Hiljaisuuden Keitaat Satakunnassa

S u o m e n y m p ä r i s t ö 691

Päivi A. Karvinen – Anne Savola Hiljaisuuden keitaat Satakunnassa

HiljaPiSa

HELSINKI 2004 ...... Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö Julkaisu on saatavana myös Internetistä: http://www.ymparisto.fi/julkaisut

Suomen ympäristö 691 Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto

Taitto: Ainoliisa Miettinen Kansi: Kullaan Joutsijärvi. Kuva: Kullaan kunta.

ISSN 1238-7312 ISBN 952-11-1671-4 (nid.) ISBN 952-11-1672-2 (PDF)

Edita Prima Oy

Helsinki 2004

2 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691

Esipuhe

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

Melu on yksi tämän hetken merkittävim- Valtioneuvoston 13.2.2003 tekemän luon- mistä elinympäristön laatua, viihtyisyyt- non virkistyskäyttöä ja luontomatkailun tä ja terveyttä heikentävistä tekijöistä. kehittämistä koskevan periaatepäätök- Sitä mukaa, kun meluongelma on tun- sen mukaan maakunnan liittojen toivo- nistettu, on vastaavasti hiljaisuuden ar- taan selvittävän luonnon virkistyskäy- vostus kasvanut. Toisaalta erilaisten toi- tön ja luontomatkailun kannalta merkit- mintojen koneellistuminen ja melua ai- tävimmät hiljaiset alueet ja niiden hiljai- heuttavien toimintojen yleistyminen sina säilyttämisen ehdot. Ympäristömi- ovat johtaneet siihen, että hiljaisia ym- nisteriö toivoo, että tämä pilottiselvitys päristöjä on entistä vähemmän. auttaisi näiden selvitysten tekoa muissa Hyvät virkistäytymismahdollisuu- maakunnissa ja edistäisi melutasoltaan det vaikuttavat maakuntien ja kuntien hiljaisten alueiden kartoittamista ja säi- ulkoiseen kuvaan ja niillä on vaikutusta lyttämistä myös yksityiskohtaisemman jopa alueiden kansalliseen kilpailuky- kaavoituksen ja hankkeiden suunnitte- kyyn. Hiljaisuus ja luonnon puhtaus ovat lun yhteydessä. myös Suomen matkailun vahvoja veto- voimatekijöitä. Hiljaiset alueet ovat tär- Rakennusneuvos keitä myös herkkien eläinlajien säilymi- Mauri Heikkonen sen kannalta. Alueiden säilyminen hiljaisina voidaan turvata pitkällä tähtäimellä vain ottamalla ne huomioon omina kokonai- suuksinaan maankäytön suunnittelussa. Ensimmäinen vaihe on selvittää nykyi- set hiljaiset alueet ja niiden säilymistä uhkaavat tekijät. Tämän työn tavoitteena onkin ollut kehittää hiljaisten alueiden kartoittamiseen soveltuvia menetel- miä erityisesti maakuntakaavoituksen tarpeisiin. Työ on samalla yksi Satakun- nan maakuntakaavan laadintaan liitty- vä perusselvitys. Pilottiselvityksen käytännön suorit- tamisesta ovat vastanneet Satakuntalii- tossa projektikoordinaattori MMM Päi- vi A. Karvinen ja ympäristösuunnittelija FM Anne Savola. Selvitystä ovat rahoit- taneet ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Selvitystä on ohjannut laaja valtakunnallinen ohjaus- ryhmä. Sen laadintaan on osallistunut myös eri sidosryhmistä koostuva alueellinen yhteistyöryhmä. Selvitystä laadittaessa on oltu yhteydessä myös muihin maakunnan liittoihin, alueellisiin ympä- ristökeskuksiin ja Satakunnan kuntiin.

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 3

Sisältö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

Esipuhe ...... 3

Käsitteet ...... 6

1 Johdanto...... 7 1.1 Taustat ...... 7 1.2 Tavoitteet ja toimintaperiaatteet ...... 8 1.3 Työvaiheet...... 9

2 Toimintaympäristön kuvaus ...... 10 2.1 Satakunta maakuntana ...... 10 2.2 Maisemalliset peruspiirteet pohjana Satakunnan äänimaisemille ...... 10 2.3 Maakuntakaavoitus Satakunnassa ...... 12 2.3.1 Maakuntakaavamerkinnöistä ...... 12

3 Vuorovaikutus ja yhteistyö ...... 14 3.1 Tiedotus ...... 14 3.2 Sidosryhmäyhteistyö ...... 14 3.3 Kyselyt ...... 15 3.3.1 Kotiympäristön pahin meluhaitta ...... 15 3.3.2 Mikä on sinulle mieluisa äänimaisema ...... 16 3.3.3 Hiljaisuuden retriitin kysely ...... 16 3.3.4 Joutsijärven virkistysalueen käyttäjäkysely ...... 17

4 Hiljaisten alueiden luokittelu ...... 18 4.1 Luokittelun kehittely ...... 18 4.2 Hiljaisuuden luokittelu HiljaPiSa:ssa ...... 19 4.3 Melutasojen näkökulma...... 20

5 Hiljaisten alueiden kartoittamisen menetelmät...... 22 5.1 Kartoituksen etenemisen päävaiheet ...... 22 5.2 Asiantuntija-arvio ...... 22 5.3 Asukaskysely ...... 23 5.3.1 Kyselyn toteutus...... 23 5.3.2 Kooste kyselyn vastauksista ...... 23 5.4 Karttatarkastelu ja puskurivyöhykeajattelu ...... 26 5.4.1 Yleiskartan pohja-aineiston kuvaus ...... 26 5.4.2 Puskurivyöhykkeet ja indeksikartta ...... 28 5.4.3 Äänimaisemallinen karttatulkinta potentiaalisilta hiljaisilta alueilta ...... 29 5.5 Menetelmien tulosten vertailu ...... 32

4 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 6 Maastotyövaihe ...... 33 6.1 Maastovaiheen toteuttaminen ...... 33 6.2 Havainnoinnin tuloksia luonnonrauha-alueilla (lra) ja maaseutumaisilla hiljaisilla alueilla (mha) ...... 33 6.3 Havainnoinnin tuloksia kaupunkimaisilla hiljaisilla alueilla (kha) ja erityiskohteilla (erk) ...... 34

7 Satakunnan maakunnallisesti merkittävät melutasoltaan hiljaiset alueet ...... 36 7.1 Ehdotus Satakunnan maakunnallisesti merkittävistä hiljaisista alueista ...... 36 7.2 Alueiden rajaamisesta...... 39

8 Hiljaisten alueiden merkitys virkistys- ja matkailukäytössä Satakunnassa ...... 42

9 Miten viedä hiljaisuuden asiaa eteenpäin? Pohdintaa ja kehittämisehdotuksia ...... 44

Lopuksi ...... 46

Tausta-aineistoa ...... 47

Yhteystietoja ...... 48

Liitteet ...... 49 1. Asukaskysely Satakunnan hiljaisista alueista ...... 49 2. Kooste Satakunnan hiljaisten alueiden asukaskyselyn Joutsijärveä koskevista vastauksista ...... 51 3. Melukysely kuntien ympäristövastaaville ...... 53 4. Moottorikäyttöiseen maasto- ja vesiliikenteeseen liittyvät rajoitukset Satakunnassa ...... 54 5. Potentiaaliset hiljaiset alueet Satakunnassa yleiskarttatarkastelun perusteella ...... 55 6. Maastohavannointilomake ...... 57 7. Luonnos kaupunkimaisten hiljaisten alueiden maastohavannointilomakkeeksi ...... 60 8. Aluekuvaukset Satakunnan maakunnallisesti merkittävistä luonnonrauha-alueista (lra), maaseutumaisista hiljaisista alueista (mha) sekä erityskohteista (erk)...... 61

Kuvailulehdet ...... 75

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 5

Käsitteet

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

”Hiljaisten alueiden selvittäminen vaatii de tai muu matkailullinen merkitys tai uudenlaista lähestymistapaa ja käsitteiden alueen äänimaiseman arvo liittyy vain määrittelyä.”1 Tässä selvityksessä käyte- tiettyyn vuoden- tai vuorokauden aikaan. tään seuraavia käsitteitä: Suhteellisen hiljaiset alueet – termiä HiljaPiSa – lyhenne projektin nimestä käytettiin mm. HiljaPiSa:n asukaskyse- Melutasoltaan hiljaisten alueiden pilottisel- lyssä Hyvinkään kaupunkikohtaisen pi- vitys Satakunnassa. lotin mukaisesti. Hiljaisten alueiden luokittelun kehittyessä termi korvaantui Hiljaisuus (kattokäsite) – Luonnon ää- maaseutumaisilla ja kaupunkimaisilla net ovat sallittuja ja toivottuja. Ihmisen hiljaisilla alueilla. toiminnasta aiheutuvat äänet puuttuvat tai ovat vähäisiä. Karttatarkastelu – maankäytöllisen karttatarkastelun perusteella pyrittiin Luonnonrauha-alueet (lra) – Luonnon löytämään melutasoltaan muuta ympä- äänet ovat hallitsevia alueen äänimaise- ristöä hiljaisempia alueita. massa ó alueella on mahdollisuus nauttia luonnon äänistä ja kokea luonnon rau- Puskurivyöhykkeet – tiedossa olevien haa ja luonnossa hiljentymistä. Ihmisen melulähteiden ympärille määritellyt vyö- toiminnasta aiheutuvat äänet ovat sa- hykkeet, joiden ulkopuolelle kohteesta tunnaisia ja vähäisiä. aiheutuvan melun ei pitäisi kuulua tavanomaisissa sääoloissa. Osa karttatar- Maaseutumaiset hiljaiset alueet (mha) kastelua ja ns. poissulkevaa menetelmää. – Luonnon äänet ovat vallitsevia alueen äänimaisemassa ó alueella on mahdol- Äänimaisematutkimus/Akustinen eko- lisuus nauttia luonnon äänistä sekä ää- logia – tieteenala, joka tutkii mm. elävi- nimaiseman yleisestä levollisuudesta. Ih- en organismien ja ääniympäristön välis- misen toiminnasta aiheutuvia ääniä kuu- tä suhdetta sekä ääniympäristön merki- luu, mutta ne ovat vaimeita ja ajoittai- tystä elinympäristölle ja ihmisten hyvin- sia. Monet äänistä ovat äänimaisemalle voinnille. tyypillisiä; esimerkiksi äänet, jotka syn- tyvät maa- ja metsätalouden harjoitta- Äänimaisema – äänellinen ympäristö, misesta tai vesialueilla veneilystä. joka kuvaa sitä äänten kenttää, jossa kulloinkin ollaan; esimerkiksi melu, luonto, Kaupunkimaiset hiljaiset alueet (kha) musiikki, ihmisten ja teknologian äänet. – Luonnon äänet ovat kuultavissa ja ne erottuvat hyvin alueen äänimaisemas- Äänimaiseman yleisluonne tai -kuulu- sa. Ihmisen toiminnasta aiheutuvia ää- ma – päällimmäinen vaikutelma, joka niä kuuluu, mutta ne ovat lähiympäris- syntyy tietyn alueen äänimaisemasta. töä vaimeampia, eivätkä ne peitä alleen luonnon ääniä. Äänimaiseman perusääni – ääni, jota ei välttämättä tiedosteta, mutta joka on 1 Melutasoltaan hiljaisia alueita Erityiskohteet (erk) – Luonnon äänillä koko ajan läsnä; esimerkiksi liikenteen käsittelevä pilottiselvitys Satakun- ja äänimaiseman yleisluonteella on koh- kohina tai tuulen humina. nassa – työohjelma, s. 1, Satakun- taliitto, Anne Savola 9.7.2002, jul- teen ominaisuuksiin liittyvä erityismer- kaisematon. kitys, esimerkiksi maailmanperintökoh-

6 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691

Johdanto ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 1

1.1 Taustat alueiden tarpeeseen. Mietinnön mukaan tavoitteeksi kaavoituksessa tu- Melu on yksi 2000-luvun kasvavista lee asettaa sellaisten hiljaisten alu- ympäristöongelmista, joka heikentää eiden säilyttäminen, joilla melutasot elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä ovat selvästi alle ohjearvojen. sekä ihmisen terveyttä. Sellaiset alueet, • Ympäristöministeriön asettaman joilla voi kuunnella luonnon ääniä ilman meluverkon ehdotuksessa 2002 me- teiden, tehtaiden tai muun ihmistoimin- luntorjunnan suunnittelun ja torjun- nan aiheuttamaa melua, vähenevät jat- tatoimien suuntaamisen yhtenä pai- kuvasti. Tällaisilla muuta ympäristöä hil- nopisteenä on hiljaisten alueiden jaisemmilla alueilla on erityistä merki- säilyttäminen.3 tystä ihmiselle virkistäytymisen kannal- • Hiljaiset alueet on yksi teema ympä- ta. Myös luonto tarvitsee hiljaisuutta. ristöministeriön marraskuussa 2002 Melutasoltaan hiljaisten alueiden asettaman meluntorjunnan kehittä- huomioon ottaminen on noussut esille mistyöryhmän työssä. useiden eri hankkeiden ja ehdotusten • Myös EU:n ympäristömeludirektii- yhteydessä. vin tavoitteissa on mainittu vähä- • Meluntorjuntalain perustelujen meluisten alueiden kartoittaminen (1986) mukaan meluntorjunnan ylei- taajamissa ja rakentamattomilla alu- senä päämääränä on terveellinen ja eilla.4 viihtyisä elinympäristö, jossa tulee Pohjoismaista Ruotsi on ollut edel- myös voida nauttia hiljaisuudesta ja läkävijä hiljaisten alueiden kartoituksen luonnon äänistä ja mm. melulta suo- edistämisessä. Ruotsin tielaitos (Vägver- jattuja virkistysalueita tulee olla riit- ket) on yhdessä muiden viranomaisten tävästi. Meluntorjunta ja sen tavoit- kanssa valmistellut hiljaisten alueiden teet sisällytettiin vuonna 2000 voi- selvittämiseen soveltuvaa ohjeistoa5. To- maan tulleeseen ympäristönsuojelu- sin ohjeisto on luonteeltaan enemmän lakiin. hiljaisuuden olemusta, sen kokemista ja • Suomen luonnonsuojeluliitto, Suo- mittaamista pohdiskeleva kuin käytän- men Latu, Kuulonhuoltoliitto, Eko- nön työkaluja tarjoava. psykologien verkosto Metsänpeitto Hiljaisten alueiden kartoituksen suoja Suomen Akustisen Ekologian Seu- malaisiksi pioneereiksi ennättivät kau- ra ry ovat vuosina 2000-2003 Hiljai- punkitasolla Hyvinkää ja Ylöjärvi. Sel- suuden teemapäivän (8.10.) aloit- vityksistä kerrotaan Hyvinkään ja Ylö- 2 http://www.sll.fi/toiminta/melu/ 6 teissaan ja julkilausumissaan esittä- järven internet-sivuilla . Satakuntaliiton index_html/view neet hiljaisten alueiden kartoittami- selvityksen alkaessa yhtenäistä menetel- 3 Ympäristöhallinnon meluntor- sen aloittamista Suomessa. Etenkin mää hiljaisten alueiden selvittämiseksi junnan yleiset linjaukset – Ympä- ristöhallinnon meluverkko 2002: Suomen luonnonsuojeluliitto on pi- ei kuitenkaan ollut. Samoin hiljaisuuteen http://www.ymparisto.fi/ tänyt hiljaisuuden teemaa muutoin- liittyvä terminologia oli – ja on osittain 4 EU:n ympäristömeludirektiivi: kin aktiivisesti esillä2. edelleenkin – vasta muotoutumassa. http//europa.eu.int/comm/environment/noise/d0014_en.pdf • Liikennemelun huomioon ottamis- Satakunnassa hiljaisuusteemaan 5 Ljudkvalitetet i natur- och kul- ta kaavoituksessa pohtineen LIME- kiinnitettiin ensimmäistä kertaa huomio- turområden – Förstudie. 2002- työryhmän ympäristöministerille ta vuonna 1994 Satakunnan seutukaa- 03-28 6 vuonna 2001 luovuttamassa mietin- van 5 ehdotuksesta annetuissa lausun- http://www.hyvinkaa.fi/ymparis- to/melu/index.html ja http:// nössä kiinnitettiin huomiota muuta noissa. Satakuntaliitto tarttui teemaan www.ylojarvi.fi/ymptsto/ ympäristöä selvästi hiljaisempien esittämällä LIME-työryhmän mietinnös- hiljaisetalueet.html

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 7 tä ympäristöministeriölle antamassaan 1.2 Tavoitteet ja lausunnossa, että melutasoltaan hiljais- toimintaperiaatteet ten alueiden kartoittamista olisi hyvä edistää eri kaavatasoihin soveltuvilla HiljaPiSa:n tavoitteet ja toimintaperiaat- pilottiselvityksillä. Samalla voitaisiin teet määriteltiin selvityksen työohjel- selkeyttää mahdollisia merkintätapoja. massa (heinäkuu 2002) seuraavasti: Lisäksi lausunnossa todettiin, että Sata- ”Hankkeen tavoitteena on kehittää kunta olisi hyvä kohde maakunnallisen ns. hiljaisten alueiden kartoittamiseen pilottiselvityksen laadinnalle ja selvitys- soveltuvia menetelmiä erityisesti maa- tä voitaisiin soveltaa Satakunnan maakuntakaavoituksen tarpeisiin. Maan- kuntakaavan laadinnan käynnistyessä. käyttö- ja rakennuslain mukaisten maa- Myös Satakunnan luonnonsuojelupiiri kuntakaavojen valmistelu on vireillä yli jätti 8.10.2001 Satakuntaliitolle vetoo- puolessa maakuntien liitoista. Selvityk- muksen hiljaisuuden merkityksen tiedos- sen laadinnan aikana pyritään aktivoi- tamisesta. maan hiljaisuusteemaan liittyvää vuoro- Satakunta valittiin maakunnallisen puhelua eri viranomaisten välillä. Hil- pilottiselvityksen laadinnan kokeilualu- jaisiin alueisiin liittyy myös elinkeinojen eeksi siten, että hankkeen toteutuksesta kehittämisnäkökulmia (imago, matkai- vastasi Satakuntaliitto ja hanketta rahoit- lu jne.). tivat ympäristöministeriö sekä liikenne- Selvitystyön onnistumisen ja koko ja viestintäministeriö. prosessin aikana saatavien kokemusten Selvityksen koordinaattorina toimi levittämisen kannalta hanke toteutetaan MMM Päivi A. Karvinen. Satakuntalii- niin, että ton ympäristösuunnittelija FM Anne Sa- • eri maakunnat (maakuntien liitot, vola oli työssä tiiviisti mukana7. Myös Sa- ympäristökeskukset) sekä muut toi- takuntaliiton alueidenkäytön toimialan mijatahot voivat ottaa osaa keskus- muiden henkilöiden työpanos oli tärkeä. teluun, vaihtaa mielipiteitä sekä Selvityksen valtakunnallisessa ohja- vaikuttaa omalta osaltaan myös käy- usryhmässä olivat mukana ympäristö- tettävien menetelmien muotoutu- ministeriö, liikenne- ja viestintäministe- miseen (valtakunnan taso). riö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolus- • erilaiset toimijatahot, yhteisöt, asuk- tusministeriö, maa- ja metsätalousminis- kaat jne. voivat vaikuttaa hiljaisista teriö, Tiehallinto, Ilmailulaitos, Ratahal- alueista käytävään keskusteluun, lintokeskus, MTK, Metsähallitus, Suo- käsitteiden muodostamiseen, koh- men Satamaliitto, Suomen luonnonsuo- teiden löytämiseen jne. Satakunnas- jeluliitto, Suomen Kuulonhuoltoliitto, sa tehtävän käytännön selvitystyön Suomen Latu, Suomen Akustisen Ekolo- aikana (aluetaso eli Satakunta). gian Seura ry ja Ekopsykologian yhdistys Tavoitteena on, että osallistumisen Metsänpeitto ry. Ohjausryhmän puheen- myötä eri alueet, viranomaiset ja muut johtajana toimi rakennusneuvos Mauri toimijat saadaan kiinnostumaan muuta Heikkonen ympäristöministeriön aluei- ympäristöä hiljaisemmista alueista ja nii- denkäytön osastolta ja sihteerinä Päivi den kartoituksesta. Samalla sitoutumi- A. Karvinen. nen hankkeen aikana saatuihin koke- Lisäksi kutsuttiin koolle eri sidosryh- muksiin ja mahdollisiin ohjeisiin on eri mistä koostuva alueellinen yhteistyöryh- alueilla ja toimijatahoilla suurempaa mä. Ohjausryhmän ja alueellisen yhteis- kuin ilman järjestelmällisesti toteutetta- työryhmän jäsenten nimet löytyvät sel- vaa keskustelua olisi.”8 7 Karvinen vastasi yleisestä koor- vityksen kohdasta Yhteystietoja. dinoinnista, kyselyistä, tiedotuk- Pitkän aikavälin tavoitteena on sesta ja sidosryhmäyhteistyöstä; myös toimia edelläkävijänä ja antaa esi- Savola karttatarkastelusta, maas- merkkiä siitä, miten hiljaisia alueita voi- tokäynneistä ja alueiden luokitte- daan huomioida maakuntakaavan laa- lusta. 8 Melutasoltaan hiljaisia alueita timisen ja kehittämisen yhteydessä. käsittelevä pilottiselvitys Satakun- nassa – työohjelma / Asa 9.7.2002 – julkaisematon.

8 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 HiljaPiSa:n tavoitteet: • kartoittaa Satakunnan maakunnallisesti merkittävät hiljaiset alueet • kehittää kartoittamiseen soveltuvia menetelmiä ja toimintatapoja • aktivoida teemaan liittyvää keskustelua ja vuoropuhelua • nostaa esiin elinkeinojen kehittämis- näkökulmia, esimerkiksi miten hyö- dyntää hiljaisuutta maakunnan ima- gossa ja matkailussa. Motto: Meluntorjunnan rinnalle tarvitaan hiljaisuuden/miellyttävien ääni- maisemien vaalimista.

1.3 Työvaiheet

HiljaPiSa:n työvaiheet toteutuivat pitkäl- ti työohjelmassa esitetyn mukaisesti. Vai- heet b) – f) sopivat hiljaisten alueiden kartoituksen rungoksi myös muille maakuntien liitoille: a) Aloitetaan hiljaisuuskäsitteen ja kri- teerien määrittelystä. b) Selvitetään suurimmat melulähteet maakunnan alueella (esiselvitysvai- he). c) Tunnistetaan ne alueet, joita aiotaan tarkemmin tutkia. - Esiselvityksen perusteella tietyt alueet rajataan pois maakuntata- son selvityksestä (liikennemelu- alueet jne.). - Hahmotellaan pääpiirteittäin kunkin alueen äänimaisema olemassa olevan tiedon perusteella. d) Käytännön selvitystyö – vaihe, jolloin kuunnellaan hiljaisuuden ääniä: maastossa tapahtuva havainnointi, jolloin keskeinen mittari on ihmiskorva. e) Alueiden luokittelu ja hiljaisten alueiden valinta. f) Kokemusten ja kehittämisehdotusten pohdintaa ml. miten merkitä hiljaiset alueet kaavoihin. g) Selvityksen raportointi.

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 9

Toimintaympäristön kuvaus ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 2○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

2.1 Satakunta maakuntana nä. Taajamaväestön osuus maakunnassa on yli 80 %. Loma-asutuksen painopiste Satakunta on luonnoltaan vaihteleva ja on selvästi merenrannikolla ja kesämök- monimuotoinen maakunta, jossa on erin- kejä Satakunnassa oli vuonna 2000 lähes omaiset mahdollisuudet vapaa-ajanviet- 19 000. Ympäristöministeriön 1990-lu- toon ja virkistäytymiseen luontoon liit- vun puolivälissä tekemän selvityksen tyvien harrastusten parissa. Merenran- mukaan Satakunnan merenrannikon nikko, Kokemäenjokilaakso, Pohjois-Sa- sulkeutuneisuusaste oli suurin maassam- 9 takunnan erämaiset suot ja metsät sekä me (54 prosenttia) . Etelä-Satakunnan viljelylakeudet luovat monipuoliset puitteet erilaisten luonto- 2.2 Maisemalliset tyyppien esiintymiselle ja maisemalle. peruspiirteet pohjana Myös alueen kulttuuriympäristöt ovat monimuotoisia ja pitkään yhtäjaksoise- Satakunnan na säilyneestä asutuksesta kertovat lu- äänimaisemille kuisat tunnetut muinaisjäännökset, joki- laaksojen aukeat viljelymaisemat sekä Suomen maisemamaakuntajaossa Sata- vanhat teollisuusmiljööt. Köyliönjärven kunta kuuluu lähes kokonaisuudessaan alue on yksi Suomen kansallismaisemis- Lounaismaahan, joka jakautuu useam- ta ja Suomen viidestä Unescon maail- paan seututyyppiin: Satakunnan rannik- manperintökohteesta kaksi sijaitsee Sa- koseutu, Pohjois-Satakunnan järviseutu takunnassa: Vanha Rauma Rauman kau- sekä Ala-Satakunnan viljelysseutu10. Suo- pungissa ja Sammallahdenmäen prons- menselän alue ulottuu maakunnan koil- sikautinen hautaröykkiöalue Lapin kun- lisosiin. Maisemalliset peruspiirteet luo- nassa (kuva 1). vat pohjan äänimaisemien yleisluonteelle Satakunnassa on 28 kuntaa, joista – tai yleiskuulumalle – eri puolilla maa- seitsemän on kaupunkeja. Asukkaita on kuntaa. noin 235 000 ja maakunnan pinta-ala on Koilliseen Satakuntaan ulottuvan lähes 8 300 km². Vuodesta 2004 alkaen Suomenselän karun ja laakean vedenja- Satakunnassa on kolme seutukuntaa en- kajaseudun maisemaa hallitsevat Poh- tisen neljän asemasta. Pori on maakun- jankankaan harjumuodostumajakso se- nan suurin keskus ja veturi. Kuntien yh- kä suot. Tällä verrattain myöhään asute- teistyö seutukunnissa ja laajemminkin on tulla alueella asutus on aina ollut har- kehittynyt selvästi viime vuosina. Perus- vaa. Suomenselän alueeseen rajoittuva teollisuus, monipuolinen energiantuo- Pohjois-Satakunnan järviseutu kuuluu tanto, Porin ja Rauman satamat, varus- puolestaan Lounaismaan maisemamaa- 9 Granö, Olavi; Laurila, Leena & kunnat Kankaanpään Niinisalossa ja kuntaan. Maaperä ja pinnanmuodot alu- Roto Markku (1995). Rakenne- tut meren rannat. Suomen me- Säkylän Huovinrinteellä sekä kehittynyt eella ovat vaihtelevia ja soita on paljon. renrannikon sulkeutuneisuusaste. elintarviketuotanto ovat näkyviä te- Lukuisat, paikoitellen erämaiset järvet Tutkimusraportti 5/1995. Ympä- kijöitä Satakunnan alue- ja yhdyskunta- elävöittävät alueen metsäistä yleisilmet- ristöministeriö, Alueidenkäytön rakenteessa. tä. Peltokuviot ovat pienialaisia ja ne si- osasto. Helsinki 1995. 10 Ympäristöministeriö (1993). Pitkään jatkunut elinkeinorakenteen jaitsevat usein järvien ja jokien rantamil- Maisemanhoito. Maisema-alue- muutos ja muuttotappio ovat näkyneet la. Vaihtelevat pinnanmuodot, metsäi- työryhmän mietintö I. Ympäristö- sekä maaseudun autioitumiskehityksenä syys, soiden runsaus sekä muuta maa- ministeriö, ympäristönsuojelu- osasto. Mietintö 66. Helsinki erityisesti Pohjois-Satakunnassa että kuntaa harvempi asutus luovat mieliku- 1993. yleisenä taajamien kasvun tyrehtymise- van alueesta, jossa on mahdollisuus ko-

10 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Kuva 1. Satakunnassa on monia valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti arvok- kaita luontokohteita sekä kulttuuriympäristöjä. kea niin luonnon rauhaa ja luonnossa teista. Meren läsnäolo luo odotuksia hiljentymistä erämaisilla suoja metsä- merellisistä äänimaisemista, missä kuu- alueilla kuin ”arkihiljaisuutta” maaseu- luu meren kohinan ohella niin laivojen dulla asumisen muodossa. kuin pienveneilyn ääniä. Vuodenajat ja Satakunnan rannikkoseudulla saa- tuulisuus vaikuttavat merkittävästi sii- ristovyöhyke on kapeampi kuin eteläm- hen, miten esimerkiksi veneilyn tai auto- pänä tai pohjoisempana Pohjanlahden liikenteen äänet kuuluvat rannikolla. rannikolla. Maasto on alavaa ja pienipiir- Maastoltaan alava ja tasainen Ala- teistä. Maankohoaminen ja sen vaikutuk- Satakunnan viljelysseutu on vaurasta set ovat hyvin nähtävissä. Maakunnan viljelyaluetta. Viljaviin jokilaaksoihin suurimmat kaupungit, Pori ja Rauma, raivatut laajat ja yhtenäiset pellot muo- satamat sekä monet teollisuuslaitokset dostavat Kokemäenjokilaaksossa harvi- sijaitsevat rannikkoseudulla. Ouran saa- naisen mittavia tasankoja. Seudun poik- risto sekä Kokemäenjoen suisto ovat esi- ki kulkevat Säkylänharjun, Kokemäen- merkkejä alueen arvokkaista luontokoh- jokilaakson ja Yyterin mittavat harjujak-

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 11 sot. Alueelta löytyy myös karuja ja soisia sisältövaatimukset, maakunnan oloista metsäsaarekkeita. Edulliset olosuhteet johtuvat erityistarpeet, alueiden käytön asutukselle ja viljelylle sekä hyvät liiken- taloudellisuus ja se, ettei maanomistajal- neyhteydet ovat synnyttäneet seudulle jo le tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu varhain tiiviin asutuksen, joka keskittyy kohtuutonta haittaa. Lisäksi kaavaa laa- monin paikoin viljavien savikoiden tun- dittaessa on selvitettävä, kenen toteutet- tumaan. Perinteisen kyläasutuksen ja tavaksi kaava ja sen edellyttämät toimen- talonpoikaisen rakennusperinnön ohel- piteet kuuluvat. la alueella on säilynyt useita kartanoita. Melutasoltaan hiljaisten alueiden Pitkästä ja rikkaasta teollisesta histori- pilottiselvitys on yksi maakuntakaavoi- asta kertovat puolestaan vanhat ruukki- tusta varten laadittavista taustaselvityk- alueet. Pelkästään nimi Ala-Satakunnan sistä. Miten hiljaiset alueet otetaan huo- viljelysseutu antaa viitteitä siitä, että mioon kaavassa, täsmentyy vaiheittain maatalouden harjoittamiseen ja kyläasu- maakuntakaavan laadinnan edetessä. tukseen liittyvät äänet ovat Ala-Satakun- Näin ollen eri tahoilla on mahdollisuus nassa vallitsevia. antaa palautetta ja kommentoida Hil- jaPiSa:n ehdotusta maakunnallisesti mer- kittävistä hiljaisista alueista osana maa- 2.3 Maakuntakaavoitus kuntakaavaprosessia. Satakunnassa Satakunnan maakuntakaavan laadintaan liittyviä vaiheita on mahdollis- Satakunnassa maakuntakaavan laadin- ta seurata Satakuntaliiton kotisivuilta taprosessi käynnistyi keväällä 2003. Kaa- osoitteessa: www. satakunta.fi. va korvaa vahvistuessaan voimassa olevan Satakunnan seutukaavan 5. Esitys- 2.3.1 Maakuntakaava- tavaltaan maakuntakaava on yleispiir- merkinnöistä teisempi kuin seutukaava. Maakuntakaava on ohjeena kunti- Maakuntakaavamerkintöjä ja -määräyk- en kaavoitukselle. Viranomaisten on siä käsitellään seikkaperäisesti ympäris- suunnitellessaan alueiden käyttöä kos- töministeriön julkaisussa Maakuntakaa- kevia toimenpiteitä ja päättäessään nii- vamerkinnät ja -määräykset11. Oppaassa den toteuttamisesta otettava maakunta- kuvataan kaavamerkintöjen käyttötar- kaava huomioon ja pyrittävä toiminnal- koitusta ja -mahdollisuuksia sekä anne- laan edistämään kaavan toteuttamista. taan esimerkkejä maakuntakaavamäärä- Lisäksi viranomaisten on katsottava, et- yksistä. Oppaan taustalla on ympäristö- tei toimenpiteillä vaikeuteta maakunta- ministeriön 31.3.2000 antama asetus kaavan toteuttamista. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista Maakuntakaavoituksen tilanne Sa- kaavoissa käytettävistä merkinnöistä12. takunnassa on vuoden 2004 alussa seu- Maakuntakaavamerkintätyyppejä raava: ovat: • Osallistumis- ja arviointisuunnitel- • Alueiden käytön kehittämisperiaat- ma hyväksyttiin syyskuussa 2003. teet • Maakuntakaavan tavoiteraportti- • Osa-alueiden erityisominaisuudet luonnosta on mahdollista kommen- • Aluevaraukset toida keväällä 2004. • Viiva- ja kohdemerkinnät 11 Maakuntakaavamerkinnät ja • Tavoitteena on, että maakuntakaa- Osa-aluemerkintöjä käytetään osoit- -määräykset, Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -sarja, opas 10. vaehdotus on virallisesti nähtävillä tamaan vähintään seudullisesti merkit- Ympäristöministeriö 2003 – vuoden 2005 lopulla, maakuntaval- täviä osa-alueiden erityisominaisuuksia, http://www.ymparisto.fi/ tuusto hyväksyy sen keväällä 2006 joiden säilyttäminen halutaan turvata tai 12 Kaavamerkinnät, Maankäyttö- joiden asettamat reunaehdot on otettava ja rakennuslaki 2000 -sarja, opas ja tämän jälkeen kaava jätetään 1. Ympäristöministeriö 2000 ja ympäristöministeriön vahvistetta- huomioon suunniteltaessa alueiden käyt- Suomen rakentamismääräysko- vaksi. töä. Osa-aluemerkintöjen luonteen vuok- koelma, osa A5, Kaavamerkinnät Kaavaa laadittaessa on huomioita- si niihin on suositeltavaa liittää alueen – sekä maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999 ja -asetus 10.9.1999/ va mm. valtakunnalliset alueidenkäyt- ominaisuuksia tai alueiden käytön reu- 895 tötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslain naehtoja täsmentäviä maakuntakaava-

12 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 määräyksiä. Osa-aluemerkintöihin liit- tyvät määräykset ovat useimmiten suun- nittelumääräyksiä, mutta myös suojelu- määräykset ovat mahdollisia. Selostuk- sessa voidaan tarvittaessa esittää yksi- tyiskohtaisemmat kuvaukset osa-alueista sekä merkintöjen perustelut. Maakuntakaavamerkinnät ja -mää- räykset oppaassa hiljaiset alueet maini- taan melualuetta koskevan osa-aluemer- kinnän yhteydessä (sivut 56 ja 70): • Jotta virkistäytyminen luonnon ää- nistä ja hiljaisuudesta nauttimalla olisi mahdollista, tarvitaan myös muuta ympäristöä selvästi hiljaisempia alueita. Tällaiset hiljaiset alueet, jossa luonnon äänet ovat vallitsevia ja ihmisten toimintojen aiheuttamat melutasot ovat selvästi ohjearvoja alempia, voidaan rajata me- lualueen tapaan viiva- tai rasteri- merkinnällä. • Tavoite säilyttää hiljaisia alueita voi myös liittyä määräyksenä esimerkiksi luonnonsuojelu- tai virkistys- alueeseen. • Esimerkki mahdollisesta suunnitte- lumääräyksestä: Alueen suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiin- nittää alueen säilymiseen hiljaisena siten, että luonnon äänistä tai ja hiljaisuudesta nauttiminen on mahdollista. Toistaiseksi yhdessäkään maakunta- kaavassa ei ole osoitettu melutasoltaan hiljaisia alueita, joten kokemuksia mer- kintöjen käytöstä hiljaisuuden vaalimisessa ei vielä ole.

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 13

Vuorovaikutus ja yhteistyö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 3○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

Tiedottaminen ja sidosryhmäyhteistyö semantutkimuksen luentosarjassa ja Rau- olivat selvityksessä keskeisellä sijalla. man seurakunnan Luomakunnan sun- nuntai -tapahtumassa. Valtakunnallisis- 3.1 Tiedotus sa tapahtumissa vierailtiin Luonnon ää- net ja hiljaisuus -seminaarissa Rovanie- mellä, valtakunnallisilla meluntorjunta- Yleisen tiedottamisen lisäksi Internet päivillä, Akustiikkapäivillä ja maakun- mahdollisti laajan kohdennetun tiedot- takaavoituksen koulutuspäivillä. Projekti tamisen. HiljaPiSa kokoamat sähköiset oli myös ympäristöministeriön asetta- postituslistat olivat seuraavat (suluissa man meluntorjunnan kehittämistä kos- vastaanottajien lukumäärä): kevan työryhmän kuultavana. • valtakunnallinen ohjausryhmä (25) Projektin jalkautumisen kautta syn- • valtakunnallinen yhdyshenkilöver- tyi myös ennalta arvaamattomia yhte- kosto (200) yksiä. Esimerkiksi alustus Porin akatee- • alueellinen yhteistyöryhmä (41) misten naisten jäsenillassa johti hiljaisuu- • Satakunnan kuntien ympäristö- ja den näkökulman mukaan ottamiseen Ul- kaavoitushenkilöiden yhdyshenki- vilan lukion biologian meluasioita kos- löverkosto (43) kevaan kurssiin13. • tiedotus laaja -lista ml. Satakunta- Yhteistyö maakunnan korkeakoulu- liiton henkilöstö ja luottamushenki- tahojen kanssa toi puolestaan äänet mu- löt (noin 200). kaan Satakunnan ensimmäisen kesäkor- Valtakunnallisen yhdyshenkilöver- keakoulun teemaan: Silmän ja korvan koston perustan muodostivat maakun- maisemat – Satakunnan kesäkorkeakoulu nan liittojen ja ympäristökeskusten yh- 2003 -tapahtumassa puhuttiin silmän dyshenkilöt, mutta postituslista oli avoin maisemista, äänistä ja hiljaisuudesta kaikille kiinnostuneille. Mukana oli myös sekä toteutettiin kuuntelukävelyt Porin muita viranomaisia, konsultteja, järjes- kansallisessa kaupunkipuistossa ja Van- töjen edustajia ja yksittäisiä kansalaisia. hassa Raumassa14. Osana kesäkorkeakou- Selvityksen ohjausryhmälle sekä lua järjestettiin Äänimaisematutkimuksen valtakunnalliselle ja alueelliselle yhdys- perusteet -kurssi15. henkilöverkostolle viestittiin hankkees- Äänimaisematutkimuksen perus- ta noin joka toinen kuukausi. Useimmat teet -kurssin yhteydessä pidettiin puoles- viestit sisälsivät kommentointipyynnön taan Hiljaisuuden termien ja luokittelun esimerkiksi asukaskyselyn formaatista työpaja, johon osallistui kymmenkunta tai hiljaisuuden luokitteluluonnoksesta. henkilöä myös ympäri Suomea. Osallis- Myös Satakuntaliiton henkilökuntaa ja tujien ammatillinen jakauma oli lavea: luottamushenkilöitä informoitiin hank- musiikinopettaja, akustikko, hortonomi, keesta säännöllisesti. maisemantutkija, historioitsija, maantie- 13 Lisätietoja Opettaja-lehti teilijä, puistonhoitaja, metsätalousin- 17.10.2003 (nro 42) tai Liisa 3.2 Sidosryhmäyhteistyö sinööri – ammattikuntien kirjon kuvates- Luomanen, Ulvilan lukio. 14 Lisätietoja: http://www.pori.fi/ sa osuvasti hiljaisuuden poikkitieteellis- satakunnankesakorkeakoulu.fi Sidosryhmäyhteistyöhön hakeuduttiin tä olemusta. Työpajan antia referoidaan 15 Äänimaisematutkimuksen pe- aktiivisesti: Projektikoordinaattori kävi luvussa 4. Hiljaisten alueiden luokittelu. rusteet -kurssin järjesti Länsi- kertomassa selvityksestä mm. Satakun- Sidosryhmäyhteistyöllä oli olennai- Suomen kesäyliopisto. HiljaPiSa osallistui aktiivisesti kurssista tie- nan luonnonsuojelupiirin ja Porin Ladun nen rooli HiljaPiSa:n asukaskyselyn le- dottamiseen. vuosikokouksissa, Turun yliopiston mai- vittämisessä. Esimerkiksi Porin Latu ja

14 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Kuva 2. Silmän ja korvan maisemat – Satakunnan kesäkorkeakoulu 2003 -tapahtumassa toteutettiin kuuntelukävely mm. Porin kansallisessa kaupunkipuistossa. Kuva: Anne Savola.

Porin lintutieteellinen yhdistys postitti- sia hiljaisuudesta – tarjoten siten välilli- vat kyselyn jäsenlehtensä välissä 1050 sen ruohonjuuritason vaikutusmahdol- henkilölle. Tieto selvityksestä ja mahdollisuuden. Kyselyt toteutettiin yhteistyös- 16 lisuudesta vastata kyselyyn levisi yksin- sä eri sidosryhmien kanssa. omaan tätä kautta laajalle. Samoin Kul- laan Joutsijärvellä toimiva Retkikeskus 3.3.1 Kotiympäristön pahin Sataseitti ja Metsähallituksen Puurijär- meluhaitta ven ja Isonsuon kansallispuiston väki edesauttoivat erinomaisesti kyselyn ja Mikä on kotiympäristösi pahin meluhait- hiljaisuuden teeman esille nostamista. ta, kysyttiin yhteistyössä Satakunnan Luomu-Lahden messutapahtuma luonnonsuojelupiirin kanssa Asu viihtyi- oli valinnut vuoden 2003 teemakseen sämmin -messuilla Porissa syksyllä 2002. hiljaisuuden. Messujen kanssa tehtiin tii- Kyselyyn vastasi 121 henkilöä. Liikenne viisti tiedotuksellista yhteistyötä. Itse mainittiin pahimpana meluhaittana 53 messuilla HiljaPiSa näkyi Suomen Luon- vastauksessa (osuus kaikista vastauksis- nonsuojeluliiton osastolla. HiljaPiSa:n ta 41 %). Muina meluhaittoina nostettiin esitetaulut olivat esillä myös Mitä kuu- esiin perheenjäsenet & muut ihmiset (21 luu -näyttelyssä Rauman taidemuseolla, kpl - 16 %), teollisuus (11 kpl - 8 %) ja valtakunnallisilla YVA-päivillä sekä Liik- ”muut” haitanaiheuttajat, kuten metsäs- tys, lehtipuhallin, puimuri, moottorirata kujan viikon näyttelyssä Helsingissä lii- 16 ja ruohonleikkuu. 24 vastaajaa (18 %) ei Näiden kyselyjen sekä asukas- kenne- ja viestintäministeriön osastolla. kyselyn (luku 5.3.) vastaukset kä- kokenut kotiympäristössään mitään mer- sitteli Satakuntaliiton harjoittelija kittävää meluhaittaa. Sari Sirola. 3.3 Kyselyt

Projektissa toteutettiin useita kyselyitä, Mikä on kotiympäristösi pahin meluhaitta? joista tärkein oli kaikille avoin asukasky- • Liikennemelu, kaahaajat sely Satakunnan hiljaisista alueista. Asu- • Koirat, kesällä moottoriveneet ja skootterit kaskysely oli myös yksi hiljaisten aluei- • Lentokoneet, junat, naapuri den kartoittamisen menetelmä, joten sitä • Tehtaan melu käsitellään erikseen luvussa 5.3. • Pikkuveljen huutaminen, äidin motkotus, veljen ärsytys ja myös Kyselyillä oli kaksisuuntainen tie- siskon donvälityksen rooli: ne toimivat sekä • Kaikki hyvin. projektin tiedotteina että välittivät ih- • Asumme maalla – ei meluhaittaa. misten tietoa, kokemuksia ja tuntemuk-

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 15 3.3.2 Mikä on sinulle mieluisa net mainitsivat myös metsän ja luonnon äänimaisema äänet mieluisiksi. Kun kysyttiin, missä mieluisa äänimaisema sijaitsee, jotkut ni- Mieluisa äänimaisema -kysely toteutet- mesivät maantieteellisen paikan; toiset tiin yhteistyössä Rauman taidemuseon yleisesti luonto, metsä tai koti. Muina ää- kanssa Mitä kuuluu – näyttely äänestä nimaisemaltaan miellyttävinä alueina -näyttelyssä talvella 2003. Kyselyyn vas- mainittiin mm. puistot, kirkko ja hau- tasi 30 henkilöä. Eniten vastauksia sai- tausmaa, sauna sekä kellari. vat meri ja sen äänet, vesi ja ranta. Mo-

Mikä on sinulle mieluisa äänimaisema? Onko se hiljainen? Jollei, mitä siellä kuuluu? • Meren kohina, kevyt tuuli koivuissa ja lokkien huuto. • Joko hiljainen metsä, jossa tuuli vinkuu ja linnut laulaa tai suurkaupunki kaikkine äänineen. • Ehdottomasti laineen liplatus merellä ja varsinkin limilautaista puista purjevenettä vasten. Lumen ja pakkasen rauskunta kengän alla. Hiljaa keinuva metsä.

3.3.3 Hiljaisuuden retriitin Mitkä äänet mielestäsi saavat kuulua hiljaisuudessa? kysely Kuuluiko näitä ääniä Kylmäpihlajassa? Oliko joku ääni/ jotkut äänet sinulle erityisen mieluisia? Kysely toteutettiin yhteistyössä retriitin • Kaikki luonnon äänet kuuluvat hiljaisuuteen. Ne jopa auttavat järjestäjän kanssa syksyllä 2003 Kylmä- hiljentymään. Kylmäpihlajassa kuului tuulen ja meren ääniä. pihlajan majakkasaarella. Kyselyyn vas- Kaikkein ihaninta oli meren tyrskyjen äänet rantakalliolla ja tuu- tasi 10 henkilöä. Kysymykseen Koitko Kyl- len soitto ikkunan pielissä. mäpihlajassa hiljaisuutta? vastattiin 10 kertaa kyllä. Mitä hiljaisuus merkitsee sinulle? • Tilaa, jossa kuulee omat ajatuksensa.Melu väsyttää ja tekee ärtyi- säksi. Elämässä pitää olla mahdollisuus rytmiin: välillä melua, välillä hiljaisuutta. Kumpikin yksistään on pahaksi. Kuva 3. Luonnonrauhaa Kylmäpihlajan majakkasaarella. Kuva: Juhani Korpinen.

16 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 3.3.4 Joutsijärven Kyselyn liitteenä oli kartta, johon pyy- virkistysalueen dettiin merkitsemään kaksi kauneinta käyttäjäkysely maisemanäkymää ja kaksi miellyttävin- tä äänimaisemaa. Melkein puolet vas- Joutsijärven Retkikeskus Sataseitti to- taajista myös teki näin. Ylipäätään käsi- teutti kesällä 2002 käyttäjäkyselyn, jon- te ”äänimaisema” tuntui aukeavan vas- ka pääteemana oli hiljaisuuden ja ääni- taajille hyvin, vaikka termiä ei selitetty en merkitys kävijöille. Kyselyyn vastasi erikseen. Avoimeen kysymykseen ”mää- 95 henkilöä. Kävijöistä 57 % piti hiljai- rittele sinua miellyttävä äänimaisema” vas- suuden merkitystä Joutsijärvelle saapu- tasi 59 henkilöä, joskin määrittely oli misessa ja viihtymisessä erittäin tärkeä- yleensä yksinkertainen. Tärkeimpänä nä. Kun kysyttiin, mikä merkitys ääni- elementtinä nousi esiin lintujen laulu, maisemalla on kävijän virkistäytymisen joka mainittiin joko pelkästään tai osana kannalta yleensä, 50 % vastaajista piti sitä miellyttävää äänimaisemaa 36 vastauk- erittäin keskeisenä ja 40 % melko keskei- sessa. Myös täydellinen hiljaisuus ja luon- senä. 10 prosentille äänimaiseman mer- non omat äänet mainittiin useasti. kitys oli melko merkityksetön.

Määrittele sinua miellyttävä äänimaisema: • Rauhaisa, eläinten ääniä. Ei moottorien ääniä. Ei radiota. • Kuikan ääni veden liplatuksen ja pikkulintujen rupattelun keskellä. • Hiljaisuus. Tietysti luonnon omat maisemat/äänet ovat olennaisesti mukana.

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 17

Hiljaisten alueiden luokittelu ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 4○○○○○○

4.1 Luokittelun kehittely Ljudkvalitet i natur och kulturområden -sel- vitys17, jossa luokittelun kriteereiksi esi- HiljaPiSa:n luokitteluluonnoksia kertyi tettiin: yhteensä kymmenkunta. Suurin osa luon- • alueen perusominaisuuksia/käyttö- noksista oli vähintään yhden yhteistyö- tarkoitusta ja siitä kumpuavaa odo- tahon kommentoitavana. Luokittelun tusta alueen äänimaisemalle (ääni- pohjana toimi Hyvinkään kaupunkikoh- maiseman odotusarvo). taisen pilotin hiljaisten alueiden jaottelu. • alueen saavutettavuutta ja saavutet- Hyvinkäällä hiljaiset alueet jaettiin tavuuden suhdetta välilukuun; onko 1) varsinaisiin hiljaisiin alueisiin, 2) hil- alueella paikallista, alueellista vai val- jaisiin ulkoilu- ja virkistysalueisiin ja 3) takunnallista merkitystä. suhteellisen hiljaisiin alueisiin. Varsinais- • suhtautumista satunnaiseen meluun ten hiljaisten alueiden desibeliraja oli (tarkentamatta miten siihen pitäisi < 30dB ja ulkoilu- ja virkistysalueiden suhtautua) ja < 45dB (keskiäänitaso päivällä). Suhteel- • seuraavia desibelirajoja: lisen hiljaisille alueille ei asetettu raja-ar- - alueilla, joille ei kuulu lainkaan yh- voa. Luokittelu ja hiljaisten alueiden mää- dyskuntamelua, 40 dBA:n ohjear- ritys tehtiin melunlaskentamallin ja asu- vo saa ylittyä korkeintaan 10 mi- kaskyselyn perusteella. Luokittelussa ei nuutin ajan viikossa. otettu kantaa satunnaisiin melulähtei- - alueilla, joilla kuuluu hyvin rajoi- siin. Hyvinkään selvitykseen voi tutus- tetusti yhdyskuntamelua, 40 dBA:n tua tarkemmin internetissä osoitteessa: ohjearvo saa ylittyä korkeintaan 5 http://www.hyvinkaa.fi/ymparisto/ minuutin ajan päivässä. melu/index.htm - kuntien yleiskaavojen ulkoilualu- Hyvinkään pilotin lisäksi HiljaPi- eilla 45 dBA:n ohjearvo saa ylittyä Sa:n ensimmäiseen omaan luokittelu- korkeintaan 60 minuutin ajan päi- luonnokseen vaikutti ennen kaikkea vässä.

Alueen ominaisuudet/ Hiljaiset Osa-ai- Suhteelli- Osa-aikai- käyttötarkoitus ó alueet kaisesti sen sesti suh- ÄÄNIMAISEMAN hiljaiset hiljaiset teellisen hil- ODOTUSARVO alueet alueet jaiset alueet Rakentamaton Luonnonrauha-alueet ympäristö ó SUURI Ulkoilu- ja virkistysalueet óKESKITASOA Rakennettu Maaseutumaiset alueet ympäristö óKESKITASOA Taajama-alueet óKOHTUULLINEN Rakennettu/ Erityiskohteet rakentamaton óKOHDEKOHTAISTA ympäristö

17 Ljudkvalitet i natur- och kul- Kuva 4. HiljaPiSa:n ensimmäisessä omassa luokitteluluonnoksessa (25.12.2002) hiljaisuus jaet- turområden – Förstudie 2002- tiin luokkiin hiljainen, osa-aikaisesti hiljainen, suhteellisen hiljainen ja osa-aikaisesti suhteellisen 03-28 hiljainen.

18 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 - taajamien läheisyydessä sijaitse- äänimaiseman luokittelu vapaa-ajan ympä- villa virkistysalueilla 45 dBA:n oh- ristössä19. Äänimaisematutkimukseen jearvo saa ylittyä korkeintaan 120 paneutuminen ja saatu palaute johdatti- minuutin ajan päivässä. vat selvityksen tekijät kuitenkin käsityk- - Lisäksi puistojen desibeliarvo eh- seen, että termi ”äänimaisema” ei sovel- dotettiin määriteltävän seuraa- lu sellaisenaan hiljaisuuden määritte- vasti: Sinä aikana, kun puistoa lyyn; esimerkiksi äänimaisemaltaan käytetään, keskiäänitason tulee miellyttävä kaupunkimainen alue voi olla 20 dBA alempi kuin ympä- tarkoittaa rauhallisen puiston ohella röivillä kaduilla, tai enintään 45- vaikka hyvän akustiikan omaavaa kon- 50 dBA. Näistä valitaan korkeam- serttisalia. pi arvo. Luokittelua ruodittiin myös Hiljai- Satakunnan maakuntakaavoituksen suuden termien ja luokittelun työpajassa taustaselvitykseen kyseiset desibeliarvot elokuussa 2003. Pajassa päädyttiin yksi- todettiin liian monimutkaisiksi. Sen si- mielisyyteen siitä, että jaan viitteellisinä desibeliarvoina voi- • neljä on sopiva määrä hiljaisuuden daan käyttää valtioneuvosten päätöksen luokkia. mukaisia melutason ohjearvoja (ks. 4.3. • luonnon äänten kuuluvuus on hyvä Melutasojen näkökulma). kriteeri luokittelun ”punaiseksi lan- Luokitteluluonnoksen (kuva 4) ”osa- gaksi”. aikaisuudesta” luovuttiin, koska selvi- • desibelirajoja ei ole ainakaan tässä tyksessä keskityttiin ensisijaisesti laajoi- vaiheessa syytä sisällyttää luokitte- hin kokoaikaisesti hiljaisiin alueisiin. Suh- luun. teellisen hiljaiset alueet korvautui puoles- • luokittelussa olisi hyvä näkyä visu- taan eri äänimaisemien piirteet parem- aalisen ja auditiivisen vaikutelman min huomioivilla termeillä maaseutumai- suhde. Jotta kokonaisvaikutelma on set ja kaupunkimaiset hiljaiset alueet. Tä- miellyttävä, pitää visuaalisen ja au- hän suuntaan luokittelua vei myös poh- ditiivisen – silmän ja korvan – mai- dintaan aktiivisesti osallistuneen Rau- seman olla yhdensuuntaisia. man kaupungin kaavoitusosaston kom- Sen sijaan luokkien nimistä ei pääs- mentointi: ty yksimielisyyteen. Samoin ihmisen toi- • Luokittelun peruskäsitteet (hiljaiset ja minnasta aiheutuvien sallittujen äänten suhteellisen hiljaiset alueet) eivät ole määrittely koettiin hankalaksi eritoten kovin selkeitä. ”Luonnonrauha-alueet” satunnaisten äänten osalta. olisi kuvaavampi nimi hiljaisille alueille, jos tavoitteena on luonnonhiljai- suus. Käsitteessä ”suhteellisen hiljai- 4.2 Hiljaisuuden luokittelu set alueet” ongelmia aiheuttaa suhteel- HiljaPiSa:ssa lisuus; mitä sillä tarkoitetaan? Suh- teessa mihin – luonnon ääniin, hiljai- Luokittelun lähtökohtana ovat maakun- suuteen vai ympäröiviin alueisiin?18 nallisen maankäytön suunnittelun tar- Luokittelun kehittämisen tärkeitä peet ja mittakaava. Luokat erotellaan etappeja olivat myös asiantuntija-arvio toisistaan alueen äänimaisemakuvauk- hiljaisista alueista, jossa testattiin sillois- sen ja ihmisen toiminnasta kuuluvien ää- ta luokittelun luonnosta sekä asukasky- nien perusteella. Mahdollisuus kuulla sely, jonka vastauksista löytyi mitä mai- luonnon ääniä on luokittelussa keskeisel- niointa analyysiä hiljaisuuden olemuk- lä sijalla. sesta (ks. 5.2. Asiantuntija-arvio ja 5.3. HiljaPiSa:n ohjausryhmä käsitteli Asukaskysely). luokittelua elokuussa 2003 ja vahvisti, 18 Rauman kaupungin kaavoitus- osasto: Kommentti hiljaisten Noin puolimatkassa luokittelun ke- että hiljaisuus on kattokäsite, jonka alla alueiden luokitteluehdotukseen hittelyä vaikutti siltä, että hiljaisuuden ovat luokat (kuva 5): (versio 18.6.03) sijaan puhuttaisiin ennemminkin ääni- • luonnonrauha-alueet 19 Metsän hiljainen humina – äänimaiseman luokittelu vapaa- maisemista. Tähän suuntaan vaikutti • maaseutumaiset hiljaiset alueet ajan ympäristössä. Virpi Pouta- mm. Rovaniemen ammattikorkeakoulun • kaupunkimaiset hiljaiset alueet ja nen, Rovaniemen ammattikor- opinnäytetyö Metsän hiljainen humina – • erityiskohteet. keakoulu 2003.

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 19 LUONNONRAUHA-ALUEET (lra) • Luonnon äänet ovat hallitsevia alueen äänimaisemassa ó alueella on mahdollisuus nauttia luonnon äänistä ja kokea luonnon rauhaa ja luonnossa hiljentymistä. • Ihmisen toiminnasta aiheutuvat äänet ovat satunnaisia ja vähäisiä. o Tyypillisesti kaukana taajamarakenteesta sijaitsevia laajoja metsäalueita, ulkoilu- ja virkistysalueita, suojelualueita ja suojelutarkoituksiin varattuja alueita lähiympäris- töineen.

MAASEUTUMAISET HILJAISET ALUEET (mha) • Luonnon äänet ovat vallitsevia alueen äänimaisemassa ó alueella on mahdollisuus nauttia luonnon äänistä sekä äänimaiseman yleisestä levollisuudesta. • Ihmisen toiminnasta aiheutuvia ääniä kuuluu, mutta ne ovat vaimeita ja ajoittaisia. Monet äänistä ovat äänimaisemalle tyypillisiä; esimerkiksi äänet, jotka syntyvät maa- ja metsätalouden harjoittamisesta tai vesialueilla veneilystä. o Tyypillisesti harvaan rakennettuja maaseutualueita, maa- ja metsätalouden harjoitta- misen alueita sekä saaristo- ja merenranta-alueita.

KAUPUNKIMAISET HILJAISET ALUEET (kha) • Luonnon äänet ovat kuultavissa ja ne erottuvat hyvin alueen äänimaise- massa. • Ihmisen toiminnasta aiheutuvia ääniä kuuluu, mutta ne ovat lähiympäristöä vaimeampia, eivätkä ne peitä alleen luonnon ääniä. o Tyypillisesti taajamarakenteen läheisyydessä tai taajaman sisällä olevia ulkoilu- ja virkistysalueita, läpikulkuliikenteeltä rauhoitettuja asuinalueita ja laajoja puisto- alueita.

ERITYISKOHTEET (erk) o Luonnon äänillä ja äänimaiseman yleisluonteella on kohteen ominaisuuksiin liittyvä erityismerkitys, esimerkiksi maailmanperintökohde tai muu matkailullinen merkitys tai alueen äänimaiseman arvo liittyy vain tiettyyn vuoden- tai vuorokauden aikaan.

Kuva 5. Hiljaisten alueiden luokittelu HiljaPiSa:ssa.

4.3 Melutasojen näkökulma eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusil- la alueilla on melutason yöohjearvo kui- Ympäristöhallinnon vuonna 2002 esittä- tenkin 45 dB. Taajamissa loma-asumiseen mien meluntorjunnan yleisten linjausten käytettävillä alueilla voidaan myös so- mukaan hiljaisilla alueilla tarkoitetaan veltaa edellä esitettyjä arvoja. sellaisia ympäristöjä, joissa luonnonää- Loma-asumiseen käytettävillä alu- net ovat vallitsevia ja ihmisten toiminto- eilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuo- jen aiheuttamat melutasot ovat selvästi lella olevilla virkistysalueilla ja luonnon- ohjearvoja alempia. suojelualueilla melutaso ei saa ylittää päi- Melutason ohjearvoja koskevan val- väohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 tioneuvoston päätöksen (993/1992) mu- dB. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla kaan asumiseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti virkistysalueilla taajamissa ja taajamien käytetä oleskeluun tai luonnon havain- välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja nointiin yöllä. Päätöksen perusteluteks- oppilaitoksia palvelevilla alueilla on oh- tin mukaan luonnonsuojelu- ja virkistys- jeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona alueilla pyritään muita alueita tiukem- melun A-painotetun ekvivalenttitason milla ohjearvoilla turvaamaan mahdol-

(LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB lisuus nauttia hiljaisuudesta ja luonnon

20 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 äänistä. Ohjearvojen ei tarvitse alittua na esimerkiksi ruuhka-aikoina ja muul- koko luonnonsuojelualueella. loinkin melun leviämisen kannalta suo- Kun hiljaisilla alueilla pyritään eri- tuisissa sääolosuhteissa (myötätuuli, in- tyisesti turvaamaan mahdollisuus kuul- versiotilanne, hankikanto). Taustakohi- la luonnon ääniä, muodostavat valtio- na on erotettavissa yleensä vain tyynellä neuvoston päätöksen mukaiset luonnon- säällä, koska tuulen aiheuttama humina suojelu- ja virkistysalueilla sovellettavat peittää liikenteen aiheuttaman alhaisen ohjearvot lähtökohdan myös hiljaisten melutason. Alueella on yleensä maastos- alueiden määrittelylle. ta johtuen osa-alueita, joille ei ihmistoi- Melun kokemiseen vaikuttavat kes- minnasta aiheutuvaa melua kuulu lain- kimääräisen melutason lisäksi melun kaan. ominaisuuksiin liittyvät muut tekijät, Maaseutumaisilla alueilla voidaan kuten meluhuiput, melun toistuvuus, lähtökohtana pitää sitä, että alueen luon- melun ajallinen jakautuma, hiljaisten jak- teen mukainen hiljainen ääni tai alueen sojen pituus ja melun taajuusjakautuma. toimintaan perustuva satunnainen melu, Lähtökohtana hiljaisten alueiden määrit- kuten traktorin tai metsätöiden aiheut- telyssä tulisi olla, että alueella kuuluva tama ääni, kuuluu osana alueen äänimai- melu ei muiltakaan ominaisuuksiltaan semaan. Alueelle kuuluvat myöskin siel- muodostu esteeksi luonnon äänien kuu- lä asuvien tai työssä olevien liikkumises- lemiselle ja hiljaisuudesta nauttimiselle. ta aiheutuvat ajoittaiset äänet. Tällaisil- Ihmisen toiminnasta aiheutuvia satun- la alueilla voi vaimeasti kuulua myöskin naisia ääniä voi kuulua käytännöllisesti kauempaa pääliikenneväylien tai teolli- katsoen kaikkialla. Tällaisille äänille ei suuden aiheuttama taustakohina, jonka voida yleensä määrittää keskimääräistä tason tulisi kuitenkin yleensä olla alle 35- tasoa. Keskimääräinen melutaso ei myös- 40 dB. kään kuvaa riittävästi tällaisen satunnai- Kaupunkimaisilla alueilla ihmistoi- sesti esiintyvän melun häiritsevyyttä. minnasta aiheutuu monenlaisia ääniä. Erityisesti vähäliikenteisillä teillä keski- Luonnon äänien tulee kuitenkin erottua määräisten melutasojen lisäksi tulisi huo- hyvin alueen äänimaisemassa. Liiken- mioida yksittäisten ajoneuvojen aiheut- teestä ja muusta ihmistoiminnasta aiheu- tama häiriö hiljaiseksi luokiteltavalla tuva keskimääräinen melutaso ei saisi alueella. Keskimääräiset melutasot eivät ylittää valtioneuvoston päätöksen mu- siten yksistään ole riittäviä hiljaisten alu- kaisia luonnonsuojelu- ja virkistysaluei- eiden määrittelylle. Kysymys on hyvin den ohjearvoa 40-45 dB. paljon myös siitä, millaisia odotusarvoja Erityisalueilla hiljaisuuden vaatimus alueella liikuttaessa yleisesti voidaan liittyy alueen luonteeseen. Melutason ei asettaa ja millaisesta äänimaisemasta tulisi kuitenkaan yleensä olla yli 45 dB. yleensä on kysymys. Siten esimerkiksi Melun mittaamiseen tai melunlas- kaupunki-, maaseutu- ja luonnonsuoje- kentamalleihin perustuvaa hiljaisten alu- lualueilla on aivan erilaiset odotusarvot eiden rajojen määrittelyä ei tässä työssä hiljaisuudelle. tehty. Sen sijaan Satakunnan melutasol- Lapin erämaa-alueilla odotusarvo taan hiljaisten alueiden valinnassa käy- hiljaisuudelle on luontaisesti suurempi tettiin hyväksi karkeaa tieliikenteen me- kuin Satakunnassa, jossa ihmistoiminnan lumallia, asiantuntija-arvioon perustu- aiheuttamat äänet ovat kuultavissa käy- via puskurivyöhykkeitä sekä muuta tie- tännöllisesti katsoen kaikkialla. tämystä alueen erityispiirteistä. Käytän- Luonnonrauha-alueilla ihmisen toi- nössä tällä tavalla päästiin riittävään minnasta aiheutuvien äänien tulee olla tarkkuuteen ottaen huomioon maankäyt- satunnaisia ja vähäisiä. Alueelle ei tulisi tö- ja rakennuslaissa määritelty maakun- myöskään kuulua liikenteestä tai muus- takaavan tarkkuus ja yleispiirteisyys. ta ihmisen toiminnasta aiheutuvaa taustakohinaa tai sen tulisi olla hyvin vaime- ata eli keskimääräisen melutason tulisi olla yleensä alle 30-35 dB. Liikenteen melu voi kuulua alueella hyvin vaimea-

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 21 Hiljaisten alueiden

kartoittamisen menetelmät ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 5○○○○○○○○○○○○○○

Hiljaisten alueiden kartoittamisen me- telmiä. Karttatarkastelu yhdistettynä netelminä kehitettiin ja testattiin puskurivyöhykeajatteluun täytti em. kri- • asiantuntija-arviota teerit parhaiten. • asukaskyselyä • karttatarkastelua ja puskurivyöhy- keajattelua sekä 5.1 Kartoituksen etenemisen • maastohavainnointia. päävaiheet Tavoitteena oli luotettava, helposti toteutettava ja myös muiden maakuntien Kartoituksessa pyrittiin löytämään Sa- alueelle soveltuva menetelmä tai mene- takunnan hiljaisten alueiden maakunnal- liset helmet eli alueet, jotka erottuvat luonnonrauhan kokemisen suhteen Vaihe 1: Yleispiirteinen kartta Satakunnan äänimaisemiin vaikuttavista tekijöistä muusta ympäristöstä. Käytännössä po- merkittävät melulähteet puskurivyöhykkeet tentiaaliset hiljaiset alueet alkoivat hah- mottua sen jälkeen, kun merkittävimmät melulähteet ja niihin liittyvät puskuri- Vaihe II: Potentiaaliset hiljaiset alueet Satakunnassa yleiskartoilla valkoisina näkyvät alueet vyöhykkeet sijoitettiin kartalle. Kartoi- tuksessa karttatarkastelu ja puskuri- vyöhykeajattelu nousivat keskeisimmäl- le sijalle (kuva 6). Vaihe III: Potentiaalisten hiljaisten alueiden alustava karsinta tarkemman yleiskarttatarkastelun perusteella 5.2 Asiantuntija-arvio

Vaihe IV: Karttatulkinta valikoituneilta Asiantuntija-arviossa hahmoteltiin alue- potentiaalisilta alueilta jatkotarkastelukohteiden valinta tuntemukseen perustuen Satakunnan potentiaalisia hiljaisia alueita. Arvion tavoitteena oli myös testata esille nous- Vaihe V: Karttatulkinnan tulosten vertailu asiantuntija-arvion tuloksiin seiden kohteiden avulla silloista hiljais- ja asukaskyselyn vastauksiin ten alueiden luokitteluluonnosta. alustava ehdotus: luonnonrauha-alueet (lra) ja maaseutumaiset hiljaiset alueet (mha) Asiantuntija-arvion laati Satakun- Satakunnassa taliiton ympäristösuunnittelija Anne Sa- vola. Arviossa hyödynnettiin myös tois- 20 Vaihe VI: Maastohavainnointi ta asiantuntijanäkemystä Porin seudun tehtyjen tulkintojen testaus maastossa ja sen lähiympäristön retkeilyreittien keskeinen mittari ihmiskorva vaikutusalueiden hiljaisista alueista sekä HiljaPiSa:n alueellisen yhteistyöryhmän kanssa käytyjä keskusteluja. Arviossa nousi esille kaikkiaan 17 aluetta sekä erikseen nimeämättömiä kohteita Satakunnan ja Pirkanmaan vä- Vaihe VII: Ehdotus Satakunnan maakunnallisesti merkittävistä luonnonrauha-alueista, maaseutumaisista lisen retkeilyreitin vaikutusalueelta. Alu- hiljaisista alueista ja erityiskohteista eista yhdeksän oli luonnonrauha-alueita, kolme maaseutumaisia hiljaisia alu- Kuva 6. Melutasoltaan hiljaisten alueiden kartoituksen päävaiheet Sata- 20 Projektipäällikkö Risto Tuunainen, Satakunnan erä- ja kunnassa. luontomatkailukeskuksen seudullistamisprojekti

22 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 eita, neljä erityiskohdetta ja yksi taaja- yhdistys ry:n jäsentiedotteiden mukana. ma-alue. Lisäksi kysely oli saatavana kokeiluluon- Luonnonrauha-alueista pinta-alal- teisesti Rauman pääkirjastosta ja yhteis- taan suurimmat olivat Joutsijärven, Haa- palvelupisteestä. paja Huidankeitaan sekä Pinkjärven Kyselyyn vastasi 61 henkilöä. Vasta- alueet. ”Kolmion” Siikainen-Kankaan- uksista 23 tuli Internetin välityksellä ja pää-Pomarkku sisälle sijoittuvalla alueel- 38 manuaalisesti täytettynä. Rauman la arvioitiin olevan pieniä luonnonrau- kaupunginkirjaston ja yhteispalvelupis- hasaarekkeita maaseutumaisen asutuk- teen kautta ei tullut vastauksia. Kysely- sen lomassa. Erityiskohteiksi arvioitiin lomake on liitteessä 1. mm. maailmanperintökohteet sekä Po- rin kansallinen kaupunkipuisto. Taajama- 5.3.2 Kooste kyselyn alueilla sijaitsevista kohteista mainittiin vastauksista esimerkkinä Paratiisinmäen luontopol- kualue Harjavallassa. (Vrt. liite 5 Poten- Asukaskyselyssä nousi esille yhteensä 90 tiaaliset hiljaiset alueet Satakunnassa eri aluetta. Monet (40) kyselyyn vastan- yleiskarttatarkastelun perusteella). neista nimesivät useamman kuin yhden hiljaisen alueen. Yhteenveto kyselyssä mainituista kohteista on karttatarkaste- Asiantuntija-arvion plussat ja miinukset pähkinänkuoressa: luna kuvassa 7 (ks. myös liite 2 Kooste Joutsijärveä koskevista vastauksista). + Helppo toteutus, mikäli organisaa- Ylivoimaisesti eniten mainintoja tiossa on hyvän aluetuntemuksen (16) sai Joutsijärven retkeily- ja virkis- omaava henkilö/henkilöitä. tysalue Kullaalla. Kokonaisuutena Jout- sijärvi lähialueineen mainittiin yhteen- – Aina subjektiivinen näkemys: siksi sä 25 kertaa. Useita mainintoja saivat li- syytä yhdistää sidosryhmäkeskuste- säksi Huidankeitaan alue Siikaisissa ja luihin ja/tai käyttää arvion lisäksi Honkajoella, Pinkjärven alue Eurajoella muita menetelmiä. sekä Palusjärvi Kullaalla. Kolme mainintaa tai enemmän saivat 5.3 Asukaskysely • Kullaa; Joutsijärvi lähi- alueineen 25 kpl HiljaPiSa:n asukaskyselyssä tiedusteltiin - Mainintana pelkkä satakuntalaisten näkemyksiä heille tär- Joutsijärvi 16 kpl keistä muuta ympäristöä hiljaisemmista • Siikainen – Honkajoki; alueista. Huidankeidas 5 kpl Vastausten analysointi ja niiden ver- • Eurajoki; Pinkjärven alue 3 kpl tailu karttatarkastelun ja maastokäyn- • Kullaa; Palusjärvi 3 kpl tien havaintoihin seuloivat osaltaan esiin • Noormarkku; retkeily- maakunnallisesti merkittäviä ”hiljaisuu- reitistö Oravareitti 3 kpl den keitaita”. Asukaskyselyn vastausten • Pori; Kuuminaisten antia hyödynnettiin myös hiljaisuuden niemenkärki 3 kpl luokittelun kehittelyssä sekä hiljaisiksi • Pori; Mäntyluodon Kallon alueiksi valikoituneiden kohteiden luon- kalliot 3 kpl nehdinnassa. • Ulkosaaristo 3 kpl

5.3.1 Kyselyn toteutus Kun kysyttiin, onko alue hiljainen tai suhteellisen hiljainen aina vai esimer- Kyselyyn oli mahdollista vastata huhti- kiksi tiettyyn vuoden ja/tai vuorokau- kuun 2003 alusta elokuun loppuun. Ky- den aikaan, suurin osa vastaajista ilmoitti sely oli Satakuntaliiton internet-sivuilla alueen olevan hiljainen tai melko hiljai- ja sen sai pyydettäessä paperiversiona nen lähes aina. Muutamat taas mainitsi- Satakuntaliitosta. Kyselyä levitettiin vat, että alue on hiljainen yöllä, illalla tai myös sidosryhmien kautta esimerkiksi aikaisin aamulla. Vuodenajoista eniten Porin Latu ry:n ja Porin lintutieteellinen vastauksia sai talvi; alueen kerrottiin ole-

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 23 Kuva 7. Asukaskyselyssä esille nousseet kohteet kartta- tarkasteluna.

van hiljainen talvella, koska silloin ei juu- kuri. Vähintään neljä mainintaa saaneet rikaan käy ihmisiä retkeilemässä tai ve- vastaukset jakaantuivat seuraavasti: neilemässä. • Liikenne 73 kpl Ihmisen toiminnasta aiheutuvia - Autotiet 40 kpl ääniä kysyttäessä ylivoimaisesti eniten - Veneet/laivat 27 kpl vastauksia keräsi tieliikenne. Toiseksi - Lentokoneet 6 kpl useimmiten mainittiin veneet ja laivat • Ihmisen puhe/huuto 3 kpl sekä ihmisen puheesta tai huudosta ai- • Metsä- ja maatalouskoneet 12 kpl heutuvat äänet. Yksittäisiä mainintoja • Sataman äänet 6 kpl saivat lisäksi mm. voimalaitoksen ja jä- • Moottorikelkat 5 kpl tevedenpuhdistamon äänet, rakentami- • Teollisuusäänet 4 kpl sesta aiheutuvat äänet sekä ruohonleik- • Ammunta/metsästys 4 kpl

24 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Kun alueita kuvailtiin muuten, niiden ta. Noin kolmasosa kävi nauttimassa hil- kerrottiin olevan maisemallisesti kaunii- jaisuudesta muutaman kerran vuodesta, otollisia linturetkeilyyn ja hyviä ul- sa. He näkivät hiljaiselle alueelle pääse- koilumaastoja. Useat mainitsivat myös misestä vaivaa ja pitivät sitä ainutlaa- marjastus-, sienestys, retkeily- ja rentou- tuisena hetkenä. tumismahdollisuudet. Lisäksi mainintoja saivat mm. kalastus-, metsästys- ja uin- timahdollisuus sekä luonnonrikkauksien, kuten harvinaisten kasvien tai poikke- Asukaskyselyn plussat ja miinukset uksellisen lintukannan esiintyminen. pähkinänkuoressa: • Kauniit maisemat 41 kpl • Hyvät ulkoilu- ja kuntoilu- + Lisää osaltaan maakuntakaavoituksen maastot 27 kpl vuorovaikutteisuutta ja kiinnosta- • Otollinen linturetkeilyyn 19 kpl vuutta. • Marjastus- ja sienestys- + Kartoituksen käyttöön saadaan niin asukkaiden arjen asiantuntemusta mahdollisuus 11 kpl kuin luontoharrastajien erityistietä- • Sopiva retkeilyyn 9 kpl mystä. • Veneilymahdollisuus 6 kpl – Kyselystä tiedottaminen, sen jakelu ja Noin kaksi kolmasosaa vastaajista kävi käsittely vievät aikaa – etenkin, kun alueella usein; kuukausittain, viikoittain kyselyyn tulisi voida vastata myös tai jopa päivittäin. Tällainen ”arkihiljen- muuten kuin internetissä. tyminen” oli tyypillisesti lenkkeilyä, mök- – Ei takaa alueellista kattavuutta. keilyä tai luonnonravinnon hankkimis-

Missä Satakunnan alueella olet havainnut hiljaisia/suhteellisen hiljaisia alueita? • Kullaan Joutsijärvi on todellinen rauhan tyyssija. • Isomaan saari tarjoaa hiljaisia paikkoja ja hetkiä. Nykyään hieman liian paljon vene- liikennettä. (Luvian edustan merialue)

Onko alue mielestäsi hiljainen tai suhteellisen hiljainen aina vai esimerkiksi tiettyyn vuoden ja/tai vuorokauden aikaan? (Halutessasi kerro, mitä miellyttäviä ääniä alueelle kuuluu.) • Talvisin täysin hiljainen, kesällä ehkä ihmisten ja satunnaisia perämoottorin ääniä. (Palusjärvi) • Hiljainen yöllä ja varhaisina aamun tunteina, suhteellisen hiljainen muulloin. (Jämin alue Jämijärvellä) • Alue on suhteellisen hiljainen ympäri vuoden, kesällä linnunlaulua. (Preiviikin metsä ja pururata) • Hiljainen koko vuoden. (Joutsijärvi)

Mitä ihmisen toiminnasta aiheutuvia ääniä alueella mahdollisesti on? Kuu- luvatko ne tasaisesti (esimerkiksi liikenteen taustakohina) vai satunnaisesti (esimerkiksi vesiskootterin ääni)? • Enenevässä määrin äänimaisemaa kuormittavat ihmisperäiset äänet. Ja tarkemmin liikenne. (Kokemäen ja Äetsän rajamaasto) • Onneksi talvinen moottoriajoneuvojen käyttö on kielletty, takavuosina se häiritsi luonnonrauhaa melkoisesti. Metsätöistä aiheutuu jonkin verran meteliä. (Joutsijärvi) • Ajoittain ihmisten ääniä, silloin tällöin autoja, mutta aika satunnaisesti. (Joutsijärvi, Silokallio) • Liikenteen taustakohina suhteellisen tasaisesti, ruohonleikkurin ääni kesäisin. (Nakkila, Viikkala).

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 25 Miten muuten kuvailisit aluetta – esimerkiksi hyvät ulkoilumaastot, kauniit maisemat, otollinen linturetkeilyyn, tai muuta vastaavaa? • Loistavat ulkoilumaastot, hoidetut ja merkityt reitistöt sekä tukikohdat, Etelä-Suo- men ’lappi’ maisemiltaan. (Hämeenkankaan harjualue) • Kauniit kalliorannat ja meri!!! Upeinta luontoa – minulle. (Kallon kalliot) • Marjastus, linnut, sienestys, ulkoilu. (Isonevan suo) • Erittäin hyvät ulkoilumaastot (erityisesti vaeltamiseen), kauniit maisemat, otollinen linturetkeilyyn. (Joutsijärven ympäristö)

Kuinka usein käyt alueella ja kuinka kauan yleensä olet siellä? • Viikonloppuisin metsästämässä metsästyskautena, joskus kesäisin. • Asun lähellä, käyn muutaman kerran viikossa, viivyn noin puoli tuntia. • Melko usein kesäisin telttailemassa. • Pari kertaa vuodessa, päivä kerrallaan.

5.4 Karttatarkastelu ja maisemaan vaikuttavia tekijöitä Satakun- puskurivyöhykeajattelu nassa -kartta, jossa potentiaaliset hiljaiset alueet hahmottuivat puskurivyöhyk- keiden ulkopuolisina ”valkoisina” alu- Kartat ovat keskeinen lähtöaineisto, kun eina. lähdetään selvittämään potentiaalisia hiljaisia alueita. Alueet voidaan myös 5.4.1 Yleiskartan pohja- luokitella alustavasti arvioimalla niiden aineiston kuvaus yleisluonnetta ja äänimaisemaa kartoil- ta. Äänimaisemaan vaikuttavia tekijöitä HiljaPiSa:n karttatarkastelun pe- Satakunnassa -kartta koottiin seuraavas- rustana oli jo olemassa olevan tiedon koti (kuva 9): koaminen ja jäsentäminen: Yleiskartal- • Pohjakarttana käytettiin Satakun- le sijoitettiin asutustiedot, melulähteet nan alueen kuntajakoa kuvaavaa ja -alueet sekä melulähteille määritellyt karttaa, jossa sijaitsevat myös maa- puskurivyöhykkeet. Näin syntyi Ääni- kunnan merkittävimmät vesistöt.

Kuva 8. Tiedot moottori- käyttöiseen maasto- ja vesiliikenteeseen liittyvistä rajoituksista saatiin Lou- nais-Suomen ympäristö- keskuksesta. Kuva: Anne Savola.

26 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Kuva 9. Äänimaisemaan vaikuttavia tekijöitä Sata- kunnassa. Kartalla valkoisina näkyvillä alueilla ihmistoiminnasta (etenkin liikenne) syntyvät äänet ovat muuta ympäristöä vähäisempiä.

• Yleisten teiden tieliikenteen 40 dB Alle 30 as/km² olevia alueita ei ollut

(LAeq) laskennalliset meluarvovyö- kuvattu käytetyssä aineistossa. Asu- hykkeet saatiin Tiehallinnon Turun tusrakennetta kuvaava pohjatiedos- tiepiiriltä. Laskennassa on käytetty to korvattiin myöhemmin tarkem- vuorokauden keskimääräisiä liiken- malla yhdyskuntarakenteen seuran- nemääriä (KVL) ja vuorokauden (24 tajärjestelmän (YKR) aineistolla (Ti- h) keskiäänitasoa. lastokeskus ja SYKE 2003). 21 Satakuntaliitto/Tilastokeskus • Satakunnan asutusrakennetta ku- • Kesällä 2003 valmistui YKR-aineis- 22 Asuttujen alueiden muutos vaavat tiedot olivat ensimmäisessä toon perustuva tarkastelu Satakun- 1990-2002 Satakunnassa; versiossa vuodelta 199821. Taajama- nan asutuista alueista22. Tarkastelu YKR-aineistoon (Tilastokeskus alueiksi kartalla oli luokiteltu alueet, innoitti hyödyntämään ko. seuran- ja SYKE) perustuva karttatarkastelu. Satakuntaliitto 17.5.2003 joissa asui yli 200 as/km² ja muissa tajärjestelmän aineistoa myös hil- /maakunta-arkkitehti Sirkka asutustihentymissä 30-199 as/ km². jaisten alueiden selvittämisessä. Ai- Lehto

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 27 neistosta poimittiin yleiskarttaa var- Melukysely ympäristövastaaville: Kun- ten vuoden 2000 rakennustiedot (si- tien ympäristövastaaville postitettiin sältää asuinrakennusten ohella lii- meluasioihin liittyvä kysely kesäkuun ke-, teollisuus-, varasto- yms. raken- 2003 alussa. Vastaajia pyydettiin mm. nukset), jotka korvasivat aiemmin tarkistamaan Äänimaisemaan vaikuttavia käytössä olleen yleiskartan asutus- tekijöitä Satakunnassa -karttaluonnoksen tiedot vuodelta 1998. Aineistossa ei melulähteisiin liittyviä tietoja. Mukana ole mukana vapaa-ajan rakennuk- oli myös erillinen kartta ampumaradois- sia, mikä on puute hiljaisten alueita ja tiedot moottorikäyttöiseen maasto- den selvityksen kannalta. ja vesiliikenteen rajoituksista (tiedot Lou- • Tietojen perusyksikkö YKR-aineis- nais-Suomen ympäristökeskuksesta). Li- tossa on 250 x 250 m/tilastoruutu. säksi tiedusteltiin potentiaalisiin hiljai- Asutuksen ja yleensäkin rakennet- siin alueisiin mahdollisesti kohdistuvia tujen alueiden määrällä on huomat- muutostekijöitä. Kyselyyn saatiin 15/28 tava merkitys potentiaalisten hiljais- vastausta. Kysely on liitteessä 3 ja tiedot ten alueiden kannalta (erityisesti moottorikäyttöisen maasto- ja vesiliiken- luonnonrauha-alueet), mikä tulee teen rajoituksista liitteessä 4. ottaa huomioon karttatulkinnassa. • Satakunnan seutukaavan 5 alueva- 5.4.2 Puskurivyöhykkeet ja rausten mukaisesti kartalle merkit- indeksikartta tiin puolustusvoimien ja turvetuo- tantoalueiden23 rajaukset, rautatiet, Kun melulähteitä koskeva pohja-aineis- laivaväylät tai -reitit, retkeilysata- to oli sijoitettu kartalle, niiden ympärille mat ja rantautumispaikat/luonnon- sijoitettiin puskurivyöhykkeet. satamat, kotisatamat ja vierassata- Puskurivyöhykkeiden suuruutta mat sekä lentoliikenteen ja vesilii- pohti ja niistä päätti Satakuntaliiton alu- kenteen alueet (kauppa- ja teolli- eidenkäytön toimiala mm. Turun tiepii- suussatamat, kalasatamat). rin ympäristöasiantuntijan, Porin kau- • Moottoriurheilualueiden merkinnät pungin ympäristötoimiston ja HiljaPiSa:n perustuvat Satakunnan liikunta- alueellisen yhteistyöryhmän kanssa käy- paikkaselvitykseen vuodelta 199324 tyjen keskustelujen pohjalta. Tavoittee- sekä joidenkin kohteiden osalta Sa- na oli, että melulähteestä aiheutuvat takunnan seutukaavassa 5 esitettyi- äänet eivät kuulu vyöhykkeiden ulko- hin aluevarausmerkintöihin. Lisäk- puoliselle alueelle tavanomaisissa sää- si tietoja täydennettiin ja korjattiin oloissa. kuntien ympäristövastaaville suun- HiljaPiSa:n puskurivyöhykkeinä natun melukyselyn perusteella. käytettiin seuraavia etäisyyksiä (viiva- • Kartalla ei esitetty ampumaratoja maisen lähteen molemmin puolin ja pis- eikä kallioaineksen ottoalueita, mut- temäisen lähteen ympärillä säteettäin): ta nämä huomioitiin potentiaalisten • Valta- ja kantatiet: 4 km alueiden tarkemmassa karttatarkas- • Lento- ja vesiliikennealueet, moot- telussa. Tietoja tarkistettiin myös toriurheilualueet, seututiet ja rauta- melukyselyssä sekä maastovaiheen tiet: 3 km aikana. • Isoimmat yhdystiet: 2 km

Karttatarkastelun & puskurivyöhykeajattelun plussat ja miinukset pähki- nänkuoressa: + Alueellisesti kattava ja objektiivinen menetelmä. + Perustuu olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen. 23 Käytössä oli myös tiedot VAPO + Puskurivyöhykeajattelussa voidaan ottaa huomioon kunkin maakunnan tai sen osa- Oy:n tuotantokäytössä olevista alueista. alueen erityispiirteet, kuten tieverkoston ja asutuksen tiheys sekä maaston muodot. 24 Maakunnallisesti merkittävät liikunta- ja ulkoilualueet. Satakun- – Ei sovellu sellaisenaan kaupunkimaisten hiljaisten alueiden kartoitukseen. taliitto 1993, sarja A:202

28 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Kuva 10. Indeksikartta – potentiaaliset hiljaiset alueet Satakunnassa nu- meroituna. X:llä merkityt kohteet karsiutuivat pois jo yleiskarttavaiheessa.

Puskurivyöhykeajattelua voi kutsua ”valkoiset alueet” luetteloitiin. Indeksi- myös poissulkevaksi menetelmäksi: jot- kartta Satakunnan potentiaalisista hil- ta päästäisiin kiinni potentiaalisiin hiljaisista alueista on kuvassa 10. jaisiin alueisiin, suljetaan ensin pois ne alueet, joilta hiljaisuutta ei todennäköi- 5.4.3 Äänimaisemallinen sesti ainakaan löydy. Maastohavaintojen karttatulkinta perusteella HiljaPiSa:n puskurit osoittau- potentiaalisilta hiljaisilta tuivat Satakunnan osalta oikeansuuntai- alueilta siksi.25 Tämän jälkeen puskurivyöhykkei- Kun merkittävimmät melulähteet oli sel- den ulkopuolelle jääneet yleiskartan vitetty ja arvioitu niiden vaikutusta ym- 25 Puskurivyöhykeajattelua on kokeiltu Uudenmaan ja päröiviin äänimaisemiin puskurivyöhy- Kymenlaakson liitoissa. ketarkastelun avulla, lähdettiin kartoil-

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 29 ta käymään tarkemmin läpi potentiaali- sen ja luonnonrauhasaarekkeiden sia hiljaisia alueita. Käytössä olivat pää- mosaiikki. osin 1:50 000 -mittakaavaiset peruskar- tan pienennökset. Niiden kohteiden osalta, jotka eivät kar- • Karttatulkinnan tavoitteena oli ar- siutuneet, tehtiin alustava luokitus luon- vioida alueiden äänimaisemaa luonnonrauha-alueisiin (lra) ja maaseutumai- nonäänien kuultavuuden ja ennen siin hiljaisiin alueisiin (mha). Luokitte- kaikkea luonnonrauhan kokemis- lun kriteereinä käytettiin seuraavia kar- mahdollisuuden näkökulmasta. talta havaittavia tekijöitä: Kääntäen tämä tarkoitti huomion kiinnittämistä äänimaiseman yleis- Luonnonrauha-alueet (lra) luonteeseen ja ihmisen toiminnasta • Alue lähes rakentamatonta (ei asuin- aiheutuvien äänien määrään alueel- ja muussa käytössä olevia rakennuk- la. sia, loma-asutusta, peltoja, turvetuo- • Osa potentiaalisista alueista karsiu- tantoalueita, tms.). tui suoraan pois, mm. koska alueella • Metsäautoteitä vähän tai ei ollen- sijaitsee turvetuotantoa tai puolus- kaan. tusvoimien harjoitusalueita. Näille • Alueella erityisarvoja, kuten retkei- toiminnoille ei oltu teknisistä syistä ly- ja virkistyskäyttö, luonnonsuoje- merkitty omaa puskurivyöhykettä. lu tms. Karsintaa tapahtui myös mm. suhteellisen runsaan asutuksen, tiestön Maaseutumaiset hiljaiset alueet (mha) tai kohteen pienialaisuuden takia, • Haja-asutusta ja peltoja harvaksel- mitkä seikat eivät ilmenneet ensim- taan siellä täällä. mäisessä vaiheessa laaditulta yleis- • Haja-asutukseen liittyvää suhteelli- kartalta. sen vähäliikenteistä tiestöä tai met- • Alueista laadittiin työkäyttöön koh- säautoteitä jonkin verran ja tiestö dekuvaukset (yhteensä 56 kappalet- sellaista, että ajonopeudet eivät nou- ta), joissa tarkasteltiin potentiaali- se suuriksi. sen hiljaisuusluokan sekä hiljaisuu- • Alueella suhteellisen runsaasti teen liittyvien perusteluiden ohella luonnonrauhasaarekkeita, joilla ei seuraavia asioita: yksittäisinä kohteina ole pienuu- - Metsäisyys, soiden määrä, vesi- tensa vuoksi maakunnallista mer- alueet jne. kitystä. Yhdessä nämä luonnon- - Metsäautoteiden ja turvetuotan- rauhasaarekkeet muodostavat kui- toalueiden määrä tenkin maakunnallisesti merkittä- - Asutus (kylät ja haja-asutus) vän alueen. - Muut mahdolliset äänimaise- • Alue erottuu asutuksen ja tiestön maan vaikuttavat tekijät vähäisyyden sekä suhteellisen run- - Alueen muut arvot, kuten virkis- saiden luonnonrauhasaarekkeiden tys- ja retkeilykäyttö, luonnonti- vuoksi kartalla omaksi kokonai- laisuus jne. suudeksi muusta ympäristöstä. • Alkuperäinen tarkoitus oli rajata kaikille jatkotarkasteluun päässeille alu- Kuvassa 11 sivulla 32 on luonnonrauha- eille erilliset vyöhykkeet ihmistoi- ja maaseutumaisten hiljaisten alueiden minnoista syntyvien äänien ja luon- rajausmenettelyn tarkentava kuvaus ja non äänien perusteella. Käytännös- liitteessä 5 yhteenveto potentiaalisten hil- sä luonnonrauhan vyöhykkeet oli jaisten alueiden karttatulkinnasta. mahdollista hahmottaa vain laajah- koilla asumattomilla ja tiettömillä alueilla. Maaseutumaisilla alueilla tällaisia selkeitä vyöhykkeitä ei hah- mottunut. Sen sijaan niillä oli erotettavissa ympäröivistä alueista poikkeava maaseutumaisen asutuk-

30 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Esimerkkejä potentiaalisten hiljaisten alueiden karttatulkinnasta. Tulkinnan avulla ko. alueilta pyrittiin löytämään sellaiset vyöhykkeet, joilla ihmistoiminnasta syntyvien äänien määrä arvioitiin maankäytön perusteella muuta ympäristöä vähäisemmäksi (vrt. indeksikartta kuva 10).

HAAPAKEIDAS (mittakaava 1: 50 000)

Sijainti (kunta/kunnat yms.): • Indeksikartalla numero 2 • Siikaisten ja Honkajoen kuntien pohjoisosat sekä Etelä-Pohjanmaan maakunnan puolella Isojoen kunnan eteläosat o Huom! Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla sijaitseva alue. Tämä on tärkeää ottaa huomioon alueen analysoinnin yhteydessä.

Potentiaalinen hiljaisuusluokka: • Alueen keski- ja pohjoisosat luonnonrauha-alue • Perustelut: o Rauhallisimmat alueet Satakunnan puolella sijaitsevat Haapakeitaan-Huidan- keitaan sekä Kivikeitaan (suureksi osaksi Isojoen puolella) muodostaman kokonaisuuden alueella (laajoja, lähes luonnontilaisia suoalueita). o Haapakeitaan länsipuolinen alue lienee myös lähellä luonnontilaista äänimai- semaa, mutta tällä alueella voi useammin kuulla esimerkiksi yksittäisen met- säautotiellä kulkevan auton tai traktorin äänen. Asutusta Haapa- ja Kivikei- taan välisellä ”kovan” maan alueella. o Alueen lounaisosat asuttuja ® pois aluerajauksesta.

SIIKAINEN (mittakaava 1:50 000)

Sijainti (kunta/kunnat yms.): • Indeksikartalla numero 9 • Siikainen, Kankaanpää

Potentiaalinen hiljaisuusluokka: • Maaseutumainen hiljainen alue • Perustelut: o Edustava esimerkki maaseutumaisesta alueesta, jossa ihmisen toiminnasta syntyvien äänien ohella luonnon äänet ovat olennainen osa normaaliin asumiseen liittyvää äänimaisemaa. o Alueella on asutukseen liittyvää tiestöä, joista aiheutuu luonnollisesti tieliikenteen ääniä. Suurien ja vilkasliikenteisten teiden ääni ei kuitenkaan kuulu alueelle.

KARVIA; POHJOINEN & KARVIA; ETELÄ (mittakaava 1:40 000)

Sijainti (kunta/kunnat yms.): • Indeksikartalla numero 4 • Karvia

Potentiaalinen hiljaisuusluokka: • Ei jatkotarkastelua • Perustelut: o Suuri osa alueesta turvetuotannossa, asutusta runsaasti alueen keski- ja län- siosissa, tiheä tiestö, turvetuotannon ulkopuolella olevat alueet ojitettuja.

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 31 5.5 Menetelmien tulosten Yleispiirteinen kartta Satakunnan äänimaisemiin vaikuttavista tekijöistä vertailu merkittävät melulähteet puskurivyöhykkeet Karttatarkasteluiden tuloksia verrattiin Yleiskartalla erottuvat potentiaaliset hiljaiset toukokuussa 2003 tehdyn asiantuntija- alueet arvion tuloksiin sekä asukaskyselyssä Potentiaalisten alueiden maankäytölliset karttatarkastelut esille nousseisiin kohteisiin. Vertailun tar- metsäisyys, soiden määrä, vesialueet jne koituksena oli arvioida kriittisesti poten- metsäautoteiden ja turvetuotantoalueiden määrä asutus (kylät ja haja-asutus) tiaalisista hiljaisista alueista tehtyjä kart- muut mahdolliset äänimaisemaan vaikuttavat tekijät tatulkintoja. Näiden vertailujen perus- alueen virkistys- ja retkeilykäyttö, luonnontilaisuus jne. teella joitakin potentiaalisia kohteita Potentiaalisten nousi myöhemmässä vaiheessa uudel- alueiden tarkentava leen tarkasteluun, joitakin kohteita kar- karttatulkinta Tarkentava karttatulkinta - siutui tai kohteen hiljaisuusluokka muut- äänimaisemavyöhykkeiden rajaukset (mittakaava pääosin 1:50 000): tui. Menetelmien vertailun ohella muu- Potentiaalisilta hiljaisilta alueilta rajataan sellaiset vyöhykkeet, joilla toksiin vaikuttivat tarkastelumenetelmi- ihmistoiminnasta syntyvien äänien määrä arvioidaan maankäytön en kehittyminen työn aikana sekä luokit- perusteella muuta ympäristöä telun valmistuminen. vähäisemmäksi Asukaskysely tuotti ehdotuksia Lopullinen karsinta tai lopullinen kaikkiin hiljaisuusluokkiin. Kyselyn vas- luokittelu Karttatulkinta ja maastohavainnointi: taukset sekä niissä esitetyt kuvaukset tu- arvio luonnon äänien ja ihmisen toiminnasta syntyvien äänien kivat pääpiirteissään karttatarkastelui- välisestä suhteesta den perusteella tehtyjä valintoja. Ne vas- ® Kohteen karsinta tai luokittelu luonnonrauha-alueeksi, taukset, joita ei esiintynyt karttatarkas- maaseutumaiseksi hiljaiseksi alueeksi tai erityiskohteeksi teluissa, sijaitsivat pääosin liikenteestä aiheutuvilla puskurivyöhykkeillä. Asu- kaskyselyn tulokset ovat tämän selvityk- Kuva 11. Satakunnan luonnonrauha- ja maaseutumaisten hiljaisten aluei- sen lisäksi hyödynnettävissä mm. kun- den rajausmenettelyn tarkentava kuvaus. takohtaisten selvitysten laadinnassa.

Karttatarkastelun ja asiantuntija-arvion tulosten vertailun johtopäätöksiä: • Jatkotarkasteluun nousi mukaan Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston Satakunnan puolella sijaitsevat osat lähiympäristöineen (Karvia, Honkajoki). • Porissa sijaitsevan Kuuminaisten niemen rajausta katsottiin tarpeelliseksi supistaa, koska alueella on suhteellisen runsaasti loma-asutusta ja siitä aiheutuvaa liikennet- tä. Sen sijaan Kuuminaisten niemen kärjessä todettiin olevan otolliset olosuhteet luonnonrauhan kokemiseen (ei tieliikenteen ääniä). • Muina uusina jatkotarkastelukohteina otettiin huomioon myös Preiviikinlahden alue Porissa (Preiviikin kalaranta-Ooviiki). • Merialueista etenkin Rauman edustan ulko- ja sisäsaaristo koettiin ongelmalliseksi ja näiden alueiden jatkotarkastelu todettiin tarpeelliseksi.

32 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691

Maastotyövaihe ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○ 6

Maastovaihe käynnistyi varsinaisesti Kuuntelukerrat olivat hyvin erilaisia toi- elokuun lopussa, kun karttatarkastelu- siinsa verrattuna sääolosuhteiden vaih- jen sekä eri vertailujen jälkeen seuloutu- televuuden vuoksi. Kova tuuli vaikeutti neet kohteet olivat selvillä. Tosin luon- huomattavasti mahdollisuuksiin havain- nonäänien kuultavuuden suhdetta ih- noida muita ääniä; esimerkiksi tuulisella mistoiminnoista aiheutuviin ääniin tark- säällä liikenteen taustakohina katosi tuu- kailtiin koko projektin ajan eri puolilla len kohinan sekaan. Satunnaisista äänis- Satakuntaa. Aktiivisin maastohavain- tä erityisesti pienlentokoneiden äänet nointivaihe ajoittui syys-lokakuuhun. koettiin maastohavaintotilanteen kannalta ongelmalliseksi, koska koneen ääni saattoi hallita äänimaisemaa koko maas- 6.1 Maastovaiheen tohavainnoinnin ajan. toteuttaminen Melumittauksia tehtiin koeluontei- sesti Porin kaupungin ympäristötoimis- Maastotyövaiheen tarkoitus oli havain- ton melumittarilla26. Koeluonteisilla mit- nollistaa tehtyjä karttatulkintoja. Samal- tauksilla pyrittiin helpottamaan alueen la tarkkailtiin sellaisia merkittäviä me- kuvausta ja tunnistamaan alueiden luon- lulähteitä, joita ei kenties ollut otettu huo- teelle ominaisia, joskin lyhytaikaisia, mioon karttatarkasteluiden yhteydessä. melutasoja. Mittausten kesto oli keski- Havaintoja tehtiin niin arkipäivisin ja il- määrin 10 minuuttia. Laajan alueen val- taisin kuin viikonloppuisin. Havainnoin- litsevan melutason edustava määritys tiin eri vuodenaikoina ei sen sijaan ollut olisi edellyttänyt pitkäaikaisia, monessa juurikaan mahdollisuutta. eri kohteessa ja eri sääoloissa toteutettu- Keskeiset havainnot kirjattiin erilli- ja mittauksia, joissa olisi myös valvottu, selle maastohavainnointilomakkeelle että mittauksen ajan satunnaiset lähiym- (liite 6). Havainnoinnista vastasi pääosin päristön äänet eivät olisi vaikuttaneet yksi henkilö (Savola), jotta tarkastelume- tuloksiin. Tähän ei maakunnallisen tar- netelmät ja kriteeristö olisivat vertailu- kastelun puitteissa ollut edellytyksiä. kelpoisia. Tosin kahden henkilön käynti samassa kohteessa eri päivinä ja sääolo- 6.2 Havainnoinnin tuloksia suhteissa tuotti mielenkiintoisia havaintoja ja keskusteluja. Merellä havaintoja luonnonrauha-alueilla tehtiin vain Ourasta (Merikarvia) ja Kyl- (lra) ja maaseutumaisilla mäpihlajan majakkasaarelta (Rauma). hiljaisilla alueilla (mha) Pääasiallisena äänten havainnointi- välineenä olivat tarkkailijan korvat. Ha- Maastovaiheen perusteella karsittiin pois vaintopisteet, joissa ympäristön ääniä joitakin kohteita, joidenkin kohteiden aja- kuunneltiin, valikoituivat ajansäästön teltua rajausta muutettiin jne. Tällaisia takia usein metsäautoteiden lähettyvil- olivat muun muassa Kodisjoen ja Lapin tä. Tällä ei ollut kuitenkaan suurta mer- kunnissa sijaitseva alue (ks. indeksikart- kitystä, koska liikenne oli havaintojen ta, sivu 29: kuva 10 ja alue 41), Ahlaisten tekovaiheen aikana vähäistä. Ääniha- alue Porissa (alue 16) sekä asukaskyse- vaintoja tulkittaessa on otettava huomi- lyssä ja monissa keskusteluissa esille oon, että kuulohavainnot ovat yksilölli- noussut Kylmänkorvenkallio (Rauma, siä ja riippuvaisia esimerkiksi tuulen Vasarainen) ja siihen liittyvät lähialueet. 26 Integroiva äänitasomittari MIP voimakkuudesta ja suunnasta. Perusteluina Ahlaisten ja Kylmänkor- 7078

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 33 venkallion karsimiselle oli suhteellisen kohteita nousi esille asukaskyselyssä ja voimakas liikenteen taustakohina. Alu- näiltä alueilta tehtiin havaintoja vuoro- eella 41 sijaitsi ampumarata, joka ei ollut kauden eri aikoina ja useissa sääolosuh- etukäteen tiedossa ja lisäksi alueella oli teissa. kohtuullisen runsaasti metsäautoteitä. Mahdollisia kaupunkimaisia hiljai- Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston sia alueita tarkasteltiin selvityksen laa- etukäteen ajateltu luonnonrauha-alue dinnan aikana lähinnä Porissa, Raumal- luokka muuttui maaseutumaiseksi hiljai- la ja Harjavallassa. Porissa mahdollisina seksi alueeksi; syynä oli liikenteen kohi- kohteina nousivat esille esimerkiksi Her- nan määrä. Yleisesti ottaen maastoha- rainpäivien niemi sekä Preiviiki-Oovii- vainnot kuitenkin tukivat etukäteistul- kin välinen ranta-alue. Myös Reposaa- kintoja ja puskurivyöhykeajattelu toimi ren takarannan alue välillä Linnakepuis- ainakin maakuntatasolla. to-Junnila erottui tietyissä sääolosuhteis- Lievijärven alue (alue 28) Kokemä- sa muuta ympäristöä rauhallisempana en itäosissa sekä Lavian metsäiset itäosat äänimaisemana. Raumalla tällaisia koh- (alue 51) karsittiin pois mahdollisista teita olivat mm. Petäjäs sekä Fåfängan kohdealueista siksi, että alueet ovat Sa- niemi ja Harjavallassa Paratiisin lehto- takunnan lennoston merkittäviä harjoi- alue. Kaikille näille kohteille kuului eri- tusalueita. Muina aikoina alueet ovat laisia ihmisen toiminnasta syntyviä ää- otollisia luonnonrauhan kokemisen kan- niä, mutta ne olivat vaimeampia kuin nalta, koska ne sijaitsevat kaukana pää- tarkasteltavana olevalla kaupunkialu- teistä, asutusta ei juurikaan ole ja loma- eella keskimäärin. asutuksenkin määrä on vähäinen. Lisäk- Vaikka edellä mainitut kaupunkisi alueet jatkuvat maastoltaan ja maan- maiset kohteet tuntuivat maastotarkas- käytöltään samankaltaisena Pirkan- telun sekä paikallistuntemuksen perus- maan puolella. teella mahdollisilta hiljaisilta alueilta, Maastohavainnoinnin yksi anti oli niitä ei haluttu nimetä erikseen. Peruste- huomata kuinka eri tavalla ihmiset kiin- luna tälle oli, että kaupunki- ja taajama- nittävät huomiota ympäröiviin ääniin. alueilta olisi pitänyt tehdä oma sovelta- Ihmiset saattoivat todeta, että alue on va kartta- ja maastotarkastelu tai käyt- hiljainen ja sinne ei kuulu mitään ihmi- tää melulaskentamallia. Lisäksi kaupun- sen toiminnasta syntyviä ääniä, vaikka kimaisten hiljaisten alueiden kartoitus liikenteen kohina oli selvästi erotettavis- sopii maakuntakaavatasoa paremmin sa havainnointipaikan äänimaisemassa. yleis- ja asemakaavatasoille.27 Keskustelun jälkeen he kuitenkin kuuli- Porin kansallisen kaupunkipuiston vat ja noteerasivat liikenteen kohinan alueelta muuta ympäristöä hiljaisempa- sekä olivat yllättyneitä siitä, että eivät na kohteena erottui Kirjurinluoto Koke- olleet huomanneet ääntä aiemmin. Toi- mäenjoen varrella. Vanhan Rauman saalta jotkut harrastajaryhmät, kuten lin- maailmaperintökohteessa Pyhän Ristin tuharrastajat, ovat hyvin tietoisia ympä- kirkkopuisto ja alueen lukuisat sisäpihat ristönsä äänistä myös ihmistoiminnasta ovat levollisten äänimaisemien ytimiä. aiheutuvien äänien osalta. Sammallahdenmäen maailmanperintö- kohteessa alueen äänimaisema vaikuttaa 6.3 Havainnoinnin tuloksia kokonaisvaltaisen tunnelman syntymi- kaupunkimaisilla seen. Porin Mäntyluodossa sijaitsevat hiljaisilla alueilla (kha) Kallon kalliot olivat pitkään ehdolla eri- ja erityiskohteilla (erk) tyiskohteeksi. Aivan merenrannassa olevilla kallioalueilla on niin asukaskyselyn 27 Kaupunkiympäristöjen hiljaisten alueiden näkökulmaa on Karttatarkastelussa ei noussut esille yh- vastausten kuin maastokäyntien perus- pohdittu mm. tutkintotyössä: tään kaupunkimaista hiljaista aluetta, teella havaittavissa erityistä luonnon Silent areas – one aspect of a koska valitut melulähteiden puskurivyö- äänien kokemiseen liittyvää merkitystä. sustainable living environment. hykkeet peittivät alleen ne alueet, jotka Tiina Kumpula. Tampere poly- Kohtalaisen voimakkaalla tuulella ran- technic, Environmental manage- olisi voitu luokitella melutasoltaan muu- takallioilla sataman sekä liikenteen ää- ment. 2003 ta ympäristöä hiljaisemmiksi. Joitakin net jäävät liki kuulumattomiin. Toisaal-

34 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 ta tyynellä säällä sataman äänet kantau- kellään lokakuussa 2003. Liikenteen ää- tuvat erittäin hyvin rantakallioille ja tä- net sekä meren kohina olivat Porissa si- män perusteella kohdetta ei otettu mu- jaitsevan Preiviikinlahden havainnoin- kaan edes erityiskohteena. Kyseessä ole- tipisteelle kuuluvia äänimaiseman perus- vien rantakallioiden merellisellä maise- ääniä. Saadut vastaukset olivat lupaa- malla ja äänimaisemalla on kuitenkin via ja niiden perusteella lomaketta muo- suuri merkitys monelle satakuntalaisel- kattiin edelleen. Tämä pieni kokeilu tuki le ja miksei myös satunnaiselle matkaili- ajatusta siitä, että melutasoltaan hiljai- jalle. sista alueista kiinnostuneita harrastaja- Keskeiset havainnot taajama-alueil- ryhmiä tulisi aktivoida järjestelmällises- la kirjattiin erilliselle lomakkeelle, joka ti havainnoimaan oman lähiympäristön- oli sama kuin luonnonrauha- ja maaseu- sä äänimaisemaa esimerkiksi taajama- tumaisten hiljaisten alueiden havain- alueilla. Luonnos kaupunkimaisten hil- nointiin käytetty (liite 6). Käytännön jaisten alueiden havainnointilomakkeek- kokemuksien perusteella kyseessä oleva si on liitteessä 7. lomake ei kuitenkaan ole sellaisenaan Maastohavaintojen yhteydessä teh- paras vaihtoehto alueilla, joissa liiken- dyt tarkastelut vahvistivat sitä mieliku- teen taustakohina on lähes jatkuvasti vaa, että puskurivyöhykeajattelun mu- läsnä. Tämän vuoksi kehiteltiin myös kaan on mahdollista etsiä melutasoltaan erillistä lomaketta kaupunkimaisilla hil- muuta ympäristöä hiljaisempia alueita jaisilla alueilla tehtävän havainnoinnin myös kaupunkialueilta. Vaatimukset et- avuksi. Lomakkeesta haluttiin samalla sittäessä potentiaalisia hiljaisia kohteita tehdä sellainen, että erilaiset harrastaja- on muistettava suhteuttaa olemassa ole- ryhmät voisivat hyödyntää sitä tarkkail- vaan äänimaisemaan. Toisin sanoen kau- lessaan asuinympäristönsä ääniä. punkialueilta voi tuskin odottaa löytä- Lomakkeen ensimmäisen version vänsä alueita, joille ihmistoiminnasta testasivat porilaisen Käppäräpartion syntyvät äänet eivät ainakin jossakin Pantteri-vartion jäsenet viikonloppuret- määrin kuuluisi.

Maastohavainnoinnin plussat ja miinukset pähkinänkuoressa: + Varmentaa muiden menetelmien tuloksia. + Auttaa muodostamaan yleiskuvan alueesta ja helpottaa ongelmakohtien tulkintaa.

– Vaatii aikaa ja vaivaa – etenkin jos havainnointia tehdään eri viikonpäivinä ja vuodenaikoina. – Maastohavainnointilomake soveltuu sellaisenaan huonosti kaupunkimaisten hiljaisten alueiden tarkasteluun ® sovellus (liite 7).

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 35 Satakunnan maakunnallisesti merkittävät melutasoltaan hiljaiset alueet 7○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

7.1 Ehdotus Satakunnan Luonnonrauha-alueet (lra) maakunnallisesti 1. Haapa-, Huidan- ja Mustakeitaan suoalue merkittävistä hiljaisista 2. Joutsijärvi alueista 3. Pinkjärvi-Lastensuo 4. Koskeljärven etelä- ja keskiosat Satakunnasta erottui 25 maakunnallista 5. Pitkänsalonmaa, Kauhanevan-Poh- merkitystä omaavaa hiljaista aluetta, jot- jankankaan kansallispuistoon rajoit- ka täyttivät luokittelun kriteerit. Luon- tuva Pohjankankaan osa nonrauha-alueita eroteltiin 9 kpl, maa- 6. Kuuminaistenniemen kärki seutumaisia hiljaisia alueita 12 kpl ja eri- 7. Häädetkeidas, Satakunnan puolei- tyiskohteita 4 kpl. Kokonaisuutena erä- nen alue mainen Joutsijärven alue on Satakunnan 8. Säpin saari ja Luvian ulkosaaristo merkittävin hiljainen alue. (~Natura-alueet – lra suhteessa Kaupunkimaisten hiljaisten aluei- muuhun merialueeseen) den osalta päädyttiin sellaiseen ratkai- 9. Ouran saaristo (~Natura-alueet – suun, että niitä ei luetteloitu erikseen. lra suhteessa muuhun merialuee- Perusteluna tälle oli, että tiedon määrä seen) kaupunkimaisista kohteista oli riittämä- töntä ja niiden tarkastelu kuuluu ensisi- Maaseutumaiset hiljaiset alueet (mha) jaisesti yleiskaavatasolle. 10. Joutsijärven pohjoispuolinen metsä- alue 11. Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto; Iso- ja Korkeasuo 12. Siltaneva-Mankaneva

Kuva 12. Euran Koskeljär- ven rakentamattomat ranta-alueet lisäävät mahdollisuutta kokea luonnonrauhaa. Kuva: Anne Savola.

36 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 13. Auneskylän pohjoispuolinen alue kuuluu niille vain satunnaisesti. Muina 14. Rynkäkeitaan eteläpuolinen alue satunnaisina ääninä voi kuulua yksittäi- 15. Vuorijärven seutu siä autojen ääniä metsäautoteiltä sekä 16. Kynäsjärven itäpuolinen alue metsätalouskäyttöön, metsästykseen, 17. Inhottujärven länsi- ja koillisosat retkeilyyn ja lentotoimintaan liittyviä 18. Poosjärven länsiosat ääniä. Yleisesti ottaen alueiden äänimai- 19. Haapavuoren metsäalue sema on levollinen ja luonnon äänien 20. Nurmes-Aikonmaa- Reksaari -Ome- hallitsema. napuumaa Alueille on tyypillistä, että suuri osa 21. Pooskeri niiden pinta-alasta on jollakin tavalla suojelun piirissä. Poikkeuksen tekevät Kaupunkimaiset hiljaiset alueet (kha) Joutsijärven retkeily- ja ulkoilualue sekä - Tämän selvityksen perusteella ei Haapa-, Huidan- ja Mustakeitaan suo- erikseen nimettyjä kohteita. aluekokonaisuus. Satakunnan edustan merialueella Erityiskohteet (erk) sijaitsevat kaksi luonnonrauha-alueko- 22. Sammallahdenmäen pronssikauti- konaisuutta erottuvat maankäytön pe- nen hautaröykkiöalue; maailmanpe- rusteella omiksi kokonaisuuksiksi. Alu- rintökohde eiden luonnonarvot ovat vaikuttaneet 23. Vanha-Rauma; maailmanperintö- kohteiden kaavavarauksiin ja loma-asu- kohde (ydin: Pyhän Ristin kirkko- tukseen liittyvää rakentamista on ohjat- puisto) tu muille alueille. Toki näilläkin alueilla 24. Porin kansallinen kaupunkipuisto liikkuu ihmisiä (mm. retkeilijät) ja meri- (ydin: Kirjurinluoto) alueella on liikettä niin kesäisin (mm. 25. Kylmäpihlajan majakkasaari veneily ja kalastus) kuin talvisin (mm. moottorikelkkailu ja kalastus). Muita alu- Satakunnan luonnonrauha-alueilla ih- eelle kuuluvia ääniä aiheutuu lentotoi- mistoimintojen määrä on maankäytön minnasta ja laivaliikenteestä. Maan- perusteella vähäisempää kuin ympä- käytöllinen kokonaisuus huomioon otta- röivillä alueilla. Yhteistä luonnonrauha- en molemmilla kohteilla on paremmat alueille on myös, että ne sijaitsevat kau- edellytykset kokea luonnonrauhaa kuin kana pääteistä ja tieliikenteen kohina muilla saarialueilla.

Kuva 13. Ouran saaristossa Merikarvialla äänimaise- maa hallitsevat meri ja tuuli. Kuva: Anne Savola.

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 37 Kuva 14. Satakunnan luonnonrauha-alueet, maaseutumaiset hiljaiset alueet sekä erityiskohteet. Esitetyt rajaukset ovat suuntaa-antavia.

Laajat rakentamattomat ranta-alueet siä talousrakennuksia sekä vähäisessä ovat Satakunnassa harvinaisia, joten ran- määrin loma-asutusta. Alueilla on myös nikolta oli vaikea löytää selkeitä hiljais- yksityis- ja metsäautoteitä sekä pieniä ten alueiden luokittelun kriteerejä täyt- peltolohkoja. Maankäytön perusteella täviä kohteita. Kaksi pienialaista kohdet- ihmistoiminnoista syntyvien äänien ta, Kuuminaisten niemen kärki ja Poos- määrä alueilla on vähäisempää kuin keri, täyttivät kuitenkin luonnonrauha- ympäröivillä alueilla ja tyypilliset äänet alueiden kriteerit. liittyvät maa- ja metsätalouden harjoit- Satakunnan maaseutumaiset hil- tamiseen. Alueilla sijaitsee myös pieni- jaiset alueet ovat kyläalueiden keskellä alaisia luonnonrauhasaarekkeita. sijaitsevia, pääosin metsätalouskäytössä Maaseutumaiseksi hiljaiseksi alu- olevia alueita. Niillä voi sijaita yksittäi- eeksi luokiteltu Nurmes-Aikonmaa-Rek-

38 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Kuva 15. Talvinen maisema Pinkjärven-Lastensuon luonnonrauha-alueelta. Kuva: Anne Savola. saari-Omenapuumaan alue Raumalla sijaitsee rannikolla. Tämän kohteen yh- teydessä maaseutumainen hiljainen alue- luokka olisi kaivannut omaa alaluokkaa, jossa olisi kiinnitetty huomiota rannik- kovyöhykkeeseen. Satakunnan erityiskohteille on tyy- pillistä, että ne omaavat erityisarvoja, joiden takia ne on nostettu esiin selvityk- sessä. Nimetyistä kohteista kaksi on maa- ilmanperintökohdetta, yksi kansallinen kaupunkipuisto ja yksi merellä sijaitseva suosittu matkailu- ja virkistyskohde. Kohteiden yleisluonne vaikuttaa siihen, että myös niiden äänimaisemaan kohdis- Kuva 16. Pyhän Ristin kirk- kopuistossa Vanhassa Rau- tuu odotuksia. Nämä tekijät on hyvä ot- massa äänimaisema on taa huomioon muun muassa alueiden muuta kaupunkiympäris- käyttöä suunniteltaessa. töä levollisempi. Kuva: Satakunnan maakunnallisesti mer- Timo Huhtinen. kittävien melutasoltaan hiljaisten alueiden kohdekuvaukset ovat liitteessä 8. kantautumiseen. Näin ollen kohteiden rajaukset ovat vyöhykkeenomaisia ja suuntaa-antavia. 7.2 Alueiden rajaamisesta Rajauksia tehtäessä pyrittiin löytä- mään sellaiset vyöhykkeet, joilla ihmisen Ehdotetut kohteet ovat Satakunnan ”hil- toiminnoista aiheutuvien äänimaisemal- jaisten alueiden helmiä” eli kohteita, joilla listen häiriötekijöiden määrä itse alueel- on hyvät edellytykset kuunnella luonnon la ja alueen ympärillä on minimissään. ääniä ilman ihmisen toiminnasta aiheu- Yksityis- ja metsäautoteiden runsas mää- tuvia häiriötekijöitä. Kaikissa tilanteissa rä tai voimakas liikenteen taustakohina edellytykset eivät täyty, koska säätila laskivat muuten mahdollisen luonnon- vaikuttaa äänien havaittavuuteen sekä rauha-alueen luokan maaseutumaisen

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 39 Kuva 17. Hiljaisuus ei tunne rajoja. Kauhanevan kansallispuisto sijaitsee Sata- kunnan ja Etelä-Pohjan- maan maakuntien rajalla. Kuvassa Kauhalammi. Kuva: Anne Savola.

hiljaisen alueen puolelle. Jälkikäteen ar- alueista Satakunnassa tarjoaa viehättä- vioiden rajausmenettely olisi voinut olla viä maaseutuasumiseen liittyviä ääni- hieman väljempi käytössä olleen hiljais- maisemia moniin Suomen kaupunkeihin ten alueiden luokituksen perusteella. verrattuna. Väljemmin tulkittuna esimerkiksi Jout- Pienialaisista kohteista otettiin Sa- sijärven luonnonrauha-alueen (lra) poh- takunnan hiljaisten alueiden luetteloon joispuolinen metsäaluekin (mha) olisi mukaan vain Pitkänsalonmaa Kauhane- voitu luokitella luonnonrauha-alueeksi. van-Pohjankankaan kansallispuistoon Rajausperiaatteet olivat kuitenkin yhte- rajoittuvalla Pohjankankaan osalla (lra), näiset koko maakunnan alueella, joten Häädetkeitaan Satakunnan puoleinen edellä mainitun alueen rajaus ja luokka osa (lra), Kuuminaisten niemen kärki (lra) ovat tässä selvityksessä käytetyn linja- sekä erityiskohteet (erk). Kohteiden mu- uksen mukaisia. Kohteiden luokitukseen kaan ottamiseen vaikutti alueiden erityis- liittyvää pohdintaa käydään jatkossa luonne tai alueen jatkuminen samankal- maakuntakaavoitusprosessin yhteydes- taisena maakunnan rajan toiselle puolen. sä. Joidenkin nyt nimeämättömien alu- Näiden erikseen rajattujen hiljaisten eiden äänimaisema saattaa olla hyvin- aluekokonaisuuksien lisäksi etenkin Sa- kin lähellä jopa luonnonrauha-alueen takunnan maaseutualueilla on monia luokitusta silloin, kun alueella ei ole käyn- pienialaisia kohteita, joilla hiljaisuuskri- nissä sen luonteeseen kuuluvaa perustoi- teerien mukaiset ehdot voivat täyttyä. Ne mintaa. Esimerkiksi turvetuotantoalueet sijaitsevat useimmiten kuvan 9 valkoi- saattavat olla tuotantokauden ulkopuo- silla alueilla. Tällaisia alueita on esimer- lella hyvinkin hiljaisia riippuen alueille kiksi Sääksjärven etelä- ja luoteisosissa varastoidun ja poiskuljetettavan turpeen Kokemäellä (ks. indeksikartta, sivu 29: määrästä. Turvetuotannon loppumisen kuva 10, alue 22) ja Kodisjoen sekä Lapin jälkeen tuotantoalueille voi kehittyä oma kuntien eteläosissa (alue 41). Lähtökoh- erityinen luonnonääniin painottuva ää- tana maakuntatasoisessa selvityksessä nimaisema etenkin, jos alueista kehite- oli, että pienialaisia kohteita ei tarkastel- tään esim. kosteikko. Myös puolustusvoi- tu ilman erityisperusteluita. Yleisesti ot- mien alueet ovat hiljaisia silloin, kun ne taen suuri osa valtateiden puskurivyö- eivät ole käytössä harjoitus- tai ampu- hykkeen ulkopuolella sijaitsevista kylä- ma-alueina.

40 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Melutasoltaan hiljaiset alueet eivät tunne rajoja – neljä ehdotetuista kohteista sijaitsee maakuntien rajoilla. Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla sijaitsevat luonnonrauha-alueista Haapa-, Huidan- ja Mustasaarenkeitaan suoalue sekä Kau- hanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon kuuluva Pitkänsalonmaan alue Poh- jankankaan harjujaksolla. Edellä mainittujen alueiden merkittävimmät osat luonnonrauhan kannalta sijainnevat Ete- lä-Pohjanmaan puolella. Maaseutumai- sista hiljaisista alueista Auneskylän pohjoispuolinen alue jatkuu luonteeltaan samankaltaisena maakunnan rajan toisel- la puolen. Satakunnan ja Pirkanmaan yh- teisellä raja-alueella sijaitsee Häädetkei- taan luonnonrauha-alue, joka on osa Hää- detkeitaan luonnonpuistoa. Merkittävin osa puistoa sijaitsee Pirkanmaan puolella.

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 41 Hiljaisten alueiden merkitys virkistys- ja matkailukäytössä Satakunnassa 8○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

Kuva 18. Kuuskoskenlah- den laavu Noormarkunjo- kivarressa sijaitsee maa- seutumaisella hiljaisella alueella Inhottujärven län- sipuolella. Kuva: Risto Tuu- nainen.

Valtioneuvosto on tehnyt 13.2.2003 peri- matkailun kannalta merkittävin yhtenäi- aatepäätöksen, joka koskee luonnon vir- nen melutasoltaan hiljainen aluekoko- kistyskäytön ja luontomatkailun kehit- naisuus Satakunnassa sijaitsee Kullaan tämisen toimintaohjelmaa28. Ohjelma si- Joutsijärven pohjoisosissa. Suuri osa Jout- sältää 30 toimenpidettä, joilla luonnon sijärvestä lähiympäristöineen on Porin virkistyskäyttöä ja luontomatkailua edis- kaupungin omistuksessa ja alue on va- tetään. Yksi näistä ehdotuksista liittyy rattu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Jout- suoraan hiljaisten alueiden säilymisen sijärven etelärannalla on Porin seudun edistämiseen: luontomatkailua ja virkistyskäyttöä pal- Edistetään hiljaisten alueiden säilymis- veleva retkikeskus Sataseitti29. Kaupun- tä. Maakuntien liittojen toivotaan selvittä- gin omistaman alueen ulkopuolella ret- vän luonnon virkistyskäytön ja luontomat- keily- ja luontomatkailumahdollisuuksia kailun kannalta merkittävimmät hiljaiset on kehitetty yhteistyössä alueen maan- luonnonalueet ja niiden hiljaisina säilyttä- omistajien kanssa. misen mahdollisuudet. Kynäsjärven itäpuolinen alue sekä Luontomatkailun kehittämisen kan- Inhottujärven länsi- ja koillisosat ovat nalta hiljaisuus voi olla merkittävä lisä- myös jo nyt luontomatkailu- ja virkistys- arvo. Toisaalta luontomatkailun ja hiljai- käytössä. Joutsijärven, Kynäsjärven sekä sen luonnonalueen kehittämisen mah- Inhottujärven alueet ovat toisiinsa yhte- 28 Ympäristöministeriön tiedote dollisuudet voivat olla toistensa kanssa ydessä retkeilyreitin kautta ja tämä sa- 13.2.2003: http:// vastakkaisia, jos luontomatkailun kehit- mainen reitti on osa laajempaa Satakun- www.ymparisto.fi/ajankoht/tie- tämisessä ja toimintoja suunniteltaessa ta-Pirkanmaa retkeilyreittiä30. dote/ym/tied2003/ym0320.htm ei oteta huomioon äänimaisemallista Muita luonnon virkistyskäytön ja 29 www.sataseitti.fi 30 Reitti Satakunta-Pirkanmaa – näkökulmaa. luontomatkailun kannalta merkittäviä www. reitti.org Luonnon virkistyskäytön ja luonto- hiljaisia alueita Satakunnassa ovat mm.

42 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Koskeljärven etelä- ja keskiosat sekä Puu- rijärven ja Isonsuon kansallispuistossa nimenomaan Isonsuon alue. Retkeily- käyttöä palvelevat rakenteet ohjaavat kulkua alueella. Haapa-, Huidan- ja Mustasaarenkei- taan suoalueella virkistyskäyttöä ja mat- kailua palveleva varustus on kehittymä- töntä. Huidankeitaalla oleva pitkospuureitti, lintutorni ja opasteet vaativat kun- nostamista. Äänimaisemallisesta näkö- kulmasta arvioiden luonnonrauha-alueeseen liittyvää virkistyskäyttöä on hyvä keskittää Huidankeitaan puolelle, koska tällä osalla lienee eniten ihmisen toiminnasta aiheutuvia äänimaisemallisia häi- riötekijöitä. Pinkjärvi-Lastensuon alueella on jo nyt virkistyskäytöllistä merkitys- tä ja alueen merkitys kasvanee tulevaisuudessa ennallistamistoimien edetessä. Pohjankankaalla sijaitsevan Pitkänsa- lonmaan kautta on yhteys Etelä-Pohjan- maan puolella sijaitsevalle Kauhaneval- le, jossa on retkeilyä ja virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Kauhanevan alue on edustava luonnonrauha-aluekokonaisuus. Osa merialueella sekä rannikolla sijaitsevista hiljaista luonnonalueista on sellaisia, että niitä käytetään retki- sekä virkistyskohteina ja hyödynnetään myös luontomatkailutoiminnassa. Esimerkik- si Kylmäpihlajan majakkasaari sekä Nur- mes-Aikonmaa-Reksaari-Omenapuun- maa ovat osa laajempaa Rauman edustan saaristokokonaisuutta, jota on viime äänimaisemallista merkitystä on edellä Kuva 19. Joutsijärven, Ky- vuosina kehitetty niin virkistyskäytön mainitulla Kylmäpihlajan majakkasaa- näsjärven sekä Inhottujär- kuin luontomatkailun näkökulmasta. Li- rella sekä Sammallahdenmäen pronssi- ven hiljaiset alueet ovat toisiinsa yhteydessä Sata- säksi Rauman edustan saaristo on osa kautisella hautaröykkiöalueella, joka on kunta-Pirkanmaa retkeily- suunnitteilla olevan Selkämeren kansal- maailmanperintökohde. reitistön kautta. Kuva lispuiston aluetta. Myös Ouran saaristos- Noormarkunjokivarresta. sa olevan Ouraluodon käyttöä on pyrit- Kuva: Risto Tuunainen. ty viime vuosina kehittämään. Tällä mantereelta noin kahdeksan kilometrin päässä olevalla saarella sijaitsee vanha luotsiasema ja alue on nykyisin Merikar- vian kunnan omistuksessa. Erityiskohteet ovat oma kokonai- suutensa hiljaisten alueiden joukossa. Luokituksen mukaisesti luonnon äänillä ja äänimaiseman yleisluonteella on kohteen ominaisuuksiin liittyvä erityismerkitys. Tämä näkökulma on hyvä pitää mielessä alueiden matkailukäyttöä kehi- tettäessä. Luontomatkailuun liittyvää

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 43 Miten viedä hiljaisuuden asiaa eteenpäin? Pohdintaa ja

kehittämisehdotuksia ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 9○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

Hiljaisuuden edistämisen pohdinta ja • Hiljaisten alueiden kaavamerkintö- keinot jaetaan tässä karkeasti seuraavi- jä ja niiden käyttöä tulee kehittää. en alaotsikoiden alle: • maankäytön suunnittelu Käyttö- ja hoitosuunnitelmat • käyttö- ja hoitosuunnitelmat • luontoselvitykset ja laatuluokitukset • Luonnonrauhan vaaliminen tulee • meluntorjunta, ympäristöterveys ja huomioida kansallis- ja luonnon- ympäristövaikutusten arviointi puistojen, suojelualueiden sekä vir- • maaseudun vetovoima kistys- ja retkeilyalueiden käyttö- ja • tutkimus ja koulutus hoitosuunnitelmissa. Teemaa voi- • ympäristökasvatus ja kansalaisvai- daan nostaa esiin myös retkeilijöille kuttaminen. suunnattavissa ohjeissa. Esimerkik- si Joutsijärven virkistysalueen esit- teen yleisohjeissa on kohta: Melun- Maankäytön suunnittelu torjunta • Maankäytön suunnittelu on avain- - Kunnioita luonnonrauhaa ja vältä asemassa melutasoltaan hiljaisten turhaa metelöintiä. alueiden vaalimisessa. Maakunta- - Joutsi- ja Tuurujärvellä on koneellis- kaavatasolla on parhaat mahdolli- ten vesikulkuneuvojen käyttö kiellet- suudet huomioida yhtenäisiä, ty. mahdollisesti useamman kunnan alueelle ulottuvia hiljaisia alueita. Luontoselvitykset ja Satakunnan pilotti antaa mallia laatuluokitukset nimenomaan maakuntakaavoituk- • Luontoselvitysten laadinnassa tuli- sen taustaselvitysten laatimiselle. si kiinnittää huomiota myös ääni- • Valtioneuvoston periaatepäätös maisemaan. luonnon virkistyskäytön ja luonto- • Suomen Latu ry ja Metsähallitus matkailun kehittämisestä patistaa ovat yhteisvoimin työstäneet ehdo- osaltaan maakunnan liittoja asias- tuksen retkeilyalueiden laatuluoki- sa liikkeelle: Maakuntien liittojen tukseksi. Koordinointivastuu luoki- toivotaan selvittävän luonnon virkis- tuksesta on siirtymässä Metsähalli- tyskäytön ja luontomatkailun kannal- tukselle vuoden 2004 alussa. Tässä ta merkittävimmät hiljaiset luonnon- luokituksessa ja muissa vastaavissa alueet ja niiden hiljaisina säilyttämi- laatuluokituksissa tulisi ottaa huo- 31 sen mahdollisuudet. mioon myös äänimaisemalliset teki- • Hyvinkäällä, Ylöjärvellä, Kotkassa, jät.32 Haminassa ja Tampereen kantakau- pungissa on tehty kaupunkikohtai- Meluntorjunta, ympäristöterveys ja sia hiljaisten alueiden selvityksiä. ympäristövaikutusten arviointi Päämenetelmänä on ollut melunlas- kentamallien käyttö. Muita kuntia ja • Kaikki meluntorjuntatoimet edistä- kaupunkeja tulee kannustaa vastaa- vät välillisesti hiljaisuuden vaali- vien yleiskaavatason selvitysten te- mista. Erityishuomio tulee kiinnittää 31 Valtioneuvosten periaatepäätös koon. Tärkeimpiä kannustajia liene- kansallis- ja luonnonpuistojen, suo- 13.2.2003 32 http://www.suomenlatu.fi/ vät ympäristöministeriö, kansalai- jelualueiden sekä ulkoilu- ja virkis- poluistareiteiksi/ set ja mahdollisesti Kuntaliitto. tysalueiden meluntorjuntaan.

44 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 • Tiehallinto on toistaiseksi testannut • Ammattikorkeakoulut ovat tarttu- hiljaisia päällysteitä teillä, joissa lii- neet aktiivisesti äänimaisematutki- kennemäärät ovat suuria (taajami- muksen teemaan. Ainakin Rovanie- en meluntorjunta). Ongelmaksi on men, Tampereen ja Forssan ammat- osoittautunut mm. tienpinnoituksen tikorkeakoulut ovat olleet asiassa nopea kuluminen. Uutena näkökul- aktiivisia. Ammattikorkeakoulujen mana hiljaista päällystettä ehdote- ja yliopistojen välisiä yhteyksiä tu- taan kokeiltavaksi paikassa, jossa lii- lee vahvistaa. kennemäärät ovat pienempiä ja kyse • Opastoiminnan kautta tavoitetaan ei olisi niinkään meluntorjunnasta vuosittain kymmeniä tuhansia ihmi- vaan hiljaisuuden edistämisestä. siä. Eräopaskoulutukseen tulee lisä- • Ympäristöterveysohjelmiin tulisi li- tä opastusta luonnonrauhan huomi- sätä hiljaisuuden vaalimisen näkö- oimiseen ja kaupunki- ja kulttuuri- kulma. ympäristöjen oppaille valmiuksia • Ympäristövaikutusten arvioinnissa kuuntelukävelyjen opastukseen. (YVA) tulee kiinnittää huomiota hil- • Eri ammattialojen, kuten yhdyskun- jaisuuden näkökulmaan. tasuunnittelijoiden, akustikkojen, puutarhureiden, opettajien, teolo- Maaseudun vetovoima gien jne, koulutukseen pitäisi ujut- taa hiljaisuuden näkökulmaa. • Maaseutuasumisen yleisenä veto- voimatekijänä voitaisiin nostaa ny- Ympäristökasvatus ja kyistä enemmän esiin arjen äänimai- kansalaisvaikuttaminen semien levollisuutta. Hiljaisuuden näkökulman huomioimi- • Satakunnassa ja Pirkanmaalla on nen eri ikäluokkien ympäristökasvatuk- lähdössä liikkeelle tyhjien maaseu- sessa – ja sitä kautta kansalaisvaikutta- dun asuinrakennusten ja tonttien misessa – on pitkässä juoksussa kenties kartoitus: tällaisessa kartoituksessa keskeisintä hiljaisuuden vaalimisessa. yhtenä tekijänä voidaan ottaa huo- Ympäristökasvatuksessa teemaa voi- mioon tontin äänimaisema. daan nostaa esiin mm.: • Yhteistyön käynnistäminen hiljais- • päiväkoti-ikäisten ympäristökasva- ten alueiden virkistyskäytön kehit- tuksessa: esim. Metsämörri -toimin- tämiseksi. nassa (Suomen Ladun lasten ympä- ristökasvatusohjelma) ja ylipäätään Tutkimus ja koulutus päiväkotien ja koulujen metsäope- • Hiljaisuuden teema tarvitsee paljon tuksessa (esimerkiksi Metsä tutuksi lisää selvityksiä ja tutkimusta; eten- ja metsän oppimispolku -hankkeet). kin hiljaisuuden indikaattorit ja ma- • koulujen meluasioita käsittelevissä talataajuusmelu tulisi nostaa esiin. kursseissa. Tässä Ulvilan lukio ja ylä- • Ruotsissa on meneillään laaja aste ovat toimineet edelläkävijöinä Soundscape Support to Health -tut- (ks. 3.2. Sidosryhmäyhteistyö) kimus, jossa selvitetään äänimaise- • rippikouluissa. mien ja terveysvaikutusten yhteyt- • erilaisissa harrastuksissa, kuten tä kaupunkiympäristöissä. Tutki- luontokouluissa, partiossa ja 4H- muksen tulosten seuranta ja sovel- toiminnassa. taminen Suomeen on toivottavaa.33 • kaavoituksen yleisötilaisuuksissa, • Äänimaisemien osuutta perinteises- kansalaisopistojen yleisöluennoissa sä maisematutkimuksessa tulee vah- ja vastaavissa aikuiskoulutustilai- vistaa. Yksi keino on lisätä poikki- suuksissa. tieteellistä yhteistyötä mm. perintei- • (Ks. myös 6.3.) sen maisematutkimuksen, äänimai- Poikkitieteellisyys, läpäisyperiaate, ennak- sematutkimuksen ja akustiikan vä- koluulottomuus, yhteistyö – siinä lienevät lillä. tärkeimmät ainesosat hiljaisuuden asian 33 http://www.soundscape.nu/ eteenpäin viemisessä.

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 45 Lopuksi

Lopuksi lainaamme –luvalla – yhden henkilön selvityksestä antamaa palautetta. Sen myötä: kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja asiasta kiinnostuksensa ilmaisseille. On ollut ilo tehdä hiljaista työtä kanssanne.

Porissa 30.1.2004

Päivi Karvinen ja Anne Savola

Hiljaisuudesta pitäisi ehkä nauttia vain hiljaa… Minulla on suuri ilo asua miellyttävän rauhallisessa äänimaisemassa. En kuitenkaan tunne olevani syrjäisellä paikalla. Kysymyksessä on aika tavallinen maalaismaisema. Naapureita useampia joidenkin satojen metrien etäisyydellä ja palvelutkin kohtuullisen matkan päässä. Ympäristönsuojelusihteerinä joudun ottamaan kantaa ’virallisesti’ meluasioihin ympäristölupien yhteydessä ja muutenkin. Mielestäni meluohjearvot ja suositukset sopivat tavattoman heikosti rauhalliseen äänimaisemaan. Tässä taustaa joillekin syntyneille ajatuksille, joita kirjaan oheen siinä järjestyksessä, kun sattuvat mieleeni juolahtamaan.

adaptoituminen Olen kuullut lumen satavan maahan. Samalla oli niin pimeää, että silmät auki eri suuntiin katsomalla en voinut nähdä mitään. Hiutaleitten kahinan lisäksi kuului vaimea oman sydämen syke. Aivan mahtava tunne! Luulisin, että tässä ollaan aika lähellä absoluuttista äänen kokemisen rajaa. Vaimeakin kohina estää tällaisten äänten kuule- misen.

kohina Rauhalliselle äänimaisemalle on ominaista matala kohinataso, josta heikotkin äänet erottuvat. Luonnossa kohinatasoa nostaa tuuli ja ennen kaikkea ukkonen sekä virtaa- va vesi. Lintujen laulu, sirkkojen siritys jms. vaimenevat yllättävän lyhyellä matkalla. Ei peippo kovin kauaksi kuulu, vaikka ’särkee korvat’ läheltä.

erilliset äänet Erilliset äänet erottuvat kohinasta. Mitä korkeampi kohinan taso, sitä lujempi on ää- nen oltava erottuakseen. Erillisiä ääniä ei voi olla kovin paljon, etteivät sulaudu kohi- naksi. Parin kilometrin päässä asustavalla kaverilla on honistava Fiat-traktori. Sunnun- taiaamuisin olen kesällä usein ulkona, kun hän käynnistää traktorinsa ja voin kuulla, lähteekö baariin kahville vai hakemaan sonneille rehua. Kirkonkellot kuuluvat runsaan kolmen kilometrin päästä, samoin juna ja toisinaan käki. Rohkenisin ehdottaa kohinatasoa karkeaksi rauhallisuuden kriteeriksi. Liikennemelu nostaa pahasti kohinatasoa, kun ajetaan lujaa. Rajaa en osaa sanoa, mutta jyrkästi haitta kasvaa nopeuden myötä. Liikennemeluun liittyy humahtava vaihtelu, joka lisää häiritsevyyttä. Laadultaan erittäin häiritsevää melua syntyy nykyään kaiuttimista, puheesta ja musiikista. Musiikki lienee atrappi ja puheen pyrkii vaistomaisesti tunnistamaan. Tämä rasittaa. Henkilökohtaisiakin eroja häiritsevyydessä lienee kosolti. Itse koen pellolla pörräävien traktorien ja puimurien äänen rauhoittavaksi ja ruohonleikkurin äänen ärsyttäväksi. Miksi näin. En tiedä. Jatkuvasti äänessä oleva koira käy myös aikaa myöden hyvin rasittavaksi. Kohtuullinen kohinataso voi myös suojata. Tästä esi- merkkinä ampumarata, joka hyvää tarkoittaen siirrettiin kyläympäristöstä metsäiselle alueelle (onneksi ei sentään avoimelle!). Nykyisellä paikalla melu aiheuttaa häiriötä ehkä sittenkin useammalle kuin ennen, vaikka asutus on harvempaa. Aikaisemmalla paikalla häiriö suli kohinaan melko lyhyellä matkalla toisin kuin nyt.

46 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Tausta-aineistoa

Asuttujen alueiden muutos 1990-2002 Satakunnassa; YKR-aineistoon (Tilastokeskus ja SYKE) perustuva karttatarkastelu. Satakuntaliitto, Sirkka Lehto 17.5.2003. Julkaisematon. EU:n ympäristömeludirektiivi: http://europa.eu.int/comm/environment/noise/d0014_en.pdf Granö, Olavi; Laurila, Leena & Roto Markku. Rakennetut meren rannat. Suomen merenrannikon sulkeutuneisuusaste. Tutkimusraportti 5/1995. Ympäristöministeriö, alueidenkäy- tön osasto. Helsinki 1995. Kaavamerkinnät. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -sarja. Opas 1. Helsinki 2000. Kumpula, Tiina. Silent areas – one aspect of a sustainable living environment. Tampere poly- technic, Environmental management 2003. Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa. LIME-työryhmän mietintö Ympäristö- ministeriö, alueidenkäytön osasto. Suomen ympäristö 493. Helsinki 2001. http:// www.ymparisto.fi/julkaisut Ljudkvalitetet i natur- och kulturområden. Banverket, Boverket, Försvarsmakten, Luftfartsver- ket, Länsstyrelsen i Västra Götalands län, Naturvårdsverket, Riksantikvarieämbetet, Sjö- fartsverket, Stockholms Satd, Vägverket. Förstudie. 2002-03-28. Maakunnallisesti merkittävät liikunta- ja ulkoilualueet. Satakuntaliitto 1993. Sarja A:202. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto. Maan- käyttö- ja rakennuslaki 2000 -sarja. Opas 10. Helsinki, 2003 – http://www.ymparisto.fi/ julkaisut Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 ja -asetus 10.9.1999/895 Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, ympäristönsuoje- luosasto. Mietintö 66/1992. Helsinki 1993. Melutasoltaan hiljaisia alueita käsittelevä pilottiselvitys Satakunnassa – työohjelma. Satakun- taliitto, Anne Savola 9.7.2002. Julkaisematon. Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto. Suomen ympäristö 535. Helsinki, 2002. Poutanen, Virpi. Metsän hiljainen humina – äänimaiseman luokittelu vapaa-ajan ympäristös- sä. Virpi Poutanen, opinnäytetyö. Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2003. Ympäristöhallinnon meluntorjunnan yleiset linjaukset – Ympäristöhallinnon meluverkko. Ympäristöministeriön moniste 102. Helsinki 2002. http://www.ymparisto.fi/julkaisut Valtioneuvosten periaatepäätös toimintaohjelmasta luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. Valtioneuvosto13.2.2003. http://www.hyvinkaa.fi/ymparisto/melu/index.html http://www.ylojarvi.fi/ymptsto/hiljaisetalueet.html http://www. reitti.org – Reitti Satakunta-Pirkanmaa http://www.sataseitti.fi – Retkikeskus Sataseitti Kullaan Joutsijärvellä http://www.suomenlatu.fi/poluistareiteiksi/ http://www.soundscape.nu/ – The Swedish reseach programme: Soudscape Support to Health http://www.urova.fi/files/20030207144653Kide1.pdf – Lapin yliopiston yhteisölehti Kide: teemanumero Luonnon äänet ja hiljaisuus -seminaarista (4.12.2002) http://www.sll.fi/toiminta/melu/index_html/view – Suomen luonnonsuojeluliiton hiljaisuuden edistämisvinkkejä http://www.akueko.com/ – Akustisen Ekologian Seura http://www.kirkkopalvelut.fi/hiljaisuudenviljely/ – Hiljaisuuden ystävät ry http://www.acoustics.hut.fi/asf/info.htm – Akustinen seura ry http://kuulonhuoltoliitto.fi – Kuulonhuoltoliitto ry http://www.luomu-lahti.net/ – Luomu-Lahden vuoden 2003 teema: hiljaisuus http://www.pori.fi/satakunnankesakorkeakoulu – Silmän ja korvan maisemat -tapahtuma ym. Satakunnan kesäkorkeakoulu 2003

Artikkeleita HiljaPiSa:sta mm. Tiira (Birdlife) 2/2002, Ympäristö ja terveys -lehti 3-4 ja 9/2003, Helsingin Sanomat 8.10.2003, Opettaja -lehti 17.10.2003 (nro 42) ja Kotimaa 9.1.2004 (nro 2)

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 47 Yhteystietoja

Satakuntaliitto, PL 260, 28101 Pori, puh. 02 620 4300, www.satakunta.fi

Valtakunnallinen ohjausryhmä: • Ympäristöministeriö: Mauri Heikkonen, Anni Rimpiläinen, Sirkka-Liisa Paikkala, Leena Silverberg, Satu Nurmi • Liikenne- ja viestintäministeriö: Risto Saari • Sosiaali- ja terveysministeriö: Kari Pesonen • Puolustusministeriö: Antti Kivipelto • Maa- ja metsätalousministeriö: Anna Rakemaa • Tiehallinto: Anders HH Jansson • Ilmailulaitos: Kaisa Mäkelä • Ratahallintokeskus: Raimo Kuusisto • MTK: Kalevi Laaksonen • Metsähallitus: Jorma Koivurinne • Suomen Satamaliitto: Kirsti Tarnanen • Suomen luonnonsuojeluliitto ry: Tarja Ketola • Suomen Kuulonhuoltoliitto ry: Kauko Saari • Suomen Latu ry: Matti Hirvonen • Ekopsykologian yhdistys Metsänpeitto ry: Irma Heiskanen. • Suomen Akustisen Ekologian Seura ry: Simo Alitalo

Alueellinen yhteistyöryhmä: • Turun tiepiiri: Eeva-Liisa Aren • Lounais-Suomen ympäristökeskus: Esa Hoffren, Tuomo Knaapi • Satakunnan TE-keskus: Pekka Antila • Niinisalon varuskunta: Raimo Hannukainen • Säkylän varuskunta: Markku Heinonen • MTK Satakunta: Markku Pärssinen • Satakunnan maaseutukeskus: Sanna Seppälä • Metsähallitus: Jorma Koivurinne, Sirpa Ellä • Lounais-Suomen metsäkeskus ja Satakunnan metsänomistajat ry: Rauno Numminen • Länsi-Suomen metsänomistajien liitto: Jukka Koivumäki • Satakunnan luonnonsuojelupiiri: Hannes Tiira • Yksityismaiden luonnonarvojen selvitys -projekti: Maija Lammi • Kallioaineksen oton reunaehdot Satakunnassa -projekti: Terhi Rajala • Satakunnan riistanhoitopiiri: Mauri Krusberg • Joutsentenreitti ry: Petri Rinne • Retkikeskus Sataseitti: Risto Tuunainen • SataKylät ry: Maija Pietilä • Porin Latu ry: Marja-Terttu Ruohomäki • Satakunnan partiolaiset ry (eivät nimenneet edustajaa) • Satakunnan 4H-piiri • Porin lintutieteellinen yhdistys ry: Martti Uusitalo • Porin metsäopisto: Janne Lampolahti • Turun yliopiston maisemantutkimuksen laitos: Maunu Häyrynen • Eräopaskouluttaja Turkka Aaltonen (Pori) • Rauman seurakunta: Sirkka Palo-Virtanen • Pohjois-Satakunnan seutukunta: Ilmari Mattila • Kaakkois-Satakunnan seutukunta: Ulla Ojala • Rauman seutukunta: Outi Virola • Porin seutukunta: Riikka Jokiainen, Kari Ylikoski

48 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Liite 1

Asukaskysely Satakunnan hiljaisista alueista

Satakuntaliitossa on käynnistynyt ”Melutasoltaan hiljaisten alueiden pilottiselvitys Satakunnassa” eli HiljaPiSa -projekti. Projektin tarkoituksena on mm. kartoittaa Sa- takunnan hiljaiset ja suhteellisen hiljaiset alueet.

Hiljaisilla alueilla tarkoitetaan alueita, joilla ei kuulu ihmisen toiminnasta aiheutuvia ääniä kuin korkeintaan satunnaisesti. Alueen ”äänimaisema” koostuu joko kokonaan tai pääasiallisesti luonnon äänistä – luonnon hiljaisuudesta.

Suhteellisen hiljaisilla alueilla tarkoitetaan alueita, joilla ihmisen aiheuttama melu saattaa olla selvästikin havaittavissa, mutta melua on vähemmän kuin lähiympäris- tössä. Suhteellisen hiljaisten alueiden äänimaisema on melko levollinen/miellyttävä. Alueella on näin ollen lähiympäristöä paremmat mahdollisuudet esimerkiksi virkis- täytymiseen.

Tietoja kerätään seuraavien kysymyksien avulla. Toivomus on, että vastaisit ainakin ensimmäiseen kysymykseen. Mikäli tiedossasi on monia hiljaisia tai suhteellisen hiljaisia alueita, voit kertoa useammasta kohteesta (a, b, c) tai vain siitä alueesta, jota sinä pidät tärkeimpänä. Kyselyyn voi vastata myös Satakuntaliiton internet- sivuilla osoitteessa: www.satakunta.fi/ajankohtaista/. Paperiversiona kyselyä saa lisää Satakuntaliitosta.

Iso kiitos vastaamisesta!

1. Missä Satakunnan alueella olet havainnut hiljaisia/suhteellisen hiljaisia alueita?

2. Onko alue mielestäsi hiljainen tai suhteellisen hiljainen aina vai esimerkiksi tiettyyn vuoden ja/tai vuorokauden aikaan? (Halutessasi kerro, mitä miellyt- täviä ääniä alueella kuuluu.)

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 49 3. Mitä ihmisen toiminnasta aiheutuvia ääniä alueella mahdollisesti on? Kuulu- vatko ne tasaisesti (esimerkiksi liikenteen taustakohina) vai satunnaisesti (esimerkiksi vesiskootterin ääni)?

4. Miten muuten kuvailisit aluetta – esimerkiksi hyvät ulkoilumaastot, kauniit maisemat, otollinen linturetkeilyyn, tmv.?

5. Kuinka usein käyt alueella ja kuinka kauan yleensä olet siellä?

6. Muita terveisiä/kommentteja/mielipiteitä asiaan liittyen?

Vastaajan yhteystiedot (Kyselyyn voi vastata myös nimettömänä). (Yhteystiedot vain projektin käyttöön):

______

Vastaukset pyydetään toimittamaan 30.8.mennessä paperilla, puhelimitse tai www- sivujen kautta Satakunta-liittoon: Päivi Karvinen, HiljaPiSa, (Pohjoisranta 11 D) PL 260, 28101 Pori, puh. 02-620 4387 tai 050-5484 738, [email protected].

Lisätietoja & kyselyn paperiversion tilaus Päivi Karviselta tai Satakuntaliiton infosta, puh. 02-620 4312, [email protected].

Kyselyn internet osoite: www.satakunta.fi/ajankohtaista/

50 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Liite 2

Kooste Satakunnan hiljaisten alueiden asukaskyselyn Joutsijärveä koskevista vastauksista

Satakunnan hiljaisten alueiden kyselyn vastauksista eniten mainintoja sai Kullaan Joutsijärvi, se mainittiin 16 kertaa. Kaikkiaan Joutsijärvi lähiympäristöineen sai 25 mainintaa. Vastaajat kuvailivat Joutsijärveä seuraavasti:

Onko alue mielestäsi hiljainen tai suhteellisen hiljainen aina vai esim. tiettyyn vuoden ja/tai vuorokauden aikaan? (Halutessasi kerro, mitä miellyttäviä ääniä alueella kuuluu.)

• Hiljainen. Metsän humina, lintujen äänet. • Hiljaista on mielestäni aina, lähinnä kuulee luonnon ääniä. • Talvisydännä rakentamisen äänet ovat vähissä ja keskiyöllä tietenkin. Puiden huminaa ja lintujen laulua (ne kyllä hyväksyn). • Täysin hiljainen (kesällä telttailijoiden aiheuttamat äänet?). • Hiljainen aina. • Hiljainen aina. • Suhteellisen hiljainen, kuuluu mm. linnun laulua, joen kohinaa, tuulen suhi- naa… • Hiljainen koko vuoden. • Joutsijärven alue hyötynee metsäisyydestä, liikennemelu ei ehkä siksi kuulu niin hyvin järvelle asti. Miellyttävimpiä ääniä ovat kesäiset kuikan huudot ja keväi- set petolintujen soidinäänet. • Aikanaan käytyäni kuulin vain harvojen lintujen laulun. • Alue oli 2 vrk aivan hiljainen, mitä nyt satunnaiset retkeilijät pitivät pientä ään- tä. Miellyttävää oli kuulla monien lintujen laulua ja puiden huminaa. • Hiljainen. • Hiljainen alue, jossa äänimaisemaa hallitsee linnunlaulu, tuulen humina ja leh- tipuiden kohina.

Mitä ihmisen toiminnasta aiheutuvia ääniä alueella mahdollisesti on? Kuuluvat- ko ne tasaisesti (esimerkiksi liikenteen taustakohina) vai satunnaisesti (esimerkiksi vesiskootterin ääni)?

• Satunnaisia metsäkoneitten ääniä, joskus perämoottorin häiritsevä ääni (käyt- tökielto!). • Kesällä hieman veneilyääniä. • Lentokoneita liikkuu miltei päivittäin, metsätraktorien melu enimmäkseen tila- päistä. • Ihmisen puhe satunnaisesti. • Satunnaisesti moottorinveneen ääni. • Satunnaisesti veneen ym. ääni. • Satunnaisesti ihmisen ääniä, ei liikenteen kohinaa. • Ei havaittavissa muita ääniä, kävelyretken kohdasta riippuen. • Onneksi talvinen moottoriajoneuvojen käyttö on kielletty, takavuosina se häirit- si luonnonrauhaa melkoisesti. Metsätöistä aiheutuu jonkin verran meteliä. • Kavereiden ääni.

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 51 • Tammen leirikeskuksen käyttäjiltä toivoisi hillitympää äänen käyttöä. Leireile- vien lasten kisailu on kuitenkin ymmärrettävää ja hiljenee kiitettävästi ennen iltakymmentä. Aikuisilta toivoisi ymmärrystä siitä, miten hyvin ääni kantaa veden äärellä. • Ei ole. • Satunnaiset retkeilijät.

Miten muuten kuvailisit aluetta – esimerkiksi hyvät ulkoilumaastot, kauniit maisemat, otollinen linturetkeilyyn tai muuta vastaavaa?

• Joutsijärvi on kaikkea tätä. • Hyvät ulkoilumaastot. • Erinomainen retkeily-, veneily-, marjastus- ja sienimaasto. Hiihtomaasto myös = järven jää. • Hyvät ulkoilumaastot, sieni- ja marjamaat tosi hyvät, maisemat kauniit. • Rauhoitettu alue jossa ihmisestä aiheutuvat äänet ovat minimaalisia. • Erittäin hyvät ulkoilumaastot (erityisesti vaeltamiseen), kauniit maisemat, otollinen linturetkeilyyn. • Hyvät ulkoilumaastot, kauniit maisemat. • Hyvät ulkoilumaastot, luontopolut, kauniit maisemat. • Kauniit maisemat ja hyvät ulkoilumaastot, jopa vaellusmahdollisuus. • Hyvät retkeilypalvelut, sopiva perheretkikohde, Pohjois-Satakunnan runsain päiväpetolinnusto. • Maisemat olivat upeat. • Kaikki yllä mainittu löytyy Joutsijärveltä. • Täydellinen luonnontilassa oleva paratiisi, jossa peruspalvelut on hienosti hoi- dettu. • Edellä mainittujen lisäksi kivoja uintipaikkoja ja hyviä tuoksuja.

Kuinka usein käyt alueella ja kuinka kauan yleensä olet siellä?

• Muutaman kerran vuodessa. • Usein, vuodessa 100 päivänä. Kerralla päiviä 1-7. • Talvella pilkillä 2-3 kertaa kuukaudessa, kesällä vähemmän. • Syksyisin 2-3 kertaa viikossa, keskikesällä harvemmin. • Melko usein kesäisin telttailemassa. • Silloin tällöin, viikonlopun. • Muutaman vuoden välein, päivän tai pari. • Pari kertaa vuodessa, päivä kerrallaan. • Kerran vuodessa. • Pari kertaa vuodessa, 1-2 vuorokautta. • Ainoastaan kerran olen käynyt. • Olen alueen mökkiasukas ja pyrin säilyttämään alueen rauhan. Valitan rakenta- misesta syntyvää tilapäistä häiriötä. • Noin kerran vuodessa vuorokauden verran. • Olin ensimmäistä kertaa (3 pv).

52 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Liite 3

Melukysely kuntien ympäristövastaaville

1. Onko jokin seuraavista melulähteistä kunnassasi / kaupungissasi (erityisen) ongelmallinen? Missä ko. melulähde /-lähteet sijaitsevat? a) tieliikenne b) raideliikenne c) lentoliikenne d) laivaliikenne e) moottoriveneily- & vesiskootterireitit/alueet f) moottorikelkkareitit g) moottoriurheiluradat h) ampumaradat i) teollisuus j) kallionlouhinta ja/tai murskaustoiminta k) suuret ulkoilmakonsertit ja/tai muut viihdetapahtumat l) muut melun lähteet – mikä?

2. Onko kunnassasi/kaupungissasi moottorivene-, moottorikelkka-, vesiskoot- teri ja/tai muita vastaavia rajoituksia tai kieltoja?

3. Onko kuntaasi / kaupunkiisi suunnitteilla uusia mainittavia melua aiheutta- via toimintoja (äänimaisemaan vaikuttavia tekijöitä) – mitä?

4. Liitteenä olevan Äänimaisemaan vaikuttavia tekijöitä Satakunnassa -kartan ”valkoiset” alueet lienevät potentiaalisimpia hiljaisten/suhteellisen hiljaisten alueiden keitaita. Oman kuntasi/kaupunkisi osalta – kohdistuuko ko. alueiden äänimaisemiin joko nykyisestä tai mahdollisesta tulevasta toiminnasta aiheutuvia muutostekijöitä?

5. Muita toiveita/terveisiä/kommentteja HiljaPiSa-projektille/Satakuntalii- tolle?

Vastaajan yhteystiedot: nimi: osoite: puh. sähköposti:

Vastaukset pyydetään toimittamaan 18.6. mennessä paperilla, puhelimitse tai säh- köpostitse: Päivi Karvinen HiljaPiSa, Satakuntaliitto PL 260, 28101 Pori p. 02 - 620 4387 tai 050 – 5484 738 [email protected].

Lisätietoja: Päivi Karvinen tai ympäristösuunnittelija Anne Savola puh. 050 - 596 1362.

Kiitos!

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 53 Liite 4

Moottorikäyttöiseen maasto- ja vesiliikenteeseen liittyvät rajoitukset Satakunnassa

Tiedot perustuvat Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 15.1.2003 aineistoon: Vesi- liikenteen kiellot Satakunnan alueen kunnissa/tammikuu 2003. Kalastuskunnat ja - yhdistykset ovat voineet tehdä myös omia rajoituksia, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia. Lisäksi suojelualueita koskevat omat säännökset liikkumisen suhteen ja kan- sallispuistoilla on omat järjestyssäännöt.

• Moottorikäyttöisillä vesikulkuneuvoilla ajo kielletty koko vuoden

Kunta Alue Päätöspvm Eura Raumanmöljä (21.2.1980) Eura Harola-Kalasaari (16.11.1988) Eura Ahmasjärvi (4.6.1985) Kankaanpää Alhonjärvi (2.6.1992) Kankaanpää Valkiajärvi (11.7.1984) Kokemäki Lievijärvi (28.6.1991) Kokemäki, Huittinen Puurijärvi (29.9.1992) Kullaa Joutsijärvi ja Tuurujärvi (18.12.1979) Lavia Rautianjärvi (29.9.1981) Lavia Pitkäjärvi (31.8.1982) Luvia Rekojärvi (2.6.1992) Rauma Äyhönjärvi (15.10.1982) Rauma Pitkäjärvi (15.10.1982)

• Jäälläajokiellot ja maastoliikennerajoitukset Satakunnan alueen kunnissa

Kunta Alue Päätöspvm Eura Käräjämäki (11.7.1980) - moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla maastossa ajo kielletty Eura Urmijärvi (19.12.1997) - moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajo kielletty jääpeitteisellä vesialueella Kokemäki Lievijärvi (28.6.1991) - moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajo kielletty jääpeitteisellä vesialueella Kullaa Joutsijärvi ja Tuurijärvi (10.3.1997) - moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajo kielletty jääpeitteisellä vesialueella Rauma Kaarojärvi (17.12.1998) - moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajo kielletty jääpeitteisellä vesialueella lukuun ottamatta moottorikelkalla ajoa merkittyä reittiä pitkin Rauma Hakkilan hiihtoreitti (15.10.1982) - moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla maastossa ajo kielletty

• Lisäksi vesiliikenteen nopeusrajoituspäätösten yhteydessä on tehty päätökset, että Kankaanpään Ruokojärvellä (15.2.1993) sekä Iso- Made (9.6.1992) ja Pikku- Made-järvillä (9.6.1992) on moottorikäyttöisillä vesikulkuneuvoilla ajaminen kokonaan kielletty klo 22.00-08.00 välisenä aikana.

54 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Liite 5

Potentiaaliset hiljaiset alueet Satakunnassa yleiskarttatarkastelun perusteella

Taulukkoon on listattu kaikki ne potentiaaliset hiljaiset alueet, jotka erottuivat valkoisina alueina Äänimaisemiin vaikuttavia tekijöitä Satakunnassa -kartalla (ks. ku- vat 9 ja 10). Kohteille annettiin työnimi jonkin kartalla hallitsevassa asemassa olleen nimen perusteella. Taulukko sisältää myös alueen pinta-alan ja karttatulkintavai- heeseen perustuvan alustavan arvion alueen hiljaisuusluokasta. Osa kohteista karsiutui pois jo tässä vaiheessa. Ensimmäistä karttatulkintavaihetta seuranneissa jatkotarkasteluissa joidenkin taulukossa luetteloitujen kohteiden alustava luokka muuttui, joku alue karsittiin kokonaan pois jne. Lisäksi lopullisessa ehdotuksessa alueiden nimiä tarkennettiin (ks. 7. Satakunnan maakunnallisesti merkittävät hiljaiset alueet). Taulukossa käytetään seuraavia symboleita: • Potentiaalinen hiljaisuusluokka: o lra = luonnonrauha-alue o mha = maaseutumainen hiljainen alue • X = alue karsiutui pois potentiaalisten kohteiden luokittelusta karttatulkinnan perusteella (mittakaava 1:50 000 ja 1:30 000 – 1: 20 000). • Alueiden sijainti on esitetty numeroin indeksikartalla (1-54; joissakin lisämääre A tai B) kuvassa 10 (ks. 5.4.3 Äänimaisemallinen karttatulkinta potentiaalisilta hiljaisilta alueilta).

Indeksi- Alueen työnimi ja potentiaalinen hiljaisuusluokka Pinta-ala km² kartan numero 1. Merikarvia, mha 42 2. Haapakeidas, lra 101 3. Aunesluoma, X 77 4. Karvia, pohjoinen & Karvia, etelä, X 135 5. Honkajoki, X 24 6. Kankaanpää, X 81 7. Ojajärvi, X 37 8. Kankaanpää, X 81 9. Siikainen, mha 180 - kartat Siikainen, Siikainen Valkjärvi sekä Siikainen Venesjärvi 10. Jämijärvi, X 6 11. Jämijärvi ja Kankaanpää, X 91 - 11, 12 ja 51 (yht. 11,12 ja 51) 12. Hämeenkangas, pohj. & Kankaanpää, itä, mha ks. 11 13. Kynäsjärvi, itä & Kynäsjärvi, länsi & 17 143 Inhottujärvi, itä, mha

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 55 14. Isojärvi & Isojärvi, Haudanselkä, X 62 15. Lammela, X 6 16. Ahlainen, mha 10 17. Inhottujärvi & Inhottujärvi-länsi, mha 71 18. Joutsijärvi, länsi & Joutsijärvi, itä, lra 113 (yht. 18 ja 19) 19. Karhijärvi, X ks. 18 20. Leistilänjärvi, X 28 21. Kivialho, Takamaa 47 22. Sääksjärvi, X 81 23. Kuivalahti, X 38 24. Pinkjärvi, lra 34 25. Hiirijärvi, X 11 26. Haavasoja, X 25 27. Harhonmaa,X 6 28. Lievijärvi, mha 11 29. Kaukomäki, X 11 30. Tuiskula, X 5 31. Puurijärvi, Isosuo, lra 32 32. Rekikoski, X 55 33. Liitsola, X 25 34. Koosanmaa, X 33 35. Isosuo, X 9 36. Kanteenmaa, X 10 37. Vampula, X 37 38. Kakkurinsuo, X 24 39. Turajärvi, X 16 40. Kodiksami, X 23 41. Kodisjoki, Lappi, mha 55 42. Koskeljärvi, lra 42 43. Sydänmaa (Säkylä), X 8 44. Nurmes, lra & mha - samalla kartalla Hanhinen 32 45. Hanhinen, lra & mha 5 46. Lyttylä, X 34 47. Preiviiki, lra& mha 30 48. Luvia, lra & mha 36 49. Ourat, lra 5 50. Viikerinoja, X 9 51. Lavia, itä, mha ks. 11 ja12 52. Kiikoinen, X 5 53. A Vaskunneva, X 3 53. B Säkylänharju, X 13 54. A Liesrahka, X 5 54. B Pyhäjärvi, X 62

56 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Liite 6

HiljaPiSa/Maastohavannointilomake – 14.8.03

Alueen nimi ja sijainti:

Tarkempi havainnointipiste:

Havainnointiympäristön yleisluonnehdinta:

Havainnoitsija Päivämäärä Havainnoinnin alku- Havainnointiaika ja päättymisajat yhteensä

dB keskiarvo dB max Kommentti dB- lukemista:

Tuulisuus: kova melko heikko melko kova heikko keskinkertainen tyyni

Muita kommentteja säätilasta:

KUVAUS ALUEEN ÄÄNIMAISEMASTA (rasti ruutuun):

Luonnon äänet

Luonnon äänet ovat

hallitsevia kuultavissa hyvin vallitsevia kuultavissa heikosti

Muita huomioita/kommentteja luonnon äänistä:

Ihmisen toiminnasta aiheutuvat äänet

Ihmisen toiminnasta aiheutuvina taustaääninä kuuluu:

liikenne koiran haukku teollisuus ei kuulu ihmisen äänet (puhe ym.) muu – mikä?

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 57 Taustaääniä kuuluu

paljon melko vähän melko paljon vähän keskinkertaisesti ei lainkaan

Taustaäänet häiritsevät:

paljon melko vähän melko paljon vähän keskinkertaisesti ei lainkaan

Muita huomioita/kommentteja taustaäänistä:

Ihmisen toiminnasta aiheutuvina satunnaisina ääninä kuuluu:

tieliikenne maa- ja/tai metsätalouskoneet raideliikenne ammunta lentoliikenne ihmisen äänet (puhe ym.) vesiliikenne ei kuulu muu – mikä?

Satunnaisia ääniä kuuluu

paljon melko vähän melko paljon vähän keskinkertaisesti ei lainkaan

Äänimaisemalla tyypillisten äänten (”ljud som hör hemma”) osuus satunnaisista äänistä on

suuri melko vähäinen melko suuri vähäinen keskinkertainen

Satunnaiset äänet häiritsevät:

paljon melko vähän melko paljon vähän keskinkertaisesti ei lainkaan

Muita huomioita/kommentteja satunnaisista äänistä ja/tai em. äänimaisemalle tyypillisistä äänistä

58 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Luokittelu maastokäynnin perusteella

Luonnonrauha- alue

Maaseutumainen hiljainen alue

Kaupunkimainen hiljainen alue

Erityiskohde

Ei täytä luokituksen kriteerejä

TULEVA:

Alueen tulevaisuuden näkymät yleensä:

Alueen äänimaiseman näkymät erityisesti :

Muuta huomionarvoista/suosituksia?

Alue mainittiin asukaskyselyssä _____ kertaa Alue nousi esille asiantuntija-arviossa Alue nousi esille karttatarkastelussa Maastokäyntiin päädyttiin muusta syystä – mistä

”Lopullinen” luokittelu:

Luonnonrauha- alue

Maaseutumainen hiljainen alue

Kaupunkimainen hiljainen alue

Erityiskohde

Ei täytä luokituksen kriteerejä

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 59 Liite 7

Luonnos kaupunkimaisten hiljaisten alueiden maastohavannointilomakkeeksi/taajamat sekä liikennemelun puskurivyöhykkeet; (havainnointiaika noin 5-10 min; ilta, aamu ja päivä)

Alueen nimi ja sijainti:

Havainnointiympäristön yleisluonnehdinta: Havainnoitsija Päivämäärä Havainnoinnin alku- Havainnointiaika ja päättymisajat yhteensä

Tuulisuus: Muita kommentteja säätilasta:

kova – melko kova

keskinkertainen

melko heikko – heikko

tyyni

Kuuluuko alueelle liikenteen ääniä?

koko ajan silloin tällöin ei ollenkaan

Kuinka voimakkaita liikenteen äänet ovat?

voimakkaita kohtalaisia heikkoja

Mitä muita ihmisen toiminnasta syntyviä ääniä alueelle kuuluu?

Mitä luonnon ääniä alueella kuuluu?

Käsitteitä: Onko joku luonnon ääni muita ääniä hallitsevampi?

• Äänimaisema: äänel- linen ympäristö, joka Mikä on mielestäsi sinua ympäröivän äänimaiseman perusääni? kuvaa sitä äänten kent- tää, jossa kulloinkin olemme (melu, musiik- Kuinka voimakas perusääni mielestäsi on? ki, luonto, ihmisten ja teknologian äänet) voimakas kohtalainen heikko • Äänimaiseman pe- rusääni on ääni, jota emme välttämättä tie- Peittääkö perusääni muut ympärilläsi mahdollisesti kuuluvat äänet? dosta, mutta joka on koko ajan läsnä (esim. kokonaan kohtalaisesti vähän ei ollenkaan liikenteen kohina, tuulen humina) • Hi-fi-äänimaisemassa Kuuluvatko muut luonnon äänet kuin tuuli mielestäsi äänet ovat kuultavissa niin, että ne erottuvat hyvin kohtalaisesti huonosti ei ollenkaan selkeästi toisistaan • Lo-fi-äänimaisemassa äänet sekoittuvat ja Kommentteja äänistä tai muuta mieleen tulevaa: peittyvät toistensa alle

60 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Liite 8

Aluekuvaukset Satakunnan maakunnallisesti merkittävistä luonnonrauha-alueista (lra), maaseutumaisista hiljaisista alueista (mha) sekä erityiskohteista (erk)

Satakunnasta erottui 25 maakunnallista merkitystä omaavaa hiljaista aluetta, jotka täyttivät luokittelun kriteerit. Luonnonrauha-alueita eroteltiin 9 kpl, maaseutumaisia hiljaisia alueita 12 kpl ja erityiskohteita 4 kpl. Kaupunkimaisten hiljaisten alueiden osalta päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että niitä ei nimetä erikseen. Perusteluna tälle oli, että tiedon määrä mahdollisista kohteista oli riittämätön ja kaupunkimaisten kohteiden tarkastelu kuuluu ensisijaisesti yleiskaavatasolle.

Alueiden rajaukset ovat luonteeltaan vyöhykkeenomaisia ja suuntaa-antavia, koska kartalle on mahdotonta piirtää täsmällistä rajaviivaa. Kohdekuvauksiin liittyvissä häiriötekijöissä ei ole pääsääntöisesti mainittu erikseen esim. pienlentokoneiden ääniä, koska ne koskettavat koko Satakuntaa ja niitä voi esiintyä satunnaisesti kaikilla alueilla.

Ehdotetut kohteet ovat Satakunnan ”hiljaisten alueiden helmiä” eli kohteita, joilla on hyvät edellytykset kuunnella luonnon ääniä ilman ihmistoiminnasta aiheutuvia jatkuvia ääniä. Kaikissa tilanteissa edellytykset eivät täyty, koska säätila vaikuttaa äänien havaittavuuteen sekä kantautumiseen.

Tässä selvityksessä ehdotettujen maakunnallisesti merkittävien hiljaisten aluekokonaisuuksien lisäksi Satakunnassa on myös useita seudullisesti tai paikallisesti mer- kittäviä pienialaisia kohteita, joilla hiljaisuuskriteerien mukaiset ehdot voivat myös täyttyä.

Luonnonrauha-alueet (lra)

1. Haapa-, Huidan- ja Mustakeitaan suoalue, pinta-ala noin 32 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Siikaisten ja Honkajoen kuntien pohjoisosat Satakunnassa. • Laaja, erämainen aluekokonaisuus, jonka maisemia hallitsevat erilliset keidas- suoalueet (Haapa-, Huidan-, Kivi-, Mustasaaren- sekä Pohjaskeidas) sekä met- säsaarekkeet. Kovan maan muodostamat metsäalueet sijaitsevat suoalueiden välissä ja Haapa- sekä Kivikeitaan välinen alue on osittain maatalous- ja asuin- käytössä. Alueella on myös jonkin verran yksityis- ja metsäautoteitä. • Kylät peltoalueineen ympäröivät aluetta. Yhtenäisimmillään suoja metsäalue- kokonaisuus on Etelä-Pohjanmaan puolella. Lisäksi alueen ulkopuolella, lähin- nä etelä- ja itäpuoleisilla alueilla on muutama tuotantokäytössä oleva turvesuo.

Perustelut ja häiriötekijät: • Alue on Satakunnan luonnontilaisimpia äänimaisema-alueita. Tyypillisiä ääniä ovat vuodenaikojen mukaan vaihtelevat suoja metsäluonnon äänet. Myös tällä alueella kuuluu ihmisen toimintaan liittyviä ääniä satunnaisesti. Satakunnan puoleisilla osilla ihmisen toiminta on vähiten läsnä alueen keski- ja länsiosissa. • Satunnaisina ääninä voi kuulua mm. yksittäisten autojen, metsätalouden sekä retkeilijöiden ääniä (erityisesti Huidankeitaalla). Lisäksi alueen itäosiin kantau-

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 61 tuu ajoittain ääniä moottoriurheilualueelta (etäisyys alueen reunaosista yli kolme kilometriä) ja talvisin moottorikelkkailu-uralta, joka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä alueen uloimmista reunaosista. Toisinaan myös Pohjankan- kaan ampuma-alueen äänet kantautuvat alueelle yli 20 kilometrin päästä. Nämä kaikki edellä mainitut häiriötekijät ovat kuitenkin satunnaisia, keskittyvät alueen itäosiin ja niiden esiintyminen alueella riippuu mm. sääoloista. • Merkittävä osa alueesta jatkuu Etelä-Pohjanmaan maakunnan puolelle (Isojoen kunnan eteläosat).

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Suuri osa suoalueista kuuluu Natura 2000 -verkostoon sekä valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Osasta soita on muodostettu luonnonsuojelulain mukaisia soidensuojelualueita jo 1980-luvulla. Lisäksi alueella on myös sellaisia osia, jotka ovat pelkästään metsätalouskäytössä. • Suuri osa suoalueista on seutukaavassa osoitettu suojelualueiksi. Metsäalueilla ei ole kaavavarauksia.

2. Joutsijärvi, pinta-ala noin 18 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Kullaa • Alue koostuu Joutsijärven pohjoispuolisesta ranta-alueesta sekä siihen rajoittu- vasta metsäalueesta. Järven pohjoisosat ovat säilyneet rannoiltaan valtaosin rakentamattomina ja alueella on erämainen luonne. Erämainen luonne jatkuu myös luonnonrauha-alueeksi rajatun vyöhykkeen pohjoispuolisella metsäalu- eella (alue 10), vaikka tämä alue luokiteltiin monien yksityis- ja metsäautoteiden takia maaseutumaiseksi hiljaiseksi alueeksi. Järven ympäri kiertävältä retkeily- reitiltä on yhteys laajaan Satakunta-Pirkanmaa-reittiin. Joutsijärven alue on suosittu retkeilykohde. • Alueen ulkopuolella Joutsijärven eteläosiin on keskittynyt mm. virkistyskäyttö- palveluihin liittyviä toimintoja, kuten leirintäalue ja leirikeskus sekä jonkin verran loma-asutusta (kaksi niemeä). Tuurujärven loma-asutus sijaitsee järven län- sirannalla. Lisäksi aivan luonnonrauha-alueen kaakkoisosaan rajoittuu Kulhan- lahden ja Jylhäjoen alueella olevaa loma-asutusta. • Moottorikäyttöisillä vesikulkuneuvoilla ajo on kielletty Joutsi- ja Tuurujärvien alueilla. Myös moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo on kielletty jääpeitteisellä vesialueella koko vuoden.

Perustelut ja häiriötekijät: • Joutsijärvi ympäristöineen on edustava esimerkki Satakunnan luonnontilaisista äänimaisema-alueista. Alueella yhdistyy mahdollisuus nauttia järveen ja met- säiseen ympäristöön liittyvistä luonnon äänistä, kauniista maisemista sekä erä- maisesta tunnelmasta. Joutsijärven ympäristö (lra) muodostaakin yhdessä Jout- sijärven pohjoispuolisen metsäalueen kanssa (mha) laajimman ja yhtenäisim- män hiljaisen aluekokonaisuuden Satakunnassa (yhteispinta-ala on noin 60 km²). Alueen eteläreunan rajaus noudattelee Joutsijärven pohjoisrantaa. • Alueella voi satunnaisesti kuulua retkeilijöiden tai yksittäisten autojen ääniä länsi-itäsuuntaisena kulkevalta metsäautotieltä. • Pori-Tampere-valtatieltä (VT 11) lähtöisin olevaa liikenteen huminaa voi satunnaisesti kuulua etenkin alueen eteläreunan vesialueelle, vaikka etäisyys tielle on yli viisi kilometriä.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Seutukaavassa lähes koko Joutsijärven alue sekä järven rantoja reunustavat metsäalueet on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Alue on Porin kaupungin omistuksessa. Lisäksi alueelle on osoitettu Joutsijärven kiertävä ulkoilureitti.

62 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 • Osa Joutsijärven saarista on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla ja seutukaavassa ne ovat osoitettu suojelualueina. Joutsijärven pohjoispuolisella metsäalu- eella ei ole kaavavarauksia. Aivan alueen kaakkoisreunan ulkopuolella on Kul- hanlahden ja Jylhäjoen alueen loma-asutusta koskeva ranta-asemakaava. • Virkistyskäyttö ja retkeily alueella lisääntynevät entisestään tulevaisuudessa, koska alueella on keskeinen rooli luontomatkailun kehittämisessä Satakunnas- sa. Retkeily on hyvin ohjattu merkityille reiteille ja moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttökielto vesialueilla tukee alueen luonnonrauhan säilymistä myös tulevaisuudessa. 3. Pinkjärvi -Lastensuo, pinta-ala noin 25 km² Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Eurajoki ja Luvia • Alue koostuu laajahkosta, Pinkjärven itäpuolella sijaitsevasta metsäalueesta. Pinkjärven itäpuolinen metsäalue sekä Lastensuon ympäristö ovat suureksi osaksi metsähallituksen hallinnassa ja alueet ovat säilyneet rakentamattomina. Pink- järven alue on yksi maamme merkittävimmistä metsäluonnnon ennallistamis- kohteistä, jossa tavoitteena on parantaa lahopuulajiston elinoloja ja metsän monimuotoisuutta. Lähimmät asutut alueet sijaitsevat alueen koillis- ja itäpuo- lilla. Muutoin alue on pääosin metsien ympäröimä. Länsipuolella sijaitsee Pink- järvi, jonka eteläosan rannat ovat lähes rakentamattomat.

Perustelut ja häiriötekijät: • Laaja asumaton alue, jossa luonnon äänien luonne muuttuu biotoopilta toiselle siirryttäessä. Alueella on suhteellisen tiheä metsäautotieverkosto, mutta alueen tulevan käytön kannalta (suojelu) teillä ei ole enää samaa merkitystä kuin aiemmin esim. metsätalouskäytön kannalta. Alueen länsipuolella sijaitseva Pinkjär- vi on suosittu retkeilykohde. • Satunnaisesti alueella voi kuulua retkeilijöiden sekä yksittäisten autojen ääniä. Tuulen suunnasta riippuen alueelle voi kantautua raskaan liikenteen ääniä vil- kasliikenteiseltä valtatieltä (VT 8, väli Rauma-Pori), jonne on alueen reunaosista matkaa yli neljä kilometriä.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Seutukaavassa Lastensuo on osoitettu suojelualueeksi. Lisäksi alueella ovat ohjeelliset ulkoilureitti- sekä URPO-ratavaraukset. • Lastensuo sekä osa Pinkjärven itäpuolisesta metsäalueesta kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Alueen pohjoisosat ovat metsätalouskäytössä. • Osa alueella risteilevistä metsäautoteistä on ennallistamistoimien kohteena eli ne pyritään palauttamaan luonnontilaan. URPO-rataa koskevia ratkaisuja kä- sitellään Satakunnan maakuntakaavan laadinnan yhteydessä sekä Etelä-Suo- men raideliikennevisio-selvityksessä.

4. Koskeljärven etelä- ja keskiosat, pinta-ala noin 10 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Eura • Koskeljärvi on Lounais-Suomen suurin mökitön järvi. Lintuvesiarvon lisäksi järvellä on tärkeä virkistyskäytöllinen merkitys ja alueella on perinteisesti ka- lastettu ja metsästetty runsaasti. Alueen käyttöä virkistys- ja retkeilytarkoituk- siin on kehitetty viimeaikoina mm. rakentamalla laavuja sekä polkuverkostoa. Aluetta ympäröivät lähimmät kyläalueet sijaitsevat Koskeljärvestä pohjoiseen sekä itään. Luonnonrauha-alue sijaitsee Koskeljärven etelä- ja keskiosissa. • Osalla aluetta on Koskeljärven kalastusyhdistyksen esittämä moottoriveneilyn kieltävä rajoitus ja moottoriveneiden käyttö on kokonaan kielletty alueella klo 22.00-06.00 välisenä aikana.

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 63 Perustelut ja häiriötekijät: • Koskeljärven keski- ja eteläosien äänimaisemaa hallitsevat monipuoliseen lin- tuveteen sekä alueen rantametsiin liittyvät luonnon äänet. Rakentamattomat ranta-alueet lisäävät mahdollisuutta kokea luonnonrauhaa niin järvellä kuin ympäröivillä metsäalueilla. • Satunnaisesti alueelle kuuluu retkeilijöiden, veneilijöiden, metsätalouden ja metsästyskautena myös metsästyksen ääniä. Alueen länsireunalle kuuluu satunnaisesti autojen ääniä mm. hieman yli kahden kilometrin päässä sijaitsevalta yhdystieltä. Vastaavasti etenkin alueen pohjoisosaan voi kantautua ajoittain ääniä yli kolmen kilometrin päässä kulkevalta Yläne-Lappi-seututieltä. Reitti- lentokoneet lentävät usein alueen yli.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Koskeljärvellä on oikeusvaikutteinen yleiskaava, alue kuuluu Natura 2000-verkostoon ja seutukaavassa alue on osoitettu suojelualueeksi. • Luonnonrauhan säilymisen kannalta ei ole tiedossa uhkatekijöitä.

5. Pitkänsalonmaa, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon rajoittuva Pohjankankaan osa, pinta-ala < 5 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Karvia • Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto koostuu useista erillisistä maa- alueista, joista pääosa on Etelä-Pohjanmaan puolella. Karvian puolella mm. Poh- jankankaan harjujaksolla sijaitseva Pitkänsalonmaa on osa kansallispuistoa ja tämä alue on Satakunnan puoleinen osa laajemmasta luonnonrauha-aluekoko- naisuudesta. Aluetta ei ole erikseen rajattu Satakunnan osalta, koska kyseessä on pieni, alle 5 km² suuruinen alue.

Perustelut ja häiriötekijät: • Pitkänsalonmaan alue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan puolella sijaitsevan Kauha- nevan luonnonrauha-aluekokonaisuuden laidealueilla. Satakunnan puolella ää- nimaisemaa hallitsevat karun kangasmetsän äänet ja satunnaisesti Satakunnan puoleiselle osalle kuuluu niin retkeilijöiden kuin alueelle saapuvien yksittäisten autojen ääniä. Alueen etelä- ja itäpuolella olevat alueet ovat osa arvioitua tieliikenteen meluvyöhykettä. Satunnaisesti alueelle voi kantautua ääniä myös yli 20 kilometrin päässä sijaitsevalta Pohjankankaan ampuma-alueelta. • Koska Kauhanevaan liittyy merkittäviä luonnonrauha-alueen arvoja, on myös Satakunnan puolella sijaitseva pieni osa-alue syytä mainita tässä selvityksessä.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Alue on kansallispuiston osa ja Natura 2000 -verkoston kohde. Seutukaavassa alue on osoitettu suojelualueeksi. • Harjulla kulkee historiallinen Kyrönkankaan tie, joka on merkitty seutukaavaan.

6. Kuuminaistenniemen kärki, pinta-ala < 5 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Pori • Alue käsittää Kuuminaisten niemen uloimman kärjen, joka rajoittuu merialueeseen. Aluetta ei ole erikseen rajattu, koska kyseessä on pieni, alle 5 km² suuruinen alue.

Perustelut ja häiriötekijät: • Kuuminaistenniemi sijaitsee kaukana vilkasliikenteisistä teistä. Myös muista melulähteistä kuuluvat äänet ovat vähäisiä ja ajoittain niemen alueella on mah-

64 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 dollisuus kokea lähes täydellistä luonnonrauhaa. Kuitenkin tällekin alueelle kuuluu mm. veneilyyn ja loma-asutukseen liittyviä ääniä sekä joissakin sääolois- sa alueelle kantautuu teollisuuden vaimeaa kumua Meri-Porin suunnalta. Myös pienlentokoneiden äänet voivat satunnaisesti rikkoa luonnonrauhan kokemiseen liittyvän tunnelman. Vuodenajoilla on suuri vaikutus alueen äänimaise- maan (kesällä veneily ja mökkeily). • Erityinen luonnonrauhan kokemiseen liittyvä arvo tulee siitä, että alueelle ei kuulu liikenteen taustakohinaa, maisemat ovat kauniit ja lintumaailma on rikas. Alueella syntyykin parhaimmillaan luonnonrauhan kokemiseen liittyvä koko- naisvaltainen tunnelma.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Niemen kärki kuuluu Natura 2000-verkostoon. Seutukaavassa alue on osoitettu suojelualueeksi. Alueella on ranta-asemakaava, jossa on otettu huomioon suoje- lualuevaraukset. • Kulku Kuuminaistenniemen alueelle autolla on rajoitettu (kulkuoikeus mökki- läisillä ja alueen maanomistajilla).

7. Häädetkeidas, Satakunnan puoleinen alue, pinta-ala < 5 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Karvia • Alue on Satakunnan puolella sijaitseva osa Häädetkeitaan luonnonpuistoa, josta pääosa sijaitsee Pirkanmaan puolella. Aluetta ei ole erikseen rajattu Satakun- nan osalta, koska kyseessä on pieni, alle 5 km² suuruinen alue. • Alueen länsipuolella sijaitsee pieni Ojajärvi ja sen länsirannalla oleva Rannan- kylä. Pohjoissuuntaan alue jatkuu metsien ja osittain ojitettujen soiden muodos- tamana kokonaisuutena. Runsaan kolmen kilometrin päässä alueen pohjoisreu- nasta sijaitsee Karviasta Parkanoon kulkeva tie.

Perustelut ja häiriötekijät: • Alue sijaitsee kaukana isoista teistä ja muodostaa yhdessä Pirkanmaan puolelle sijoittuvan alueen kanssa luonnonrauha-aluekokonaisuuden, jossa suoalueeseen liittyvät äänet ovat keskeisessä osassa. Rauhallisimmat osat lienevät Pirkan- maan puolella. Lähinnä reuna-alueille kuuluu satunnaisesti mm. maa- ja metsä- talouteen liittyviä ääniä ja alueelle voi kantautua ääniä myös yli 20 kilometrin päässä sijaitsevalta Pohjankankaan ampuma-alueelta.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Alue on pääosiltaan osa Häädetkeitaan luonnonpuistoa. Seutukaavassa alue on osoitettu suojelualueeksi.

8. Säpin saari ja Luvian ulkosaaristo (~Natura-alueet – lra suhteessa muuhun merialueeseen), pinta-ala noin 75 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Luvia • Luvian ulkosaaristo on monipuolista Satakunnan saaristoluontoa. Suurin alueen saarista on Säpin saari, jossa yhdistyy ulkomeren ominaisuuksia ja sisäsaa- riston piirteitä metsäisyyden ja suojaisuuden vuoksi.

Perustelut ja häiriötekijät: • Luvian uloin saaristovyöhyke muodostaa kokonaisuuden, jossa luonnon äänet ovat hallitsevassa asemassa. Alue on rajattu Säpin saarta ja Luvian ulkosaaris- toa koskevan Natura 2000 -rajauksen mukaisesti: kyseisen rajauksen sisällä ih- mistoimintojen määrä on vähäisempi kuin muulla Satakunnan edustan meri-

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 65 alueella johtuen mm. siitä, että osa alueesta on vaikeakulkuista ja suuri osa alueesta on jo pitkään ollut osoitettuna suojelualueeksi seutukaavassa. • Satunnaisesti alueella kuuluu niin kalastukseen, huviveneilyyn kuin laivojen kulkuun sekä retkeilijöiden toimintoihin liittyviä ääniä. Myös pienlentokoneiden äänet ovat täälläkin ajoittain läsnä sekä talvisin moottorikelkkailun äänet jäällä (mm. kalastus)

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Säpin saaressa ja Marjakarilla on luonnonsuojelualue. Lisäksi valtio omistaa laajoja vesialueita ja jonkin verran saaria, mutta suojelualuetta niille ei ole vielä perustettu. Alue kuuluu rantojensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon. Seutukaavassa lähes koko alue on osoitettu suojelualueeksi. Valmisteluvaihees- sa olevassa oikeusvaikutteisessa rantaosayleiskaavassa on otettu huomioon myös suojelunäkökohdat.

9. Ouran saaristo (~Natura-alueet – lra suhteessa muuhun merialueeseen), pinta-ala noin 30 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Merikarvia. • Ouran saaristoalue sijaitsee aivan avomeren tuntumassa ja alue muodostaa kokonaisuuden, jossa luonnon äänet hallitsevat alueen äänimaisemaa suuren osan ajasta. Saaristo koostuu sadoista, pääosin vähäpuustoisista tai puuttomis- ta saarista ja luodoista. Alueen suuret keskussaaret kasvavat metsää ja pienem- pien saarien kasvillisuuteen on vaikuttanut alueella aiemmin tapahtunut lai- dunnus. • Ouraluodossa sijaitsee vanha luotsiasema. Luoto on nykyisin Merikarvian kunnan omistuksessa ja sitä kehitetään virkistyskäyttökohteena.

Perustelut ja häiriötekijät: • Ouran saaristoalue ulkomerellä erottuu omaksi kokonaisuudekseen Satakun- nan edustan merialueella, koska alueella on vain vähän loma-asutusta. Luon- non äänet ovat alueella hallitsevia. Liikkuminen alueella on vilkkainta kesäai- kana (virkistyskäyttö, loma-asutus). Talvisin alueelle voi kuulua moottorikelkkailun ja jäällä kulkevien autojen ääniä. • Alue on rajattu likimain Natura-alueen rajauksen mukaisesti. Perusteluina tälle on, että kyseisen rajauksen sisällä olevalla alueella ihmistoimintoja on maan- käytön perusteella vähemmän kuin lähiympäristön saarialueilla sekä yleensä- kin muualla Satakunnan edustan merialueella. Suuri osa alueesta on osoitettu seutukaavassa suojelualueeksi.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Pieniä osia alueesta on ostettu valtiolle suojelutarkoituksiin, mutta suojelualuetta ei ole vielä perustettu. Natura 2000 -alue kuuluu suurimmaksi osaksi rantojensuojeluohjelmaan. Seutukaavassa alue on osoitettu kokonaan suojelualueeksi. Alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa loma-asutusta on ohjattu Ou- ran alueen ulkopuolelle.

66 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Maaseutumaiset hiljaiset alueet (mha)

10. Joutsijärven pohjoispuolinen metsäalue, pinta-ala noin 40 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Kullaa, Noormarkku ja Lavia • Tämä Joutsijärven pohjoispuolella sijaitseva kivinen, vaikeakulkuinen ja erä- maisen luonteen omaava kumpumoreenialue rajoittuu eteläosistaan Joutsijär- ven luonnonrauha-alueeseen. Maaseutumaiset kyläalueet peltoineen ja pienine järvineen ympäröivät aluetta eteläosia lukuun ottamatta. • Alueella risteilee jonkin verran yksityis- ja metsäautoteitä, länsiosan pienillä järvillä on siellä täällä harvakseltaan loma-asutusta ja lisäksi alueella on muutama yksittäinen talousrakennus. Alueen kautta kulkee retkeilyreitti.

Perustelut ja häiriötekijät: • Joutsijärven pohjoispuolisella metsäalueella on mahdollisuus nauttia metsäi- seen ympäristöön liittyvistä luonnon äänistä, kauniista maisemista sekä erä- maisesta tunnelmasta. Alue on luokiteltu maaseutumaiseksi hiljaiseksi alueeksi siellä täällä risteilevien yksityis- ja metsäautoteiden määrän sekä yksittäisten loma-asutusten vuoksi, vaikka myös luonnonrauha-alueen kriteerit täyttyvät monin paikoin. Kokonaisuutena Joutsijärvi ympäristöineen (lra + mha-alueet) muodostaa laajimman, yhtenäisimmän ja edustavimman hiljaisen luonnonalueen Satakunnassa (yhteispinta-ala lähes 60 km²). • Satunnaisesti alueelle voi kuulua autojen ääniä yksityis- ja metsäautoteiltä sekä lähinnä loma-asutukseen, retkeilyyn sekä metsätalouden harjoittamiseen liitty- viä ääniä.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Joutsijärven pohjoispuolisella metsäalueella ei ole kaavavarauksia.

11. Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto; Iso- ja Korkeasuo, pinta-ala noin 7 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Huittinen ja Kokemäki • Alue käsittää kaksi lähes luonnontilaisina säilynyttä avointa ja harvakseltaan mäntyjä kasvavaa keidassuoaluetta. Suoalueet erottaa toisistaan Ala-Kauvat- sanjoki, jonka varrella on muutamia loma-asuntoja, Kokemäenjoen rantaan joh- tava tie sekä Isosuolle suuntaavien retkeilijöiden parkkipaikka. • Maaseutumaiseksi hiljaiseksi alueeksi rajatut suoalueet ovat osa Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistoa, joka koostuu useista eri suoalueista sekä Puurijärves- tä. Kokemäenjoki virtaa kansallispuiston sekä puistoon rajoittuvan, valtakunnallisesti arvokkaan Kokemäenjoen kulttuurimaisemakokonaisuuden läpi. Kult- tuurimaisemalle ovat tyypillisiä laajat ja avoimet peltoaukeat, jotka rajoittuvat Kokemäenjokeen.

Perustelut ja häiriötekijät: • Kokemäenjokilaaksossa sijaitsevien Korkea- ja Isonsoiden alueilla on mahdollisuus nauttia luonnon äänistä kauniin ja linnustoltaan monipuolisen maiseman keskellä. Ympäröiviltä viljelysaukeilta kuuluvat maataloustuotantoon liittyvät äänet (vuodenaikaisvaihtelut) ovat alueelle tyypillisiä ja osalle aluetta kuuluu vaimeana myös Pori-Helsinki-valtatieltä (VT2) kantautuva liikenteen taustakohina. Etäisyys Isonsuon alueen reunaosista valtatiehen on viidestä kilomet- ristä kuuteen kilometriin. Liikenteestä aiheutuvien äänien kannalta arvioituna puiston äänimaiseman rauhallisimmat osat sijaitsevat Korkeasuon puoleisella suoalueella.

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 67 Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Kansallispuisto, Natura 2000 -verkoston kohde sekä seutukaavan suojelualue. • Isonsuon alueella on retkeilijöille tarkoitettu pitkospuureitti sekä lintutorni. Korkeasuon puolella ei ole palveluvarustusta ja sinne pääsy on hankalaa. Alu- eilla ei toivota liikuttavan merkittyjen alueiden ulkopuolella 1.3.-15.7.2003 vä- lisenä aikana lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

12. Siltaneva-Mankaneva, pinta-ala noin 23 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Merikarvia • Silta- ja Mankaneva muodostavat kaksi erillistä suoja metsäaluetta Timmer- heidin kylän kohdalla. Alueet erottaa toisistaan valtatieltä 8 Merikarvialle joh- tava yhdystie. Metsäalueilla on metsäautoteitä sekä muutama yksittäinen peltolohko. • Alueiden länsireunalta sekä Timmerheiden kylän kohdalta alkaen metsäinen maisema muuttuu peltovaltaisemmaksi ja myös asutuksen määrä lisääntyy.

Perustelut ja häiriötekijät: • Luonnon äänet ovat olennainen osa keidassoiden (Manka- ja Siltaneva) sekä metsäalueiden äänimaisemaa. Ihmistoiminnasta syntyvät äänet ovat kuitenkin alueella ajoittain läsnä (mm. metsäautoteillä kulkevat autot, maa- ja metsätalo- ustoiminnat, metsästys jne.). Alueen itäosaan kantautuu toisinaan raskaan liikenteen ääniä runsaan neljän kilometrin päässä sijaitsevalta valtatieltä (VT 8).

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Suoalueet kuuluvat soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavassa ne on osoitettu suojelualueiksi. Lisäksi Mankaneva on osa Natura 2000-verkostoa. Suo- alueiden ulkopuolisilla metsäalueilla ei ole kaavavarauksia ja ne ovat metsäta- louskäytössä. Peltoalueita viljellään.

13. Auneskylän pohjoispuolinen alue, pinta-ala noin 23 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Karvia ja Honkajoki. • Alue koostuu Satakunnan pohjoisrajalla sijaitsevista ojitetuista suoja metsä- alueista, jotka ovat valtaosiltaan ojitettuja. Kulonevan suo on alueen luonnon- tilaisin suo. Alueella on myös muutama viljelykäytössä oleva peltolohko sekä yksityis- ja metsäautoteitä. Alue jatkuu samankaltaisena Etelä-Pohjanmaan puolelle. • Alueen eteläreunan ulkopuoliselle vyöhykkeelle ovat tyypillisiä laajahkot, erityisesti Karvianjoen varrelle sijoittuvat peltoalueet, joihin liittyy myös asutusta.

Perustelut ja häiriötekijät: • Luonnon äänet ovat olennainen osa alueen äänimaisemaa, mutta yksityis- ja metsäautoteiden määrän sekä viljelykäytössä olevien peltolohkojen vuoksi alue on luokiteltu maaseutumaiseksi hiljaiseksi alueeksi. Äänimaisemallisesti rauhallisimmat osat sijaitsevat alueen itäosissa. • Alueelle voi kantautua satunnaisesti ääniä Pohjankankaan ampuma-alueelta (etäisyys eteläosan reuna-alueilta yli viisi kilometriä).

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Osa alueen itäosan soista kuuluu Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon ja nämä alueet ovat osoitettu myös seutukaavassa suojelualueina. Muulla osalla aluetta ei ole kaavavarauksia.

68 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 14. Rynkäkeitaan eteläpuolinen alue, pinta-ala noin 15 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Honkajoki, pieni osa lounaisnurkkaa Siikaisten puolella • Ojitettujen suoalueiden ja metsäsaarekkeiden muodostama asumaton alue, jolle ovat tyypillisiä runsaat kalliopaljastumat ja aluetta kauttaaltaan halkovat metsäautotiet. Lähimmät asutut ja viljelykäytössä olevat alueet sijaitsevat alueen eteläreunaan rajoittuvalla vyöhykkeellä.

Perustelut ja häiriötekijät: • Äänimaiseman luonnon äänet liittyvät metsäympäristöön. Ihmisen toiminnasta syntyvät äänet (metsäautotieverkosto ja metsätalous) ovat alueella ajoittain läsnä ja eteläosiin kantautuu myös maatalouden harjoittamiseen liittyviä ääniä. Tieliikenteestä aiheutuvien äänien suhteen alue erottuu maankäytön perusteella laajemmasta kokonaisuudesta muuta ympäristöä hiljaisempana vyöhykkee- nä. • Alueelle voi kantautua satunnaisesti ääniä Pohjankankaan ampuma-alueelta (etäisyys reuna-alueilta noin 15 km)

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Alueella ei ole kaavavarauksia.

15. Vuorijärven seutu, pinta-ala noin 35 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Siikainen, Kankaanpää • Alue koostuu Vuorijärven kylän etelä-, itä- ja pohjoispuolella sijaitsevista kalli- oisista metsäalueista, jotka ovat pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on jonkin verran yksittäisiä talousrakennuksia ja peltoja mm. alueen keskiosissa sekä loma-asutusta lähinnä alueen itäosan pienillä järvillä. • Aluetta ympäröivät maisemaltaan monimuotoiset ja pienpiirteiset kyläalueet (mm. Vuorijärven kylä).

Perustelut ja häiriötekijät: • Vuorijärven seutu on edustava esimerkki maaseutumaisesta hiljaisesta alueesta. Ihmisen toiminnasta syntyvien äänien ohella luonnon äänet ovat olennainen osa normaaliin asumiseen liittyvää äänimaisemaa ilman merkittävää liikenteen taustakohinaa. • Alueella on yksityis- ja metsäautoteitä sekä jonkin verran asutukseen liittyvää tiestöä, joista aiheutuu satunnaisia tieliikenteen ääniä. Muut ajoittaiset ääni- maisemalliset häiriötekijät liittyvät alueen etelä- ja itäosien kautta kulkeviin moottorikelkkailu-uriin sekä Vuorijärven eteläpuolella sijaitsevaan yksityiseen moottoriharjoittelurataan. Alue on kuitenkin luokiteltu maaseutumaiseksi hiljaiseksi alueeksi, koska suurilta ja vilkasliikenteisiltä teiltä kantautuvat äänet eivät kuulu alueelle eivätkä aivan alueen lähiympäristöönkään.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Alueelle ei ole seutukaavassa kaavavarauksia. Järvialueilla Siikaisissa on oikeusvaikutteinen yleiskaava (lähinnä pienet järvialueet). • Pohjavesien suojelua ja kiviaineshuollon yhteensovittamista käsittelevän raportin mukaan (Satakuntaliitto 2003, sarja A:267) alueen eteläosissa on joitakin potentiaalisia kallionottoalueita.

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 69 16. Kynäsjärven itäpuolinen alue, pinta-ala noin 60 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Kankaanpää, Pomarkku, Lavia • Maastoltaan monimuotoinen alue, jossa on niin asutusta, peltoja, metsää kuin pieniä vesistöjäkin. Alue koostuu kolmesta osa-alueesta, joita erottavat toisistaan eri kyläalueiden väliset yhdystiet. Vilkasliikenteisin on Peräkylästä Tuuna- järven suuntaan kulkeva tie.

Perustelut ja häiriötekijät: • Edustava esimerkki maaseutumaisesta alueesta, jossa luonnon äänet ovat mer- kittävä osa äänimaisemaa. Pohjoisin osa-alue on äänimaisemallisesti yhtenä- isin ja laajin. Asutukseen sekä maa- ja metsätalouteen liittyvät äänet ovat myös tyypillisiä alueelle. Vilkasliikenteiset tiet ovat alueelta kaukana. • Alueella on myös virkistyskäyttöön ja matkailuun liittyviä arvoja liittyen mm. Satakunta-Pirkanmaa retkeilyreittiin.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Alueella ei ole seutukaavallisia varauksia lukuun ottamatta arvokasta kallio- aluetta alueen pohjoisosassa, yksittäistä perinnemaisemamerkintää sekä ohjeel- lista ulkoilureittivarausta. • Pohjoisimman osa-alueen Noormarkun puoleisella alueella on joitakin potentiaalisia kallionottoalueita pohjavesien suojelua ja kiviaineshuollon yhteensovittamista käsittelevän raportin mukaan (Satakuntaliitto 2003, sarja A:267).

17. Inhottujärven länsi- ja koillisosat, pinta-ala noin 38 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Noormarkku ja Pomarkku • Alue koostuu Inhottujärvestä koilliseen ja länteen sijoittuvista metsäalueista, joiden läpi kulkee Kynäs-, Noormarkun- ja Oravajoet. Jokivarsilla on peltoja ja aivan alueen länsiosissa on asutusta. Lisäksi alueella on yksityis- ja metsäauto- teitä.

Perustelut ja häiriötekijät: • Inhottujärven ympärillä sijaitsevat alueet muodostavat äänimaisemaltaan miel- lyttävän ja monimuotoisen aluekokonaisuuden, jossa metsään ja vesistöihin liit- tyvät luonnon äänet ovat olennainen osa äänimaisemaa. Luonnon äänien kuu- lemisen kannalta otollisinta aluetta ovat sulan maan aikana alueen lounais- ja kaakkoisosat. • Ihmistoiminnoista syntyvät äänet liittyvät lähinnä yksityis- ja metsäautoteillä liikennöiviin autoihin, maa- ja metsätaloustöihin sekä retkeilyyn. Satunnaisten äänten määrä vaihtelee esim. maataloustuotannon osalta vuodenaikojen mukaan. Talvisin alueen äänimaisemaan kuuluvat satunnaisesti myös moottorikelkkailun äänet. • Vaikka alueen länsiosien poikki kulkee talvisin moottorikelkkailu-urat, on alue silti luokiteltu maaseutumaiseksi hiljaiseksi alueeksi. Perusteluina tälle ovat muihin vuodenaikoihin liittyvät äänimaisemalliset arvot. Lisäksi moottorikelk- kailukausi Satakunnassa on suhteellisen lyhyt verrattuna Pohjois-Suomeen.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Seutukaavassa on suojelualuevarauksia Noormarkunjoen eteläosissa. Inhottu- järvi sekä joitakin Noormarkunjoen eteläpuolisia alueita kuuluu Natura 2000- verkostoon. Lisäksi seutukaavassa alueelle on osoitettu ohjeelliset ulkoilu- ja melontareittivaraukset, jotka ovat jo toteutuneet.

70 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 • Alueella on virkistyskäyttöön ja matkailuun liittyviä arvoja (Satakunta-Pirkan- maa retkeily- sekä Karvianjoen melontareitit kulkevat alueen kautta). Kynäsjo- esta on kehittynyt viime vuosina merkittävä virkistyskalastusalue.

18. Poosjärven länsiosat, pinta-ala noin 5 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Noormarkku • Alue muodostuu Poosjärven luoteisosan rantavyöhykkeestä, jota reunustaa län- nessä kallioinen ja kivinen metsäalue. Poosjärven luoteisosan rannat ovat ra- kentamattomia. Alueen vastarannalta alkaa maaseutumaisen asutuksen vyö- hyke.

Perustelut ja häiriötekijät: • Poosjärven luoteisrannat erottuvat omaksi kokonaisuudekseen Poosjärven alueella mm. loma-asutuksen puuttumisen vuoksi. Luonnon äänien ohella alueella kuuluu ajoittain mm. valtateiltä kantautuvaa liikenteen taustakohinaa (VT 8 ja VT 23, etäisyydet yli viisi kilometriä). Toisaalta maastossa on suojaisia katvealu- eilta, joihin liikenteen taustakohina ei tavanomaisissa sääoloissa kuulu. Satun- naisesti alueelle kuuluu niin maa- ja metsätaloustoimintaan kuin retkeilyyn liit- tyviä ääniä.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Järvialue kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan, Natura 2000 -verkostoon ja seutukaavassa alue on osoitettu suojelualueeksi. Ranta-aluevyöhykkeen ulkopuolella ei ole seutukaavavarauksia lukuun ottamatta kahta arvokasta kallioaluet- ta koskevaa merkintää. • Järven kautta kulkee erämainen melontareitti.

19. Haapavuoren metsäalue, pinta-ala noin 12 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Harjavalta, Nakkila ja Kullaa • Haapavuoren metsäalue on asuttujen ja maatalouskäytössä olevien alueiden keskellä sijaitseva vaihtelevamaastoinen ja pienialainen metsäalue, jossa on kattava yksityis- ja metsäautotieverkosto. Alue sijaitsee lähiympäristöä kor- keammalla ja etäisyys alueen keskiosista Pori-Helsinki valtatielle (VT 2) on lähes kahdeksan kilometriä.

Perustelut ja häiriötekijät: • Muuta ympäristöä hiljaisempi aluekokonaisuus, jossa on mahdollisuus kulkea metsässä niin, että ihmistoiminnoista syntyvät äänet eivät häiritse merkittäväs- ti alueen äänimaisemaa. Joissakin säätilanteissa alueelle voi kantautua vaimeana taustakohinana raskaan liikenteen ääniä (VT 2, Pori-Helsinki). Alueen ääni- maisemaan kuuluvat satunnaisesti maa- ja metsätalouden sekä mm. metsästyk- sen äänet.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Ei aluevarauksia seutukaavassa. Alueella on oikeusvaikutukseton yleiskaava.

20. Nurmes-Aikonmaa-Reksaari-Omenapuumaa, pinta-ala noin 20 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Rauma • Alue koostuu pinta-alaltaan isoista ja vehmaista sisäsaariston saarista sekä osittain mantereella sijaitsevista alueista. Kohteen pääasiallinen käyttötarkoitus on

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 71 retkeily- ja virkistyskäyttö. Reksaaressa on leirintäalue. Alueen länsi- ja kaak- koisreunaan rajoittuvilla rantavyöhykkeillä on loma-asutusta, kiinteää asutusta sekä peltoja.

Perustelut ja häiriötekijät: • Erottuu Satakunnan rannikkovyöhykkeellä hiljaisena luonnonaluekokonaisuu- tena erityisesti siksi, että alueella on vain vähäisessä määrin loma-asutusta ja saaret ovat pinta-alaltaan laajoja. Rauhallisimmat osat sijaitsevat saarien keskiosissa sekä Omenapuunmaan luonnonsuojelualueella. • Satunnaisia ääniä aiheutuu lähinnä pienveneilystä, alueilla kulkevista retkeili- jöistä, metsänkäsittelystä sekä talvisin moottorikelkkailusta. Olennaista luonnon äänien aistimisen kannalta on, että alueille ei juurikaan kuulu tieliikenteen taustakohinaa. Kuten monilla muillakin melutasoltaan hiljaisilla alueilla, myös täälläkin kuuluu ajoittain pienlentokoneiden ääniä.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Seutukaavassa suurin osa alueesta on varattu retkeily- ja ulkoilualueiksi. Ome- napuunmaan alue on perustettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 1979. Alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava.

21. Pooskeri, pinta-ala noin 5 km²

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Merikarvia • Mereen pistävä niemi, joka on säilynyt suhteellisen luonnontilaisena. Alueen ulkopuolelle sijoittuvat niemen koillis- ja kaakkoisosat ovat maatalouskäytössä ja tällä alueella on myös loma-asutusta.

Perustelut ja häiriötekijät: • Alue erottuu Satakunnan rannikkoalueella melutasoltaan hiljaisena alueena, koska alue on suhteellisen rakentamatonta. Satunnaisina ääninä alueelle voi kuulua lähinnä yksittäisen auton, pienveneiden tai kalastusalusten ääniä ranta- vyöhykkeellä ja talvisin mm. moottorikelkkailun ääniä jäältä. Isot tiet sijaitsevat niin kaukana, että niiden taustakohina ei kuulu alueelle. Alueen länsipuolelta kulkee venereitti.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Niemen kärkiosat kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja nämä alueet on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Seutukaavassa alue on suojelualueena ja lisäksi alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Alueella on oikeusvaikutteinen rantayleiskaava. • Kulku alueelle on autoilla rajoitettua (pääsy lähinnä mökkiläisillä).

Kaupunkimaiset hiljaiset alueet (kha)

• Tämän selvityksen perusteella ei erikseen nimettyjä kohteita.

72 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Erityiskohteet (erk)

22. Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue; maailmanperintökohde

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Lappi • Sammallahdenmäki on pronssikautinen hautaröykkiöalue, joka sijaitsee Saarni- järven itäpuolisella laajahkolla kallioalueella. Muinaisjäännöskokonaisuus kä- sittää yli 30 pronssikautista röykkiötä. • Alue on yksi Suomen viidestä Unescon maailmanperintökohteesta.

Perustelut ja häiriötekijät: • Alueelle kuuluu liikenteen ääniä. Liikenteen äänien määrä vaihtelee eri osissa aluetta maaston muotojen mukaisesti. Myös vuodenajoilla on suuri merkitys. • Sammallahdenmäki on nostettu esille, koska äänimaisemalla on tärkeä merkitys mm. alueen menneisyyteen liittyvän tunnelman kokemisessa. Tässä selvitykses- sä ei ole kuitenkaan erikseen selvitetty Sammallahdenmäen eri osien äänimaise- mallisia vyöhykkeitä.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Sammallahdenmäen muinaisjäännöksen suoja-alueen rajat on määrätty Turun ja Porin lääninhallituksen päätöksellä 1993. Seutukaavassa alueella on useita kaavavarauksia (mm. suojelualue, muinaismuistoalue ja kulttuurihistoriallises- ti arvokas alue) ja Unescon maailmanperintökohde.

23. Vanha Rauma; maailmanperintökohde (ydin: Pyhän Ristin kirkkopuisto)

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Rauma • Vanha Rauma valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi pohjoismaisen puu- kaupunkiperinteen edustajana vuonna 1991. Kaupunginosa on edelleen Rau- man elävä ja toimiva liikekeskusta sekä yli 750 kaupunkilaisen asuinalue.

Perustelut ja häiriötekijät:

• Vanha Rauma on erikoiskohde, jonka äänimaisemalle ovat tyypillisiä mm. lii- kenteeseen ja kaupunkimaiseen elämiseen liittyvät äänet. Alueen sisältä on kuitenkin mahdollista erottaa hiljaisempia osa-alueita, joita ovat mm. Pyhän Ristin kirkkopuisto sekä alueen lukuisat suljetut sisäpihat. • Maailmanperintökohteeksi luokitellun alueen äänimaiseman yleisluonteella on kohteen ominaisuuksiin liittyvä erityismerkitys.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Asemakaava, Unescon maailmaperintökohde.

24. Porin kansallinen kaupunkipuisto (ydin: Kirjurinluoto)

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Pori • Alue muodostaa viherkäytävän kaupunkirakenteen sisälle Kokemäenjoen suis- tosta Isomäen virkistysalueelle saakka.

Perustelut ja häiriötekijät: • Kansallinen kaupunkipuisto omaa sellaisen statuksen, että sen äänimaisemalli- seen luonteeseen kohdistuu suurempia odotuksia kuin tavalliseen kaupunkialu-

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 73 eeseen. Porin kansallisen kaupunkipuiston äänimaisema on monivivahteinen ja mm. luonnon äänien havaittavuus on erilaista eri osissa aluetta. Kokonaisuute- na alue sijoittuu vyöhykkeelle, jossa mm. tieliikenteen äänet ovat läsnä. Toisaal- ta tieliikenteen äänien määrä ja voimakkuus vaihtelevat eri osissa aluetta; etenkin Kirjurinluodossa tuulisella säällä tuulen ja puiden humina liki peittää liikenteen ym. kaupungin äänet. Alue on myös selkeästi hiljaisempi kuin esimerkiksi Porin keskusta – poikkeuksena alueella järjestettävät suuren yleisökonsertit mm. Pori Jazz -tapahtuman aikaan. • Melutasoltaan muuta ympäristöä hiljaisemmat osa-alueet kaupunkipuistossa ovat tärkeitä mm. kaupunkiluonnon äänien havaitsemisen ja ylipäätään virkis- tyskäytön kannalta; Kirjurinluoto on kaupunkilaisten ”arkihiljaisuuden” keidas. Kaupunkipuiston alueella on Kirjurinluodon lisäksi myös muita perusääni- maisemasta erottuvia pienempiä aluekokonaisuuksia, mutta niitä ei ole käyty tarkemmin läpi tämän selvityksen yhteydessä.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Porin kansallinen kaupunkipuisto perustettiin ympäristöministeriön päätök- sellä vuonna 2002. • Asemakaava.

25. Kylmäpihlajan majakkasaari

Sijainti ja alueen yleiskuvaus: • Rauma • Kylmäpihlajan karu ja avoin majakkasaari sijaitsee Rauman edustan ulkosaa- ristossa. Alue on suosittu virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun liittyvä tuki- kohta etenkin kesäaikaan.

Perustelut ja häiriötekijät: • Merellisyys ja siihen liittyvät luonnon äänet ovat Kylmäpihlajassa koko ajan läsnä. Alueen äänimaisemassa on kuitenkin niin paljon ihmistoiminnasta syn- tyviä ääniä (mm. veneily ja alueella kävijät), että saarta ei luokiteltu luonnonrauha-alueeksi eikä maaseutumaiseksi hiljaiseksi alueeksi. Kokonaisuutena ottaen saaren äänimaisemaan liittyy kuitenkin sellaisia luonnonrauhan kokemiseen ja havainnoimiseen liittyviä arvoja, että se on nostettu esille erityiskohteena. • Kylmäpihlajassa on kappeli sekä toimiva majakka, jossa on majoitusmahdolli- suus. Saarella järjestetään mm. hiljaisuuden retriittejä.

Maankäyttöön liittyvät varaukset ja tulevaisuuden näkymiä: • Alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja alue on seutukaavassa suojelualueena. Alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava.

74 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Kuvailulehti Julkaisija Julkaisuaika Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto Huhtikuu 2004 Tekijä(t) Päivi A. Karvinen ja Anne Savola Julkaisun nimi Hiljaisuuden keitaat Satakunnassa – HiljaPiSa

Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Tämän melutasoltaan hiljaisia alueita käsittelevän selvityksen tavoitteena oli löytää Satakunnan maakunnallisesti merkittävät hiljaiset alueet – “hiljaisuuden keitaat” – sekä kehittää terminologiaa ja hiljaisten alueiden kartoittamiseen soveltuvia menetelmiä. Työssä kehitetyssä luokittelussa hiljaiset alueet jaetaan luonnonrauha-alueisiin, maaseutumaisiin ja kaupunkimaisiin hiljaisiin alueisiin sekä erityiskohteisiin. Erämainen Joutsijärven alue Kullaan kunnassa osoittautui Satakunnan merkittävimmäksi luonnonrauha-alueeksi. Tämän lisäksi selvityksessä ni- mettiin kahdeksan muuta luonnonrauha-aluetta, 12 maaseutumaista hiljaista aluetta ja neljä erityiskohdetta. Työssä ei ole esitetty kaupunkimaisia hiljaisia alueita, koska niiden kartoitus sopii maakuntakaavatasoa paremmin yleis- ja asemakaavatasolle. Hiljaisten alueiden kartoituksen menetelminä kehitettiin ja testattiin asiantuntija-arviota, asukaskyse- lyä, karttatarkastelua ja puskurivyöhykeajattelua sekä maastohavainnointia. Näistä karttatarkastelun ja puskurivyöhykeajattelun yhdistelmä osoittautui maakuntatasolla toimivimmaksi. Toisaalta on huo- mattava, että menetelmät täydentävät toisiaan. Tiedotus ja sidosryhmäyhteistyö olivat selvityksessä keskeisiä. Lukuisat eri tahot edesauttoivat osaltaan selvityksen laatimista ja yleinen kiinnostus hiljaisuuden teemaa kohtaan oli suurta.

Asiasanat Hiljaisuus, luonnonrauha, melutaso, Satakunta

Julkaisusarjan nimi Suomen ympäristö 691 ja numero

Julkaisun teema Alueiden käyttö

Projektihankkeen nimi ja projektinumero Melutasoltaan hiljaisten alueiden pilottiselvitys Satakunnassa

Rahoittaja/ toimeksiantaja Ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö

Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Tiehallinto, Ilmailulaitos, Ratahallintokeskus, MTK, Metsähallitus, Suo- men Satamaliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Kuulonhuoltoliitto, Suomen Latu, Suomen Akustisen Ekologian Seura ry ja Ekopsykologian yhdistys Metsänpeitto ry

ISSN ISBN

1238-7312 952-11-1671-4 (nid.), 952-11-1672-2 (PDF) Sivuja Kieli 77 suomi Luottamuksellisuus Hinta julkinen Julkaisun myynti/ Edita Publishing Oy, Asiakaspalvelu, PL 800, 00043 Edita jakaja puh. 020 450 05, telefax 020 450 2380 sähköposti: [email protected], www-palvelin: http://www.edita.fi/netmarket Julkaisun kustantaja Ympäristöministeriö Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Muut tiedot Yhteyshenkilö ympäristöministeriössä: Rakennusneuvos Mauri Heikkonen, puh. (09) 1603 9563

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 75 Presentationsblad Utgivare Datum Miljöministeriet Markanvändningsavdelningen April 2004 Författare Päivi A. Karvinen och Anne Savola

Publikationens titel Hiljaisuuden keitaat Satakunnassa (Oaser av stillhet i Satakunta) Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Denna undersökning om områden där bullernivån är låg syftade till att i Satakunta lokalisera sådana tysta områden som har betydelse i landskapet – ”oaser av stillhet” – och att ta fram terminologi och metoder som kan tillämpas vid inventeringen av tysta områden. I den klassificering som utarbetades lokaliserades tysta områdena i naturen, i landskapet och i urbana regioner samt särskilda tysta områden. Det ödemarksliknande Joutsijärviområdet i Kulla kommun visade sig vara det där tystnaden och friden är störst. Dessutom lokaliserades vid undersökningen åtta andra områden i naturen, 12 landskap och fyra särskilda tysta områden. Några urbana tysta områden togs inte fram i undersökningen, eftersom sådana lättare kan lokaliseras i samband med general- och detaljplanläggning än vid landskapsplanläggning. Metoderna för lokalisering av tysta områden utvecklades och testades med hjälp av bedömningar som gjordes av sakkunniga, genom förfrågningar till de boende, genom att studera kartan, genom att använ- da buffertzoner och genom observationer i terrängen. Av dessa visade sig kombinationen av kartstudier och buffertzoner fungera bäst på landskapsnivå. Å andra sidan bör man lägga märke till att metoderna kompletterar varandra. Nyckelord Tysta områden, naturens frid, bullernivå, Satakunta Publikationsserie och nummer Miljön i Finland 691 Publikationens tema Markanvändning Projektets namn och nummer Pilotstudie som gäller områden i Satakunta där bullernivån är låg Finansiär/ uppdragsgivare Satakuntaförbundet, miljöministeriet, kommunikationsministeriet Organisationer Satakuntaförbundet, miljöministeriet, kommunikationsministeriet, social- och hälsovårdsministeriet, i projektgruppen försvarsministeriet, jord- och skogsbruksministeriet, Vägförvaltningen, Luftfartsverket, Banförvaltnings- centralen, MTK, Forststyrelsen, Finlands Hamnförbund, Finlands naturskyddsförbund, förbundet Suomen kuulonhuoltoliitto, organisationen Suomen Latu, föreningen Suomen Akustisen Ekologian Seura och föreningen Ekopsykologinen yhdistys Metsänpeitto

ISSN ISBN 1238-7312 952-11-1671-4, 952-11-1672-2 (PDF) Sidantal Språk offentlig finska Offentlighet Pris

Beställningar/ Edita Publishing Ab, Kundservice, PB 800, FIN-00043 Edita, Finland distribution tel. +358 20 451 05, telefax +358 20 450 2380 e-mail: [email protected], www-server: http://www.edita.fi/netmarket Förläggare Miljöministeriet Tryckeri/ tryckningsort och -år Edita Prima Ab, Helsingfors 2004

Övriga uppgifter Kontaktperson vid miljöministeriet Mauri Heikkonen, tfn (09) 1603 9563

76 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691 Documentation page Publisher Date Ministry of the Environment Land Use Department April 2004 Author(s) Päivi A. Karvinen and Anne Savola Title of publication Hiljaisuuden keitaat Satakunnassa (Quiet areas in Satakunta) Parts of publication/ other project publications Abstract This study aims at finding, in Satakunta region in southwestern Finland, areas where noise levels are low – oases of quietness – and to develop terminology and methods suitable for localising quiet areas. The classification deals with natural areas, rural landscapes and urban areas, as well as special quiet areas. It turned out that the Joutsijärvi wilderness in the Kullaa municipality was the most important quiet and peaceful area. In addition, eight more peaceful areas were named, and also 12 rural landscapes and four special quiet areas. No urban quiet areas were named, because these can be better inventoried in connection with land use master planning and detailed planning than in regional planning. The methods for localising quiet areas were developed and tested with the aid of expert assessments, queries to the local people, map studies, use of buffer zones, as well as field observations. It turned out that at the regional level, map studies combined with buffer zone- thinking provided the best results. On the other hand, it should be noted that these methods are supplementary to one another. Cooperation with interested groups had a great importance. Many different parties contributed to the work, and there was much interest in the theme of natural quietness. Keywords natural queitness, low noise area, Satakunta

Publication series and number The Finnish Environment 691 Theme of publication Land Use

Project name and number, if any Pilot study of low-noise areas in Satakunta Financier/ commissioner The Satakunta association, the Ministry of the Environment, the Ministry of Communications

Project organization The Satakunta association, the Ministry of the Environment, the Ministry of Communications, the Ministry of Social Affairs and Health, the Ministry of Defence, the Ministry of Agriculture and Forestry, the Roads Administration, the Civil Aviation Administration, the Finnish Rail Administration, the Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners Association (MTK), Metsähallitus, the Finnish Port Association, the Finnish Association for Nature Conservation, the central association Suomen Kuulonhuoltoliitto, the organisation Suomen Latu, the association Suomen Akustisen Ekolo- gian Seura and the association Ekopsykologian yhdistys Metsänpeitto

ISSN ISBN 1238-7312 952-11-1671-4, 952-11-1672-2 (PDF) No. of pages Language 77 Finnish Restrictions Price for public use

For sale at/ Edita Publishing Ltd, Box 800, FIN-00043 Edita, Finland distributor tel. +358 20 451 05, telefax +358 20 450 2380 e-mail: [email protected], www-server: http://www.edita.fi/netmarket Financier of publication Ministry of the Environment

Printing place and year Edita Prima Ltd Helsinki 2004 Other information Contact at the Ministry of the Environment Mauri Heikkonen, phone +358 9 1603 9563

Ympäristöministeriö ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 77 78 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Suomen ympäristö 691