Televisionhistoria

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Televisionhistoria Televisionhistoria Radio- ja televisiotoiminta Suomessa Radiotoiminnan alku Suomessa • ”Langaton lennättäminen ilmatelegraafilla” Kotkan ja Suursaaren välillä (vuosisadanvaihde) • Radioamatööritoimintaa Helsingissä ja Tampereella salassa venäläisiltä viranomaisilta • Sisällissodan aikana suojeluskuntajärjestöt ottavat haltuunsa Venäjän armeijan radiolaitteet • Kipinälennätinlaitos (1919) • Vuoden 1919 radiolaki: – oikeus rakentaa ja käyttää radiolähettimiä kuului yksinomaan valtiolle – yksityinen taho saattaa anoa tätä oikeutta enintään 10 vuodeksi kerrallaan – viranomaisten myöntävät radiotoimiluvat ja valvovat toimintaa • Suojeluskuntien yliesikunta alkaa lähettää ohjelmaa Helsingissä • Nuoren Voiman Liitto aloittaa lähetykset 1921 • Eri puolille maata syntyy radioyhdistyksiä: 1924 jo 1254 lähetintä. Kuuluvuusalueet ovat yleensä pienet. • Suomen Radioyhdistys toteaa pyydetyssä lausunnossaan, että ”on terveen kehityksen nimissä vastustettava kaikkia sellaisia pyrkimyksiä, jotka tähtäävät yleisradio monopolisoitumiseen.” Kokous ”yleisradiokysymyksen ratkaisemiseksi” 10.10.1924 • Järjestäjät : radiotoimintaa rahoittaneet radiokauppiaat ja radioamatöörit yhdessä sanomalehtimiesyhdistyksen kanssa • Todettiin yksimielisesti yleisradiotoiminnan aloittaminen välttämätttömäksi • Perustettiin laaja toimikunta, jossa oli mukana myös eri ministeriöiden edustajia • Toimikunta teki vuoden kuluttua ehdotuksen yleisradiotoiminnan järjestämisestä Toimikunnnan ehdotus • Valtio luo tekniset edellytykset • Ohjelmatoiminnasta vastaa monopoliaseman omaava yhtiö • Ohjelmayhtiön tulee edustaa laajasti eri yhteiskunnallisia tahoja • Ohjelmien tulee olla puolueettomia ja valistuksellisia • Ohjelmien tulee sekä teknisesti että sisällöllisesti tavoittaa koko kansa • Erityisesti on otettava huomioon maaseudun tarpeet • Uutisvälitys on järjestettävä läheiseen yhteyteen sanomalehtien uutisjärjestöjen kanssa, samoin kuin STT:n ja ulkoasiain- ministeriön sanomalehtiosaston kanssa • Kuuntelijoilta peritään kohtuullinen tilaus- maksu, joka pitää jakaa sopivassa suhteessa valtion ja toimiluvan omistajan välillä • Sodan ja luonnonmullistusten sattuessa valtio voi ottaa toiminnan käsiinsä • [Radio]liikkeet antavat valtiolle tietoja myydyistä koneista ja niiden ostajista – perusteluna yleisradion työn valvominen ja standardisoidun toiminnan aikaansaaminen O.y. Yleisradio A.b. perustetaan 1926 • Radio-ohjelmatoiminnan valmistamisessa ja järjestämisessä on yhtiön päämääränä kansansivistyksen edistäminen, hyödyllisten tiedonantojen toimittaminen, jalostavan ja viattoman ajanvietteen hankkiminen varsinkin etäällä liikekeskuksista asuvien tarpeita silmälläpitäen sekä yleensä sivistyskeskuksiin kerääntyneen tiedon ja taiteen levittäminen kansamme laajoille piireille. Ohjelmia järjestettäessä maamme molempien kieliryhmien tarpeet on otettava huomioon. Hallintoneuvosto • 1926 lähtien tehtävänä ohjelmapolitiikan perusteiden määrittely • Ohjelmien sisältöä koskevat esitykset oli jätettävä suullisesti johtokunnan tai sen nimeämän henkilön tarkastettavaksi kaksi viikkoa ennen ohjelman lähettämistä • Oli oltava kuuliainen ohjeet valtion antamille ohjeille • Radiossa ei saanut esittää mitään epäpätevää, hyvin tapojen vastaista tai muuten loukkaavaa • ”Liikereklaami” oli kielletty • Edustettuna monet tahot • Ei tunnustettu poliittiseksi elimeksi ennen vuotta 1948 Monopoliasema vakiintuu • Vuoden 1934 radiolain perusteella Yleisradio sai omistukseensa maan kaikki lähetyslaitteet • Valtion osuus yhtiön osakkeista 90 % • Toimilupia voitiin periaatteessa myöntää muillekin toimijoille, mutta valtion ja YLE:n välisessä sopimuksessa valtio sitoutui olemaan myöntämättä niitä muille • Vuosien 1935-39 sopimuksessa YLE sai käyttöönsä lupamaksut kokonaisuudessaan Toiminta laajenee ja yhteiskunnallistuu • 1939 kuuntelulupia yli 333 000 • ”Äänen talteenottolaitteita” käyttöön 1935 • Magnetofonit käyttöön 1939 • Ensimmäinen ”ääniauto” 1937 → ulkolähetystoiminta alkaa • Lapuanliikkeettä johtanut Vihtori Kosola pääsi esittämään eduskuntavaalijulistuksensa STT:n uutisten jälkeen – vasemmisto protestoi ankarasti • Presidentti Svinhufvudin radiopuheen 2.3. 1932 katsotaan lopettaneen Mäntäsälän kapinan • Sodan aikana radiolla on tärkeä rooli kansallisena tiedottajana ja mielialan ylläpitäjänä Sodan jälkeen • Hella Wuolijoki Yleisradion johtoon • ”Hellaradion” vasemmistosympatia herättävät ärtymystä • 1948 ”Lex Jahvetin” määrää YLE:n Eduskunnan alaisuuteen, perusteluna tarve kansanvaltaistaa YLE:n hallinto • ”Ensimmäinen suuri normalisointi”: Wuolijoki erotetaan, uudeksi johtajaksi sitoutumaton Einar Sundström • Ohjelmiston piti olla hyvin neutraalia ja tarjota valistusta, viihdettä sekä uutisia. Ennakkoluuloja ja kannustimia televisiota kohtaan • YLE halusi välttää suuria kustannuksia ja estää ”yleisön piirissä helposti leviävien harhakuvien syntymisen” • Todettiin, ettei YLE voisi aloittaa toimintaa, joka ei palvelisi koko kansakuntaa • Epäiltiin television kiinnostavan vain vauraampaa väestönosaa • Vastareaktio: 140 suurinta mainostajaa teki esityksen mainosrahoitteisesta TV-toiminnasta • Tallinnan television pelättiin lähettävän propagandaa Televisiotoiminta alkaa • Ensimmäinen televisiokokeilu 1950 Stockmannilla. • Radioinsinööriseuran televisiokerhon koelähetys 1955 • Tekniikan Edistämissäätiön (TES) säännölliset, mainosrahoitteiset lähetykset 1956. Toiminta yhtiöitetään perustamalla 1959 Oy Tesvisio Ab • TES-TV:n toimiluvan turvin aloitetaan pienimuotoinen toiminta myös Tampereella ja Turussa • Tampereella toiminta yhtiöitetään 1961 perustamalla Tamvision Tuki Oy • Suomen Televisio (STV) tekee koelähetyksiä 1957 ja aloittaa vakituisen ohjelmatoiminnan heti seuraavana vuoden alussa • 1957 perustetaan myös Oy Mainos-TV-Reklam Ab, joka alkaa vuokrata lähetysaikaa Suomen Televisiolta • STV aloittaa uutistoiminnan 1959 • Vuodesta 1962 ohjelmaa viikon joka päivänä vuoden ympäri • Tesvisio häviää kilpailun mainosrahoista, eikä sillä ole varaa laajentaa toimintaansa • YLE ostaa Tesvision tammikuussa 1964 samoin kuin Tampereella toimineen Tamvision. Jälkimmäisestä muodostuu YLE:n toisen kanavan perusta • Ei enää ohjelmakilpailua Uutisia televisiossa • STV aloitti uutistoiminnan 1959 lukemalla STT:n uutisia • Lisänä ”kamerakierroksia”, joissa päästiin näkemään toimintoja eri paikoissa • Syksyllä 1962 aloitettiin uutismakasiinit, • TV2 perustamisen jälkeen 1964 pääuutislähetys 20.30 molemmilla kanavilla. • Vuodesta 1965 kaksi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen uutislähetys päivässä. • Suunnitelmia uutisten lähettämiseksi ”erityisesti tyylitellystä lavastetusta uutistoimituksesta.” • Ulkomaista materiaalia filmillä vähintään kolmen päivän viiveellä Varhaiset ohjelmistot • STV:n lähetysajaltaan suurin ohjelmatyyppi oli lastenohjelmat (15,5%) • Ulkomainen fiktio ja asiaohjelmat (molemmat 14, 4%), • Tesvisio: viihdeohjelmat 23.9%:a, ulkomainen fiktio ja asiaohjelmat molemmat 15,2% • Tesvisiolla ensimmäiset lifestyle ohjelmat, Tupla tai kuitti visailu ja Levyraati (siirtyivät aikanaan MTV:lle) • Televisioteatteri miellettiin kulttuuritarjontaa demokratisoivaksi tarjonnaksi Ohjelmatoiminta vakiintuu • Pertti ’Spede’ Pasanen tuottaa sketsiviihdettä MTV:lle: yhteensä 300 jaksoa ensin vuosina 1964-1974 ja 1984-1987 ja vielä 1990-luvulla Speden Spelit -kilpailuohjelma • Hannes Häyrinen sarjoissa Kaverukset (MTV 1962-63) ja Hanski (MTV 1966-1973) – edellisen mallina Hancock’s Half Hour (BBC). • Me Tammelat (MTV 1963-1969), Naapurilähiö (MTV, 1969 alkaen) • TV2:n ”viihteellistä sarjadraamatuotantoa”: Heikki ja Kaija (1961-1976) Rintamäkeläiset (1972-1978) • Sisä- ja ulkopolitiikkaan liittyviä sarjoja kuten Sodan ja rauhan miehet (1978-79) Timo Bergholmin Televisioteatteri • Televisioteatterin tulee olla riippumatonta, puolueetonta, monipuolista ja kaikkia katselijoita palvelevaa • Tämä ei saanut merkitä ”passiivista syrjästä katsomista” • ”Televisioteatterin velvollisuus on käydä vääriin tietoihin ja ennakkoluuloihin perustuvia asenteita vastaan ja aktivoida katselijoita omakohtaisiin, itsenäisiin ja oikeille tiedoille perustuviin johtopäätöksiin.” • ”Niissä ohjelmakokonaisuuksissa, joissa TV-teatteri on mukana, tulee olla selkeä suunta, tendenssi, jos niin halutaan, joka toimii porvarillisen hegemonian vaikutusta vastaan… TV- teatterin tulee olla piikkinä vallitsevan järjestelmän lihassa, olipa tällä järjestelmällä mikä väri ja mitkä tunnusmerkit tahansa.” “Reporadio” • Eino S. Repo YLE:n johtoon 1965 • YLE:n hallinto vasemmistolaistui • “Informatiivinen ohjelmapolitiikka”, tavoitteena yleisön älyllinen aktivoiminen • Marginalisoituneita kansalaisryhmiä tuli käsitellä heidän omilla ehdoillaan. • Yhteiskuntakriittisyys nähtiin monilla tahoilla vasemmistolaisena propagandana. • Oikeiston epäluottamuslause Revolle koska ohjelmistossa oli ollut ”siveellisesti ja moraalisesti ala-arvoista ohjelmaa”, oli heikennetty yhteiskunta-järjestystä ja ”häväisty pyhiä arvoja ja tekoja” • Samansisältöinen välikysymys Eduskunnassa YLE tekee PTS:n • Pitkän tähtäyksen suunnitteluryhmään kuuluvat mm Kaarle Nordenstreng, Yrjö Ahmavaara ja Pertti Hemánus • Informatiivisen radiotoiminnan tulee olla kriittistä, ts. tuoda esille ”edistyksellisiä aatteita” • ”Agenda setting” -ajattelu: media voi määrätä siitä, millaisista asioista ylipäätään keskustellaan • Nordenstreng: ”Joukkotiedotus toimii yhteiskunnassamme ohjailun ja manipulaation välikappaleena, uutisista mainoksiin saakka.” • Syntyy ohjelmatoiminnan säännöstö (OTS), jonka mukaan ohjelmiston – tulee olla puolueetonta – perustua ”oikeisiin tietoihin ja tosiasioihin” – ei
Recommended publications
  • Reunaehdot Alueelliselle Nettitelevisiotoiminnalle
    REUNAEHDOT ALUEELLISELLE NETTITELEVISIOTOIMINNALLE Case: TrissaTV:sta Klasiin Tuomas Ojajärvi Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Mediatuottaminen, YAMK Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Mediatuottamisen koulutusohjelma OJAJÄRVI, TUOMAS: Reunaehdot alueelliselle nettitelevisiolle. Case: TrissaTV:stä Klasiin Opinnäytetyö 97 s., liitteet 1 s. Toukokuu 2014 Tämä opinnäytetyö syntyi halusta selvittää alueellisen nettitelevision toimintamahdolli- suuksia hankerahoituksen jälkeen Seinäjoen ammattikorkeakoulun ympäristössä sekä henkilökohtaisesta mielenkiinnosta alueellista nettitelevisiota ja alueellista ohjelmatuo- tantoa kohtaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää reunaehtoja alueellisen nettitele- visiotoiminnan ylläpidolle. Pääongelmana alueellisilla nettitelevisioilla on ollut rahoi- tuksen löytyminen, joka oli suurin haaste myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun ylläpi- tämässä Klasi –nettitelevisiossa hankeajan loputtua. Toisaalta opinnäytetyön tavoitteena oli osoittaa alueellisen nettitelevisiotoiminnan tuomia hyötyjä Seinäjoen ammattikor- keakoululle. Työtä varten tutustuttiin erilaisiin alueellisiin nettitelevisioihin ja selvitet- tiin kuinka nettitelevisiot ovat kehittyneet viime vuosina. Lisäksi haastateltiin alueellis- ten nettitelevisioiden parissa työskennelleitä asiantuntijoita. Yhtenä isona osana työtä, käytettiin kolmessa eri nettitelevisiohankkeessa syntynyttä tietoa sekä omakohtaista kokemusta, joka syntyi näiden parissa työskennellessä. Teoriapohjana käytettiin
    [Show full text]
  • Sisältötuotantotyöryhmän Väliraportti 5
    SISÄLTÖTUOTANTO - työryhmän väliraportti 5 Televisiotuotanto digitalisoinnin aikakaudella -tutkijapuheenvuoro digitelevisiosta isbn: 952-442-415-0 issn: 0359-761X julkaisupäivä 8.4.2002 10:2002 OPETUSMINISTEIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA Promemorior av undervisningsministeriets arbetsgrupper LUKIJALLE Keskustelua digitaalisesta kulttuurista käydään monin termein. Niillä pyritään hakemaan hyviä työkaluja ja oikeita elementtejä tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Yksi ajankohtaisista esimerkeistä pyrkimyksessä löytää hyviä toimintatapoja on digitelevisio ja siihen liittyvät toiveet ja pettymykset. Tavoite on liukunut useita vuosia eteenpäin siitä, mihin alun perin tähdättiin. Digitelevision kehittämistyö onkin osoittanut, kuinka tärkeää on tekniikan ja sisältöjen yhteinen ja yhtäaikainen kehittäminen. Parhaimmillaan digi-tv:ssa toteutuvat korkeatasoiset sisällöt huipputeknologiaa käyttävässä ympäristössä. Monikanavaisessa sisällöntuotannossa on kuluttaja käyttäjänä todellinen kuningas/kuningatar. Sisältö on yhä enemmän käyttäjän asia: käyttäjä lopulta määrittelee, mikä sisältö on hänelle arvokasta ja mielekästä, mikä sitä ei ole. Käyttäjän kannalta hyödyllistä on mahdollisimman laaja mediamenú, josta hän voi valita itselleen ja ikäkaudelleen sopivan mediasisällön tilannekohtaisesti varioiden. Digitaidot ovatkin tietoyhteiskunnan keskeisiä kansalaistaitoja. Tuottajan kyvyt joutuvat yhtä lailla koetukselle monimediaisessa ympäristössä. Audiovisuaalisen alan ja uusmedia-alan ammattilaisille tarjoutuu nyt entistä enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön.
    [Show full text]
  • Joukkoviestimet 2013
    Kulttuuri ja viestintä 2014 Kultur och media Culture and the media Kulttuuri ja viestintä 2014 Kulttuuri Joukkoviestimet – Finnish Mass Media on artikkeleihin ja tilastoaineistoon perustuva monipuolinen katsaus Suomen joukkoviestinnän tilaan. Julkaisussa tarkastellaan joukko- viestimiä seuraavina kokonaisuuksina: joukkoviestinnän talous ja kulutus, sanomalehdet, aikakauslehdet, radio, televisio ja verkkomedia. Julkaisussa on myös kansainväli- siä vertailutietoja sisältävä luku. Jokaisesta joukkoviestin- nän sektorista on lisäksi tilastokatsausten yhteydessä tiiviit johdantoartikkelit. Joukkoviestimet 2013 Joukkoviestimet 2013 Finnish Mass Media ISSN 2242−6477 (pdf) ISBN 978−952−244−499−8 (pdf) ISSN 1455−9447 (print) ISBN 978−952−244−500−1 (print) Tuotenumero 3090 (print) 9 789522 445001 Tietopalvelu ja viestintä Kommunikation och informationstjänst Communication and Information Services Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland puh. 029 551 2220 tfn 029 551 2220 tel. +358 29 551 2220 www.tilastokeskus.fi www.stat.fi www.stat.fi Julkaisutilaukset: Beställning av publikationer: Publication orders: Edita Publishing Oy Edita Publishing Oy Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 tfn 020 450 05 tel. +358 20 450 05 [email protected] www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi Untitled-1 1 12.6.2014 13:07:39 Kulttuuri ja viestintä 2014 Kultur och media Culture and the media Joukkoviestimet 2013 Finnish Mass Media Helsinki – Helsingfors 2014 Tiedustelut – Förfrågningar – Inquiries: Tuomo Sauri Puh. 029 551 3449 Tel. +358 29 551 3449 [email protected] Kansikuva – Pärmbild – Cover photograph: Ilkka Kärkkäinen Kannen suunnittelu – Pärmplanering – Cover design: Irene Koumolou Taitto – Ombrytning – Layout: Eeva-Liisa Repo © 2014 Tilastokeskus – Statistikcentralen – Statistics Finland ISSN 2242−6477 (pdf) ISBN 978−952−244−499−8 (pdf) ISSN 1455−9447 (print) ISBN 978−952−244−500−1 (print) Taulukoissa käytetyt symbolit Key to symbols used in Tables Ei mitään ilmoitettavaa No information.......
    [Show full text]
  • Katso Televisiota, Maksukanavia Ja Makuunin Vuokravideoita 4/2017 Missä Ja Millä Vain
    KATSO TELEVISIOTA, MAKSUKANAVIA JA MAKUUNIN VUOKRAVIDEOITA 4/2017 MISSÄ JA MILLÄ VAIN. WATSON TOIMII TIETOKONEELLA, TABLETISSA JA ÄLYPUHELIMESSA SEKÄ TV-TIKUN TAI WATSON-BOKSIN KANSSA TELEVISIOSSA. WATSON-PERUSPALVELUN KANAVAT 1 Yle TV1 12 FOX WATSONISSA 2 Yle TV2 13 AVA MYÖS 3 MTV3 14 Hero 4 Nelonen 16 Frii MAKUUNIN 5 Yle Fem / SVT World 18 TLC UUTUUSLEFFAT! 6 Sub 20 National Geographic 7 Yle Teema Channel 8 Liv 31 Yle TV1 HD 9 JIM 32 Yle TV2 HD Powered by 10 TV5 35 Yle Fem HD 11 KUTONEN 37 Yle Teema HD Live-tv-katselu. Ohjelma/ohjelmasarjakohtainen tallennus. Live-tv-katselu tv-tikun tai Watson-boksin kautta. Ohjelma/ohjelmasarjakohtainen tallennus. Live-tv-katselu Watson-boksin kautta. Ohjelma/ohjelmasarjakohtainen tallennus. Vain live-tv-katselu Watson-boksin kautta. Vain live-tv-katselu. KANAVAPAKETTI €/KK, KANAVAPAIKKA, KANAVA Next 21 Discovery Channel C 60 C More First Sports 121 Eurosport 1 HD *1 0,00 € 22 Eurosport 1 C 61 C More First HD 8,90 € 122 Eurosport 2 HD 23 MTV C 62 C More Series 123 Eurosport 2 24 Travel Channel C 63 C More Series HD 159 Fuel TV HD 25 Euronews C 64 C More Stars 160 Motors TV HD 27 TV7 C 66 C More Hits 163 Extreme Sports HD Start 33 MTV3 HD *1 C 67 SF Kanalen 200 Nautical Channel 0,00 € C 75 C More Juniori Base 126 MTV Live HD *1 C More Sport S Pakettiin sisältyy oheisella 8,90 € 150 VH1 Swedish 40 SVT1 4,30 € 41 SVT2 24,95 € tunnuksella merkityt 151 Nick Jr.
    [Show full text]
  • TV-Vuosi 2015 Finnpanelin Esitys (PDF)
    Television katselu Suomessa 2014 Tennispalatsi 20.1.2015 Lena Sandell Min/vrk keskimääräisenä aika käytetty katseluun Television 100 120 140 160 180 200 20 40 60 80 0 Lähde: FinnpanelLähde: vuode (10+), TV-mittaritutkimus Oy, 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 sta 2008 lähtien mukana vieraat ja ajassavieraat siirretty 2008 mukana lähtiensta 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 katselu. 2008 2009 päivänä 2010 2011 2012 3:02 2013 3:04 2014 2 Television katseluun käytetty aika ikäryhmittäin 300 283 250 218 200 184 184 159 146 150 150 138 2013 Min/vrk 2014 100 77 70 69 50 0 N10+ M10+ 4-9 10-14 15-24 25-34 35-44 45-64 65+ N25-44 M25-44 Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, mukana vieraat ja ajassa siirretty katselu. 3 Valtaosa tv-ohjelmista katsotaan ”livenä”, myös talouksissa, joissa on tallentava boksi tai IPTV 100% 5% 3% 9% 90% 5% 80% 70% 1-7 vrk myöhemmin 60% vosdal* live 50% 93% 86% 40% 30% 20% 10% 0% Koko väestö 10+ Taloudet, joissa tallentava boksi tai IPTV (10+) Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, 2014 * vosdal = viewed on same day as live 4 Uutta viikoittaista tietoa tv-sisältöjen katselusta: • Osoitteessa http://www.finnpanel.fi/tulokset/nettitv.php • Katsotuimmat tv-sisällöt netti-tv-palveluittain • Katsotuimmat tv-sisällöt kanavittain • Ohjelman ensiesityksen lisäksi tietoa pikauusintojen sekä tallennekatselun ja netti-tv-katselun määrästä • Julkaistaan maanantaisin 15 vrk:n viiveellä Esimerkki: Viikon 1/2015 katsotuimmat tv-sisällöt kanavittain Nimi Ensiesitys TV myöhemmin Netti-TV Yhteensä Nettiosuus
    [Show full text]
  • Brändin Merkitys Television Markkinointikampanjoissa
    Brändin merkitys television markkinointikampanjoissa TV5 kanavailmeen selkiytys LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Muotoilun ja media-alan uudistava osaaminen Opinnäytetyö YAMK Kevät 2018 Krista Badwal Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilun ja media-alan uudistava osaaminen BADWAL, KRISTA: Brändin merkitys television markkinointikampanjoissa TV5 kanavailmeen selkiytys 67 sivua, 0 liitesivua Kevät 2018 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni pohtii ja selventää yhtenäisen ja kirkkaan kanavailmeen viestintää eri medioissa. Televisiokanavat eivät näy pelkästään vain televisiossa, vaan niiden markkinoiminen ja brändin rakentaminen ovat esillä vahvasti monimediassa kuten sosiaalisessa mediassa, maksetuissa ulkomainoksissa tai radiospoteissa. Katsojaluvuista kilpaileminen tarkoittaa usein vahvasti markkinointiin ja viestintään panostamista. Kanavabrändin rakentaminen kaikkiin media-alustoihin yhtenäiseksi ja selkeäksi edesauttaa bränditunnettuutta. Mainostettavan tuotteen eli tässä kohtaa mainostettavan ohjelman on oltava viestinnän avulla tarpeeksi huomiota herättävä. Televisiokanava, josta kyseinen ohjelma tulee pitää jäädä katsojan mieleen, jotta hän löytää ohjelman. Selkeällä visuaalisella brändi-ilmeellä rakennetaan mielikuvaa kanavasta ja luodaan säännönmukainen ilme. Katsojan näkökulmaa tarkastelen someviestinnän vastaanottamisesta olevan yleisen, aiemman tutkimuksen tuomassa valossa. Siinä on tullut esiin muun muassa selailun lyhytjänteisyys ja samanaikaisesti usean median seuraaminen. Asiasanat: bränditunnettuus, kanavailme, markkinointi, graafinen ohjeistus,
    [Show full text]
  • Tavoitteena Koko Kansan Elokuvakerho Julkisen Palvelun Elokuvapolitiikka Yle Teema -Kanavalla 2001–2013
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Tavoitteena koko kansan elokuvakerho Julkisen palvelun elokuvapolitiikka Yle Teema -kanavalla 2001–2013 Maria Vera Kristina Pirkkalainen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2014 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Maria Vera Kristina Pirkkalainen Työn nimi – Arbetets titel – Title Tavoitteena koko kansan elokuvakerho. Julkisen palvelun elokuvapolitiikka Yle Teema -kanavalla 2001–2013 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu Joulukuu 2014 111 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten Yleisradion ohjelmapolitiikka on kehittynyt historiallisesta lähtökohdastaan digitalisoitumisen myötä 2000-luvulla. Tutkimus selvittää, millä tavalla Yleisradion televisiotoiminta vastasi tarjonnan lisääntymiseen ja pirstoutumiseen runsauden aikakaudella, ja millaisia uudistuksia muuttunut tarjonta tarkoitti julkisen palvelun tavoitteissa ja ohjelmistoissa. Tarkemmin tutkittavaksi tapauskohteeksi on valittu Yle Teema -kulttuurikanavalla vuosina 2001– 2013 esitetyt pitkät fiktioelokuvat. Television elokuvapolitiikan lisäksi Yle Teema on paljolti aikaisemmin tutkimatonta
    [Show full text]
  • Suomalainen Televisiotarjonta 2013
    Suomalainen televisiotarjonta 2013 Julkaisuja 19/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö edistää väestön hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Huolehdimme toimivista, turvallisista ja edullisista yhteyksistä. arvot Rohkeus Oikeudenmukaisuus Yhteistyö Julkaisun päivämäärä 13.8.2014 Julkaisun nimi Suomalainen televisiotarjonta 2013 Tekijät VTM Laura Juntunen & VTM Aino Koskenniemi, Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC Toimeksiantaja ja asettamispäivämäärä Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisusarjan nimi ja numero ISSN (verkkojulkaisu) 1795-4045 Liikenne- ja viestintäministeriön ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-243-406-7 URN http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-243-406-7 julkaisuja 19/2014 Asiasanat televisio, ohjelmisto, monipuolisuus Yhteyshenkilö Neuvotteleva virkamies Sini Wirén Muut tiedot Tiivistelmä Raportti tarkastelee maanpäällisessä digiverkossa vuonna 2013 vapaasti saatavilla olleiden valtakunnallisten kanavien ohjelmatarjontaa. Mukana tarkastelussa olevat kanavat ovat: Yle TV1, Yle TV2, Yle Fem, Yle Teema, MTV3, Sub, AVA, Nelonen, JIM, Liv, Kutonen, TV5 ja FOX. Päätulokset: · Vuonna 2013 maksuttomien suomalaisten televisiokanavien yhteenlaskettu varsinainen ohjelmatarjonta oli otanta-aineiston perusteella keskimäärin 1429 tuntia viikossa eli noin 204 tuntia vuorokaudessa. Tarjonta kasvoi vuoteen 2012 nähden 75 viikkotunnilla. · Valtakunnallisen tv-tarjonnan suurimmat yksittäiset ohjelmaluokat olivat tositelevisio
    [Show full text]
  • Television Viewing in Finland 2008
    Television viewing in Finland 2008 Gloria Hall, 27.1.2009 Lena Sandell ja Anna-Leena Lamberg 2 Average viewing time / day Total popultion, 10+ y. 200 2:53 2:57 180 2:48 2:47 2:51 2:47 2:49 2:49 2:41 2:46 160 2:30 2:30 2:30 2:21 140 120 100 80 60 40 20 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Source: Finnpanel Oy, TAM Timeshift and guest viewing from 1.1.2008 3 1. Timeshift viewing + 7 days* Official currency reported after one week (7 days) 2. Guest viewing Guests of the Panel hslds registerate their age and sex Guest viewing integrated into TAM ratings * Except on every Monday: Weekly Top-20 reported: live+VOSDAL 4 Timeshift and quest viewing 2008 / The effect on the ratings 178 2 h 57 min 176 174 Guest viewing + 6 min 172 170 + 3 min 7 days consolidated 168 2 h 46 min + 1 min VOSDAL 166 live 164 live 166 + 1 min/day 167 162 160 2007 2008 Source: Finnpanel Oy,TAM 5 Viewing time in 3:50 3:43 3:38 Europe 2007 3:28 Italy 3:27 Source: Mediametrie / One TelevisionSpai n Year in the World 3:06 UK Germany 2:46 France 2:37 Netherlands 2:29 2:28 2:25 2008 Finland Sweden Austria Denmark Norway Television viewing (weekdays) 2007 and 2008 6 Rating 2007 2008 Between 20.30- 21.45: 2000000 rating 1,8 million 1800000 1600000 20:30 1400000 1200000 17:30 – 18:30 1000000 800000 600000 In the morning rating 400.000 400000 200000 0 2:00:0-02:15 5:00:0-05:15 8:00:0-08:15 11:00:-11:15 14:00:-14:15 17:00:-17:15 20:00:-20:15 23:00:-23:15 Source: Finnpanel Oy, TAM Total popultion 10+ y.
    [Show full text]
  • Kanavaniput Ja Taajuudet
    1 KANAVANIPUT JA TAAJUUDET Päivitetty 20.10.2016 Taajuus 234 Mhz Kanavanippu 1 (qam 128) Ohj. Nro YLE TV1 1 YLE TV2 2 MTV3 3 Nelonen 4 YLE Fem 5 Sub 6 YLE Teema 7 Jim 9 YLE Puhe R 1 YLE Klassinen R 3 YLEMONDO ! R 5 Taajuus 370 Mhz Kanavanippu 2 (qam 128) Ohj. Nro VFilm Premiere 467 VFilm Family 471 VFilm Action 473 VFilm Comedy 475 VFilm Hits 477 Viasat Sport 455 3Sat 367 Taajuus 538 Mhz Kanavanippu 3 (qam 128) Ohj. Nro RTL Television 364 TVE Internacional 374 Rai1 375 ARTE 369 Brazzer TV Europe 395 Rai2 376 Taajuus 354 Mhz Kanavanippu 4 (qam 128) Ohj. Nro Playboy TV 394 VH1 Classic 329 MTV Music 327 TotoTV 398 Viasat Golf 461 2 Viasat History 492 Viasat Explorer 490 Viasat Nature/playboy 494 Nickjr 109 Taajuus 346 Mhz Kanavanippu 5 (qam 128) Ohj. Nro SVT 1 356 SVT 2 357 SVTB/SVT24 361 TV3 358 TV4 Sverige 359 NTV Mir 380 Channel One Russia (ORT) 381 Taajuus 338 Mhz Kanavanippu 6 (qam 128) Ohj. Nro Extreme Sports Channel 338 CBS Reality 321 TV6 360 Cartoon Network 313 Nordic TCM 312 Nelonen Prime 106 Taajuus 322 Mhz Kanavanippu 7 (qam 128) Ohj. Nro CNN International Europe 190 Discovery Channel 100 Animal Planet 124 Discovery Science 168 Discovery World 169 TLC 167 VH1 139 Taajuus 314 Mhz Kanavanippu 8 (qam 128) Ohj. Nro C MoreFirst 400 C More Hits 402 C More Series 407 C More Stars 409 SF Kanalen 411 3 Taajuus 258 Mhz Kanavanippu 9 (qam 128) Ohj.
    [Show full text]
  • 25-44 Years Old Men and PSB TV 5 Yeasod E A
    25-44 year s ol d m en an d P SB TV Erik Bäckman, Yle Publications Audience and Media Insight Key questions and methodology • How do they use media; what routines, contexts, hopes and expectations do they have? • How and why do they watch web-tv? • Wha t are the ir impress ions o f ma ins tream tv c hanne ls ? • What is their awareness of the PSB tv offering? • How relevant do they find the PSB tv offering? Methodology: Online bulletin board focus group of 31 men (Sept. 2010) • even age, professional, educational and regional distribution • all with some contact to PSB tv (easy criterion to fulfill) • three days’ discussion = 140 pages of text • several sample clips of PSB programming Researchers: Anna Lahelma and Annika Ruoranen /YLE Statistics of the age group’s view of tv services KikKuinka kiinnost avi na pidät seuraavia kikanavia ja itinternet ‐pallj?lveluja? How interesting do you(miehet find 25 these‐44 v.) channels/services? 0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % YLE TV1 9 %58 %30 %3 % YLE TV2 7 % 56 % 35 % 3 % MTV3 8 % 70 % 19 % 3 % Nelonen 8 % 68 % 21 % 4 % Sub 6 % 64 % 26 % 4 % erittäinvery interesting kiinnostava YLE Teema 8 % 48 % 38 % 6 % kiinnostavainteresting or tai moderately melko kiinnostava interesting YLE FST5 0 % 17 % 69 % 13 % einot kiinnostava interesting ennever tunne/enuse/watch katso Jim 6 % 49 % 40 % 6 % Liv 1 % 19 % 65 % 15 % YLE Areena 10 % 44 % 32 % 13 % MTV3 Katsomo 2 % 32 % 42 % 24 % web tv services Ruutu.fi 1 % 26 % 42 % 31 % Youtube 17 % 59 % 22 % 3 % N = 357 ”We watch it if we can find the time...” • half the respondents have children, many under school age • work, hobbies and other daily activities fill their schedules • time shifting is very popular (46% of tv households have a PVR) • tv viewing is time shifted from workdays to the weekend ”I feel like Homer Simpson: the television won’t let me live.
    [Show full text]
  • Lt-42Da8su Lt-42Da8zu Lt-37Da8su Lt
    ENGLISH DEUTSCH FRANÇAIS CASTELLANO SUOMI LT-42DA8SU LT-42DA8ZU SVENSKA LT-37DA8SU LT-37DA8ZU LT-32DA8SU LT-32DA8ZU LT-26DA8SU LT-26DA8ZU WIDE LCD PANEL TV INSTRUCTIONS 16:9 LCD TV BEDIENUNGSANLEITUNG TELEVISEUR A ECRAN LCD PANORAMIQUE MANUEL D’INSTRUCTIONS TELEVISOR CON PANEL LCD PANORÁMICO MANUAL DE INSTRUCCIONES NESTEKIDENÄYTÖLLÄ VARUSTETTU KÄYTTÖOHJE LAAJAKUVATELEVISIO BREDBILDS LCD-TV BRUKSANVISNING Trade Mark of the DVB Digital Video Broadcasting Project (1991 to 1996) Number : 4341, 4342, 4343, 4344 © 2007 Victor Company of Japan, Limited 0207KTH-CR-MU LCT2207-002A-U-EN LLCT2207-002A-U_Cover.inddCT2207-002A-U_Cover.indd 11-2-2 22/5/2007/5/2007 11:41:27:41:27 PPMM Dear Customer, ENGLISH Information for Users on Disposal of Old Equipment ENGLISH This apparatus is in conformance with the valid European directives and standards regarding electromagnetic compatibility and electrical safety. [European Union] European representative of Victor Company of Japan, Limited is: JVC Technology Centre Europe GmbH This symbol indicates that the electrical and electronic equipment should not be disposed as Postfach 10 05 52 general household waste at its end-of-life. Instead, the product should be handed over to the 61145 Friedberg applicable collection point for the recycling of electrical and electronic equipment for proper Germany treatment, recovery and recycling in accordance with your national legislation. By disposing of this product correctly, you will help to conserve natural resources and will Sehr geehrter Kunde, sehr geehrte Kundin, DEUTSCH help prevent potential negative effects on the environment and human health which could otherwise be caused by inappropriate waste handling of this product. For more information dieses Gerät stimmt mit den gültigen europäischen Richtlinien und Normen bezüglich about collection point and recycling of this product, please contact your local municipal elektromagnetischer Verträglichkeit und elektrischer Sicherheit überein.
    [Show full text]