johto osallistui maaliskuussa 2017 media-alan toimintaympäristöä luotaavaan seminaariin. Ryhmä- kuvassa hallintoneuvoston jäseniä ja henkilöstön edustajat sekä Ylen hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Henkilöt vasemmalta, seisomassa: Eero Lehti, Sirkka-Liisa Anttila, Jari Niemelä, Mirja Vehkaperä, Jukka Kopra, Suna Kymäläinen, Thomas Wilhelmsson, Lea Mäkipää, Jari Ronkainen, Mikko Alatalo, Jukka Kuusinen, Jyrki Kasvi, Maria Tolppanen, Matti Semi, Markku Pakkanen ja Lauri Kivinen. Istumassa vasemmalta: Arto Satonen, Kimmo Kivelä, Mikaela Nylander ja Ilkka Kantola. Kuva: Veli-Martti Koivunen/Yle

3 Tiivistelmä

Ylen julkisen palvelun tarjonta radiossa Vuoden suurimpiin panostuksiin kuu- ja televisiossa säilyi edellisvuoden tasolla. luivat Rion kesäolympialaiset, sopimus Yle panosti edelleen verkkopalvelujen radio- ja tv-draaman arkistojen avaami- kehitykseen ja julkaisi aiempaa enemmän sesta Yle Areenaan sekä runsas tarjonta sisältöjä Yle Areenassa. Tarjonnan raken- uusia kotimaisia luonto-ohjelmia. Koti- tamisessa Yle on painottanut yhtiön stra- maisen draaman uudet avaukset, kuten tegian mukaisesti laatua määrän sijaan. rikossarja Sorjonen ja nuorille suunnattu Yle tavoitti päivittäin 70 prosenttia ja Heroes of the Baltic Sea herättivät kansain- viikoittain 93 prosenttia suomalaisista. välistäkin kiinnostusta. Sisältöjen ja pal- Ylen tv-kanavien viikkotavoittavuus säilyi velujen kehityksessä Yle on tehnyt lisään- samana viime vuodesta, radion tavoitta- tyvässä määrin yhteistyötä kumppanien vuus laski hieman ja verkon viikkotavoit- ja erilaisten kohderyhmien kanssa. tavuus puolestaan nousi. Mediankäytön Syksyllä Yle juhli 90-vuotista taival- nopeassa muutoksessa etenkin nuorten taan suomalaisten kanssa ja keräsi yli ja nuorten aikuisten tavoittaminen on 1 700 tarinaa Ylen ja suomalaisten his- Ylelle erityinen haaste. torian vaiheista. Vuoden aikana valmis- Vuonna 2016 Yle TV1 oli edelleen kat- teltiin sisältöjä myös Suomi 100 -juhla- sotuin tv-kanava ja Yle Radio Suomi vuotta varten. kuunnelluin radiokanava. Yle Areena valit- Ylen toimintaan ja tulevaisuuteen vai- tiin Taloustutkimuksen mittauksessa nel- kuttavista linjauksista merkittävin oli par- jättä kertaa Suomen arvostetuimmaksi lamentaarisen työryhmän selvitys Ylen verkkobrändiksi. tehtävästä ja rahoituksesta. Työryhmä Enemmistö suomalaisista katsoo Ylen muun muassa velvoittaa Yleä lisäämään onnistuneen julkisen palvelun tehtäväs- merkittävästi ohjelmahankintoja ja palve- sään kokonaisuutena hyvin. Suomalaiset luostoja yhtiön ulkopuolelta. arvioivat Ylen merkityksellisyyttä omassa Yle valmistautuu muutoksiin mit- mediankäytössään arvosanalla 7,1 ja Ylen tavalla uudistusohjelmalla, jonka yhtiö yhteiskunnallista tärkeyttä arvosanalla 8, julkisti lokakuussa 2016. Yle on myös kun asteikko on 1–10. käynnistänyt neuvottelut yhteistyön

4 lisäämisestä kaupallisen median toimi- Ylen tuotot olivat yhteensä 473,2 mil- joiden kanssa. joonaa euroa, joka on 1,2 miljoonaa euroa Hallintoneuvosto vahvisti huhtikuussa, enemmän kuin edellisenä vuonna. Yle-ve- että Yle siirtyy antenniverkossa kokonaan ron osuus kokonaistuotoista oli 97,6 pro- HD-lähetyksiin maaliskuussa 2020. Pää- senttia eli 461,8 miljoonaa euroa. Summa tös on tv-alan toimijoiden kannalta mer- pysyi samana kuin edellisenä vuonna, kittävä, sillä siirtymän aikaistaminen sääs- koska indeksitarkistusta ei tehty. tää päällekkäisiä jakelukustannuksia. Henkilötyövuosia kertyi kaikissa Ylen Hallintoneuvosto hyväksyi lokakuussa työsuhteissa yhteensä 3 490, mikä on 65 Yle talouden ja toiminnan suuntaviivat, vähemmän kuin edellisenä vuonna. joita arvioidaan uudelleen vuoden 2017 Ylen julkisen palvelun tehtävän toteut- strategiatyön yhteydessä. Vuoden merkit- tamista ja toimintaympäristöä käsitellään täviin päätöksiin kuuluu myös Ylen tele- kertomuksen luvuissa 1–4 ja yhtiön toi- visiokanavien ja Yle Areenan kokonaisuu- minnan kehittämistä ja taloutta luvuissa distus, josta hallintoneuvosto käynnisti 5–6. ennakkoarvioinnin syksyllä. Yle Teema ja Hallintoneuvosto pyysi lausunnot ker- Yle Fem yhdistyvät keväällä 2017 samalle tomuksesta eduskunnalle liittyen Ylen kanavapaikalle ja Yle lisää panostuksia julkisen palvelun tehtävään ja kumppa- Areenaan. nuuksiin. Helsingin yliopiston professori Ylen talous pysyi tasapainossa. Tilikau- Hannu Nieminen on arvioinut Ylen sivis- den tappio oli 2,9 miljoonaa euroa – edel- tys- ja tasa-arvotehtävän toteutumista lisen vuoden tulos oli 1,3 miljoonaa euroa ja Medialiitto yhteistyötä kaupallisen voitollinen. Vuosittaiset tulosvaihtelut median kanssa. Nämä lausunnot ovat johtuvat pääasiassa joka toinen vuosi tämän kertomuksen liitteenä – samoin toistuvista suurista urheilutapahtumista. kuin Saamelaiskäräjien lausunto.

5 Sisällysluettelo

1. YLEN JULKISEN PALVELUN TEHTÄVÄ JA STRATEGIA 1.1 Yleisradion tehtävä 9 1.2 Ylen strategiset linjaukset ja tavoitteet

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA 2.1 Muutoksia Yleisradiota koskevaan sääntelyyn 17 2.2 Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely 2.3 Kaupalliset mediamarkkinat 2.4 Mediankäytön kehitys 2.5 Mediateknologian kehitys 2.6 Eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden kehityslinjoja

3. YLEN SISÄLLÖT JA PALVELUT 3.1 Ylen julkaisut radiossa, televisiossa ja verkossa 25 3.2. Ylen tarjonta sisältökokonaisuuksittain 3.3 Saamenkieliset palvelut 3.4 Palvelut erityisryhmille ja muille vähemmistöille 3.5 Hartausohjelmat 3.6 Ulkomaille suunnattu tarjonta 3.7 Turvallisuus, varautuminen ja viranomaistiedottaminen 3.8 Kotimaisten tuottajien rooli Ylen tarjonnassa

4. YLEN ARVO SUOMALAISILLE 4.1 Ylen onnistuminen julkisen palvelun tehtävässä 55 4.2 Ylen yleisösuhde televisiossa, radiossa ja verkossa 4.3 Yleisöpalautteen seuranta ja vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

6 5. YLEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA TOIMINTAPERIAATTEET 67 5.1 Toiminnan kehittäminen 5.2 Kumppanuudet ja yhteistyö muun median kanssa 5.3 Riippumattomuus ja toimintaperiaatteet 5.4 Henkilöstön kehittäminen 5.5 Yhteiskuntavastuu Ylen toiminnassa

6. YLEN RAHOITUS, KUSTANNUSRAKENNE JA HALLINTO 6.1 Ylen rahoitus ja tulot 77 6.2 Kustannusrakenteen kehitys ja kulut 6.3 Kustannukset sisältökokonaisuuksittain 6.4 Ylen hallinto ja organisaatio

LIITTEET Hallintoneuvoston ja hallituksen päätökset sekä jäsenet 2016 84 Saamelaiskäräjien lausunto Medialiiton lausunto Professori Hannu Niemisen lausunto Sanastoa

7 8 Ylen julkisen palvelun 1 tehtävä ja strategia

Hallintoneuvosto hyväksyi Ylen talouden ja toiminnan suuntaviivat lähivuosille.

Yle valmistautuu parlamentaarisen työryhmän esittämiin muutoksiin toiminnassaan.

Yle lisää panostuksia verkkoon sisällöissä, palveluissa ja jakelussa.

1.1 YLEISRADION TEHTÄVÄ kunnallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin samoin kuin tarpeeseen turvata viestin- 1.1 Ylen julkisen palvelun tehtävä perustuu nän moniarvoisuus. Yleisradiolakiin, jonka uudistus astui voimaan vuoden 2013 alussa eduskunnan yksimielisellä päätöksellä. Samalla päätet- 1.2 YLEN STRATEGISET tiin uudesta Yle-veroon perustuvasta rahoi- LINJAUKSET JA TAVOITTEET 1.2 tusmallista, joka korvasi aiemman tv-lupamaksun (Laki yleisradioverosta 484/2012). Parlamentaarisen työryhmän Yle-lain seuraava uudistus tulee eduskun- muistio nan käsittelyyn keväällä 2017. Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan Vuoden 2016 aikana tehtiin useita Ylen erityisenä tehtävänä on tukea kansanval- toimintaan ja tulevaisuuteen vaikuttavia taa, demokratiaa ja sananvapautta, vah- päätöksiä ja linjauksia. Niistä merkittävin vistaa kansallista ja alueellista kulttuuria oli kansanedustaja Arto Satosen (kok.) sekä huomioida tarjonnassa myös eri- johtaman parlamentaarisen työryhmän tyisryhmien ja vähemmistöjen tarpeet. selvitys Ylen tehtävästä, rahoituksesta Julkisen palvelun yleisradiotoimintaa ja asemasta. Yksimielinen työryhmä ei harjoittavan tulee olla riippumaton poliit- esittänyt muutoksia Ylen julkisen pal- tisten, taloudellisten ja muiden eturyh- velun tehtävän laajuuteen, mutta esitti mien vaikutuksesta, jotta ohjelmisto hei- tehtäviin ja lähivuosien rahoitukseen tar- jastaisi monipuolisesti yhteiskunnassa kennuksia. vallitsevia erilaisia mielipiteitä ja arvos- Parlamentaarisen työryhmän esitys tuksia. tuo Ylen toimintaan rakenteellisia muu- Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan toksia, joiden valmistelut on jo aloitettu perusteet on määritelty Euroopan Uni- yhtiössä. Esitys velvoittaa Yleä lisää- onin sopimuksissa. Amsterdamin pöy- mään ohjelmahankintoja ja palveluostoja täkirjan (1997) mukaan julkinen yleis- yhtiön ulkopuolelta 30–35 prosentilla radiotoiminta liittyy suoraan jokaisen vuoteen 2022 mennessä, mikä vähentää yhteiskunnan demokraattisiin, yhteis- Ylen omaa tuotantotyötä.

YLEISRADION TEHTÄVÄ

Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakun- nallisesti ja alueellisesti.

JULKISEN PALVELUN OHJELMATOIMINNAN TULEE ERITYISESTI:

1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;

2) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä;

3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökoh- dat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämi- seen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;

4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;

5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;

6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;

7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedo- tuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.

Laki Yleisradio Oy:sta, 7 §, Julkinen palvelu

TALOUDEN JA TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT

Hallintoneuvosto hyväksyi lokakuussa 2016 Ylen talouden ja toiminnan suuntaviivat, joita arvioidaan uudelleen vuoden 2017 strategiatyön yhteydessä. Hallintoneuvosto painottaa Ylen julkisen palvelun monipuolisuutta ja yhtiön muutosvalmiutta vastata mediankäytön ja uusien teknologioiden tuomiin haasteisiin:

1. Yle tarjoaa laajaa sekä monipuolista palvelua asianmukaisilla jakeluteillä koko väestölle julkisen palvelun tehtävänsä mukaisesti.

2. Televisio- ja radiokanavien sekä Areenan kokonaisuutta tarkastellaan mediankäytön muutoksia, muuttuvaa audio- ja videotarjontaa sekä teräväpiirtosiirtymää vasten.

3. Yle lisää panostuksia verkkoon sisällöissä, palveluissa ja jakelussa.

4. Talous pysyy tasapainossa niin, että vuosittaiset tuloksen vaihtelut kompensoivat toisensa. Yle lisää taloudellista ja toiminnallista joustavuutta ja käyttää sille suunnattuja varoja tehokkaasti ja läpinäkyvästi.

5. Hallintoneuvosto päätti lisäksi, että parlamentaarisen työryhmän muistiossa 22.6.2016 esittämien linjausten toimeenpanon valmistelu käynnistetään.

Työryhmä edellytti myös, että Yle käyn- Esitys vahvistaa hallintoneuvoston nistää neuvottelut STT:n asiakkuudesta asemaa siten, että jatkossa se hyväksyy tai muusta vaihtoehtoisesta järjestelystä Ylen strategian. Uuden strategian val- kotimaisen perusuutispalvelun turvaami- mistelu on käynnistetty yhtiössä, ja se seksi. Sen lisäksi työryhmällä oli lukuisia tullee hallintoneuvoston päätettäväksi muitakin ehdotuksia kaupallisen median kesäkuussa 2017. ja Ylen yhteistyön kehittämiseen. Nämä liittyvät esimerkiksi urheilutuotantoon Suomalaisten keskellä -strategia ja verkkoyhteistyöhön sekä alueellisiin uutisetusivuihin. Vuonna 2016 Yle on kehittänyt toimin- Ylen erityistehtäviä koskevaan pykä- taansa Suomalaisten keskellä -strategian lään työryhmä esitti muutosta, joka ja siinä määriteltyjen kahdeksan kehit- koskee monikulttuurisuutta. Esityk- tämistavoitteen mukaisesti. Strategia sen mukaan 7. pykälän kohta viisi muu- painottaa julkisen palvelun yleisradio- tetaan muotoon: “Ylen tehtävänä on toiminnan erityistä roolia journalismin, tukea suomalaisen kulttuuriperinnön kulttuurin, oppimisen ja digitalisoituvan vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhden- media-alan edistäjänä. Yle myös pyrkii vertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista turvaamaan urheilun lajikirjon ja kan- moninaisuutta”. Vähemmistö- ja erityis- sallisesti tärkeiden urheilutapahtumien ryhmien tarjontaan muutos ei vaikuta. vapaan saatavuuden suomalaisille. Parlamentaarisen työryhmän esitystä Yle on painottanut strategiassaan ja sen vaikutuksia käsitellään tarkemmin sisältöjen laatua määrän sijaan. Yhtiö myöhemmissä luvuissa. panostaa journalismin ja monipuolisen

11 YLEN STRATEGIA 2016–2020

MISSIO Yle vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria tarjoamalla kaikille tietoa, sivistystä, oivalluksia ja elämyksiä.

VISIO Yle luo tilaa erilaisille ajatuksille ja yhteisille kokemuksille. Teemme Suomesta yhä paremman paikan elää. ARVOT Luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisen arvostaminen.

TAVOITTEET Tavoitamme kaikki suomalaiset. Yle on henkilökohtaisesti tärkeä. Suomalaiset arvostavat Yleä.

12 kulttuuritarjonnan rinnalla muun muassa -kanavien yhdistämisestä samalle kanava- uudenlaisiin oppimisen sisältöihin, jotka paikalle televisiossa sekä Areenan uudis- edistävät muuttuvassa ajassa tarpeelli- tuksesta. sia kansalaistaitoja, kuten digitaitoja ja Näihin uudistuksiin liittyen hallinto- medialukutaitoa. Yle Areenan ja mobiilisti neuvosto päätti pyytää Yleltä erilliset sel- käytettävien palvelujen rooli on kasvanut vitykset kahdesta eri kokonaisuudesta entistä merkittävämmäksi. Perinteisten tammikuun 2017 loppuun mennessä. radio- ja televisiokanavien merkitys on Ensinnäkin Ylen tulee arvioida, miten yhä vahva, mutta mediankäyttö moni- vähemmistö- ja erityisryhmien tarpeet muotoistuu ja sisällöiltä edellytetään huomioidaan uudistuksessa televisio- uudenlaisia kerrontatapoja. kanavilla ja Yle Areena -palvelussa. Toi- nen selvitys koskee Yle Areenan sisältö- jen avaamista nykyistä laajempaan käyt- Ennakkoarvioinnit töön ja tähän liittyviä oikeudellisia ja Syyskuussa hallintoneuvosto päätti teknisiä kysymyksiä. Selvityksestä tulee aloittaa Yleisradiosta annetun lain 6 a käydä ilmi muun muassa, millaisin kus- §:n mukaisen ennakkoarvioinnin suun- tannuksin esitysoikeuksia olisi mahdol- nitelmasta uudistaa Ylen televisiokana- lista laajentaa. vat sekä kehittää Yle Areenan palveluita. Syyskuussa Viestinnän Keskusliitto Hallintoneuvosto päätti lokakuussa laajan (nykyinen Medialiitto) pyysi hallintoneu- kuulemisen jälkeen muutoksista nykyi- vostolta ennakkoarviointia Ylen verkkosi- siin palveluihin eli Yle Teema ja Yle Fem vujen uudistuksesta ja erityisesti sen alue-

13 YLEN PERUSPALVELUT

MUSIIKKIA KANSANMUSIIKISTA KLASSISEEN

KULTTUURI JA VIIHDE LAPSET JA NUORET

VERKKOPALVELUT ASIA Yle Areena, Yle Uutiset, Lapset, Oppiminen

AJANKOHTAISOHJELMAT URHEILU

ALUEET RADIO DOKUMENTIT

TV UUTISET DRAAMA

ABITREENIT KOTIMAINEN ELOKUVA

TIEDE TEKSTITYKSET OPPIMINEN

SVENSKA YLE ERITYISRYHMÄT Uutisia viittomakielellä, saameksi, venäjäksi, karjalaksi ja RSO selkokielellä

14 ja paikallisuutispalvelun vaikutuksista ja demokratian kannalta on ensiarvoi- sanomalehtien uutistarjontaan verkossa. sen tärkeä, ja korostuu entisestään kan- Hallintoneuvosto päätti lokakuussa pyy- sainvälisen epävakauden ja lisääntyneen tää asiasta lisäselvityksiä. Yle on tilannut disinformaation aikana. Laaja tehtävä Tampereen yliopiston COMET-tutkimus- tarjoaa edellytykset sille, että Yle voi keskukselta aiheesta selvityksen, jota hal- tukea moniäänistä yhteiskuntaa ja eri lintoneuvosto käsitteli helmikuussa 2017. väestöryhmien tasavertaista osallisuutta Lisäksi hallintoneuvosto pyysi lau- julkisuuteen. sunnot kertomuksesta eduskunnalle liit- Yhtiö kuitenkin valmistautuu tuleviin tyen Ylen julkisen palvelun tehtävään ja vuosiin tyystin erilaisessa toimintaympä- kumppanuuksiin. Helsingin yliopiston ristössä kuin aiemmin. professori Hannu Nieminen on arvioinut Digitaalinen murros ja räjähdysmäi- Ylen sivistys- ja tasa-arvotehtävän toteu- sesti kasvava sisältötarjonta asettavat tumista ja Medialiitto yhteistyötä kau- kotimaisen median – myös Ylen julki- pallisen median kanssa. Lausunnot ovat sen palvelun – entistä haastavampaan tämän kertomuksen liitteenä. tilanteeseen. Suomalaisten ulottuvilla on lähes rajaton globaali mediatarjonta sekä lukematon määrä muita palveluja, Julkisen palvelun tulevaisuuden jotka kilpailevat käyttäjien ajasta ja huo- näkymiä miosta. Ylen julkinen palvelu koetaan arvok- Lisäksi teknologia muuttaa ennen- kaaksi yhteiskunnalle, ja Ylellä on yhä näkemättömällä tavalla mediankäyttöä, vahva suhde suomalaisiin. Ylellä on vas- jakelukanavia ja median tuotantotapoja tuullinen tehtävä korkeatasoisen jour- sekä laajemminkin yhteiskunnan palve- nalismin, sivistyksen ja kotimaisen kult- luja ja ihmisten arkea. Pirstaloituvassa tuurin turvaajana sekä keskeinen rooli ja verkottuneessa maailmassa Yleltä vaa- suomalaisen median digitalisaatiossa ja ditaan merkittäviä sisällöllisiä ja teknisiä luovan alan työllistäjänä. panostuksia, jotta julkinen palvelu säi- Monipuolisen median ja luotetta- lyttää merkityksensä eri-ikäisten suoma- van tiedon merkitys sananvapauden laisten arjessa.

15 16 Toimintaympäristön 2 muutoksia

Ylen nettomääräinen rahoitus säilyi 461,8 miljoonassa eurossa vuonna 2016.

Parlamentaarinen työryhmä esitti tarkennuksia Ylen tehtävään ja rahoitukseen.

Mediankäyttö monipuolistuu ja kaupallisessa kilpailussa suurimpia menestyjiä ovat isot kansainväliset toimijat.

2.1 MUUTOKSIA YLEISRADIOTA maksama 10 prosentin arvonlisävero, jää KOSKEVAAN SÄÄNTELYYN Yle-verosta julkisen palvelun toiminnan 2.1 rahoittamiseen 461,8 miljoonaa euroa Liikenne- ja viestintäministeriön aset- vuodessa. tama parlamentaarinen Yle-työryhmä Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisti raporttinsa juhannuksen alla. Se vuosien 2015–2018 indeksitarkistusten sisältää yksimielisen parlamentaarisen tekemättä jättäminen vähentää Ylen saa- näkemyksen Ylen tehtävien täsmentä- maa rahoitusta noina vuosina kumulatii- misestä, rahoituksesta, ulkoisista han- visesti yhteensä noin 46 miljoonaa euroa. kinnoista, hallintoneuvoston aseman Ylen rahoitus tulee vuonna 2018 olemaan vahvistamisesta sekä Ylen roolista media- arviolta 20 miljoonaa euroa pienempi toimialan yhteistyössä. Työryhmän esi- kuin jos indeksitarkistus olisi tehty kaik- tykset tuovat muutoksia Yleisradiota kos- kina edellä mainittuina vuosina. kevaan lainsäädäntöön. Liikenne- ja viestintäministeriö valmis- Ylen rahoituksesta Satosen työryhmä teli työryhmän ehdottamista lakimuu- esitti, että rahoituksen tulee olla valtion- toksista hallituksen esitykset. Eduskunta talouden kehysten ulkopuolella ja että hyväksyi Ylen rahoitusta säätelevän val- rahoitukseen ei tehtäisi valtion televi- tion televisio- ja radiorahastosta anne- sio- ja radiorahastosta annetun lain 3 tun lain muutoksen marraskuussa 2016. §:n mukaista indeksitarkistusta vuosille Yle-lain muutosesitys tulee eduskunnan 2017–2019. Eduskuntaryhmät arvioivat käsiteltäväksi todennäköisesti viimeis- syksyllä 2018 taloustilannetta ja mahdol- tään huhtikuussa 2017. lisuuksia toteuttaa vuoden 2019 indeksi- korotus. Yleisradion määrärahaan ei tehty 2.2 VIESTINTÄPOLITIIKKA JA 2.2 indeksitarkistusta myöskään vuosina VIESTINNÄN SÄÄNTELY 2015 ja 2016, joten Ylen saama rahoitus on vuosille 2014–2018 samansuurui- Euroopan Unionin Digitaalinen sisä- nen eli 507,9 miljoonaa euroa vuodessa. markkina -työohjelmassa (Digital Single Kun summasta vähennetään Yleisradion Market, DSM) on valmisteltu Ylen ja

17 kaupallisten mediayritysten toimintaan tärkein lainsäädäntömuutos oli laki teki- vaikuttavaa lainsäädäntöä. Ne muun jänoikeuden yhteishallinnoinnista. Se muassa helpottavat verkkosisältöpalvelu- vahvistaa mediayhtiöiden ja muiden jen, kuten Yle Areenan, käyttöä EU-mai- tekijänoikeuksien käyttäjien asemaa den alueella. Vuoden 2018 alkupuolella suhteessa yhteishallinnointiorganisaa- EU-alueella matkustavat suomalaiset tioihin, kuten Teostoon tai Kopiostoon. voisivat käyttää Yle Areenaa matkansa Laki asettaa vaatimukset yhteishallin- aikana ilman maantieteellisiä rajoituksia. nointiorganisaatioiden toiminnan läpi- Digitaalisten mediasisältöjen kor- näkyvyydelle ja parantaa mediayhtiöi- keampi arvonlisävero hidastaa sisältö- den mahdollisuutta arvioida hinnoittelun jen digitalisoimista ja siten heikentää tasapuolisuutta. suomalaisen median kilpailukykyä. Suo- malaisten digitaalisten sisältöjen nykyinen alv 24 prosenttia saattaa alentua jo 2.3 KAUPALLISET 2.3 vuoden 2018 alussa paperilehtien tilaus- MEDIAMARKKINAT maksujen alennetun alv-kannan tasolle 10 prosenttiin. Verkkomainonnan kasvu sekä tv- ja Kansallisessa lainsäädännössä koko printtimainonnan väheneminen jatkui- mediamarkkinan kannalta vuoden 2016 vat Suomessa edelleen vuonna 2016.

MEDIA-ALAN KESKEISTEN TOIMIJOIDEN LIIKEVAIHTO JA VERTAILU JULKISEN PALVELUN YHTIÖIHIN 2015, MILJARDIA EUROA

MAAILMAN- TELEOPERAATTORIT INTERNETIN LAAJUINEN TOP 5 SUURIMMAT MEDIA TOP 5 TOIMIJAT TOP 5

Walt Comcast Deutsche Vodafone Disney Corpo- Telekom Group Plc Inc. ration (69,23) (58,18) (47,29) (67,16) KAIKKI 63 EBU* JPM** (36,19) Telefonica BT

EUROOPPALAISET EUROOPPALAISET KAUPALLISET MEDIAYHTIÖT TOP 10 Time- (47,22) (24,59) Warner Inc. Apple (210,65) 1,6x (25,34) 21st Century Fox Amazon Alphabet Orange S.A. Viacom (11.96)Viacom (24,63) (96,45) (Google) (40,24) (67,59) 4,9x

6,6x

Facebook (16,16) Netflix (6,11)

KOKO SUHTEESSA JULKISEN PALVELUN MEDIAAN 11,0x

*) European Broadcasting Union, Euroopan yleisradiounioni , 63 jäsenyhtiötä **) Julkisen palvelun media Lähde: EBU pohjautuen jäsen- ja muiden yhtiöiden tilinpäätöksiin

18 Verkkomainonnan suurimmat menesty- sekä printtimedian mainos- ja levikkitu- jät olivat edelleen kansainväliset inter- lot kasvavat maltillisesti vuonna 2017. netjätit Google ja Facebook. Ulkomai- Kansallisten mediayritysten on äärim- sista verkkovideopalveluista Netflixin mäisen haastavaa kilpailla globaalien asiakasmäärä kasvoi edelleen myös Suo- mainosalustojen ylivoimaisten kehitys- messa. resurssien kanssa. Googlen ja Faceboo- Suomen koko mainosmarkkina kin ansainta verkkomainoksilla perustuu vuonna 2016 oli 1 168 miljoonan euroa. vahvasti niiden etumatkaan käyttöda- Verkkomainonnan osuus oli 324 mil- taan perustuvassa kuluttajakäytäytymi- joonaa euroa eli 28 prosenttia ja sano- sen ymmärtämisessä. malehtien osuus 339 miljoonaa euroa. Keskeinen keino mainostulojen kas- Sanomalehtimainonnan määrä väheni vattamiseen on parantaa mainonnan 4,4 prosenttia ja sen osuus koko mainon- kohdentamista tunnistamalla kuluttajan nasta aleni 31 prosentista 29 prosent- kiinnostuksen kohteet. Pääosin yritykset tiin. Koko mainosmarkkinan koko kasvoi seuraavat anonyymeja verkon käyttäjiä 0,9 prosenttia edellisten neljän vuoden evästeiden avulla. Yhä enenevässä mää- laskun jälkeen. Viestinnän Keskusliitto rin suomalaisetkin media-alan yritykset (nykyinen Medialiitto) arvioi vuoden ovat kannustaneet kuluttajia rekisteröi- lopulla, että tv- ja radioliiketoiminnan tymään palveluihinsa, jolloin käyttäjille

VERKKOPALVELUJEN VIIKKOTAVOITTAVUUS TOP-20 SYKSYLLÄ 2016

% 0 20 40 60 80 100 Google 88 Facebook 62 Iltasanomat.fi 57 Iltalehti.fi 56 YouTube 53 WhatsApp 49 Wikipedia 40 Yle Areena 39 Yle.fi 37 Yle.fi/uutiset * 32 HS.fi 29 Mtv3.fi 26 Instagram 26 Katsomo 25 Spotify 22 Kauppalehti.fi 20 Netflix 18 Taloussanomat.fi 16 Ruutu 16 Yle Uutiset 13 – Uutisvahti *) ml. sää & urheilu Tutkimuksessa kysytyt verkkopalvelut 15-v.+ -väestö Lähde: KMK-tutkimus/TNS Gallup; Julkaisut, Yle

19 MEDIAN RAHOITUS SUOMESSA 2015 YHT. 3 720 MILJOONAA EUROA

% M€ 0 500 1 000 1 500 2 000

54,3 TILAUS 2 025

Päivälehdet (7–4-päiväiset) 33,2 Muut sanomalehdet MAINOS 1 239 Ilmaislehdet Aikakauslehdet Kirjat 12,5 Kaupallinen tv Radio 466 JULKINEN Internetmainonta Yle-vero Äänitteet Videot Elokuvateatterit Yle-vero

Lähde: Tilastokeskuksen joukkoviestintätilasto

voidaan kohdistaa henkilökohtaista mai- 2.4 MEDIANKÄYTÖN KEHITYS 2.4 nontaa ja palveluja. Lisääntyvä käyttödatan kerääminen Suomalaiset katsovat televisiota ja antaa mainosalustoille ja mediajulkai- kuuntelevat radiota edelleen keskimää- sijoille lisää mahdollisuuksia tarkkaan rin noin kolme tuntia päivässä. data-analyysiin, joka taas vaatii erikois- Internetiä käytetään eniten sähköpos- osaamista ja ohjelmistoinvestointeja. tin ja pankkiasioiden ohella myös verkko- Yleisötutkimusten mukaan 1,2 mil- lehtien ja televisiokanavien uutissivujen joonaa henkilöä eli noin neljännes lukemiseen (16–89-v.). Verkkopalveluja aikuisväestöstä Suomessa katsoo mak- käytetään pääosin mobiililaitteilla, kuten sullisia verkkovideopalveluja, kuten tabletilla tai puhelimella. Nykyisin yli 80 Netflixiä tai HBO:ta vähintään kerran prosentilla 15–74-vuotiaista suomalai- kuussa. Noin neljännes kotitalouksista sista on käytössään älypuhelin. tilaa maksu-tv-palveluja. Maksu-tv-ka- Mediankäytön suurimmat muutok- navien katselu on vähentynyt viime set tapahtuvat sosiaalisen median pal- vuosina, mutta on silti hieman yleisem- veluissa. Vuoden 2016 aikana suorat pää kuin maksullisten verkkovideopalve- videolähetykset sosiaalisessa mediassa lujen katselu. Suomessa molempia käy- yleistyivät voimakkaasti, erityisesti Face- tetään selvästi vähemmän kuin muissa bookissa. Myös Facebookin merkitys Pohjoismaissa. uutislähteenä kasvoi edelleen.

20 Viikkotasolla YouTube oli yhä käy- Vakiintuneen tv:n katselun ja radion tetyin sosiaalisen median videoalusta kuuntelun myötä broadcast-verkot ovat Suomessa. Päivittäinen käyttö kasvoi säilyneet edelleen tärkeimpinä jakelu- nopeimmin Snapchatissa, nuorimpien teinä. Kasvava verkon käyttö on luonut ja yleisöjen suosimassa viestipalvelussa. luo edelleen painetta laajakaistaverkkojen Suorien videolähetysten uusin kehi- vahvistamiseen erityisesti haja-asutusalu- tysrintama on 360-video, jota katsotaan eilla. Vuoden lopussa 700 MHz taajuus- keinotodellisuuslaseilla eli VR-silmikolla. alue vapautettiin television käytöstä lan- Orastavassa 360-livevideolähetysten kil- gattomille laajakaistaverkoille. pailussa ovat mukana erityisesti Face- Antenni-tv-verkossa valmistaudu- book, Googlen YouTube ja Twitterin taan normaalitasoisten (SD) lähetysten Periscope-palvelu. lopettamiseen vuonna 2020 ja siirtymi- seen pelkkiin HD-lähetyksiin. Hallintoneu- vosto vahvisti huhtikuussa, että Yle siirtyy 2.5 MEDIATEKNOLOGIAN antenniverkossa kokonaan teräväpiirtoon KEHITYS maaliskuussa 2020. Päätös on tv-alan toi- 2.5 mijoiden kannalta merkittävä, sillä siirty- Mediateknologian kehityksessä paino- män aikaistaminen säästää päällekkäisiä pisteitä ovat verkkopalvelujen henkilökoh- jakelukustannuksia. taisen käyttökokemuksen parantaminen Mediakäytön teknologioista paljon suosittelulla ja personoinnilla sekä datan huomiota vuonna 2016 saivat keinoto- kerääminen ja analysointi. Televisioihin dellisuus (VR, virtual reality) ja lisätty tekevät tuloaan seuraavan sukupolven yhä todellisuus (AR, augmented reality). tarkemmat kuvaformaatit, kuten 4K- ja Uutena ilmiönä nousivat esiin myös vies- HDR-videolaadut. tipalvelujen dialogimuodossa tarjottava

LAITTEIDEN YLEISYYS KOTITALOUKSISSA 2010–2016

100 Tv Tietokone 80 Älypuhelin Tabletti 60 Tallentava digiboksi 40 Äly-tv Puettava 20 tietotekniikka

0 2011 2015 2012 2016 2013 2014 2010

15–74-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus

21 MEDIAN TRENDIT

MEDIAN SÄÄNTELY • Keskustelu Ylen tehtävästä, rahoituksesta ja asemasta jatkuu. Parlamentaarisen työryhmän esitys tuo tarkennuksia Ylen julkisen palvelun tehtävään ja rahoitukseen. • Verkkosisältöpalvelujen käyttö ulkomaanmat- koilla EU-alueella mahdollistuu.

MEDIATALOUS • Tv- ja printtimainonta vähenevät. • Verkkomainonta kasvaa, suurimpia menestyjiä ovat kansainväliset internetjätit. • Kriittisiä menestystekijöitä ovat verkon käyttödatan analysointi ja mainonnan kohdentaminen sen perusteella. Onnistunut datan analysointi edellyttää merkittäviä investointeja. • Maksu-tv-kanavien suosio hiipuu. • Ulkomaisten maksullisten verkkovideopalvelujen käyttö kasvaa.€

MEDIANKÄYTTÖ • Nuoret kuuntelevat radiota ja katsovat tv:tä yhä vähemmän, vanhemmat puolestaan yhä enemmän. • Verkkopalveluja käytetään eniten mobiililaitteilla. • Suorat videolähetykset sosiaalisessa mediassa yleistyvät. • Suosittelu ja personointi parantavat verkkopalvelujen henkilökohtaista käyttökokemusta.

MEDIATEKNOLOGIA • Broadcast-verkot säilyvät tärkeimpinä jakeluteinä. • Televisioihin tulevat yhä tarkemmat kuvaformaatit (4K, HDR). • Kasvava verkon käyttö luo painetta laajakaistaverkkojen vahvistamiseen. • Keinotodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) kokeilut jatkuvat.

22 uutisjournalismi ja erilaiset palvelusisäl- koski nykyistä lehdistötukea, joka on löt, niin sanotut chatbotit. Nämä median- määrä korvata uutismediatuella vuoden käytön uudet tavat ovat kuitenkin vielä 2018 alussa. Mediatukea voitaisiin suun- aikaisessa kokeiluvaiheessa. Keinotodel- nata laadulliset kriteerit täyttäville uutis- lisuus ja lisätty todellisuus ovat saavut- medioille sisällöntuotanto- ja jakeluta- taneet kaupallista merkitystä jo peliliike- vasta riippumatta. toiminnassa. Suurta kiinnostusta on herättänyt BBC:n uudistustyö Isossa-Britanniassa. Hallitus julkisti loppuvuodesta julkisen 2.6 EUROOPPALAISTEN palvelun yleisradioyhtiön uuden toimi- YLEISRADIOYHTIÖIDEN luvan, Royal Charterin, joka on voimassa 2.6 KEHITYSLINJOJA 11 vuotta. Keskustelua on käyty erityisesti siitä, miten taataan BBC:n riippu- Mediankentän ja yhteiskunnan muutok- mattomuus. Uusi Royal Charter varmis- set haastavat julkisen palvelun yleisra- taa, ettei seuraava toimiluvan tarkistus dioyhtiöitä Suomen ohella muuallakin tapahdu samaan aikaan, kun maa val- Euroopassa. Useassa maassa on tehty mistautuu vaaleihin. Suurimmat muu- tai tekeillä selvityksiä yleisradioyhtiöi- tokset BBC:ssä kohdistuvat yleisradio- den tehtävästä, rahoituksesta tai val- toiminnan hallintoon ja valvontaan. BBC vonnasta. Yleisradiotoiminnan roolista Trust lakkautetaan ja yhtiö saa uudenlai- ja tulevaisuudesta on käyty vilkasta kes- sen hallituksen. kustelua muun muassa Pohjoismaissa ja Samanaikaisesti, kun yleisradioyhtiöt Isossa-Britanniassa. valmistautuvat uudistuksiin, huoli sanan- Norjassa päästiin keväällä 2016 yhteis- vapaudesta ja sen toteutumisesta kasvaa ymmärrykseen yleisradioyhtiö NRK:n eri puolilla maailmaa, myös Euroopassa. tulevaisuudesta. Parlamentti päätyi Esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa, missä tukemaan NRK:n laajaa julkisen palvelun yleisradioyhtiöt ovat hallituksen määräys- tehtävää ja katsoi, ettei julkista palvelua vallassa, on pyritty edelleen rajoittamaan ole syytä rajoittaa. Norjassakin päädyt- mediayhtiöiden toimintaa ja riippumatto- tiin lisäämään NRK:n hankintoja ulko- mien toimittajien työtä. Paineet julkista puolisilta tuotantoyhtiöiltä. palvelua kohtaan kovenevat myös Balka- Islannissa yleisradioyhtiö RUV solmi nin maissa. uuden nelivuotisen sopimuksen julki- Kansainvälistä huomiota ja kasvavaa sesta palvelusta. Se takaa palvelujen huolta ovat herättäneet tapahtumat Tur- saatavuuden koko maassa. RUV:n tulee kissa, jossa heinäkuun vallankaappausyri- vahvistaa muun muassa kulttuurista roo- tyksen jälkeen on vangittu lähes 300 toi- liaan, islantilaista ja pohjoismaista ohjel- mittajaa. mistoa sekä lasten palveluja. Sopimus takaa, että yleisradioveron reaaliarvo säi- lyy sopimuskaudella vähintään vuoden 2016 tasolla. LÄHTEET Ruotsin julkiseen palveluun ei tule suuria muutoksia lähivuosina. Julkisen palve- • Finnpanel lun yleisradioyhtiöillä (SVT, SR ja UR) on • IAB Finland kuusivuotiset toimiluvat vuosille 2014– • Kantar TNS 2019. Toimilupakauden puolivälissä teh- • Medialiitto tiin viestintäpolitiikkaa linjaava media- • Tilastokeskus markkinaselvitys. Sen keskeisin esitys • Toimintaympäristökatsaukset, Yle

23 24 Ylen sisällöt ja palvelut 3

Yle uudistaa radio- ja tv-kanaviaan ja panostaa Yle Areenan kehitykseen.

Yle on lisännyt yhteistyötä palvelujen kehityksessä ja sisältöjen tekemisessä.

Yle vahvistaa rooliaan digi- ja mediataitojen edistäjänä.

3.1 YLEN JULKAISUT RADIOSSA, urheilu- ja viihdetapahtumien pääkanava, TELEVISIOSSA JA VERKOSSA jolla korostuvat nykyistä enemmän elä- 3.1 mykselliset sisällöt ja live-lähetykset. Radiossa ja televisiossa julkaistujen sisäl- Yle on lisännyt strategian mukaisesti töjen kokonaismäärässä ei ole tapahtu- panostuksia mobiili- ja verkkopalvelujen nut merkittäviä muutoksia edellisvuo- kehittämiseen, käyttökokemuksen paran- teen verrattuna. Verkossa sisältöjä on tamiseen sekä sisältöjen ja palvelujen julkaistu aiempaa enemmän. Tarjonnan löydettävyyteen. Yle on myös syventänyt rakentamisessa Yle on painottanut laatua data-analytiikan osaamista ymmärtääk- määrän sijaan niin uutis- ja ajankohtais- seen paremmin erilaisten kohderyhmien toiminnassa kuin asian, kulttuurin, draa- mieltymyksiä ja tarpeita. man ja viihteen sekä lasten ja nuorten Yle Areenassa sisältöjen löydettä- sisällöissä. vyyttä ja kiinnostavuutta on parannettu Vuonna 2016 Yle vähensi edelleen jon- sisältöjen paketoinnilla, julkaisemalla kin verran omia tuotantoja. Muilta tuo- kokonaisia sarjoja sekä tarjoamalla hen- tantoyhtiöiltä ostettiin etenkin Ylelle kilökohtaisempaa palvelua Yle Tunnuk- haasteellisten kohderyhmien, kuten sen avulla. Rekisteröitymällä ja käyttä- nuorten aikuisten sisältöjä. mällä Yle Tunnusta sisältöjä voi katsella Vuoden merkittävimpiin päätöksiin ja kuunnella personoidusti, omien käyt- kuuluu Yle Areenan ja televisiokanavien tömieltymysten mukaan. kokonaisuudistus. Uudistuksen myötä Yle Tunnuksella oli vuoden lopulla Ylelle jää televisiossa kolme broad- puoli miljoonaa kirjautunutta käyttäjää. cast-kanavaa, kun Yle Teeman ja ruot- Tavoitteeksi vuodelle 2017 on asetettu sinkielisen Yle Fem -kanavien ohjelmis- miljoona kirjautunutta käyttäjää. Samalla tot siirtyvät yhteiselle kanavapaikalle Yle tähtää siihen, että 15 prosenttia pal- keväällä 2017. Julkaisujen painopiste siir- veluiden käytöstä tehdään tunnuksen tyy entistä vahvemmin Yle Areenaan, kautta. Yle Tunnuksen avulla Yle haluaa jonka runsaasta sisältöjen tarjonnasta tarjota kevyen, turvallisen ja kotimaisen kanavat löytyvät oman kanavabrändinsä vaihtoehdon palveluihin kirjautumiseen. alta. Radiota kuunnellaan yhä valtaosin Yle TV1 säilyy uudistuksen jälkeenkin perinteisesti FM-vastaanottimella, mutta tärkeimpänä uutis-, ajankohtais- ja asia- digitaalisesti jaetun audion tarve kasvaa ohjelmien kanavana, joka esittää myös mobiilin mediankäytön myötä. Yksi Ylen koti- ja ulkomaista draamaa. Yle TV2 on tavoitteista onkin viedä radio verkkoon:

25 vahvistaa audion läsnäoloa Yle Areenassa Nuorisomedioiden kehittämiseksi ja muilla digitaalisilla alustoilla. käynnistettiin selvitys, jonka tavoitteena Uutena audion julkaisumuotona Yle on löytää uusia keinoja palvella strategi- on kehittänyt muun muassa podcastien sesti tärkeää 15–29-vuotiaiden kohderyh- tuotantoa ja käsikirjoittamista. Talvella mää. Tätä työtä jatketaan vuonna 2017. julkaistiin uutena podcast-sarjana ihmis- Syksyllä 2016 Yle solmi merkittävän ten katoamistapauksista kertova Kadon- sopimuksen arkiston draamaohjelmien nut. Edellinen, Svenska Ylen julkaisema avaamisesta entistä laajempaan käyt- podcast-sarja oli Pietarsaaren pommi- töön verkossa. Sopimuksen myötä vuo- räjähdyksestä kertonut Knapphandlarens sien 2017–2022 aikana Yle Areenaan hämnd. tulevat tarjolle käytännössä kaikki mer- kittävät Ylen tuottamat, radioon ja televisioon tehdyt draamaohjelmat. Sopi- Personoidut palvelut ja arkistojen muksen arvo on useita miljoonia euroja, avaaminen ja siinä on mukana yhdeksän taiteilijoita Uutisten verkkopalvelun käyttöliittymä edustavaa liittoa ja järjestöä. ja tekninen alusta uudistettiin kokonaan. Yleisön toivomuksesta jo vuonna 2016 Personoituvan uutissovelluksen, Uutis- Yle Areenassa julkaistiin katsottavaksi vahdin, päivittäinen käyttäjämäärä yli joulujaksoja klassikkosarjoista Rinta- kolminkertaistui loppuvuodesta käyttö- mäkeläiset, Metsolat ja Kotikatu. kokemuksen parantamisen myötä. Yle julkaisi myös uudentyyppisen, personoidun Juhlavuosien ohjelmistot urheilun verkkopalvelun. Yle otti useita kehitysaskeleita uusien Vuoden kohokohtiin kuului Ylen 90-vuo- teknologioiden testaamiseksi. Yle kehitti tisjuhlat, joita juhlittiin näyttävästi syys- muun muassa Voitto-robotin tulosur- kuussa. Juhlavuotta valmisteltiin yhdessä heilun automaattista sisällöntuotan- suomalaisten kanssa, ja yleisö pääsi osal- toa varten ja toteutti kokeiluluontoisesti listumaan ohjelmiston suunnitteluun. muutamia VR-, AR- ja 360-tuotantoja Merkkipäivänä 9.9. kaikkien suomenkie- yhteistyössä alan kehittäjäyhteisön (FIVR) listen radiokanavien ohjelmistot koostui- sekä oppilaitosten kanssa. vat yleisön toiveista.

TV-OHJELMAT ALKUPERÄMAAN MUKAAN 2016

% 6 10 Suomi Muut Pohjoismaat 45 Eurooppa 25 Pohjois-Amerikka Muu maailma

26 YLEN KANAVAT JA PALVELUT

Vuonna 2016 Yle julkaisi ohjelmia ja palveluja kuudella valtakunnallisella FM-radio- kanavalla ja digitaalisina radiopalveluina sekä neljällä tv-kanavalla ja verkossa.

YLEN TV-KANAVAT • Yle TV1 – uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmien sekä draaman kanava • Yle TV2 – urheilun ja viihteen kanava, suunnattu erityisesti lapsille, nuorille ja perheille • Yle Teema – kulttuurin, historian ja tieteen kanava • Yle Fem – kattava ohjelmisto suomenruotsalaisille sekä ruotsinkielisestä ja pohjoismaisesta tarjonnasta kiinnostuneille (lisäksi SVT Worldin ohjelmistoa edelleenlähetyksinä) • Kaikki neljä tv-kanavaa on saatavilla myös HD:na eli teräväpiirtona

YLEN RADIOKANAVAT JA -PALVELUT • Yle Radio 1 – kulttuurin ja klassisen musiikin kanava • Yle Radio Suomi – uutis-, ajankohtais- ja alueohjelmien kanava • YleX – populaarikulttuurin kanava • Yle Puhe – puhekanava, joka lähettää myös tapahtumaurheilua, saatavilla kesään saakka myös tv-lähetysverkossa • Yle Vega – ruotsinkielisten uutisten, alueiden, kulttuurin, urheilun ja ajankohtaisohjelmien kanava • Yle X3M – ruotsinkielinen nuorisokanava • Yle Mondo – monikielinen radiopalvelu pääkaupunkiseudulla, saatavilla kesään saakka myös tv-lähetysverkossa • Yle Klassinen – klassista musiikkia tauotta, digitaalinen radiopalvelu verkossa, saatavilla kesään saakka myös tv-lähetysverkossa • Yle Sámi Radio – kolmisaamenkielinen kanava pohjoisessa

YLEN VERKKOPALVELUT • Yle Areena – radio- ja televisio-ohjelmien tallenteita, ennakkolähetyksiä sekä Ylen radio- ja tv-kanavat suoratoistona • Yle Uutiset – uutiset, urheilu ja sää • Yle.fi – verkkopalvelu yhteisille sisällöille, lapsille aktivoivia ja osallistavia palveluja, Yle Oppimisen sisältöjä sekä opetuskäyttöön että itseopiskeluun • Svenska.yle.fi – ruotsinkielinen vastaava verkkopalvelu, sisältää myös lapsille suunnatun BUU-kokonaisuuden sekä oppimisen sisällöt • Yle teksti-tv/Yle text-tv – uutisia, urheilua ja ohjelmatiedot • Yle Sápmi – sisältöjä kolmella saamenkielellä

27 Sinun tarinasi – Yle 90 -lähetys Musiik- naisuuksia koskeneen uutisoinnin ja sitä kitalosta sekä yle.fi/sinuntarinasi- ja seuranneen julkisen keskustelun seu- svenska.yle.fi/mittdittvart -verkkokoko- rauksena. naisuudet kokosivat muistoja ja tarinoita Ylen hallitus käsitteli tilannetta jou- Ylen ja suomalaisten historian vaiheista. lukuussa ja kuuli yhtiön johtoa ja vas- Finlandia-talossa järjestettiin sanan- taavaa päätoimittajaa asiassa. Hallitus vapausseminaari, jonka pääpuhujana oli totesi yksimielisesti, ettei uutis- ja ajan- presidentti Ahtisaari. kohtaistoiminnan riippumattomuutta Yle myös valmistautui Suomi 100 -juh- ole syytä epäillä. Myös hallintoneuvosto lavuoteen. Suomi Finland 100 -kanava keskusteli asiasta ja kuuli hallitusta ja avattiin Yle Areenassa vuoden lopussa ja yhtiön johtoa. juhlavuoteen tuotettiin paljon sisältöjä.

3.2. YLEN TARJONTA Keskustelu Ylen 3.2 riippumattomuudesta SISÄLTÖKOKONAISUUKSITTAIN Vuoden lopulla Ylen riippumattomuus Ylen tarjontaa hallitaan seitsemällä sisäl- kyseenalaistettiin pääministerin sidon- tökokonaisuudella, jotka ovat uutiset,

SISÄLTÖKOKONAISUUKSIEN OSUUDET TELEVISION OHJELMATUNNEISTA 2016, YHT. 19 065 TUNTIA % 8 6 Uutiset 11 Urheilu 25 Ajankohtaiset 9 Asia Kulttuuri ja viihde Draama Lapset ja nuoret 11 30

TV-LÄHETYKSET VUONNA 2016 JA MUUTOS VUODESTA 2015 • Ohjelmatunnit: 19 065 tuntia (+109 tuntia). Tästä ensilähetyksiä oli 7 747 tuntia. Luku sisältää maanpäälliset lähetykset, ei kuitenkaan HD-lähetyksiä, SVT Worldia eikä rinnakkaisia aluelähetyksiä. • Kaikki ohjelmatunnit: 19 423 tuntia (+177 tuntia). Luku sisältää myös rinnakkaiset aluelähetykset. • Kotimaiset ensilähetykset: 5 510 tuntia. Luku sisältää myös kansainväliseen signaaliin perustuvat urheiluohjelmat, joissa on mukana vähintään selostus- tai studio-osuus. • Kotimaisuusaste 54 % (+4 prosenttiyksikköä) • Eurooppalaisuusaste: 86 % (-1 prosenttiyksikkö) • Yle Fem: 2 569 tuntia (+136 tuntia).

28 urheilu, ajankohtaisohjelmat, asia, kult- Radion sisällöistä noin puolet on tuuri ja viihde, draama sekä lapset ja musiikkiohjelmia. Ne kuuluvat sisältökoko- nuoret. naisuuksista kulttuurin ja viihteen aluee- Ylen televisiokanavilla lähetetään seen, joka sen tähden onkin ylivoimaisesti eniten asiaohjelmia ja draamaa. Seuraa- suurin. Seuraavaksi eniten radiossa esite- vaksi suurimmat osuudet ovat urheilulla tään ajankohtaisia ja asiaohjelmia. sekä kulttuuri- ja viihdeohjelmilla. Urhei- Radion valtakunnallisten ja alueel- lun osuus nousi edellisestä vuodesta listen lähetysten tuntimäärissä ei ole suurten kisatapahtumien vuoksi, asiaoh- tapahtunut olennaisia muutoksia. jelmien osuus puolestaan hieman laski. Yle Areenassa julkaistiin yhä enem- Ylen televisiokanavien erityispiirre on, män sekä audio- että videotallenteita. että uutisia, ajankohtais- ja asiaohjelmia Videoista yli neljännes oli asiasisältöjä. sekä kulttuuria on tarjolla monipuolisesti Seuraavaksi eniten oli draaman ja urhei- myös parhaaseen katseluaikaan illalla. lun sisältöjä. Tämä poikkeaa kaupallisen median tar- Myös webcastien eli vain verkossa jonnasta sekä muista verrokkimaista, joi- lähetettävien suorien lähetysten määrä den prime time -tarjonnassa korostuvat on ollut nousussa. Vuonna 2016 webcas- viihde, elokuvat ja draama. tien määrä kuitenkin laski, sillä kesäajan

INNEHÅLLENS ANDEL AV PROGRAMTIMMARNA I RADIO 2016, SISÄLTÖKOKONAISUUKSIENTOTALT 47 100 TIMMAR OSUUDET RADION OHJELMATUNNEISTA 2016, YHT. 47 100 TUNTIA % 1 5 4 Nyheter Sport 23 Aktualiteter 52 Fakta Kultur och underhållning Drama 15 Barn och unga

RADIOLÄHETYKSET VUONNA 2016 JA MUUTOS VUODESTA 2015 • Lähetysaika: 107 866 tuntia (+ 1 929 tuntia). Luku sisältää kaikki lähetykset, myös toiselta Ylen radiokanavalta lainatut ohjelmatunnit. • Ohjelmatunnit: 95 323 tuntia (-1 573 tuntia). Luku ei sisällä toisilta radiokanavilta lainattua ohjelmaa. • Svenska Ylen ohjelmatunnit: 18 131 tuntia (+111 tuntia). • Valtakunnalliset ohjelmatunnit: 44 674 tuntia (+55 tuntia), josta ensilähetyksiä 85 prosenttia. • Alueelliset ohjelmatunnit: 34 067 tuntia (-1 655 tuntia), josta ruotsinkielisiä 3 660 tuntia (+174 tuntia). • Yle Mondon ohjelmatunnit: 8 784 tuntia (+24 tuntia). • Valtakunnallisen ohjelmiston musiikkipitoisuus: 46 % (-3 prosenttiyksikköä).

29 YLE AREENAN TV-OHJELMATALLENTEIDEN JA SUORIEN TV-LÄHETYSTEN TUNTIMÄÄRÄT 2010–2016

20 000

1 778 1233 2 005

2 856 3 181 1 996 15 000 4 864 3 731 14 708 14 920 15 049

1 800 1 200 10 000 9 493 9 906 10 500 11 019

5 000

0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

� Tv-ohjelmat tallenteina � Suorat lähetykset (webcast) Suomeen ja ulkomaille � Suorat lähetykset (webcast) vain Suomeen

Vuoden 2015 luvut on tarkistettu.

isojen urheilukisojen aikana Yle lähetti johtamisjärjestelmä rakennettiin 2016 enemmän simulcasteja eli tv-kanavan aikana. kanssa samanaikaista lähetystä verkossa. Syksyllä Yle luopui suomenkielisten alueuutisten omista verkkosivuista ja liitti niiden sisällöt osaksi valtakunnal- Uutiset ja ajankohtaistoiminta lista uutissivustoa. Uudistuksen jälkeen Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitukset Ylen uutissivuston valikoissa ei ole val- ovat tuottaneet päivittäisuutisoinnin miita linkkejä alueellisiin verkkouutissi- ohessa lisää syventäviä ja taustoittavia sältöihin, vaan ainoastaan hakutoiminto, aihekokonaisuuksia ajankohtaisista koti- jonka avulla käyttäjä voi hakea halua- maan ja ulkomaan aiheista läpi vuoden. maansa paikkakuntaa koskevat uusim- Verkkouutisissa Yle on siirtynyt mit- mat uutiset. taamaan selainten ja kävijöiden määrän Yle on lisännyt valmiuttaan reagoida sijaan sisältöjen parissa vietettyä aikaa, äkillisiin, isoihin uutistapahtumiin perus- mikä sopii paremmin julkisen palvelun tamalla uuden nopean toiminnan lähe- laatumittariksi. Tätä tukeva mittaus- ja tysyksikön. Ylellä on valmius käynnistää

30 YLE AREENASSA SAATAVILLA OLLEET VIDEOT SISÄLTÖKOKONAISUUKSITTAIN 2016, YHT. 15 049 TUNTIA % 10 9 Uutiset Urheilu 16 Ajankohtaiset 22 Asia 5 Kulttuuri ja viihde Draama 11 Lapset ja nuoret 27

YLEN VERKKOSISÄLTÖJÄ 2016 • Yle Areena, audiotallenteet: 37 972 tuntia (2015: 32 783 tuntia) • Yle Areena, videotallenteet 15 049 tuntia (2015: 14 920 tuntia) • Artikkelit: uutiset, ajankohtaiset, alueet, urheilu ja erityisuutiset 107 346, josta ruotsinkielisiä 29 275 artikkelia • Artikkelit: muu verkkojournalismi ja verkkosisällöt, kuten lapset, oppiminen, kulttuuri ja draama, 10 137 kpl, josta ruotsinkielisiä 3 848 artikkelia

YLE ELÄVÄ ARKISTO – YLE ARKIVET 31.12.2016 • Videot: 25 848 kpl, 4 474 tuntia (2016: +1 313 kpl, +517 tuntia) • Audiot 7 057 kpl, 2 148 tuntia (2016: +197 kpl, +54 tuntia) • Tausta-artikkeleja 12 755 kpl (2016: noin +250 kpl) • Elävä arkisto -nettiradiossa yhteensä 8 760 tuntia arkistouusintoja

lyhyellä varoajalla suora, tunteja kestävä taistoiminta käynnisti vuonna 2016 uuden yhteinen lähetysvirta Yle Areenassa, Yle EU-asioita seuraavien toimittajien verkos- TV1:ssä ja radiokanavilla. Tämä osoittautui ton Helsingin-toimitukseen. Verkostossa toimivaksi muun muassa Euroopassa sat- on politiikkaan, talouteen, oikeusasioihin, tuneiden terrori-iskujen ja Imatran ampu- tieteeseen, ympäristöön ja hyötyjourna- matapauksen aikana. lismiin erikoistuneita toimittajia. He pyr- Britannian EU-kansanäänestyksessä kivät tarttumaan unionissa käsiteltäviin ja Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Yle aiheisiin mahdollisimman varhain sekä toteutti ensimmäistä kertaa suorana kertomaan niistä yleisöille ymmärrettä- ulkomailta television uutislähetykset. västi ja suomalaisia kiinnostavalla tavalla. Yhdysvaltain vaalien tulosstudiota pystyi Verkoston tavoitteena on myös laajen- seuraamaan kaikissa välineissä. Lähe- taa suomalaisten ymmärrystä siitä, miten tyksissä hyödynnettiin edullista kuvan ja EU-asiat kytkeytyvät Suomeen. äänen siirtoa internetin kautta. Vuonna 2016 Ylen uutis- ja ajankoh- Euroopan Unionia koskevan uutisoin- taistoiminta myös vakiinnutti ajankohtai- nin parantamiseksi Ylen uutis- ja ajankoh- sia aiheita eurooppalaisesta näkökulmasta

31 käsittelevän Haloo Eurooppa -keskuste- luottavien osuus oli 86 prosenttia eli lun osaksi A-studion tarjontaa. Haloo samalla tasolla kuin aiemmissa tutki- Eurooppa tehdään kerran kuussa Brys- muksissa 2015–2016. Kohu ei myöskään selissä. Se tarjoaa ainoana Suomessa olennaisesti vaikuttanut suomalaisten eri EU-maista tulevien euroedustajien käsityksiin Ylen riippumattomuudesta. ja asiantuntijoiden näkemyksiä ajankoh- Tuoreimman tutkimuksen mukaan Yleä taisista teemoista säännöllisessä televi- piti riippumattomana 47 prosenttia suo- siokeskustelussa. malaisista, kun vuotta aiemmin vastaava Loppuvuoden mediakohun jälkeen Yle osuus oli 48 prosenttia. käynnisti toimituksissa laajan journalis- Syksyllä 2016 toteutetussa tutkimuk- tista linjaa selkeyttävän projektin, jossa sessa 60 prosenttia suomalaisista piti työntekijöiden kanssa pohditaan julki- Yleä maan ykkösuutistoimijana. Ylen sen palvelun journalismin periaatteita ja tv-uutiset ovat yhä tärkein uutislähde arvoja. Uutis- ja ajankohtaisorganisaati- 39 prosentille vastaajista ja Ylen verk- ota muutettiin joulukuussa 2016 siten, kopalvelu nousi merkittävimpien uutis- että ajankohtaistoimitus koottiin omaksi lähteiden listalla kolmanneksi. Se on tär- osastokseen. Tämän lisäksi organisaatio kein uutislähde 12 prosentille vastaajista. siirtyi kahden päätoimittajan johtamis- Verkossa Yle nousi toiseksi tärkeimmäksi malliin. uutislähteeksi Ilta-Sanomien jälkeen. Ennen Yleä koskevaa mediakohua 90 Yle oli STT:n vertailun mukaan Suo- prosenttia suomalaisista ilmoitti luotta- men siteeratuin uutistoimija 2016. vansa Ylen uutisiin vähintään melko pal- Syksyllä 2016 tehtiin päätös, jonka jon, kun heidän uutisarvostuksiaan tut- myötä studiossa tehtävät Ylen päivittäiset kittiin lokakuussa. Alkuvuonna 2017 ja viikoittaiset keskusteluohjelmat, kuten tehdyssä tutkimuksessa Ylen uutisiin Puoli seitsemän, siirtyvät asiaohjelmista

Yle vastasi Rio de Janeiron kesäolympialaisten yleisurheilun kansainvälisestä televisiotuotannosta. Kisa- lähetyksiä oli Ylen kanavilla tv:ssä kaikkiaan yli 600 ja radiossa yli 200 tuntia. Rio Areena tarjosi suoraa lähetystä lähes 3 300 tuntia. Kuvassa urheilutoimittaja Petra Manner raportoi yleisurheilun tapahtumia. Kuva: Harri Lehtikevari/Yle

32 YLEN ALUETOIMITUKSET

INARI

� Suomenkielinen toimitus � Ruotsinkielinen toimitus � Suomen- ja ruotsinkielinen toimitus

� Saamenkielinen toimitus ROVANIEMI

KEMI

OULU KAJAANI KOKKOLA

PIETARSAARI VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU KRISTIINANKAUPUNKI JYVÄSKYLÄ TAMPERE MIKKELI PORI LAHTI LAPPEENRANTA HÄMEENLINNA KOUVOLA TURKU KOTKA TAMMISAARI PORVOO HELSINKI

Ylen kirjeenvaihtajat maailmalla

• 11 kirjeenvaihtajaa ja 12 avustajaa • Ateena, Berliini, Bryssel, Hongkong, Istanbul, Lontoo, Madrid, Manila, Moskova, New York, Nürnberg, Pariisi, Peking, Pietari, Riika, Tallinna, Tukholma ja Washington, kesän 2016 aikana myös Rio de Janeiro

Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastuulle. de Janeirossa elokuussa. Kisat olivat Ylelle Yksikkö vastaa jatkossa myös yle.fi-etusi- merkittävä taloudellinen panostus. Kesä- vun kehittämisestä. Muutokset toteutu- olympialaisista toteutettiin ensimmäisen vat vuoden 2017 aikana. kerran ympärivuorokautinen televisiolä- Nuorten kokeellinen ajankohtaiskon- hetys sekä suomeksi että ruotsiksi koko septi Kioski kasvatti tunnettuuttaan koh- kisojen ajan Yle TV2:ssa. deryhmässä ja herätti myös kansainvä- Yle pyrkii aktiivisesti jakamaan urhei- listä kiinnostusta. Jatkuva uudistaminen luoikeuksia kaupallisten toimijoiden on osa konseptin kokeellisuutta, ja sen kanssa molempia osapuolia hyödyttä- parhaita oppeja tuodaan muualle uutis- vällä tavalla. Yle teki hiihtokisojen televi- ja ajankohtaistoimintaan. siointioikeuksista hankintasopimuksen, Urheilun suurimpia tapahtumia oli- joka varmistaa arvokisojen näkymisen vat jalkapallon EM-kisat Ranskassa kesä- Ylen kanavilla vuoteen 2021 saakka. Yle heinäkuussa sekä kesäolympialaiset Rio lisensoi oikeuksia edelleen MTV:lle, jolle

33 siirtyi osa aiemmin hankituista talviurhei- sisällöt sekä verkkojournalismi. Luovien lun lähetysoikeuksista. sisältöjen verkkojournalismi tavoitti Yle sopi yhdysvaltalaisen Discoveryn vuonna 2016 keskimäärin puoli miljoo- kanssa olympialaisten 2018 ja 2020 tele- naa eri selainta viikossa. Määrä on yli visiointioikeuksista aiempaa alhaisem- kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. paan hintaan, mutta niin että Yle tulee Tämän lisäksi draamaa, kulttuuria, jakamaan oikeudet Discoveryn kanssa. viihdettä, asia- tai lastenohjelmia katsotaan tai kuunnellaan Yle Areenasta 1,2 miljoonalla eri selaimella viikossa. Luo- Luovat sisällöt vien sisältöjen tavoittavuus verkossa Luovat sisällöt vastaa Ylen asia-, kult- (1,6 miljoonaa eri selainta viikossa) on tuuri-, viihde- ja draamasisällöistä sekä kokonaisuudessaan kasvanut 7 prosent- lasten ja nuorten palveluista. Yle on tia edellisestä syksystä. jatkanut edelleen kotimaisen draaman, Sisältöjen suunnittelussa ja tuoteke- moni- ja transmediaisen kerronnan sekä hityksessä haettiin uusia verkostomai- lasten ja nuorten palvelujen kehitystyötä. sia toimintatapoja, jotka sujuvoitta- Näissä Yle teki myös uusia kansainväli- vat yhteistyötä yhtiön sisällä. Samalla siä avauksia. yhteistyötä vahvistettiin ulkopuolis- Yle on tehnyt itse muutamien tuotan- ten kumppaneiden ja kohderyhmien tojen verran vähemmän asiaa, draamaa kanssa. Yle järjesti muun muassa useita ja kulttuuria ja hankkinut ulkopuolelta käyttäjätyöpajoja, joissa sisältöjä kehi- etenkin alle 40-vuotiaille kohderyhmille tettiin yhdessä tekijöiden, asiantuntijoi- suunnattuja sisältöjä yhtiön tavoitteiden den ja eri-ikäisten suomalaisten kanssa. mukaisesti. Vuonna 2015 perustettu Labra tar- Laajan ja monipuolisen kulttuuritar- joaa koulutusta, tuotekehitystukea sekä jonnan rinnalla vuoden panostuksiin kuu- demo- ja testauskursseja eri välineitä luivat luontoon ja oppimiseen keskittyvät yhdistäville projekteille. Labra on myös

Nuorille suunnatussa Heroes of the Baltic Sea -draamasarjassa yhdistyivät keskiaikaan sijoittuva draama ja nykypäivässä etenevä seikkailureality. Kuvassa Axel Tott (Christian Arnold, vas.) ja merirosvopäällikkö Magnus Fleming (Ville Virtanen). Kuva: Ville Toimi

34 perustanut kansainvälisen tuotekehitys- Ylen uudet kuunnelmastudiot valmis- verkoston kotimaisten sisältöjen laadun tuivat alkusyksyksi. Sitä edeltävän tuo- ja menestyksen vahvistamiseksi. tantokatkoksen ajaksi rakennettiin Radio- Luovien sisältöjen tuotannoista teatteri liikkeellä -projekti, jonka aikana rakennettiin tuotekehityksen tuella Yle Draama tuotti 10 kuunnelmaa kym- monimediaisia tv-formaatteja kansain- menessä kaupungissa teatterien kanssa väliseen levitykseen tanskalaisen DR-Sa- ympäri Suomea. Radioteatteri jatkaa toi- lesin kautta. Muun muassa nuorten seik- mivaksi osoittautunutta tuotantomal- kailusarja Heroes of the Baltic Sea ja lia maakunnissa 2–4 kuunnelmalla vuo- joukkoistettu dokumentti To Nightwish dessa. with Love ovat formaatteina herättäneet Yle Kulttuuri ja viihde toteutti vuo- kiinnostusta Euroopassa ja Aasiassa. den aikana useita monimediaisia sisältö- Draamasisällöissä Yle on panostanut kokonaisuuksia ja uudisti edelleen kult- erityisesti käsikirjoittamiseen ja uusiin tuurijournalismia. Ohjelmissa nostettiin kerrontamuotoihin. Tavoitteena on vah- esiin taidetta eri muodoissaan, klassi- vistaa alan osaamista ja avata kotimaisille sesta musiikista SuomiLOVE-ohjelmasar- sisällöille tietä kansainväliseen levityk- jaan, sekä ajankohtaisia keskusteluja ja seen. Painopiste on ollut ihmissuhde- ja ilmiöitä kirjamessuista e-urheiluun. rikossarjoissa, jotka tuovat esiin suoma- Radio on edelleen kulttuurin ja musii- laista kulttuuria, elämäntapoja ja alueel- kin tärkein jakelutie. Yle välitti edellis- lisia ominaispiirteitä. vuosien tapaan suorana tai tallenteina Vuoden seuratuimpiin draamauutuuk- musiikkikilpailujen, Radion Sinfoniaorkes- siin kuuluivat Lappeenrantaan sijoittuva terin sekä pop- ja jazzfestivaalien kon- rikossarja Sorjonen ja kotimaiseen kaivos- sertteja. Niihin liitettiin uusia monime- bisnekseen pureutuva maalaiskomedia diaisia, vuorovaikutteisuutta hyödyntäviä Korpelan kujanjuoksu, jotka saavuttivat sisältöjä. Vuoden monimediainen suur- parhaimmillaan miljoonayleisöt. hanke oli Klassinen Suomi.

Korpelan kujanjuoksu oli Yle TV1:n vuoden katsotuin draamasarja. Kuvassa omasta luomutilasta haaveile- va, kaivoshanketta vastustava autokorjaamoyrittäjä Anssi Korpela (Esa Latva-Äijö, oik.) ja hänen apulai- sensa Jaska (Janne Kataja). Kuva: Kari Manninen/Yle Kuvapalvelu

35 Kansainväliseen menestysformaat- muun muassa Wienissä ja Salzburgissa. tiin perustuva Sohvaperunat jatkui toi- Vuosi päättyi kotimaiseen kiertueeseen selle tuotantokaudelle. Myös viihdesatiiri Suomussalmelle, Kajaaniin, Kuopioon ja Noin viikon uutiset tavoitti hyvin kohderyh- Mikkeliin. mänsä, nuoret katsojat. Helsingin musiikkitalossa soitettujen Musiikkistudiotuotantojen uudeksi viikottaisten konserttisarjojen käyttöaste kodiksi muodostui Musiikkitalon harjoi- oli 97 prosenttia ja myytyjen kausikort- tussali Paavo. Kantanauhojen taltiointien tien määrä ennätysmäiset 3 400. Orkes- ympärille rakennettiin tapahtumallinen terin säännöllinen näkyvyys Ylen tarjon- klubi-ilta-konsepti, jossa yleisön edessä nassa sai runsaasti kiitosta eri puolilla suorassa verkkolähetyksessä tallennettiin Suomea. musiikkia myös tuleviin tarpeisiin. RSO teki lisäksi laajamittaista peda- Yhteistyö Japanin yleisradioyhtiön gogista yhteistyötä Sibelius-Akatemian NHK:n kanssa käynnistyi Kuolleesta talosta orkesterisoitinten osaston, kapellimes- -oopperan tv-taltioinnilla Savonlinnan tariluokan ja säveltäjäluokan kanssa. oopperajuhlilta. Yle palvelee lapsia ja heidän vanhem- Radion sinfoniaorkesterin konsertti- piaan laajalla, aina saatavilla olevalla koti- tuotannot radiossa, verkossa ja televisi- maisella lastenohjelmistolla. Lasten ossa jatkuivat Musiikkitalosta. Klassisen Areenan tarjontaa on kasvatettu neu- musiikin toimituksessa uusi avaus oli- vottelemalla ohjelmille laajoja esitysoi- vat Suomen kansallisoopperan ja -baletin keuksia. Lasten Areena palvelee myös kanssa tehdyt verkkolähetykset. erityisryhmiä kuten kuulovammaisia lap- Radion sinfoniaorkesteri aloitti vuosia: heidän ohjelmistonsa on tarjolla siellä den laajalla Itävallan kiertueella esiintyen pysyvästi.

SuomiLOVE-sarja toi ruutuihin sata suomalaisten itse kertomaa tarinaa rakkaudesta ja ystävyydes- tä. Jokaiseen tarinaan liittyi jokin laulu, ja niitä esittivät maamme eturivin artistit. Kuvassa Johanna Iivananainen. Kuva: Warner Suomi Oy

36 3–14-vuotiaat lapset ja varhaisnuoret käyttö kasvoi vuoden aikana voimak- katselivat televisiota vuonna 2016 keski- kaasti. määrin enää 57 minuuttia päivässä. Lasten ja nuorten sisällöissä painottui- 2010-luvulla perinteisen television kat- vat kehittävä ja osallistava vuorovaikutus, selu on selvästi vähentynyt lapsilla ja yhdessä tekeminen ja pelillisyys. Pikku nuorilla. Samaan aikaan ohjelmien kat- Kakkosen ja ruotsinkielisen BUU-klubbe- selu puhelimilla, tableteilla ja äly-tele- nin verkko- ja mobiilisovellukset uudis- visioilla on kasvanut merkittävästi. tettiin yhteistyössä Svenska Ylen kanssa. Syksyllä 2016 Ylen lastenohjelmien Samalla luotiin yhteistyömalli päiväko- katseluminuuteista jo reilu kolman- tien kanssa: digitaalisen leikkisovelluksen nes tuli Yle Areenasta. Pikku Kakkonen kehittelyyn osallistui noin sata alle kou- tavoittaa kuitenkin viikon aikana tele- luikäistä lasta. visiossa vielä keskimäärin noin 63 pro- Yle Lapset ja nuoret toteuttaa yhtiön senttia 3–6-vuotiaista eli 145 000 lasta. strategiaa keskittymällä ohjelmiston laa- Kaiken kaikkiaan Ylen lasten verkkopal- tuun ja uudistamalla kerrontatapoja. Esi- velut tavoittavat viikoittain jo 360 000 merkiksi joulukuussa 2016 ensi-iltansa eri selainta. saaneessa Heroes of the Baltic Sea -sar- Lastenohjelmat Yle TV2:ssa ja Lasten jassa on kehitetty historiallista seikkailu- Areenassa ovat edelleen hyvin arvostet- genreä elokuvalliseen suuntaan. tuja sekä lasten että vanhempien keskuu- Yle toteutti merkittävänä yhteiskun- dessa. Pikku Kakkosen tarjontaa pitää erit- nallisena avauksena nuorten mielenter- täin hyvänä yli puolet ja vähintään melko veystyötä tukevan Sekasin-hankkeen, joka hyvänä 90 prosenttia pienten lasten van- palkittiin kotimaassa Kultaisella Venlalla hemmista. Uudistetun Lasten Areenan ja valtakunnallisena mielenterveystekona.

Dokumenttisarjassa Katoava Pohjola luontotoimittaja Kimmo Ohtonen selvitti kuuden katoamisvaarassa olevan eläinlajin kautta ihmisen ja pohjoisen luonnon monitahoista suhdetta. Kuvausmatkat suuntautui- vat muun muassa tuntureille, erämaahan ja Jäämeren rannoille. Kuva: Yle Kuvapalvelu

37 Transmediainen hanke koostui draama- Kaikkien suomalaisten kanssa yhteis- sarjasta, sosiaalisen median kampanjasta työssä toteutettiin ennätysmäisen kiin- ja viikon ajan toimineesta ympärivuo- nostuksen saanut Miljoona linnunpönttöä rokautisesta tukipalvelusta. Draamasar- -kampanja. jaa on katsottu lähes kolme miljoonaa Radioon tuotettiin hieman aiempaa kertaa. Hankkeen tuloksena yhteis- suurempi määrä asiaohjelmia. Perin- työssä mukana olleet mielenterveysjär- teisten kestosuosikkien, kuten Tiede- jestöt perustivat apua tarvitseville nuo- ykkösen ja Kansanradion rinnalle tuli rille chat-palvelun, joka sai Me-säätiöltä myös uusia avauksia, esimerkiksi tervey- kaksivuotisen rahoituksen. teen ja hyvinvointiin pureutuva Hillan ja Ylen asiasisältöjen kehityksessä pai- Minnan Akuutti. nottuvat oppiminen, tutkiva journalismi, terveys, tiede, historia, yhteiskunnalliset Oppimisen kehittäminen reality-sarjat, dokumentit ja isot tapah- tumalliset tuotannot. Yle hankki nuorille Ylen roolia oppimisen sisältöjen tekijänä suunnattuja monimediaisia reality-sar- vahvistettiin ja oppimisen sisältöjä alet- joja, television elämäntapa- ja hyvinvointiin kehittää vastaamaan uusia oppimi- tisisältöjä sekä luontosarjoja ja -doku- sen haasteita. Yle on käynnistänyt stra- mentteja. tegisen hankkeen, jonka tavoitteena on Luontovuoden teemaa olivat muun tarjota sisältöjä laajasti erilaisiin oppi- muassa Arte-kanavan kanssa yhteis- mistilanteisiin, oppilaitoksista omaeh- tuotantona tehty, Kimmo Ohtosen toiseen opiskeluun. Yle Asian Oppimi- luotsaama Katoava Pohjola sekä uudet nen, Svenska Ylen oppimisen tekijät Eränkävijät ja Metsien kätkemä -sarjat. sekä uutis- ja ajankohtaistoiminta ovat

Yle Uutisluokan päivänä 26.4.2016 Ylen kanavilla nähtiin ja kuultiin nuorten tekemiä juontoja, haastat- teluja ja uutisjuttuja. Aamu-tv:n studiossa Ylen toimittajien kanssa uutisluokkalaisia Jokelan, Helsingin Vuosaaren ja Porvoon Linnajoen kouluista. Kuva: Derrick Frilund/Yle

38 tiivistäneet yhteistyötä oppimisen koko- kuvakerrontaa, videoiden tekemistä ja naisuuden vahvistamiseksi. kriittistä medialukutaitoa. Esimerkiksi Yle tarjoaa oppimisen sisältöjä ver- valeuutisten ja disinformaation meka- kossa, mikä on nykypäivän oppimisen nismeja valottaa toimittaja ja tietokir- ympäristö. Oppimisen tarjonnan painopis- jailija Johanna Vehkoon Valheenpaljasta- teitä ovat media- ja digitaidot, oppimistai- ja-juttusarja. dot, elämäntaidot, ihminen ja yhteiskunta Uutis- ja ajankohtaistoiminnan koor- sekä kielet ja valmennuskokonaisuudet. dinoima mediakasvatushanke Yle Uutis- Vuonna 2016 toteutettiin muun muassa luokka tavoittaa jo 9 000 koululaista maahanmuuttajille suomea opettava eri puolilta Suomea. Uutisluokassa ja kokonaisuus. Svenska Ylen Nyhetsskolanissa koulu- Syksyllä 2016 suomenkielisiä oppimi- laiset tekevät uutisia julkaistavaksi kou- sen verkkosisältöjä käytettiin enimmillään lujen ja Ylen verkkosivuilla. Osallistavan yli 140 000 selaimelta viikossa. Keskimää- hankkeen tavoitteena on tukea kouluja rin viikoittainen käyttö on reilu puolet mediakasvatuksessa ja opettaa nuorille tästä. Ylioppilaskirjoituksia tukeva Abi- luotettavan uutistoiminnan pelisääntöjä treenit on ollut vuodesta toiseen suosi- sekä samalla lisätä heidän kiinnostustaan tuin palvelu, jota kirjoitusten aikaan hyö- yhteiskunnallisiin asioihin. dyntävät lähes kaikki ylioppilaskokelaat. Yle tarjoaa kouluille verkossa oppi- Kielet ja opettajille paketoidut oppimate- materiaalia sekä yhteistyökumppanin riaalit kuuluvat käytetyimpiin palveluihin. kanssa toteutetun maksuttoman mobii- Oppimisen palvelussa julkaistaan myös lipalvelun, jonka avulla opettajat voivat mediakasvatusta tukevia sisältöjä eri-ikäi- perehtyä ajankohtaisten uutisten taus- sille. Niissä opetetaan muun muassa toihin. Tukenaan Uutisluokan kouluilla

BUU-klubbenin Mietipä sitä -sarjassa askarrellaan ja pohditaan asioita lasten elämässä, kuten sisaruksia, yksinäisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja pahaa tai hyvää mieltä. Rakkautta kaikille toivovat Joanna (vas.) ja Lotta sekä ohjelman juontaja Hanna Enlund. Kuva: Malakta/Yle Kuvapalvelu

39 on joukko Ylen vapaaehtoisia journalis- pedagogisia tehtäviä. Ylestä hankkeessa teja uutiskummeina. Hanke on saanut ovat olleet kumppaneina Galaxi, FTW paljon myönteistä palautetta kouluilta ja -peliohjelma, Uusi Päivä, Yle Oppiminen opetusalan muilta toimijoilta. ja Uutisluokka. Oppimisen palveluja käytetään yhä Vuonna 2016 pohjustettiin seuraavaa enemmän mobiilisti. Yle on myös hyö- painopistealuetta eli mediataitoja ja kan- dyntänyt sosiaalista mediaa uudella salaisten digitaitoja kehittävää pedago- tavalla tavoittaakseen etenkin nuo- gista kokonaisuutta, jonka tavoitteena ria. Yle on tuottanut muun muassa on kaventaa eri-ikäisten kuilua digi- lyhyitä mobiilivälineissä toimivia merk- taalisten palvelujen käyttäjinä. Vuoden kipäivävideoita historiallisista hen- lopulla verkossa julkaistiin ensimmäinen kilöistä tai tapahtumista. Yle Asian osa kaikille suunnatusta Digitreenit-pal- #Titanicilla -projekti on tutustutta- velusta. nut koululaisia uudenlaisella kerronta- tavalla historiaan Twitterissä. Svenska Yle – ruotsinkieliset Kouluikäisten lasten tarjontaa on laa- sisällöt ja palvelut jennettu koodaamisen alkeita opetta- valla Rosan koodilla. Pelissä lapset etsivät Ylen ruotsinkielinen julkinen palvelu koe- erilaisista verkkotehtävistä koodinpala- taan arvokkaaksi Suomen ruotsinkielis- sia, jotka toimivat porttina erilaisiin teh- ten ja kaksikielisten keskuudessa. Mar- täviin ja animaatiotarinaan. Hankkeessa raskuussa julkistetussa tutkimuksessa on ollut mukana kirjastoja, museoita ja Yle sai yhteiskunnallisesta tärkeydestä useita kouluja, Mediakasvatuskeskus arvosanan 8,9 asteikolla 1–10. Arvio on Metka sekä Helsingin yliopiston LINK- pysynyt jokseenkin edellisvuoden tasolla KI-resurssikeskus, joka on laatinut peliin (vuoden 2015 arvosana oli 9,0). Ylen

Tongåvan on yksi uudistuneen Yle Vegan suosituimmista ohjelmista. Se on lähettänyt toivemusiikkia ja terveisiä jo yli 50 vuoden ajan ja kerännyt varoja hyväntekeväisyyteen, vuonna 2016 muun muassa Syy- rian pakolaislapsille. Kuvassa toimittaja ja juontaja Camilla Kivivuori. Kuva: Ilmari Fabritus/Yle Kuvapalvelu

40 merkitys omassa mediankäytössä saa ja tavanomaista suurempia satsauksia. samalla asteikolla arvosanan 7,1. (Ylen Polttavia puheenaiheita ruotsinkielisissä arvo suomenruotsalaisille -tutkimus, kunnissa olivat muun muassa pakolais- syksy 2016, Taloustutkimus.) kysymys, sote-uudistus ja ruotsinkielisen Svenska Ylen koetaan onnistuneen väestön asema. julkisen palvelun tehtävässä entistä Toimitus on tehnyt ajankohtaisista paremmin. Suomenruotsalaisista 64 pro- uutistapahtumista, esimerkiksi Yhdysval- senttia on sitä mieltä, että Svenska Yle tain presidentinvaaleista ja Brysselin ter- on onnistunut erittäin hyvin tai hyvin. rori-iskuista, pitkiä suoria uutislähetyksiä Vuotta aiemmin tätä mieltä oli 47 pro- verkkostudiosta kaikkiin välineisiin. senttia vastaajista. Arviot paranivat eri- Radiokanavista Radio Vega kävi vuo- tyisesti naisten ja 15–29-vuotiaiden kes- den aikana läpi perusteellisen uudistuk- kuudessa. sen. Uudistunut Yle Vega lanseerattiin Ylen ruotsinkielisistä palveluista eni- syksyllä 2016. Tavoitteena oli elävöittää ten kasvoi verkkosivujen käyttö. Svenska kanavan profiilia ruotsinkielisen väes- Ylen verkkosivujen päivittäinen kävijä- tön johtavana uutis- ja ajankohtaiska- määrä kasvoi 7 prosenttia edellisvuodesta navana ja lisätä valmiutta reagoida ajan- ja viikoittainen kävijämäärä 6 prosenttia kohtaisiin tapahtumiin. Uutislähetysten (sivustolla vierailleet eri selaimet). Lisäksi määrää kasvatettiin, ja alueelliset ruot- Svenska Ylen sisältöjen käyttö Yle Aree- sinkieliset lähetykset saivat Vegalla tun- nassa kasvoi 3 prosenttia. nin lisää lähetysaikaa aamupäivisin. Svenska Yle on keskittynyt entistä Alueellista sisältöä tuotiin myös lauan- painokkaammin sisältöihin, joiden suun- taiaamuihin. Yle Vegan päivä- ja viik- nitteluun, ideointiin tai toteutukseen kotavoittavuus pysyivät uudistuksesta myös yleisöllä on mahdollisuus osallistua huolimatta edellisvuoden tasolla. Kuun- eri tavoin. Tavoitteena on tuottaa yhteis- teluaika piteni etenkin vanhempien kunnallista lisäarvoa ja kasvattaa Ylen kuuntelijoiden keskuudessa. merkitystä henkilökohtaisessa median- Ruotsinkielinen Oppimisen toimitus käytössä. teki yhteistyötä Ylen sisällä, opetushal- Sisällöissä suurimpia satsauksia oli linnon kanssa sekä Pohjoisvisionin ver- tutkivan journalismin projekti Tipsa Spot- koston kautta. Oppimisen palvelu Veta- light, jossa yleisöä osallistamalla etsit- mix tarjoaa koulujen lisäksi sisältöjä tiin ja syvennettiin ajankohtaisia aiheita eri-ikäisille itsensä kehittämisestä kiin- arjesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. nostuneilla. Jo ensimmäisen kuukauden aikana toi- Ruotsinkielisiä lasten ja nuorten mitus sai yli sata ehdotusta käsiteltä- sisältöjä on kehitetty etenkin verkkoon, vistä aiheista. pienemmille pääosin ruotsinkieliseen Svenska Yle on tehnyt yhteistyötä Barnens Arena-palveluun ja isommille myös muiden Ylen tutkivien toimittajien Hajbo-verkkopalveluun. Erityisen suo- kanssa. Esimerkiksi yhteiskunnan kah- sittuja ovat olleet pienten lasten draa- tiajakoa käsitellyt Ett tudelat Finland ja masarjat, kuten Amanda ja Fanny. Las- datajournalismia hyödyntäneet aiheko- tenohjelmien toimitus järjesti yhdeksälle konaisuudet olivat svenska.yle.fi-verkko- paikkakunnalle BUU-kiertueen, joka sivuston luetuimpia sisältöjä. tavoitti tuhansia lapsia ja vanhempia. Uutistoimitus on pyrkinyt antamaan Nuoria yleisöjä varten Svenska Yle on kattavan kuvan ruotsinkielisen Suomen satsannut videotuotantoon, kehittänyt nykytilasta ja keskittänyt resursseja uuti- uutisilmaisua ja uudistanut nuorisokanava saiheiden syvempään analyysiin ja taus- Yle X3M:n tarjontaa. Esimerkiksi lyhyt toittamiseen. Vuoden 2016 suuret uutis- videoformaatti explainers tarjoaa verkkoa tapahtumat vaativat korkeaa valmiutta ja sosiaalista mediaa hyödyntäen tietoa

41 ajankohtaisista asioista helposti omak- Yle Arenan -palvelun ruotsinkielisten suttavalla tavalla. sisältöjen ja palvelujen kehittämiseen Urheilussa isot urheilutapahtumat, panostetaan vahvasti. kuten Rion kesäolympialaiset ja jalkapallon EM-kisat radiossa, televisiossa ja 3.3 SAAMENKIELISET PALVELUT 3.3 verkossa olivat suursatsaus myös ruot- sinkieliselle urheilutoimitukselle. Kolmen Ylen saamenkielinen toimitus Inarissa olympiaviikon aikana elokuussa toimi- toteuttaa saamenkielisen julkisen pal- tuksen henkilöstövahvuus yli kolminker- velun tehtävää. Sillä on merkittävä rooli taistui. saamen kielten ja kulttuuriperinteen säi- Koululaisten viestikisa Stafettkarne- lyttäjänä ja elvyttäjänä sekä saamelais- valen Vaasassa toukokuussa toteutettiin ten identiteetin vahvistajana. Yle Sápmi kattavammin kuin koskaan aiemmin. Yle palvelee saamenkielistä yhteisöä kautta näytti kaikki finaalit Areenassa ja osan maan. myös suorana Yle Fem -kanavalla. Toimitus tuottaa arkipäivisin saamen- Vuoden lopussa alettiin suunnitella kielisiä uutis-, ajankohtais- ja kulttuurisi- Yle Teema- ja Yle Fem -kanavien siir- sältöjä, lasten- ja nuortenohjelmia sekä tymistä samalle kanavapaikalle, jonka hengellisiä sisältöjä kaikilla kolmella saa- Yle katsoo hyödyttävän suomenruotsa- men kielellä radioon, televisioon ja verk- laista yleisöä vahvan brändin ja kiinnos- kosivuille. Yle Sápmilla on oma radio- tavan sisällön ansiosta. Esimerkiksi ruot- kanava, Yle Sámi Radio, nelikielinen sinkieliset tv-uutiset ja lastenohjelma verkkopalvelu sekä televisiossa lastenoh- BUU-klubben jatkavat jaetulla kanava- jelma ja kaksi tv-uutislähetystä. Kaikki paikalla tuttuun kellonaikaan. Samalla sisällöt löytyvät myös Yle Areenasta.

YLE SÁMI RADION OHJELMATUNNIT 2012 2016 YLE SÁMI RADION OHJELMATUNNIT 2012–2016

h 0 500 1 000 1 500 2 000 2016 1 949

2015 1 954

2014 1 888

2013 1 592 1 158 291 143 2012 1 574 1 217 231 126

Yhteensä Pohjoissaame Inarinsaame Koltansaame

Vuosina 2014–2016 pohjois-, inarin- ja koltansaamen osuuksia ei ole eritelty.

42 YLE SÁPMIN TUOTTAMAT TV-OHJELMATUNNIT 2012–2016 YLE SÁPMIN TUOTTAMAT TVOHJELMATUNNIT 20112016

h 0 30 60 90 120 30 2016 98 112 Yle Ođđasat 14,5 Ođđasat 29 *) Unna Junná 2015 107 14,5 17 2014 112 14,5 1,5 **) 2013 **) 134 14,5

2012 134 9,6

Ođđasat Pohjoismaiset saamenkieliset tv-uutiset 15 min. Arkipäivisin Yle Fem kanavalla klo 20.45. Uusinta seuraavana päivänä Yle TV1 klo 12.15.

Yle Ođđasat Ylen omat saamenkieliset tv-uutiset 5 min. Arkipäivisin Yle TV1:llä klo 15.15. Uusinta seuraavana päivänä Yle TV1 klo 12.19. *) ohjelmaa alettiin lähettää uusintana **) 2.12. lähtien

Unna Junná Saamenkielinen lasten tv-ohjelma 15 min. 30 jaksoa Yle Fem ja Yle TV2 -kanavilla.

Yle Sápmi on Suomen kattavin ja tär- ja muilla alkuperäiskansojen alueilla kein saamenkielinen uutispalvelu. Yle tapahtuu. Sápmi tuottaa suurimman osan sisäl- Yle Sápmin vuotta varjostivat edel- löistään saamen kielillä ja poikkeaa näin leen Inarin toimitustalossa jo vuonna muista pohjoismaisista saamen toimi- 2015 ilmenneet sisäilmaongelmat. Vuo- tuksista, jotka julkaisevat esimerkiksi den aikana toimitus työskenteli useissa verkkouutisia pääosin valtakielillä ruot- väistötiloissa, joiden tekniset ja fyysiset siksi ja norjaksi. rajoitteet hidastivat television ja radion Saamenkielisistä lähtökohdistaan yhteistyön kehittämistä. Tämänkin vuoksi huolimatta toimitus pyrkii käsittelemään kehitystyö painottui verkkosisältöjen valitsemiaan aiheita monipuolisesti eri uusien muotojen opetteluun. näkökulmista ja tuomaan yhteiskunnal- Ylen saamenkielinen palvelu ei ole liseen keskusteluun useita ääniä. pelkästään Ylen tuottaman aineiston Yle Sápmia ohjaavat Ylen arvojen ja varassa, vaan siinä voidaan hyödyntää strategian lisäksi yhteispohjoismaiset myös Ruotsin ja Norjan saamenkielisten saamen uutisarvot – luotettavuus, roh- toimitusten tuottamaa aineistoa. Yleis- keus, yleisön palveleminen ja saamelai- radiolain mukainen saamenkielinen ohjel- suus. Uutisvision mukaan Ođđasat on mavelvoite ei ole ollut ongelmien vuoksi Vuosina 2014–2016 pohjois-, inarin- ja koltansaamen osuuksia ei ole eritelty. tärkein lähde sille, mitä Saamenmaassa vaarassa jäädä toteutumatta.

43 Yle Sápmin välineistä verkkosivu on mella saamenkielellä sekä livetallenteita tärkein uutiskanava. Televisio avaa ikku- lastenmusiikkikonsertista. Alustavasti nan saamelaismaailmaan tarjoten elämyk- suunniteltu oma verkkosivu ei edennyt. siä. Radio on tärkein kielenelvytysväline Nuorten aikuisten radio-ohjelma Soh- etenkin vähemmistösaamenkielille. karšohkka jatkui kuten ennenkin. Toimit- Vuonna 2016 aikana Yle keskittyi seu- tajat tuottivat viikoittaisen radio-ohjel- raamaan verkkosisältöihin käytettyä man lisäksi myös sosiaalisen median aikaa sivulatausten määrän sijaan. Yle sisältöä, kuten videoita festivaaleilta ja Saamen nettijuttuja yleisö luki keskimää- tapahtumista. Apuna työssä oli uusia rin 290 tuntia viikossa. harjoittelijoita ja avustajia kolmella saa- Vuoden aikana toimituksen tuotta- men kielellä. maa videosisältöä alettiin julkaista sään- Uutena pilottina valmistui nuorille nöllisesti myös sosiaalisessa mediassa. aikuisille suunnattu televisio-ohjelma Kieliversiosta riippuen verkkovideoita Sohkaršohkka-tv. Se tehtiin kolmella saa- katsottiin parhaimmillaan 97 000 kertaa, men kielellä yhteistyössä Taiteen edistä- kun tavallisen saamenkielisen videon kat- miskeskuksen ja Saamelaisalueen kou- sontakerrat ovat olleet muutamia satoja, lutuskeskuksen kanssa. Pilottiohjelma tai korkeintaan joitakin tuhansia. keräsi Yle Areenassa 650 katsojaa. Saamelaispolitiikan seurantaa jat- Yle Sámi Radion arkiston digitoin- kettiin tiiviisti edellisvuoden tapaan. Yle työ eteni. Saamenkielisen Elävän Arkis- Sápmi lähetti saamelaiskäräjien uuden ton rakentaminen alkoi yhden koko- vaalikauden viralliset avajaiset suorana aikaisen työntekijän voimin. Työtä on Yle Areenassa saamen kielellä selostet- rahoitettu nykyisestä budjetista vähen- tuna. Lähetys toteutettiin yhdessä Saa- tämällä radiotuotantoa. Arkisto sisältää melaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. mittaamattoman arvokasta kulttuurista Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous materiaalia 1970-luvulta lähtien kolmella lähetettiin suorana radiossa. Saamelais- Suomessa puhutulla saamen kielellä. käräjien täysistuntoja seurattiin verkossa Digitointia on tehty yhteistyössä Giella- suosittujen hetki hetkeltä päivittyvien gas-instituutin Saamelaisen kulttuuriar- artikkelien muodossa. kiston kanssa. Vuoden 2013 lopussa aloitetut Ylen Digitointityö ja Saamenkielinen Elävä omat saamenkieliset tv-uutiset ovat Arkisto avataan saamelaisten kansallis- kasvattaneet yleisöään. Yle Ođđasatilla päivänä 2017, kun Suomi täyttää 100 oli vuonna 2016 keskimäärin 130 000 vuotta ja Yle Sápmi 70 vuotta. Tuolloin katsojaa päivässä (vuonna 2015 keski- tulee myös kuluneeksi 100 vuotta saa- määrin 100 000). Pohjoissaamen lisäksi melaisten ensimmäisestä pohjoismai- juontokieliksi tulivat myös inarin- ja kol- sesta kokoontumisesta. tansaame. Marraskuussa radiossa alkoi pohjois- Yle Sápmin ohjelmatunnit mainen suora aamulähetys yhteistyössä 2011–2016 Norjan ja Ruotsin saamelaistoimitusten kanssa. Lisäksi inarin- ja koltansaamen Yle Sápmin ohjelma-aika radiossa säi- käyttö lisääntyi entisestään suoran kes- lyi ennallaan. Eri saamenkielisten radio- kipäivän lähetyksen myötä. sisältöjen tuntimääräistä osuutta ei voi Lasten tv-ohjelma Unna Junnán toimin- tarkkaan eritellä, sillä kaikkia kolmea saa- taedellytykset pysyivät ennallaan. Unna men kieltä kuullaan ohjelmavirrassa päi- Junná tuotti vuonna 2016 yhteensä 30 vän aikana ja niitä käytetään juontokie- osaa ohjelmaa kolmella saamen kielellä. linä joka päivä. Kolmen saamen kielen Ohjelmissa panostettiin lastenmusiikkiin suhteellinen osuus on pysynyt suunnil- ja tuotettiin musiikkileikkituokioita kol- leen ennallaan.

44 3.4 PALVELUT ERITYISRYHMILLE Ylellä on uutisia suomen, ruotsin ja JA MUILLE VÄHEMMISTÖILLE vähemmistökielien saamen, romanin, 3.4 karjalan ja viittomakielen lisäksi englan- Laki antaa Ylelle tehtäviä, jotka liittyvät nin kielellä, venäjäksi, latinaksi ja selko- tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja kulttuu- suomeksi. rien välisen vuorovaikutuksen edistämi- Romano Mirits – Romanihelmiä: seen. Ylen kuuluu tarjota sisältöjä ja pal- Yle Radio1 ja Yle Areena. veluja myös erityisryhmille, joille muuta Viisitoistaminuuttinen ohjelma sisäl- mediatarjontaa on Suomessa vähän. tää ajankohtaista asiaa romaneista ja Erityisryhmille ja muille vähemmis- romanikulttuurista sekä romanikieliset töille tuotettavat palvelut tukevat tasa- uutiset. Ohjelmalla on tärkeä rooli roma- vertaista osallisuutta yhteiskuntaan ja nikielen säilyttämisen ja kehittämisen siitä käytävään keskusteluun sekä yhtei- kannalta. Romano Miritsin tuottaja ja siin kokemuksiin. Ne myös edistävät toimittaja jäivät eläkkeelle keväällä 2016, muun väestön ymmärrystä vähemmistö- jolloin Yle nimitti ohjelmalle uuden tuot- jen asemasta ja luovat edellytyksiä keski- tajan. Ohjelmaa tehdään kahden free- näiseen vuoropuheluun. lance-toimittajan voimin yhteistyössä Monimuotoisuus Ylen tarjonnassa tar- romaniyhteisön kanssa. koittaa sitä, että erilaiset ihmiset tulevat Yle News – englanninkieliset uutiset: tasavertaisina huomioiduksi Ylen sisäl- Yle TV1, Yle Radio 1 ja Yle Mondo, verkko löissä ja palveluissa – myös erilaisista ja sosiaalinen media. taustoista tulevat, kieli- ja kulttuurivä- Yle News tekee sisältöjä suomalai- hemmistöt, ikäryhmät, paikalliset yhtei- sesta yhteiskunnasta niille Suomessa söt, elämäntapojen kirjo ja aistivamman asuville, joiden äidinkieli ei ole suomi, tai muun toimintarajoitteen takia hei- ruotsi, venäjä tai saame. Kohderyhmänä kommassa asemassa olevat. ovat myös Suomessa vierailevat turistit

Kuusiosaisessa viittomakielisessä dokumenttisarjassa Jarkko ja kuuro Amerikka maailmanmatkaaja Jarkko Keränen, itsekin kuuro, tutustuu menestyneisiin amerikkalaisiin kuuroihin. Kuva: Petri Vilén

45 sekä Suomesta kiinnostuneet ulkomailla alkuvuonna 2017. Tästä vapautuva resurssi asuvat henkilöt. siirretään verkkojournalismin tekemiseen. Yle Newsin klo 15.05 tv-lähetyksellä on Yle Uutiset selkosuomeksi kertoo ollut keskimäärin 150 000 katsojaa. Vuo- uutiset helpolla suomen kielellä joka den 2016 lopussa aloitettiin uudistus, päivä. Ne palvelevat radiossa ja verkossa jonka tavoitteena on kohdentaa sisäl- heitä, joilla on vaikeuksia puheen tai kir- töjä enemmän verkkoon ja sosiaaliseen joituksen ymmärtämisessä. Selkouutiset mediaan. Vahvistamalla ja monipuolista- sopivat esimerkiksi suomen kieltä opis- malla verkko- ja mobiilisisältöjen tarjontaa keleville, ja niitä kuuntelevat myös monet ja jatkamalla radion uutislähetystä toimi- vanhukset. Selkouutiset lähetetään Yle tus pystyy palvelemaan englanninkielistä Radio Suomessa iltaisin ja Yle Mondossa kohdeyleisöä aiempaa paremmin. useaan kertaan päivässä. Vuonna 2015 Novosti Yle – venäjänkieliset uutiset: Yle aloitti selkouutiset myös Yle TV1 Yle TV1, Yle Radio Suomi, verkko ja sosi- -kanavalla, lähetys on arkisin klo 15.05. aalinen media. Lähetyksissä ja palvelun verkkosivulla Novosti Ylen pääkohderyhmänä ovat käsiteltävät aiheet rajataan selkeästi ja Suomessa asuvat venäläiset sekä venä- niistä kerrotaan vain olennainen. jän kielestä kiinnostuneet. Vuonna 2016 toimitus teki uutisia televisioon, radioon, Viittomakieliset palvelut verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Lisäksi se toteutti venäjänkielisen A-studion. Kuulovammaisia varten Yle lähettää päi- Novosti Ylen klo 16.50 tv-lähetyk- vittäin viittomakieliset tv-uutiset sekä sellä on ollut keskimäärin 250 000 kat- verkkovideoita sosiaaliseen mediaan. Viit- sojaa. Sen sijaan radion venäjänkielinen tomakielinen toimitus tekee koosteen vii- myöhäislähetys ei ole tavoittanut ylei- kon tärkeimmistä tapahtumista sunnun- söään, joten lähetys päätettiin lakkauttaa taisin. Viittomakielellä välitetään lisäksi

Pikku Kakkosen liikennepuistopoliisit Maltti (Jerry Mikkelinen) ja Valtti (Jussi Ollila, vas.) selvittelevät lapsia koskevia liikennesääntöjä ja ratkovat muitakin elämän pieniä ja suuria ongelmia. Maltin ja Valtin jaksoja löytyy Yle Areenasta myös viitottuina. Kuva: Laura Pohjavirta/Yle Kuvapalvelu

46 ERITYISPALVELUT OHJELMATUNTEINA VUONNA 2016

VIITTOMAKIELISET UUTISET JA SISÄLTÖ (mm. Eduskunnan kyselytunti OĐĐASAT viittomakielellä)

YLEN OMAT SAAMENKIELISET UUTISET NOVOSTI YLE

KUVAILUTULKKAUS SELKOKIELISET UUTISET

VIRANOMAISTIEDOTTEET ÄÄNITEKSTITYS

TEKSTITV ROMANO MIRITS ROMANIHELMIÄ

OHJELMATEKSTITYS ULKOMAANPALVELUT

TV-KANAVILLA, YLE AREENASSA • Oddasat 91 tuntia • Yle News 29 tuntia • Novosti Yle 26 tuntia • Yle Uutiset viittomakielellä 26 tuntia • Pressiklubi viittomakielellä 9 tuntia • A-studio viittomakielellä 7 tuntia • Yle Uutiset Viikko viitottuna 6 tuntia • Yle Uutiset selkosuomeksi 20 tuntia • Unna Junná 14 tuntia • Viittomakieliset versiot lastenohjelmistosta 5 tuntia

RADIOKANAVILLA • Romano mirits 13 tuntia • Yle News 18 tuntia • Novosti Yle 24 tuntia • Uutiset selkosuomeksi 30 tuntia

Erityispalvelujen kulut olivat vuodessa yhteensä noin kolme miljoonaa euroa.

47 eduskunnan kyselytunnit sekä vaalioh- Ylen uutis- ja urheilusivuilla on ollut jelmia. Vuonna 2016 Yle tuotti viittoma- Esteettömyys huomioitu -leima keväästä kielellä muun muassa Itsenäisyyspäivän 2015 lähtien. Esteettömyysleimalla varus- vastaanoton, joulurauhan julistuksen ja tettu verkkosivusto huomioi erilaisten A-studion. käyttäjäryhmien tarpeet. Yle on viime vuosina muutoinkin lisännyt viittomakielisiä ohjelmia kuulo- Ohjelmatekstitykset ja tulkkaukset vammaisille, kuten viittomakielisiä satuja lapsille Yle Areenaan. Pikku Kakkosen Yle tuottaa kahdenlaisia ruututekstityksiä: sarjoista viittomakielelle tulkattiin uusina käännös- ja ohjelmatekstityksiä. Käännös- Nallen aamu, Millä mennään sekä Rikun tekstitykset ovat niitä, joita suomalaiset ja Ramin jaksoja. Keväällä 2016 Yle esitti ovat tottuneet lukemaan, kun ohjelmassa uuden kuusiosaisen viittomakielisen sar- puhutaan vierasta kieltä. Yle käännösteks- jan Jarkko ja kuuro Amerikka, joka saavutti tittää kaikki vieraskieliset tv-ohjelmansa. suuren suosion. Yle Fem -kanavan ohjelmat tekstitetään Kuurojen Liitto myönsi Ylelle Viitto- sekä suomeksi että ruotsiksi. makieliteko 2016 -palkinnon vuoden Ohjelmatekstitys tarkoittaa suomen- 2016 ohjelmistosta. kielisen ohjelman tekstitystä suomeksi ja ruotsinkielisen ruotsiksi. Ohjelmateksti- tykset palvelevat erityisesti kuulorajoit- Esteettömyys teisia katsojia, joita Suomessa arvioidaan Ylen tavoitteena on lisätä esteettö- olevan yli 700 000. Tekstityksistä on hyö- myyttä kaikilla jakelualustoilla. Sisältöjen tyä myös maahanmuuttajille, kieltä opis- ja palvelujen esteettömyys tukee yhden- keleville sekä esimerkiksi vanhemmille, vertaisuutta palvelemalla erityisryhmien jotka eivät halua pitää televisiota kovalla lisäksi muitakin Ylen palvelujen käyttä- lasten mentyä nukkumaan. jiä. Esteettömyyspalveluja kehitetään Yle oli vuonna 2016 velvoitettu teks- yhteistyössä käyttäjien ja erityisryhmiä tittämään kaikki suomen- ja ruotsinkieli- edustavien järjestöjen kanssa. set televisio-ohjelmat, eräitä poikkeuksia Uudet teknologiat, kuten tekoäly ja lukuun ottamatta. Laissa määritellyt teks- automaattinen puheentunnistus voi- titysvelvoitteet täyttyivät kaikilla muilla vat tarjota tulevaisuudessa uusia rat- kanavilla, paitsi Yle TV1:llä suorien ohjel- kaisuja esimerkiksi tv-ohjelmien teks- mien tekstityksissä. Sen yhteenlaskettu titykseen. Puheentunnistuksen avulla tekstitysten osuus jäi noin 90 prosenttiin. myös radio-ohjelmat voitaisiin tuoda Tekstitysvelvoite on Ylelle iso haaste, entistä paremmin kuurojen ja kuulora- koska alan teknologinen kehitys on ollut joitteisten saataville. Yle järjesti vuonna ennakoitua hitaampaa eikä laadukkaan 2016 yhdessä kumppanien kanssa useita tekstityksen tarjoaminen moniin suo- automaattisen sisältöanalyysin kokei- riin keskusteluohjelmiin ole mahdollista. luja, joissa testattiin sekä kuvan että Haasteista huolimatta Yle pyrki edelleen äänen koneellisen kuvailun mahdolli- lisäämään erityisesti ruotsinkielisiä teks- suuksia. tityksiä. Kokeilujen tulokset ovat rohkaisevia, Liikenne- ja viestintäministeriö päätti mutta tekniikka vaatii vielä paljon kehi- lieventää tekstitysvelvoitetta määräajaksi tystyötä, ennen kuin se soveltuu käy- vuonna 2017 ja 2018, jotta vaatimukset tettäväksi laajemmassa mittakaavassa. olisivat realistisemmat ja tarvittavia tek- Etenkin laadukkaat tv-tekstitykset vaati- nisiä ratkaisuja ehdittäisiin kehittää. vat vielä pitkään ihmisen tekemää työtä. Katsoja saa ohjelmatekstityksen käyt- Vuoden 2017 aikana Yle aikoo järjes- töönsä valitsemalla vastaanottimestaan tää useita kokeiluja suoratekstityksestä. tekstityksen kieleksi hollannin. Ohjelma-

48 tekstitykset toimivat perinteisen tv:n kivuoden avajaistilaisuus, jossa paavi toi- lisäksi Yle Areenassa – eräitä mobiililait- mitti rukoushetken yhdessä luterilaisten teita lukuun ottamatta. kirkonjohtajien kanssa Lundissa lokakuun Äänitekstitys palvelee näkövammai- lopussa. sia ja lukemisesteisiä. Äänitekstityksessä Yle lähettää lakiin pohjautuen valta- ruudulla näkyvä teksti kuuluu synteetti- kunnallisia hartausohjelmia radiossa ja senä puheena. Katsoja saa palvelun käyt- televisiossa sekä Yle Areenassa suomeksi töönsä valitsemalla vastaanottimesta ja ruotsiksi. Hartausohjelmien sisällöstä äänen kieleksi hollannin. Yle on velvoi- vastaa Kirkon tiedotuskeskus (KT) sekä tettu liittämään äänitekstitys kaikkiin Kyrkans central för det svenska arbe- käännöstekstitettyihin ohjelmiin, eräitä tet (KCSA) ja tuotannosta Yle Asia sekä poikkeuksia lukuun ottamatta. Svenska Yle. Lisäksi Yle Sápmi lähettää Näkövammaisten liiton edustajat toi- saamenkielisiä hengellisiä ohjelmia. vat vuoden 2016 lopulla esiin puutteet Ylimpänä toimielimenä on hartausoh- Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien vie- jelmien valvontaelin (HVE), joka hyväk- raskielisten inserttien äänitekstityksessä. syy lähetyssuunnitelmat ja huolehtii siitä, Viestintäviraston tulkinnan mukaan laki että eri kirkkokunnat saavat omia har- ei velvoita Yleä tarjoamaan ääniteksti- tauslähetyksiä Ylen ohjelmistoon. Ylen tystä näihin ohjelmiin, kun niiden varsi- lisäksi siinä ovat edustettuina Suomen nainen kieli on suomi tai ruotsi. Näkö- evankelis-luterilainen kirkko, Suomen vammaisten toivomuksesta Yle kuitenkin ortodoksinen kirkko, Katolinen kirkko pyrkii korjaamaan tilanteen mahdollisim- Suomessa sekä vapaat kirkkokunnat ja man pian. seurakunnat. Esittelijöinä toimivat KT ja Kuvailutulkkaus on palvelu, jossa KCSA jotka myös koordinoivat hartaus- näköaistin välittämää tietoa kuvataan ohjelmia. sanallisesti. Yle on viime vuosina esittä- Suomenkielisillä hartausohjelmilla on nyt yhden kuvailutulkatun draamaoh- melko vakiintunut kuulijajoukko. Radio- jelman vuosittain. Vuonna 2016 tämä ei hartauksien kuuntelijamäärä säilyi ennal- toteutunut, koska sopivaa kotimaista tuo- laan, mutta radiojumalanpalvelusten tantoa ei ollut tarjolla. Vuonna 2017 val- kuulijamäärä laski 13 prosentilla. Televi- mistuvaan kotimaiseen elokuvaan kuvai- sion katsojamäärän pitkä lasku päättyi lutulkkaus on alustavasti jo suunnitteilla. vuonna 2015. Nousua vuonna 2016 oli 7 prosenttia. Hartausohjelmia seurataan aiempaa enemmän verkon välityksellä, 3.5 HARTAUSOHJELMAT kuten muitakin sisältöjä. 3.5 Tv-lähetyksiin on kehitetty ohjelma- Vuosi 2016 oli suomen- ja ruotsinkielisten formaatteja, kuten Nojatuolikirkko ja hartausohjelmien juhlavuosi, sillä ensim- Riemulaulut, joilla on onnistuttu tavoit- mäinen radiojumalanpalvelus lähetettiin tamaan myös hieman nuorempia ikäryh- 12.9.1926, kolmantena Yleisradion toimin- miä. Pääsääntöisesti jumalanpalvelusten tapäivänä. Samasta paikasta, Tampereen katsojakunta on varsin ikääntynyttä. tuomiokirkosta, lähetettiin 11.9.2016 suo- Yle TV1 lähettää sunnuntaisin ja kris- menkielinen juhlamessu radion ja tv:n tillisinä juhlapyhinä jumalanpalveluksia yhteislähetyksenä. Juhlapäivän ruotsinkie- sekä lisäksi hartausohjelmia, jotka uusi- linen jumalanpalvelus lähetettiin Johan- taan viikon ensimmäisinä arkipäivinä. neksen kirkosta Helsingistä, eli samasta Suomenkielisiä tv-jumalanpalveluksia oli paikasta kuin ensimmäinen jumalanpal- 36, joista suoria oli 11. Vapaiden kirkko- velus 1926. kuntien ja seurakuntien jumalanpalve- Sisällöllisesti ja historiallisesti merkit- luksia oli 5, ortodoksisia oli 3 ja katolisia tävä lähetys oli myös reformaation merk- 1. Ohjelmistoon kuuluu myös lauantain

49 hartausohjelma Pisara, jossa vieraat ker- Yle Radio 1:n ohjelmistoon kuulu- tovat suhteestaan Raamattuun. vat suomenkieliset päivittäiset aamu- ja Radiolähetyksiä on suomeksi joka iltahartaudet sekä sunnuntaisin ja juh- sunnuntai sekä kirkollisina juhlapyhinä. lapyhinä lähetettävät jumalanpalveluk- Radion lähetykset ovat enimmäkseen set. Hartausohjelmat kuuluvat yhä kana- suoria lähetyksiä jumalanpalveluksista van kuunnelluimpiin ohjelmiin. Kello 10 kaikkialta Suomesta, nauhoitusten osuus lähetettiin luterilaisia jumalanpalveluksia on hieman kasvussa. (60 kpl) ja kello 11 ohjelmapaikalla vuo-

HARTAUSOHJELMIEN KATSOJAMÄÄRIÄ TV:SSÄ KESKIMÄÄRIN 2016

YLE TV1 • Televisiojumalanpalvelus, kaikki yhteensä ...... 129 000 – luterilaiset ...... 140 600 – ortodoksiset ...... 68 000 – vapaat kirkko- ja seurakunnat ...... 113 600 – katoliset ...... 62 000 • Televisiojumalanpalvelus, uusinta ...... 47 700 • Pisara ...... 111 800 • Pisara, uusinta...... 85 800

YLE FEM • Jumalanpalvelus ...... 12 000 • Jumalanpalvelus, uusinta ...... 12 000 • Himlaliv, uudet jaksot ja uusinta ...... 29 600

HARTAUSOHJELMIEN KUUNTELIJAMÄÄRIÄ RADIOSSA KESKIMÄÄRIN 2016

YLE RADIO 1 • Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ...... 55 000 • Aamuhartaus ma-la klo 7.50 ...... 37 000 • Iltahartaus ma-pe klo 18.50 ...... 70 000 • Iltahartaus la klo 18 ...... 119 000 • Jumalanpalvelus su klo 10 ...... 166 000 • Muut kuin luterilaiset jumalanpalvelukset /Horisontti su klo 11 ...... 21 000

YLE VEGA • Andrum ...... 18 000 • Andrum, uusinta ...... 37 000 • Aftonandakt ...... 15 000 • Jumalanpalvelukset ...... 27 000

50 rottelivat vapaiden kirkkokuntien ja seu- muodostavat melkein puolet ohjelmatar- rakuntien (35 kpl), ortodoksiset (22 kpl) jonnasta, ei ole ostettavissa maailmanlaa- sekä katoliset (3 kpl) jumalanpalvelukset. juisia levitysoikeuksia tai niitä ei hankita Ruotsinkielisillä hartausohjelmilla on korkeiden kustannusten takia. Svenska Ylen kanavilla vakiintunut kat- Ruotsissa Ylen tv-ohjelmia voi seurata soja- ja kuulijajoukkoja ja monet suo- TV Finland -koostekanavalla antenni- ja menkieliset seuraavat myös ruotsinkieli- kaapelivastaanotossa. Nackan, Västeråsin siä ohjelmia. ja Uppsalan lähettimien kautta lähetettävä Yle Fem lähettää tv-jumalanpalveluk- signaali on vapaasti katsottavissa niiden sia lähinnä jouluna, pääsiäisenä ja suurten näkyvyysalueella. Lisäksi eri palveluntar- kirkkopyhien yhteydessä. Ruotsinkielisiä joajilla ja operaattoreilla on mahdollisuus tv-lähetyksiä oli vuodessa 10. Maanan- ottaa TV Finland omaan tarjontaansa. tai-iltaisin lähetetään Himlaliv-sarjaa, jossa TV Finlandin ohjelmat koostetaan Yle hengellisiä asioita pohditaan eri henkilöi- TV1-, Yle TV2-, Yle Fem- ja Yle Teema den näkökulmista. Puolen tunnin mittaiset -kanavien ohjelmistosta. Tarjonnassa on jaksot uusitaan sunnuntaisin. Himlalivistä monipuolisesti kotimaisia elokuvia, draa- lähetettiin uusia jaksoja vuoden aikana 15. masarjoja, ajankohtaisohjelmia, asia- ja Yle Vega kävi syksyllä läpi muutoksen. keskusteluohjelmia, lastenohjelmia sekä Se ei vaikuttanut hartausohjelmistoon, viihde- ja musiikkiohjelmia. TV Finlan- eikä kuulijalukuihin, mutta uudistuksen dilla oli vuonna 2016 lähetystunteja 4 747 myötä lauantai-iltojen ehtookellojen pit- (vuonna 2015 tunteja oli 4 990). kästä perinteestä luovuttiin. Radiojuma- Teksti-TV:tä voi katsoa ulkomailla inter- lanpalveluksia lähetetään joka sunnuntai netin kautta sekä useilla mobiililaitteilla. ja kirkollisina juhlapyhinä. Vuonna 2016 lähetyksiä oli 63. Arkisin maanantaista perjantaihin lähe- 3.7 TURVALLISUUS, 3.7 tetään aamuhartaus Andrum ja iltahartaus VARAUTUMINEN JA Aftonandakt. Myös lauantaiaamuisin lähe- VIRANOMAISTIEDOTTAMINEN tetään hartaus ja sunnuntaiaamuisin päi- vän teemasta kertova Ett ord om helgen Turvallisuus sekä iltahartaus. Yle järjestää työntekijöilleen turvallisuus- koulutusta erilaisten vaaratilanteiden ja 3.6 ULKOMAILLE SUUNNATTU uhkien varalle. Vuonna 2016 Yle koulutti TARJONTA 12 ulkomaantoimintojen työntekijää toi- 3.6 mintaan kriisialueilla. Olympiakisoissa Ulkomaille suunnatun kotimaisen tarjon- työskennelleille Ylen työntekijöille pidet- nan pääpalvelu on Yle Areena. Kaikkia tiin koulutustilaisuus, jossa käsiteltiin Rion Ylen radiokanavia voi kuunnella ulkomailla todennäköisiä uhkia ja niistä selviytymistä. suorina Areenan kautta, lukuun ottamalla Myös yhtiön johto harjoitteli toimenpiteitä digitaalista radiopalvelu Yle Mondoa. Kai- vakavien uhkien varalle. Kisat sujuivat Ylen kista Areenan televisio-ohjelmista noin henkilöstön kannalta ongelmitta. puolet oli katseltavissa Suomen rajojen ulkopuolella vuonna 2016. Kotimaisista Varautuminen ohjelmista valtaosa on saatavilla Yle Aree- nassa kautta maailman, uutis- ja ajankoh- Huhtikuussa Yle osallistui Loviisan ydin- taisohjelmista lähes kaikki. voimalan pelastustoimintaharjoitukseen, Tekijänoikeudet kuitenkin rajoittavat jossa harjoiteltiin suuren, kansainvälistäkin esimerkiksi draaman ja sarjojen välitystä huomiota herättävän uutistapahtuman ulkomaille. Kansainvälisiin ohjelmiin, jotka hoitamista.

51 Yleisradion valmiusharjoitus Ylen Val- käsittelyyn ja pyytää tarvittavat lausun- mis 2016 toteutettiin lokakuun alussa not mahdollista rahoituspäätöstä varten yhteistyössä puolustusvoimien johta- vuoden 2017 aikana. man TIETO-harjoituksen kanssa. Palau- tekyselyn mukaan harjoitus koettiin tar- Viranomaistiedottaminen peelliseksi ja mielekkääksi. Yle osallistui Mediapoolin jäsenenä myös kaikkiin TIE- Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää on TO-harjoituksen kolmeen moduuliin. kehitetty automatisoimalla tiedotteiden Vuonna 2014 aloitettu varakonesalin jakelu Ylessä eri toimipisteisiin julkai- toteutus saatettiin päätökseen. Hanke sua varten. Hätäkeskusten ERICA-jär- parantaa Ylen ICT-palveluiden toipumisky- jestelmän asteittaisen käyttöönoton kyä laajoissa ongelmatilanteissa ja hajaut- myötä järjestelmä täydentyy lopullisesti. taa Ylen kriittiset palvelut eri konesaleihin. Samassa yhteydessä on selvitetty mah- Yle on vahvistanut tietoturvallisuuden dollisuutta käyttää valtion viranomais- tasoa useilla muillakin hankkeilla vuoden verkon TUVE:n palveluja siirtotienä 2016 aikana. Näitä ovat muun muassa hätäkeskuksista Yleisradioon. haavoittuvuuksien hallinnan ja sisäver- Vaaratiedotteiden julkaisua tehostet- kon tietoturvapoikkeamien havaitsemi- tiin ottamalla Ylen Uutisvahdissa käyt- sen parantaminen. töön osio vaaratiedotteille. Yle ja Digita ovat selvittäneet satel- liittiperustaista vaihtoehtoratkaisua turvaamaan äänensiirrot radiolähetti- 3.8 KOTIMAISTEN TUOTTAJIEN 3.8 mille tietoliikenneverkkojen häiriötilan- ROOLI YLEN TARJONNASSA teissa. Hankkeen jatkamiseksi Yle ja Digita tekevät hanke-esityksen Huolto- Ohjelmahankinnat kotimaisilta tuotan- varmuuskeskukselle. Huoltovarmuus- toyhtiöiltä ovat tärkeä osa Ylen julkista keskus ottaa tämän jälkeen esityksen palvelua. Tavoitteena on, että julkisen

Rikossarja Sorjonen oli yksi vuoden suosituimmista draamasarjoista sekä tv:ssä että Yle Areenassa. Kansainvälisillä markkinoilla se tunnetaan nimellä Bordertown. KRP:n huippututkija Kari Sorjosen roolissa nähtiin Ville Virtanen (oik.), hänen tytärtään Janinaa esitti Olivia Ainali. Kuva: Fisher King Production 2016

52 RIIPPUMATTOMIEN KOTIMAISTEN TUOTTAJIEN OSUUS KOTIMAISISTA ENSILÄHETYKSISTÄ 2011–2016, % *

YLE TV1 YLE TV2 YLE TEEMA YLE FEM YHTEENSÄ

2016 13,1 42,1 18,1 40,8 22,9

2015 11,8 29,4 26,1 42,4 20,6

2014 11,9 31,8 37,1 52,0 25,8

2013 12,9 34,3 37,8 61,5 30,9

2012 11,6 19,8 40,9 56,0 24,1

* poisluettuna uutiset ja urheilu v. 2016 tunteja oli yhteensä 2 391 tuntia (-40 tuntia vuodesta 2015).

palvelun hankinnat luovat elinvoimaa keudet on myyty vuoden 2017 alkuun ja jatkuvuutta yhtiön ulkopuoliselle luo- mennessä liki 40 maahan. Sairaalasarja valle alalle. Parlamentaarisen työryhmän Sykkeestä on tehty paikallinen versio esitys velvoittaa Yleä lisäämään ohjel- Ruotsissa. mahankintoja ja palveluostoja yhtiön Kotimaiset ohjelmaformaatit näh- ulkopuolelta tulevina vuosina huomat- dään yhtenä merkittävänä vientituot- tavasti. teena tulevaisuudessa. Ylen rooli luovan Vuonna 2016 Yle käytti kotimaisiin alan liiketoiminnan ja sisältökehityksen ohjelmahankintoihin 24,6 miljoonaa kiihdyttäjänä on tässä suhteessa tärkeä. euroa eli 2,8 miljoonaa euroa vähem- Osana ohjelmahankintaa Yle ostaa män kuin edellisvuonna. Ylen tarjon- esitysoikeuksia kotimaisiin elokuviin ja nassa tuotantoyhtiöiden erityisenä ja toimii merkittävänä rahoittajana. Lähes kasvavana vastuuna on Ylelle vaikeiden puolet kaikista kotimaisista pitkistä elo- asiakkuuksien, kuten nuorten aikuisten, kuvista valmistuu osaltaan Ylen ennak- saavuttaminen. Tästä on saatu hyviä korahoituksen turvin. kokemuksia. Vuonna 2016 Yle oli rahoittamassa Yle on keskittynyt kotimaisissa ohjel- kolmeatoista uutta pitkää elokuvaa, mahankinnoissa siihen, että kansain- muun muassa Aki Kaurismäen uusinta välinen taso saavutetaan ja vaativa- ohjausta Toivon tuolla puolen, Aku Lou- kin katsoja pitää kotimaista tuotantoa himiehen elokuvaa Tuntematon sotilas hyvätasoisena. Vuonna 2016 kansain- sekä kolmea lastenelokuvaa. Dokument- välinen kiinnostus suomalaisia ohjelmia tielokuvan ja lyhytelokuvan alueella Yle kohtaan kasvoi edelleen. on käytännössä ainoa rahoitukseen osal- Ohjelmaostojen lisäksi Yle osallistuu listuva mediayhtiö. Ylen esitysoikeuk- sisältöjen tuotekehitykseen yhteistyössä sien ennakko-ostot vastaavat yleensä kotimaisten tuotantoyhtiöiden kanssa. 10–30 prosentin osuutta elokuvan koko- Esimerkkejä menestyneestä tuotekehi- naisrahoituksesta. tyksestä ovat muun muassa kotimaassa Vuonna 2016 kotimaisten tuottajien palkintoja keränneet draamasarjat Sor- osuus tv:n ensilähetyksistä oli 22,9 pro- jonen ja Syke sekä musiikkiohjelma Suo- senttia, kun se edellisvuonna oli 20,6 miLOVE. Rikossarja Sorjosen esitysoi- prosenttia.

53 54 Ylen arvo suomalaisille 4

Suomalaiset arvioivat Ylen onnistuneen hyvin julkisen palvelun tehtävässään.

Yle tavoitti päivittäin 70 ja viikoittain 93 prosenttia suomalaisista.

Yle Radio Suomi on edelleen kuunnelluin radiokanava ja Yle TV1 katsotuin televisiokanava Suomessa.

4.1 YLEN ONNISTUMINEN taa suomalaisten käsityksiä Ylestä yhteis- JULKISEN PALVELUN kunnallisena toimijana ja mediasisältöjen 4.1 TEHTÄVÄSSÄ ja -palvelujen tuottajana. Tutkimus selvit- tää muun muassa, mitkä ovat suomalais- Suomalaiset arvostavat edelleen Ylen ten mielestä Ylen tärkeimpiä tehtäviä ja julkista palvelua ja pitävät sitä tärkeänä miten Yle on niissä onnistunut. yhteiskunnalle. Tämä käy ilmi vuosittain Ylen sisällöissä ja palveluissa suomalai- tehtävästä KMK-tutkimuksesta, jolla Yle set painottavat etenkin luotettavaa tietoa, seuraa onnistumistaan julkisen palvelun uutisia ja asiaa. Tiedon merkitys koros- tehtävässä. tuu poikkeusoloissa, kuten kriiseissä ja Yle saa suomalaisilta yhteiskunnalli- onnettomuuksissa. Kymmenen tärkeim- sesta tärkeydestä arvosanan 8 asteikolla män asian joukkoon kuuluvat myös tur- yhdestä kymmeneen. Ylen merkitystä valliset lastenohjelmat, kotimainen ohjel- omassa mediankäytössä suomalaiset arvi- misto omalla äidinkielellä ja yleissivistys, oivat arvosanalla 7,1. Nämä vastaavat vuo- erityisryhmien palvelut sekä alueellisuus delle 2016 asetettuja tavoitteita. ja paikallisuus. Tärkeänä pidetään myös Yle onnistui tavoittamaan alle 45-vuo- sitä, että Ylen avulla voi ymmärtää parem- tiaat viikoittain tavoitteen mukaisesti ja min omassa yhteiskunnassa ja muualla koko väestönkin lähes suunnitellusti. Sen maailmassa tapahtuvia muutoksia. sijaan päivätavoittavuus on nykyisessä glo- Kaikki odotukset eivät aivan täyty, baalissa kilpailutilanteessa Ylelle haaste. vaan Ylestä löytyy myös parannettavaa. Yle ei julkisen palvelun yleisradioyhtiönä Yli 90 prosentin mielestä Yle on hoitanut tähtää markkinaosuuksien kasvattami- julkisen palvelun tehtävänsä kokonaisuu- seen, vaan pyrkii vahvistamaan yleisösuh- tena vähintään melko hyvin. Arvosanaksi detta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. julkisen palvelun hoidosta Yle saa tutki- Tavoittavuus kuvaa sitä, kuinka Ylen pal- muksessa 4,8 asteikolla 1–6. veluja käytetään, kuinka hyvin Yle onnistuu Suomalaisten mielestä Ylen sisällöt ja tarjonnallaan palvelemaan kaikkia suoma- palvelut erottuvat hyvin muusta mediatar- laisia, myös vaikeasti tavoitettavia yleisöjä. jonnasta. Yleä pidetään myös yleisesti avoi- Lisäksi onnistumista julkisen palvelun teh- mena ja vastuullisena. Heikoimman arvion tävässä arvioidaan henkilökohtaisen ja suomalaiset antavat edellisvuosien tapaan yhteiskunnallisen arvon kautta. talouden läpinäkyvästä tiedottamisesta. Kokonaisuutena suomalaiset katsovat Suomalaisista 67 prosenttia on vähintään Ylen onnistuneen hyvin julkisen palvelun melko tyytyväisiä Ylen rahoitukseen ja tehtävässään. Tätä arvioita vahvistaa Ylen 74 prosenttia kokee saavansa hyvin tai arvo suomalaisille -tutkimus, joka kartoit- melko hyvin vastinetta Yle-verolle.

55 YLEN ASIAKKUUSTAVOITTEET JA TOTEUMAT 2016

arvosana 6 6,5 7 7,5 8 8,5

Yle on henkilö- kohtaisesti tärkeä

Suomalaiset arvostavat Yleä tavoite toteuma

Lähde: KMK-tutkimus syksy 2016/Julkaisut, Yle

Yle otti käyttöön uudet asiakkuustavoitteet ja mittarit Suomalaisten keskellä -strategian yhteydessä:

1. YLE TAVOITTAA KAIKKI SUOMALAISET. • Tavoite: Yle tavoittaa päivittäin 75 ja viikkotasolla 95 prosenttia suomalaisista • Toteuma 2016: Yle tavoitti päivittäin 70 ja viikkotasolla 93 prosenttia suomalaisista

• Tavoite: Yle tavoittaa päivittäin 50 ja viikkotasolla 86 prosenttia alle 45-vuotiaista suomalaisista • Toteuma 2016: Yle tavoitti päivittäin 44 ja viikkotasolla 87 prosenttia alle 45-vuotiaista suomalaisista

• Tavoite: Areena ja tv tavoittavat yhteensä päivittäin 63 prosenttia suomalaisista • Toteumat 2016: Areena ja tv tavoittivat yhteensä päivittäin 59 prosenttia suomalaisista

2. YLE ON HENKILÖKOHTAISESTI TÄRKEÄ. • Tavoite: Suomalaiset antavat Ylen merkityksellisyydestä mediankäytössään arvosanan 7/10 • Toteuma 2016: Suomalaiset antoivat Ylen merkityksellisyydestä mediankäytössään arvosanan 7,1.

3. SUOMALAISET ARVOSTAVAT YLEÄ. • Tavoite: Yle saa yhteiskunnallisesta tärkeydestään arvosanan 8/10. • Toteuma 2016: Yle sai yhteiskunnallisesta tärkeydestään arvosanan 8,0.

56 YLEN VASTUULLISUUS ERI OSA-ALUEILLA 2015–2016

% 0 20 40 60 80 100 11 68 13 2 6 2016 Avoimuus 12 67 12 2 7 2015

Yhteiskunta- 8 68 10 1 13 2016 vastuun huomioon 8 65 13 1 14 2015 ottaminen

18 61 17 22 2016 Tarjonnan erottuvuus 18 52 19 5 5 2015

8 56 23 4 9 2016 Tehokkuus 8 54 22 4 12 2015

2016 Talouden 4 47 28 5 14 läpinäkyvyys 4 43 32 5 16 2015

4 3 2 1 EOS

4 = erittäin hyvä 1 = erittäin huono 2016, n = 1006

Lähde: Ylen arvo suomalaisille 2016/Taloustutkimus

MITEN HYVIN YLE ON ONNISTUNUT KOKONAISUUTENA JULKISEN PALVELUN TEHTÄVÄSSÄÄN 2015–2016

% 0 20 40 60 80 100

kaikki 2016 15 51 28 311 4,8

2015 8 47 37 5 21 4,5

ikäryhmä 2016 17 50 28 3 2 4,8 alle 45-v. 2015 8 48 37 411 4,6 keskiarvo

ikäryhmä 2016 13 52 28 321 4,8 yli 45-v. 2015 8 4 5 37 6 2 4,5

6 5 4 3 2 1 EOS

6 = erittäin hyvin 1 = erittäin huonosti 2016, n = 1006

Lähde: Ylen arvo suomalaisille 2016/Taloustutkimus

57 4.2 4.2 YLEN YLEISÖSUHDE ken kaikkiaan 91 prosenttia väestöstä, TELEVISIOSSA, RADIOSSA kuten edellisenäkin vuonna. JA VERKOSSA Päivittäin Ylen tv-kanavat tavoittivat 57 prosenttia suomalaisista eli siinäkään ei tapahtunut muutosta. MTV tavoitti Televisio 51 prosenttia, Nelonen Media 43 pro- Koko väestön tasolla television asema senttia ja Discovery Networks Finland on säilynyt vahvana, vaikka katselu saa- 24 prosenttia suomalaisista. MTV:n päi- kin uusia muotoja erityisesti nuorten ja vätavoittavuus laski ja Nelonen Median nuorten aikuisten keskuudessa. Vuonna tavoittavuus hieman nousi vuoteen 2015 2016 suomalaiset katsoivat televisiota verrattuna. keskimäärin 2 tuntia 52 minuuttia päi- Suuret urheilutapahtumat lisäsivät vässä, joka on hieman enemmän kuin Ylen katseluun käytettyä aikaa, ja Ylen edellisvuonna. Viikoittain Ylen kanavat osuus television katselusta nousi 45 pro- tavoittivat 82 prosenttia ja televisio kai- senttiin. Kotimaisten kaupallisten kana-

YLEN PÄIVÄ- JA- VIIKKOTAVOITTAVUUS 2009–2016

% 100 viikko 93 päivä 80

60 keskiarvo

0 2011 2015 2012 2013 2014 2016 2010 2009

15-v.+ -väestö Lähde: KMK syksy 2016/Julkaisut, Yle

Huom. Keväällä 2015 ja sen jälkeen viikko- ja päivätavoittavuudet ovat sisältäneet myös Ylen some-kanavat

58 YLEN TV:N KATSELU JA YLE AREENAN KÄYTTÖ SISÄLTÖKOKONAISUUKSITTAIN 2016

YLEN TV:N KATSELUAIKA YLE AREENAN KATSELU- JA (3+-VÄESTÖSSÄ) KUUNTELUAIKA

% 3 13 14 3 Uutiset 25 22 15 Urheilu 20 Ajankohtaiset 6 Asia 6 Kulttuuri ja viihde 19 13 50 Draama Lapset ja nuoret

Lähteet: TV-mittaritutkimus/Finnpanel, Adobe/comScore; Julkaisut, Yle

vien osuus laski, mutta oli vuonna 2016 tivat erityisesti Luontovuosi-kokonaisuus kuitenkin puolet television katseluun sekä siihen liittyvät ohjelmat ja osallista- käytetystä ajasta. vat kampanjat. Katsotuimpia ohjelmia Ylellä olivat Ylen alueelliset tv-uutiset kiinnosta- urheilu, kotimainen draama ja viihde. vat yhä enemmän ja niiden katselu kas- Urheilussa Jääkiekon nuorten MM-kisat, voi edelleen. Vuonna 2016 Yle TV1:n kello yleisurheilun ja jalkapallon EM-kisat sekä 17.06 alueellisia uutisia katsoi keskimää- Rion olympialaiset keräsivät suuria ylei- rin runsaat 544 000 katsojaa ja kello söjä. Asiasisällöistä suomalaisia kiinnos- 18.22 lähetystä yli 600 000 katsojaa.

Tv:n katsotuimpia ohjelmia kanavittain YLE TEEMA uutisten ja urheilun lisäksi olivat: • Volga 30 päivässä • Tuntematon sotilas YLE TV1 • Talvista Lappia postiauton ikkunasta • Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat • Eränkävijät YLE FEM • YleLeaks • Petos • Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu • Mopoautolla halki Suomen • Kotikatsomo: Sorjonen • Dok: Suviseurat, synti, sovitus ja taivas • Uutisvuoto • Strömsö

YLE TV2 YLE AREENA • Uuden Musiikin Kilpailu • Syke • Syke • Uusi Päivä • Luottomies • Luottomies • Kotikatsomo: Sorjonen • Ryhmä Hau

59 Suomen ruotsinkielinen väestö katsoi Radio televisiota lähes puoli tuntia vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin, yhteensä 2 Radion kuuntelu on säilynyt vakaana tuntia ja 25 minuuttia. Katseluaika väheni median muutoksista huolimatta. Radiota seitsemällä minuutilla edellisvuoteen ver- kuunteli viikoittain 94 prosenttia yli rattuna. 9-vuotiaasta väestöstä. Keskimääräi- Kaikesta television katseluun käyte- senä päivänä radio tavoitti 75 prosent- tystä ajasta Ylen osuus oli 40 prosenttia väestöstä. Ylen radiokanavat tavoitti- tia ja kotimaisten kaupallisten kanavien vat viikoittain 56 prosenttia ja päivittäin osuus 33 prosenttia. Ruotsin yleisradio- 38 prosenttia suomalaisista. Tavoitta- yhtiö SVT:n kanaville meni 8 prosenttia vuus oli hieman edellisvuotta matalampi. katseluajasta. Katsotuin kanava oli jäl- Suomalaiset kuuntelivat radiota leen Yle TV1. keskimäärin 3 tuntia ja 1 minuu- Ylen ruotsinkielinen kanava Yle Fem tin. Kuuntelussa noustiin vuoden tavoitti ruotsinkielisistä 31 prosenttia 2014 tasolle. Ylen osuus kuuntelusta päivittäin ja 63 prosenttia viikoittain. oli 49 prosenttia, mikä on prosent- Tavoittavuus laski hieman edellisvuo- tiyksikön edellisvuotta alhaisempi. desta. Kaikesta television katselusta Yle Yle Radio Suomi on yhä Suomen kuun- Femin osuus oli edelleen 9 prosenttia. nelluin radiokanava. Sen osuus kaikista

TV-KANAVIEN PÄIVÄTAVOITTAVUUS 2015–2016

% 2015 80 2016

70 70

60 57

50 46 43 40 35 33 30

20 18 15 16 14 15 15 12 12 11 10 7 7

0 JIM LIV FRII YLE TV5 AVA FOX SUB MTV3 HERO YLE TV1 YLE TV2 YLE FEM NELONEN KUTONEN YLE TEEMA TV YHTEENSÄ

4-v.+ -väestö Lähde: TV-mittaritutkimus/Finnpanel; Julkaisut, Yle

60 kuunteluminuuteista oli edellisvuosien Radio Suomi tavoitti aiempien vuosien tapaan 32 prosenttia. tapaan kuuntelijansa parhaiten Lapissa, missä 64 prosenttia asukkaista kuun- telee kanavaa viikoittain (60 prosenttia RADION KUUNNELLUIMPIA vuonna 2015). Toista ääripäätä edustavat OHJELMIA OLIVAT: Turku sekä Vaasan ja Seinäjoen seutu: • Yle Radio Suomi: Onnen sävel Yle Radio Suomi tavoitti näillä alueilla • Yle Radio 1: Ykkösaamu viikoittain 31 prosenttia yli 9-vuotiaasta • YleX: Poikelus ja Hätönen väestöstä. • Yle Puhe: Puheen Päivä / Ruotsinkielisille radio on yhä tär- Politiikkaradio keä väline. Yle Vega on Suomen ainoa • Yle Vega: God morgon Svenskfinland kanava, joka lähettää myös alueellista • Yle X3M: Succémorgon ohjelmaa ruotsin kielellä. Vuonna 2016 radio tavoitti yli 9-vuotiaista ruotsin- Alueradioissa Yle Radio Suomi lähet- kielisistä viikoittain 94 prosenttia ja tää sekä valtakunnallista että alueellista päivittäin 77 prosenttia. Radion viik- ohjelmaa 18 eri alueella. Lisäksi Yle Vegan kotavoittavuus pysyi samalla tasolla, päi- taajuuksilla lähetetään ruotsinkielistä vätavoittavuus laski yhdellä prosenttiyk- paikallista ohjelmaa viidellä alueella. Yle siköllä.

RADIOKANAVIEN PÄIVÄTAVOITTAVUUS 2015–2016

2015 2016 % 80 75

60 50

38 40

24 18 20 12 14 9 10 4 4 6 5 2 1 1,5 4 4 3 3 3 3 1 0,1 0 NRJ YLEX LOOP MUUT CLASSIC YLE YHT. YLE X3M ISKELMÄ YLE VEGA YLE PUHE KAUP. YHT. KAUP. SUOMIPOP RADIO YHT. RADIO CITY YLE RADIO 1 RADIO ROCK RADIO NOVA HELMIRADIO RADIO AALTO YLE MUUT YHT. THE VOICE/KISS MUU KUUNTELU YLE RADIO SUOMI RADIO NOSTALGIA 9-v.+ -väestö Lähde: KRT Online/Finnpanel; Julkaisut, Yle

61 YLEN, SANOMAN, ALMAN JA MTV:N VERKKOPALVELUIDEN PÄIVÄTAVOITTAVUUS 2016

% 50

40 38 32 30

20 16 15

0 SANOMA ALMA YLE MTV

15-v.+ -vuotiaat, verkkoväestö

Lähde: iClick/TNS Metrix -paneeli; Julkaisut, Yle

Ruotsinkieliset kuuntelivat radiota kes- sista yli 15-vuotiaista verkon käyttäjistä kimäärin 3 tuntia ja 3 minuuttia päivittäin. – eli keskimäärin 585 000 henkilöä. Se Kuunteluaika kasvoi yhdellä minuutilla on selvästi vähemmän kuin Sanoman tai edellisestä vuodesta. Ylen kanavien osuus Alman verkkopalveluilla, jotka tavoittivat kuuntelusta on suuri, 74 prosenttia. Kuun- päivittäin kolmanneksen verkon käyttä- nelluin kanava oli jälleen Yle Vega, joka sai jistä tai yli. Luvut perustuvat TNS metrix puolet kaikista minuuteista. paneelitutkimukseen, jonka mittauksessa Syksyllä uudistetun Yle Vegan tavoit- ovat mukana ne kotimaiset verkon toi- tavuus pysyi ennallaan. Kanava tavoitti mijat, joiden sivuilla on mittaustunniste. viikoittain 55 prosenttia ruotsinkielistä Viikossa Ylen verkkopalvelut tavoittivat ja päivittäin 40 prosenttia. Nuorisoka- keskimäärin 45 prosenttia suomalaisista nava Yle X3M:in tavoittavuus sen sijaan verkon käyttäjistä. laski hieman. Sitä kuunteli viikoittain 30 Suomalaiset käyttivät eniten suur- prosenttia ruotsinkielisistä. X3M tavoitti ten kansainvälisten verkkopalvelujen omasta kohderyhmästään 15–24-vuoti- sivustoja, kuten Googlen ja Facebookin aista 56 prosenttia viikoittain. sekä kotimaisten iltapäivälehtien sivustoja. Kysytyn käytön mukaan Facebookin käyttö kasvoi hieman edelliseen vuoteen Internet verrattuna ja iltapäivälehtien puolestaan Vuonna 2016 Yle tavoitti verkkopalveluil- hieman laski. YouTuben ja pikaviestintä- laan päivittäin 16 prosenttia suomalai- palvelun WhatsAppin käyttö jatkoi kas-

62 YLE AREENASSA TALLENTEIDEN KÄYNNISTYKSET ERI PÄÄTELAITTEILLA 2014–2016

milj. 200

150

100

0 2014 2015 2016  Tietokone  Tabletti  Älypuhelin  Big screen

Yle Areenan AOD- ja VOD-käynnistykset 1.1.–31.12.

Lähde: DAX/comScore; Julkaisut, Yle

vuaan. Myös kaikki suurimmat verkko- monin eri tavoin – sähköpostilla, puhe- videopalvelut kasvoivat edellisvuoteen limitse ja internetin kautta, myös sosi- verrattuna, eniten Yle Areena ja Katsomo, aalisessa mediassa. Ylen saama palaute mutta myös Netflix ja Ruutu. Myös on lisääntynyt vuosi vuodelta, varsinkin Spotify jatkoi kasvuaan. sähköpostitse ja verkossa. Yle Areenaa Koko vuoden 2016 aikana Ylen verkko- koskeva palaute on kasvanut edellisvuo- ja mobiilipalveluihin tehtiin yhteensä yli teen verrattuna eniten. 655 miljoonaa käyntiä, mikä on edellis- Vuonna 2016 Yle sai kaikkiaan noin vuoden tasolla. Areenassa tehtiin 421 140 000 tilastoitua yhteydenottoa puhe- miljoonaa käynnistystä joko video- tai limitse, sähköpostitse tai internetin audiotallenteisiin tai suoriin radio- ja tv-lä- kautta. Näistä valtaosa koski ohjelmia ja hetyksiin – siis keskimäärin reilusti yli mil- Yle Areenaa. Svenska Yleen tuli runsaat joona käynnistystä joka päivä. 4 500 ruotsinkielistä palautetta. Teknistä palautetta tuli puolestaan noin 8 000, etupäässä Yle Areenaan liittyen. Yle Tun- 4.3 YLEISÖPALAUTTEEN nusta koski noin 7 000 yhteydenottoa. SEURANTA JA VUOROVAIKUTUS Palautteista 5 prosenttia oli ohjelma- 4.3 SIDOSRYHMIEN KANSSA ja uusintatoiveita. Yksittäisistä ohjelmista eniten palautetta Ylen asiakaspal- Suomalaisilla on mahdollisuus ottaa veluun tuli A-Studiosta, Yle Uutisista ja yhteyttä ja antaa suoraa palautetta Ylelle Ylen Aamu-tv:stä.

63 PALAUTTEEN* LUKUMÄÄRÄ VIIKOITTAIN 2013–2016

kpl 4 500

4 000

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0 2013 2014 2015 2016 keskimäärin 650 keskimäärin 1 000 keskimäärin 1 800 keskimäärin 2 000 palautetta /viikko palautetta /viikko palautetta /viikko palautetta /viikko

* Ohjelma- ja Areena-palautteeseen saapuneet palautteet

Lähde: Salesforce/Julkaisut, Yle

Osa kaikesta Ylelle tulevasta palaut- käyttäjäpaneelien avulla kootut näkemyk- teesta kohdistuu suoraan kanavien set tuodaan osaksi Ylen strategiatyötä ja johdolle, toimituksiin ja ohjelmantekijöille, sisältöjen suunnittelua. eikä tätä palautetta tilastoida. Myöskään Yleisö on mukana myös Ylen ohjel- sosiaalisen median kautta tulevaa palau- mien teossa esimerkiksi ideoimassa tai tetta ei tilastoida, vaikka vilkasta kes- antamassa uutisaiheita. Katsojat ja kuu- kustelua näissä palveluissa suomalaisten lijat voivat osallistua esittämällä kysymyk- kanssa käydään koko ajan. siä suoraan ohjelmaan, toivomalla musiik- Yle käy muutoinkin vuoropuhelua kia tai tulemalla studioyleisöksi paikalle. sidosryhmien kanssa monin eri tavoin. Yleisön osallistaminen on yhä useam- Vuorovaikutus suomalaisten kanssa ja min osa ohjelmakonseptia. Esimerkkeinä heiltä saatu palaute tuo arvokkaita näkö- Miljoona linnunpönttöä tai Strömsön tee- kulmia Ylen kehittämiseen. Tutkimusten, makokonaisuudet, jotka innostavat ihmi- kansalaiskeskustelun, haastattelujen ja siä tekemään käsillään.

64 YLEN ONNISTUMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA SUOMALAISTEN KANSSA YLEN ONNISTUMINEN 2016 VUOROVAIKUTUKSESSA SUOMALAISTEN KANSSA 2016

% 0 20 40 60 80 100

kaikki 4 44 34 7 3 8 3,4 ikäryhmä 8 46 32 6 2 6 15–29 v. 3,6 o 2 46 31 11 1 9 3,4 30–44 v. skiarv

K 45–59 v. 5 43 37 7 4 5 3,4

60–79 v. 3 40 34 6 4 13 3,4

5 4 3 2 1 EOS 5 = erittäin hyvin 1 = erittäin huonosti n = 1006

Lähde: Ylen arvo suomalaisille 2016/Taloustutkimus

90 vuotta sisältöjä suomalaisten tyjien ja artistien muistelmia omista tär- kanssa keistä esikuvistaan ja lempiohjelmistaan. Edustettuina olivat merkittävimmät Musiikkitalon Sinun tarinasi – Yle 90 -lähe- draama-, komedia-, musiikki ja tapahtu- tys Yle TV1:ssa, Yle Areenassa, Yle Radio ma-ohjelmat vuosien saatossa. Suomessa ja Yle Vegalla sekä verkkosi- Yle sai suomalaisilta alkusyksyllä yli vut yle.fi/sinuntarinasi ja svenska.yle.fi/ 1 700 tarinaa. Ylen ja suomalaisten histo- mittdittvart juhlistivat Ylen pitkää ja rian vaiheista kasvoi yleisöä kiinnostanut tärkeää taivalta yhdessä suomalaisten etenevä tarina, jossa 1920-luvun tunnel- kanssa. mista, ohjelmista ja valokuvista edettiin Lauantaina 10. syyskuuta tehtiin somessa ja verkossa tämän hetken suu- 2,5-tuntinen lähetys Musiikkitalolta, jossa reen yhteiseen juhlaan. Sinun tarinasi nähtiin tunnettujen näyttelijöiden, esiin- -sivustolle kertyy edelleen suomalaisten omia ohjelmamuistoja.

65 66 Ylen toiminnan 5 kehittäminen ja toimintaperiaatteet

Yle valmistautuu rakenteellisiin muutoksiin laajalla uudistusohjelmalla.

Yle tehostaa toimintaansa ja lisää ulkopuolisia hankintoja.

Yle lisää yhteistyötä kumppaneiden kanssa sisällöissä ja julkaisemisessa.

5.1 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN • Yle lisää ostoja kotimaisilta ja eurooppa- laisilta riippumattomilta tuottajilta sekä 5.1 Suomalaisten keskellä -strategian yhtey- tuotantopalveluiden ja kotimaisten esi- dessä Yle määritteli toiminnalleen kah- tys- ja käyttökorvausten hankintoja. deksan keskeistä kehittämistavoitteita vuosille 2016–2020. Ne liittyvät laa- • Verkkokehitystä tehostetaan ja panos- dun vahvistamiseen, television ja radion tuksia lisätään tarkastelujaksolla merkit- uudistamiseen, verkkopalvelujen kehit- tävästi. tämiseen, sujuvaan ja tehokkaaseen toimintaan sekä yhteistyöhön eri toimijoi- Lähivuosina Yle panostaa erityisesti jour- den kanssa. nalismiin, draamaan sekä lasten ja nuor- Lokakuussa 2016 Yle julkisti mitta- ten sisältöihin. Palvelukykyä verkossa ja van uudistusohjelman, joka on osa Yle Areenaa kehitetään edelleen. Yle.fi strategian toimeenpanoa ja samalla val- -etusivua uudistetaan erityisesti mobii- mistautumista parlamentaarisen työryh- lilaitteilla tapahtuvaa käyttöä ajatellen. män esittämiin muutoksiin. Uudistus- Myös radion ja alueiden uudistustyö on ohjelma koskee kaikkia sisältöalueita, pantu alulle. julkaisuja ja tuotantoja. Uudistuksilla Osana päätettyjä linjauksia Yle Tuo- Yle pyrkii vielä korkeampaan laatuun, tannot ja Design -osastolla käynnistettiin suurempaan vaikuttavuuteen ja tehok- vuoden lopulla yhteistoimintaneuvottelut kuuteen. Yhtiö siirtää painopistettä voi- uudesta toimintamallista. Draamatuotan- makkaasti digitaaliseen uudistumiseen not keskitetään Pasilaan lasten ja nuorten ja tekee toiminnassaan rakenteellisia ohjelmia lukuun ottamatta. muutoksia. Yle päätti syyskuussa myös, että draamasarja Uuden Päivän tuotanto päättyy • Uudistusohjelman tavoitteena on siir- Mediapoliksessa sopimuksen mukaisesti tää 15–20 prosenttia resursseja uuden- vuonna 2018. Mediapoliksesta raken- laiseen tekemiseen vuoteen 2020 men- netaan jatkossa entistä korostetummin nessä. Ylen suomenkielisten lasten sisältöjen ja

67 YLEN KAHDEKSAN KESKEISTÄ KEHITTÄMISTAVOITETTA 2016–2020

1. Teemme laatua määrän sijaan. Keskitymme laatuun ja uudistamme ilmaisu- ja kerrontatapoja. Luotettavan journalismin arvo kasvaa ja teemme enemmän syvempää ana- lyysiä. Muissa sisällöissä korostamme merkityksellisyyttä ja pitkää käyttöikää. Lisäämme sujuvaa toimintaa ja ketteryyttä. Varmistamme sisällöille monimuotoiseen julkaisemi- seen tarvittavat tekijänoikeudet. Avaamme arkistomme laajempaan käyttöön.

2. Uudistamme television. Teemme Yle Areenasta uuden television tärkeimmän jakelutien ja rakennamme siitä helposti käytettävän ja ylivoimaisen mediapalvelun. Vähennämme broadcast-kanavia. Edistämme television siirtymistä HD-jakeluun mahdollisimman lyhyellä ylimenoajalla. Investoimme kevyeen ja joustavaan tuotantoja jul- kaisutekniikkaan.

3. Viemme radion verkkoon. Laajennamme radion tarjontaa ja käyttömahdollisuuksia verkossa, erityisesti Areenassa. Kehitämme helppokäyttöisiä audiopalveluita erityisesti mukana liikkuville sekä autoon kehitettäville laitteille.

4. Parannamme verkkopalveluiden käyttökokemusta. Kehitämme verkkopalveluja ja videosisältöjä käytettäväksi missä ja milloin vain ja luomme niille paremman hen- kilökohtaisen käyttökokemuksen. Varmistamme, että Ylen uutiset kulkevat mukana ja niitä voi käyttää kaikkialla. Tavoittelemme miljoonaa Yle Tunnuksen käyttäjää vuoden 2017 loppuun mennessä ja tarjoamme Tunnuksen kevyen tunnistautumisen keinoksi muille toimijoille.

5. Rakennamme uudenlaisen oppimisen ympäristön. Kasvatamme oppimisen mer- kitystä Ylen tarjonnassa kaikenikäisille. Rakennamme uuden vaikuttavan oppimisen kokonaisuuden ja varmistamme, että Ylen sisällöt ovat käytettävissä oppimiseen eri tavoin. Teemme uusin tavoin yhteistyötä Ylen sisällä ja luomme uusia kumppanuuksia.

6. Välitämme tärkeimmät urheilutapahtumat. Varmistamme, että Ylellä on oikeudet esittää urheilua laajasti ja monipuolisesti ja pyrimme välittämään suuria urheilutapah- tumia. Kehitämme tulos- ja urheilupalveluamme verkossa. Kannustamme liikkumaan.

7. Löydämme uusia tapoja palvella nuoria. Vahvistamme sisältötarjontaa nuorille ja nuorille aikuisille. Kehitämme tapoja joilla nuoret yleisöt löytävät nämä sisällöt siellä, missä he mediaa käyttävät. Luomme sisältöä yhdessä nuorten kanssa. Kehitämme tapoja kokeilla rohkeasti uutta.

8. Edistämme ja lisäämme yhteistyötä. Vahvistamme yhteistyötä sekä yhtiön sisällä että kumppaneiden kanssa. Hakeudumme ihmisten keskelle kehittämään sisältöjä ja palveluita. Kumppanuuksien painopisteinä sisällöissä ovat draama, kulttuuritapahtu- mat ja lapsille suunnatut palvelut. Pyrimme pitämään kotimaisten ohjelmahankintojen määrän vähintään nykytasolla. Panostamme aktiivisesti jakelu- ja teknologiakumppa- nuuksiin sekä teemme kokeiluja ja kehitystyötä yhdessä erilaisten toimijoiden kanssa.

68 nykyistä monipuolisemman nyky-Suomen sessä kuin jakelussa ja teknologiassa. Ylen dokumentoinnin keskus. Ylen omat viih- kumppanuudet ovat pääosin alihankinta- detuotannot tehdään myös ensisijaisesti ja toimittajayhteistyötä, yhteishankkeita Mediapoliksessa. tai toimimista erilaisissa verkostoissa. Hallintoneuvosto on edellyttänyt, Yhteistyö erilaisten oppilaitosten, kor- että erityisesti silloin kun strategian toi- keakoulujen ja järjestöjen kanssa on tii- meenpanosta johtuu vaikutuksia hen- vistä. Yle valitsee yhteistyökumppaninsa kilöstöön, yhtiön tulee toimia vastuulli- julkisen palvelun tehtävään ja arvoihin sena työnantajana, kohdella henkilöstöä soveltuvin perustein. arvostavasti ja päätökset tulee valmistella Kumppanuuksien tavoitteena on edis- aidossa vuorovaikutuksessa henkilöstön tää digitalisoituvan luovan alan elinvoi- kanssa. Hallintoneuvostolle annetaan sel- maa, kehittää osaamista ja vauhdittaa vitys merkittävien strategisten hankkei- myös kansainvälistä menestystä uusien den etenemisestä. sisältöhankkeiden kautta. Sisäisessä toiminnassaan Yle on lisän- Mediapolis on mukana Tampereen kau- nyt yhteistyötä eri yksiköiden ja tiimien pungin ja korkeakoulujen yhteistyössä, välillä ja ottanut käyttöön uusia kette- jonka tavoitteena on vahvistaa Pirkan- rän kehityksen menetelmiä muutosten maan digitaalista luovaa alaa, luoda uusia läpiviennissä. Ylen verkkokehittämisen työpaikkoja ja toimia osana aluekehitystä. tiimi sai Vuoden Lean -palkinnon kette- Mediapoliksessa toimii jo yli 30 organi- rien menetelmien edistämisestä ja yhtiön saatiota ja siellä työskentelee lähes 2 000 budjetoinnin uudistamisesta. henkilöä, mukaan lukien 600 media-alan Yle on pyrkinyt entistä kokonaisval- opiskelijaa. Vuoden 2016 alussa Yle, Tam- taisempaan tapaan johtaa digitaalista, pereen ammattikorkeakoulu, Technopolis, uudistuvaa työtä. Työympäristökehityk- Aito Tehdas Oy ja Aito Media Oy järjestäy- sen keskeinen ajatus on, että työtavat ja tyivät osuuskunnaksi. -tilat sekä työkalut tukevat toisiaan. Vaasassa Yle on kehittänyt pienem- Koko tarjonnan suunnittelua ja toimin- mässä mittakaavassa Vasa Creative nanohjausta sujuvoittava Ruori-hanke Connections -kampus- ja kumppanuus- eteni järjestelmien sisäänajoon, jota jat- hanketta yhteistyössä Vaasan ammatti- ketaan vuonna 2017. Myös talousoh- korkeakoulun, yliopiston ja pelialan yri- jauksen uudistaminen jatkuu kuluvana tysten kanssa. vuonna. Palkkapalvelut ulkoistettiin vuoden lopulla Silta-yhtiölle. Yhteistyö kaupallisen median Yle vähentää edelleen toimitilojensa kanssa määrää ja tehostaa tilankäyttöä, mikä vapauttaa resursseja muuhun toimintaan. Yle on käynnistänyt selvitystyön yhteis- Joulukuussa Yle ja Yleisradion eläkesäätiö työstä kaupallisen median kanssa par- allekirjoittivat sopimuksen, jolla Ison Pajan lamentaarisen työryhmän esityksen rakennus siirtyi eläkesäätiön omistukseen. mukaisesti. Vuoden 2016 lopulla järjes- VR Groupin pääkonttori muuttaa tiloihin tettiin ensimmäinen laaja tapaaminen päävuokralaiseksi keväällä 2018. Ylen ja kotimaisten lehtien päätoimit- tajien kanssa. Neuvottelut yhteistyö- mahdollisuuksista jatkuvat vuoden 2017 5.2 KUMPPANUUDET JA aikana, jolloin myös konkreettiset hank- 5.2 YHTEISTYÖ MUUN MEDIAN keet tarkentuvat. KANSSA Parlamentaarinen työryhmä edellytti muun muassa, että Yle aloittaa neuvotte- Yle kehittää toimintaansa monipuolisilla lut STT:n asiakkuudesta tai muusta vaih- kumppanuuksilla niin sisältöjen kehityk- toehtoisesta järjestelystä kansallisesti

69 tärkeän perusuutispalvelun turvaami- 5.3 RIIPPUMATTOMUUS JA 5.3 seksi. Näitä neuvotteluja käytiin elo- TOIMINTAPERIAATTEET kuusta alkaen vastaavan päätoimitta- jan johdolla. Ylen julkaisutoiminta ja sisältöjen tuo- Muutamia uusia pienimuotoisia tanto perustuvat Ylen arvoihin, riippu- yhteistyöhankkeita pantiin vireille jo mattomuuteen, luotettavuuteen ja ihmi- vuoden 2016 lopulla. Ylen ja STT-leh- sen arvostamiseen, sekä alan eettisiin tikuvan kanssa neuvoteltiin sopimus periaatteisiin. Yhtiön hallitus nimittää Lehtikuvan valokuvien käytöstä Ylen sananvapauslain mukaiset vastaavat toi- julkaisuissa, televisiossa, verkossa ja mittajat, jotka johtavat ja valvovat toi- sosiaalisessa mediassa. Sopimus tuli mitustyötä sekä huolehtivat siitä, että voimaan vuoden 2017 alussa. Ylen Ylen sisällöntuotannossa ja julkaisutoi- uutissivustolla on lisätty linkkejä muun minnassa noudatetaan lakia ja eettisiä median samaa aihepiiriä käsitteleviin ohjeita. sisältöihin. Vastaavat toimittajat sopivat säännöl- Yle ryhtyi myös valmistelemaan lisissä kokouksissaan yhteisistä linjauk- yhteistyöpilottia, jossa kevään 2017 kun- sista ja journalististen prosessien kehittä- nallisvaaleihin tuotetaan muutamien misestä. Ylen journalististen standardien kaupallisten mediatoimijoiden kanssa ja etiikan päällikkö sekä yhtiön lakiosasto yhteinen vaalikone. Ylen aluetoimituk- avustavat heitä tarvittaessa vastuullisen set ovat jo aiemmin tehneet yhteis- toiminnan johtamisessa. Tärkeitä keinoja työtä maakunnallisten lehtien kanssa ovat ohjeistus sekä säännölliset koulu- muun muassa vaalikeskusteluissa, ja tustilaisuudet sisältöjen tekoa ja julkai- tätä yhteistyötä on tarkoitus laajentaa. sutoimintaa koskevasta lainsäädännöstä Ruotsinkielisellä länsirannikolla Yle ja ohjeista. Österbotten, Vasabladet, Österbottens Vastaavat toimittajat päättävät viime Tidning ja Syd-Österbotten ovat käyn- kädessä sisältöjen julkaisemisesta. Vas- nistäneet uudenlaisen yhteisen sisältö- taavalla toimittajalla on budjettivastuu hankkeen Suomen 100-vuotisjuhlavuo- yksikkönsä sisällöistä, mikä tukee vastaa- den kunniaksi. Osallistavassa hankkeessa vien toimittajien riippumattomuutta ja selvitetään asukkaiden vapaa-ajan käyt- heidän päätösvaltaansa Ylen tarjontaan. töä yhteistyössä Åbo Akademin tutki- Ylellä on koko yhtiötä koskeva eet- jan kanssa. tinen ohje (Code of conduct) sekä vas- Yle Urheilun ja kaupallisten toimi- tuullisen toiminnan compliance-ohjelma, joiden kanssa tehtiin merkittäviä uusia jonka tarkoituksena on varmistaa lakien, avauksia, kuten monivuotinen sopimus normien ja eettisten ohjeiden noudatta- MTV:n ja Discoveryn kanssa urheilu- minen yhtiössä. Yhtiön hallituksen tar- oikeuksien jakamiseksi. Lisäksi Yle on kastusvaliokunta hyväksyy siihen liittyvän käynnistänyt yhteistyön Elisan kanssa toimintasuunnitelman ja seurantarapor- ja sopinut uutisten luovutuksesta ja tin vuosittain. sisältöjen vaihdosta Sanoman ja Viasa- Hallitus on määritellyt vastuullisen tin kanssa. Kokonaisuudessaan urhei- toiminnan painopisteiksi Ylessä eettiset lun kaupallinen yhteistyö on arvoltaan kysymykset, häirintään ja epäasialliseen useita miljoonia euroja. kohteluun liittyvät seikat, hankintalain Ylen ja kaupallisen median edusta- vaatimukset, tekijänoikeuksiin liittyvät jat kokoontuvat säännöllisesti jakamaan kysymykset, kilpailulain, työsuojelun, tie- tietoa ja kokemuksia yhteistyöpiloteista tosuojan ja tietoturvan. Compliance-oh- sekä kartoittamaan uusia yhteistyömah- jelmaa on toteutettu muun muassa hen- dollisuuksia. kilöstöä kouluttamalla.

70 Vastuullisen toiminnan, riskienhallin- ohjeita. JSN arvioi yksittäistapauksissa, nan ja sisäisen tarkastuksen yhteistoimin- onko julkaisijan toiminta ollut hyvän jour- taa on tiivistetty ja toimintaa tehostettu nalistisen tavan mukaista. Se voi myös läpi organisaation. ohjeistaa alan toimijoita antamalla peri- Lokakuussa toimitusjohtaja nimitti aatelausumia journalismin keskeisistä Ylen eettisen ryhmän, joka aloitti toi- eettistä kysymyksistä. Yle kuuluu Julki- mintansa vuoden 2017 alussa. Ryhmän sen sanan neuvoston taustayhteisöön ja jäseninä toimivat vastuullisen toiminnan on sitoutunut noudattamaan Journalistin päällikkö, henkilöstöjohtaja, liiketoiminta- ohjeita. yksiköiden edustaja, henkilöstön edustaja JSN käsitteli vuoden 2016 aikana kym- ja riskienhallinnan päällikkö. menen Yleä koskevaa kantelua. Kahdek- Yle päätti aloittaa pilottina eettiseksi sassa tapauksessa se antoi Ylelle vapautta- kanavaksi nimetyn ilmoituskanavan, van päätöksen. Kaksi langettavaa päätöstä jolla henkilöstö voi tarvittaessa ilmoittaa koskivat virheen korjaamista ja haastatel- havaituista tai epäillyistä väärinkäytök- tavan oikeuksia. Vastaavat toimittajat ovat sistä. Pilotin tulokset arvioidaan vuoden täsmentäneet virheen korjaamista koske- 2017 lopulla, jolloin päätetään eettisen vaa ohjeistusta JSN:n päätöksen johdosta. kanavan mahdollisesta jatkosta.

5.4 HENKILÖSTÖN Yle ja Julkisen sanan neuvosto KEHITTÄMINEN 5.4 Yle noudattaa sisältöjen teossa, journalis- missa ja julkaisutoiminnassa koko media- Henkilöstön määrä ja työsuhteet alaa koskevia eettisiä ohjeita, Journalis- tin ohjeita ja Ylen omia eettisiä ohjeita, Vuonna 2016 henkilöstön määrä väheni Ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisiä edelleen. Henkilöstön määrä väheni pää- ohjeita (OTS). osin luonnollisen poistuman kautta. Uutis- Median itsesääntelyelin Julkisen sanan ja ajankohtaistoiminnan assistentteja kos- neuvosto (JSN) tulkitsee Journalistin keneet yt-neuvottelut ja luopuminen

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS

Vakituinen, lkm

Kuukausi- ja tuntipalkkainen yht., htv

2016

71 KUUKAUSIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA 2016

1 200 1 137

1 000 955

800 751

600

400 330

200 151

0 alle 30 v. 30–39 v. 40–49 v. 50–59 v. yli 60 v.

mies nainen Kaikki yhteensä 3 324

HENKILÖSTÖ 2016

• Kaikissa työsuhteissa kertyi henkilötyövuosia yhteensä 3 490 (65 vähemmän kuin edellisenä vuonna). • Kuukausi- ja tuntipalkkaisissa työsuhteissa kertyi henkilötyövuosia keskimäärin 3 269 (66 vähemmän kuin 2015). • Vakituisia työntekijöitä oli vuoden lopussa 2 951 henkilöä (92 henkilöä vähemmän kuin 2015). • Vakituisia työsuhteita päättyi vuoden aikana 155, joista 85 eläkkeelle siirtymisen vuoksi. • Uusia vakituisia työsuhteita alkoi 63. Uusista työntekijöistä 75 prosenttia tuli sisältöihin liittyviin tehtäviin. • Yli 200 vakituista työntekijää vaihtoi tehtävää Ylen sisällä, syynä oma toive tai organisaatiomuutos. • Henkilöstöstä oli palkkasumman mukaan laskettuna vakituisia kuukausipalkkaisia 81 %, määräaikaisia kuukausipalkkaisia 9 %, tuntipalkkaisia 3 % ja suoritepalkkaisia (freelancereita) 7 %. • Freelancerpalkkioita maksettiin vuoden aikana 5 517 eri henkilölle. • Tuki- ja hallintotehtävissä työskentelevien osuus pieneni edelleen ja oli 10 prosenttia kuukausipalkkaisista työntekijöistä. • Yleisin ammattinimike oli toimittaja: heitä oli kolmasosa (32 %) koko henkilöstöstä. • Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta.

72 Nelonen Medialle tuotettujen lähetys- Henkilöstön kehittäminen ja palvelujen liiketoiminnasta johtivat työhyvinvointi yhteensä kahdenkymmenen vakituisen työsuhteen päättymiseen. Akuutin Oulun Yle on tukenut henkilöstön ja työyhteisö- toimitusta koskeneiden yt-neuvottelu- jen uudistumista useilla työkaluihin, tiloi- jen jälkeen irtisanottiin seitsemän hen- hin ja toimintatapoihin liittyvillä hank- kilöä. Kaksi heistä aloittaa keväällä 2017 keilla. Yhteisöllisiä oppimisen tapoja ja Ylen asiasisältöjen tieteen ja terveyden työssä oppimista suosittiin, ja henki- tiimissä Pasilassa. löstöllä oli mahdollisuus osallistua tar- Henkilöstön määrä vähenee jatkossa- velähtöisesti koulutuksiin. Osaamista kin. Ulkoisia rekrytointeja tehdään vain täydennettiin harkituilla rekrytoinneilla harkituissa tilanteissa erityisosaamisen ja tekemällä yhteistyötä kumppaneiden hankkimiseksi. Yle Tuotanto ja Design kanssa. -osastolla marraskuussa aloitetut yt-neu- Strategisia osaamisen kehittämisen vottelut päättyivät alkuvuonna 2017 ja painopisteitä olivat esimiestyö sekä johtivat 59 henkilön irtisanomiseen. Par- verkko- ja transmedia. Hyvä työpäivä lamentaarisen työryhmän linjausten ja Ylessä -hanke jatkui ja sen piirissä käyn- yhtiön uudistusohjelman henkilöstövai- nistetty Ylen hyvä esimies -valmennus saa- kutukset muissa toiminnoissa eivät ole tiin vuoden aikana päätökseen. Valmen- ennakoitavissa vielä vuoden 2017 alussa. nukseen osallistui lähes 300 esimiestä ja Ylen vakituisesta henkilöstöstä 99 pro- tuottajaa. Myös toimitusjohtajan kahvi- senttia kuului työehtosopimusten pii- tunneiksi kutsuttuja tapaamisia esimies- riin. Yhtiön johto jää työehtosopimusten ten kanssa jatkettiin. Toimitusjohtajan soveltamisalojen ulkopuolelle. tapasi yli 200 esimiestä. Sisällöntekijöille tarjottiin osaamisen tueksi sekä monipuolisia työpajoja että Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus mahdollisuus kuulla kansainvälisiä huip- Naisten ja miesten välinen tasa-arvo puasiantuntijoita. Tilaisuuksien aiheina toteutui Ylessä varsin hyvin. Kaikista olivat muun muassa sosiaalisen median vakituisista yleläisistä naisia oli 49 pro- ja internetin tehokäyttö, datajournalismi senttia ja esimiehistä 54 prosenttia. Suu- ja tutkiva journalismi. Vuoden aikana jär- rimmista ammattiryhmistä, toimittajista jestettiin myös runsaasti erilaisia järjes- ja tuottajista, naisia oli noin 56 prosent- telmä- ja välinekoulutuksia. tia. Ohjelmatyöntekijöiden TES-alueella, Henkilöstön kokemuksia arjen suju- jolla työskentelee noin 2 300 vakituista, vuudesta, työilmapiiristä sekä esimies- naisten keskipalkka on 99,6 prosenttia työstä ja johtamisesta kysyttiin jäl- miesten keskipalkasta. Koko henkilöstön leen Hyvä työpäivä Ylessä -mittauksella. tasolla vastaava luku on 96,3 prosenttia. Kysely tehtiin marraskuussa ja siihen vas- Jotkut ammattiryhmät ovat hyvin tasi 70 prosenttia yleläisistä (71 prosenttia nais- tai miesvaltaisia. Tilanteen paran- vuonna 2015). Kyselyn kokonaisarvosana taminen on vaikeaa, koska useimmiten laski hieman ja oli 3,72 asteikolla yhdestä kyse on tehtävistä, joihin rekrytoinnit viiteen (3,76 vuonna 2015). Sitoutumi- ovat jo pidempään olleet vähäisiä. nen omaan työhön oli Ylessä aiempien Yhdenvertaisuuden edistämiseksi Yle vuosien tapaan erittäin korkealla tasolla. pyrkii lisäämään henkilöstön monimuo- Sitoutuminen yhtiöön sen sijaan laski toisuutta esimerkiksi rekrytoimalla mah- viime vuodesta. Arviot esimiestyöstä dollisuuksien mukaan eri etnisiä ryhmiä nousivat, myös työyhteisöjen keskinäi- edustavia työntekijöitä ja suuntaamalla nen arvostus ja avoimuus paranivat. harjoittelupaikkoja maahanmuuttaja- Työsuojelu ja HR ovat tukeneet hen- taustaisille tai toimintarajoitteisille. kilöstön jaksamista erilaisissa muutos-

73 tilanteissa, kuten organisaatiomuutok- kohtuullisuus ja tuloksellisuus. Palkitse- sissa ja toimitilauudistuksissa. Henki- misen tarkoituksena on edistää yhtiön löstölle on järjestetty työsuojeluaiheisia strategisten tavoitteiden toteutumista. koulutuksia, ja kiusaamistapauksia on Kaikki yleläiset ovat ennalta asetet- selvitetty. tuihin tavoitteisiin ja mittareihin perus- Yhtiötasoisen kehittämisen lisäksi kai- tuvan tulospalkitsemisjärjestelmän kissa yksiköissä oli omia osaamisen ja piirissä. Henkilökohtaisen tuloskortin pii- toimintatapojen kehittämishankkeita. rissä oli vuonna 2016 kaikkiaan 178 joh- Niissä painopistealueita olivat muun tajaa, päällikköä ja esimiestä. Henkilö- muassa palautekäytännöt ja ketterät kohtaisten tuloskorttien maksimipalkkio toimintatavat (lean, agile), joita harjoi- on yhtiön johtoryhmän jäsenillä edelleen teltiin sekä johtotiimi- että työyhteisö- 15 prosenttia ja päälliköillä 8 prosenttia tasolla. Vuonna 2016 ketterät toiminta- vuosipalkasta. tavat ulottuivat lähes 500 yleläiseen. Muu henkilöstö on tiimikorttijärjestel- män piirissä. Tiimit laativat itse tavoit- teensa yhtiön ja oman toimintonsa stra- Palkitseminen tegian pohjalta. Esimies vastaa, että Yle noudattaa kaikessa palkitsemises- tavoitteet tukevat yksikön tavoitteita. saan valtio-omistajan ohjeita. Ylen halli- Kukin tiimin jäsen voidaan palkita tavoit- tuksen asettama nimitysvaliokunta val- teiden toteutumisesta enintään 1 200 mistelee palkitsemisasiat hallitukselle, euron palkkiolla. Erityispalkkio voidaan joka hyväksyy tavoitteet ja tulokset. Pal- maksaa poikkeuksellisen menestyksek- kitsemisen lähtökohtia ovat avoimuus, käästä työsuorituksesta.

Draamasarja Sekasin oli osa nuorten mielenterveysongelmiin keskittynyttä sisältöhanketta. Mustan huu- morin sävyttämä sarja sijoittuu nuorten psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle. Käsikirjoitus ideoitiin yhteistyössä mielenterveyskuntoutujien kanssa. Kuvassa Papillon (Elias Westerberg). Kuva: Kerttu Jaatinen/Yle Kuvapalvelu

74 Tulos- ja tiimipalkkiot maksetaan elinvoimaa sekä kansalaisten osallisuutta edellisenä vuonna saavutetuista tavoit- ja yhdenvertaisuutta. teista. Vuonna 2016 palkkioita makset- Yle on myös toteuttanut vuosittain tiin yhteensä 2 565 176 euroa. Tiimikor- yhteiskunnallisia sisältöhankkeita, joissa teista maksettiin 1 994 863 euroa. Kaikista yhteistyössä eri tahojen kanssa nostetaan tulos- ja tiimikorteissa asetuista tavoit- esille ajankohtaisia polttavia kysymyksiä ja teista toteutui 65 prosenttia. Palkkioi- etsitään niihin ratkaisuja suomalaisia osal- den osuus Ylen koko palkkasummasta oli listamalla. Vuonna 2016 tällainen merkit- 1,4 prosenttia. Palkkiota sai noin 2 200 tävä ns. missio-hanke oli nuorten mielen- yleläistä. terveysongelmiin keskittynyt Sekasin. Yle ympäristöohjelma päivitettiin vuosille 2017–2020. Siinä erityistä huomiota 5.5 YHTEISKUNTAVASTUU kiinnitetään energiankäytön ja matkus- YLEN TOIMINNASSA tuksen päästöjen vähentämiseen sekä 5.5 jätehuollon ja kierrätyksen tehostami- Edellä kuvatut toimintatavat ovat osa seen. Yle noudattaa toimipisteissään Ylen yhteiskuntavastuuta, joka kytkey- WWF:n Green Office -ympäristöjärjestel- tyy vahvasti Ylen julkisen palvelun teh- mää. Yle on ollut Suomen johtavan yri- tävään ja yhtiön oman toiminnan kehit- tysvastuuverkoston FIBS ry:n jäsen vuo- tämiseen. desta 2011. Vastuullisuuteen kuuluvat eettiset toi- Ylen yhteiskuntavastuuta käsitellään mintatavat, taloudellinen vastuu Yle-veron tarkemmin yhtiön verkkosivuilla http:// tehokkaasta käytöstä ja Ylen merkittävä yle.fi/yleisradio. Tietoa vastuullisen toi- rooli luovan alan työllistäjänä. Monipuo- minnan compliance -ohjelmasta ja eet- lisilla sisällöillä ja palveluilla Yle tuottaa tisistä toimintaperiaatteista julkaistaan arvoa yhteiskunnalle ja tukee eri väestö- myös Selvityksessä hallinto- ja ohjausjär- ryhmien, alueiden, kielten ja kulttuurien jestelmästä.

75 76 Ylen rahoitus, 6 kustannusrakenne ja hallinto

Ylen tulos oli 2,9 miljoonaa euroa tappiollinen.

Ylen kokonaistuotot olivat 473,2 miljoonaa euroa. Yle-vero osuus kaikista tuotoista oli 97,6 prosenttia.

Yle käytti sisältöihin ja palveluihin 340,8 miljoonaa euroa. Summasta noin 90 prosenttia kohdistui kotimaisiin sisältöihin.

6.1 YLEN RAHOITUS JA TULOT Julkisen palvelun yleisradio- yhtiöiden rahoitusvertailua 6.1 Ylen talous pysyi tasapainossa, joskin tilikauden tappio 2,9 miljoonaa euroa oli Yleisin malli julkisen palvelun yleisra- hieman ennakoitua suurempi. Edellisen dioyhtiöiden rahoituksessa Länsi-Eu- vuoden voitto oli 1,3 miljoonaa euroa. roopassa on tv-lupamaksun ja mainos- Hallintoneuvoston linjausten mukaisesti rahoituksen yhdistelmä. Sitä käyttävät yhtiön vuosittaisten tulosvaihteluiden esimerkiksi Irlanti, Italia, Itävalta, Ranska täytyy kattaa toisensa. Tarve vaihteluun ja Sveitsi. Toinen malli on valtion rahoi- syntyy pääasiassa joka toinen vuosi tois- tuksen ja mainosrahoituksen yhdistelmä, tuvista suurista urheilutapahtumista. joka on käytössä esimerkiksi Belgiassa, Ylen liikevaihto oli 470,9 miljoonaa Islannissa ja Hollannissa. Kolmas malli euroa. Lisäystä edellisvuoteen oli 0,7 pro- on lupamaksurahoitus, jonka piirissä senttia. Liikevaihtoon sisältyivät Yle-ve- ovat Iso-Britannian BBC, Norja, Ruotsi ja ron tilitykset, ohjelmatuotot sekä pal- Tanskan DR. veluiden myyntituotot. Yle-veron osuus Euroopassa ainutlaatuisia rahoitusta- kaikista tuotoista oli 97,6 prosenttia eli poja ovat Saksan laiteriippumattoman 461,8 miljoonaa euroa. Summa pysyi maksun ja mainosrahoituksen yhdistelmä samana kuin kahtena edellisenä vuonna, sekä Suomen Yle-vero. koska Ylen rahoitukseen ei ole tehty Julkisen palvelun rahoituksen taso Suo- indeksikorotusta. messa jää alle keskitason, kun sitä ver- Indeksitarkistusta ei tehdä myöskään rataan väestömäärältään keskisuuriin vuosina 2017–2018, minkä vuoksi Ylen Euroopan maihin. Yhdeksän maan ver- rahoitus tulee olemaan vuonna 2018 tailussa Ylen rahoitus on Irlannin RTE:ta noin 20 miljoonaa euroa pienempi kuin lukuun ottamatta selvästi alhaisempi jos indeksitarkistukset olisi toteutettu kuin muissa maissa. Myös Norjan NRK:n vuodesta 2015 alkaen. ja Tanskan DR:n tulot olivat selvästi Ylen tuloja korkeammat.

77 TALOUDEN AVAINLUVUT 2016

2016 2015 2014 2013 TOIMINNAN LAAJUUS (MILJ. € / %) Liikevaihto 470,9 467,8 472,9 465,9 muutos % 0,7 –1,1 1,5 6,2

Liiketoiminnan muut tuotot 2,3 4,2 2,6 3,2 muutos % –45,9 63,1 –20,0 –81,4

Kulut ja poistot 476,1 468,5 480,0 464,4 muutos % 1,6 –2,4 3,3 2,5

Taseen loppusumma 250,5 258,3 264,5 277,8

Bruttoinvestoinnit, aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 25,6 21,7 26,9 29,5 % liikevaihdosta 5,4 4,6 5,7 6,3

KANNATTAVUUS (MILJ. € / %) Käyttökate 24,2 33,5 27,3 39,2 % liikevaihdosta 5,1 7,2 5,8 8,4

Liikevoitto/-tappio –2,9 3,6 –4,4 4,7 % liikevaihdosta –0,6 0,8 –0,9 1,0

Tilikauden voitto/-tappio –2,9 1,3 –4,7 4,2 % liikevaihdosta –0,6 0,3 –1,0 0,9

RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA Quick ratio 0,5 0,3 0,5 0,5 Omavaraisuusaste % 51,1 50,7 49,0 48,3 Korollinen vieras pääoma (milj. €) 50,2 55,9 62,5 65,0

HENKILÖSTÖ Henkilöstötyövuosien (htv) määrä keskimäärin vuoden aikana* 3 490 3 555 3 695 3 715

Palkat (milj. €) 171,6 173,4 175,6 174,1 Palkkiot (milj. €) 12,0 11,8 12,9 13,4 Palkat ja palkkiot yhteensä (milj. €) 183,7 185,2 188,5 187,5

Lyhytaikaiset vaihtuvat vastaavat – Ennakkomaksut Quick ratio = Lyhytaikaiset velat

Oma pääoma Omavaraisuusaste = X 100 Taseen loppusumma

* Sisältää vakituiset, määräaikaiset, tuntipalkkaiset ja suoriteperusteiset työsuhteet.

78 Väestöltään Ruotsia pienemmissä määräinen luku kuitenkin kasvoi yli 10 maissa, Itävallassa ja Sveitsissä, julkisen prosenttia. Muut kuviossa tapahtuneet palvelun yleisradioiden tulot olivat kui- muutokset vastaavat tulojen muutoksia. tenkin selvästi suuremmat. Itävallassa sen mahdollisti mainosrahoitus. Vuonna 2015 tulot nousivat Irlannissa, 6.2 KUSTANNUSRAKENTEEN 6.2 Norjassa ja Ruotsissa. Valuuttakurssien KEHITYS JA KULUT vaihtelu on kuitenkin vienyt Norjan ja Ruotsin euromääräiset luvut alaspäin ver- Henkilöstökulut olivat 232,1 miljoo- rattuna edellisvuoteen. Valuuttakurssien naa euroa (233,3 vuonna 2015) ja nii- vaikutus on lisäksi poikkeuksellisen suuri den määrä oli 48,8 prosenttia kaikista Sveitsin kohdalla. Sveitsin SRG-SSR:n kuluista. Palkkojen ja palkkioiden määrä tulot laskivat 2,7 prosenttia, mutta euro- laski 0,8 prosenttia ja oli 183,7 miljoonaa

JULKISEN PALVELUN YLEISRADIOYHTIÖIDEN RAHOITUSVERTAILU 2015

M€

1500

1200

900

600

300

0 Suomi Ruotsi Norja Tanska Itävalta Sveitsi Hollanti Belgia Irlanti Yle SVT NRK DR* ORF SRG– NPO VRT RTE +SR SSR +RTBF +UR

 Ylevero  Lupamaksut  Valtion budjettirahoitus  Muut tulot  Mainonta

Valuuttakurssit: vuoden 2015 keskikurssit *) DR:n saama osa lupamaksutuloista Lähde: EBU/Suomenpankki Valuuttakurssit:Väestötietojen vuoden lähde: 2015 Tilastokeskuskeskikurssit. Lähteet: EBU, Suomen Pankki

79 euroa (185,2). Eläkekulut olivat 37,4 mil- jakelu, musiikin tekijänoikeudet, arkisto- joonaa euroa (37,9) ja muut henkilösivu- palvelut ja markkinoinnin kustannukset. kulut olivat 11,1 miljoonaa euroa (10,2). Sisältökokonaisuuksien osuuksiin ei Yle maksoi esityskorvauksia kaikkiaan ole tullut merkittäviä muutoksia edelli- 82,0 miljoonaa euroa (74,2). Kasvu edelli- sestä vuodesta. Urheilun osuus kasvoi seen vuoteen johtui pääasiassa urheiluta- hieman isojen kisatapahtumien vuoksi. pahtumiin liittyvistä esityskorvauksista. Ylen toiminnalla on suoria ja välillisiä Kokonaissummaan sisältyy esityskorva- taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia uksia vuoden aikana esitetyistä kotimai- luovalle alalle. Yle työllistää oman hen- sista ohjelmista sekä musiikkiin liittyviä kilöstön lisäksi osaajia kymmeniltä eri esityskorvauksia, esitysoikeuspalkkioita, aloilta – ohjelmantekijöistä muusikoihin, uusintakorvauksia ja muita ohjelmiin liit- säveltäjiin, käsikirjoittajiin, näyttelijöihin tyviä oikeusmaksuja. Luvussa ovat myös ja tuotantotekniikan ammattilaisiin. urheilun ja ulkomaisten ohjelmien esitys- Yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja korvaukset, joita maksettiin 26,4 miljoo- ostot sisällöntuotannon kumppaneilta naa euroa (18,0). tarjoavat työtilaisuuksia tuhansille Liiketoiminnan muut kulut olivat ammattilaisille vuosittain. Yle käytti free- 134,9 miljoonaa euroa (131,1). Suurimpia lancer-palkkioihin vuonna 2016 yhteensä eriä olivat ulkopuolisilta ostetut palvelut, 14,6 miljoonaa euroa. Palkkiota sai noin 5 joita Yle hankki 61,9 miljoonalla eurolla 500 henkilöä. Suurin osa heistä oli ohjel- (58,4). Ne sisältävät tietoteknisiä palve- matyöntekijöitä. luja, tuotantopalveluja, kiinteistöpalve- Digitaalisten palvelujen tuottajana luja, korjaus- ja huoltotöitä sekä muita Yle ostaa ICT-alan tuotteita ja palveluja palveluja. – niin palvelintilaa kuin sovelluskehitys- Ylen investoinnit vuonna 2016 olivat ja konseptisuunnittelutyötäkin. 25,6 miljoonaa euroa (21,7). Suurimpiin investointeihin kuuluivat Pasilan Luovan talon korjaus, tuotantojen HD-siirtymän saattaminen loppuun, kiinteistökehitys YLEN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS sekä toiminnan suunnittelun ja talouden järjestelmähanke. Yle käytti:

• ohjelmatoimintaansa varatuista ra- 6.3 KUSTANNUKSET hoista arviolta noin 90 % kotimaisiin 6.3 SISÄLTÖKOKONAISUUKSITTAIN sisältöihin • 82,0 miljoonaa euroa ohjelmien ja Sisältöjen ja palvelujen osuus Ylen kai- musiikin esityskorvauksiin sekä teki- kista kuluista ja poistoista oli 340,8 mil- jänoikeusmaksuihin joonaa eli 7,2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Sisältöjä ja palve- • 61,9 miljoonaa euroa palvelujen ostoi- luja johdetaan ja kustannuksia seurataan hin ulkopuolisilta yrityksiltä sisältökokonaisuuksittain. • 14,6 miljoonaa euroa palkkioihin free- Sisältöihin ja palveluihin kuuluvat lancereille. paitsi ohjelmasisällöt, myös ohjelmien

80 YLEN KULUT JA POISTOT YHT. 476,2 MILJ. EUROA (+5,5 MILJ. EUROA) VUONNA 2016

� Sisällöt ja palvelut 340,8 milj.€ % 6 1 7 � Teknologia ja infra 68,2 milj.€ � Yhteiset toiminnot ja hallinto 33,8 milj.€ 14 � Poistot 27,1 milj.€ � Myyntitoiminta 6,2 milj.€ 72

SISÄLLÖT JA PALVELUT YHT. 340,8 MILJOONAA EUROA VUONNA 2016

% � Uutiset 60,8 milj. € 6 � Urheilu 47,0 milj. € 18 13 � Ajankohtaiset 46,2 milj. € � Asia 54,1 milj. € 14 � Kulttuuri ja viihde 67,9 milj. € 20 � Draama 44,3 milj. € 14 � Lapset ja nuoret 20,4 milj. € 16 15

81 6.4 6.4 YLEN HALLINTO JA ORGANISAATIO Hallintoneuvosto julkisen palvelun toteutumisesta sekä Yleisradion ylin päättävä elin on 21-jäse- ohjaus- ja valvontatehtäviensä toteut- ninen hallintoneuvosto. Hallintoneu- tamisesta edellisen kalenterivuoden voston jäsenet valitsee eduskunta vaa- aikana. Ennen kertomuksen anta- likauden ensimmäisillä valtiopäivillä. mista tulee kuulla Saamelaiskäräjiä. Hallintoneuvoston jäseniksi on valittava tiedettä, taidetta, sivistystyötä ja elin- Hallitus keinoja talouselämää tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja kieliryhmiä edusta- Yleisradiosta annetun lain mukaan halli- via henkilöitä. Eduskunnan nimeämien tukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään jäsenten lisäksi kahdella yhtiön henki- kahdeksan jäsentä, jotka eivät saa olla löstön nimeämällä edustajalla on oikeus hallintoneuvoston jäseniä eivätkä kuulua olla läsnä ja käyttää puhevaltaa hallinto- yhtiön muuhun ylimpään johtoon. Yhtiön neuvoston kokouksissa. hallituksen tulee edustaa riittävän monipuolista asiantuntemusta ja molempia kie- liryhmiä. Hallintoneuvoston tehtävänä on: • valita ja vapauttaa yhtiön hallitus ja Hallituksen tehtävänä on: hallituksen puheenjohtaja • päättää asioista, jotka koskevat toi- • valita ja vapauttaa yhtiön toimitusjoh- minnan huomattavaa supistamista tai taja sekä vahvistaa hänen palkkansa laajentamista tai yhtiön organisaation sekä muut toimeen liittyvät ehdot; toi- olennaista muuttamista mitusjohtaja ei saa olla hallintoneuvos- • huolehtia ja valvoa, että julkisen pal- ton eikä hallituksen jäsen velun ohjelmatoiminnan mukaiset • valita yhtiön muu ylin johto sekä vah- tehtävät tulevat suoritetuiksi vistaa heidän palkkansa ja muut toi- • laatia palveluiden ja toimintojen miin liittyvät ehdot ennakkoarviointi suhteessa julkiseen • päättää seuraavan vuoden talousarvi- palveluun ja viestintämarkkinoiden osta kokonaisuuteen sekä suhteessa sii- • kutsua koolle yhtiökokous ja valmis- hen, vastaavatko ne yhteiskunnan tella siinä käsiteltävät asiat demokraattisiin, sosiaalisiin ja kult- • antaa yhtiön toiminnasta vuosittain tuurisiin tarpeisiin, sekä arvioinnin kertomus Viestintävirastolle. perusteella päättää palvelun tai toi- • nimittää sananvapauslain mukaiset minnon aloittamisesta tai aloitta- vastaavat toimittajat. matta jättämisestä • päättää talouden ja toiminnan suun- Toimitusjohtaja taviivoista • tarkastaa ja hyväksyä hallituksen toi- Ylen toimitusjohtaja on Lauri Kivinen. mintakertomus Toimitusjohtajan alaisuudessa toimivat • valvoa yhtiön hallintoa ja antaa varsi- muun muassa naiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa • yksiköiden ja yhteisten toimintojen tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskerto- johtajista koostuva johtoryhmä muksesta. • ohjelmien ja sisältöjen linjauksista vas- • Hallintoneuvoston on lisäksi vuosit- taava sisältöryhmä tain huhtikuun loppuun mennessä • investointipäätöksistä vastaava inves- annettava eduskunnalle kertomus tointiryhmä.

82 YLEN ORGANISAATIO 2016

HALLINTONEUVOSTO

HALLITUS

TOIMITUSJOHTAJA

JULKAISUT UUTIS- LUOVAT SVENSKA TUOTANNOT JA AJAN- SISÄLLÖT YLE KOHTAIS- TOIMINTA

Radiokanavat Uutiset Asia Medier och Tuotanto utgivning TV-kanavat Urheilu Draama Tekniikka Fakta och Areena Aluetoiminta Kulttuuri ja fiktion Tilat viihde Arkisto Tuotekehitys, Nyheter, suunnittelu ja Lapset ja nuoret aktualiteter Markkinointi ja osaaminen och sport brändit RSO Medie- Internetkehitys Tuotekehitys, produktion suunnittelu, Asiakkuus- kumppanuudet tutkimus ja ja osaaminen -analytiikka, julkaisusuun- nittelu

TALOUS

STRATEGIA

LAKIASIAT

VIESTINTÄ

TURVALLISUUS

83 Liitteet

HALLINTONEUVOSTON JA HALLITUKSEN PÄÄTÖKSET SEKÄ JÄSENET 2016

HN 8.3.2016 HN 5.4. Toimintakertomus Televisiokanavien jakelu antenni-tv- Hallintoneuvosto hyväksyi hallituksen toi- verkossa mintakertomuksen ja antoi yhtiökokouk- Yleisradion tv-kanavien teräväpiirtotark- selle lausunnon tilinpäätöksestä ja tilin- kuuden jakelusta on tähän mennessä tarkastuskertomuksesta. tehty päätökset meneillään olevan maan- päällisten tv-verkkojen toimilupakau- Selvitys ja lausunto eduskunnan den loppuun 9.1.2017 asti. Yleisradiolla apulaisoikeusasiamiehelle koskien on meneillään hankintalainsäädännön Yleisradio Oy:n menettelyä Yle Sápmin mukainen julkinen hankintamenettely sisäilmaongelmia koskevassa asiassa maanpäällisen tv-lähetyskapasiteetin Mahdollisella sisäilmaongelmalla yksi- ostamisesta 10.1.2017 lähtien. Yleisradion nään ei voida sanoa olleen suoranaisia hallintoneuvoston päätös tähtää lisäksi vaikutuksia saamenkieliseen ohjelmatoi- tv-yhtiöiden yhteisen teräväpiirtosiirty- mintaan. Sitä vastoin kaikkien tapahtu- män aikataulun vahvistamiseen. mien yhteisvaikutus eli kaikki lomat, sai- Hallintoneuvosto päätti, että Yleisra- rauspoissaolot yhdessä sekä muutamien dion tv-kanavien jakelua antenni-tv-ver- henkilöiden siirtyminen pois Ylen pal- kossa jatketaan 10.1.2017 lähtien veluksesta ja tuotantoteknisten tilojen • perustarkkuudella nykyisellä 99,96 %:n siirrot väliaikaistiloihin ovat saattaneet väestöpeitolla ja ajoittain edellyttää lyhytaikaisia muutok- • teräväpiirtomuodossa nykyisellä noin sia ohjelmakaavioihin. Ylen saamenkieli- 85 % väestöpeitolla. nen palvelu ei ole pelkästään Ylen tuottaman aineiston varassa, vaan siinä voidaan Yleisradio laajentaa tv-kanaviensa terä- hyödyntää myös Ruotsin ja Norjan saa- väpiirtojakelua alkuvuodesta 2019 alkaen menkielisten toimitusten tuottamaan siten, että se kattaa koko valtakunnan aineistoa. Missään vaiheessa ei kuiten- 31.3.2020 mennessä. Teräväpiirtolähe- kaan voida todeta Yleisradiolain mukai- tysten saatavuuden lisäämiseksi käy- sen saamenkielisen ohjelmavelvoitteen tetään jo tällä hetkellä laajenevasti eri- olleen vaarassa jäädä toteutumatta. laisia antenni-tv-verkkoa täydentäviä Kantelun toisen kantavan aiheen jakeluteitä (kaapeli-tv- ja satelliitti-tv-ja- osalta Yleisradio toteaa, että yhtiön tuo- kelu sekä laajakaistaverkko) samaan tantotekniikan ja arkistotoiminnan asian- tapaan kuin perustarkkuuden jakelussa tuntijoilta saatujen selvitysten mukaan on käytetty. mahdollisella sisäilmaongelmalla ei ole Yleisradio lopettaa tv-kanaviensa jake- minkäänlaista vaikutusta nauha-arkis- lun perustarkkuudella antenni-tv-ver- toon. kossa 31.3.2020. Hallintoneuvosto keskusteli asiasta ja päätti antaa lausunnon eduskunnan apu- Yleisradion hallintoneuvoston laisoikeusasiamiehelle. kertomus eduskunnalle Yleisradion toiminnasta 2015 Hallintoneuvosto hyväksyi hallintoneuvoston kertomuksen eduskunnalle Yleis-

84 radion toiminnasta vuodelta 2015 työva- HN 25.10. liokunnan esityksen mukaisesti. Ennakkoarviointi Yle Uutisten verkkopalvelun uudistuksesta Viestinnän Keskusliiton pyynnön joh- HN 14.6. dosta aloittaa ennakkoarviointi Yleisradio Eduskunnan oikeusapulaismiehen Oy:n 22.9.2016 julkistaman verkkosivujen vastaus kanteluun koskien Yle Sápmin uudistuksen ja erityisesti sen alue- ja pai- toimitilojen sisäilmaongelmaa kallisuutispalvelun vaikutuksista sanoma- Merkittiin tiedoksi eduskunnan oikeusa- lehtien uutistarjontaan verkossa, hallin- pulaismiehen vastaus Päivi Feodoroffin ja toneuvosto päätti hankkia lisäselvitystä Laura Murtomaan kirjoituksiin liittyen Yle asiasta. Sápmi toimitilojen sisäilmaongelmaan: kantelu ei johtanut toimenpiteisiin. Talouden ja toiminnan suuntaviivat Hallintoneuvosto päätti hallituksen esityksen mukaisesti talouden ja toiminnan HN 20.9. suuntaviivoista. Hallintoneuvosto päätti Ennakkoarviointi lisäksi, että parlamentaarisen työryhmän televisiokanavauudistuksesta muistiossa 22.6.2016 esittämien linjaus- sekä suunnitelmasta Yle Areenan ten toimeenpanon valmistelu käynnis- uudistamiseksi tetään. Hallintoneuvosto päätti aloittaa Yleis- radiosta annetun lain 6 a §:n mukaisen Yle 2020 -strategian toimeenpano ennakkoarvioinnin suunnitelmasta uudis- Hallintoneuvosto linjasi strategian toi- taa televisiokanavat sekä kehittää Yle meenpanossa noudatettavat periaatteet. Areenan palveluita.

Lausunto LVM:lle Ylen HN 13.12. indeksikorotukseen liittyen Hallituksen puheenjohtajan, Lausunnot: Hallintoneuvoston työvalio- varapuheenjohtajan ja jäsenten kunta antoi Liikenne- ja viestintäminis- valinta sekä palkkiot teriön pyynnöstä lausunnon hallituksen Hallintoneuvosto päätti Yleisradion halli- esityksestä, jonka mukaan televisio- ja tuksen puheenjohtajasta, varapuheenjoh- radiorahastolle Yleisradio Oy:n julkisen tajasta sekä jäsenistä ja heidän palkkiois- palvelun kustannusten kattamiseen suo- taan kalenterivuodeksi 2017. ritettavaan määrärahaan ei vuosille 2017 ja 2018 tehtäisi indeksin mukaisia vuotui- Kunnallisvaalien 2017 ohjelmistossa sia korotuksia. Lausunto merkittiin hallin- noudatettavat periaatteet toneuvostolle tiedoksi. Hallintoneuvosto vahvisti Yleisradion vaali- ohjelmissa noudatettavat periaatteet.

HN 25.10. Päätös televisiokanavauudistuksesta HALLITUS 21.1. ja Yle Areenan kehittämisestä Mediapolis Osuuskunta Hallintoneuvosto päätti ennakkoarvioin- Hallitus päätti, että Yleisradio osallistuu nin jälkeen uudesta television kanavara- Mediapolis Osuuskunta -nimisen osuus- kenteesta ja Yle Areenan kokonaisuuden kunnan perustamiseen ja hyväksyy osuus- kehittämisestä, mutta edellytti tarkem- kunnan perustamissopimuksen. Perus- paa selvitystä erityisryhmien palveluista tamissopimuksen mukaisesti Yleisradio sekä Yle Areenan sisältöjen tarjoamisesta merkitsee 20 kpl osuuskunnan osuuksia. kaikilla alustoilla. Merkintähinta on yhteensä 5 000 euroa.

85 Yleisradion esitys perustamisvaiheen päättäisi valita Yleisradio Oy:n tilintarkas- hallituksen jäseneksi Mediapolis Osuus- tajiksi KHT Minna Riihimäen sekä KPMG kunnan hallitukseen on Minna Tiihonen. Oy Ab:n, jonka nimeämänä toimeksian- Toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä tovastuullisena tarkastajana toimisi KHT valtuutetaan allekirjoittamaan osuuskun- Petri Kettunen. nan perustamissopimus. Osuuskunnan jäsenyyteen ei liity muita maksuvelvoit- Yhtiökokouksen koollekutsuminen teita. Osuuskunnan kanssa voidaan tehdä Hallitus päätti, että yhtiön varsinainen palvelusopimuksia ilman määrämuotoista yhtiökokous kutsutaan koolle 2.5.2016 kilpailutusta julkisista hankinnoista anne- klo 13.00–14.00 ja että kutsu toimitetaan tun lain puitteissa. oheisen liitteen mukaisesti. Kokouspaikka Ison Pajan 7. kerroksen kokoussali.

HALLITUS 17.2. Televisiokanavien jakelu antenni-tv- Tilinpäätös 2015 verkossa Hallitus päätti esittää hallintoneuvoston Hallitus päätti esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi hallituksen toimintaker- päätettäväksi Ylen tv-kanavien jakelun tomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2015. periaatteet. Lisäksi hallitus päätti hankkia jakelupal- Kotimaisten ohjelmahankintojen velun kilpailutuksen voittaneiden tahojen oikeuslinjaukset Digita Oy:n, DNA Welho Oy:n ja Norkring Hallitus päätti ohjelmahankintojen oike- AS:n kanssa. Palvelusopimukset: hallitus uslinjauksista. hyväksyi päätökset ehdollisesti riippuvai- siksi hallintoneuvoston päätöksistä. Työsuhde-etujen muutokset Hallitus päätti työsuhde-etujen muutok- Helsingin Musiikkitalon hallitus ja sista nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan Yleisradion edustus esityksen mukaisesti sekä hyväksyi uuden Hallitus päätti, että Yleisradion edustajat Työsuhde-edut-ohjeen. Musiikkitalon hallituksessa ovat Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilèn ja lakiasiain- johtaja Katri Olmo. HALLITUS 17.3. Johdon suoritusarviointi 2015 ja Tarjous urheilun esitysoikeuksista palkkaesitys 1.5.2016 Hallitus päätti tarjousten periaatteista Hallitus päätti asiasta esityksen mukai- tulevien vuosien urheilun arvokisoihin liit- sesti. tyen.

Johtajien tuloskortit 2015, toteumat Hallitus hyväksyi johdon tuloskorttien HALLITUS 21.4. toteuman ja päätti tulospalkkioiden mak- Sisäisen tarkastuksen kilpailutus samisesta toteutuneiden tulosten mukai- Hallitus päätti sisäisen tarkastuksen kil- sina. pailutuksen periaatteista.

Muut tulospalkkiot Viestintäviraston kertomus Hallitus päätti tulospalkkioiden maksami- Hallitus hyväksyi Yleisradio Oy:n kerto- sesta toteutuneiden tulosten mukaisina. muksen Viestintävirastolle vuodelta 2015.

Tilintarkastajien valinta Henkilöstöperiaatteet yhtiökokouksessa Hallitus päätti henkilöstöperiaatteista. Hallitus päätti esittää, että yhtiökokous

86 Vuosien 2018 ja 2020 olympialaisten Talouden ja toiminnan suuntaviivat esitysoikeudet Hallitus päätti esityksestä talouden ja toi- Hallitus päätti hyväksyä Discoveryn minnan suuntaviivoiksi hallintoneuvos- kanssa neuvotellun sopimuksen vuosien tolle. 2018 ja 2020 olympialaisten esitysoikeuksista. HALLITUS 19.10. Tuotannollisen toiminnan huomattava HALLITUS 22.6. supistaminen Sisäisen valvonnan Hallitus päätti, että osana parlamentaari- periaatekokonaisuus sekä muutokset sen työryhmän linjausten toimeenpanoa hallituksen päättämiin yhtiön selvitetään tuotantorakenteen muutta- periaatteisiin minen sekä aloitetaan yhteistoiminnasta Hallitus päätti, että sisäisen valvonnan yrityksissä annetun lain mukaiset neu- periaateasiakirjoja ei vahvisteta enää vuo- vottelut. sittain hallituksessa, vaan että periaat- Hallituksen päätöksen toimeenpa- teet käsitellään merkittävien muutosten nossa otetaan huomioon hallintoneuvos- yhteydessä tai vähintään kolmen vuoden ton kokouksessa 25.10. päätettävät lin- välein. jaukset.

Sisäisen tarkastuksen kumppanin Johdon ja päälliköiden tuloskorttien kilpailutus rakenne 2017 Hallitus päätti sisäisen tarkastuksen kump- Hallitus päätti hyväksyä johdon ja päälli- panin valinnasta kilpailutuksen jälkeen. köiden tuloskorttien rakenteen vuodelle 2017.

HALLITUS 24.8. Tiimikortit 2017 Televisiokanavauudistus ja uusi Yle Hallitus päätti hyväksyä tiimikorttiraken- Areenan kokonaisuus teen vuodelle 2017. Hallitus päätti esittää, että hallintoneuvosto toteuttaa Yleisradiosta annetun Ylen palkitsemislinjaukset 2017 lain mukaisen ennakkoarviointimenette- Hallitus päätti hyväksyä palkitsemislinja- lyn ennen kuin päättää uudesta television ukset vuodelle 2017. kanavarakenteesta ja Yle Areenan kehit- tämisestä. Ison Pajan myynti Yleisradion eläkesäätiölle Draama-arkiston avaaminen Hallitus päätti, että asian käsittelyä jatke- Hallitus päätti hyväksyä tekijä- ja teki- taan tehdyn selvityksen jälkeen. jänoikeusjärjestöjen kanssa neuvotellut sopimukset, jotka mahdollistavat Ylen Valtiovarainministeriön sitoumus omatuotantoisen draama- ja kuunnelma- Kiinteistöosakeyhtiö Mannerheimintie ohjelmiston tarjoamisen Ylen Areena-pal- 13a osakkeisiin liittyen velussa. Hallitus päätti, että Yleisradio ei tule käyttämään sitoumuksen mukaista mahdollisuutta myydä mainittuja osakkeita HALLITUS 12.10. Senaatti-kiinteistölle. Hallitus saattaa Tiimikorttien hyväksyminen päätöksensä tiedoksi hallintoneuvostolle. Hallitus päätti hyväksyä tiimikorttipalkki- oiden toteumat maksettaviksi puolivuosi- kaudelta asetettuihin tavoitteisiin liittyen.

87 Yle Sápmin vastaavan toimittajan Sopimus Teoston kanssa sijaisuus Hallitus päätti hyväksyä Yleisradion ja Hallitus päätti esityksen mukaisesti, että Teosto ry:n välisen neuvottelutuloksen Yle Sápmin vastaavan toimittajan Pirita vuoden 2017 sopimuksen perusteeksi. Näkkäläjärven sijaiseksi hänen opintova- paansa ajalle 12.9.2016–30.9.2017 nimi- Sopimus Gramex ry:n kanssa tetään Maria Saijets. Hallitus päätti hyväksyä Yleisradion ja Gramex ry:n välisen neuvottelutuloksen vuoden 2017 sopimuksen perusteeksi. HALLITUS 17.11. Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Hallitus päätti toimintasuunnitelmasta ja HALLINTONEUVOSTON JÄSENET budjetista vuodelle 2017. 2016 Kimmo Kivelä, puheenjohtaja Sisäisen tarkastuksen Kalle Jokinen, varapuheenjohtaja –9.9. toimintaperiaatteet Arto Satonen, varapuheenjohtaja 13.9.– Hallitus päätti sisäisen tarkastuksen toi- Mikko Alatalo mintaperiaatteista. Maarit Feldt-Ranta Olli Immonen Johdon tuloskortti Ilkka Kantola Hallitus päätti johdon tuloskorteista. Jyrki Kasvi Jukka Kopra Kunnallisvaalien 2017 ohjelmistossa Hanna Kosonen noudatettavat periaatteet Suna Kymäläinen Hallitus päätti esittää hallintoneuvos- Eero Lehti ton vahvistettavaksi Yleisradion vaalioh- Mika Lintilä jelmissa noudatettavat periaatteet. Hal- Lea Mäkipää 23.9.– lintoneuvostolle annettiin myös tiedoksi Mikaela Nylander Ylen television ja radion vaaliohjelmat Markku Pakkanen kuntavaaleissa 2017. Jaana Pelkonen Jari Ronkainen Neuvottelu- ja tarjousvaltuudet Joona Räsänen –9.11. urheilun arvokisoista Matti Semi Maria Tolppanen –22.9., 10.11.– Mediapoliksen halliin oikeuttavien Ari Torniainen osakkeiden lunastus Mirja Vehkaperä Hallitus päätti Mediapoliksen hallin lisä- Henkilöstön edustajat Jari Niemelä ja osan hallintaan oikeuttavien Kiinteistö Oy Jukka Kuusinen Technopolis Tohlopin osakkeiden 465 kpl lunastuksesta. HALLITUKSEN JÄSENET 2016 Thomas Wilhelmsson, puheenjohtaja HALLITUS 14.12. Laura Kolbe, varapuheenjohtaja Ison Pajan myynti Yleisradion Carina Geber-Teir eläkesäätiölle Heikki Hellman Hallitus päätti ehdoista, joilla Iso Paja luo- Jussi Karinen vutetaan Yleisradion eläkesäätiölle. Kirsi-Marja Laitinen-Blomster Ilkka Wäck Henkilöstön edustaja Arto Nieminen

88 SAAMELAISKÄRÄJIEN LAUSUNTO

Saamelaiskäräjien lausunto Yleisradion päivittävän saamen kieltä, -kulttuuria ja hallintoneuvoston kertomuksesta edus- identiteettiä. Yle Sápmin tulee palvella kunnalle vuodelta 2016 saamenkielisistä kaikkia saamelaisia kieli- ja ikäryhmiä ohjelmista ja palveluista tasavertaisesti. Erityisesti saamenkielisten radio-uutisten merkitys ikäihmisille Yleisradio Oy:n lausuntopyyntö ja saamelaisille, jotka eivät käytä sosi- 31.1.2017 aalista mediaa, on erittäin tärkeä. Ylen julkiseen palveluun kuuluu mm. tuoda 1. SAAMELAISTEN ASEMA monipuolinen ja kattava julkisen palvelun Suomen perustuslaki turvaa saamelaisille televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liitty- alkuperäisikansana oikeuden ylläpitää ja vine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan saataville yhtäläisin ehdoin. Saamenkieli- (PeL 17.3 §). Kielellisiä perusoikeuk- set radiouutiset lähetetään aamulla kello sia toimeenpannaan saamen kielilailla 8.00-9.30 puolen tunnin välein ja kello (1086/03) ja siinä on erikseen määri- 12.00 uutisista lähetetään yhteenveto. telty saamen kielilain suojaamat saa- Saamelaiskäräjät painottaa Yle Sápmin men kielet, joita ovat inarinsaame, kol- radiouutusten tärkeyttä ja pitää tärkeänä, tansaame ja pohjoissaame. Suomea sitoo että Yle Sápmi tarjoaa radion kuunteli- joukko kansainvälisiä sopimuksia, jotka joille uutisia myös päivän aikana. turvaavat saamelaisten kielellisiä ja kult- Yle Sápmilla on vuosikymmeniä ollut tuurisia oikeuksia. Näistä yksi merkit- keskeinen asema saamen kielten, kulttuu- tävä on YK:n julistus alkuperäiskansojen rin, perinteiden ja identiteetin vahvista- oikeuksista vuodelta 2007. Lisäksi YK:ssa jana. Yle Sápmin uutis- ja ajankohtaistoi- vuonna 2014 hyväksyttiin alkuperäiskan- mitus ylläpitää perinteistä sanastoa ja tuo sojen oikeuksien edistämistä käsittelevä myös esille uutta saamenkielistä sanastoa loppuasiakirja, joka neuvoteltiin alkupe- päivittäiseen kielenkäyttöön. Television ja räiskansojen ja valtioiden välisessä vuo- radion lastenohjelmat tukevat saamelais- ropuhelussa. Loppuasiakirja vahvistaa lasten kielellistä kehitystä ja vahvistavat valtioiden sitoutumisen vuonna 2007 heidän identiteettiään. Yle Sápmin teksti- hyväksyttyyn YK:n alkuperäiskansajulis- tetyt tv-ohjelmat antavat valtaväestölle ja tukseen. Molemmat asiakirjat koskevat saamen kieltä taitamattomille saamelai- Suomessa juuri saamelaisten oikeuksia. sille tietoa saamelaisista ja tietoa muista alkuperäiskansoista. Yle Sápmin toiminta on kolmella saamen kielellä ja suomen 2. YLE SÁPMI JA SEN TOIMINTA kielellä siis nelikielistä. Tämä toiminnan Saamelaisen yhteisön 70-vuotias Yle monikielisyys tulisi ottaa paremmin huo- Sápmi on saamelaisille enemmän kuin mioon Yle Sápmin budjetissa. media. Yle Sápmi on yksi keskeisimmistä Yle Sápmin ohjelmasisällöstä pääosa saamelaisinstituutioista Suomessa. Saa- on pohjoissaameksi, mutta ohjelmasisäl- melaisyhteisöllä on paljon odotuksia saa- töä on myös inarin- ja koltansaameksi. melaisen mediatuotannon suhteen. Sen Saamelaiskäräjät kiinnittää huomiota sii- odotetaan ylläpitävän ja kehittävän sekä hen, kun samassa lähetyksessä käytetään

89 kaikkia saamen kieliä tai kahta saamen siten, että kaikilla saamen kielillä voidaan kieltä, se aiheuttaa sen, etteivät ihmi- tuottaa ohjelmia sen vaikuttamatta toi- set pysty seuraamaan ohjelmaa, jos eivät sella saamen kielellä tuotetun ohjelman osaa kuin yhtä saamen kieltä. Saamenkie- resursseihin ja ohjelma-aikaan. lisissä ohjelmissa tulisi käyttää kerrallaan Saamelaiskäräjät esittää, että Yle yhtä saamen kieltä, ja siten ennemmin- Sápmi lisää inarinsaamenkielistä ja koltan- kin lisätä kunkin saamenkielistä ohjel- saamenkielistä ohjelmatuotantoaan siten, ma-aikaa. että lähetetyt ohjelmat ovat vain kulloin- Yle Sápmi on yksi uutis- ja ajankohtais- kin kyseisellä saamen kielellä. toiminnan aluetoimituksista, mutta sen Yle Sápmi ei ole itsenäinen toimija, toiminta ulottuu saamelaisalueen ulko- vaan alueradio. Yle Sápmi ei kuitenkaan puolelle ja palvelee ympäri Suomea asu- toimintansa eikä yhteiskunnallisen mer- vaa saamelaisyhteisöä. Toimitus tuottaa kittävyytensä johdosta toimi vain aluera- arkipäivisin saamenkielisiä uutis-, ajan- diona. Saamelaisia asuu ympäri Suomea kohtais- ja kulttuurisisältöjä sekä lasten- ja enemmän kuin puolet heistä asuu jo ja nuortenohjelmia ja hengellisiä sisältöjä kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelais- kaikilla kolmella saamen kielellä radioon, ten lisäksi Yle Sápmin uutiset kiinnosta- televisioon ja verkkosivuille. vat myös suomalaisia etnisestä tai kielel- Saamelaiskäräjät esittää, että Yle lisestä taustasta riippumatta. Yle Sápmin Sápmi kehittää ja lisää ajankohtaisoh- toimintakenttä on täysin erilainen, kun jelmistoa siten, että saamelaisyhteisöä verrataan alueradioihin. Yle Sápmilla on koskevat poliittiset- ja yhteiskunnalli- vastuu ja suuri merkitys myös kirjallisen set ajankohtaiset asiat tulisivat katta- saamen kielen edistämisestä. vammin esille. Esimerkiksi radio-ohjel- Saamelaiskäräjät esittää, että Yle Sáp- massa saamelaisyhteisön jäsenillä olisi min asemaa kehitetään Ylen organisaa- mahdollisuudet osallistua poliittiseen ja tiossa Svenska Ylen aseman kaltaiseksi yhteiskunnalliseen keskusteluun muun ja Yle Sápmin resursseja lisätään ottaen muassa Saamelaiskäräjien toimista tai huomioon se, että sen toiminta tapah- muista saamelaisia koskevista asioista. tuu kolmella saamen kielellä ja suomeksi. Yle Sápmin saamenkieliset radiolähe- Lisäksi Yle Sápmin ohjelma-aikaa tulisi tykset, yhteispohjoismaiset tv-uutiset lisätä sekä TV:ssä että radiossa suhteessa Ođđasat sekä Yle Sápmin tv-uutiset ovat koko Ylen yhteiskunnallisiin velvoitteisiin. erittäin merkittäviä toimia omakielisen tiedonvälityksen kehityksessä ja ne ovat lisänneet saamen kielten näkyvyyttä ja 3. LASTENOHJELMAT kuuluvuutta. Yle Sápmi on jatkanut kai- Ylen kertomuksesta ilmenee, että kerto- kille ikäryhmille tarkoitettujen ohjelma- musvuonna lasten tv-ohjelma Unna Jun- tuotantojen kehittämistyötä. Yle Sápmi nán toimintaedellytykset pysyivät ennal- tuottaa suurimman osan sisällöistään laan ja Unna Junná tuotti vuonna 2016 saamen kielillä poiketen muista pohjois- ohjelmaa 30 jakson verran kolmella saa- maisista saamen toimituksista, jotka jul- men kielellä eli saman verran kuin edelli- kaisevat esimerkiksi verkkouutisia pää- sinä vuosina. Saamelaiskäräjät ei pidä las- osin valtakielillä ruotsiksi ja norjaksi. ten tv-ohjelman Unna Junnán 30 jaksoa riittävänä, vaan on välttämätöntä nostaa jaksojen määrää 52 jaksoon vuodessa, 2.1. YLE SÁPMIN TOIMINNAN JA jotta Ylen julkinen palvelutehtävä täyt- ASEMAN KEHITTÄMINEN tyisi. Saamelaiskäräjät esittää, että Yle Saamelaiskäräjät kiinnittää Ylen huomiota osoittaa Yle Sápmille pysyvän ja riittävän siihen, että Yle Sápmin kokonaisohjel- rahoituksen lastenohjelmien tuotanto- ma-aikaa ja henkilöstöresursseja lisätään kustannuksiin ja ohjelmatoiminnan kan-

90 nalta tarpeellisen henkilökunnan palkkaa- naan nuorille tarkoitettu ohjelmatuo- miseen. tanto, koska Sohkaršohkka on enemmän Saamelaislapset tarvitsevat omalla kie- nuorille aikuisille tarkoitettu ohjelma. lellä lastenohjelmia sekä saamelaiskult- Saamelaiskäräjät esittää, että Yle Sápmi tuurin mukaisia nettisovelluksia ja pelejä kehittää nuorille suunnattua ohjelmistoa, samaan tapaan kuin Pikku Kakkonen tar- ja Yle osoittaa tähän resurssit. joaa. Saamelaislasten yhdenvertaisuu- Suuri osa saamelaisista ja erityisesti den toteuttamiseksi myös saamelaislap- nuorisosta käyttää sosiaalista mediaa. sille tulee tuottaa lastenohjelmia ympäri Saamelaiskäräjät painottaa, että saa- vuoden ja nettipelejä omalla kielellään. melaisnuorilla tulee olla mahdollisuus Yle Sápmin lähettämillä saamenkielisillä saada monipuolista ohjelmatarjontaa lastenohjelmilla on merkittävä vaikutus sisältäen ajankohtaista tietoa sekä viih- saamelaislasten ja -nuorten oman kielen teellisiä nuortenohjelmia omalla äidin- ja kulttuurin arvostukseen ja kielen käy- kielellään. Saamelaiskäräjät pitää positii- tön lisääntymiseen, ja merkitys korostuu visena, että Yle Sápmin edellä mainittua vielä enemmän suomenkielisessä kult- nuorille aikuisille suunnattua ohjelmaa, tuuriympäristössä. Oman kulttuurin ja mutta valitettavana sitä, että saamen- oman kielen kuuleminen ja näkeminen kielistä nuoriso-ohjelmaa ei ole televisi- mediassa auttaa osaltaan vahvan saa- ossa. Omakielisen ja nuorille tarkoitetun melaisidentiteetin luomista. Ylen kerto- tv-ohjelman puuttuminen on merkittävä muksesta ilmenee, että alustavasti suun- puute saamelaisnuorten kulttuuriselle ja niteltu oma verkkosivu ei ole edennyt. kielelliselle yhdenvertaisuudelle. Omakie- Saamelaiskäräjät pitää tätä erittäin vali- lisillä ohjelmilla on merkitystä, millaisen tettavana ja esittää, että oma verkkosivu kuvan saamelaisnuoret saavat mediasta toteutetaan. Unna Junnán lisäksi televisi- oman kulttuurinsa ja kielensä hyväksyt- oon tulisi saada muitakin saamenkielisiä tävyydestä. lastenohjelmia.

5. INARIN-, KOLTAN- JA 4. SAAMENKIELINEN NUORTEN POHJOISSAAMENKIELINEN OHJELMATUOTANTO OHJELMATARJONTA Ylen kertomuksen mukaan nuorten Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat aikuisten radio-ohjelma Sohkaršohkka jat- häviämisvaarassa. Niiden olemassaolo on kui kuten edellisvuonna. Sohkaršohkkan uhattuna saamelaisten kotiseutualueella toimittajat tuottivat viikoittaisen radio-oh- ja koko Suomessa. Kaikki saamen kielet jelman lisäksi myös sosiaalisen median on luokiteltu UNESCO:n uhanalaisten kiel- sisältöä, mm. videoita festivaaleista ja ten joukkoon. Yle Sápmi on erittäin tär- muista tapahtumista. Ylen kertomuksen keässä asemassa inarin- ja koltansaamen mukaan Sohkaršohkka on Yle Sápmin tär- ohjelmatarjonnassa. Yle Sápmi on ainoa keä radiokehityslaboratorio. Kertomuk- media, jossa inarin- ja koltansaamea voi sessa ei ole mainintaa, miten Sohkaršohk- kuulla ja lukea päivittäin koko maailmassa ka-nuortenohjelman jatko on turvattu. ja vastuu on täten suuri. Yle Sápmilla on Vuonna 2016 valmistui uutena pilottina osaltaan suuri vastuu siitä, että inarin- ja nuorille aikuisille suunnattu tv-ohjelma koltansaamet säilyvät julkisessa elämässä Sohkaršohkka-tv. Ohjelma tehtiin kolmella sekä kirjoitettuna että puhuttuna. Ohjel- saamen kielellä yhteistyössä Taiteen edis- ma-osiot tulisi tarjota jokaiselle kieliryh- tämiskeskuksen ja Saamelaisalueen koulu- mälle erikseen ja ohjelmatarjontaa tulisi tuskeskuksen kanssa. selkeyttää kielten osalta. Saamelaiskäräjät kiinnittää Ylen huo- Yle Sápmin ohjelmatuotannossa on miota siihen, Yle Sápmilta puuttuu koko- lisätty koltan- ja inarinsaamen ohjelmien

91 sisältöjä, mutta Saamelaiskäräjien käsi- Sápmilla on tärkeä rooli saamen kiel- tyksen mukaan ohjelmatarjonta ei vielä ten ja kulttuuriperinteen säilyttäjänä täytä Yleisradio Oy:lle asetettua julkisen ja elvyttäjänä sekä saamelaisten iden- palvelun tehtävää inarin- ja koltansaamen titeetin vahvistajana. Saamelaiskärä- osalta. jät pitää myös edellä mainittuja erittäin Eri saamen kielten ohjelma-aikaa tulee tärkeänä, mutta Yle Sápmin merkittävä lisätä lisäämällä Yle Sápmin kokonaisoh- rooli ei kuitenkaan ole toteutunut Yle jelma-aikaa, jotta ohjelmien lisäys ei Sápmille osoitetussa rahoituksessa. Saa- vähennä muulla saamen kielellä tuotet- melaiskäräjät painottaa saamenkielisten tua ohjelma-aikaa. lasten- ja nuortenohjelmien tärkeyttä. Ylen palvelujen tulee koskea myös lapsia ja nuoria, siis uusia sukupolvia. Lapsille, 6. YLEN SAAMENKIELISEN nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen OHJELMATUOTANNON Ylen radio- ja tv-ohjelmapalvelujen tur- RESURSOINTI vaamiseksi tarvitaan tarpeelliset resurs- Saamelaiskäräjät painottaa, että Yleisra- sit Yle Sápmille. diotoiminnasta annettu laki takaa Yleisra- diolle pysyvän rahoituksen ja tämän tulisi toteutua paremmin Yle Sápmin rahoituk- 7. YLE SÁPMIN OHJELMIEN sessa. Yle Sápmi on kehittänyt toimin- TUOTTAMINEN SAAMELAISTEN taansa pienillä resursseilla ja toiminta on KOTISEUTUALUEELLA ollut tehokasta. Vuonna 2016 järjestettiin Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että saamelaisten kannalta tärkeitä kansalli- Yle Sápmi kehittää toimintaansa tuot- sia tapahtumia, kuten Saamelaiskäräjien tamalla uutisia ja muita saamenkielisiä vaalikauden avajaiset, jotka Yle Sápmi ohjelmia enemmän omista lähtökohdis- lähetti suorana Yle Areenassa saamen taan. kielellä selostettuna. Saamelaiskäräjien Yle Sápmin toiminta on keskitty- järjestäytymiskokous lähetettiin suorana nyt pääasiassa Inariin. Enontekiön radiossa. Saamelaiskäräjien kokouksia alueella on oma toimittaja ja Utsjoella saattoi seurata verkossa hetki hetkeltä toimii toisinaan toimittaja. Saamelais- päivitettyjen artikkelien muodossa. Saa- ten kotiseutualue tulee ottaa ohjelma- melaisten mahdollisuudet saada luotet- sisällöissä huomioon tasavertaisesti tavaa ja ajantasaista tietoa omalla kie- myös eteläinen saamelaisalue mukaan lellään ovat parantuneet vuosi vuodelta, lukien. Saamelaisten kotiseutualue on mutta Saamelaiskäräjät pitää puutteena, laaja ja uutistoiminnan keskittyminen että Yle Sápmin radiouutiset yhteenvetoi- yhdelle tai kahdelle alueelle on ongelma neen painottuvat aamuun. Radio-uutisiin sekä uutistuotannolle että kielellisesti. on tarvetta, niitä kuuntelevat vanhem- Alueet, joissa ei ole omaa toimittajaa, mat ihmiset ja saamelaiset, jotka eivät jäävät vähemmälle uutisoinnille tai niistä töidensä (poronhoitotyöt, kalastus) tai ei uutisoida ollenkaan. Saamelaiskäräjät automatkojen vuoksi voi seurata tv:tä tai pitää tärkeänä, että saamelaiset voivat muuta sosiaalista mediaa. kuulla uutisia oman alueensa tapahtu- Ylen tulisi huomioida Yle Sápmin toimista omalla saamen kielen murteellaan. mintarahoituksessa nykyistä kattavam- Suomessa puhutaan pohjoissaamen itä- min se, että Yle Sápmi täyttää Ylen ja länsimurteita. Yle Sápmin toimintaa yhteiskunnallisia velvoitteita muuten- tulee kehittää siten, että uutisointi kat- kin kuin vain saamen kielten osalta. Yle taisi nykyistä paremmin koko saamelais- Sápmi palvelee saamelaisten lisäksi koko ten kotiseutualueen ja alueiden kielelli- suomalaista yhteiskuntaa. Yleisradio on set variaatiot. kertomuksessaan tuonut esille, että Yle

92 8. YLE SÁPMIN ÄÄNIARKISTO taa, että Yle Sápmi tarvitsee edelleen Ylen kertomuksesta ilmenee, että Yle oman studion saamelaisten kotiseu- Sámi Radion arkiston digitointityö on tualueelle. Studion merkitys saamelais- edennyt. yhteisölle on merkittävä saamelaisen Saamelaiskäräjät on huolissaan siitä, nykymusiikin ja perinteisen joiun edis- että työtä on rahoitettu nykyisestä bud- tämiselle. Ylen tulee luoda tasavertaiset jetista vähentämällä radiotuotantoa. Saa- puitteet uutistoiminnalle suhteessa val- melaiskäräjät painottaa, että Yle Sápmin taväestön uutistoimintaan. Yle Sápmin jo budjetti on riittämätön sen tehtäviin ja vuosia jatkunut menestyksellinen ja laa- toimintaan kolmella saamen kielellä ja dukas kehittämistyö saamelaiskulttuurin suomeksi, joten tämän kaltainen mit- ja saamen kielten vahvistajana tulee jat- tava työ tulisi rahoittaa erillisrahoituk- kossakin turvata. sella. Ylen kertomuksessa todetaan, että arkisto on mittaamattoman arvokas. Saa- melaiskäräjät pitää huolestuttavana sitä, ettei Yle ole osoittanut Yle Sápmille taloudellisia resursseja näin merkittävän ja laajan ääniarkiston digitointityöhön. Saame- Tiina Sanila-Aikio laisten yhdenvertaisuuden ja Ylen julkisen Puheenjohtaja palvelutehtävän näkökulmasta Ylen tulee rahoittaa tällainen mittava työ siten, ettei Siiri Jomppanen se vähennä Yle Sápmin muuta ohjelma- Kieliturvasihteeri tuotantoa radiossa tai televisiossa.

(Puheenjohtaja hyväksyi lausunnon 9. YLE SÁPMIN TOIMITILAT 27.2.2017 kuultuaan hallitusta.) Yle Sápmin pysyvien ja asianmukaisten toimitilojen puuttumisella on suuri vaikutus koko Yle Sápmin saamenkieliseen ohjelmatuotantoon ja erityisesti saamen kielten tilanteeseen sekä Ylen julkisen palvelutehtävän täyttämiseen. Vuonna 2014 Yle Sápmin toimitalossa ilmeni sisäilmaongelma, millä oli vaikutuksia Yle Sápmin toimintaan. Kertomusvuonna Yle Sápmin toimitus on työskennellyt useissa eri väliaikaistiloissa, joiden tekniset ja fyysiset rajoitteet hidastivat television ja radion yhteistyön kehittämistä. Ker- tomuksesta ilmenee, että tämän vuoksi kehitystyö painottui verkkosisältöjen uusien muotojen opetteluun. Saamelaiskäräjät pitää välttämättö- mänä, että Yleisradio järjestää Yle Sáp- mille asianmukaiset ja pysyvät toimitilat. Asianmukaisten toimitilojen puuttuminen vaikuttaa työntekijöiden työhyvin- vointiin, jaksamiseen, sitoutumiseen työ- hön sekä Yle Sápmin tulevaisuuteen ja jatkuvuuteen. Saamelaiskäräjät painot-

93 MEDIALIITON LAUSUNTO

28.2.2017 2. Julkisen palvelun tehtävänanto laissa Yleisradio Oy:n hallintoneuvostolle sekä yhtiöjärjestyksen määräykset julkisen palvelun yleisradiotoimintaa tuke- Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston vasta toiminnasta määrittävät Yleisra- lausuntopyyntö 17.2.2017 dion harjoittaman yhteistyön rajat. Medialiitto kiinnittää hallintoneuvoston huomiota siihen, että Yleisradion YLEISRADION KUMPPANUUDET JA kumppanuuksien tavoitteeksi kuvataan YHTEISTYÖ YKSITYISTEN MEDIOIDEN kertomuksessa muun muassa työpaikko- KANSSA VUONNA 2016 jen luominen ja aluekehitys. Herätämme kysymyksen siitä, kuuluvatko nämä – Medialiitto kiittää mahdollisuudesta sinänsä myönteiset – tavoitteet julkisen antaa lausunto kumppanuuksien ja yleisradiopalvelun tehtävään ja Yle-ve- yhteistyön osalta Yleisradion hallinto- rolla rahoitettaviksi. neuvoston kertomuksesta vuodelta 2016. 3. Yhteistyö Yleisradion ja yksityisten 1. Medialiitolla ei ole huomautettavaa sii- medioiden kanssa rakentuu toisaalta hen, että Yleisradio hyödyntää ulkopuo- Yleisradion julkisen palvelun tehtä- lista osaamista ja kumppanuuksia julki- västä käsin, toisaalta kunkin yksittäisen sen palvelun tehtävänsä toteuttamisessa mediayrityksen omasta liiketoimintastra- ja muun yhtiölle sallitun toiminnan hoi- tegiasta käsin. tamisessa. Medialiito pitää myönteisinä hallin- Julkinen palvelu on määritelty Yleis- toneuvoston kertomuksessa kuvattuja radio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 yhteistyömuotoja Yleisradion ja kaupalli- §:ssä. Palveluun kuuluu julkisen palvelun sen median välillä julkisen palvelun sisäl- radio- ja televisio-ohjelmistojen ja mui- töjen tuottamisessa ja jakamisessa. den julkaisen palvelun sisältöpalvelujen Yhteistyössä olennaista on median tuominen yhtäläisin ehdoin jokaisen saa- moniarvoisuuden ja moniäänisyyden taville. lisääminen. Julkisen yleisradiotoimijan Julkisen palvelun ohella Yleisradio yhteiskunnalliseen vastuuseen kuuluu voi Yleisradio Oy:stä annetun lain 1 §:n muun ohessa palvelujen markkinavaiku- mukaan harjoittaa myös muuta toimin- tusten jatkuva arvioiminen ja kielteisten taa yhtiöjärjestyksensä mukaisesti. Yleis- vaikutusten minimointi. radion yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö Pienellä kielialueella ja mediamarkki- voi harjoittaa julkisen palvelun yleisradio- nalla yhteistyössä tulisi ottaa huomioon toimintaa tukevaa muuta toimintaa, joka laajapohjaisuus yhteistyömahdollisuuk- on järjestettävä kirjanpidollisesti erilliseksi sien tarjoamisessa. Yhteistyön kättä tulisi julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta. tarjota myös pienemmille ja erikoistu-

94 neemmille mediatoimijoille. Tässä suhteessa voidaan pitää onnistuneena esimerkiksi Yleisradion ja ruotsinkielisten mediayritysten välistä yhteistyötä. Yhteistyö kaupallisen median kanssa on nähtävä yhteistyönä nimenomaan sisältövastuuta kantavien mediatoimijoiden kanssa. Sen sijaan yhteistyötä ei tulisi suunnata esimerkiksi mainosrahoit- teisten sosiaalisen median ja hakupalve- lujen suuntaan, sillä niiden vahvistami- nen julkisen palvelun toimin, esimerkiksi ilmaisia sisältöjä tarjoamalla, heikentää yksityisen mainosrahoitteisen median toi- mintaedellytyksiä ja sen myötä median moniarvoisuutta. Käytännön tason huomiona toteam- me, että yksityisille mediayrityksille mediabrändin näkyvyys on strategisesti keskeinen asia. Eri yhteistyömuodoissa on sen vuoksi tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi liikemerkkien ja logojen näkyvyys.

Medialiitto ry

Jukka Holmberg toimitusjohtaja

Satu Kangas johtaja, lakiasiat ja mediapolitiikka

95 PROFESSORI HANNU NIEMISEN LAUSUNTO

17.3.2017 jos käytettävissä olisi muitakin vertailu- Yleisradio Oy:n hallintoneuvostolle tietoja aiemmilta vuosilta. Yleisellä tasolla tarkasteltuna Yleisra- MITEN YLE OTTAA OHJELMISTOSSA dio toteuttaa strategiansa lupauksia ja HUOMIOON SIVISTYS- JA TASA- Yleisradiolain tehtäviä monipuolisesti. ARVO-NÄKÖKOHDAT JA TARJOAA Jos katsotaan, että Ylen sivistystehtä- MAHDOLLISUUDEN OPPIMISEEN JA vään kuuluvat ennen muuta taide- ja kulttuurisisällöt sekä tiedeohjelmat, ITSENSÄ KEHITTÄMISEEN tarjonta on hyvinkin runsasta ja taso- kasta. Yle toteuttaa laissa asetettua Laissa Yleisradiosta (1380/1993) tode- tehtäväänsä ”tarjota mahdollisuus oppi- taan, että Ylen tehtävänä on muun miseen ja itsensä kehittämiseen” joh- muassa: ”3) ottaa ohjelmistossa huo- donmukaisimmin verkkopalveluissaan. mioon sivistys- ja tasa-arvonäkökoh- Eri tarkoituksiin laadittuja opetus- ja dat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja oppimissisältöjä on verkossa saatavilla itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille runsaasti. Esimerkiksi ”Uutisluokka” on ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä sekä ideana että toteutustapana erin- tarjota hartausohjelmia; 4) kohdella ohjel- omainen konsepti. Ongelmana on kui- matoiminnassa yhtäläisin perustein suo- tenkin, että opetus- ja oppimisaineistot men- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa ovat hankalasti löydettävissä ja hajal- palveluja saamen, romanin ja viittoma- laan. Kokonaisesitystä siitä, kenelle eri kielellä sekä soveltuvin osin myös maan sisältöpalvelut on tarkoitettu ja miten muiden kieliryhmien kielellä; 5) tukea niitä on suunniteltu käytettäväksi, ei suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta myöskään löydy. sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös Ylen ruotsinkielisten televisio- ja vähemmistö- ja erityisryhmille” (7§). radio-ohjelmien käyttäjämäärät ovat Miten Yleisradio suoriutuu näistä vakiintuneet, ja verkkoympäristössä lupauksistaan ja tehtävistään? Arviointi ne ovat nousussa. Ylen saamenkieli- on hankalaa kahdestakin syystä: Yleisra- nen ohjelmatarjonta on lisääntynyt ja dion ohjelmatuotannon organisaatio ei monipuolistunut. Yleisradion säännölli- noudata suoraan näitä tehtäviä, jolloin nen uutistuotanto muille kieli- ja kult- selkeitä mittareita on hankala soveltaa; tuuriryhmille on kasvanut, joskin ohjel- toiseksi, käytettävissä olevista tiedoista mien vuosittaiset minuuttimäärät ovat ei ilmene, millaisia konkreettisia tavoit- jääneet vaatimattomiksi. Erityisryhmille, teita Yle on asettanut näiden tehtävien kuten kuulo- ja näkövammaisille, suun- toteuttamiseksi. Julkisesti saatavilla olevat nattujen palvelujen kehittämistä ovat katsoja/kuulija/käyttäjätiedot ovat avuksi auttaneet digitalisaation tarjoamat jossain määrin, mutta arviointia auttaisi, mahdollisuudet. Näiltä osin strategian

96 ja lain vaatimukset on huomioitu hyvin. Sen sijaan jää epäselväksi, miten Yleisra- dio on onnistunut ottamaan yhdenvertaisuuden ja kulttuurisen moninaisuu- den periaatteet huomioon työnantajana. Yleisradion strategiaan sisältyy lupaus: ”Löydämme uusia tapoja palvella nuoria”. Kilpailu nuorten ajankäytöstä kaupallisia palveluntarjoajia vastaan on ankaraa. Yleisradio on lähestynyt nuo- risoa kanavaprofiloinnilla sekä radiossa että televisiossa, samaten kehittämällä muuntuvia ja monimediallisia ohjelma- formaatteja, joissa sosiaalisella medialla on tärkeä rooli. Tietyissä asioissa Yleis- radio on menestynyt hyvin, kuten esimerkiksi ”Docventures”-ohjelman suosio osoittaa. Kuitenkin kokonaiskuvan hahmottaminen Yleisradion strategiasta nuorten suhteen on vaikeaa. Yleisarviona on, että Yleisradiossa suh- taudutaan vakavasti Yleisradiolain velvoitteisiin. Samalla voidaan nähdä sel- viä parantamisen kohtia. Ensiksikin, Ylen toimintaa voitaisiin arvioida paremmin, jos käytössä olisi selkeämmin vertailta- vissa olevat tavoitteet. Toiseksi, Yleis- radion tulisi pohtia toimintansa vaikuttavuuteen liittyviä arviointikriteereitä. Paljaat määrälliset mittarit eivät kerro ohjelmiston yhteiskunnallisesta merki- tyksestä ja vaikuttavuudesta. Kolman- neksi, kun ohjelmatuotantoa keskite- tään suurempiin yksiköihin, on tärkeää että Yleisradio kaikessa toiminnassaan näkyy jatkuvasti eri puolilla Suomea ja on lupauksensa mukaisesti lähellä ihmisiä.

97 SANASTOA

360-VIDEO ja lähetyksen pitää olla toteutettu terävä- 360 asteen videolle on taltioitu erikoiska- piirtotekniikalla. meran avulla samanaikaisesti joka suun- Teräväpiirtolähetysten vastaanotto taan katsovaa videokuvaa, jota katsoja edellyttää HDTV-viritintä. pystyy katselemaan vapaasti. Videota katsotaan VR-laseilla, jolloin katselu HDR tapahtuu päätä kääntämällä, tai mobii- High Dynamic Range, perinteistä digitaa- lilaitteella, jolloin kuvakulma kääntyy lista kuvaa tai videota laajemman väri- puhelinta kääntämällä. Video näkyy kol- ja kirkkausskaalan esittäminen digitaali- miulotteisena, jos materiaali on kuvattu sessa kuvassa. 3D 360 -kameralla. INTERNET-TV, NETTI-TV AOD, AUDIO ON DEMAND Internet-verkossa välitettävä televi- Äänitiedosto, joka voidaan kuunnella suo- sionomainen palvelu, jota katsotaan miltä ratoistona internetissä tai jonka käyttäjä tahansa verkkoon liitettävältä videokat- voi ladata laitteelleen. seluun sopivalta laitteelta – tv-vastaanottimesta älypuhelimiin. Netti-tv on ope- AR, AUGMENTED REALITY raattoreista riippumaton, toisin kuin IPTV. Lisätyllä todellisuudella viitataan näky- mään tai järjestelmään, jossa keinote- IPTV-JAKELU, LAAJAKAISTA-TV koista, tietokoneella tuotettua tietoa, tyy- IP = Internet Protocol. Teleoperaattorien pillisesti ääntä tai grafiikkaa, on lisätty laajakaistaverkon tarjoama tv-palvelu, todellisen ympäristön kuvaan. Käyttäjä jota katsotaan tyypillisesti tv:stä. Vas- tarkastelee näkymää näyttöjen kautta, taanottoon tarvitaan IPTV-vastaanotin. esimerkiksi laseilla, älypuhelimella tai eril- lisellä pelilaitteella. MARKKINAOSUUS Markkinaosuus kuvaa osuutta katseluun CHATBOT tai kuunteluun käytetystä ajasta esimer- Tietokoneohjelma, joka on suunniteltu kiksi tietyllä kanavalla. Markkinaosuus käymään keskustelua ihmisen kanssa. kasvaa, mitä enemmän aikaa median Chatbot tunnistaa keskustelun aiheen käyttäjät viettävät toimijan tarjonnan avainsanoista ja vastaa tai esittää vasta- parissa. kysymyksiä. MONIMEDIAINEN DIGITAITO Monimediaisuus tarkoittaa saman sisäl- Taito tai valmiudet käyttää erilaisia digi- lön tai teoksen versiointia eri medioihin taalisia työkaluja ja tietojärjestelmiä. ja tarinan kertomista kullekin medialle ominaisella tavalla, esimerkkinä saman HD-TELEVISIO teoksen julkaiseminen kirjana, kuunnel- High Definition Television, teräväpiirtote- mana ja tv-esityksenä. levisio. Teräväpiirtotelevision kuvan tark- kuus eli resoluutio on noin kaksi kertaa SD-TELEVISIO tarkempi sekä pysty- että vaakatasossa Standard Definition Television, vakiin- perinteisiin televisioihin verrattuna. tunut television lähetys- ja vastaanotto- Jotta teräväpiirtotelevision kuvan laatu muoto. Kuvatarkkuuteen liittyvä termi; olisi parempi, myös ohjelman tuotannon SD = vakiopiirto (vrt. HD = teräväpiirto).

98 TAVOITTAVUUS ÄLYTELEVISIO (SMART TV, Tavoittavuus kuvaa, kuinka moni koh- CONNECTED TV) deryhmästä seuraa mediayhtiön tarjon- Äly-TV on yleisnimitys internetiin liitetylle taa. Tavoittavuutta mittaava luku kasvaa, televisiolle. Uusissa televisiovastaanotti- kun yhä useampi seuraa mediayhtiön tar- missa on usein intertnetliitäntä sisään- jontaa – silloinkin, kun kyseisen sisällön rakennettuna ominaisuutena (eri valmis- tai median parissa käytetään vain vähän tajien tuotenimikkeet vaihtelevat, esim. aikaa. Smart TV tai Connected TV). Lisäksi on tarjolla nettitikkuja, jotka television TRANSMEDIAINEN HDMI-liittimeen kytkettynä tuovat inter- Transmediainen kuvaa tarinaa, jota ker- net-ominaisuudet kuten ohjelmakatalo- rotaan usean median kautta. Tarinan voi gin ja laajan kirjon sovelluksia. aloittaa esimerkiksi tv-sarjalla ja sitä voi jatkaa radiossa tai vaikka sarjakuvassa. Tarinan osaksi voidaan kehittää peli tai rakentaa live-tapahtuma. Jokainen ylei- sön jäsen voi valita, mitä näistä ilmaisu- muodoista haluaa seurata tai kokea, ja se vaikuttaa myös kokemukseen. Usein tran- smediaisiiin projekteihin sisältyy myös yleisön mahdollisuus vaikuttaa tarinan kulkuun.

ULTRAHD, 4K-LAATU Uusin, optimaalista ja yksityiskohtaista HD-laatuista televisiokuvaa tarjoava vas- taanottotapa.

VOD, VIDEO ON DEMAND Videotiedosto, jota voidaan katsella suoratoistona internetissä (engl. streaming).

VR, VIRTUAL REALITY Virtuaalitodellisuus eli keinotodellisuus on tietokonesimulaation avulla luotu keinotekoinen kolmiulotteinen ympä- ristö, jossa katsoja kokee olevansa kuvan sisällä. Keinotodellisuuskatselulaitteiden avulla voidaan tuottaa myös keinotekoinen äänimaailma. Keinotodellisuuden kokemiseen käytetään esimerkiksi VR-ky- päriä tai -laseja.

99 Yleisradio Oy Radiokatu 5 00024 Yleisradio p. 09 14801 yle.fi/yleisradio [email protected]

Strategia/Talous/Viestintä Toimitus: Kirsi Brück

Taitto: Laura Rahinantti Kirjapaino: Kopio Niini 4/2017 ISSN: 1795-0775

Sinun tarinasi