rautatie Uittajankuja 6 NUMERO OSOITE KUVAUS05/11 Nummi-15-10, Tiettävästi01/28 PaattistenKupittaa, Kupittaanpuisto vanha pappila, jokaKupittaan02/51 on siirretty lähderakennus,, Kuuvuorelle. Maunula, C. Bassi 1824,1900-l. puutarhurin alun kesähuvila, asunto 1800-l., jossa Erik jalkapallostadion Bryggmanin suunnittelema E. Bryggman 1952,kuisti Totalisaattorirakennus E. Bryggman 1948 Kuuvuorenkatu 14 01/29 Kupittaa III-21-25, Ruotsalaistaloalue.Rauhaniemi, Yhtenäinen Vihtiläntie alue, jossa ruotsalaisten lahjoittamia valmistaloja 1940-luvulta 02/06 Hirvensalo, 1:18, Friskala05/13 eli Nummi-80-5,Ravas. Päärakennus A. NyströmKaksikerroksinen 1905.Uudenmaankatu-Sepänk Siipirakennukset pitkänurkkainen 1700-luvulta, rakennus onsamoin toiminut118 päärakennuksen pohjalaisten rautatierakentajien eteläpuolinen puisto. työväenasuntona Friskalantie Kuuvuorenkatu 4 atu 02/50 Hirvensalo, Maunula, Kaljatehtailija Ekmanin vanha huvila 02/13 Hirvensalo, Ylitalon05/14 pihapiirissäNummi-16-14 on kaksi ja 15, 1800-luvulta1800-l.01/30 olevaa asuinrakennus Kurjenmäkiasuinrakennusta ja1-4, sen jaalla useita olevaMäntymäen ulkorakennuksia. viimeistäänKesäranta, sairaala-alue, 1600-luvulla rakennukset rakennettu holvattu eritelty listassakellari Kaistarniemen yks. Santakuopankatu 18 Luolavuorentie-Kunnallis Rauhaniementie Ylitalo, Kaistarniementie 05/16 Itäharju, korttelit 3-4 Vanhimmatsairaalantie rakennukset 1800-luvun lopulta,02/36 pääosaHirvensalo, kuitenkin , 1900-luvun ensimmäisiltäkesäkoti, rakennus vuosikymmeniltä. 1900-l. alusta 02/12 Hirvensalo, Alitalo05/17 on nsItäharju vanha 6-10Kaistarniemi Ruukinkatu RN:oEntinen01/31 3:138. TilanTekninenKurjenmäki päärakennuksen Porsliinitehdas 2-2 vanhimmat oy. F.Kurjenmäen Strandell osat ovatKirjamäki 1920.sairaala-alue, 1700-luvulta. 1:94, 1880-l. Talon rakennettu alla on ristiholvattu Turun uuden kellari köyhäintalon komeroineen. hoidokkirakennuksia. Päärakennuksen lisäksi Rakennukset pihapiiriin eritelty kuuluu listassa. ulkorakennuksia Kaistarniemen yks. 4 1/32 Mäntymäki korttelit 1-8, E. Sutisen v.Pitkäsalmentie 1927 laatiman asemakaavan mukaan muotoutunut alue, rakennuskanta 1920-30-luvuilta. Alitalo 3:138, 05/18 Kuralan Kylämäki, Kuralan ElävänKupittaankatu, historian kylä. Purokatu Museoalueella02/37 kaikkiaanHirvensalo, 26 rakennusta, Moikoinen joistaentinen pääosa neuvola 1800-luvun rakennus lopulta. Kaistarniementie Kohmontie 1/33 Mäntymäki 5-1, Vinkkelitalo,20/16, jonka Vihervä,vanhimmat vaiheet 1700-luvulta 02/22 Hirvensalo, Wastmäen Vastmäki,05/19 nykyisinKurala 20-1, kutsutaan Rasintie Wastmäen 26 Ristimäenkoulu. kartanoksi.Lastenpolku Tilan Vanhempi päärakennus koulurakennus on Jungin vuodelta 1920-luvullaHonkaistenrannantie 1915 jasuunnittelema. uudempi 1930-luvulta. 11 Talon eteläpuolella puutarha, joka on Paul Olssonin v. 1920 suunnittelema. Pihapiirissä on vanhoja asuin- ja talousrakennuksia. kartano 1:4, 05/20 Kurala, Paaskunnan yks. Entinen1/34 PaaskunnanMäntymäki torppa. 1-3 ja 4,Umpipiha,Johan02/38 jonka Christian vanhimmatHirvensalo, Trappin vaiheet Ylikylä, 1830-l. 1700-luvulta. rakennuttamavanha Muodostaa asuinrakennus rakennus poikkeuksellisen ja siihen ja entinen liittyvä kauppaeheän myöhäisempi kokonaisuuden, ulkorakennus jonka oleellisena osana on Paaskunnan rantapellot. Palanut 8.6.1996, mutta korjataan ja säilytetään. Kakskerrantie Jokela 1:95, Hämeen Kupittaankatu Hellomaa 1:9, Wäinö 01/08 III-27-1, Neitsytpolku 1 Biologinen museo,valtatie Alex.130 Nyström 1907.1/35 MuseorakennusMäntymäki ja sitä 21-1 ympäröivä ja 22-1, alueYhtenäinenAaltosen kerrostaloalue. koulutie Viljo Laitsalmi 1949. 01/09 Lonttinen, korttelit 33-36, Alue05/21 on rakentunutKoroinen, v. Pietari1890-1920-lukujen Kalmin Entinen välisenä piispanToivolankatu aikana. palkkatila, Alueen jonka nopea alueella rakentuminen,02/43 on "vanhaHirvensalo, tasainen ". maastoKoroisten , ja suorattalon vanharakennuskanta katulinjat torppa ovat pääosinaiheuttaneet 1800-luvulta. suunnittelemattomasti syntyneen alueen kaupunkimaisen ilmeen ja tästä syystä alue on ainutlaatuinen esikaupunki 41 tontit 2:114, 2:86, puisto 1/42 Vähä-Heikkilä korttelit 1-3Talomäki, 1800-1900-l.Ristimäki, Ylikyläntie vaihteen esikaupunkiasutusta 2:82, 2:80, 6 05/23 Räntämäki 31 Maarian1/41 kirkko.Vähä-heikkilä Kolmilaivainen 11-1, harmaakivinenVähä-Heikkilän02/45 pitkäkirkkoHirvensalo, kartano. 1400-luvun Kulkkila, Kellaritupa alkupuoliskolta. 1400-l.1800-1900-l. kunnostettu Holvimaalaukset vaihteessa 1782. Asuinrakennusrakennettu keskiaikaisia. suurehko 1800-l. Kirkon kesähuvila, vanha hautausmaa jossa nikkarijugendin ja sitä ympäröivä piirteitä 1800-luvun alkupuolen kiviaita, jossa on kaksi porttiaukkoa. Porttiaukkojen portaalit C. Bas 01/10 Raunistula, Konsanmäki, Konsamäenalue,05/24 Räntämäki rakentunut 46, suunnittelemattomastiMaarian pappilaUittamontie 1800-1900-luvun ja sen 1pihapiiri vaihteessa.rakennuksineen Maisemallisesti sekäRauhala puutarha-alueen 1:3, ja historiallisesti lounaisosassa yksi Turun oleva merkittävimmistä vilja-aitta. Keskiaikainen esikaupunkialueista. kellari. Nykyinen päärakennus vuosilta 1786-1791. Miespihan rakennuksen muodostavat ehjän kokonaisuuden. korttelit 9-11, 13-19 ja 22 Sorolaisenkatu 4 1/43 Vähä-Heikkilä 16, Vähä-HeikkilänVähä-Kulkkilantie ent. kansakoulu, kolme koulurakennusta vuosilta 1906, 1912 ja 1928 01/11 Raunistula 11-2:126, Entiset05/22 VätinKoroinen, tilan rakennukset. sähköasema VanhimmatSähköaseman rakennusosastMyllymäenkatu muuntaja 1700-luvulta. ja 42vieressä Nykyään olevat02/46 kolme päiväkotina.Hirvensalo, asuinrakennusta Kulkkila, 1800-l. rakennettu kesähuvila, säilynyt alkuperäisessä asussaan Virusmäentie 6 41, Koroistentie 1744 Korppoolaismäki korttelit Esi- ja kulttuurihistoriallisestiLatomäki 1:44, merkittävä kohde rakennuksineen 01/12 Raunistula 13-1, Ylikonsan05/25 tilanRäntämäki päärakennus 47 ja ulkorakennukset,Vähätalon umpipihamainen 6-10,Konsantalo 12-14, 19 sekä rakennuskokonaisuus. V-4 Vähä-Kulkkilantie Sveitsiläistyylinen päärakennus on 1890-luvulta. 02/52 Hirvensalo, Maunula, vanha torppa, nykyisin kesäasuntona Virusmäentie 9 05/26 Räntämäki 65 Koivumäentilan1/36 Pohjola kaksi korttelit 1800-luvun 1-9 maatilarakennustenVuonna 1906 olleen muodostamaa asemakaavakilpailun ryhmää. perusteella asemakaavan laati Alex. Nyström v. 1910. Rakennuskanta yhtenäinen Tammirinne, 01/13 Raunistula-23, Ent.05/27 Alfan tehdasRäntämäki nyk. Barkerin67 tehdasrakennuksetRäntämäen1/37 Pohjola Isotalon Suomen 1-3, rakennukset ensimmäinen Paratiisitie muodostavat 1 juurikassokeritehdas,Tuonelan huvilaumpipihamaisen 1800-l. vanhimmat alkupuolelta. pihapiirin. rakennukset TurunKaksi asuinrakennustavanhimpia 1800-luvun holtolaitoksia, lopulta. 1800-1900-luvun Vuonna toiminut 1906 lasten vaihteesta. rakennukset työtupana. Barkerin puuvillatehtaan kutomoksi. Virusmäentie 65 1/38 Pohjola korttelit 11-14, RakennuskantaRauhaniementie 1800-l. lopulta ja 1900-l. alkuvuosikymmeniltä. Eri-ikäinen rakennuskanta muodostaa eheän kokonaisuuden 05/28 Räntämäki 68, Marjala Asuinrakennus 1890-luvulta, kunnostettu02/47 1920-l. Hirvensalo,Ulkorakennus. Meltoinen, 1910-20-luvun rapattu kesähuvila näkyvällä paikalla 01/14 Raunistula-23, Nykyisin Barker-Valvillan myymälänä toimiva rakennus.16-18 Rakennus on v. 1898 suunniteltu Alfan tehtaanjohtajan asunnoksi ja myöhemmin se toimi Barkerin kutomomestarin asuntona. 1:40 Kalliorinne, Tammistontie Virusmäentie 67 05/30 Räntämäki 63 Niuskala.1/39 MaisemallisestiKähäri 1-11 tärkeällä paikallaRakennuskanta oleva asuinrakennus saanut alkunsa 1870-l., jolloin kaupungin ympäristöön muodostui esikaupunkiasutusta 02/48 Hirvensalo, Meltoinen, viehättävä 1900-l. alkupuolen mansardikattoinen huvila 01/15 Raunistula-5-11, Raunistulan05/31 Halinen, koulu. Kaupunginarkkitehti Halisten kylä Hallisten J.E. Hindersson kylä ja rantamaisema. 1931. Laajennus Keskiajalta arkkiitehtitsto lähtien Eero tunnettu Ponkala mäkikylämiljöö Oy 1978. kosken kupeella. Rakennuskanta pääosin 1800-luvulta. Komonen, Tätilä ja Koski-Frantsi Merilä 1:93, Satakunnantie 35 05/32 Halinen, Entinen Vanha Nykyisin1/39 tieKähäri Komoistenkatu-Ravattulanpolku-Vanha 1-1, Kähärintie 7 Oletettavasti Hugo Ravattulantie. Neumanin Tie suunnittelma Kalloistenkadulta jugendtyylinen Ohitustielle. rakennus 1800-l. lopulta. ent. Tulitikkutehtaan johtajan asunto Margaretantie 04/01 Lauste, Fiskarsinpuisto, Lausteen tilan,Ravattulantie nyk. poikakodin vanhimmat rakennukset Mustionkatu 05/38 Hagan yks. Haga 1:22 Hagan09/18 kartano.Paattinen Päärakennus Auvaismäki, on rakennettuKrouvilan,02/41 1800-luvun AnttilanHirvensalo, jaalussa, Pietilän , nykyään tilojen muodostamase1800-1900-luvun on 1900-luvun kokonaisuus alun vaihteen jugendasussa, kesähuvila Onni Touru 1920. Hagan kartano liittyy olennaisesti Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan. Merenkävijäntie 03/04 Vasaramäki, korttelit 1-2 1930-40-luvuilla05/33 Halinen rakennettuja 5-1, kahden Halistenasunnon myllärinpuutaloja.Paattistentie rakennus. Alue ja on Apteekkariyhtenäinen, E. omaleimainen Julinin v. 1829 ja rakennuttamahyvin säilynyt. asuinrakennus Halisten kosken kupeessa. 03/05 Vasaramäki, korttelit FunktionaliastisiaValkkimyllynkuja 1930-40-lukujen 2 rakennuksia. LauriAuvaismäentie Sipilä. 02/42 Hirvensalo, Pikisaari, 1900-luvun alkupuolen asuinrakennus, jonka ulkoasu hyvin säilynyt Niitun huvila, Jakob 14-15, kortteli 44 tontit 05/34 Halinen 15, Puustelli 2:5 Asuinrakennus09/15 Paattinen, 1800-l., Ullainen osittain jo 1700-l.Maatilan talouskeskus. Heikkilän tilan päärakennus 1800-l. 1-2 ja 14 Heikkilä, Paattistentie Bremerinkatu 4 Tätilä, Tätilänkuja 6 02/42 Hirvensalo, Pikisaari, 1900-l. alun asuinrakennus, osa kokonaisuutta 03/06 Vasaramäki 5-22, Kupittaan koulu. Arkkitehtitsto Ehojoki-Kahra09/09 1958,Paattinen laajennusosa Ikkala KlooriAarne EhojokiIkkalan 1961. Klooti. 1700-l. peräisin oleva talonpoikaistalon rakennuskanta 05/34 Halinen 14-1, Asuinrakennus 1800-luvulta. Olivedal 2:12 Sireenikuja 1 Katajamäki, 09/10 Paattinen Paavolan kylä, Vanha02/41 kylämiljöö,Hirvensalo, joka muodostaaPikisaari, hienonasuinrakennus maisemakokonaisuuden 1900-l. alusta, maisemallisesti osa kokonaisuutta 03/07 Vasaramäki-44-13, VasaramäenFrantsinpolku koulu. Suunnitellut Talorakennusosasto 1952. Tiensuu ja Veräjänkorva, Leppäranta 2:11 Lehmustie 7b 05/36 Halinen 13, Frantsintie 17 Kaksi entistä torpparakennusta 1800-luvulta. Säkyläntie 02/39 Hirvensalo, , 1800-l. asuinrakennus ja entinen kauppa, osa maisemallista kokonaisuutta 03/08 Vasaramäki-33 tontit 1-6, Yhtenäinen05/37 Halianen 1950-luvun 16-12, kerrostaloalue,Halisten jonka on myllyn rakennuttanut silloisen johtajan OTK. Rakennukset Niilo Paatosen on asuin-suunniteltu ja konttorirakennus OTK:n rakennusosastolla v. 1936. 1953. 09/08 Paattinen, Isoheikkilä, Kaarlejoki. MaatilanVanha Kakskerrantie päärakennus 9 1920. Lehmustie 25-35 Myllypirtti, Komoistenkatu Kaarlejoki, Kaarlejoentie 02/44 Hirvensalo, , Alueella on kesähuviloita 1800-1900-luvun vaihteesta. Ekebo, Harjula, Honkala, Louhikko, Mairela, Risula ja Vuorela 03/09 Vasaramäki-45-1, Vasaramäen10 seurakuntatalo. Erik Bryggman 1946 Paattinen, Paavolan kylä Paavolan koulu.Nuottaluomantie 1900-l. alussa ja rakennettu koulurakennus Sireenikuja 2 05/39 Aurajokilaakson Aurajoen09/12 joenvarsialue ulottuu Turun kaupungin alueella Koroisista Turun ja Kaarinan rajalle. Merkittävä kulttuurimaisema-alue, joka tulee jättää rakentamatta. 2:15, Säkyläntie Hevonkoivuntie 03/11 Hautausmaa Ylösnousemuskappeli.kulttuurimaisema Funktionalistinen kirkkollisen arkkitehtuurin tärkeimpiä02/66 edustajiaKakskerta, Suomessa. Peippoisen Erik BryggmanVilla 1939-41 Vapparnin uimahuone v. 1924. 03/12 Hautausmaa, Vanha06/01 hautausmaa.Kastu 15-3, Turun Markulantie historiallisestiKaerlan09/13 merkittävien kylänPaattinen, Kirveen henkilöiden Paavolan tilan päärakennus hautoja kylä, jaTyypillinen taidehistoriallisesti 1800-l. vuosisadanpuolivälistä kiintoisia vaihteen hautamuistomerkkejä kyläkeskus, jossa kauppa, käsittävä voimeijeri alue. Hautausmaan ja VPK. portti C. Bassi 1806 Paattistentien, yks, villa Vapparn Skanssinmäki, 4a 02/67 , Peipoisen kesähuvila v. 1913 06/02 Kärsämäki 1-2, Vuonna 1919Laukolantien perustettu jaKutomo & Punomo Oy: tehdasrakennus. Nykyään rakennuksessa toimii Turun Ammatillinen kurssikeskus. Rakennuksen vanhimmat osat ovat korjauksista huolimatta säilyttäneet kulttuurihistoriallisen arvonsa. Uudenmaantie yks. Näsudd, 03/13 Hautausmaa, Pyhän RistinKärsämäentie kappeli. Pekka Pitkänen 1962 Paattistenjoen Peippoistentie Skanssimäki 06/03 Kärsämäki 85, Kärsämäenristeyskohta Hiisi. Kartanossa on empiretyylinen yksikerroksinen päärakennus, joka on rakennettu eri vaiheissa. Punatiiliset ulkorakennukset 1800-l. lopulta.Kartano ja sen pihapiirin muodostama miljöökokonaisuus. 02/65 Kakskerta, Laalahti, huvilatyyppinen asuinrakennus v. 1916 03/14 Kurjenmäki korttelit 4-5, Turun kaupunginKärsämäentie täyskunnallisia 27 pienasuntoja.09/14 TurunPaattinen, kaupungin Ullainen, talorakennustoimisto,Paattisten ristikirkko, H. Smedberg lääninarkkitehti 1938. Helge Rancken 1909. Tapuli alunperin Mikael Piimäsen 1813, uusittu 1892. Lähellä museorakennus ja aitat Santalahti, Laalahdentie Uudenmaantie 06/04 Kärsämäki 31, Hiisi Marttilan ent.Paattisten henkirakuunarykmentin maantie augmenttitilan päärakennus. Vanhimmat osat 1700-luvulta. Harvinainen 1700-1800-luvun talonpoikaistalo Turussa. Voimassa oleva asemakaava ei suojele rakennusta. 02/64 Kakskerta, Laalahti, n. 1920-luvulla rakennettu kesähuvila, jonka alkuperäinen ilme säilynyt 03/15 , Ilpoistenpuisto, Alunperin kesäasunnoksi4:107 v. 1935 rakennettu09/16 muodoltaanPaattinen, pyöreä Tekkala, rakennus.Tekkalan Ilmeisesti Pinomäki, rakennusmestari perinteinen Kososen talonpoikaistalo, rakennuttama. jossa Rakennus 1700-l. yksityiskohtia on muotonsa vuoksi ainutlaatuinen alueella. Santaniemi, Laalahdentie Linnunpääntie 32 06/05 Kärsämäki 74-2, Pallivahan kirkko.Hallamäentie Pekka Pitkänen 1968. Paltankatu 2 09/17 Paattinen, Kreivilä, Kreivilän02/68 tilanKakskerta, rakennukset Harjattulan ja ympäristökokonaisuusHarjattulan rannassa kolme 1900-l. alun lautavuorattua kesähuvilaa 03/16 Ispoinen 36-1, Ispoisten kartano ja siihen liittyvät rakennukset ja puutarha, sekä kivimuuri. Kartanon päärakennus vuodelta 1796. Kartanon nykyinen asu 1914-15. 06/07 Kärsämäki 3-10, Siikin torppa.Paattistentie Erotettu Kaerlan kylän Mullin tilasta.yks. Vuoteen Kesärinne, 1929 Solbackakäytetty nimitystä Siikin torppa. Luonnonkivijalalla oleva kapearunkoinen satulakattoinen rakennus. Jagellonicankatu 5 Tuulismäentie 13 09/19 Paattinen, Auvaismäki Yliahon maatilanja Vuoriniemi rakennuskanta. Päärakennus ajoittunee 1800-l. lopulle 03/17 Ispoinen, Villa06/09 Solin. ErikSaramäki Bryggmanin Piipanoja 1927 1:34, sunnittelemaPiipanojan yksityistalo. kartanoYliaho ja siihenNyt Turun liittyvät kaupungin rakennukset02/70 edustustila. kakskerta,ympäristöineen. Laalahden PäärakennusKapearunkoinen 1880-l., muutoksia hirsisalvottu 1924. asuinrakennus, jossa on pitkät nurkkasalvokset Katariinanlaakso, Maijala Orhikujanne 09/01 Metsämäki, Metsämäen Metsämäenyks. kartano. Peltokankare Umpipihamainen 1:37, pihapiiri. Päärakennus 1756-76, korjauksia 1668 ja 1921. 1:1 06/08 Kärsämäki 19-4, Kärsämäenkylä koulu. Isotalo Johan 1:62, Östman 1881. Koulu ja Vapparintiesiihen liittyvät rakennukset pihapiireineen ja puutarhoineen 03/19 , kortteli 18 Toisen maailmansodan jälkeen perustettu ns. asevelikylä, rakentunut 1940-50-luvulla. Kaupunkikuvallisesti ja rakennustavaltaan yhtenäinen alue. Kärsämäentie 46 Tampereentie 02/72 Kakskerta, Monnoinen, 1800-l. lopun kapearunkoinen hirsisalvottu asuinrakennus tontit 1-18 ja korttelit 07/01 Mälikkälä Metsäkylän Metsäkylän09/02 Paimalan kartanon kylä,päärakennus ja Sipiläsiihen 2:61 liittyvät jaKoivulahti Yli-Junnila ulkorakennukset 1:9, 1:136. Maatilarakennuksensekä tilan ympäristö. muodostamaPäärakennus ympäristökokonaisuus. 1800-l. alku. 19-20 yks. 1:8, Metsäkyläntie Paimalantie Vapparintie 03/20 , 1:1, Kaarningon pumppulaitos. Tiilinen 1900-luvun alun teollisuuslaitos ja siihen liittyvät rakennukset pihapiireineen 07/02 Mälikkälä 51-3, Mälikkälän09/03 kartano.Waisten kylä,Päärakennus AlexWaisten02/74 Nyström kylän 1922,Kakskerta, rakennusten aitta 1800-l.Monnoinen muodostamamaatilarakennusten kokonaisuus muodostama talouskeskus. päärakennus 1858, kivinen vilja-aitta 1896 ja hirsiaitta Uudenmaantie/Rauvolant Lukkosepänkatu 3 Paimalantie 226-270 1:34, Vapparintie 96 ie 2 07/08 Ruohonpää Suikkila 1:23, Suikkilan09/04 kartano.Paimalantie Päärakennus 1800-l.Vanhalta alusta. TampereentieltäEteläpäädyn vankihuoneet Jäkärlään kulkevarakennettu Paimalantie. myöhemmin, Vanha jolloin yhdystie. talo toimi käräjätalona. Piharakennus (ent. leivintupa) ja renkitupa vuodelta 1780. 03/21 , Uittamon ilmatorjuntapatteri v. 1940, käytössä vuoteen 1953. Jäljellä betoniset02/71 pesäkkeetKakskerta, sekä kaksi Monnoisten luolaa. Sotahistoriallisestikaksi 1900-luvun arvokkaat alun asuinrakennusta, rakennelmat jotka muodostavat miljöökokonaisuuden Satakunnantie 144 09/05 Jäkärlä Myllytorppa Entinen myllytorppa. Kapearunkoinen pitkänurkkainen asuinrakennus ja ulkorakennus Maarian altaan rannalla Uimarinkatu-Kastarinpolk kylä, Gunnarsto ja 07/07 Kähäri 31-17, Ruohonpään1:123, Keskitalon Paimalantie päärakennus. Ainoa jäljelläSolbacka, oleva maatilan Vapparintie päärakennus entisessä Ruohonpään kylässä. u Ruohonpäänkatu 10 03/22 Uittamo-kortteli 1 tontit Ns. Vanha-Uittamo, rakennuskanta 1920-30-luvulta.09/06 Paimala, Paimalantie 369 Paimalan02/73 ent.Kakskerta, yläkansakoulu, Iisalan rakennettukylä, Vanha v. 1904. mäkitupa, jonka rakennuskanta yhtenäinen 07/06 Kähäri korttelit 21-28 ja Ns. Karjalaiskylä. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettu asevelikylä 4-9, korttelit 2-4, 8-10, 09/07 Jäkärlä, Jäkärlän kylä 36, Jäkärlän kirjastorakennusJärvenperä 1:3, 30-32 21, 33. Arkeologinkatu 5 Vapparintie 03/10 Vasaramäki 67, Funktionalistinen07/05 Pitkämäki radioasemarakennus 60-3, Turun05/09 kaakelitehdas.Nummi 47-5, Tehdasrakennus Karjakuja A.02/75 rakennettu F. VahteranKakskerta, vuonna peltisepänliike, 1913. Käikulla, perustettuEnt. 1921, Käikullan ryhtyi yksinäistalon käyttämään rakennukset,v. 1938 nimeä päärakennus Metalli Oy 1800-l. Rakuunatie 36 Pitkämäentie 9 10 Mäkelä 1:6, Harjattulantie 03/03 - Peltolan Peltolan07/04 PisunPitkämäki tilalle v. 22-40, 1946-48 rakennettuPitkämäen05/12 siirtolapuutarha, NummiKeskitalo. 18-7, Entinen jonka Uusikatu suunnitelman maatilan 9 Mahdollisesti päärakennus on laadittu 1700-l. 1800-l. kaupunginpuutarhuri sotilastorppa, joka Aarno 1930-luvulla Hellemaan rapttu johdolla. ja hirsien päät katkaistu. siirtolapuutarha Merikulmantie 33 05/29 Räntämäki 72, Maisemallisesti tärkeällä paikalla olevia ulkorakennuksia, jotka kulttuurimaiseman kannalta tärkeitä. 07/03 Pitkämäki 18-1, Pitkämäen Isotalo. Huvilamainen päärakennus vuodelta 1907. Myös piharakennukset 03/02 Peltola, Peltolan Peltolan Pisun talon pihapiiri. Vanha päärakennusLintinpellonkatu on 1800-luvun alusta ja uusi 1800-luvun lopulta. Isotalonkatu 22 siirtolapuutarha-alue, 02/01 Hirvensalo, Pikisaari Pikisaaren kylä. Arvokas ulkosatama- ja luotsialue. 08/08 Pahaniemi Vuoksenniska Pahaniemen Alitalo. Maatilarakennusten muodostama kokonaisuus Ilpoistentie 02/02 Hirvensalo, Pikisaari, Airisto Segelsällskap 1904, laajennettu 1918. Turun ensimmäisen urheiluseuran ravintolarakennus. Al-2:9 Valaanpyytäjäntie 10 03/01 Peltola-4, Seurakuntien Asuinrakennus08/06 Pahaniemi ja sauna. Vuoksenniska G. Th ChiewitzVuoksenniska 1861. Oy:n työntekijöille suunniteltu asuinrakennus. Erik Bryggman 1945-46. 02/11 Hirvensalo, Jänessaaren Jänessaaren kantatila, vanhimmat rakennukset 1700-luvulta puutarhan alue, Pl-1:26, Ojarannantie 7 yks. Jänessaari, Uudenmaantie 45 08/07 Pahaniemi 1-8, Vuoksenniska Oy:n työntekijöille suunniteltuja asuinrakennuksia. Kurt Simberg 1940. Osa purettu 03/23 Puistomäki, kortteli 1-2, Valtaosa mäkiseen maastoon sijoitetuista rakennuksistaMaanpääntie on peräisin 1920-30-luvulta. Kotikoivunkatu 5, 13-14 02/05 Hirvensalo, Arolan yks. Arolan kantatila. päärakennus 1700-l. 08/03 Artukainen 12-1, entinen lentokentän asemarakennus. H. Smedberg 1935 03/24 Puistomäki, korttelit 6-9, Puistomäen asevelikylä. Alue on väljä jälleenrakennuskaudenAmpumarata pientaloalue.1:38, Messukentänkatu 10 tontit 1-13 ja 25-31, 11 Pikisaarentie 30 08/02 Artukainen 10, Artukaisten kartano. Uusklassistinen päärakennus C. Bassi 1822. Rakennukset muodostavat englantilaisine maisemapuutarhoineen ehjän kokonaisuuden. tontit 1-15 ja kortteli 12 02/54 , Höyttinen Höyttisten kylämiljöö. Satavan vanhin säilynyt kyläyhteistö. Messukentänkatu 1 03/25 Vähäheikkilä, Pajamäki, Alueenj synty ajoittuu 1890-luvulle, keskustan02/56 läheisyydenSatava, Hännälän esikaupunkiasutusta yks. Sveitsiläistyylinen 2-kerroksinen kartanorakennus, tiilimakasiin, navetta ja holvattu kellari 1800-luvulta. 08/01 Pansio korttelit 31-35, 52 Laivateollisuuden asuntoalueen kokonaissuunnitelma ja rakennukset Erik Bryggman 1946-47. Korttelit 4-5, kortteli Hennalan kesäkoti tontti 1 6-tontit 6, 8-10, 12-13, 02/61 Kakskerta, Myllykylä Myllykylän Alitalon, Ylitalon ja Keskitalon muodostama kokonaisuus. 08/05 Perno 50, Vähä-Pernon kartano. Rakennukset vuodelta 1916. kortteli 8-tontit 5, 7-10, 02/60 Kakskerta, Myllykylä, Myllykylän rakuunatorppa 1700-luvulta. Ankkurikylänkatu 6 21, kortteli 9-tontti 9 Alitalo 1:206, Vapparintie 08/04 Perno 57, Gotlanninkatu Vanha-Perno. Keskiaikainen kellari, pihapiirissä kaksi aittaa ja vuonna 1828 Metsäaron lampuotitilalta siirretty siipirakennus. 03/26 Vähäheikkilä, Myllymäki, Alueen synty ajoittuu 1890-luvulle, keskustan läheisyyden395 esikaupunkiasutusta 08/09 Perno, Komero 1:31, Taiteilijapariskunnan Liisa ja Viljo Rannan funktionalistinen asuintalo, jonka he itse suunnittelivat vv. 1947-48. kortteli 13-15 02/58 Kakskerta, Brinkalan Briinkhallin kartano ja sitä ympäröivä maisemakokonaisuus. Kartano uusklassistinen, Gabriel von Bonsdorff 1793. Englantilainen maisemapuutarha Pernontie 219 03/18 Ispoinen-15, Uusitalo Vanhan maatilan talouskeskus yks., Brinkala 1:432 01/01 III Urheilupuisto vuonna 1893 avattu urheiluun ja virkistyskäyttöön tarkoitettu puisto 1:79, Kielokuja 02/59 Kakskerta, Kakskerran kirkko. Harmaakivinen pitkäkirkko 1700-l. jälkipuolelta. Tapuli 1824 C. Bassi. Bonsdorff-suvun hautakappeli. 01/02 III Urheilupuisto Samppalinnan tuulimylly 1859-61 05/01 Nummi, Kirkkotie 46 Kaarinan kirkko ja tapuli. Kolmilaivainen harmaakivinenKakskerrankirkkotie pitkäkirkko 1400-luvulta. Kellotapuli 1826. 01/03 III Urheilupuisto SamppalinnanKakskerta, myllyn ent.Kulho myllärin asuinrakennusKulhon saaren ja rakennuskantaleipomo 1861 05/02 Nummi-Kaarinan Kirkon miljöökokonaisuuteen kuuluvat02/57 pappila, kirkkoaitat, hautausmaa sekä Nummen kylän kantatilojen rakennukset, jotka ajoittuvat pääosin 1800-luvulla 01/07 III Urheilupuisto Välikentän laululava. Suunniteltu v. 1956 kirkkoaukio, 23-1, 2, 3, 7, 02/63 Kakskerta, Kalliolan yks. Villa Staffans. Erik Bryggman 1945-46. Vuorineuvos Allan Staffansin omakotitalo, joka toimii nyt seurakuntien diakonialeirikeskuksena. 01/04 III Urheilupuisto August Blombergin asuinrakennus. Kansallisromanttinen, tuotu Karjalasta, pystytyspiirustukset A. Karlsson 1922. 9, Nummi-88 Senpas 1:7, Sinapintie 01/05 III Urheilupuisto Painisali, vuonna 1894 rakennettu tanssipaikka, kunnostettu voimailusaliksi 1944. 05/02 Nummi, Kaarinan Kirkon miljöökokonaisuuteen kuuluvat02/69 pappila, kirkkoaitat,kakskerta, hautausmaa Harjattulan sekäHarjattulan Nummen kartano,kylän kantatilojen Paasikiviopisto. rakennukset, Kaksi vuosissadan jotka ajoittuvat alun pääosin rakennusta, 1800-luvulle. joista ainakin toinen on F. Strandellin 1910-l. suunnittelema kirkkoaukio, 23-1, 2, 3, 7, 01/06 III Urheilupuisto Alkuperäisessäyks. Harjattulaasussaan 1:68säilynyt Totti Soran 1944 suunnittelema saunrakennus 9, Nummi-88 01/19 Iso-Heikkilä korttelit Rakennuskanta02/62 Kakskerta, 1930-40-luvuilta. Hylklahti, YhtenäinenVilla Etstan, rakennustapa. Erik Bryggman 1928. Klassistinen paviljonkityyppinen kesähuvila 05/03 Nummi-85, Kairisten Kairisten taloon14-16 kuulunut 1500-luvulta oleva holvattuTusculum kellari. 3:4 01/20 Iso-Heikkilä 2-9, Turun02/76 yliopistonKakskerta, (prof. LempäälänVäisälän) rakennuttamaVilla Kaino. tähtitorni. Erik Bryggman O. Venhola 1934-35. 1937. Funktionalistinen talvihuvila. Alitalo, Pispalantie 3 Väisäläntie kylä, Leppäranta 1:94 05/04 Nummi, Kuuvuori, Ns. villisti syntynyt esikaupunkialue, jonka rakennuskanta ajoittuu pääasiassa 1800-luvulta 1900-luvun alkuun 01/25 Valtion rautatiealue, Turun02/49 päärautatieasema.Hirvensalo, Väinö VähäkallioHaarlansuntin 1939. Funktionalistinen rannan kesähuvilat; asemarakennus Kortela, Leppäranta, Metsätähti, Ritvala, Vanha Tammila, Aurinkola korttelit 10-12, 14-18, Ratapihankatu 37 02/04 Hirvensalo, Seulu Seulun kesähuvilat pohjoisrannalla 1800-1900-luvun vaihteesta. 79-81 01/26 Valtion Rautatiealue, Rautatieläisten asuinrakennuksia. Hugo Neuman 1876 ja Thure Hellström 1924 RAKENNUSPERINTÖOHJELMA 05/05 Nummi, korttelit 54-55 Alueen vanhimmat rakennukset 1800-luvulta,02/04 pääosaHirvensalo, rakennuskannasta Maanpää 1920-luvulta.Maanpään vanha kesähuvila-asutus pohjoisrannalla Ratapihankatu 39-41 02/04 Hirvensalo, Jänessaari Jänessaaren pohjoisrannan kesähuvila-asutus 1800-1900-luvun vaihteesta. 05/06 Nummi 55-1:,85 Vanha Tontilla01/26 kolmeValtion asuinrakennusta rautatiealue, ja ulkorakennus,Rautatieläisten jotka asuinrakennuksia ajoittuvat 1880-90-luvulle. vv. 1922-47 Päärakennus korjattu 1927. Tontilla toiminut kiertokoulu. Rakennukset muodostavat yhtenäisen pihapiirin. Hämeentie 78 02/03 Hirvensalo, Jänesaari, Villa Ekman, funktionalistinen huvila Erik Bryggman 1933. Ratapihankatu 45-47 Peuraniemi 1:1 05/07 Nummi-40-1, Paaskunta.01/22 PääratapihaPihapiiriin kuuluu kaksi asuinrakennusta.Veturitalli, Hugo Päärakennuksen Neuman 1876 vahimmat osat 1700-luvulta, korjattu 1957. Toinen asuinrakennus 1800-l. alusta. Töykkälänkatu 19 02/35 Hirvensalo, Moikoinen Honkaistenrannan vanha huvila-asutus 01/24 Valtion rautatiealue, Konepajan02/34 Hirvensalo,paja, nyk. terveydenhoitokeskus. Lauttaranta 1800-l. olevaHugo maatilanNeuman päärakennus,1876 laajennettu 1920-luvulla. 05/08 Nummi, korttelit 43-49, Alueen vanhimmat rakennukset 1800-. lopulta. Pääosa rakennuskannasta 1900-l. alkupuolelta pääratapiha 2/1, Toijaistentie 16 56-57, 67-68, 01/23 Valtionrautatiealue, Konepajan02/33 Hirvensalo,päärakennus Lauttaranta, 1876, varasto1900-l. 1901, alkupuolella varikon lämpökeskus rakennettuja ja piippuhuviloita, 1959, jotka tynnyrivarasto muodostavatYleiskaavan 1929 yhtenäisen 2020 rakennussuojelukohteetkokonaisuuden Nummenpakka pääratapiha Lautturinkatu 1 ja 3, 05/15 Itäharju, kortteli 6-tontit Alueen rakennuskanta ajoittuu pääosin 1920-luvulle ja se on rakennustavaltaan yhtenäinen. Edustaa vuosisadan alun puutarha-aluerakentamista. 01/21 Valtion rautatiealue, ent. kaasutehtaanHirvenläntie asetyleenilaitos. 3 ja 9 tiilinen ratapiharakennus v. 1899 1-6, korttelit 7-17, 19-25 Turun kaupunki pääratapiha 02/40 Hirvensalo, Arola, 1900-l. alkupuolella oleva huvila näkyvällä paikalla ja 61 Ympäristö- ja kaavoitusvirasto 01/27 Kupittaa, turun-Karjaan Kupittaan asema,Hongiston tavarasuoja huvila 1:39, ja kaksi asuinrakennus 1910-luvulta 05/10 Nummi-15-1, Rakennus edustaa vuosisadan alun rakentamista mansardikattoineen ja korostetun kapeine ja korkeine muotoineen. Rakennuksella "Majakalla"Yleiskaavatoimisto on tärkeä maisemallinen merkitys.31.7.2010 rautatie Uittajankuja 6 Kuuvuorenkatu 26 01/28 Kupittaa, Kupittaanpuisto Kupittaan lähderakennus, C. Bassi 1824, puutarhurin asunto 1800-l., jalkapallostadion E. Bryggman 1952, Totalisaattorirakennus E. Bryggman 1948 02/51 Hirvensalo, Maunula, 1900-l. alun kesähuvila, jossa Erik Bryggmanin suunnittelema kuisti